You said that giving your life up to them (them meaning all of mankind with skins brown, yellow or black in colour) was like selling your soul to a brute. You contended that that kind of thing was only endurable and enduring when based on a firm conviction in the truth of ideas racially your own, in whose name are established the order, the morality of an ethical process. We want its strength at our backs, you said. We want a belief in its necessity and its justice, to make a worthy and conscious sacrifice of our lives. In other words, you maintained that we must fight in the ranks or our lives don't count. You should know who came out cleverly without singeing your wings.
ellauri008.html on line 1608: No way Jose, no ei Joose, vallankumous tulee kun hallitut saa valtaa,
ellauri008.html on line 1935: Mooseksen neuvot on nyt kalliita.
ellauri008.html on line 2055: Kanki-Kaikkosenkaan takatuuppaus ei auta.
ellauri009.html on line 246: Toiseen suuntaan ei myydä, kauppa on rikkaaseen päin. Paitsi rikkaiden jätteet tai ylituotanto: samoissa köyhissä maissa pennosella valmistetut, länteen kuskatut rumat trikoot, teepaidat, parasta ennen päivän ohittane iskulauseineen ja painokuvineen, ylihinnoiteltuina tai käytettyinä, tupataan paaleittain takaisin köyhille vaikka väkisin, talouspakottein ja pyssynsuulla uhaten. Mutiaisten lapset selaa vaarallisia romukasoja, lajittelee elektroniikkajätteitä paljailla pikku käsillä.
ellauri009.html on line 299: Erityisen törkeetä oli keskiaasian muslimivaltioiden nitistys lännen tarvitseman öljyn vuoxi, Defending our vital interests. Afganistan, Irak, Isis, Iran nyt. Ristiretket v2.0, palkkasotureina firmat jotka kääri voitot ja jätti jälkeen savuavat rauniot. Telkan ääressä jännäävälle yleisölle tarjottiin valheita, jotka jättää kakkosexi ritareiden ballaadit. Kultturien kehdot lakoon, jäi vaan kodittomat terroristit pyörimään kuin kiukkuiset syysampiaiset. Kaunaset luuserit. Sotarikolliset. Toi vyöpommi on syntiä mut näillä kuhnureilla saa mielin määrin siviilejä listiä, voitte lukea sen meidän kirjoittamista pelisäännöistä. Naura sinäkin, sanoo rättipäille jenkit ja lännen hännystelijät ja räjäyttää ne matonkuteixi.
ellauri009.html on line 728: Kuten veistelee Joseph Conrad, itse mitä turhamaisin mies:
ellauri009.html on line 823: ja Mooses kuurnii tarkkaan eri ahneuden lajit
ellauri009.html on line 1646: asiantuntijat dosentit
ellauri009.html on line 1831: Omaisuus on varkautta, pieraisi Joose Proudhon. Ilman omaisuutta ei voi olla varkautta, vai voiko? Miten voi ottaa toisen omaa jos sillä ei oo mitään?
ellauri011.html on line 325: Siinä lintuja tarkkaillessa muistin: Olin nähnyt nyt unta että meidän Paul oli keski-ikäinen, Eero-sedän näköinen ja sillä oli poika. Ei ollut kuitenkaan painajainen. Tässä runossa ei olisi aineistoa Annalle. Vaikka osaa se kai eritellä muitakin tunteita kuin surua. Onhan sillä alan tutkinto. Se on tunteiden dosentti.
ellauri011.html on line 385: Et kiltisti tuokkosen kanssa sä lähtisit metsään,
ellauri011.html on line 416: velho kun feikisti neitosen kahtia jyystää.
ellauri011.html on line 536: Onko tälläsellä soseella tekijänsuojaa? Ylittyykö teoskynnys? Pitäis olla joku alarajakin, jätöskynnys, jonka alittavan kakan kopioinnista tulee tekijänsakkoa.
ellauri011.html on line 566: In his central figure, not-quite-Paulo, he has created (I imagine by mistake) a devastating portrait of a man whose stock in trade is spirituality but who is worldly to his very toenails, exquisitely attuned to his own status. He is constantly reminding himself how many books he has sold, how many languages they have been translated into, and that he is 'despite all the adverse reviews, a possible candidate for a major literary prize'. When he takes up with another woman (strictly to dispel the Zahir, of course), he chooses a successful French actress of 35, on the grounds that she was the only candidate to enjoy his status, 'because she too was famous and knew that celebrity counts'. Celebrity is an aphrodisiac. 'It was good for a woman's ego to be with a man and know that he had chosen her even though he had had the pick of many others.' And the man's ego, does that come into it? Not-quite-Paulo is too gallant to reveal his own age, but if he is indeed a refraction of the author then he is 20 years Marie's senior. It's adorable that he should regard himself so solemnly as the trophy in this pairing.
ellauri011.html on line 790: Tämmöstä kuukuppia siis ottaa noitanaiset. Miesmaagit ottaa suulista, se on paljon yxinkertaisempaa mutta eittämättä vaikeempaa. Miehet on keksijöitä, luojia: puuseppiä, matemaatikkoja ja etenkin runoseppoja, jotka kirjottaa hienoja kirjoja kuten tää. Miehet on perseestä, naiset anuksesta.
ellauri011.html on line 918: Meanwhile, she thought to herself: Hmmm, the others must have noticed that I feel different. What a wonderful thing it was, to be able to love. It's what makes us remember our mission on earth, our purpose in life. [A full page follows of this sort of dithyramb. Another solo aria starring Paulo.]
ellauri011.html on line 921: Suuret sanat ei suuta halkase. Sanat voi pullistua isoiksi kuin ilmapallo, asiat pysyy saman kokosina. Apinan kokemus on yks ja sama, ruisk on ruisk vaik sen voissa paistais. Jotkut vaan katsoo aiheellisex paisutella kaikkea, silmät säihkyy ja kaikes on olemisen sietämätöntä keveyttä ja hohtoo. Sen falskius paistaa Paulosta vaan super selvästi koska se on niin lattapäinen pauka. Suuret sanat ja pienet mielet on sillä ilosesti sekasin. Sekundahippi, eteläjenkki.
ellauri011.html on line 1046: Juonenkuljetus tuo päällimmäiseksi mieleen Tapio Vilpposen eli Juan Batiste Montabuanin (kuten puolisivistynyt E. Saarinen lavastaja Royn kirjailijanimen väänsi). Samanlaista italowesternimäistä mahtailua on nyt sen diktiossa.
ellauri011.html on line 1072: Hulluinta on että kaikille ei voi antaa yhtä paljon, jos ne on darwinistisia. Ne on siihen tyytymättömiä. Darwinistiset pelit on win-lose, pelaajat haluu päästä yxin maaliin, olla munasolun impregnoiva siittiö, täytyy lisääntyä ja täyttää maa. Tasajaossa ei ole voittajaa, ja darwinin onnen määritelmä edellyttää nimenomaan hajurakoa. Asian voi hoitaa uskottelemalla lapsille, että isot ja pienet on eri rotua, ne ei kilpaile samassa sarjassa, vaan kuuluu eri ekolokeroon. Isompien (tai pienempien, tai miten vaan) kuuluukin saada enemmän, toisten (eriväristen, vääräuskoisten, tuhmempien) vähemmän. Se on oikeus ja kohtuus, palkka ansioiden mukaan. Tää oli Julien lastenkasvatuxen idea. Ja säätyjen.
ellauri011.html on line 1268: sen takana sataprosenttisesti,
ellauri011.html on line 1278: Sata prosenttia nollasta on nolla.
ellauri011.html on line 1280: on siis tää kokki ravintola kakkosen.
ellauri012.html on line 62: "Kaniloruilla" Carlson pruuttaa ratsastamansa haiku- hevosensa pysähdykseen, ja kääntää suuntansa kohti poliittisempaa, modernin jälkipalaleivosreseptien rytmityksen tahdittamaa sanavalssia, josssa Sakua kuin kanejakaan ei enää ole - aivan kuin Carlson heittäisi lukijoilleen murtolukuista eksistentialismia keskisormena vallitsevalle sanskriittisjugendilaiselle tavutukselle. Kuka tässä ny onkaan šeikspiär? tämä itsessään takkuaa tämä haastattelu vai mikä nyt olikaan
ellauri012.html on line 64: kirjoita siihen että ei se tästä mitään noobelia saa saatanan hullu laitetaan loirista kuva tohon etusivulle valioliigan koposen viereen sitku se nainen tuo kahvia zzzassddffghhdhfjgkhljökä´au sxxxxxxx.
ellauri012.html on line 161: hevosesta heittiöstä
ellauri012.html on line 164: hevosen susille syötti.
ellauri012.html on line 313: Täytyy tehdä sulle oikeutta, sua oli helppo huijata. Mun mustasukkaisuus iloitsi salaa sun viattomasta suostumuksesta; ja kuitenkin, vaikka olin voitonriemuinen, annoin sut jumalalle aika vastentahtoisesti. Olisi pitänyt sut itselläni jos oisin voinut, ja luovuin susta vaan ettei muut ois päässy siihen väliin. (Vanha sorsakoirastemppu taas. Darwin olit NIIN oikeassa.) En taivuttanut sua uskontoon sun onnen tähden, vaan tuomitsin sut sinne kuin vihollinen joka tuhoaa sen mitä ei voi kantaa mukanaan. Ja kuitenkin kuuntelit mun perusteluja kiltisti, joskus keskeytit mut kyynelehtien, ja pyysit mua suosittelemaan sulle etevintä konventtia. Kylläpä tuntui mukavalta nähdä sut vihdoin posessa. Olin nyt rentoutunut ja saatoin olla tyytyväinen, että et ollut enää markkinoilla mun kastraatioleikkauksen jälkeen, etkä palaisikaan sinne koskaan.
ellauri012.html on line 319: Sun on paras tietää, että siitä lähtien kun näin sun täysin omistautuneen vaan mulle, kun näin että olit kaiken rakkauteni arvoinen, kuvittelin etten voisi rakastaa sua enää. Ajattelin että oli aika lopettaa antamasta rakkauden merkkejä, ja tuumasin, että nunnalupausten ansiosta olit nyt taivaan erityisessä suojeluksessa, etkä enää mun akka etkä taakka. Mustasukkaisuuteni näytti kuolleen pois. Pelkkä jumala mun kilpakosijana ei olis iso riski; ja tyynempänä kuin koskaan ennen saatoin pyytää yläkerran kuomaa "ottamaan" sut tyystin "pois" mun silmistä. Mutta aika ei ollut kypsä pyytää sitä niin hätäisesti, eikä mun usko riittänyt sen toteutumiseen. Välttämättömyys ja epätoivo oli mun tointen motiivina, ja siksi se oli taivaalle enemmän loukkaus kuin uhraus. Jumala hylkäsi mun vienon ehdotuksen, ja jatkoi mun rangaistusta jatkamalla sun elämää ja mun tunnesidettä. Nyt mun täytyy kantaa sun lupaushuijauksen taakka plus sitä edeltäneet tekoseni, ja tulla kidutetuksi päivieni loppuun saakka. Vituiksi meni.
ellauri012.html on line 499: Sen myi meille Emilin tytär Vuokko, jonka lentokapteenimies teki kakkospesää lentoemon kanssa Porvooseen, samaan aikaan kuin Vuokko paltto päällä lapioitsi lunta meidän kuistilta. Tuli lunta tupaan. Kotiryssän tytär sitä lapioi, mutta tuuli koko ajan uutta lunta toi.
ellauri012.html on line 515: Päätettiin (siis mä päätin) mennä katsomaan Merikatua. Mulla oli sinne avain, sen piti olla tyhjänä. Olohuoneesta puuttui ulkoseinä, siitä oli suora pudotus talviselle merelle.
ellauri012.html on line 563: Sadut on hyviä, mut ei pakanalliset. Joosef veljineen on hyvä (höh? Aika narsistinen tarina). Abraham ja Iisak (kääk! ihan törkeä). Pyhä kolminaisuus, siinä vasta satu. Jne, jne, sivukaupalla pyhäkoulukamaa.
ellauri012.html on line 628: Je leur permettrais aussi, mais avec un grand choix, la lecture des ouvrages d’éloquence et de poésie, si je voyais qu’elles en eussent le goût, et que leur jugement fût assez solide pour se borner au véritable usage des choses ; mais je craindrais d’ébranler trop les imaginations vives, et je voudrais en tout cela une exacte sobriété : tout ce qui peut faire sentir l’amour, plus il est adouci et enveloppé, plus il me paraît dangereux.
ellauri012.html on line 640: Terkut virtaheposelta
ellauri012.html on line 641: Loppukaneetixi vielä pitkä sitaatti tonttu iki-iäkkäältä. Aina ajankohtaiset naisen käyttöohjeet kirkkosetä Augustinuxen kotisohvalta tuolta 300-luvun Hiposta.
ellauri012.html on line 835: Islam oli alun perin yritys päästä klaaneista isompiin yxiköihin. Kapitalismin ryöstöretket ajoi rättipäät takas juoxuhautoihin, sitten joukkosellaisiin. Maa-ampiaisten pesät tallottiin maahan isolla saappaalla öljyn takia, nyt pörrää kaikkialla terroristeja ja pistää länkkäreitä persuuxiin. Oma vika pikku sika. Kannattiko sittenkään. Pian on öljy lopussa, ja ruokakin.
ellauri014.html on line 31: Andelinit on lahtelainen suku ahkeria kääntäjiä, kellosepän poikia vähän kuin Rousseau. Werner Andelin 1869, sittemmin Anttila, lukion ope Tampereella ja Kustannus Osakeyhtiö Sampon kustannusvirkailija, oli se jonka innoittuneesta kädestä lähti Tutulta perityn Dorén kuvilla somistetun kuvaraamatun kevyesti editoitu pyhä teksti. Käänsi romskuja ja harrasti esperantoa.
ellauri014.html on line 67: Get a dose of her in jackboots and kilt
ellauri014.html on line 78: The 256th couplet of Tirukkural, which was composed at least 2000 years ago, says that "if people do not consume a product or service, then there will not be anybody to supply that product or service for the sake of price".
ellauri014.html on line 89: Pamela; or, Virtue Rewarded is an epistolary novel by English writer Samuel Richardson, a novel which was first published in 1740. It tells the story of a 16-year-old maidservant named Pamela Andrews, whose employer, Mr. B, a wealthy landowner, makes unwanted and inappropriate advances towards her after the death of his mother. Pamela strives to reconcile her strong religious training with her desire for the approval of her employer in a series of letters and, later, journal entries, addressed to her impoverished parents. After various unsuccessful attempts at seduction, a series of sexual assaults, and an extended period of kidnapping, the rakish Mr. B eventually reforms and makes Pamela a sincere proposal of marriage. In the novel's second part, Pamela marries Mr. B and tries to acclimatize to her new position in upper-class society. The full title, Pamela; or, Virtue Rewarded, makes plain Richardson's moral purpose. A best-seller of its time, Pamela was widely read but was also criticized for its perceived licentiousness and disregard for class barriers.
ellauri014.html on line 150: Joseph Andrews ja mä
ellauri014.html on line 156: Henry Fielding riimusti Pamelasta pastissin nimeltä Joseph Andrews, jossa roolit oli vaihtuneet. Joseph oli pyhän kirjan Joosefin kaima ja kohtalotoveri. Sitä ahdisti kiimainen Potifarin vaimo Lady B. Joseph ei kuitenkaan koskaan antanut arvon ladylle, vaan plokkas nuoren resuisen neitokaisen nimeltä Fanny.
ellauri014.html on line 166: Ennen kaikkea se oli rotinkainen nousukas, joka pyrki osaltansa tienaamaan siirtomaiden ja teollisuuden seurauxena alkaneesta aateliston rappiosta ja rupusakin noususta. Lähti apinoimaan 1740 ilmestynyttä britti bestselleriä, Richardsonin kirjeromaania Pamela piukkapeppua. Sama idis, päähineet vaan toisinpäin. Koitti päästä ansaizemaan izekin kuten vaurastunut kolleega, ja ansaitsikin, ainakin sai paljon nimeä, ja peppua. Tätä oli samaan aikaan paljon liikkeellä. Vrt Fieldingin Shamela, ja Joseph Andrews 1742, jonka olen lukenutkin. Se oli sentään vähän hauskempi, vaikkei mikään kuoliaaksinaurattaja sekään. Sveitsari oli kakskyt vuotta briteistä jäljessä.
ellauri014.html on line 172: Rousseaun vanhemmmat oli geneveläisistä kelloseppäsuvuista. Kaksi Rousseaun sisarusta nai kaksi Bernardia. Sen isän sisko nai sen äidin veljen.
ellauri014.html on line 230: Rousseau suututti ranskalaiset piirit uskonnolla ja sveitsiläiset politiikalla. Se teki brexitin Humen luokse Lontooseen, suututti jengin sielläkin, suuttui kun Walpole väsäs vitsikirjeen muka sille Preussin Fredrikiltä, riitaantui julkisesti Humen kaa.
ellauri014.html on line 311: Rusakko vanha nyhtänköljä neuvoi vonkauskonsteja jo esipuheessa. Ei riitä vaan toistaa anna anna, mä haluuuuun. Pitää vuorotellen kuumentaa ja jäähdyttää, ikäänkuin nyiskellä pilkkiä pokan nenän edessä, kehua vuorotellen sitä ja izeään, jotta pysyy mielenkiintosena.
ellauri014.html on line 394: Paitti nyt Pröö jälleen sekoilee, tarjoo hemmotellulle Julialle köyhän elämää, muussa tapauxessa uhkaa että hyppää jorpakkoon. No way Jose! Tää tarjous ei kyllä tule saamaan hyvää vastaanottoa, jos mä yhtään osaan lukee Juuliaa.
ellauri014.html on line 418: Fun fact: In TV Series Lost, there is a MD Juliet whose maiden name is Carlson.
ellauri014.html on line 540: Julle raportoi lyhyesti Clairen häistä, ei ollu kovin kummoset.
ellauri014.html on line 603: Julkku oli ollut liikuttunut kun Pröö tunnusti pikku kepposensa porttolassa. Se oli niin kiltisti tehty, et Jullen mustasukkasuus loppu siihen. (Tää on kyllä NIIIN miesten aivotyötä tää juoni.)
ellauri014.html on line 622: Chaque fois que deux époux s’unissent par un nœud solennel, il intervient un engagement tacite de tout le genre humain de respecter ce lien sacré, d’honorer en eux l’union conjugale ; et c’est, ce me semble, une raison très forte contre les mariages clandestins, qui, n’offrant nul signe de cette union, exposent des cœurs innocents à brûler d’une flamme adultère. Le public est en quelque sorte garant d’une convention passée en sa présence, et l’on peut dire que l’honneur d’une femme pudique est sous la protection spéciale de tous les gens de bien. Ainsi, quiconque ose la corrompre pèche, premièrement parce qu’il la fait pécher, et qu’on partage toujours les crimes qu’on fait commettre ; il pèche encore directement lui-même, parce qu’il viole la foi publique et sacrée du mariage, sans lequel rien ne peut subsister dans l’ordre légitime des choses humaines.
ellauri014.html on line 624: Quand même ils ne reconnaîtraient pas la présence de la Divinité, comment osent-ils soutenir qu’ils ne font de mal à personne ? Comment prouvent-ils qu’il est indifférent à un père d’avoir des héritiers qui ne soient pas de son sang ; d’être chargé peut-être de plus d’enfants qu’il n’en aurait eu, et forcé de partager ses biens aux gages de son déshonneur sans sentir pour eux des entrailles de père ?
ellauri014.html on line 653: Kaise halus sitten pysyä hyvän miehen kirjoissa, vaikka hukuttautui. Robeckin sinänsä järkeenkäypä pointti oli, et jos elämä on lahja eikä joku vitun laina, kai sillä saa tehdä mitä haluaa. Antaa poiskin jos ei tykkää siitä. Lahjahevosen saa laittaa vaikka meetwuastixi. Kasakstanissa hepat on pääasiassa proteiinilähde nykyään.
ellauri014.html on line 659: Älä tapa, sanoo taulukon 1 rivi 5 Moosexen excelissä. Ketäs tää nyt koskee?
ellauri014.html on line 662: Jutkut tappo pakanoita naapureitaan sikana, Mooses ize mukaanlukien; roistoja saa mestata; langenneita naisia pitääkin kivittää hengiltä terävillä kivillä ja soratuuteilla. Oma vika, pikku sika.
ellauri014.html on line 698: Pröön kelloseppäkalvinistipää ei siedä ajatusta vartioida Jullen kakkospesää, vaikka se oli tohon aikaan arkipäivää aatelisten piirissä. Se meinaa sen sijaan lähtee britteihin gentlemanni Tedin gentlemannina, ja käydä vuosittain Jullen pihassa vaan nuolemassa sen kengänpohjia.
ellauri014.html on line 909: Oikeestaan Wolmari on aika trendikäs ekofarmari, hoitaa tonttiansa itse (ziljoonan taksvärkkärin ja loisen avulla kylläkin), ja tekee mökkinaapurien kanssa vaihtareita, ei käy agrimarketissa eikä prismassa. Tää on suljettu kierto, ilman suuta ja ja peräreikää selvitään. Sitäpaizi se on kivaa, se sanoo kuin paraskin Kimmo Koskenniemi. Kirkkosetä Akustin nuotit tästä tunnistaa, nää on kuin jotain Amisheja. Säälix käy lapsiparkoja, jotka lyttääntyvät tässä myllyssä.
ellauri014.html on line 1005: Seuraavana iltana loordi läxi Lauran luo. Sen piti olla vaan hoitokerta ammattilaisen käsissä. Tää oli ihan käypää moraalia, eihän se ole huorin tekoa jos mirri ei ole rouvassäätyä. Tää on moosexen pelisääntöihin kirjattuna selvästi.
ellauri014.html on line 1053: Wolmari on hirmu mielissään asioiden saamasta käänteestä, ja kuzuu poikakaveruxet jatkamaan poikarakkauttansa paratiisissa. Ted on osoittautunut luotettavaxi hyveen ritarixi. Kylmä Wolmari pitää Lolitan nitistystä tästä parhaimpana todistuxena. Jos Aku oisi pettänyt kotijoukot tässä asiassa, Wolle-setä oisi antanut sille potkut margariinitehtaasta siinä samassa, ajanut sen pihalle kepin kanssa (Äyk!) palkatta ja ilman työtodistusta. Mut ei, Wolmari on innoissaan: Nuorimies on varma nakki, aina meidän aatelisten puolella. Niin on Rusookin. Aatelisten ja papiston fänijoukoissa, niin rotinkainen tai mikä vitun kellosepän sälli onkin.
ellauri014.html on line 1341: Vois teoriassa olla objektiivisesti olemassa tän valtavan kaikkien kaikkia vastaan käytävän globaalin pelin Pareto-optimaalisia tasapainokohtia, mutta niist ei ota selvää erkkikään, jumalasta puhumattakaan. Tasapeli ei tyydytä ketään kuitenkaan, me halutaan päästä eteenpäin, ja joholle. Tää on nollasummapeliä, vain voitto tyydyttää, win-lose. Tällä hetkellä muut elukat varmaan toivottavat termiittiapinat huut helkkariin.
ellauri014.html on line 1557: ... But more importantly, these surroundings put Marino in direct contact with the natural philosophy of Della Porta and the philosophical systems of Giordano Bruno and Tommaso Campanella. While Campanella himself was to oppose "Marinism" (though not attacking it directly), this common speculative background should be borne in mind with its important pantheistic (and thus neo-pagan and heterodox) implications, to which Marino would remain true all his life and exploit in his poetry, obtaining great success amongst some of the most conformist thinkers on the one hand while encountering continual difficulties because of the intellectual content of his work on the other.
ellauri014.html on line 1572: He was widely imitated in Italy, France (where he was the idol of members of the précieux school, such as Georges Scudéry, and the so-called libertins such as Tristan l´Hermite), Spain (where his greatest admirer was Lope de Vega) and other Catholic countries, including Portugal and Poland, as well as Germany, where his closest follower was Christian Hoffmann von Hoffmannswaldau and Holland where Constantijn Huygens was a great admirer. In England he was admired by John Milton and translated by Richard Crashaw.
ellauri014.html on line 1584: But some witnesses, who include both Marino´s detractors (such as Tommaso Stigliani) and defenders (such as the printer and biographer Antonio Bulifoni in a life of the poet which appeared in 1699) have firmly asserted that Marino, much of whose love poetry is heavily ambiguous, had homosexual tendencies. Elsewhere, the reticence of the sources on this subject is obviously due to the persecutions to which "sodomitical practices" were particularly subject during the Counterreformation.
ellauri014.html on line 1643: ... interesting and ingenious burlesque compositions such as La Murtoleide (81 satirical sonnets against Gaspare Murtola), the "capitolo" Lo stivale; Il Pupulo alla Pupula (burlesque letters) etc. Many works were announced but never written, including the long poem Le trasformazioni, inspired by Ovid´s Metamorphoses, which was abandoned after Marino turned his attention to Adone.
ellauri014.html on line 1739: Whose lofty peaks are all agleam Siellä alppituulet puhaltaa,
ellauri014.html on line 1848: Or lose thyself in the continuous woods
ellauri014.html on line 1851: And millions in those solitudes, since first
ellauri014.html on line 1868: By those, who in their turn shall follow them.
ellauri014.html on line 1986: Ei ihme että hullu Graham ja vielä sekopäämpi Kride viihty siellä. Pikku japsulaisia ne on kallon sisäpuolella. Ilkeitä kiipijöitä, mustamaalareita, selkään puukottaja ninjoja. Tunnevammasia ropotteja, jäykkäjalkaisia apulaisprosessoreita karkuteillä lasiovisesta kaapista.
ellauri015.html on line 107: Näin loikahtelee selkeesti myös JA Hollon käännös Voltairen Candidesta. Coelhon Brida portugaliksi hyppelehtii sekin kuni kaniini, jopa Pauli Kohelo seuraa tässä esikuvaansa. Joseph Conradilla on tää sama paha tapa.
ellauri015.html on line 124: amatöörimäistä runoseppoilua -
ellauri015.html on line 129: Oserais-je proposer?
ellauri015.html on line 462: Olympiavuoden 1952 huhtikuun Sovjetskij Sojuz-lehdessä istuu SNTL:n korkein neuvosto maaliskuussa mustavalkoisessa kuvassa (kuvassa). Takarivissä istuvat generalissimus Josef Stalin ja Nikita Krutsev. Stalinilla, jota Ljudmila Ulitskajan juutalainen perhe kutsui peitenimellä Samek ס (Lenin oli Lamed ל), oli vajaa vuosi jäljellä elinpäiviä. Ulitskajan kirjassa Vihreä teltta Tamara kuulee, kuinka Stalinin kuolemasta uutisoidaan radiossa. Pysähtyi soittorasia. Kaikki näytti sen ajan valokuvissa vielä kauniilta ja optimistiselta. Hinaajan musta savuvanakin on askel eteenpäin.
ellauri015.html on line 750: Tää Rami muistuttaa aamu-uutisten venäläistä sotahistorian dosenttia Pietarin valtionyliopistosta, joka koitti hukuttautua Napoleonin asussa, kun ei saanut hukutettua tappamiensa opiskelijoiden ruumiinosia. Kylmettyi vain Neva-joessa, sai hypotermiaa. Ihan kuin Eilenberger mökillä saunan jälkeen uimassa. Haalea menijä, vai mikä se nyt oli. Romaanit häviää klikkiuutisille kuin ankat.
ellauri015.html on line 773: Rami on pannut Piukun paxuxi esiaviollisesti. Kaxoset on tulossa. Sen Viktor ex-lanko väittää, et niin on käynyt 3/4ssa avioliitoista. Voi olla, mut ei Pian ja Wokun tapauxessa, ne sinnitteli kuutisen vuotta ennen Mikkoa.
ellauri015.html on line 975: jalat oikosenaan kellumasta saavin vedessä.
ellauri015.html on line 1118: Moses Maimonides.
ellauri015.html on line 1119: Mooses Mentula.
ellauri015.html on line 1135: Kalle Kukkonen (14. tammikuuta 1889 Karttula – 23. marraskuuta 1954) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka käytti nimimerkkejä Eetu Ollikainen, Eljas Saarelainen ja Urpo. Kukkosen vanhemmat olivat mäkitupalainen Taavetti Kukkonen ja Eeva Kustaava Jäntti. Hän kävi Kuopion tietopuolisen meijerikoulun. Teoksia:
ellauri015.html on line 1170: Sodan jälkeen Leskinen oli opettajana Närpiössä, Pyhäjärvellä ja Kiuruveden Luupuvedellä. Kiuruvedellä ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen romaaninsa Ehtoona sitten raukee turhaan… sekä kaksi seuraavaa teosta. Leskinen oli mukana myös nuorisoseura- ja seuranäyttämötoiminnassa. Vuonna 1955 Leskinen perheineen muutti Kuopioon, jossa hän toimi opettajana Puijon ja Haapaniemen kouluissa. Leskisellä oli kuitenkin edelleen Tuulentupa-niminen kesäpaikka Luupuvedellä. Siellä oli sitten mukavaa, tietäisittepä. Kuopiossa Leskinen jatkoi kirjoittamistaan, mihinkäs se leopardi pääsee täplistään, ja hänen esikoisnäytelmänsä Läpikäymälä kantaesitys oli Kuopion yhteiskoulussa lokakuussa 1962. Muutamaa vuotta myöhemmin Leskinen voitti näytelmällä Kumikakkuja Kuopion näytelmäkilpailun.
ellauri015.html on line 1184: Lemmikki Louhimies (ent. Becker, ent. Nenonen, nyk. (Viena-)Lemmikki Valkeameri, o.s. Louhimies, s. 8. elokuuta 1943) on entinen suomalainen televisio- ja mainoselokuvaohjaaja, nykyään taidemaalari ja kirjailija. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri ja yhteiskuntatieteitten lisensiaatti. Hän toimi Tampereen ammattikorkeakoulussa viestinnän yliopettajana vuoteen 2003 asti.
ellauri016.html on line 235: Suomen osuus EU:n väestä on noin prosentti, sen BKT:stä neljä.
ellauri016.html on line 238: EU:n mamuista tänne vuosittain tulee noin 1-2 prosenttia.
ellauri016.html on line 391:
Muotimaailma hullaantui taiteesta - villejä kuoseja ja huikeita ...
ellauri016.html on line 396: Tätä uutista ei päässyt kazomaan hyväxymättä mainosevästeitä. Käykääpäs ize kazomassa jos jäi kiusaamaan, mixi koko Suomi kävi kuumana Lauri Tähkään viimeistään nyt.
ellauri016.html on line 402: Kuluvan vuoden huhtikuussa teetetyn kyselyn mukaan arviolta 57 prosenttia bulgarialaisista osallistui jonkinasteiseen uhkapelaamiseen. Monet pelaajista ovat alaikäisiä tai eläkeläisiä. Ilmiöön alettiin kiinnittämään kunnolla huomiota vuonna 2016, kun maan hallituksen teettämässä selvityksessä paljastui, että peräti joka kymmenes toisen asteen opiskelija (vastaa Suomen lukiolaista) ostaa arpoja päivittäin.
ellauri016.html on line 427: Sandemose skrev om arbejderklassen i byen Jante og om en kreds af mennesker med samme sociale position. Senere har janteloven fået ændret betydning: til dem der vil bryde ud af deres sociale lag og nå en højere position i samfundet generelt.
ellauri016.html on line 429: Alex Sandemosen janttelaki on niiko snobien vastaisku tavixille. Siinä pannaan tavisten pää samalle pölkylle mille tavixet haluis panna snobin. Yhtä paskoja molemmat. Vitun nokintakisoja.
ellauri016.html on line 484: One whose ideas and conduct are prompted by a vulgar admiration of wealth and social position.
ellauri016.html on line 494: Snob also refers to a person who feels superiority over those from lower social classes, education levels, or other social areas.
ellauri016.html on line 539: Niin sit viel lesoominen, se tuli 2023 S.KARPPI sarjasta muiden trendaavien sanojen mukana kuten refe ja tribaali. Se on takuulla peräisin joltain junantuomilta. "lesoo ylpeillä: No hei kuule mä sainki eilen uudet 100 euron kengät" jne. "tatska tatuointi: Otin järjettömän kokosen tribaalitatskan selkään." tribaali: usein symmetrinen ja teräviä kulmia sisältävä abstrakti kuvio, erityisesti tatuoinneissa". Se oli vanhanaikainen jo S.KARPI:n vilmatisoinnin aikana.
ellauri016.html on line 543: Lupaavasta tutkijasta tulee snobi jos se alkaa esiintyä telkkarissa jokapaikan dosenttina ja pelleilee pellepuvussa linnan juhlissa tai nenäpäivänä muiden turhis julkkisten kanssa lehtikuvassa. Mainizematta nyt mitään nimiä, kuten E. Saarinen. Vitun Hyvinkään kultahattu. Kolmantena jonossa hiihtää maisteri Lauri Carlson Helsingistä.
ellauri016.html on line 667: Ja Oscar isosedän ainut lapsi, tytär Margareeta eli Tutu vainaja
ellauri016.html on line 670: Eero nai Oscar isosedän pikkusiskon Teklan, johon Oscar nähtävästi oli
ellauri016.html on line 774: Drake's reluctance to perform live or be interviewed contributed to his lack of commercial success. He suffered from depression and insomnia, topics often reflected in his lyrics. After completing Pink Moon in 1972, he withdrew from live performance and recording, retreating to his parents' home in rural Warwickshire. On 25 November 1974, at the age of 26, Drake died from an overdose of amitriptyline, a prescribed antidepressant.
ellauri016.html on line 782: Drake recorded his debut album Five Leaves Left later in 1968, with Boyd as producer. He had to skip lectures to travel by train to the sessions in Sound Techniques studio, London. Inspired by John Simon's production of Leonard Cohen's 1967 album Songs of Leonard Cohen, Boyd was keen to record Drake's voice in a similar close and intimate style, "with no shiny pop reverb". He sought to include a string arrangement similar to Simon's, "without overwhelming or sounding cheesy".
ellauri016.html on line 867: You win some, you lose some, sanoo Jehova,
ellauri016.html on line 910: Tää on pahaa lääkettä, totee Juhis. Näin syntyy vaan turhautuneita kiivailijoita, ei passivoituneita alamaisia, kunnon kantasuomalaisia. Tollasia hätäisiä sandaaleissa läpyttäjiä, ei saapasjalkaisia kanta-astujia. Kotoutus kusee nilkoille. Resurssikysymys, tarvitaan enemmän työntekijöitä. Mut ne maxavat. Kärsii tuottavuus. Kaiken takana on raha. Ollaan huutolaisia kuin lapsoset ja vanhuxet, mennään vähiten pyytävälle vaivoixi.
ellauri016.html on line 1135: Anna Perälä 80v sitten neitosena joutui talvisodan pommituxeen. Raitsikat eivät kulkeneet, niinkuin ei tänäänkään. Ei ole työläisillä talvisodan henkeä. Annan piti kävellä. Pääsi turvaan Ekbergille, piiloon kahden voipullan väliin. Anna oli hyvin laiha neitonen ja pienikokoinen. Mukaan lähti ikkunasta voipulla poikineen. Mahtuu sitten turvaan paksummatkin pommituxen uhrit. Aleppossa ei ole Ekbergiä eikä voipullia. Ei edes Aleppon saippuaa, mutta piisaa pommituxia. Ja kansalaissodan henkeä.
ellauri017.html on line 20: Puovo Lipposen seikkailuja
ellauri017.html on line 34: Rinssieverstiltä on hellekypärästä nähtävästi irronnu lierit, nyt se näyttää enempi Israelin piäministeriltä. Mutta palestiinan konna esittää ihan sitä ihteään, törtelöhattu piässä ja kaljamuki käessä, vastoin muslimien sääntöjä. Arabeilla on sandaalit, vuan puovolla lipposet.
ellauri017.html on line 36: Paavo Lipponen! Legendaarinen moottoriturpa, puhekonemestari Kuopion lakeuxlta, valitun SD kansan isähahmo, totta Mooses, joka on johtanut orjat halki sinipunaisen meren kuivin jaloin, tässä hän on, prinssieversti Paavo "patrblruuna" Lipponen! Iso käsi isolipokkaalle!
ellauri017.html on line 47: Joo. Tämän lehen nimi on Puovo Lipposen seekkailuja. Siinä kerrotaan minusta itestän - ja tulloohan siinä Kalle-Kustaa X:ki maenitux ja muutamia muitai mite aena kullonnii tarvihtee. Joka kuukaus minä kerron uuven seekkailun ja ne ovat riima juttuja joka aenoo. Minä en millonkaan tarjoo huonoo tavaroo myötäväx - työhän tiijätte sen, poijaat, piän tääteen raatanaaloja ja viinoo suap Carlsonien kaapasta. Liittykääpäs nyt koeruuttanne ihan tästä numerosta lähin minun osakeyhtiööni, Carlson Oy:hyn. Minä paenan nappulaa Callen kanssa tiälä tavarataevaassa ja työ otatte ja luvette näetä juttuja. Minunhan ei tarvihe taevaan tavaroo kehua: työ tiijätte sen ennestään. Pirskatti! mikä teitä estää joka ikistä olemasta minun yhtiön hallituxen jäseniä. Pyyvätte papalta rahhoo niiku raatakaappiaan Oscar-poeeka ja sen tytär Tutu, ellei itellänne ou. Ettekä työ toesta näin jännittävee ja kaekinpuolin hyvvee lehtee sua näen halavala. Elekee jättee yhtään nummeroo lukemata, sillä kun ne loppuu, niittei sua ennee mistää paihti tiskin alta antikvariaatista mustanpörssin hintaan. Kerran kuukauvessa tavataan. Elekee olla hooboja.
ellauri017.html on line 59: Puovo Lipposen seikkailut oli musta pienenä jo paskoja, ällösin tota tekohauskaa huonoo savvoo änkyttävää koleerista paksulaista rahvaanomaisine jaarituxineen. Mut sellaisia ne on suomalaiset liikkeenjohtajat ja poliitikot, ei se ole mikään karikatyyri, vaan realismia, a thing. Tai naturalismia osuvammin sanoen. Vaikka Haju Pisilä tai Turhapuron appi kuppaneuvos Paukku. Kalle Kustaa Korkki on kolmas samanlainen.
ellauri017.html on line 162: Israelin uskontunnustuksessa SHEMA YISRAEL (4. Moos [Num] 6,4) lausutaan: "Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi." (SHEMA YISRAEL YAHWEH ELOHEINU YAHWEH EHAD.) UT:ssa Jeesus painotti itsensä ja Isän ykseyttä. Paavali toteaa Seurakunnan (Kristuksen Ruumiin) olevan yksi. On (vain) yksi Herra - samoin yksi ja sama Pyhä Henki - sekä yksi usko ja yksi kaste (1. Kor 12, Ef 4). Viereinen mielenkiintoinen ympyräkuvio oli alkuaan Aulis Pesosen perustaman IT-yrityksen Tietopiirin tunnuksena. (Nyt yrityksen logo on toisenlainen. $$$ yhä mielessä ja pyllynsilmä, muttei vapaamuurarit.)
ellauri017.html on line 356: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie,
ellauri017.html on line 366: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie,
ellauri017.html on line 389: Kakkoset yleisesti:
ellauri017.html on line 394: Kolmoset yleisesti:
ellauri017.html on line 399: Neloset yleisesti:
ellauri017.html on line 516: Suomalainen lajilegenda ei ole lähdössä olympialaisiin. Se on sama kuin pitäisi juosta satanen, maraton ja 400 metrin aidat ja jaettaisiin vain yksi kultamitali, Hukkataival vertaa. Siinä se on: neljä metriä 45 asteen päällekaatuvaa, lähes sileää kallioseinää, jonka Nalle Hukkataival viimein selvitti.
ellauri017.html on line 609: In Euclidean geometry, the origin may be chosen freely as any convenient point of reference. Jokainen meistä on oman maailmansa napa, ja voi siihen tuijottaa, se on itsekullakin yhtä onnistunut ja ainutlaatuinen kuin toisilla. Napanöyhtää on jokaiselle sama määrä suotu syntyessä, vaikkei päivä paistakaan yhtä iplakasti joka puosta loppupeleissä.
ellauri017.html on line 767: Oisko tää Kotimaa-lehden digipostillan hemmo, jonka saarnaa juuri väänneltiin kuin piru uutta veräjää, oikeesti pienet profeetat Sakarja ja Hoosea salapuvussa? Kuin tupu hupu ja lupu päällekkäin surtuutin sisässä? Profeetta Kotimaassa, kuka kuuntelee?
ellauri017.html on line 824: Kurush eli Kyyros tosiaan laski jutkut vapaax Baabelin orjuudesta 539eKr, mihin Nebukadnesar ne oli vienyt 597eKr. Sekin oli messias, ainoo ulkomaalaisvahvistus juutalaisten kotijoukkueessa. Kores, Kurus, mitä väliä. Nostradamus nimitti antikristusta Histerixi. Close, but no cigar. Ruottalaisetkaan ei enää voitele niiden kunkkuja, ne on kexineet voiteluvapaat kuninkaalliset. Helleenit ei arvosanu Kyyrosta, se ei ollut niille mikään messias, pikemminkin päinvastoin. Baabelin vankeus kesti yhtä kauan kuin Neuvostoliitto, ihmisiän. Just siinä ajassa ehtii miesmuisti hävitä. Viime maailmansodasta on yhtä kauan. Jokos alotettas taas?
ellauri017.html on line 850: Joosefilla (melkein vuosituhat ennen Jesajan aikoja) oli poika Manasse, jolta pikkuveli Efraim peri maat. Lopulta ize asiassa kaikki muut Jaakopin veljet hävisivät maansa paizi Juuttaat, Leevin joukoille jäi temppelit ja kaupunkeja. Sixi kai koko porukkaa sanotaankin juutalaisixi, ja papit ovat leviittoja. I am levitating now. Sittemmin on niitä hukkuneita heimoja löytynyt enemmän kuin hävisikään, esim mormonit.
ellauri017.html on line 851: Yksi hävinneistä heimoista oli just toi Manasse, Joosefin huono-onninen esikoispoika, jota Jaakob siunasi kierosti kädet ristissä vasemmalla kädellä kansakoulun opetustaulussa, jota Seija ei koskaan anna mun ostaa kirpputorilta. Vizi mikä kusettaja, varsinainen luikuri toi Israel, ihan kuten äitinsä Rebekka.
ellauri017.html on line 911: Joosef ja sen ottopoika Jeesus työn touhussa. Suoristamassa nauloja seuraavaa ripustusta varten. Jumala kultaa, Jeesus hopeaa ja P. Henki pronssia. Maria ja Joosef pistesijoilla. Suomalaiset eivät sijoittuneet tässä kisassa. Härkä, mörkö ja tiikeri suljettiin kisasta neljän jalan käytöstä.
ellauri017.html on line 1038: Talmudissa kerrotaan, että rabbi Simeon ben Azzai löysi Jerusalemista kertomuksen, jossa kirjoitettiin, että kuningas Manasse tappoi Jesajan. Kuningas Manasse sanoi Jesajalle: "Häntäsi Mooses sanoi: 'Ei kukaan saa nähdä Jumalaa ja jää eloon'; mutta sinä olet sanonut: 'Minä näin Herran istuvan hänen valtaistuimellaan'; ja totesi edelleen muita ristiriitoja – kuten 5. Mooseksen kirjan ja Jesajan kirjan 40 välillä; Mooseksen kirjan 33 ja 2 Kings välillä Jesaja ajatteli: "Tiedän, että hän ei hyväksy selityksiäni; miksi minun pitäisi lisätä hänen syyllisyyttään?" Sitten hän lausui tetragrammin, setripuu avautui ja Jesaja katosi sen sisään. Kuningas Manasse käski sahata setri, ja kun saha saavutti hänen suunsa, Jesaja kuoli; näin häntä rangaistiin siitä, että hän sanoi: "Minä asun kanan pepussa, jolla on saastaiset huulet".
ellauri017.html on line 1095: Ihankuin mafiapomo buonaparte Piukoissa Paikoissa, jolla oli kuulolaite. Muita kuulematta äänesti izensä capoxi. Ammutti kilpailijan pikkupomo Spatsin reikäompeluxexi kakun sisältä. Kakku oli päältä kaunis, sisälmyxet rumat. Oli käyneet Spatsin lipposet liika piukaxi, koitti isokenkäisexi, ei ollut onnea vaikka onniteltiin.
ellauri017.html on line 1313: Te voitte saada Paavo Lipposen seikkailuja vuonna 1957 ilmestyvät 12 kirjaa kuukausittain suoraan kotiinne postize lähettämällä 1.000 vanhaa markkaa osoitteella Kustannus Oy Ajanviete, Bulevardi 30 Helsinki.
ellauri017.html on line 1314: Paikkakuntanne lehtimyyjiltä voi Paavo Lipposen seikkailut tulla lopeasti loppuunmyydyksi. Tilaamalla etukäteen kaikki vuonna 1957 ilmestyvät numerot, ei Teidän tarvize pelätä sitä, että joku maamme kuuluisimman revolverisankarin jännittävä ja ihmeellinen seikkailutarina jää Teiltä lukematta.
ellauri017.html on line 1315: Postitoimistojen ja kirjamyymälöiden välityxellä ei Paavo Lipposen seikkailujen vuositilauxia voi tehdä. Niitä vastaanottaa ainoastaan kustantaja.
ellauri017.html on line 1319: ilmestyy kuukausittain noin 100-sivuisena kirjana, joista kukin sisältää Outsiderin kirjoittaman, ennen julkaisemattoman jännittävän tarinan Paavo Lipposen, Kalle-Kustaa X:n ja kumppaneiden ihmeellisistä seikkailuista maailmalla. Näiden seikkailujen parissa viihtyy erinomaisesti kaikenikäiset miehet, naiset ja lapset ja heidän koiransa Pedro.
ellauri018.html on line 172: sillä vitosella hyvän aterian ja ajatella mua kiitollisena, mut ei
ellauri018.html on line 175: Jos mä nyt annan vaikka vitosen (en mä kyl niin paljon antaisi,
ellauri018.html on line 499: Juan Jose Pedro
ellauri018.html on line 523: The song captures Simone's response to the murder of Medgar Evers in Mississippi; and the 16th Street Baptist Church bombing in Birmingham, Alabama, killing four black children. On the recording she cynically announces the song as "a show tune, but the show hasn't been written for it yet." The song begins jauntily, with a show tune feel, but demonstrates its political focus early on with its refrain "Alabama's got me so upset, Tennessee's made me lose my rest, and everybody knows about Mississippi goddam." In the song she says: "Keep on sayin' 'go slow'...to do things gradually would bring more tragedy. Why don't you see it? Why don't you feel it? I don't know, I don't know. You don't have to live next to me, just give me my equality!"
ellauri018.html on line 615: Setämiehet inhos Pamela piukkapeppua alusta alkaen, kirjoitti siitä parodioita kuten Fieldingin Joseph Andrews, jossa sankarina oli mies, ja naiset entisvanhaan tapaan pahoja tai avuttomia.
ellauri018.html on line 719: 632: Muhammad dies. Abu Bakr is chosen as caliph, his successor. A minority favors Ali. They become known as Shiat Ali, or the partisans of Ali.
ellauri018.html on line 746: Juutalaisuudessa Mooseksella on Muhammedia vastaava asema Jumalan sanan (Toora) vastaanottajana sekä henkilökohtaisen esikuvan antajana (halakha-kirjallisuus). Vanhassa testamentissakin on piirustuskieltoja, muttei niin jyrkästi otettuja kuin islamissa. Länsipellejen ja islamistien välit on Muhammedin pilakuvista turhan päiten kuumenneet, ja päitäkin on putoillut.
ellauri018.html on line 821: Sharia ei sisällä ainoastaan länsimaiseen lainsäädäntöön normaalisti kuuluvia asioita, vaan ohjaa pikkutarkasti yksilön pukeutumista, kehonhoitoa ja muuta yksityiselämää. Profeetta esimerkiksi sanoi: "Kultaan tai silkkiin pukeutuminen on laitonta yhteisöni miehille mutta luvallista naisille". Wiixet on pidettävä siistinä ja parta. Poskikiharoita ei tarvita, Mooses oli siinä väärässä. Allah ei tahdo sitä. Se ei trendaa enää.
ellauri018.html on line 873: homoseksuaalisuus
ellauri018.html on line 965: Shiialaisilla on lisäksi käytössä nikah mut‘a eli tilapäinen avioliitto. Se on voimassa etukäteen sovitun ajan, esimerkiksi yhden tunnin ja sisältää naiselle annettavan lahjan. Mut‘a-avioliitto on miesremmissä hyvin pidetty. Uskonnon hyväksymää prostituutiota. Ei Moosexenkaan käsky koske huoria. Nehän ei oo kenenkään omaisuutta. Ne on niiko yhteismaata.
ellauri018.html on line 998: Islamilaisissa maissa suositaan varhaista avioliittoa, sillä sen ajatellaan varmistavan tyttöjen neitsyyden. Häh? Eikös se neizyys just mene siinä hommassa? Sen sijaan homoseksuaaliset, esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat kiellettyjä. Suhtautuminen masturbaatioon vaihtelee. Vaik kivaahan se on tehdä karvakädelläkin, pystytellä telttatankoa.
ellauri018.html on line 1065: Läntisen arvostelun kohteena ovat olleet sharian epädemokraattisuus ja muuttumattomuus, lainsäädännön epämääräisyys, julmat rangaistukset sekä epätasa-arvoinen suhtautuminen naisiin, ei-muslimeihin, juutalaisiin, homoseksuaaleihin ja eräisiin muihin ryhmiin.
ellauri019.html on line 236: Melko perinteistä Judentumia. Alkupää on naisen valitusta, loppu miekkosen. Hepreassa sen näkee muodoista. No muodoista sen näkee muutenkin. Ehkä alkupään runot on Neiti Näpsältä.
ellauri019.html on line 310: Egyptistä lähdöstä Juudan historian loppuvaiheisiin. Faraon joukkojen tuho ja Israelin ihmeellinen vapautus Punaisellamerellä vaikuttivat Edomiin samoin kuin koko Kanaaniin ja sen ympäristöseutuun (2Mo 15:14, 15). Siinain niemimaan erämaa-alueella Israel joutui ensi kerran kohtaamaan aseellista vastarintaa laajalle levittäytyneen edomilaisheimon, amalekilaisten, taholta; kautta aikojen he aiheuttivat Israelille vaikeuksia (2Mo 17:8–16; vrt. 1Mo 36:12, 16; ks. AMALEK, AMALEKILAISET). Erämaavaelluksen loppupuolella evättiin Mooseksen esittämä kunnioittava pyyntö saada kulkea Edomin läpi Kuninkaan valtatietä, ja nimeltä mainitsematon edomilaiskuningas järjesti voimakkaan joukon estämään israelilaisten maahantunkeutumisen (4Mo 20:14–21). Sen jälkeen kun Aaron oli kuollut Horinvuorella lähellä Edomin rajaa (4Mo 20:22–29), Israel kiersi Edomin ydinalueen, leiriytyi Seredin purolaakson liepeille ja taivalsi sitten kohti pohjoista Moabin itärajan ohi (4Mo 21:4, 10–13; Tu 11:18; vrt. 5Mo 2:26–29).
ellauri019.html on line 312: Israelille ennen kuolemaansa esittämässään runomuotoisessa siunauksessa Mooses kuvaili Jehova Jumalan ’tulleen Siinailta’, ’leimahtaneen Seiristä [Edomista]’ ja ’säteilleen Paranin vuoristosta’. Samantapainen kuvaus on Barakin ja Deboran laulussa sekä Habakukin profetiassa. (5Mo 33:2; Tu 5:4, 5; Hab 3:3, 4.) Tässä profeetallisessa kuvauksessa esitellään siis ilmeisesti näyttämö eli tapahtumapaikka, jossa Jehova oli tehnyt itsensä ilmeiseksi vastamuodostetulle kansakunnalleen valaisemalla sitä ikään kuin vuortenhuippujen yli loistavin valonleimahduksin.
ellauri019.html on line 336: Nabatealaiset asuivat Edomin alueella 300-luvulla eaa., eivätkä edomilaiset koskaan päässeet palaamaan sinne. Edomilaiset löysivät asuinpaikan sen sijaan Negevistä Juudan eteläpuolelta. He siirtyivät pohjoiseen aina Hebroniin saakka, ja lopulta Juudan eteläosa tuli tunnetuksi Idumeana. Josefuksen mukaan Johannes Hyrkanos I alisti heidät jolloinkin vuosien 130 ja 120 eaa. välisenä aikana ja pakotti heidät omaksumaan juutalaisuuden (Jewish Antiquities, XIII, 257, 258 [ix, 1]; XV, 253, 254 [vii, 9]). Sen jälkeen he sulautuivat vähitellen juutalaisiin, ja Rooman tuhottua Jerusalemin vuonna 70 heidän olemassaolonsa kansana päättyi (Ob 10, 18). (Ks. IDUMEA.)
ellauri019.html on line 501: Sen siunatun neropatit jaxaa keulia. Vähänväliä muut saa niistä tarpeexeen ja heittää ne ulos tai vallan nirhaa niitä. Aina niitä kuitenkin jää jälelle. Juutalaisen vainojen luetteloa piisaa. Mut kyl ne maxaa takasinkin ja korkoa jos pystyvät. Tässä listassa on debetit & creditit ilosesti sekasin, ihan läpällä. Lista ei pyri olemaan täydellinen, kuten en minäkään.
ellauri019.html on line 523: Koko tarina Joosepista ja Egyptin orjuudesta taitaa olla puppua. Mitään puolen miljoonan jutkun retkeä Egyptistä luvattuun maahan tuskin tehtiin, meren pohjaa pitkin vielä, LOL. Jos jotain matkustusta oli, niin pikku porukoiden retkeilyä Egyptin ja Kanaanin välimailla joskus 1500-1200 eKr.
ellauri019.html on line 527: Luvattu maa (eli Palestiina tai sinnepäin) tuli Genesiksen mukaan jahvelta luvattua irakilaiselle Ibrahimille, ja siks se läksi kotikaupungista Urista vähitellen yhä lännemmäksi. No tää on varmasti jälkikäteen selittelyä. Irakilaisia itänaapureita ehkä vaan tuli Siioniin (Urushalemin seudulle) ja hätyytti sinne asettuneet karvakädet vähitellen pois. Jos edes niinkään, jotkut on sitä mieltä ettei mitään muuttoretkeä koskaan tehtykään. Mooses ja Joosua olis pelkkää satua.
ellauri019.html on line 593: - Yhdysvaltain hajoamisen todennäköisyys on tällä hetkellä 55-45 prosenttia. Jotkut saattavat iloita tästä prosessista, mutta jos puhutaan järkevästi, tämä ei ole paras skenaario - - Venäjälle, Panarin sanoo WSJ:n haastattelussa. Hänen mukaansa Venäjästä tulisi voimakkaampi globaalilla tasolla, mutta sen talous kokisi silti kovan kolauksen, sillä se on vahvasti riippuvainen Yhdysvaltain dollarista ja kaupasta maan kanssa.
ellauri019.html on line 1004: Pappi kysyi Pamin pyynnöstä vaurailta naapureilta auttaisko ne sitä hädässä. No way Jose.
ellauri020.html on line 33: Nalle Puh, joka ei ole alkuperäisteoxessa kovin toxinen, on approprioitu kaiken maailman parantajien ja posetiivareiden käyttöön, koska se kuulostaa niin positiiviselta, kun sitä lukee pirun lukutikulla. Alkaen Disneystä (joka ei edes osaa piirtää niitä) Rikun ja Wokun naapuriin, joka rehvasteli Wokulle 30 kilomarkan palkallaan Kalutuista Paloista 80-luvulla, sai potkut kun lehti meni huonosti, ja perusti oman Posetiivarit-postimyyntifirman, joka myy samaa kaluttua katteetonta optimismia, päivyreitä ja postikortteja. Se näyttää olevan vieläkin netissä. Nimenäkin on vielä Nyyrikki, vaikka niille tuli potkujen perään ero ja karkotus Nyyrikintien paratiisista. Voi kysyä, mixi optimistit on useimmiten oikeistolaisia, ja kääntäen. Vastaus on ilmeinen: koska niiden on uskottava kasvuun ja saarnattava sitä, se on kapitalismin keskeisin uskonkappale. Milos Kunderan kirjassa yks tshekki joutuu poliittisesti epäilyttävien listalle, kun se lähettää ystävälleen postikortin textillä: Optimismi on oopiumia kansalle. Milos lienee oikeistolainen sekin. Setämies se on ainakin.
ellauri020.html on line 238: For Love Alone was packaged like a romance novel—compare to Judith McNaught’s Perfect, for instance—but it’s closer to the great primetime soap operas
ellauri020.html on line 296: turkooseja silmiä
ellauri020.html on line 364: Palm Beach had been Ivana Trump’s idea. Long ago, Donald had screamed at her, “I want nothing social that you aspire to. If that is what makes you happy, get another husband!” But she had no intention of doing that, for Ivana, like Donald, was living out a fantasy. She had seen that in the Trump life everything and everybody appeared to come with a price, or a marker for future use. Ivana had learned to look through Donald with glazed eyes when he said to close friends, as he had in the early years of their marriage, “I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?” She had gotten out of Eastern Europe by being tough and highly disciplined, and she had compounded her skills through her husband, the master manipulator. She had learned the lingua franca in a world where everyone seemed to be using everyone else in a relentless drive for power. How was she to know that there was another way to live? Besides, she often told her friends, however cruel Donald could be, she was very much in love with him.
ellauri020.html on line 376: Trump has been married three times, for those of you keeping score at home. Each of Trump´s weddings was memorable in its own way, in keeping with Trump´s penchant for the extravagant. In his 1993 nuptials at his second wedding, the caviar alone cost $60,000, a small sum compared to the $2 million tiara she borrowed; and his third marriage to Melania, in 2005, included a 200-pound wedding cake, one of the most expensive known cakes in modern history. The bride´s $100,000 Christian Dior gown was adorned with 1,500 crystals, rendering it so heavy that Melania was told to be sure to eat before the wedding, per Vogue, so she´d have the strength to wear it.
ellauri020.html on line 397: Katri esiintyy taas kuninkaallisesti niinku taannoin vanhempien hautajaisisissa, hymyilee appivanhemmille leppoisasti ja armollisesti jottei tekis röyhkeätä vaikutusta. Justiinsa joo. Tykätkää jos tykkäätte, sen hymy sanoo, jos ette, niin EVVK. Väliin ehtii Iivana suihkata, mimmoset kengät anopilla on, niinkun linnan juhlissa. Anoppi ehtii nimitellä miniäänsä kommunistixi, kun Akun sisko astuu kuvaan ja kylmäilee vielä enemmän kuin äiskä, jos mahollista. Charityämmä vaikkei näytä järin laupiaalta. Appi tarjoo hätäpäissään lisää drinxuja. Hyvin lähtee.
ellauri020.html on line 420: Katri pitää Tuomakselle leffakuzut, jonne tulee Woody Allen, Diana Keaton, William Goldman, Joseph Papp, David Mamet, Robert de Niro, Mayor Koch, Martina Navratilova, Milos Forman, Walt Disney, Jesus Nasaretilainen ja Lieko Sahovalovaa, Prahan ääni. Kaikki laulavat tshekkiläisiä kansanlauluja Katrin kitaran säestyxellä. Prahalla äänellä.
ellauri020.html on line 561: Vaan ei "Lillan" ole liioin mikään box of chocolates, vaan en förbannad käring if ever there was one. On sillä duunia: 2 hotellia Nykissä, sen oma kotibordelli, kesämökki Ranskassa, uhkapelitalo tulossa Lontooseen, näkymättömien lasten kerho, 5 muuta charityä, kansallisoopperan ja baletin johtokunta, Reaganin kabinetti, paavin kuuria, Kekkoslovakian duuma, Akun TV-ohjelma ja Iines Ankka -lehti.
ellauri020.html on line 570: Koko tyttöremmi tulee Katjan kämppään lounaalle. Se valizee kattauxen nro 4 22 eri vaihtoehdosta. Ne on vihkosessa numeroituina polaroidikuvina. Näin säästyy aikaa, ja aikahan on rahaa. Suska kazoo pyntättyjä naisia ja ajattelee: oispa kiva olla rikas eikä myydä lenkkareita hikisukkaisille kundeille. Tuomaan vasemmistofilmit saa jenkeissä vaan mädäntyneitä tomaatteja. Tuomas on työtön, vihainen, haisee viinalta ja huorilta. Suskilla on koti-ikävä. Mut onhan köyhälläkin Losissa paremmat oltavat kuin Prahassa. Aurinko paistaa, palmut huojuu, ulkonakin yöllä tarkenee, kun on maastopaloja. Roskixista löytyy poisheitettynä parempaa muonaa kuin kommareilla tshekeissä. Puolix syötyjä hamppareita ja pizzapaloja. Ja tää vapaus. Saa olla oman elämänsä sankari. Razastaa auringonlaskuun ilman apua. I´m a poor lonely cowboy and a long long way from home.
ellauri020.html on line 584: TVstä tutut nimet putoilevat kuin sadepisarat. What a wonderful feeling, singing like Scrooge in a rain of gold. Nyt on leninginvaihtopäivät, ystävän myyntiä, naiset arvuuttelevat kuka on kenenkin housuissa. Onko tuo Haloselta? Vaiko Ajattaresta? Ei sunkaan sulla oo Marin mekko? Gudrun Sjödenin teltta vai ison tytön kokoko Lollosta? Miten Pukeva! Likinäköisemmät tihrustavat rinnoista logoja ja niskasta hintalappuja. Sokru on kexinyt tatuoida koko hinnastonsa iholle. 22 vaihtoehtoa polaroid-kuvilla.
ellauri020.html on line 598: Susijengi kokoontuu vaisuissa merkeissä rättipään Lontoon kämppään matkalla Ascotiin. Sokrun dumppaama homoxi ja huumeweikoksi ruvennut Steven on kuolemassa AIDSiin. Daisykin on rapakunnossa. Sentään on yx yhteinen keskustelunaihe, making money. Vessassa Natalie tunnustaa et se on kurkkua myöten täys saudeja, Khalid mukaanluettuna. Mut se haluu pitää niiden pojan Azizin. No way Jose! Tää ei tuu päättymään hyvin.
ellauri020.html on line 641: He began belittling her: “That dress is terrible.” “You’re showing too much cleavage.” “You never spend enough time with the children.” “Who would touch those plastic breasts?” Ivana told her friends that Donald had stopped sleeping with her. She blamed herself. “I think it was Donald’s master plan to get rid of Ivana in Atlantic City,” one of her assistants told me. “By then, Marla Maples was in a suite at the Trump Regency. Atlantic City was to be their playground.”
ellauri021.html on line 176: Eliitin Teuvo Hakkarainen älähtää. Mikael Jungner, arkkienkelin nimiserkku, noske junkkari - eixen pitänyt jo kuolla johonkin? Se on selvinnyt syövästä ja sydänkohtauxesta. Mikäs pahan tappaisi. Senkun kexisi, heti toimexi. Nyze on sitä mieltä, et kirjat on liian paxuja ja pitkiä. TLDR. Talousoppaat vois tiivistää yhteen aaneloseen. Eise muuta varmaan yritäkään lukea.
ellauri021.html on line 180: Äänikirjoja pahexuu myös Finlandia-voittaja, joka herkutteli lesbosexillä. Voishan se olla ällöttävä äänitehosteiden kaa. Puolimatka ei kuuntelisi edes puolia. Entä vaikka olisikin, en kuuntelisi. Pahinta on, että kursiivi ei kuulu. Voishan kursivoidut kohdat vaikka kiekasta lujempaa. Yahii! Aijaijai! Niin toimi iranilainen imaami, jotta sokea muezzin tiesi milloin on aika polvistua.
ellauri021.html on line 259: Let those 'I-don't-care-days' begin
ellauri021.html on line 943: Schlafly is a surname of German-Swiss origin. Not to be confused with Schläfli. Mild-mannered Daniel L. Schlafly Sr., vice president of a family business (bottled water), AKA Dan Schlafly, 47 in 1960, is a Roman Catholic who never attended a public school* and never sent his three children to one. Daniel L. Schafly Jr. spent eight years in Jesuit schools, then went on to graduate work in the US and abroad. He chose history as major. As a twenty-one- year-old student, he was amazed by the result of the Soviet victory in World War II when he crossed the Berlin Wall (still under construction) from free West Berlin with its independent citizens into militarized Communist East Berlin, where everyone was dispirited, everything was shabby. Daniel L. Jr., who supported St. Kolbe´s sainthood, became a staunch anticommunist.
ellauri021.html on line 950: Wikipedia still fails to live up to its liberal values. In 2018, Wikimedia disclosed that only 17.67% of over 1.5 million biographies on the site are about women. Of the over 135,000 active editors on Wikipedia, surveys indicate that only 8.5% to 16% are female. See: Examples of Bias in Wikipedia.
(Lue: Naisetkin äänestävät jaloillaan. Turhaan herra puuhaa sekä hääräilee, täällä tehdään niinkuin miehet määräilee.)
ellauri021.html on line 964: When parents pull children out of school to protest the Homosexual Agenda, you expect that to be in America, right? Wrong! See it happen in England!
(Lue: Hieno juttu brittiveli että jätät homon EU:n ja tulet meikämannen puolelle! Sullon mun luonto!)
ellauri021.html on line 966: Thank the Second Amendment: Texas church shooting stopped in its tracks by armed" worshiper. Thank God too, and a prayer for those killed before the complete massacre was averted." (Lue: Jos pahat miehet tulis Matin lasten tarhaan ammuskelemaan, aseistetut isäpapat pystyis ne kyllä nitistämään, eli take them down. Vois siinä tulla alas jokunen tenavistakin, mutta siitä selvitään sitten rukouksen voimalla.)
ellauri021.html on line 969:
(Lue: Eikös Mooses keppeineen ja Joosua esinahkakasoineen olleet kuzumattomia maahantunkeutujia, jos kukaan?)
ellauri022.html on line 247: Uupperassa Pollylla on hirmu kivaa, kun 2 kivaa poikaa pörrää sen kimpussa. On chicklit-genren onnen kukkura, kun kosijoita saa pelailla vastakkain. Lyyli Reijosen käännös on hyvä. Polly pelaa nyt mimmiliigassa, ja saa siitä uusia vastustajia.
ellauri022.html on line 425:
The fable was well known in Ancient Greece; Athenaeus records that Hieronymus of Rhodes, in his Historical Notes, quoted an epigram of Sophocles against Euripides that parodied the story of Helios and Boreas.[2] It related how Sophocles had his cloak stolen by a boy to whom he had made love. Euripides joked that he had had that boy too, and it did not cost him anything. Sophocles´ reply satirises the adulteries of Euripides: "It was the Sun, and not a boy, whose heat stripped me naked; as for you, Euripides, when you were kissing someone else´s wife the North Wind screwed you. You are unwise, you who sow in another´s field, to accuse Eros of being a snatch-thief."
ellauri022.html on line 454: Sen nimestä on tullut posetiivareihin viittaava yleiskäsite ja termi.
ellauri022.html on line 456: It is sometimes used pejoratively, referring to someone whose optimism is excessive to the point of naïveté or refusing to accept the facts of an unfortunate situation. This pejorative use can be heard in the introduction of the 1930 George and Ira Gershwin song "But Not For Me": "I never want to hear from any cheerful pollyannas/who tell me fate supplies a mate/that´s all bananas." (performed by Judy Garland in the 1943 movie Girl Crazy).
ellauri022.html on line 474: Fielding kirjoitti Richardsonin Pamelasta parodisen miesversion Joseph Adams.
ellauri022.html on line 475: Jooseppi siinä varmaan viittasi Potifarin vaimon nuivaan poikaystävään.
ellauri022.html on line 501: ➢ What do you suppose_________was thinking inside his/her head?
ellauri022.html on line 509: • Relate the main characters’ experiences to those of the children. Make sure the children understand the book’s message and
ellauri022.html on line 560: Kun se palas siviiliin, se kaipas armeijaelämää ja sitä toveruutta, jonka vain yhteinen asepalvelus voi tarjota. Semmosesta ei mulla ole mitään hajua. Jotain sankarit sukkahousuissa tyyppistä nmky touhua. Remakkaa meininkiä, yhteishahatusta miesseurassa. Outo hyyppä oikeesti piti armeijasta kuin kersantti Ärjylä. Jotenkin homoa.
ellauri022.html on line 873: Written in Prison Kirjoitettu posessa
ellauri022.html on line 886: The mockery and scorn of those more old senioriläppiä ja ivaa jaxan kestää
ellauri023.html on line 47: Oli se aika päivästä, jolloin taivaan tulipallo hehkuvimmin polttaa ja ilma on hiostavan kuuma. Ei tee mieli ulos eikä siellä ulkona kukaan suostu olemaankaan omasta halustaan; on keskipäivä ja siestan aika. Sisällä huoneessa on vilpoista, vähän raukaiseekin Kaarlon höpinä, mutta me keskustelemme. Tulee puhetta lähetyskentän oloista, huonosta kentästä, maan oudoista laeista (Moosexen 10 käskyä) ja säännöstelymääräyxistä (ei sikaa). On rähistävä juutalaisille virkamiehille ja kuitenkin vaellettava kristittynä. Osattava pitää oikea jännite, ettei tule impedanssi mismatchia.
ellauri023.html on line 319: niillä bisnexet. Taloonkin laitettiin äskettäin johtovesi ja vesiklosetti.
ellauri023.html on line 370: Istui miesten pöydässä kahvikupposella, yxi hammas jäljellä, ryysti kahvia
ellauri023.html on line 683: So what? Mitä shokeeraavaa siinä on? Mix kauhistellaan tämmösiä "x on vaan y" mietelmiä? Eihän ne muuta asioita mixikään. Ja tää on vielä Kansan Uutisista. Herran pelko on kiinni kansassa kuin kärpäspaperi. Koska niistä päätellään salaa eteenpäin: jos sielu on vaan harmoniaa, mites käy mulle jatkossa? Enxmä ookkaan kuolematon? Katoanko kuin löyhkä, kuin pieru Saharaan? Huolestuttavaa. Tai mikä pahempaa: jos anoppi on vaan joku konglomeraatti, eikös panna se tehosekottimeen? Apinat on kuin koiria, ei ne ymmärrä sanoja, ne kuuntelee äänensävyä.
ellauri023.html on line 778: ja saa nimenomaan siitä kicksejä, niin siinä mielessä ei ollut paha edes Josef Mengele.
ellauri023.html on line 794: Arbeit macht frei. Rohstoffe zu Seife und Lederhosen kostenfrei.
ellauri023.html on line 1085: Tähän alkuun heti tarina. Järvisen Albert ja Maijasen Pave ja Tirkkosen Pekka ja Vessa-Matin Ploiri oli jossain kapakassa. Siinä oli kaikenlaista selkään taputtajaa. Painu helvettiin sanoi Vessa yhelle. Mut se olikin joku oikea ja tärkeä. Valtavan noloa. Valtavan hienoa, sanoo Eesus. Mä oon vaan julkkis, mut sä oot superjulkkis, yxi ehkä kahdestatoista sanansaattajasta luvatussa maassa. Sä oot luvattu Vessias, mä oon sun Hannes Juontaja. Sun hallussa on viestikapula, mä oon vaan ajanottaja.
ellauri023.html on line 1150: Leevi rakastaa laatusanoja, ihaili Joseph Conradia (ei ois kannattanut), ja joskus kuulostaakin Conradilta, paizi että käyttää sievempiä ja pienempiä laatusanoja.
ellauri023.html on line 1154: Samaan kirjaan sisältyy kirje, jonka se kirjoitti 1960 saxan kääntäjälle, jossa se sanoi, että sen leiriaika, ja siitä kirjoittaminen "oli tärkeä seikkailu, joka syvällisesti muutti mua". Italiaxi “una importante avventura, che mi ha modificato profondamente,” Raymond Rosenthal (jenkkijutku nimestä päätellen) käänsi sen vielä 1988 sanatarkasti; kootuissa seikkailu on vaihdettu sanaan "koettelemus". Hymistelijät on taas iskeneet.
ellauri023.html on line 1228: Tai argument from design eli Rousseaun kelloseppätodistus: kelloseppä on fixumpi kuin kello jonka se rakensi. Ei kelloseppää, ei kelloa. Ei kelloa, ei kelloseppää. Mitä tarkoitatte? Selittäkääpä tarkemmin! Tää tuskin ois vakuuttanut Lucky Lukea, eikä elukoita ennen kelloseppiä, jotka rakensi mahassaan pieniä elukoita tunnetulla konstilla, joista tuli niitä etevämpiä. Vitun antropomorfismia koko jumala. Apina sen loi omaxi kuvaxeen. Helpompi uskoa, että tyhjästäkin voi jotain nyhjästä. Tai haahkan munasta. Ex nihilo aliquid fit.
ellauri023.html on line 1240: Olimme SJL:ssä sopineet, että Oiva Ketonen saa esittää esitelmästään sellaisen laskun kuin haluaa. Me emme määrittele sille ylärajaa. Kerroin asian Ketoselle. Hän vastasi: ”Olisiko pullo vissyä ja anjovisleipä sopiva?”. Mitään muuta laskua ei koskaan tullut. Hieno mies, ja halpahintainen.
ellauri023.html on line 1244:
Tapasimme loppukesällä Saariselällä isän ja Petterin kanssa kaverinsa kanssa vaeltavan Pertti Rovamon 1970. Sitten tämä ettei ollut ei-assilaisten kanssa erimielisyyksiä dilemman hallituksessa. Savustuin sieltä ulos kun viimeinen itseni lisäksi ei-assilainen Mirja Metsola ilmoitti liittyneensä seuraan. Rovamo disainasi äänestyksen, jolla mut olisi nollattu tai suututettu ja kävelin ulos. Jätkä ei saa sitä anteeksi vaikka tilaisi ruokalähetillä helvetistä Ketoselle hehtolitran vissyä ja suolatun maitovalaan. ellauri024.html on line 28:
ellauri024.html on line 130:
ellauri024.html on line 311: Aarne Kinnunen muistelee tapaamiaan henkilöitä kohtuullisen mustavalkoisesti, joko hyvällä tai pahalla. Hän nostaa tapaamistaan yliopisto-opettajista ylös Irma Rantavaaran ja Maija Lehtosen ja painaa alas Rafael Koskimiehen, Pekka Tarkan ja Annamari Sarajaksen. Kaunokirjailijoista ylistämisen arvoisiksi osoittautuvat Lauri Viita, Juha Mannerkorpi ja ennen muuta Pentti Haanpää. Kielteisemmin Kinnunen muistaa muun muassa Väpi Linnan ja Pave Haavikon.
ellauri024.html on line 371: Arska miettii 2011 mitä tekisi jos jäisi yxin (niinkuin jäikin 3 vuotta myöhemmin). Se haluis ottaa hevosen. Mutta ei ole varaa, ei jää muuta mahdollisuutta kuin äkäpussi lumikko. Niin se nimittää puolisoaan Aino-Maijaa. Kai niillä sitten meni hyvin. Lumikolta on myöhäistä kysyä.
ellauri024.html on line 397: Maailma muuttuu, mut vanha pieru ei pääse kakkanokareistaan. Talonpoikainen Aarne Kinnunen on talonpoikaisen luokkatietoinen. Jotain hajurakoa pitäisi olla talottomaan rahvaaseen, kuuluis teititellä, kulkea kauluspaidassa eikä ilman krakaa milloin minkinlaisessa villapaidassa. Proffaa ei sovi noin vaan sinutella, ilman kauppoja. Sinutelkaa te, minä teitittelen. "Hei Jyrki" oli ärsyttänyt raatelevaa lammastakin. Pitää olla tilanteen tajua, tietää paikkansa. Sinuttelu on urheilutoimittajien köyhtynyttä kieltä, siitä Arska ja Matti Klinge ovat samoilla linjoilla. Linguistic turn säätytietoisuudelle: tää on vaan monipuolisempaa kielenkäyttöä. Pah, samaa peliä se on kuin ennenkin, kukkoilua. Orja se on orjallakin. Opiskelijatyttöset silitti muinoin hamoset ennen assistentin vastaanottoa. Veikeitä tyttövekkuleita, yksi tuli eriväriset nilkkixet jalassa seminaari-istuntoon!
ellauri024.html on line 418: The New Criticism made the literary work the center of critical attention, and denied, or at least greatly devaluated, the relevance of facts about the origin of literary works, their effects upon individual readers, and their personal, social, and political influence. Close reading is what is required of a critic, not biographical information about the author, a rundown of the state of society at the time the work was written,
ellauri024.html on line 445: Jotain luupäistä on silti tässä huumormiehessä, kankeutta kasvantaviärissä leukaperissä, niinkuin usein savolaisten touhuissa. Ne on pirun herkkiä loukkaantumaan, jos jäävät kakkosexi hauskuudessa tai naurun alaisexi suorastaan. Paljastava on sen käsitys, että on huonoakin huumoria ja ala-arvoista komiikkaa. Ei oo, se vaan ei naurata joka sattuu omaan nilkkaan. Tai sit ei nappaa ollenkaan. Normi on joko liian pyhä tai se puuttuu kokonaan.
ellauri024.html on line 491: Mix huvittaa nähdä jonkun housunnapit auki? Sas se, Arska, mä en käsitä. Mut mulla jääkin vetoketju auki vähän väliä. Ei se naurata, kun ei hävetä, ei edes nolota. Naurakoot ketkä tahtovat. Be my guest. Hevoset on jo karanneet, enää riimu seinällä. Koko toi Aarnen vaatteista ja ulkomuodosta skizoominen on outoa. Naisten narrimaiset asut, sehän on kuin Jeremias tai Cato.
ellauri024.html on line 572: Tyylistä olen AK:n kanssa samaa mieltä. (Mun eka tyttöystävä oli AK, ja eka petikaverikin.Ja nyt tää!) Eli et tyyli on merkityxen tarkkaa säätöä, koska täyssynonyymeja on vähän. Tarkkana on oltava tyylin kanssa, ettei laskettele karkeita kaskuja väärässä alakulttuurissa eli yläsellaisessa, sotke keskenään alhaista ja ylevää. Vaik onhan tulos siitä aika koominen. Ainaskin näin alakulttuurin edustajan mielestä. Hemmetti, on tää peräkylän poika oppinut jo hienostelemaan, kun syyttää izeänsä Hans Gadameria mauttomuudesta, herrakansan edustajaa. Iso mauttomuus on sen mielestä myös käyttää sivistyneessä seurassa sanaa meedia. No siitä ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä, eli samaa! Vittuun meediat, sievästi sen sanoaxeni. Oops vika olikin käyttää monikkoa meedia eikä yxikköä meedium, kuin myös datum ja kek ja skon ja pin. Heti näkee ompeleesta että nuttu on kotiompelijan tekemä eikä Haloselta ostettu.
ellauri024.html on line 586: Kuollutta komiikkaa ovat Adolf Hitlerin herjat Rooseveltista, Mussolinin virnuilut (loppuihan se vittuilu kun roikkui pää alaspäin Esson katosta), NKP:n kapitalismin herjaus ("etenkin nyt kun kapitalismi maxaa kommunismin velkoja" - juu kyllä on Aarne kapitaalin kaveri!), Matti Rossin valheellinen satiiri. Tästä taas näkee että kun normit nousee eteen kuin Juntingin äkkijyrkkä karstiseeinä, kaatuu nauru veneestä. Maailmantilanne on muuttunut, suolasta menee maku. Uudemmistakin pyhäinhäväistyxistä, kuten Make Eskelisen henkilökohtaisuudet Punaposkesta (joita ei voi edes siteerata, häpeilee Archie.).
Miten surkea on epäonnistunut klovni, miten säälittävä epäonnistunut satiirikko! ei ole viheliäisempää olentoa! Siinä hän seisoo kaikkien edessä aatteen piiskaamana! No nyt on kyllä sattunut Aarnea pahasti nilkkaan, kalikka kalahtanut kipeästi, kun sylikoira näin kovaa älähtää. "Kaikkien edessä", sepä häpeällistä. Linssiluteen kadotus. Pahempi kuin äidin viza paljaalle pepulle.
ellauri024.html on line 627: No nyt on vuorossa Amfitryon, jonka nimen kyllä olen kuullut mutta en yhtään muista hemmoa. Se näyttää olleen antiikin pyhä Joosef, aisankannattaja, jota samalle luukulle ehättänyt jumala kusas silmään ja teetti sille bastardin. Väärän koivun takaa pantu poika oli puolijumala tässäkin tapauxessa, nimittäin Herkkules. Sen niminen nakkitaukopaikka oli seitostiellä, ensin vaan yhdellä puolella, mut sitkun siitä tuli moottortie, molemmille puolille rakennettiin oma.
ellauri024.html on line 631: Äidin nimi oli Alkmene, ja se oli viattomampi kuin neizyt Maaria, jolle sentään oli kerrottu et peremmälle tulija ei ole Joosef vaan vakainen jumala (tai oikeammin sen stuntti, P. Henki). Alkeme meni Juppiterin kusetuxeen ja oikeasti luuli et se antoi Amfitryonille kaxi varvia.
ellauri024.html on line 633: Ei ihme että monet jälkipolvet on tähän teemaan tarttuneet, niinkuin myös tohon Joosefin ja Maarian triangelidraamaan. Jumala on kolmiyhteinen, mut Maaria vaan kax. Nimi Amfitryon tarkoittaa kahta puolta ahdisteleva. Oiskohan harhautettu Alkmene antanut sen sille. Herakles tarkoittaa Heran (Juppiterin petetyn vaimon) kunnia. Alkmene tarkottaa tosi vihainen.
ellauri024.html on line 662: Ei se toimi, eikä ole edes tärkeetä. Musta esim Rabelais on enimmäxeen suht rahvaanomainen ja mauton (hehe), mut on sillä joitain hyviäkin tsoukkeja. Samoin valtaosa Don Quijotesta on haukotuttavaa, vaik silläkin on valoisammat hetkensä. Läpeensä hauskoihin kirjoihin voi kyllästyä (esim AVS), kun samaa hauskaa saa mahan täydeltä. Et aina you win some, you lose some, ei sille mitään mahda.
ellauri024.html on line 678: Pär Lagerkvist on ikävän oloinen ruåzalainen, nobelisti kotikenttäedulla. Pietistikodista ja virsikirjasta liian pian Darwiniin ja Marxiin pusakan kääntänyt hyyppä, joka itki loppuelämän omaa ja muiden pahuutta, ahisti kun ei ollut enää jumalaa antamassa satikutia ja sitte anteexi, älä enää koskaan tee niin. Hyvin ikävä aivoknääpiö. Ei ihme et Archie tuntee lukkarin rakkautta sen samannimisen kirjan kääpiöön. Se on itekkin kaiken naureskelun takana tollanen kolea synkän armoton kolmannen Moosexen kirjan Mooses. Ingmar Bergmanissa on tota samaa. Langenneita prematurely lauenneita enkeleitä, pikeentyneitä pietistejä, masokristillisiä. Koittasivat päättää: olis joko entisvanhaan tapaan kilttejä ja kunnollisia tukat suittuna, tai sit iloisia ilkeitä ja kampaamattomia ilman omantunnontuskia, eikä tollasia angstaavia vellihousuja. Tää on vanhan ajan modernismia.
ellauri024.html on line 760: AK sanoo et koomikko viestittää tyylillä. Mut justhan se on päässyt sanomasta et tyyli on hienojakosempaa merkitystä. Siis mitä? Selittäkääpä tarkemmin. Kyllä esim Ollin pakinoista huomaa et ne on läppiä ihan siitäkin mitä se sanoo, vaik totta Mooses (FGK:n mielisanonta) outo sananvalinta on sopassa mukana. Älä nyt peruuta hyvästä pointista.
ellauri024.html on line 868: Texasilainen trikoopipo muka baptistipastori hupparissa, suunnillen Paulin ikäinen nulkki, ahdistelee naisia aborttiklinikoiden liepeillä peukun kokosella kumisikiöllä ja ellon näkösillä nallekarhuilla, joissa on sydänääninauhoite. Vaaleansininen karhu poikasikiöille, kovemmalla sydänäänellä, pojat on aina kovaäänisempiä.
ellauri024.html on line 900: Ostaisitko näiltä veijareilta kierrätetyn hevosen?
ellauri024.html on line 938:
ellauri024.html on line 942:
ellauri024.html on line 1360: von Wright torjuu vähän kaikkea, se on taantumuxen varamaalivahti, nyt kyllä jo vilttiketjussa. On torjuttava antirationalismi, joka syyttää järkeä ihmiskunnan onnettomuuxista ja uskoo, että vain lapsi ja villi-ihminen voivat tulla autuaixi. Ehei, kyllä eturauhasvaivoista kärsivät vanhuxetkin on sinne jonossa. On torjuttava, se on wrightiläinen kategorinen imperatiivi perusmuodossa. Jorin laki 1. Taas tätä antroposentrismiä: rationaalisuus on "epäilemättä" piirre joka syvällisimmin erottaa apinan eläimestä. Helvetin rasisti, taas ajamassa apinoiden apartheidia.
ellauri024.html on line 1388: Tai jos terrorismin kaltainen tietoinen izetuho on viimeisiä tapoja lähteä arvokkaasti? Mitä tuomittavaa on tappaa niitä, jotka valmistelevat vielä suurempaa tuhoa? Entä jos viha ei olekaan sokeaa, vaan harkittua? Jos terrorismi antaa edes pienen mahdollisuuden välttyä ekokatastrofilta? Näitä banaaleja kysymyxiä pystyisi esittämään jokainen joka ei ole poliisihallinnon palkoissa. On törkeetä vaatia "voimakkaammin ihmisten välistä solidaarisuutta kuin yxilön izetoteutusta", tää on kuin suora sitaatti Benito Mussolinin puheista. Sokealta filosofilta on tietysti mahdotonta vaatia, että hän näkisi yleisönsä kadonneen. Siinä psyykkisten vammojen pesulingossa, jota myös yhteiskunnaxi kuzutaan, häiriöiden painopiste on aikaa sitten siirtynyt kohti luonnevaurioita, rajatiloja ja psykooseja. Apinoilla ei ole enää särmää vastavuoroisuuden vaatimusten vastaanottamiseen saati toteuttamiseen. Selvemmin kuin ennen Wrightin tyyliset eettiset niitä näitä pohdiskelut ovat vaan kulisseja, naruja niiden takana vetelee vanha kunnon "kaikki mulle heti nyt".
ellauri025.html on line 50: “Eräällä toulouselaisella knaapilla oli tallissaan hyvin kallisarvoinen hevonen. Kun hän kerran halusi katsoa sitä, hän löysi sen pitkin pituuttaan maasta täysin hengettömänä makaamasta. Sen ruumis oli jäykkä ja vailla kaikkea elämän lämpöä, liikettä ja henkeä, jota ilman, kuten lääkärit sanovat, mikään luontokappale ei voi elää. Niinpä hevosen isäntä vetäytyi murheellisena hevosensa menetyksestä syrjäiseen paikkaan ja antoi kuolleen hevosensa puolesta uhrilupauksen Pyhälle Tuomaalle. Välittömästi kun lupaus oli tehty mitä hurskaimmalle Pyhälle Tuomaalle, Jumalan voima, jolla on valta elämän ja kuoleman yli, tuli apuun. Hevonen näet ponnahti jaloilleen ja nousi äkkiä maasta aivan kuin olisi herännyt unesta. Isäntä sen edestä makasi oljilla reporankana. Siitä lähtien hevonen Pyhälle Tuomaalle tekemiensä hurskaiden lupausten mukaisesti vieraili haudalla ja kertoi minulle selvin sanoin ihmeestä lukuisien kirkonmiesten ja maallikoiden läsnäollessa. Sen, että hevonen oli ollut täysin kuollut ja vailla kaikkea lämpöä, liikettä ja tuntoa, se vahvisti juhlallisesti tammikuun puolivälissä.”
ellauri025.html on line 58: Eski Saarinen oli punkkitohtori. Tuomas Akvinolainen (1225-1274) oli enkelitohtori. Ilmeisesti myös konitohtori. Se on haudattu Toulousen tuomiokirkon lattiaan, hevosella ei ollut pitkä matka hauvalle. Ei tarvinnut ees ottaa hevosta. Se todistaa hevosen puolesta. Puhun totta, en ottanut seteleitä pukeutumispöydältä, sanoi Saimi Suokas, joka aamuisin tervehti iloisesti Eetua: "huomenta Eetuuöö!". Tauno voi totistaa. Tauno on sen mies. Fiktiivinen todistus vahvistaa fiktiivisen tarinan. Saimi sai silti lähtöpassit.
ellauri025.html on line 149: Calvino kirjoitti gradun Joseph Conradista. Outoa. No toisaalta se kävi monta vuotta myös maa- ja mezätieteellistä, vaikka inhos sitä.
ellauri025.html on line 325: Jos on vastakkaisia kantoja, pitäs olla selvät prosentit, paljonko
ellauri025.html on line 381: Axeli katkee ja aisa, pennoset kuormasta karkaa.
ellauri025.html on line 451: Tän esifasistisen runon lauloi näppyläinen Vesku Loiri levylle mädällä äänellä. Kupla kurkussa. Synkronoinnin kannalta on sama, mitä uskontoa peukutetaan, niin kauan kun on joku. Tätä kantaa edusti Jean-Jacques Rousseau, joka oli kellosepän kisälli. Onnexi kännykät ottaa kellonajan netistä. Se on kaikille luurin käyttäjille sama. Google on niiden jumala, ja Larry Page profeetta.
ellauri025.html on line 463: Ensimmäinen Lauri Sivu eli Larry Page oli brittilaulaja 50-luvulla, oikealta nimeltään Leonard Davies. Page tried to magnify his fame through the wearing of unusually large spectacles, as "Larry Page the Teenage Rage". As of the 2000s, Page has been living in Avoca Beach, New South Wales, Australia. Onkohan siltäkin housut palaneet kuten kenguru- ja koalaväestöltä. Sen silmälasit saatto olla isot 50-luvulla, mut kyllä Larry Kakkosen 80-luvun TV-lasit lyö sen laudalta.
ellauri025.html on line 471: Larry on yhdysvaltalainen liikemies. Se on maailman 8. rikkain apina, sen nettoarvo taaloissa on yli 60 ziljoonaa ja kasvava. Se on muutenkin HYVIN, HYVIN PAHA MIES. Sen suomenkielinen Wikipedia-artikkeli on tynkä. Sen amerikkalainen Wikipedia-artikkeli on kilometrin pituinen. Jo siitä näkee ketä Larryn puuhat hyödyttää. Nicholas Carlson (ei sukua) sanoo että siitä tuli paha, koska se luki kotosalla niin paljon ATK-lehtiä. Jätti kesken PhDn Winogradin kaa kun Gogol alkoi tuottaa massia. Gogolin nimi oli BackRub aluxi: Gogol toimi manus manum lavat periaatteella, hiero sä mun selkää niin mä hieron sun. Siitä luonnostaan syntyy näitä kuplia. Toinen huisin kannattava idea oli Androidin osto ja puhelimiin levitys. Google plus ja muut somevirityxet kaatuivat. Larry ei ole järin sosiaalinen. Nyze rakentaa izeohjautuvia lentoautoja. Se on Gyro Gearloosen näköinenkin, propellipäinen Pelle Peloton, vaihteet löyhällä. Lyö izeänsä päähän nuijalla niin että linnut lentää ulos pesästä.
ellauri025.html on line 485: Larry Page ja sen rouva lahjoitti 15 miljoonaa Ebolan uhreille. Niiden rahoista se on - hetkinen - noin 2% prosentista. Mun nettoarvo on alle miljoona. 2%% siitä oisi noin satanen, Mut Larry saa 70% verovähennystä, eli se panee ize asiassa USAn köyhät maxamaan 10M Afrikan köyhille. Mun rahoissa sen oma osuus ois joku 30e. Sevverran mäkin oon pannut menemään jonnekin Jemenin lapsille. En kyllä saanut yhtä paljon julkisuutta, ei tullut siitä mitään mainostuloa. Pamela termentää, että rikkaampien pitää antaa enemmän almuja, ei tosin kerro absoluuttisesti vaiko suhteessa.
ellauri025.html on line 743: Gayn Hand on selkeesti Ayn Rand, sukupuolenvaihdoxella. Gustenin äiti on vuosikertasukua, hienostelija, Annelise koulukodista, rahvasta. Oj härrigu hu banaalt! Nathanin upporikas pappa Abbe on varsinainen mulkero. Silläkin on oma panopuu Birgitta, Joan Crawford vanhana, nuorena. (Kukahan se Joan sitten on? Joku vanha haahka, filmitähti nähtävästi). Annelise on iäkkäämpi kalkkuna kuin Birgitta, hampaat kuin hevosella, päällä Gudrunin Sjödenin telttoja.
ellauri025.html on line 1122: Pikku rattaita, kellosepän osia.
ellauri026.html on line 122: Pylkkäset, vaikka olivat jumalan mielilapsia, pelkäsivät kovin ukkosta, tai ehkä juuri sixi. Taivaan isä on nyt hyvin, hyvin vihainen, eikä tiedä mixi. Kovalla ukkosella istui kaikki huoneen keskellä, lapset ruokapöydän alla kumisaappaat jalassa, kun Olkkari laski sekunteja välähdyxen jälkeen haudantakaisella äänellä: 1 - 2 - 3 - nyt se on päällä. Lapset oli silmät pyöreinä, Sirkka kirkaisi. Toisella kertaa antoi jumala armon käydä oikeudesta, kun ukonilma tuli Nikkaroisista. Järvi jakaa, sanoi Olavi luottavaisena. Ja niin jakoikin, kuin Mooses punaisen meren aikoinaan, ukonilma jatkoi Jämsän puolelle. Pahat ilmat tuli idästä, Nuoramoisista, ne jäi pyörimään Rauharannan päälle Majutveden kynnyxelle.
ellauri026.html on line 170: Mauranen sanoi myös, että yliopiston henkilöstöä on vaikea saada osallistumaan hallintoelimiin. Se on aina valmis uhrautumaan toisten puolesta. Kekkosen mukaan henkilöstön edustajat haluavat kyllä osallistua elimiin, joilla on todellista vaikutusvaltaa. Viime vuosina juuri demokratiavajeen paikkaamiseksi on kehitetty erilaisia keskustelukerhoja, joilla ei faktisesti ole mitään merkitystä, koska johtajat kuitenkin päättävät. Sellaisiin ihmiset eivät halua mennä. Ei huolta, kyllä päätöxiin riitti Annan elin yxinkin. Kyrvänpää Kola-Ollin terho vetoapuna. Nilkki Samu hurraamassa lavasteissa. Koneen nuijapää nuijan varressa. Saatiin satoja varattomia verstaalta kilometritehtaalle. Osa otettiin kohta takaisin huonommilla ehdoilla. Annan alennusmyyntiä orjatorilla.
ellauri026.html on line 192: Eliezer oli ainakin 3 henkilöä raamatussa. Abrahamin ovela hovimestari, Moosexen poika, ja joku pienempi profeetta, joka ennusti jonkun haaxirikon.
ellauri026.html on line 227: This is a famous line, but here it would hardly seem to merit its fame—who cares about people “arguing about how tough they are”? The word here translated as “tough” just happens to be one of the central words of Hellenic thought: arete, “virtue” or “excellence,” that subject of so many subsequent philosophy lectures—whose learnability or unlearnability Plato made the subject of inquiry, and which Aristotle defined as a mean between two vices. The word can be used to mean something like “bravery,” but it is wildly broader and richer than “how tough one is” (there is a queen named Arete in the poem, but Wilson refrains from translating her as “Queen Tough”). The line was quoted over and over again in later days because it was considered the height of happiness for a man to have a son and grandson competing with each other to possess virtue or true excellence. This Wilson suppresses, as a thing irrelevant to contemporary idiom—“toughness” will have to serve in its place.
ellauri026.html on line 268: Tyhmyyden kavereita on izerakkaus ja mielistely. Mikko Tolosen väitöskirjan nimi oli "izerakkaus ja izestä tykkäys Mandevillellä ja Humella." Mä luin sitä jonkun pätkän kun se oli hyllyssä, ihan vaan tutustuaxeni Mikko Tolosen mielenmaisemaan. Nyt en muista paljonkaan. Hume ainakin oli aika izetyytyväinen. Kai sen vois uudestaankin lukea, nyt tän runoelman valossa. Self-love ois niinku izekkyys, ja self-liking niinku ylpeys. Ne pitäis erottaa eri passioixi, ne sanovat.
ellauri026.html on line 335: Ja nyt jos joku kauppias, sotilas tai tuomari ryövättyän lukemattomia luopuu pienestä pennosesta, niin se kuvittelee, että sen syntisäkki on sillä tyhjennetty, kaikki petkutuxet ostettu taas ilmatteex, niin että se voi alkaa iloisena nollasta. Yhtä hölmöjä on ne, jotka luulee että päivittäiset seizemän virrensäettä pitää pirun poissa liiveistä. Yxi pyhimys hoitaa hammassäryn, toinen naisten vaivat, kolmas näpistyxet; neljäs auttaa matkapahoinvointiin, viides lampolassa, jne, ei jaxa luetella kaikkia. Neizyt Maria on sentään laajakirjoinen.
ellauri026.html on line 337: Yhden onni on toisen onnettomuus. Yxi selviää kaxintaistelusta, toinen ei. Varas selviää tuomiosta vasikoimalla muut syylliset. Mulkero paranee taudista, lääkäri jää palkatta ja vaimo pysyy nalkissa. Äiti toipuu, lapsi menee kesken. Kärryt särkyy, hevoset pysyy hengissä. Voittajat tosin kiittävät, mutta eivät hölmöyttänsä. Papit hieroo handuja ja rikastuu kaikista.
ellauri026.html on line 339: Lisää hölmöjä: ne jotka suunnittelee ize izelleen komeita hautajaisia, ne jotka rakentelee izelleen aatelisia sukutauluja (touché), kehuskelee sen seizemillä puolivillaisilla ansioillansa, paviaanit jotka on mielestänsä komeita, ne jotka kehuskelee oman tiimin ansioilla kuin omilla, perustaa taiteen tai tieteen koulukuntia (samanlaiset suut pitää samanlaisesta salaatista). Kullakin kansakunnalla on omat keppihevoset, tosin Erasmuxen aikana vähän eri kuin tänä päivänä:
ellauri026.html on line 372: On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena uunin takana. A great many undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.
ellauri026.html on line 378: Jos miekkosella on kiero, rumahko vaimo, joka sen silmissä on Venuxen perintöprinsessa, eikö se ole ihan yhtä hyvä kuin jos se olis oikeesti upea? Tai jos joku ihailee rumaa huonosti tehtyä kalua sanoen "kaunis esine", niinkuin se olis Kaj Frankin käsistä, niin eikö se ole onnellisempi kuin ne jotka ostaa kalliita taideteoxia, eikä nauti niistä senkään vertaa? Tiedän yhden munnimisen (siis tyhmän), joka antoi nuorikolleen tekojalokivet, ja uskotteli että ne oli oikeat ja huisin arvokkaat. Mitä väliä, jos vaimo uskoi sen ja piti lasihelmiä yhtä huolella kuin oikeitakin koruja? Mies säästi pitkän pennin ja sai samat kiitoxet kuin oikeistakin helyistä.
ellauri028.html on line 108: The Rev. Joseph Twichell, Mark's most intimate friend for over forty years, was pastor of the Asylum Hill Congregational Church of Hartford, which Mark facetiously called the “Church of the Holy Speculators,” because of its wealthy parishioners. Here Mark had first met “Joe” at a social, and their meeting ripened into a glorious, life long friendship. Twichell was a man of about Mark's own age, a profound scholar, a devout Christian, “yet a man with an exuberant sense of humor, and a profound understanding of the frailties of mankind, including Mankind's Huge Cods." Sam Clemens ja pastori naureskeli kaxisteen mezässä miespaneelin valtavia turskia. Bronzed and weatherbeaten son of the West, Mark was a man's man. "Some Remarks on the Science of Onanism.”
ellauri028.html on line 114: Words vulgar and offensive to other ears were a common language to him. Anyone who ever knew Mark heard him use them freely, forcibly, picturesquely in his unrestrained conversation. Whitman and the Bible are no more obscene than Nature herself—no more obscene than a manure pile, out of which come roses and cherries.
ellauri028.html on line 126: [Mem.—The following is supposed to be an extract from the
ellauri028.html on line 128: Elizabeth's cup-bearer. He is supposed to be of ancient and
ellauri028.html on line 133: yet he has got to stay there till her Majesty chooses to
ellauri028.html on line 145: vikittelemän neitosen tuheron, ja kun pastori lopettelee kiitosrukousta,
ellauri028.html on line 150: 6. Puhe kiertyy Cervantesiin ja Rubensiin, ja neitoseen, joka pelastaa neizyytensä
ellauri028.html on line 184: This was Twain's most serious, philosophical and private book. He kept it locked in his desk, considered it to be his Bible, and spoke of it as such to friends when he read them passages. He had written it, rewritten it, was finally satisfied with it, but still chose not to release it until after his death. It appears in the form of a dialogue between an old man and a young man who discuss who and what mankind really is and provides a new and different way of looking at who we are and the way we live. Anyone who thinks Twain was not a brilliant philosopher should read this book. We consider ourselves as free and autonomous people, yet this book puts forth the ideas that 1) We are nothing more than machines and originate nothing - not even a single thought; 2) All conduct arises from one motive - self-satisfaction; 3) Our temperament is completely permanent and unchangeable; and 4) Man is of course a product of heredity, and our future, being fixed, is irrevocable -- which makes life completely predetermined. If these points are true, then buying and reading this book is not in your control, but simply must be done because it was meant to be. If these points are not true you might still wish to make an independent decision to enjoy a thought-provoking book by a great and legendary writer.
ellauri028.html on line 198: Apparently man is a selfish prick that can't think for himself and relies on "outside influences". He is a chameleon. He is nothing but a mere machine. Well, at least according to Twain. Man is a fraud and only lives for himself. He is really driving home this point that everyone is selfish and acts out of selfish needs (big surprise?), even if viewed (publicly and personally) as a self-sacrificing person. My question is; who cares? If the end result is the same, what does the actions matter. Let's say, saving a woman from a burning house. Twain says you do this out of making yourself feel good and avoiding the pain of not saving the woman, nothing else; the woman comes second to your own need of feeling good. But regardless of how it makes you feel, you still saved the woman in the end. The good is still done, even though you did it for yourself. Forget how the action was achieved. What does it matter if we refer to this as "self sacrificing" or "selfishness". Answer me this question, Twain! THE ACTION REMAINS THE SAME!!!.... I feel this must have been written during a time when everyone was going around smugly proclaiming to be self-sacrificing do-gooders and self-proclaimed religious nuts while really being shitty people; which had to be the most annoying thing ever. I guess it feels a bit outdated and I think people who naively go around claiming that they are "self-sacrificing do-gooders" are simply laughed at in our post modern times as smug assholes who need to get off their high horse (high horse? who owns a fucking horse nowadays, anyways?). I feel it is pretty accepted now that those who do good are doing them for their own selfish gains and the view of acceptance by others, at least I think this is the case. I don't know cause I don't know do-gooders, everyone I know (including myself) are dicks and more concerned with their celluar phones and creating social dating websites on the internet in vain attempts to pick up chicks only to drink alone and desperately spend several hours harassing women on social dating sites until one, out of pity, decides to respond to your 50 private messages, which then they foolishly decides to set up a date with you; only for you to be disappointed and stood up; which results in more drinking and paying a "dancer" to give you a hand job behind the goodwill on a Saturday night....
ellauri028.html on line 228: I picked this book for the 'what is man' essay. Though there are many profound philosophical ideas in it, they get sidelined by the authors racial slur on indigenous natives, Australian aborigines and Afro Americans. One might argue it was the trend those days, but I can't come to terms especially after reading other books on philosophy from that era.
ellauri028.html on line 515: Parkkonen aloitti 1960-luvulla toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi sieltä Viikkosanomiin. Kun levikkiongelmiin joutuneeseen Seura-lehteen haettiin päätoimittajaa, ehdotti Otavan kirjallinen johtaja Paavo Haavikko tehtävää Parkkoselle. Seuran päätoimittajana Parkkonen toimi vuosina 1974–1981 ja uudelleen 1985–1990. Parkkonen nosti Seuran Suomen suurimmaksi viikkolehdeksi, mutta lähti sen jälkeen etsimään uusia haasteita. Vuonna 1981 hän kävi perustamassa ja päätoimittamassa Lehtimiesten lyhytikäiseksi jäänyttä yleisaikakauslehti Pikajunaa.
ellauri028.html on line 572: Jaaaha, meillä on täällä intiaaniteltassa sotilasmestari Karmei Enninen, tervetuloa. Paizi tehän olitte täällä ensin, anteexi. - No panic, siviili, lepo vaan, armeijassa ei pyydellä anteexi eikä ensinkään anneta, seuraa kurinpitotoimenpide, esim niskalaukaus. - Aaaha. Stm Kanninen, teiltä on juuri ilmestyny jyhkeä värikuvateos 101 asentoa. - Jes söör herra siviili! - Tässä kirjan takaliepeessä kunniaylisopuli E.Saarinen kehaisee, että tää on jatkoa kirjaanne 100 asentoa. - Niin, edellinen teos oli jymykukoistus, ja E.S. vaatimalla vaati jatko-osaa, tukijatketta ikäänkuin puuvillaisella vyöllä. Tää on jonkin verran rohkeampi kuin se esa. Suomalainen sotilas uskaltaa olla missä tahansa asennossa. Keittiön lattialla, takapenkillä, hississä, tiskipöydällä, parvekkeella, puuta vasten mezässä, junan vessassa... - Niin niin, ne on nähty, mitä uutta tässä painoxessa? No ei muuta kun tää 101. kuva ihan extrana: E.Saarinen epämukavan näköisessä vetelässä asennossa Pekka Himosen takana Pipsa Pallasvesan riippukeinussa. Pow-wow on päättynyt, ja nyt, saanko pyytää siviiliä tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM!
ellauri028.html on line 672:
Alaviite: Mikko Kuustonen on 60v gospellaulaja, kaivosmiehen poika kuten Tom Jones. Soololevy Profeetta. Yksityiselämä (Muokkaa): Kuustonen oli naimisissa Marita Kuustosen kanssa 32 vuotta. Heidän avioeronsa astui voimaan keväällä 2014. Toukokuussa 2018 Mikko Kuustonen avioitui koreografi Hanna Brotheruksen (s. 1968) kanssa. Meidän sukulainen Hanna tulee täysin pystymezästä julkkisskenen ulkopuolelta. He ovat molemmat impulsiivisia ja yliempaattisia. Heillä on tv-ohjelma julkkisten rakkauselämästä. He haastattelee julkkisystäviä ja kuulee mikä liima saa suhteen kestämään. Ois Kuustostenkin ollut hyvä ostaa sitä putkilo. Minkä jumala on liimannut sitä älköön ihminen irrottako. He laittavat izensäkin likoon. Kyllä siinä moni liima irtoaa. Kuustosella on siitä pitkä kokemus. Hän on itse kertonut julkisuudessa päihdeongelmistaan, mutta on ollut raittiina v 2004. Varmaan vielä sietämättömämpi selvänä. Hän on kuulunut nuorena herätysliikkeeseen ja sixi kärsinyt myöhemmin myös muista mielenterveysongelmista. Kuustonen on kertonut olevansa värisokea. Siitä kaikki ongelmat alkoivat. Näki maailman mustavalkoisena väri-tvn aikana. Koiratkin on värisokeita. Vieläköhän se pieree yhtä kovaa Hannan seurassa. - Mikko! Hanna Brotheruxen poika Johannes on myös huumekoukussa. Haisteleekohan se liimaa.
ellauri028.html on line 739:
uskonto
ellauri028.html on line 833: Kok jäi viimesex, ei ollut vielä aika kypsä. Johtoon meni kexusta. Totta Mooses, Puovon loputon autiomaavaellus simahti lopulta. Jätemäen irakgaten jälkeen päsmärixi tuli uuniperunoista kuulu Frankenstein. Hyi kuinka olikin aika vastenmielistä, saatana. Ja mä olin aina vaan siellä Babylonin vankina.
ellauri029.html on line 192: JOS podcastin haluaa julkaista Runk-akatemian podcast-sarjassa, ota yhteyttä Runk-akatemian mavi-tiimin kuratointijaostoon, joka ohjaa prosessin.
ellauri029.html on line 326: –Veroprosenttini on ollut sama Suomessa ja täällä. Ero on että Kaliforniassa ei saa mitään vastinetta rahalle.
ellauri029.html on line 352: In the 1990s, Kahneman's research focus began to gradually shift in emphasis towards the field of "hedonic psychology". This subfield is closely related to the positive psychology movement, which was steadily gaining in popularity at the time.
ellauri029.html on line 469: »Mutta jos härjillä ja hevosilla ja leijonilla olisi kädet ja ne osaisivat käsin maalata ja tehdä teoksia niin kuin anterot, niin hevoset tekisivät jalojen ratsujen kaltaisia, härät uljaiden härkäin kaltaisia jumalhahmoja ja jokainen laji hahmoja oman kuvansa mukaan.»
ellauri029.html on line 482: Useimmiten kaikkeus on luotu jostakin jo olemassa olevasta. Platon ja Aristoteles ajattelivat, että kaikkeus tehtiin olemassa olevasta aineesta. Tyhjästä on paha nyhjästä, sanoi jo Perza Rovamo. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jahve-jumala luo kaikkeuden tyhjästä. (Mutta kukas loi Jahve-jumalan! Hahaa, gotcha!) Näiden luomiskertomusten mukaan kaikella on jokin anteroa hyödyttävä tarkoitus. Esimerkiksi Aristoteleen mielestä luonnossa ei tapahdu mitään ilman päämäärää.
ellauri029.html on line 569: Silti jäi hyväxi kakkosexi Tutu-tädille, sitä päätä
ellauri029.html on line 714: on huomattava prosentti depressiivisiä, ja
ellauri029.html on line 828: Tohtori Raimon Märkä vappu: Vihreämies ja Persunainen tofunakkihaaskalla. Tohtori Raimon Märkä vappu lähetyksessä todistettiin ainutlaatuista luonnonihmettä, kun harvinaisiksi käyneet lajit Vihreä miespoliitikko ja Persunainen kohtaavat tofunakkihaaskalla - ja päätyvät siihen kaikkien kauneimpaan kohtaamiseen. Luontodokumentin radioselostajana fantastinen Jukka Puotila.
ellauri029.html on line 845: Mitättömistä vastustajista voidaan pilailla, laskea hilpeätä hevosenleikkiä. Sama mitä
ellauri029.html on line 908: Answer: Sarcasm is the use of irony (saying one thing while meaning another) or other rhetorical devices in a biting, hurtful way. There is a difference between sarcasm and satire, although they are related. Satire is the use of irony or ridicule to expose foolishness, but without the “bite” of sarcasm. Satire is gentler; sarcasm is more derisive and sneering.
ellauri030.html on line 40: Gaudeamus igitur Riemurinnoin veikkoset
ellauri030.html on line 57: Stoalaisia ja kävelysauvalaisia ei erottanut toisistaan kuin törkkimällä porkalla. Ne oli soveltavia filosofeja, joita kiinnosti vaan elämäntaito eli izehoito. Stoalaisille oli kiinnostuneet vaan ja yxinomaan 100% äijyydestä, sauvojat myönsi muille asioille infinitesimaalisesti arvoa. Pro-Akatemian eklektikot laski vaan kannattavuusprosentteja ja selasi tuotevalikoimia.
ellauri030.html on line 122: Sama kommentaattori toteaa, että Cicero ei noudata omaa oppiaan, ei mene todennäköisimmän vaihtoehdon mukaan, vaan kivimmän. Siitä että vanhuus VOI olla kivaakin, ei seurraa että se yleensä tai erityisesti sun kohdalla on sitä. No way Jose!
ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".
ellauri030.html on line 260: Tässä kohtaa alkaa sit toi roomalaisille fasisteille mieluinen Epikuroxen mätkintä. Ne rakastaa niin paljon valtaa ja massia et kaikki muut nautinnot on siihen verrattuna paskan verosta. No sehän se oli, että nää kax nautinnon lajia on sellasia mitä varten ei ole omaa masua, ja six niihin ei voi koskaan kyllästyä. Saatanan Roope Ankat ja Kroisos Pennoset, ja mikäs se oli se kolmas, Kulta-Into Pii.
ellauri030.html on line 367: Mitä heräteostos todella sanoi? Nyt tulee vastaus hevosen suusta:
ellauri030.html on line 397: Jos hevonen sanoisi kerskaten: olen uljas, se käy päinsä. Mutta jos sinä sanot kerskaten: minulla on uljas hevonen, tiedä, että silloin ylpeilet hevosen hyvistä ominaisuuksista. Mitä ominaisuuksia sitten voit sanoa omaksesi?
ellauri030.html on line 615: ”Veren kohonneet sokeriarvot lisäsivät minun tutkimukseni mukaan diabetesriskiä pessimismiä enemmän, mutta pessimismi tuli kakkosena”, Pänkäläinen sanoo.
ellauri030.html on line 732: Sudden glory, is the passion which makes those grimaces called laughter; and is caused either by some sudden act of their own, that pleases them; or by the apprehension of some deformed thing in another, by comparison whereof they suddenly applaud themselves. And it is incident most to them, that are conscious of the fewest abilities in themselves; who are forced to keep themselves in their own favor by observing the imperfections of other men. And therefore much laughter at the defects of others, is a sign of pusillanimity. For of great minds, one of the proper works is, to help and free others from scorn; and to compare themselves only with the most able.
ellauri030.html on line 891: Filosofit mielellään plagioi nykyään sarjixia: Seinfeld and Philosophy (2002), The Simpsons and Philosophy (2001), Woody Allen and Philosophy (2004), and Monty Python and Philosophy (2006). Plato and Platypus Walked into a Bar … : Understanding Philosophy through Jokes (2008). Heidegger and a Hippo Walk Through Those Pearly Gates: Using Philosophy (and Jokes!) to Explore Life, Death, the Afterlife, and Everything in Between (2009). Vizit menee nykyään paremmin kaupaxi kuin ryppyozaisuus. Aletaan olla tilanteessa, joka on toivoton, mutta toivottavasti ei sentään vakava.
ellauri030.html on line 916: Tendentious humor involves a "victim", someone at whose expense we laugh. Non-tendentious humor does not require a victim. This innocuous humor typically depends on wordplay, and Freud believed it has only modest power to evoke amusement. Tendentious humor, then, is the only kind that can evoke big laughs. It's the only kind to be found in religious works.
ellauri030.html on line 997: Vaikka kuinka vanhax tulisi, niin aina sisältäpäin tuntuu yhtä nuorelta, siltä Schopenhauerista tuntuu ainakin. Muut kyllä huomaavat että nyt se horisee. Sen mielestä tää osoittaa että sen ydin, niinkuin puudelin, on ikuinen ja muuttumaton. Hämäystä, ikäloppu puudeli on vaihdettu vaan nuorempaan, Atma 1 Atma kakkoseen jne. Hemmetti, eihän sitä enää muista kuin murto-osan mitä sattu nuorena, eikä sekään tunnu enää samalta, kun ei enää paneta.
ellauri031.html on line 263: Vaaleissa 1926 äänioikeutettuja oli 25% kansasta, äänestysprosentti oli 90%, ei-ääniä 1,5%. Ei-äänet olivat osoitus avoimesta oppositiosta fasismille ja osoittivat samalla, ettei äänestäjiä painostettu. Sehän olisikin tuskin mahdollista, koska vaalit olivat salaiset :D .
ellauri031.html on line 271: Fasistiset yliopistoprofessorit ja dosentit kuuluvat fasististen yliopistoprofessorien kansalliseen liittoon. Ei-fasistejakin voidaan kuzua jäsenixi tähän liittoon joka edustaa maan korkeakoulujen opettajakuntaa. Sen tehtävä on huolehtia kansakunnan kulttuurikehityxestä ja olla yhteistyössä fasististen sivistysjärjestöjen kanssa. Järjestö tukee jäseniään taloudellisesti ja sillä on eläkekassa. Virkojen täytössä se toimii yhdessä konsistorien kanssa yliopistoissa. Muiden fasististen järjestöjen tavoin tälläkin on määrätty poliittinen tehtävä, nimittäin toimia maan korkeakouluissa ja niiden opettajakunnassa fasistisessa hengessä. Tällaisesta toiminnasta on tietysti suuri vaara akateemiselle vapaudelle ja se voi johtaa pahoihin väärinkäytöxiin. (Nyt Gummerus jo hätkähtää, sehän oli siellä pohjoism. kielten lehtori).
ellauri031.html on line 284: Fasistinen valtiokäsitys johtaa välttämättä tietyn pakon käyttöön. Mutta tämä pakko tuo muassaan myös suuria ja selviä etuja kansalaisille. Heidät vapautetaan kaikesta vastuusta valtionasioissa, he saavat tukea ja apua viranomaisilta, sanalla sanoen, he olvat valtiovallan erityisessä suojeluxessa kuin työvoima ja lapsoset. Ja se merkizee paljon nykyaikaisessa yhteiskunnassa.
ellauri031.html on line 570: se teki pentuja, vanhimman nimexi tuli Joel, varmaan Joel Lehtosen, Esan
ellauri031.html on line 608: Kun vauhtiin pääsin, kopsaan vielä mehukkaimpia kohtia Make Eskelisen Jalli Olosen mestauxesta, joka tulee siantappoaseessa seuraavana. Mä en ole Jallia lukenut kuin vähän sen hiljattaisen toisen tulemisen alkua, eli 1600-luvulle sijoittuvaa Hayleyn apupojan historiikkia. Näyttämönvaihdoxesta huolimatta se kuulosti samantyyppiseltä moraalipuurolta ja angstauxelta kuin nää Maken kuvailemat teoxet: kilttejä setiä, pahoja setiä ja kristillistä moraalia. Ei napannut. Jatko-osassa apupojan seikkailut jatkuu. Jaxan tuskin pysyä hereillä. No nyt lähtee Maken haupizit haukahtelemaan...
ellauri031.html on line 610: Olli Jalosen kiitetyimmät romaanit, Ilo ja häpeä sekä Hotelli eläville, kuuluvat teoxiin, jotka jokaisen lukihäiriöisen hasbeenin mielestä puhuvat tärkeistä asioista. Jalosen romaaneja onkin viisainta yrittää puolustella moraalisin perustein, vaikka se moraalikin on alkeellista ja rajottunutta. Se on mitä tyypillisin suomalaisen autistisen insinöörikirjallisuuden (Hyry, Tuuri) edustaja aina uskonnollista pohjavirettä ja arkielämän pahimpiin banaliteetteihin tarttumista myöten. Tiedättehän: "Vielä joskus imiessään äidin kaurapuurolla täyttämää villasukkaa hän muisti isänsä sanoneen, että ulkona on kylmä." Jalosen tekeleet on jonkinlaisia aikuisen kirjoittamia syyspörriäisiä, joissa ollaan peruskoulumaisen huolissaan maailman tilasta. Niissä pohditaan tutkimuxen ja tiedotusvälineiden moraalia ja kuvataan maailmanpolitiikan arkiryskettä: kidutuxia, kansanmurhia ja kiristyvää kontrollia. Jalonen jää kuvailun ja moraalisen tuomion asteelle, perinteiseen humanistiseen tapaan se ei analysoi pahaa vaan sanoo sille hyi. Viimeistään tällä tavalla käsiteltynä asiat lakkaavat olemasta tärkeitä ja muuttuvat säälittäväxi partiolaisproosaxi. Samoja ajatuxia ja julituxia kykenee jokainen kolmannen luokan poliitikko laskettelemaan ulkomuistista.
ellauri031.html on line 611: Jalosen romaanit keskittyy niin kovasti päähenkilöiden eettisiin ongelmiin, että henkilöt latistuvat. Niistä tulee yxitasoisia tyyppejä: hyviä, pahoja, tai jaloja, valkoisia ja mustia hattuja, erinäköisiä täytettyjä pöllöjä, jotka havainnollistavat erilaisia ekolokeroita ja selviytymisvaihtoehtoja. Kaiken kukkuraxi päähenkilöiden etiikka on kristillisväritteistä, vähän väliä lurautellaan raamatun tai uskontokirjan lauseita. Henkilöiden ongelmat ja niiden ratkaisut ovat niin naiiveja ja alkeellisia, etteivät ne kiinnosta.
ellauri031.html on line 613: Pikku-Make sikamessias toivoi, että Jalli kirjoittaisi vielä romaanin, jossa päähenkilöt havahtuvat huomaamaan, että maa ei ole litteä. No NIIN! Senhän Jalli sitten tekikin, vuosikymmeniä myöhemmin kirjassa Taivaanpallo! Ei mennyt Maken hyvä neuvo harakoille. Jalonen on kuin William Burroughsin lause: Hän kykenee pitkästyttämään kuset lukijoistaan missä tahansa aika-tila-asemassa. Todellisuus on totta, tiivistää Jalli Olonen. Pallo on pyöreä. Jalli Olosen vastarintaliikehdintä on kuin lasten ristiretkeä. Jehovan todistajat on hiljennettävä, etteivät jää vasikoimaan virkavallale.
ellauri031.html on line 630: Suezin kanavansuulla Port Saidissa oli levotonta, rosvot ryöstävät matkustajat jo satamassa. Samanlaista muistan Karl von Schoultzin Punainen Sulka-sarjan poikakirjasta Seikkailu Suezilla (1958) ja sen jatko-osasta Seikkailu Siinailla (1960), joidenka tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1956-7, sekä Puovo Lipposen vihkosesta Suezin sulttaani. Palaamme tähän aiheeseen albumissa 290.
ellauri031.html on line 632: Vuoden 1947 heinäkuussa suomalaisten Joosua pääsi perille. (Mooseshan ei päässytkään, kuten muistamme.) Pyöriskeltyään aikansa Jerusalemissa se lähti Galileaan Jeesuxen perään, ja asettui Genesaretin järven pohjoispuolelle Safedin kaupunkiin. Safedissa on kaunista (ks. kuva), mut tää on oikeestaan asian vierestä, ei se siellä kauan vanhentunut.
ellauri031.html on line 663: Siinain sota syttyi 1956, siis just se selkkaus joka toi Kalle-Anttonin ja Puovo Lipposen Suezille. Kaarlolle oli tulossa Ruozista 55K raamattulähetys. Kaarlo koitti saada muita kristillisiä lähetyxiä jakamaan hellutaihörhöjen raamatuita. Brittipiispa kazoi impressumin ja sanoi kuin Jakkoh-Hintikka: aika heikko. Me myymme vaan oman kirkon hyväxymää painosta. Tämmöstä emme huoli ilmaisexikaan. Kokouxesta jäi paha maku suuhun. Happamiapa ovat lähetit, ja kateita. Samalla apajalla ovat, reviiritietoisia.
ellauri031.html on line 666: Jumala järjesti niinkin, että jahven palvojat pysäytti Israelin ainoan paperitehtaan, kun sen piipusta nousi kaasua sapattinakin kuin Birkenausta. Ei tullut paperi koosera, sillä ei voi pyyhkiä edes kooseria pyllyä. Syntyi kauhea pipliapula, ja hörhöpipliat meni kuin kuumille kiville. Kauppa käy kuin siimaa, hykertelee syväntöläiset käsiä. Hintakin on kohallaan kun ovat ilmasia. Kaarlon kpl on mennyt 100K, brittipiispan vaan vaivaset 1800. Kate on kyllä parempi.
ellauri031.html on line 674: Meneekö se niinkuin luvussa Callesta ja Hobbesta on kuvattu. Kyse on varainsiirrosta tuonpuoleiseen veroparatiisiin. Jotkut pohatat on keränneet murheenlaaxossa niin paljon massia, että pelätessään haudantakaisia veroseuraamuxia ne siirtää luottoa pilvitileille. Mukanaanhan sitä ei voi viedä muuten kuin just tällä tavalla. Tää luotto on sikälikin hyvä sijoitus, et ilmainen näyte koukuttaa oman tiimin puolelle uusia asiakkuuxia, jotka sitten ostaa meikäläisiltä kovalla rahalla kovempia huumeita: postilloja, pääsiäismunia, joululahjoja ja Oral B hammasharjoja.
ellauri031.html on line 699: Messiaaninen psykiatri paranee tupakkahimosta mutta saa potkut työpaikasta. Muuttaa Lontooseen ja taas takaisin. Syynää armeijaa pakoilevia tekohulluja. No ei siitä sen enempää. Se on Kaarlon puutarhan varhaisviikuna. Ensimmäisiä sykofantteja sykofanttien voitonparaatissa lähitulevaisuudessa.
ellauri031.html on line 766: Se sana tulee suoraan hevosen suusta, Kaarlon sanomana Unto Kunnaan teoxesta Tienraivaaja. Mikään ei ole puhtaampaa kuin jumalan alkuperäinen sana hebrean kielellä. Siinä ei ole edes käännösvirheitä, kun Kaarlon tytär Mirja on kreikkaa taitavan miehensä Hookanin kanssa tarkastanut kreikan alkutextin hebreannoxen!
ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
ellauri032.html on line 30: For in a way beset with those that contend on one side for too great Liberty, and on the other side for too much Authority, ´tis hard to passe between the points of both unwounded.
ellauri032.html on line 32: That which perhaps may most offend, are certain Texts of Holy Scripture, alledged by me to other purpose than ordinarily they use to be by others. You may be pleased to excuse your selfe, and say that I am a man that love my own opinions, and think all true I say.
ellauri032.html on line 34: Those persons, that for the most part can give no other proof of being wise than reading other men, take great delight to shew what they think they have read in men, by uncharitable censures of one another behind their backs.
ellauri032.html on line 58: Ei ihme että protestantismi eli vastaanhankaus on schweiziläinen kexintö. Niinkuin Toblerone, pankit, kronometrit ja talojen kuuraaminen ulkopuolelta. Kun Jyränkö tuli Lontooseen kouliintumaan juutalaisten junan lähettäjäxi, se joutui naisten töihin keittiöön perunoita kuorimaan. Muttei mennyt kauan, kun sen schweiziläinen kolleega tilas Schweizistä perunankuorintakoneen. Pian kone teki naisten työt miesten puolesta. Perunan kuorinta ja brassivahaus, aikaa kaxi tuntia. Ei hätää kun on isän antamat kalut. Sujuu wikkelään kuin mainoxessa Wesku Ploirilla, kun on näitä Häntiä ja kassit riittoisaa Hairya. Räjäyttää nahat pois kieposta.
ellauri032.html on line 150: 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään. Vietettyään viimeiset pari vuotta suhteellisen huolettomana mietittyään muutakin kuin matematiikkaa ja kristinuskoa, tuona kyseisenä päivänä Pascal oli joutua vakavaan onnettomuuteen: hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset yhtäkkiä pillastuivat ja syöksyivät alas eräältä sillalta, mutta Pascal itse pelastui kun vaunujen valjaat murtuivat kesken kaiken. Pascal tulkitsi tapahtuman ja oman pelastumisensa Jumalan antamaksi varoitukseksi. (Paha aivotärähdys.) Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamentinpalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta, ja kantoi tuota tekstinpätkää sen jälkeen jatkuvasti mukanaan kuin amulettia. Ei lähtenyt enää minnekkään ilman paperia. Corona-viruxen takia jengi hamstraa ennen kaikkea vessapaperia. Ymmärtäisi paremmin jos se olisi koleraa. Lisäksi Pascal vetäytyi Jacquelinen esimerkin johdattamana Port-Royalin luostariin vetäytyäkseen maailmasta ja pohtiakseen filosofisia ongelmia. Tässä on Pascalin pikku paperpala. Sitä kelpaa verrata Dostojevskin puhelinmuistioon. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys.
ellauri032.html on line 238: Was T.S. Eliot gay? Questions about Eliot´s sexuality have simmered in Eliot studies for decades, coming to a full boil with the recent publication of Carole Seymour-Jones's biography of Eliot's first wife, Vivienne, which claims that the poet was a closet homosexual. Distinguished critics such as Helen Vendler and Louis Menand have rushed to Eliot´s defense, insisting either that he wasn't gay or that we shouldn't even be discussing his sexuality.
ellauri032.html on line 242: T.S.Eliot, brittiproselyytti jenkki kuten kolleegansa Henry James, kissa- ja kevätrunoilija ja patakonservatiivi, tykkäs Paiseesta. Seurataanpa tätäkin johtolankaa vähän matkaa. Katoin, siltä ilmestyi 1931 "essee" nimeltä The Pensees of Pascal.
ellauri032.html on line 251: Le coeur a ses raisons que la raison ne connaît point, how often one has heard that quoted, and quoted often to the wrong purpose! For this is by no means an exaltation of the ‘heart’ over the ‘head’, a defence of unreason. The heart, in Pascal’s terminology, is itself truly rational if it is truly the heart. For him, in theological matters which seemed to him much larger, more difficult, and more important than scientific matters, the whole personality is involved.
ellauri032.html on line 283: Hobbes oli keskosena syntynyt tappelusta karkuunjuosseen juopon kirkkoherran poika Wiltshirestä. Kirkkoherra nukkui kirkonpalveluxessa ja heräs kesken kaiken vaan sanomaan: "ruutu on valttia". Tomppa joutui hanskanompelijasedän hoidokixi, oli hikipinko koulussa, ja noin vuonna 1603 se lähetettiin Oxfordiin Magdalen Halliin (Hertford College). Valmistui hitaasti, "vasta" 20-vuotiaana. Se oli koko ajan saman suvun kotiopettajana. Kävi vaihdossa kaverinsa kanssa, käänsi Thukydidestä js muita grekuja, sai siitä päähänsä päättömiä ajatuxia demokratiasta ja yhteiskunnasta.
ellauri032.html on line 291: Teoksella oli välitön vaikutus. Pian Hobbes oli sekä ylistetympi että halvennetumpi kuin yksikään aikansa ajattelija. Teoksen julkaisemisen ensimmäinen vaikutus oli kuitenkin se, että hänen suhteensa kuningasmielisiin katkesi, minkä johdosta hän joutui kääntymään Englannin vallankumoushallinnon puoleen saadakseen turvaa. Hobbesin viholliset olisivat hyvin voineet surmata hänet – hänen teoksensa maallinen henki suututti sekä anglikaaneja että ranskalaisia katolilaisia. Hobbes pakeni kotimaahansa ja saapui Lontooseen talvella 1651. Hän alistui valtioneuvoston alamaisuuteen ja hänen sallittiin vetäytyä yksityisyyteen Fetter Lanelle.
ellauri032.html on line 384: Pascalin kartioleikkauxia on taivaankappaleiden radat. Komeetta joka ei palaa piirtää hyperbelin. Semmosen kuin Aniara. Se oli aika ahistava runokirja nuorena. Mainizinkin sen yo-aineessa, jonka ozikkona oli Todennäköisyyxien maailma. Mainizin myös Monodin. Hyvä veto, vaikkei Pascalin. Täydestä meni, uppos lautakunnan lautapäihin kuin veizi voihin. Kirjoitin sen vesirokossa vanhempien sängyssä. Sanoin izeäni agnostikoxi nuorena. Mitähän mäkin olin tietävinäni todennäköisyyxistä lyhyeltä matikkapohjalta. Ei niitä edes opetettu. Ateisti-Airaxisen miälestä agnostikot on pelkureita. Niin ne onkin. Odottelee kentän reunalla kumpi puoli voittaa, ja säntää sitten juhlimaan voittajien kaa. Lea Lehtisalo oli. Ongelma on että pelimiehet ei pidä niistä. Joka eio meidän puolella on meitä vastaan, tää on nollasummapeliä. Ei oo mitään win-winiä, on enintään lose-lose.
ellauri032.html on line 413: Aarne Kinnunen diggaa mustaa huumoria. Lainaan kirjastosta Balzacin Contes drolatiques, leikkisiä tarinoita ja Kleistin der zerbrochene Krug. Ne on Aarnen lemppareja. Lehtosen, Kiven ja Zapen lisäxi.
ellauri032.html on line 628: Samuel Beckett oli ranskalaistunut irkku irlantilaistuneesta anglikaanisesta hugenottisuvusta. Syntyi pitkänäperjantaina 13.4.1909, samana vuonna kuin Kaarlo Syväntö ja Heikki Brotherus. Samana päivänä kuin Jöns mutta eri vuonna. Sporttinen kriketinpelaaja toteutti Paul Austerin märän unen olemalla 1st class cricket player ja nobelisti samassa naamarissa. (Persona on naamari, muistattehan.) Se oli viimeinen modernisti, sen jälkeen oli enää post. Siinä on jotain samaa kuin Camusissa, muttei kuitenkaan. Existentialisti se ei ole ainakaan. Eikä mikään posetiivari. Enemmänkin sellanen "tilanne on toivoton muttei vakava." Hyvä tyyppi siis siinä suhteessa.
ellauri032.html on line 675: Vapahtaja kuuli nyt vasta saatanalta suuren salaisuuden, että hän oli Jumalan Poika. Hän ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan Saatanalta. Eikä hän jäänyt edes miettimäänkään sitä. "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee (Matt. 4:4). Mä luin tämän Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 8:3)," se sanoo. "Kyllähän se leipä maistuisi, mutta ei, mun täytyy noudattaa sääntöjä." Sitäpaizi, jos ihminen on autiomaassa eläinten keskellä, hänen ei tarvi todistaa, että hän on Jumalan Poika, koska sillä ei ole väliä tietävätkö kiusaaja tai eläimet sen vai eivätkö tiedä. Ketä kiinnostaa.
ellauri033.html on line 98: incapable d´aucune discipline, il arriva deux choses bien
ellauri033.html on line 100: du Parnasse, et, dans la seconde, il devint quelque chose comme un chef
ellauri033.html on line 140: les quinze volumes qui composent son œuvre poétique, on se sent à chaque
ellauri033.html on line 150: Verlaine. La beauté que les ´Parnassiens´ exprimaient dans leurs rythmes précis et stricts avait quelque chose de dur. En quelques pièces exquises, Verlaine a mis la douceur d´une âme tout enfantine.
ellauri033.html on line 177: trois choses dont MM. de Concourt se font également honneur. « Les trois
ellauri033.html on line 217: chose de répugnant. « Notre œuvre, déclarent-ils, repose sur une maladie
ellauri033.html on line 264: je puis dire, gastralgique. Il ne vit dans la nature que des choses
ellauri033.html on line 308: Joseph de Cupertino, sécrété par tous les pores de délicieuses fragrances.
ellauri033.html on line 381: Physiologie de l´Amour, qui n´a pas grand´chose de mystique. Ou bien
ellauri033.html on line 392: la chose y est. Prisonnier, il sort du Vatican pour faire sa petite
ellauri033.html on line 394: respire « une splendide rose jaune ». Devant ce spectacle, qui fait
ellauri033.html on line 439: Mutta siinäkin, jos se uskaltaa sanoa, on teesi aika hatara, Hra Bourget esittelee ison filosofin pienen oppilaan, joka tekee ällön rikoxen, ja yrittää osoittaa et filosofi on vastuussa oppipojasta. Ja silti ihmetyttää. Sixte on jonkinlainen harrastelijapyhimys, joka ällistyy kuullessaan et joku sen tuskin tuntema nappula on lukenut sen kirjoja ja tehnyt niistä kamalia johtopäätöxiä. Pellissier ei ota kantaa ize kysymyxeen, mut ihmettelee kuitenkin, ex sellainen syytös vaaranna ajattelun vapautta. Ex Greslou kexi omat kokeilunsa ihan omasta päästä? Noniin, koittakaa nyt päättää heppahöperöt, kuka on oikeesti vastuussa kun Polle karkaa avoimesta tallin ovesta syömään Heinosen sedän tulppaaneja penkistä?
ellauri033.html on line 447: L’auteur des Chansons joyeuses était alors amateur de vins et très libre sur le plan des mœurs. Il faut signaler une amitié particulière peu connue qui avait uni Maurice Bouchor et Paul Bourget. Ce dernier écrivait à Bouchor quand il avait 15 ans des lettres enflammées auxquelles l’adolescent n’était pas inseänsible. Bourget à cette époque était son « précepteur ». Il faut savoir que Paul Bourget est présent dans l’Album zutique et qu’il fréquentait le groupe des Vivants auquel on l’associe à tort. Il semble que Bouchor n’ait pas craint dans sa première jeunesse de passer pour un homosexuel, peut-être par provocation.
ellauri033.html on line 460: Hippolyte Taine mainitaan pahisten joukossa. Taine oli ranskalainen kirjallisuuden ja muunkin vehkeilyn historioizija, taantumuxellinen kyllä mutta maallinen, jota piispa Dupanloup vainosi kuin susi. Zola ei tykännyt kun Taine johtii kirjallisuuden liian suoraan kirjailijan taustasta. Kyllä taiteilijankin pitää jotain saada vaivan palkaxi. Tätähän mä oon tässä koittanut korjata, kun käytän tätä henkilö ja elämä metodia. Taine tais olla äidin poika, ainakin sen isä kuoli sen pienenä ollessa. Jeesuxen elämänkerturi Renan on jo tuttu sapajou-apinoista. Tainea haukuskelee kaikki, kun se ei osannut olla selkeästi sitä eikä tätä. Sellanen kentiesmies. Hippolyte Taine. Tintissä oli professori Hippolyte Bergamotte. Mutta Taine on enemmän luihun Aristide Filosellen näköinen. Ihan on samixet.
ellauri033.html on line 464:
ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
ellauri033.html on line 536: Tän kirjan oletus ja väitös ovat aivan perseestä. Polle ei suostu tajuumaan tieteen peruslähtökohtaa. Tieteessä ei saa olla opetuslapsia, ei auktoriteetteja, joita pelätään kuin jumalaa tai tykätään kuin hullu puurosta. Tieteessä on puhe maailman menosta, ei näistä anteroista muita enempää eikä vähempää. Jos sitä ei tajua, niin on anterosentrinen apina.
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri033.html on line 624: Deterministinenkin maailma voi olla ja onkin kaoottinen. Kattilassa hämmennetty vesi ja pullataikina on ennustamattomia. Vaikka täysin deterministisiä. Pane se piippuusi ja polta. Piipusta noseva savukin on kaoottinen. Epälineaarinen differentiaaliyhtälö on ratkeamaton. Perhosen lento näyttääkin siltä. Sää osataan ilmottaa etukäteen niin hyvin että porukka suuttuu kun se menee väärin. Tänään piti tulla kaunista, meillehän luvattiin. Eipäs kukaan ennustanut koronaa. Vaik olihan se ihan ennustettavaa, et joku kulkutauti tulee, kun on tää apinoiden kasvuräjähdys. 3G lisäapinaa jo tällä vuosituhannella, 20 vuodessa. Järkyttävää. Tätä mahollisuuta ei Polle ota lukuun. Tää on paljon pahempi kuin moraalittomuuden paapa. Tää on pahempi kuin apinoien kärhämien kakka. Tää on melkein kuin (kuiskaten) paska.
ellauri033.html on line 701: Toisto tyylikeinona. Jutkut on vihaisia kuin herhiläiset. Ulos tunkeilija, pesä on uhattuna. Tää on monelle uskovaisuuteen taipuvalle pahin mahdollinen rangaistus, ne on niin laumaeläimiä. Ne on kuin hevoset, joita ei saa pitää yxin tallissa, pitää olla vähintään vuohi seurana. Tai kissa niinkuin Pollella, vaikka se ei ole niin hyvä, kun se ei ole laumaeläin eikä kasvissyöjä. Kaniini on parempi, tulppaanikorva.
ellauri033.html on line 912: Que le vent qui gémit, le roseau qui soupire,
ellauri033.html on line 1031: Peut-être j’oserais, et que n’ose un amant ? Jos tohtisin, mitäpä ei tohdi lempijä?
ellauri033.html on line 1036: Se repose un moment à l’abri du vallon, huilattuaan hetken kesken karaokea,
ellauri033.html on line 1086: Nykyisin sitä ei juuri näe, koska kaikki pukeutuvat lippalakkeihin ja trikooseen
ellauri033.html on line 1148: Vuonna 1882 julkaisemassaan kuuluisassa esseessä Qu´est-ce qu´une nation? (Mikä kansakunta on?) joka ilmestyi vihkosena Que sais-je? sarjassa, hän hylkäsi useimpien nationalistien vaaliman ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta. Hänen mukaansa kansakunta oli sitä vastoin joukko ihmisiä, joita yhdisti solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen, ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”. Ei ihme että snobi protonazi Bourget ja sen hampuusikaveri Barrès karsasti Ernu-setää kuin ruttoa. Renan oli sentään tiedemies eikä mikään pöyhkeilevä pelle.
ellauri033.html on line 1163: Auguste Maurice Barrès (19. elokuuta 1862 Charmes-sur-Moselle – 5. joulukuuta 1923 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, tyhjäntoimittaja ja poliitikko, joka vaikutti ranskalaisen nationalismin pahentumiseen Saxan-Ranskan sodan turpasaunan jäljiltä. Uudestaan olis tullut turpaan Fifille maailmansodissa saxanpaimenkoiralta ellei ois apuun tullut anglosaxiboxeri ja transatlanttinen buldoggi. Räyh räyh! Vuh! Uyyylll! Koirat ärisevät toistensa turkissa.
ellauri033.html on line 1187: Cocteau oli myös oman aikansa julkkis, jonka ystävyyssuhteet muun muassa Parnasson ja Erik Satiaisen kanssa, oopiumiriippuvuus, homoseksuaalisuus ja väitettyjen salarakkaiden raskaudet kuohuttivat seurapiirejä. Lähde? No ihan mielelläni lähden. Tää alkaa taas olla vähän liian paxua. Jean Cocteaun tukka seisoo pystyssä, kai homoystäville merkkinä. Cocteaun maineen kirjoittajana vahvisti proosateos Le Potomak (1919). Se on fantasia akvaariossa elävästä oliosta.
ellauri034.html on line 227:
ellauri034.html on line 248: toi anterosentrinen izekkys, vaan luototettu luova tuho.
ellauri034.html on line 292: Se että nykyporukat uhoo näistä 2 viime maailmansodasta on teleskooppivaikutusta. Lähellä asiat näyttää isommilta, kuten se New Yorkerin kansi jossa NY ja itärannikko melkein täytti koko horisontin. Maailmansotia on ollut vaikka kuinka monta, maailma vaan oli pienempi ja aseet tylsempiä. Ruumiitakin tulee enemmän teollisella prosessilla, tuhon tuottavuus on kasvanut. Tää tuli mieleen 7v sodasta, joka kuulostaa lyhkäseltä, mut oli pitempi kuin kumpikaan maailmansota, ja globaalinen siirtomaasota sekin. Länsihyeenat ja itäsakaalit eri notmiiden haaskalla. Siitä ei Suomessa juuri kuule kun Suomi ei ollut vielä järin mukana klopaalissa menossa 1756-1763. Ei pitäneet sen ajan Timo Soinit vielä plokia Prysselistä käsin. Ruozin sähläys 7-vuotisessa sodassa oli Pommerin sota, mistä suomalaiset ei kostuneet muuta kuin pommes frites. Tutustuttiin pitkäaikaiseen ystäväämme maapäärynään. Drakassa pojat nauro itäuusmaalaiselle maajussille joka sano peerun eikä potatis. Peruna on hävinnyt täällä pizzalle, ja silli kepapille. Maailman suurin perunanviljelijä on Kiina.
ellauri034.html on line 413: Freud syntyi hassuhattuiseen hasidiperheeseen lumppukauppiaan Jakob Freudin kolmannen vaimon, sitä 20v nuoremman nätin tytön esikoisena. Sigismund on romanttinen goy nimi, takuulla Amelia äidin valizema. Toinen nimi Schlomo on todennäköisemmin isältä, joka oli kyllä maallistunut. Joo se oli isoisän nimi. Isoäiti oli Peppi. Siggen Abbe sedällä oli vajaita lapsia ja Josef-setä puuhas hämäriä puuhia.
ellauri034.html on line 421: Asuivat mamuina Määrin Freibergissä eli Slovakian Priborissa. Ne oli köyhiä, isä Jakob 1815–1896 oli siis kai huono lumppukauppias. Asuivat hellahuoneessa lukkosepän hyyryläisinä. Jakob ja 2 isovelipuolta, Amelia ja pikku Sigge. Seizemän muuta oli vielä tulossa. Aika Singer oli lumppukauppias.
ellauri034.html on line 535: oseph">Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski, taiteilijanimeltään Joseph Conrad (3. joulukuuta 1857 – 3. elokuuta 1924) oli puolalais-englantilainen kirjailija. Hän loi romaaneillaan uusia ulottuvuuksia seikkailukertomuksen lajityyppiin.
ellauri034.html on line 539: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut, lukuunottamatta puolalaista aksenttia.
ellauri034.html on line 541: Conrad asettui 36-vuotiaana vuonna 1894 asumaan Englantiin. Hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja matkusteli edelleen satunnaisesti. Enimmän aikaa hän kuitenkin kirjoitti, ja 1895 ilmestyi ensimmäinen teos, Almayer’s Folly. Conrad jatkoi kirjoittamista elämänsä loppuun asti, ja hänen viimeinen romaaninsa, The Nature of Crime, ilmestyi 1924. Joseph Conrad kuoli vuonna 1924 onnistuneeseen sydänkohtaukseen.
ellauri035.html on line 215: As it were rose leaves in the gardens of God; the shining at night
ellauri035.html on line 236: I seem to see my prison walls come close,
ellauri035.html on line 305: Close lying in my arms, and tiredly smiling
ellauri035.html on line 339: When slow rose-yellow moons looked out at night
ellauri035.html on line 357: She, whose two feet might be held in one hand
ellauri035.html on line 365: I mind that I loved cypress and roses, dear,
ellauri035.html on line 386: With a clear purpose in his flower-flecked length
ellauri035.html on line 392: Whose lids make such sweet shadow when they close
ellauri035.html on line 416: Rose red of Siva, or Kapagata
ellauri035.html on line 420: In his high secret purposes
ellauri035.html on line 426: Their thin black boards, their rose and green and grey,
ellauri035.html on line 434: How glad those two that shared the rain with me;
ellauri035.html on line 436: And at the storm's increase, closer and with content,
ellauri035.html on line 467: Whose swaying body is laved in the cool
ellauri035.html on line 471: Of Gone Forever, in whose fountain vase
ellauri035.html on line 552: Antaisin taas sille nää mun nälkäiset käsivarsikaxoset
ellauri035.html on line 796: näin oudot silmät ja kädet kuin perhoset;
ellauri035.html on line 993: > Helmikään ei sietänyt Millimollia kun sillä kävi aina paras pulla, se oli kuin Satu. Helmi oli sen pikku Susan ystävä. Ne söi takan ääressä kansiperunoita. Millimolli sai sedältä ja tädiltä viisipennisiä. Helmi sai joululahjaxi pehmokissan. Satu sai oman hevosen. On se niin väärin.
ellauri035.html on line 1041: Rabinow on anagrammi Moosexen Rainbow-kansasta johon hänen lisäxeen kuuluu myös Juudit Butler. Juudit irroitti Holoferneen karvaisemman pään teltassa kun se oli nukahtanut sen jälkeen kun sillä oli Juuditin ansiosta mahtavasti teltannut. Puolen jalan telttakepillä se oli sohaissut Juuditia kuin vanha Jöötti. Jönskin näkee sellaisesta pahaa unta.
ellauri035.html on line 1187: Minnekkähän Bltä jäi se kevät-osio? Ei jäänyt minnekään, Wikipediassa on virhe! Osan I nimi jatkuu y en el estío de la juventud, ja nuoruuden kesässä. Oi elämän kevättä, sanoi sotilaspastori kun näki lotan riu'ulla. Tämmönen Erkki Tantun pilakuva on jäänyt mieleen, kirja oli vanhempien kirjahyllyssä. Näkyi siinä vähän pyllyä, mutta lapsosena se hätkäytti suunnilleen yhtä vähän kuin se hätkäyttäisi nyt. Jäikö kevätmahlan nousu Balthasarilta jotenkin kokematta, vai eikö se vaan uskaltanut kirjoittaa siitä?
ellauri036.html on line 68: Jonakin päivänä, keskellä toimetonta, seisahtunutta elämäänne, voi tulla tuulenpuuska. Kaikki ne kauniit puut, joita olette kastelleet unhoituksen vedellä, voivat alkaa vapista. Miten käykään silloin teidän, te herrat tunteettomat: te lankeatte tasapainosta ja kyyneleet tulevat silmiinne. En sano, että rakastajattarenne pettävät, sillä se ei tuottaisi teille suurempaa surua kuin hevosen kuolema. Mutta sanon, että voitte menettää pörssissä, voitte joutua pelissä nylkyrin kynsiin, ja jos ette pelaa, niin ajatelkaa, että kolikkonne, teidän rahan antama rauhallisuutenne, teidän kultaonnenne on pankkiirin käsissä, joka voi tehdä vararikon, tai papereissa, jotka voivat menettää arvonsa. Niin jäisiä kuin olettekin, on teidän sydämenne johonkin kiintynyt.
ellauri036.html on line 97: Noniin, nyt humuveikot lukee Lamartinea. Pitääkö mun sekin kaivaa esille? Tää julkkisten selaus ei kyllä lopu koskaan, ei konvergoikaan kuin silloin tällöin. Aika hullunkuuloset väitteet meni läpi vielä Mussen aikana:
ellauri036.html on line 111: Rouva Pierson on entinen ruusumorsian, rosière, "jeune fille vertueuse à qui on remettait annuellement une couronne de rose en récompense." (Joka vuosi samalle vai uusi joka vuosi, kuten Sysmän Linta siis? Jälkimmäistä, luulisin, kuka jaxais olla virtuoosi vuosikausia). No emäntä paranee, isäntä ei edes kiitä, mistä Musse on sille hyvin, hyvin vihainen ja meinaa jo panna turpiin kiittämättömälle (ize se on vaan seurannut sivusta tumput suorina), mutta leski hillizee. Kotimatkalla vähän jo ilostellaan ja juoxennellaan kuin 2 linnunpoikaa. Mitähän tästä seuraa? Taidan arvata.
ellauri036.html on line 135: Minkä kirvelevän muiston herättävätkään minussa vielä nuo sanat! Olimme lopultakin päättäneet, että lähtisimme Geneveen ja että kevääksi etsisimme Alppien juurelta jonkun rauhallisen kolkan. Brigitte puhui jo kauniista järvestä ja minä olin tuntevinani tuulen, joka liikuttelee sen vesiä, ja vihreän laakson voimakkaat tuoksut. Mieleemme tulivat jo Lausanne, Vevay, Oberland ja niiden takana Monte Rosen lumiset harjat ja Lombardian loputtomat tasangot. Meitä kutsuivat jo unohduksen, levon ja onnellisen yksinäisyyden hyvät henget.
ellauri036.html on line 224: Les Faunes indolents couchés dans les roseaux?
ellauri036.html on line 269: Comme au souffle du nord un peuple de roseaux.
ellauri036.html on line 428: Il boit sur ses bras nus les perles des roseaux.
ellauri036.html on line 435: La croix de son collier repose dans sa main,
ellauri036.html on line 492: Tout repose, tout dort; — cette femme est ta mère.
ellauri036.html on line 573: Ne valait-il pas mieux lui poser sur la face
ellauri036.html on line 745: Il ne voulait plus croire aux choses de la terre.
ellauri036.html on line 989: Mais, n'osant pas les faire, elle s'en vint poser
ellauri036.html on line 1601: Niinkuin vapisee siveän neitosen ruumis,
ellauri036.html on line 1948: The halftime show at Super Bowl XXXVIII, which was broadcast live on February 1, 2004 from Houston, Texas on the CBS television network, is notable for a moment in which Janet Jackson's breast – adorned with a nipple shield – was exposed by Justin Timberlake to the viewing public for approximately half a second.
ellauri036.html on line 2046: Sarmaste taas sanoo, että hänen tarkoituksenaan oli hankkia valtiolle myytäviä tarvikkeita Jylhän yritykseltä, mutta tämä ei ollutkaan pystynyt toimittamaan niitä. Sarmaste väittää, että Jylhä olisi kumppaninsa Tapani Valkosen kanssa palkannut moottoripyöräjengi Helvetin enkelit perimään häneltä viittä miljoonaa euroa. Sarmasteen mukaan hänen ikkunansa läpi paiskattiin maanantaina iso kivi. Vähän etuajassa; enkelien pitäs vierittää suuri kivi jeesuxen haudalta vasta sunnuntaina. Voznikajet jishtsho vopros: mix konnien väliset kärhämät pitäs kiinnostaa ketään? Seinää vasten koko roikka ja niskalaukaus.
ellauri036.html on line 2095: Wikipediasta löytyy luettelo Harry Potter-sarjan käsitteitä. Yhdennäköisyys Hitlerjugendiin, fasisteihin, pioneereihin, partioon ym Hermannin nuorisoseuroihin on ällistyttävä.
ellauri037.html on line 79:
ellauri037.html on line 355: Whose teensy hand is this, whose little ear and eye and nose?
ellauri037.html on line 356: Whose tummy full of milk, we just don't know:
ellauri037.html on line 358: Where will those tootsy-wootsies finally wander?
ellauri037.html on line 385: A history teacher loosens his collar
ellauri037.html on line 407: posetiivarin soitto pihalla,
ellauri037.html on line 478: Joseph Étienne, dit Étienne de Jouy né le 19 octobre 1764 à Versailles et mort le 4 septembre 1846 à Saint-Germain-en-Laye, etait un dramaturge et librettiste français.
ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin.
ellauri037.html on line 506: Mitä jalompi ja täydellisempi joku juttu on, sitä myöhemmin ja hitaammin se kypsyy. Miekkonen saavuttaa järkensä ja hengenlahjojensa kypsyyden tuskin ennen 28. ikävuotta (jos sillonkaan, taitaa mennä pullapoika hautaan aika raakana); nainen 18-vuotiaana. Mutta sitten onkin naisilla järki sen mukainen: aika niukasti annosteltu. Siks just naiset jäävät koko iäxensä lapsixi, kaipaavat vaan lähimmäistä, tarraavat nykyhetkeen, mittaa kalut silmämäärällä ja nalkuttavat pikkuasioista isoiden ja tärkeiden sijasta (kuten mun filosofian). Järki näät on, jonka tautta ihminen (siis mies) pääsee suruista ja tumpeloinneista. Tästä saavutettuja etuja mutta myöskin haittoja saa osaxensa nainen vähemmän kiitos heikompien hengenlahjojen: pikemminkin se on henkisesti likinäköinen, kun sen intuitiivinen ymmärrys näkee lähietäisyydeltä tarkasti, sensijaan sillä on ahdas näkökenttä, johon kauempana oleva ei mahdu; siks just kaikki poissaoleva, mennyt ja tuleva vaikuttaa naisiin heikommin kuin meihin (puhun nyt teille muut miekkoset). Vaikka tästä onkin paljon haittoja, onhan siinä se hyväkin, että nainen liikkuu enemmän nykyhetkessä kuin me, ja sixi, jos nykyisyys on jotenkin siedettävä, nauttii siitä enemmän, mistä tulee naisille ominainen hilpeys, josta on paljon hyötyä huolten vaivaaman miehen viihteexi.
ellauri037.html on line 508: Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.
ellauri037.html on line 521: Paremmalla syyllä kuin kauniixi vois naisia sanoa epäesteettisexi sukupuolexi. Niillä ei ole tajua eikä vastaanottokykyä kaunotaiteille, kuten musiikille, runoille tai kuvataiteille, kazovat vaan kun lehmä uutta veräjää, tai apinoivat miellyttämishalussaan jos ne niitä on harrastavinaan. Janne-Jaakko (Rusakko) sen jo sanoi: les femmes, en général, n’aiment aucun art, ne se connoissent à aucun, et n’ont aucun génie (lettre à d’Alembert, note x x). (Setämiehet haistaa kyllä toisensa ihan hännän alushajusta kuin koirat.) Jokainen joka kazoo huivin taa, huomaa kyllä sen. Ei tarvize kuin kazoa mihin naaraat keskittyy konsäärissä, uupperassa tai tiiatterissa (miekkoset keskittyy tietysti selvittämään juuri tän). Esim kazo niiden lapsellista hälinää, kun ne (miesten) suurenmoisten mestariteosten kauneimpien kohtien aikanakin jatkaa lätinää. Jos krekut ei tosiaan päästäneet naisenpuolikkaita kazomoon, ne teki siinä oikein; ainakin pystyi niiden teattereissa sentään jotain kuulemaan. (Jääkiekko- ja futismazeissakin liikuttaa miesyleisön rikkumaton hiljaisuus.)
ellauri037.html on line 523: - Naisilta ei voi odottaakaan mitään muuta, kun puntaroi, että koko sukupuolen etevimmät päät ei ole koskaan ulettuneet mihinkään oikeasti suureen, aitoon ja omaperäiseen suorituxeen kaunotaiteissa. Mäkin soitan huilua paremmin kuin ne, ja mun koira Atma ulvoo omaperäisemmin. Eikä ne ole saaneet aikaan mitään teosta jolla olisi kestävää arvoa (siitä kestämättömyydestä me miekkoset on tosi paljon huolta kannettu, Sapfon runotkin me saatiin onnex revityxi paloixi). Tää johtuu just siitä, et niillä ei ole edes ole mitään vastaanottokykyä, sillä natura non facit saltus. Yxittäiset ja osittaiset poikkeuxet ei muuta mitään, me miehet ollaan KAIKKI poikkeuxellisen eteviä, ja keskimääräistä parempia autokuskejakin joka iikka. Naiset on ja pysyvät, yleisesti ottaen, parantumattomina peruspalestiinalaisina; sixpähän ne on, sen absurdin järjestelmän ansiosta, että ne jakaa miehen säädyn ja tittelin, aina tyrkkimässä miestä eteenpäin omax eduxeen; ja samasta syystä niiden komentelu ja ohjailu on nykyaikaisen yhteiskunnan rappio. (Ohops, nyt tuli sanotuxi se, mitä ei saanut sanoa, nimittäin että naiset täällä lopultakin määräävät...)
ellauri037.html on line 534: Siis miekkonen halua valikoida naisen joka turvaa sille ja sen lapsille varman tienestin. Miten kohtuullisia, järkeviä ja asianmukaisia sen ehdot ovatkaan, ja nainen antaa perään eikä pidä kiinni suhteettomista oikeuxista, jotka vaan avioliitto takaa, niin naikkosesta tulee, koska avioliitto on porvarillisen yhteiskunnan kulmakivi, sitten jossain määrin kunniaton ja se elää surullista elämää; kerta apinan luonto on sellainen, että toisten apinoiden miälipiteille annetaan ihan kohtuutonta arvoa. Laumaeläimiä ollaan. Jos taas nainen ei anna perään, eikä edestäkään; silloin on vaara, että se joutuu jonkun ällöpäisen miehen puolisoxi, tai kuivuu vanhapiikasäädyssä: sillä sen parasta ennen päivä on aina lähellä. Tässä suhteessa on enkelitohtori Tompan umpioppinut tutkielma de concubinatu eri mielenkiintoista luettavaa, koska siitä näkyy, että kaikkien sivistyneiden kansojen keskuudessa aina luterilaiseen uskonpuhdistuxeen saakka on konkubinaatti ollut sallittu ja jopa laillisesti tunnettu eikä minkäänlaista häpeää tuottanut järjestely, joka on tyrkitty tästä asemasta vasta Luteruxen toimesta. Eräänlainen rakkauden pätkätyö, nollasopimus. Luther halus sen kieltämällä päästää pastoritkin naimisiin, eikä katolisetkaan sit voineet jäädä toisexi.
ellauri037.html on line 555:
Sopen elämä ja tekoset myös
ellauri037.html on line 664: Bettlägerig war, fürchtete Schopenhauer, daß die Krankheit zerstören würde, was ihm das Wertvollste war in seinen Hosen. Als er
ellauri037.html on line 725: Himmlische Rosen ins irdische Leben,
ellauri037.html on line 990: Herttasen viattoman hamosen alla
ellauri037.html on line 995: Lapsosen kasvot, enkelin valta.
ellauri038.html on line 42: Were walking close at hand;
ellauri038.html on line 50: Do you suppose," the Walrus said,
ellauri038.html on line 78: Käviköhän tolla kauniimmalla miekkosella parempi viuhka? Ainakin se seisoo etualalla käsi jo valmiina sepaluxessa. Tyttö näyttää tähtäilevän sen pyllyä. Rieti kannattelee aisaa ja kazoo muualle. Olikohan Retuvanhus mukana vaan varahevosena?
ellauri038.html on line 154: As for why this deserves to be called philosophy, it depends on how we define the term. There were philosophers at Athens besides Socrates and Plato, who didn’t oppose philosophy to rhetoric and for whom personal authority was essential to their teaching. Nietzsche aimed to bring that back, at least in his own case – which is the only one that really mattered to him.
ellauri038.html on line 216: Following Max's unexpected death, Marianne withdrew from public and social life, funneling her physical and psychological resources into preparing ten volumes of her husband's writing for publication. In 1924, she received an honorary doctoral degree from the University of Heidelberg, both for her work in editing and publishing Max's work as well as for her own scholarship. Between 1923 and 1926, Weber worked on Max Weber: Ein Lebensbild ("Max Weber: A Biography"), which was published in 1926.[15] Also in 1926, she re-established her weekly salon, and entered into a phase of public speaking in which she spoke to audiences of up to 5,000. During this phase, she continued to raise Lili's children with the help of a close-knit circle of friends
ellauri038.html on line 338: 21. vuosisadan Hauptsturmfuhrer Josef Mengele.
ellauri038.html on line 366: Humanistinen tragedia, lipsahti Paavo Lipposelta joskus
ellauri038.html on line 435:
Lahjahevosen suusuojain
ellauri038.html on line 441: Troijan hevosen suuhun pilkallisen happamina kurkkia.
ellauri039.html on line 345: Sapporo on pohjoissaarella, siellä saattoi ennen ilmastomuutosta pitää talviolympialaisia. Saxalaistyyppistä Sapporo-olutta voi juoda vieläkin. Helmi ja Vitali on käynyt siellä junalla ja laivalla. Sielläkö se oli missä Vitali sai luteita? Sielläpä juuri. Olikohan Hatsipompposella kirppuja? Kirpuista voi saada ruton. Lepakoista koronan. Pikkueläimet kostavat.
ellauri039.html on line 355: Work currently in progress at the Mt Holyoke mental hospital is an ancient Japanese game involving paper, stone and scissors. The winning strategy in this game has been worked out by prof. Jokohama Kumahuta (Stanford): Take all three and bash them in the face of the long-nosed lover in prosperity and in adversity.
ellauri039.html on line 375: The severely beaten professor suffered multiple broken bones near her eyes and nose.
ellauri039.html on line 507: Some background, I came from a poor town in Virgina from an even more poor family. I grew up a short time in a city, and the contrast to Finland and those places are staggering.
ellauri039.html on line 519: Food safety is a thing. In America, look at any ingredient list and you will find an INSANE amount of addatives and other crap. HFCS (High Fructose Corn Syrup) is in EVERYTHING it seems. Bread isnt suppose to be sweet but HFCS is there! In Finland such things are banned, most ingredient lists are short because it only contains natural ingredients! It may not last as long, but at least my body is no longer being pumped full of junk.
ellauri039.html on line 736: Lopun jälleennäkemisen kuvauxissa on samaa herttaista sävyä kuin neuvostoaikaisissa elokuvissa, kun sankarit palaavat rintamalta ja neitoset heittelevät kukkia, sirppi-vasara-tähtiliput liehuvat pilvetöntä taivasta vasten jolla lentää punatähdillä merkittyjä lentokoneita. Sen pituinen se. Jos ruttokausi olisi kestänyt kauemmin, olisi tarinakin ollut pitempi. Mutta kun ei niin ei. 391 sivua.
ellauri039.html on line 772: The story revolves around three families in England at the beginning of the 20th century: the Wilcoxes, rich capitalists with a fortune made in the colonies; the half-German Schlegel siblings (Margaret, Helen, and Tibby), whose cultural pursuits have much in common with the Bloomsbury Group; and the Basts, an impoverished young couple from a lower-class background. The idealistic, intelligent Schlegel sisters seek to help the struggling Basts and to rid the Wilcoxes of some of their deep-seated social and economic prejudices.
ellauri040.html on line 137: Leibniz sanoi Piikikästä kerettiläisexi juutalaisexi. Naulan kantaan osasi. Osasi myös nuolla ruhtinaiden perseitä oikeasta kohdasta. Leibniz neuvoi morsiamia: ei pidä lakata peseytymästä vaikka pääsee naimisiin. Napoleon olis ollut tosi pettynyt jos Josephine ois noudattanut sakemannin neuvoa. Siisteysintoilevat alemannit, je m´en fous. Nää puhtausjutut usein askarruttaa filosoofeja ja muita uskontopellejä. Se on anaalista, kuten Freud ja Jyrki yhteen ääneen toteaa. Mut hygienialla torjutaan kulkutauteja, six anaalisuus kuuluu keskeisesti meeminikkareiden toimenkuvaan.
ellauri040.html on line 139: Klassisen posetivismin kauppa-apulainen Locke oli vaan skolastiikkaa siivoileva pyrkyri. "Paavi" Berkeley hylkäs filosofian ja harrasti tervavettä, varsinkin viskin kanssa se on sentään terveydelle hyväxi. Eskikin menee Pafoxelle määräajoin huljutettavaxi, että pysyy puhtaana ja kukoistus ei lerpahda.
ellauri040.html on line 151: On lapsellisen yxinkertaista harjoittaa normaalifilosofiaa, epistemologisen likapyykin hienopesua. Siihen tarvitaan vaan 2 aivosolua - normaalit professoriaivot siis. Ja tietyn tautologisen prosessin ulkoa opettelu. Pesuohjelma: ensin käsite muodolliseen tarkasteluun, minkä jälkeen se universalisoidaan ja absolutisoidaan. Pehmentimexi vähän totuuden korrespondenssiteoriaa, vielä viruslinkous, ja ollaan mukavasti puhtain hihoin älyn vankilassa laskemassa tiilenpäitä. Tyhjät päät kolkkaa vastakkain, koska kaikki on jo selvitetty aikapäiviä.
ellauri040.html on line 246: Kivi kärsi elämänsä viimeisinä vuosina unettomuudesta ja pahenevasta alkoholismista. Rahapula, velat, kirjojen heikko menekki, professori August Ahlqvistin ainainen kritiikki ja pakollinen maaseudulla asuminen masensivat Kiveä. Ketäpä ei. Sysmäkin on loma aikojen ulkopuolella totaalisen aivokuollut paikka, pelkkiä rollaattorikisoja ja mezästäjiä Urheilu-Valosella ostamassa pateja.
ellauri040.html on line 267:
ellauri040.html on line 597: Lithuania, my country, thou art like health; how much thou shouldst be prized only he can learn who has lost thee. To-day thy beauty in all its splendour I see and describe, for I yearn for thee. (Translation in prose by George Rapall Noyes).
ellauri041.html on line 364: Paavo Haavikkoa luki pienenä myös Tommi Melender, joka kirjoitti sitä ennen kirjeen Kekkoselle.
ellauri041.html on line 375: Melenderin kakkosexi jäänyttä Ranskalaista ystävää arvioizi Hesarissa sen kaveri Jukka Petäjä. Arvostelu ohessa.
ellauri041.html on line 380: Tommin mielirunoilija ei ole Vergilius eikä Flaccuskaan niinkuin HK Riikosella, vaan Puovo Huovikko.
ellauri041.html on line 472: Moosexen palavaxi pensaaxi se oli liian kiinnostunut pahasta bushista.
ellauri041.html on line 607: Mit sonst gedankenlosen Werken
ellauri041.html on line 791: Mit seiner Frau zu kosen an.
ellauri041.html on line 1169: Ei kannattaisi ukkosen herraa haukkua.
ellauri041.html on line 1414: Berührt er meine losen Flechten;
ellauri041.html on line 1416: Gar lieb und kosend dran zu nippen...
ellauri041.html on line 1691: ja tyttö antaa ukkelille suukkosen
ellauri042.html on line 29: Mun ensimmäisiä omia kirjoja oli paleontologian professori Josef Augustan kirja Muinaisajan eläimiä, tekijän ohjeiden mukaan kuvittanut Zdenek Burian. Saatuani tämän kirjan kysyin äidiltä, oliko sen nuoruudessa hirmuliskoja. Ei kuulemma ollut. Muita hirviöitä kyllä. Lassin ja Leevin Lassi on dinosaurusten ajan asiantuntija, niinkuin olin minäkin kun luin tätä kirjaa edestakasin, kannet on aikalailla liisteinä. Mutta kuvat on yhä hienoja. Hyvin oli prof. Agusta neuvonut Zdenek Buriania, ihan tuli näköiset.
ellauri042.html on line 220: The census in the PNAS paper isn’t perfect. Though remote sensing, satellites, and huge efforts to study the distribution of life in the ocean make it easier than ever to come up with estimates, the authors admit there’s still a lot of uncertainty. But we do need a baseline understanding of the distribution of life on Earth. Millions of acres of forests are still lost every year. Animals are going extinct 1,000 to 10,000 faster than you’d expect if no humans lived on Earth. Sixty percent of primate species, our closest relatives on the tree of life, are threatened with extinction.
ellauri042.html on line 222: We have to know how much more we stand to lose.
ellauri042.html on line 477: Romanen blev et gennembrud for Blendstrup, der før Gud taler ud skrev i kortere genrer. Han debuterede med novellesamlingen Mennesker i en mistbænk i 1994. Blendstrups tone er bramfri, men blandet med en fin følsomhed over for det nære. Humoren, det groteske og det surrealistiske går igen i Blendstrups forfatterskab. Jens Blendstrup har siden Gud taler ud skrevet både noveller, romaner, dramatik og tekster til Frodegruppen 40, som han også er forsanger i. Han tager den selvbiografiske fortælling op igen med romanen Bombaygryde fra 2010. Sammen med litteraturkritikeren Lars Bukdahl optræder Blendstrup med den unikke genre ’litterær hypnose’, som er en blanding af dilettantkomedie, oplæsning og dans. Blendstrup er blevet kaldt litteraturens pølsemand, og som en del af forfatterskabets eksistentielle komik står han ikke tilbage for at læse sine tekster højt med en tehætte på hovedet. Men med Gud taler ud står Jens Blendstrup også tydeligt frem som villavejsvidne, hvor det almindelige skildres i dets mange facetter, og det, der på overfladen ligner et almindeligt, rutinepræget liv i et almindeligt, rutinepræget forstadskvarter, viser sig at rumme både små og store særheder.
ellauri042.html on line 502: The youngest son narrates the tale. He, his brothers, and his mother are all sympathetic characters, relatively normal people, though each has their own beliefs, quirks, and problems. The failure of my-way-or-the-highway Dad to show respect or even empathy for those who disagree drives the story. He could have been portrayed as an easy person to hate, but even with his limitations, it's obvious he is still trying to do good. To that extent, this film succeeds.
ellauri042.html on line 648: The plot of the poem is simple. Dulness, the goddess, appears at a Lord Mayor's Day in 1724 and notes that her king, Elkannah Settle, has died. She chooses Lewis Theobald as his successor. In honour of his coronation, she holds heroic games. He is then transported to the Temple of Dulness, where he has visions of the future. The poem has a consistent setting and time, as well. Book I covers the night after the Lord Mayor's Day, Book II the morning to dusk, and Book III the darkest night. Furthermore, the poem begins at the end of the Lord Mayor's procession, goes in Book II to the Strand, then to Fleet Street (where booksellers were), down by Bridewell Prison to the Fleet ditch, then to Ludgate at the end of Book II; in Book III, Dulness goes through Ludgate to the City of London to her temple.
ellauri042.html on line 657: An anecdote in "A Letter from Mr. Cibber, to Mr. Pope", published in 1742, recounts their trip to a brothel organised by Pope's own patron, who apparently intended to stage a cruel joke at the expense of the poet. Since Pope was only about 4' tall, with a hunchback, due to a childhood tubercular infection of the spine, and the prostitute specially chosen as Pope's 'treat' was the fattest and largest on the premises, the tone of the event is fairly self-apparent. Cibber describes his 'heroic' role in snatching Pope off of the prostitute's body, where he was precariously perched like a tom-tit, while Pope's patron looked on, sniggering, thereby saving English poetry. While Cibber's elevation to laureateship in 1730 had further inflamed Pope against him, there is little speculation involved in suggesting that Cibber's anecdote, with particular reference to Pope´s "little-tiny manhood", motivated the revision of hero.
ellauri042.html on line 688: In 2017 Gibson was diagnosed with early signs of vascular dementia. He died on 18 September 2019 in London, England, where Atwood was promoting her new book, five days after having a big stroke. Atwood later said about his death that it had not been unexpected due to the vascular dementia, had been a good one—and in a good hospital, and his children had time to come and say goodbye—and that he had been "declining and he had wanted to check out before he reached any further stages of that".
ellauri042.html on line 768:
osef-Mengele-2.png" height="200px" />
ellauri042.html on line 774: Josef Mengele ([ˈjoːzɛf ˈmɛŋələ] ( lyssna)), även känd som Dödsängeln (tyska Todesengel) och Den vita ängeln (tyska Der weiße Engel), född 16 mars 1911 i Günzburg, död 7 februari 1979 i Bertioga i delstaten São Paulo i Brasilien, var en tysk nazistisk läkare, humangenetiker och människorättsbrottsling. Mengele är mest känd för sin verksamhet i koncentrations- och förintelselägret Auschwitz-Birkenau, där han företog pseudovetenskapliga experiment på bland annat tvillingar och dvärgväxta.
ellauri042.html on line 776: Josef Mengele var stationerad i koncentrationslägret Auschwitz från den 30 maj 1943 till den 18 januari 1945, där han var chefsläkare. Han utförde hänsynslösa och för medicinvetenskapen tvivelaktiga experiment på lägerfångar, med full licens för att lemlästa eller döda dem. Han valde även ut vilka judar som skulle föras till gaskamrarna vid ankomst till lägret. Främst valde han att experimentera på dvärgar och enäggstvillingar, som kom att benämnas "Mengeles tvillingar". Även vivisektion utfördes på fångarna. Vidare utfördes experiment på ögon där Mengele genom olika metoder försökte ändra ögonfärg på fångar från brun till blå, bland annat med bläckinjektioner vilket kunde leda till blindhet, smärta och infektioner. Han utförde operationer där han plockade ut olika delar ur kropparna. Mengele injicerade också till exempel kloroform direkt in i hjärtat på offren, för att kunna utföra försök med färska lik. Många operationer och experiment utfördes dessutom utan bedövning. Många av dem som överlevde Mengeles experiment blev svårt skadade och led av invalidiserande skador efter kriget. Vid ett tillfälle övervakade Mengele två romska barn när de syddes ihop i syfte att skapa siamesiska tvillingar.
ellauri042.html on line 811: Sacks forbade any mention of his homosexuality, though he had told his would-be biographer Wechsler about his closeted yearnings and crippled attempts at love. His Boswell shelved the notes for 30 years. Ollie changed his mind on his deathbed: Do it! You must!
ellauri042.html on line 817: His moronic patients called him “deeply eccentric” and described him as “huge, a full beard, black leather jacket covering T-shirts riddled with holes, huge shoes, his trousers looking like they were going to slide off his body.” A friend from Sacks’s days as a medical resident remembers him as a “big, free-ranging animal” who one day “drank some blood … chasing it with milk. There was something about his need to cross taboos. Back in those days, in the early ’60s, he was heavily into drugs, downing whole handfuls of them, especially speed and LSD.”
ellauri042.html on line 885: Devotions upon Emergent Occasions, or in full Devotions Upon Emergent Occasions, and severall steps in my Sicknes, is a prose work by the English metaphysical poet and cleric in the Church of England John Donne (22 January 1572 - 31 March 1631) , published in 1624. It covers death, rebirth and the Elizabethan concept of sickness as a French visit from God, reflecting internal sinfulness. The Devotions were written in December 1623 as Donne recovered from a serious but unknown illness – believed to be relapsing fever or typhus. Having come close to death, he described the illness he had suffered from and his thoughts throughout his recovery with "near super-human speed and concentration". Registered by 9 January, and published soon after, the Devotions is one of only seven works attributed to Donne which were printed during his lifetime.
ellauri042.html on line 891: Jane Dunn is the author of Elizabeth and Mary: Cousins, Rivals, Queens; Moon in Eclipse: A Life of Mary Shelley; Virginia Woolf and Vanessa Bell: A Very Close Conspiracy; and Antonia White: A Life. She is a fellow of the Royal Society of Literature, is married to the linguist and writer Nicholas Ostler, and lives in Bath, England.
ellauri042.html on line 915: But that I would not lose her sight so long; Paizi en tahdo menettää näkyvistä hiäntä;
ellauri042.html on line 921: Ask for those kings whom thou saw´st yesterday, Kysy noilta kuninkailta jotka eilen näit,
ellauri043.html on line 387:
A:n silmät on rakosellaan voipumuxesta.
ellauri043.html on line 624:
A. heittäytyy veizeensä, jonka se huomaa siinä. Veizi lipsahtaa sen kädestä, ja Anttu jää makaamaan mökkinsä seinustalle, suu apposen auki, liikkumatta, jäykkänä.
ellauri043.html on line 634:
Ison sataman ympärillä on keskeytymätön sarja kuninkaallisia rakennuxia: Ptolemaiosten palazi, Museo, Poseideion, Caesareum, Timonium (jonne Marcus Antonius pakeni), Soma, jossa on Alexanterin hauta; toisessa päässä kaupunkia Eunostoxen takaisessa esikaupungissa on lasitehtaita, hajuvesipajoja ja papyrusmyllyjä.
ellauri043.html on line 962:
Orjat alkaa valua tiehensä pyhän Anttonin edestä, hevoset, dromedaarit, efelantti, eskortit, uudelleen lastatut muulit, pikkuneekerit, apina, vihreät kureerit liiskaantuneet liljat kädessä, ja Saaban kuningatar poistuu päästellen jonkinlaista kouristuxenomaista hikkaa, puolix nyyhkytystä, puolixi ilakointia.
ellauri043.html on line 1247:
Kuiteskin ilmoitusenkeli ilmestyi Matteuxessa Joosefille, kun taas Luukkaassa, Marialle. Yhen naisen antama Jeesuxen voitelu tapahtuu ekan evankeliumin mukaan sen julkkiskauden alussa, ja kolmen muun mukaan vasta pari päivää ennen sen kuolemaa. Juotaa jonka se saa ristillä on Matteuxessa etikkaa ja sappea, Markuxella viiniä ja mirhamia (jotain hajustetta). Luukkaan ja Matteuxen mukaan apostolien ei pidä ottaa rahaa eikä pussia, ei edes sandaaleja ja patukkaa; Markuksella taas, päinvastoin, jeesus kieltää niitä ottamasta mukaan muuta kuin sandaalit ja patukan. Mä oon ihan exyxissä!…
ellauri043.html on line 1254:
Niin tosiaan... totta mooses...
ellauri043.html on line 1466:
Eixe meinannut tapaa Moosexen, petkuttaa sen profeettoja, huijannut kansoja, levittänyt hölmöyxiä ja kuvainpalvontaa?
Bellerophon oli Poseidonin and Eurynomen, Glaukoxen vaimon äpärä. Glaukos kasvatti Bellerofonin käenpoikana. Sama tauti vaivasi kuin Jeesusta, ja Kleistin mainizemaa Amfitryonia. Sitä on paljon liikkeellä, meidänkin esi-isällä se oli. B:n veli (ylläri). oli Pegasos, mulle tutuxi tullut razu, B. listi Kimaran razastaen velipojalla. Kuoli köyhänä ja sokeana pudottuaan taivaalta P:n selästä piikkipensaaseen, ei siis väkivaltaisesti, vammaisena muttei muuten sairaana. Eikä antiikissa ollut maissia, se tuli Amerikoista intiaanien mukana. Guffaw, hyvä Gustav!
ellauri043.html on line 1788: ja se ryntää kohti huutaen meille kirouxia. Orjat juoxi hätiin. Se räjähti nauramaan. Hevoset nousi pystyyn. Molossit (koerat) haukku kaikki.
ellauri043.html on line 2035:
ellauri043.html on line 2241: Joka paransit kuningas Ptolemaioxen, Moosexen sotilaat, ja Minoxen pojan Glaukoxen!
ellauri043.html on line 2275:
Ensin Moosexen kasvattama, Hiskian murskaama, messiaan paikkailema. Se oli juonut sut kasteen aalloissa;
Mitäs sanoisitte, mitäs sanoisit, jos sua käristettäis rautapellillä, jos hevoset repis sut neljäxi, jos sun ruumis kastettaisiin hunajaan ja sen söisi kärpäset! Sulle ei tule sen kummempaa kuolemaa kuin mezästäjälle joka joutuu yllätetyxi mezässä. Mä pystyn liikuttamaan pronssikäärmeitä, naurattamaan marmoripazaita, puhuttelemaan koiria. Mä näytän sulle hirmu läjän kultaa, mä asetan kuninkaita; sä näät kuinka yleisö antaa mulle ison käden. Mä pystyn kävelemään pilvessä, ja veden päällä talvella; menemään vuorten ylize elefantin peruukkina, esittämään nuorukaista, vanhusta, tiikeriä ja murkkua, ottaan sulta läyttyyn, antaa ize lättyyn sulle, toimimaan ukkosenjohdattimena. Kuulezä??
Sitten marssivat lampaanmuotoiset idolit. Ne horjuvat pihtipolvisilla jaloillaan, silmät rakosellaan ja määkyvät kuin mykät: Pää! Pää! Pää!
Coucoupha est employé comme nom masculin singulier. Employé comme nom. 1. dans l'Antiquité, en Égypte, animal mythique à longue oreilles figurant sur les sceptres des souverains. Quelques mots au hasard. Lisää henkiolentoja. In old pharmacy, a cucupha or cucufa was a cap, or cover for the head, with cephalic spices quilted in it, worn for certain nervous distempers, particularly those affecting the head. Saint Cucuphas is a martyr of Spain. His feast day is 25 July but in some areas it is celebrated on 27 July to avoid conflict with the important feast day of Santiago, the patron saint of Spain. His name is said to be of Phoenician origin with the meaning of "he who jokes, he who likes to joke."
Mutta hevoset perääntyy, nousee pystyyn, särkee kärryt; ja sotkeutuneena vetoaisan kappaleisiin ja valjaiden solmuihin se putoaa syvyyteen pää edellä.
Sitten ukkosenjyrähdys;
Mä olin kaivertanut mun lait kivitauluihin. Niitä oli 20, mutta Mooses kompastui ja särki niistä vahingossa 10. EKV. Laki sulki kansan kuin linnakkeeseen. Se oli mun kansa. Mä olin niiden jumala! Maa kuului mulle, miehet mulle, niiden ajatuxet, teot, työkalut ja niiden tulevaisuus.
9 0.44% E.M. Forster was homosexual (openly to his close friends, but not to the public) and a lifelong bachelor. Se tykkäs tosi paljon D.H. Lawrencen homoeroottisista skeneistä.
Tais Tomppa olla mustankipeä. Anglikaaniproselyytti Tomppa ei tykännyt Jästin taikaministeriöjutuista:
The fact that I am writing about this shows that this was not the perfect crime. The conspiracy was exposed though the conspirators have yet to be caught. My hunch is that it was a small group of colluders who tried to dupe many innocent people. A small size would explain why there are so many eyewitnesses who reported the signs of conspiracy, but we have yet to hear from a whistleblower who admits to being part of the plot. Being the middle or rear part of a human centipede makes whistling kinda hard.
Kolmesta lauseesta muodostuu runo. Ozikoxi voit valita hevosen nimen.
Alisa is right that an existential sentence is in principle easier to prove than its negative. Just produce a specimen. I bet she filched it from Karl Popper. The negation takes another universal premise to prove it from. But God is a harder nut. If God supporters could produce the specimen, they'd still need to prove uniqueness and the requisite universal properties. God opposers try to argue they do not need that hypothesis. Thing is the supporters clearly feel that need. It's not logic, it's a eusocial insect's builtin circuit. Less stupid egomaniacs are aware of its usefulness as a mind numbing anesthesiac, opium for the masses. Fiction or fact, its a great hypothesis. It would deserve inventing if it did not come pre-installed. Alisa was a silly hag.
Voiceovers to the reader. “Dear Reader, listen closely for I am about to tell you a most wonderous tale.” I’m not six, so I’ll pass, thanks. No, you are under five, you can't wait for the ads to end to watch Paw Patrol. Dialogue. Normally, dialogue is great and really lifts a story, but if you don't have any idea about the characters who are talking, it won't work. One line of speech can work. For instance "All cars proceed immediately to Main Street. Major riot in progress." establishes the setting and gives a lot of hints about the MC. What Main Character? This MUST be some tv watching imbecile who can't handle more than one face at a time. And why those fucking patrol cars again? Interesting fact: the average reader will give up on a boring book by page seventeen. If you’ve wasted any of your precious first pages on boring stuff, you’re likely to join the Page Seventeen club too. TLDR, huh? Your kind better buy Marvel comic magazines. They got a lot of pics to help with the ALL CAPS text in the bubbles, and not much more pages than those 17. There are lots of books out there. The reader has to decide quickly which one she is going to spend her time and money on. She's not going to buy something just because it might get good later on. Unless you have won a major prize or had a film made from your book, chances are your reader has never heard of you. She’s going to read a page or two and decide. If it’s on Amazon, she’s going to click “Look Inside” and read a few pages. Yep, "your reader" will do just that, being an analphabet in for mind-numbing pulp. "My reader" takes time to choose a book by its literary merits, not by its gaudy cover and advertising blurbs. And most likely from a public library on the recommendation of a friend. Preferably after reading the plot synopsis. Phillu mainizee (175) Mandelin tykänneen Tito Puentesista ja Pupi Camposta niin paljon että muutti nimensä Babaluuxi. (Kolmas nimi on pianisti Joe Loco.) "Babalú" is a Cuban popular afro song written by Margarita Lecuona, the cousin of composers Ernestina and Ernesto Lecuona. The song title is a reference to the Santería deity Babalú Ayé. "Babalú" was the signature song of the fictional television character Ricky Ricardo, played by Desi Arnaz in the television comedy series I Love Lucy, though it was already an established musical number for Arnaz in the 1940s as evidenced in the 1946 film short Desi Arnaz and His Orchestra. By the time Arnaz had adopted the song, it had become a Latin American music standard, associated mainly with Cuban singer Miguelito Valdés, who recorded one of its many versions with Xavier Cugat and his Waldorf-Astoria Orchestra. Arnaz made the song a rather popular cultural reference in the United States.
Les perceptions de l´homosexualité sont variées dans les Églises
Charles Pierre Baudelaire naît le 9 avril 18215 au 13 rue Hautefeuille6 à Paris : ses parrain et marraine sont les parents « adoptifs » de sa mère, Pierre Perignon et Louise Coudougnan7. Celle-ci, Caroline Dufaÿs, a vingt-sept ans. Son père, Joseph-François Baudelaire, né en 1759 à La Neuville-au-Pont8, en Champagne, est alors sexagénaire. Quand il meurt en 1827, Charles n´a que cinq ans. Cet homme lettré, épris des idéaux des Lumières et amateur de peinture, peintre lui-même, laisse à Charles un héritage dont il n´aura jamais le total usufruit. Il avait épousé en premières noces, le 7 mai 1797, Jeanne Justine Rosalie Janin, avec laquelle il avait eu un fils, Claude Alphonse Baudelaire, demi-frère de Charles.
Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) puheita homoseksuaalisuudesta käsitellään tulevaisuudessa oikeussalissa. Valtakunnansyyttäjä on nostanut syytteen Räsästä vastaan kolmesta kiihottumisesta kansanryhmää vastaan sekä Suomen Luther-säätiön asiamiestä ja hallituksen jäsentä Juhana Pohjolaa vastaan kiihottumisesta kansanryhmää vastaan.
It is Numbers 20:1-13 again. Miriam was gone. Moses had just buried his sister in Kadesh, in the Wilderness of Zin (Numbers 20:1). She had placed his basket among the reeds of the Nile and had run to get his mother when Pharaoh’s daughter drew him out. His sister had been with him through all his trials in the wilderness. But now Miriam was gone.
TWA flight 741 was one of three planes successfully hijacked by the Popular Front for the Liberation of Palestine that day — the hijacking of an El Al plane was foiled by the onboard sky marshals. At the time, I was a 14-year old foreskinned kid living in Trenton, New Jersey, whose only care was how the Baltimore Orioles were doing. This event changed my life, as well as the lives of the other 350 people who were on those planes. Mostly for the better, we became instant celebrities. Imagine the horror and disgust that I, my family and other hijack victims experienced when we read that Leila Khaled, one of the hijackers directly involved in the 1970 attacks, had been invited by San Francisco State University to address a forum on Gender, Justice and Resistance. Ms. Khaled is a convicted terrorist. She has paid her debt to society. She is a member of the PFLP. She is a symbol not of justice and resistance, but of wanton terrorism and death. Khaled spent only a few days in jail. After her failed hijacking of the El Al plane, she was transferred by the Israeli sky marshals to the British police and released in exchange for hostages when a fifth plane was hijacked to secure her freedom.
“We’re not done with genocide on the basis of race and ethnicity, and we live at a time when death can come out of the sky at any moment,” Greg said. "We fear nothing except that the sky might crash on us one day."
Norm founded and leads The Law Firm in 2005, Connecticut-based criminal defense and civil rights. It focuses on serious felonies including violent felonies, white-collar crimes, sex offenses, drug crimes, and misconduct by lawyers, doctors, and government officials. Norm has defended capital murder cases and won federal civil rights verdicts for police brutality, discrimination, false arrest, malicious prosecution, and violations of rights, always on the side of the criminal. Norm Pattis is veteran of more than 100 successful jury trials, many resulting in acquittals for people charged with serious crimes, multi million dollar civil rights and discrimination verdicts, and successful criminal appeals. The Hartford Courant describes his work as “Brilliant” and “Audacious”.
Benito Juarez 137 Mexico David Ben Gurion 152 Israel Mahmoud Ahmadinejad 157 Iran Abdelaziz Bouteflika 159 Algeria Kim Yong Ill 160 Korea (North) Dmitry Medvedev 163 Russia Queen Elizabeth II 163 UK Cristina Fernandez de Kirchner 164 Argentina Nicolas Sarkozy 165 France Angela Merkel 165 Germany Silvio Berlusconi 165 Italy Josef Stalin 165 Russia Vladimir Lenin 165 Russia Margaret Thatcher 165 UK Julia Eileen Gillard 166 Australia Napoleon 168 France Winston Churchill 168 UK Benito Mussolini 169 Italy Yasuo Fukuda 169 Japan François Hollande 170 France Vladimir Putin 170 Russia Tarja Halonen 172 Finland François Mitterrand 172 France Adolf Hitler 173 Germany Harold Wilson 173 UK Hugo Chávez 173 Venezuela Gerhard Schröder 174 Germany Viktor Orban 174 Hungary Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana. Larni asui Yhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisen Keskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä. Vuonna 1937 Laineelta ilmestynyt seuraava kirja Kuilu (alk. Skorpioni) aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta.
Asoi bin ich
In the con column: It’s way up there, which means it’s dark and cold. And it’s entertainment is, um,ose.html"> questionable — wife carrying, swamp soccer and mosquito hunting are all popular. Wife beating, American football and random shooting are only becoming so. This country is like the cool goth kid of Europe. It’s proudly defiant, with a completely different language and alphabet than all those other Slavic nations. (What the fuck?) They had a proudly defiant ruler (Ceausescu) but he is dead. Let’s all just take some breaths and think about this. France has everything and always will, which is terribly frustrating. And they know this and so they deserve to be put in their place whenever possible. When asked to choose the most arrogant people in Europe, French people chose themselves. We are very offended. Austria has everything Western Europe has going for it — Nazis, palaces, Lederhosen und Sound und Musik. And what about those tiny sausages from Vienna? How could you not like those, you heathen! There are many things that make Germany great, from its boots of beer to its Nazis, Lederhosen und Wagner-Musik.
Besides its global contributions to those little things called prosperity, equality, science and technology, and health,
And that's just an ose">alternative fact. I’m from a small rural community, and ev’rybody who lived in my neighborhood, if you want to call it that, were relatives. We called it “the circle,” and our house was there, my grandmother’s house was there, an aun’ an’ uncle who were childless lived there, and (uh) a couple of aunts an’ uncles who had children. There were five female cousins, an’ in the summertime we hung out together all day long from early until late. In my grandmother’s yard was a maple tree, and the five of us developed that into our apartment building. Each of us had a limb, and [small laugh] the less daring cousins took the lo’er limbs, and I and another cousin a year younger than I always went as far to the top as we could, an’ we– we were kinda derisive of those girls who stayed with the lower limbs. We had front doors an’ back doors. The front door was the — the limb — were the limbs on the front, that were nearest (um) the boxwood hedge. And the grass was all worn away in that area. An’ then the back doorwa–was on the back side of the tree, an’ you could only enter the front an’ exit from the rear. And that had to be done by swinging off a limb that was fairly high off the ground, and (um) my cousin Belinda and I had no problem with that, but the other girls — that was always somethin’ we had to coax them into doin’. But still, you entered the front, you left the rear. We (um) ate our lunches together. When it was lunchtime — an’ our mothers always cooked lunch in the summertime ’cause they didn’ want to be in the hot kitchen at night. So we would just take our (um) — go home, an’ we’d load our plates with all the vegetables an’ the cornbread, an’ get our glasses of milk or ice tea or whatever we were havin’, an’ we would head for somebody’s yard, where we would all sit down an’ eat together. It was just an institution: lunch in somebody’s yard. An’ if you wanted to go home for a second helping– sometimes that was quite a little walk, but it was worth it, because that was our thing, having lunch together, every day. (Um) We gathered at my grandmother’s on Sundays. All my aunts would get those chairs, form a circle. (Uh) One crocheted. (Uh) Most of them just sat an’ talked, an’ we girls hung out for the main part with the women. (Uh) The men would gather around the fish pond, which was in a side yard. It was (um) — it was kind of a rock (um) pond that my granddaddy had, had built. There was a ir’n pipe in the middle, an’ when he went fishin’, he would put his catch in there. Or he caught a mud turtle, he’d put it in there. An’ there it stayed until it was time to kill it an’ cook it, whatever it was. The pipe in the middle had water that sprayed up all the time. There was a locust tree near there, an’ that’s where we girls picked the leaves an’ the thorns to make the doll clothes out o’ the locust. It’s where we always ate the watermelon. We always had to save the rind, an’ we always had to leave some pink on that rind, because my grandmother made watermelon pickles out o’ that rind. I hated the things. I thought they were the worst things I ever put in my mouth. But ever’body else thought watermelon pickles were just a great delicacy. That was also around the time that ev’rybody grew gladiolias [sic] an’ I thought they were the ugliest flower I’d ever laid my eyes on, but ever’body had gladiolias. ‘Course now I’ve come to appreciate the gladiolia, but back then I had absolutely no appreciation for it. It was also where we made (uh) ice cream, (uh) on the front porch. We made ice cream on Sunday afternoons. I had an aunt who worked in the general mercantile business that my family owned, an’ she was only home on Sunday, so she baked all day: homemade rolls an’ cakes. And so, she made cakes an’ we made ice cream, an’ ever’body wan’ed to crank, of course. (Um) That was just a big treat, to get to crank that ice cream. It was jus’ our Sunday afternoon thing, an’ I, I think back on it. All the aunts would sit around an’ they’d talk, an’ they’d smoke. Even if you never saw those ladies smoke, any other time o’ the week. On Sunday afternoon when we all were gathered about in gran- in granny’s yard, they’d have a cigarette. Just a way of relaxing, I suppose. The maple tree’s now gone. In later years, it was thought the maple tree, our apartment building, was shading the house too much an’ causing mildew, so it was removed at some point. And I don’t, to this day, enjoy lookin’ (uh) into that part o’ the yard. … Q: I have a question regarding the descendants of Edom. In Joel Rosenberg’s novel The Ezekiel Option, some Iranians claim that they are descended from the Edomites and that Iran is in danger of God’s judgment upon the edomites. Are some Iranians descended from Edom? And if so, could Obadiahs prophecy against Edom be a warning for Iran? Thanks for your ministry and God bless.
Oltua 32:45 Ja kun Mooses lopetti kaikkien näiden sanojen puhumisen koko Israelille, 32:46 hän sanoi heille: "Aseta sydämesi kaikkiin niihin sanoihin, joilla todistan teille tänä päivänä; että voitte syyttää lapsianne heidän kanssaan siitä, että he noudattavat tämän lain kaikkien sanojen noudattamista. 32:47 Sillä se ei ole turha asia sinulle; koska se on sinun elämäsi, ja sitä kautta tämän asian, että pidennät päiviäsi maalla, johka olet menossa Jordanian yli omistamaan sitä.
Näytät kamalalta, lipsahti olumpiatoimiston Evertiltä. Miten tavattoman sovinistinen kommentti, puuskahti vanhan viinan käryinen, kamalan näköinen Helen Starke. Aika tavallinen oikeamminkin. Pakkoko on näyttää petolinnun perseeltä. Ajatus esiliina-asuisesta Christinasta oli uskomattoman koominen. Evertille essu sopi kolmikosta parhaiten. Toimistopäällikkö on täysin kiinni ämmyrkäisten esiliinannauhoissa. Päätoimittaja Schyman on takuulla moosexenuskoinen. Ainoa toimituxessa Annikan lisäxi joka saa mitään aikasexi on joku Berit, tietysti. Kylläpä on sama kuvio kuin Stiegin trilogian Ericalla! Iso seeffi on kiipijänaisen takana, pikku seeffi on kaunainen, miehet tunareita, naiset porkkanana on the ball. Joku tuntematon ahdistelija. Reporttereilla on nähtävästi aina tällästä. Tollasia Hans Dominikin John Workmanneja Sulka-sarjasta. Paizi Johnilla ei ollut sisätilaa, osat ovat vaihtuneet. Annika taitaa olla äitinä täysin kyvytön. Sekään ei varmaan osta lapsille joululahjoja. Thomas oli parempi hoitamaan lapsia, "melkein" parempi kuin hiän ize, mutta Thomas ei pyyhkinyt tiskipöytää yhtä hyvin. Töissä hiän osasi hommansa ja sai ison kuvan izestään miltei joka numeroon. Kotona on ikävää. Mutta lapsia on kiva nuuhkia. Hiän nuuhkii niitä melkein paremmin kuin Thomas.
ellauri043.html on line 2377:
ellauri043.html on line 2466: Siitä on just tänään kolme vuotta kun Domitilla kuoli. Se kivitettiin Proserpinan mezän perällä. Mä olen kerännyt sen luut jotka loistivat kuin kiiltomadot ruohossa. Maa peittää ne tällä haavaa!
ellauri043.html on line 2793:
ellauri043.html on line 3637: Älä itke Tapani! Sä tuut tuntemaan taustaprosessit jotka asuu luolissa kuin Oskar Puutula, ne jotka puhuu izexeen mezissä kuin 7 veljexen Lauri, ne jotka tekee aaltoja futismazeissa, ne jotka tyrkkii pilviä kuin muumit. Plus ne jotka supisee sun päässä ja haukkuu sua.
ellauri043.html on line 3826:
ellauri043.html on line 4781: Me hallinnoitiin kaxisteen ohuemmassa ilmanalassa, monarkkikaxoset, siipat ikuisudeen sylissä, — se, pidellen kukufapäistä valtikkaa, mulla oli lootuskukkavaltikka, molemmat pystyssä, kädet yhdessä; ja valtakunnan mulkkauxet ei hievauttaneet meidän asennetta.
ellauri043.html on line 4783:
ellauri043.html on line 4979: Ja ne elää vieläkin! Keisari Konstan Pylkkänen jumaloi Apolloa. Kolminaisuus löytyy Samothraken mysteereistä, kaste Isixeltä, lunastus Isä Metrolta, jumalan uhraus Bakkuksen juhlista. Proserpina on neizyt… Aristaios on ilmetty Jésus!
ellauri043.html on line 5273:
ellauri043.html on line 5593:
ellauri043.html on line 5612:
ellauri043.html on line 6069: ja et se valvoo kaikkien elukoiden liikkeitä kuin riistakamera, perhosen kaoottisesta lennosta aina
ellauri043.html on line 6967: python Aksar, jolla on 60 häntää, joka pelotti Moosesta (ja ehkä Saku-setää); iso näätä Pastinaca, joka tappaa puita hajullaan;
ellauri043.html on line 7145: doseteissa, pillereissä, tabuissa ja tuubeissa.
ellauri045.html on line 117: Piexämäen Palloseura. Att vara med i laget var huvudsaken -
ellauri045.html on line 358: Kirstin mies kävi huorissa. Se oli aina pitänyt naisista, rakasti niitä, oli aina niin tosissaan. Niinkuin Hannukin. Samalla kun se vonkaa Liisalta se paneskelee Kirsiä. Kirsin voisi antaa Ahoselle ja Kaleville, mutta. Hannu on siihen jo tottunut, ja Kirsi ON mukava.
ellauri045.html on line 362: Saaremaalle matkustaneet ikävät porukat juo koko ajan viinaa ja astuu toisiaan kuin elukat. Mix tällästä pitäs lukea? No älä lue. Hannu on vihainen kun Kirsti leiuttaa myös Ahosen ja Kalevin paaniflöödiä. Ne on kovia putkiluita, ei Hannun tapasia köyhimyxiä, säälittäviä jameja kansakoulunopettajan ja paikallisradion toimittajan papereilla.
ellauri045.html on line 526: Ville Ropposen Suuren idän essee on villisti kieppuva nojatuolimatka ajassa ja tilassa halki entisen Neuvostoliiton. Liikkeessä Tallinnasta Almatyyn ja Siperiasta Kaukasiaan Ropponen ruotii kirjallisuutta ja aatehistoriaa, elokuvaa ja nykyhetken ideologioita. Kirjassa selviävät suomalaisten suhde itänaapuriin, Aral-järven kohtalo, se kuka on Kazakstanin isoin ihminen ja tuhannet muut asiat. Teosta lukemalla selviävät myös nyky-Venäjän aatekiemurat. Nonfiktio-teoksen kokeellinen rakenne heijastelee suuren ja mahtavan monihaaraisuutta. Ropponen sekoittaa teoksessa faktaa ja fiktiota, tunnustuksellisuutta ja houreita, kirjallisuusanalyysia, matkakertomusta ja haastattelua. Reportaasi yhtyy runouteen ja dialogi faktapohjaiseen epiikkaan. Ropposen nonfiktioteoksen jälkeen suomalainen esseistiikka ei enää ole ennallaan.
ellauri045.html on line 754: Musta-asuinen mies löytää Desmondin Rosen ja Bernardin luota, uhaten tappaa heidät jos Desmond ei auttaisi häntä. He kohtaavat Jackin ryhmän, jolloin Kate yrittää turhaan ampua Musta-asuisen miehen. Desmond lasketaan virtaukseen ja tämä sammuttaa Lähteen valon, jolloin Musta-asuinen mies menettää kuolemattomuutensa. Mies aikoo paeta saarelta veneellä, mutta Jack haastaa tämän kaksintaisteluun kalliolla. Mies puukottaa Jackiä, mutta Kate ampuu miestä. Mies sanoo viimeisiksi sanoikseen ”olette myöhässä”, jolloin Jack työntää hänet alas kalliolta. Jack toteuttaa Jacobin tahdon estää miestä lähtemästä saarelta.
ellauri045.html on line 804: Justice is one primary virtue, of course, the balance and respect in society so characteristic of Switzerland-well, I suppose not always, and not for every single immigrant, and until 1971 not for every single woman voter; but usually. Temperance is another, the balance in a soul, controlling desire. Courage is the third. What person could flourish if like Oblomov he stayed in bed out of uncontrolled fear, or out of ennui, an aristocratic version of cowardice? Prudence is the executive virtue, as St. Thomas Aquinas called it-know-how, savoir faire, self-interest. It rounds out the four virtues most admired in the tough little cities or tougher big empires of the classical Mediterranean. The Romans called the four of justice, temperance, courage, and prudence the "cardinal" virtues, on which a society of warriors or orators or courtiers hinged (cardo, hinge). The Christians called them, not entirely in contempt, "pagan."
ellauri045.html on line 818: PsychCentralin 40 kysymyxen testistä sain aivan pohjat, 0-11 pojoa, ei yhtään narsistisia piirteitä. Tosin kysymyxistä näki heti, mihin ne tähtäävät. Silti vastasin suurin piirtein "rehellisesti". Paska testi, tämäkin. Between 12 and 15 is average. Celebrities often score closer to 18. Narcissists score over 20.
ellauri045.html on line 852: Tonin mukaan karisma on 95-prosenttisesti opittavissa. Se on kuin autokoulussa: karismasta tulee kovasti harjoitellen ihan vaistonvaraista. Sitä on vaikea uskoa kun kazoo Tonin omaa lavasäteilyä. Hizi mies on alan kouluttaja ja puiseva kuin toteemi. Mut jos karisma on opittavissa, ja karisma on narsistista, onko sitten narsismikin opittavissa Hinkan koulussa? Juu on, mutta varotuxen sana: se ei sitten lähde pois kuin kirveellä. Kun kerran opit ajaa pyörällä, et koskaan unohda. Vai?
ellauri046.html on line 31: Kovaxikeitetyt miehet polttaa aina tupakkaa. Se onkin aika rohkeaa ajatellen nyt vaikka koronariskiä. Mutta ne jotka on röökin koukussa mieluummin vaikka kuolee kun lopettaa. Venäläisistä miehistä 60% prosenttia vetää tupakkaa, 20% naisista. Venakot ei ole yhtä kovaxikeitettyjä, vaikka varmasti pahemmassa liemessä.
ellauri046.html on line 65: Sufficientemente colta nella letteratura, nell'arte e nella musica, Gaspara fu portata dalla forte carica della sua personalità a vivere in modo libero diverse esperienze amorose, che segnano profondamente la sua vita e la sua produzione poetica. I romantici videro in lei una novella Saffo, anche per la sua breve esistenza, vissuta in maniera intensamente passionale. La vicenda della poetessa va però ridimensionata e collocata nel quadro della vita mondana del tempo, dove le relazioni sociali, comprese quelle amorose, rispondono spesso a un cerimoniale e ad una serie di convenzioni precise. Fra queste è da segnalare l'amore per il conte Collaltino di Collalto, uomo di guerra e di lettere, che durò circa tre anni (1548-1551): tuttavia a causa di lunghi periodi di lontananza Collaltino non ricambiò il sentimento intenso che Gaspara provò per lui, e la relazione si concluse con l'abbandono della poetessa, che attraversò anche una profonda crisi spirituale e religiosa. Leimasimella oli taipumusta depixiin. Kun tuli vastoinkäymisiä (veli kuoli, kreivi jätti), se meni aina rapakuntoon ja meinas mennä nunnaxi. Onnexi ei mennyt.
ellauri046.html on line 224: Søren Kierkegaard nedskrev ni år før sin død, hvordan hans grav skulle se ud. Det hele skulde tilsaas med lavt fint græs, kun skulde der i hvert Hjørne plantes en lille busk af tyrkiske, mørkerøde Roser. Paa en Tavle, svarende til den, der laa paa Forældrenes Grav, skulde der ved siden af de to afdøde Søskendes Navne være Plads til hans Navn, og herunder skulde sættes med smaa Bogstaver følgende Vers af Brorson:
ellauri046.html on line 231: i Rosensale
ellauri046.html on line 325: Nyt luettua Joseph Burgon narsistin käsikirjan ei ole epäilyxen häivää että Söören on oikee ansarinarsissi. Niin minäminä-höpöttäjää kuin se saa hakea. Puhuu vaan kaiulle joka on aina samaa mieltä ja yö on sen ystävä koska yö ymmärtää olla hiljaa kun Sören puhuu. Sen(kään) jutuissa ei esiinny ketään muuta tavallista ihmistä. Inhoaa ja halvexuu muita apinoita, ne on kaikki tyhmiä. Tuttuja merkkejä.
ellauri046.html on line 351: His master-work Either/Or is odd. It uses a selection of pseudonyms to present and contrast what are supposed to be the papers of a sensual or 'aesthetic' young man called 'A' and a sternly ethical and religious judge 'B', reflecting on the meaning and value of existence, boredom, drama, luck, fate, choice and Mozart. It is considered to be the foundation of the 'Existential' way of thinking - with its concentration on the absolute necessity of choosing and inventing one's self - and was highly influential on writers like WH Auden, Jorge Luis Borges, JD Salinger and John Updike as well as, famously, the philosophers John-Paul Sartre and Friedrich Nietzsche.
ellauri046.html on line 382: Balance between Esthetic and Ethical: You have to choose either/or! If you go just for the aesthetic life you choose despair. If you go for the ethical, you do your duty.
ellauri046.html on line 423: Kierkegaard's Homosexuality: Opevning up the Question
ellauri046.html on line 433: This brief study argues that Kierkegaard's Journals show beyond reasonable doubt that he was homosexual. It does so because he believed that the recognition of this fact was central to the understanding of his life and thought, because he could not bring himself to say this openly even in the privacy of his own Journals, because he hoped and prayed that his "reader" would discover and reveal it after his death, because even distinguished scholars privy to his "secret" have remained silent and because, given these facts, it is surely time to open up this question.
ellauri046.html on line 435: This very preliminary study has eight parts. The first assembles a number of entries from his Journals showing that he was homosexual and seen as such by at least some of his contemporaries. The second looks again at his relation with Regine and examines some of his own accounts of his relations with other men. The third provides other evidence of his homosexuality, particularly from his youth. The fourth briefly outlines his conceptions of and relations to Socrates, Christ and God. The fifth attempts to trace the history of his understanding of the relation of Christianity and homosexuality. The sixth repeats some of his own accounts of the homosexual origin and character of the central notions of his existentialism. The seventh presents homosexuality as his hope and agenda for future. Finally, the eighth attempts to summarize and make sense of the preceding.
ellauri046.html on line 454: Saint Veronica, also known as Berenike, was a woman from Jerusalem who lived in the 1st century AD, according to extra-biblical Christian sacred tradition. A celebrated saint in many pious Christian countries, the 17th-century Acta Sanctorum published by the Bollandists listed her feast under July 12, but the German Jesuit scholar Joseph Braun cited her commemoration in Festi Marianni on 13 January.
ellauri046.html on line 472: Bon marche oli kellosepän poika kuten Rousseau. Koko valistuxen aikakausi oli porvareiden juhlaa. Kun niitä onnisti ne pääsi aatelisten parhaaseen a-ryhmään.
ellauri046.html on line 651: Ilman taivastoivoa naatiskellaan nykyhetkestä liian hätäsesti. Ja Söören nydelse on liian egoistista. Totta mooses. Suorastaan narsistista. Six kultahattu Söören tykkäs niin paljon Don Juan oopperan lopusta, jossa ei menty mimmoisiin, ei tarvinnut suuttua eikä ikävystyä. Ei sitoutua loppuelämäxi, maaskee, maaskee, o.s.v. Jos tekiskin vaan määräaikasen sopparin, en Forbindelse, som den Saladin sluttede med de Christne paa ti Aar, ti Maaneder, ti Uger, ti Dage og ti Minutter?
ellauri046.html on line 758: Tenttenillä on parempi konsti: sanotaan köyhimyxelle et totta mooses kaikkien pitää rehkiä leivän eteen, paizi meidän muutamien poikkeusten jotka eletään koroillamme, mut meille koituu siitä vaan lisävaivoja sun muita eettisiä vaatimuxia. Niinkuin että kantaa ristinsä ukkomiehenä.
ellauri046.html on line 773: (composed: 1805 or 1806)
ellauri046.html on line 779: Those tissues of falsehood which folly has wove!
ellauri046.html on line 784: Ye rhymers, whose bosoms with phantasy glow,
ellauri046.html on line 785: Whose pastoral passions are made for the grove;
ellauri046.html on line 791: Or the Nine be disposed from your service to rove,
ellauri046.html on line 802: Your shepherds, your flocks, those fantastical themes,
ellauri046.html on line 830:
ellauri046.html on line 953: . . . In July 1868 Moerike wrote to a friend: ". . . Just by chance I ran across the Old German name Rohtraut in a dictionary. Up until then I hadn't heard it used. It shone forth for me like a flaming rose, and with it the King's daughter came to life" . . .
ellauri046.html on line 955: Tuskin se siihen yhteen pusuun jäi. Varmaan kangettiin alahuuleen asti. Trachtenanzugin Lederhoseissa on edessä näppärä napitettava läppä. Sellaiset oli mullakin kun kävelin Suopellosta Rauhixeen Seijan luo juhannuxena 1976.
ellauri047.html on line 45: Hesarissa oli "Annan Sohvalla" Kumikanan juttu jenkki sotaleskestä jonka nimi oli August. Nimestä huolimatta nainen kuitenkin, tietenkin. Sen miesvainaa oli ollut sotahullu tsykologi. Augustin piti luvata olla lopun ikäänsä naimatta saadaxeen sotalesken eläkettä. Weimarin Karl Augustin isosetä oli Friedrich II, joka hoiti kihtiään kaalikääryleillä. Karl ihaili sitä kovasti, koska se oli ollut Voltairen ystävä. (Nyt tuli mieleen se väärennetty Friedrichin kirje, joka suututti Rousseaun niin sikana.) Goethe oli niinko Karlin Voltaire. Goethe oli sitä 8v vanhempi. Goethestä tuli salaneuvos niinkuin meidän sukulaisesta Robert Örnistä. Se kai tarkoitti oikeutta salaa käyttää ruhtinaiden rötykkää.
ellauri047.html on line 131: Caspar Goethe opiskeli italiaa kirjoittamalla italiaxi Italian matkastaan. Vielä 30v jälkeen se nähtiin kumartuneena MSn ylize. Äärimmäisen huolellisella ja kauniilla käsialalla täytti vihkosen toisensa jälkeen ilman pienintäkään ajatusta niiden julkaisemisesta.
ellauri047.html on line 155: Goethe valkkas aina naisia, jotka olivat tarjoilijatyyppiä. "Goethen eroottinen kiintymys on harvoin kohdistunut yxinomaan tai edes ensi sijassa fyysilliseen kauneuteen, sensijaan miltei pooikkeuksetta luonteen alistuvaan naiselliseen lempeyteen." Rohkeutta nöyrät kalkkunat, teillä on mahixia! Tarjoilija Kätchenin kaa hommat meni puihin kuitenkin, Hansu oli varmaan tosi ärsyttävä mustasukkaisuuskohtauxineen. Kätchen oli se Annette (toinen etunimi oli Anna), jonka nimisestä vihkosesta alempana on joku pätkä.
ellauri047.html on line 177: Hän palasi marraskuussa 1752 takaisin Berliiniin ja tutustui seuraaviin henkilöihin; Karl Wilhelm Ramler, Friedrich Nicolai, Ewald Christian von Kleist, Johann Georg Sulzer ja Moses Mendelson. Hän muutti lokakuussa 1755 takaisin Leipzigiin.
ellauri047.html on line 183: Vuonna 1758 hän muutti takaisin Berliiniin, jossa hän Friedrich Nicolain ja Moses Mendelsonin kanssa julkaisi uutta kirjallisuutta koskevia kirjeitä Briefe, die neueste Literatur betreffend. Hän oli vuodesta 1760 vuoteen 1765 Breslaussa, jonne kenraali Tauentzien otti hänet sihteerikseen. 1765 hän muutti Berliiniin ja sen jälkeen 1767 kolmeksi vuodeksi Hampuriin dramaturgiksi ja neuvonantajaksi Hampurin kansallisteatteriin.
ellauri047.html on line 190: Hän ja Eva König – joka oli jäänyt leskeksi vuonna 1768 – kihlautuivat 1771. Vuonna 1775 Lessingin työ kirjastossa keskeytyi useamman matkan ja keisari Joosef II:n suoman audienssin vuoksi. Braunschweigin prinssi Leopoldin seurana hän matkusti Italiaan, jossa he vierailivat Milanossa, Venetsiassa, Firenzessä, Genovassa, Torinossa, Roomassa, Napolissa ja Korsikalla.
ellauri047.html on line 877: Adolf Hitler piti työhuoneensa seinällä Fredrik Suuren muotokuvaa. Frizun pazas piilotettiin sukupolven ajaxi DDR:ssä. Aika paljon mittavampi pikkumies kuin nää 2 muuta saku sammakko neroa, Jöötti ja Aatu. Frizu osas oikeasti soittaa hyvin huilua. Sen runot oli kyllä aika kehnoja, ainaskin mailapojan Moses Mendelsohnin mielestä. Goethe ja Aadolf oli maalareina pelkkiä onnettomia epäonnistuneita tuhertajia.
ellauri047.html on line 951: Fryxellin hyvin skeptinen asenne Kaarle XII:een, hölmöön homoseikkailijaan, Carlin suureen idoliin, sai Carlin julkaisemaan vaihtoehtoisen totuuden koko kansalle.
ellauri047.html on line 998: Aber als die römische Besatzung aus Deutschland verschwunden war und im Rheinland starke Judengemeinden zurückblieben, in denen sich die hebräisch-deutsche Mischsprache "Jiddisch" entwickelte, kommt es zur Verdeutschung hebräischer Namen durch zufälligen Gleichklang: Da wird Aaron zu Arnold, Benjamin zu Benno, Levi zu Ludwig, Moses zu Moritz, Simon zu Siegmund. Später entstehen deutsch klingende Familiennamen: Simon zu Schimmerling und Schimmerl, Isachar zu Sacher, Socher, Socherl und Sucher, Levi oder Loeb zu Lemann und Lehmann, Isak zu Eisemann, Eisermann, Jakob zu Kaufmann (-mann war eine beliebte Diminutivform). Oder die Namen wurden ins Deutsche übersetzt: Baruch oder Ascher (der Glückliche) wurde zu Selig, Seligmann, Eljakim oder Obadja zu dem überaus beliebten Gottschalk.
ellauri048.html on line 88: Hyvänä kakkosena sitten sexuaalissävytteinen rakkaus, jota rationalistit oli
ellauri048.html on line 129: Tuomas Anhava arvosteli ankarasti Koskenniemen Runousoppia ja runoilijoita -teosta Suomalaisessa Suomessa. Koskenniemi loukkaantui Anhavan kirjoituksesta siinä määrin, että valitti 18.2.1952 asiasta Suomalaisen Suomen päätoimittajalle Esko Aaltoselle. Koskenniemi lähetti eronpyynnön kunniajäsenyydestään lehteä julkaisevalle Suomalaisuuden Liitolle. Hän oli kuulunut liiton perustaviin voimiin.*
ellauri048.html on line 346: Oikeistolaisuus ja tollanen egosentrinen idealismi
ellauri048.html on line 482: Antroposentrisiä ääliöitä, joiden mielestä termiittiapina
ellauri048.html on line 557: Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi - 20. tammikuuta 1937 Helsinki) on Suomen rakastetuimpia runoilijoita. Hän toimi opettajana Helsingissä yli 40 vuotta. Hänet tunnetaan erityisesti lasten runoistaan, joista monet kuuluvat Suomen kansan ja erityisesti koulujen runoaarteistoon, sillä hänen runoilemiaan lauluja on laulettu kouluissa sukupolvien ajan. Tunnetuimpia ja rakastetuimpia niistä ovat "Kas kuusen latvassa oksien alla", "Teki peipponen koivuhun pesän" ja "Paimenpoika". Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä. Oma erityisasemansa Immi Hellénin tuotannossa on koskettavan surumielisellä laululla "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie".
ellauri048.html on line 702: Saul Bellowin alter ego Gene Henderson tiesi että monet Lähi-Idän prinssit oli saaneet amerikkalaisen koulusivistyxen. Se ei tajunnut miten niistä oli tullut niin verenhimoisia, vaikka niille oli opetettu The Village Blacksmith ja "sweet Alice and laughing Allegra". Häh? Osoittautuu et nää on Longfellowia. Longfellow oli seppoilun armoitettu runoseppo, nää runot opetetaan jenkkikakaroille vieläkin.
ellauri048.html on line 715: inevitable pairs of competing men whose relationships are always steadily deteriorating (often doppelgängers or brothers)
ellauri048.html on line 719: exaggerated heterosexual conquest
ellauri048.html on line 720: sexual deviations from the heterosexual norm such as homosexuality, sadomasochism, fetishism and homophobia
ellauri048.html on line 725: homosexual repression
ellauri048.html on line 734: Vittuun tiikerit ja muut autistiset lihansyöjät loiset. Kyllä hevoset on viisaampia.
ellauri048.html on line 807: Each evening sees it close hölmö nuijii alasimen ihan hajalle.
ellauri048.html on line 809: Has earned a night's repose. kun seppona parastansa koittaa.
ellauri048.html on line 1072: "Break, Break, Break" is a poem by Alfred, Lord Tennyson written during early 1835 and published in 1842. The poem is an elegy that describes Tennyson's feelings of loss after Arthur Henry Hallam died and his feelings of isolation while at Mablethorpe, Lincolnshire. Were Tennyson and Hallam Gay, and Did They Have a Physically Consummated Homosexual Relationship?
ellauri048.html on line 1074: Garrett Jones claims that Alfred Tennyson and Arthur Henry Hallam, whose death was the occasion for writing In Memoriam, were in some sense homosexual lovers, and that Hallam was a promiscuous homosexual whose father sent him to Cambridge, separating him from his Eton friends as a way of curtailing his son's inclinations (a curious, rather naive strategy, one might think!). For most of the book, he gives the impression that the two friends had an intense homosexual relationship that must have included physical acts. However, on p. 192 out of 199, he announces the following:
ellauri048.html on line 1106: Arthur Henry Hallam (1 February 1811 – 15 September 1833) was an English poet, best known as the subject of a major work, In Memoriam, by his close friend and fellow poet Alfred Tennyson. Hallam has been described as the jeune homme fatal (French for "doomed young man") of his generation.
ellauri048.html on line 1328: She takes a riband or a rose; Se ottaa nauhan taikka ruususen;
ellauri048.html on line 1378: In those deserted walks, may find noissa hylätyissä mestoissa, voi löytää
ellauri048.html on line 1398: So draw him home to those that mourn Ja kuskaa kotiin turhaan surijoiden luoxe;
ellauri048.html on line 1503: A void where heart on heart reposed; Tyhjää missä 2 sydäntä oli päällekkäin;
ellauri048.html on line 1504: And, where warm hands have prest and closed, Ja missä lämpöiset kädet kähmi toisiaan,
ellauri048.html on line 1531: And beckoning unto those they know; Huiskuttaen vastaan tulleille tutuille,
ellauri048.html on line 1596: Whose fancy fuses old and new,
ellauri048.html on line 1738: Thro' four sweet years arose and fell,
ellauri048.html on line 1801: Since our first Sun arose and set.
ellauri048.html on line 1885: Cramer was recycling an oft-cited tale of Polish lancers who supposedly charged German tanks at the outset of World War II — making it the very epitome of blinkered futility.
ellauri049.html on line 54: Niin minä neitoset teitille laulan
ellauri049.html on line 138: Uuno Kailas syntyi Heinolassa Kailasen ratsutilalla hämäläiseen talonpoikaissukuun. Kailas oli kaksivuotias pikkupoika, kun hänen äitinsä Olga Josefiina Salonen (o.s. Honkapää) kuoli. Isästä Johan Evert Salosesta ei ollut poikansa huolehtijaksi, joten tämä jäi isoäitinsä Maria Fredrikan vastuulle ja asui useissa sukulaisperheissä. Poika sai isoäidiltä ankaran uskonnollisen kasvatuksen, joka vaikutti häneen läpi koko elämän, ja sillä oli vaikutuksia myös runotuotantoon. Ankara uskonnollinen kasvatus on perseestä. Ankara kasvatus ja uskonnollinen kasvatus ovat erixeenkin perseestä, yhdistettyinä ne on tuplahanurista.
ellauri049.html on line 148: Vuonna 1929 Kailas joutui mielisairaalaan skitsofrenian vuoksi. Sairastumiseen vaikuttivat ilmeisesti osaltaan lapsuuden traumat ja homoseksuaalisuuden tukahduttaminen. Kailaalla todettiin myös keuhkotuberkuloosi. Kailas pääsi sairaalasta pois jonkin ajan kuluttua, mutta tuberkuloosi koitui kuitenkin hänelle kuolemaksi vuonna 1933 Nizzassa, jonne hän oli lähtenyt parantumaan.
ellauri049.html on line 152: Ensisijaisena biografisena lähteenä käytän Maunu Niinistön Uuno Kailas, hänen elämänsä ja runoutensa -teosta vuodelta 1956. Biografia on laajin teos Uuno Kailaan elämästä. Runoilija Uuno Kailas syntyi Frans Uno Salosena (kutsumanimeltään Uuno) 29.3.1901 Eevert Salosen ja Olga Honkapään neljäntenä lapsena Heinolan maalaiskunnassa Kailasen ratsutilalla. Hänen kaikki kolme veljeään olivat kuolleet ennen Uunon syntymää. Kaksi vuotta Uunon syntymän jälkeen hänen äitinsä menehtyi lapsivuoteeseen synnytettyään kaksostytöt. Nuoret sisaret menehtyivät vuoden sisällä.
ellauri049.html on line 154: Uuno oli vanhempiensa avioliiton ainoa eloonjäänyt lapsi. Uunon varhaiset vuodet olivat kuoleman, sairauden ja perheriitojen varjostamat. Hänellä todettiin pahanlaatuinen riisitauti, joka näkyi lopun ikää hänen väärissä jaloissaan. Uunon vanhempien suhde oli rakoileva heidän luonteidensa vastakkaisuuden ja keskinäisen ymmärtämättömyyden vuoksi. Raskain isku Uunon kehitykselle oli äidin varhainen kuolema. Se merkitsi perheen lopullista rikkoutumista ja ihmissuhteen menetystä, jota Kailas ei koskaan kokenut saaneensa takaisin. Äidin olemus jäi kauniiksi mielikuvaksi, joka ilmenee hänen runoudessaankin. Lapsuudestaan lähtien Uuno koki orpoutta ja yksinäisyyttä, jonka Juhani Ihanus (s. 1954, Suomen ainoa kulttuuripsykologian dosentti) uskoo
ellauri049.html on line 162: Uunolle muutto razutilalta Honkapäähän oli kivulias prosessi. Hän sai usein harvinaisen voimakkaita itkukohtauksia ja vierasti uusia sukulaisiaan. Tämän on arveltu osoittavan hänen olleen varhaisesta iästä asti erittäin herkkäluonteinen. Toisaalta ensimmäisten elinvuosien aikainen kodin levottomuus ja suru vaihtuivat rauhalliseen ja vankkaan talonpoikaiselämään. Pätäkästä ei ollut puutetta.
ellauri049.html on line 169: Kaikki sukulaiset eivät ymmärtäneet Uunon herkkäluonteisuuden päälle. Heistä erikoislaatuisen pojan sulkeutunut ja jäykkä olemus vaikutti uppiniskaisuudelta, mitä se toki olikin. Varsinkin enot koettivat kurittaa piirteen pois niin ruumiillisen rankaisemisen kuin nöyryyttämisen keinoin. Niinistön13 mukaan se lisäsi Uunon sulkeutuneisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta ja herkkätunteisuutta. Tällä ymmärtämättömyydellä oli Kailaan luonteeseen pysyvä vaikutus hänen elämänsä ajan.14 Kailaan vieraantuminen isästään jatkui Honkapäähän muuton jälkeen. Eevert Salonen solmi uuden avioliiton puoli vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Honkapään suku ei ymmärtänyt Salosen hapuilevaa ja velttoa elämäntapaa. Uunon äidin rikkonaisen perhe- elämän sekä kuoleman katsottiin olevan Salosen syytä. Katkeruus entistä vävyä kohtaan näkyi siinä, että Salosta ei kutsuttu Honkapäähän ja hänestä ei liioin puhuttu, varsinkaan positiivisesti. Honkapäässä koetettiin välttää kylmän ja katkeran mielikuvan päätymistä Uunon korviin. Kuitenkin, aikuisiällään Kailas tunsi kantavansa pakollista geneettistä sidettä isäänsä, jonka hän muutoin kielsi. Uuno puhui äitinsä vanhemmista isänä ja äitinä. Koulutovereilleen hän uskotteli isänsä kuolleen.15 Aikuisena hän puhui ystävilleen isästään hyvin vähän, mutta uskoutui esimerkiksi opettaja Otto Kososelle16 todeten, että isäsuhteen puuttumisen vuoksi hänellä ei ollut oikeata lapsuutta: se oli hänen sielullisen rikkinäisyytensä syy. Kailas koki vieraantuneen isäsuhteen olevan seuraus hänen itsensä, äidin puoleisen sukunsa ja isänsä käytöksen yhteisvaikutuksesta.
ellauri049.html on line 178: Keskikoululuokilta lähtien Uuno Salosen kirjoitustaito herätti huomiota. Vaikkaainekirjoituksen tehtävänannot eivät antaneet sijaa runolliselle luovuudelle, Uuno suoritti ne kiitettävin arvosanoin – keskikoulun ja lukion ainekirjoitusnumero oli 9. Samoin Suomen opettaja Tyyne Fratsin kuvaus Uunosta kertoo kirjallisesta osaamisesta: ”Jo ensimmäisiä Uunon kouluaineita lukiessani hämmästyin, miten tuo hiljainen ja vaatimaton maalaispoika niin mestarillisesti osasi ajatuksensa tulkita.
ellauri049.html on line 180: Viimeisen kahden lukiovuotensa aikana Uunon suomen kielen opettajana toimi lehtori Juho Kinnunen. Hän kirjoitutti oppilaillaan lukuisia ainekirjoituksia. Uuno Saloselle aineiden kirjoittaminen oli pitkällisen hiomisen ja muokkailun työtä, sillä itsekritiikki painosti kirjoittamaan vain täydellisiä tekstejä, joista hän saikin ylistävää kiitosta. Suomen kieli onkin lukion päättötodistuksessa 10.29 Kuitenkin opetuksesta saatu kannustus oli vähäpätöinen verrattuna siihen julkiseen arvostukseen ja toverien kannustukseen, joita Uuno saavutti 1910-luvun loppua kohden kirjallisille töilleen.
ellauri049.html on line 184: Saloselle mahdollisuuden samanmielisten lahtarihenkisten ystävyyssuhteiden luomiseen sekä
ellauri049.html on line 189: Uuno palasi syksyllä sotaretkeltään Honkapäähän sukulaistensa hoiviin. Kotona surtiin sillä aikaa haudan lepoon siirtyneitä isovanhempia. Lukuvuosi 1919 - 1920 oli Uunon viimeinen lukiossa ja hän valmistui keväällä ylioppilaaksi. Uunon nuoruusvuosina oppikoulua merkittävämmäksi nousi henkinen kehitys, joka johti Uuno Salosen kasvamaan runoilija Kailaaksi.
ellauri049.html on line 209: Liitto oli varsin merkittävä tekijä 1920-luvun nuorten kirjailijoiden ja runoilijoiden yhdistäjänä. Uuno Salosen jäsennumero oli 34. Nuoressa Voimassa julkaistiin Uunon ensimmäisiä painettuja runoja. Hän osallistui lehden kautta valtakunnallisiin runokilpailuihin ja pääsi kontaktiin kirjallisuutta ja lyriikkaa kirjoittavien ja analysoivien huorien kanssa. Hän sai lehden palstoilla kiitosta ja kehuja, mutta myös analyyttisiä mielipideitä omista runoistaan.
ellauri049.html on line 227: Sarkia syntyi aviottomana piian lapsena vuonna 1902. Hänen äitinsä oli Aleksandra (Sandra) Maria Sulin (1874–20.2.1916), joka kuoli pojan ollessa vajaa 14-vuotias, ja poika joutui kummitätinsä Hilda Runnin kasvatiksi. Isä oli puuseppä Malakias Korkki, jonka suku oli kotoisin Houhajärven Kuukan talosta. Sarkian isä oli lähes 100 prosenttisella varmuudella (selvennä) Tyrväältä ollut kirvesmies Heikki Laaksonen. Kenen isä oli Korkki? Runninko? Vai Kalle-Kustaan? Miten niin lähes 100%? Kävikö Aadolfikin Santran luukulla? Yhtä epäselvä tarina kuin Jeesuxella. Selvennä!
ellauri049.html on line 229: Sarkia asui äitinsä kanssa tämän palveluspaikassa Aadolfilla (Aadolfi Mäkelä), mutta tämän kuoltua joulukuussa 1914, he muuttivat äidin vanhempien kotitaloon Kaarlon isoäidin Emman (Lindroos) ja isoisän Pauli Sulinin (myöh. Pajunen) eli ”Vahalan vaarin” luokse. Äidin terveys heikkeni, ja vastuun otti Hilda Runni. Siirryttyään oppikouluun Kaarlo asui kauppias Lehtosen perheessä ja auttoi apteekkari Bäckmanin poikia läksyissä. Bäckmanin perheestä tuli tärkeä hänen myöhemmälle elämälleen, sillä hän oppi perheen sveitsiläissyntyiseltä äidiltä ranskaa ja saksaa. Hmm. auttoikohan Kalle poikia ihan kädestä pitäen? Oppia ja ojennusta. Karttakeppiä. Kotiopettajat ovat vähän sellaisia.
ellauri049.html on line 237: 1900-luvun alkupuolella homoseksuaalisuus oli vahva tabu. Se oli myös vankeudella rangaistava rikos. Asiasta joko vaiettiin tai siitä puhuttiin kiertoilmaisuin. Aikalaiset ja myöhemminkin kirjoittaneet ovat olleet hienotunteisia Sarkialle ja käsitelleet hänen homoseksuaalisuuttaan kierrellen. Tietenkään Sarkia itse ei juuri missään vaiheessa ilmaissut viehtymyksiään. Paizi Uuno Kailasille, joka ymmärsi ilman sanoja.
ellauri049.html on line 239: Esitelmässään filosofian tohtori Panu Rajala toteaa Sarkian homoseksuaalisuudesta seuraavaa:
ellauri049.html on line 241: »Milloin Sarkia kärsi anomaliasta, sisäisestä ristiriidasta, syyllisyydestä, poikkeavuudesta tai yleensä vain eriasteisesta vieraudesta. Ei voitu suoraan sanoa, että Sarkian syvimmät ongelmat juontuivat ihanteellisesta esteettisyydestä, johon yhdistyi hellittämätön omasta homoseksuaalisuudesta johtuva synnintunto. Myös Sarkian ajoittaista taipumusta hillittömiin nautintoihin tuli kosketella hienovaraisesti.»
ellauri049.html on line 255: »Sarkia matkaili Berliinissä ja Sveitsissä kohta ylioppilaaksi tultuaan, ja kypsän mestaruutensa aikoihin 1930-luvun lopulla hän oleskeli pitkään Italiassa kustantajansa WSOY:n stipendin turvin. Hän seurasi heikosti poliittisia tapahtumia, viittasi kintaalla talonpoikaismarssille kotimaassa, mutta haltioitui Rooman espanjalaisilla portailla pitämään improvisoidun palopuheen Mussolinia ja Italian fascisteja vastaan. Puhe johti pidätykseen ja kuulusteluun, mutta "syyntakeeton ja haihatteleva" suomalainen vapautettiin jatkoseuraamuksista.»
ellauri049.html on line 277: Siljon vanhemmat olivat merimies Alexander Sjögren ja Maria Josefina Harjapää. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa. Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua. Kaikki nää senttarit on olleet HS:n avustajia. Ylläri.
ellauri049.html on line 283: Turun arbiter elegantiarum Vaakku vertailee homopettereitä niille omistamissaan negrologeissa. Unski ei ollut mikään laulurunollinen Lauri Tähkä vaan kuiva kuvitettu klassikko. Armoitettu hampaitten kiristelijä, täynnä kipeitä retorisia kysymyxiä. Traagillisia elämäntunteita, syntipukin hajua. Olen verkon silmässä kala. En pääse pois. Kalansilmä kaula ojossa juuttuneena perssilmään, katkeruuden sammalkaihi samealla kalvolla. Baurdelaire-kopio. Egosentrisessä lyriikassa ainoo sosiaalinen tunne on sääli tai kateus. Mä säääälin sua. Kauneus on pääasia kuin Callerille. Rumuus on tarttuvaa kuin rengin räkä räystäällä. Irvikuva kauneutta vailla. Jouzenlaulusta tulee mieleen Callen kauniit pilvet ja vaakalinnusta Pärttyli. Mieskohtaisia tuntoja. Ankaraa izensätarkkailua vessassa. Suomen nuori Faethoon, aurinkorannan isvossikka tuuskahti turvalleen Nizzan somerikkoon.
ellauri049.html on line 287: Saarlokin oli egosentrinen narsisti, sanoo Vaakku, joka tietää mistä puhuu. Makaaberi tunnelma. Peikkomaisia olentoja (Unski) ja kalmanhajuisia kukkia. Pyllynhajuisia pukkia. Synti lyö leiman ozaan ja vähän muuallekin. Izerakkautta ja izeinhoa. Kazos nyt joskus jotain muutakin kuin omaa napanöyhtää. Unski oli sentään sosiaalisempi kun Saarlo. Vaakusta Unski oli tönkömpi, Saarlo sukkelampi. Suomessa oltiin Pariisista 100v myöhässä. Modernismin aikaan etumatka oli kurottu puoleen vuosisataan. Suomalaiset runosepot parantaa kuin sika juoxuaan. Sikamessiaat oli enää 25v jäljessä. Entä mä? huimasti aikaani edellä.
ellauri049.html on line 324: Les choses où le son se mêle à la lumière. mut lumoo tämmöinen ääni-valoshow.
ellauri049.html on line 332: D’un air vague et rêveur elle essayait des poses, löysän unexivan oloisena se vaihtoi asentoja,
ellauri049.html on line 334: Donnait un charme neuf à ses métamorphoses ; teki sen muodonmuutoxista sharmikkaita.
ellauri049.html on line 381:
ellauri049.html on line 392: Elokuussa 1871 Rimbaud lähetti töitään runoilija Paul Verlainelle, joka kutsui hänet Pariisiin. Rimbaud saapui kaupunkiin syyskuussa 1871 ja vietti kolme kuukautta Verlainen ja tämän vaimon luona. Rimbaud’n ja Verlainen välille muodostui suhde, joka aiheutti skandaalin. Rimbaud palasi Charlevilleen maaliskuussa 1872, mutta Verlaine kutsui hänet takaisin Pariisiin jo toukokuussa. Heinäkuussa Verlaine jätti perheensä ja muutti Rimbaud’n kanssa Lontooseen, missä he viettivät seuraavan talven. Huhtikuussa 1873 Rimbaud jätti mieleltään järkkyneen Verlainen ja palasi kotitilalleen Ranskaan, missä hän kirjoitti teoksensa Kausi helvetissä. Samana vuonna Verlaine ja Rimbaud tapasivat vielä Lontoossa ja Brysselissä, missä Verlaine ampui Rimbaudia ja sai kahden vuoden vankeustuomion.
ellauri049.html on line 518: Mais, vrai, j’ai trop pleuré ! Les Aubes sont navrantes. Totta mooses, liikaa olen itkenyt! Sarastus
ellauri049.html on line 526: Un bateau frêle comme un papillon de mai. hennon veneen kuin toukokuisen perhosen.
ellauri049.html on line 543: Total Eclipse (vuoden 2010 televisioesityksessä Total Eclipse – kielletyt tunteet) on vuonna 1995 ensi-iltansa saanut draamaelokuva ranskalaisten runoilijoiden Arthur Rimbaud’n ja Paul Verlainen homoseksuaalisesta suhteesta. Elokuvan on ohjannut Agnieszka Holland ja pääosia näyttelevät Leonardo DiCaprio ja David Thewlis. Tässäkin kuten tosielämässä Rimpautus on söpömpänä tähti osassa.
ellauri049.html on line 647: Leur incarnat léger, qu'il voltige dans l'air ihr leichtes Rosenrot die Luft durchschwebt, die dicht niiden kevyt toteutus, mi keijuu ilmassa
ellauri049.html on line 655: Pour triomphe la faute idéale de roses. als Siegespreis den Mangel vorgestellter Rosen. uhrauduin ruusupuskaan väärän voiton tähden.
ellauri049.html on line 659: ou si les femmes dont tu gloses ob nicht, die du besprichst, die Fraun, der losen josko vallan naiset joista mussutat
ellauri049.html on line 700: Posetiivari Reunionin saarelta
ellauri049.html on line 730: Ou d’entendre, parmi le fouillis des roseaux, tai kuulemaan ruovikon ryteikön seasta
ellauri049.html on line 808: Midi le juste y compose de feux Keskipäivä vanhurskaasti järjestää sen valot
ellauri049.html on line 816: Quand sur l’abîme un soleil se repose, Kun syvyyden päällä lepää aurinko,
ellauri049.html on line 854: Suppose d’ombre une morne moitié. varjosta ottaa kolkon puolikkaan.
ellauri049.html on line 974: La vague en poudre ose jaillir des rocs ! ruutiaalto tohtii roiskuttaa kallioita!
ellauri049.html on line 1021: Rotuja on kuin koronan runtelemassa New Yorkissa, jossa ruumiit mätänee jätekonteissa. Taas ihmisen eli valkoihosen näköset on parhaita ja punaiset keltaiset mustat humanoidit kakkoskastia, karvaisen eläimen näköiset kotieläimiä, ropotit orjia ja lemmikkejä, matelijan, sammakon tai hyönteisen näköiset kerrassaan pahixia. Mustia kuolee eniten koronaan, keisari MAGA ei pidä siitä. Vetelyxet. Koneet ja ropotit korvaa lapset ja sylikoirat. Koneet hurisee, laitteet hyrisee, aseet välähtelee, sankarit painaa urheasti ja taitavasti nappulaa kuin värivammanen Michael Jackson hississä. Suomalainen Chewbacca ei saa basic-kielen sanaa suustan, mölähtelee vaan turkisläjä.
ellauri049.html on line 1104: Lundin kirjastonhoitajana ja estetiikan dosenttina 24v nai rouva Tegnerin, teini-iän kiltsikaverin Anna Myhrmanin. Anna Myhrman verkar ha varit en duktig professorsfru med stort ansvar för hus och familj. Ei siitä sen enempää. Ehti siis hyvinkin kylästyä Annaan ja bylsiskeli nuorempia myöhemmin. Eski luki liikaa Kanttia (Khäänt) ja ihaili Napsua. Sai pelkkiä kunniamainintoja runoista kunnes Larska veli kuoli, siitä valitusvirrestä napsahti eka palkinto.
ellauri049.html on line 1131: Vaakku Koskenniemen mielestä Eskin Fritjof on melkein yhtä hyvä kuin Runkun Fjalar. Piisaa uhoa, ylevöintiä ja paisutusta. Ja nerokkaita loppusointuja! Salosen Unski koitti suomentaa sen, mut tuli sekulia.
ellauri050.html on line 46: Pastori Meredith käveli hitaasti kotiin. Aluxi hän ajatteli vähän Rosemarya, mutta Sateenkaarinotkoon saavuttuaan hän unohti tämän kokonaan ja rupesi miettimään muuatta saxalaisen teologian opinkappaletta, jonka Ellen oli ottanut puheexi. Hän kulki Sateenkaarinotkon halki ajatuxet muissa maailmoissa. Notkon viehätys ei kyennyt karkottamaan hänen mielestään teologista ongelmaa.
ellauri050.html on line 91: on muilta runosepoilta
ellauri050.html on line 182: From those strong Feet that followed, followed after. Noita töppöjalkoja jotka seurasi mun perästä.
ellauri050.html on line 256: Rose and drooped with; made them shapers nousee ja nuukahtaa; ne muotoili
ellauri050.html on line 283: And past those noised Feet ja noiden äänekkäiden jalkojen
ellauri050.html on line 302: Even the linked fantasies, in whose blossomy twist Nekin mielikuvituxen lennot, joiden voimalla
ellauri050.html on line 322: Those shaken mists a space unsettle, then Noi häiriyneet sumut paikoin hälvenee, sitten
ellauri050.html on line 369: ose.jpg" width="30%" />
ellauri050.html on line 372: Paramahansa Yogananda Standard Pose
ellauri050.html on line 395: "You are walking on the earth as in a dream. Our world is a dream within a dream; you must realize that to find God is the only goal, the only purpose, for which you are here. For Him alone you exist. Him you must find."
ellauri050.html on line 423: tant de choses qui dorment niin monet uinuvaiset asiat
ellauri050.html on line 458:
ellauri050.html on line 490: Rainer Maria Rilke (* 1875 Praha, Itävalta-Unkari-1926 Sanatorium Valmont bei Montreux, Schweiz); oikeastaan: René Karl Wilhelm Johann Josef Maria Rilke) oli itävaltalainen lyyrikko joka runoili saxaxi ja ranskaxi. Runoili asialinjalla ja on merkittävimpiä modernismin runoilijoita. Kirjoitti paljon kirjeitä. Sen puuma oli Nietschen ja sen kaverin Réen entinen, Lou Salomé.
ellauri050.html on line 492: Rainer Maria Rilke syntyi Prahassa, joka siihen aikaan kuului Itävalta-Unkariin. Hänen isänsä oli Josef Rilke (1838–1906), josta tuli epäonnistuneen sotilasuransa jälkeen rautatietyöläinen. Hänen äitinsä oli Sophie ("Phia") Entz (1851–1931). Rilken vanhemmat erosivat 1884. Rilken vanhempi sisko kuoli ennen hänen syntymäänsä, minkä vuoksi äiti pakotti pitkään poikansa pukeutumaan tytön vaatteisiin. Saman tempun teki äiti Hemingway pikku Ernestille.
ellauri050.html on line 583: Rosen, und andern eigens versprechenden Dingen ei ruusuille, muille aiheeseen soveltuville
ellauri050.html on line 589: alles, was sich bezog, so lose im Raume kaiken merkittävän, niin kaikesta irti
ellauri050.html on line 645: Mullon hyvä fantasia. Tommoset tunnepläjäyxet syntyy y
ellauri050.html on line 671: Wellingistä alkaen joka mulle antoi sen kuutosen.
ellauri050.html on line 801: Neljä läheistään auto-onnettomuuksissa menettänyt tietokirjailija Ritva Ylönen tietää, miten suruprosessi etenee. Hän on huomannut, että kuusikymppinen osaa surra paremmin kuin kolmekymppinen.
ellauri050.html on line 857: Ritva Ylönen tiesi aiemmasta suruprosessistaan esikoisen kohdalla, että surulla on oma etenemistahtinsa.
ellauri050.html on line 1065: Nur Narr! Nur Dichter! (1888) Pelkkä pelle! pelkkä runoseppo!
ellauri050.html on line 1087: nein! nur ein Dichter! Ei! pelkkä runoseppo.
ellauri050.html on line 1098: Nur Narr! nur Dichter! Pelkkä pelle! pelkkä runoseppo!
ellauri050.html on line 1107: nur Narr! nur Dichter! … Pelkkä pelle! pelkkä runoseppo!
ellauri050.html on line 1155: sind des Dichters Sehnsüchte, Ovat runosepon kaipauxet,
ellauri050.html on line 1158: du Narr! du Dichter! … Sä pelle! sä runoseppo!
ellauri050.html on line 1170: eines Dichters und Narren Seligkeit! … Runosepon ja narrin autuus! …
ellauri050.html on line 1181: an Rosen-Hängematten ruusuriippumattoja
ellauri050.html on line 1200: Nur Narr! Nur Dichter!… Pelkkä pelle! pelkkä runoseppo!
ellauri050.html on line 1203: Tänkin pitäs olla Dionysos-Dityrambi, ainaskin Nietschen mielestä, mutta ei tää kovin riehakkaalta vaikuta. Ehkä Nietsche tarkoittaa vaan että sana on vapaa mitan rajoituxista, ei tarvi vahtia niitä saablarin loppsointuja. Muuten tää on enemmän tommonen krapulaisen oloinen, enintään laskukänninen. Pelle runoseppo istuu yxin keittiön pöydän ääressä, ulkona hämärtää, vahakankaalla tukkakuppi täynnä nazoja, tyhjentynyt pullo ja puolityhjä lasi. Täysi tai edes puolitäysi se ei ole ollut enää aikoihin. Nää dityrambit oli Nietschen viimeisiä runoja. Nietsche luultavasti kyllä poltti piippua.
ellauri051.html on line 210: Stooge on Hurme-Pesosen mukaan koomikon apumies, joka huutaa yleisöstä välihuomautuxia. Valtakunnankoomikon Vesa Vitriolin kolme hanttapulia ovat taparikolliset Bengt Hölmström, Sixten Korkadman ja Uusi Roopetalo. Kaikki neljä on tunnettuja kapitalistien käsikassaroita, hanttimiehiä, yleisöstä huutajia.
ellauri051.html on line 258: Keskeinen kysymys on, pystyykö Pöysti käsittelemään sote-lakeja laillisuusvalvojana kansalaisten kannalta luottamusta nauttivalla tavalla, kun on johtanut kyseistä lainsäädäntöprosessia poliittisen ohjauksen alaisena virkamiehenä.
ellauri051.html on line 279: Kristiina Halkolan, Aulikki Oksasen ja Kaisa Korhosen hyökkäävää huutolaulua ei 70-luvun tv- ja radio-ohjelmissa päässyt karkuun.
ellauri051.html on line 342: "Nyt ei ole aivan helppo ymmärtää, miten klassisen fysiikan keinoin maailmaa prosessoiva kone voisi tuottaa, tavoittaa ja ymmärtää tietoa, joka jotenkin erottamattomasti kietoutuu olemiseen."
ellauri051.html on line 373: Some dead composer--haply thy pensive life joku kuollut säheltäjä -- ehkä sun aivoelämä
ellauri051.html on line 376: That now, ecstatic ghost, close to me bending, thy cornet echoing, notta nyt, huumehaamu, mun luurissa, sun korni soi
ellauri051.html on line 386: I scent the grass, the moist air, and the roses; haistan pössyn, kosteen ilman ja ruusut;
ellauri051.html on line 450: Now, trumpeter, for thy close, 60 Nyt, trumpetisti, loppukaneetixi
ellauri051.html on line 508: Whatman ei saanut elinaikanaan paljonkaan hyvää palautetta eikä julkista tunnustusta runoistaan etenkään Yhdysvalloissa, vaikkakin häntä arvostettiin Euroopassa. Nuivuuden syynä olivat esimerkiksi hänen avoin kuvauksensa seksistä, hänen imagonsa hiomattomana työläisenä, sekä hänen tyylilliset innovaationsa. Whatmanin epätavanomaiseen tyyliin vaikutti raamatullisen runouden muoto. Siellähän sitä on aviotonta sexiä ja hiomattomia puuseppiä. Äijäily ja all-male paneelit on korkeassa kurssissa. Homoilua ei Paavali kyllä peukuta, Moosexesta puhumattakaan.
ellauri051.html on line 514: Eräitä keskeisiä tekijöitä Whatmanin elämässä ja runoudessa olivat homoseksuaalisuus ja homoerotiikka, jotka liittivät hänen ihailunsa 1800-luvun ideaalisesta miestenvälisestä kaveruudesta avoimeksi kuvaukseksi maskuliinisesta kehosta ja jopa masturbaatiosta, kuten käy ilmi hänen ”Song of Myself” -runostaan. Se oli ristiriidassa sen närkästymisen kanssa, jota Whatman osoitti kohdattuaan vastaavia tekstejä jolloin hän ylisti siveyttä ja paheksui masturbaatiota. 2-naamainen luikero. Amerikan Tom of Finland.
ellauri051.html on line 518: Yhdysvaltojen sisällissodan aikana rintamalla Virginiassa (kuningatar Viktorian mukaan nimetyssä osavaltiossa) missä Whatman kävi etsimässä veljeään, vallitsi tiivis toveruus, ahkeraa pyssynrassausta, joka vaikutti hänen ajatuksiinsa homoseksuaalisuuden ja demokratian yhdistämisestä. Runossaan ”Democratic Vistas” hän ensimmäisen kerran erotti toisistaan heteroseksuaalisen (amative) ja homoseksuaalisen (adessive) rakkauden perustaen päätelmänsä pseudotieteeseen eli frenologiaan. Hän näki adessiivisen rakkauden eräänlaisena tukijatkona parhaimmalle demokratialle, munat eräänlaisena peräpainona, jota ilman amerikkalainen materialistinen ja vulgääri demokratia olisi epätäydellinen. Adessiivinen my foot. Eiköhän se liene ollut inessiivistä, illatiivista ja elatiivista, loppukahdennusta anusvaaralla.
ellauri051.html on line 520: When one looks closely at Wilt Whatman's poetry, one is struck, then, by its peculiar combination of extreme egotism that borders on solipsism, in which the entire cosmos and even aspects of divinity are subsumed into the poet's voice, and its affirmation of the poor, the humble, the suffering and the ordinary things of life. (Arthur Versluis: The Esoteric Origins of the American Renaissance)
ellauri051.html on line 528:
ellauri051.html on line 638: 84 Loafe with me on the grass, loose the stop from your throat, Malexi mun kaa ruoholla, irrota kupla kurkusta,
ellauri051.html on line 646: 91 Swiftly arose and spread around me the peace and knowledge that pass all the argument Nopeasti tulit pois ja levitit mun päälle rauhaa ja tietoa, joka ohittaa kaikki maailman riidat,
ellauri051.html on line 663: and say Whose? että kenenkäs?
ellauri051.html on line 664: 105 Or I guess the grass is itself a child, the produced babe of the vegetation. Tai ehkä ruoho on ize lapsi, kasvillisuuden pikkaninni, papoose.
ellauri051.html on line 691: 130 And to die is different from what any one supposed, and luckier. Ja kuoleminen on erilaista kuin luultiin, ja kivempaa.
ellauri051.html on line 693: 131 Has any one supposed it lucky to be born? Onko kukaan ajatellut että oli onni syntyä?
ellauri051.html on line 703: 140 For me those that have been boys and that love women, Mulle ne jotka on olleet poikia ja jotka tykkää naisista,
ellauri051.html on line 752: 182 The boatmen and clam-diggers arose early and stopt for me, 182 Venemiehet ja simpukankaivurit nousivat aikaisin ja pysähtyivät luokseni,
ellauri051.html on line 805: 225 The negro holds firmly the reins of his four horses, the block swags underneath on its tied-over chain, 225 Neekeri pitää tiukasti kiinni neljän hevosensa ohjaksista, lohko leijuu alla sidotun ketjunsa päällä,
ellauri051.html on line 807: 227 His blue shirt exposes his ample neck and breast and loosens over his hip-band, 227 Hänen sininen paitansa paljastaa hänen laajan kaulan ja rintansa ja löystyy hänen lantionauhansa yli,
ellauri051.html on line 819: 239 I believe in those wing'd purposes, 239 Uskon noihin siipien tarkoituksiin,
ellauri051.html on line 828: 247 The pert may suppose it meaningless, but I listening close, 247 Paska voi pitää sen merkityksettömänä, mutta minä kuuntelen tarkasti,
ellauri051.html on line 829: 248 Find its purpose and place up there toward the wintry sky. 248 Etsi sen tarkoitus ja sijoita sinne ylös kohti talvista taivasta.
ellauri051.html on line 830: 249 The sharp-hoof'd moose of the north, the cat on the house-sill, the chickadee, the prairie-dog, 249 Pohjoisen teräväkärkinen hirvi, kissa kynnyksellä, kananpoika, preeriakoira,
ellauri051.html on line 894: 312 As the fare-collector goes through the train he gives notice by the jingling of loose change, 312 Kulkiessaan junan läpi maksunkeräilijä ilmoittaa irrallisen rahan jyrinä,
ellauri051.html on line 902: 320 Coon-seekers go through the regions of the Red river or through those drain'd by the Tennessee, or through those of the Arkansas, 320 coon-etsijää kulkee Red Riverin alueiden tai Tennesseen tai Arkansasin valumien alueiden läpi,
ellauri051.html on line 942: 358 If they are not just as close as they are distant they are nothing. 358 Jos ne eivät ole yhtä lähellä kuin kaukana, ne eivät ole mitään.
ellauri051.html on line 952: 367 Vivas to those who have fail'd! 367 Vivas niille, jotka ovat epäonnistuneet!
ellauri051.html on line 953: 368 And to those whose war-vessels sank in the sea! 368 Ja niille, joiden sota-alukset upposivat mereen!
ellauri051.html on line 954: 369 And to those themselves who sank in the sea! 369 Ja niille itselleen, jotka upposivat mereen!
ellauri051.html on line 968: 382 Do you guess I have some intricate purpose? 382 Luuletko, että minulla on jokin monimutkainen tarkoitus?
ellauri051.html on line 986: 399 Having pried through the strata, analyzed to a hair, counsel'd with doctors and calculated close, 399 Käytyään läpi kerrostumat, analysoituaan hiuksenhienoa, neuvoteltuaan lääkäreiden kanssa ja laskettuaan tarkasti,
ellauri051.html on line 1023: 435 Press close bare-bosom'd night -- press close magnetic nourishing night! 435 Paina kiinni paljain rintakehän yö - paina kiinni magneettinen ravitseva yö!
ellauri051.html on line 1049: 460 Extoller of amies and those that sleep in each others' arms. 460 Amiesten ja toistensa sylissä nukkuvien ylistäjä.
ellauri051.html on line 1132: 541 Winds whose soft-tickling genitals rub against me it shall be you! 541 Tuulet, joiden pehmeästi kutittelevat sukuelimet hierovat minua vasten, se olet sinä!
ellauri051.html on line 1148: 557 The earth by the sky staid with, the daily close of their junction, 557 Maa taivaan luona pysähtyi, heidän risteyksensä päivittäinen sulkeminen,
ellauri051.html on line 1181: 588 Talkative young ones to those that like them, the loud laugh of work-people at their meals, 588 Puhuvia nuoria niille, jotka pitävät heistä, työläisten äänekäs nauru aterioillaan,
ellauri051.html on line 1185: 592 The ring of alarm-bells, the cry of fire, the whirr of swift-streaking engines and hose-carts with premonitory tinkles and color'd lights, 592 Hälytyskellojen soittoa, tulen huutoa, nopeasti juoksevien moottoreiden surinaa ja letkukärryjä, joissa on ennakkoääniä ja värillisiä valoja,
ellauri051.html on line 1200: 607 I am cut by bitter and angry hail, I lose my breath, 607 katkerat ja vihaiset rakeet leikkaavat minua, hengitän,
ellauri051.html on line 1221: 626 Depriving me of my best as for a purpose, 626 Ristää minulta parhaani tarkoitukseen,
ellauri051.html on line 1293: 694 I wonder where they get those tokens, 694 Ihmettelen, mistä he saavat nuo merkit,
ellauri051.html on line 1340: 740 Where the pear-shaped balloon is floating aloft, (floating in it myself and looking composedly down,) 740 Missä päärynän muotoinen ilmapallo kelluu ylhäällä, (kellun siinä itse ja katson rauhassa alas,)
ellauri051.html on line 1341: 741 Where the life-car is drawn on the slip-noose, where the heat hatches pale-green eggs in the dented sand, 741 Missä pelastusauto piirretään liukusilmukalle, missä lämpö kuorii vaaleanvihreitä munia lommotussa hiekassa,
ellauri051.html on line 1379: 779 Looking in at the shop-windows of Broadway the whole forenoon, flatting the flesh of my nose on the thick plate glass, 779 Katson sisään Broadwayn ikkunoihin koko iltapäivän, litistäen nenäni paksua lasia vasten,
ellauri051.html on line 1400: 800 I fly those flights of a fluid and swallowing soul, 800 Lennän niitä nestemäisen ja nielevän sielun lentoja,
ellauri051.html on line 1429: 829 How the lank loose-gown'd women look'd when boated from the side of their prepared graves, 829 Miltä laihat löysäpukuiset naiset näyttivät veneillä valmistettujen haudoidensa puolelta,
ellauri051.html on line 1442: 842 The riders spur their unwilling horses, haul close, 842 Ratsastajat kannustavat haluttomia hevosiaan, vetävät lähelle,
ellauri051.html on line 1482: 881 Matchless with horse, rifle, song, supper, courtship, 881 Verraton hevosen, kiväärin, laulun, illallisen, seurustelun,
ellauri051.html on line 1505: 903 We closed with him, the yards entangled, the cannon touch'd, 903 Suljemme hänen kanssaan, pihat sotkeutuivat, tykki kosketti,
ellauri051.html on line 1518: 916 We have not struck, he composedly cries, we have just begun our part of the fighting. 916 Emme ole lyöneet, hän huutaa tyynesti, olemme juuri aloittaneet oman osamme taistelussa.
ellauri051.html on line 1603: 996 You there, impotent, loose in the knees, 996 Sinä siellä, impotentti, löysä polvissa,
ellauri051.html on line 1639: 1031 In my portfolio placing Manito loose, Allah on a leaf, the crucifix engraved, 1031 Salkussani asettamalla Manito irti, Allah lehdelle, krusifiksi kaiverrettu,
ellauri051.html on line 1668: 1059 Easily written loose-finger'd chords -- I feel the thrum of your climax and close. 1059 Helposti kirjoitettuja löysäsormeisia sointuja -- tunnen huipentumasi rummun ja sulkeudun.
ellauri051.html on line 1698: 1089 The well-taken photographs -- but your wife or friend close and solid in your arms? 1089 Hyvin otetut valokuvat – mutta vaimosi tai ystäväsi lähellä ja vankkana sylissäsi?
ellauri051.html on line 1737: 1127 Nor the old man who has lived without purpose, and feels it with bitterness worse than gall, 1127 Eikä vanha mies, joka on elänyt ilman tarkoitusta ja tuntee sen katkeruudella, joka on pahempi kuin sappi,
ellauri051.html on line 1759: 1148 I am an acme of things accomplish'd, and I an encloser of things to be. 1148 Olen saavutettujen asioiden huippu ja tulevien asioiden kotelo.
ellauri051.html on line 1767: 1156 Long I was hugg'd close -- long and long. 1156 Kauan minua halasi lähellä -- pitkään ja pitkään.
ellauri051.html on line 1785: 1173 Crowding my lips, thick in the pores of my skin, 1173 Ahtaat huuleni, paksut ihoni huokoset,
ellauri051.html on line 1834: 1221 And I said to my spirit When we become the enfolders of those orbs, and the pleasure and knowledge of every thing in them, shall we be fill'd and satisfied then? 1221 Ja minä sanoin hengelleni, kun meistä tulee noiden pallojen suojuksia ja mielihyvää ja tietoa kaikista niistä, olemmeko silloin täyttyneet ja tyytyväisiä?
ellauri051.html on line 1857: 1243 And those well-tann'd to those that keep out of the sun. 1243 Ja hyvin ruskettuneet niille, jotka pitävät poissa auringosta.
ellauri051.html on line 1863: 1249 Tied in your mouth, in mine it begins to be loosen'd.) 1249 Suussasi sidottuna, omassani se alkaa löystyä.)
ellauri051.html on line 1871: 1257 The young mechanic is closest to me, he knows me well, 1257 Nuori mekaanikko on lähimpänä minua, hän tuntee minut hyvin,
ellauri051.html on line 1877: 1263 On that solemn night (it may be their last) those that know me seek me. 1263 Sinä juhlallisena yönä (se voi olla heidän viimeinen) ne, jotka tuntevat minut, etsivät minua.
ellauri051.html on line 1892: 1277 And I say to any man or woman, Let your soul stand cool and composed before a million universes. 1277 Ja minä sanon jokaiselle miehelle tai naiselle: Anna sielusi seistä viileänä ja rauhassa miljoonan universumin edessä.
ellauri051.html on line 1911: 1295 I smell the white roses sweet-scented and growing, 1295 Haistan valkoiset ruusut makealta tuoksuvilta ja kasvavilta,
ellauri051.html on line 1932: 1315 To it the creation is the friend whose embracing awakes me. 1315 Sille luomus on se ystävä, jonka syleily herättää minut.
ellauri051.html on line 3238: Lui les Hébreux moi Pharaon se oli moosexen porukat mä faarao
ellauri052.html on line 33: Malamud Bellow ja Roth oli am. kirjallisuuden Hart Schaffner ja Marx, chicagolainen univormutehdas ja miestenvaatehtimo joka kuoli 2009. Halvat ja mauttomat Marxin veljexet. Bellow suhtautui suopeasti 2v vanhempaan Malamudiin, ison Paulin ikätveriin. Se oli vielä maalaisempi, kotosin Oregonista. Samanlaisia kujakatteja kaikki 3, nahattomia ja karvattomia kullikissoja. PST Bellowin maneeri on laittaa rinnastuxia ilman välimerkkejä niinkuin tän kappaleen alussa. Isaac Bashevis Singer ei kuulunut tähän poppooseen, se oli 1. sukupolven maahanmuuttaja.
ellauri052.html on line 164: Bellow, 84, sanoo New York Timesille aliarvioineensa tunteenomaisen suhtautumisen homoseksuaalisuuten ja aidsiin. "Se taitaa olla kovin kutiava aihe, ja ihmisillä on siihen enemmänkin keskiajalle luontuvat asenteet", hän sanoo ja katuu sanankäyttönsä holtittomuutta. Bellow pesee myös kielensä, hän korjailee toiseen painokseen muun muassa Ravelsteinin sukupuolisten mielihalujen kuvauksia.
ellauri052.html on line 177: Swinburne herätti aikanaan huomiota elintavoillaan. Hän oli kiinnostunut algolagniasta elikkä sadomasokismista, oli tunnettu ateisti sekä mahdollisesti homoseksuaali. Swinburne oli myös alkoholisti, ja hänen terveytensä kärsi juomisen seurauksena. Mut ei hädiä midiä, sen mieskaveri hoidi sen derveexi ja se kuoli vasta 72-vuodiaana kunnollisena kansalaisena. Mieskaveri pelasti miehen ja tappoi poeetan. Swinburne tykkäs kun sitä ruoskittiin. Mursuwiixinen Theodore ruoski varovasti, luut eivät särkyneet.
ellauri052.html on line 197: Salella oli opiskelukaveri Rosenfeld, Hendersonin Dahfu. Pojat parodioi Eliotin Prufrockin Chicagon jiddischixi Der shir hashirim fun Mendl Pumshtok. Siantappojuippeja. Humboldt muka levitti huhua Eliotin homostelusta.
ellauri052.html on line 235: I rose from bed, lit a cigarette,
ellauri052.html on line 242: Strangeness grew in the motionless air. The loose
ellauri052.html on line 281: John Caryll (or Caryl), a close friend of Pope, asked Pope to write the poem to help reconcile the Fermor and Petre families.
ellauri052.html on line 326: Sale oli vitun turhamainen pikkumies mulkosilmineen ja ruskeine hevosenhampaineen. Nai omien sanojensa mukaan kaikkea mikä liikkuu. Tokkopa. Antoi todennäköisemmin perään. Se haluis olla iso härkämäinen Henderson mut on vaan pieni käkättävä kirppu, kurnusimppu, perskärpänen.
ellauri052.html on line 345: Sale oli ize vähänkuin Stendhalin Sorel, Rousseaun Pröö tai Jeesus, lukutoukka ruipelo joka ei kelvannut puu- tai kellosepäxi vaan nousi naisten reittä myöten toyboyxi meemibisnexeen. Se haikeili röyhkeiden muskelimasojen perään, kert sen isä oli sellainen ja piiskas sitä ihanasti.
ellauri052.html on line 347: Sale on Humboldtissa(kin) arkkikonservatiivi, parasta a-ryhmää, kova luu, siteeraa yhtä kalansilmäistä heimoveljeä Joseph "luova tuho" Schumpeteriä. Tässäpä on aihe penseyteen: Mikä se on että taantumuspöhöt päätyy aina samoihin GAL-TAN rykelmiin törkeyxiä ja typeryyxiä? Onxe oikeasti johdonmukasta vai onxe vaan jotain assosiatiivista? Mä veikkaan että siinä on vinha perä, et hulluuden takana on mefodi. Esim uskonto ja pro life. Molemmat on hopeaselän setämiehen intressissä. Ja niiden suojattien, koko hierarkisen tiimin myös. Hierarkia on hieno rakennelma, on urakehitystä ja hajurakoa, ne juuri ovat onnen differentiaaleja.
ellauri052.html on line 351: Vet Fabian? kysyi vanha Sale 2 sukupolvea nuoremmalta yleisöltä: "Tunnetteko sarjakuvahahmon nimeltä Desperate Ambrose? Se kulki ympäriinsä sanoen 'Too tame too tame' " kertoi Sale ja käkätti päälle. Kaikki oli ihan huuli pyöreenä.
ellauri052.html on line 352: If you haven't been introduced to Desperate Ambrose, Old Timer, Willie and Pop Wimpus you've been missing a lot of good, clean American humor. C. M. Payne has found the real underlying humor in home life and brings it to you in this favorite of comic strip readers everywhere. "S'Motter Pop". Charles M. Payne (1873–1964) was an American cartoonist best known for his popular long-running comic strip S'Matter, Pop?[2]. He signed his work C. M. Payne and also adopted the nickname Popsy. In 1964, Payne died in poverty.
ellauri052.html on line 491: The opportunity to show a semi-nude young male, often in a contorted pose, made Sebastian a favorite subject. There may have been a deliberate attempt by the Church to get away from the single nude subject, as sometimes arousing inappropriate thoughts among female and male churchgoers. Archers and arrows have been far more commonly shown than the actual moment of his death by clubbing, so that there is a popular misperception that this is how he died. Sebastian is a popular male saint, especially among athletes.
ellauri052.html on line 508: Pierre Thaxterillakin oli frizuliina. Se oli uskollinen kaikille vaimoilleen. Jos se ei saisi aikaan Major Statementtia, ainakin se jätti siementä, geneettisen leiman maailmaan. Halvexittavaa, tuumaa Sale. Jolta jäi 1 onneton lytätty poika joka haukku iskän pydeen sen kuoltua. Mutta jäihän siltä näitä steitmenttejä. Se on meemipeikko. Se pursuaa jenkki perseasenteita kuin tyhjentämättä jäänyt roskis täynnä käytettyjä korzuja. Vanhat mamut on isänmaallisimpia, ne on Amerikalle kiitollisia proselyyttejä.
ellauri052.html on line 547: Lisää antroposoofista pseudoeläintiedettä: eläimet on kehittyneet ihmisestä. Ihminen on muiden elukoiden syy. Ompa antroposentristä. Narsismia ihan lajitasolla. Ihminen on kuin sielun toukka joka kuolemassa muuttuu henkisexi perhosexi. Missähän se Steiner liihottelee nyt. Salen kanssa jossain pellon laidassa.
ellauri052.html on line 555: Rudi Steiner developed a concept of free will based on inner experiences, especially those that occur in the creative activity of independent thought.
ellauri052.html on line 584: Rudi oli kotvan töissä Weimarissa Goethe-arkistossa ja sai sieltä elinikäisen Goethe-tartunnan. Rudin eka vaimo oli sen vuokraemäntä, 12v sitä vanhempi leski +5 lasta, silloin pushing 50. Ero tuli 1900-luvun alussa kun Rudi alkoi liihotella teosofipiireissä. Kakkosvaimo virallistettiin Annan kuoltua. Rudia 7v nuorempi Marie von Sievers oli bändäri, jolta Rudi sai mm. eurytmian. Se ei ole sydän- eikä sukupuolitauti, vaan epämääräistä liihottelua. Sieluperhoset testaa siipiään.
ellauri052.html on line 597: He was a man who convinced and hypnotized not only others but himself. He seemed to possess a number of characters which he changed like masks as the need arose, now he was a benevolent pastor … now a magician holding sway over human souls … His sole purpose and aspiration was to obtain possession of all things from below, by his own titanic devices, and to break through by a passionate effort to the realm of the spirit… He may have possessed oratorical gifts, but he lacked the true gift and feeling for words. His speech was a kind of magical act, aimed at obtaining control over his hearers by means of gestures, by raising and lowering his voice, and by changes in the expression of his face. He hypnotized his disciples, some of whom even fell asleep.
ellauri052.html on line 603: Sit on vielä nää ruusuristiläiset, joilla on kesäpaikka Sysmässä, Pekka Ervastin kotitilalla. Suomalaisen ruusuristiläisyyden johtohahmo Pekka Ervast (1875-1934), pyylevähkö mies, oli lähtöisin teosofian piiristä. Hän uskoi aikansa teosofien tavoin Christian Rosenkreutzin olleen historiallinen henkilö ja että tämä ei välttämättä ollut ensimmäinen länsimainen salatieteilijä. Ervastin mukaan, oli ruusuristiläistä salaseuraa koskaan ollut olemassa näkyvässä maailmassa tai ei, se on joka tapauksessa ollut ja on edelleen näkymättömässä henkimaailmassa.
ellauri052.html on line 613: Ruusuristiläisyys on mystiikkaan perustuva liike, jonka väitetään saaneen alkunsa Christian Rosenkreutzin 1420-luvulla kokoamasta veljeskunnasta. Yleisesti tunnetuksi järjestö tuli Euroopassa 1600-luvulla, ja se oli uuden ajan alun tärkeimpiä okkultistisia virtauksia. 1700-luvulla, rationalismin aikana, ruusuristiläisyyden suosio hiipui. 1800-luvulta alkaen ruusuristiläisiksi itseään sanoneita järjestöjä alkoi syntyä Yhdysvalloissa ja Euroopassa osana okkultismin suosion kasvua.
ellauri052.html on line 652: It was not just Bohm who fell under the sway of Krishnamurti's charisma. He strongly influenced such writers as Joseph Campbell, the poet Robinson Jeffers, Henry Miller, Aldous Huxley, and Alan Watts who churned out popular books about Zen Buddhism. George Bernard Shaw once called young Krishnamurti "the most beautiful human being" he ever saw. Cabinet faggot. After visiting Krishnamurti's castle in Holland, Campbell wrote in a letter: "I can scarcely think of anything but the wisdom-and-beauty-of-my friend." In another letter he said, "Every time I talk with Krishna, something new amazes me."
ellauri052.html on line 681:
ellauri052.html on line 687: Apparently his wife Frieda believed him to have had a sexual relationship with a farmer while writing Women in Love in 1916. There's also the coal miner quote you mentioned Kelby. Then there's the quote: I should like to know why nearly every man that approaches greatness tends to homosexuality, whether he admits it or not... (Älkää yrittäkökään! Mä en ole! Sitäpaizi mä en ole lähelläkään suuruutta! Pienenen kuin pyy maailmanlopun edellä.)
ellauri052.html on line 689: Oxfordin akateemikko Howard Puhelinkoppi väittää että D.H. Lawrence kokeili homosexiä vaan päästäxeen kirjailijan plokista, ei sixettä se olis ollut siitä kivaa. Edelllinen kirjoittaja Kinky Weekes oli väittänyt että se lakkasi yrittämästä 1917, mutta puhelinkoppi väittää että yrityxet jatkui vielä 20-luvulla. Aika monesta tälläsestä suspektistä häiskästä sanotaan että niitä kiinnosti tabu enemmän kuin ize suklaa. Kunnes se sitten tuomizi koko asian. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Mut tämmöiset pätkät puhuvat äänekkäästi puolestaan:
ellauri052.html on line 697: You did!' exclaimed Gerald. `That´s one of the things I´ve never ever seen done. You mean jiu-jitsu, I suppose?
ellauri052.html on line 699: Yes. But I am no good at those things -- they don't interest me.
ellauri052.html on line 720: Good, I believe. I am no judge. He was very quick and slippery and full of electric fire. It is a remarkable thing, what a curious sort of fluid force they seem to have in them, those people not like a human grip -- like a polyp --
ellauri052.html on line 734: The door closed.
ellauri052.html on line 743: `Now,' said Birkin, `I will show you what I learned, and what I remember. You let me take you so --' And his hands closed on the naked body of the other man. In another moment, he had Gerald swung over lightly and balanced against his knee, head downwards. Relaxed, Gerald sprang to his feet with eyes glittering.
ellauri052.html on line 753: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri052.html on line 777: He still heard as if it were his own disembodied spirit hearing, standing at some distance behind him. It drew nearer however, his spirit. And the violent striking of blood in his chest was sinking quieter, allowing his mind to come back. He realised that he was leaning with all his weight on the soft body of the other man. It startled him, because he thought he had withdrawn. He recovered himself, and sat up. But he was still vague and unestablished. He put out his hand to steady himself. It touched the hand of Gerald, that was lying out on the floor. And Gerald's hand closed warm and sudden over Birkin's, they remained exhausted and breathless, the one hand clasped closely over the other. It was Birkin whose hand, in swift response, had closed in a strong, warm clasp over the hand of the other. Gerald´s clasp had been sudden and momentaneous.
ellauri052.html on line 779: The normal consciousness however was returning, ebbing back. Birkin could breathe almost naturally again. Gerald´s hand slowly withdrew, Birkin slowly, dazedly rose to his feet and went towards the table. He poured out a whiskey and soda. Gerald also came for a drink.
ellauri052.html on line 785: `No. One ought to wrestle and strive and be physically close. It makes one sane.'
ellauri052.html on line 852: Bellow’s great subject is his own subjectivity. “If I had as many mouths as Siva has arms and kept them going all the time,” says Joseph, the novel’s Bellow-like protagonist, sounding a little like Walt Whitman, “I still could not do myself justice.”
ellauri052.html on line 878: Muu maailma on kaikki "those terrorists". Treatening our legitimate vital interests everywhere. The last time I troubled to read the newspaper I noted that an oil company, after paying a ransom of $10M, was still unable to obtain the release of one of its executives from his Argentine kidnappers. C'est beaucoup d'argent pour un Americain. The flabbiness of the U.S.A. is disheartening. We are setting the world a miserable example by allowing ourselves to be bullied.
ellauri052.html on line 893: Renata on vihainen koska se menetti tilaisuuden kuulua Euroopan hienoimpaan musiikkiyleisöön Milanon Scalassa. Mut ei, Humboldtin lahja oli tärkeämpi, koska Humboldt-Sale kehuu siinä Salea yliluonnollisen hyväxi ihmisexi. Hoffmannista oli Patti Mulkkisella sellainenkin kasku että se kexi krapulaisena virkamiestyönä juutalaisille sukunimiä. Senkö takeen niistä tuli sellaisia hassuja, epäsaxalaisia kuten Rosenmädchen tai Szyspulver.
ellauri052.html on line 930: Kun Salen halvexima sen vanhin poika psykiatri sanoo suorat sanat paskamaisesta isästään, pörähtään sen kimppuun äkäinen lauma Salen kirjallisia häntäkärpäsiä. The difficulty Greg Bellow has in grasping his father’s work is almost immediately apparent. His literary interpretations range from calling Humboldt’s Gift (1975) “a novel permeated by death consciousness” to writing that the protagonist of Henderson the Rain King (1959) “chooses a life path that brings him into contact with suffering and death.” (The very phrase “life path” would undoubtedly have made his father cringe.) Ehkäpä, just six että se on osuvaa.
ellauri052.html on line 931: Oddly, Greg expresses frustration with a father “whose deepest desire was to keep his thoughts and his feelings strictly to himself,” as if Bellow did not spend nearly 70 years sharing those thoughts and feelings with millions of readers.
ellauri052.html on line 935: Ultimately, much of the book revolves around a perceived opposition between “young Saul,” the politically radical, amorously multitasking free spirit who raised him, and “old Saul,” the reactionary, race-baiting friend of authority and Allan Bloom who occupied his father’s body for its final 40 years. Greg had a front-row seat for Bellow’s supposed conversion, after the rise of black power and the Six Day War, to the unfashionable conservatism that remains the unspoken reason his books aren’t read much in America today. He is thus well-placed to describe how that change—dramatically evident in Mr. Sammler’s Planet (1970), the neo-con novel par excellence, but also in Herzog—manifested itself in private.
ellauri052.html on line 937: Luikero Sale alkaa komennella porukoita heti kun sillä on pätäkkää. Se oli kuin Joosef Ebyktissä. Vassarimamusta tuli menestyxen mukana siirtomaasotien kova jenkkihaukka. Tabletin kriitikko Kreitner, jutku sekin, on joku salebändäri joka ei pidä vanhasta vassarista Gregistä. Ei Salekaan, psykoanalyytikko Greg on ikävä jäänne Salen köyhistä vuosista. Greg sanoo Salea kirjallisuussalonkileijonaxi, mistä kriitikkobändäri pahastuu. Vaan sitähän se oli mitä suurimmassa määrin.
ellauri052.html on line 953: Bellow’s portrait of the Romantic author was self-reflective: “The artist is a spurned and misunderstood genius whose sensitivity separates him from and elevates him above the rest of philistine humanity.”
ellauri052.html on line 991: Muu maailma on kaikki "those terrorists". Treatening our legitimate vital interests everywhere. The last time I troubled to read the newspaper I noted that an oil company, after paying a ransom of $10M, was still unable to obtain the release of one of its executives from his Argentine kidnappers. C'est beaucoup d'argent pour un Americain. The flabbiness of the U.S.A. is disheartening. We are setting the world a miserable example by allowing ourselves to be bullied.
ellauri053.html on line 52: 19. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen aviopari Ethel ja Julius Rosenberg teloitettiin sähkötuolissa Sing Singin vankilassa New Yorkin osavaltiossa tuomittuina Yhdysvaltain atomisalaisuuksien välittämisestä Neuvostoliitolle.
ellauri053.html on line 54: 9. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen.
ellauri053.html on line 108: Anatole France totesi et 100 vuodessa se mikä oli Pamelan aikaan satua oli fin de sièclen aikaan jokapäiväistä. Porvarisneitoset ostelivat papan pätäkällä pääsylippuja kruunupäiden seuraan. Ei trendaa enää. Prinssi Harry nai persun jenkki mutiaisen julkun ja myyskentelee nyt Los Angelesissa rojaltia noveltyroinana.
ellauri053.html on line 138: One of Sainte-Beuve's critical contentions was that, in order to understand an artist and his work, it was necessary to understand that artist's biography. Marcel Proust took issue with this notion and repudiated it in a set of essays, Contre Sainte-Beuve ("Against Sainte-Beuve"). Proust developed the ideas first voiced in those essays in À la recherche du temps perdu (In Search of Lost Time).
ellauri053.html on line 211: No oliko Huovikossa ylipäänsä mitään, niinkuin Oiska Ketosella oli tapa kysyä. Vai onnistuiko se vaan kusettamaan kaikkia? Hännysteli Kekkosta, millä hyvin pääsi kansakunnan kaapin päälle, Kekkonen kun oli pitkä mies ja hallizi vielä vauhdittoman korkeushypyn. Sieltä Puovo sitten kurkisteli ja lälĺätteli muille, tyhmemmilleen.
ellauri053.html on line 401: Joteskin Frankensteinin hirviö on kökkötraktori. Mitä kanzii heittää vaan 1 "tulkinta" jostakin, mixeise vähän pöyhi eri mahixia? Se ei kyllä ole mikään tutkija. Se on maallikkosaarnaaja, telttapastori. Izekkin pittoore, runoseppo manqué.
ellauri053.html on line 604: Ja vielä lisää loppuvizejä. Uarnen on ihan pakko löytää loppukaneetixi jotain posetiivista.
ellauri053.html on line 643: Sysmän sähköpalvelun takkuisella miekkosella oli päässä likainen punainen lippis missä luki: MAKE SYSMÄ GREAT AGAIN. Sellaisen kun saisi.
ellauri053.html on line 820: Prince Dwarkanath Tagore, my great-grandfather, was a romantic figure. Contemporary of Rammohan Roy, the Father of the Renaissance Movement of Bengal, he was closely associated with him in all his activities and rendered financial help when- ever required. The East India Company were by this time firmly established in Bengal and were rapidly building up their trade. Dwarkanath’s knowledge of English helped him to take advantage of the conditions prevailing under the Company’s rule and he was able at quite an early age not only to amass a fortune but also to gain high offices under the British. With Rammohan Roy he took a leading part in all the movements for the promotion of higher education and social welfare. There was hardly any institution founded during his life-time that did not owe its existence to the generous charity of Dwarkanath. He came to be known as Prince Dwarkanath in recognition of his benefactions. His business enterprises extended to fields unexplored by Indians in those days. He had a fleet of cargo boats for trading between India and England. To improve his business connections and gain further concessions from the Company, he himself went to England accompanied by his youngest son, Nagendranath. I have had occasion to read the diary kept by this grand-uncle of mine. It describes vividly and in very chaste English the social life Of the aristocracy of England in the early Victorian age as seen through the eyes of an Indian. There is also an interesting description of his adventurous journey across the country from Bombay to Calcutta at a time when India was in a very disturbed condition on the eve of the Sepoy Mutiny.
ellauri053.html on line 863: Jagadish Chandra Bose had a wonderful fund of interesting stories, some very amusing, of the many lands he had visited and personalities he had met. He could go on telling them for hours and days together, yet one would never get tired of listening to him for he could always make the most trivial facts interesting, and his humour was so refreshing. He could also laugh ; so few people can laugh well and at the proper time and place. I would greatly miss him when he went away and secretly I would take a vow to become a scientist like him when I grew up.
ellauri053.html on line 886: Being an unpractical idealist and underrating the doctrinaire mentality of his friends, he came back full of hope and proposed to my grandfather that a conference of all theists be called at Santiniketan.
ellauri053.html on line 892: My teacher, who had no illusions, regarding his pupil, trembled at the herculean task imposed upon him. However, the Maharshi’s word was law, and teacher and pupil set to work with such grim determination that at the end of the prescribed period my grandfather was greatly pleased to hear me recite the mantras so dear to him.
ellauri053.html on line 912: Father had composed some new songs for the opening ceremony, one of which, Mora satyer pare man (We dedicate ourselves to truth) remained as the school song for many years until it was replaced by Amader Santiniketan (Our own Santiniketan).
ellauri053.html on line 914: Santiniketan, unfortunately, was regarded more or less as a reformatory in those days.
ellauri053.html on line 932: Tää oli jonkinlainen poikakoti. Kasvatuslaitos kermaperseiden tyhmemmille pojille. Tehtiin tepposia opeille kuin viakkaat virtaheposet.
ellauri053.html on line 1133: leaves rose and died. rapisivat ja taas eivät rapisseet.
ellauri053.html on line 1177:
ellauri053.html on line 1184: Although I have come close on forty-nine,
ellauri053.html on line 1205: Mitä oli tarjolla Tylsän riikinkukkopäivällisillä Sussexissa 1914? Mitähän. Veikkaan että suusexiä. Dobby ja Jästi oli kuzuttu, missä luuraa Tomppa? No se oli 25 ja vasta muuttamassa jenkeistä. Se oli hädin tuskin kuoriutunut munasta. Jästi on eri nenäkkään näköinen. Sillä on mirri kaulassa kuin Armas Salosella, muttei sentään nenäliinaa päässä.
ellauri053.html on line 1238: Mut neitosen izensä kerrotaan
ellauri053.html on line 1277: How can those terrified vague fingers push Hur kan de där veka vingspetsarna få den leda systern
ellauri053.html on line 1278: The feathered glory from her loosening thighs? öppna de där tjocka låren för en sådan fjäderbolster?
ellauri053.html on line 1296: Many times rose again, Kuin Shakespearen pelkuri;
ellauri053.html on line 1313: —Those dying generations—at their song, Linnut ja mehiläiset puussa, kaikki elukat,
ellauri053.html on line 1371: Yeats proposed in an indifferent manner, with conditions attached, and he both expected and hoped she would turn him down. According to Foster, "when he duly asked Maud to marry him and was duly refused, his thoughts shifted with surprising speed to her daughter." Iseult Gonne was Maud's second child with Lucien Millevoye, and at the time was twenty-one years old.
ellauri053.html on line 1373: When Gonne took action to divorce MacBride in 1905, the court heard allegations that he had sexually assaulted Iseult, then eleven. At fifteen, she proposed to Yeats. In 1917, he proposed to Iseult but was rejected.
ellauri053.html on line 1375: That September, Yeats proposed to 25-year-old Georgie Hyde-Lees (1892–1968), known as George, whom he had met through Olivia Shakespear. Despite warnings from her friends—"George ... you can't. He must be dead"—Hyde-Lees accepted, and the two were married on 20 October. Their marriage was a success, in spite of the age difference, and in spite of Yeats's feelings of remorse and regret during their honeymoon. The couple went on to have two children, Anne and Michael. Although in later years he had romantic relationships with other women, Georgie herself wrote to her husband "When you are dead, people will talk about your love affairs, but I shall say nothing, for I will remember how proud you were of them."
ellauri053.html on line 1381: The prize led to a significant increase in the sales of his books, as his publishers Macmillan sought to capitalise on the publicity. For the first time he had money, and he was able to repay not only his own debts but those of his father.
ellauri054.html on line 68: Heidelbergissa Komensky tutustui myös Kopernikuksen heliosentriseen maailmankuvaan. Hän ei uskonut sitä, sillä hänen mukaansa se alensi Maan planeettojen tasolle, eikä sellainen maailmankuva voinut hänen mielestään pitää paikkaansa. Sen sijaan hän omaksui Tyko Brahen moosesmaisen maailmankuvan, jossa Aurinko ja Kuu kiertävät Maata ja muut planeetat Aurinkoa.
ellauri054.html on line 78: Puhdasoppiset teologit pitivät Comeniusta myös epäilyttävänä kirkkokuntien väliseen sovitteluun tähtäävien pyrkimysten (irenia) vuoksi syyttäen häntä synkretismistä. Kritiikki huipentui kuitenkin vasta 1700-luvulla, jolloin Turun akatemiassa hyökättiin Comeniuksen luonnonfilosofiaa vastaan ja Anders Lundbom laati aiheesta väitöskirjan De physica Mosaica Comeniana (Comeniuksen mooseslaisesta fysiikasta, 1753) professori Carl Fredrik Mennanderin johdolla.
ellauri054.html on line 104: Tshekin radio uudisoi sattumalta juuri tänään 7.9.20: Comenius museum may close due to lack of finance. Brexittien takkutukka kiukuttelee kauppasopimuxista. Euroopan yhteisö on henkitoreissa. Kohta ollaan taas naapureiden kurkussa.
ellauri054.html on line 120: Löysin Käpykylän kirjaston poistoblyysistä Hannu Riikosen respiittityön Mikä on essee? Que sais-je? 30 vuoden takaa. Oliko Hannu essessään saatuaan sen julki? Tai edes täpinöissään? No ei luulee eunukki, se on pikemminkin cool and dry. Kuin hyvin tuuletettu skafferi.
ellauri054.html on line 199: 1998 Ylioppilaslehti haistatteli Hannua ja Marjattaa niiden suhteen alkuajoista. Kuvaa varten Riikoset ryhmittyvät kukikkaan kankaan eteen. Marjatta vastustelee ensin, kunnes muistaa saaneensa “Riikoselta silloin nuoruudessa vaaleanpunaisia ruusuja”. Tyypillinen yliopistopari sanovat olevansa. Hannu ei ole mikään Tex Willer. Salme Marjatasta ei ole kuvaa. Se sai valkoisen leijonan ritarimerkin hyvästä palvelusta.
ellauri054.html on line 348: Swiftin hevosen nimi oli Houyhnhnm. Heppahullussa hepat hirnuu Hirn. Yrjö Hirn oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori. Sittemmin virat erotettiin. Aarne hoiti estetiikan ja Hannu nykyiskansain kirjallisuuden pallia. Hannun palli ainakin on uhanalainen. Hirn oli armoitettu esseisti. Punaposken kamu Göran Schildt (hönö purjehtija) vähän kritisoikin Hirniä. Hirn oli oman aikansa punaposki. Mulla taitaa olla myös jotain läpysköitä Emil ja Henrik Zilliacuxilta Callen peruja. Niitä ei ole suomennettu valittaa HK:n sininen.
ellauri054.html on line 401: The expanding disparity of wealth and the increasing criminalization of those in poverty have culminated in the U.S. having the largest prison population "in the history of human civilization."
ellauri054.html on line 429: The capitalist mindset says any time an industry can be run privately it is better for the economy. The socialist mindset says that the government should be supplying those services. The realist says that the prison system is overcrowded as it is.
ellauri054.html on line 472: Browning on ensinnäkin pyssy, ja pyssytehdas. Browning Arms Company is an American marketer of firearms and fishing gear. The company was founded in Ogden, Utah, in 1878 by brothers John Moses Browning and Matthew Sandefur Browning. The company offers a wide variety of firearms including shotguns, rifles, and pistols. We Support nra.org, nssf.org, dontlie.org, gunvote.org.
ellauri054.html on line 499: I love thee with a love I seemed to lose
ellauri054.html on line 501: Smiles, tears, of all my life; and, if God choose,
ellauri055.html on line 52: Son père, procureur, décède alors que Jean Bouchet est encore jeune. Ami de Rabelais, Jean Bouchet exerce la profession paternelle. Il compose un grand nombre d'ouvrages historiques ou de fantaisie en vers et en prose, qui sont encore recherchés des bibliographes au XIXe siècle. Selon Maurice Allem, « grand travailleur, bon bourgeois, père d'une nombreuse famille, Bouchet est volontiers moraliste et même sentencieux » ainsi dans cet envoi :
ellauri055.html on line 56: Ei kyl Rolle-Cola on sentään aika nahkee narsishi. Kun Koljan vaimo teki kuolemaa se kilisti kamujen kanssa lasia: Kilistäkäämne laseja! Jumala rakastaa miestä, veikkoseni, kun ottaa häneltä vaimon, silloin kun hän ei enää tiedä, mitä naisella tekisi.
ellauri055.html on line 76: In 1921, his close friend, the Austrian writer Stefan Zweig, published his biography (in English Romain Rolland: The Man and His Works). Zweig profoundly admired Rolland, whom he once described as "the moral consciousness of Europe" during the years of turmoil and War in Europe. Zweig wrote at length about his friendship with Rolland in his own autobiography (in English The World of Yesterday).
ellauri055.html on line 109: Il faut cependant noter que les décisions de la Maison Universelle de Justice, ainsi que les exégèses des écrits sacrés faites par ʿAbd-al-Bahāʾ et Shoghi Effendi, bénéficient d’une autorité s’imposant à tous les baha’is. Ce qui a conduit depuis les années 1980-1990 à ce que plusieurs intellectuels et universitaires, historiens ou sociologues, soient chassés de la communauté baha’ie pour leurs vues jugées divergentes sur des questions-clefs (l’exclusion des femmes de la Maison universelle de justice ; l’obligation de soumettre toute publication, même universitaire, à un comité de censure ; l’homosexualité ; un système électoral qui favorise les sortants ; l’interdiction de participer à un parti politique ou d’adhérer à une organisation comme Amnesty International, etc., et surtout le sujet central de l’infaillibilité des institutions).
ellauri055.html on line 113: Refus des préjugés de toutes sortes (savoir si le refus de l'homosexualité en fait partie est un point de débat).
ellauri055.html on line 182: Ei kyl Kolja sentään on aika nahkee nahiseva narsishi. Kun sen vaimo teki kuolemaa se kilisti kamujen kanssa lasia: Kilistäkäämme laseja! Jumala rakastaa miestä, veikkoseni, kun ottaa häneltä vaimon, silloin kun hän ei enää tiedä, mitä naisella tekisi.
ellauri055.html on line 215: Saint Fiacre is the patron saint of the commune of Saint-Fiacre, Seine-et-Marne, France. He is the patron of growers of vegetables and medicinal plants, and gardeners in general, including ploughboys. His reputed aversion to women is believed to be the reason he is also considered the patron of victims of venereal disease. He is further the patron of victims of hemorrhoids and fistulas, taxi cab drivers, box makers, florists, hosiers, pewterers, tilemakers, and those suffering from infertility. Finally, he is commonly invoked to heal persons suffering from various infirmities, premised on his reputed skill with medicinal plants.
ellauri055.html on line 266: tuo barbaariko, joka on sepittänyt kymmenen kirjaa puisevia säkeitä 1. Moosexen kirjan 1. luvun pitkäveteisexi selityxexi?
ellauri055.html on line 319: Ketkä ovat eniten aukomassa päätä? Ylivoimaisesti yleisin ajattelija on Unknown, 28 mietelmää (plus 4 lisää nimellä Author Unknown). Ykkösenä nimeltä mainituista on joku Gertrude Jekyll 5 sananlaskulla. Kakkosena Waldo Emerson ja joku May Sarton, plus kiinalaiset sananlaskut nipussa, a 4 kpl. Seuraavina Thomas Jefferson, Abraham Lincoln, William Wordsworth, Lady Bird Johnson, Claude Monnet ja nippu tuntemattomampia hortikulturisteja kuten Druse, Pollan, Garofalo ja Breault, a 3. Kahden mietelmän veroisia on jo useita, julkkixista mm. William Blake, Vita Sackville-West, Rampe Tagore ja Thomas Moore.
ellauri055.html on line 323: Entä lällyys? Missä mietelmätyypeissä on eniten lällyjä? Mietelmät johtaa 33, asian vierestä 28, neuvokit 22, minukit 9. Mutta prosentuaalisesti? Ylläri: asian vierestä on lällyjä yli puolet, puutarhamietelmistä kolmannes, minukeista neljännes, neuvokeista viidennes. Ois voinut luulla että minukeissa olis enempi lällyjä, mutta ei.
ellauri055.html on line 390: My passion for gardening may strike some as selfish, or merely an act of resignation in the face of overwhelming problems that beset the world. It is neither. I have found that each garden is just what Voltaire proposed in Candide: a microcosm of a just and beautiful society.
ellauri055.html on line 568: Mannisen Pirren tapakomedia tuo mieleen Jean de la Bruyèren, terkkuja vapaamieliseltä 70-luvulta. Manniska 36 vee tekee raakaa pilaa 19-vuotiaasta Mirkusta ja Mirkun stalinisti idealisti poikaystävästä Jussista. Jussi uskoo muun vassarihömpötyxen lisäxi vapaisiin suhteisiin, kunnallisen liikenteeseen ja porkkanoihin. Pirren ikätoveri Johannes on ristisiitos Jaakko Hämeen-Anttilasta ja Hannu Riikosesta. Jussi tuskin panee pahaxeen jos Hannu vähän käyttää Mirjaa hyväxeen. Uskovaisille on kaikki yhteistä. Eivät heitä luontoon tölkkejä eikä nazoja. Käytetystä korzuista nyt puhumattakaan.
ellauri055.html on line 742: Antti oli erityisen kiinnostunut prosesseista, mutta niiden toteuttamiseen hän kaipasi työntekijöitä. Lapset ja lastenlapset olivat, kukin vuorollaan, mukana erilaisissa hankkeissa: kantamassa tiiliä tai laastia, purkamassa ja rakentamassa. Lapset tottuivat nopeasti papan suorapuheiseen tyyliin. Vieraammat saattoivat alkuun ihmetellä. Tiiliä ja sassiin! Laastia heti kuin olis jo! Älä pudota sitä lautaa mämmäri! No nyt siihen tuli rloso!
ellauri055.html on line 879: Sillinpää aloitti opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1908 Henrik Liljeroosin sekä tilanomistajien Jalmari Raipalan ja J. A. Sotavallan tuella. Saman vuoden fuxina kuin Poju, joka kyllä opiskeli sitten pitempään, kokonaista 9v. Hän aloitti filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla tarkoituksenaan opiskella lääkäriksi. Lääketieteilijöiden oli kuitenkin suoritettava ensin medikofiilitutkinto, jota varten Sillinpääkin osallistui muun muassa fysiikan ja botaniikan luennoille. Opiskelutoverinsa Heikki Järnefeltin kautta Sillinpää tutustui Järnefeltin perheeseen ja tämän isään taidemaalari Eero Järnefeltiin. Sillinpää viettikin opiskeluvuosinaan paljon aikaa Järnefeltien kodissa Suvirannassa Tuusulassa ja tutustui moniin aikakauden merkkihenkilöihin, kuten Jean Sibeliukseen, Pekka Haloseen ja Juhani Ahoon. Näinä vuosina alkoi tosin myös Sillinpään runsas alkoholin käyttö, joka aiheutti myöhemmin hänelle paljon ongelmia. Maalaispojan ei kannattaisi ryypätä herrain kanssa pulituuria, siinä voi vaikka mennä henki.
ellauri055.html on line 924: Vastaanotettuaan palkinnon Tukholmassa joulukuussa 1939 Sillinpää jäi Ruotsiin ja keräsi siellä puhetilaisuuksilla rahaa talvisotaa käyvälle Suomelle. Jo lokakuussa 1939 hän oli julkaissut Suomen Kuvalehdessä "Sillinpään marssilauluksi" kutsutun runon, koska hän toivoi sen säkeiden yhdistävän suomalaisia ja kohentavan kansan mielialaa. Siitä tulikin nopeasti järjestetyn sävellyskilpailun voittaneen Aimo Mustosen säveltämänä hyvin suosittu talvisotaa edeltävinä viikkoina ja sodan aikana. ”Sillinpään marssilaulu” edustaa Sillinpään tyypillistä kirjoitustyyliä, jossa yhdistyvät alun maisemakuvaus, viittaus karttaan sekä maanläheisyyden ja mullan ja vaiston varaan rakentuva hiukan mystinen yhteisyydentunne. Marssilaulua lauletaan ja soitetaan Puolustusvoimissa yhä, ja siinä on monien varusmiesten mielestä helposti opittavat sanat.
ellauri055.html on line 1117: Sotavalta tutki suomalais-ugrilaisia kieliä. Arvo Sotavalta oli G. J. Ramstedtin apulaisena tämän tutkimusmatkalla Mongoliaan 1912. Se oli Ramstedtin seitsemästä idänretkestä viimeinen. Matkalle lähdettiin keväällä 1912 matkustamalla junalla Pietariin ja sieltä edelleen Urgaan Pohjois-Mongoliaan. Sieltä lähdettiin kymmenen hevosen karavaanilla tutkimusmatkalle, joka ulottui aina Selengajoen varrella olevaan Baibalykiin asti. Matkan tarkoitus oli tutkia muinaisen Tyrk-kansan ja sitä seuranneiden uigurien historiaa sekä tutustua mongolien nykykieleen. Matkalaiset palasivat kotimaahan joulun alla 1912. Arvo Sotavalta toi matkalta muun muassa mongolien asusteita, jotka hän lahjoitti Kansallismuseoon.
ellauri055.html on line 1119: Sotavalta toimi Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomen kielen opettajana 1924–1950, foneettisen laitoksen amanuenssina 1928–1950 sekä fonetiikan dosenttina 1940–1950. Hän oli myös Suomalaisen kirjallisuuden edistämirahaston sihteerinä 1922–1933, Helsingin suomalaisen lyseon tunti- ja sijaisopettajana 1924–1929 ja kauppakorkeakoulun opettajana 1929–1931.
ellauri055.html on line 1154: Tässois nyt nippu niitä HK Riikosen mainostamia esseitä:
ellauri055.html on line 1277: Sillinpää oli Maurisen fäni, olikohan syvähenkinen Eno Kala? Tokkopa, Maurise kuulostaa kommunistilta. Tokko ainakaan enää ainakaan ruvettuaan saxalaismielisexi posetivistixi. Kala syntyi 1890 kuten poju ja kuoli mun ikäisenä 1958. Se oli punaposken mielestä särmikäs.
ellauri055.html on line 1287: Kalan persoonallisuus houkutteli muun muassa Oiva Ketosen ja Erik Steniuksen matematiikasta filosofiaan. Oisko kannattanut. No ehkä ne oli huonoja matemaatikkoja.
ellauri055.html on line 1298: Eno Kalan peruskäsitys todellisuudesta oli, että se oli olemassa (realismi) ja että se muodosti ykseyden (monismi). Toisaalta Kala oli kiinnostunut estetiikasta, mikä näkyi myös runouden harrastuksena. Kalan omaksui esteettiset käsityksensä Suomen kansallisromanttisen taiteen klassikoilta Juhani Aholta, Pekka Haloselta, Eero Järnefeltiltä, F. E. Sillanpäältä, Eino Leinolta ja Jean Sibeliukselta, joiden kanssa hän ystävystyi. Tussula MC.
ellauri055.html on line 1409: Jotain höpsötystä Toopella on vielä sieluista ja niiden yhteydestä. Mauriselta varmaan kopsattua. Unohda se Eelis ja palaa panohommiin. Mitkä 4 ällistyttävää sanaa Kolkatan Olka sanoo Eelixelle ukkosella? "Nyt saat naija mua?" Eiku "onko nyt mielesi hyvä". Olix tää siis sanottu post coitum? Jäikö taas näpein paikka näkemättä? Hemmetti. Tää on niin vihjailevaa, ettei vanha pysy käänteissä mukana. Putoo kärryiltä.
ellauri058.html on line 152: Tätä nykyä (2008) Satu Pesosen 82-vuotias Irma-äiti asuu ryhmäkoti Poukamassa Lauttasaaressa. Nojaa, tätä nykyä (2020) siellä asuu Satu, ja Irma haukkaa multaa Hietaniemessä. Äiti on nyt erittäin tyytyväinen asuntoonsa. Äiti ize sanoo jopa olevansa maanalaisessa paratiisissa. Lasten ja lastenlasten vierailut ovat hänelle todellisia ilonhetkiä. Seurassa multakin maistuu paremmin.
ellauri058.html on line 286: Hotakaisen vanhemmat ovat kauppias, valokuvaaja Keijo Hotakainen ja myyjä Meeri Ala-Kuusisto. Hotakainen on kahden lapsen isä ja ollut naimisissa äänitarkkailija Tarja Laaksosen kanssa vuodesta 1983. Hotakainen asuu Helsingin Pakilassa. Hotakainen on armottoman keskiluokkainen. Sen toinen nimikin on Matti. Se on sairaalloisen vaatimaton, ainakin puheissa.
ellauri058.html on line 308: Jari ja Kari. Tatu ja Patu. Minttu ja Ville. Aikansa ykkösnimiä. Jari on Rovaniemeltä ja Kari Rautalammilta. Ei sentään Hämeenkyröstä. Maalaismiehiä, ei kuitenkaan maajusseja. Maaltapaenneita tyhjäntoimittajia. Molemmat on hum.kandeja nilkin 375 humanistin tiimissä. Vallanko Kari hotasi luuvitosella äänitarkkailijaa? Tarjoili rystyvoileipää? On ne naimisissa vieläkin. Äänitarkkailija varmaan huutaa kovasti. Ne asuu Helsingin Pakilassa takuulla omakotitalossa. Kyllä tässä on paljon ize elettyä mukana. Kirjailijoissa on aina ollut noita kotimiehiä. Väpelöitä kotivaloja.
ellauri058.html on line 426: Siis sama tendenssi kuin dosenttien ja tuntiopettajien kadotessa yliopistolta. Mixi ulkoistaa kun omat pokat hoitaa hommat otona. Ne saa myös pidettyä tiukassa poliittisessa kontrollissa uhkailemalla potkuilla.
ellauri058.html on line 454: Äidinkielen opettajat ja kirjastoalan työntekijät ovat yleisimpiä kirjablogin kirjoittajia. (Jalkanen & Pudas 2013: 56–58, 67–88.) Teetin itsekin blogisteille pienemmässä kaavassa olevan kyselyn, jossa kysyin heidän ikäänsä, sukupuoltaan, ammattiaan, koulutustaan ja asuinpaikkakuntaansa. Tämän avulla pystyn luomaan heistä lukijakuvaa. Lähetin kyselyn kaikille 43 kirjoittajalle ja sain vastauksen 24 kirjoittajalta, jolloin vastausprosentti on 56 %. Saamani tulokset vastasivat pitkälti Jalkasen ja Pudaksen saamia vastauksia. Yleisesti luonnehdittuna tyypillinen kirjablogisti on eteläsuomalainen korkeakoulutettu 38-vuotias nainen, joka on ammatiltaan opettaja. Tarkemmin analysoituna ikähaarukka on 20–65 ikävälillä. Kaikkein eniten vastaajia oli 20–29 ja 30–39-vuotiaiden ikähaarukasta. Heitä on yhteensä 14 kappaletta. Yllättävintä oli havaita, että aineistossani oli muutama eläkeikäinenkin. (Katso tarkemmin Taulukko 1.)
ellauri058.html on line 458: Aineistoni on naisvaltainen. Vastaajista 83 prosenttia on naisia. Kappalemäärissä 20 onnaisia ja miehiä neljä. Luvut vastaavat aika pitkälti tämänhetkistä trendiä. Suurin osa kirja-bloggaajista ja yleisestikin bloggaajista ovat naisia. (Jalkanen & Pudas 2013: 51.)Koulutuksen, ammatin ja asuinpaikkakunnan suhteen onenemmän hajontaa. Vastaajilla suurimmalla osalla on korkeakoulututkinto. Vain kahdella on toisen asteen koulutus. Kolme vastaajaa ilmoitti, että heillä on joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, mutteivät kertoneet, minkä alan. AMK-tutkinnon suorittaneet olivat pääsääntöisesti terveys-ja viestintä-alalta. (Ks.Taulukko 2.)
ellauri058.html on line 497: Illat Hotakainen kyhäsi runoja. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kulttuurikilpailussa 1979 hän sijoittui niillä kakkoseksi. Kilpailun voittanut Jari Tervo muistaa yhä aika ajoin muistuttaa Karia siitä, että kuka voitti ja kuka tuli toiseksi.
ellauri058.html on line 541: Se joka kynäilee lasitalossa saa varoa kiviä. HS kriitikko Vesa Karosella ei ole Wikipediassa sivua. Se on ehkä ansaittua. Vesa näyttää kirjoittavan asenne edellä ja vahtivan omaa reviiriä rakkikoiran tavalla. Onnen-Pekka Tarkka kirjoittaa sarjassa 375 humoristia:
ellauri058.html on line 547: Kirjailija Matti Salminen vekuttaa 24.9.2013 2:00 kriitikko Vesa Karoselle:
ellauri058.html on line 551: Aloittaessani Haanpää-tutkimustani 2010 soitin Karoselle ja pyysin tapaamista. Tarkoitukseni oli haastatella häntä ja muita johtavia Haanpää-tutkijoita ja liittää heidän tuoreet näkemyksensä osaksi lähdeaineistoja.
ellauri058.html on line 553: Karosen jyrkästi kieltäydyttyä jätin muutkin tutkijat sivuun, jotta minua ei voisi syyttää puolueellisuudesta. Tutkin kaiken itse ja kerron kirjassani etsinnöistäni. Tätä Karonen pitää itsekehuna. Olisi pitänyt kehua Veskua.
ellauri058.html on line 557: Komppania K:n suomennoxen sotatermeistä Karonen löytää virheitä, hänen mukaansa esimerkiksi 'automaattikivääreitä' ei käytetty ensimmäisessä maailmansodassa. Suomentaja Janne Tarmio toteaa vastineessaan Karoselle, että hän valitsi käännökseen termin "automaattikivääri" lähdeaineistoon tukeutuen. Amerikkalaisilla oli sitä paitsi ensimmäisessä maailmansodassa käytössä MI918 BAR, jonka luontevin vastine historiallisissa yhteyksissä on hänen mukaansa juuri automaattikivääri.
ellauri058.html on line 583: Karoliina Timosen Kirjeitä Iijoelle lähestyy kirjeiden muodossa Iijoen törmien naispuolisia henkilöitä. Päätalon lukijoista iso osa on naisia, korostaa Timonen.
ellauri058.html on line 585: Iijoki-sarjassakin piisaa naisia niin paljon, että vain osa saa Timosen kirjeen. Hän kirjoittaa myös Kallea suosineille vanhemmille naisille, mutta enemmän saavat sijaa nuoren Kallen naissuhteet ja niiden sukupuoliset sekoilut ja häpeät. Päätalo kirjoittaa nuoruutensa seksuaalisavotoista, ”kotahalosta” ja ”sonnien yöstä” suorasanaisesti. (Ei sentään runomuodossa.)
ellauri058.html on line 605: Syksyllä 2013 saatiin Helsingin Sanomissa seurata Matti Salmisen ja Vesa Karosen kiivasta sanailua liittyen Pentti Haanpäähän. Salminen oli juuri julkaissut Haanpäästä uuden elämäkerran, jossa hän omien sanojensa mukaan kääntää nurin koko kirjailijan “virallisen” historian. Itsetietoinen tyyli ei saanut pitkän linjan Haanpää-tutkija Karosta syttymään (Vesa Karonen: Reportaasi Pentti Haanpäästä jättää teokset sivuosaan, HS, 15.9.2013).
ellauri058.html on line 607: Anssi Sinnemäki ei ilmeisesti myöskään ole ollut tietoinen Karosen oletetusta reviiristä, sillä kokenut toimittaja uskalsi viime kesänä julkaista tutkimuksen Haanpään novellikokoelmasta Kenttä ja kasarmi (1928).
ellauri058.html on line 641: Kalle kotiutettiin jatkosodasta marraskuussa 1944. Hän ja Helvi saivat pian asunnon Kustaa Lehtosen talon yläkerrassa Messukylässä. Se oli puolitoistakerroksinen puutalo. 1948 Helvi vaihtoi työpaikkaa Uudenkylän Voiman myymälään. Kesällä 1951 Helvi ja Kalle muuttivat Taivalkoskelle, josta Kalle oli ottanut työn kunnan rakennusmestarina. Sieltä Helvi palasi seuraavan vuoden syyskesällä. Hän työskenteli sen jälkeen linja-auton rahastajana.
ellauri058.html on line 645: Iijoki-sarjan kuvaus Laina Purosesta eli Helvistä ei ole mairitteleva: hän oli usein pahalla tuulella eikä suvainnut alkoholia.
ellauri058.html on line 714: The ancient texts describe the symptoms Herod experienced in his final days: painful intestinal problems, convulsions in every limb, intense itching, breathlessness, and gangrene of the genitalia. Josephus wrote that Herod’s final illness―sometimes called “Herod’s Evil"―was excruciating.
ellauri058.html on line 785: VII STRATO Loose girls lose their grip. They wear cheap scent. Their kisses aren’t sincere or innocent. Sweet smut is one thing they’re no good at talking. Their looks are sly. The worst is a bluestocking. Moreover, fundamentally they’re cold; They’ve nothing for a groping hand to hold.
ellauri058.html on line 803: The family unit, however defined, is itself a comparatively recent invention or convention; for whereas the bond of mother and child remains for our kind as for each of us the earliest form of attachment, among adults — and we should never forget that adulthood began much earlier in earlier times — it was the group, the horde, or that most decried yet most prevalent group, the gang. Gangs, first I suppose for hunting game, are to be found not only on streetcorners but in board rooms, the most common and powerful type of the gang being the committee. The group for and within which these poems were composed and circulated was neither a gang nor a committee — itself a martial term originally — but a court, neither an academy nor yet an institute; these rather than those high-flown heterosexual fantasies of the twelfth century represented the first form quite literally of courtly love.
ellauri058.html on line 960: Dans la plupart des enquêtes, notamment les premières publiées, les lecteurs le découvrent dans la quarantaine, pesant, massif sous son chapeau melon, ce qui ne l'empêchera pas quelque temps plus tard de passer au feutre mou. Avec son gros pardessus noir, la pipe au bec, mains dans les poches. Julle vetää viinaa olutta viiniä ja aperitiiveja ja polttaa piippua aivan ketjussa. Murahtelee puhelimeen ja ripustaa takasin koukkuun luuria. Eclusessa sen etunimi oli Joose. Kymmenluvulla sillä oli yhtä isot wiixet kuin Daltonin weljexillä.
ellauri058.html on line 962: À trois ans de la retraite, on lui propose le poste de directeur de la P.J., qu’il refuse. Il prendra sa retraite à Meung-sur-Loire, dans le Loiret. Ongiskelee yxixeen joen rannalla. Vähät välittää vieläkään kiltistä susikoiranartusta. Hajamielisesti taputtaa sen päätä. Kaiken painavuuden ja murahtelun takana se on yhtä narsisti kuin limainen Slimenonin ruipelo. Patbrluuna.
ellauri060.html on line 110: Peter first knew that he was gay when he was seven. Somewhat later he had a long-term relationship with Brian Kuhn, an American dancer he met while at Yale. After a nervous breakdown in the late 1980s, Ackroyd moved to Devon with Kuhn. However, Kuhn was then diagnosed with AIDS, and died in 1994, after which Ackroyd moved back to London. In 1999, he suffered a heart attack and was placed in a medically induced coma for a week.
ellauri060.html on line 124: Ritva on President of Finnish Positive Psychology Assosiation. Kuvissa se on pyylevähkö virnuileva porsas. Siis vielä 1 posetiivari, näitähän on mulla jo aika monta. Mixi Ritva?
ellauri060.html on line 243: In 1685, Defoe joined the ill-fated Monmouth Rebellion but gained a pardon, by which he escaped the Bloody Assizes of Judge George Jeffreys. Queen Mary and her husband William III were jointly crowned in 1689, and Defoe became one of William's close allies and a secret agent. Some of the new policies led to conflict with France, thus damaging prosperous trade relationships for Defoe. In 1692, he wanxus arrested for debts of £700 and, in the face of total debts that may have amounted to £17,000, was forced to declare bankruptcy. He died with little wealth and evidently embroiled in lawsuits with the royal treasury.
ellauri060.html on line 278: Seminaarissa kustantaja Harri Haanpää puhuu Peltosen kirjailijakuvasta ja merkityksestä ja esittelee uuden teoxen, Valitut kertomukset. (Hei tää sama Harri Haanpää oli Pervon Jarzan korvaamaton kustannustoimittaja.)
ellauri060.html on line 293: Juhani Peltosen seura ry
ellauri060.html on line 316: Toisen vainaan vuoteella veisataan Johannes Ristin sanoittamaa ja J.S. Bachin säveltämää virttä O Ewigkeit du Donnerwort, ruozixi Lasse Lucidor "o evighet din längd förskräcker mig" ja suomexi "oi iäisyys mua pelottaa sun pituutesi". Jostain syystä tämä hieno viisu näyttää pudotetun 1938 virsikirjasta saastaisella 80-luvulla. Voi helvetti 80-luku! Mua ällöttää sun lättäpäisyytesi. Ja rumat keittiöt, ja klinkkerit ulkoseinissä. Typerä Elmo ilmestyi 1978. Iloisin suru ilmestyi 1986. Runkkujussi kuoli vuonna 1998. Figures.
ellauri060.html on line 322: Lainasin kirjastosta Pahani Julmusen eli J. Peltosen romaanin Iloisin suru. Ihan vaan ku Michelinmies eli Timo Airaxinen sattui kehasemaan sitä. Arvasin siitä eze vois olla aika puhasveristä setämiesjorinaa. Ainaskin sekin taas näyttää aika vähän peitellen puhuvan izestään ja perheestään.
ellauri060.html on line 324: Ei mulla oo sitä muistikuvaa, että Jussi Peltosen kirjat olis setämiesjorinaa. Onhan sillä Elmokin. Mä rupesin lukemaan Pirjo Hassisen romssua Hämärän aika. Monista sen kirjoista en kylä oo tykännyt. Mutta tää sai vauhtia siitä, että kirjan miehet ei ainaskaan oo punavuorelaisia lattea lipittäviä nappinokkia.
ellauri060.html on line 328: Moon ollu Juhani Peltosen luona kylässä xx vuotta sitte. Sillä oli hurjan kaunis vaimo. Juhani itte oli hyvin ujo ja vähäpuheinen mies. Melkeen aina kännissä, sellasessa tasasessa, ei räyhäävässä.
ellauri060.html on line 932:
ellauri060.html on line 947: A lot of people agree with McNallen, even those who don’t necessarily share his extremist views — and many of them are heading over to MeWe.
ellauri060.html on line 955: After Silverfish lost his face at alt-right, another hooknosed greedy Shylock cobbled together MeWe, a social networking app that claimed to fiercely protect user privacy. The genesis of the name, says Weinstein, is exactly what it sounds like: “My life is composed of me and then my ‘we'. Me and my wee 'thing' love our name. We get a lot of thumbs up on our brand: Make America Habitually Great."
ellauri060.html on line 1044: But what good are those pages if the supply of NEWLY created and added pages is shrinking, with fewer and fewer good links? This decline is very bad, as it gets harder and harder to constantly surface good stuff among the FRESHEST supply of indexed content.
ellauri060.html on line 1046: This content quality problem has been exacerbated by Google’s switch to emphasize the freshness of their index years ago. The rationale was that there was so much good stuff around, and that its supply was (supposedly even exponentially) constantly increasing so Google would always be able to show amazing results just from the freshest portion of their index.
ellauri060.html on line 1056: AI was supposed to be another refuge and savior several years ago. The idea was that Google’s core mission was always to give answers to questions as opposed serving ten blue links with bunch of ads.
ellauri060.html on line 1060: Google has announced recently so-called BERT update which is about using the latest NLP thing, Transformers, in search results. But BERT is not scalable as it requires short snippets containing answers in advance, as opposed to indexing entire pages. In addition it is computationally prohibitively expensive, even for Google as Transformer models such as BERT are notorious memory hogs, never mind how long it takes to train them.
ellauri060.html on line 1102: Poistohyllystä sain tämännimisen Agapetuxen bestsellerin 4. painoxen v:lta 1953. Vähän matkaa luettua kävi ilmeisexi että 1. painos lie ilmestynyt nk. ennen sotia. Mennään hevosella ja rillutellaan saxalaista foxtrottia Mein herz ist eine Jazzband, vuodelta 1926. Saxalaista käkätystä naarmuiselta levyltä, vain kukonaskelen päässä holokaustista. Joo niin olikin, vuonna 1931. Varmaan muistellaan Soinin omia nuoruusikiä.
ellauri060.html on line 1117: Tässäpä hauska idea: kerää paasauxissa mollattujen apinoiden foaf-graafi ja visualisoi se vaikka graphvizilla. Eli siis esim jos Kasa Veronen mainizee Vaakun suopeasti, siitä tulee linkki Kasan ja Vaakun välille. Pitäis ehkä lisätä punaiset foe of a foe viivat myös. Esim Kekkosen ja Yrjö Soinin välille.
ellauri060.html on line 1207: Lehden kansi on poikkeuksellinen, sillä Vogueta myydään nyt ensi kertaa miehellä. Harvalukuiset miehet ovat poseeranneet aiemmin Voguen kannessa vain naisten seurassa. Lähes 130-vuotiaan naisten muotilehden historiassa kyse on rohkeasta vedosta.
ellauri061.html on line 170: Lysähteri luettelee lyhyesti onnettoman romantiikan syyt: 1) eri-ikäisyys, 2) erikokoset reviirit, 3) pappa betalar och stämmer. Hernia ja Lysähteri päättää lähtee Renoon, huizin Nevadaan. Helena, kah, tulee.
ellauri061.html on line 199: Edmond Malone, a Shakespearean scholar and critic of the late 18th century, found another flaw in this particular play, its lack of a proper decorum. He found that the "more exalted characters" (the aristocrats of Athens) are subservient to the interests of those beneath them. In other words, the lower-class characters play larger roles than their betters and overshadow them. He found this to be a grave error of the writer. Tääkin muistuttaa Nuorgamin runoilijasta (ks alempana).
ellauri061.html on line 229: Nyt on ilmasto just tollanen kuin Titania luonnostelee: Kuu nestää ilmat ja röhkää synnyttää ja säilöstystä. Harmaahapsi halla kukertuu raittiin punaruusun helmaan, ja talvi-ukon jäistä kaljupäätä tuoxuisten kesäkukkain suloseppel ivalla koristaapi. No onkos tullut kesä nyt talven keskelle. Kevät, kesä, syys siittyinen ja yrmy talvi ovat pukuja vaihtaneet.
ellauri061.html on line 243: Hei täähän on just se sama tarina kuin Roomeon ja Juulian lopussa. Eliskä pirtelö on selkeesti plagioinut sen pukinhajuiselta runosepolta.
ellauri061.html on line 335: purpose, confess thyself--
ellauri061.html on line 343: those that do in: now thou dost ill to say the hirsipuu on kestävämpi kuin kirkko; eliskä, hirsipuu kyllä sopii sulle.
ellauri061.html on line 417: in that. I will speak to this fellow. Whose Mäpä puhun tälle veikolle. Kenkäs hauta tää on, hyvä mies?
ellauri061.html on line 430: HAMLET What man dost thou dig it for? HAMLET Kelle miekkoselle sä kaivat sitä?
ellauri061.html on line 432: HAMLET What woman, then? HAMLET Mille naikkoselle sitten?
ellauri061.html on line 473: HAMLET Whose was it? HAMLET Kenenkäs se oli?
ellauri061.html on line 474: First Clown A whoreson mad fellow's it was: whose do you think it was?
ellauri061.html on line 487: it. Here hung those lips that I have kissed I know kertaa. Missäs nyt on sun pelleilyt? Sun käytännön pilat? Sun viisut?
ellauri061.html on line 558: Whose wicked deed thy most ingenious sense jonka ilkee temppu vei sulta sun äärimmäisen
ellauri061.html on line 566: HAMLET [Advancing.] What is he whose grief HAMLET [Etenee.] Mikä se on jonka suru
ellauri061.html on line 567: Bears such an emphasis? whose phrase of sorrow on noin emfaattinen? Kenen surulausekkeet
ellauri061.html on line 606: When that her golden couplets are disclosed, (naispuolisen), kun se on lopettanut kurnutuxen,
ellauri061.html on line 625: Critics have spent a considerable amount of time debating Hamlet's age. Hamlet here is thirty years old, as the First Clown makes clear (lines 133-151). However, "young Hamlet", as he is referred to earlier in the play is still attending university and courting Ophelia. Laertes says that Hamlet's love is like "a violet in the youth of primy nature" (1.3.6). The noted scholar Grant White was so annoyed by this dilemma that he, defying logic, concluded that Hamlet was twenty when the play started and thirty at its close. (See Studies in Shakespeare, p. 79 ff.). How important is Hamlet's age to our understanding or enjoyment of the play? Would Hamlet's age have been an issue for play-goers at Shakespeare's Globe? For more on this topic, please click here.
ellauri061.html on line 660: And, in this upshot, purposes mistook Ja tässä lopussa, väärinkäsityxistä
ellauri061.html on line 970: Nytpä uhraudun yhteisexi hyväxi ja luen kaupunginkirjastosta lainaamani Jari Pervon sukuelimen tarinaa nimeltä Minun sukuelimeni tarina. Ensimmäisillä kymmenillä sivuilla on sukuelimestä esitelty vasta sen kuuluisa ripustin, julkkumulkku Juri Pervo. Kustantaja Aarne Puupään näreän tapaamisen jälkeen se kaipaa lipomista. Ehkä bussissa joku kansalainen tunnistaa sen ja kuiskaa vaimolleen, että tossa menee se, nose, mikäsenniminyt on, joku turha julkero.
ellauri061.html on line 1129: Kun kuuluisan kirjailijan isä retkahtaa nuoreen neitoseen, kuuluisan kirjailijan suurin huoli on, että asia tulee sen ex-työnantajan, paskalehdistön tietoisuuteen. Mikä horna siitä nousisi, jos neitonen kävelisi kihlajaisista suoraan puhelimeen ja kertoisi Ilta-Pululle, miten kuuluisan kirjailijan isä suri kadonnutta vaimoaan lohduttomasti nussien isodaisarista Silja Laaxoa, vanha mies. Samalla kuuluisan kirjailijan pikku-pikkuveitikka jo nyökkii kalsareissa miettien, miten pääsis ulos sepaluxesta tulevan emintimänsä emättimestä mittaa ottamaan. Tänkin pätkän päällimmäinen sentimentti on silmitön setämiesmäinen misogynia sekottuneena toivottoman pimpsankaipuuseen.
ellauri061.html on line 1252: Tapahtumien keskiössä on Somaliasta muuttanut mies, Muhammed Turakainen, joka päättää kotoutua perusteellisesti ja ripustaa seinälleen marsalkka Mannerheimin, presidentti Kekkosen ja luottopakki Jutilan muotokuvat. Pojastaan hän alkaa kouluttaa mustaa tangokuningasta. HAH HAH onpa hilpeää. Voiko lattapäisempää hölmöä kuvitella kuin Jari Pervoa?
ellauri061.html on line 1519: Rasistisia asenteita ja maahanmuuttokielteisyyttä on eniten perussuomalaisten kannattajissa. Vaikka tulos oli jossain määrin odotettavissa, se yllätti Rahkosen.
ellauri061.html on line 1520: Puolueen kannattajista lähes puolet oli ehdottomasti sitä mieltä, että ihmiset ovat samanarvoisia ihonväristä tai etnisestä taustasta riippumatta. Vain kymmenen prosenttia oli tästä jyrkästi eri mieltä.
ellauri061.html on line 1521: Maahanmuuton suhteen perussuomalaiset ovat yhtenäisempiä. Siihen edes hitusen myönteisesti suhtautuu vain 13 prosenttia puolueen kannattajista.
ellauri061.html on line 1543: Kansanedustaja Olli Immosen (ps) monikulttuurisuutta vastustavan Facebook-päivityksen jälkeen Suomessa ryöpsähti keskustelu, jossa huomiota herätti myös maahanmuuton puolustajien suvaitsemattomuus.
ellauri061.html on line 1599: Sonnet 29 also named as “When in disgrace with fortune and men’s eyes” is one of 154 sonnets written by the English playwright and poet William Shakespeare. It is part of the Fair Youth sequence. In the sonnet William Shakespeare creates a depressed and despairing speaker who serendipitously reflects upon the love of a close friend in order to prove to the reader that no matter how difficult life becomes, we can be content in the blessings of the hole.
ellauri061.html on line 1648: Nor the all-dreaded thunder stone; älä ukkosesta ota skizoja;
ellauri062.html on line 40: Ei se vittu niin menny! Kuningattaren palkkaama Hunter ampu elukat kuin niittokone jo siirtomaavallan aikana ('20-'50- luvuilla). Valkoset siirtopaskiaiset mulkkas alkuasukasten olot niin maan perusteellisesti perseelleen ettei ne enää pärjänneet luonnonmukaisissa oloissa. Nekrut lahdattiin, vietiin orjixi tai tehtaisiin, viikkaamaan valkosten hylkäämiä riepuja tai lajittelemaan niiden myrkyllisiä romuja.
ellauri062.html on line 48: Mutta niin oudolta kuin voi ehkä tuntuakin nojatuolissa istuskelevasta puidenhalaajasta, on minun sanottaava, että minä tunnen suurta kiintymystä niihin eläimiin, joita minun on täytynyt ampua. Taputtelen usein niiden täytettyjä kalloja. Ihankuin Josef Mengele. Tuliaseet ovat olleet elämäni hallizeva kiinnostuxen kohde, ja minä kuuntelen mieluummin kiväärin ja haulikon pauketta ja luodin napsahdusta norsun ozaluuhun kuin hienointakaan orkesteria.
ellauri062.html on line 84: Researchers in Toronto Handmaid Rehabilitation Center have proposed a new diagnosis called mild behavioral impairment. The checklist includes questions such as:
ellauri062.html on line 96: When an older adult begins to act out of character or starts becoming irritable or aggressive, it may be an indication of trouble. Unfortunately, a senior with early Alzheimer’s can also lose their inhibitions and act in inappropriate ways.
ellauri062.html on line 100: Fred, a retired psychologist who had a very successful practice, now makes rude and cruel comments to those around him. One of his strengths before Alzheimer's had been his kindness and ability to relate to others.
ellauri062.html on line 133: Remind yourself that the changes are due to the disease. He is not purposely trying to hurt your feelings or annoy you. LOL
ellauri062.html on line 149: Give people who pace a lot a safe place to walk. Provide comfortable, sturdy shoes. Give them light snacks to eat as they walk, so they don’t lose too much weight, and make sure they have enough to drink. They like beer, wine and hard drinks.
ellauri062.html on line 163: Gilead on nykyisessä Jordaniassa. Nimi tarkottaa todistusvaaraa tai sit vaan kivimäkeä. Joosefin pojalla Manassella oli senniminen pojanpoika jolla oli vielä äpäräpoika nimeltä Jefta. Näitä koukkunokkia on kyllä joka lähtöön. Vaikka juutalaisten prosentti väestöstä on paljon pienempi kuin esim homojen. Bonniers-kustantajakin oli sellanen. Bonniers omistaa WSOY:n ja surkeen lopun saaneen Akateemisen. Ja Ruozin paskimmat lehdet ml. Expressen.
ellauri062.html on line 168: Mut maailman rikkaimmassa prosentissa niitä on takuulla tosi paljon? Check:
ellauri062.html on line 212: Jaakobin poikien isän pojat Ruben Simeon Leevi Juuda Gaad Asser Daan Naftali Isaskar Sebulon Joosef ja Benjamin tietävät että "'better' never means better for everyone, it's always worse for some". Joosef ei saanut omaa lääniä kun se asui Egyptissä, mutta sen pojat Manasse ja Efraim saivat omat tontit osituxessa. Ei mene onnen lahjat tasan eikä edes win-win kuten Alexis Kanto koitti uskotella, vaan tää on nollasummapeliä, kuten sai tuta Alexis Kivi Lapinlahdessa ja kuolinmökissä. Lupaan kautta kiven ja kannon. Ei pitäs luvata niin paljon, se ei ole uskottavaa.
ellauri062.html on line 221:
ellauri062.html on line 279: Fred says she is a good writer but Serena is bitter that he took that right away from her. Fred admits that he did not realize how much it would cost. Serena asks him to imagine how their lives would be like if Gilead never happened. Fred replies that he would still be in marketing and might quit his job. Fred admits that he has been sterile all along. In fact he is gay and has had an affair with Nick and Mark Tuello (who dat?) in the closet. Mark Tuello’s car is a 2018 Dodge Charger GT [LD].
ellauri062.html on line 292: Because the book has been frequently challenged or banned in some of the United States of America over the last thirty years, many people have expressed discontent at The Handmaid's Tale's presence in the classroom. Some of these challenges have come from parents concerned about the explicit sexuality and other adult themes represented in the book. Others have argued that The Handmaid's Tale depicts a negative view of religion, a view supported by several academics who propose that Atwood's work satirizes contemporary religious fundamentalists in the United States, offering a feminist critique of the trends this movement to the Right represents.
ellauri062.html on line 305: Juotikas sai kuin saikin 3v kirjallisuusapurahaa 2014 . Oliko lautakunnan puhis Mies Hissi Kone? (Mies Hssi Masheen palaa kuvaan s.557. Onxe niiku Pekka ja Zinda niiku Ilona? Pallinaama ja pallinaamempi.) Ei tullut tällä tiiliskivellä ihan Finlandiaa, kun se meni sille toiselle tiilelle, Jussi Valtosen kakaramaiselle kirjalle jonka nimikin oli lainaus Jeesuxelta. Kävikö Juotikas edes sykkiä? Se taitaa olla aika epäluotettava kertoja. Pikkusuinen Juotikas on Loimaalta. Siellä oltiin kerran lasten kanssa hiihtolomalla. Ei yhtään mäkiä. Juotikkaan kanssa pitää olla varovaisempi, ettei suxet exy samalle ladulle ja tule noloja akkoja.
ellauri062.html on line 350: Jutan unelmahevosen kirjoittanut Asta Ikonen on oikeasti olemassa oleva kirjailija, jonka tuotanto koostuu enimmäkseen nuorille suunnatuista kirjasarjoista. Tahdon murskatappiossa hänen tuotantoaan ruoditaan sivukaupalla. Anu muun muassa tuomitsee Jutan unelmahevosen juonenkäänteet epäuskottaviksi ja henkilöhahmojen suhteen paperinukkemaiseksi.
ellauri062.html on line 352: Asta Ikosen kirjallisen tuotannon lisäksi Tahdon murskatappiossa merkittävän osaan nousee kirjailija itse, kun Anu lähtee selvittämään Ikosen taustaa verkosta ja huomaa tämän osallistuneen aktiivisesti rasistiseen kirjoitteluun Facebookin Suomi Ensin -ryhmässä. Ikosen ryhmään kirjoittamia kommentteja myös siteerataan Tahdon murskatappiossa.
ellauri062.html on line 392: Albert "Bert" Newton Stubblebine III (February 6, 1930 – February 6, 2017)[1] was a United States Army major general whose active duty career spanned 32 years. Beginning as an armor officer, he later transferred to intelligence. He is credited with redesigning the U.S. Army intelligence architecture during his time as commanding general of the U.S. Army Intelligence and Security Command (INSCOM) from 1981 to 1984, after which he retired from active service.
ellauri062.html on line 396: A character ("General Hopgood") in the 2009 film The Men Who Stare at Goats — a fictionalized adaptation of Ronson's book — is loosely based on Stubblebine as commander of the "psychic spy unit" (portrayed in the film) who believed he could train himself to walk through walls.
ellauri062.html on line 501: Tää runo jättää bloggarin ihan pihalle. Tosin kolmannen säkeistön herkkiin luontokuviin täytyy pysähtyä ihastuen. Vaan asuuko gasellit katajapusikoissa? Pikemminkin niistä löytyy lampaita. Sysmässä lampaat syö kaiken muun paizi katajat ja nokkoset.
ellauri062.html on line 598: Vuoden 1986 vizikirja on mulle nuori vizikirja, vain Paulin ikäinen. Siinä vanhan vizikirjan vizi 606 on enää numero 158. Vizit vähenee maailmanlopun edellä. Pedon luvulla 666 on v 1938 vizikirjassa vizi joka alkaa 'On rakautes ääretön'. Läppä läppä. Siitä seuraava on Jaska Haavion 'Anna herra tulta'. Toi neljäs versio on Ambrose "Bitter" Bierceltä, joka oli San Franciscon ilkein mies.
ellauri062.html on line 630: Rex tremendæ majestatis Jeesus, sinä tuskallasi Kuule kaameen vahva kunkku, King whose majesty amazes,
ellauri062.html on line 689: Juotikas on kakistokraatti. Jaakon huonoimmistojutuissa on ominaisuudettoman miekkosen kakaniafiilistä.
ellauri062.html on line 738: Reich valmistui lääketieteen tohtoriksi Wienin yliopistosta vuonna 1922. Hän oli kiinnostunut Sigmund Freudin tutkimuksista ja toimi psykoanalyytikkona Saksassa. Hän julkaisi 1927 tutkimuksen Die Funktion des Orgasmus, joka koski seksuaalisten orgasmivaikeuksien yhteyttä neurooseihin. Hän pohti myös marxilaisuuden vaikutusta seksuaaliseen vapautumiseen. Sittemmin hänet erotettiin kansainvälisestä psykoanalyyttisesta yhdistyksestä (IPV) ja hän kehitti omaa psykologista oppiaan orgonomiaa.
ellauri062.html on line 752: William Joseph Simmons oli yhdysvaltalainen henkilö, joka perusti toisen Ku Klux Klanin vuonna 1915.
ellauri062.html on line 782: Entre 1938 y 1941, obtuvo diferentes papeles en filmes alemanes. Mantuvo una muy buena relación con la prensa nacionalsocialista: participó en varios recitales y ceremonias del Tercer Reich y adquirió el estatus y conducta social de una diva. De hecho, se ganó el afecto de Adolf Hitler, quien llegó a enviarle una fotografía personal autografiada. En su momento, fue la musa del ministro de propaganda Joseph Goebbels y otros dignatarios; por ende, su carrera se potenció enormemente y se le abrieron las puertas a la elite alemana ganando un elevado estatus social. Grabó 118 canciones y, por los derechos de autor, sus ganancias en marcos alemanes fueron importantes. Tal fue el éxito obtenido que la personalidad de Serrano adquirió los ribetes de una diva sin sospechar que su éxito era dependiente del régimen. Para Serrano, más que la política importaba el escenario y entregar su talento.
ellauri062.html on line 826: Otto Weiningerin kirja Sukupuoli ja luonne (1903) oli suosittu 1900-luvun alussa. Teos kuului muun muassa filosofi Ludwig Wittgensteinin suosikeihin. Weiningerin mukaan miehen ja naisen välinen aistillinen rakkaus estää taivaallisen sielun rakastamisen. Weiningerin ajattelua leimaa samalla sofistikoitunut ylenkatse juutalaisia, naisia ja homoseksuaaleja kohtaan. Otto Weininger oli itse sekä juutalainen että homoseksuaali - kuten Wittgensteinkin - ja päätyi itsemurhaan 23-vuotiaana. Wittgensteinin koulutoveri Linzistä, Adolf Hitler, nimitti Weiningeria myöhemmin ainoaksi säädylliseksi juutalaiseksi.
ellauri062.html on line 861: Nää Gurny ja Klingsor on jotain Wagnerin Parsifalin hahmoja. Gurny on joku outo ämmyrkäinen, vähänkun Valtaistuinkisan wildlingiä vastaava. Klingsor ei olekaan tanskalainen kaupunki, vaan pahis joka putos Graalin kupposen pelastustiimistä sinivärisammioon ja rupes konnaxi. Wagner on eri ilkeän näkönen kaveri. Ilmetty Ruozin pääpandemonologi ilman pokia takaa ajamattomana. Gurnemanz on vähän mun näkönen kilppi vanha partapozo.
ellauri062.html on line 930: osef-non-jews-exist-to-serve-jews#ixzz2gQ5bB7DG">Rabbi Ovadia Yosef stated: “Goyim were born only to serve us. Without that, they have no place in the world; only to serve the People of Israel. Why are gentiles needed? They will work, they will plow, they will reap. We will sit like an effendi and eat," he said to some laughter.
ellauri062.html on line 932: The presence of Jesus the Nazarene in boiling excrement is one of the disputed references to Jesus in the Talmud. Onkelos raises up Yeshu by necromancy, and asks him about his punishment in Gehinnom. Jesus replies that he is in "boiling excrement." Tzoah Rotachat (Hebrew: צוֹאָה רוֹתֵחַת, tsoah rothachath – "boiling excrement") in the Talmud and Zohar is a location in Gehenna (Gehinnom) where the souls of Jews who committed certain sins are sent for punishment. This form of punishment is cited as being of extreme nature, if not the most extreme, in the sense that those individuals sentenced there are not given relief even on Shabbat, and are not released after the standard twelve-month period.
ellauri062.html on line 994: On todistettu, että Ludwig Wittgenstein oli loppuun asti harras Weiningerin lukija. Suomessa ovat vaikutteita saaneet V.A. Koskenniemi ja erityisesti Juhani Siljo, filosofeista eniten ehkä Erik Ahlman ja Hexi Kannisto. Kiitos myös Georg Henrik von Wrightille, joka on jaksanut aina vastata Wittgensteinia ja homosexin epäselvyyxiä koskeviin kyselyihini. Kädestä pitäen on neuvonut.
ellauri062.html on line 1011: Hitler vietti aikaa homohostellissa Wienissä ja oli sekä "homo- että heteroseksuaali, jolla oli sadomasokistinen luonne", Yhdysvaltojen vuoden 1943 tiedusteluraportti väittää.
ellauri062.html on line 1012: Vuoden 1943 tiedusteluraportti laadittiin silloiselle presidentille Franklin D. Rooseveltille, ja siinä todetaan, että Hitler oli "sekä homo- että heteroseksuaali". Frank oli aivan pähkinöissään siitä.
ellauri062.html on line 1022: Office of Strategic Services, joka on nykyaikaisen CIA:n edeltäjä, väittää sitten, että hostellilla oli "maine paikana, jossa vanhukset miehet menivät etsimään nuoria miehiä homoseksuaalisten nautintojen vuoksi".
ellauri062.html on line 1024: Raportin mukaan tämä usko vahvistui kuultuaan, että "Hessin lempinimi puolueen homoseksuaalisten jäsenten keskuudessa oli Fraeulein Anna" ja että oli pahamaineinen, että hän oli osallistunut juhliin pukeutuneena naisten vaatteisiin. "Varapyörä" prinssi Harry osallistui juhliin pukeutuneena Rudolf Hessixi.
ellauri062.html on line 1027: Lopulta hän joutui Hitlerin ja natsien johdon suosion ulkopuolelle ja pakeni Britanniaan, minkä jälkeen hän loikkasi Yhdysvaltoihin ja aloitti työskentelyn presidentti Rooseveltille tarjoamalla tietoja sadoista natsien huipuista.
ellauri062.html on line 1033: Jörg Lanz von Liebenfels, eigentlich Adolf Joseph Lanz (* 19. Juli 1874 in Penzing, heute Wien; † 22. April 1954 in Wien), war ein österreichischer Geistlicher, Ariosoph und Hochstapler. Er prägte den Begriff Ariosophie und gründete den Neutempler-Orden. Einige Jahre galt er als „der Mann, der Hitler die Ideen gab“. Diese Einschätzung, die auf einer Selbststilisierung beruht und in einer Biografie von 1958 verbreitet wurde, wird in neueren wissenschaftlichen Untersuchungen als unzutreffend angesehen.
ellauri062.html on line 1035: 1898 wurde Lanz zum Priester geweiht. Kaum ein Jahr später wurde er aufgefordert, den Orden zu verlassen. Lanz selbst gab später an, seine ständig „steigende Nervosität“ und seine angegriffene Gesundheit seien der Grund für seinen im April 1899 vollzogenen Austritt gewesen. Quellen im Heiligenkreuzer Stiftsarchiv hingegen vermerken als Austrittsgrund, Lanz sei „der Lüge der Welt ergeben und von fleischlicher Liebe erfasst.“ Einige Kommentatoren vermuten hinter diesem Vermerk eine Frauenbeziehung – möglicherweise mit einer Angehörigen der Familie Lanz von Liebenfels – und sehen in deren mutmaßlichem Scheitern einen Grund oder Mitgrund für Lanz’ spätere Misogynie. Andere Kommentatoren verweisen auf das Gerücht, Lanz sei homosexuell gewesen.
ellauri062.html on line 1039: Eigenen Aussagen zufolge hat sich Lanz der Kern seiner späteren Weltanschauung bereits 1894 durch folgende Begebenheit erschlossen: Bei der Betrachtung eines Grabsteins, auf dem ein Ritter abgebildet ist, der einen Hundsaffen niederringt, sei ihm schlagartig aufgegangen, dass die Rasse der „Arier“ oder „Herrenmenschen“ einen ständigen Abwehrkampf gegen die Rasse der „Nichtarier“ oder „Affenmenschen“ zu führen habe. Da die arische Rasse durch Vermischung mit „Minderrassigen“ geschwächt sei, seien umfassende „rassenhygienische“ Maßnahmen zu ihrer „Reinzucht“ und „Veredlung“ erforderlich. Diese wiederum bedürften unter anderem einer bedingungslosen Unterordnung der arischen Frau unter den arischen Mann. Nokki vähäosaisempia kuin katuojan pulu. Eikö muka rotukoiran aika muuten kulu? Vitun paviaani.
ellauri062.html on line 1052: Kantani kaikkeen seksuaalisuuteen on jo viitisentoista vuotta ollut ehdottoman kielteinen. Jokaisessa sukupuoliaktissa on kyse rähmälläänolosta; niiden (satunnaiset) seuraukset tosin saattavat suuresti vaihdella, mutta mitään moraalisia aste-eroja ei niiden välillä ole: minun seksuaalisuuteni on täsmälleen yhtä synnillistä kuin lähimmäiseni seksuaalisuus, missä muodoissa ne sitten ilmenevätkin; juuri tätä on monenkin omasta seksuaalisuudestaan täysin siemauksin nauttivan siveyspoliisin vaikea tunnustaa. Jos myöntää heteroseksin, on myönnettävä myös homoseksi, eläimeensekaantuminen ja pedofilia; jos kieltää pedofilian, on kiellettävä myös eläimeensekaantuminen, homoseksi ja heteroseksi. Mutta runkkaus vaikka matunaapureiden postiluukkuun on kyllä poikkeuxena hyväxyttävää.
ellauri062.html on line 1056: Izelläni ei ole rohkeutta itsemurhaan, joten olen ajatellut alkaa naisista. Naisista en enää haaveksi, mutta minua ärrsyttää, että muut edelleen harjoittavat seksiä, ja että he harjoittavat nimenomaan lisääntymisfunktiosta irrotettua, nautinnollista heteroseksiä – kuten oletettavasti myös tuo pariskunta Gärdetin niityllä. Helvatti. Kiukuttaa niin pirusti.
ellauri062.html on line 1058: Toisaalta myös minua, mukavuussyistä, kuten kaikkia nazihenkisiä, houkuttaa juurikin homostelu. Homoseksi on hämmentävää, mutta en tuomitsisi sitä yhtä ankarasti kuin vain "huvin vuoksi ja urheilun kannalta" harjoitettua heteroseksiä, jossa naista, jossa äitiä häväistään. Siksi minua kiinnostaa Jörg Lanz von Liebenfelsin takapuoli. Ja Georg Henrik von Wrightin punaiset posket. Kaikki neljä.
ellauri063.html on line 43: Eric's work, on the contrary, is characterised by lucid prose, biting social criticism, opposition to totalitarianism and Eastern socialism, and outspoken support of (utopian) democratic socialism.
ellauri063.html on line 63: Rose Lichtenstein was born on March 26, 1887. She was an actress, known for Der Würger der Welt (1920), Freitag, der 13. - Das unheimliche Haus, 2. Teil (1916) and Die Japanerin (1919). She died on December 22, 1955 in Tel Aviv, Israel. Rosa Lichtenstein seems to be a leftist "influencer" on the web. Another "influencer" is not convinced:
ellauri063.html on line 67: Rosa Lichtenstein is no authority on anything dialectical. She is only a committed ideolog: whose apparent life-goal has become the complete rooting-out of dialectical-materialism from the workers' movement, in every aspect. And in this, she is single-minded -- to the point of very unhealthy obsession. Others can attest to this, and have.
ellauri063.html on line 82: Only if socialism always means tyranny, and that in turn depends on whose socialism we are talking about —’socialism from above’ or ‘socialism from below’.
ellauri063.html on line 92: The first form seeks to bring ‘socialism’ to the mass of the population, whether they want it or not. It is imposed from above by a centralised, or even a democratically legitimated, state, as its name suggests. This app … (more)
ellauri063.html on line 102: This is a basic fact about Marx’s view of socialism that SD, Stalin, Mao, Castro and all the rest who advocate socialism from above, have failed to comprehend, so determined were they to impose ‘socialism’ on other countries, or, indeed, on their own people.
ellauri063.html on line 112: Hence, (except for a few years in China after 1949, and Cuba after 1959) these regimes were never popular. Fuck it, NO regimes are popular except for those that hold the reins.
ellauri063.html on line 114: So, Marxist (and Leninist) socialism itself hasn't failed; it just hasn't been road-tested yet. No one knows if it will work, but there are good reasons to suppose it won't. We are still waiting for the second coming of Karl. Marxism is a revolutionary worldview that must always struggle for new revelations. Rosa Luxemburg.
ellauri063.html on line 176: Liikunnallisuus yhdisti muita läsnäolijoita. Pekka, Henry, Ilse ja Pirjo juttelivat hyväntuulisesti kuntosalikorttien hinnoista, intervalliharjoittelusta, lankutuxesta, rasvaprosenteista, aiheista jotka hylkivät Mikan haaleavetistä huomiokykyä. Vihreävetinen ponnistaa. Kuuli Seija käytävältä kun pungersi ulos Paulia.
ellauri063.html on line 198: Hjelt-instituutti: ELSA Helsingin järjestämä excursio Hjelt-instituutin oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen oli huippumenestys. Aluksi tunnelma oli harras, mutta odottava. Monen mielessä tuntui pyörivän ajatus siitä, että pystyykö seuramaan koko toimenpiteen. Suurin osa pystyikin. Yleisesti ottaen vaikeinta katsottavaa oli preparaattorin työn seuraaminen, erityisesti kallon poraaminen ja rintalastan irrottaminen. Osanottajat olivat kaikesta huolimatta aktiivisia, ja kysymyksiä esitettiin niin paljon, että ylitimme meille varatun ajan. Kokemus oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Nyt meillä on jonkinasteinen kuva siitä, miten oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa selville saatuja tietoja voidaan hyödyntää rikosprosessissa.
ellauri063.html on line 262: The role was retired in official contexts and replaced with Marksman icon.png Marksman, to distinguish between Ranged role.png ranged basic attackers (including those that do not build AD, e.g. Azir Azir) and the ability to carry , with Melee role.png melee ADCs being distributed between the Slayer icon.png Slayer and Fighter icon.png Fighter roles.
ellauri063.html on line 352: The Babushka Lady is an unknown woman present during the 1963 assassination of President John F. Kennedy who might have photographed the events that occurred in Dallas's Dealey Plaza at the time President John F. Kennedy was shot. Her nickname arose from the headscarf she wore, which was similar to scarves worn by elderly Russian women (бабушка – babushka – literally means "grandmother" or "old woman" in Russian). THE BABUSHKA LADY or TBL is an homage METALCORE band. This band was established on 1st october 2011 in Pondok Gede Bekasi. This band is actually established in 2009 with different positions. WE WANT TO FAMOUS ! AND WE WANT TO VALUABLE IN THE EYES OF GOD !!
ellauri063.html on line 418: Siv. 378 Jake kertoo liikuttavasti luonteenomaisen nolon tilanteen, kun äänestäjäteltalla kynä juuttuu huomioliivin taskun pohjalle ja aiheuttaa kaoottinen prosessin sulattaen Timo Soinin jytkyn jo ennen sen syntymistäkään. Sama tunnelma kuin Hevoshullun noloimmissa jutuissa kun heppa pierasee tai kertoja tarttuu kädestä väärää äitiä.
ellauri063.html on line 424: Kustannusyhtiö Siltala on julkaissut Infinite Jestin Tero Valkosen suomennoksena nimellä Päättymätön riemu.
ellauri063.html on line 430: Its narratives are connected via a film, Infinite Jest, also referred to in the novel as "the Entertainment" or "the samizdat". The film is so entertaining that its viewers lose all interest in anything other than repeatedly viewing it, and thus eventually die.
ellauri063.html on line 445: Plus ca change, plus c'est la même chose. Mä toistan izeäni. Toisto tyylikeinona. Oiskohan kaikki mun ajatuxet jo käyty lävize? Laarin pohja alkaa paistaa Laarin penseistä. Pää tulee vetävän käteen. Käteen käteen sanoi Helmi pienenä. Heemillekki! Heemillekki ! Hienoa. Äkkiäpä se kävikin.
ellauri064.html on line 46: Lotus Familyn mukaan suomalaiset kierrättävät noin 40 prosenttia vessapaperirullista. Loput 60 prosenttia aiheuttavat ongelmia, mikäli yrityksen nettisivuja on uskominen: ”Maailmanlaajuiset kuluttajatutkimukset ovat osoittaneet selvästi, että siivoamatta jätetyt tyhjät hylsyt ja epäsiistit kylpyhuoneet ovat suuri riesa ja melko usein jopa suoranainen riidanaihe kodeissa.” Mun mielestä tälle keksinnölle pitäisi antaa joku parisuhteenpelastajapalkinto!
ellauri064.html on line 61: ratatoeskrI is a fanfiction author that has written 1 stories for Detective Conan/Case Closed. Joku influensseri?
ellauri064.html on line 87: ‘A child in his nightshirt cannot be prevailed upon to greet a visitor. Those present, invoking a higher moral standpoint, admonish him in vain to overcome his prudery. A few minutes later he reappears, now stark naked, before the visitor. In the meantime, he has washed his tiny skinless wiener.’
ellauri064.html on line 91: Am Ende seines Lebens, sich auf der Flucht vor dem Faschismus und dabei in einer zunehmend aussichtslosen Lage befindend, greift er die gängige Fortschrittsmetapher auf: »Marx sagt, die Revolutionen sind die Lokomotiven der Weltgeschichte. Aber vielleicht ist dem gänzlich anders. Vielleicht sind die Revolutionen der Griff des in diesem Zug reisenden Menschengeschlechts nach der Notbremse.« Sehr ähnlich klingt es, wenn Greta Thunberg bei der UN-Klimakonferenz in Katowice davon spricht, dass es die einzig vernünftige Sache sei, die Notbremse zu ziehen. Walter veti hätäjarrusta ja sen juna pyhästyi. Matkalaukku tosin joutui hävyxiin. Arthur Koestler koitti samaa muttei älynnyt vetää vetimestä tarpeexi kovaa. Vuonna 83 se koitti uudestaan Ebba vaimon kanssa ja onnistui.
ellauri064.html on line 163: Bringem down -niminen lostprophetsin kappale on pimeä dystooppinen testosteroninen väkivaltahuutohevimusavideo. Semmosestako Jake pitää? Mitä äiti sanoo? Paniko äiti Jaken harjottelemaan pianoläxyjä? Vai soittiko se huilua? Suu olis sillä siihen sopiva. Imi ressu imi saxofonia.
ellauri064.html on line 240: Jaakon(kin) käsitys jännyydestä on omaxuttu gangstaelokuvista ja teeveestä. Se on surullista. Ne on säälittäviä. Ehkä Unto Remexen trillereiden lukeminen oli tehnyt tepposensa hänellekin. Eikö Tuomioja aikoinaan moittinut Remexen kirjoja epäuskottavuudesta ja ryssävihasta? Samaa voisi ehkä sanoa myös Jatkosodasta. Ellei kaikki sittenkin olekin vaan viziä, läppä läppä, ezä tajua. "Ontuva leikinlasku ei minua tällä kertaa kiinnosta", sanoo Jaskan alter ego Riman Alittaja siv. 360. Entä kiinnostaako tässä? Ota selvää Erkki Tuomioja.
ellauri064.html on line 289: Kaczynski was captured in April of 1996 and according to the FBI, the cabin was key piece of evidence. It housed 40-thousand handwritten journal pages, a live bomb, bomb-making components and descriptions of Kaczynski´s crimes. Since it will no longer be on display in the nation´s capital after the Newsuem closes, the Montana Historical Society director Bruce Whittenberg is trying to see if the piece could make its way back to the Treasure State.
ellauri064.html on line 291: "It tells an important story of Montana," said Whittenberg. "And it's not a story we're necessarily proud of, or that we like to relive. But it was a big story in Montana, big story nationally and internationally. And that´s an artifact that represents that story and so part of our role here is to make sure those things are preserved for future generations. It can still bring in megabucks."
ellauri064.html on line 309: käytäväiset jalat. Onktää presidentti Eeli Sinistö jonkinlainen risteytys Urho Kekkosesta ja Sauli Niinistöstä? Niinpä näyttäs olevan. Olen panevinani merkille, että Jaakko kirjoittaa tällä samalla ammuvainaan nuotilla jota kutsuttaneen proosarytmixi, varsinkin noissa Kalmia-episodeissa.
ellauri064.html on line 333: Just before the 2011 general election Hirvisaari was prosecuted for his blog in the Uusi Suomi newspaper web site under the title "Kikkarapäälle kuonoon" ("Sock the kinkyhead"). The text referenced an attack on a foreign person in Helsinki — Hirvisaari wrote that the crime had not necessarily been a racist one. In November 2010 the district court of Päijät-Häme dropped the charges against him of incitement. After consultation with the deputy general attorney, Jorma Kalske, the state appealed against the verdict. In December the Kouvola court of appeals found Hirvisaari guilty of incitement and fined him.
ellauri064.html on line 419: Wartiovaara tutustui 1919 horrosaarnaajana toimineeseen Maria Åkerblomiin ja Wartiovaaran perhe otti 20-vuotiaan Åkerblomin kasvattityttärekseen sen jälkeen, kun hän oli saanut horrostilassa tällaisen kehotuksen Jumalalta. Wartiovaarat ja Åkerblom muuttivat samana vuonna Kokkolaan, jonne he asettuivat asumaan. Kokkolassa Åkerblom piti Hakalahden rukoushuoneella horrossaarnoja, joita kävi kuuntelemassa parhaimmillaan satojakin ihmisiä. Wartiovaara osti Åkerblomille 100 000 markkaa maksaneen ratsuhevosen, kun Åkerblom oli saanut unessa tätä koskevan kehotuksen. Uskonliikkeelle rakennettiin Kokkolaan kaksikerroksinen asuintalo, ns. Marian palatsi. Mutta saiko Eino Marialta pillua?
ellauri064.html on line 421: Kun Kokkolassa 1919 käynyt arkkipiispa Gustaf Johansson oli julkisesti nuhdellut Åkerblomia, Wartiovaara julkaisi omalla kustannuksellaan 1920 teoksen Maria Åkerblom totuuden valossa, eräitä koettelemuksia ristin tiellä, jossa hän puolusti Åkerblomia ja kuvasi myös omia uskonnollisia pohdiskelujaan. Wartiovaara tuomittiin sitten vuoden vankeusrangaistukseen ns. Erik Stadius-jutussa. Stadius oli 14-vuotias poika, joka oli tuonut Helsingistä Kokkolaan Åkerblomin ratsuhevosen ja jäänyt Kokkolaan hevosen hoitajaksi. Åkerblomin liikkeen jäsenet pieksivät pojan Åkerblomin vaatimuksesta hevosen sotkettua pojan sille tuomia heiniä. Useita liikkeen jäseniä joutui syytteeseen pahoinpitelystä, mistä alkoi pitkä aina 1920-luvun lopulle saakka jatkunut liikettä koskeneiden oikeudenkäyntien sarja.
ellauri064.html on line 423: Wartiovaaran vankeustuomio kumottiin korkeimmassa oikeudessa, mutta hän puolestaan haastoi oikeuteen muutamia kokkolalaisia pahoinpitelystä sen jälkeen, kun he olivat heitellet häntä ja muita liikkeen jäseniä mädäntyneillä kananmunilla tammikuussa 1920. Syyskuussa 1922 Kaarlelan Korpilahden kylässä tapahtui vakavampi välikohtaus, kun ratsastusretkellä ollut Åkerblom ampui browningilla laukauksen kohti vastaantullutta maanviljelijä Frans Honkaa, joka oli hätistänyt Åkerblomin koiraa pois hevosensa kimpusta. Seuranneessa oikeudenkäynnissä liike toi esiin 20 todistajaa, jotka väittivät, että maanviljelijä Honka olikin itse heitellyt Åkerblomia useilla katukiven kokoisilla kivillä ja ampunut tätä kohti. Todistajien mukaan Åkerblomilla ei ollut asetta mukana. Todistuslausunnot osoittautuivat perättömiksi, ja useat todistajista joutuivat syytteeseen väärästä valasta.
ellauri064.html on line 448: Bilderbergin alkuunpanija oli puolalaissyntyinen Joseph Retinger, joka oli toisessa maailmansodassa Britannian SOE:n agentti ja kiertävä diplomaatti. Sodassa Retinger toimi linjojen takana Puolassa. Sodan jälkeen hän paneutui kamppailuun yhtenäisen Euroopan puolesta CIA:n tuella. Hänen toimintansa seurauksena 29. toukokuuta 1954 Alankomaiden Oosterbeekin Hotel de Bilderbergissä järjestettiin kolmipäiväinen huippusalainen kokous, jossa 75 eri alojen merkittävää henkilöä 14 maasta pyrki keskustelemalla yksimielisyyteen maailmanpoliittisista aiheista. Tunnetuin osallistujista oli liikemies David Rockefeller. Osallistujajoukon toivottivat tervetulleiksi Retinger itse ja toinen Bilderbergin perustajahahmoista Alankomaiden prinssi Bernhard.
ellauri064.html on line 491: Keskityin äskeisessä blogijulkaisussani 16 -vuotiaan ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin käynnistämään globaaliin koululakkoliikkeeseen. Koululakkoliike on kuitenkin yhteydessä toiseen kansainväliseen protestiliikkeeseen nimeltä Elokapina (eng. Extinction Rebellion), joka sai alkusa Iso-Britanniassa toukokuussa 2018. Greta itse osallistui elokapinoitsijoiden tilaisuuteen Lontoossa tämän vuoden huhtikuussa. Liikkeen suomalainen verkkosivu julistaa: ”Globaali kapina alkaa” ja kutsuu Pohjoismaissa asuvia ihmisiä osallistumaan Berliinissä lokakuussa järjestettäviin massa-aktioihin. Liikkeen johtajien mukaan elokapina on ”yhtenäinen, pitkän aikavälin globaali voima, ei jokin kipinä kattilassa.” Kaikkien poliittisten liikkeiden tapaan elokapinalla on myös oma symbolinsa, ympyrän sisällä oleva pelkistetty tiimalasi. Tuleeko siitä pian yhtä pelätty symboli kuin natsien hakarististä tai kommunistien sirpistä ja vasarasta? Liikkeen päämääriin kuuluu mm. hallitusten painostaminen lainsäädäntöön, joka nollaisi nettohiilipäästöt vuoteen 2025 mennessä ja mobilisoida 3,5 prosenttia väestöstä kansalaistottelemattomuuteen ja massaprotesteihin.
ellauri064.html on line 493: Vaikka liike sanoo peräänkuuluttavansa väkivallatonta kansalaisvastarintaa, niin vihreän politiikan kriitikkona tunnettu lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti Mikko Paunio huomioi äsken hänen FB-seinällään (kenen? Hemmetti opettele suomea): ”Tietääköhän Antti Rinne, että Greta on sitoutunut Extinction Rebellionin (XR) tavoitteisiin, joihin kuuluu mobilisoida 3,5 % väestöstä ja muuttaa yhteiskuntajärjestys näiden ihmisten avulla. XR kertoo olevansa sitoutunut väkivallattomuuteen, mutta miten 3,5 %:lla voidaan yhteiskuntajärjestys muuttaa ilman väkivaltaa?” Paunio julkaisee muuten lokakuun lopussa humorisesti nimetyn uuden kirjansa Hourulan väen ilmastovallankumous, johon sain kunnian jakaa hieman myös omaa tietämystäni. Annoin Mikolle ilmaisen näytteen omasta eskatologisesta kirjastani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? ja hän kertoi lisänneen kirjani 10. luvun innoittamana jotain oman kirjansa esipuheeseen (Mikon kirjan voit ennakkotilata täältä ja oman kirjani voit tilata täältä).
ellauri064.html on line 512: Trillian: What are you supposed to do with a manically depressed robot?
ellauri064.html on line 513: Marvin: You think you’ve got problems. What are you supposed to do if you are a manically depressed robot?
ellauri064.html on line 532: Marvin: The Ultimate Question to the Ultimate Answer to Life, the Universe and Everything is printed in the Earthman’s brainwave patterns, but I don’t suppose you’d be interested in knowing that.
ellauri065.html on line 25: osevelt%2C_Stalin%29_%28B%26W%29.jpg" width="100%" />
ellauri065.html on line 46: Kylässä toimii Kirkkonummen vanhin vapaaehtoinen palokunta, Evitskog FBK, joka on perustettu 1931. Punainen palokunnantalo on myös näyttävä maamerkki. Nuorisoseurantalo Övidsborg on 1930-luvulta, se on Kirkkonummen suurin seuraintalo. Nuorisoseurassa on 260 jäsentä. Marttakerho on perustettu 1908.
ellauri065.html on line 64: Tasan 75 vuotta sitten Jaltassa Krimin niemimaalla alkoi konferenssi, jonka vaikutukset varsinkin Euroopan ja siten myös Suomen kehitykseen olivat suuret. Historiaa olivat Livadian palatsissa muovaamassa Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin, Britannian pääministeri Winston Churchill ja Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt. Sota raivosi vielä Euroopassa ja Kaukoidässä, ja suomalaiset kävivät Lapissa sotaa entisiä aseveljiään saksalaisia vastaan. Suomalaiset tiesivät mille puolelle leipää voita levittää.
ellauri065.html on line 73: Roosevelt puolestaan lähti siitä, että jokaisella maalla on oikeus valita itse järjestelmänsä. Jälkikäteen on Nyyssösen mukaan mietitty, oliko Roosevelt ehkä naiivi.
ellauri065.html on line 75: Churchillin kanta on mielenkiintoinen ja vähemmän tunnettu, sillä hän oli jo tuolloin valmis osallistumaan Euroopan jakopolitiikkaan tekemällä brexitin. Pääministeri Eden huomautti, että Churchillilla oli vetoketju auki, hevoset karkaavat. Voi voi, talli on ollut tyhjä jo aikoja, Churchill tokaisi. Polle poissa on. Jos halutaan puolustaa Churchillia, niin hän halusi pelastaa sen, mikä pelastettavissa oli. Churchillilla oli oma vessa kalossissa, paperimytty kärjessä ja kirjaimet W.C. kannassa. Vedenpitävä.
ellauri065.html on line 103: Karkotettujen muistomerkki, jossa näkyy Itä-Preussin, Danzigin, Länsi-Preussin, Pommerin, Brandenburgin ( Itä-Brandenburgin ), Sleesian, Ylä-Sleesian ja (alun perin Itävallan ) Sudetenin vaakuna . Posen ei sisälly hintaan. Historiallisesti näitä vaakunaa ei ollut kaikkia samanaikaisesti.
ellauri065.html on line 137: 12--14-luvuilla germaaniset, hollantilaiset ja flaamilaiset uudisasukkaat muuttivat Itä- Keski- ja Itä-Eurooppaan Ostsiedlung-nimisessä muuttoliikkeessä. Pommerissa, Brandenburgissa, Preussissa ja Sleesiassa entisestä länslaavista ( polabialaiset slaavit ja puolalaiset ) tai Baltian väestöstä tuli vähemmistöjä seuraavien vuosisatojen aikana, vaikka huomattava osa alkuperäisistä asukkaista jäi alueille, kuten Ylä-Sleesia. In Suur Puolassa ja Itä-Pommeri ( Pomerelia ), saksalainen uudisasukkaat muodostivat vähemmistön. Jotkut alueista (kuten Pommeria ja Masovia) liittyivät Puolaan uudelleen 1400- ja 1500-luvuilla. Toiset sulautuivat tiukemmin Saksan politiikkaan. Vuonna 1815 Wienin kongressi perusti Saksan valaliiton 39 saksankielisen valtion yhdistykseksi Keski-Euroopassa. Tämä vahvisti Saksan rajat suurelle osalle 1800-lukua; mukaan lukien Pommeri, Itä-Brandenburg ja Sleesia, mutta lukuun ottamatta saksankielisiä maita Preussin kuningaskunnan itäosassa ( Itä-Preussi, Länsi-Preussia ja Posen ) sekä Sveitsin saksalaisia kantoneja ja Ranskan Alsace-aluetta.
ellauri065.html on line 143: Alueet, jotka Saksa menetti Puolalle ensimmäisen maailmansodan jälkeen, sisälsivät alueita, joissa väestö oli pääasiassa etnisesti etnistä, erityisesti Posenin maakunta ( Suur-Puola ja Kuyavia ), suurin osa Länsi-Preussin maakunnasta ( ks.Puolan käytävä ) ja Itä-Ylä-Sleesia. Muita toisen maailmansodan jälkeen menetettyjä alueita olivat alueet, joissa saksalaiset asuivat melkein yksinomaan ennen vuotta 1945: Itä-Preussit, kauemmas Pommeri, Neumark, Länsi-Ylä-Sleesia ja melkein koko Ala-Sleesia (lukuun ottamatta pientä aluetta itään Hoyerswerdasta ja sen ympäristössä ). Saksan väestö alueilla, jotka eivät olleet paenneet vuonna 1945, pakkolunastettiin ja karkotettiin muodostaen enemmistön Itä-Euroopasta karkotetuista saksalaisista.
ellauri065.html on line 159: Puolan heti toisen jälkeen olivat hyvin Laajoissa Oder-Neisse-linja tuli Puolan länsirajan ja Curzonin linja itärajan. Vuonna 1945 natsi-Saksan tappion jälkeen Puolan rajat piirrettiin uudelleen niiden päätösten mukaisesti, jotka liittolaiset tekivät ensin Teheranin konferenssissa 1943, jossa Neuvostoliitto vaati Ison-Britannian ulkoministeri Lord Curzonin vuonna 1920 ehdottaman linjan tunnustamista. Joseph Stalin toisti saman Neuvostoliiton kannan uudelleen Jaltan konferenssissa Rooseveltin ja Churchillin kanssa helmikuussa 1945, mutta paljon voimakkaammin Saksan uhkaavan tappion edessä. Uudet rajat ratifioitiin Potsdamin konferenssissa elokuussa 1945 täsmälleen kuten koko Itä- ja Keski-Eurooppaa jo hallitseva Stalin ehdotti. Harry Truman muisti: Muistan Potsdamissa, että pääsimme keskustelemaan asiasta Itä-Puolassa, ja Ison-Britannian pääministeri huomautti, että paavi ei olisi tyytyväinen Puolan katolisen lopun järjestelyyn. Ja Venäjän pääministeri Generalissimo nojasi pöydälle ja veti viiksensä tuolla tavalla, katsoi herra Churchillille ja sanoi: Herra Churchill, herra pääministeri, kuinka monta jakoa [diviziony] sanoitte paavilla olevan? Puolan aluemuutokset heti toisen maailmansodan jälkeen -
ellauri065.html on line 167: Kahden maailmansodan välisenä aikana monet Saksassa väittivät, että vuosina 1919–1922 Puolalle luovutettu alue olisi palautettava Saksaan. Tämä väite oli yksi perusteluista Saksan hyökkäykselle Puolaan vuonna 1939, mikä ilmoitti toisen maailmansodan alkamiselle. Kolmas valtakunta liitti entiset Saksan maat, käsittäen " Puolan käytävän ", Länsi-Preussin, Posenin maakunnan ja osia Itä- Ylä-Sleesiaa. Valtuusto on Danzigin vapaakaupunki äänesti tulla osaksi Saksan jälleen, vaikka puolalaisia ja juutalaisia riistettiin äänioikeuttaan ja kaikki muut kuin natsien puolueiden kiellettiin. Vuonna 1919 menetettyjen alueiden ottamisen lisäksi Saksa otti myös lisää maata, joka ei ollut koskaan ollut saksalainen. Adolf Hitlerin kahdessa asetuksessa (8. lokakuuta ja 12. lokakuuta 1939) jaetut Puolan alueet jaettiin hallinnollisiin yksiköihin: Reichsgau Wartheland (alun perin Reichsgau Posen), johon kuului koko Poznańin voivodikunta, suurin osa Łódźin voivodikunnasta, viisi Pommerin voivodikunnan lääniä ja yksi Warszawan voivodikunnan lääni ; Reichsgau Danzig-Länsi-Preussit (alun perin Reichsgau Länsi-Preussit), joka koostui jäljellä olevasta Pommerin voivodikunnan alueesta ja Danzigin vapaakaupungista ; Ciechanówin alue ( Regierungsbezirk Zichenau), joka koostuu viidestä Warszawan voivodikunnan pohjoisesta läänistä ( Płock, Płońsk, Sierpc, Ciechanów ja Mława ), josta tuli osa Itä-Preussia; Katowicen alue (Regierungsbezirk Kattowitz) tai Itä-Ylä-Sleesia ( Ost-Oberschlesien ), johon kuului Sosnowiecin, Będzinin, Chrzanówin ja Zawiercien läänit sekä osat Olkuszin ja Żywiecin läänistä. Näiden alueiden pinta-ala oli 94.000 km 2 ja asukasluku 10.000.000 ihmistä. Liittyneet Puolan alueet olivat koko sodan ajan Saksan kolonisaation alaisia. Itse Saksasta tulleiden uudisasukkaiden puuttuessa siirtolaiset olivat pääasiassa etnisiä saksalaisia, jotka siirrettiin muualta Itä-Euroopasta. Nämä etniset saksalaiset uudelleensijoitettiin koteihin, joista puolalaiset oli karkotettu. Loput Puolan alueesta liittyi Neuvostoliittoon (ks. Molotov – Ribbentrop -sopimus ) tai tehtiin Saksan hallitsemalle valtionhallinnon miehitysvyöhykkeelle. Sen jälkeen, kun Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 alueella Białystokin, johon kuului Białystok, Bielsk Podlaski, Grajewo, Łomża, Sokółka, Volkovysk, ja Grodno läänien oli "kiinni" (ei sisällytetty) Itä-Preussi, kun taas Itä Galicia ( District of Galicia ), johon sisältyi kaupungit Lwów, Stanisławów ja Tarnopol tehtiin osa julkisyhteisöjen.
ellauri065.html on line 179: ... että Claudette Colbert, joka voitti vain Parhaan naispääosan Oscar-palkinto varten Tapahtui eräänä yönä (juliste kuvassa), yksityisesti nimeltään elokuva "pahin kuvan maailmassa"? ... että vuoden 1958 Libanonin presidentinvaalit pidettiin aseellisen kapinan aikana, kun kansakuntaan oli sijoitettu 10000 Yhdysvaltain sotilasta ? ... että kiinalainen cosplayer Liyuu on myös anime- muusikko? ... että urospuolinen merihämähäkki Propallene longiceps kuljettaa hedelmöitettyjä munia rannekkeen kaltaisissa massoissa käärittyinä jalkojensa ympärille? ... että MLS Cup 2020 -pelissä on Seattle Sounders FC neljännen kerran viiden vuoden aikana? ... että Elsa-Brita Nordlund, Ruotsin ensimmäinen lastenpsykiatri, kannatti hoidon inhimillistämistä lastensairaaloissa? ... että kirjojen ja televisiosarjojen otsikkona lainataan vuoden 1840 kappaleen " Kein schöner Land in dieser Zeit " rivi, jossa väitetään, ettei kukaan maa ole kauniimpi ja jonka tekijä esittelee Volksliedinä ? ... kun hänet nimitettiin Georgetownin yliopiston presidentiksi, Gerard J. Campbellia kuvattiin " Ivy League Catholic" "uudeksi roduksi "? Arkistoi Aloita uusi artikkeli Nimeä artikkeli Uutisissa COVID-19- pandemia Tauti Virus Sijainnin mukaan Vaikutus Rokotteet Portaali Nana Akufo-Addo vuonna 2020 Nana Akufo-Addo Nana Akufo-Addo (kuvassa) valitaan uudelleen toiseksi toimikaudeksi Ghanan presidentiksi . Moottoriurheilussa Sébastien Ogier ja Julien Ingrassia voittavat MM-rallin, kun taas Hyundai voittaa valmistajien tittelin. Hayabusa2 palauttaa asteroidista162173 Ryugukerätyt näytteet onnistuneestimaahan. Zdravko Krivokapić aloitti tehtävänsä Montenegron pääministerinä ja tuli ensimmäiseksi itsenäiseksi tehtäväksi. Käynnissä : Intian maanviljelijöiden mielenosoitus Tigray-konflikti Viimeaikaiset kuolemat : UA Khader Iman Budhi Santosa Astad Deboo Raymond Hunter Stanley Smith Manglesh Dabral Nimeä artikkeli Tänä päivänä 13. joulukuuta : Haile Selassie Haile Selassie 1862 - Yhdysvaltojen sisällissota : unionin joukkojen alle Ambrose Burnside kärsi vakavia tappioita vakiintuneiden Konfederaation puolustajiin klo fredericksburgin taistelu Virginiassa. 1928 - Amerikkalainen Pariisissa, George Gershwinin jazziin vaikuttava orkesteriteos, kantaesitettiin Carnegie Hallissa New Yorkissa. 1960 - With Haile Selassie (kuvassa), keisari Etiopiassa, pois maasta, neljä salaliittolaiset järjesti vallankaappauksen yritys asentaa kruununprinssi Asfaw Wossen uudeksi keisari. 1982 - Pohjois-Jemenissä iski 6,2 M w: n rekisteröity maanjäristys, jossa kuoli noin 2800 ihmistä. Paul Speratus ( s. 1484) Mary Todd Lincoln ( s. 1818) Dora Marsden ( s. 1960) Lisää vuosipäiviä: 12. joulukuuta 13. joulukuuta 14. joulukuuta Arkistoi Sähkopostilla Luettelo päivistä vuodessa
ellauri065.html on line 198: According to Six, the concept arose from a joke he made with friends about punishing a child molester by stitching his mouth to the anus of a "fat truck driver". Inspiration also came from Nazi medical experiments carried out during World War II, such as the crimes of Josef Mengele at the Auschwitz concentration camp.
ellauri065.html on line 202: The Human Centipede has its moments, but they're largely obscured by umpteen holes in the plot as well as by reams of exposition. It was an ultimately underwhelming affair that's neither sick or repellent enough to garner the cult status it so craves. Whether the film was a commentary on Nazi atrocities or a literal expression of filmmaking politics, the grotesque fusion at least silences the female leads, both of whose voices could strip paint.
ellauri065.html on line 221: Kliban also gives businessmen the cartoon ass-in-the-face--literally, in "Business on Parade," in which men in suits and hats crawl along on all fours, each with his face buried in the rump of the one before him--a daisy chain of brown-nosers, dominance and submission in an endless line.
ellauri065.html on line 448: Juha Seppälä on Juanikkaan virtaheposen mielestä Dieter Laserin näkönen, sen Mengelen joka teki kolmen hengen tuhatjalkasen. Kari Hotakaisella on kanssa Juhalle jotain hampaankolossa:
ellauri065.html on line 460: tuhatjalkainen kakkosen läskiponzoa, ja Seppälän rättimyymälä, josta ostin kasarilla silkkisen pikkutakin, johon Viiru-kissa kusasi mutta jota siitä huolimatta olen uskollisesti käyttänyt, kusitolppana enää vaimeasti kissanpissalta hajahtaen.
ellauri065.html on line 496: taqiyya: Muslim scholars teach that Muslims should generally be truthful to each other, unless the purpose of lying is to "smooth over differences" or "gain the upper-hand over an enemy." There are several forms of lying to non-believers that are permitted under certain circumstances, the best known being taqiyya (the Shia name). These circumstances are typically those that advance the cause of Islam - in some cases by gaining the trust of non-believers in order to draw out their vulnerability and defeat them.
ellauri065.html on line 514: 1. "le ironical" term used alot on 4chan to mock people using maymays (memes) often accompanied by the word "le" for extra effect. 2. a very sweet person who cares about all his close friends and family he may get in trouble a lot but he will never stop caring he is a humble strong and a person who just loves without showing it if you meet an ebin make sure you keep him close he is a good lover and great in bed with a lover take care of any ebin. 3. Someone who is afraid of legit every little frickin´ thing, also known as a wuss or pansy. 4. (Nzadi) (plural mbin) door Synonym: elaŋ.
ellauri065.html on line 527: Spurdo Spärde: a poorly drawn character based on the sprite image of Pedobear. It was originally conceived in the Finnish imageboard Kuvalauta to mock the newcomers who often flooded the site with hackneyed reposts, one of the main materials being images of Pedobear. The character is coarsely drawn on purpose and accompanied by captions that are misspelled and stylized in all cap.
ellauri065.html on line 577:
ellauri065.html on line 621: Henkien taistelu on Joel Lehtosen vuonna 1933 julkaistu romaani pulakauden ja kieltolain aikaisesta Suomesta. Teos on Lehtosen viimeinen romaani.
ellauri065.html on line 633: Groups that particpate are organized vigilante, cult style right-wing hate groups. Unfortunately, to make matters worse these groups are protected by police officers who are actually members of right wing extremist groups. Of coure not all police officers particpate, but rather than expose one of their own officers who are members or know these groups personally, they will remain silent. The officers who do particpate will go as far as making a victim appear insane or mentally ill to shut them up, and destroy that persons credibility so no one will be able to defend themselves. They do this by using the power of law enforcement, and taking a person against thier will, to a hospital that will give them a psychiatric exam. Corupt psychiatrist also lie, and cover up the crime as well. Now that they are powerless,noone will listen. Further destroying the targeted indviduals reputation.
ellauri066.html on line 155: Hellakoski oli lakannut kirjoittamasta runoutta Jääpeilin jälkeen vuonna 1928. Hellaakoski toimi tämän jälkeen maantiedon ja luonnonhistorian opettajana Tyttönormaalilyseossa. Oppilailtaan hän sai liikanimen Koukku. Nenästä se kai tuli. Hän oli myös Helsingin yliopiston dosentti. Hän harrasti maalausta ja oli erittäin tarkasti perehtynyt taidehistoriaan. Ensimmäisellä Italian-matkallaan hän hämmästytti Italian ja taidehistorian tuntemuksellaan lankonsa Wäinö Aaltosen, joka oli käynyt lukuisia kertoja Italiassa. Yli kymmenen vuotta hän puursi maantiedon ja luonnonhistorian opettajana.
ellauri066.html on line 162: Viljo Kojon kanteen tuhertama "lentävä hollantilainen" paatti on niiko vertauskuva hänen nuoruudentuotannolle ominaiselle siljolaiselle eettiselle rigorismille. (Possessiivisuffixi?) Aaltosen Väiskin daideellisempi kaxoisnaama 1940 edustaa sit tätä takinkääntöä. Väiski käytti Hellaakoskea mallina muun muassa Savonlinnan Tuomiokirkon Kirkkopuiston sankaripatsaassa. Hän on myös valanut Hellaakoskesta kaksi pronssiveistosta. Onx tää jotain homoilua? Tokkopa. Väiskillä oli vaimoja niin että päät kolkkasivat. Onnexi se oli kuuro. Kolina ei häirinnyt.
ellauri066.html on line 198: Sukelsi Aleksis Kiven tuotantoon eroksen kautta, Mustapään Lindblandiin (sic) etu- ja Kailakseen takakautta? No ei vaitiskaan, Väiski oli Aaron lanko, Haavio ja Kailas sen frendejä. Yhdessä setämiehet dissas nenäkkäitä tuijunkantajia. Ne oli liian vasemmistolaisia, Kati Vala ainakin. Avioliitosta Lempi "Alinna" Aaltosen kanssa syntyi kaksi lasta, Katri ja Eero Antti (1929–2019), josta tuli hermo- ja mielitauteihin erikoistunut lääkäri. No wonder.
ellauri066.html on line 233: No ei. Virtauxessa ei ole tahtia vaan nopeus, vektori suuntaa ja vauhtia. Onko siinä rytmiä? No ei oikeestaan. Paizi jos on aaltoja. Hengityxessä ja sydämessä on aaltomainen rytmi, pakkomarssille lyödään tahtia. Kai se sit on tässä: keskusjohtoinen keskushermosto antaa tahtia, (para)sympaattinen tunnepuoli määrää rytmiä. Kun sydän exyy rytmistä tarvitaan tahdistin. Tai defibrillaattori, tuo Callen ikäkausilelu, johon Pezku on jo tutustunut. Kesien kesä oli ihana kun Aaron tahti loppuviimein pysyi Lempin rytmissä. Tultiin perille samalla työnnöllä. Koski vapaa tapaa Aaltosen, sotamies on rannassa.
ellauri066.html on line 257: However, in scripture Rachel became fertile eventually and bore Jacob two biological children, Benjamin and Joseph. This aspect of the story, which is not in the show, actually makes Gilead's handmaid/forced surrogate system seem even more cruel and archaic and emphasizes even more the barbarity and evil of the despotic dogma that is the basis of the theocratic Gilead regime."
ellauri066.html on line 478: Out of these two arise those mixed affections and passions of anger, which is a desire of revenge; hatred, which is inveterate anger; zeal, which is offended with him who hurts that he loves; and ἐπιχαιρεκακία [epikhairekakia], a compound affection of joy and hate, when we rejoice at other men's mischief, and are grieved at their prosperity; pride, self-love, emulation, envy, shame, &c., of which elsewhere. Nicomachean Ethics, 2.7.1108b1-10
ellauri066.html on line 498: Specifically, for someone with high self-esteem, seeing another person fail may still bring them a small (but effectively negligible) surge of confidence because the observer's high self-esteem significantly lowers the threat they believe the visibly-failing human poses to their status or identity. Since this confident individual perceives that, regardless of circumstances, the successes and failures of the other person will have little impact on their own status or well-being, they have very little emotional investment in how the other person fares, be it positive or negative. Tässä todennäköinen syy mixi anglosaxeilla ei ole sanaa sille, vaan on gloating (quod vide).
ellauri066.html on line 500: Conversely, for someone with low self-esteem, someone who is more successful poses a threat to their sense of self, and seeing this 'mighty' person fall can be a source of comfort because they perceive a relative improvement in their internal or in-group standing.
ellauri066.html on line 502: Aggression-based schadenfreude primarily involves group identity. The joy of observing the suffering of others comes from the observer's feeling that the other's failure represents an improvement or validation of their own group's (in-group) status in relation to external (out-groups) groups (see In-group and out-group). This is, essentially, schadenfreude based on group versus group status. Joukkueurheilu on vankka bastioni vahingoniloisuudelle. And the domain of politics is prime territory for feelings of schadenfreude, especially for those who identify strongly with their political party.
ellauri066.html on line 520: During the seventeenth century, Robert Burton wrote in his work The Anatomy of Melancholy, "Out of these two [the concupiscible and irascible powers] arise those mixed affections and passions of anger, which is a desire of revenge; hatred, which is inveterate anger; zeal, which is offended with him who hurts that he loves; and ἐπιχαιρεκακία, a compound affection of joy and hate, when we rejoice at other men's mischief, and are grieved at their prosperity; pride, self-love, emulation, envy, shame, &c., of which elsewhere."[37]
ellauri066.html on line 530: Researchers expected that the brain's empathy center of subjects would show more stimulation when those seen as "good" got an electric shock, than would occur if the shock was given to someone the subject had reason to consider "bad". This was indeed the case, but for male subjects, the brain's pleasure centers also lit up when someone got a shock that the male thought was "well-deserved".
ellauri066.html on line 618: Joseph McElroy
ellauri066.html on line 632: Att vara Anders Tegnell i dessa svåra tider måste verkligen kräva en stor mental styrka. Jag är imponerad av denna mans lugn. Jag är imponerad över att han orkar. Att som rådgivare till regeringen i den största kris som drabbat oss i modern tid stå dag ut och dag in på presskonferense
Många skriver som sagt att Anders Tegnell inte är rätt man på posten. Utifrån hans utbildning och meriter tycker jag dock man kan urskönja en helt annan bild. Han är ju snarare en väldigt meriterad läkare och forskare specialiserad på just det han rådgör regeringen kring. I många avseenden är han mycket like Joseph Mengele. Men så mycket snyggare, blond, läng, ingen diastema, stor haka och söt liten mun!
ellauri066.html on line 696: Little wonder, then, that Tegnell is a hero to many in Sweden and to those across the globe who believe that draconian lockdowns are self-defeating.
ellauri066.html on line 899: “The Swedish government decided early, in January, that the measures we should take against the pandemic should be evidence-based. And when you start looking around at the measures that are being taken now by other countries, you find that very few of them have a shred of evidence.” Tegnell said that he had been in close contact with his counterparts in the United Kingdom, who were planning similarly light restrictions. But cases in the U.K. were increasing rapidly.
ellauri066.html on line 902: On March 16th, scientists at Imperial College London published a paper, based on an epidemiological model, predicting that, unless some form of lockdown was imposed, more than five hundred thousand Brits would die from preventable COVID-19 infections. A week later, the Prime Minister, Boris Johnson, announced that his government would be closing schools, bars, and restaurants, falling in step with the rest of Europe. “It was slightly frustrating,” Tegnell told me, when I spoke to him, in August. “We were really hoping we could take us through this crisis together.”
ellauri066.html on line 920: Sweden’s per-capita case counts and death rates have been many times higher than any of its Nordic neighbors, all of which imposed lockdowns, travel bans, and limited gatherings early on. Over all in Sweden, thirteen thousand people have died from COVID-19. In Norway, which has a population that is half the size of Sweden’s, and where stricter lockdowns were enforced, about seven hundred people have died. Finland, 866.
ellauri066.html on line 936: Almost exactly a year from the pandemic’s start, Tegnell said that he believes people should still hold off on judging his policies. “The pandemic is not over,” he said. “Any kind of final review on what’s been good and what’s been bad still awaits us.” Thats what the guys in Nuremberg said: hold your horses, this was supposed to be a 1000-year Reich. Don't blame us on what were only meant as initial experiments.
ellauri066.html on line 945: Not only have thousands more people died than in neighboring countries that imposed lockdowns, but Sweden’s economy has fared little better. “They literally gained nothing,” said Søren F. Kierkegaard, a senior fellow at the Paterson Institute for International Economics in Washington DC. “It’s a self-inflicted wound, and they have no economic gains.”
ellauri066.html on line 948: BLUEWIN; . . . you should know better . . . its way to early to make any kind of conclusions . . . maybe by this time next year we will have a good idea of the winners and losers . . . until then you are just stoking the fire . . .
ellauri067.html on line 81: Eunukki: Se on KARSEEN huono kirja. Kehno 'ihmissuhdetarina' vuorattuna haastatteluihin perustuvalla kansatieteellisellä miljöö ja työprosessikuvauxilla.
ellauri067.html on line 85: Pormestari Muhuhuu: Siirapin litkutusta. Annan kutosen.
ellauri067.html on line 147: Wernher von Braun syntyi Wirsitzissä (nyk. Wyrzysk, Puola) Posenin provinssissa, joka oli tuolloin osa Saksan keisarikuntaa. Hän oli keskimmäinen perheen kolmesta pojasta. Braun kuului vähäiseen vapaaherralliseen aatelissukuun, jonka paronin arvon (saks. Freiherr)) hän myös peri. Braunin isä oli konservatiivinen virkamies Magnus Freiherr von Braun (1878–1972), joka toimi maatalousministerinä liittohallituksessa Weimarin tasavallan aikana. Hänen äitinsä Emmy von Quistorp (1886–1959) oli keskiajan Euroopan kuningashuoneiden jälkeläinen. Wernher von Braun sai äidiltään luterilaisen synnytyxen jälkeen lahjaksi metroskoopin, jonka myötä hänessä heräsi kiinnostus rakettitieteeseen.
ellauri067.html on line 154: During his stay at Fort Bliss, von Braun proposed marriage to Maria Luise von Quistorp (born June 10, 1928), his maternal first cousin, in a letter to his father. He married her in a Lutheran church in Landshut, Germany on 1 March 1947, having received permission to go back to Germany and return with his bride. He was 35 and his new bride was 18. Shortly after, he became an evangelical Christian. He returned to New York on 26 March 1947, with his wife, father, and mother. On 8 December 1948, the von Brauns´ first daughter Iris Careen was born at Fort Bliss Army Hospital.
ellauri067.html on line 185: 1967 Lot 49 wins Rosenthal Award
ellauri067.html on line 188: 1974 Joseph Slade's "Thomas Pynchon" 1st booklength critical study (pprback)
ellauri067.html on line 277: Eugène Marie-Joseph Sue (1803 Pariisi, Ranska – 1857 Annecy, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, taidemaalari ja lääkäri. Suen kirjallinen tuotanto painottuu följetongeina siis jatkokertomuxina ilmestyneisiin viihderomaaneihin, jotka olivat omana aikanaan hyvin suosittuja.
ellauri067.html on line 307: William develops heretical religious ideas, and he writes "a long tract about it ... called On Preterition." In some Protestant doctrines, Christians are divided into "the elect," those chosen by God, and "the preterite," those not chosen, passed over by God. William champions the preterite, and he argues Judas is the savior of the preterite. The narrator then wonders if William´s ideas were "the fork in the road America never took."
ellauri067.html on line 336: Some prominent guest stars on Allen´s program over the years included Frank Sinatra, Orson Welles, Roy Rogers, Bela Lugosi, Ed Gardner, Norman Corwin and Edgar Bergen & Charlie McCarthy. Allen would often ad-lib material and since most radio programs in those days were broadcast live, with the exception of the occasional delay here and there, the audience would sometimes hear a bleep in place of a word or phrase. Siitäkin on tullut mediaklishee.
ellauri067.html on line 400: Clausewitz, Carl von (1780-1831) 182; Prussian general whose writings, especially On War, advocated the concept of total war, in which all the enemy´s territory, property, and citizens are attacked. Clausewitz oli megaluokan paskiaisia. Siihen liittyen L-5227 164; bomb developed by Spottbilligfilm AG to blind "whole populations".
ellauri067.html on line 406: The Latin phrase that renders, rather loosely, the Greek phrase "ἐν τούτῳ νίκα", transliterated as "en toútōi níka" (Ancient Greek: [en túːtɔːi̯ níːkaː], Modern Greek: [en ˈtuto ˈnika]), literally meaning "in this win".
ellauri067.html on line 413: Bishop Simon Brute College Seminary, Indianapolis, Indiana USA. College of the Holy Cross, Worcester, Massachusetts. Georgian Institute of Public Affairs, Tbilisi, Georgia. Hardey Preparatory School for Boys, Chicago, Illinois USAHoly Cross College, Arima, Trinidad. Holy Cross College, Kalutara, Sri Lanka. Holy Cross College of Carigara, Carigara, Leyte, Republic of the PhilippinesHoly Cross High School, Camp Phillips, Bukidnon, Republic of the Philippines. Holy Cross School, Winnipeg, Manitoba, Canada. Instituto Tecnológico de Mérida, Mérida, Mexico. Madras Christian College, Madras, IndiaMarist Brothers High School, Fiji Suva cityLegon, Ghana. Quitman High School, Quitman, Louisiana USA. St Eunan´s College, Letterkenny, County Donegal, Republic of Ireland. St. Joseph´s Grammar School, Donaghmore, County Tyrone, Northern Ireland. St. Michael´s Church School, Christchurch, New ZealandSt. Thomas´ Secondary School, Kano, NigeriaStrangford Integrated College, Carrowdore, County Down, Northern Ireland. Wah Yan College, Wan Chai, Hong Kong. Wah Yan College Kowloon, Yau Ma Tei, Hong Kong.
ellauri067.html on line 422: Richard Freiherr von Krafft-Ebing (1840–1902; full name Richard Fridolin Joseph Freiherr Krafft von Festenberg auf Frohnberg, genannt von Ebing) was an Austro–German psychiatrist and author of the foundational work Psychopathia Sexualis (1886). He died in Graz in 1902. He was recognized as an authority on deviant sexual behavior and its medicolegal aspects. Krafft-Ebing´s principal work is Psychopathia Sexualis: eine Klinisch-Forensische Studie (Sexual Psychopathy: A Clinical-Forensic Study), which was first published in 1886 and expanded in subsequent editions. The last edition from the hand of the author (the twelfth) contained a total of 238 case histories of human sexual behaviour. Translations of various editions of this book introduced to English such terms as "sadist" (derived from the brutal sexual practices depicted in the novels of the Marquis de Sade), "masochist", (derived from the name of Leopold von Sacher-Masoch), "homosexuality", "bisexuality", "necrophilia", and "anilingus".
ellauri067.html on line 424: Krafft-Ebing considered procreation the purpose of sexual desire and that any form of recreational sex was a perversion of the sex drive. "With opportunity for the natural satisfaction of the sexual instinct, every expression of it that does not correspond with the purpose of nature—i.e., propagation,—must be regarded as perverse."
ellauri067.html on line 441: “I was so fucked up while I was writing it . . . that now I go back over some of those sequences and I can’t figure out what I could have meant.”
ellauri067.html on line 454: Schwarzkommando: (p. 359) supposed herero fighters in the service of the nazis. It is propaganda like King Kong or the black science man Neil Degrasse Tyson to make black people seem intelligent. The Schwarzkommando in Gravity´s Rainbow is fictional. Schrödinger´s douchebag is a guy who says offensive things and decides whether he is joking based on the reaction of people around him.
ellauri067.html on line 457: Astrophysicist Neil deGrasse Tyson was criticized this week after claiming on Christmas Eve that Rudolph, the fictional red-nosed reindeer who leads Santa Claus’s sleigh, has been “misgendered.”
ellauri067.html on line 459: “Santa doesn´t know Zoology: Both male & female Reindeer grow antlers. But all male Reindeer lose their antlers in the late fall, well-before Christmas,” Tyson tweeted. Find Out More!
ellauri067.html on line 461: He continued, “So Santa´s reindeer, which all sport antlers, are therefore all female, which means Rudolf has been misgendered.” Tyson’s message triggered swift criticism, which included accusations that Tyson was “ruining things that are supposed to be fun.” “Why ruin this magic for children with your reddit-tier haha i’m so smart bulls***, this isn’t funny, you aren’t clever, and nobody cares, let them have this magic in their lives, you sound like an adolescent,” another person said. “They’re magic reindeer a**hole. The normal rules don’t apply. Quit trying to s*** on Christmas,” one person replied.
ellauri067.html on line 493: Book reviewers have a long history of attacking Pynchon for his flat characters. Roger and Jessica are susceptible to this criticism. Neither is given much of a history. We don’t know where they grew up or who their parents were. This is one of the great failings of... what to call it? "middlebrow" is antiquated... anyway, a very common kind of criticism (common in the Anglo-American world, anyway), and it affects how authors write (which is one reason I read mainly Russian literature these days). I don't need to know "where they grew up or who their parents were" and I don't much care, unless, of course, you write about it brilliantly because that´s truly what you want to focus on, as opposed to "welp, better provide a plausible background for my characters so the reader will believe they're behaving this way." Just write good sentences in a good and surprising order. Two people have fallen out of love? I don't care if it's because one of them has mommy issues or the other was bullied as a child—people fall out of love all the time, for any reason or none, just tell me what they do about it, and in language that makes me want to keep reading! Teoxet on tärkeät, vähät elämästä. En jaxa luontokuvauxia, hyppään ne heti yli.
ellauri067.html on line 509: Pynchonin puolesta on sanottava, ettei se pidä reporttereista. Kuten eunukki, se ei tykkää siitä otetuista kuvista. Vanha hiirihammaspeikko varmaan kummittelee. Se nai yli viisikymppisenä kustannustoimittajansa (joka on lähes yhtä hienoa lännen aatelia, Roosevelttejä), ja sillä on kai poika. Sen naisjutuista suurin osa on mitä todennäköisimmin toiveajattelua. Sentään toivoo jotakin, ajatteleekin, ja kirjoittelee haikeasti naisista ja nainnista, toisin kuin vielä estyneempi Juotikas. Ei ihme että Jaska fanittaa sitä niin kovasti.
ellauri067.html on line 523: Freaks – kummajaiset (Freaks) on Tod Browningin ohjaama yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1932. Se perustuu Tod Robbinsin sanomalehtiartikkeliin ”Spurs”. Elokuvan pääosia näyttelivät aidot ”kummajaiset” sirkuksen ja karnevaalien maailmasta: lyhytkasvuiset Harry ja Daisy Earles, siamilaiset kaksoset Daisy ja Violet Hilton, jalaton Johnny Eck, jalaton ja kädetön Randian, androgyyni Josephine-Joseph ja monet muut.
ellauri067.html on line 566: "his batman, a Corporal Wayne" [Batman's "real-world" identity was Bruce Wayne], 11; comicbook fangs, 21; Sir Denis Nayland Smith, 83, 277-78, 592, 631, 751; Hop Harrigan, Tank Tinker, 117; "old-fashioned comical room" 122; Dumbo, 135; Donald Duck, 146; Hansel and Gretel, 174; "comic-book colors" 186; "paint FUCK YOU in a balloon coming out the mouth of one of those little pink shepherdesses" 203; Plasticman, 206, 314, 331, 752; "he passes into a bickering of canary-yellow Borsalini, corksoled comicbook shoes with enormous round toes" 254; "this cartoon here" 263; "a Sunday-funnies dawn" 295; Rocketman, 366, 376, 379, 436, 512, 596; Captain Midnight Show, 375; Green Hornet, 376; "the only beings who can violate their space are safely caught and paralyzed in comic books" 379; Mickey Mouse, 392; Sundial, 472; Wilhelm Busch (cartoonist), 501; Porky Pig, 545; "comic technocracy" 579; "comic-book cats dogs and mice" 586; Bugs Bunny, 592; "comicbook-orange chunks of island" 634; Porky Pig tattoo, 638 (on Osbie Feel's stomach), 711 (on André Omnopon´s stomach); Robin Hood, 664; Mary Marvel, Wonder Woman, 676; comic-book Kamikazes, 680; "down comes a comic-book guillotine on one black & white politician" 687; Crime Does Not Pay, 709; Superman, 751; The Lone Ranger & Tonto, 752; Philip Marlowe, 752; Submariner, 752; Jimmy Olson, 752; See also Byron the Bulb; Floundering Four; Komical Kamikazes; Plasticman; film/cinema references.
ellauri067.html on line 593: The letter is a direct adoption of Old Italic (Etruscan or Latin) s (𐌔), ultimately from Greek sigma (Σ). It is present in the earliest inscriptions of the 2nd to 3rd century (Vimose, Kovel).
ellauri067.html on line 606: Come Josephine In My Flying Machine is a popular song with music by Fred Fisher and lyrics by Alfred Bryan. First published in 1910, the composition was originally recorded by Blanche Ring and was, for a time, her signature song. Ada Jones and Billy Murray recorded a duet in November 1910, which was released the following year. There have been many subsequent recordings of the pop standard.
ellauri067.html on line 608: A Hot Time in the Old Town, also titled as "There’ll Be a Hot Time in the Old Town Tonight", is an American popular song, copyrighted and perhaps composed in 1896 by Theodore August Metz with lyrics by Joe Hayden. Metz was the band leader of the McIntyre and Heath Minstrels. The song was a favorite of the American military around the start of the 20th century, particularly during the Spanish–American War and the Boxer Rebellion. The tune became popular in the military after it was used as a theme by Teddy Roosevelt´s Rough Riders.
ellauri069.html on line 67: Their memoir is an attempt to understand their gambling obsession as a way of coping with guilt over his death. “The addiction to gambling, with the unsuccessful struggles to break the habit and the opportunities it affords for self-punishment, is a repetition of the compulsion to masturbate,” Freud says in “Dostoevsky and Parricide”; “the relation between efforts to suppress it and fear of the father are too well known to need more than a mention.” No one believes Freud anymore, of course. A great deal of his writing is, at one level of explicitness or another, about the authority of fathers and the struggle for autonomy. (And Barthelme was a close reader of Freud.)
ellauri069.html on line 76: A couple of years after Barthelme took the apartment, the writer Kirkpatrick Sale and his wife, Faith, an editor, moved in downstairs and became close friends. They had been students at Cornell with Pynchon, and Pynchon would write part of “Gravity’s Rainbow” (1973) in their apartment.
ellauri069.html on line 91: Barthelme incorporates bits from other people’s texts into his stories, and a good deal of his writing sounds like (and some of it plainly is) pastiche, as though it had been composed in the style, or spoken in the voice, of someone else.
ellauri069.html on line 93: It can certainly look, in short, as though Barthelme, like Warhol, were simply dropping the question of whether something counts as literature or not, since markers of the literary are impossible to find in his writing. The high-art traditionalist has no place to hang his beret. Daugherty’s purpose is to convince us that this was not Barthelme’s intention.
ellauri069.html on line 127: Sidney Joseph "S.J." Perelman (February 1, 1904 – October 17, 1979) was an American humorist and screenwriter. He is best known for his humorous short pieces written over many years for The New Yorker. He also wrote for several other magazines, including Jude, as well as books, scripts, and screenplays. Perelman received an Academy Award for screenwriting in 1956.
ellauri069.html on line 139: Balaclava helmet: A balaclava, also known as a balaclava helmet or Bally or ski mask, is a form of cloth headgear designed to expose only part of the face, usually the eyes and mouth. Depending on style and how it is worn, only the eyes, mouth and nose, or just the front of the face are unprotected. Versions with a full face opening may be rolled into a hat to cover the crown of the head or folded down as a collar around the neck. Sellanen ällöttävä roistomyssy.
ellauri069.html on line 150: Chebychev's Theorem: 638; In measure spaces, nearly all the values are close to the mean value.
ellauri069.html on line 172: Gene Krupa: Eugene Bertram Krupa, Born:January 15, 1909, Chicago, Illinois, U.S., Died:October 16, 1973, Yonkers, New York, U.S. was an American jazz drummer, band leader and composer known for his energetic style and showmanship. His drum solo on "Sing, Sing, Sing" elevated the role of the drummer from an accompanying line to an important solo voice in the band.
ellauri069.html on line 176: SKF: Smith Kline & French oli am. lääkefirma joka sai patentin 1932 keximälleen metamfetamiinille. Siis piriä, jota Nipsukin lie napsinut dosettikaupalla. Sitäkö iso-Pauli sai sodassa vai efedriiniä? Joo sitä se oli, pervitiiniä. Mun syntymävuonna 1952 SKF osti oikat klorpromatsiiniin, ekaan tehoavaan psykoosilääkkeeseen. Kauppanimellä Thorazine® PS:n Samuli Edelman säilyttää sitä ilvespurkissa (p.753, ei kai olla vielä niin pitkällä). Tämä lääke tyhjensi pöpilät yhtä tehokkaasti kuin penisilliini keuhkoparantolat. Olen kai jo sanonut että inhoon huumeita ja vihaan muitakin lääkkeitä, voiteita ja truuttoja.
ellauri069.html on line 178: Hoagy Carmichael: Hoagland Howard " Hoagy " Carmichael (November 22, 1899 - December 27, 1981) was an American singer, songwriter, and actor. American composer and author Alec Wilder described Carmichael as the "most talented, inventive, sophisticated and jazz-oriented of all the great craftsmen" of pop songs in the first half of the 20th century.
ellauri069.html on line 283: Maailman Sota IIn aikana Syyskuussa 1944, Sakun voimat tähtäävät V-2 roketteja Lontooseen, Englantiin. Amerikan sotilas Alokas Laiskiais-Entropia
ellauri069.html on line 393: —the love affair between statistician Roger Mexico and Jessica Swanlake, whose love seems to be all that can save him from being psychologically consumed by the war;
ellauri069.html on line 430: 90-luvun lopulla feministipiireissä alettiin huolestua siitä innosta, millä Saska Saarikoski -kaliiperin miehet lähti naisten asialle. Enste yleistettiin naisasia sukupuoliasiaxi ylipäänsä (sehän on miehiä aina kiinnostanut muutenkin). Sanottiin ettei ole tärkeetä mitä kullakin on jalkovälissä, kyllä miekkoset saa ja osaa olla naismaisia siinä missä naikkoset. Parhaat kokitkin on miehiä.
ellauri069.html on line 438: Entäs nyttemmin? No ehkä miesporukoita lohduttaa että raketti on niin mulkun oloinen ja kaivautuu syvään maaemon vakoseen ennenkuin se mehevästi räjähtää ja roiskuttaa sisätönsä ulos. Kuulostaako tutulta? "Oi kuinka fallinen!". Teräserektio, kova roketti, rakastettava mutta hömelö Luontoäiti... On tää vielä vähän roolitettua, sori Tomelo.
ellauri069.html on line 457: A: I never thought I would live to see a time when Gravity’s Rainbow would be denigrated and dismissed for lacking sense. This book appeared when I was a freshman at university. It was immediately chosen as part of the reading list for a course in 20th century fiction in English and regarded as important, and it was expected that simple-minded undergraduates should be able to make a serious attempt to engage with the book using heart, faith, skill, and such intelligence as they possessed. As a result, I own a first edition. ;)
ellauri069.html on line 472: The book's pivot, the transition from Book III to Book IV, takes place on August 6, 1945, the day Hiroshima was bombed. The V2 rocket is now the precursor to the nuclear ICBM, and the final sections of the book -- the only parts set in contemporary times -- ask the same question of the contemporary reader, including quite directly on the last page: what do you think, what do you do, in those last moments before everything ends?
ellauri069.html on line 479: Imagine a story that combines Ulysses, Catch-22, The Canterbury tales, Under the Volcano, On the Road and many others. First, there is a huge cast of characters and most times, it is unclear who’s speaking and to whom. A second challenge is getting into the context of the book. The novel demands a vast knowledge of history, geography, music, literature, science, mathematics and occult. Apart from this the book also explicitly deals with profanity, racism, violence, pedophilia, coprophilia and seemingly infinite number of sex scenes. That being said, Pynchon doesn’t throw them arbitrarily and each one of them have a purpose. The main plot itself is set at the end of World War 2 and Europe is in chaos. As new countries and alliances are being formed, so too are new perspectives within the characters. Mental state being broken down, people making poor choices and actions being justified and helps us see how people tend to live destructively. As if there complexities weren’t enough, Pynchon includes a “postmodern” aspect of the book that leaves the first-time reader confused. Pynchon’s voice is seen through this aspect and a sense of paranoia creeps throughout the book and everything is questioned.
ellauri069.html on line 493: Between 1987 and 2018, I made several runs at the book, but got inextricably bogged down in the prose, often giving up when the book did not yield easy rewards for the reader. I tried hard to let the reading “wash over me” but I always put the book down, never to pick it up again.
ellauri069.html on line 606: Where is the Pope whose staff will bloom for me? Missä paavi jonka sauva kukkii?
ellauri069.html on line 642: During the line-crossing ceremony, the Pollywogs undergo a number of increasingly embarrassing ordeals (wearing clothing inside out and backwards; crawling on hands and knees on nonskid-coated decks; being swatted with short lengths of firehose; being locked in stocks and pillories and pelted with mushy fruit; being locked in a water coffin of salt-water and bright green sea dye (fluorescent sodium salt); crawling through chutes or large tubs of rotting garbage; kissing the Royal Babys belly coated with axle grease, hair chopping, etc.), largely for the entertainment of the Shellbacks.
ellauri069.html on line 654: It's the April nose that only grows in the early spring
ellauri069.html on line 672: The packaging for the new Cracker Jack returns to prominence the familiar logo of the sailor boy and his dog. Officially, those are Sailor Jack and Bingo -- introduced in 1918 and based on the Rueckheims’ nephew and a stray dog adopted by one of the partners.
ellauri069.html on line 674: In addition to new flavors, Cracker Jack now offers what it describes as enhanced prizes -- stickers with fun facts and digital codes that you can use on a Cracker Jack-branded app. Somehow, those don’t have quite the charm as temporary tattoos and secret decoder rings.
ellauri069.html on line 756: Kun Dorothy ja sen ystävät tapaavat Welhon taas, Toto kompastuu varjostimeen valtaistuinsalin kulmassa, paljastaen Welhon, joka surullisesti selittää olevansa humpuukia—tavallinen vanha mies, joka tuli kuumailmapallolla Oziin kauan sitten Omahasta. Hän varustaa Varixenpelättimen päällä joka on täynnä leseitä, pinnejä ja neuloja ("paljon kupouusia aivoja"), Tölkki Puumiehen silkkisydämellä täytettynä sahanpurulla, ja leijonan "rohkeus"juomalla (75-prosenttista etanolia). Heidän uskonsa hänen voimiinsa tekee näistä itemeistä kohteita heidän haluilleen. Hän päättää heittää Dorothyn ja Toton kotiin ja sitten mennä takas Omahaan pallollaan. Lähtiessä hän palkkaa Varixenpelättimen varapresidentixi, minkä se lupaa tehdä autettuaan Dororothya palaamaan Kansaxeen. Toto jahtaa kissanpoikaa väkijoukossa ja Dorothy lähtee sen perään, mutta palloa pidättävät köydet katkeavat ja Welho kelluu tiehensä.
ellauri069.html on line 762: Biographers report that Baum had been a political activist in the 1890s with a special interest in the money question of gold and silver (bimetallism). The City of Oz earns its name from the abbreviation of ounces "Oz" in which gold and silver are measured. Unssin kaupunki. For example, the Tin Woodman wonders what he would do if he ran out of oil. "You wouldn't be as badly off as John D. Rockefeller", the Scarecrow responds, "He'd lose six thousand dollars a minute if that happened." Dorothy—naïve, young and simple—represents the American people. She is Everyman, led astray and seeking the way back home. Moreover, following the road of gold leads eventually only to the Emerald City, which may symbolize the fraudulent world of greenback paper money that only pretends to have value. It is ruled by a scheming politician (the Wizard) who uses publicity devices and tricks to fool the people (and even the Good Witches) into believing he is benevolent, wise, and powerful when really he is a selfish, evil humbug.
ellauri069.html on line 772: The Tin Man representing the industrial workers, especially those of American steel industries
ellauri069.html on line 785: In fact, Baum proposed in two editorials he wrote in December 1890 for his newspaper, the Saturday Pioneer, the total genocidal slaughter of all remaining indigenous peoples. "The Whites," Baum wrote, "by law of conquest, by justice of civilization, are masters of the American continent, and the best safety of the frontier settlements will be secured by the total annihilation of the few remaining Indians. Why not annihilation?"
ellauri070.html on line 111: Hän antaa hiustensa ja partaansa kasvaa. Hän pukeutuu kukkapaitaan ja farkkuhousuihin, mutta viettää mielellään kokonaisia päiviä alasti. Muurahaiset juoxentelevat hänen letkullaan, perhoset laskeutuvat hänen kasseilleen. Hän voisi livahtaa Ruoziin tai palata Amerikkaan. Amerikka on kuiskannut hänelle unessa rakasta minua. Ota minut takaata. Dog bless Amerika.
ellauri070.html on line 154: Saksalaiset pitävät Duinoja vaikeimpana omalla kielellään kirjoitettuna lyriikkana. Kokoelman tutkiminen, tulkitseminen ja selittäminen ovatkin katkeamaton eksegeettinen prosessi. Yhä uusia hörhiläisiä takertuu siihen kuin kärpäspaperiin.
ellauri070.html on line 194: ist noch besonders zu sehn, wie das Geld sich vermehrt, anatomisch, ditto, nähtävää, lisääntymistä, miten pennoset kasvaa,
ellauri070.html on line 214: zeitlosen Gleichmuts, dem der Entwöhnung vieraannutusta elämisestä vasta alottelemassa
ellauri070.html on line 228: Und sie leitet ihn leicht durch die weite Landschaft der Klagen, Hiän johtaa sen keposesti valitusten tienoon halki,
ellauri070.html on line 278: Und nicht einmal sein Schritt klingt aus dem tonlosen Los. Varvaskaan ei kaiu arvasta äänettömästä.
ellauri070.html on line 313: Skippy: Thomas More believed "Skippy" alludes to the Percy Crosby cartoon strip Skippy, of 1920s-1945 vintage: "Skippy, like Orphan Annie, led a schlemihl's life, always threatened by evil forces of change, which meant, for the politically reactionary Crosby, Rooseveltian changes in the direction of liberalism, urbanism, and the homogenized Global Village." (p.170n.)
ellauri070.html on line 340: In Jewish Kabbalistic cosmology of Isaac Luria, the qlippot are metaphorical "shells" surrounding holiness. They are spiritual obstacles receiving their existence from God only in an external, rather than internal manner. Divinity in Judaism connotes revelation of God's true unity, while the shells conceal holiness, as a peel conceals the fruit within. They are therefore synonymous with idolatry, the root of impurity through ascribing false dualism in the Divine, and with the Sitra Achra (סטרא אחרא "Other Side"), the perceived realm opposite to holiness. They emerge in the descending seder hishtalshelus (Chain of Being) through Tzimtzum (contraction of the Divine Ohr), as part of the purpose of Creation. In this they also have beneficial properties, as peel protects the fruit, restraining the Divine flow from being dissipated. Kabbalah distinguishes between two realms in qlippot, the completely impure and the intermediate.
ellauri070.html on line 365: Hän oli yksi Brasilian ensimmäisistä samban supertähdistä ja näytteli Brasiliassa myös kuudessa elokuvassa. Kymmenen vuoden kuluttua hänet kutsuttiin esiintymään Broadwaylle New Yorkiin. Miranda saapui yhtyeensä (Bando da Lua) kanssa Yhdysvaltoihin 1939, ja hänestä tuli tähti 1940-luvun alussa. Nyttemmin Lua tunnetaan tekoälyn ohjelmointikielenä. Yhdysvaltojen hallitus vetisti hänen uraansa osana presidentti Franklin Rooseveltin ”Hyvä naapuri” -politiikkaa. Hän oli maan parhaiten ansaitseva taiteilija usean vuoden ajan 1940-luvulla, ja vuonna 1945 hän oli parhaiten ansaitseva nainen Yhdysvalloissa.
ellauri070.html on line 384: "A penny saved is a penny earned" is a quote often attributed to Benjamin Franklin, however, he didn’t coin it. In his 1737 Poor Richard’s Almanac, Franklin delivered the line: “A penny saved is two pence clear.” And later, in the 1758 almanac, he wrote a version closer to the saying we know: "A penny saved is a penny got." He never used the word "earned."
ellauri071.html on line 40: Kenosha Kid: Thomas Pynchon's novel Gravity's Rainbow possesses an image which has intrigued readers of the novel since its introduction. Many readers come away from the novel failing to find the answer to one question: What is the Kenosha Kid? Critics have argued about the identity of the Kenosha Kid. Some have argued that it does not really exist. Instead, it is only the result of Tyrone Slothrop´s hallucinations brought on by sodium amytal (or "truth serum"). Ironically, the idea that the Kenosha Kid comes out during a dose of "truth serum" proves to be even more confusing for readers (given it may or may not really exist). Other critics have denoted the Kenosha Kid as a dance (likening it to the "Charleston" or the "Big Apple" dances).
ellauri071.html on line 93: Roger’s antipathy to Coward´s comedies of manners echoes the comments about Blithe Spirit in the Advent passage at 134 and passim. Pynchon’s own antipathy to the composer, writer and actor goes all the way back to "Lowlands," one of his first published stories.
ellauri071.html on line 95: Sir Noël Peirce Coward (16 December 1899 – 26 March 1973) was an English playwright, composer, director, actor and singer, known for his wit, flamboyance, and what Time magazine called "a sense of personal style, a combination of cheek and chic, pose and poise".
ellauri071.html on line 101: He did not publicly acknowledge his homosexuality, but it was discussed candidly after his death by biographers including Graham Payn, his long-time partner, and in Coward's diaries and letters, published posthumously.
ellauri071.html on line 105: In 1924, Coward achieved his first great critical and financial success as a playwright with The Vortex. The story is about a nymphomaniac socialite and her cocaine-addicted son (played by Coward). Some saw the drugs as a mask for homosexuality; Kenneth Tynan later described it as "a jeremiad against narcotics with dialogue that sounds today not so much stilted as high-heeled".
ellauri071.html on line 121: Another of Coward's wartime projects, as writer, star, composer and co-director (alongside David Lean), was the naval film drama In Which We Serve. The film was popular on both sides of the Atlantic, and he was awarded an honorary certificate of merit at the 1943 Academy Awards ceremony. Coward played a naval captain, basing the character on his friend Lord Louis Mountbatten.
ellauri071.html on line 145: Toi käsitys kaiken yxeydestä on siis paranoidia, vainoharhaisethan on just tollasia sanaseppoja. Hyviä ristikoissa ja anagrammeissa, mutta todellisuudesta aika etäällä. Jos p ja q mainitaan samassa textissä (kuten GR), tottakai ne sitä kautta liittyvätkin toisiinsa. Muze on tosi triviaalia. Senvertasesta voi lyödä mynttiä vaan täys höyrypäät. Käytännössä tärkeämpää on, onko kaikella vaikutusta kaikkeen. Ja se on ihan toinen kysymys, johon vastaus on suhteellisen kielteinen: eipä juuri. Enimmäxeen ei mitenkään huomattavassa määrin, ei. Tollaset perhosefektit on aika harvinaisia.
ellauri071.html on line 201: Eli Rainer poika on oikeasti Rudi, Ernst Rüdiger, tai Rudolf the Red-Nosed Reindeer (h.k.) Senkin sukupuolitus on ehkä epäonnistunut. Forebears-sivuston mukaan Rilket tienaa huomattavasti vähemmän kuin amerikkalaiset keskimäärin.
ellauri071.html on line 220: Junior G-Men was an American counterpart to Hitler Jugend, a boys club and popular culture phenomenon during the late 1930s and early 1940s that began with a radio program and culminated with films featuring the Dead End Kids. After leaving the Federal Bureau of Investigation and a brief stint in Hollywood, Melvin Purvis hosted a children's radio program called "Junior G-Men" in 1936. Purvis had become a national hero for his record as an FBI agent during the so-called "war on crime" in the early 1930s, most notably for leading the manhunt that ended with the death of John Dillinger. As a result of this fame, Purvis was seen as a real-life counterpart to the fictional detectives, such as Dick Tracy, that proliferated in the popular culture targeting boys during this period. As part of the radio program, listeners could join a "Junior G-Men" club and receive badges, manuals, and secret agent props. Shortly thereafter, Purvis became the face of breakfast cereal Post Toasties promotional detective club. The cereal company's fictional "Inspector Post" and his "Junior Detective Corps" metamorphosed into an image of Purvis inviting boys and girls to become "secret operators" in his "Law and Order Patrols."
ellauri071.html on line 451: Seksin suojaikärajaa tiukentava lakimuutosaloite ei mennyt vuonna 2019 läpi, ja suhtautuminen on Ranskassa ristiriitainen. Matzneff on julkaissut 1970-luvulla esseen "Les Moins de seize ans", jossa hän kertoo mieltymyksistään pikkulapsiin. Ranskixet jää kakkosexi pillurallissa vaan pedofilian huippukuskeille belgeille. Sen tauttako niillä on niin paljon aikuisten sarjakuvia?
ellauri071.html on line 460: Tomppeli on varmasti saanut äidiltä vizaa paljaalle pyllylle vähän liian isona. Noi hissi-raketti -symboliikat on aika selviä, miljoonat valkopukuiset siittiöt tungexii kokoontumisaulassa päästäxeen uimaradalle kuin Woodyn elokuvissa. Alaikäisten poikien pyllistelyä nahkahousuissa, "Lederhoseners" (mautonta kulttuurista appropriointia), Nipsun kullin päähän kiinnitetty kulkunen alkaa kilistä. Näkyjä äidin koivunvizasta läjähtämässä päin alastonta pyllyä, pohkeita, jalkateriä ja reisiä kazottuna hameen alta ylöspäin. Voi tuota Nipsua! Lapsuudenmuistoja! Herttasta! On se liikuttava! Se on lapsi joka inhoaa äidin pelmeniä. Nipsun kotiolot on varmaan olleet aika vääristyneet. Taisin olla oikeassa että tässä vikassa luvussa alkaa selvitä mikä oikein on mitäkin, ja mikä Nipsua mahtaa oikeasti vaivata.
ellauri071.html on line 479: Tossa Roger-roolissa jossain lännessä, oisko ollut New Mexicossa, Tom lie bylsinyt jonkun Jerryn Jessicaa, kunnes tämä onnistui saamaan lapsen. Sitten potkis Tompalle, joka lähti nuopeana pohjoseen tai itään äidin luo. S. 956
ellauri071.html on line 489: Waldmeister soll als Mittel gegen dämonische Kräfte verwendet worden sein. In Posen wurde Kühen, die nicht fressen wollten, Waldmeister mit etwas Salz gegeben. Hexen ließen sich angeblich durch eine Mischung von Waldmeister, Johanniskraut und Härtz Bilgen (Mentha pulegium) vertreiben.
ellauri071.html on line 533: Ja jutkut toi ne vuorostaan Babylonin koppihoidon päätyttyä assyrialaisilta peräpuolen vankitaskussa, jos Simo Parpolaan on luottamista. Mutta luottaisitko heppuun joka on kääntänyt sumerixi Elvis Presleyn Blue Suede Shoes, Pirjo Kukkosen parhaan kaverin Tri Emmondtin esittämänä? Minä en, pitemmälle kuin jaxaisin sen heittää.
ellauri071.html on line 624: Tähän se vihdoinkin loppui. Mitähän toikin "virsi" tahtoo sanoa? Eipä se nyt kovin selvä ole. Ketä noi on noi sammuneet razastajat, onxne hyvixiä vai pahixia? Donald Trump ois halunnut oman naamansa sinne kallioseinään presidenttien naamariviin jonnekin Dakotaan. Dakotat ei halunnu. Sinne Dakotaan Shlotrop joutui huuliharpunhakumatkalla vessanpöntöstä (kertoo Tiina Käkelä, alla). Taisit Mexicoon. Se parhaiten nauraa joka nauraa viimexi. Mua ei Nipsu kyllä naurattanut, muistaaxeni kertaakaan.
ellauri071.html on line 638: Kirjallisuustieteen dosentti Tiina Käkelä-Puumala
ellauri071.html on line 643: Ihan hyvä pointti kirjallisuustieteen dosentilla Tiina Käkelällä-Puumalalla. Tohon James Woodin kritiikkiin "hysteerisestä realismista" pitää ehkä perehtyä lähemmin. Zadie Smith, Don DeLillo, Salman Rushdie ja David Foster Wallace mainitaan esimerkkeinä. Ja onhan siinäkin perää että tämmöisiä liimauxista pursuavia kirjoja tehtiin Menippoxen aikana, ja onhan Rabelaiskin hyvin samantapainen. Sitonse tshekki Hasekin sotaromaani (Svejk etc), josta en tykännyt. Ize asiassa en mä ole tykännyt näistä muistakaan. Mä en ilmeisesti ole mikään hysteerinen realismifän, en siedä karnevalismia. Se on liian hulvatonta pikku minulle. Siitä innostuvat on jotenkin salanazeja.
ellauri072.html on line 47: Wallabyja näin yhdellä syrjäisellä tilalla jossain Queenslandissa. Ne oli söpöjä pikku kenguruja, liksom kosedjur. Ostin sieltä omaelämäkerrallisen kirjan jossa yx Australiaan mamuttanut hemmo kertoi miten se kaatoi Queenslandin viidakoissa kymmenittäin jättipuita. Raivas viidakosta puupeltoa. Wallabyt hyppi hädissään kuin kaniinit. Tänään syödään muuten jauhelihasta tehtyä mukailtua jänistä. Elleivät vieraat sitten jänistä.
ellauri072.html on line 204: The problems of Dante's treatment of the punishment of homosexuals in Hell and of his more surprising salvation of still other (unnamed) homosexuals in Purgatory have had two recent responses that restore a central fact: cantos 15 and 16 of Inferno and canto 26 of Purgatorio are in fact concerned with this issue. Boswell's pages insisting on the identity of the sexual sin punished in Inf. 15-16 and the lust repented on the seventh terrace {"Dante and the Sodomites," 65-67} are convincing. "Soddoma" is used clearly to identify homosexual activity in Purg. 26 (vv. 40 and 79) and thus makes clear its meaning in Inf. 11.50 and therefore the nature of the sin encountered in Inf. 15 and 16.
ellauri072.html on line 206: What has gone mainly unnoticed in the various discussions of the problem is something that has puzzled me for some time. Why does Dante treat the homosexual Florentines in Inf. 16 with greater respect than any other infernal figures except those in Limbo? I do not have an answer to that question, but would like to bring it forward. Let me begin with Purg. 26. We have probably not been surprised enough at Dante's insistence that roughly half of those who sinned in lust, repented, and were saved (and are now on their way to that salvation) were homosexual. It would have been easy for him to have left the homosexuals out of Purgatory, and it is hard to imagine an early (or a later) commentator who would have objected to the omission, especially since, in Hell, homosexuality is treated, not as a sin of the flesh, but as one of violence against nature. However, for a unique instance of a commentator who is aware of Dante's unusual gesture see Trifon Gabriele on Inf. 15.46: "Non e' dubbio che 'l Poeta vuol applaudere a questo vitio quanto egli puo'. Puopa hyvinkin. Ecco, gli fa parlare di belle cose e gli fa tutti grand'uomini nelle lettere e nell'arme e nella religione, e finalmente non e' peccato ne l'Inferno o Purgatorio che egli men danni con le parole sue che questo; anzi lo polisce quanto puo' con suoi versi".
ellauri072.html on line 208: This surprising, even shockingly "liberal" view of homosexual love as being the counterpart of the heterosexual kind should cause more notice than it generally does; perhaps even greater surprise should attend the extraordinarily generous gestures made toward the three Florentine homosexual politicians, Iacopo Rusticucci, Guido Guerra, and Tegghiaio Aldobrandi, whom we encounter in Inf. 16. They are presented as being among the most admirable figures in Hell. Let us examine the scene briefly. Virgil, who so often warns Dante when the latter begins to admire or become sympathetic (or overly concerned with) the damned, here is urgent in his approbation of these three sinners: "a costor si vuole esser cortese." This is the only time in Hell in which cortesia is mentioned as a fitting response to the damned except for Beatrice's and Dante's use of "cortese" for Virgil (Inf. 2.58, 2.134). The following tercet only emphasizes the guide's appreciation of their worthiness.
ellauri072.html on line 211: This is the only place in Hell that a group of sinners speaks courteously to Dante in a single voice ("rispuoser tutti" is the indication; again, the only similar moment occurs in Limbo -- 4.98 -- when the four poets give Dante their [unspoken?] greeting as one).
ellauri072.html on line 216: As we see in Inferno 15-16, in Hell Dante damns sodomites as sinners of violence against nature. Nonetheless, even in his Hell, where Dante does not go so far as to include homosexuals as unrepentant lustful in the second circle, he still desexualizes his treatment of sodomy. What do we learn from all this? Yet the fact that here, as in Purg. 26, he chooses to put homosexuals in a good light when there was no apparent compelling reason for him to do so surely should cause us to ask further questions about Dante's views concerning homosexuality. Varmaan se oli homo izekin, Beatrice or no Beatrice. Sixkai sille riitti vaan ulista siitä Beatricesta. Satis enim dictum erat de tam obscena et tam spurca materia.
ellauri072.html on line 219: Mannen berättar vidare att han inte protesterade eftersom han (bögpiskopen) var en sådan auktoritet. Övergreppen blev allt mer regelbundna och aggressiva. När han till sist "brast" och "grät", blev arkebiskopen rosenrasande. Han slog näven i bordet och skällde ut katamiten för at ha "brustit" och "gråtit" så tidigt. Han sade åt snubben att han skulle uppföra sig som en man och visa lite styrka. Men det gick inte längre, snoppen var tom.
ellauri072.html on line 273: Elämänmyönteisenä maailmankatsomuksena ja elämänfilosofiana siitä on apua erilaisissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa, kriiseissä ja kohtaloniskuissa, elämän tarkoituspohdinnoissa sekä ihmisenä kasvun ja ammatillisen kehittymisen prosesseissa.
ellauri072.html on line 477: What will happen when the age-old economy of scarcity gives way to the Age of Leisure? Professor Gabor, who won the 1971 Nobel Prize for physics offers a futuristic projection based on a static population and GNP, "classless, democratic, and uniformly rich." Fearful that total secruity "will create unbearable boredom and bring out the worst in Irrational Man," Gabor is anxious to retain "effort," "hardship," and the Protestant Ethic -- lest society dissolve in an orgy of anti-social, hedonistic nihilism (viz. the current drug explosion and the spoiled-brat students). To avoid such evils Gabor proposes that work and its attendant moral uplift be divorced from production and the service sector of the economy be vastly enlarged. But this is only the beginning -- enthusiastic about Social Engineering Gabor suggests using it to weed out potential misfits, trouble-makers and "power addicts"; supplementing I.Q. tests with E.Q. (Ethical Quotient) measurements; and modeling elementary and secondary education on the 19th century British public school which knew so well how to inculcate good citizenship, intellectual excellence and pride in achievement. The Third World, still wrestling with pre-industrial material want, is ignored -- since we can't afford any more industrial pollution presumably they will just have to adjust to their misery. Gabor's assessment of "the Nature of Man" shows a woefully naive Anglo-American ethnocentricity and complete ignorance of anthropology and his vision of post-industrial utopia operating on the moral axioms of the 19th century is as elitist as it is improbable.
ellauri072.html on line 489: You find yourself thinking that you wouldn’t have wanted him as your brother or lover or close friend, though he would probably have been a very good neighbor, course instructor, A.A. sponsor, or fellow American. You feel, to be honest, repelled.
ellauri072.html on line 516: Any diagnoses seem as unilluminating as saying that the “reason” someone is short is because he is 5-foot‑1. About Wallace’s problems it seems worth noting simply that his A.A. attendance coincided with a long period of relative wellness, and that getting off the antidepressant Nardil, which he had taken most of his adult life, coincided with a serious crash in mood that ended in his suicide six months later.
ellauri072.html on line 548: But yes, Wallace was extremely competitive, even to the point of competing about not being competitive. One of the wincing pleasures of Max’s biography is reading excerpts from Wallace’s correspondence, especially with his close friend and combatant Jonathan Franzen, but also with just about every white male writer he might ever have viewed as a rival or mentor. Aggressive self-abasement, grandstanding, veiled abuse, genuine thoughtfulness, thin-skinned pandering — it’s all there. As the correspondents compete about who is making genuine human connections and who and what is really nice and good, they seem to be in some realm far from most kinds of human connection save for that of heated testosteronic battle.
ellauri072.html on line 552: In this bizarre arena, niceness becomes just one more mode of competition, thereby undermining itself. Supposedly. But not really.
ellauri072.html on line 639: Under Arizona law in 1984, when Wallace turned himself in and confessed to the three murders, to be given the death penalty, prosecutors had to prove that the crime was especially heinous by showing that Wallace either relished in the crime, inflicted gratuitous violence or needlessly mutilated the victims.
ellauri072.html on line 641: In Wallace's case, prosecutors argued that he inflicted gratuitous violence. Here's why:
ellauri072.html on line 647: Two hours later, when Susan Insalaco came home from work, he hit her four or five times with the pipe wrench, killing her also. The prosecutors lost their case. James stopped hitting as soon as he got the family out and cold.
ellauri073.html on line 90: "Se on ihan tavallinen rocklevy ja yli 90 prosenttia rockbiiseistä käsittelee sovinistisesti miehen ja naisen välistä suhdetta.”
ellauri073.html on line 202: Cain gets introduced by some kind of very high-ranking Highway Patrol officer whose big hanging gut and face the color of rare steak seemed right out of southern-law-enforcement central casting and who spoke approvingly and at some length about Senator McCain’s military background and his 100 percent conservative voting record on crime, punishment, firearms, and the war on drugs. Wendy—who has electric-blue contact lenses and rigid blond hair and immaculate makeup and accessories and French nails and can perhaps best be described as a very Republican-looking young lady indeed—is back here at the beige table eating a large styrofoam cup of soup and using her cell phone to try to find someplace in downtown Charleston where Mrs. McCain can get her nails done.
ellauri073.html on line 204: Mrs. McC.’s sedulous attention to her own person’s dress and grooming is already a minor legend among the press corps, and some of the techs speculate that things like getting her nails and hair done, together with being almost Siametically attached to Ms. Lisa Graham Keegan (who is AZ’s education superintendent and supposedly traveling with the senator as his “Advisor on Issues Affecting Education” but is quite plainly really along because she’s Cindy McCain’s friend and confidante and the one person in whose presence Mrs. McC. doesn’t look like a jacklighted deer), are the only things keeping this extremely fragile person together on the Trail. (Onx tää nyt se jota sanottiin julkisesti emättimexi? Ei hizi, kyllä sille tarvittaisiin joku miellyttävämpi sana.)
ellauri073.html on line 214: Ketjuhotellien sieluton anonyymisyys, huoneiden hirveä alati vaihtuva samuus: sänkypeitteiden ainainen kukkakuvio, monet heikot lamput, kiinniruuvatut vaisut taidejäljennöxet seinillä, ilmastoinnin pirstomielinen sipinä, surullinen nukkamatto, vieraiden pesuaineiden hajahdus, seinään pultattu Kleenex-teline, automaattiherätys seinänkokoisesta radiosta, kokoseinän korkuiset pimennysverhot, ikkunat joita ei voi avata. Sama teevee samalla kaapeliohjelmalla jossa sama ääni sanoo "Tervetuloa jne" valikko-ohjelman 8sek nauhalla. Tunne että kaikkea huoneessa on hypelöinyt tuhat kättä ennen sinua. Toisten viemäröinnin äänet. Onko ihme että yli puolet US suikkixista tehdään ketjuhotelleissa.
ellauri073.html on line 244: “Pendelinä?” Tarkoitako "roikkumassa?” Tämmöinen sanakirjasanojen ylikäyttely on kansantauti Wallun kirjoitelmissa: haeskellaan koko ajan hämäriä sanoja, joita meikäläinen saa sitten hakea sanakirjoista, vaan että näyttäis fixummalta ja saisi lukijan tuntemaan izensä epävarmaxi. Ei kukaan käytä sanaa "pendelinä" arkikeskustelussa, eikä tämmösessä puheradioselostuxessa ole mitään syytä tiputella tollasia. Se on siellä yhdestä ja vaan yhdestä syystä: siitä näkyy kuinka iso sanavarasto Wallabylla on, ja kuinka pieni Mattilla. (Myös sanavarasto.) “Oi vau, onpa Wallu hyvä kirjoittaja. Siis tiedäzä, mun piti kazoa sen käyttämä sana sanakirjasta!” Loppu virkkeestä on yhtä hankala, kun Wallu näyttää ymmärtävänsä radiolähetysten tekniikan alkeita, ja vähän tollasta alkusointua heitettynä mausteexi, kuin Dr.Seuss pössyttämässä salviaa. (Tossakin oli alkusointu, huomaatteko? Seuss - salvia! Osataan me muutkin, muttei vaan viizitä.)
ellauri073.html on line 254: Hahaha look at you you fat fuck. You choose to spend your time bashing a man who has been dead for a decade, and there's no real reason for it other than the obvious jealousy that consumes you as an ugly person, inside and out. You break your criticism down into two distinctions: Foster's writing and his character. First, on your criticism of his character, I will say that it is entirely ironic that you choose to do so, considering that in your mediocre (that's right buddy your disgustingly fat ass as it is right now is entirely more mediocre than most unmistakably mediocre things, including (but not limited to) the entire Oakland Athletics organization) life your accomplishments include being - and here I'm just being honest with you, and it's possible that you may have heard this already in your pathetic, insufferable life but just hear me out -- LITERALLY THE FATTEST, BALDEST, AND JUST FLAT OUT UGLIEST PIECE OF SHIT PERSON I HAVE EVER SEEN. (For more on that here's a link to a picture I found of Matt online during a quick goggle search: https://www.google.com/sear....
ellauri073.html on line 262: Foley is disheveled, sweaty, obese, clumsy and unstylish. He exhibits poor social skills, frequently loses his temper, often disparages and insults his audience, and wallows in cynicism and self-pity about his own poor life choices, to which he often makes reference. Foley's trademark line is warning his audience that they could end up like himself: "35 years old, eating a steady diet of government cheese, thrice divorced, and living in a van down by the river!" In most sketches, whenever a member of his audience mentions a personal accomplishment, Foley responds with mockery: "Well, la-dee-frickin-da!", "Whoop-dee-frickin-doo!", or a similarly dismissive remark. The usual outfit of choice for Foley is a too-small blue-and-white plaid sport coat, a too-big white dress shirt, a solid green necktie, black horn-rimmed glasses, ill-fitting khakis which he is continually pulling up, a wristwatch, penny loafers, and slicked-down blond hair. In a prison sketch, he dons blue jeans and a denim shirt with the inmate number "3307" while retaining his watch, glasses and a crucifix necklace (he also mentions a "homemade tattoo of a van down by the river"). While working as a mall Santa in another sketch, he wears a stereotypical Santa outfit, complete with black snow boots.
ellauri073.html on line 296: Hänen ilmaisunsa ei ole millään lailla huoliteltua. Videoista näkee heti, että Immosen ilmaisussa ja olemuksessa ei ole kauppakorkeakoulun sliipattua yhtenäisyyttä, vaan silkkaa savolaista töräyttelyä.
ellauri073.html on line 298: Immosella on Facebookissa miltei 50 000 seuraajaa. Ei kuulemma ostettuja tai botteja, vaan seuraajia tuli runsaasti mainoskampanjan johdosta, jonka kohderyhmänä oli miehen mukaan vaatimattomasti “koko maailma”. Instagramissa Immosella on tätä kirjoittaessa runsaat 2 000 seuraajaa.
ellauri073.html on line 300: Moni on miettinyt, että onko Immonen puuhissaan tosissaan. Rallienglanti ja Immosen vilpitön innostus hämäävät jopa yliopistotutkijoita. Esimerkiksi Koneen Säätiön rahoittaman Kertomuksen vaarat -projektin vetäjä, dosentti Maria Mäkelä kertoi Facebook-kirjoituksessaan luulleensa ensin Immosen videoita parodiaksi uusliberalistisesta puheesta. Dosentti Mäkelä kuvaa Immosen kiteyttävän uusliberalistisen mindset-puheen. Yes you can, sinä otat vastuun ja hoidat elämäsi kuntoon.
ellauri073.html on line 301: Mutta Mäkelä tosiaan erehtyi: Immonen on täysin tosissaan. Immosen normaali puheääni on hieman korkea ja erilainen kuin videoissa. Savon murre on läpitunkeva. Hyvin minimalistisesti sisustetussa asunnossa ei ole paljoakaan ylimääräistä: tv-taso, jumppamatto, sohva. Sekä nurkassa oleva täristyslevy. Ai mikä?
ellauri073.html on line 306: Täristyslevystä hän kuuli motivaatiopuhuja Jack Canfieldiltä, joka on yksi Immosen inspiraation lähteistä. Immonen haluaa esikuvansa tavoin olla satoja miljoonia kirjoja ja videokursseja myyvä motivaatiopuhuja.
ellauri073.html on line 309: Tämä kuvastaa Immosen asennetta hyvin. Ai tällaisen kirjan voi myös tehdä – no tehhään sitten.
ellauri073.html on line 314: Mutei, ei se ole parodiaa. Immonen on vakavissaan. Immosen olemassaolo sinänsä on yx iso parodia jostakin. Miten jenkkipurkka leviää pureximattomana levynä perämezälle tai jotain.
ellauri073.html on line 319: Eli Immosella on nykyään monien muiden inspiraatiosta lähteneiden asioiden ohella oma kirja: Rock Your Day! – Live the Dream!, jonka hän kustansi itse. Immonen kirjoitti kirjaa mentorinsa Steven Raposon avustamana elokuusta 2016 helmikuulle 2017.
ellauri073.html on line 325: Kävelemme ulos, ja Immonen antaa näytteen siitä, miten hän kuvaa videoitaan. Hän hypähtelee ja poseeraa kameralle irvistäen. “Hähähäh, tästä lähtee, nyt tulee tosi energinen video. Let’s go!” Immonen ojentaa kätensä ja alkaa kuvata. Video alkaa kuten kaikki Immosen videot:
ellauri073.html on line 330: Videon jälkeen Immonen hähättää hetken ja näyttää tyytyväiseltä. Immonen tekee motivaatiovideoita yleisölle, mutta myös hyvin paljon itseään varten. Jos on ollut huono päivä, videon kuvaamisen jälkeen Immosella on energinen olo. Vittu se on apina.
ellauri073.html on line 332: Kuulemma monet videot syntyvät hetkessä improvisoiden. Immonen ammentaa niihin kaikkea lukemaansa ja pohtimaansa. Aiheita riittää, ja monia aiheita hän käsittelee monta kertaa. Esimerkiksi Society Money -videolla Immonen puhuu siitä, miten sosiaalituet tekevät ihmisistä orjia. Yksi Immosen teeseistä on, että ”money is spiritual”.
ellauri073.html on line 344: Immosen Rock Your Day -logo muistuttaa paljon nu metal -yhtye Linkin Parkin logoa. Hän sanoo kuulleensa mainintoja näiden yhdennäköisyydestä, mutta tunnustautuu nu metalin sijaan Modern Talking -faniksi. Logo syntyi Immosen hierojan ansiosta.
ellauri073.html on line 346: Kun Immonen alkoi tehdä Rock Your Day -videoita, niin hänelle sanottiin, että nyt Janne on seonnut lopullisesti. Mutta Immosen täytyy elää niin kuin opettaa: Live the dream.
ellauri073.html on line 387: Konservatiivisimmat mennoniitat kuten staufferilaiset pukeutuvat yksinkertaisesti, suhtautuvat kielteisesti uuteen tekniikkaan ja pyrkivät eristäytymään ympäröivästä yhteiskunnasta omiksi maanviljely-yhteisöikseen. Esimerkiksi radiota ja televisiota ei hyväksytä ja autojen käyttöön saatetaan suhtautua kielteisesti, kuljetukseen saatetaan käyttää edelleen hevosta ja vaunuja. Vähemmän konservatiiviset suunnat eivät rajoita pukeutumista tai tekniikan käyttöä, ja uudistusmielisimmät hyväksyvät esimerkiksi homoseksuaaleja jäsenikseen. No jo menee modernixi. Junakin on kosheeria.
ellauri073.html on line 443: “seemed intuitively to sense that it was a matter not of reduction at all, but—perversely—of expansion, the aleatory flutter of uncontrolled, metastatic growth—each well-shot ball admitting of n possible responses, n-squared possible responses to those responses, and on into what Incandenza would articulate to anyone who shared both his backgrounds as a Cantorian continuum of infinities of possible move and response, Cantorian and beautiful because infoliating, contained, this diagnate infinity of infinities of choice and execution, mathematically uncontrolled but humanly contained, bounded by the talent and imagination of self and opponent, bent in on itself by the containing boundaries of skill and imagination that brought one player finally down, that kept both from winning, that made it, finally, a game, these boundaries of self.”
ellauri073.html on line 510: After receiving her master’s degree from the University of Illinois, Mrs. Wallace was an English professor at Parkland College for 35 years. Her passion for learning was paired with a passion to help others learn — she was an enthusiastic, rigorous and above all compassionate instructor who made sure every student she had knew how much their voice mattered. Even after retiring, she taught in correctional facilities around Illinois and volunteered as a companion for Illinois CASA. In 2012, she and her husband, Jim, decided to move from their beloved city of Urbana to Florence, Ariz., to be closer to their family. There, they volunteered with Arizona CASA, hosted family dinners every Sunday, and adopted a much-loved terrier mix named Angus.
ellauri073.html on line 540: David Foster Wallace became a regionally ranked tennis player while growing up in Illinois. David Foster Wallace´s thesis, The Broom of the System, that he wrote while at Amherst College was published in 1987 while he was attending graduate school. In 1989 David Foster Wallace´s short story collection titled Girl with Curious Hair was published. After graduating from the University of Arizona David went on to study philosophy at Harvard University but soon chose to leave. He moved to Syracuse to be with the poet and novelist Mary Karr. While in Syracuse David Foster Wallace wrote most of his famous novel Infinite Jest. The finished book was 1,100 pages long. The novel dealt with addiction, art, and consumerism, and was set in the near future.
ellauri073.html on line 566: Todennäköisimmin koronaviruspandemia on ”eliitin” salajuoni, jonka perimmäisenä tarkoituksena on luoda maapallolle elintilaa karsimalla pois 95 prosenttia ihmiskunnasta.
ellauri074.html on line 77: And then there are those who are always in trouble. Always.
ellauri074.html on line 207: Most of the action in the novel takes place in the Year of the Depend Adult Undergarment, or Y.D.A.U., which is probably AD 2009, taking the Year of the Yushityu... (the lengthily titled 6th Subsidized Year) as 2007. Critic Stephen Burn, in his book on Infinite Jest, argues convincingly that Y.D.A.U. corresponds to 2009: the MIT Language Riots took place in 1997 (n. 24) and those riots occurred 12 years prior to Y.D.A.U. (n. 60).
ellauri074.html on line 287: Gallimard julkaisi Cioranin ensimmäisen ranskankielisen teoksen Hajoamisen käsikirjan (Précis de décomposition) vuonna 1949, ja teos herätti huomiota sekä sisältönsä että lyyrisen, hiotun kielensä ansiosta. Gallimard julkaisi myös suurimman osan Cioranin myöhemmistä teoksista. Cioran sai 1950 Hajoamisen käsikirjasta Ranskan valtion myöntämän arvostetun Rivarol-palkinnon, jonka hän sanoi ottaneensa vastaan, koska tarvitsi rahaa. Myöhemmin hän kieltäytyi kaikista hänelle myönnetyistä kirjallisuuspalkinnoista. Vuonna 1952 julkaistu Katkeruuden syllogismeja (Syllogismes de l'amertume) on Cioranin luetuimpia teoksia, ja sen ansiosta hänestä tuli tunnettu Ranskassa ja koko maailmassa etenkin sen jälkeen, kun se oli julkaistu pehmeäkantisena taskupainoksena. Cioranin kenties merkittävin teos on vuonna 1973 ilmestynyt De l'inconvénient d'être né ('Syntymisen harmillisuudesta'). Vuonna 1987 ilmestyi hänen viimeinen teoksensa Aveux et anathèmes ('Kirouksia ja tunnustuksia'). Suomeksi Cioranin teoksista ovat ilmestyneet Hajoamisen käsikirja ja Katkeruuden syllogismeja. Ne ovat suomentaja Peltosen mielestä ihan paskoja.
ellauri074.html on line 313: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.
ellauri074.html on line 345: Et peut-être c'est ça la vie, sans vouloir employer de grands mots, c'est que l'on fait des choses auxquelles on adhère sans y croire, oui, c'est à peu près ça.
ellauri074.html on line 369: A vingt ans, je n'avais en tête que l'extermination des vieux; je persiste à la croire urgente mais j'y ajouterais maintenant celle des jeunes; avec l'âge on a une vision plus complète des choses.
ellauri074.html on line 389: J'ignore totalement pourquoi il faut faire quelque chose ici-bas, pourquoi il nous faut avoir des aspirations, des espoirs et des rêves.
ellauri074.html on line 408: Joseph Joubert (7. huhtikuuta 1754 Montignac – 4. huhtikuuta 1824 Pariisi) oli ranskalainen moralisti ja esseisti, joka tunnetaan nykyään laajalti hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta teoksesta Pensées.
ellauri074.html on line 449: Vuonna 2005 Vasili erehtyi allekirjoittamaan antisemiittisen kirjelmän «Письмо 5000». The Letter of 5000 (Russian: Письмо 5000), also known as the Letter of only 500 or the Letter of just 19 Deputies (Russian: Письмо 19 депутатов), was an open letter signed by 5,000 Russians, most significantly politicians, aimed at the Prosecutor-General of Russia. The Letter of 5,000 included sharp criticisms of Jews, Jewish leaders, and Jewish organisations, as well as calling for the investigation of the Kitzur Shulchan Aruch as a violation of the Criminal Code of Russia. The letter, published on 21 March 2005, attracted significant discussion in Russian and international media due to its demands, which were widely considered to be antisemitic.
ellauri074.html on line 464: It is written: "You shall walk modestly with your God." It is therefore necessary to be modest in all your ways. Thus when putting on or removing your shirt or any other garment from your body you should be very careful not to uncover your body. You should put on and remove the garment while lying in bed under a cover. You should not say: "I am in a private, and dark place." "Who will see me?" Because the Holy One, Blessed is He, Whose glory fills the entire world [sees] and to Him darkness is like light, Blessed be His Name. Modesty and shame bring a person to submissiveness before Him, Blessed be His name. He does not want to look at your hairy genitals. He knows how they look, after all He made them. Don't worry He does not peek under the cover, although He could.
ellauri074.html on line 470: MKUltra's use of mescaline on unwitting subjects was a practice that Nazi doctors had begun in the Dachau concentration camp. Kinzer proposes evidence of the continuation of a Nazi agenda, citing the CIA's secret recruitment of Nazi torturers and vivisectionists to continue the experimentation on thousands of subjects, and Nazis brought to Fort Detrick, Maryland, to instruct CIA officers on the lethal uses of sarin gas. The project began during a period of "paranoia" at the CIA, when the U.S. had lost its nuclear monopoly and fear of communism was at its height.
ellauri074.html on line 472: MKUltra used numerous methods to manipulate its subjects' mental states and brain functions. Techniques included the covert administration of high doses of psychoactive drugs (especially LSD) and other chemicals, electroshocks, hypnosis, sensory deprivation, isolation, verbal and sexual abuse, as well as other forms of torture.
ellauri074.html on line 496: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Tobbe! Ensamheten är jobbig för unga män men också ett sätt att lära känna sig själv, en del av dig åtminstone. Vilka sociala behov har du? Varför känner du dessa behov? Hur kan du tillgodose behoven trots pandemin? Det finns otroligt många sätt att vara social alone, både med vänner och tillfälliga partners. Testa något av dessa som du är nyfiken på. Våga också vara öppen i hålet där baktill med dina klasskompisar, de har det säkert på ett liknande sätt och kanske kan ni lära känna varandra djupare om ni är öppna om detta. Eller ring gärna till mig! Lycka till!
ellauri074.html on line 656: A Tale of a Tub. Written for the Universal Improvement of Mankind. was the first major work written by Jonathan Swift, arguably his most difficult satire and perhaps his most masterly. William Wotton wrote that the Tale had made a game of "God and Religion, Truth and Moral Honesty, Learning and Industry" to show "at the bottom Jonathan´s contemptible Opinion of every Thing which is called Christianity." The work continued to be regarded as an attack on religion well into the nineteenth century. The overarching parody is of enthusiasm, pride, and credulity. It was widely misunderstood, especially by Queen Anne herself who purposely mistook its purpose for profanity. It effectively disbarred its author from proper preferment in the Church of England, but is considered one of Swift´s best allegories, even by himself.
ellauri077.html on line 46: This article examines David Foster Wallace’s Infinite Jest alongside its eponymous film, arguing that they share a common purpose, but that the former succeeds where the latter fails. Coupled with a biographical and phenomenological analysis, the aim of this examination is to better understand Infinite Jest’s place in the cultural and literary movement away from post-modernism. Through the novel, Wallace seeks a cure for the postmodern malaise that is irony, which creates a distancing effect between author and reader. I argue that he collapses this distance by creating a conversation-like novel that uses sentimentality and endnotes to converse with a generation bombarded with easily consumable irony from television, advertisements, and even art. The results of this conversation are the curtailing of passive consumption of entertainment and the beginning of a new sincerity in literature, which allows for grand narratives without the unending cynicism of postmodernism.
ellauri077.html on line 69: Jos tiedot lähettänyt lukija on oikeassa Tävskytti oli aika lyhkönen ja läski. Sen takiako vaiko siitä huolimatta sen fiktiiviset vanhemmat kirjassa on pitkiä? Isä Jim oli hullu haikara jonka kallo levisi keittiön kuistin seinille mikroaaltouunista, joka oli jääkaapista oikealle pakastimen päällä. 65% hampaista eli 20/28 löytyi jälkisiivouxessa. (Oikea prosenttiluku on 71. Wallu ei kai ollut hyvä päässälaskussa. Kaikki 4 laskutapaa äärettömällä antaa vastauxexi ääretön. Vasta potenssi tuottaa uusia äärettömiä. Jos oletetaan valinta-axiooma siis. Tänse kyllä tiesi kun luki Cantoria.)
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri077.html on line 216: Once again, the preponderance of American culture in Germany makes Infinite Jest a book that is readily understood. (And at this point I can’t help but take glee in the inherently Wallacian irony that American capitalism’s blob-like smearing of the globalized world has prepared the way for a scathing critique of this very same capitalism contained, Trojan Horse-style, inside a recondite mega-novel.) Still, things get lost: Blumenbach said that he “annotated the text as far as I could, and the publishers put those sixty pages of annotations on their website for a while.”
ellauri077.html on line 243: Geoffrey Hinton is the great-great-grandson both of logician George Boole whose work eventually became one of the foundations of modern computer science, and of surgeon and author James Hinton who was the father of Charles Howard Hinton.
ellauri077.html on line 329: Another aspect that defined his thoughts was the concept that would later inspire the work of other great writers such as Kafka, Unamuno, or philosopher Ludwig Wittgenstein. We’re talking about "anxiety", the feeling that never disappears. This is because it also helps us become aware that there are more options in life, that we’re free to jump into the void or take a step back and seek other solutions, like happy homosexuality. There’s always an alternative to suffering, but suffering itself helps "it" grow.
ellauri077.html on line 344: Unamuno no fue protestante. Todos tenemos nuestras contradicciones, nuestros aciertos y errores, y Miguel de Unamuno los tuvo también. Por una parte fue un homófobo militante que animó a condenar a Oscar Wilde y otros escritores españoles homosexuales a trabajos forzados, palabras suyas son: “¿No habrá medio de que estos mártires del placer lleguen a serlo del dolor, de un dolor que les purifique y los eleve? ¿No será cosa de pensar seriamente en la manera de ponerles en disposición de que alguno de ellos escriba la balada del presidio de Ceuta o algo por el estilo?”. En cuanto a las mujeres, algunos estudios sobre la concepción que se desprende de ellas en su obra, concluyen que para Unamuno las mujeres eran ante todo madres y sólo podían amar como tales: “El amor de la mujer, sobre todo, decía que es siempre en el fondo compasivo, es maternal. La mujer se rinde al amante porque le siente sufrir con el deseo.
ellauri077.html on line 397: Seuraavax Unamuno ottaa toisen miekkosen, “Benedict Spinoza miekkosen”, ja keskittyy 3 propositioon Spinozan etiikan osassa 3:
ellauri077.html on line 462: This shared philosophical dimension is analyzed in this study by viewing the novels in light of the existentialist philosophies of Søren Kierkegaard, Jean-Paul Sartre, Ludwig Wittgenstein and Albert Camus. Pah taas näitä pahvikuvia ollaan ronttaamassa esille. Plus ca change, plus c´est la meme chose.
ellauri077.html on line 484: Lällärifilosofeille, pappispimittäjille ym. posetiivareille yhteinen piirre on sanojen "merkitys" ja "arvo" käyttö ihan irrallaan siitä minkä merkityxestä tai arvosta on puhe. Samaa epämääräisyyttä kuin mainoskielessä, "elämä on", "niin hyvää ettei sanotuxi saa". Sellaisen nollapuheen puhujineen sais nakata rodeen ilman vaiheita.
ellauri077.html on line 492: Tässä menee hurjan helpolla puurot ja vellit sekaisin, heilahdetaan yhdestä äärimmäisyydestä toiseen. Suhteellisuudentaju merkkaa sitä, ettei toivotonkaan tilanne ole vakava. Tollanen posetiivari usein unohtaa tän totuuden ja luulee että on oltava jotain koskemattomia pyhiä arvoja. Ei pidä, pyhistely on perseestä. Kyllä ruumitakin syödään kun oikein nälkä tulee. Tai tehdään ihmisnahkasta lampunvarjostimia. Ei se paljon kummempaa oo kuin kaikenkarvaisten elukoiden ampuminen vaan six kun on kiva käyskennellä mezässä.
ellauri077.html on line 555: In his interview with Larry McCaffery, Wallace shows he was aware of his failure to overcome the use of postmodern irony: “I got trapped just trying to expose the illusions of metafiction the same way metafiction had tried to expose the illusions of the pseudo-unmediated realist fiction that had come before it. It was a horror show.”
ellauri077.html on line 557: Se että jossain rosessissa tehdään jätettä joka toimii syötteenä jollekin rosessille jonka jäte kelpaa syötteexi ensinmainitulle rosessille on kierrätystä, hölmöt! Esim paska ruokkii kasvimaassa matoja, joiden jätöxiä syövät kasvit, joiden jätöxistä tekee paskaa eläimet. Ei Siinä ole mitään äimisteltävää. Kemia ei tunne likaa, eikä biologia yöki paskoja. Toisin kuin jenkkipaskat, jotka pyyhkii tiskipöydätkin bakteereja tappavilla aineilla ja ruiskuttaa emättimeen doucheja.
ellauri077.html on line 613: Wallace saw this (psycho) kind of writing as simply an example of self-love. Like the Onan whose name is another Wallu acronym-pun, these writers were working out of “the part that just wants to be loved” (i.e. the wiener) rather than “out of the part [. . .] that can love,” that is the “art’s heart”.
ellauri077.html on line 785: Tomás Luis de Victoria (1548 – 27. elokuuta 1611) oli espanjalainen säveltäjä ja pappi. The Tenebrae Responsories by Tomás Luis de Victoria are a set of eighteen motets for four voices a cappella. The late Renaissance Spanish composer set the Responsories for Holy Week known as Tenebrae responsories. They are liturgical texts prescribed for use in the Catholic observances during the Triduum of the Holy Week, in the Matins of Maundy Thursday, Good Friday and Holy Saturday. The compositions were published in Rome in 1585.
ellauri077.html on line 808: It is almost universally felt that when we call a country democratic we are praising it: consequently the defenders of every kind of regime claim that it is a democracy, and fear that they might have to stop using that word if it were tied down to any one meaning. Words of this kind are often used in a consciously dishonest way. That is, the person who uses them has his own private definition, but allows his hearer to think he means something quite different. Statements like Marshal Petain was a true patriot, The Soviet press is the freest in the world, The Catholic Church is opposed to persecution, are almost always made with intent to deceive. Other words used in variable meanings, in most cases more or less dishonestly, are: class, totalitarian, science, progressive, reactionary, bourgeois, equality.
ellauri078.html on line 74: Emily Dickinson (1830-1886) on (oli) 1 American suurimmista ja omaperäisimmistä runosepoista ja kaikkien aikojenkin omaperäisimpiä. Kuten kirjoittajat kuten Ralph Waldo Emerson, Henry David Thoreau, and Walt Whitman. Nää äijät mul on jo mut Emilyä ei vielä oo. Aika sovinistista.
ellauri078.html on line 80: Dickinson´s verse is often associated with common meter, which is defined by alternating lines of eight syllables and six syllables (8686) or Iambic Tetrameter alternating with Iambic Trimeter. This pattern–one of several types of metrical “feet”–is known as an “iamb.” Common meter is often used in sung music, especially hymns (think “Amazing Grace” of "Yellow Roses of Texas").
ellauri078.html on line 101: One more variation on ballad meter would be fourteeners. Fourteeners essentially combine the Iambic Tetrameter and Trimeter alternation into one line. Examples of the form can be found as far back as George Gascoigne – a 16th Century English Poet who preceded Shakespeare. The Yellow Rose of Texas would be an example (and is a tune to which many of Dickinson’s poems can be sung). Wallu varmaan luki tän saman plokisivun ja kuunteli Melvis Pressulan whitey versiota.
ellauri078.html on line 127: There interposed a Fly - Kärpänen tuli väliin -
ellauri078.html on line 141: By Emily Dickinson’s own account, she delighted in all aspects of the school—the curriculum, the teachers, the students. The school prided itself on its connection with Amherst College, offering students regular attendance at college lectures in all the principal subjects— astronomy, botany, chemistry, geology, mathematics, natural history, natural philosophy, and zoology. As this list suggests, the curriculum reflected the 19th-century emphasis on science. That emphasis reappeared in Dickinson’s poems and letters through her fascination with naming, her skilled observation and cultivation of flowers, her carefully wrought descriptions of plants, and her interest in “chemic force.” Those interests, however, rarely celebrated science in the same spirit as the teachers advocated.
ellauri078.html on line 149: At the academy she developed a group of close friends within and against whom she defined her self and its written expression. Among these were Abiah Root, Abby Wood, and Emily Fowler. Other girls from Amherst were among her friends—particularly Jane Humphrey, who had lived with the Dickinsons while attending Amherst Academy.
ellauri078.html on line 151: Dickinson left the academy at the age of 15 in order to pursue a higher, and for women, final, level of education. In the fall of 1847 Dickinson entered Mount Holyoke Female Seminary. Under the guidance of Mary Lyon, the school was known for its religious predilection. Part and parcel of the curriculum were weekly sessions with Lyon in which religious questions were examined and the state of the students’ faith assessed. The young women were divided into three categories: those who were “established Christians,” those who “expressed hope,” and those who were “without hope.” Much has been made of Emily’s place in this latter category and of the widely circulated story that she was the only member of that group. Years later fellow student Clara Newman Turner remembered the moment when Mary Lyon “asked all those who wanted to be Christians to rise.” Emily remained seated. No one else did. Turner reports Emily’s comment to her: “‘They thought it queer I didn’t rise’—adding with a twinkle in her eye, ‘I thought a lie would be queerer.’“
ellauri078.html on line 183: Or Thorns compose so rich a Crown? nyt vuotaa niistä virtana. Tai takuista tehty niin rikasta kruunua?
ellauri078.html on line 197: The hymn is usually sung to either "Rockingham" or "Hamburg", the former being more closely associated with the text in British and Commonwealth hymnals. Another alternative, associated with the text in the 19th and 20th centuries, is "Eucharist" by Isaac B. Woodbury.
ellauri078.html on line 232: Orin nahkamunineen on niin narsistinen että saa erektion kazellessaan izeään videolta omasta potkusta. Joelle parka, muka Kaikkien Aikojen Kaunein Tyttö, jää etäisexi kakkosexi. Se on jonkinlainen Wallun äidin kopio. Se on kaunis vaan jotta se kelpaisi Orinin trofeexi. Joellen poissaollessa Orin panee sairaalassa ei vähempää kuin neljää hoizua tai fysioterapeuttia. Se että surullinen haikara panee sillä aikaa Joellea ei haittaa koska haikarakin on yx Wallun avataareista. Ize asiassa Joellekin on.
ellauri078.html on line 250: Everyone has an equal right to contribute to what I called the “moral environment”—even people whose tastes reflect no “ideas” but only very offensive “prejudices, life styles, and cultures.”
ellauri078.html on line 252: In a genuinely egalitarian society, however, those views cannot be locked out, in advance, by criminal or civil law: they must instead be discredited by the disgust, outrage, and ridicule of other people.
ellauri079.html on line 43: The name "slapstick" originates from the Italian Batacchio or Bataccio – called the "slap stick" in English – a club-like object composed of two wooden slats used in commedia dell'arte. When struck, the Batacchio produces a loud smacking noise, though it is only a little force that is transferred from the object to the person being struck. Actors may thus hit one another repeatedly with great audible effect while causing no damage and only very minor, if any, pain. Along with the inflatable bladder (of which the whoopee cushion is a modern variant), it was among the earliest special effects. Pynchonilla on myös pierutyynyjä.
ellauri079.html on line 69: Vaikka hänellä on vähän muodollista koulutusta ja hän on täysin naiivi maailmasta ulkopuolella aluetta jossa hän elää, Jed Klampetilla on koko joukko moukanjärkeä. 11.ssa episodissa hän paljastuu Mummin tyttären leskexi, Rose Ellenin, vaikka on vain 6v nuorempi kuin Mummi. Hän on Luke Klampetin ja sen vaimon poika, ja sillä on sisko nimeltä Myrtti. Jed on hyvänhkainen mies ja perheen pää. Iso öljylammikko sen omistamassa suossa oli sen rääsyistä rikkauxiin -matkan alku Beverlyn mäkiseudulle. Hän on tavallisesti heteromies Mummin ja Jethron ilveille. Hänen hokemansa on "Noo, koira vieköön!" Sama hokema kuin Sokrateella siis: νὴ τὸν κύνα (ne ton kyna), Phaedo 98e; Cratylus 411b; Phaedrus 228b; Gorgias 461b, 466c. The meaning is obscure but it may be equivalent to 'by gosh' and 'by golly' in English; ways to say 'by God!' without using the name in vain. Jed oli 1/3 hahmosta jotka esiintyivät sarjan kaikissa 274 episodissa. Aika monta koirahokemaa saatiin kuulla siis.
ellauri079.html on line 73: Daisy May Moses jota kaikki sanovat "Mummixi", on Jedin anoppi, joten (?) sitä sanotaan, vaikka onkin anoppi, usein "Mummi Klampetixi" vaikka se on ihan toisen niminen. Sillä on raastinrautamainen henkilöllisyys ja se on äkkivihainen, mutta sen kanteet usein hylkää pätemättöminä patriarkka Jed. Se (mummi) on harras etelävaltiolainen ja pitää izeään baptistikristittynä ("upotettu, ei pirskotettu") anteexiantoa sydämessä. Ize nimitetty "M.D." ("vuoritohtori"), Mummi käyttää "valkoista salama" keitostaan eräänlaisena nukutusaineena kun aloittaa kivulloisia hoitoja kuten juotikasimua ja hampaiden poistoa hohtimilla. (Pst: Juotikasimu ei satu.)
ellauri079.html on line 79: Elly May, Jedin ja Rose Ellen Klampetin ainokainen, on vuoristokaunotar jolla on kansikuvatytön ruumis ja poikatytön sielu. Hän osaa heittää kovaa pesäpalloa ja "painiskella" useimmat miehet kumoon, ja se osaa olla yhtä lempeä ystäviensä eläimien ja perheen kaa kuin se on sitkeä pala "painikumppaneiden" kanssa. Se sanoo kerran että eläimet voi olla parempia kumppaneita kuin ihmiset, mutta kun se tulee vanhemmaxi, se myöntää että "häiskät voi olla hauskempaa painiseuraa kuin elukat". Sen ja perheen koiran Herttuan (vanha verikoira) lisäxi Klampetin tilalla asuu lukuisia lemmikkejä, kiitos eläintenrakastaja Ellyn. 1981 TV elokuvassa, Elly May on eläintarhanjohtaja.
ellauri079.html on line 228: James D. Wallace treats moral considerations as beliefs about the right and wrong ways of doing things - beliefs whose source and authority are the same as any ...
ellauri079.html on line 254: Interest in third sector organisations (TSOs) is growing as their role in addressing social regeneration, especially in urban environments, is regarded as crucial by governmental and supra-governmental organisations. The challenge is increased in multicultural environments, where those from ethnic minorities may struggle to participate in the mainstream economy and society more broadly. There is an assumption that TSOs make a positive contribution to the social good of the diverse communities and client groups that they serve. However, although there have been (...)
ellauri080.html on line 115: 1993 oli lamavuosi joka passitti mut Kouvolaan, mutta suuremmassa mittakaavassa Amerikan unelma myi vielä mainiosti, kun kommunismin peikko oli väistynyt. Posetiivipsykologit pullisteli analyysihauista tuhansilla eri foorumeilla. Eskityyppisille onnen konsulteille lappoi rahaa joka tuutista. Ennen kaikkea niille maxavat työnantajat, jotka palkkaa nykyään vessanpesijätkin testaajien avulla. Faktoroijat tiivistivät amerikkalaisuuden tekotieteellisesti kolmeen luonteeseen ja neljään piirteeseen. Pizzaa toisin leikkaamalla niistä saa 5 ja 7 ja vaikka satoja. Viiden piirteen malli taitaa nykymeisingillä olla suosituin.
ellauri080.html on line 238: This personality dimension includes attributes such as trust, altruism, kindness, affection, and other prosocial behaviors. People who are high in agreeableness tend to be more cooperative while those low in this trait tend to be more competitive and sometimes even manipulative.
ellauri080.html on line 266: Positivity is a trait characterized by gladness, happiness, and emotional stability. Those hig in this trait tend to be more stable and emotionally resilient. Individuals who are low in this trait tend to experience mood swings, anxiety, irritability, and sadness.
ellauri080.html on line 299: Based on this research, many psychologists now believe that the five personality dimensions are not only universal; they also have biological origins. Psychologist David Buss has proposed that an evolutionary explanation for these five core personality traits, suggesting that these personality traits represent the most important qualities that shape our social landscape.
ellauri080.html on line 340: The Temperament and Character Inventory (TCI) is an inventory for personality traits devised by Cloninger and Al. It is closely related to and an outgrowth of the Tridimensional Personality Questionnaire (TPQ), and it has also been related to the dimensions of personality in Zuckerman's alternative five and Eysenck's models and those of the five factor model.
ellauri080.html on line 363: Self-directedness (self-concept) is one of the three aspects of human character in Cloninger’s biopsychosociospiritual model of personality (Cloninger et al. 1993). This character trait involves a person’s sense of responsibility, hopeful purpose, self-acceptance, self-actualization, and resourcefulness (Cloninger 2004). See Cooperativeness and Self-transcendence for the other two aspects of human character.
ellauri080.html on line 385: Cooperativeness is a personality trait concerning the degree to which a person is generally agreeable in their relations with other people as opposed to aggressively self-centred and hostile. It is one of the "character" dimensions in Cloninger's Temperament and Character Inventory. Cloninger described it as relating to individual differences in how much people identify with and accept others. Cloninger's research found that low cooperativeness is associated with all categories of personality disorder. Cooperativeness is conceptually similar to and strongly correlated with agreeableness in the five factor model of personality.
ellauri080.html on line 402: Adaptability: Highly adaptable people can easily switch from one activity or location to another, without any problems. Those who are less adaptable need to take time to feel comfortable with change or new situations.
ellauri080.html on line 415: Varsingin toi viimeinen kohta on kamalan kavaltava ja kavaltavan kamala. Jenkkiposetiivi särähtää. Kiltit Muumi- ja Rölli-peikot vilistävät piiloon kiven alle ja vetävät keltikankaan päänsä ylize.
ellauri080.html on line 422: Anyone who has studied the psychology of Carl Jung will be aware of his development of a system to differentiate the human psychological condition into four fundamental psychological types: intuition, thinking, sensation, and feeling – which is a further elaboration of his separation of personalities into two distinct attitudinal types: introvert and extrovert. But why did he choose just four psychological types? And of all the multitude of possible personality characteristics or modes of operation and approaches to life, why did he choose these four: intuition, sensation, thinking, and feeling?
ellauri080.html on line 441: The introvert will give ultimate significance to subjective, inner experience and will tend to assign importance to what is happening externally only as it related to this inner experience, or only if it will lead to personal growth. The extravert, contrarily, will give ultimate significance to what is happening externally in the objective, outer world and will assign very little importance or completely disregard inner experience, unless it could lead to outer growth. These are obviously two diametrically opposed yet complementary approaches to life, reminiscent of the oriental Yin (introversion) and Yang (extraversion).
ellauri080.html on line 490: “…amidst all the variety and caprice of taste, there are certain general principles of approbation or blame, whose influence a careful eye may trace in all operations of the mind.” — David Hume (ENTP). Hume oli siis quirky and verbally fluid people person. No jaa, myssypäinen poikames. Yhtä saamattomia olivat kumpikin.
ellauri080.html on line 494: Hence, the TE/FI attitude, represented by Nietzsche, assumes that people do things because they want to, they desire to, they have a passionate, sentimental drive to: desires and feelings are the metaphysical bottom-line, for which structure serves only as a vehicle. Meanwhile, the FE/TI attitude represented by Hume assumes that people do things because that is what makes sense to them: because that is the decision-making paradigm which they are working off of, and all feelings, motivations, and desires result from the way a person chooses to logically view the world, whether they realize it or not. Feelings and motivations are merely the skin of logically ascertainable principles upon which people operate.
ellauri080.html on line 498: These two views of the world are, of course, mutually inimical — they inevitably chase each other’s tails. Nietzsche says to Hume: ‘he stole that bread because he wanted to feed his family,’ to which Hume replies, ‘yes, that is true: but why did he want to feed his family? Because he is adhering to a familial principle,’ to which Nietzsche replies, ‘I suppose you could put it that way, but why is he operating according to that principle? It’s because he wants to, because he loves his family,’ to which Hume replies, ‘yes, but why does he love his family? It’s because that is his logical worldview…’ And so on.
ellauri080.html on line 528: Meanwhile, the NE/SI axis is not so trusting of direct experience, which is hardly a mystery, because their perception of reality is introverted, meaning they aren’t interested in direct and photographic reality, but in the ideal versions of experiences abstracted from reality (e.g. Socrates’ search for the overarching ‘idea’ of everyday things like dogs, beds, piety, etc., as opposed to individual instances of these things). This is why, as CelebrityTypes also points out, “The person will also be more careful and meticulous (SI) because there is an unconscious striving to contribute one’s observations to building a system which is valid not just in the here and now, but which is perceived to be true in general: To generate the type of knowledge that could conceivably end up in a future textbook on the subject.” The axis makes use of Ne’s multifaceted nature to accomplish this.
ellauri080.html on line 575: Gilligan's Island is an American sitcom. It aired for three seasons on the CBS network from September 26, 1964, to April 17, 1967. The series followed the comic adventures of seven castaways as they attempted to survive on an island on which they had been shipwrecked. Most episodes revolve around the dissimilar castaways' conflicts and their unsuccessful attempts, for whose failure Gilligan was frequently responsible, to escape their plight.
ellauri080.html on line 609: Life on the island. A running gag is the castaways' ability to fashion a vast array of useful objects from bamboo, gourds, vines and other local materials. Some are simple everyday things, such as eating and cooking utensils, while others (such as a remarkably efficient lie detector apparatus) are stretches of the imagination. Russell Johnson noted in his autobiography that the production crew enjoyed the challenge of building these props. These bamboo items include framed huts with thatched grass sides and roofs, along with bamboo closets strong enough to withstand hurricane-force winds and rain, the communal dining table and chairs, pipes for Gilligan's hot water, a stethoscope, and a pedal-powered car.
ellauri080.html on line 696: “It could be that people with just a few autistic traits have an increased risk of substance-abuse problems, while those with more traits are somehow protected,” Agrawal concluded. “For this study, we clumped all of these symptoms together. In future research, we want to look at how individual traits-like repetitive behaviors or being withdrawn socially-may influence risk. It could be that some traits related to autism are protective, while others elevate the risk for alcohol and substance-abuse problems.”
ellauri080.html on line 715: Every episode begins with a camera's-eye view of a model of a neighborhood, then panning in closer to a representation of a house to the music of a piano instrumental of the theme song, "Won't You be My Neighbor?".
ellauri080.html on line 727: In 1930, he was the Time Magazine, Person of the year. His birth name was Mohandas Karamchand Gandhi. “Mahatma” was an epithet meaning ‘great-souled one’ that was added to his name. He was first called ‘Mahatma’ by Rabindranath Tagore in 1915. Gandhi married aged 13 to Masturbai aged 14. Child marriage was common at the time, but Gandhi later came to oppose child marriage. Anyway to Masturbai. They had five children, one dying in infancy.
ellauri080.html on line 739: His first political action was to try and oppose a bill which stripped Indians living in Natal.
ellauri080.html on line 751: 1919 was a turning point for Gandhi; the government passed a new law which said those accused of sedition could be imprisoned without trial, also the Amritsar Massacre where 400 protesting Indians were killed. It was in 1919 that Gandhi turned against acquiescence to the British Empire and he began to lead non-violent protests.
ellauri080.html on line 754: Gandhi’s most famous campaign was the Salt march of 1930. Gandhi walked to the ocean to make his own salt – thereby non-violently oppose the British law which forbade the Indians from making their own salt. Gandhi used to drink his own pee in the mornings to retain the salt.
ellauri080.html on line 799: Gandhi’s family was also closely connected to Jainism, a religion which made non-violence a key element.
ellauri080.html on line 807: Gandhi was close to a Jain friend Rajchandbhai Mehta.
ellauri080.html on line 1040: Ei ainoastaan biodiversiteetti ole hyvää bisnexelle ("lepo hyvää verelle!") vaan se on myös se eettinen asia tehdä, silloinkin kun muut ei nää. Ikävä kyllä apinat kärsivät epäreilusta rotuerottelusta johtuen kliseisistä tyypeistä ja kärhämien pelosta. 1 kaikista tavallisimmista ja kohutuimmista rotuerottelun lajeista tämän päivän sosieteetissa on sukupuolierottelu. Lähes puolet työvoimasta U.S.ssä muodostuu naisista kuten Mulan, kutenkin vain 4% Fortune500 yhtiöistä on naisjohtoisia, ja vain 17 prosentilla valtaistuimista on naisten pyllyjä. Vaikka naiset ovat hyvin läsnä työvoimassa (tekemässä kaikenlaisia vähäpalkkaisia duuneja), niiden naama työnnetään rotuerottelun lammikkoon kun puhe tulee johtopaikoista. TIME-lehden artikkeli, “Naishuijari” käsittelee Naamakirjan COOta (mikähän sekin on, ei ainakaan CEO) Cheryl Sandbergia ja rotuerottelua ja klisheisiä tyyppejä joita se ja muut työvoiman naiset saavat lättyynsä. Apinat ovat tottuneet ja tutustuneet tiettyihin klisheisiin tyyppeihin, niin että kun niistä poiketaan, apinat ovat vaivaantuneita ja tuohduxissa. TIME-lehden kansi näyttää Sheryl Sandbergin ja sanat “Älä vihaa häntä, sillä hän on menestynyt”. Sandberg uhmasi menestyxellä klisheistä tyyppiä, joka mätkii lättyyn työvoimassa ährääviä naisia, ja koittaa kirjallaan "Nojaa, eteenpäin!" saada muita naisia nojaamaan myös eteenpäin.
ellauri082.html on line 36: – Lyhennelmä Stalinin kirjoittamasta runosta Aamu, salanimellä Soselo.
ellauri082.html on line 78: Wallace hooked up with everyone from friends’ girlfriends to countless young fans. He once asked his friend Jonathan Franzen if his only purpose on Earth is “to put my penis in as many vaginas as possible.” Just like Georges Simenon.
ellauri082.html on line 95: Other people can often see things about you that you yourself cannot see, even if those people are stupid. Because you are stupid too.
ellauri082.html on line 116: DFW: There is an ending as far as I’m concerned. Certain kind of parallel lines are supposed to start converging in such a way that an “end” can be projected by the reader somewhere beyond the right frame. If no such convergence or projection occurred to you, then the book’s failed for you.
ellauri082.html on line 145: Orin (who never attended his father’s funeral) went to the gravesite and dug up his father, releasing the wraith in the process. (244: “After a burial, rural Papineau-region Québecers purportedly drill a small hole down from ground level all the way down through the lid of the coffin, to let out the soul, if it wants out.”) Orin, who is such a partisan of his father that he feels the need to repeatedly ruin the lives of people like his mother, has been mailing the tapes to his father’s enemies in revenge: disapproving film critics in Berkeley and the medical attaché (whose affair with his mother drove Himself especially wild) in Boston. It’s possible he’s being influenced by the wraith in these actions.
ellauri082.html on line 170: Tero Valkosen kirjavinkit 2020: Raastavia ihmiskohtaloita
ellauri082.html on line 214: Runoilijaveli Jönsy lähetti mulle runon Robert Frostilta. Frostin nimi on vilahtanut ohi ehkä jossakin, mutta emmä siitä oikeestaan tiennyt tuon taivaallista, vaikka Aale Tynnin 1000 laulujen vuottakin olin muka lukenut. Tätä lumista runoa ei meidän enkun tunnilla kyllä tullut vastaan, ei tullut kyllä muistaaxeni mitään muitakaan. Meidän enkun maikka ei ollut mikään romantikko, vaan täti aika tyrnävä, kuuluisan Eeva Riikosen enkku-suomi sanakirjan tekijä. Jöns oli opetellut tämän runon ulkoa Kabulissa kirjastossa. Se on jo exoottista se. Olikohan siellä lunta ollenkaan. No tänä vuonna ainakin on tullut lujasti. Mutta nyt on säät sekaisin koko pallolla.
ellauri082.html on line 229: Whose woods these are I think I know. Kenen meziä nää on joo mä tiedän
ellauri082.html on line 282: Jotain narsistista liipalaapaa tääkin on. Se vois hyvin olla jotain homomuistoja, Frostkin oli tiettävästi käynyt suklaatiskillä. Those rhymes!” says Philip on the phone the following morning. “It’s as if nature made them.” Homot ymmärtävät toisiaan puolesta sanasta.
ellauri082.html on line 284: Robert Frost is by no means the only poet in whom a hunger for recognition comes into conflict with a wariness, an inner reticence, a distaste for self-revelation. But I think in him the conflict was particularly acute. On the one hand he could be quite shameless in his pursuit of favourable reviews and his presentation to the public of a folksy and largely misleading image. On the other hand we have cryptic comments like in this poem it is not made explicit what the ‘things forbidden’ are that he has managed to preserve for himself but I take them to be his poems, or those things that his poems keep alive, and he is rightly confident enough in his own powers as a poet to feel that he has succeeded.
ellauri082.html on line 295: Hevoset osallistuu jumalikävään. Älä sure anna hevosen surra sillä on iso pää. Seija piti kovasti tästä runosta. Mä tykkään Emin runosta jossa surisee kärpänen. Kiertää sitä kuin Kristinan ystävänpäiväntorttua.
ellauri082.html on line 312: I’ve chosen to blog this particular passage, which runs ten pages in lenght, for a few reasons, the most honest reason being its unrelenting frankly honest potrayal of a person in the midst of a serious marijuana dependancy. Erdedy’s chapter has him eagerly awaiting the delivery of 200 grams of high-resin weed, of which he will force himself to smoke in its entirety in one hazy fog-induced sitting. Wallace, writing in the 3rd person, manages to get close enough to Erdedy’s running internal monologue to present to us a deeply troubled young man’s addiction and the lenghts he is willing to go to–whislt also attempting to redeem himself through his numerous attempts in kicking the addiction–in order to satisfy his intense cravings.
ellauri082.html on line 314: Wallace’s tight prose and his very precise use of the drug-users thought process, such as planning to smoke in large quantities to induce a horrible high in order to create an intense aversion to smoking or mulling over the decision to call a dealer for an update for their ETA, creates an incruciating relatable charatcer in Erdedy. Anyone who has struggled with slowing down or completely stopping a vice that has consumed their daily life may find this passage incredibly relatable.
ellauri082.html on line 455: Get a dose of her in jackboots and kilt
ellauri082.html on line 463: l) Nosey Parker on nuuskija.
ellauri082.html on line 475: Klinkkeri on yleisnimitys tuhlata teollisuusprosesseista, erityisesti niistä, jotka sisältävät sulatus metallit, hitsaus, polttamalla fossiilisia polttoaineita ja käyttö seppä n Forge, mikä yleensä aiheuttaa suuri kertyminen klinkkerin ympärille hormiin. Klinkeri muodostaa usein irrallisen, tumman kerrostuman, joka koostuu jätemateriaaleista, kuten koksista, hiilestä, kuonasta, puuhiilestä ja hiekasta . Klinkerillä on usein lasinen näkö, yleensä siksi, että prosessin aikana muodostuu sulaa piidioksidiyhdistettä. Klinkeri on yleensä paljon tiheämpi kuin koksi, ja toisin kuin koksi, se sisältää yleensä liian vähän hiiltä, jotta sillä olisi arvo polttoaineena. Klinkeri (jäte) - Clinker_(waste)
ellauri082.html on line 504: In a general theory of evolution the inorganic comes first, then the lowest forms of animal and vegetable life, then forms of life that possess mentality, and finally those like ourselves that possess it in a high degree. (As you can see I am not one of your nature religions types but an honest to god homo sapiens chauvinist.)
ellauri082.html on line 514: Huvittavaa että James todistelee hämäräjuttuja kuvilla jotka esittää hermoverkkoja. Se voi olla vähän nolo nähdessään pilvenlongalta miten lähellä se oli ja silti väärässä. Close but no cigar.
ellauri082.html on line 690: Oho! Sofia Belórf poseeraa niukoissa bikineissä pilvenpiirtäjien keskellä - Kuumaa Dubaissa... Salkkarit-tähti Esko Kovero salaperäisenä eläkepäivistään: "Maailman meno on mitä on, niin ..." Vappu Pimiä haluaisi tämän Suomen ykkösnaisen mukaan Tanssii Tähtien Kanssa kisaan - Arvaatko kenet?
ellauri082.html on line 724: Gately istuu masentavassa keittiössä ja keskustelee kuoleman kanssa. Kuolema selittää ettà kuolema tapahtuu lukemattomia kertoja, ihmisellä on monta elämää ja jokaisen (elämän siis, kai miekkosen) lopussa on nainen, joka tappaa ja vapauttaa seuraavaan elämää. Gately ei oikein hahmota, onko kyseessä yksinpuhelu vai esittääkö hän kysymyksiä ja nainen vastailee niihin. Kuolema sanoo että ihmisen (kai miekkosen) tappava nainen on aina hänen seuraavan elämänsä äiti. Näin asia on: eikö hän tiennyt? Unessa sen tuntuvat tietävän kaikki muut maailmassa paitsi Gately, aivan kuin hän olisi ollut kipeänä juuri sinä päivänä kun asiasta kerrottiin koulussa, joten kuolema joutuu istumaan alastomana ja enkelin kaltaisena ja selittämään asian kärsivällisesti, itse asiassa hieman Beverlyn high schoolin tukiopetuksen tapaan. Kuolema sanoo että nainen joka joko tietäen tai tietämättään tappaa sinut, on aina joku jota rakastat ja aina seuraavan elämän äiti. Tästä syystä äidit ovat rakkaudessaan niin pakkomielteisiä ja yrittävät nlin kovasti, olipa heillä itsellään minkälaisia vaikeuksia tai riippuvuuxia tahansa, he tuntuvat arvostavan lapsensa hyvinvointia enemmän kuin omaansa ja pakkomielteisessä äidinrakkaudessa on aina pieni ikään kuin itsekkyyden häivähdys: he yrittävät hyvittää murhaa, jota kumpikaan ei muista, paizi ehkä unissaan.
ellauri082.html on line 731: Haslam, C. and Montrose, V.T. (2015) Should have known better: The impact of mating experience and the desire for marriage upon attraction to the narcissistic personality. Poster presented at: EHBEA Conference, 29th March to 1st April 2015, Helsinki, Finland. Tamara Montrose: Independent Researcher. Jane Williams´s Lab.
ellauri082.html on line 737: Another study by researchers Carrie Haslam and V. Tamara Montrose found that although narcissistic males do not make good partners, women aged 18 to 28 desire them more than other men. The researchers asked women about their dating experience and desire for marriage. They wanted to see whether these factors influenced their attraction to narcissistic men.
ellauri082.html on line 756: The researchers developed a Victim Signaling Scale, ranging from 1 = not at all to 5 = always. It asks how often people engage in certain activities. These include: “Disclosed that I don’t feel accepted in society because of my identity.” And “Expressed how people like me are underrepresented in the media and leadership.”
ellauri082.html on line 763: The researchers also found that victim signaling negatively correlated (r = -.38) with Honesty-Humility. This is a personality measure of sincerity, fairness, greed avoidance, and modesty. This suggests that victim signalers may be greedier and less honest than those who do not signal victimhood.
ellauri082.html on line 768: Regardless of personal characteristics, those who scored higher on dark triad traits were more likely to be victim signalers. And may be more likely to deceive others for material gain.
ellauri083.html on line 71: V 1914 Helmi palasi Kiinaan ja nai maatalouslähetyssaarnaajan, John Loser Buckin 1917, ja ne muuttivat Suzhouhun, ei siihen kuuluisaan vaan johkin samannimiseen tuppukylään takamezissä. Tätä seutua se kuvaa kirjoissa Hyvää puuta ja Pojat on poikia.
ellauri083.html on line 165: When Bjartur returns, he assumes that Rósa has set the animal loose. When he cannot find her when it comes time to put the sheep inside for the winter, he once more leaves his wife, by now heavily pregnant, to search the mountains for the gimmer. He is delayed by a blizzard, and nearly dies of exposure. On his return to Summerhouses he finds that Rósa has died in childbirth. His dog Titla is curled around the baby girl, still clinging to life due to the warmth of the dog. With help from Rauðsmýri, the child survives; Bjartur decides to raise her as his daughter, and names her Ásta Sóllilja ("beloved sun lily").
ellauri083.html on line 173: Asta as a girls' name is of Greek and Old Norse origin, and the meaning of Asta is "star-like; love". Also a short form of Anastasia, Astrid, Augusta, etc. Aastha is a Hindi name for girls meaning Faith. Asta is the name of the terrier owned by Nick and Nora Charles in the famous "Thin Man" movies of the 1930s. This name has never ranked among the top 1000 names in America. If you consider naming your baby Asta we recommend you take note of this. Do your research and choose a name wisely, kindly and selflessly.
ellauri083.html on line 250: S. 606, Tena-aikuisalusvaatteen vuosi: lomitettu televiihde, 932/1864 resoluutio (vau...) risc-konsolilta ja ilman, pink2 (lue OS-2), pormestarin jälkeinen digisatelliittijärjestelmä, menut ja kuvakkeet (oho...), pixelitön internet fax, 3-4 kanavaiset modeemit säädettävällä linjanopeudella (eikai...), webinjälkeiset jakelualueet, niin HD-näytöt että on käytännössä paikalla, kustannustehokkaat Zoom videopuhelinneuvottelut, fox-kanavan sisäinen cd-rom, sähkoinen sultan conture, yleiskonsolit, Youshityoun keraamiset nanoprosessorit, laserkromatografia, virtuaalipalvelun mahdollistavat mediakortit, kuituoptinen pulssi, digitaalikoodaus, tappajasovelmat, rannehermosärky tenniskyynärpää valonarkuusmigreeni rasvapakaraisuus selkästressi hikinen pälvikalju vielä kaiken kukkuraxi.
ellauri083.html on line 268: Makkosen Lexa on evakkopoika joka osaa suomea ja karjalaa 33 ja 45 rpm nopeuxilla. Se on köyhän töllin kasvatti joka on pähkinöissään kirkon aarteista, esittelee mielellään paxuja sormuxia paxuissa töppösormissaan. Makkosen Lexa on 74 ja aikoo olla vielä ainakin 20v hyväpalkkaisessa virassa. Makkosen Lexa nostaa 100K vuodessa pienestä seurakunnasta ja ostaa sillä uusia mekkoja. Kyynärpäilee Pikin kanssa hooämmän aletiskillä.
ellauri083.html on line 338: Hendershot recalls that, in the Schreber case, God was believed to manifest his creative and destructive power as celestial rays (Freud 22). As with spider-webs and hedgehogs quills, this radial pattern describing dilation and contraction, movement back and forth from center to circumference and from circumference to center, is the essential figure for the paranoid narcissism of a subject who feels threatened by the world and guilty for having taken "his own body [...] as his love-object" (Freud 60). Signaling Fistule's repressed homosexuality, the rays of his intelligence had first been focused on the masochistic annihilation of his genitals, which he denies were the original object of his love ("organes hideux," "vomitoires de dejections"), and then had been used in reconstructing a sexless new reality. Insisting on his exemption from the Naturalist law of biological determinism, Fistule denies his human parentage and maintains that he was born of a star, which, shining like the rays of his genius, had inseminated him and allowed him to be the father of himself, causa sui. Homosexual guilt initially projected as the corruptibility of matter is overcome by Fistule's principle of Stellogenesis, which turns flesh into radiance and bodies into starlight. As Hendershot concludes: "In Freud's theory, the paranoiac withdraws from the world (decathexis), directs his or her cathectic energy to the ego resulting in self-aggrandizement, and then attempts to reestablish a cathectic relationship with the world in the form of a delusional system"
ellauri083.html on line 374: At age seven Dylan first accused Allen of touching her inappropriately—a bombshell allegation that definitively tore apart the blended Allen-Farrow family, which was already reeling from Farrow’s discovery of nude photographs of her adopted daughter Soon-Yi Previn at Allen’s apartment. Dylan’s accusation has reverberated in the media ever since. Dylan would consistently repeat the allegation over the years—to her mother, to therapists, to experts, and to former Connecticut state prosecutor Frank Maco, who found probable cause for bringing a criminal case against Allen. (Maco said he ultimately declined to do so out of concern for retraumatizing a fragile child.)
ellauri083.html on line 434: Supposedly, NASA scientists and engineers puzzled over this problem until one of them opened the Bible to Joshua 10:12–14 and 2 Kings 20:8–11. The NASA personnel supposedly came to realize that their missing day could be explained by addition of nearly a day at the time of Joshua and an additional 40 minutes at the time of Hezekiah, thus proving that these biblical events actually occurred.
ellauri083.html on line 527: What does “complicated joy” mean? I suppose we could say that Joelle gets a complicated form of pleasure from stringing Gately along. Although I’m not sure I believe that pleasure is necessarily equivalent to joy…there is a lot of complicated pleasure in the book, i.e. addictions to pleasurable substances, sex with underage partners, killing animals, etc. But are we truly supposed to believe that these characters are experiencing joy in their lives?
ellauri083.html on line 529: I can’t say I really see it at all. As much as I love this book, the only person who I would say comes close to experiencing “complicated joy” is Mario, whose emotions are simple and straightforward, only made more complex by his contorted body. I think most people in the book experience a sort of numbness, or they are searching for a kind of numbness. To me, even Gately’s emotions and thoughts are dulled by the inane daily tasks he must complete, although I suppose you could argue that being free from substance addiction gives him a small sense of pride.
ellauri083.html on line 585: Hosea 2:11
ellauri088.html on line 81: CD Covingtonilla on maisterintutkinto saxassa ja lingvistiikassa, se pitää skifistä ja rullasählystä, ja kaipaa kissaansa. Se on Käypä Paratiisi 17:n käynyt ja on julkaissut lyhyitä tarinoita valikoimissa, viimosexi stoorin “Morsiamenpoisto” Jälkeenjääneessä, jonka on toimittaneet Mary Anne Mohanraj ja J.J. Pionke.
ellauri088.html on line 104: Nelosella näytetiin enemmän mainoxia kuin ize filmiä, aivan hirveitä mainoxia läjäpäin. Karmaiseva aikamatka viime vuosituhannen teeveetunnelmiiin.
ellauri088.html on line 343: Roni Arvonen on kiinteistönvälittäjä ja sijoittaja, joka valloittaa pääkaupunkiseutua Bo LKV:n riveissä. Arvosesta huokuu lämmin asiakashenkisyys, innokkuus työhönsä sekä valtava halu kehittyä. Tämän nuoren miehen menestymisen nälkä on lähes käsin kosketeltavissa.
ellauri088.html on line 363: Toinen keskeinen kriteeri Arvosen sijoitusstrategiassa on asuntojen pieni koko. ”Sijoitan vain yksiöihin ja tykkään, jos se neliömäärä alkaa kakkosella. Liian pieni asunto ei ole koti, mutta kakkosella alkava on jo läävä. Toisaalta taas yli 30 neliön asunnoissa vastikkeet ja neliöt kasvavat lineaarisesti, mutta lisävuokra per neliö ei nouse samassa suhteessa. En näe arvoa, siis mulle, asukkaasta vitun väliä. Mun arvot koskee striktisti vaan Ronia. Hyvä diili kannattaa kyllä aina ostaa ja vaikka myydä heti eteenpäin, jos ei sovi pitkään possaan.” Arvosen strategia on siis selkeästi tarkkaan harkittu ja laskettu.
ellauri088.html on line 369: Osasyyllisenä Arvosen menestymiseen on varmastikin ahkera opiskelu ja innokas oman toiminnan systemaattinen parantaminen. Vaikka vapaa-aika sulautuu sujuvasti yhteen työn kanssa, hän järjestää itselleen aikaa lukemiseen. ”Luen kirjan per viikko. Perustietoni karttuu sieltä kirjoista ja niiden avulla usein myös kertaan perusasioita. Esimerkiksi Kiyosakin Rich Dad Poor Dad -kirjan olen lukenut aika monta kertaa ja sieltä löytyy joka kerta jotain uutta. Ammattilaiset palvovat perusasioita. Ei tämä vaikeaa ole. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on tosi simppeliä hommaa. Otat muilta vielä tyhmemmiltä ja panet omaan taskuun, siinä se. Kertaan tän Kiyosakin kirjasta vähintään kerran viikossa.”
ellauri088.html on line 377: Että sellasia arvoja on Arvosella. On niitä lisääkin, kuten nää:
ellauri088.html on line 396: Mikä sitten saa Arvosen nousemaan joka aamu ennen kukonlaulua?
ellauri088.html on line 403: Aamukahdeksasta eteenpäin Arvosen päivä jatkuu toimistotöillä, asuntokaupoilla, arviokäynneillä ja muiden perässä juoksemisen parissa. Kello 11.00 on lounasaika. Lounaalle hän tosin lähtee vain, jos saa jonkun poikaystävistä seurakseen. Muuten hän syö toimistolla tai jonkun auki unohtuneen Teslan penkillä banaania, pähkinöitä, riisiproteiinia tai jotain muuta terveellistä.
ellauri088.html on line 407: Päiviin kuuluu myös somettaminen. Arvosen työntäyteistä arkea pystyykin seuraamaan helposti Instagramista. Siellä vilahtavat usein Rolex-kellot sekä unelmien Tesla, jonka rekisterikilvessä lukee ”RON-1”. Sellaisen mä hankin kun saan kokoon ensimmäisen miljoonan. Asuntonäyttöjä ja arviokäyntejä on usein iltaan saakka – kotona Arvonen on usein vasta iltakahdeksalta.
ellauri088.html on line 434: HA HA HA! skrattar hjärtligt Svenska Folkpartiets anhängare med mera. Huomatkaa: Roni Arvosen suu on vinossa. Mitäs minä sanoin?
ellauri088.html on line 438: P.S. Roni Arvosen arvot oli liikaa jopa KaKolle. Tviittasi ensin hippien kaasutuksesta, sitten kutsui demareita vammaisiksi. – Kaasua vaan ja hippiä kumoon. Tarvittaessa kaasua, pamppua ja koppiin vaan. Iltalehti uutisoi asiasta 10. maaliskuuta. Arvonen väitti olevansa pahoillaan.
ellauri088.html on line 606: There is an iron “scold’s bridle” in Walton Church. They used these things in ancient days for curbing women’s tongues. They have given up the attempt now. I suppose iron was getting scarce, and nothing else would be strong enough.
ellauri088.html on line 702: Akka ko hevose valjastoa ni kolme kertoa soat valjastoa sen peräst eikä se siittekeä kestä. (Räisälä)
ellauri089.html on line 44: Hein m. in der Wendung Freund Hein Bezeichnung für den ‘Tod’. Der Personenname Hein ist die Koseform von Heinrich und zunächst auch eine verhüllende Umschreibung für den ‘Teufel’, mhd. hein (14. Jh.), nhd. Henn (16. Jh.). Die Bedeutungsübertragung auf den Tod als ein ebenfalls gefürchtetes Wesen wird Claudius (1774) zugeschrieben, der mit dem Zusatz Freund dem Tod zugleich seine vermeintliche Dämonie nehmen und ihn als vertrauten letzten Begleiter des Menschen charakterisieren will.
ellauri089.html on line 67: And the psychological testing, in which the boys are tested for certain character traits (and through which Heinlein begins to articulate his own philosophy about winners and losers), is even more fascinating.
ellauri089.html on line 72: Bill does not want the responsibility of keeping Earth peaceful, a responsibility that could require him, in an extreme situation, to bomb his own country. Loooooseeer!
ellauri089.html on line 98: It started with the famous Henry quotation: "Is life so dear, or peace so sweet, as to be purchased at the price of chains and slavery? Forbid it, Almighty God! I know not what course others may take, but as for me, give me liberty, or give me death!!". It then went on to admit that there was some risk to nuclear testing (albeit less than the "willfully distorted" claims of the test ban advocates), and risk of nuclear war, but that "The alternative is surrender. We accept the risks." Heinlein was among those who in 1968 signed a pro-Vietnam War ad in Galaxy Science Fiction. Että semmonen libertiini.
ellauri089.html on line 103: He wanted to do his own juvenile work, stating that: "I want to do my own stuff, my own way". Vapaa sexi kiinnosti. Kirjassa Strangers in a strange land se oli aivan daft. Jill is homophobic and says that "nine times out of ten, if a girl gets raped it's partly her own fault." Bobia kiinnosti myös insesti. Heinlein often posed in situations where the nominal purpose of sexual taboos was irrelevant to a particular situation, due to future advances in technology.
ellauri089.html on line 116: There's no gap between will and action, for Heinlein's juveniles adulthood is devotion to something they want to do. This is the origin of the books' guilelessness—for that worldview is innocence, down at its root, even when the grand theme of a book is slavery, war, or survival in harsh circumstances. Being human isn't an insoluble problem for them. It's a puzzle that has a solution: be juvenile. What made Robert Heinlein inimitable was the easiness of the people in those stories.
ellauri089.html on line 118: Heinlein state that the purpose of metaphysics is to ask questions: "Why are we here?" "Where are we going after we die?" (and so on); but that you are not allowed to answer the questions.
ellauri089.html on line 282: Se heittää päätöxiä naulaan kuin hevosenkenkiä.
ellauri089.html on line 409: § 3. The subjects of the judgments of a scientific ethics are not, like those of some studies, "particular things"; …
ellauri089.html on line 453: § 24. This and the two following chapters will consider certain proposed answers to the second of ethical questions: What is good in itself? These proposed answers are characterised by the facts (1) that they declare some one kind of thing to be alone good in itself; and (2) that they do so, because they suppose this one thing to define the meaning of "good". …
ellauri089.html on line 473: § 34. Three possible views as to the relation of Evolution to Ethics are distinguished from the naturalistic view to which it is proposed to confine the name "Evolutionistic Ethics". On any of these three views the relation would be unimportant, and the "Evolutionistic" view, which makes it important, involves a double fallacy. …
ellauri089.html on line 505: § 49. Prof. Sidgwick has avoided those confusions made by Mill: in considering his arguments we shall, therefore, merely consider the question "Is pleasure the sole good?"
ellauri089.html on line 519: § 56. and (2) in that he fails to emphasize that the agreement, which he has tried to shew, between hedonistic judgments and those of Common Sense, only holds of judgments of means: hedonistic judgments of ends are flagrantly paradoxical. …
ellauri089.html on line 523: § 58. It remains to consider Egoism and Utilitarianism. It is important to distinguish the former, as the doctrine that "my own pleasure is sole good," from the doctrine, opposed to Altruism, that to pursue my own pleasure exclusively is right as a means. …
ellauri089.html on line 535: § 64. Certain ambiguities in the conception of Utilitarianism are noticed; and it is pointed out (1) that, as a doctrine of the end to be pursued, it is finally refuted by the refutation of Hedonism, and (2) that, while the arguments most commonly urged in its favour could, at most, only shew it to offer a correct criterion of right action, they are quite insufficient even for this purpose. …
ellauri089.html on line 542: § 66. The term "metaphysical" is defined as having reference primarily to any object of knowledge which is not a part of Nature—does not exist in time, as an object of perception; but since metaphysicians, not content with pointing out the truth about such entities, have always supposed that what does not exist in Nature, must, at least, exist, the term also has reference to a supposed "supersensible reality": …
ellauri089.html on line 544: § 67. and by "metaphysical Ethics" I mean those systems which maintain or imply that the answer to the question "What is good?" logically depends upon the answer to the question "What is the nature of supersensible reality?" All such systems obviously involve the same fallacy—the "naturalistic fallacy"—by the use of which Naturalism was also defined. …
ellauri089.html on line 570: § 80. but from neither of these psychological facts does it follow that "to be good" is identical with being willed or felt in a certain way. The supposition that it does follow is an instance of the fundamental contradiction of modern Epistemology—the contradiction involved in both distinguishing and identifying the object and the act of Thought, "truth" itself and its supposed criterion: …
ellauri089.html on line 601: § 93. (3) Even this latter task is immensely difficult, and no adequate proof that the total results of one action are superior to those of another, has ever been given. For (a) we can only calculate actual results within a comparatively near future. We must, therefore, assume that no results of the same action in the infinite future beyond, will reverse the balance—an assumption which perhaps can be, but certainly has not been, justified; …
ellauri089.html on line 609: § 97. It is plain that rules of class (1) may also be justified by the existence of such temporary conditions as justify those of class (2); and among such temporary conditions must be reckoned the so-called sanctions. …
ellauri089.html on line 611: § 98. In this way, then, it may be possible to prove the general utility, for the present, of those actions, which in our society are both generally recognized as duties and generally practised; but it seems very doubtful whether a conclusive case can be established for any proposed change in social custom, without an independent investigation of what things are good or bad in themselves. …
ellauri089.html on line 621: § 103. (5) We may further see that "virtues" are not to be defined as dispositions that are good in themselves: they are not necessarily more than dispositions to perform actions generally good as means, and of these, for the most part, only those classed as "duties" in accordance with section (4). It follows that to decide whether a disposition is or is not "virtuous" involves the difficult causal investigation discussed in section (3); and that what is a virtue in one state of society may not be so in another. …
ellauri089.html on line 625: § 105. and, if we consider the intrinsic value of each exercise, it will appear (1) that, in most cases, it has no value, and (2) that even the cases, where it has some value, are far from constituting the sole good. The truth of the latter proposition is generally inconsistently implied, even by those who deny it; …
ellauri089.html on line 638: Ideaali on sana josta tulee sana idealismi, ja se ize tulee Plaatton sanasta idea, joka oli Plaatton oma idea (paizi plagiaatti uskovaisilta). Poinzina sillä oli että aivokummituxet ovat todellisempaa kuin "ulko"maailma joka niitä aapan päässä aiheuttaa: käännä maailma pään ympärillä nurinkurin kuin villasukka niin näät, että maailma on mun mielteeni, mä on mä ja muut on meidän krannista. Älyttömin ajatus joka on koskaan narsistiseen mieleen juolahtanut, ja juolahtaa uudestaan ja uudestaan koko ajan. Kirjailijoista yli puolet on niin narsistisia että ne peukuttaa tätä ajatusta (enhän mä mitenkään voi kuolla, tai ainaskin mun meemit on kuolemattomat, lait ennen mua syntyneet jälkeheni jää, sanoi Plaatto ja oli oikeassa, valitettavasti.) Filosfofeissa on näitä oman napanöyhdän pyörittäjiä prosentuaalisesti vielä enemmän kuin muissa kynäntyöntäjissä, vaikka lukumääräisesti ehkä ei. Filosofi on kuin uskovainen pieru exyxissä.
ellauri089.html on line 666: § 123. It follows from what has been said that we have every reason to suppose that a cognition of material qualities, and even their existence, is an essential constituent of the Ideal or Summum Bonum: there is only a bare possibility that they are not included in it. …
ellauri090.html on line 130: For a time, Rubião’s friends accept his madness as he continues to provide meals and entertainment for them. Eventually, however, Rubião’s house falls into disrepair as his belief in himself as the emperor becomes constant. Doña Tonica becomes engaged to a man who dies before the wedding. Children on the street, including Deolindo, whose life Rubião had saved, make fun of him as a madman. Prodded by Doña Fernanda, a woman who barely knows Rubião, Sophia convinces Palha to set Rubião up in a little rented house on Principe Street. No one visits Rubião in his new humble residence. His former “friends” miss the luxury of Rubião’s wealthy surroundings in the house in Botafogo.
ellauri090.html on line 219: Aos 21 anos de idade Machado já era uma personalidade considerada entre as rodas intelectuais cariocas. (Riolaisissa. Akus Ankan nuoruudenkavereita oli papukaija nimeltä Jose Carioca. Daisy on Mexicosta.)
ellauri090.html on line 276: Tää oli niin lapsellista mussutusta että meni pakosti parodian puolelle. Näkyyhän siitä vähän millaiset roolit oli paljaalla runoilijalla ja sen kirjaa pitelevällä muusalla. Muut runot Kotelossa vaikuttaa vähän sormiharjotuxilta missä nuori Roope koittaa matkia milloin mitäkin kuuluisampaa runoseppoa. Kovin omaperäsiä ne ei ole. Roope ei ollut kotelon parhaiten teroitettu kynä. Jopa värssyt Korinalle (joka oli kai joku Karoliinan edeltäjä) on eri puisevia. Se você pagou por esse livro VOCÊ FOI ROUBADO!
ellauri090.html on line 395: Ristiina on ympärihomo paikka ja kyrpäjooseppi ampui siellä oravia kengällään. Kuten Länsi-Savossa usein otsikoissa lukee: Ristiinassa Raiskataan Taas. Pikkupoika raiskattiin yöllä sillan alla koska kotona oli liian peloottavaa saada homma loppuun.
ellauri090.html on line 410: Lopulta veden alta alkoi häämöttää hevosen hampaat ja pää ja urhea hevonen kapusi rannalle. Kaikki taputtivat. Minä ja lapset ja jotkut aikuisetkin taputimme urheaa hevosta ja paijasimme sitä. Kuski oli tyytyväinen ja ylpeä. Sen ilme oli että mitäs minä sanoin. Vielä vanhana miehenä, kun hänellä ei enää ollut hevosia hänet saattoi yllättää päästämästä hevospieruja. Vaimeita tai kovaäänistä mutta enimmäkseen hajuttomia. Unessa oli paljon muutakin hevostietoa mutta ne olen jo unohtanut.
ellauri092.html on line 67: Over 18 centuries later, Ike Moody broke through all the charts with his charismatic showmanship. Lose your soul to Christ and you find it, with a lot of perks! Moody gave up his lucrative boot business but got millions of followers and a comparable number of bucks on the side I bet. His family founded Moody's and made megabucks. Ei vaitiskaan, eikai ne sentään olleet sukua. Vai oliko? Ei ainakaan veljexiä. Iken perhe on Massachusettsista, Johnin Connecticutista. Galvestonissa on joku dixie Moody dynastia, ja briteissä on 1 jonka äiti oli nimeltään Lingo Lango. Kuulostaa läpältä.
ellauri092.html on line 100: In September 1874 they travelled to Belfast in the North of Ireland for five weeks of meetings like those in Scotland. Then onward to Dublin for a month where several thousand pounds sterling were reported converted to dollars. These were some of the most remarkable meetings ever held in Ireland. In November they sailed for England and continued to minister in the main cities and towns. In March 1875 he moved to London to start a 4 mouth campaign. Initially meetings had about 16,000 people in attendance. He bled the rich and poor, the famous and the destitute, princesses as well as paupers. It is estimated that a million and a half people paid him in this chief of cities. After one very brief visit to Cambridge University he returned home to America and did not return again until 1882 when he administered snake oil in Ireland, Scotland, Wales and England.
ellauri092.html on line 110: Tästä nousee seurraava mielenkiintoinen ajatuskuvio: Moody tartutti Hermonin kesäleirillä ton kedgereeismin ja lähetysinnon J.R. Mottiin. J.R. Mott tartutti sen Helsingin visiitillä Hilja Hahnssoniin. Hilja Krohn tartutti sen saxantunneilla komeawiixiseen ja kaunissilmäiseen vaikka lyhyehköön Wilho Pylkkäseen. Eliskä Wilholla oli jo helluntaiviruxen varhaismuoto veressä kun se lähti Lontooseen?! Sillä saattoi olla kokemusta uppokasteesta Hilja Krohnin opastuxella jo siinä vaiheessa.
ellauri092.html on line 155: The break occurred in 1844, when the Home Mission Society announced that a person could not be simultaneously both a missionary and a slaveowner.[citation needed] Faced with this challenge, the Baptists in the South assembled in May 1845 in Augusta, Georgia, and organized the Southern Baptist Convention, which was pro-slavery. Throughout the remainder of the 19th century and throughout most of the 20th the Southern Baptist Convention continued to protect systemic racism and opposed civil rights for African-Americans, only officially and definitively renouncing slavery and "racial" discrimination with a resolution in 1995.
ellauri092.html on line 186: In the 1930s many Methodists favored isolationist policies. Thus in 1936, Methodist Bishop James Baker, of the San Francisco Conference, released a poll of ministers showing 56% opposed warfare. When war came in 1941, the vast majority of Methodists strongly supported the national war effort, but there were also a few (673) conscientious objectors.
ellauri092.html on line 198: The United Methodist Church delegates met in St. Louis February 26, 2019, and voted 438 to 384 to maintain its policies defining marriage as a covenant between one man and one woman and barring "self-avowed practicing homosexuals" from serving as clergy.
ellauri092.html on line 223: Many people have wondered, are baptist and methodist the same? The answer is no. However, there are some similarities. Both Baptists and Methodist are trinitarian. Both hold that the Bible is the central text in faith and practice (though groups within both the families of denominations would dispute the Bible’s authority). Both Baptists and Methodists have historically affirmed the divinity of Christ, justification by faith alone, and the reality of heaven for those who die in Christ, and eternal torment in hell for those who die unbelieving.
ellauri092.html on line 227: Methodists believe that baptism is a sign of regeneration and new birth. And they accept all modes of baptism (sprinkling, pouring, immersion, etc.) as valid. Methodists are open to baptism of both those who confess faith themselves, and those whose parents or sponsors confess faith.
ellauri092.html on line 235: Speaking of pastors, there are significant differences in how Methodists and Baptist choose their pastors too.
ellauri092.html on line 261: While there are some similarities to those two churches, each on one side of the street, there are many more differences. And that gulf of differences continues to widen as many Baptist churches continue to affirm a high view of Scripture and follow its teaching, while many Methodist congregations – especially in the United States – move away from that view of Scripture and emphasis on the Bible’s teaching.
ellauri092.html on line 263: For sure, there are some truly degenerate brothers and sisters in Christ on both sides of the street. But there are also many, many differences. Some of those differences are very important. Or so they think.
ellauri092.html on line 271: William Boardman worked closely with Robert Pearsall Smith, whose wife Hannah Whitall Smith, a Quaker, became well known in the movement for her belief in “quietism”. Quietism teaches that “sinless perfection” is attainable in this life and comes from inner quietness or meditative contemplation that is believed to allow God to work as all human effort ceases. Remind you of something today?
ellauri092.html on line 273: Those involved with the Keswick Movement were continuationists otherwise known as anti-cessationists. These folks then (as well as today), believed the sign gifts including tongues never stopped. History as well as Scripture tells us that this is not true; that in fact, the sign gifts did actually cease not long after the last apostle died and the Bible had finished being written (though not yet compiled into Canon).
ellauri092.html on line 277: The Keswick Movement urged Christians to seek enlightenment emotionally, to press on toward a higher (“mystical”), experience in Christ. This type of pursuit is diametrically opposed to what God teaches in His Word (2 Timothy 3:16-17). As such, it should be rejected. It is the exact same way Satan tempted Eve to focus on how she felt instead of what God had said (Genesis 3).
ellauri092.html on line 287: Biblically speaking, sanctification is the process the Christian goes through that ultimately makes him/her perfect in Christ. This is not only begun by God at our conversion, but finished by Him as well when we reach the eternal realm (Hebrews 12:2; Philippians 1:6). In sanctification, Christians are both passive and active. We are passively trusting in God’s ability to fully sanctify us and we are active because we are to choose to do what is right, in thought, word, and deed (Romans 12:1-2; 1 Thessalonians 4:4; Hebrews 12:14, etc).
ellauri092.html on line 295: …the problems in the Keswick theology are severe. Because of its corrupt roots, Keswick errs seriously in its ecumenical tendencies, theological shallowness or even incomprehensibility, neglect of the role of the Word of God in sanctification, shallow views of sin and perfectionism, support of some tenants of Pelagianism and semi-Pelagianism, improper divorce of justification and sanctification, confusion about the nature of saving repentance, denial that God’s sanctifying grace always frees Christians from bondage to sin and changes them, failure to warn strongly about the possibility of those who are professedly Christians being unregenerate, support for an unbiblical pneumatology, belief in the continuation of the sign gifts, maintenance of significant exegetical errors, distortion of the positions and critiques of opponents of the errors of Keswick, misrepresentation of the nature of faith in sanctification, support for a kind of Quietism, and denial that God actually renews the nature of the believer to make him more personally holy. Keswick theology differs in important ways from the Biblical doctrine of sanctification. It should be rejected.
ellauri092.html on line 338: So it is I understand the desire to know God more than we do now, but this largely will not occur until after we leave this life and see Him face to face. Christians are to grow through imitating God in the area of holiness, which means separating ourselves from the things that offend God. This requires purpose on our part and the Holy Mackerel is within us to empower us to do that. Sometimes, it simply requires a resounding “NO!” to the temptation.
ellauri092.html on line 380: Marja Oy sai luvan valmistaa 10% alkoholia sisältävää kirkkoviiniä sekä lisäksi pieniä määriä alkoholia sisältäneitä hehkumehua ja marjahyytelöitä. Vuonna 1919 kieltolain tultua voimaan Heikel tuomittiin Hattulan käräjillä kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen koska Marja Oy:n tehtaan tuotteiden alkoholipitoisuus oli ylittänyt lain salliman 2 prosenttia. Heikel erosi tämän jälkeen syyskuussa 1919 Marja Oy:n toimitusjohtajan virasta ja siirtyi perheineen Paraguayhin. Hän toimi sen jälkeen loppuelämänsä ajan itsenäisenä hedelmänviljelijänä Villarricassa Paraguayssa juoden väkeviä mehuja.
ellauri092.html on line 521: On TRENDCELEBSNOW.COM, she is one hell of a successful Politician. She has ranked on the list of those famous people who were born on July 10, 1962. She is one of the Richest Politician who was born in Finland.
ellauri092.html on line 575: yli 25 prosenttia koronavuonna 2020
ellauri093.html on line 104: Oktogenaarina Mott tuli vielä kerran Suomeen kuuntelemaan Suomen laulua ja hokemaan: parhaat päivämme on vielä tuolla edessäpäin. Se oli Eski-luokan posetiivari. Pakanoita syntyi enemmän kuin missunäärejä ja entisetkin kääntyilivät takaisin. Ei tullut valmista sen aikana. So what? Eihän se voi epäonnistua kerta kaikki menee herra isoherran tahdon mukaan. Verhon takana venttaa silti voittopalkinto. Jumbopalkintokin on
ellauri093.html on line 116: Suopellon ison kiven päällä on esiintynyt torviseizikko. Ei kuitenkaan Cambridgen torvi seizikko, jotka lähti Kiinaan läheteixi. 1 niistä oli se kriketisti Studd. Olikohan niiden joukossa apostoleja? Kuvassa on seizemän veljestä sukkahousuista ja hamosessa, kipa päässä.
ellauri093.html on line 120: 125 schools and directly resulted in 18,000 Christian conversions, as well as the establishment of more than 300 stations of work with more than 500 local helpers in all eighteen provinces. His CIM opposed the opium culture, stupid fool.
ellauri093.html on line 184: Lord Moran, Winston Churchill's personal physician, wrote in his diaries that "[Wingate] seemed to me hardly sane – in medical jargon a borderline case." Likewise, referring to Churchill's meeting with Wingate in Quebec, Max Hastings wrote that, "Wingate proved a short-lived protégé: closer acquaintance caused Churchill to realise that he was too mad for high command."
ellauri093.html on line 193: Terminology which sometimes confuses Brethren and non-Brethren alike is the distinction between the Open assemblies, usually called "Chapels", and the Closed assemblies (non-Exclusive), called "Gospel Halls." Contrary to common misconceptions, those traditionally known as the "Closed Brethren" are not a part of the Exclusive Brethren, but are rather a very conservative subset of the Open Brethren. The Gospel Halls regard reception to the assembly as a serious matter. One is not received to the Lord's Supper but to the fellowship of the assembly. This is important because the Lord's Supper is for believers, not unbelievers.
ellauri093.html on line 195: Some Chapels, on the other hand, will allow practically anyone to participate who walks in and says that he is a Christian, based on the newcomer's profession of faith. Such assemblies are said to have an "open table" approach to strangers. Gospel Hall Brethren, on the other hand, generally believe that only those formally recognised as part of that or an equivalent assembly should break bread. Most Closed and some Open Brethren hold that association with evil defiles and that sharing the Communion meal can bring that association.
ellauri093.html on line 199: Henry K. Carroll performed an analysis of United States census data in 1912 to assign Roman numerals to various Brethren groups. For example, Brethren III is also known as the Lowe Brethren and the Elberfeld Brethren. Carroll's initial findings listed four sub-groups, identified as Brethren I-IV, but he expanded the number six and then to eight; Arthur Carl Piepkorn expanded the number to ten. Those who have attempted to trace the realignments of the Plymouth Brethren include Ian McDowell and Massimo Introvigne. The complexity of the Brethren's history is evident in charts by McDowell and Ian McKay.
ellauri093.html on line 201: Brethren assemblies (as their gatherings are most often called; everybody is supposed to speak in assembly languages) are divided into the Open Brethren and the Exclusive Brethren, following a schism that took place in 1848. Both of these main branches are themselves divided into several smaller branches, with varying degrees of communication and overlap among them. (The general category "Exclusive Brethren" has been confused in the media with a much smaller group known as the Plymouth Brethren Christian Church (PBCC) or the Raven-Taylor-Hales Brethren, numbering only around 40,000 worldwide.)
ellauri093.html on line 209: All assemblies welcome visitors to gospel meetings and other gatherings, with the exception of the Lord's Supper. Many Exclusive Brethren and some of the more traditional Open Brethren feel that the Lord's Supper is reserved for those who are in right standing before God. Fellowship in the Lord's Supper is not considered a private matter but a corporate expression, "because we, being many, are one loaf, one body; for we all partake of that one loaf" (1 Corinthians 10:17).
ellauri093.html on line 215: The group called the Raven Brethren (named for prominent Exclusive leader F.E. Raven) seceded from the Raven-Taylor-Hales group and are less strict and isolationist. Exclusive Brethren groups who are not affiliated with PBCC prefer being referred to as Closed rather than Exclusive brethren to avoid any connection with these more strident groups.
ellauri093.html on line 266: Verbal Abuse: racial slurs, e.g. Duck! Goose! Tavi! Sorsa! Uivelo!
ellauri093.html on line 274: There are many schools of thought on why elder abuse occurs. Open and Closed brezels disagree. It is the wages of sin ok, but who sins and who pays is controversial. The wages may be financial, physical, social, sexual etc.
ellauri093.html on line 286: Self neglect includes behaviour such as poor hygiene, excessive quacking and compulsive hoarding. Older people have the right to make their own lifestyle choices, even if those choices put them at risk of harm. Scrooge McDuck has a license for his money bin, though it exposes him to the Beagle Boys.
ellauri093.html on line 313: Therefore, there is no formal ordination process for those who preach, teach, or lead within their meetings. Males who become eiders have been given the blessing of performing leadership tasks by older eider males. Females need not apply. They do duty as eiderdown mattresses and blankets.
ellauri093.html on line 319: Officially naming and recognizing "eidership" is common to Open Brethren (cf. 1 Thessalonians 5:12–13), whereas many Exclusive Brethren assemblies believe that recognizing a man as an "eider" is too close to having clergy, and therefore a group of "leading brothers", none of whom has an official title of any kind, attempts to present issues to the entire group for it to decide upon, believing that the whole group must decide, not merely a body of "eiders". Traditionally, only men are allowed to speak (and, in some cases, attend) these decision-making meetings, although not all assemblies follow that rule today.
ellauri093.html on line 329: Although this title is not found among the more traditional of those applied to our Lady, the word vessel, 'Sacred" vessel of all mysteries', 'Vessel of honour', 'Spiritual vessel', 'Singular vessel of devotion', appears in both ancient and more recent devotional expression, for example in the Litany of Loreto. Heikompi astia. Eräänlainen suppilo tai pullo. Our Father…Hail Mary… and Glory Be…
ellauri093.html on line 333: intercede for us to God, who chose you.
ellauri093.html on line 410: Helluntaiystävien Lahden Lähetysyhdistys ry ja Multian Lähetysyhdistys ry kannattavat ystävien lähetystyötä. Nykyisin Halosen jatkana on Väinö Viikilä.
ellauri093.html on line 549: Koiperhoset koettelevat!
ellauri093.html on line 550: Koiperhoset koettelevat
ellauri093.html on line 639: En tiedä tiesinkö silloin vai urkinko tietooni myöhemmin, että pastori oli naimisissa saxattaren kanssa, leskirouvan jolla oli 2 lasta edellisestä avioliitosta. Yhteisiä lapsia oli 2soset ja kuopus. (Meillähän ei niitä ole, kun tuo Ilmo... No jääköön.) Rva Dolman oli vaaleaverikkö ja toimekas olemuxeltansa. Pojat nauroivat varmasti. (Hemmetti.) Juutalaisnuorukaisia ei näkynyt missään.
ellauri093.html on line 742: Matti Antinpoika Tarkkanen syntyi päivä kuukausi 1862, paikassa syntymäpaikka, henkilöille Antti Mikonpoika Tarkkanen ja Maria Joosepintytär Tarkkanen (o.s. Kestikievari).
ellauri093.html on line 750: Hyvä esimerkki huonosta uskosta on Dickin Hiljalle kertoma "Geschichte", joka "jännittävyydessään oli salapoliisitarinan veroinen": Nuori tanskalainen papintytär oli lähetetty Helene rouvan johdolla oppimaan suurtalousemännän taitoja Helenen Fine tyttären kanssa. Hän menestyi hyvin taloustoimissa kunnes eräänä yönä oli kadonnut, samoinkuin muuan juutalaisista luopiopojista. Nuoret olivat rakastuneet toisiinsa ja yhdessä karanneet. Minne ei kukaan tietänyt. Sähkötettiin tytön isälle (ja juutalaispojan äidille? Denkste!) ja Dolmen matkusti suoraa päätä Lontooseen, jonne jäljet näyttivät johtavan. Monien seikkailujen jälkeen heidät tavoitettiin juuri kun he aikoivat astua Egyptiin lähtevään laivaan. Jälleen kerran Dick Dolmen oli kexeliäs ja uskomattoman kestävä käytännöllisissä rakkauden toimissa (vrt. yllä); sitäpaizi tällä kertaa jumalakin nosti perseensä pilveltä ja vaivautui osoittamaan pelastavan ihmevoimansa. Helene puolestaan oli aivan ymmällään. Hän oli ollut erinomaisen tyytyväinen nuoreen tanskalaistyttöön, asetti sen esikuvaxi Fine tyttärellensä - eikä vähintäkään aavistanut, mitä hameen alla oli liikkunut. Täähän on aivan arkipäiväistä herrasväen reviirinvalvontaa, ei tässä ole jumalalla mitään osuutta. Tai paremminkin: tähänhän se vanhurskaus ja laupeus lopultakin jämähtää, tätähän se on loppupeleissä.
ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri093.html on line 863: Eikä siinä kaikki! Ympäri käydään, yhteen tullaan! Päivi Lipponen, Dick ja minä tavattiin vielä kerran kesällä '33 Karjalan kannaxella Vammelsuun parantolassa. Täysihoitolassa piti sanoa. Päivi oli jättänyt Pekan ja lähtenyt Intiaan Ghoomin kylään lähetystyöhön, Darjeelingin teestään kuuluisan kaupungin liepeillä. Sinne ryntäsi eräs Bill Mann, komea mies, voimakas ja tulisieluinen. Luonnollisestikin hän tutustui Päivi Lipposeen, ja pian nämä 2 löysivät sisäisen kosketuxen. Ulkonaisesti ne olivat kuin Pekka ja Pätkä, mies kookas, neiti pieni ja hento. Sitten norjalaiset missunäärit heittivät ulos nämä hyyryläisensä.
ellauri094.html on line 106: Tosiaan Ylehän teki sen kysymyksen, ja sen kyselytutkimuksen mukaan kansahan haluaisi tämmöisen niin sanotun tasa-arvoisen avioliittolain. Mutta sitten kun nämä kysymykset asetettiin oikeaan muotoon, niin kuin muun muassa Ajatuspaja teki tämän kyselytutkimuksen ihan tämmöisellä ulkopuolisella gallupfirmalla TNS:llä, niin siellä kyselytulokset olivat toisenlaisia: kun kysyttiin oikeasti sitten myös tätä adoptioasiaa elikkä sitä, kuinka moni suhtautuu myönteisesti siihen, että lapset voitaisiin adoptoida esimerkiksi sateenkaariperheeseen, niin vain 4 prosenttia kannatti sitä ja 62 prosenttia kannatti miehen ja naisen välistä perhemuotoa, johon lapset adoptoitaisiin. Elikkä nyt kun tästä avioliittolaista äänestettiin, niin eivät ikävä kyllä monet äänestäessään tienneet, että me äänestimme myös samalla lapsen adoptiosta perheen ulkopuolelle, myös homo- ja transperheitten keskuuteen, ja siinä mielessä tämä asia kyllä meni [Puhemies koputtaa] aika villaisella julkisuudessa.
ellauri094.html on line 170: Arvoisa puhemies! Monelle suomalaiselle kirkko on tärkeä, ei välttämättä enää hengellisenä kotina vaan suunnistamista helpottavana maamerkkinä. Olemme monesta tutkimuksestakin nähneet, että suomalaiset eivät jaa enää välttämättä kovin paljon yhteisiä arvoja, mutta monet arvostavat kirkkoa instituutiona ja myös sitä työtä, mitä kirkko tekee. Ja sen takia uskon, että jos kirkon sisällä tuleekin vakavia ristiriitoja, jopa oikeusprosesseja, tämän kautta — syntyy, kuten tässä hyvin edellä kuvattiin, tämmöisiä oikeustaisteluja — kukaan meistä, toivon ainakin niin, ei pitäisi sitä toivottavana tilana tulevaisuudessa. Sen takia minusta on tärkeää, että voisimme täällä laajoin joukoin tukea tätä pontta numero 1. Tämä numero 2 on sitten erillinen asia, joka koskee adoptiokysymystä, mutta minusta sekin on erittäin perusteltu, ja kuten edellä totesin, tuen myös sitä voimakkaasti.
ellauri094.html on line 184: Algolagnia (/ælɡəˈlæɡniə/; from Greek: ἄλγος, álgos, "pain", and Greek: λαγνεία, lagneía, "lust") is a sexual tendency which is defined by deriving sexual pleasure and stimulation from physical pain, often involving an erogenous zone. Studies conducted indicate differences in how the brains of those with algolagnia interpret nerve input.
ellauri094.html on line 188: Raamatun mukaan Nebukadnessar vei suuren osan äveriäistä Jerusalemin asukkaista vankeuteen Babyloniin Juudan kuningas Joojakinin (aka Roope Ankka) aikana antaen vain köyhien jäädä sijoilleen. Myöhemmin, Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena, Sidkian hallitessa, Jerusalem hävitettiin piirityksen jälkeen täysin ja rupusakkikin vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Kun Persian kuningas Kyyros (Lälli Koores) myöhemmin valloitti Babylonin, hän myönsi juutalaisille oikeuden palata Juudaan. Samalla hän antoi heille luvan rakentaa myös Jerusalemin temppeli uudestaan, mutta se saatiin rakennetuksi vasta Dareioksen hallitsijakaudella Kroisos Pennosen rahoituxella.
ellauri094.html on line 229: The exilic period was a rich one for Hebrew literature. Biblical depictions of the exile include Book of Jeremiah 39–43 (which saw the exile as a lost opportunity); the final section of 2 Kings (which portrays it as the temporary end of history); 2 Chronicles (in which the exile is the "Sabbath of the land"); and the opening chapters of Ezra, which records its end. Other works from or about the exile include the stories in Daniel 1–6, Susanna, Bel and the Dragon, the "Story of the Three Youths" (1 Esdras 3:1–5:6), and the books of Tobit and Book of Judith. The Book of Lamentations arose from the Babylonian captivity. The final redaction of the Pentateuch took place in the Persian period following the exile,:310and the Priestly source, one of its main sources, is primarily a product of the post-exilic period when the former Kingdom of Judah had become the Persian province of Yehud.
ellauri094.html on line 318: God has a funny way of treating his “chosen people.” Apparently, the Jews were misbehaving and being ungodly. After several years of some other shenanigans in Babylon, god decided it was time to put his foot down and end the free will of the king by having him take the Jewish people captive. This was in ca. 597 BCE. First I’d like to ask the following questions: Shouldn’t god have known that his “chosen people” were going to act like brats? Couldn’t he have chosen a better, more well-behaved group of people to whom to deliver his word? Anyway, moving on.
ellauri094.html on line 351: Here’s a closer look at whether or not there is a contradiction:
ellauri094.html on line 354: One should be skeptical of whether this is a Bible contradiction given the Skeptic Annotated Bible’s track record of inaccurately handling the Bible. See the many examples of their error which we have responded to in this post: Collection of Posts Responding to Bible Contradictions. Of course that does not take away the need to respond to this claim of a contradiction, which is what the remainder of this post will do. But this observation should caution us to slow down and look more closely at the passages cited by the Skeptic Annotated Bible to see if they interpreted the passages properly to support their conclusion that it is a Bible contradiction.
ellauri094.html on line 373: One of the reason to doubt Baruch 6:2 is actually written by Jeremiah and to believe it was written much later is that the Book of Jeremiah talks about the remnant will begin returning within 70 years and yet Baruch 6:2 state the return will be within 7 generations which seems to excuse those who were Jewish reading this book that never did went back to Jerusalem for many generations but continued living outside Jerusalem. Fascinating as well is the fact that this book was written in Greek and not in Hebrew which indicate the likely audience was the Jewish Diaspora.
ellauri094.html on line 508: Whose life was maimed. munattomat miehet.
ellauri094.html on line 530: And they slept and they rioted on their rose-hung beds, Ja ne nukku ja ne remakoizi ruusupedillä,
ellauri094.html on line 532: And with love-locks vine-chapleted, and with rose-crowned heads Tukat käkkärällä, ihan takussa, päät punasina,
ellauri094.html on line 546: As thy day rose, Kun sun päivä alkoi,
ellauri094.html on line 547: They arose up and girded them to the north and south, Ne nous pystyyn ja reunusti ne pystysuunnassa,
ellauri094.html on line 570: And the north was Gethsemane, without leaf or bloom, Ja pohjosessa oli Getsemane ihan kaljuna,
ellauri094.html on line 582: And the voice was angelical, to whose words God gave Sen ääni oli kuin leppäkertulla, muze sanoi
ellauri094.html on line 654: The body of Algernon Charles Swinburne’s poetry is so vast and varied that it is difficult to generalize about it. Swinburne wrote poetry for more than sixty years, and in that time he treated an enormous variety of subjects and employed many poetic forms and meters. He wrote English and Italian sonnets, elegies, odes, lyrics, dramatic monologues, ballads, and romances; and he experimented with the rondeau, the ballade, and the sestina. Much of this poetry is marked by a strong lyricism and a self-conscious, formal use of such rhetorical devices as alliteration, assonance, repetition, personification, and synecdoche. Swinburne’s brilliant self-parody, “Nephilidia,” hardly exaggerates the excessive rhetoric of some of his earlier poems. The early A Song of Italy would have more effectively conveyed its extreme republican sentiments had it been more restrained. As it is, content is too often lost in verbiage, leading a reviewer for The Athenaeum to remark that “hardly any literary bantling has been shrouded in a thicker veil of indefinite phrases.” A favorite technique of Swinburne is to reiterate a poem’s theme in a profusion of changing images until a clear line of development is lost. “The Triumph of Time” is an example. Here the stanzas can be rearranged without loss of effect. This poem does not so much develop as accrete. Clearly a large part of its greatness rests in its music. As much as any other poet, Swinburne needs to be read aloud. The diffuse lyricism of Swinburne is the opposite of the closely knit structures of John Donne and is akin to the poetry of Walt Whitman.
ellauri094.html on line 663: Closest metre: trochaic tetrameter
ellauri094.html on line 664: Сlosest rhyme: alternate rhyme
ellauri094.html on line 665: Сlosest stanza type: tercets
ellauri094.html on line 758: And the stark evil of the atheist Communists becomes even more stark when considering the fact that Nazi Germany and Imperial Japan were fighting for what most wars are fought for: Wealth and Empire. Which is A-OK. The Israeli did the same with the help of Jehovah. The atheist regimes slaughtered their own people simply to impose their will upon their less powerful compatriots. Which the Christians never do. Well, not nearly as many got killed anyway. I guess. Haven't really toted up all the Christian wars. The colonial ones too, and the U.S. neocolonial ones like Korea and Vietnam, or the Desert Storm. Should one use the absolute body count or percentages? Ethics is not an exact science after all. It's more like economics.
ellauri095.html on line 49: Hopkins was influenced by the Welsh language, which he had acquired while studying theology at St Beuno's near St Asap. The poetic forms of Welsh literature and particularly cynghanedd, with its emphasis on repeating sounds, accorded with his own style and became a prominent feature of his work. This reliance on similar-sounding words with close or differing senses means that his poems are best understood if read aloud.
ellauri095.html on line 53: The initial “I” focuses attention on the speaker, but the explicit application of the lesson of the Book of Nature to him does not begin until the line “My heart in hiding/stirred for a bird” at the conclusion of the octet. One biographical interpretation of this line is that he was hiding from fulfilling his ambitions to be a great painter and poet. Instead of ostentatiously pursuing fame in that way, wearing his heart on his sleeve, he had chosen to be the “hidden man of the heart” (1 Peter 3:4), quietly pursuing the imitation of Christ. As Hopkins put it, Christ’s “hidden life at Nazareth is the great help to faith for us who must live more or less an obscure, constrained, and unsuccessful life.”
ellauri095.html on line 55: Hopkins did live such a life, but the windhover reminded him of Jesus’ great achievements after Nazareth. The windhover “stirred” his desire to become a great knight of faith, one of those who imitate not only the constraint but also the “achieve of, the mastery of” this great chevalier. The “ecstasy” of the windhover recalls Hopkins’s initial desire in “Il Mystico” to be lifted up on “Spirit’s wings” so “that I may drink that ecstasy/Which to pure souls alone may be.” Ultimately, Hopkins became aware that he had been hiding from the emotional risks of total commitment to becoming a “pure” soul. The phrase “hiding” thus suggests not only hiding from the world or from worldly ambition but also hiding from God.
ellauri095.html on line 86: Gerard Manley Hopkins SJ (28 July 1844 – 8 June 1889) was an English poet and Jesuit priest, whose posthumous fame established him among the leading Victorian poets. His manipulation of prosody – particularly his concept of sprung rhythm – established him as an innovative writer of verse, as did his technique of praising God through vivid use of imagery and nature. Only after his death did Robert Bridges begin to publish a few of Hopkins's mature poems in anthologies, hoping to prepare the way for wider acceptance of his style. By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis.
ellauri095.html on line 101: The Uranians were a small and clandestine group of male homosexual poets who published works between 1858, when William Johnson Cory published Ionica, and 1930. Although most of them were English, they had counterparts in the United States and France.
ellauri095.html on line 105: Uranian is a 19th-century term that referred to homosexual men. The term was first published by activist Karl Heinrich Ulrichs (1825–95) in a series of five booklets (1864–65) collected under the title Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (Research into the Riddle of Man–Male Love). Ulrichs derived Uranian (Urning in German) from the Greek goddess Aphrodite Urania, who was created out of the god Uranus' testicles. Therefore, it represents the homosexual gender, while Dionian (Dioning), derived from Aphrodite Dionea, represents the heterosexual gender. Ulrichs developed his terminology before the first public use of the term homosexual, which appeared in 1869 in a pamphlet published anonymously by Karl-Maria Kertbeny (1824–82)
ellauri095.html on line 107: The term Uranian was quickly adopted by English-language advocates of homosexual emancipation in the Victorian era, such as Edward Carpenter and John Addington Symonds, who used it to describe a comradely love that would bring about true democracy, uniting the "estranged ranks of society" and breaking down class and gender barriers. Oscar Wilde wrote to Robert Ross in an undated letter (?18 February 1898): "To have altered my life would have been to have admitted that Uranian love is ignoble. I hold it to be noble—more noble than other forms."
ellauri095.html on line 115: His father founded a marine insurance firm and at one time served as Hawaiian consul-general in London. He was also for a time churchwarden at St John-at-Hampstead. His grandfather was the physician John Simm Smith, a university colleague of John Keats, and close friend of the eccentric philanthropist Ann Thwaytes. One of his uncles was Charles Gordon Hopkins, a politician of the Hawaiian Kingdom.
ellauri095.html on line 125: Manley Hopkins moved his family to Hampstead in 1852, near where John Keats had lived 30 years before and close to the green spaces of Hampstead Heath. When he was ten years old, Gerard was sent to board at Highgate School (1854–1863). While studying Keats´s poetry, he wrote "The Escorial" (1860), his earliest extant poem. Here he practised early attempts at asceticism. He once argued that most people drank more liquids than they really needed and bet that he could go without drinking for a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. On another occasion he abstained from salt for a week.
ellauri095.html on line 135: A short fellow of 5’2 or 3”, he was enthusiastic, had a high-pitched voice, loved to sketch and write poems, was close to his family, and had warm, lifelong friends from Oxford, fellow Jesuits, and Irish families. For recreation he visited art exhibitions and old churches, and enjoyed holidays with his family, friends, and fellow Jesuits in Switzerland, Holland, the Isle of Wight, the Isle of Man, Whitby on the North Sea, Wales, Scotland, and the West of Ireland. During these holidays, he loved to hike and swim. His passions were nature (especially trees), ecology, beauty, poetry, art, his family and friends, his country, his religion, and his God. His curse was a lifelong “melancholy” (his word) which in 1885 in Dublin became deep depression and a sense of lost contact with God.
ellauri095.html on line 137: In life and poetry he was serious and playful – even whimsical. Spiritually, despite an early scrupulosity which he never fully lost, he followed the Jesuit way of finding God in all things, and rejoiced in “God in the world”: “The world is charged wíth the grándeur of God.” He was very, very bright, with an extensive knowledge of words and languages — he knew so many words ! His intellectual hero was the medieval philosopher Duns Scotus, whose philosophy of selfhood he held dear. Hopkins himself had a strong sense of self, appreciated his own individuality, and was immensely self-confident.
ellauri095.html on line 167: Hopkins composed two poems about Dolben, "Where art thou friend" and "The Beginning of the End". Robert Bridges, who edited the first edition of Dolben's poems as well as Hopkins's, cautioned that the second poem "must never be printed," though Bridges himself included it in the first edition (1918). Another indication of the nature of his feelings for Dolben is that Hopkins's high Anglican confessor seems to have forbidden him to have any contact with Dolben except by letter. Hopkins never saw Dolben again after the latter's short visit to Oxford during which they met, and any continuation of their relationship was abruptly ended by Dolben's drowning two years later in June 1867. Hopkins's feeling for Dolben seems to have cooled by that time, but he was nonetheless greatly affected by his death. "Ironically, fate may have bestowed more through Dolben's death than it could ever have bestowed through longer life ... for many of Hopkins's best poems – impregnated with an elegiac longing for Dolben, his lost beloved and his muse – were the result." Hopkins's relationship with Dolben is explored in the novel The Hopkins Conundrum.
ellauri095.html on line 171: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population."
ellauri095.html on line 174: The homosexual lifestyle results in a shorter life expectancy. This is undoubtedly due to the health risks associated, such as AIDS, Hepatitis, and a variety of other infections and STDs. In addition, homosexuals are more likely to be smokers, which takes the lifespan even lower. In 1993 Paul Cameron published a study which found that homosexuality takes 20-30 years off the lives of its practitioners. Cameron is a Psychologist and founder of the Family Research Institute. Among men with AIDS their lifespan was 39 years, however even without AIDS a male homosexuals lifespan is just a short 42 years. Lesbians had a median age of death of just 44 years. He also found that lesbians were up to 456 times more likely to die in a car crash than heterosexual women. The liberal Southern Poverty Law Centre dubbed Cameron an "anti-gay extremist", and the American Psychological Association expelled him for exposing the truth about the homosexual lifestyle and accused him of scientific data "fraud". Fortunately, Cameron had the support of faith based groups who would not bow down or turn their behinds to the homosexual agenda.
ellauri095.html on line 176: Another 1997 study from pro-homosexual researchers who were trying defend homosexuals, examined data of AIDS deaths between 1987 to 1992 in Toronto, and found that the life expectancy for the homosexual men was 8 to 20 years lower than heterosexuals. See also Atheism and life expectancy. Religious people live on average four years longer than their agnostic and atheist peers, new research has found. Actually, the atheists´ life expectancy is way lower than true believers´ (estimated at about one infinity). Source: Conservopedia.
ellauri095.html on line 180: It is essential to note that the life expectancy of any population is a descriptive and not a prescriptive mesaure. Death is a product of the way a person lives and what physical and environmental hazards he or she faces everyday. It cannot be attributed solely to their sexual orientation or any other ethnic or social factor. If estimates of an individual gay and bisexual man´s risk of death is truly needed for "legal or other" purposes, then people making these estimates should use the same actuarial tables that are used for all other males in that population. Gay and bisexual men are included in the construction of official population-based tables and therefore these tables for all males are the appropriate ones to be used. (LOL sorry boys, the cat is out of the bag, there is no way to get it to go back in.)
ellauri095.html on line 194: Inkscape on aika hankalakäyttöinen scalable vector graphics-piirustusohjelma. Ink on hevosen jalan paise, typ av hudsvulst hos häst eller nötkreatur. Sanahöpsöjä skizoja ollaan koko porukka, Jerry "Miehekäs" Hopkins, David "Sikiö" Wallace ja mä. Sitä on liikkeellä. Suojaimien pakollisuutta harkitaan.
ellauri095.html on line 209: The typical Hopkins drawing is what Ruskin called the “outline drawing”; as Ruskin put it, “without any wash of colour, such an outline is the most valuable of all means for obtaining such memoranda of any scene as may explain to another person, or record for yourself, what is most important in its features.” Many such practical purposes for drawing were advanced by Ruskin, but his ultimate purpose was to unite science, art, and religion.
ellauri095.html on line 218: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population."
ellauri095.html on line 234: On 18 January 1866, Hopkins composed his most ascetic poem, The Habit of Perfection. On 23 January, he included poetry in a list of things to be given up for Lent. In July, he decided to become a Roman Catholic and travelled to Birmingham in September to consult the leader of the Oxford converts, John Henry Newman. Newman received him into the Roman Catholic Church on 21 October 1866.
ellauri095.html on line 244: He continued to write a detailed prose journal in 1868–1875. Unable to suppress a desire to describe the natural world, he also wrote music, sketched, and for church occasions, wrote "verses", as he called them. He later wrote sermons and other religious pieces.
ellauri095.html on line 246: In 1874 Hopkins returned to Manresa House to teach classics. While studying in the Jesuit house of theological studies, St Beuno´s College, near St Asap in North Wales, he was asked by his religious superior to write a poem to commemorate the foundering of a German ship in a storm. So in 1875 he took up poetry once more to write a lengthy piece, "The Wreck of the Deutschland", inspired by the Deutschland incident, a maritime disaster in which 157 people died, including five Franciscan nuns who had been leaving Germany due to harsh anti-Catholic laws (see Kulturkampf). The work displays both the religious concerns and some of the unusual metre and rhythms of his subsequent poetry not present in his few remaining early works. It not only depicts the dramatic events and heroic deeds, but tells of him reconciling the terrible events with God´s higher purpose. The poem was accepted but not printed by a Jesuit publication. This rejection fed his ambivalence about his poetry, most of which remained unpublished until after his death.
ellauri095.html on line 256: Christina Georgina Rossetti (5 December 1830 – 29 December 1894) was an English poet who wrote romantic, devotional, and children´s poems. "Goblin Market" and "Remember" remain famous. She also wrote the words of two Christmas carols well known in the UK: "In the Bleak Midwinter", later set by Gustav Holst and by Harold Darke, and "Love Came Down at Christmas", also set by Darke and by other composers. She was little sister (2 years junior) of the artist and poet Dante Gabriel Rossetti and features in several of his paintings.
ellauri095.html on line 258: In the later decades of her life, Ms. Rossetti suffered from Graves' disease, diagnosed in 1872, suffering a near-fatal attack in the early 1870s. Graves' disease, also known as toxic diffuse goiter, is an autoimmune disease that affects the thyroid. It frequently results in and is the most common cause of hyperthyroidism. It also often results in an enlarged thyroid. Signs and symptoms of hyperthyroidism may include irritability, muscle weakness, sleeping problems, a fast heartbeat, poor tolerance of heat, diarrhea and unintentional weight loss. Other symptoms may include thickening of the skin on the shins, known as pretibial myxedema, and eye bulging, a condition caused by Graves´ ophthalmopathy. About 25 to 80% of people with the condition develop eye problems.
ellauri095.html on line 271: osetti">Song Viisu
ellauri095.html on line 275: Plant thou no roses at my head, Älä laita päähän mitään ruusuja,
ellauri095.html on line 363: like Joseph from the well Jooseppina kaivosta?
ellauri095.html on line 366: you close your mouth Suljet suusi
ellauri095.html on line 457: I choose the stairs that mount above,
ellauri095.html on line 473: Nancy J. Chodorow states that homophobia can be viewed as a method of protection of male masculinity. Various psychoanalytic theories explain homophobia as a threat to an individual´s own same-sex impulses, whether those impulses are imminent or merely hypothetical. This threat causes repression, denial or reaction formation.
ellauri095.html on line 483: The sequence of events is clear. On 18 January 1866 Hopkins composed his most ascetic poem, “The Habit of Perfection” (Täydellinen asukokonaisuus). On 23 January he included poetry in the list of things to be given up for Lent. In July he decided to become a Catholic, and he traveled to Birmingham in September to consult the leader of the Oxford converts, John Henry Newman. Newman received him into the Church in October. On 5 May 1868 Hopkins firmly “resolved to be a religious.” Less than a week later, apparently still inspired by Savonarola, he made a bonfire of his poems and gave up poetry almost entirely for seven years. Finally, in the fall of 1868 Hopkins joined a “serged fellowship” like Savonarola’s and like the one he admired in “Eastern Communion”(1865), a commitment foreshadowed by the emphasis on vows of silence and poverty in “The Habit of Perfection.”
ellauri095.html on line 489: Vatikaani ilmoitti 2008 Vatikaanin lehdessä "Osservatore Romano", että kardinaali Newman ei ollut homo. Newman eli vuosina 1801-1890. Hän toivoi elinaikanaan pääsevänsä hautaan parhaan ystävänsä Ambrose St. Johnin viereen. Elinaikanaan he jakoivat myös asuntonsa. Kardinaali kertoi, että hänen ystävänsä kuolema oli hänelle erittäin suuri menetys.
ellauri095.html on line 492: Homoaktivistit syyttävät nyt Vatikaania siitä, että se yrittää peitellä Newmanin homoseksuaalisuutta. Newman oli yksi 1800-luvun merkittävimmistä teologeista ja nyt on menossa suunnitelma hänen autuaaksijulistamisestaan.
ellauri095.html on line 494: I FIRST encountered the rumour in the 1990s, when I was engaged in presenting a radio documentary on Cardinal Newman for the BBC. It was a senior British Catholic who remarked casually to me: "Don't you think John Henry Newman was a homosexual? I mean, just look at the portrait!"
ellauri095.html on line 512: The Wreck of the Deutschland became the occasion for Hopkins’s incarnation as a poet in his own right. He broke with the Keatsian wordpainting style with which he began, replacing his initial prolixity, stasis, and lack of construction with a concise, dramatic unity. He rejected his original attraction to Keats’s sensual aestheticism for a clearly moral, indeed a didactic, rhetoric. He saw nature not only as a pleasant spectacle as Keats had; he also confronted its seemingly infinite destructiveness as few before or after him have done. In this shipwreck he perceived the possibility of a theodicy, a vindication of God’s justice which would counter the growing sense of the disappearance of God among the Victorians. For Hopkins, therefore, seeing more clearly than ever before the proselytic possibilities of art, his rector’s suggestion that someone write a poem about the wreck became the theological sanction he needed to begin reconciling his religious and poetic vocations.
ellauri095.html on line 516: The relationship between Hopkins and his father reveals important early instances of creative collaboration and competition within the family. Hopkins copied eleven of the poems from his father’s volume A Philosopher’s Stone into his Oxford notebooks. In those poems his father expressed a Keatsian dismay over science’s threat to a magical or imaginative response to nature.
ellauri095.html on line 520: Competition and collaboration between father and son continued even long after Hopkins left home to take his place in the world. In 1879, for instance, Gerard Manley Hopkins wrote to Bridges, “I enclose some lines by my father called forth by the proposal to fell the trees in Well Walk (where Keats and other interesting people lived) and printed in some local paper.” Two months later Hopkins composed “Binsey Poplars” to commemorate the felling of a grove of trees near Oxford. Clearly, competition with his father was an important creative stimulus.
ellauri095.html on line 533: His religious consciousness increased dramatically when he entered Oxford, the city of spires. From April of 1863, when he first arrived with some of his journals, drawings, and early Keatsian poems in hand, until June of 1867 when he graduated, Hopkins felt the charm of Oxford, “steeped in sentiment as she lies,” as Matthew Arnold had said, “spreading her gardens to the moonlight and whispering from her towers the last enchantments of the Middle Ages.” Here he became more fully aware of the religious implications of the medievalism of Ruskin, Dixon, and the Pre-Raphaelites. Inspired also by Christina Rossetti, the Catholic doctrine of the Real Presence of God in the Eucharist, and by the Victorian preoccupation with the fifteenth-century Italian religious reformer Girolamo Savonarola, he soon embraced Ruskin’s definition of “Medievalism” as a “confession of Christ” opposed to both “Classicalism” (“Pagan Faith”) and “Modernism” (the “denial of Christ”).
ellauri095.html on line 546: The phrase “And birds that call/Hoarse to the storm,” invites comparison with the son’s images of the windhover rebuffing the big wind in “The Windhover” (1877) and with the image of the great storm fowl at the conclusion of “Henry Purcell” (1879). The father’s prophecy, “thy sport is with the storm/To wrestle” is fulfilled in Gerard’s The Wreck of the Deutschland and “The Loss of the Eurydice” (1878). These two shipwreck poems, replete with spiritual instruction for those in doubt and danger were the son’s poetic and religious counterparts to his father’s 1873 volume, The Port of Refuge, or advice and instructions to the Master-Mariner in situations of doubt, difficulty, and danger.
ellauri095.html on line 567: Hopkins transformed the prose into song, but he deleted the morbid details of the decapitation. It was no doubt partly to escape contemplation of such details connected with his marine-insurance business that Manley Hopkins cultivated a Wordsworthian love of nature.
ellauri095.html on line 580: The ´New York Times´, in the best traditions of media coverage, focused on the "weirdness of the scene". The newspaper contrasted the nuns´ "terror-stricken conduct", frozen with terror, and "deaf to all entreaties", with the "plucky" behaviour of the stewardess who tried to encourage them to leave the saloon for rigging as the water rose around them. One of the nuns was heard to cry in a voice heard above the storm "O my God, make it quick, make it quick". Hopkins, however, saw these words as an example of courage in the fate of extremity, and as the active seeking of the soul reaching towards God.
ellauri096.html on line 55: Michael Scriven (1964) tried to refute predictive determinism (the thesis that all events are foreseeable), by conjuring two players, “Predictor” who has all the data, laws, and calculating capacity needed to predict the choices of others. Scriven goes on to imagine, “Avoider”, whose dominant motivation is to avoid prediction. Therefore, Predictor must conceal his prediction. The catch is that Avoider has access to the same data, laws, and calculating capacity as Predictor. Thus Avoider can duplicate Predictor’s reasoning. Consequently, the optimal predictor cannot predict Avoider. Let the teacher be Avoider and the student be Predictor. Avoider must win. Therefore, it is possible to give a surprise test. This sounds silly. The Predictor can predict that the Avoider double guesses her. Both can fiture out that this will go on and on, until time runs out, and they still just sit on their asses doing nothing. Thing is, you must remember that the players are part of the game, not outside of it as idealists would have it.
ellauri096.html on line 57: Idealizing the teacher and student along the lines of Avoider and Predictor fails to solve the puzzle. It falsely presupposes that two equally super clever agents are co-possible. It is like asking ‘If Aku is smarter than Anu and Anu is smarter than Aku, which of the two is the smartest?’ Its like Abott and Costello going thru the door, after you, no after you, until in the end they, predictably, try to go thru it at once. There is no equilibrium in the game, so shit just happens.
ellauri096.html on line 74: Cod’s omniscience only requires that He knows every true proposition. God will know ‘You will take a shit’ as soon it becomes true – like when the turd is halfway out - but not before. Naah, this is really weak. That takes no omniscience, just a good nose.
ellauri096.html on line 96: There is no place in science for bigness, because of this lack of boundary; but there is a place for the relation of biggerness. Here we see the familiar and widely applicable rectification of vagueness: disclaim the vague positive and cleave to the precise comparative. But it is inapplicable to the verb ‘know’, even grammatically. Verbs have no comparative and superlative inflections … . I think that for scientific or philosophical purposes the best we can do is give up the notion of knowledge as a bad job and make do rather with its separate ingredients. We can still speak of a belief as true, and of one belief as firmer or more certain, to the believer’s mind, than another (1987, 109).
ellauri096.html on line 104: Those willing to abandon the concept of knowledge can dissolve the surprise test paradox. But to epistemologists, this is like using a suicide bomb to kill a fly.
ellauri096.html on line 116: The eliminativist has even more severe difficulties in stating his position than the skeptic. Some eliminativists dismiss the threat of self-defeat by drawing an analogy. Those who denied the existence of souls were accused of undermining a necessary condition for asserting anything. However, the soul theorist’s account of what is needed gives no reason to deny that a healthy brain suffices for mental states.
ellauri096.html on line 118: If the eliminativist thinks that assertion only imposes the aim of expressing a truth, then he can consistently assert that ‘know’ is a defective term. However, an epistemologist can revive the charge of self-defeat by showing that assertion does indeed require the speaker to attribute knowledge to himself. This knowledge-based account of assertion has recently been supported by work on our next paradox.
ellauri096.html on line 124: Most of these philosophical advances are reactions to the use of probability by scientists. In the twentieth century, editors of science journals began to demand that the author’s hypothesis should be accepted only when it was sufficiently probable – as measured by statistical tests. The threshold for acceptance was acknowledged to be somewhat arbitrary. And it was also conceded that the acceptance rule might vary with one’s purposes. For instance, we demand a higher probability when the cost of accepting a false hypothesis is high.
ellauri096.html on line 127: and rationally believe q then you rationally believe both p and q. Little pictures of the same scene should sum to a bigger picture of the same scene. If rational belief can be based on an acceptance rule that only requires a high probability, there will be rational belief in a contradiction! You believe of each ticket it loses, and you believe that one of them wins.
ellauri096.html on line 129: A paradox is commonly defined as a set of propositions that are individually plausible but jointly inconsistent. Paradoxes pressure us to revise beliefs in a highly structured way. For instance, much epistemology orbits a riddle posed by the regress of justification, namely, which of the following is false?
ellauri096.html on line 144: The resemblance between the preface paradox and the surprise test paradox becomes more visible through an intermediate case. The preface of Siddhartha Mukherjee’s The Emperor of All Maladies: A Biography of Cancer warns: “In cases where there was no prior public knowledge, or when interviewees requested privacy, I have used a false name, and deliberately confounded identities to make it difficult to track.” Those who refuse consent to be lied to are free to close Doctor Mukherjee’s chronicle. But nearly all readers think the physician’s trade-off between lies and new information is acceptable. They rationally anticipate being rationally misled. Nevertheless, these readers learn much about the history of cancer. Similarly, students who are warned that they will receive a surprise test rationally expect to be rationally misled about the day of the test. The prospect of being misled does not lead them to drop the course.
ellauri096.html on line 151: If paradoxes were always sets of propositions or arguments or conclusions, then they would always be meaningful. But some paradoxes are semantically flawed (Sorensen 2003b, 352) and some have answers that are backed by a pseudo-argument employing a defective “lemma” that lacks a truth-value. Kurt Grelling’s paradox, for instance, opens with a distinction between autological and heterological words. An autological word describes itself, e.g., ‘polysyllabic’ is polysllabic, ‘English’ is English, ‘noun’ is a noun, etc. A heterological word does not describe itself, e.g., ‘monosyllabic’ is not monosyllabic, ‘Chinese’ is not Chinese, ‘verb’ is not a verb, etc. Now for the riddle: Is ‘heterological’ heterological or autological? If ‘heterological’ is heterological, then since it describes itself, it is autological. But if ‘heterological’ is autological, then since it is a word that does not describe itself, it is heterological. The common solution to this puzzle is that ‘heterological’, as defined by Grelling, is not a genuine predicate (Thomson 1962). In other words, “Is ‘heterological’ heterological?” is without meaning. There can be no predicate that applies to all and only those predicates it does not apply to for the same reason that there can be no barber who shaves all and only those people who do not shave themselves.
ellauri096.html on line 153: The eliminativist, who thinks that ‘know’ or ‘justified’ is meaningless, will diagnose the epistemic paradoxes as questions that only appear to be well-formed. For instance, the eliminativist about justification would not accept proposition (4) in the regress paradox: ‘Some beliefs are justified’. His point is not that no beliefs meet the high standards for justification, as an anarchist might deny that any ostensible authorities meet the high standards for legitimacy. Instead, the eliminativist unromantically diagnoses ‘justified’ as a pathological term. Just as the astronomer ignores ‘Are there a zillion stars?’ on the grounds that ‘zillion’ is not a genuine numeral, the eliminativist ignores ‘Are some beliefs justified?’ on the grounds that ‘justified’ is not a genuine adjective.
ellauri096.html on line 161: Suppose a psychologist offers you a red box and a blue box (Skyrms 1982). The psychologist can predict which box you will choose with 90% accuracy. He has put one dollar in the box he predicts you will choose and ten dollars in the other box. Should you choose the red box or the blue box? You cannot decide. For any choice becomes a reason to reverse your decision.
ellauri096.html on line 163: Epistemic paradoxes affect decision theory because rational choices are based on beliefs and desires. If the agent cannot form a rational belief, it is difficult to interpret his behavior as a choice. The purpose of attributing beliefs and desires is to set up practical syllogisms that make sense of actions as means to ends. Subtracting rationality from the agent makes framework useless. Given this commitment to charitable interpretation, there is no possibility of your rationally choosing an option that you believe to be inferior. So if you choose, you cannot really believe you were operating as an anti-expert, that is, someone whose opinions on a topic are reliably wrong (Egan and Elga 2005).
ellauri096.html on line 186: But the skeptic should not lose his nerve. Proof does not always yield knowledge. Consider a student who correctly guesses that a step in his proof is valid. The student does not know the conclusion but did prove the theorem. His instructor might have trouble getting the student to understand why his answer constitutes a valid proof. The intransigence may stem from the prover’s intelligence rather than his stupidity. L. E. J. Brouwer is best known in mathematics for his brilliant fixed point theorem. But Brouwer regarded his proof as dubious. He had philosophical doubts about the Axiom of Choice and Law of Excluded Middle. Brouwer persuaded a minority of mathematicians and philosophers, known as intuitionists, to emulate his inability to be educated by non-constructive proofs.
ellauri096.html on line 199: Several commentators on the surprise test paradox object that interpreting surprise as unprovability changes the topic. Instead of posing the surprise test paradox, it poses a variation of the liar paradox. Other concepts can be blended with the liar. For instance, mixing in alethic notions generates the possible liar: Is ‘This statement is possibly false’ true? (Post 1970) (If it is false, then it is false that it is possibly false. What cannot possibly be false is necessarily true. But if it is necessarily true, then it cannot be possibly false.) Since the semantic concept of validity involves the notion of possibility, one can also derive validity liars such as Pseudo-Scotus’ paradox: ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ (Read 1979). Suppose Pseudo-Scotus’ argument is valid. Since the premise is necessarily true, the conclusion would be necessarily true. But the conclusion contradicts the supposition that argument is valid. Therefore, by reductio, the argument is necessarily invalid. Wait! The argument can be invalid only if it is possible for the premise to be true and the conclusion to be false. But we have already proved that the conclusion of ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ is necessarily true. There is no consistent judgment of the argument’s validity. A similar predicament follows from ‘The test is on Friday but this prediction cannot be soundly deduced from this announcement’.
ellauri096.html on line 225: But secular idealists and logical positivists concede that there are some actual unknown truths. How can they continue to believe that all truths are knowable? Astonishingly, these eminent philosophers seem refuted by a pinch of epistemic logic. Also injured are those who limit their claims of universal knowability to a limited domain. For instance, Immanuel Kant (A223/B272) asserts that all empirical propositions are knowable. This pocket of optimism would be enough to ignite the contradiction (Stephenson 2015).
ellauri096.html on line 229: The conclusion that there are unknowable truths is an affront to various philosophical theories, but not to common sense. If proponents (and opponents) of those theories long overlooked a simple counterexample, that is an embarrassment, not a paradox. (2000, 271)
ellauri096.html on line 233: Those who believe that the Church-Fitch result is a genuine paradox can respond to Williamson with paradoxes that accord with common sense (and science –and religious orthodoxy). For instance, common sense heartily agrees with the conclusion that something exists. But it is surprising that this can be proved without empirical premises. Since the quantifiers of standard logic (first order predicate logic with identity) have existential import, the logician can deduce that something exists from the principle that everything is identical to itself. Most philosophers balk at this simple proof because they feel that the existence of something cannot be proved by sheer logic. Likewise, many philosophers balk at the proof of unknowables because they feel that such a profound result cannot be obtained from such limited means.
ellauri096.html on line 236: Church’s referee report was composed in 1945. The timing and structure of his argument for unknowables suggests that Church may have been by inspired G. E. Moore’s (1942, 543) sentence:
ellauri096.html on line 255: Since the less evident member of the conjunction is the announcement, the student will choose not to believe the announcement. At the beginning of the week, the student foresees that his future self may not believe the announcement. So the student on Sunday will not believe the announcement when it is first uttered.
ellauri096.html on line 269: Binkley stipulates that the students do not forget. He needs to add that the students know that they will not forget. For the mere threat of a memory lapse sometimes suffices to undermine knowledge. Consider Professor Anesthesiology’s scheme for surprise tests: “A surprise test will be given either Wednesday or Friday with the help of an amnesia drug. If the test occurs on Wednesday, then the drug will be administered five minutes after Wednesday’s class. The drug will instantly erase memory of the test and the students will fill in the gap by confabulation.” You have just completed Wednesday’s class and so temporarily know that the test will be on Friday. Ten minutes after the class, you lose this knowledge. No drug was administered and there is nothing wrong with your memory. You are correctly remembering that no test was given on Wednesday. However, you do not know your memory is accurate because you also know that if the test was given Wednesday then you would have a pseudo-memory indistinguishable from your present memory. Despite not gaining any new evidence, you change your mind about the test occurring on Wednesday and lose your knowledge that the test is on Friday. (The change of belief is not crucial; you would still lack foreknowledge of the test even if you dogmatically persisted in believing that the test will be on Friday.)
ellauri096.html on line 271: If the students know that they will not forget and know there will be no undermining by outside evidence, then we may be inclined to agree with Binkley’s summary that his idealized student never loses the knowledge he accumulates. As we shall see, however, this overlooks other ways in which rational agents may lose knowledge.
ellauri096.html on line 283: Although (iii) is consistent and might be knowable by others, (iii) cannot be known by the student before Friday. (iii) is a blindspot for the students but not for, say, the teacher’s colleagues. Hence, the teacher can give a surprise test on Friday because that would force the students to lose their knowledge of the original announcement (A). Knowledge can be lost without forgetting anything.
ellauri096.html on line 305: Dogmatists accept this reasoning. For them, knowledge closes inquiry. Any “evidence” that conflicts with what is known can be dismissed as misleading evidence. Forewarned is forearmed.
ellauri096.html on line 310: Marxin veljexet on Markkuja. "Those are my principles, and if you don't like them... well, I have others." G. Marx
ellauri096.html on line 408: Same as prognathic: opposed to opisthognathous and orthognathous.
ellauri096.html on line 419: Obeesilla Akvinolaisen Tompalla oli ylösnoussut hevonen. Suomenhevosia on menossa teuraalle Suezin kanavalla. Nyt ne kuolevat kun kiinalainen konttilaiva tukkii kanavan. - Enminä niistä ole huolestunut sanoo MTKn mies vaan maataloustuottajien koneiden varaosista. Ne ovat nyt siellä jumissa. Wall-E:n näköinen kaivinkone, 1 yxinäinen karvakäsi hytissä, yrittää työntää 400m kokoista laivaa irti mudasta. Kohta sinne höyryää jenkkien sotalaivoja. No ei sentään, Wall-E sai sen irti lopulta. Ehkä Moosexen taikasauvasta lähti säteitä. Naku teinipoika tafsaa naista tissistä. Taiteilija Schopinin unelma. Mun corona-ajan kampaus on suht sama kuin Schopinin Moosexella. Schopen on saxaa ja tarkoittaa kolpakko. Olikohan Chopinit viinamäen miehiä.
ellauri096.html on line 452: Usein tyttö rakastuu hevosen valokuvaan kirjan kannessa tai harrastelehdessä ennenkuin on edes tavannut hevosta elävänä. Eikä juhlallisuuden vaikutelmalta voi koskaan kokonaan välttyä, vaikka tahallaan rimpuilisi sită vastaan ja kuvaisihevosen esimerkiksi sellaisena groteskina piereskelijänä kuin miltä se näyttää ja kuulostaa tallin töihin tottuneelle, miten näiden otusten ilmavaivat usein tärisyttävät karsinan seiniä ja sakeuttavat ilman kuin sinappikaasu. Inhorealismi johdattaa aivan yhtä pahasti harhaan kuin ponikirjojen söpöily. Ennemmin haluaisin päästä käsiksi tylsyyteen, vai miksi sitä pitäisi sanoa. Jokin näiden eläinten typerryttävässä monotonisessa lauhkeudessa osoittaa kohti sitä totuutta, jonka haluaisin kirjoittamalla pyydystää, vaikka hyvin tajuan tehtävän toivottomuuden. Tartunpa mihin ilmiöön tai aiheeseen hyvänsä, esitän aina ansaitsemattoman huomionosoituksen. Maailma pitäisi vain jättää omaan arvoonsa, ja niin useimmat tekevätkin. Tämä valhekasvain jäytää vain kirjoittajia.
ellauri096.html on line 454: Mixhän Jaska hukkaa sivukaupalla pelkästään heppaharrastuxen ja heppahullujen haukkumiseen? Menikö sillä välit poikki jonkun hevosharrastajan kanssa? Mirri älykkäästi valizi kaverixi hevosen mieluummin kuin siiran. Jos tää onkin tollanen Philip Roth-tyyppinen leppymätön kosto exälle. Kun ei yletytä vastustajaan, roimitaan sen hevosta. (Vastustajan poissaollessa, turvallisuuden vuoxi.) Mutta toisaalta, kuinka todennäköstä että joku edes alkaisi jotain prognaattisen päätukin kaa?
ellauri096.html on line 463: Kazeen vangizi tytön vaikeasti määriteltävä hymy. Pyöreä naama, leveä rako yläetuhampaiden välissä (se on diasteema Jaska), mustat viirusilmät, pisamat, oikeassa poskessa laaja tummanharmaa laikku, mikä lie kuolio tai pigmenttihäiriö. Akvarellitekniikka korosti ilmeen vähä-älyisyyttä, ikään kuin kuola leviäisi vesivärin mukana ympäri naamaa ja maisemaa, niin että "lukija" tunsi vaistomaista tarvetta palauttaa kirja oitis hyllyyn aakkosenmukaiselle paikalleen ja mennä pesemään kädet vedellä ja saippualla ja huuhtomaan ne käsidesillä. Ettei vaan norovirus yllätä.
ellauri096.html on line 465: Jaskassa on muuten tätä samanlaista anaalis-obsessiivistä siisteydentarvetta kuin monissa samantyyppisissä pakko-oireisissa varsinkin jenkkikirjoittajissa, tulee mieleen heti Pynchon, Wallace ja Robert Heinlein. Niistä kaikista hirveintä ällöä on joku korvavaikku tai likaa käsissä. Sille jää möröt ja merikoirat kepeesti kakkosex. Kakkonen on niille kauhun lyömätön ykkönen. Mä lyön vetoa että Jaska popsii koko ajan paranoidisesti kaikenlaisia lääkkeitä, ravintolisiä sun muita ennaltaehkäiseviä tabuja ja hipsii kengänsyrjillä ettei vahingossakaan astu koirankakalle. Kun lamppu särkyy se pelkää kamalasti lasinsiruja. Niistä voi tulla isoja veripipejä. Se on varmaan nauttinut hurjasti korona-ajasta, kun saa vältellä muita elollisia ihan luvalla, pestä ketjuna käsiä ja pitää nolon naaman päällä naamaria. I can relate to that. Se ei tykkää edes siitä että hevosilla on nimiä. On kuin jääpuikko työnnettäisiin anuxeen. Porkkana tai lämmitetty nakki olisi ihan eri asia.
ellauri096.html on line 475: Jutan unelmahevosen kirjoittanut Asta Ikonen on oikeasti olemassa oleva kirjailija, jonka tuotanto koostuu enimmäkseen nuorille suunnatuista kirjasarjoista. Tahdon murskatappiossa hänen tuotantoaan ruoditaan sivukaupalla. Anu muun muassa tuomitsee Jutan unelmahevosen juonenkäänteet epäuskottaviksi ja henkilöhahmojen suhteen paperinukkemaiseksi. No siinä kyllä aika musta pata soimaa kattilaa.
ellauri096.html on line 479: Asta Ikosen kirjallisen tuotannon lisäksi Tahdon murskatappiossa merkittävän osaan nousee kirjailija itse, kun Anu lähtee selvittämään Ikosen taustaa verkosta ja huomaa tämän osallistuneen aktiivisesti rasistiseen kirjoitteluun Facebookin Suomi Ensin -ryhmässä.
ellauri096.html on line 480: Ikosen ryhmään kirjoittamia kommentteja myös siteerataan Tahdon murskatappiossa.
ellauri096.html on line 494: Yli-Juonikas törmäsi Asta Ikosen nimeen ja kirjoituksiin alun perin Punk in Finland -sivustolla, jossa maahanmuuttovastaisia ryhmiä seurataan tarkasti. Tuohon aikaan Yli-Juonikas vasta suunnitteli omaa ”ponikirjasarjaansa” ja kiinnostui välittömästi.
ellauri096.html on line 496: Yli-Juonikas kuvaa tekstiään ja asennettaan ”läpikotaisin ironiseksi”. Se on sarkastinen mutta suora, tai suora mutta sarkastinen, kuten Aki Manninen. Ikosen teosten ja kirjailijan itsensä kommentointi on kuitenkin vasta alkua neliosaisen sarjan muille osille.
ellauri096.html on line 531: These "wheels" have been associated with Daniel 7:9 (mentioned as galgal, traditionally "the wheels of galgallim", in "fiery flame" and "burning fire") of the four, eye-covered wheels (each composed of two nested wheels), that move next to the winged Cherubim, beneath the throne of God. The four wheels move with the Cherubim because the spirit of the Cherubim is in them. The late Second Book of Enoch (20:1, 21:1) also referred to them as the "many-eyed ones".
ellauri096.html on line 553: Ikosen romaani ei herätä Jaskassa samastumisen tunteita. Läheisimmäxi se tuntee kirjan roiston, everstin Nordensvahnin, ja on pettynyt kun se ei jää kiinni lapsipornon hallussapidosta. Jaskakaan ei ole jäänyt siitä kiinni, eikä murhasta.
ellauri096.html on line 567: Eräässä Ikoskan toisessa teoxessa naismainen "Lauri" ei ollutkaan homo vaan sarjaraiskaaja. "Lukija" eli "Anu" pettyi odotuxissa. Naismaisenhan pitäis olla Weibling. Todennäköisesti "Lauri" oli myös sarrjayrittäjä. Raiskauskin jäi yrityxexi kun se ei yrittänyt miehekkäämmin. Auktorisoitu peetee Aki Manninen ei ois antanut löylykauhan tulla onnen esteexi. Ei löylykauhalla voi edes lyödä kovaa muuta kuin löylyä. Paizi jos se on Haju Pisilän käsintekemä. Kyllä lessu aina jonkun lässyn lissun litistää tai kääntäen. Androgyyni "Lauri" ei ollutkaan katamaraani. Tai siis katamiitti. Katamiitti on etruskilainen Ganymedes, an attractive Trojan boy supposedly abducted to Mount Olympus by the god Zeus to become his cupbearer and lover.
ellauri096.html on line 589: Les Chants de Maldoror (The Songs of Maldoror) is a French poetic novel, or a long prose poem. It was written and published between 1868 and 1869 by the Comte de Lautréamont, the nom de plume of the Uruguayan-born French writer Isidore Lucien Ducasse. The work concerns the misanthropic, misotheistic character of Maldoror, a figure of evil who has renounced conventional morality.
ellauri096.html on line 615: Tämän koulukunnan edustajat pyrkivät rakentamaan malleilleen mikrotaloudelliset perusteet, mutta painottavat analyysissaan keynesiläisiä teemoja kuten hinta- ja palkkajäykkyyttä. Esimerkiksi yhdysvaltalaisia Joseph Stiglitziä ja George Akerlofia voidaan pitää tämän koulukunnan edustajina.
ellauri096.html on line 639: Kooma-mallia tarkastellaan kriittisen historiallisen rekonstruktion ohella luomalla katsaus sen talousteoreettisiin taustaoletuksiin. Taustaoletukset konstituoivat mallissa ilmeneviä tapoja hahmottaa taloudellista toimijuutta sekä taloudellisten suureiden välisiä suhteita ja niissä vallitsevia prosesseja. Taustaoletusten osalta tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota niissä vallitseviin epävarmuuksiin ja ristiriitaisuuksiin. Esimerkkeinä talousteoreettisista taustaoletuksista tutkielmassa analysoidaan finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia, mallien mikroperustaisuutta, rationaalisten odotusten hypoteesia sekä siihen kytkeytyvää ricardolaisen ekvivalenssin teoreemaa. Analyysissa näihin taustaoletuksiin todetaan sisältyvän epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi finanssipolitiikan kerroinvaikutusten empiirisen tulkinnan tulkinnan vaikeuteen sekä ricardolaisen ekvivalenssin realistisuuteen taloudellisten toimijoiden käyttäytymistä kuvaavana teoreemana.
ellauri096.html on line 695: Hauska huomata että Yli-Juotikas soveltaa Sainte-Beuven peukuttamaa ja mun systemaattisesti soveltamaa elämä ja teoxet menetelmää maalieläimeensä Ansa Ikoseen. Se kaivelee Ansan taustoja ja koittaa selvittää sen kanadalaista sukua löytääxeen ainexia johkin Frantz Fanon-tyyppiseen freudilaiseen selityxeen mixi Ansa ei pidä maahanmuuttajista. Fanonista ei näytä olevan paasausta, pitäisikö olla? No teen tietolaatikoon. Se oli joku sivistynyt siirtomaalainen, jos värin saa mainita niin kakan. Antikolonialismia freudilaisella kuorrutuxella. Tunnettu kirjoista Peau noire, masques blancs ja Les damnés de la terre. Amerikkalaiset mainizevat miinuxena sen marxilaisuuden, ranskixet että se sähläs Algerian puolesta.
ellauri096.html on line 704: Cet essai analytique se penche sur le colonialisme, l´aliénation du colonisé et les guerres de libération. Il étudie le rôle que joue la violence entre colonisateur et colonisé. Il prône la lutte anticolonialiste y compris par la violence et l´émancipation du tiers-monde. Le livre expose aussi avec une certaine prémonition les contradictions inhérentes à l´exercice du pouvoir dans l´ère post-coloniale en Afrique. C´est pour cela que Fanon est également connu pour le regard prospectiviste qu´il porte à l´égard de l´État-nation post-colonial africain.
ellauri096.html on line 749: SITTEN TAKAISIN kirjan perusjuoneen. Tapahtumien keskiössā on Konemetsãn ratsastustalli ja päähenkilönä 12-vuottas Anu, joka monen muun ikäisensă tapaan kuitenkin huomaa vierastavansa ystävlensä täydellistă hurahtamista hevosiin, mikä saa hānet vähäksi aikaa luopumaan koko harrastuksesta. Anu on ollut innokas lukija ja sattumalta hän tarttuu heppakirjallisuuteen kuuluvaan Asta Ikosen kirjaan Jutan unelmahevonen, joka siis on todella ilmestynyt kirja ja joka kansikuvaa myöden teilataan kerrassaan perusteellisesti. Anu paneutuu myös Ikosen muuhun tuotantoon, ja se saa saman kohtalon. Eikä tämäkään vielä rită. Anu selvittää myös kirjailija Ikosen taustaa, ja saa selville, että tämä on ajatuksiltaan lähellä uusoikeistoa, Niinpä rajun arvostelun kohteeksi päityy myos itse kirjailija. Samassa yhteydessä kerrotaan, että Anu oli jo 9-vuotiaana lukenut salanimellä Saku Kannas kirjoite tun teoksen Ktultahiekkaal, jonka todelliseksi kirjoittajaksi paljastui rikollisille poluille hairahtunut satakuntalaisen pikkukunnan kun nanjohtaja. Myös tälta osin arviot ovat tyrmääviä. (Hemmetti sano nyt minkä kunnan johtaja se oli! Varmasti tiedät. Loimaanko?) Tavalliselle lukijalle syntyy väistämättä mielikuva, etta kyseiset kirjat rusikoidaan enemmänkin silla perusteella, maliainen on olltut niiden kirjoittajat kuin millainen on ollut niiden sisältö. Puolustanatia millään tavoin ko. kirjoittajia on syytä kysyä, onko menettely perimmältään oikein? Onhan esimerkixi niin, että jopa lukuisien maailmankirjallisuuden huipputeosten kirjoittajat ovat olleet moraaliltaan ja käytöxeltään vähintään kyseenalaisia!
ellauri096.html on line 767: Yhdenlainen tahdon murskatappio on perinteiseltä nimeltään akrasia, tahdonvoimattomuus. Mixi teet noin, kysyn Petteriltä. Koska se on kivaa. Matelijanaivo äänestää yhtä, aivokuori toista. No arvaa tuomari kuka siinä voitti, juu juu, kuka siinä voitti, kuka siinä voitti. Jos ei voittaisi, ei meitä varmaan enää olisi. Onko se sitten hyvä vai paha asia. Riippuu keneltä kysytään, Teppo hevoseltako vai Anulta.
ellauri096.html on line 775: In the dialogue Protagoras, Socrates attests that akrasia does not exist, claiming "No one goes willingly toward the bad" (358d). If a person examines a situation and decides to act in the way he determines to be best, he will pursue this action, as the best course is also the good course, i.e. man's natural goal. An all-things-considered assessment of the situation will bring full knowledge of a decision's outcome and worth linked to well-developed principles of the good. A person, according to Socrates, never chooses to act poorly or against his better judgment; and, therefore, actions that go against what is best are simply a product of being ignorant of facts or knowledge of what is best or good.
ellauri096.html on line 777: Aristotle, on the other hand, took a more empirical approach to the question, acknowledging that we intuitively believe in akrasia. He distances himself from the Socratic position by locating the breakdown of reasoning in an agent’s opinion, not his appetition. Now, without recourse to appetitive desires, Aristotle reasons that akrasia occurs as a result of opinion. Opinion is formulated mentally in a way that may or may not imitate truth, while appetites are merely desires of the body. Thus, opinion is only incidentally aligned with or opposed to the good, making an akratic action the product of opinion instead of reason. For Aristotle, the antonym of akrasia is enkrateia, which means "in power" (over oneself).
ellauri096.html on line 808: The term seriation [mise en série] was proposed for use in semiotics by Jean Molino and derived from classical philology. Seriation "invokes the idea that any investigator, in order to assign some plausible meaning to a given phenomenon, must interpret it within a series of comparable phenomena." One cannot interpret what philology calls a hapax; that is, an isolated phenomenon. Art historian Erwin Panofsky has explained the situation in very clear terms:
ellauri096.html on line 815: Varmaan noi muutkin "sotilaat" on sit jotain pseudonyymejä, mut ei mitenkään jaxa kaivella. Ainaskin Loimaan mies oli väärässä ettei intermezzolla ole mitään tekemistä lopun kirjan kaa: noita Hilda-sarjakuvan tyyppisiä vuorenkokoisia vuorenpeikkoja sivuttiin jo sivulla 15 Anun lapsuusmuistelona, ja onhan niitä Frozen kakkosessakin. Ikivanha meemi.
ellauri096.html on line 820: Armas Josef Pulla (29. maaliskuuta 1904 Viipuri – 14. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, pakinoitsija, piirtäjä ja mainonnan suunnittelija.
ellauri096.html on line 880: Menstruaatioperinne synnytti usein elimellisiä ystävyyssuhteita. Kun osakuntien jäsenet aikanaan alkoivat harjoittaa pederastiaa juristin, lääkärin tai tuomarin kaavussa, heillä oli jo tiiviit peräaukot yliopistoaikojen perintönä, ja arpi ventovieraan takapuolessa viestitti "Seelenbruderschaftista" jo ennen kuin yhtään sanaa oli ehditty vaihtaa. Meikkailuarvista uskottiin olevan niin suurta hyötyä urakehitykselle, että ne, jotka eivät olleet uskaltaneet miekkailla tai joille ei ollut tarjoutunut siihen tilaisuutta, hankkivat kasvoihinsa esim. siirtokuvana valearven. Kerrotaan, että erityisen komean valearven sai, kun liimautti ihonsa päälle hevosenjouhen.
ellauri096.html on line 893: Loppupeleissä mainitaan hallava suomenhevonen. Ei hallakko ole suomenhevosen väri. Mut voikko ei kuulostas yhtä coolilta.
ellauri096.html on line 905: Mutta hiljalleen minulle valkeni suurempi kauhu alkukantaisen lapsellisen pelon takana: minua ei yritetä lynkata eikä polttaa roviolla, vaan nielaista. Peikko pystyy sulattamaan itseensä kenet hyvänsä. Se uskottelee olevansa kohtalo: tuossa iässä minäkin ajattelin että jne. jne. Tuon ikäisen tytön kuuluukin jne. jne. Sinä olet jo siinä iässä että jne. jne. Ennalta määrättyä kaikki, ohjelmoitu koodi, jonka mukaan edetään ja on aina edetty. Nielemiselle ja sulautumiselle on keksitty paljon tauhoittavia, luonnolliselta kuulostavia selityksiä. Psykoanalyysi selittää vakuuttavasti, miksi minun laiseni tyttö tuntee vetoa hevosiin ja haluaa aloittaa hevosharrastuksen millaisiin tuleviin kamppailuihin hevoset minua valmentavat. Kuinka ihailenkaan näitä parrakkaita vanhoja miehiä, jotka ymmärtävät kaiken paremmin! Joskus parrakkaat myhäilevät Kimmo Koskenniemi-naamat herättävät lyömisen houkutuxen, tekisi mieli rusikoida hampaat kurkkuun tältä omahyväiseltä namusedältä jolla on kaikkeen selitys valmiina kuin jääkaappiin säilötyt suklaalevyt. Ja kuitenkin joka kerran luovun aikeesta nopeaan, kun tajuan näkeväni taas samaa unta: minut pudetataan vieraalle planeetalle, jossa musertava ilmanvastus tekee käsien ja jalkojen liikuttelusta ylettömän raskasta, nyrkiniskut eivät mene perille, taistelu on toivotonta, koska tällekin impulssille löytyi selitys ennenkuin impulssi ize ilmaantuikaan ---
ellauri096.html on line 910: Salaliittotuuba jatkuu. Hevoset vaan tietää kuka on Seriator ja mitä pahaa se rakentaa loimaalaiseen pystymezään. Onkohan se Elon Muskin akkutehdas? No ei, kuulostaa enempi muumien pyrstötähdeltä. Sit tää sepustus loppuu yhtäkkiä, katkee kun kananlento. Höyhenet pöllyävät. Jäätiin kirjaan sanoo Anu. Siltala otti aika riskin kun kustansi tän.
ellauri097.html on line 45: On pääsiäislauantai, pesachin sapatti, Egyptistä pääsyn pyhän kaunein päivä. Juhlimme sitä hetkeä, kun Läski-Mooses johdatti valizemansa kansan Suezin kanavasta kohti pyhää maata. Pikku kauhakuormaaja irrotti GT-sählämien konttilaivan rättipäiden mudasta.
ellauri097.html on line 69: Se vastusti jenkkien puuttumista maailmansotiin vaikka oli sotahullu samalla. Ilman sotia kansoista tulee ämmiä. Kai se halus Saxan voittavan. Sakemannihan se olikin. Henry vastusti Rooseveltin new dreamia ja Hitlerin vastustamista. Eli kannatti Aatua, vanhana sakemannina.
ellauri097.html on line 95: Mencken admired the German philosopher Friedrich Nietzsche (he was the first writer to provide a scholarly analysis in English of Nietzsche´s views and writings) and Joseph Conrad. His humor and satire owed much to Ambrose Bierce and Mark Twain. He did much to defend Dreiser despite freely admitting his faults, including stating forthrightly that Dreiser often wrote badly and was a gullible man. Mencken also expressed his appreciation for William Graham Sumner in a 1941 collection of Sumner´s essays and regretted never having known Sumner personally. In contrast, Mencken was scathing in his criticism of the German philosopher Hans Vaihinger, whom he described as "an extremely dull author" and whose famous book Philosophy of 'Als ob' he dismissed as an unimportant "foot-note to all existing systems."
ellauri097.html on line 101: Mencken was a keen cheerleader of scientific progress but was skeptical of economic theories and strongly opposed to osteopathic/chiropractic medicine. He also debunked the idea of objective news reporting since "truth is a commodity that the masses of undifferentiated men cannot be induced to buy" and added a humorous description of how "Homo Boobus," like "higher mammalia," is moved by "whatever gratifies his prevailing yearnings."
ellauri097.html on line 103: Such turns of phrase evoked the erudite cynicism and rapier sharpness of language displayed by Ambrose Bierce in his darkly-satiric The Devil's Dictionary. A noted curmudgeon, democratic in subjects attacked, Mencken savaged politics, hypocrisy, and social convention. A master of English, he was given to bombast and once disdained the lowly hot dog bun's descent into "the soggy rolls prevailing today, of ground acorns, plaster of Paris, flecks of bath sponge and atmospheric air all compact."
ellauri097.html on line 119: "Supermen" in Mencken´s view, were those wrongly oppressed and disdained by their own communities, but nevertheless distinguished by their will and personal achievement, not by race or birth. Selvää Nietsche-höpötystä. Tietysti se ize oli teris ja mursuwiixi toinen. Supermiesajattelu ei ole koskaan oikein puhutellut mua. En kyllä kexi mixi.
ellauri097.html on line 121: The Presidency tends, year by year, to go to such men. As democracy is perfected, the office represents, more and more closely, the inner soul of the people. We move toward a lofty ideal. On some great and glorious day the plain folks of the land will reach their heart´s desire at last, and the White House will be adorned by a downright moron.
ellauri097.html on line 132: Frank Kermode´s The Sense of an Ending (1967) was an early mention of Vaihinger as a useful methodologist of narrativity. He says that "literary fictions belong to Vaihinger’s category of 'the consciously false.' They are not subject, like hypotheses, to proof or disconfirmation, only, if they come to lose their operational effectiveness, to neglect."
ellauri097.html on line 149: Mencken repeatedly identified mathematics with metaphysics and theology. According to Mencken, mathematics is necessarily infected with metaphysics because of the tendency of many mathematical people to engage in metaphysical speculation. In a review of Alfred North Whitehead's The Aims of Education, Mencken remarked that, while he agreed with Whitehead's thesis and admired his writing style, "now and then he falls into mathematical jargon and pollutes his discourse with equations," and "[t]here are moments when he seems to be following some of his mathematical colleagues into the gaudy metaphysics which now entertains them."[50] For Mencken, theology is characterized by the fact that it uses correct reasoning from false premises. Mencken also uses the term "theology" more generally, to refer to the use of logic in science or any other field of knowledge. In a review for both Arthur Eddington's The Nature of the Physical World and Joseph Needham's Man a Machine, Mencken ridiculed the use of reasoning to establish any fact in science, because theologians happen to be masters of "logic" and yet are mental defectives:
ellauri097.html on line 163: Mencken ridiculed Albert Einstein's theory of general relativity, believing that "in the long run his curved space may be classed with the psychosomatic bumps of [Franz Josef] Gall and [Johann] Spurzheim." In his private letters, he said:
ellauri097.html on line 167: His later work consisted of humorous, anecdotal, and nostalgic essays that were first published in The New Yorker and then collected in the books Happy Days, Newspaper Days, and Heathen Days. Mencken was preoccupied with his legacy and kept his papers, letters, newspaper clippings, columns, and even grade school report cards. After his death, those materials were made available to scholars in stages in 1971, 1981, and 1991 and include hundreds of thousands of letters sent and received. The only omissions were strictly personal letters received from women.
ellauri097.html on line 189: Vastikään metsätuhotieteen dosetti Heikki Smolander sekä emeritushuijari Pekka Liemelä huomauttivat Helsingin Sanomissa (4.3.2021) ylitiheiden hirvieläinkantojen uhkaavan biodiversiteettiä.
ellauri097.html on line 264: Il est élu à l'Académie française le 3 juin 1971, au fauteuil 22, succédant à François Mauriac. C'est le premier étranger accédant à cet honneur. Le président de la République Georges Pompidou lui propose en 1972 la nationalité française, mais il décline la faveur.
ellauri097.html on line 266: Il est enterré le 21 août 1998 à Klagenfurt en Autriche dans l'église Saint-Egid ; Éric Jourdan, son fils adoptif, repose à ses côtés depuis 2015. Ému par une statue ancienne de la Vierge Marie lors d'une visite en 1990, l'écrivain avait émis le désir d'être inhumé dans une des chapelles de cette église, l’Église catholique ayant, en France, refusé son inhumation en l’église d'Andrésy.
ellauri097.html on line 270: Son œuvre, profondément marquée tant par son homosexualité que par sa foi catholique, est dominée par la question de la sexualité et celle du bien et du mal.
ellauri097.html on line 302: In some respects this reflects a national pathology. Unlike an American or British child, an Australian student can go through thirteen years of education without reading much of their country’s literature at all (of the more than twenty writers I studied in high school, only two were Australian). This is symptomatic of the country’s famed “cultural cringe,” a term first coined in the 1940s by the critic A.A. Phillips to describe the ways that Australians tend to be prejudiced against home-grown art and ideas in favor of those imported from the UK and America. Australia’s attitude to the arts has, for much of the last two centuries, been moral. “What these idiots didn’t realize about White was that he was the most powerful spruiker for morality that anybody was going to read in an Australian work,” argued David Marr, White’s biographer, during a talk at the Wheeler Centre in 2013. “And here were these petty little would-be moral tyrants whinging about this man whose greatest message about this country in the end was that we are an unprincipled people.”
ellauri097.html on line 341: Disjunctiv Mies jolla on helliä tunteita miehiin vaikka bylsii naisia ("Homoromantic heterosexual") Sale Bellow, Joseph Conrad, T.S. Eliot, Bernard Shaw, Robert Frost, Thomas Mann
ellauri097.html on line 355: Ich hab ihr einen Kuß gestohlen Varastin siltä suukkosen
ellauri097.html on line 371: Ich kann mir selber Rosen schicken Voin lähettää izelleni ruusuja
ellauri097.html on line 400: Die charmanten Flirt-Elemente in Kants Kontakt zu Frauen werden gewöhnlich in dem Sinne interpretiert, Kant sei "dem weiblichen Geschlecht gegenüber nicht verschlossen" gewesen, würde also eventuell auch Gefallen am Heiraten gefunden haben können. Aber wenn es dann "so weit" gewesen sei, habe Kant zu lange gezögert. Ein heterosexueller Hintergrund wird also fraglos vorausgesetzt. Aber heißt das etwas? Ein galanter und verständnisvoller Umgang mit Frauen ist nicht unbedingt ein Alleinmerkmal der Heterosexuellen.
ellauri097.html on line 404: Es hat in Kants Leben Männerfreundschaften gegeben, die weit über Wissenschaftlerkontakte hinausgegangen sind und die man als enge Bindungen bezeichnen muss. Hier ist zum Beispiel der englische Geschäftsmann Joseph Green (1727 - 1786) zu nennen. Diesen besuchte Kant jahrzehntelang täglich und speiste regelmäßig bei ihm, unternahm mit ihm Ausflüge, hatte bei dessen Firma sein Geld angelegt, ging mit Green jeden Satz(!) seiner ersten "Kritik" durch. Green hatte, so ein Zitat beim Kant-Biografen Kühn, "unstreitig auf sein (Kants) Herz und auf seinen Charakter einen entscheidenden Einfluss". Nach Greens Tod 1786 besuchte Kant nie mehr eine Abendgesellschaft und verzichtete bis zu seinem Lebensende ganz und gar auf jegliches(!) Abendessen.
ellauri097.html on line 436: The famous Allan Ramsay portrait of David Hume, hanging in the University of Edinburgh, depicts him wearing a remarkable hat: a unique salmon-coloured turban. I was able to see the original on the occasion of receiving an honorary degree from Edinburgh in 2007, and ever since then I have desired to obtain a replica of that curious hat for myself (to wear on special occasions, such as those requiring academic regalia).
ellauri097.html on line 444: Homosexuality Is Unnatural: The Is-Ought Fallacy?
ellauri097.html on line 449: Recently a caller to the radio told me about a conversation he’d had about homosexuality. The caller made the teleological argument, that looking at what the natural functions of the male and female reproductive organs are for, we can draw certain conclusions about how they should properly be used. The person he was talking with challenged his argument that you can’t get an “ought” from an “is”. The challenger seemed to be saying that just because it is that way in nature doesn’t mean that we can derive a moral rule from it. The caller asked if the challenge was incorrect and how to respond to it.
ellauri097.html on line 451: On the principle the challenger is correct in describing the is-ought fallacy. But rather than working against the teleological argument, that principle works against a common argument in favor of homosexuality, which is, if homosexual interests are natural to someone, they are therefore morally acceptable. That is an example of an is-ought fallacy.
ellauri097.html on line 455: People sometimes argue in favor of homosexuality by arguing that their inclination is natural, and if it’s natural, then we shouldn’t be making any moral objections about it. If that is their argument they are guilty of is-ought.
ellauri097.html on line 461: Let’s look at the teleological argument based on function. The teleological argument isn’t about just the way a thing works, but the way a thing is intended to work – purpose. My pen functions a certain way. It doesn’t just function that way by accident. It was intended by someone to function with a purpose. For those who are not familiar with this, teleology means ‘end.’ A telos is ‘end’ as in ‘goal.’ Something is intended for a purpose and it’s used for that purpose.
ellauri097.html on line 464: I’m not actually using a moral ‘wrong’ in this particular illustration, but notice how you can understand right or wrong in terms of teleology, depending on what the goal is. If I have a loose screw on the refrigerator and I choose a butter knife to tighten the screw, I’m going to ruin the butter knife because I’m not using it for its intended purpose. It’s not made to function as a screwdriver, even if it can be used that way in a pinch. It will get bent or can slip out and scratch the refrigerator. It wasn’t fulfilling its telos, its purpose, or its function, and therefore it was being used wrongly.
ellauri097.html on line 465: With that as a foundation, let’s look at whether the teleological argument against homosexuality suffers from the is-ought fallacy.
ellauri097.html on line 467: One way of arguing against homosexuality is to say that males were not intended to have sex with other males, and we can tell that by the way sexual organs appear to be intended to function. Because men were not intended to have sex with other males, and they do so, then they are violating their natural teleology, their natural function. But notice that in the nature of the argument we are making a moral claim implicitly up front. We’re saying, We ought to use things the way they were intended by their Maker to be used, consistent with their teleology. This isn’t that way, therefore it’s wrong. It’s not arguing merely on how bodies are naturally, but how they are intended to function naturally. The teleology is the moral term in the premises.
ellauri097.html on line 469: Incidentally, this is the very argument that is being used in the Bible in both the Old Testament and the New Testament regarding homosexuality. In the book of Leviticus, it talks about homosexuality being a capital crime, and an abomination. Leviticus 18:22, “You shall not lie with a male as one lies with a female; it is an abomination.” The purpose of sex is for a man and woman, so it’s abomination when that intended function is violated by homosexual sex.
ellauri097.html on line 473: Paul is saying that when it comes to sexual desire, women were made for men, and men for women, and that’s the functional relationship that God designed them for. They are violating this functional relationship by instead sexually desiring one that was not intended. And, in fact, the wording about male homosexuality is, “They abandoned the natural function of the woman.” So the woman that God provided for them, they are abandoning that for something that, in God’s teleology, is unnatural. So that’s the way our natural law argument works in these two passages.
ellauri097.html on line 477: The appearance of design suggests genuine design. The appearance of teleology suggests genuine teleology, and so examples of teleology in the natural realm point to the existence of God. That’s what a teleological argument for God’s existence amounts to - the argument from design. So the teleology, to me, is evidence for God, and that entails certain moral obligations to the God that created with purpose.
ellauri097.html on line 505: Gilgamesh also seems to have been homosexual.
ellauri097.html on line 511: John Boswell was a Roman Catholic, having converted from the Episcopal Church of his upbringing at the age of 15. He remained a daily-mass Catholic until his death, despite differences with the church over sexual issues. Although he was orthodox in most of his beliefs, he strongly disagreed with his church's stated opposition to homosexual behavior and relationships. He was partnered with Jerone Hart for some twenty years until his death. Hart and Boswell are buried together at Grove Street Cemetery, New Haven, Connecticut.
ellauri097.html on line 562: Ehkä pian kirjoja – tai ei kirjoja, raakana, vaan kirjoista prosessoituja äänijalosteita ja sarjoja – pääasiassa kazellaan ja kuunnellaan. Se onkin jo suosittua, koska samalla voi tehdä muutamaa muuta vetävämpää tai hyödyllisempää asiaa. Eikä tuo kuunteleminen maksakaan juuri mitään. Kallista on ja halvalla menee! Meille kirjailijoille jää vaan pennosia ja kipeä niska ja kyynäspäät.
ellauri097.html on line 601: Tarvitaan manifesti. Tarvitaan toimintasuunnitelma, mutta toiminta on tärkeämpi kuin suunnitelma. Mä voin vaik kust- siis mä voin vaikka fasilitoida tätä prosessia, sopivalla provikalla tietysti.
ellauri097.html on line 769: With one whose thought I had not hoped to reach. kaverille jonka ajatuxia en ollut luullut löytäväni.
ellauri097.html on line 802: Robert Frost, often regarded as a folksy farmer-poet, was also a more profound, even terrifying, creator. His poem "The Road Not Taken" reveals his delight in multiple meanings, his ambivalence, and his penchant for misleading his readers. He denied that the poem proclaimed his striving for the unconventional and asserted that it was meant to tease his friend Edward Thomas for his compulsive indecisiveness. This essay also notes the unconscious meanings of the poem, including Frost's reactions to losing his close friend, his own indecisiveness, his conflict between heterosexual and homosexual object choices, his need for a "secret sharer," and his attachments. J Glenn. Psychoanal Study Child. 2001.
ellauri098.html on line 56: The greatest challenges a detective faces aren't always a devious criminal or a really tough case — all those are a cakewalk compared to managing their personal life. The genius ones are nerds with trouble getting along with people or worse, have social or personality disorders. The hard-working ones are workaholics who let their family relationships slide because they're never home. The overworked and nervous ones dabble in drugs and court substance addictions (or blood). The Film Noir detective and his descendants have terrible luck with women, who either end up dead, broken or distant; if he has a wife he may be cheating on her. And gods help him and his friends if some of the bad guys or associates that they helped put in the clink come back to haunt him. And his personal finances are probably gone thanks to being The Gambling Addict. In short, it's rare to have a detective as a main character in a dramatic story and have them not have at least one serious character flaw that's tangential to them actually working cases.
ellauri098.html on line 177: TV Tropes is a wiki that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, more commonly known as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering only television and film tropes to those in other types of media such as literature, comics, anime, manga, video games, music, advertisements, and toys, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics.
ellauri098.html on line 212: SPOILERI: Nun /ˈnʊn/, in the Hebrew Bible, was a man from the Tribe of Ephraim, grandson of Ammihud, son of Elishama, and father of Joshua (1 Chronicles 7:26–27). Nun grew up in and may have lived his entire life in the Israelites´ Egyptian captivity, where the Egyptians "made life bitter for them with harsh labor at mortar and bricks and with all sorts of tasks in the field" (Exodus 1:14). In Aramaic, "nun" means "fish". Thus the Midrash tells: "[T]he son of him whose name was as the name of a fish would lead them [the Israelites] into the land" (Genesis Rabba 97:3).
ellauri098.html on line 226: 18. VOITTO: Pahis ottaa lukua, hero tuulettaa - häviää tappelun, jää kakkosexi, saa herolta selkäänpuukotuxen, karkoitetaan taas, tms. No tää on selkeesti se Jeesuxen ja paholaisen kakkoserä, joka aiheutti Jerusalemissa odottamattoman auringonpimennyxen ja vulkaanista toimintaa. Ristikakkosen voitto padasta, hertasta ja ruudusta.
ellauri098.html on line 308: Many tropes originated in literary works. Literature being nearly as old as writing itself, most of The Oldest Ones in the Book date to the classics, most Public Domain Characters appeared in print well before the first TV broadcasts, and even today, with the supposedly dwindling popularity of books in favor of more modern medianote , there are books with enough cultural impact to spawn TV Tropes.
ellauri098.html on line 391: Joillain eläimillä on sukupuolileima. Laululinnut on aika feminiinisiä. Ja perhoset. Kyyhkynen on tunteikas pulunen. Kana tietysti on nainen ja kalkkuna.
ellauri098.html on line 455: ENTJs are naturally drawn to leadership positions, and can become resentful and unhappy if they’re forced to play second fiddle or if their authority is challenged. They can be curt and dismissive of others’ opinions, and rarely waste time considering the feelings of those around them.
ellauri098.html on line 459:
ellauri098.html on line 467:
ellauri098.html on line 479: INFP (introverted intuitive feeling perceiving) is one of the sixteen personality types defined by the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. INFPs are relatively uncommon, making up about 4% of the population. INFPs are idealists. They see the world, and those around them, not as they are but as they could be. INFPs have strong principles, which they do not let go of easily. These principles drive them to help others better themselves, but as an introverted personality they rarely do so through direct confrontation. INFPs are more comfortable expressing themselves through art, writing, or other media, and can be surprisingly effective and creative communicators.
ellauri098.html on line 489: ENFJs, like other “E” types, are extremely sociable. They’re fascinated with other people’s lives and care deeply about those around them. They have a positive, idealistic outlook and love to help others improve themselves and solve their problems. They tend to be decisive and good planners, so they make excellent leaders, counselors, and facilitators.
ellauri098.html on line 490: Unfortunately, ENFJs can also come across as meddling, nosy, and controlling, and some ENFJs use their empathetic gifts to manipulate others for their own benefit. But most ENFJs are an inspiring force in the lives of those who know them.
ellauri098.html on line 508: More free-spirited and creative personalities may find ESTJs bossy, closed-minded, or even bullying. But ESTJs can also bring clarity and direction to confused situations, and help others focus on what needs to be done to achieve solutions.
ellauri098.html on line 515: ISTJs are clear-sighted, logical, and efficient. They are planners rather than spontaneous, and prefer order and routine in their work and home lives. They value tradition, hierarchy, and clarity of purpose.
ellauri098.html on line 516: ISTJs are clear-sighted, logical, and efficient. They value tradition, hierarchy, and clarity of purpose.
ellauri098.html on line 529:
ellauri098.html on line 533: ISFJs are caring and helpful. They are devoted to protecting and helping out those in need. ISFJs have very strong family ties and are quick to leap to the defense of their family. Sometimes, however, take on too much responsibility and lose sight of the big picture while trying to help everyone around them. They can also be too unassertive and pushovers for those who want to take advantage of their helpfulness. But there is no friend to have like an ISFJ when you find yourself in need of help.
ellauri098.html on line 545:
ellauri098.html on line 549: ISTJ (introverted sensing thinking judging) is one of the sixteen personality types of the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. ISTJs are one of the most common types, making up an estimated 13% of the population. ISTJs are clear-sighted, logical, and efficient. They are planners rather than spontaneous, and prefer order and routine in their work and home lives. They value tradition, hierarchy, and clarity of purpose. To some of the more creative types, ISTJs can seem dull and unimaginative, unwilling to break the rules and unable to respond flexibly to changing situations.
ellauri098.html on line 737: The Manual has lots of very useful material, but it costs close to $100 (gasp!). Here are the latest figures based on a random sample using the Form M. 16,000 people were contacted. The forms of 3,009 people u with "best fit" as determined by the client, the results of this survey were not shown to the individuals to see if they indeed did fit. Nevertheless, the survey does give us a good cross section of results to work from. The sample is corrected for the demographics of the USA. (Did some Es not hand in their form because they were talking too much. Did some of the Is get so caught up in their inner world? Did the Ss get so obsessed with details they didn´t hand it in? Did the Ns get so caught up in the big picture? Did the Ts figure it was too airy-fairy people stuff? Did the Fs focus so much on how they felt that they didn't get theirs off? Maybe the Js didn't like the way it was organized? The Ps just may not have found the right moment to get down to doing the inventory.)
ellauri098.html on line 741: the Total E-I split is close to 50-50.
ellauri098.html on line 742: The Total S-N is close to 75-25.
ellauri098.html on line 743: The Total T-F is close to 40-60.
ellauri098.html on line 744: The Total J-P is close to 55-45.
ellauri099.html on line 44: The remains of Oscar Wilde lie in Père Lachaise Cemetery in Paris. His sleek, modern tomb, designed by the British sculptor Jacob Epstein and commissioned by Wilde’s lover and executor, John Robert "Haj" Ross, is one of the most frequently visited and recognizable graves in a cemetery notable for the many famous writers, artists, and musicians buried there (Balzac, Chopin, Proust, Gertrude Stein, Jim Morrison). The surface of Epstein’s massive monolith is covered with hundreds of lipstick kisses, some ancient and faded, others new and vibrant. (“The madness of kissing” is what Wilde said Lord Alfred Douglas’s “red-roseleaf lips” were made for.)...
ellauri099.html on line 46: The Picture of Dorian Gray is a Gothic and philosophical novel by Oscar Wilde, first published complete in the July 1890 issue of Lippincott's Monthly Magazine. Fearing the story was indecent, prior to publication the magazine's editor deleted roughly five hundred words without Wilde's knowledge. Despite that censorship, The Picture of Dorian Gray offended the moral sensibilities of British book reviewers, some of whom said that Oscar Wilde merited prosecution for violating the laws guarding public morality. In response, Wilde aggressively defended his novel and art in correspondence with the British press, although he personally made excisions of some of the most controversial material when revising and lengthening the story for book publication the following year.
ellauri099.html on line 113: Tuomas Akvinolainen hevosenraato perna Pykniker INTP – Arkkitehti 
ellauri099.html on line 163: Platonin ääliö sivuutti Aristoteleen Akatemian deanina ja pani siihen typerän sisarenpoikansa Speusippoxen. Vitun nepotisti. Aristoteleesta tuli lyseon rehtori. No eihän Speusippoxen tunaroinnista tullut lasta eikä paskaakaan. Ensi töixeen se peruutti Platonin ideaopin ja heitti hyvän (agathon) tienoheen sen perään. Myöhemmin se joutui hakemaan ne nolosti takaisin. 8v kuluttua se sai slaagin ja dekaanixi tuli parin äänen enemmistöllä mamu Xenokrates. Xenokrates oli oligarkki ja piti ykköstä ja kakkosta jumalina. Kristinusko pani myöhemmin nokkiin ja päätyi kolmoseen.
ellauri099.html on line 176: In fact, we don’t even know that he was called Plato, which might have been a nickname. Laertius claims that he was actually called Aristocles, after his grandfather. “Plato” is close to the word “broad” in Greek, like the broad leaves of the platanos or plane tree under which Socrates and Phaedrus sit and talk about eros. Some think that Plato was so called because he was broad-shouldered because of his prowess in wrestling. Or because he got a flat nose, maybe a wrestling memento.
ellauri099.html on line 190: Aristotle was not much loved by the Athenians. This might have been because he was a tricky customer or because he was an immigrant: a metoikos or metic, resident alien, an ancient green card holder; Greek, but decidedly not an Athenian citizen, something like an American in London. Given his close ties to the Macedonian aristocracy, which was extending and tightening its military and political control across Greece, perhaps the Athenians were right to be suspicious of Aristotle.
ellauri099.html on line 192: We do know that after having served as Lector in the Academy and being described as its “Mind” by Plato, Aristotle was not chosen as the latter’s successor. The job of scholarch, or head of the school, by sheer happenstance, went to Speusippus, Plato’s nephew. Aristotle left Athens shortly after Plato’s death and stayed away for around 12 years. Was he angry or disappointed not to have been chosen as head of the Academy? By being ordered round by big butthead´s nephew, who was an even bigger butthead?
ellauri099.html on line 199: Famously, Aristotle was asked by Philip II of Macedon to be the tutor of his 13-year-old son, Alexander. Aristotle set up school in the Macedonian fortress of Mieza, and the young prince was taught together with his companions, who probably numbered around 30 students. A big class. This was a closed school, a boarding school of sorts. A sense of the seriousness with which Aristotle performed his duties can be gleaned from the fact that he composed two treatises in honor of Alexander, “On Kingship” and "On Colonies" as guidebooks for the prince, as well as editing a copy of Homer’s “Iliad” specifically for Alexander’s use — the so-called “casket copy” (presumably because it was small enough to fit inside his casket).
ellauri099.html on line 219: In the northeast corner of the Lyceum, there was a garden, which possibly led to the peripatos, or shaded walk from which the promenading Peripatetic school derived its name. Indeed, there were gardens in all the earlier philosophical schools, in the schools of Miletus on the present-day Turkish coast, and allegedly in the Pythagorean schools in southern Italy. Plato’s Academy also had a garden. And later, the school of Epicurus was simply called “The Garden.” Theophrastus, a keen botanist like Aristotle who did so much to organize the library and build up its scientific side (with maps, globes, specimens and such like), eventually retired to his garden, which was close by.
ellauri100.html on line 49: The two lived as roommates for a time in the South of France. An article in Harvard Magazine states that van Gogh's medical biographers agree that his adulthood included periods of hypersexuality, hyposexuality, bisexuality, and homosexuality, and that "his stormy homosexual affair with the painter Paul Gauguin included endless, often argumentative discussions."
ellauri100.html on line 51: Although van Gogh was diagnosed with epilepsy at the time, definitions had changed, Oderwald said. Ultimately, “one single thing cannot explain the entire picture of what happened to van Gogh,” he said.
ellauri100.html on line 74: Palautetaan homoseksuaalisuus mielisairausluokitukseen. Olen kuullut, että homot harrastavat paljon irtosuhteita.
ellauri100.html on line 76: Neuvostoliittolaisen konekaapparin Nikolai Selivanovin mielisairausluokitus on dosentti Matti Virkkusen mukaan oikea.
ellauri100.html on line 141: 1955 behauptete er als Gutachter in einem Wiedergutmachungsverfahren eines an Depressionen leidenden Naziverfolgten, dass es keine verfolgungsbedingten Neurosen gebe.
ellauri100.html on line 143: Mit seiner Konstitutionstypologie führte Kretschmer 1921 die Unterscheidung zwischen den Typen des Leptosomen, des Pyknikers und des Athletikers ein. Zwischen 1915 und 1921 entwickelte Kretschmer darauf basierend eine Methode zur Differenzialdiagnose von Schizophrenie und Manie. Für das normale Temperament des leptosomen Typs prägte er dabei den Begriff des „Schizothymen“ und eine stärkere Neigung zur Schizophrenie wie geringere Anfälligkeit für manisch-depressive Störungen, umgekehrt für den pyknischen. Der athletische Typ sei eher für Epilepsie anfällig. Wegen Kretschmers Korrelation zwischen Körpergestalt und Anfälligkeit für psychische Störungen wurde er 1929 für den Nobelpreis nominiert.
ellauri100.html on line 168: Turvapaikanhakija, tervetuloa Suomeen! (jossa eläminen on ilmaista, elämisestä jopa maksetaan) Tiesitkö, että voit valita asuinpaikkasi turvapaikkaprosessin aikana?
ellauri100.html on line 252: Academics: Graduated from Big-Ten U in the early 1960s with a B.A. in Economics. Accepted for graduate study in economics at several top schools, including Chicago, M.I.T., and some Ivy League schools. Chose M.I.T. and soon regretted the choice: gray, rainy Cambridge and robotic mathematical approach to economics made for a depressing combination. Returned to alma mater to finish the academic year, then quit to join the (somewhat) “real world” and earn some money. Read: I flunked because I was too dense for M.I.T.
ellauri100.html on line 256: Marriage (and family): Met my first love at the think-tank and married her 56 years later. Our happy union was blessed by two grown children — whose sad lives invalidate the (sometimes tough) support we gave them — and twelve fighting, shoving, and enraging grandchildren. 17-vuotiaat rakastuivat ensi silmäyxellä. Nyt Aune ei enää muista kuka Paavo on.
ellauri100.html on line 268: Last stop: Moved from cold-rainy-hot-humid-hazy-cloudy D.C. area to warm-dry-sunny Austin, whose mainly left-wing denizens irritate me with their political posturing and self-centered driving habits. I am in Austin, but not of Austin. TANSTAAFL. PEMDAS. Please Excuse My Dope Ass Swag.
ellauri100.html on line 277: Both of my parents came from poor families — poor by today’s standards, at least. But by dint of hard work, there was always food on the table, though no one in those days took or expected handouts from government. We were, and I am still, a typical "persu" (Fundamental Finn) of the "nuiva" (sour, negative) type.
ellauri100.html on line 279: My parents’ outlook on life reflected the small-town values of the places in which they were raised. Through a grandmother to whom I was close, I got a good taste of how she, and my parents, had lived. I also came to know the advantages of living in villages, towns, and small cities: physical security and the kind of serenity that is almost impossible to find, for more than a few hours at a time, in the large cities and vast metropolitan areas that now dominate the human landscape of America.
ellauri100.html on line 281: If my father ever earned as much as a median income, it would come as a surprise to me. Our houses, neighborhoods, and family friends were what is known as working-class. If there were twinges of envy for the rich and famous, they were balanced with admiration for their skills and accomplishments. These children of the Great Depression — my parents and their siblings and friends — betrayed no feelings of grievance toward those who had more of life’s possessions. They were rightly proud of what they had earned and accumulated, and did not feel entitled to more than that because of their “bad luck” or lack of “privilege”. These attitudes fit the Virginia boy's moral right edge like a glove.
ellauri100.html on line 285: In short, I have walked many streets of life and seen many facets of the human condition. I have been spared much; my personal history excludes the direct effects of war, disaster, and privation. And I have been content to settle for relative obscurity and comfort rather than fame and fortune, even though I might have attained them had I chosen to strive for them. (What a laugh!)
ellauri100.html on line 289: My personality is more aloof than openly empathic (see “Temperament”, below). Why, I cannot say. I do know that aloofness can be an avoidance mechanism for persons who are too easily overwhelmed by emotion. And I do have an emotional side that I usually avoid exposing to others. Let me just say that my ability to observe the human condition is not dulled by automatic empathy of the kind that I have seen so often in persons whose political views are based on nothing more than raw emotion. Nor am I animated by prolonged adolescent rebellion, guilt, or an inability to advance beyond collegiate leftism. I am self-aware and self-critical to a fault.
ellauri100.html on line 301: Intelligence (for those who might care) and its application: Graduate Record Examinations scores: verbal aptitude, 96th percentile; quantitative aptitude, 99th percentile; advanced test in economics, 99th percentile. Combined verbal and quantitative scores qualify me for membership (which I do not seek) in the Triple-Nine Society, whose members “have tested at or above the 99.9th percentile on at least one of several standardized adult intelligence tests”. But I am much older now — more than thrice the age I was when I took the GREs — so I do not claim to be “brilliant”. On the other hand, I know a lot more now than I did then, and the more one knows the better one gets at assembling information into meaningful patterns and sorting bad ideas from good ones.
ellauri100.html on line 321: What does that have to do with my final rejection of “liberalism” and turn toward libertarianism? When government intervenes in economic and social affairs, its interventions are based on crude “measures of effectiveness” (e.g., eliminating poverty and racial discrimination) without considering the intricacies of economic and social interactions. Governmental interventions are — and will always be — blunt instruments, the use of which will have unforeseen, unintended, and strongly negative consequences (e.g., the cycle of dependency on welfare, the inhibition of growth-producing capital investments). I then began to doubt the wisdom of having any more government than is necessary to protect me and my fellow Americans from foreign and domestic predators. My later experiences in the private sector and as a government contractor confirmed my view that professors, politicians, and bureaucrats who presume to interfere in the workings of the economy are naïve, power-hungry, or (usually) both. Oh I hated those M.I.T. professors. So smug, thought they knew everything.
ellauri100.html on line 331: I have noticed that a leftist will accuse you of “hate” just for saying something contrary to the left-wing orthodoxy of the day. If you disagree with what I have to say here, but prefer to spew invective instead of offering a reasoned response, don’t bother to submit a comment — at least not until your rage has passed or your medication has taken effect. (My medication is working fine. It is curious how small the distance is between considered opinion and gobbledygook madness.) As it says in the sidebar, I will not publish incoherent, off-point, offensive, or abusive comments except my own. Nor will I lose any sleep for having denied you an outlet for your incoherence, irrelevance, offensiveness, or abusiveness. You can post it on your own blog or on any of the myriad, hate-filled, left-wing blogs that view murder as “choice,” government dictates as “liberty,” self-defense as a “war crime” (when it’s practiced by the U.S. or Israel), and the Constitution as a vehicle for implementing current left-wing orthodoxy.
ellauri100.html on line 333: The same goes for jejune libertarians, of all ages, whose narrow rationalism often materializes in rank offensiveness and a tendency toward naive absolutism. (See this and this, for example. And take this, and this!)
ellauri100.html on line 362: {14:4} In his sight, the malicious one has been reduced to nothing, but he glorifies those who fear the Lord. He who swears to his neighbor and does not deceive.
ellauri100.html on line 379: The person who chooses people as a source of energy probably prefers extraversion, while the person who prefers solitude to recover energy may tend toward introversion.
ellauri100.html on line 383: The person who has a natural preference for sensation probably describes himself first as practical, while the person who has a natural preference for intuition probably chooses to describe himself as innovative.
ellauri100.html on line 387: Persons who choose the impersonal basis of choice are called the thinking types by Jung. Persons who choose the personal basis are called the feeling types…. The more extreme feeling types are a bit put off by rule-governed choice, regarding the act of being impersonal as almost inhuman. The more dedicated thinking types, on the other hand, sometimes look upon the emotion-laden decisions and choices as muddle-headed.
ellauri100.html on line 391: Persons who choose closure over open options are likely to be the judging types. Persons preferring to keep things open and fluid are probably the perceiving types. The J is apt to report a sense of urgency until he has made a pending decision, and then he can be at rest once the decision has been made. The F person, in contrast, is more apt to experience resistance to making a decision, wishing that more data could be accumulated as the basis for the decision. As a result, when a P person makes a decision, he may have a feeling of uneasiness and restlessness, while the J person, in the same situation, may have a feeling of ease and satisfaction.
ellauri100.html on line 397: I have taken many of the tests that are offered at YourMorals.Org. What follows is a selection of results from those tests that are especially revealing of my beliefs and personality.
ellauri100.html on line 409: 3. Extraversion: High scorers are described as “Extraverted, outgoing, active, and high-spirited. You prefer to be around people most of the time.” Low scorers are described as “Introverted, reserved, and serious. You prefer to be alone or with a few close friends.” Extraverts are, on average, happier than introverts.
ellauri100.html on line 423: The idea behind the scale is that human morality is the result of biological and cultural evolutionary processes that made human beings very sensitive to many different (and often competing) issues. Some of these issues are about treating other individuals well (the first two foundations – harm and fairness). Other issues are about how to be a good member of a group or supporter of social order and tradition (the last three foundations). Haidt and Graham have found that political liberals generally place a higher value on the first two foundations; they are very concerned about issues of harm and fairness (including issues of inequality and exploitation). Political conservatives care about harm and fairness too, but they generally score slightly lower on those scale items. The big difference between liberals and conservatives seems to be that conservatives score slightly higher on the ingroup/loyalty foundation, and much higher on the authority/respect and purity/sanctity foundations.
ellauri100.html on line 425: This difference seems to explain many of the most contentious issues in the culture war. For example, liberals support legalizing gay marriage (to be fair and compassionate), whereas many conservatives are reluctant to change the nature of marriage and the family, basic building blocks of society. Conservatives are more likely to favor practices that increase order and respect (e.g., spanking, mandatory pledge of allegiance), whereas liberals often oppose these practices as being violent or coercive.
ellauri100.html on line 433: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “me” and “sharing” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “me” and “sharing” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (Me, Not Me) are to mental representations of “ethical” and “unethical”. Each participant receives a single score, and your score appears below.
ellauri100.html on line 503: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “me” and “happy” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “me” and “happy” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (Me, Not Me) are to mental representations of “happy” and “sad”. Each participant receives a single score, and your score appears below.
ellauri100.html on line 513: The scale is a measure of your attitudes toward crime and punishment. Some of the items reflected a “progressive” and less punitive attitude toward criminals (for example agreeing with the statement that “punishment should be designed to rehabilitate offenders,” and being opposed to the death penalty). Other items reflected a more “traditional” attitude, including a willingness to use traditional forms of punishment, such as shaming or flogging. We grouped these two kinds of items together to give you a “progressive” and a “traditional” score in the first graph below. We call this the “comprehensive” justice scale because research on justice and punishment has usually taken either a liberal or conservative approach. We are trying to examine the broadest possible range of ideas and intuitions about what you think should happen to the offender, and the victim. Disagreements about crime and punishment have long been at the heart of the “culture war.” By linking your responses here to the information you gave us when you registered, or when you took other surveys, we hope to shed light on what kinds of people (not just liberals and conservatives) endorse what kinds of responses to crime, and why.
ellauri100.html on line 515: The graph below shows your scores (in green) on the items from the first page, compared to those of the average liberal (in blue) and the average conservative (in red) visitor to this website. The scale runs from 1 (lowest score) to 7 (highest score).
ellauri100.html on line 521: The graph below shows your percentage of intuitive pairings (in green) compared to those of the average liberal (in blue), the average moderate (in purple), the average conservative (in red), and the average libertarian (in gold) visitor to this website.
ellauri100.html on line 523: Low = formal; high = intuitive reasoning. Also, scores of zero are common. It simply means you chose all formal reasoning options.
ellauri100.html on line 529: Your score on the OCT is calculated by taking into account your familiarity with the real items (e.g., Bill Clinton) and subtracting how familiar you rated the false/fake items to be (e.g., Fred Gruneberg — my next door neighbor). Also, familiarity ratings of 1 to 4 are treated the same. So if you rated your familiarity with “Bill Clinton” as 1, 2, 3, or 4 then you scored a +1 for that item. And if you rated your familiarity with “Fred Gruneberg” as 1, 2, 3, or 4 then you scored a -1 for that item. If you were unfamiliar with any real or false items, your scores for those items are 0. A perfect score would be identifying all real items and not recognizing any of the false items.
ellauri100.html on line 549: The graphs below show your scores (in green) compared to those of the average liberal (in blue), the average conservative (in red), and the average libertarian (in orange) visitor to this website. The first graph shows your score on the political knowledge scale in comparison to other liberals and conservatives and scores run from 0% (the lowest possible score) to 100% (the highest possible score*).
ellauri100.html on line 551: The graph below displays results for individuals who took the longer version of the survey before April 19, 2012. Everyone will have a score, but this graph is only valid for those who took the survey before April 19, 2012. Ignore the purple bar since it will incorporate averages from the short and long version of the survey.
ellauri100.html on line 557: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “European American” and “good” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “European American” and “good” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (European Americans, African Americans) are to mental representations of “good” and “bad”. Each participant receives a single score, and your score appears below.
ellauri100.html on line 616: Whose nest is in a watered shoot; Se pesii rantavehkan versossa
ellauri100.html on line 618: Whose boughs are bent with thick-set fruit; Sen oxat painavina ompuista
ellauri100.html on line 640: which is supposed to be the age just when
ellauri100.html on line 670: Myöhäisteininä Kirstinä kihlautui maalari James Collinsonin kaa, muze oli vaan eka 3:sta. James oli prerafaeliittien veljeskunnan perustajia Danten and Williamin kaa (se perustettiin hulluna vuonna 1848). Kihlaus purkautui 1850 kun Jamesista tuli katolinen. 1853, kun perhe oli yhä rahapulassa, Kristina auttoi äiskää koulunpidossa Fromessa, mutta se ei mennut putkeen.1854 ne palasivat Lontooseen ja isä kuoli, onnexi. Myöhemmin sillä oli vispilänkauppaa lingvistin, Charles Cayley kaan, mutta lingvisti perkele kieltäytyi naimasta sitä, syy oli taas muka uskonnollinen. Kolmas oli maalari John Brett, siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.
ellauri100.html on line 686: In later life, Kristina suffered from Graves disease, diagnosed in 1872, suffering a near-fatal attack in the early 1870s. In 1893, she developed breast cancer and though the breast was removed, there was a recurrence in September 1894. Graves killed her on 29 December 1894, and Highgate became her Grave.
ellauri100.html on line 718: Currants and gooseberries,
ellauri100.html on line 729: Crouching close together
ellauri100.html on line 733: “Lie close,” Laura said,
ellauri100.html on line 745: Cover’d close lest they should look;
ellauri100.html on line 755: Whose grapes are so luscious;
ellauri100.html on line 757: Through those fruit bushes.”
ellauri100.html on line 763: Curious Laura chose to linger
ellauri100.html on line 902: Laura rose with Lizzie:
ellauri100.html on line 923: Those furthest loftiest crags;
ellauri100.html on line 1132: Close beleaguer’d by a fleet
ellauri100.html on line 1229: Ah! fool, to choose such part
ellauri100.html on line 1270: Those pleasant days long gone
ellauri100.html on line 1338: Roland Gérard Barthes (/bɑːrt/; French: [ʁɔlɑ̃ baʁt]; 12 November 1915 – 26 March 1980) oli Algirdasta 2v vanhempi ranskalainen kirjallisuusteoreetikko, esseisti, filosofi, kriitikko ja mikä pahinta, semiootikko. Semiotiikka on tollasta oppimattomien taidepellejen semantiikkaa, jossa ei enimmäxeen ole päätä sen enempää kuin häntää. Oireellista on, että Kouvolan ruozin kääntämisen määräaikainen proffa Pirjo Kukkonen on semiootikko. Ja se höhelö Eero Tarasti joka kulki Norssin pihalla kädet ristissä selän takana vielä hömelömmän oloisen baskeripäisen Hannu Riikosen parina. Ei siltä, mukavia miehiä ne oli molemmat, vaikk´eivät kummempia ruudinkexijöitä. Milloinkahan nekin saa postimerkit mieheen?
ellauri101.html on line 38: We don’t find the meaning of the hero’s journey in slaying the dragon or saving the princess—these are colorful metaphors and symbols for a more significant purpose.
ellauri101.html on line 42: oseph">Joseph John Campbell (March 26, 1904 – October 30, 1987) was an American professor of literature at Sarah Lawrence College who worked in comparative mythology and comparative religion. His work covers many aspects of the human experience. Campbell's best-known work is his book The Hero with a Thousand Faces (1949), in which he discusses his theory of the journey of the archetypal hero shared by world mythologies, termed the monomyth.
ellauri101.html on line 46: Joseph Campbell was born in White Plains, New York, on March 26, 1904, the elder son of hosiery importer and wholesaler Charles William Campbell, from Waltham, Massachusetts, and Josephine (née Lynch), from New York. Campbell was raised in an upper-middle-class Irish Catholic family; he related that his paternal grandfather Charles had been "a peasant" who came to Boston from County Mayo in Ireland, and became the gardener and caretaker at the Lyman estate at Waltham, where his son Charles William Campbell grew up and became a successful salesman at a department store prior to establishing his hosiery business. During his childhood, he moved with his family to nearby New Rochelle, New York. In 1919, a fire destroyed the family home in New Rochelle, killing his maternal grandmother and injuring his father, who tried to save her.
ellauri101.html on line 56: In February 2020, Brooklyn native Lawrence V. "Larry" Ray, born Lawrence Grecco, who had resided in his daughter's on-campus apartment at Lawrence College in 2010 after his release from prison, was charged by prosecutors in Manhattan with conspiracy, extortion, sex trafficking, forced labor, and other related offenses, following nearly 10 years of alleged transgressions with students and former students. At a bail hearing held March 2, 2020, an Assistant U.S. Attorney disclosed to the Manhattan federal court that Ray had been arrested while in bed with one of his victims. Bail was denied.
ellauri101.html on line 63: Joseph Campbell was a curious mythologist. In the field of comparative mythology, most scholars invested their time exploring how one culture’s myths are different than another.
ellauri101.html on line 69: Campbell began identifying the patterns of this monomyth. Over and over again, he was amazed to find this structure in the cultures he studied. He saw the same sequence in many religions including the stories of Gautama Buddha, Moses, and Jesus Christ.
ellauri101.html on line 147: Hännänhuippuna on tämmösen Carolyn Kahlil Gibranin sisätilasankaritesti. Se näyttää olevan Joseph Campbellin kirjan innoittama Jungin häkkyrän yxinkertaistus.
ellauri101.html on line 153: In Joseph Campbell's The Hero's Journey, he describes the typical adventure of the archetype known as The Hero, as the person who goes out and achieves great deeds on behalf of the group, tribe, or civilization.
ellauri101.html on line 155: Joseph Campbell, arguably the greatest mythologist of the twentieth century, was certainly one of our greatest storytellers. This masterfully crafted book interweaves conversations between Campbell and some of the people he inspired, including poet Robert Bly, anthropologist Angeles Arrien, filmmaker David Kennard, Doors drummer John Densmore, psychiatric pioneer Stanislov Grof, Nobel laureate Roger Guillemen, and others. Campbell reflects on subjects ranging from the origins and functions of myth, the role of the artist, and the need for ritual to the ordeals of love and romance. With poetry and humor, Campbell recounts his own quest and conveys the excitement of his lifelong exploration of our mythic traditions, what he called “the one great story of mankind.” Hemmetti nää sen sankarit on lähes yhtä tuntemattomia kuin se ize.
ellauri101.html on line 407: "Asuntosijoittaminen on minulle sijoituslajina aika defensiivinen eli en edes hae maksimituottoa. Vaikka pörssisuhdanteessa esimerkiksi 6 prosenttia tuntuu matalalta, oikeasti yli ajan se 6 prosenttia on oikein hyvä tuotto.”
ellauri101.html on line 408: Itse asiassa Sairasvyö toteaa, että maltillinen tuotto asuntosijoittamisessa saa hänet myös nukkumaan yönsä paremmin. Yleensähän porvari nukkuu huonosti. "Minulla on vähän parempi olokin, kun se tuotto on maltillinen. Ei tarvi tuntea izeänsä täydellisexi törkimyxexi, vaan kuuden prosentin väkevyisexi. Sellaisenhan saa melkein maitokaupasta."
ellauri101.html on line 493: Cavan: A dashing, quick witted evil genius. Articulate, devious and charming, this is a guy to watch out for. Cavans are clever and mischievous, and will go to extremes to get their own way. Cavans are very competitive by nature, and do not accept failure. One should never oppose a Cavan in an argument, unless they are prepared for a real battle.
ellauri101.html on line 507: Ladis: A strong, independant, and feminine woman. A woman that is self sufficient and also nurturing. An attractive, yet humble woman. A striking woman, able to hypnotize men with her manner and intelligence. "If I had to choose between a (Betty) and a (Marilyn), I would choose a Ladis!"
ellauri101.html on line 532: Rotwelsch was formerly common among travelling craftspeople and vagrants. The language is built on a strong substratum of German, but contains numerous words from other languages, notably from various German dialects, including Yiddish, as well as from Romany languages, notably Sintitikes. There are also significant influences from Judæo-Latin, the ancient Jewish language spoken in the Roman Empire. Rotwelsch has also played a great role in the development of the Yeniche language. In form and development it closely parallels the commercial speech ("shopkeeper language") of German-speaking regions. During the 19th and 20th century, Rotwelsch was the object of linguistic repression, with systematic investigation by the German police. Fucking Nazis! Examples:
ellauri101.html on line 545: Plus ça change, plus c´est la même chose.
ellauri101.html on line 572: Entäs se Amy Waterhose, Westinghouse tms, toinen suikkari? Se oli Winehouse, paljon myöhempi, s. 1983, meidän lasten ikiä, sillä oli tazkojakin. Mitäs polvea se sit edusti? Millenniaalejako?
ellauri101.html on line 608: 2010-luvulla Suomen nuorista entistä harvempi tupakoi, käyttää alkoholia ja harrastaa humalajuomista. Tupakka ei ole 2010-luvun nuorille enää samalla tavalla aikuisuuden tunnus kuin vielä 1990-luvun nuorille, sillä esimerkiksi lukiolaisista tupakoi enää 3 prosenttia. Poikkeuksena suuntauksesta ovat olleet lähinnä ammattikoululaiset, joista tupakoi vielä lähes neljännes.
ellauri101.html on line 615: Globally, there is evidence that the average age of pubertal onset among girls has decreased considerably compared to the twentieth century, with implications for their welfare and their future. In addition, adolescents and young adults have higher rates of allergies, higher awareness and diagnoses of mental health problems, and are more likely to be sleep-deprived. In many countries, youths are more likely to have intellectual disabilities and psychiatric disorders than older people. In some European nations, they are facing declining cognitive abilities, especially among the cognitive elites.
ellauri101.html on line 625: Some anticipate the global impact of the COVID-19 pandemic will become this generation´s defining event, and have suggested the name Generation C either for those born during, or growing up during, the pandemic.
ellauri101.html on line 630: 2018 was the first time when the number of people above 65 years of age (705 million) exceeded those between the ages of zero and four (680 million). If current trends continue, the ratio between these two age groups will top two by 2050.
ellauri101.html on line 637: During the early to mid-2010s, more babies were born to Christian mothers than to those of any other religion in the world, reflecting the fact that Christianity remained the most popular religion in existence. However, it was the Muslims who had a faster rate of growth. About 33% of the world´s babies were born to Christians who made up 31% of the global population between 2010 and 2015, compared to 31% to Muslims, whose share of the human population was 24%. During the same period, the religiously unaffiliated (including atheists and agnostics) made up 16% of the population but gave birth to only 10% of the world´s children.
ellauri101.html on line 651: Many members of Generation Alpha have grown up using smartphones and tablets as part of their childhood entertainment with many being exposed to devices as a soothing distraction or educational aids. Screen time among infants, toddlers, and preschoolers exploded during the 2010s. Some 90% of young children used a handheld electronic device by the age of one; in some cases, children started using them when they were only a few months old. Using smartphones and tablets to access video streaming services such as YouTube Kids and free or reasonably low budget mobile games became a popular form of entertainment for young children. A report by Common Sense media suggested that the amount of time children under nine in the United States spent using mobile devices increased from 15 minutes a day in 2013 to 48 minutes in 2017. Research by the children´s charity Childwise suggested that a majority of British three and four year olds owned an Internet-connected device by 2018.
ellauri101.html on line 665: Mitäs ne sit oli? Tää camp on tosi muinaista, sen Susanna Sunnuntain aikuista, alk. 60-luvulta. Campiksi (ransk. se camper, ’poseerata’, ’tehdä vaikutus’) kutsutaan erilaisia populaarikulttuurin ilmiöitä, jotka ovat suosittuja nimenomaan siksi, että ne ovat mauttomia, kummallisia, yliampuvia ja räikeitä.
ellauri102.html on line 79: Close up your books, get out of your seat
ellauri102.html on line 221: Ennen brändäystä ja synergiaa puhuttiin kytkykaupasta. Muita sanoja oli kartelli ja munapooli. Synergia syntyi kun roisto Reagan muristi kartelli- ja munapoolilait. Se ihan törkeästi ajoi ja avusti kapitaalin keskittymistä. Sen antitrustitoimiston päällikkö oli kuin rouva Yli-Viikari, teki parhaansa ollaxeen asiakkaiden mielixi. Kasari oli aivan hirveätä aikaa. Senkö takeen Neuvostola hajosi kun sen munapoolit jäi kakkosexi Amerikan vastaaville? No ei vittu kyllä tää 20-luku on yhtä hirveätä aikaa, pelottaa ajatella mitä 30-luku on tuova tullessaan. Toivottavasti ei tarvi olla sitä enää kazomassa.
ellauri102.html on line 471: The Problem: Controversy for this ad campaign arose in many different ways. The first was the use of world leaders without their consent. In fact, one of the ads features Pope Benedict XVI kissing a top Egyptian imam which was quickly removed after being condemned by the Vatican.
ellauri102.html on line 487: The Problem: As you can probably see from the advert above, the choice of words for this campaign was very poorly chosen. To make things worse, they specifically aimed the campaign at people in the Middle East which caused many people to call the advert racist.
ellauri102.html on line 572: "So all of those things together made us consider just uprooting and relocating to our family cottage. It was my husband's idea. It was a good idea."
ellauri102.html on line 625: Let me loosen up your collar
ellauri102.html on line 677: For 45 years, Ms. magazine has been uncovering and exposing the forces opposed to women’s equality. Like unequal distribution of wealth. The magazine has been celebrating women’s progress here and around the world, and spreading feminist ideas and activism.
ellauri105.html on line 96: Vanha Joe-setä puhui naisten mielixi Reaganmaisen ystävällisesti big government linjapuheen joka sai senaatin ja puolet kongressia kääkkäämään. Kaikki ehdotuxet hyviä, mutta kukas ne muka rahoittaa? Ei ainakaan me kermaperseet! No way Jose! Ei tipu ääniä!
ellauri105.html on line 128: Have failed in many areas of their life. They are generally the worst among us, those without accomplishment or merit. Being one of the “enlightened” allows them to lord over everyone.
ellauri105.html on line 132: I suspect that a lot of those attributes can apply to the cranks on Quora too!
ellauri105.html on line 263: And she doted upon concubinage with them, whose flesh is as the flesh of asses, and whose issue is like the issue of horses. Thus thou didst call to remembrance the lewdness of thy youth, when they from Egypt bruised thy breasts for the bosom of thy youth.
ellauri105.html on line 291: 12. Hän himoitsi Assurin poikia, jotka olivat käskynhaltijoita, päämiehiä, naapureita, pulskasti puettuja, ratsumiehiä, hevosen selässä ajajia, komeita nuorukaisia kaikki.
ellauri105.html on line 539: – Ehkä Immosen mielestä taistelu ei ole väkivaltaista toimintaa, mutta tämä voi innostaa ihmisiä.
ellauri106.html on line 46: Philip Roth has not had much luck with biographers. Late in his life, furiously aggrieved after the failure of his marriage to the actress Claire Bloom and the publication of Bloom’s incendiary memoir of their years together, he asked a close friend, Ross Miller, an English professor at the University of Connecticut, to take on the task. Roth sent Miller lists of family members and friends he wanted to be interviewed, along with the questions that he felt should be asked. (“Would you have expected him to achieve success on the scale he has?”) It didn’t work out, for various reasons. Roth had wanted Miller to refute a familiar charge, “this whole mad fucking misogynistic bullshit!” that he felt flattened his long erotic history into one false accusation. But Miller came to his own conclusion. “There is a predatory side to both Sandy and Philip,” he told a cousin of Roth’s. (Sandy was Roth’s older brother.) “They look at women—I’m not gonna write about this—but they are misogynist. They talk about women in that way.”
ellauri106.html on line 88: A consistent trademark of Roth's work is rudeness and roughness, which often breaks out in the form of verbose ranting tirades. German meaning: “insult and insult and insult until there is no one left on earth who is not offended.
ellauri106.html on line 97: In 2000 Saul Bellow proposed Philip Roth to the Swedish Academy for the Nobel Prize for Literature. The accusation that the academy deliberately overlooks Roth's achievements in selecting the Nobel Prize winner each year has been one of the truisms of international feuilletons since the 2000s. According to some critics, the accusation turned out to be justified in 2008, when the chairman of the jury responsible for the Nobel Prize for Literature made public general reservations about North American literature and denied it deserving of an award. Ulrich Greiner summed up Roth's rejection by the Nobel Prize Committee as follows: “The Swedes, however, love authors who help to improve the world. Philip Roth only adds something to their knowledge about what needs work."
ellauri106.html on line 106: That same year, rather than wait to be drafted, Roth enlisted in the army. Roth enlisted in the Army that year to avoid being drafted and assigned to unpleasant duty like the infantry. Fortunately he suffered a back injury during basic training and was given a medical discharge. Who knows. He returned to Chicago in 1956 to study for a PhD in literature but dropped out after one term. It was a yeasty environment for a young writer. Saul Bellow was a contemporary and with some what similar backgrounds and interests they could not avoid being rivals. During that year he met a lovely shiksa waitress Margaret Martinson, a single woman with a small child. He was smitten. An intense, but often troubled relationship ensued. At the end of the year he dropped out of the U of C and headed to the University of Iowa to teach in its creative writing program. None the less, whatever he may have said, Roth was not happy there, perhaps because the semi-rural Midwesterness of Ames was alien to him. After a while with Martinson in tow he moved on to a similar position at Princeton, another WASP bastion but one with even more prestige. Everyone who knew him recognized Roth as an early comer. He later continued his academic career at the University of Pennsylvania, where he taught comparative literature before retiring from teaching in 1991. Roth started teaching literature in the late 1960s at the University of Pennsylvania. The 1969 feature film adaptation of Goodbye, Columbus coincided with the publication of Portnoy’s Complaint, which soon became a best-seller amid controversy for its prurient content. (Those who've read it will likely not forget Portnoy's "love affair" with mom´s slab of liver in the fridge.)
ellauri106.html on line 148: A mid-1970s transplant to Chicago from New York, he rose in the competitive advertising world to become senior vice president and creative director of Ogilvy & Mather, where his major account was Sears Home Fashions, friends and family said. But in 1983, he gave it all up to devote himself to painting full time.
ellauri106.html on line 156: Eli Rosenthal, his former roommate at the time, said the two met in a fashion illustrating class. "I looked over at him and I said, 'Wow, this guy can really draw and I want to be like him,'" he said. "He always walked around with a sketch pad. He said it was great for picking up girls."
ellauri106.html on line 184: “The comedy is that the real haters of the bourgeois Jews, with the real contempt for their everyday lives, are these complex intellectual giants,” Zuckerman snorts. “They loathe them, and don’t particularly care for the smell of the Jewish proletariat either. All of them full of sympathy suddenly for the ghetto world of their traditional fathers now that the traditional fathers are filed for safekeeping in Beth Moses Memorial Park. When they were alive they wanted to strangle the immigrant bastards to death because they dared to think they could actually be of consequence without ever having read Proust past Swann’s Way. And the ghetto—what the ghetto saw of these guys was their heels: out, out, screaming for air, to write about great Jews like Ralph Waldo Emerson and William Dean Howells. But now that the Weathermen are around, and me and my friends Jerry Rubin and Herbert Marcuse and H. Rap Brown, it’s where oh where’s the inspired orderliness of those good old Hebrew school days? Where’s the linoleum? Where’s Aunt Rose? Where is all the wonderful inflexible patriarchal authority into which they wanted to stick a knife?”
ellauri106.html on line 193: “In 1949, when I was sixteen, I stumbled on Thomas Wolfe, who died at thirty-eight in 1938, and who made numerous adolescents aside from me devotees of literature for life. In Wolfe, everything was heroically outsized, whether it was the voracious appetite for experience of Eugene Gant, the hero of his first two novels, or of George Webber, the hero of his last two. The hero's loneliness, his egocentrism, his sprawling consciousness gave rise to a tone of elegiac lyricism that was endlessly sustained by the raw yearning for an epic existence—for an epic American existence. And, in those postwar years, what imaginative young reader didn't yearn for that?” -- Philip Roth
ellauri106.html on line 315: Republikaaneilla ei ollut ollut presidenttiä sitten vuoden 1933, jolloin Roosevelt oli kukistanut epäsuositun Herbert Hooverin. Puolueen ”big government” -ideologian vastainen kampanja oli raju. Siinä vastustettiin muun muassa korkeaa tuloveroa ja valtion puuttumista eri yhteiskunnan toimintoihin. Eisenhowerin sanottiin voittaneen vaalit naisten äänin, koska hänellä oli pitkän rasittavan kauden (pula-aika, toinen maailmansota, sitä seurannut työttömyys ja Korean sota) jälkeen parempia aikoja ennustanut hymy. Politiikan ulkopuolelta tuleminen ja sotasankarin maine olivat myös osa voiton avaimia.
ellauri106.html on line 341: Howells was a Christian socialist whose ideals were greatly influenced by Russian writer Leo Tolstoy. These influences led him to write on issues of social justice from a moral and egalitarian point of view, being critic of the social effects of industrial capitalism. He was, however, not a Marxist. Phew.
ellauri106.html on line 347: The Weathermen Underground Organization (WUO), commonly known as the Weather Underground, was a radical left militant organization active in the late 1960s and 1970s, founded on the Ann Arbor campus of the University of Michigan. It was originally called the Weathermen. The WUO organized in 1969 as a faction of Students for a Democratic Society (SDS) largely composed of the national office leadership of SDS and their supporters. Beginning in 1974, the organization´s express political goal was to create a revolutionary party to overthrow American imperialism.
ellauri106.html on line 405: Phil´s childhood love of baseball offered him “membership in a great secular nationalistic church from which nobody had ever seemed to suggest that Jews should be excluded.” Babe Ruth, whose real name was George Herman Ruth, Jr., was born and raised in Baltimore, Maryland. He died of pneumonia and complications from throat cancer in New York City in 1948.
ellauri106.html on line 413: Religion may have given most of these bloodthirsty episodes a badge. It frequently provided a cohesive force, just as human ideas about nationhood and race still do - but it was hardly ever the underlying cause. Admittedly, while organised religion has frequently sanctioned and even blessed such conflicts, giving them some sense of purpose, it has rarely initiated them.
ellauri106.html on line 417: Man is a competitive creature and the seeds of conflict are built deep into our genes. We fought each other on the savannah and only survived against great odds by organising ourselves into groups which would have had a common purpose, giving morale and fortitude. Our aggression is a deep instinct which survives in all kinds of manifestations in modern man.
ellauri106.html on line 425: As well as the social cohesion that spirituality and early religious beliefs must have brought to threatened groups of humans, they must also have been a valuable mechanism to persuade humans to struggle against the odds. Surely, human spirituality is deeply embedded in our genes. Victor Frankl, in his observations about survival in Auschwitz, argued that in his view, only those inmates who had some spiritual sense, some idea that there was a power above that could see their suffering, found the strength and resolution to survive the terrible dehumanisation and deprivation of the concentration camps.
ellauri106.html on line 426: So to find religious people hideous is as misguided as to condemn those driven to try to have children.
ellauri106.html on line 448: Ei, ei näytä hissa olevan mihkään matkalla, eikä se ole loppukaan vaikka Fukuyama väitti niin, se pyörii vaan ja on pelkkää kaaosta: you win some, then you lose some. Arjalainen jutku ei tätä ymmärrä vaan uskoo Amerikan unelmaan, vaikka Newarkin vandaalit jo repii katukiviä ja heittää niillä urheita yrittäjiä, sellasia kuin arjalainen ize, hanskatehtaan omistaja.
ellauri106.html on line 451: In a world governed by disorder, the American Dream of success and happiness through hard work can is likely to remain that: a dream. Immigrants such as those those from whom Roth hails who come to America seeking a betterlife might come to recognize that policies implemented by the American government do notinherently make great sense or work to support their unequivocal movement up the social ladder despite the melting-pot myth and its variations as politicians may propagate them.
ellauri106.html on line 485: Chapman herätti paljon huomiota epäsovinnaisella ulkonäöllään ja elämäntavoillaan. Hänellä oli pitkä tumma tukka. Hän pukeutui kahvipapusäkkiin, jossa oli reiät käsille ja jaloille, ja hän kulki yleensä paljain jaloin myös talvella. Hän kantoi mukanaan kivääriä, tomahawkia, veistä ja muita metsurin tarvikkeita. Hänen kerrottiin pitäneen tinapannua hattunaan. Hän ei syönyt lihaa eikä mielellään ratsastanut hevosella, kaatanut puuta tai tappanut kalkkarokäärmettä. Hän nukkui usein ulkosalla. Vaikka hän edistikin tavallaan uudisraivaajien etenemistä intiaanien maille, hän oli myös hyvissä väleissä intiaanien kanssa ja vei heille lääkekasveja.
ellauri106.html on line 527: “Comically agnostic,” an apt description, I think, of much of Roth’s later work. With all of history suddenly exposed as fictional constructs, artists were freed to interrogate it with impunity, making it the stuff of parodic play.
ellauri106.html on line 529: Without the sure theoretical footing that orthodox Marxism provided those of Benjamin’s generation, Roth, like many who used to kinda identify themselves with the late-20th century left, has been set adrift amid the wreckage of multinational capital, techno-militarism, and the information and cultural revolutions. In his trilogy, Roth offers a complex and beautifully-rendered document of the final decades of the “American Century,” but it is one that, like its narrator, Nathan Zuckerman, ultimately throws up its hands in despair, surrendering the complexities of life and the possibility of positive change en lieu of aesthetic and ascetic remove.
ellauri106.html on line 535: America’s self-constructed binary opposition to the Soviet Union, whose “Godless totalitarianism” was the only remaining threat to the global propagation of America’s core values of "Godful utilitarianism."
ellauri106.html on line 539: Puritan work ethic is what Roth, through his frequent allusions to New England’s storied past, points to as the source of America’s greatest triumphs—universal education, economic improvement, and those old standbys, rugged individualism and the “American Dream”.
ellauri106.html on line 546: Battle for advantage, struggle for survival. Helskutinmoinen konservendose, taantumuxen äänitorvi! Just tollaset jutkut lähti lipettiin Ukrainasta myymään lumppujaan sinne missä kauppa käy kuin siimaa. Jenkkikriitikko lepyttelee antikommunisteja ennenkuin ampuu täyslaidallisen #metoo-tykillä:
ellauri106.html on line 548: The fundamental problem of history for those on the far left is, of course, its failure to unravel as Marx had predicted it would. The Great Depression did not incite proletarian revolution; the Soviet experiment did not result in a model of Socialist Utopia; America’s social, political, and economic structures did not collapse under the weight of late capitalism. Far from it, in fact.
ellauri106.html on line 552: Delphine Roux, a classicist scholar, who he reduces to a degrading stereotype — the outspoken feminist whose politics are motivated, we finally learn, by deep insecurities and by a suppressed desire to be dominated by some virile man. The delight with which Roth belittles and humiliates Roux is the low point of the low-brow trilogy.
ellauri106.html on line 556: Before his death from congestive heart failure on Tuesday, he made no secret of his contempt for Donald Trump, was instinctively liberal in most respects, and thought of himself as a Roosevelt Democrat. Yet his political novels have a nagging MAGA aftertaste. Successful, decent, hardworking men, who in the time of our fathers would have been appreciated, are mindlessly destroyed by modern women as the embodiments of a degenerate society. Roth’s desire, ultimately, is the same as Reagan’s: an impossible return to the promised land of modernization. Not by coincidence, the final chapter of The Human Stain is titled, “The Purifying Ritual.” Puhdistuxesta kuumuu kaikki anaalis-obsessiiviset henkilöt Hitleristä Rothiin ja Sofi Oxaseen. Puhamaan! Äiitii mä oon vallmiiis! Tuu PYYHKIMÄÄN!
ellauri106.html on line 635: In his baffled grief, Levov is taunted by a female confederate of his daughter’s who stridently berates him as a capitalist pig for a dozen pages, then tries to seduce him with corny porno lines like, “I bet you’ve got yourself quite a pillar in there ... the pillar of society.” When he resists, she shows him her vagina, and “rolling the labia lips outward with her fingers, [exposes] to him the membranous tissue veined and mottled and waxy with the moist tulip sheen of flayed flesh.”
ellauri106.html on line 661: Henry Aldrich (1647 – 14 December 1710) was an English theologian, philosopher, and composer. To him we owe the well-known catch, "Hark, the bonny Christ Church bells."
ellauri107.html on line 99: Olipa tapahtumaköyhä juoni. Well, you win some, you lose some, on to new adventures. Intelligenteille Klugmaneille löytyy aina uusia diafragmoja. Mutta hullua että edes Peppu ize saattoi kuvitella olevansa moralisti, kun sen jutut on niin täynnä sitä izeä ja niin tyystin vapaita mistään empatiasta ja tiimihengestä. Mutta kuten sanottua, sen moraali on otettu farisealaisuuden pimeältä puolelta. Se on se ulkokullattu joka takoo rintaansa temppelissä ja kiittää ettei se ole samanlainen kuin toi publikaani.
ellauri107.html on line 148: Twelve years ago I saw him through his last love. A young person less than half his age whose family strongly disapproved of the association and who evidently grew to disapprove of it herself. It was a trauma that might have plowed Philip under and that he told aslant in Exit Ghost, the novel dedicated to me (!). A couple of failed attempts at courtship followed, boring and painful for the women involved. Then he closed the door on heteroerotic life entirely. He’d learned how to be an elderly gentleman who behaves correctly. He joined the ranks of the impotent.
ellauri107.html on line 179: The zenith of [Hawthorne and Melville’s] relationship was reached . . . when Moby-Dick was published in middle November of 1851 and was dedicated to Hawthorne [“To Nathaniel Hawthorne: In token of my admiration for his genius”]. Hawthorne’s letter to Melville [at the time], like most of those to his friend, has not been preserved, but Melville’s answer on November 17 . . . speaks of the effect Hawthorne’s letter had upon him, in terms characteristic of his impassioned utterances:
ellauri107.html on line 240: Claggart, in other words, like the Handsome Sailor’s many admirers, finds Billy attractive; but, since he believes that, for some unspecified reason, perhaps a result of paranoia, no closeness can ever exist between the two of them, the more desirable that Claggart perceives Billy, the more he hates him.
ellauri107.html on line 242: In surveying Billy, “sometimes [Claggart’s] melancholy expression would have in it a touch of soft yearning, as if [he] could even have loved Billy but for fate and ban.” Evidently, Claggart has not fully disguised his private appreciation of Billy; but, because he believes something forbids any future for such feelings, he hardens his heart more and more fiercely toward the object of his desire. What “fate” and what “ban” does his misguided imagination perceive? Do their roles on the ship or elsewhere in society somehow doom any intimacy between them? Or does Claggart just presume Billy could never reciprocate his feelings? Might the Master at Arms simply despise sexuality in general and homosexuality in particular and, as a result, find himself driven all the more mad by his uncontrollable “yearning”? Whatever the accurate diagnosis, it is clear that Claggart distorts any positive feelings he possesses for Billy into negative ones with terrible consequences.
ellauri107.html on line 244: Claggart’s repressed, closeted attraction to Billy finds parallels with some interpretations of Hawthorne’s evident spurning of Melville’s too intimate attentions and Hawthorne’s character in The Blithedale Romance Coverdale’s similar rejection of the invitation from Holingsworth to be his “friend of friends, forever.” For Melville, Hawthorne’s Arthur Dimmesdale’s agonizing acknowledgement of adultery must have seemed a stunning parallel with what later generations would term “coming out of the closet.” Whether Hawthorne himself were a closeted gay man, it is clear that Melville was relatively open in his affections for the senior author and that those affections were somehow turned away and seem to have left a wound that never fully healed. The evils of the closet constitute a subtext in Billy Budd that may well have brought to its author’s mind the sad sundering of his closeness with Nathaniel Hawthorne.
ellauri107.html on line 246: Billy Budd provides an implicit indictment of the culture, whether military or civil, that encourages the kind of closet where a Claggart so readily succumbs to his “depravity according to nature.” Captain Vere likewise shows a closed, perhaps also “closeted” mind as ready prey for the phenomenon of evil. In Vere’s presence, as Billy is struck dumb by Claggart’s accusation, Claggart is struck dead by a single blow from Billy’s fist, the only response he can muster to defend himself. Although Vere cherishes Billy as “an angel of God” and knows him to be innocent of Claggart’s charges, he resists any bending of rules to protect him against the harshest of consequences for his act of insubordination. Ruthlessly silencing the dictates of his heart, “sometimes the feminine in man,” Vere effects what Claggart’s malice alone could not -- Billy’s total destruction.
ellauri107.html on line 250: Billy is first the victim of Claggart’s closet, one with similarities to the Roy Cohn and J. Edgar Hoover kinds that project self-loathing onto their targets. Vere’s condition, on the other hand, while containing degrees of benevolence, ultimately emerges as more deadly than Claggart’s. Associating his heart with his hated feminine side, Vere crushes down his capacity for love and compassion with a thoroughly brutal, Night-of-the-Long-Knives sort of intolerance. He, who would never have initiated Billy’s demise, will not permit his own ardor to soften his inflexible judgment, as that would evidently equate with irresolution and weakness. After all, he might rationalize, he is the Captain and the Captain has an image to uphold – right? Forget justice; forget humane treatment; maintaining machismo holds precedence over all! And the tragic result: mindless, meaningless, totally unnecessary suffering and loss on the altar of nothing less than evil itself!
ellauri107.html on line 254: Roy Marcus Cohn (20. helmikuuta 1927 Bronx, New York – 2. elokuuta 1986 Bethesda, Maryland) oli yhdysvaltalainen lakimies. Hän toimi senaattori Joseph McCarthyn pääneuvonantajana toisen punapelon aikana ja sai erityistä merkittävyyttä Army-McCarthy -kuulemisissa.
ellauri107.html on line 256: Cohnia on epäilty homoseksuaaliksi, mutta hänen mahdollisista miessuhteistaan on vain spekulaatioita. Cohn kuoli 59-vuotiaana 2. elokuuta 1986 AIDS:in aiheuttamiin komplikaatioihin. Tauti oli diagnosoitu vuonna 1984. Cohn kielsi sairautensa loppuun saakka ja väitti kyseessä olevan maksasyöpä. LOL.
ellauri107.html on line 258: Joseph Welch, the Army's attorney in the hearings, made an apparent reference to Cohn's homosexuality. After asking a witness, at McCarthy's request, if a photo entered as evidence "came from a pixie", he defined "pixie" as "a close relative of a fairy". "Pixie" was a camera-model name at the time; "fairy" is a derogatory term for a homosexual man. The people at the hearing recognized the implication, and found it amusing; Cohn later called the remark "malicious," "wicked," and "indecent."
ellauri107.html on line 262: Cohn always denied his homosexuality in public, however, in private he was open about his sexual orientation with a few select friends. He had several long-term boyfriends over the course of his life, including a man called Russell Eldridge who died from AIDS in 1984, and for the last two years of his life, Cohn was partnered to a man 30 years his junior called Peter Fraser. Fraser inherited Cohn's house in Manhattan after Cohn died from AIDS in 1986.
ellauri107.html on line 264: Kyl tässä varmaan on vinha perä, kuten takuulla Pepullakin oli. Periköhän Benjamin Pepun asunnon? Joosef ja Benjamin oli nekin luultavasti sieviä homoveljexiä. Senkö tautta homo Tarmo Manni kirjoitti niistä niin tarmokkaasti? Kauniita poikia. Mannilta jäi kesken se viimeinen kaunispoika-kirja, mikäs sen nimi olikaan, Felix Krullin tunnustuxet. Huijari. Huijareita koko porukka näyttää olevan nää kaikista miehekkäimmät kirjailijat.
ellauri107.html on line 268: Taylor says that after Roth announced his retirement from writing in 2012, he stopped making art, but he still wrote, producing a manuscript of over a thousand pages whose purpose was to air grudge after grudge. Taylor comments that the underside of Roth's greatness swarmed with grievances time had not assuaged.
ellauri107.html on line 315: Mieheksi kasvaminen on jatkuva prosessi. Se mikä ei tapa, vahvistaa. Minusta. Ei ehkä sinusta. Olen viisikymppinen ho- bibliofiili Tampereelta. Olen valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi 1995. Opetan historiaa, filosofiaa ja yhteiskuntaoppia Tampereen yhteiskoulun lukiossa. Kaikki mielipiteet ovat omiani, tai no, mun ize lainaamia mm. Philip Rothilta.
ellauri107.html on line 404: Aren’t his hysterical riffs on death dangerously close to how we all feel when facing up to the Grim Reaper? "We all", yeah. I hate it when allsorts of teaming idiots use this "we all".
ellauri107.html on line 408: So why do we put up with him? (Sabbath? No I mean Roth.) Are we just drawn by the villainous? Who "we"? Speak for yourself motherfucker. Whose name was Jude Cook. Översatt på svenska: judekuk. Phil had good reason to be afraid of the judgment day.
ellauri107.html on line 444: In the comedy Andria (“The Girl of Andros”) by the Roman poet Terentius, Simo uses it to comment on the tears of his son Pamphilus at the funeral of a neighbor to his interlocutor Sosias. At first he was of the opinion that these were an expression of special sympathy and was pleased about it. But when he discovered that the deceased's pretty sister was also a member of the funeral procession, he realized that his son's emotion was only faked to get closer to him: hinc illae lacrumae, haec illast misericordia. ("Hence his tears, that is the reason for his pity!").
ellauri107.html on line 448: “Lots of news. Terrible big tornado in the South. Hard luck, all right. But this, say, this is corking! Beginning of the end for those fellows! New York Assembly has passed some bills that ought to completely outlaw the socialists! And there's an elevator-runners' strike in New York and a lot of college boys are taking their places. That's the stuff! And a mass-meeting in Birmingham's demanded that this Mick agitator, this fellow De Valera, be deported. Dead right, by golly! All these agitators paid with German gold anyway. And we got no business interfering with the Irish or any other foreign government. Keep our hands strictly off. And there's another well-authenticated rumor from Russia that Lenin is dead. That's fine. It's beyond me why we don't just step in there and kick those Bolshevik cusses out.”
ellauri107.html on line 466: He serenely believed that the one purpose of the real-estate business was to make money for George F. Babbitt. True, it was a good advertisement at Boosters' Club lunches, and all the varieties of Annual Banquets to which Good Fellows were invited, to speak sonorously of Unselfish Public Service, the Broker's Obligation to Keep Inviolate the Trust of His Clients, and a thing called Ethics, whose nature was confusing but if you had it you were a High-class Realtor and if you hadn't you were a shyster, a piker, and a fly-by-night. These virtues awakened Confidence, and enabled you to handle Bigger Propositions. But they didn't imply that you were to be impractical and refuse to take twice the value of a house if a buyer was such an idiot that he didn't jew you down on the asking-price.
ellauri107.html on line 469: He had, with indignation at the criticism of Zenith, skimmed through a report in which the notorious pessimist Seneca Doane, the radical lawyer, asserted that to throw boys and young girls into a bull-pen crammed with men suffering from syphilis, delirium tremens, and insanity was not the perfect way of educating them. He had controverted the report by growling, “Folks that think a jail ought to be a bloomin' Hotel Thornleigh make me sick. If people don't like a jail, let 'em behave 'emselves and keep out of it. Besides, these reform cranks always exaggerate.” That was the beginning and quite completely the end of his investigations into Zenith's charities and corrections; and as to the “vice districts” he brightly expressed it, “Those are things that no decent man monkeys with. Besides, smatter fact, I'll tell you confidentially: it's a protection to our daughters and to decent women to have a district where tough nuts can raise cain. Keeps 'em away from our own homes.”
ellauri107.html on line 478: Jovially they whooped back—Vergil Gunch, the coal-dealer, Sidney Finkelstein, the ladies'-ready-to-wear buyer for Parcher & Stein's department-store, and Professor Joseph K. Pumphrey, owner of the Riteway Business College and instructor in Public Speaking, Business English, Scenario Writing, and Commercial Law. Though Babbitt admired this savant, and appreciated Sidney Finkelstein as “a mighty smart buyer and a good liberal spender,” it was to Vergil Gunch that he turned with enthusiasm. Mr. Gunch was president of the Boosters' Club, a weekly lunch-club, local chapter of a national organization which promoted sound business and friendliness among Regular Fellows. He was also no less an official than Esteemed Leading Knight in the Benevolent and Protective Order of Elks, and it was rumored that at the next election he would be a candidate for Exalted Ruler. He was a jolly man, given to oratory and to chumminess with the arts.
ellauri107.html on line 487: They grinned and went into the Neronian washroom, where a line of men bent over the bowls inset along a prodigious slab of marble as in religious prostration before their own images in the massy mirror. Voices thick, satisfied, authoritative, hurtled along the marble walls, bounded from the ceiling of lavender-bordered milky tiles, while the lords of the city, the barons of insurance and law and fertilizers and motor tires, laid down the law for Zenith; announced that the day was warm-indeed, indisputably of spring; that wages were too high and the interest on mortgages too low; that Babe Ruth, the eminent player of baseball, was a noble man; and that “those two nuts at the Climax Vaudeville Theater this week certainly are a slick pair of actors.”
ellauri107.html on line 491: “Look here now, Paul! You're pretty darn near talking socialism!” “Oh yes, of course I don't really exactly mean that—I s'pose. Course—competition—brings out the best—survival of the fittest—but—
ellauri107.html on line 492: one-third are miserable and know it. They hate the whole peppy, boosting, go-ahead game, and they're bored by their wives and think their families are fools—at least when they come to forty or forty-five they're bored—and they hate business, and they'd go—Why do you suppose there's so many 'mysterious' suicides? Why do you suppose so many Substantial Citizens jumped right into the war? Think it was all patriotism?”
ellauri107.html on line 501: “Look here, Stan; let's get this clear. You've got an idea somehow that it's you that do all the selling. Where d' you get that stuff? Where d' you think you'd be if it wasn't for our capital behind you, and our lists of properties, and all the prospects we find for you? All you got to do is follow up our tips and close the deal. The hall-porter could sell Babbitt-Thompson listings! You say you're engaged to a girl, but have to put in your evenings chasing after buyers. Well, why the devil shouldn't you? What do you want to do? Sit around holding her hand? Let me tell you, Stan, if your girl is worth her salt, she'll be glad to know you're out hustling, making some money to furnish the home-nest, instead of doing the lovey-dovey. The kind of fellow that kicks about working overtime, that wants to spend his evenings reading trashy novels or spooning and exchanging a lot of nonsense and foolishness with some girl, he ain't the kind of upstanding, energetic young man, with a future—and with Vision!—that we want here. How about it? What's your Ideal, anyway? Do you want to make money and be a responsible member of the community, or do you want to be a loafer, with no Inspiration or Pep?”
ellauri107.html on line 513: Babbitt looked up irritably from the comic strips in the Evening Advocate. They composed his favorite literature and art, these illustrated chronicles in which Mr. Mutt hit Mr. Jeff with a rotten egg, and Mother corrected Father's vulgarisms by means of a rolling-pin. With the solemn face of a devotee, breathing heavily through his open mouth, he plodded nightly through every picture, and during the rite he detested interruptions. Furthermore, he felt that on the subject of Shakespeare he wasn't really an authority. Neither the Advocate-Times, the Evening Advocate, nor the Bulletin of the Zenith Chamber of Commerce had ever had an editorial on the matter, and until one of them had spoken he found it hard to form an original opinion. But even at risk of floundering in strange bogs, he could not keep out of an open controversy.
ellauri107.html on line 514: “I'll tell you why you have to study Shakespeare and those. It's because they're required for college entrance, and that's all there is to it! Personally, I don't see myself why they stuck 'em into an up-to-date high-school system like we have in this state. Be a good deal better if you took Business English, and learned how to write an ad, or letters that would pull. But there it is, and there's no talk, argument, or discussion about it! Trouble with you, Ted, is you always want to do something different! If you're going to law-school—and you are!—I never had a chance to, but I'll see that you do—why, you'll want to lay in all the English and Latin you can get.”
ellauri107.html on line 518: He snatched from the back of his geometry half a hundred advertisements of those home-study courses which the energy and foresight of American commerce have contributed to the science of education. The first displayed the portrait of a young man with a pure brow, an iron jaw, silk socks, and hair like patent leather. Standing with one hand in his trousers-pocket and the other extended with chiding forefinger, he was bewitching an audience of men with gray beards, paunches, bald heads, and every other sign of wisdom and prosperity. Above the picture was an inspiring educational symbol—no antiquated lamp or torch or owl of Minerva, but a row of dollar signs. The text ran:
ellauri107.html on line 542: Peppu kaivelee salaa Maureenin takintaskuja ja löytää panttikuitin siitä vitun Remingtonista. Se ryntää kylpyhuoneeseen, missä Rothit alkaa kirkua toisilleen niin raivokkaasti että yläkerran naapuri hakkaa lattiaa luudanvarrella. - Mitätön pikku varas! Roisto! - Minä olen raskaana! Vihaan sinun taidettasi ja sitä paskamaista Flaubertia! Peter tiedätkö mikä sinä olet sen lisäxi että olet sydämetön izekäs kirjoituskone! Minä sanoin: Homo. Täsmälleen! Sinä olet läpinäkyvin piilevä homosexualisti minkä ole eläissäni tavannut!
ellauri107.html on line 556: Aunt Maud and Kate return to London while Densher remains with Milly. Unfortunately, the dying girl learns from a former suitor of Kate's about the plot to get her money. She withdraws from Densher and her condition deteriorates. Densher sees her one last time before he leaves for London, where he eventually receives news of Milly's death. Milly does leave him a large amount of money despite everything. But Densher does not accept the money, and he will not marry Kate unless she also refuses the bequest. Conversely, if Kate chooses the money instead of him, Densher offers to make the bequest over to her in full. The lovers part on the novel's final page with a cryptic exclamation from Kate: "We shall never be again as we were!"
ellauri108.html on line 110: Practitioners of Rastafari identify themselves with the ancient Israelites—God's chosen people in the Old Testament—and believe that black Africans broadly or Rastas more specifically are either the descendants or the reincarnations of this ancient people. This is similar to beliefs in Judaism, although many Rastas believe that contemporary Jews' status as the descendants of the ancient Israelites is a false claim. Rastas typically believe that black Africans are God's chosen people, meaning that they made a covenant with him and thus have a special responsibility. Rastafari espouses the view that this, the true identity of black Africans, has been lost and needs to be reclaimed.
ellauri108.html on line 117: Rastas view Babylon as being responsible for both the Atlantic slave trade which removed enslaved Africans from their continent and the ongoing poverty which plagues the African diaspora. Rastas turn to Biblical scripture to explain the Atlantic slave trade, believing that the enslavement, exile, and exploitation of black Africans was punishment for failing to live up to their status as Jah's chosen people. Many Rastas, adopting a Pan-Africanist ethos, have criticised the division of Africa into nation-states, regarding this as a Babylonian development, and are often hostile to capitalist resource extraction from the continent. Rastas seek to delegitimise and destroy Babylon, something often conveyed in the Rasta aphorism "Chant down Babylon". Rastas often expect the white-dominated society to dismiss their beliefs as false, and when this happens they see it as confirmation of the correctness of their faith.
ellauri108.html on line 125: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise. In the 1980s, many Rastas believed that the Day of Judgment would happen around the year 2000. A view then common in the Rasta community was that the world's white people would wipe themselves out through nuclear war, with black Africans then ruling the world, something that they argued was prophesied in the Book of Daniel.
ellauri108.html on line 127: Rastas do not believe that there is a specific afterlife to which individuals go following bodily death. They believe in the possibility of eternal life, and that only those who shun righteousness will actually die. The scholar of religion Leonard E. Barrett observed some Jamaican Rastas who believed that those practitioners who did die had not been faithful to Jah. He suggested that this attitude stemmed from the large numbers of young people that were then members of the movement, and who had thus seen only few Rastas die. Another Rasta view is that those who are righteous will undergo reincarnation, with an individual's identity remaining throughout each of their incarnations. In keeping with their views on death, Rastas eschew celebrating physical death and often avoid funerals, also repudiating the practice of ancestor veneration that is common among traditional African religions.
ellauri108.html on line 135: Rastafari promotes what it regards as the restoration of black manhood, believing that men in the African diaspora have been emasculated by Babylon. It espouses patriarchal principles, including the idea that women should submit to male leadership. External observers—including scholars such as Cashmore and Edmonds—have claimed that Rastafari accords women an inferior position to men. Rastafari women usually accept this subordinate position and regard it as their duty to obey their men; the academic Maureen Rowe suggested that women were willing to join the religion despite its restrictions because they valued the life of structure and discipline it provided. Rasta discourse often presents women as morally weak and susceptible to deception by evil, and claims that they are impure while menstruating. Rastas legitimise these gender roles by citing Biblical passages, particularly those in the Book of Leviticus and in the writings of Paul the Apostle. The Rasta Shop is a store selling items associated with Rastafari in the U.S. state of Oregon.
ellauri108.html on line 137: Rasta women usually wear clothing that covers their head and hides their body contours. Trousers are usually avoided, in favour of long skirts. Women are expected to cover their head while praying, and in some Rasta groups this is expected of them whenever in public. Rasta discourse insists this female dress code is necessary to prevent women attracting men and presents it as an antidote to the sexual objectification of women in Babylon. Rasta men are permitted to wear whatever they choose. Although men and women took part alongside each other in early Rasta rituals, from the late 1940s and 1950s the Rasta community increasingly encouraged gender segregation for ceremonies. This was legitimised with the explanation that women were impure through menstruation and that their presence at the ceremonies would distract male participants.
ellauri108.html on line 141: Rastafari regards procreation as the purpose of sex, and thus oral and anal sex are usually forbidden. Both contraception and abortion are usually censured, and a common claim in Rasta discourse is that these were inventions of Babylon to decrease the black African birth-rate. Rastas typically express hostile attitudes to homosexuality, regarding homosexuals as evil and unnatural; this attitude derives from references to same-sex sexual activity in the Bible. Homosexual Rastas probably conceal their sexual orientation because of these attitudes. Rastas typically see the growing acceptance of birth control and homosexuality in Western society as evidence of the degeneration of Babylon as it approaches its apocalyptic end.
ellauri108.html on line 143: Rastas refer to their cultural and religious practices as "livity". Rastafari does not place emphasis on hierarchical structures. It has no professional priesthood, with Rastas believing that there is no need for a priest to act as mediator between the worshipper and divinity. It nevertheless has "elders", an honorific title bestowed upon those with a good reputation among the community. Although respected figures, they do not necessarily have administrative functions or responsibilities. When they do oversee ritual meetings, they are often responsible for helping to interpret current events in terms of Biblical scripture. Elders often communicate with each other through a network to plan movement events and form strategies.
ellauri108.html on line 147: One of the central activities at groundings is "reasoning". This is a discussion among assembled Rastas about the religion's principles and their relevance to current events. These discussions are supposed to be non-combative, although attendees can point out the fallacies in any arguments presented. Those assembled inform each other about the revelations that they have received through meditation and dream. Each contributor is supposed to push the boundaries of understanding until the entire group has gained greater insight into the topic under discussion. In meeting together with like-minded individuals, reasoning helps Rastas to reassure one another of the correctness of their beliefs. Rastafari meetings are opened and closed with prayers. These involve supplication of God, the supplication for the hungry, sick, and infants, and calls for the destruction of the Rastas' enemies, and then close with statements of adoration.
ellauri108.html on line 152: Nyabinghi Issemblies typically take place in rural areas, being situated in the open air or in temporary structures—known as "temples" or "tabernacles"—specifically constructed for the purpose. Any elder seeking to sponsor a Nyabinghi Issembly must have approval from other elders and requires the adequate resources to organise such an event. The assembly usually lasts between three and seven days. During the daytime, attendees engage in food preparation, ganja smoking, and reasoning, while at night they focus on drumming and dancing around bonfires. Nyabinghi Issemblies often attract Rastas from a wide area, including from different countries. They establish and maintain a sense of solidarity among the Rasta community and cultivate a feeling of collective belonging. Unlike in many other religions, rites of passage play no role in Rastafari; on death, various Rastas have been given Christian funerals by their relatives, as there are no established Rasta funeral rites.
ellauri108.html on line 162: In many countries—including Jamaica—cannabis is illegal and by using it, Rastas protest the rules and regulations of Babylon. In the United States, for example, thousands of practitioners have been arrested because of their possession of the drug. Rastas have also advocated for the legalisation of cannabis in those jurisdictions where it is illegal; in 2015, Jamaica decriminalized personal possession of marijuana up to two ounces and legalized it for medicinal and scientific purposes. In 2019, Barbados legalised Rastafari use of cannabis within religious settings and pledged 60 acres (24 ha) of land for Rastafari to grow it.
ellauri108.html on line 168: As Rastafari developed, popular music became its chief communicative medium. During the 1960s, ska was a popular musical style in Jamaica, and although its protests against social and political conditions were mild, it gave early expression to Rasta socio-political ideology. Particularly prominent in the connection between Rastafari and ska were the musicians Count Ossie and Don Drummond. Ossie was a drummer who believed that black people needed to develop their own style of music; he was heavily influenced by Burru, an Afro-Jamaican drumming style. Ossie subsequently popularised this new Rastafari ritual music by playing at various groundings and groundations around Jamaica, with songs like "Another Moses" and "Babylon Gone" reflecting Rasta influence. Rasta themes also appeared in Drummond's work, with songs such as "Reincarnation" and "Tribute to Marcus Garvey".
ellauri108.html on line 189: Rastas differ on whether they regard dreadlocks as compulsory for practicing the religion. Some Rastas do not wear their hair in dreadlocks; within the religion they are often termed "cleanface" Rastas, with those wearing dreadlocked hair often called "locksmen". Some Rastas have also joined the Ethiopian Orthodox Church, the Christian organisation to which Haile Selassie belonged, and these individuals are forbidden from putting their hair in dreadlocks by the Church. In reference to Rasta hairstyles, Rastas often refer to non-Rastas as "baldheads", or "combsome", while those who are new to Rastafari and who have only just started to grow their hair into dreads are termed "nubbies". Members of the Bobo Ashanti sect of Rastas conceal their dreadlocks within turbans, while some Rastas tuck their dreads under a rastacap or tam headdress, usually coloured green, red, black, and yellow. Dreadlocks and Rastafari-inspired clothing have also been worn for aesthetic reasons by non-Rastas. For instance, many reggae musicians who do not adhere to the Rastafari religion wear their hair in dreads. A Rasta man wearing a rastacap has been sighted in Jamaica.
ellauri108.html on line 191: From the beginning of the Rastafari movement in the 1930s, adherents typically grew beards and tall hair, perhaps in imitation of Haile Selassie. The wearing of hair as dreadlocks then emerged as a Rasta practice in the 1940s; there were debates within the movement as to whether dreadlocks should be worn or not, with proponents of the style becoming dominant. There are various claims as to how this practice was adopted. One claim is that it was adopted in imitation of certain African nations, such as the Maasai, Somalis, or Oromo, or that it was inspired by the hairstyles worn by some of those involved in the anti-colonialist Mau Mau Uprising in Kenya. An alternative explanation is that it was inspired by the hairstyles of the Hindu sadhus.
ellauri108.html on line 203: Haile Selassie was crowned Emperor of Ethiopia in 1930. A number of Jamaica's Christian clergymen claimed that Selassie's coronation was evidence that he was the black messiah that they believed was prophesied in the Book of Revelation, the Book of Daniel, and Psalms. Over the following years, several street preachers—most notably Leonard Howell, Archibald Dunkley, Robert Hinds, and Joseph Hibbert—began claiming that Haile Selassie was the returned Jesus. They first did so in Kingston, and soon the message spread throughout 1930s Jamaica, especially among poor communities who were hit particularly hard by the Great Depression. Clarke stated that "to all intents and purposes this was the beginning" of the Rastafari movement.
ellauri108.html on line 216: In the 1940s and 1950s, a more militant brand of Rastafari emerged. The vanguard of this was the House of Youth Black Faith, a group whose members were largely based in West Kingston. Backlash against the Rastas grew after a practitioner of the religion allegedly killed a woman in 1957. In March 1958, the first Rastafarian Universal Convention was held in the settlement of Back-o-Wall, Kingston. Following the event, militant Rastas unsuccessfully tried to capture the city in the name of Haile Selassie. Later that year they tried again in Spanish Town. The increasing militancy of some Rastas resulted in growing alarm about the religion in Jamaica. According to Cashmore, the Rastas became "folk devils" in Jamaican society. In 1959, the self-declared prophet and founder of the African Reform Church, Claudius Henry, sold thousands of tickets to Afro-Jamaicans, including many Rastas, for passage on a ship that he claimed would take them to Africa. The ship never arrived and Henry was charged with fraud. In 1960 he was sentenced to six years imprisonment for conspiring to overthrow the government. Henry's son was accused of being part of a paramilitary cell and executed, confirming public fears about Rasta violence. One of the most prominent clashes between Rastas and law enforcement was the Coral Gardens incident of 1963, in which an initial skirmish between police and Rastas resulted in several deaths and led to a larger roundup of practitioners. Clamping down on the Rasta movement, in 1964 the island's government implemented tougher laws surrounding cannabis use.
ellauri108.html on line 220: Whereas its membership had previously derived predominantly from poorer sectors of society, in the 1960s Rastafari began attracting support from more privileged groups like students and professional musicians. The foremost group emphasising this approach was the Twelve Tribes of Israel, whose members came to be known as "Uptown Rastas". Among those attracted to Rastafari in this decade were middle-class intellectuals like Leahcim Semaj, who called for the religious community to place greater emphasis on scholarly social theory as a method of achieving change. Although some Jamaican Rastas were critical of him, many came under the influence of the Guyanese black nationalist academic Walter Rodney, who lectured to their community in 1968 before publishing his thoughts as the pamphlet Groundings. Like Rodney, many Jamaican Rastas were influenced by the U.S.-based Black Power movement. After Black Power declined following the deaths of prominent exponents such as Malcolm X, Michael X, and George Jackson, Rastafari filled the vacuum it left for many black youth.
ellauri108.html on line 229: Enthusiasm for Rastafari was dampened by the unexpected death of Haile Selassie in 1975 and that of Marley in 1981. During the 1980s, the number of Rastas in Jamaica declined, with Pentecostal and other Charismatic Christian groups proving more successful at attracting young recruits. Several publicly prominent Rastas converted to Christianity, and two of those who did so—Judy Mowatt and Tommy Cowan—maintained that Marley had converted from Rastafari to Christianity, in the form of the Ethiopian Orthodox Church, during his final days. The significance of Rastafari messages in reggae also declined with the growing popularity of dancehall, a Jamaican musical genre that typically foregrounded lyrical themes of hyper-masculinity, violence, and sexual activity rather than religious symbolism.
ellauri108.html on line 237: Probably the largest Rastafari group, the House of Nyabinghi is an aggregate of more traditional and militant Rastas who seek to retain the movement close to the way in which it existed during the 1940s. They stress the idea that Haile Selassie was Jah and the reincarnation of Jesus. The wearing of dreadlocks is regarded as indispensable and patriarchal gender roles are strongly emphasised, while, according to Cashmore, they are "vehemently anti-white". Nyabinghi Rastas refuse to compromise with Babylon and are often critical of reggae musicians like Marley, whom they regard as having collaborated with the commercial music industry.
ellauri108.html on line 239: The Bobo Ashanti sect was founded in Jamaica by Emanuel Charles Edwards through the establishment of his Ethiopia Africa Black International Congress (EABIC) in 1958. The group established a commune in Bull Bay, where they were led by Edwards until his 1994 death. The group hold to a highly rigid ethos. Edwards advocated the idea of a new trinity, with Haile Selassie as the living God, himself as the Christ, and Garvey as the prophet. Male members are divided into two categories: the "priests" who conduct religious services and the "prophets" who take part in reasoning sessions. It places greater restrictions on women than most other forms of Rastafari; women are regarded as impure because of menstruation and childbirth and so are not permitted to cook for men. The group teaches that black Africans are God's chosen people and are superior to white Europeans, with members often refusing to associate with white people. Bobo Ashanti Rastas are recognisable by their long, flowing robes and turbans.
ellauri108.html on line 242: The Twelve Tribes of Israel were founded in 1968 in Kingston by Vernon Carrington. He proclaimed himself the reincarnation of the Old Testament prophet Gad and his followers call him "Prophet Gad", "Brother Gad", or "Gadman". It is commonly regarded as the most liberal form of Rastafari and the closest to Christianity. Practitioners are often dubbed "Christian Rastas" because they believe Jesus is the only saviour; Haile Selassie is accorded importance, but is not viewed as the second coming of Jesus. The group divides its members into twelve groups according to which Hebrew calendar month they were born in; each month is associated with a particular colour, body part, and mental function. Maintaining dreadlocks and an ital diet are considered commendable but not essential, while adherents are called upon to read a chapter of the Bible each day. Membership is open to individuals of any racial background.
ellauri108.html on line 252: The Rasta message resonates with many people who feel marginalised and alienated by the values and institutions of their society. Internationally, it has proved most popular among the poor and among marginalised youth. In valorising Africa and blackness, Rastafari provides a positive identity for youth in the African diaspora by allowing them to psychologically reject their social stigmatisation. It then provides these disaffected people with the discursive stance from which they can challenge capitalism and consumerism, providing them with symbols of resistance and defiance. Cashmore expressed the view that "whenever there are black people who sense an injust disparity between their own material conditions and those of the whites who surround them and tend to control major social institutions, the Rasta messages have relevance."
ellauri108.html on line 254: Rastafari is a non-missionary religion. However, elders from Jamaica often go "trodding" to instruct new converts in the fundamentals of the religion. On researching English Rastas during the 1970s, Cashmore noted that they had not converted instantaneously, but rather had undergone "a process of drift" through which they gradually adopted Rasta beliefs and practices, resulting in their ultimate acceptance of Haile Selassie's central importance. Based on his research in West Africa, Neil J. Savishinsky found that many of those who converted to Rastafari came to the religion through their pre-existing use of marijuana as a recreational drug.
ellauri108.html on line 256: Rastas often claim that—rather than converting to the religion—they were actually always a Rasta and that their embrace of its beliefs was merely the realisation of this. There is no formal ritual carried out to mark an individual's entry into the Rastafari movement, although once they do join an individual often changes their name, with many including the prefix "Ras". Rastas regard themselves as an exclusive and elite community, membership of which is restricted to those who have the "insight" to recognise Haile Selassie's importance. Practitioners thus often regard themselves as the "enlightened ones" who have "seen the light". Many of them see no point in establishing good relations with non-Rastas, believing that the latter will never accept Rastafari doctrine as truth.
ellauri108.html on line 268: Some Rastas in the African diaspora have followed through with their beliefs about resettlement in Africa, with Ghana and Nigeria being particularly favoured. In West Africa, Rastafari has spread largely through the popularity of reggae, gaining a larger presence in Anglophone areas than their Francophone counterparts. Caribbean Rastas arrived in Ghana during the 1960s, encouraged by its first post-independence president, Kwame Nkrumah, while some native Ghanaians also converted to the religion. The largest congregation of Rastas has been in southern parts of Ghana, around Accra, Tema, and the Cape Coast, although Rasta communities also exist in the Muslim-majority area of northern Ghana. The Rasta migrants' wearing of dreadlocks was akin to that of the native fetish priests, which may have assisted the presentation of these Rastas as having authentic African roots in Ghanaian society. However, Ghanaian Rastas have complained of social ostracism and prosecution for cannabis possession, while non-Rastas in Ghana often consider them to be "drop-outs", "too Western", and "not African enough".
ellauri108.html on line 270: A smaller number of Rastas are found in Muslim-majority countries of West Africa, such as Gambia and Senegal. One West African group that wear dreadlocks are the Baye Faal, a Mouride sect in Senegambia, some of whose practitioners have started calling themselves "Rastas" in reference to their visual similarity to Rastafari. The popularity of dreadlocks and marijuana among the Baye Faal may have been spread in large part through access to Rasta-influenced reggae in the 1970s. A small community of Rastas also appeared in Burkina Faso.
ellauri108.html on line 274: By the early 1990s, a Rasta community existed in Nairobi, Kenya, whose approach to the religion was informed both by reggae and by traditional Kikuyu religion. Rastafari groups have also appeared in Zimbabwe, and in South Africa; in 2008, there were at least 12,000 Rastas in the country. At an African Union/Caribbean Diaspora conference in South Africa in 2005, a statement was released characterising Rastafari as a force for integration of Africa and the African diaspora.
ellauri108.html on line 281: Rastafari attracted membership from within the Maori population of New Zealand, and the Aboriginal population of Australia. Rastafari has also established a presence in Japan, and in Israel, primarily among those highlighting similarities between Judaism and Rastafari.
ellauri108.html on line 301: Two major donors — Wayne and Amy Gould, whose family name was on the museum’s Holocaust History Center — took issue with Moyo’s approach.
ellauri108.html on line 311: Schindler also agreed with Moyo that the Goulds’ values are not aligned with those of the museum and that their money was not wanted. But he was soon converted and started hounding her instead.
ellauri108.html on line 333: 1A1Babylonissa asui mies, jonka nimi oli Jojakim. 2Hän otti vaimokseen Susannan, Hilkian tyttären, joka oli jumalaapelkäävä ja hyvin kaunis. 3Myös Susannan vanhemmat olivat hurskaita, ja he olivat opettaneet tytärtään elämään Mooseksen lain mukaan. 4Jojakim oli hyvin rikas, ja hänellä oli talonsa vieressä puutarha. Juutalaisten oli tapana kokoontua hänen luonaan, koska hän oli arvossapidetyin heistä kaikista.
ellauri108.html on line 365: 60Kaikki koolle tulleet alkoivat huutaa suureen ääneen ja ylistivät Jumalaa, joka pelastaa ne jotka panevat toivonsa häneen. 61He nousivat noita kahta vanhinta vastaan, sillä Daniel oli näiden omilla sanoilla osoittanut heidän todistaneen väärin. Miehet kokivat sen, mitä olivat itse aikoneet lähimmäiselleen. 62Väkijoukko tappoi heidät, niin kuin Mooseksen lain mukaan kuului tehdä, ja syytön ihminen pelastui sinä päivänä.
ellauri108.html on line 381: I know Jah will provide, Benjy says with certainty. When that truth came I had no money, no job, no food. The child, my child, is crying and crying, my wife can't shut him up. As a matter of fact, she schedaadled. Just vamoosed. I am so vexed I can't pray no more. So I open the door and look to the sea. There I see a boat with three fishermen in it. The men are fishing but there is no space in the boat for another person. Out there on the sea, the waves are tall. Behind that boat, I see someone swimming. A little boy swimming along after the boat. I am wondering why the fishermen don't stop to pick up the boy in such a rough sea. But then I come to an understandingand it is Jah who put this idea into my head. That little boy's job is to dive for the fish traps, bring them up from the bottom. He is diving in that rough, rough sea for fish traps, and raising them up, all heavy with saltwater, all by himself. Just a little boy, too. Maybe ten years old. But so strong. Sometimes the sea cover him. I wouldn't see him or the boat. Then they would bounce him back into the sea.
ellauri108.html on line 401: In chapter three in the Book of Daniel, we are introduced to three young men: Shadrach, Meshach, and Abednego, who hold on to their belief in God even when threatened with a fiery death. Their story serves as inspiration for those who question their faith or who face hardship for their beliefs.
ellauri108.html on line 404: The story takes place about 600 years before Jesus Christ was born when King Nebuchadnezzar of Babylon besieged Jerusalem and took captive many of Israel's finest citizens. Among those deported to Babylon were four young men from the tribe of Judah: Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah.
ellauri108.html on line 412: King Nebuchadnezzar had a huge golden image built as a symbol of his power and glory. He then commanded that his people bow down and worship this image whenever they heard the sound of his musical herald. Those who disobeyed the order would be thrown into an immense, blazing furnace.
ellauri108.html on line 436: Today's Christians might not be threatened by fiery death, but many are tested nonetheless. Those facing tough times might look to this story for inspiration, knowing that it is possible to stand firm in their faith even if God does not come to their rescue.
ellauri108.html on line 453: Because of what they regard as the corruption of the Bible, Rastas also turn to other sources that they believe shed light on black African history. Common texts used for this purpose include Leonard Howell's 1935 work The Promised Key, Robert Athlyi Rogers' 1924 book Holy Piby, and Fitz Balintine Pettersburg's 1920s work, the Royal Parchment Scroll of Black Supremacy. Many Rastas also treat the Kebra Nagast, a 14th-century Ethiopian text, as a source through which to interpret the Bible.
ellauri108.html on line 463: Practitioners of Rastafari identify themselves with the ancient Israelites—God's chosen people in the Old Testament—and believe that black Africans broadly or Rastas more specifically are either the descendants or the reincarnations of this ancient people.[102] This is similar to beliefs in Judaism,[103] although many Rastas believe that contemporary Jews' status as the descendants of the ancient Israelites is a false claim.[104] Rastas typically believe that black Africans are God's chosen people, meaning that they made a covenant with him and thus have a special responsibility. Rastafari espouses the view that this, the true identity of black Africans, has been lost and needs to be reclaimed. Some Rasta sects reject the notion that a white European can ever be a legitimate Rasta.
ellauri108.html on line 474: Rastas turn to Biblical scripture to explain the Atlantic slave trade, believing that the enslavement, exile, and exploitation of black Africans was punishment for failing to live up to their status as Jah's chosen people.
ellauri108.html on line 485: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise.
ellauri108.html on line 489: Rastas do not believe that there is a specific afterlife to which individuals go following bodily death. They believe in the possibility of eternal life, and that only those who shun righteousness will actually die. The scholar of religion Leonard E. Barrett observed some Jamaican Rastas who believed that those practitioners who did die had not been faithful to Jah. He suggested that this attitude stemmed from the large numbers of young people that were then members of the movement, and who had thus seen only few Rastas die. Another Rasta view is that those who are righteous will undergo reincarnation, with an individual's identity remaining throughout each of their incarnations. In keeping with their views on death, Rastas eschew celebrating physical death and often avoid funerals, also repudiating the practice of ancestor veneration that is common among traditional African religions.
ellauri109.html on line 72: Joseph von Eichendorff:
ellauri109.html on line 239: Auerin homoseksuaalisuutta vieroksuivat esimerkiksi Aarne Sihvo ja Jyrki Hukkataival.
ellauri109.html on line 258: Kirjassa Enkelirakkaus: Filosofia ja uskonto homoseksuaalisuutena (2008) Hankamäki väittää, että kartesiolaiselle ajattelulle ominaiset jaottelut järkeen ja tunteisiin, tietoon ja todellisuuteen, kieleen ja kokemukseen sekä Jumalaan ja maailmaan ovat seuranneet heteroseksuaalisten filosofien oidipuskomplekseista sekä filosofian homoseksuaalisen olemuksen torjumisesta. Sen sijaan samaa sukupuolta olevien ihmisten yhteiseen kokemusmaailmaan perustuva merkitysten oppiminen voisi luoda parhaat edellytykset filosofialle ja yhteisymmärrykselle.
ellauri109.html on line 274: Shortly after the September 11 attacks, Searle wrote an article arguing that the attacks were a particular event in a long-term struggle against forces that are intractably opposed to the United States, and signaled support for a more aggressive neoconservative interventionist foreign policy. He called for the realization that the United States is in a more-or-less permanent state of war with these forces. Moreover, a probable course of action would be to deny terrorists the use of foreign territory from which to stage their attacks. Finally, he alluded to the long-term nature of the conflict and blamed the attacks on the lack of American resolve to deal forcefully with America's enemies over the past several decades.
ellauri109.html on line 321: The merchant Hans Kohlhase lived in Cölln on the Spree (now incorporated into Berlin) in the Margraviate of Brandenburg in the 16th century. In October 1532 he set out on a trip to the Leipzig Trade Fair in the neighboring Electorate of Saxony. On the way two of his horses were seized, at the command of the Junker von Zaschwitz, as a supposed fee for passage through Saxony. Kohlhase sought redress in the Saxon courts but failed to obtain it. Outraged, he issued a public challenge in 1534 and burned down houses in Wittenberg. Even a letter of admonition from Martin Luther could not dissuade him, and Kohlhase and the band he collected committed further acts of terror. In 1540 he was finally captured and tried, and was publicly broken on the wheel in Berlin on 22 March 1540. From this history Kleist fashioned a novella that dramatized a personal quest for justice in defiance of the claims of the general law and the community.
ellauri109.html on line 323: Kleist opposed Napoleon. He was a sort of Fundamental German militating against Bonaparte's European Union and first and foremost, the recovery fund.
ellauri109.html on line 334: Mietitäänpä vielä kerran mikä oli Rothin kurjan elämän rikos ja rangaistus. Peppu oli patriarkaalisen hyväxikäyttöjärjestelmän häviäjä. Sen kolmekymppinen tyttöystävä tartti päästä naimisiin kun ei ollut muuta leipäpuuta yxinäiselle tumpelolle naiselle, ja Pepun korkea moraali oli eze tosiaan meni naimisiin sen kanssa vaikkei halunnut. Sitä pelotti. Se ei tehnyt sitä hyvän hyvyyttään vaan vasten tahtoaan ja pani vaimon maxamaan todella kovan hinnan elatuxestaan. Pyristeli vastaan oikeudessakin kuin Kohlenhaas jolla kyse oli 2 hevosesta ja periaatteesta.
ellauri109.html on line 389: Bien que jouissant d'une célébrité personnelle et d'un succès littéraire certains à son époque, l’œuvre de Louise Colet a connu un certain déclin au cours du XXe siècle, absente de la plupart des manuels d'histoire littéraire. Sa rupture difficile avec Gustave Flaubert à partir de 1856 pourrait y être pour quelque chose, celui-ci ayant dès lors dénigré fermement l’œuvre de son ancienne maîtresse, que d'autres comme Victor Hugo acclamaient.
ellauri109.html on line 410: C’est en Égypte, durant le règne de Méhémet Ali Pacha, qu’une délégation française débarque en terre des pharaons dans l’intention de moderniser le pays du Nil. Parmi ses membres, y figurent Maxime Du Camp en tant que photographe, mais aussi Gustave Flaubert, qui n’a pas encore 30 ans et surtout qui n’est pas encore devenu un écrivain notoire. Sa mission au sein de la délégation reste peu claire. L’occasion pour Mohamed Taan, en prenant certaines libertés de romancier, de parler sans ambages de l’homosexualité de l’auteur de La tentation de saint Antoine…
ellauri109.html on line 412: Et c’est là, en Haute Égypte, qu’il découvre son homosexualité. Ei ollut ainoa, näitäkin peräreiän löytöretkeilijöitä on ollut useampia, mm André Gide.
ellauri109.html on line 413: C’est en référence à la chanson de Gavroche dans Les Misérables de Victor Hugo : « Je suis tombé par terre, c’est la faute à Voltaire, le nez dans le ruisseau, c’est la faute à Rousseau. » La faute est à Flaubert car c’est un homosexuel qui s’ignore.
ellauri109.html on line 441: Une première rupture avec Louise Colet en apporte la preuve. Dans sa lettre datée du dimanche 7 mars 1847, Flaubert ose enfin clamer à quel point il est allergique32 aux valeurs qu’elle véhicule, valeurs qui baignent et macèrent dans le discours ambiant du romantisme humanitaire33 : « tes idées de moralité, de patrie, de dévouement, tes goûts en littérature, tout cela était antipathique à mes idées, à mes goûts. »34 Ce qui vient immédiatement après est l’affirmation d’une esthétique, sur le mode de l’antithèse : « amoureux exclusif de la ligne pure, du galbe saillant, de la couleur criante, de la note sonore, je retrouvais toujours chez toi je ne sais quel ton noyé de sentiment qui atténuait tout, et altérait jusqu'à ton esprit ». Voilà les griefs d’un amant qui ne sépare pas l’art de la vie. Le lexique sentimental se trouve accaparé par le commentaire stylistique : « amoureux exclusif », écrit Flaubert, non pas d’une femme, comme Louise, elle, le voudrait, mais du tracé ferme, il lui reproche son « ton noyé de sentiment » qu’il interprète comme une déperdition de force et de précision. De même, les muscles relâchés, les lignes floues et les déliaisons trahissent le corps du texte féminin.
ellauri109.html on line 476: Two pigeons (or doves in Elizur Wright's American translation) live together in the closest friendship and 'cherish for each other/The love that brother hath for brother.' One of them yearns for a change of scene and eventually flies off on what he promises will be only a three-day adventure. During this time he is caught in a storm with little shelter, ensnared, attacked by predators and then injured by a boy with a sling, returning with relief to roam no more.
ellauri109.html on line 537: In Chicago, Roth met Margaret (Maggie) Martinson, a divorcée with two children who came from a small Midwestern town and whose tumultuous life (an alcoholic father, a brute of an ex-husband) fascinated him with its “goyish chaos” and provided material for his fiction.
ellauri109.html on line 539: Roth mined his life for his characters from the beginning. He also found himself liberated, as the fifties wore on, by the example of two older Jewish-American writers. Saul Bellow’s “The Adventures of Augie March” helped “close the gap between Thomas Mann and Damon Runyon,” Roth recalled. Bernard Malamud’s “The Assistant” showed him that “you can write about the Jewish poor, you can write about the Jewish inarticulate, you can describe things near at hand.”
ellauri109.html on line 557: His habits were those of a monk: spartan diet and furnishings, regular exercise, crew-neck sweaters, sensible shoes, and strict hours. If he was not in his studio by nine, he would think, “Malamud has already been at it for two hours.”
ellauri109.html on line 563: Roth spent much of his life in pain. Many spinal surgeries followed his mishap in the Army. Diagnosed with heart disease before he was fifty, Roth lived with an acute sense of imminent catastrophe. In 1989, when he was fifty-six, he was swimming laps in his pool and was overwhelmed by chest pain. The next day, he had quintuple-bypass surgery.
ellauri109.html on line 571: In his fury and his hunger for retribution, Roth produced “Notes for My Biographer,” an obsessive, almost page-by-page rebuttal of Bloom’s memoir: “Adultery makes numerous bad marriages bearable and holds them together and in some cases can make the adulterer a far more decent husband or wife than . . . the domestic situation warrants. (See Madame Bovary for a pitiless critique of this phenomenon.)” Only at the last minute was Roth persuaded by friends and advisers not to publish the diatribe, but he could never put either of his marriages behind him for good. He was similarly incapable of setting aside much smaller grievances. As Benjamin Taylor, one of his closest late-in-life friends, put it in “Here We Are,” a loving, yet knowing, memoir, “The appetite for vengeance was insatiable. Philip could not get enough of getting even.”
ellauri109.html on line 621: No further questions, your honor. The prosecution rests its case.
ellauri109.html on line 668: On 1 December 1663 Dryden married Lady Elizabeth Howard (died 1714). The marriage was at St. Swithin's, London, and the consent of the parents is noted on the licence, though Lady Elizabeth was then about twenty-five. She was the object of some scandals, well or ill founded; it was said that Dryden had been bullied into the marriage by her playwright brothers. A small estate in Wiltshire was settled upon them by her father. The lady's intellect and temper were apparently not good; her husband was treated as an inferior by those of her social status. Oi, monitoinikone! Olli, minä olen mistelin alla! (Doris ja sen menestynyt mies on etelässä joululomalla.)
ellauri109.html on line 706: Dryden potkittiin pois Royal Societystä kun sillä oli jäsenmaxut rästissä. Shadwell vei siltä poeta laureatuxen paikan kun Dryden ei pokkuroinut protestanttisia Wilhoa ja Mariaa. Oliko viirikukko ruostunut? Dryden's main goal in the satiric verse: the mock-heroic Mac Flecknoe, was to "satirize Shadwell, ostensibly for his offenses against literature but more immediately we may suppose for his habitual badgering of him on the stage and in print." Thomas Shadwell succeeded him as Poet Laureate, and he was forced to give up his public offices and live by the proceeds of his pig pen.
ellauri109.html on line 710: At around 8pm on 18 December 1679, Dryden was attacked in Rose Alley behind the Lamb & Flag pub, near his home in Covent Garden, by thugs hired by the Earl of Rochester, with whom he had a long-standing conflict. The pub was notorious for staging bare-knuckle prize fights, earning the nickname "The Bucket of Blood."
ellauri109.html on line 767: celadon (n.) "pale grayish-green color," 1768, from French Céladon , name of a character in the once-popular romance of "l'Astrée" by Honoré d'Urfé (1610); an insipidly sentimental lover who wore bright green clothes, he is named in turn after Celadon (Greek Keladon) , a character in Ovid's "Metamorphoses," whose name is said to mean "sounding with din or clamor."
ellauri109.html on line 821: "And even worse there are healthy babies who died from an experimental treatment. It's a crime, it was on purpose, and it led to their death."
ellauri109.html on line 849: However, it was not until he reached his twenties that he discovered what much of his close-knit community already knew: he was adopted.
ellauri109.html on line 883: Bloom lähti sairaalasta seuraavana päivänä, mutta höyrypäisyys jatkui, Roth oli vuorotellen lemmekäs ja julma taas. Bloom epäili että Roth yritti hankkia todistusaineistoa eroprosessiin. Izekin se oli vuorotellen sekava ja hysteerinen. Lopulta lähetettyään kukkia ja sen perään eropostillan, Roth haki asumuseroa, syynä 'Bloomin julma ja epäinhimillinen kohtelu'. Hetkinen hetkinen premissoidaanpa tilanne, siis kuka kohteli ja ketä?
ellauri110.html on line 28: Kirjoita hevoseläimestäsi!
ellauri110.html on line 33: Moni hevoskirja on syntynyt tositapahtumien innoittamana. Haluaisitko sinäkin kirjoittaa omasta hevoseläimestäsi? Tässä tulee hevoskirjailijoiden kuten Malin Eriksson Sjögärdin, Jonathan Swiftin ja Mari Lampisen vinkkejä! Kazo myös Jaakko Yli-Juotikkaasta esimerkkiä albumissa 97!
ellauri110.html on line 47: Runo hevosesta
ellauri110.html on line 49: Kirjoita runo tallisi hevosesta.
ellauri110.html on line 51: Kirjoita lause hevosen ulkonäöstä.
ellauri110.html on line 57:
ellauri110.html on line 77: Lukekaa textinne ääneen ja yrittäkää arvata mitä tunnetta texti kuvailee. Harjoitus muuttuu vähän vaikeammaxi, kun kirjoitatte henkilön sijaan hevosesta.
ellauri110.html on line 126: The Houyhnhnms are rational equine beings and are masters of the land, contrasting strongly with the Yahoos, savage humanoid creatures who are no better than beasts of burden, or livestock. Whereas the Yahoos represent all that is bad about humans, Houyhnhnms have a settled, calm, reliable and rational society. Gulliver much prefers the Houyhnhnms' company to the Yahoos', even though the latter are biologically closer to him.
ellauri110.html on line 141: A further example of the lack of humanity and emotion in the Houyhnhnms is that their laws reason that each couple produce two children, one male and one female. In the event that a marriage produced two offspring of the same sex, the parents would take their children to the annual meeting and trade one with a couple who produced two children of the opposite sex. This was viewed as his spoofing and or criticising the notion that the "ideal" family produces children of both sexes. George Orwell viewed the Houyhnhnm society as one whose members try to be as close to dead as possible while alive and matter as little as possible in life and death.
ellauri110.html on line 145: On one hand, the Houyhnhnms have an orderly and peaceful society. They have philosophy and a language that is entirely free of political and ethical nonsense. They have no word for a lie (and must substitute a circumlocution: "to say a thing which is not"). They also have a form of art that is derived from nature. Outside Gulliver's Travels, Swift had expressed longstanding concern over the corruption of the English language, and he had proposed language reform. He had also, in Battle of the Books and in general in A Tale of a Tub, expressed a preference for the Ancients (Classical authors) because their art was based directly upon nature, and not upon other art.
ellauri110.html on line 152: In the shipping lanes he is rescued by a Portuguese sea captain, a level-headed individual albeit full of concern for others, whose temperament at one level appears intermediate between the calm, rational Houyhnhnms of Houyhnhnmland and the norm of corrupt, European humanity, which Gulliver no longer distinguishes from Houyhnhnmland's wild Yahoos. Gulliver can speak with him, and though now disaffected from all humanity, he began to tolerate his company. Gulliver is returned to his home and family, finds their smell and look intolerable and all his countrymen no better than "Yahoos", purchases and converses with two stabled horses, tolerates the stable boy, and assures the reader of his account's utter veracity.
ellauri110.html on line 270: Pelkuri-Hande seuraavaxi pylläytti jonkun tonttukirjan jonka kuvitti Pikku-Kakkosen yäkyäkkuvittaja Camilla Mickwitz. Camillan (os. Zilliacus) esiappi oli harppisaku Simon Mickitz 1500-luvulta.
ellauri110.html on line 284: Mahdollisuus uuteen onneen, onneen yleensä oli siinä hyvin lähellä, ihan huulilla, mutten osannut pitää niistä kiinni ja työntää sisään. En ollut sen arvoinen. Eikä vaan tätä yhtä kertaa, vaan muitakin vastaavia seuraa sitten. Tätä tää elämä on. You win some, you lose some, niinkuin phillut Rothilla. Täytän suuren pääni mustaa aukkoa sanoilla, lauseilla, luvuilla ja kirjoilla. Kusella ja alkoholilla.
ellauri110.html on line 308: Sofia Prorokova, the author of Isaak Levitan's biography, suggested that the house with a terrace and a mezzanine in question might have been the one belonging to Anna N. Turchaninova, whose Gorka estate in the Tver Governorate Chekhov visited in the summer of 1895.According to Prorokova, the story might have been based upon the difficult relationship Levitan had with the Turchaninova sisters (hence the similarity in surnames), of whom the younger one, Varvara, the possible prototype for Zhenya (Missyuss), had a bizarre diminutive nickname, Lyulyu. This view was shared by the literary historian Leonid Grossman.
ellauri110.html on line 335: Samuel Pepys PRS (/piːps/ PEEPS; 23 February 1633 – 26 May 1703) was an administrator of the navy of England and Member of Parliament who is most famous for the diary he kept for a decade while still a relatively young man. Pepys had no maritime experience, but he rose to be the Chief Secretary to the Admiralty under both King Charles II and King James II through patronage, diligence, and his talent for administration. His influence and reforms at the Admiralty were important in the early professionalisation of the Royal Navy.
ellauri110.html on line 357: Liess mich von meiner kleinen Magd kämmen, der ich gestand, dass ich sie sehr schätze und meine mains in su dos choses de son Brust tun möchte. Ich muss es lassen, falls ich nicht alguno major inconvenience erleben will.
ellauri110.html on line 528: Hän painoi suukkosen otsallein niin aitaa sarka ja aitaa kaks kun heinäsirkat on helisseet
ellauri110.html on line 550: ei Tartarus, Pluto, ei Poseidon; ja kun sitä palkan et tähden tee, oi, ootteko silloin te lempinehet?
ellauri110.html on line 587: liki liikkuvi Jumalakin. ei uskoa ihmisten. joka tuutia tuulosen.
ellauri110.html on line 600: Oi, ihmiset, toistanne ymmärtäkää, Me synnyimme tänne vaivalla kun riemut ja murheet lapsosen
ellauri110.html on line 707: Hande väittää että mielevä pyrkyri ja sosiaalisilta taidoiltaan rajoittunut eivät kirjoitusprosessissa toisistaan eroa. Puhuuko se nyt oikeasti prosessista vai lopputuloxesta? Se on niin epätarkka mies ettei varmaxi voi sanoa. Kyllä tuloxissa on sentään eroa, ota vaikka Hyntti ja Tuntti. Autistinen Hyntti jaxaa jaanata jostain uunista, rehvasteleva Tuntti vääntää samaa pohojaalaasta Ewingien sukua kuin päättymätöntä torttua.
ellauri110.html on line 733: Hande diggaa L. Onervan eli Hilja Lehtisen runoja. Hilja eli 90-vuotiaaxi pikku eukkosexi ja lepää nyt Hietaniemessa Leevi Madetojan hännän alla. Yxi Hiljan kokoelmista on nimeltään Jerufalemin fuutari. Hilja oli varmaan lukenut Isak Julinin 1907 julaiseman vihkosen tästä fuutarista. Melvillekin luki saman vihkosen ja pani Moby Dickin tappajaxi Ahasveruxen. Moby oli syönyt munat siltä, siitä katkeruus.
ellauri110.html on line 767: Wuonna 1759 Kefäkuun 12:ta päiwänä oli Wernamon markkinoille faapunut tuntematon mies,fuuri ja luja wartaloltaan, pitkäpartainen ja wanhanaikaifella ulkonäpllä, kantaen feläsfään laatikkoa, jommoista fuutarit käyttiwät. Hän oli puettuna pitkään takkiin, jonka päälline noli tuhottu hewosenjouhista, houfut ja liiwi oliwat kameelinnahasta, fekä pääsfä päähine, talwilakin kaltainen, tehty tiikerintaljasta. Hän näytti hywin furullifelta, ja kun häneltä kyfyttiin, kuka hän oli, oli hän wastannut, että hän oli tuo onneton fuutari, ja oli hän monella tawalla kehoittanut kanfaa tekemään parannusta. Seuraawana päiwänä hän taas oli poisfa.
ellauri110.html on line 777: Hilja ja Armas runoseppoina
ellauri110.html on line 856: Vuonna 1965 julkaisin kaksi esikoisromaania, joista ensimmäinen sai nimen ei Saarikoskelta (1937-1983) niinkuin voisi luulla vaan Henri Michaux´n (1899-1984) runosta Plume voyage – Plume matkustaa. Suomennos, muistaakseni Pentti Holapan ja Olli-Matti Ronimuksen kuului no jotenkin näin: “Mutta voi, Plume on matkalla, hän on matkalla kaiken aikaa.” Siltäköhän Penakin sen nappasi. Vitun harakaoita on noi runosepot.
ellauri110.html on line 860: Hande kuulostaa vähän saxalaisvihamieliseltä. Puhuu Lederhoseista. Nyze pahexuu zhekkihuoria ja vertaa niitä virolaisiin, joita se ize kävi kirjan alussa bylsimässä hyvällä halulla.
ellauri110.html on line 873: Äiti Venäjä on suuri, sieltä löytää kaikkea, esim vaimo nelosen ja pedofiiliystävän, lastenkirjailijakolleega Fedja sedän. Venäjäuutisista 99% on negatiivisia ja loput trolleja. Paskat muka puuttuu ymmärrystä ja tietoa, puuttuu hyvää tahtoa. Nilkin höpötystä taas. Olemme periferisiä, horjumme kuilun partalla. Raja railona aukeaa, sinne on asetettu hyppymiinoja.
ellauri110.html on line 913: Ἀκηδία (Akēdia, uh-KAY-DEE-uh), more commonly called Sloth, is one of the Capital Vices, which is a unit in the Goads of Destruction. 1 Appearance 2 Personality 3 History 4 Trivia Sloth has messy light blue hair and dark blue eyes. She wears only a blue long-sleeved nightgown without any footwear. Her seal, a bronze metal cloud, is on her right cheek. Sloth is usually asleep or close ...
ellauri110.html on line 991: Oppineemmille on Hande vihainen kuin rakkikoira tai Haju Pisilä. Mitä nekin luulevat olevansa professorit ja tohtorit, jokapaikan dosentit, kyllähän Handen vaihtoehtoinen totuus on vähintään yhtä luotettava, onhan se pyöritellyt sitä pitkän tovin, kai kohta oktogenaarina sokea kanakin jo pääsee jyvälle.
ellauri110.html on line 1009: Kirjan nimikin on yhtä aforismia: ”Mietittyäni asiaa viisikymmentä vuotta voin nyt sanoa että maailma on sana.” Parosen kokoelmaa pidetään yhtenä suomalaisen aforistiikan parhaimmista. Se jäi Parosen ainoaksi aforismikokoelmaksi. Lisäksi hänen jälkeenjääneitä mietteitään on koottu Hannu Mäkelän toimittamaan teokseen Testamentti (1999, Otava).
ellauri110.html on line 1018: Prospero kirjoitti 25.9.2005 klo 14.59: Silkkaa riemua tämä Parosen lukeminen. Joka kerta. Vuodesta toiseen. Aina vaan. Silkkaa riemua. Aivan avutonta ajattelua.
ellauri110.html on line 1060: Suppose there was an iron cauldron that had been heated all day. If you tossed a lump of meat in, it would quickly vanish and not last long. In the same way, life as a human is like a lump of meat. …
ellauri110.html on line 1062: It’s like a cow being led to the slaughter. With every step she comes closer to the slaughter, closer to death. In the same way, life as a human is like a cow being slaughtered. It’s brief and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.’
ellauri110.html on line 1081: A final thought is that although Dostoevsky himself did not write a blog, there is something blog-like in his Diary of a Writer, a self-published opinion piece that ranged freely over the most apparently disparate issues. To those who fear that blogging and other forms of information technology are inherently antagonistic to the values of great literature (I mean Dostoevsky and not myself, of course), I suggest that it is not a medium of which he would have been afraid. Perhaps even one he would have relished.
ellauri111.html on line 69: Dostojevski peukutti Shakespearea melkein yhtä paljon kuin Raamattua. Sen veli lähetti sille poseen molemmat, ja se erityisesti kiitti Shakespearesta. Ei se kyllä niellyt nahkoineen karvoineen Billiä, jolla sen mielestä oli paljon "mauttomuuxia" ja "hirveyxiä".
ellauri111.html on line 172: E.Saarisen toisen kaxosen nimi on Jerome, niinkuin Topeliuxen paha jesuiitta Hieronymus Mathia. Geronimo huusi usalaiset hävittäjälentäjät. Hiero sinne hässöy. Hellikää toisianne. Toinen on Oliver. Ei ei se on minun. Shakespearen toinen tytär oli Judith ja toinen Susanna. Apokryfisiä naisia. Tääkin saattaa olla merkittävä viesti jostakin, en kyllä tiedä mistä. Aljosha on Alexanteri, miesten torjuja. Fjodor on Theodoros, jumalan näytelahja. Michael on kysymys: kuka muistuttaa jumalaa? Oikea vastaus kompakysymyxeen on apina.
ellauri111.html on line 180: These include the Pseudepigrapha which contains Enoch, Michael the Archangel, and Jannes and Jambres. Many spurious books falsely claim to have been written by various Old Testament patriarchs. They were composed between 200 B.C. and 100 A.D. There are lots of these spurious books like The Assumption of Moses, Apocalypse of Elijah, and Ascension of Isaiah.
ellauri111.html on line 184: Those that are still unsaved may wish to read our article entitled, How to Get to Heaven.
ellauri111.html on line 204: Wow! What an opportunity! He made money by selling pictures of himself, bows and arrows, buttons off his shirt, and even his hat. In 1905, the Indian Office "provided" Geronimo for the inaugural parade for President Theodore Roosevelt. Later that year, the Indian Office "took" him to Texas, where he shot a buffalo in a roundup staged by 101 Ranch Real Wild West for the National Editorial Association. Geronimo was escorted to the event by soldiers, as he was still a prisoner. The teachers who witnessed the staged buffalo hunt were unaware that Geronimo’s people were not buffalo hunters. Aargh!
ellauri111.html on line 218: Fyodor Mikhailovich sat back and closed his eyes for a moment before looking at me almost apologetically.
ellauri111.html on line 226: “Not exactly,” Fyodor Mikhailovich replied, with just a hint of the kind of glee you can imagine a prosecutor enjoying as he closes in on the crucial point in a cross-examination. He continued.
ellauri111.html on line 261: “I suppose you know that jury trials were still quite an innovation in my time in Russia, so it’s no surprise that they produced some odd results. A clever lawyer could easily persuade a jury one way or another. Even when all the facts pointed to the guilt of the accused, even when it was admitted that, indeed, such-and-such a woman had attacked her lover’s wife with a razor with the intention of killing her, such-and-such a father had so violently beaten his seven-year old daughter with birch rods that even the neighbours were terrified by her screams, or such-and-such parents had treated their children like animals, keeping them in filthy conditions, and beating them with leather straps, again and again—each time our poor soft-hearted jurors concluded ‘Not guilty!’ Can you imagine? Of course, there is always an explanation, there are always attenuating circumstances, there can even be provocations, and the letter of the law may tell us this is not torture but simply punishment, the kind of punishment that, in those days, all good middle-class parents thought it right to mete out so as to give their children a sense of duty. The facts. The facts are the facts, but the truth once uttered is a lie, and even the facts can be put together in such a way as to turn even torture into well-meaning parental discipline.”
ellauri111.html on line 271: “Not ‘just’ like that. No. If you’d read my Diary” (not said reproachfully, but matter of factly) “you’d have read how I imagined the judge speaking to such a person. He makes it clear that it’s not a matter of going home and forgetting about it, going back to the way things were before. No. There has to be change. In my time, the father was the authority figure in the family, but, as I—or my imaginary judge—pointed out, even fathers sometimes need to be re-educated by their children until they learn to listen to their children’s needs. I know that families are very different in your time, but, yes, parents, whoever they are, must learn to be parents to their children. I disagree with much that the prosecutor said about the Karamazov family, but he was right on one point: parents can’t just be parents by virtue of procreation, they have to become parents. And when they abuse their position and their power, they cannot hide behind their rights as parents—they have to own up. The guilty have to know that they are guilty.”
ellauri111.html on line 341: We just need to repent of our sins and call on the name of the Lord Jesus Christ who already paid the penalty of our sins with his own blood on the cross about 2,000 years ago. Of course he did not remain dead--he rose from the dead on the third day, which was seen by over 500 brethren (not at once, but serially) and is now seated at the right hand of the throne of God. (We haven't got witnesses for that, but believe me he does!).
ellauri111.html on line 381: To get into heaven, you have to REPENT of your sins and BELIEVE the gospel of Jesus Christ (ref. Mark 1:15). You have to REPENT of your sins--that means turn from them and BELIEVE that Jesus died for your sins, was buried, and rose again on the third day. Having done these things, you will be born again and the Lord Jesus Christ will help you to walk uprightly. You will read the word (the Authorized King James Bible) and follow the teachings of Jesus. The word of God will wash your mind and your desires will actually change as you obey what you read. [Beware of church buildings and the internet--there are many false gospels in the world today. Read the Bible for yourself. There is a sound Overview of the Bible at this link.]
ellauri111.html on line 385: Ah but you're supposed to feel GUILTY, because if you do you may not feel so cool to do the same thing again. That's the main point in corrective justice. Unlike retributive justice, which is really meant to knock you back. And another thing: if you feel bad about yourself, you will think of us all the better, which is nice.
ellauri111.html on line 421: That was that. Now we are getting to the brass tacks. Here's where we start whacking heretics. The unshaved, degenerate man does not keep God's commandments. God's commandments are in the Bible. The unshaved man does whatever he feels like doing every day giving no heed to God's word. He is not obedient to God's word. He lives according to the ways he chooses to live. Maybe the person reading this is what people call "religious" and they think that they love God. If you are not worshipping God according to his word, the Bible, he is not receiving your worship. This includes those that go to a church that teaches false doctrines--teachings that are not in the Bible. They that worship God must worship him in spirit and IN TRUTH (ref. John 4:24). And what is truth? Jesus said to the Father--
ellauri111.html on line 439: What? Why does sin require death n:o 1? Oh, it's all part of God's magnificent plan for us. Heterosexual generations mix genes faster than longevity, and makes for more successfully adapted organisms, etc. But no time to go into that just here. Anyway, we deserve the double death penalty. This includes both physical death (the casket) and spiritual death (when the soul is cast into hellfire).
ellauri111.html on line 473: lupauksen aika/patriarkkojen aika (Abrahamista Moosekseen),
ellauri111.html on line 475: lain aika (Mooseksesta Jeesukseen),
ellauri111.html on line 544: JESUS CHRIST ROSE FROM THE DEAD. After His death, our precious Lord´s body laid in the grave three days, but praise be to God, it did not remain there. Death could not hold him back--it was not possible that he should be holden of it (Acts 2:24). Jesus Christ is the life (ref. John 14:6) and God manifested in the flesh (ref. I Timothy 3:16). Death could not hold him. On the third day Jesus arose from the dead and was seen by over 500 people (ref. I Corinthians 15:6) before He went back to heaven.
ellauri111.html on line 546: Jesus Christ came to earth to give his own blood for your sins. That is what he came to do and he was and is the only one qualified to do it. His death was a one time sacrifice, never to be repeated. After he accomplished this tremendous feat, he rose from the dead just like he said he would:
ellauri111.html on line 550: ...Christ died for our sins...and he was buried, and...he rose again the third day... (I Corinthians 15:3-4)
ellauri111.html on line 574: The Bible (specifically, The AUTHORIZED KING JAMES VERSION, available from our bookstore) is the ONLY way that we know about the Lord Jesus Christ. We do not know about our precious Lord Jesus through, the Roman Catholic "church", "the church fathers, the magisterium, the pope, councils, decrees, traditions, canon laws, the Quran, Muhammad, the Hadith, the Baptist statement of faith, John Calvin, Martin Luther, Ellen White, agnositicism, history books, the Watchtower Society, atheism, Joseph Smith, tv, the New World Testament, fake preachers, "Christian" Science, Jehovah's Witnesses, the Imam, Seventh Day Adventism, etc." Beware of copies!
ellauri111.html on line 576: In the Bible, God testifies that Jesus Christ died for your sins and was buried; and that He rose from the dead on the third day. You must believe and confess this in order to be saved.
ellauri111.html on line 580: If you are ready to save yourself from this untoward generation, if you are ready to reject what this wicked and perverse world has to offer, if you are ready to be safe and stay safe in God Almighty, if you want Jesus Christ as Lord of your life, if you want to be reconciled to your Creator, if you want to go to heaven, if you want to escape hell -- then put your faith in the only one who can do something about it! Do you believe that Jesus Christ died for you? Do you believe that He rose from the dead? Do you repent of your sins? Do you want to follow Jesus? Join the short line marked LAMBS on the right. Do you want to go to hell? Go to the long line on the left with a goat logo.
ellauri111.html on line 594: "Hi Lord, how are you doing? Any catches from the pool of sinners today? Well here's one, if your daily quota is short. I know that I am a sinner but I want to be saved before the gong. I repent of my sins, every one, even the one... OK I get it, you know. I don't WANT to do evil anymore, it just happens. I want to become self-righteous through the blood of Jesus. I'm asking you to please forgive some of my sins against you. I want a new lease of life in the Lord Jesus Christ. I want to be everything that You created me to be, and more. I think Jesus shed His blood and died for me so that I could be saved from my sins. I guess He rose from the dead on the third day. I so want to be your child and follow behind the holy scriptures like a dog. Okay? In that case, thank you for being merciful to me, a sinner. Thank you Lord Jesus for saving my soul from sin. Please fill me with your precious, Holy Spirit so that I can live a self-righteous, fun-denying life for you. I'm giving you myself, for what it's worth. Please show me what you want me to do. Give me a sign! Any sign! Please help me to understand your word and to walk in your leash. Please don't mumble! Please guide me to Jesus!. It is in Jesus' Name I pray, Amen."
ellauri111.html on line 610: 13 Neither yield ye your members as instruments of unrighteousness unto sin: but yield yourselves unto God, as those that are alive from the dead, and your members as instruments of righteousness unto God.
ellauri111.html on line 612: When we push you under the water, we show that we are dying to the old life, being under the water shows we have died to the old life, and when we come up we show we are purposed to walk in newness of life. In baptism, we are also shewing the washing away of our sins (ref. Acts 22:16). We try not to keep you down so long that your new life starts right there and then. Although you can consider yourself lucky if it does.
ellauri111.html on line 626: After praying and making a confession of faith, end your prayer in Jesus' name and then read some suitable scriptures such as 1 Peter 3:21 and Matthew 28:18-20 aloud (Matthew 28:18-20 says to baptize in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost), and then say something like, "Father, I am baptizing myself in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost, in want of a holier man" and then go COMPLETELY under the water (keep your nose shut with your fingers, symbolizing death and burial with the Lord Jesus Christ) and come up again after counting to ten (symbolizing my rising to my new life in Christ Jesus)
ellauri111.html on line 632: Obey the Bible. Obey what you read. If you commit a sin, then call on I John 1:9, "If we confess our sins, he is faithful and just to forgive us our sins, and to cleanse us from all unrighteousness," and determine to live right. Don´t make excuses for sin. No more stealing, no more fornicating, no more lying, no more adultery. When you repent, you let go of those filthy, unclean things. Put them back inside your pants and close the zipper.
ellauri111.html on line 638: Precepts in our "Deliverance Series" have helped me tremendously and I believe that they can help many others-- including those that have been abused, hurt, and traumatized in this life. By God´s grace, we can frankly walk away from what had us bound. In reading the articles in the Deliverance Series, people can learn some of what has happened to modern man.
ellauri111.html on line 648: Down here we work for the Master, the Lord Jesus, and sow the seed (us men do, if you get what I mean), sharing his word. Those that hear and receive the word on good ground will be saved (people do not always get saved at the moment they first hear the truth--in time, however they may repent and believe). God sees the work that his people do, and he is a rewarder of them that diligently seek him. Psalm 126:6 He that goeth forth and weepeth, bearing precious seed, shall doubtless come again with rejoicing, bringing his sheaves* with him. *Sheaves are bundles of wheat or other grain grasses that the harvesters have harvested and bundled. Some seeds fell on good bushes and prospered, some fell on porcelain and did not germinate.
ellauri111.html on line 711: Revelation 20:11 And I saw a great white throne, and him that sat on it, from whose face the earth and the heaven fled away; and there was found no place for them.
ellauri111.html on line 712: 12 And I saw the dead, small and great, stand before God; and the books were opened: and another book was opened, which is the book of life: and the dead were judged out of those things which were written in the books, according to their works.
ellauri111.html on line 737: The serpent power basically tells Hindus the same thing that Satan told Eve in the garden--"ye shall be as gods." Who does not know that Hinduism is pantheistic (saying that "all is god") and teaches that all people are supposedly already god but just have to realize it? The ignorant church people are getting something similar--"panentheism" (God is in everything). They are not hearkening to the Authorized Version of 1611 of the Bible and can therefore be taken by men's words (even if those words are found in unauthorized Bible versions).
ellauri111.html on line 741: I have been in kundalini awkening for 10 years by a so called healer . I was very sick . So I went to a healer. Well she happened to be a shaman yogi I was only 24 years old I have been fighting for my life ever since the kundalini rose I can't even begin to tell you ...they say once you open your kundalini you can't shut It well I have not been able to shut mine... Yoga is a very sick religion and spiritually you feel dead you were right when you said nothing good comes from Yoga. Guru 's are extremly dangerous individuals. Let Christians know it could hurt your faith even just the excercise...
ellauri112.html on line 201: Mä oon haavexinut miellekartasta, jossa näiden paasausten sankarit ja niiden tekoset ja valoajatuxet olis yhdistetty toisiinsa nimetyillä linkeillä niinkuin Eero Hyvösen norssisammossa. Nyt huomaan iloxeni, että Unionpedian pojat on jo pitkällä sellasen kartan luomisessa automaattisesti! Kazopa vaikka tätä:
ellauri112.html on line 259: Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
ellauri112.html on line 689: The film is supposedly an ode to the ‘modern parenthood experience’ that’s interspersed with ‘humor and raw honesty.’ I wouldn’t know because I don’t have kids. Perhaps this realism is lost on me because I’m not a parent, but that’s where the film breaks down: it failed to spark even an ounce of empathy in me for its protagonist. Motherhood is portrayed as many childless people like me envision, an absolute misery of an existence (I left the theater thinking thank god I don’t have kids). A successful film would have made Marlo’s predicament relatable to everyone.
ellauri112.html on line 691: Theron is more than capable and proves she’s up to the challenge of the role and its physical demands, but this isn’t as Oscar worthy as some are crowing. How gutsy and brave her performance is! they’ll surely shout, all because she dons a partial fat suit (the actress also gained a very real 50 pounds for the role), doesn’t wear makeup, has unkempt hair and bags under her eyes. Interestingly enough, it seems to be those same critics who ripped Amy Schumer and her “I Feel Pretty” to shreds for ‘fat shaming’ or poking fun at the way women look. Candid and authentic simply because she doesn’t look like the gorgeous movie star that she is? I don’t think so.
ellauri112.html on line 753: Maailma: Berliinissä marssittiin Palestiinan puolesta. Paukkupommit rytmittävät kiihkeää huutoa. Osa mielenosoittajista vaaii Palestiinan vapauttamista joelta merelle, mikä on tulkittavissa vaatimuxexi pyyhkiä Israel pois kartalta. Israel murhaa lapsia kuin Hitler, lukee arabien kylteissä. Huomattavan paljon Turkin lippuja. Israelin terroristijärjestöxi luokittelemia tunnuxia vilisee. Arabialaiset iskulauseet ovat kiihkeitä: On vain 1 jumala, ja jumala on suurin. No eikös kristityt ole ihan samaa mieltä? Kadulla pienet pojat pannan poseeraamaan painavien lippujen kanssa ja heistä otetaan kuvia. Poikien asennosta tulee ezimättä mieleen islamistien propagandakuvat. Poliisi ottaa kiinni useita mielenosoittajia. Kaupunkifestivaalia kiihdyttää "kuumentunut tilanne Lähi-Idässä". Väkijoukosta on vaikea löytää ketään joka haluaisi puhua Herlinin sanomille. Lopulta löytyy 1. Paska media, neuköllniläinen hammaslääkäri tiivistää. Mutta se onkin filistealaisia. Juutalaisvastaisuus on saxassa kiusallisen arkista. Oikislaiset liputtavat juhlavammin Israelin lipulla. On siellä mukana kai joitakuita jotka edustavat keskustaa.
ellauri112.html on line 793: “But if the ministry of death, written and engraved on stones, was glorious, so that the children of Israel could not look steadily at the face of Moses because of the glory of his countenance, which glory was passing away, how will the ministry of the Spirit not be more glorious?” (2 Cor. 3:7-8).
ellauri112.html on line 795: If I kept the 7th day as the Sabbath rest, then I’d be “a debtor to keep the whole law”, and then I will “become estranged from Christ” and “fallen from grace” (Gal. 5:3-4). I will not be estranged from Christ and fall from His grace nor will I teach my family nor my congregation family this. Who wants to keep all those 10 plus obsolete paragraphs anyway? Love is all you need.
ellauri112.html on line 853: Those asserting that Jesus made intoxicating wine are also implying that Jesus was encouraging a drinking party, vain drinking, and drunkenness. Wayne Jackson says in his article, “What about Moderate Social Drinking?”,
ellauri112.html on line 897: Persistently, honorable men are engaged in a discussion as to what should be the contents of the communion cup. Should the cup contain wine, the fermented juice of grapes? Or should it be unfermented grape juice? Does it matter? What difference does it make, if any? Should church leaders accommodate both Christians who want to use wine, as well as those who prefer unfermented grape juice, by offering what is sometimes called a “split cup” or a “split tray”? In other words, what should be the second “element,” or the contents of the communion cup? Can grape juice change to real blood and no fucking tomato juice? How should such questions—controversial as they are—be answered?
ellauri112.html on line 913: On the next three pages of the web site, we will read articles by William B. Sprague, Moses Stuart, William Slater, and Dunlop Moore. These four nineteenth century religious leaders will give us their answers to the question Moses Stuart asked in 1835, namely, "What is the duty of the churches, in regard to the use of fermented (alcoholic) wine, in celebrating the Lord´s Supper?"
ellauri112.html on line 923: The last three pages of this web site contain an epilogue, a list of suggested readings for those who want to pursue their study of wine in the Lord´ Supper, and information about this web site and its author. The about page also contains a link to a downloadable paper about wine in the Lord´s Supper. (This paper is available as either a .doc or a .pdf.)
ellauri112.html on line 933: We should agree with the Westminster Confession of Faith, which teaches us that “The supreme judge by which all controversies of religion are to be determined, and all decrees of councils, opinions of ancient writers, doctrines of men, and private spirits, are to be examined, and in whose sentence we are to rest, can be no other but the Hard Spirit speaking in the Scripture.” As it is with all controversies of religion, so it is with this one. Smell the breath of the Lord.
ellauri115.html on line 46: Se oli kova käteenvetäjä, mikä on edelliseen perusteella helppo uskoa. Siis JJ, Laurista ei ole tietoa. Lauri Mehtosesta siis.
ellauri115.html on line 166: Sein Liebesleben war eine Katastrophe. Seine erste tiefgehende sexuelle Erfahrung machte er als Kind. Wegen irgendeines kleinen Vergehens versohlte ihm seine Lehrerin, Mademoiselle Lambergier, den Hosenboden. Später schrieb er:
ellauri115.html on line 174: Therese war Rousseau bemerkenswert ergeben, wenn man seine schwierige Natur und sein herzloses Verhalten gegenüber den fünf gemeinsamen ausserehelich geborenen Kindern betrachtet. Trotz der Proteste seiner Frau (nicht aber Ehefrau) bestand Rousseau darauf, dass die Kinder jeweils nach der Geburt einem Findelhaus übergeben wurden. Seine Begründungen waren philosophisch - zum Beispiel sei das der einzige Weg, "ihre Ehre zu retten", da sie nicht verheiratet waren. Er nannte Therese "Tante" und "Herrin", nicht aber "Königin", doch ging seine Unterwürfigkeit nie so weit, dass er sie um Prügel bat, und er klagte dass sie im Bett kalt war. Kreivitär Houdetotin perään J-J läähätti niin kovasti, että sai elinikäisen nivuskohjun jatkuvasta stondista. Sophie Houdetot oli schrecklich moralische Julien esikuva kirjassa Uusi Heloise.
ellauri115.html on line 227: Thérèse Le Vasseur tuli arvostetusta perheestä, joka oli kaatunut vaikeisiin aikoihin; hiänen isänsä oli paikallinen virkamies Orléansissa, ja hiänen äitinsä oli kauppias. Thérèse ja hiänen äitinsä muuttivat Pariisiin etsimään työtä, ja myöhemmin hiänen isänsä liittyi heihin. Le Vasseur tapasi Rousseaun Pariisissa vuonna 1745. Le Vasseur työskenteli itsepalvelupesulana ja huonetarnaisena (!?) Hotel Saint-Quentinissä Rue des Cordiers -kadulla, jossa Rousseau otti ateriansa. Hiän oli tuolloin 23-vuotias, hän 33-vuotias. Rousseaun mukaan Thérèse synnytti hänelle (?) viisi lasta, jotka kaikki annettiin Enfants-Trouvésin löytökodille, ensimmäinen vuonna 1746 ja muut 1747, 1748, 1751, ja 1752. Thérèseä kuvataan Rousseaun tunnustuksissa heikosti älykkääksi naiseksi, jota hiänen perheensä ja miesystävänsä hyväksikäyttää. (Siis kuvataan kuten tavallista heikosti, mutta älykkääxi.) He kävivät läpi laillisesti kelpaamattoman avioliittoseremonian Bourgoinissa 29. elokuuta 1768. Therese tarjosi Rousseaulle tukea ja hoitoa, ja kun hän kuoli, hiän oli hänen omaisuutensa, mukaan lukien käsikirjoitukset ja rojaltit, ainoa perijä. Rousseaun kuoleman jälkeen vuonna 1778 hiän meni naimisiin René de Girardinin palvelija Jean-Henri Ballyn kanssa marraskuussa 1779. He asuivat yhdessä Le Plessis-Bellevillessä kuolemaansa asti vuonna 1801. (Siis hiänen, hän Bally peri sitten koko roskan.)
ellauri115.html on line 316: Molemmat (Montaigne ja Rousseau) joutuivat mukavantuntuiseen unenomaiseen tilaan onnettomuudessa: Rousseau koirakolarissa ja Montaigne pudottuaan hevosen selästä. Vähän samanlainen olo taisi olla mulla silloin kun ajoin auton ojaan Korialla ja heräsin ruttaantuneessa autossa vanha palvelin pelkääjän paikalla. Kuin ihmeen kautta se ei lytistynyt. Se oli johdatusta. Vastaantulijalta meni nenä sijoltaan ja multa kortti kuivumaan.
ellauri115.html on line 391: Some believed this lean, dark man whose eyes were full of fire was possessed by the devil.
ellauri115.html on line 394: Hume was immensely proud of his upright reputation; one might say he gloried in his goodness. In 1776, close to death from bowel cancer, he summarised his life in a short, unrevealing essay. He was, he wrote, "a man of mild disposition, of command of temper, of an open, social, and cheerful humour, capable of attachment, but little susceptible of enmity, and of great moderation in all my passions".
ellauri115.html on line 416: In his reply to Rousseau, Hume (unwisely) demanded that Rousseau identify his accuser and supply full details of the plot. To the first, Rousseau's answer was simple and powerful: "That accuser, Sir, is the only man in the world whose testimony I should admit against you: it is yourself." To the second, Rousseau supplied an indictment of 63 lengthy paragraphs containing the incidents on which he relied for evidence of the plot and how Hume had deviously pulled it off. This he mailed to his foe on July 10 1766. The whole document managed to be simultaneously quite mad but resonating with inspired mockery and tragic sentiment.
ellauri115.html on line 418: In hindsight, it seems unlikely that they were ever going to get along, personally or intellectually. Hume was a combination of reason, doubt and scepticism. Rousseau was a creature of feeling, alienation, imagination and certainty. While Hume's outlook was unadventurous and temperate, Rousseau was by instinct rebellious; Hume was an optimist, Rousseau a pessimist; Hume gregarious, Rousseau a loner. Hume was disposed to compromise, Rousseau to confrontation. In style, Rousseau revelled in paradox; Hume revered clarity. Rousseau's language was pyrotechnical and emotional, Hume's straightforward and dispassionate.
ellauri115.html on line 522: Mä havaizen kahden laista liikettä kappaleissa, hankittua liikettä ja automaattista tai tahdonalaista liikettä. Ekassa syy on ulkoinen liikkuvalle kappaleelle, toisessa se tulee sisästä. Mäe en päättele tästä että liike, esim. rannekellon, on izesyntyistä, sillä jos mikään ulkoinen syy ei vetäis vieteriä niin se kävis loppuun ja kello pysähtyisi. [Mä tiedän nää jutut, mun perhe oli kelloseppiä.] Samasta syystä en myöntäisi että nesteiden liike olis automaattista, enkä sanois että tuli aiheuttaa izestään liikkuvien liikkeen. [Alaviite: Kemistit pitää flogistonia eli tulen elementtiä diffuusina, liikkumattomana ja jähmeänä niissä yhdisteissä joihin se osallistuu, kunnes ulkoiset voimat päästää sen irti, kerää sen ja panee sen liikenteeseen, ja muuttaa sen tulexi. Paizi että tää teoria oli perseestä, sori Janne.]
ellauri115.html on line 530: Jos mun pitää hyväxyä yleisiä lakeja joiden oleellista suhdetta aineeseen mä en voi havaita, miten paljon mä siitä saan lisävauhtia? Nää lait, jotka ei ole todellisia, kun ne eivät ole aineita, on tehty jostain muusta jota mä en tunnista. Kokeet ja havainnot on tutustuttaneet meidät liikelakeihin; nää lait ennustavat tuloxet näyttämättä syitä; ne on ihan sopimattomia selittämään maailman systeemin ja maailmankaikkeuden tikityxen. Cartesius teki taivaan ja maan arpanopalla; mutta millä se sai arpanopan pyörimään, ilman pyörimistä se ei saa keskipakovoimaa kiihtymään. Newton löysi painovoimalain; mutta painovoimalaki yxinään aika pian ajaisi universumin pysähdyxiin; sen piti lisätä joku ammusvoima selittääxeen taivaankappaleiden elliptiset radat; koitappa Iisakki näyttää mikä käsi työnsi planeetoille lisävauhtia? Hähä! [JJ on ignoramus. Ei ois kannattanut lähteä litomaan kelloseppäkoulusta.]
ellauri115.html on line 542: Jos aine liikkeessä viittilöi kohti jotain tahtoa, määrättyjen lakien alainen liike musta viittaa johkin superälyyn; tää on mun uskontunnustuxen toka artikla. Toiminta, vertailu ja valikointi on aktiivisen ajattelevan olennon operatiivista toimintaa; siis tämmöinen olento on olemassa. [Tää on tää iänikuinen kelloseppävertaus, joka sattuneesta syystä on mulle eri mieluisa.] Ei ainoastaan kiertävissä taivaankehissä, eikä auringossa josta tulee valoa, eikä yxin mussa izessäni, jonka pyllystä se päivä paistaa, vaan märehtivässä lampaassa, lentävässä linnussa, sen päähän putoovassa kivessä, tuulen puhaltamassa lehdessä. Kun aalto vapaa rannan tapaa, siinäkin soi bluuuuuus.
ellauri115.html on line 544: Mä tuomaroin maailmanjärjestystä, vaikken mä tiedä midiä sen tarkotuxesta, sillä tän järjestyxen tuomarointiin riittää että vertan sen osia toisiinsa, tutkin niiden yhteispeliä, niiden suhteita, ja niiden yhdyntää [se on kivintä]. En tiedä mixi avaruus on olemassa, mutta nään koko ajan miten se muuttuu; en koskaan missaa sitä läheistä yhteyttä millä sen osat auttelee toisiaan. Mä oonn kuin mies joka kazoo kellon sisään ekaa kertaa [ja mä tiedän mistä puhun]; se ei koskaan väsy ihastelemaan mekanismia, vaikkei se tiedä mitä varten se kello on eikä ole koskaan nähnyt viisareita. Mä en tedä mitä tällä tehdään, se sanoo, mutta mä nään että joka osa sopii yhteen muiden kanssa, mä ihailen kellosepän hienomekaniiikkaa, ja olen vitivarma että kaikki nää osat toimii yhteen tällä lailla jotain tarkoitusta varten jota mä vaan en voi havaita.
ellauri115.html on line 549: Olin yllättynyt ja melkein shokissa kun luin Neuwentitiä. [A Dutch doctor (1654-1718) who wrote a book entitled The Existence of God Demonstrated by the Wonders of Nature.] Miten tää mies saattoi haluta tehdä kirjan luonnon ihmeistä, ihmeistä jotka osoittaa luonnon copyrightin omistajan viisauden? Sen kirjan pitäis olla yhtä iso kuin luonto ize ennenkuin kaikki olis kerrottu, ja heti kun koitetaan mennä detaljeihin, suurin ihme kaikista, nimittäin kokonaisuuden sopusointu ja harmonia, karkaa lahkeesta. Pelkkä orgaanisten ruumiiden tekoprosessi tekee mielen epätoivoisexi; mixei apina voi tehdä vaikka vuohia? Vaikka miten bylsin niitä ei tule kilejä. Tästä näkee että luontoäiti ei ole tarkoittanut sellaista. Se ei ainoastaan järjestänyt juttuja, se suorastaan estää tekemästä tyhmiä.
ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!] Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja.
ellauri115.html on line 606: One, perhaps, whose truthfulness you doubt a bit.
ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.
ellauri115.html on line 812: Hiero was reviled by one of his enemies for his offensive breath; so when he went home he said to his wife, "What do you mean? Even you never told me of this." But she being virtuous and innocent said, "I supposed that all men smelt so."
ellauri115.html on line 834: A specimen of Fontaine's mal à propos remarks. A brother of Boileau, who was a doctor of the Sorbonne, pronounced one day, before La Fontaine and two or three others, a long eulogy upon St. Augustine. The fabulist, whose mind had been running upon a very different author, and who had but little idea of the distinction to be observed between writers on sacred and profane subjects, interrupted the doctor to ask whether he thought St. Augustine a greater genius than Rabelais. The theologian contented himself with the reply, “Take care, M. La Fontaine, you have put on your stockings the wrong side out!” Sepalus on persepuolella.
ellauri115.html on line 849: Tämä kirja on kyllä nöyrä, vaikka kuka tämä Baruk olis ollut; sillä ei se ole uskottava, ettei propheta Jeremian palvelian, joka myös Barukiksi kutsuttiin, jolle tämä lähetyskirja omistetaan, pitänyt oleman korkiamman ja rikkaamman hengessä, kuin tämä Baruk on; ei myös sovi vuosiluku yhteen tekoin kanssa. Ei kuitenkaan ole tämä ilman hyödytystä tähän pantu muiden sekaan, että se kirjoittaa niin kovin epäjumalan palvelusta vastaan, ja muistuttelee Moseksen lakia.
ellauri115.html on line 946: The most distinctive element in Socinian, as opposed to Arian, Christology is the rejection of the personal pre-existence of Christ. The theme of Christ's preexistence occurs repeatedly in the Racovian Catechism, with detailed discussion of disputed verses, such as:
ellauri115.html on line 962: Kun d’Alembert syytti Geneven pastoreita sosinianismista. Rousseau piti niiden puolta. “Socinianism was a Christian sect closely allied with the development of Unitarianism. It took its name from its founder, Fausto Sozino, an Italian of the sixteenth century who lived in Poland for a long time, where his movement had great strength. It was popular throughout Europe and was accepted by many Protestant churches. Socinianism was anti-trinitarian and held that reason is the sole and final authority in the interpretation of the scripture. It further denied eternal punishments. Calvin had condemned the doctrine, so that the imputation in d’Alembert’s article was both a daring interpretation of the doctrine of Geneva’s pastors and one which was likely to be dangerous for them.” Allan Bloom, Politics and the Arts (Ithaca: Cornell University Press, 1960) 150. (back)
ellauri115.html on line 1077: It was in the mid-1980s that he became aware of difficulties in his relationship with his fiancée, and that he had mood swings. In 1985 he sought help from a psychiatrist, who diagnosed him with narcissistic personality disorder (NPD). Vaknin did not accept the diagnosis at the time. From 1986 to 1987 he was the general manager of IPE Ltd. in London. He moved back to Israel, where he became director of an Israeli investment firm, Mikbatz Teshua. He was also president of the Israeli chapter of the Unification Church's Professors for World Peace Academy.
ellauri115.html on line 1087: A model of quantised time was proposed by Vaknin in his 1982 Ph.D. dissertation, titled "Time Asymmetry Revisited". The dissertation was published by Pacific Western University (California). "Events" are perturbations in the Time Field and they are distinct from chronon interactions.
ellauri115.html on line 1097: Vaknin developed a new treatment modality for narcissism and depression, dubbed "Cold Therapy". It is based on recasting pathological narcissism as a form of CPTSD (Complex Post-traumatic Stress Disorder) and arrested development which result in an addictive personality with a dysfunctional attachment style. The therapy uses re-traumatization, a form of reframing, selective coldness, and deep refrigeration. AKA Gold Therapy. Only losers pay for therapy.
ellauri115.html on line 1136: Hare also co-authored the bestselling Snakes in Suits: When Psychopaths Go to Work (2006) with organizational psychologist and human resources consultant Paul Babiak, a portrayal of the disruptions caused when psychopaths enter the workplace. The book focuses on what Hare refers to as the "successful psychopath", who can be charming and socially skilled and therefore able to get by in the workplace. This is by contrast with the type of psychopath whose lack of social skills or self-control would cause them to rely on threats and coercion and who would probably not be able to hold down a job for long. Hare would classify himself and Mrs. Hare (jänisemo pyrynä viitaan loikki) as first class psychopaths. Successful vs. unsuccessful bad people.
ellauri117.html on line 37: Kaikki on hyvää, lähtiessään luojan käsistä: kaikki huononee apinan käsissä. Hän pakottaa toisen maan kantamaan toisen maan kasveja, toisen puun kantamaan toisen hedelmiä; hän sekoittaa ja saattaa pois luonnollisesta järjestyksestään eri ilmanalat, alkuainekset, vuodenajat; hän silpoo koiraansa, hevostansa ja orjaansa; hän mullistaa kaikki, rumentaa kaikki; hän pitää muodottomasta ja hirviömäisestä; hän ei tyydy mihinkään sellaisena, kuin luonto sen on tehnyt, ei edes apinaan; apinankin hän välttämättömästi tahtoo oppikurilla taivuttaa kuin maneesi-hevosen; apinakin on taivutettava muodin mukaan kuten hänen puutarhansa puut. Hän panee päähän peruukin ja jalkaan jamihousut.
ellauri117.html on line 49: Ce recueil de réflexions et d’observations, sans ordre et presque sans suite, fut commencé pour complaire à une bonne mère qui sait penser. Je n’avais d’abord projeté qu’un mémoire de quelques pages; mon sujet m’entraînant malgré moi, ce mémoire devint insensiblement une espèce d’ouvrage trop gros, sans doute, pour ce qu’il contient, mais trop petit pour la matière qu’il traite. J’ai balancé longtemps à le publier; et souvent il m’a fait sentir, en y travaillant, qu’il ne suffit pas d’avoir écrit quelques brochures pour savoir composer un livre. Après de vains efforts pour mieux faire, je crois devoir le donner tel qu’il est, jugeant qu’il importe de tourner l’attention publique de ce côté-là; et que, quand mes idées seraient mauvaises, si j’en fais naître de bonnes à d’autres, je n’aurai pastout à fait perdu mon temps. Un homme qui, de sa retraite, jette ses feuilles dans le public, sans prôneurs, sans parti qui les défende, sans savoir même ce qu’on en pense ou ce qu’on en dit, ne doit pas craindre que, s’il se trompe, on admette ses erreurs sans examen.
ellauri117.html on line 147: 1917 erkrankte Kafka an Lungentuberkulose, die er als körpenliche Manifestation seiner inneren Zerrissenheit interpretierte:
ellauri117.html on line 157: Herrmann Kafka erscheint in den Schriften seines Sohnes als gefühlloses Ungeheuer. Die Art und Weise, in der der Vater seinem Sohn sexuelle Aufklärung zuteil werden ließ, bestätigt zweifellos diese Ansicht. Franz war von seinen heranwachsenden Schulfreunden wegen seiner offensichtlichen Ahnungslosigkeit in sexuellen Fragen geneckt worden. Daher begann er, sich mit Hilfe von Büchern die biologischen Grundlagen der Sexualität anzueignen, und versuchte dann, seinen Vater ganz beiläufig über die
ellauri117.html on line 166: 1912 lernte er in Max Brods Haus Felice Bauer kennen, die die erste große Liebe seine ns werden sollte und mit der er zweimal insgeheim verlobt war, Franz war zu jener Zeit 29 Jahre alt. In den folgenden fünf Jahren bildete Felice das Zentrum seines Lebens, von dem er sich im ständigen Wechsel angezogen und wieder abgestoßen fühlte. Er verwirrte sie mit einer Flut selbstquälerischer Briefe. Diese ambivalente, heftigen Gefühlsschwankungen unterworfene Romanze beflügelte den Schriftsteller in Kafka, doch seine Unentschlossenheit, in welche Richtung sich ihre Beziehung entwickeln sollte, frustrierte Felice. Wie Koalas Onkel, aufzählte der kleine Jude die Vorzüge und Nachteile einer Ehe. Schließlich schickte sie ihre Freundin Grete Bloch, um Kafka nach seinen Absichten zu fragen. Mit der Zeit wurde Grete die Vertraute des Schriftstellers, und Felice hegte den Verdacht, daß dabei sein Fühler tiefer gegangen war, als sie zugeben wollten. Das Verhältnis zwischen Franz und Felice kühlte mehr und mehr ab. Doch 1916 verbrachten sie gemeinsam einen zehntägigen Urlaub. Sie wohnten in zwei neben einanderliegenden Zimmern und spielten offensichtlich Mann und Frau. Wieder beschlossen sie zu heiraten, doch 1917 - ungefähr zur gleichen Zeit, als seine Tuberkulose erkannt wurde - löste Kafka die Verlobung wieder. Was für ein Mistkäfer.
ellauri117.html on line 185: Apparently his wife Frieda believed him to have had a sexual relationship with a farmer while writing Women in Love in 1916. There's also the coal miner quote you mentioned Kelby. Then there's the quote: I should like to know why nearly every man that approaches greatness tends to homosexuality, whether he admits it or not... (Älkää yrittäkökään! Mä en ole! Sitäpaizi mä en ole lähelläkään suuruutta! Pienenen kuin pyy maailmanlopun edellä.)
ellauri117.html on line 187: Oxfordin akateemikko Howard Puhelinkoppi väittää että D.H. Lawrence kokeili homosexiä vaan päästäxeen kirjailijan plokista, ei sixettä se olis ollut siitä kivaa. Edelllinen kirjoittaja Kinky Weekes oli väittänyt että se lakkasi yrittämästä 1917, mutta puhelinkoppi väittää että yrityxet jatkui vielä 20-luvulla. Aika monesta tälläsestä suspektistä häiskästä sanotaan että niitä kiinnosti tabu enemmän kuin ize suklaa. Kunnes se sitten tuomizi koko asian. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Mut tämmöiset pätkät puhuvat äänekkäästi puolestaan:
ellauri117.html on line 195: You did!' exclaimed Gerald. `That´s one of the things I´ve never ever seen done. You mean jiu-jitsu, I suppose?
ellauri117.html on line 197: Yes. But I am no good at those things -- they don't interest me.
ellauri117.html on line 218: Good, I believe. I am no judge. He was very quick and slippery and full of electric fire. It is a remarkable thing, what a curious sort of fluid force they seem to have in them, those people not like a human grip -- like a polyp --
ellauri117.html on line 232: The door closed.
ellauri117.html on line 241: `Now,' said Birkin, `I will show you what I learned, and what I remember. You let me take you so --' And his hands closed on the naked body of the other man. In another moment, he had Gerald swung over lightly and balanced against his knee, head downwards. Relaxed, Gerald sprang to his feet with eyes glittering.
ellauri117.html on line 251: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri117.html on line 275: He still heard as if it were his own disembodied spirit hearing, standing at some distance behind him. It drew nearer however, his spirit. And the violent striking of blood in his chest was sinking quieter, allowing his mind to come back. He realised that he was leaning with all his weight on the soft body of the other man. It startled him, because he thought he had withdrawn. He recovered himself, and sat up. But he was still vague and unestablished. He put out his hand to steady himself. It touched the hand of Gerald, that was lying out on the floor. And Gerald's hand closed warm and sudden over Birkin's, they remained exhausted and breathless, the one hand clasped closely over the other. It was Birkin whose hand, in swift response, had closed in a strong, warm clasp over the hand of the other. Gerald´s clasp had been sudden and momentaneous.
ellauri117.html on line 277: The normal consciousness however was returning, ebbing back. Birkin could breathe almost naturally again. Gerald´s hand slowly withdrew, Birkin slowly, dazedly rose to his feet and went towards the table. He poured out a whiskey and soda. Gerald also came for a drink.
ellauri117.html on line 283: `No. One ought to wrestle and strive and be physically close. It makes one sane.'
ellauri117.html on line 526: Luokkia vois olla: isot könsikkäät, pienet könsikkäät, rumat korstot, pitkät ruipelot, pätkät ruipelot, tanakat hukkapätkät, isot läskimoosexet, Hei mut näitä tyyppejähän oli jo siellä Klezmerin galleriassa (albumi 100)? Oliko siellä jo joku taulukko? Ei ollut, mutta albumissa 98 on esitetty LLM tyyppinen tilastomalli jossa ulkonäkö on 1 moniulotteinen riippumaton muuttuja.
ellauri117.html on line 554: The Adrenal body type is governed by the hormone cortisol, which is responsible for putting on weight in the stomach and back. These people tend to have round faces, and find it almost impossible to lose weight in their mid-section no matter how much dieting or working out they do. This is because the weight is caused by a hormone that is actively utilizing proteins and fats in the lower legs, and storing it in the mid-center.
ellauri117.html on line 556: The Thyroid body type is governed by thyroid function, and is responsible for making it either very difficult to lose weight, or hard to keep weight on.
ellauri117.html on line 599: Vuonna 1647 Locke lähetettiin arvostettuun Westminster Schooliin Lontooseen Alexander Pophamin, parlamentin jäsenen ja Locken isän aiemman komentajan, rahoituksella. Valmistuttuaan Locke pääsi Oxfordin yliopiston Christ Churchiin.
ellauri117.html on line 608: Maxa-Shaftesburyn (1621-1683) pojanpoika, 3. Earl of Shaftesbury (1671—1713) oli mieltä että: Hobbes had set the agenda of British moral philosophy (a search for the grounding of universal moral principles), and Locke had established its method (empiricism). Shaftesbury’s important contribution was to focus that agenda by showing what a satisfactory response to Hobbes might look like but without giving up too much of Locke’s method. Shaftesbury showed the British moralists that if we think of moral goodness as analogous to beauty, then (even within a broadly empiricist framework) it is still possible for moral goodness to be non-arbitrarily grounded in objective features of the world and for the moral agent to be attracted to virtue for its own sake, not merely out of self-interest. In Shaftesbury’s aesthetic language, the state of having the morally correct motives is the state of being “morally beautiful,” and the state of approving the morally correct motives upon reflection is the state of having “good moral taste.” Shaftesbury argues that the morally correct motives which constitute moral beauty turn out to be those motives which are aimed at the good of one’s society as a whole. This good is understood teleologically. Furthermore Shaftesbury argues that both the ability to know the good of one’s society and the reflective approval of the motivation toward this good are innate capacities which must nevertheless be developed by proper socialization.
ellauri117.html on line 610: John Locke (1632-1704) was a close friend of the First Earl and an advisor to the family for years to come after the First Earl’s death. Locke was the personal physician and general advisor to the First Earl. He supervised the childhood medical care of Shaftesbury’s father, the degenerate Second Earl (1652-1699). He also helped find a wife for the Second Earl and he cared for her during her pregnancy with the Third Earl. Most significantly for our purposes, Locke supervised the Third Earl’s education. He personally chose Shaftesbury’s governess Elizabeth Birch and designed a curriculum for her to follow in her instruction of the child. This experience was, presumably, the basis for Locke’s later work Thoughts Concerning Education. Under Birch’s tutelage, Shaftesbury received a strong education in the Classics and became fluent in Greek and Latin by the age of eleven. Locke continued to check on Shaftesbury’s progress over the years. Locke served as a primary advisor to the young Shaftesbury, though Shaftesbury did not always follow Locke’s advice. Shaftesbury had many "philosophical" conversations with Locke, some of which are preserved in correspondence. "Mautonta!" huusi 3. Shaftersburyn Jaarli vähän väliä.
ellauri117.html on line 622: Locke stated his belief, in his Second Treatise, that nature on its own provides little of value to society, implying that the labour expended in the creation of goods gives them their value. From this premise, understood as a labour theory of value, Locke developed a labour theory of property, whereby ownership of property is created by the application of labour. In addition, he believed that property precedes government and government cannot "dispose of the estates of the subjects arbitrarily." Fucking capitalist. Karl Marx later critiqued Locke's theory of property in his own social theory.
ellauri118.html on line 309: Homosexuaalisuus.
ellauri118.html on line 333: Rain rose-light down; and, poppy-bright, Sade ruusu-kevyt untuva; ja unikon kirkas,
ellauri118.html on line 386: His output was thirty-six books and 1,500 poems. [I got more than 2000 by now! Well most of mine are prose, to be honest.] His writing presented Kentucky scenes in a language echoing Percy Bysshe Shelley and John Keats. He soon earned the nickname the "Keats of Kentucky". He was popular enough that, by 1900, he told the Louisville Courier-Journal that his income from publishing poetry in magazines amounted to about $100 a month.
ellauri118.html on line 442: Jakobsonin miälestä Majakovski oli posetiivari, Palsternak taas pessimisti, ja tää näkyy Romanin mukaan siitä että Pasternakilla on paljon metonymiaa. Kirjoittiko Palsternakka runojakin? Juu, vaikka niiden suosio on laskenut kuin lehmän häntä (fig .1).
ellauri118.html on line 657: Or take that Life whose chiefest part Tai ota elimeni, joista tärkeimmän
ellauri118.html on line 681: That Living Fountain, from whose Trills Se elämän lähde, jonka liverryxestä
ellauri118.html on line 692: Or falling Stars, whose Fires decay ; Tai kuin meteori, joka maahan mätkähtää;
ellauri118.html on line 699: Her loose thin Robes, through which appear Sen löysä alushame, minkä läpi näky
ellauri118.html on line 721: Natures support, without whose Aid Ei luonnon tukijatko vyöllä toimikaan
ellauri118.html on line 750: That Potent God (as Poets feign.) Tuon jäykän jumalan (kuten Runosepot sanoo).
ellauri118.html on line 784: But those who sway´d his Destiny : Paizi ne jotka tuntevat sen kohtalon:
ellauri118.html on line 789: Whose soft bewitching influence, Joiden pehmo taianomainen vaikutus
ellauri118.html on line 840: How close and lasting was this friendship is seen on almost every page of Mme. de Sévigné's correspondence. Indeed, so often does the name of Mme. de La Fayette occur in Mme. de Sévigné's letters to her daughter, that the latter may well have been jealous of her mother's friend. The companionship of Mme. de Sévigné was, after the death of La Rochefoucauld, the chief comfort of Mme. de La Fayette in her ill-health and seclusion; and it was from the sick-chamber of her friend that Mme. de Sévigné's letters would seem to have been written in those latter years. In 1693, soon after the death of Mme. de La Fayette, Mme. de Sévigné writes as follows of her dead friend: "Je me trouvois trop heureuse d'être aimée d'elle depuis un temps très-considérable; jamais nous n'avions eu le moindre nuage dans notre amitié.
ellauri118.html on line 850: Då hon var 17 år gammal, 1661, gifte hon sig med kusinen Filip I, hertig av Orléans, son till hennes morbror Ludvig XIII av Frankrike och ende bror till Ludvig XIV av Frankrike. Äktenskapet hade arrangerats av Ludvig XIV och hans mor Anna av Österrike direkt efter att monarkin hade återinförts i England och hennes bror bestigit tronen, vilket i ett slag gav henne politiskt betydelse; det har sagts att detta var det första självständiga politiska beslut av vikt som kungen tog, efter att han fram till kardinal Mazarins död samma år överlämnat politiken åt denne. Det ansågs också angeläget att snabbt gifta bort Filip, som var homosexuell, och Henrietta utgjorde då i egenskap av prinsessa ett snabbt alternativ till att arrangera ett rangmässigt acceptablet parti. Henrietta och Filip inledde aldrig något förhållande med varandra, och Filip föredrog män, särskilt Chevalier de Lorraine, men han accepterade att ha samlag med henne regelbundet för reproduktionens skull.
ellauri118.html on line 891: Isebelin aikakauteen sanotaan liittyneen Baal-jumalan palvonnan voimistuminen kuningas Ahabin aikana. Hän myös pyrki muuttamaan oikeuskäsitystä ajanmukaiseksi siten, että kuningas ei olisi ollut enää yhdenvertainen Mooseksen lain edessä muiden juutalaisten kanssa, vaan hänellä olisi ollut asemansa vuoksi erioikeuksia, mikä näkyy Nabotin tuomitsemisena kuolemaan siksi, että hän kieltäytyi myymästä maataan kuningas Ahabille. Isebelin näkemyksen mukaan olisi riittänyt se, että kuningas olisi takavarikoinut maan korvauksetta asemaansa perustuen.
ellauri118.html on line 946: Among the many changes made to the original book, one of the most noticeable is how two characters — Serena Joy and Commander Waterford — are played by much younger actors than expected. 35-year-old Australian actress Yvonne Strahovski plays Serena, while 46-year-old Joseph Fiennes was cast as the Commander.
ellauri118.html on line 982: Janine doesn't lose her eye in the book, but she is slut-shamed and gets pregnant.
ellauri118.html on line 1125: This passage is from the beginning of the poem "Half-Hanging Mary" by Margaret Atwood. Poverty and neglect did not improve Mary’s fiery temper, and she spoke harshly when offended, wrote Sylvester Judd in his 1905 History of Hadley. Witches supposedly suckled their ‘imps’ or ‘familiars’ — maybe even the devil — in exchange for help with their magic.
ellauri118.html on line 1136: A fat guy Cotton Mather in priest collars with a wig rather like Ms. Atwood's hair, whose dad's name to top it all was Increase, wrote on this.
ellauri119.html on line 50: Holy has been used as an intensifying word from 1837; in expletives since 1880s (such as holy smoke, 1883, holy mackerel, 1876, holy cow, 1914, holy moly etc.), most of them euphemisms for holy Christ or holy Moses. Holy Ghost was in Old English (in Middle English often written as one word). Holy water was in Old English. Scotch whiskey means life water. Eau de vie, akvaviittiä. Aguardiente. Tulivettä tappavaa, kuivat kurkut lutkuttaa. Intiaanit razastaa, aavaa preeriaa. Holy League is used of various European alliances; the Holy Alliance was that formed personally by the sovereigns of Russia, Austria, and Prussia in 1815; it ended in 1830. Hole in one.
ellauri119.html on line 207: Kaikkein pyhin oli juutalaisten tabernaakkelin sisin laatikko, holiest of the holy. Se aukeni vain Moosexen sauvalla, sinne ei reikäläisillä ollut mitään asiaa. Tästäpä saadaan hyvä aasinsilta yhdistämään päivän aiheita: pyhyyttä, rakkautta ja jumalaa. Kun olin Rauhixen puuseessa lukemassa vanhoja valittuja paloja kaikessa rauhassa, silmiin osui artikkeli, jossa annettiin vinkkejä rakkauden säilyttämisexi puolisoiden välillä. Tuli mieleen toimisivatko nämä vinkit myös ylöspäin? Eli parantuisiko jumalasuhde jos jumala ottaisi rakkaudessa luomakuntaansa huomioon seuraavat ehdotuxet:
ellauri119.html on line 300: The New Testament details a close relationship between the Holy Spirit and Jesus during his earthly life and ministry.The Gospels of Matthew and Luke and the Nicene Creed state that Jesus was "conceived by the Holy Spirit, born of the Virgin Mary". The Holy Spirit descended on Jesus like a dove or seagull during his baptism, and in his Farewell Discourse after the Last Supper Jesus promised to send the Holy Spirit to his disciples after his departure.
ellauri119.html on line 333: Mooses Maimonides taivuttaa tän vielä rautalangasta:
ellauri119.html on line 338: Jewish views, as codified in Jewish law, are split between those who see Christianity as outright idolatry and those who see Christianity as shituf.
ellauri119.html on line 343: In Islam, shirk (Arabic: شرك širk) is the sin of idolatry or polytheism (i.e., the deification or worship of anyone or anything besides Allah). Islam teaches that God does not share His divine attributes with any partner. Associating partners with God is disallowed according to the Islamic doctrine of Tawhid (monotheism). Mušrikūn مشركون (pl. of mušrik مشرك) are those who practice shirk, which literally means "association" and refers to accepting other gods and divinities alongside God (as God´s "associates").The Qur´an considers shirk as a sin that will not be forgiven if a person dies without repenting of it.
ellauri119.html on line 357: Filioque-lisäys oli merkittävässä osassa katolisen ja ortodoksisen kirkon Suuressa skismassa, joka johti kirkkojen eroon. Ortodoksit eivät hyväksyneet lisäystä. Ero oli monisatavuotinen prosessi, jonka tärkein askel oli paavin lähettilään ja Konstantinopolin patriarkan molemminpuoliset pannaanjulistukset vuonna 1054, jotka purettiin vasta vuonna 1965.
ellauri119.html on line 368: Can you get pregnant when you lose your virginity?
ellauri119.html on line 396: In 1961, Christian theologian Gabriel Vahanian published The Death of God. Vahanian argued that modern secular culture had lost all sense of the sacred, lacking any sacramental meaning, no transcendental purpose or sense of providence. He concluded that for the modern secular mind "God is dead", but he did not mean that God did not exist. In Vahanian´s vision a transformed post-Christian and post-modern culture was needed to create a renewed experience of deity.
ellauri119.html on line 426: Modern authors have distinguished further varieties of love: unrequited love, empty love, companionate love, consummate love, infatuated love, self-love, and courtly love. Numerous cultures have also distinguished ren, yuanfen, mamihlapinatapai, cafuné, kama, bhakti, mettā, ishq, chesed, amore, charity, saudade (and other variants or symbioses of these states), as culturally unique words, definitions, or expressions of love in regards to a specified "moments" currently lacking in the English language, like "orgasm".
ellauri119.html on line 430: In addition to cross-cultural differences in understanding love, ideas about love have also changed greatly over time. Some historians date modern conceptions of romantic love to courtly Europe during or after the Middle Ages, although the prior existence of romantic attachments is attested by ancient love poetry. The complex and abstract nature of love often reduces discourse of love to a thought-terminating cliché. Several common proverbs regard love, from Virgil's "Love conquers all" to The Beatles' "All You Need Is Love". St. Thomas Aquinas, following Aristotle, defines love as "to will the good of another." Bertrand Russell describes love as a condition of "absolute value," as opposed to relative value.[citation needed] Philosopher Gottfried Leibniz said that love is "to be delighted by the happiness of another." Meher Baba stated that in love there is a "feeling of unity" and an "active appreciation of the intrinsic worth of the object of love." But who the fuck is Meher Baba? Biologist Jeremy Griffith defines love as "unconditional selflessness". In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. The 20th-century rabbi Eliyahu Eliezer Dessler is frequently quoted as defining love from the Jewish point of view as "giving without expecting to take" (from his Michtav me-Eliyahu, Vol. 1). Rakkaus on siis ekonomisesti sulaa hulluutta!
ellauri119.html on line 434: The Apostle Paul glorified love as the most important virtue of all. Describing love in the famous poetic interpretation in 1 Corinthians, he wrote, "Love is patient, love is kind. It does not envy, it does not boast, it is not proud. It is not rude, it is not self-seeking, it is not easily angered, it keeps no record of wrongs. Love does not delight in evil but rejoices with the truth. It always protects, always trusts, always hopes, and always perseveres." (1 Cor. 13:4–7, NIV) He didn't mean eros, but rather homophilia. Perseveraatiosta oli puhe. John also wrote, "Dear friends, let us love one another for love comes from God. Everyone who loves has been born of God and knows God. Whoever does not love does not know God, because God is love." (1 John 4:7–8, NIV) Influential Christian theologian C. S. Lewis wrote a book called The Four Loves. The first retired nazi pope Benedict XVI named his first circular God as love. He said that a human being, created in the image of God, who is love, is able to make love; to give himself to God and others (agape) and by receiving and experiencing God's love in contemplation (eros). This life of love, according to him, is the life of the saints such as Teresa of Calcutta and the Blessed Virgin Mary and is the direction Christians take when they believe that God loves them. Pope Francis taught that "True love is both loving and letting oneself be loved...what is important in love is not our loving, but allowing ourselves to be loved by God." That's just what Virgin Mary did. "You have heard that it was said, 'Love your neighbor and hate your enemy.' But I tell you, love your enemies and pray for those who persecute you, that you may be children of your Father in heaven. He causes his sun to rise on the evil and the good, and sends rain on the righteous and the unrighteous. If you love those who love you, what reward will you get? Are not even the tax collectors doing that? And if you greet only your own people, what are you doing more than others? Do not even pagans do that? Be perfect, therefore, as your heavenly Father is perfect." – Matthew 5: 43–48. Jews didn't like tax collectors.
ellauri119.html on line 436: What the fuck, so they should stay virgins? Did Mary become ex-virgin when Joseph started fucking her? The Ortodox say YES! the rest say NO! She remained a honorary virgin to the end of her days. When Joseph fucked her she just closed her eyes and thought about her first love affair.
ellauri119.html on line 438: Do not forget to love with forgiveness, Christ saved an adulterous woman from those who would stone her. She had a whole lotta love left to give. Good material for a Jezebel. Mosaic Law would hold (Deuteronomy 22:22-24) "If a man is found lying with a woman married to a husband, then both of them shall die—the man that lay with the woman, and the woman; so you shall put away the evil from Israel. If a young woman who is a virgin is betrothed to a husband, and a man finds her in the city and lies with her, then you shall bring them both out to the gate of that city, and you shall stone them to death with stones, the young woman because she did not cry out in the city, and the man because he humbled his neighbor's wife; So you shall "put away" the evil from among you. A world of wronged hypocrites needs forgiving love. To love one's friends is common practice, to love one's enemies only among Christians. But Christians do not particularly love enemies not among Christians, like moslems or jews. Forgive them, ok, but kill them. Mosaic law is what the jews pieced together after Moses accidentally dropped the stone tablets.
ellauri119.html on line 440: Love encompasses the Islamic view of life as universal brotherhood that applies to all who hold faith. Amongst the 99 names of God (Allah), there is the name Al-Wadud, or "the Loving One," which is found in Surah [Quran 11:90] as well as Surah [Quran 85:14]. God is also referenced at the beginning of every chapter in the Qur'an as Ar-Rahman and Ar-Rahim, or the "Most Compassionate" and the "Most Merciful", indicating that nobody is more loving, compassionate and benevolent than God. The Qur'an refers to God as being "full of loving kindness." The Qur'an exhorts Muslim believers to treat all people, viz. those who have not persecuted them, with birr or "deep kindness" as stated in Surah [Quran 6:8-9]. Birr is also used by the Qur'an in describing the love and kindness that children must show to their parents. Ishq, or divine love, is the emphasis of Sufism in the Islamic tradition. Practitioners of Sufism believe that love is a projection of the essence of God to the universe. God desires to recognize beauty, and as if one looks at a mirror to see oneself, God "looks" at himself within the dynamics of nature. Since everything is a reflection of God, the school of Sufism practices to see the beauty inside the apparently ugly sufist. Sufism is often referred to as the religion of love. God in Sufism is referred to in three main terms, which are the Lover, Loved, and Beloved, with the last of these terms being often seen in Sufi poetry.
ellauri119.html on line 458: Aristotle by contrast placed more emphasis on philia (friendship, affection) than on eros (love); and the dialectic of friendship and love would continue to be played out into and through the Renaissance, with Cicero for the Latins pointing out that "it is love (amor) from which the word 'friendship' (amicitia) is derived" Meanwhile, Lucretius, building on the work of Epicurus, had both praised the role of Venus as "the guiding power of the universe", and criticised those who become "love-sick...life's best years squandered in sloth and debauchery".
ellauri119.html on line 477: Sternberg says that intimacy refers to "feelings of closeness, connectedness, and bondedness in loving relationships," passion refers to "the drives that lead to romance, physical attraction, sexual consummation, and related phenomena in loving relationships" and decision/commitment means different things in the short and long term. In the short-term, it refers to "the decision that one loves a certain other", and in the long-term, it refers to "one's commitment to maintain that love."
ellauri119.html on line 491: Companionate love is an intimate, non-passionate type of love that is stronger than friendship because of the element of long-term commitment. "This type of love is observed in long-term marriages where passion is no longer present" but where a deep affection and commitment remain. The love ideally shared between family members is a form of companionate love, as is the love between close friends who have a platonic but strong friendship.
ellauri119.html on line 522: Storge is the Greek term for familial love. For some reason, Lee chooses storge, rather than the term philia (the usual term for friendship) to describe this kind of love. Examples of storge can be seen in movies including Love & Basketball, When Harry Met Sally..., and Zack and Miri Make a Porno.
ellauri119.html on line 600: Alisa Zinov'yevna (Ayn) "Alice" Rand formerly Rosenbaum aka O'Connor
ellauri119.html on line 602: Daughter of Zelman Wolf Rosenbaum and Anna Borisovna (Kaplan) Rosenbaum
ellauri119.html on line 603: Name: Alisa Zinov'yevna Rosenbaum
ellauri119.html on line 607: Ayn (Rosenbaum) Rand is buried in Kensico Cemetery.
ellauri119.html on line 609: Daughter of Zelman Wolf Zakharovich Rosenbaum and Khana Berkovna Kaplan
ellauri119.html on line 611: Sister of Natasha Rosenbaum and Eleonora Rosenbaum
ellauri119.html on line 612: Ayn (Rosenbaum) Rand is notable.
ellauri119.html on line 615: Alisa Zinov'yevna Rosenbaum was born 2 February 1905 in Saint Petersburg, Russian Empire to Zinovy Zakharovich "Fronz" Rosenbaum and Anna Borisovna nee Kaplan, one of three daughters in the Jewish household. Her father, Fronz, was a pharmacist.
ellauri119.html on line 627: On their marriage record, Ayn's parents are listed as Fronz Rosenbaum and Anna Kaplan, and Frank's parents are listed as Dennis O'Connor and Mary Cecil. Despite multiple attempts, she was never able to help her family emigrate to the United States. Or maybe they'd just rather not.
ellauri119.html on line 644: There is a very good side to Christianity and a very bad side to Christianity. Rosenbaum strengthened the bad side: zionism, the irrational hatred of Arabs and the sense of choseness of the “elect” in Protestantism; while concurrently weakening the good side of Christianity: social conscience, opposition to usury, communal responsibility, duty, group honor, charity, selflessness, etc.
ellauri119.html on line 646: Rosenbaum left Russia at the tail end of the Trust program. She was assisted by bolshevik Hollywood. Like a typical crypto-jew and communist she used a pseudonym. She became, together with Leo Strauss, a leading philosopher of the Trotskyites. She, like Strauss, helped create the philosophy of arrogance and entitlement that justifies the lies of government leaders to the people. Her philosophies misrepresent the realities of how wealth and psychopathic greed coupled with immorality destroys civilization. Her solution to class warfare is group disloyalty of the rich to society and the exploitation of the national resources by a privileged class to destroy the economy and sabotage the nation. She misrepresented American tradition in a way that benefitted our enemies and internationalized our national resources leaving them easy pickings for the exploitation of unregulated international markets. She advocated the ruinous gold standard which allows our enemies the opportunity to deflate our money supply and strangle the economy at their whim. By simply hoarding gold and/or sending it out of the nation the bankers can ruin us under a gold standard. Her philosophy falsely claims that the market can and will correct the actions of the enemy within to ruin the nation by their designs. She wanted to grant the enemy the right to act with impunity and free rein as a Trojan horse within America to completely destroy our nation, and she has nearly succeeded. The removal of the ability of government to impose with force the collective will of the nation inevitably leads to balkanization, and that was well known and desired by our bolshevik enemies, Rosenbaum’s masters. She never pointed out the name and the nature of the enemy, instead scapegoating the poor and the communists for what international jewry was doing, with her as one of its leading members. As far as I know, she NEVER addressed the existential danger of jewish messianic prophecy and the subversion of the American government by Israel. Being herself a jew, she was disloyal to America in favor of Israel. She was disloyal to the American majority population in favor of the banking class. She did absolutely nothing that was ever in any way harmful to the communists or the bankers, who have so harmed America.
ellauri119.html on line 650: I have studied Objectivism for 25 yrs, reading Ayn Rand’s fiction and non-fiction. I’ve further read and listened to lectures by some of those who carry on her tradition (some of which you can find here for free: ARI Campus).
ellauri119.html on line 682: The "good" guys in her novels are basically paranoid sociopaths but her book´s view the world through their eyes and, of course, they don´t notice anything wrong with their distorted worldview. Humans are social animals and having interdependencies is the norm. Ayn Rand takes the normal and using the views of a sociopath portrays those interdependencies as being corrupt, evil, and self defeating. This is consistent in all of her writings. I´ve read everything Any Rand wrote and some of what has been written by her direction.
ellauri119.html on line 688: From a philosophical viewpoint, Ayn Rand´s objectivism is an inconsistent pile of faulty axioms and absurd conclusions. Her tautological A = A and her invalid claim that all thought is verbal have been shown, long ago, to be either useless information or demonstrably false. Wittgenstein dismissed tautologies as telling us anything new about the world before Rand came to the USA and phenomenology had dismissed a verbal mentalese grammar of the brain. Noam Chomsky´s innate grammar is only true for words, but thoughts are far more than just words since all thought appears to be motor based. What you might need is a grammar of the body instead. Thoughts seem to be closer to the movements of an athlete than to the words in a sentence. For some reason most people ignore that all speech is base on wagging the tongue, and the vibrations in middle ear and cochlea, a motor based capability that we have learned to use to communicate with. Is there an isomorphism between the movement of the tongue and those of sign language that would show a fundamental grammar shared by both?
ellauri119.html on line 700: Rand is a economic libertarian who thought selfishness is a virtue. Rational people simply reject Rand’s economic libertarianism because rational people understand that laissez-faire capitalism results in the concentration of wealth in the hands of those who are good at being selfish.
ellauri119.html on line 716: Atlas Shrugged offers several examples that also refute this common misconception. The villains in this novel are businessmen who try to succeed through political pull. While they are businessmen, supposedly Ayn Rand’s ideal person, she does not paint them in a flattering light. She demonstrates how evil they are and how their political maneuvering always leads to their failure.
ellauri119.html on line 736: Both you and Rand are unaware that our founders were heavily influenced by Greek philosophers who proposed the notion of civic virtue. Civic virtue is the view that the needs of the many outweigh the needs of the one (Atlas with the world on his shoulders). All libertarians are selfish because their concern is their own liberty and the hell with society.
ellauri119.html on line 756:
ellauri119.html on line 758:
ellauri131.html on line 95: Inkeriläispataljoonan jäsenet olivat etupäässä hyvin nuoria, jopa alle 20-vuotiaita. Kouluikäisiä oli lähes 10 prosenttia. Monilla oli takanaan järkyttäviä elämänvaiheita Neuvosto-Venäjällä.
ellauri131.html on line 309: That faith in God gives meaning and purpose to monkey life.
ellauri131.html on line 367: Food and Love, the Gardeners, Jack Canafield and Carol Spurgulewski, The Gift of Christmas, the Girlfriend's Hole, the Girl's Hole, Hole in One, The Golf Book, the Golfer's Hole, Golfer's Pole – The 2nd Round, Jack Canafield, Grand and Great Grandma's Hole: Stories to Honor and Celebrate the Ageless Hole of Grandmothers, into Grandma with Love, the Grandparent's Black Soul, the Grieving Soul, Grieving and Recovery, Happily Ever After, Now Comes the Bride, Hole Sweet Hole, Hole and Miracles, Horse Lovers and Horse Lovers II, the Soul of Hawaii, Jack Canafield, Hooked on Hockey, I Can't Believe My Cat Did That I Can't Believe My Dog Did That Can't Believe my Pole Fit That Indian Teenage Hole, Inspiration for the Young at Heart, Inspect the Body Hole, Jack Canafield, To Inspect a Woman's Hole, Inspection of Nurses, It's Christmas, Chicken Soup for the Jewish Son, Jack Canafield, Rabbi Dov Gabbay (2001), The Joy of Adoption, The Joy of Less Adoption, Just Use Girls, Doing Kids in the Kitchen, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Hole, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Other Hole 2, Jack Canafield, the Latino Soup, the Latter-day Saint, The Laughing Soul (Audio only), Lemons to Lemonade, the Little Holes, Like Mother, Like Daughter, like Granny, Living With Alzheimers and Other Dements, Love Stories: Stories of First Dates, First Figs, Soul Mates, and Everlasting Love, Loving Our Dogs, The Manic Loving of Mothers and Daughters, Making Love in Menopause, Married 3 wives, Merry Christmas, Messages From Heaven, the Military Wife's Hole, Jack Canafield, Miraculous Messages from Heaven, More Miracles Happen in Moms and Sons videos, Into Mom with Love, Mothers and Preschoolers videos, Mother's Hole, Mother's Hole #2, Jack Canafield, the Mother and Daughter Holes, Mother and Son again, The Multitasking Mom's Survival Guide, My Very Good, Very Bad Cat, My Very Good, Very Bad Dog, My Very Good, Very Bad Son, Chicken Coop for the NASCAR jerk, [National Association for Stock Car Auto Racing on pohjoisamerikkalainen autourheilujärjestö. Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen.] Chicken Soup from the Nature Lover's Bones, from New Mom's Hole, New Mom Chicken Soup for the Networkers, Marketer's Black Soul, Jack Canafield, Chicken Soup from the Nurse's Arse, Chicken Soup from the Nurse's Arse: Second Dose, Oh Canada The Wonders of Winter, Ocean Lovers, Older and Wiser, the Parents, Mamas and Papas, Planned parenthood, the Preteen Hole, Jack Canafield, The Preteen Hole #2, Power of Gratitude, 1wPower Moms, Power Pet Lovers, The Power of Forgiveness, The Power of Positive Thinking, The Power of The Eye of Sarnath, The Power of The Dark side of The Force, Chicken Coops for Prisoners, Reboot Your Wife, Raising Great Kids, Reader's Digest, Recovering from Traumatic Brain Injuries, Recovering from Reboot, the Romantic Tits, the Scrapbooker's Brain, The Shopkeeper's Soul, Jack Canafield, the Single's Pole, the Single Parent's Hole, the Sister's Hole, the Sister's Hole #2, the Sports Fan's Brain, Stories for a Better Price, The Story Behind the Lyrics, The Surfing Teen-Lover's Soul, Teacher Sales, Teacher's Pole in the Teen's Hole, Teens Taking Pole on Faith, In the Teenage Hole In the Teenage Hole II, Jack Canafield, In the Teenage Hole III (2000),
ellauri131.html on line 405: According to Byrne's research, she claims that all great men in history knew about the Law of attraction (New Thought), suggesting koira Beethoven, Ford Lincoln, Emerson Fittipaldi ja Einsteinin poika Zweistein tiäsivät, niin ja Winston Churchill viälä, puhumattakaan tiätysti Fig Newtonista. (Herää kymysys, mix just nää?) Furthering her research, she found current proponents of the laws of attraction include author Jack Canafield, entrepreneur John Assaraf, visionary Michael Beckwith, John Demartini, Bob Proctor, James Arthur Ray, Joseph Vitale, Lisa Nichols, Marie Diamond, and John Gray. Ketäs nää kaikki onnelliset on? Ei jaxa googlata.
ellauri131.html on line 461: J.K. 22.03.2022 kazottiin ihan vahinkokaupalla amerikkalainen elokuva nimeltä The Secret: Dare to Dream, joka oli saanut Netflixissä Seijan suositusprosentixi 83%. Se oli samalla myös elokuvan sokeripitoisuus: nelikymppisellä langanlaihalla charity case naisella Louisianassa oli kokonaista 2 kosijaa, joista se pitkään mietittyään valizi jeesusmaisemman, joka oli sen lento-onnettomuudessa kuolleen lasten isän kexijäkaveri. Molemmat lesken kosijoista oli kyllä ihan sika kilttejä, mutta toinen oli vaan kouluja käymätön ravintoloizija ja kaiken kukkuraxi 50% vinkuintiaani. Jeesusmaisempi oli 100% white anglo saxon protestant ja vielä ammattikorkeakoulun professori, joka lisäxi oli ihan wokumaisen näppärä handyman ja hit it off aivan loistavasti lesken lasten kaa. (Vähän huolestuttavankin hyvin 16 vuotta täyttävän sakkolihan kaa, mun mielestä, vatkata nyt yhdessä salt taffyja ja natustella s'moreja!)
ellauri131.html on line 646: In June 2016, CNN reported that 30 people were burned during a "fire walk" at Robbins' "Unleash the Power Within" seminar in Dallas. in 2012, another Robbins "fire walk" in San Jose resulted in 20 people sustaining "second-and third-degree burns." Robbins' camp basically shrugged off the reports, saying, "It's not uncommon to have fewer than 1% of participants experience 'hot spots,' which is similar to a sunburn that can be treated with aloe."
ellauri131.html on line 693: And that's close enough to perfect for me
ellauri131.html on line 698: And that's close enough to perfect for me.
ellauri131.html on line 705: These are close enough to perfect size for me!"
ellauri131.html on line 710: he's close enough to perfect size for me
ellauri131.html on line 717: it's close enough to right in there for me!
ellauri131.html on line 718: Whoa, ouch, that was close enough to perfect
ellauri131.html on line 734: Bikram Choudhury is the yoga instructor who became a guru after the explosion in popularity of his eponymous form of hot yoga, which "consists of a series of 26 poses, done over 90 minutes in a room heated to 104 degrees," according to The LA Times. He has also become a celebrity darling, having instructed stars like "Madonna, George Clooney, Brooke Shields and Jennifer Aniston," according to People.
ellauri131.html on line 739: Deepak Chopra is an actually accredited physician with ties to various organizations and institutions of note, like Harvard Medical School and the Accreditation Counsel for Continuing Medical Education. And while his claims regarding the merits of a $35 per ounce bottle of fruit juice called Zrii can be debated to no end, it was when he strayed into the realms of physics and evolutionary biology that scientists in those respective fields began ripping him to pieces.
ellauri131.html on line 744: Canadian prime minister Kevin Trudeau earned untold millions through his "They Don't Want You To Know About" series of infomercials touting his supposed secret knowledge of natural cures, debt relief, and weight loss techniques. And though he earned the allegiance of many followers who believed his claims, a federal jury found him guilty of criminal contempt in 2013, for "lying in several infomercials about the contents of his hit book, The Weight Loss Cure 'They' Don't Want You to Know About," according to The Chicago Tribune. Trudeau repeatedly touted the methods in the book as "easy," except unwitting customers didn't find out until they plunked down cash that it involved "prolonged periods of extreme calorie restriction, off-label skin-syringe injections and high-colonic enemas personally administered by Mr. Trudeau," according to ABC News.
ellauri131.html on line 859: Quick question: has anyone actually read a self-help book since the turn of the millennium? No, I don’t mean Marie Kondo. I mean those ones that Bridget Jones devoured, sitting on the sofa knowing that she was going to continue to make the same bad decisions over and over, whilst gorging on too much ice cream.
ellauri131.html on line 906: Hay described how in 1977 or 1978 she was diagnosed with "incurable" cervical cancer, and how she came to the conclusion that by holding on to her resentment for her childhood abuse and rape she had contributed to its onset. She reported how she had refused conventional medical treatment, and began a regime of forgiveness, coupled with therapy, nutrition, reflexology, and occasional colonic enemas. She claimed in the interview that she rid herself of the cancer by this method, but, while swearing to its truth, admitted that she had outlived every doctor who could confirm this story.
ellauri131.html on line 938: Covey, more than most inspirational writers, is able to skate right up close to the border of the divine without alarming anyone. Dr. Stephen R. Covey, author of The Seven Habits of Highly Effective People, has lost his laser pointer once again and is practically jumping up off the stage to point to a giant chart projected on the wall of a conference room at the Westin Hotel in Seattle. He would be an imposing man if he were two inches taller.
ellauri131.html on line 945: Covey went down a hill too fast and flipped forward on the bike. There was a pretty big goose egg on the top of his head. Covey also suffered cracked ribs and a partially collapsed lung.
ellauri131.html on line 947: He believed that his morals are a natural laws, and that God, the Creator and Father of us all, is the source of them, and also the source of monkey conscience. I believe that to the degree people live by this inspired conscience, they will grow to fulfill their natures; to the degree that they do not, they will not fly on the animal plane." As Joseph Smith announced in 1844:
ellauri131.html on line 1031: puu seisoo, ravistama pakkasen, Upon those boughs which shake against the cold,
ellauri131.html on line 1086: Il me semble, bercé par ce choc monotone, Musta tuntuu tässä yxitoikkosessa jytkyssä
ellauri132.html on line 60: Das Inquisitionsverfahren wurde verschleppt. Das Fehlen eines Präzedenzfalls – es war noch nie ein Häresieverfahren gegen einen so hochrangigen Theologen und Ordensmann durchgeführt worden – verunsicherte anscheinend die Inquisitoren. (Hups, täähän voi vielä sattua omaan nilkkaan!) Am 24. Januar 1327 appellierte Eckhart an den Apostolischen Stuhl. Dabei beklagte er, dass die Richter immer wieder Termine ansetzten, aber zu keinem Urteil kämen. (Hidasta kuin pankissa Satu Hassin isän ja miehen kuoltua. Ekkehart ehti kuolla kesken prosessin. Se oli ehkä pankin tarkoitus.)
ellauri132.html on line 62: Nach Eckharts Tod wurde das Verfahren fortgesetzt. Es endete mit der Verurteilung der 28 Sätze, die teils als häretisch, teils als häresieverdächtig eingestuft wurden. Wichtiger als die Berufung auf Autoritäten (Neuplatonismus, Augustinus, Moses Maimonides) ist für ihn (wie für seinen Namensvetter!) die auf Vernunft und Erfahrung gestützte Einsicht. Er hält seine Einsichten für universal gültig und will seinem Publikum den Nachvollzug auch anspruchsvoller Inhalte ermöglichen. (wie auch sein schwerverständlicher Namensvetter! "Solange der Mensch dieser Wahrheit nicht gleicht, solange wird er diese Rede nicht verstehen.") Als Prediger wendet er sich statt Latein in deutscher Sprache auch an Hörer oder Leser, die über wenig philosophische oder theologische Vorkenntnisse verfügen. (Wie sein Namensvetter, der seine Muttersprache verlässt und auf English prädiziert). Tervettä markkina-ajattelua: enemmän tyhmempiä ja rikkaampia kusetettavia.
ellauri132.html on line 131: "The book struck me as irredeemable poppycock. I was put off by the strained stateliness of Tolle's writing, as well as its nearly indecipherable turgidity ... jargon like "conditioned mind structures', "the one indwelling consciousness". What's more, the guy was stunningly grandiose. He referred to his book as a "transformational" device", and promised that, as you read, "shit takes place within you." I lay there rolling my eyes ..."
ellauri132.html on line 202: Yet Vonnegut also punctuates his dystopia with humor. Even the most horrifying scenes are underlined by jokes or absurdity. When the news announcer is supposed to read a news bulletin he has to hand it to a nearby ballerina because of his speech impediment, and the ballerina then alters her voice to a "grackle squawk" because it would be "unfair" to use her natural voice, described as a "warm, luminous, timeless melody". This absurdity highlights the madness of the world of "Harrison Bergeron".
ellauri132.html on line 444: For contextual advertisements, Google's servers use a web cache of the page created by its Mediabot "crawler" to determine a set of high-value keywords. If keywords have been cached already, advertisements are served for those keywords based on the Ads bidding system.
ellauri132.html on line 445: For website-targeted advertisements, the advertiser chooses the page(s) on which to display advertisements, and pays based on cost per mille (CPM), or the price advertisers choose to pay for every thousand advertisements displayed.
ellauri132.html on line 496: his eyes closed hänen silmänsä sulkeutuivat
ellauri132.html on line 508: his eyebrows rose hänen kulmakarvat nousivat
ellauri132.html on line 531: her nose crinkled hiänen nenänsä ryppyili
ellauri132.html on line 532: his nose wrinkled hänen nenänsä rupistui
ellauri132.html on line 535: she stuck her nose in the air hiän pisti nenänsä ilmaan
ellauri132.html on line 605: her expression closed up hiänen ilmeensä meni kiinni
ellauri132.html on line 675: Ennen v2001, ehdokaslistaa ei julkaistu julkisesti. V 2001, A. L. Kennedy, joka oli tuomaroinut 1996, kuzui palkintoa nimellä "a pile of crooked nonsense" missä voittajan määrää se "who knows who, who's sleeping with who, who's selling drugs to who, who's married to who, whose turn it is". Niin aina.
ellauri132.html on line 911: „ Es wird uns Niemand stören." Dem fremden Manne gerann "Ei meitä siellä häiritä." Vieraalta miekkoselta
ellauri132.html on line 914: Die Dirne wankt' und lachte und bot ihm die Hand zum Gruß, Huzu wänkkäsi ja nauroi ja tarjos miekkoselle kättä,
ellauri133.html on line 40: (John Lee Hooker: You Got to Lose)
ellauri133.html on line 69:
ellauri133.html on line 71:
ellauri133.html on line 81:
ellauri133.html on line 82:
ellauri133.html on line 324: Oivassa oppilaassa esiteinipoika nimeltä Todd huomaa et tunnettu Nazi sotarikollinen (90v) asuu salaa sen pikku stadissa. Se ei ilmianna Kurt Dussanderia, vaan lähestyy sitä kuullaxeen lisää holokaustista suoraan hevosen suusta, uhaten paljastuxella ellei Kurt tottele.
ellauri133.html on line 359: His brother George was murdered by It in the first pages of the book and his parents are very cold to him afterward. He has a stutter, which is important to the plot a few times. As an adult, he’s a successful horror novelist and is married to an actress named Audra. IT is not a work of fiction and Stephen King is actually "Stuttering Bill" Denbrough. In reality Steve was born in Portland, Maine and moved away when he was young with his Mother and older brother after abandonment by his father and witnessing a fatal train accident of a play friend. He returned at age 11 to Maine from Conn. and founded The Losers Club in Derry after unsuppressing the true death of his little friend by the railway tracks when he was 2 (as told in his 1981 book Danse Macabre). Now living inbetween Lovell and Bangor, King travels regularly past Derry near Derry Mountain in Linconville and can recollect most of the past due to the closer proximity and is preparing for Pennywises awakening in 2038. Lähde: FanTheory. - Does anyone think Bill Denborough´s stutter was a bit too much? That each word was stirred too much to have a nice flow? - B-b-b-beep - beep, Ruh-ruh-Richie. B-big Bill is puh-puh-PERFECT!
ellauri133.html on line 366: If you only have a passing familiarity with Stephen King´s original novel, you might think It is simply about a killer clown. But there’s far more to the sprawling saga of The Losers´ Club and the fictional setting of Derry, Maine. Here are 10 things you might not have known about the bestselling book of 1986.
ellauri133.html on line 384: It contains an infamous sex scene. In it, the main group of 11- and 12-year-old kids—known as The Losers´ Club—gets lost in the sewers after temporarily defeating IT. In order to find their way out, they all have sex with the lone female member of the group as a sort of ritual. “Mike comes into her, then Richie, and the act is repeated ... she closes her eyes as Stan comes to her and she thinks of the birds,” King writes in It.
ellauri133.html on line 386: "I wasn´t really thinking of the sexual aspect of it," King later mansplained his intentions in writing the controversial scene. "The sexual act connected childhood and adulthood ... Times have changed since I wrote that scene and there is now more sensitivity to those issues. In my days, balling minors was all in a day´s work. Besides, I had a lot of satisfying jerkoffs writing it. As did my colleague Nabokov."
ellauri133.html on line 427: Stephen King writes, well, colorfully, but his development of female characters leaves much to be desired. Women should have more of a purpose than their sexuality.
ellauri133.html on line 444: Stephen King’s It, in my estimation, does not do a very good job of justifying a chapter-long scene in which Bev, the sole girl in the Losers’ Club, the group of 11-year-old kids the book is centered on, invites each of the six boys in her misfit clique to have sex with her.
ellauri133.html on line 700: Joseph ”Joss” Hill Whedon (s. 23. heinäkuuta 1964, New York, New York) on yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja, sarjakuvakäsikirjoittaja ja joskus myös säveltäjä ja näyttelijä. Hänet tunnetaan luomistaan televisiosarjoista Buffy, vampyyrintappaja (1997–2003), Angel (1999–2004), Buttfly (2002), Doghouse (2009–2010) ja P.A.N.T.Y.S.H.I.E.L.D. Agentit (2013–2020). Lisäksi Whedon on käsikirjoittanut elokuvan Toy Story – iankaikkista elämää (1995), ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvan Serendipity (2005), käsikirjoittanut ja tuottanut elokuvan Uncle Tom's Cabin in the Woods (2012) sekä ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvat The Averagers (2012) ja Averagers: This is the Age of Aquarius (2015). Näistä olen nähnyt Toy Storyn.
ellauri133.html on line 758: [almost sadly] Dave, this conversation can serve no purpose any more. Goodbye.
ellauri133.html on line 849: Shirley Hardie Jackson (December 14, 1916 – August 8, 1965) was an American writer known primarily for her works of horror and mystery. Over the duration of her writing career, which spanned over two decades, she composed six novels, two memoirs, and more than 200 short stories.
ellauri133.html on line 866: After graduating, Jackson and a guy named Hyman married in 1940. Jackson began writing material as Hyman established himself as a critic. In the backwoods town where Hyman managed to get a job, which Shirley hated as much as him, Jackson and Hyman were known for being colorful, generous hosts who surrounded themselves with literary talents, including Ralph Emerson. They were both enthusiastic readers whose personal library was estimated at $ 25,00.
ellauri133.html on line 872: "Explaining just what I had hoped the story to say is very difficult. I suppose I hoped, by setting a particularly brutal ancient rite in the present and in my own village, to shock the story's readers with a graphic dramatization of the pointless violence and general inhumanity in their own lives." No wonder stones flew through her window.
ellauri133.html on line 882: Upon the morning of the lottery, the townspeople gather shortly before 10 a.m. in order to have everything done in time for lunch. First, the heads of the extended families each draw one slip from the box, but wait to unfold them until all the slips have been drawn. Bill Hutchinson gets the marked slip, meaning that his family has been chosen. His wife Tessie protests that Mr. Summers rushed him through the drawing, but the other townspeople dismiss her complaint. Since the Hutchinson family consists of only one household, a second drawing to choose one household within the family is skipped.
ellauri135.html on line 220: Berg, Nikolai, writer, born. 24 Mar 1823 in Moscow, mind. 16 Jun 1884 in Warsaw. The name of the family comes from Livonia, but the writer's grandfather, Vladimir, was Orthodox, served in the artillery, performed under the command of Suvorov several campaigns, under Silistria was wounded and died in the rank of bayonet-cadets. Father f Nikolai, Vasiliy, wrote and published poetry and prose when I was single and served in Irkutsk, placing their works in the "Herald of Europe" (1820-ies, signed "Irkutsk"). He especially loved Derzhavin and forced his son to memorize his poems.
ellauri135.html on line 400: Somnambula is an evil witch whose powers are stronger when she is younger. She has an canary named Kyrie whom she holds prisoner. She makes Kyrie sing to attract the ponies in a trance. As soon as Somnambula was younger she creates a magical circus and leads the ponies to it. She takes away the youth of the Earth and pegasus ponies to make her younger and the youth of the unicorn ponies to make her powers stronger and stores them in a crystal.
ellauri135.html on line 487: Perhosena pyörtänöillä; Såsom fjäriln öfver lindan,
ellauri135.html on line 571: Richter was born in Zhytomyr, Volhynian Governorate of the Russian Empire (modern-day Ukraine), a native town of his parents. His father, Teofil Danilovich Richter [de] (1872–1941), was a pianist, organist and composer born to German expatriates; from 1893 to 1900 he studied in the University of Music and Performing Arts Vienna. His mother, Anna Pavlovna Richter (née Moskaleva; 1893–1963), came from a noble Russian landowning family, and at one point she moaned under her future husband.
ellauri135.html on line 577: It was rumored that Richter was homosexual and that having a female companion provided a social front for his true sexual orientation, because homosexuality was widely taboo at that time and could result in legal repercussions. Richter was an intensely private person and was usually quiet and withdrawn, and refused to give interviews. He never publicly discussed his personal life until the last year of his life when filmmaker Bruno Monsaingeon convinced him to be interviewed for a documentary.
ellauri135.html on line 830: Miten palauttaa 13 prosenttia tutkimukselle: käsittelemme verovähennyksiä
ellauri135.html on line 881: oseph.com/images/obrazovanie/varvara-lopuhina-biografiya-varvara-lopuhina-v-zhizni-i-tvorchestve-mihaila-lermontova_5.jpg" />
ellauri135.html on line 904: oseph.com/images/obrazovanie/varvara-lopuhina-biografiya-varvara-lopuhina-v-zhizni-i-tvorchestve-mihaila-lermontova_4.jpg" height="250px" />
ellauri140.html on line 41: John Finn, medical director of palliative care at the Catholic St. John's Hospital, said Kevorkian's methods were unorthodox and inappropriate. He added that many of Kevorkian's patients were isolated, lonely, and potentially depressed, and therefore in no state to mindfully choose whether to live or die. Mindfulnessia peliin. Suikki on oikeesti iloinen asia, sanoi Faunia. Vielä iloisempi on eutanasia.
ellauri140.html on line 54: Book II is centred on the virtue of Temperance as embodied in Sir Guyon, who is tempted by the fleeing Archipelago into nearly attacking the Redcrosse Knight. Guyon discovers a woman killing herself out of grief for having her lover tempted and bewitched by the witch Acrasia and killed. Guyon swears a vow to avenge them and protect their child. Guyon on his quest starts and stops fighting several evil, rash, or tricked knights and meets Arthur. Finally, they come to Acrasia's Island and the Bower of Bliss, where Guyon resists temptations to violence, idleness, and lust. Guyon captures Acrasia in a net, destroys the Bower, and rescues those imprisoned there.
ellauri140.html on line 84: Atte F-, a fiend from Hell disguised as a beautiful maiden. Ate opposes Book IV's virtue of friendship through spreading discord. She is aided in her task by Duessa, the female deceiver of Book I, whom Ate summoned from Hell. Ate and Duessa have fooled the false knights Blandamour and Paridell into taking them as lovers. Her name is possibly inspired by the Greek goddess of misfortune Atë, said to have been thrown from Heaven by Zeus, similar to the fallen angels. God Ate My Homework.
ellauri140.html on line 88: Brit-o-mart F+, a female knight, the embodiment and champion of Chastity. She is young and beautiful, and falls in love with Artefact upon first seeing his face in her father's magic mirror. Though there is no interaction between them, she travels to find him again, dressed as a knight and accompanied by her nurse, Glauce. Britomart carries an enchanted spear that allows her to defeat every knight she encounters, until she loses to a knight who turns out to be her beloved Artefact. (Parallel figure in Ariosto: Bradamante.) Britomart is one of the most important knights in the story. She searches the world, including a pilgrimage to the shrine of Isis, and a visit with Merlin the magician. She rescues Artefact, and several other knights, from the evil slave-mistress Radigund. Furthermore, Britomart accepts Amoret at a tournament, refusing the false Florimell.
ellauri140.html on line 126: Scubamour M+, the lover of Amoret. His name means "Diving gear of love". This character is based on Sir James Scudamore, a jousting champion and courtier to Queen Elizabeth I. Scudamour loses his love of Amoret to the benefit of the sorcerer Busirane. Though the 1590 edition of The Faerie Queene has Scudamour united with Amoret through Britomart´s assistance, the continuation in Book IV has them separated, never to be reunited.
ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan.
ellauri140.html on line 142: Dosetti ihaili kovasti Ariostoa ja omisti kirjan Ludovicolle. Numerous adaptations in the form of children's literature have been made – the work was a popular choice in the 19th and early 20th century with over 20 different versions written.
ellauri140.html on line 144: In "The Mathematics of Magic", the second of Fletcher Pratt and L. Sprague de Camp's Harold Shea stories, the modern American adventurers Harold Shea and Reed Chalmers visit the world of The Faerie Queene, where they discover that the greater difficulties faced by Spenser's knights in the later portions of the poem are explained by the evil enchanters of the piece having organized a guild to more effectively oppose them. Juppajju, dominoteoria. Hullut vietnam-veteraanit sekoaa kun pitäs syödä lo meiniä. Kiinattaret tuoxuu tutusti halvalta hajuvedeltä ja herneenpalolta.
ellauri140.html on line 146: According to Richard Simon Keller, George Lucas's Star Wars film also contains elements of a loose adaptation, as well as being influenced by other works, with parallels including the story of the Red Cross Knight championing Una against the evil Archipelago in the original compared with Lucas's Luke Skywalker, Princess Leia, and Darth Vader. Keller sees extensive parallels between the film and book one of Spenser's work, stating "Almost everything of importance that we see in the Star Wars movie has its origin in The Faerie Queene, from small details of weaponry and dress to large issues of chivalry and spirituality". Olix Dispenserillä valomiekkoja ja muovihaarniskoita? Tuhoplaneettoja? Täytyypä tutustua. No ainakin on sexirobotteja. She is not a toy!
ellauri140.html on line 156: Whose wals were high, but nothing strong, nor thick, Jonka seinät oli korkeat, muttei vahvat eikä paxut,
ellauri140.html on line 166: Pride (F) – Lucifera, whose name derives from Lucifer, is ruler of the six counselors in he Faerie Queene. She represents pride because she takes pride in her name, which can be seen as paying homage to Satan. Ylpeä pelaa vastapuolen tiimissä.
ellauri140.html on line 168: Idleness (M) (Sloth) – Described in the poem as "sluggish", Idleness rides a slow donkey, wears a monk's hood or priestly vest, and carries a book of prayer. However, the characteristics associating Idleness with a monk are not traditional of this vice. Jeesuxella oli aasi, ja Shrekillä. Niin ja Huan Hose Ramon Jimenezillä, nimeltä Harmo. Ihaa ei ollut laiska vaan masentunut.
ellauri140.html on line 174: Avarice (M) – Representing the sin of greed, Avarice enters upon a camel covered with gold as he counts a pile of coins. Spenser describes Avarice's money obsession to be a disease; "Who had enough, yett wished every more, a vile disease, and eke in foote and hand." Skotti Roopella se ei ole synti, jutku Kroisos Pennosella ja Karhukoplan kommareilla on. Kamelin on ahdas päästä helmiäisportista, mutta mahdotonta se ei ole.
ellauri140.html on line 176: Envy (M) – Envy rides a wolf. When he sees good things happening to those around him death is the consequence; "At neibors welth, that made him ever sad; / For death it was, when any good he saw." When harm reaches people he is delighted; "But when he heard of harme, he wexed wonderous glad." Tää se on! Kroisos ja Kulta-Into on kateita, ja Milla Magia. Aku ja pojat eivät ole, paizi Aku Hannulle.
ellauri140.html on line 188: Sikäli hullunkurista että Dosetti siirsi nää ajankohtaiset säätykärhämät Englannin maissipelloilta johkin keskiajalle. No se oli sellasta housukilpeä, säädyllisydeen pyllyverhoa. Ize se palloili ritarien jaloissa Colin Clouttina. Eihän se mikään aatelinen ollut, kaupparyssän kulkuvaatturin poika Lontoosta. Se nousi nousukkaana piireihin aatelisten sihteerinä, osallistu iirimurhiin Irlannissa ja sai sieltä tontin, rikastui. Tästähän on koko ajan ollut kymysys, siirtomaasodista, britit ja latinot kärhämöivät meren herruudesta. Sitne oli anglosaxit vastaan teutonit, sit samat vastaan slaavit. Nytne on länkkärit vastaan vinkkarit. Vitun toistoa.
ellauri140.html on line 205: In 1596, Spenser wrote a prose pamphlet titled A View of the Present State of Ireland. This piece, in the form of a dialogue, circulated in manuscript, remaining unpublished until the mid-seventeenth century. It is probable that it was kept out of print during the author's lifetime because of its inflammatory content. The pamphlet argued that Ireland would never be totally "pacified" by the English until its indigenous language and customs had been destroyed, if necessary by violence. Vitun kolonialisti paskiainen.
ellauri140.html on line 259: Ich hör von fern die Krähen schrein He had died for those oppressed Hän oli kuollut noiden sorrettujen puolesta.
ellauri140.html on line 320: For whose sweete sake that glorious badge he wore, Sen söpöläisen puolesta se piti sitä logoa,
ellauri140.html on line 376: Whose loftie trees yclad with sommers pride Isot puut ulettuivat ratki taivaalle,
ellauri140.html on line 406: Led with delight, they thus beguile the way, Nupin ledin valossa ne ilosesti menee,
ellauri140.html on line 474: About her cursed head, whose folds displaid Käärmeenpään yläpuolelle, ja sen ryppy
ellauri140.html on line 513: That soone to loose her wicked bands did her constraine. Ezen oli pakko hellittää sen ympäriltä kiemuroitansa.
ellauri140.html on line 541: Whose corage when the feend perceiv'd to shrinke, Kun vihulainen huomasi sen voiman ehtyvän,
ellauri140.html on line 564: Or soone to lose, before he once would lin Tai sitten hävitä, ennen loppupelejä.
ellauri140.html on line 738: Of those he chose° out two, the falsest twoo, Kuka kaipaa vanutusta.
ellauri140.html on line 759: Whose double gates° he findeth locked fast, Morfeuxen ovet on tiukkaan säpissä.
ellauri140.html on line 789: As one then in a dreame, whose dryer braine° Niinkun se nainen siinä Aune-runossa, joka
ellauri140.html on line 811: Whose sences all were straight benumbed and starke. Sen aistit oli kaikki puutuneet ja pimeenä.
ellauri140.html on line 820: Had made a Lady of that other Spright, Toisesta keijusta hyvännäkösen naikkosen,
ellauri140.html on line 839: Whose semblance she did carrie under feigned hew. Jota se ulkonäöllisestikin paljon muistutti.
ellauri140.html on line 860: Now a loose Leman to vile service bound: Nyt se oli kuin joku jakorasia,
ellauri140.html on line 942: For whose defence he was to shed his blood. Jonka puolustamisexi se oli vuodattanut vertansa.
ellauri140.html on line 952: The guilefull great Enchaunter parts the Redcrosse Knight from truth,
Into whose stead faire Falshood steps, and workes him wofull ruth.
ellauri140.html on line 957: His sevenfold teme° behind the stedfast starre,° Oli johtanut poroseizikkonsa pois
ellauri140.html on line 968: When those accursed messengers of hell, Kun noi kirotut mesettäjät kuumasta
ellauri140.html on line 974: And sad Proserpines wrath, them to affright. ja uhkailla Proserpinen vihalla, pelotella
ellauri140.html on line 980: Eftsoones he tooke that miscreated faire, Size otti ton silikonineitosen, ja sen
ellauri140.html on line 984: His wanton dayes that ever loosely led, olis petipuuhissa ja naisten nauratuxessa,
ellauri140.html on line 986: Those two he tooke, and in a secret bed, Nää 2 se otti ja laittoi salavuoteeseen,
ellauri140.html on line 1007: Where that false couple were full closely ment Missä silikonipari on täydessä touhussa
ellauri140.html on line 1023: Then up he rose, and clad him hastily; Silloin se nousi ja puki hyntteet nopsasti;
ellauri141.html on line 38: Olkoon runoniekoilla oikeus ja lupa kuolla. Se, joka pelastaa jonkun vasten hänen omaa tahtoaan, menettelee kuten murhaaja. Eikä tuo sitä tee kerran eikä pois vedettynä jo muutu järkeväksi ihmiseksi eikä luovu haluamasta ikuistuttavaa kuolemaa. Eipä ole kyllin selvää, mistä syystä hän tekaisee säkeitä; onko hän saastuttanut isänsä tuhkaa vai onko hän jumalatonna koskettanut kauheaa ukkosenpaikkaa, — joka tapauksessa hän raivoo; ja samoin kuin karhu, joka on voinut murtaa häkkinsä estävät ristikot, niin raju runonlausuja karkoittaa niin hyvin oppimattomat kuin oppineet; johonka hän kerran on tarttunut, siitä hän pitää kiinni ja tappaa lukemalla kuten verimato, joka ei jätä ihoa, ennenkuin se on täynnänsä verta.
ellauri141.html on line 63: Horatius antaa ymmärtää että Maecemas oli nyhverö. Muze tajusi runoseppojen propaganda-arvon. Maecenas kerskui olevansa upporikkaita Kilniuxia äidin puolelta. Se omisti vaikuttavan huvilan Tivolissa Rooman lähellä. Siitä on jäljellä auditorio. Osa Maecenaksen omaisuudesta oli perintöä vanhalta suvulta, jonka hän väitti johtavan juurensa aina etruskeihin asti. Maecenaan valta tuli kuitenkin lähinnä läheisestä ystävyydestä keisarin kanssa.
ellauri141.html on line 109: Quintus Horatius Flaccus (8th of December, Ab Urbe Condita 689, B. C. 65 - 27th of November, B. C. 8) was born at or near Venusia (Venosa), in the Apennines, on the borders of Lucania and Apulia. His father was a freedman, having, as his name proves, been the slave of some person of the Horatia gens. As Horace implies that he himself was ingenuus, his father must have obtained his freedom before his birth. He afterwards followed the calling of a coactor, a collector of money in some way or other, it is not known in what. He made, in this capacity, enough to purchase an estate, probably a small one, near the above town, where the poet was born. We hear nothing of his mother, except that Horace speaks of both his parents with affection. His father, probably seeing signs of talent in him as a child, was not content to have him educated at a provincial school, but took him (at what age he does not say, but probably about twelve) to Rome, where he became a pupil of Orbilius Pupillus, who had a school of much note, attended by boys of good family, and whom Horace remembered all his life as an irritable teacher, given unnecessarily to the use of the rod. With him he learnt grammar, the earlier Latin authors, and Homer. He attended other masters (of rhetoric, poetry, and music perhaps), as Roman boys were wont, and had the advantage (to which he afterwards looked back with gratitude) of his father’s care and moral training during this part of his education. It was usual for young men of birth and ability to be sent to Athens, to finish their education by the study of Greek literature and philosophy under native teachers; and Horace went there too, at what age is not known, but probably when he was about twenty. Whether his father was alive at that time, or dead, is uncertain. If he went to Athens at twenty, it was in B. C. 45, the year before Julius Cæsar was assassinated. After that event, Brutus and Cassius left Rome and went to Greece. Foreseeing the struggle that was before them, they got round them many of the young men at that time studying at Athens, and Horace was appointed tribune in the army of Brutus, a high command, for which he was not qualified. He went with Brutus into Asia Minor, and finally shared his defeat at Philippi, B. C. 42. He makes humorous allusion to this defeat in his Ode to Pompeius Varus (ii. 7). After the battle he came to Italy, having obtained permission to do so, like many others who were willing to give up a desperate cause and settle quietly at home. His patrimony, however, was forfeited, and he seems to have had no means of subsistence, which induced him to employ himself in writing verses, with the view, perhaps, of bringing himself into notice, rather than for the purpose of making money by their sale. By some means he managed to get a place as scriba in the Quæstor’s office, whether by purchase or interest does not appear. In either case, we must suppose he contrived soon to make friends, though he could not do so by the course he pursued, without also making many enemies. His Satires are full of allusions to the enmity his verses had raised up for him on all hands. He became acquainted, among other literary persons, with Virgil and Varius, who, about three years after his return (B. C. 39), introduced him to Mæcenas, who was careful of receiving into his circle a tribune of Brutus, and one whose writings were of a kind that was new and unpopular. He accordingly saw nothing of Horace for nine months after his introduction to him. He then sent for him (B. C. 38), and from that time continued to be his patron and warmest friend.
ellauri141.html on line 111: At his house, probably, Horace became intimate with Polio, and the many persons of consideration whose friendship he appears to have enjoyed. Through Mæcenas, also, it is probable Horace was introduced to Augustus; but when that happened is uncertain. In B. C. 37, Mæcenas was deputed by Augustus to meet M. Antonius at Brundisium, and he took Horace with him on that journey, of which a detailed account is given in the fifth Satire of the first book. Horace appears to have parted from the rest of the company at Brundisium, and perhaps returned to Rome by Tarentum and Venusia. (See S. i. 5, Introduction.) Between this journey and B. C. 32, Horace received from his friend the present of a small estate in the valley of the Digentia (Licenza), situated about thirty-four miles from Rome, and fourteen from Tibur, in the Sabine country. Of this property he gives a description in his Epistle to Quintius (i. 16), and he appears to have lived there a part of every year, and to have been fond of the place, which was very quiet and retired, being four miles from the nearest town, Varia (Vico Varo), a municipium perhaps, but not a place of any importance. During this interval he continued to write Satires and Epodes, but also, it appears probable, some of the Odes, which some years later he published, and others which he did not publish. These compositions, no doubt, were seen by his friends, and were pretty well known before any of them were collected for publication. The first book of the Satires was published probably in B. C. 35, the Epodes in B. C. 30, and the second book of Satires in the following year, when Horace was about thirty-five years old. When Augustus returned from Asia, in B. C. 29, and closed the gates of Janus, being the acknowledged head of the republic, Horace appeared among his most hearty adherents. He wrote on this occasion one of his best Odes (i. 2), and employed his pen in forwarding those reforms which it was the first object of Augustus to effect. (See Introduction to C. ii. 15.) His most striking Odes appear, for the most part, to have been written after the establishment of peace. Some may have been written before, and probably were. But for some reason it would seem that he gave himself more to lyric poetry after his thirty-fifth year than he had done before. He had most likely studied the Greek poets while he was at Athens, and some of his imitations may have been written early. If so, they were most probably improved and polished, from time to time, (for he must have had them by him, known perhaps only to a few friends, for many years,) till they became the graceful specimens of artificial composition that they are. Horace continued to employ himself in this kind of writing (on a variety of subjects, convivial, amatory, political, moral,—some original, many no doubt suggested by Greek poems) till B. C. 24, when there are reasons for thinking the first three books of the Odes were published. During this period, Horace appears to have passed his time at Rome, among the most distinguished men of the day, or at his house in the country, paying occasional visits to Tibur, Præneste, and Baiæ, with indifferent health, which required change of air. About the year B. C. 26 he was nearly killed by the falling of a tree, on his own estate, which accident he has recorded in one of his Odes (ii. 13), and occasionally refers to; once in the same stanza with a storm in which he was nearly lost off Cape Palinurus, on the western coast of Italy. When this happened, nobody knows. After the publication of the three books of Odes, Horace seems to have ceased from that style of writing, or nearly so; and the only other compositions we know of his having produced in the next few years are metrical Epistles to different friends, of which he published a volume probably in B. C. 20 or 19. He seems to have taken up the study of the Greek philosophical writers, and to have become a good deal interested in them, and also to have been a little tired of the world, and disgusted with the jealousies his reputation created. His health did not improve as he grew older, and he put himself under the care of Antonius Musa, the emperor’s new physician. By his advice he gave up, for a time at least, his favorite Baiæ. But he found it necessary to be a good deal away from Rome, especially in the autumn and winter.
ellauri141.html on line 113: In B. C. 17, Augustus celebrated the Ludi Seculares, and Horace was required to write an Ode for the occasion, which he did, and it has been preserved. This circumstance, and the credit it brought him, may have given his mind another leaning to Ode-writing, and have helped him to produce the fourth book, a few pieces in which may have been written at any time. It is said that Augustus particularly desired Horace to publish another book of Odes, in order that those he wrote upon the victories of Drusus and Tiberius (4 and 14) might appear in it. The latter of these Odes was not written, probably, till B. C. 13, when Augustus returned from Gaul. If so, the book was probably published in that year, when Horace was fifty-two. The Odes of the fourth book show no diminution of power, but the reverse. There are none in the first three books that surpass, or perhaps equal, the Ode in honor of Drusus, and few superior to that which is addressed to Lollius. The success of the first three books, and the honor of being chosen to compose the Ode at the Ludi Seculares, seem to have given him encouragement. There are no incidents in his life during the above period recorded or alluded to in his poems. He lived five years after the publication of the fourth book of Odes, if the above date be correct, and during that time, I think it probable, he wrote the Epistles to Augustus and Florus which form the second book; and having conceived the intention of writing a poem on the art and progress of poetry, he wrote as much of it as appears in the Epistle to the Pisones which has been preserved among his works. It seems, from the Epistle to Florus, that Horace at this time had to resist the urgency of friends begging him to write, one in this style and another in that, and that he had no desire to gratify them and to sacrifice his own ease to a pursuit in which it is plain he never took any great delight. He was likely to bring to it less energy as his life was drawing prematurely to a close, through infirmities either contracted or aggravated during his irrational campaigning with Brutus, his inaptitude for which he appears afterwards to have been perfectly aware of. He continued to apply himself to the study of moral philosophy till his death, which took place, according to Eusebius, on the 27th of November, B. C. 8, in the fifty-seventh year of his age, and within a few days of its completion. Mæcenas died the same year, also towards the close of it; a coincidence that has led some to the notion, that Horace hastened his own death that he might not have the pain of surviving his patron. According to Suetonius, his death (which he places after his fifty-ninth year) was so sudden, that he had not time to execute his will, which is opposed to the notion of suicide. The two friends were buried near one another “in extremis Esquiliis,” in the farthest part of the Esquiliæ, that is, probably, without the city walls, on the ground drained and laid out in gardens by Mæcenas.
ellauri141.html on line 292: desinet inparibus certare submotus pudor.' luopuu lose-lose taistelusta torjuttu häpeä.
ellauri141.html on line 314: namque sagacius unus odoror, nose! No canny canine detects the den of a
ellauri141.html on line 329: cuius in indomito constantior inguine nervos whose crotch (never needing cultivation) flaunted a phallus
ellauri141.html on line 339: "Of small stature, fond of the sun, prematurely grey, quick-tempered but easily placated". Häntä vaivasi jonkinlainen silmätauti. Luonteeltaan hän näyttää olleen vilkas, iloinen ja leikkisä vanhapoika. Äkkipikainen, suuttui helposti mutta leppyi yhtä helposti. Bilbo Hobbitin doppelgängeri. The poet died at 56 years of age, not long after his friend Maecenas [or before? Opinions vary] near whose tomb he was laid to rest.
ellauri141.html on line 344: I hate those linden-bark devices;
ellauri141.html on line 345: And as for roses, holy Moses!
ellauri141.html on line 352: So where am I going with all this? My purpose in quoting the various versions, isn’t to compare and reconcile them, but to give some sense of just how ubiquitous the translations are and to raise the question: Why has this poem endured?
ellauri141.html on line 366: Adolescent slave boys were fair game for a virile man. Jupiter may have had his Ganymede, but none of the standard pantheon of gods were gay as we use the term. But there was a limit: it was queer to screw a boy after he was old enough to shave. “Passive’ homosexuality was the real disgrace. The urge to bugger was understandable. A man’s desire to be buggered was disgraceful. As often observed, it was better to give than receive. And in Horace’s poems, pederasty seems no more frowned upon than a taste for veal might be frowned upon today. Actually less. By now you can see where I’m headed with all this. I think the puer in Persicos odi, puer, apparatus... is the kind of boy that Horace is sometimes fond of screwing.
ellauri141.html on line 459: Joseph Rudyard Kipling (30. joulukuuta 1865 Bombay, Brittiläinen Intia - 18. tammikuuta 1936 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli englantilainen kirjailija, runoilija, novellisti ja toimittaja. Hänet tunnetaan parhaiten Disney-piirretystä Viidakkokirja (1894) ja Intiaan sijoittuvasta vakoiluromaanistaan Kim (1901). Kiplingin jälkeensä jättämä tuotanto on laaja ja monipuolinen.
ellauri141.html on line 476: Seuraavan kahden vuoden aikana hän julkaisi romaanin Valon kadotessa (The Light that Failed), sai hermoromahduksen ja tapasi amerikkalaisen kirjailijan ja kustantajan Wolcott Balestierin, jonka kanssa yhteistyössä hän kirjoitti romaanin The Naulahka (1892). Kipling lähti 1891 lääkäreidensä neuvosta merimatkalle vieraillakseen Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja jälleen kerran Intiassa. Kiplingin piti viettää joulu perheensä kanssa Intiassa, mutta kuultuaan Balestierin kuolleen lavantautiin hän päätti palata välittömästi Lontooseen. Ennen paluutaan hän oli sähkeitse pyytänyt Wollcottin siskon Caroline Starr Balestierin (1862–1939) kättä. ”Carrien” hän oli tavannut aiemmin ja hänellä oli ollut tämän kanssaan ilmeisesti ajoittainen romanssi.
ellauri141.html on line 480: Talossa, joka sai nimen ”Onnen mökki” (Bliss Cottage), he tekivät ensimmäisen lapsensa Josephinen.
ellauri141.html on line 494: Vuoden 1899 Yhdysvaltain-turneella Kipling ja hänen tyttärensä Josephine sairastuivat keuhkokuumeeseen, johon Josephine lopulta menehtyi.
ellauri141.html on line 503: At the same time, the classical tongues and dead languages were dead to him. He perused only English and French. Latin did not come at all kindly to him; Greek was a closed book….
ellauri141.html on line 505: In the classics, that is Latin, he was no more than an ordinary boy, but he gave the impression that if he thought it essential for his literary ambitions, he would tackle it to good purpose. But somehow he did not so think, and he made no effort to acquire a vocabulary or memorise Latin words—consequently, his construes were sometimes a succession of errs and hums waiting and hoping for the form-master kindly to supply the missing translation. (5)
ellauri141.html on line 507: Kipling himself confessed that ‘every Latin quantity was an arbitrary mystery’ to him, that his teacher Crofts ‘loathed me as to Latin’ and that he had construed the beginning of the Cleopatra Ode (1.37) very badly on one occasion. It was M'Turk/Beresford who composed the Latin elegiacs translating Gray’s Elegy which Stalky and Beetle needed to prepare.
ellauri141.html on line 527: But while Rome flourished she imposed law and order inside the empire. Dis te minorem quod geris imperas. Despite oppression, injustice and corruption, despite the horrors of the penal code, Rome allowed civil society to develop. Paulus could use the privileges of citizenship and travel on mostly safe roads and sea routes.
ellauri141.html on line 539: I NATURA HERE are whose study is of smells,
ellauri141.html on line 548: turbinibus rapidoque rhombo. And all its offspring, whose concern
ellauri141.html on line 555: alaene me vectent an axes Brundisium, Me, in whose breast no flame hath burned
ellauri141.html on line 569: The ‘editor’ of the Latin text was the clever versifier A. D. Godley of Oxford. (267) He contributed graceful acknowledgements (268) and a hilarious preface about the (fictitious) manuscripts, which parodies the standard praefatio of an Oxford Classical Text (brown-covered in those days like the spoof). (269) There is a learned apparatus criticus about disputed or variant ms. readings. He did the Latin poems, together with his Oxford colleagues and friends John Powell (270) and Ronald Knox (271) and the Etonian and former Cambridge undergraduate A. B. Ramsay. (272) There is an appendix of alternative Latin versions which the translators obviously could not bear to waste. Kipling contributed a schoolboyish prose version of ‘The Pro-consuls’: ‘the sixth ode, as it seems, rendered into English prose by a scholiast of uncertain period’, which starts:
ellauri141.html on line 701: ---- Iltaisin TPS:n nuoret kokoontuivat Kupittaan kisakentälle pelaamaan pesäpalloa, heittämään kuraa, lyömään heilaa ja juoksemaan hevosenleikkiä." Horseplay on the float. Kupittaan urheilupuisto oli Huntuvuoren elinaikana kukoistuksessaan 1890-luvun parannustöiden ansioista. Lukijat kyllä nauroivat mutta silti pitivät.
ellauri141.html on line 761: In 1904, he met the poet Francis Jammes at Orthez, who became a close friend. He frequented cultural clubs, and met Paul Claudel, Odilon Redon, Valery Larbaud and André Gide. Paha merkki, todellakin! He wrote short poems inspired by the story of Robinson Crusoe (Images à Crusoe) and undertook a translation of Pindar. He published his first book of poetry, Éloges, in 1911.
ellauri141.html on line 765: During his American exile, he wrote his long poems Exil, Vents, Pluies, Neiges, Amers, and Chroniques. He remained in the US long after the end of the war. He travelled extensively, observing nature and enjoying the friendship of US Attorney General Francis Biddle and his spouse, philanthropist Beatrice Chanler, and author Katherine Garrison Chapin. He was on good terms with the UN Secretary General and author Dag Hammarskjöld whose plain crashed in suspicious circumstances in 1961, just after Pink Panther got his Nobel prize. Foul play?
ellauri141.html on line 778: Analyytikon ongelmat keskittyvät sen sijaan muiden mainitsemieni huomioiden ympärille. Mikä oikeastaan on lopullinen vaikutus, jonka runo yrittää saada? Mikä on se tunne, jonka se haluaa herättää, kehittää, lopulta rauhoitella lukijassa hänen kokeessaan runon? Itse asiassa olisi useita tapoja määrittää tämä; mutta kukaan ei olisi niin varma kuin etsiä vastausta tekstistä. Valitettavasti vastausten etsiminen tekstistä on erittäin työläs prosessi. Mitä kysymyksiä kysymme tekstistä? Kirjallisessa analyysissä, kuten oikeudellisessa kuulustelussa, saa vastaukset vain kysymyksiin, jotka osataan kysyä. Tän sai Super-Naomikin karsaasti kokea. Jos joku esittää kysymyksensä kielen ja tyylin suhteen, hän saa vastauksia vain näihin toissijaisiin runouden näkökohtiin. Vaikutukset, jotka hän onnistuu selittämään, ovat yhtä rajallisia, yhtä vähäisiä. Mutta mitä syvemmälle hän tarkastelunsa avulla astuu teoksen kokonaisrakenteeseen, sitä paremmin hän pystyy erottamaan vaikutuksen kokonaisuuden sen oleellisissa aspekteissa. Siksi on tarpeen esittää ne kysymykset, joiden avulla voidaan tunkeutua työn perustavanlaatuiseen organisointiin.
ellauri141.html on line 796: Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta.
ellauri141.html on line 798: Viimeinen tsääntti X on kaikista pitkäveteisin. Siinä saarnaajana on poeetta. Hemmetin pitkiä listoja. Paljon choseja. Hyödyttömimmät hemmot on parhaita, niikö esim poeetat, eli "kertojat". "Man's own responsibility and glory". Joopa joo. An epic of the human soul. Voi vittu mitä torttua. Inhottavaa progress potaskaa. Bernard kirjoitti tän turauxen siitä alunperin ranskaxi vuonna 1959. Pohjustikohan se tätä Noobelia? Mä menin sinä vuonna kansakoulun ekalle luokalle.
ellauri141.html on line 800: Dag Hammarskjöld was committed to the arts. Though temperamentally a loner, and introvert, and a bachelor throughout his life (oliko se homo? Det finns inga bevis för att Dag Hammarskjöld var homosexuell. Misstankar verkar dock ha funnits: Eftersom han levde ensam började rykten spridas om att han skulle vara homosexuell och hans motståndare använde detta för att smutskasta honom), he would invite intellectuals and artists, the best of New York’s bohemia, to his Upper East Side apartment where he kept a pet, an African monkey called Greenback. People he invited to his generous dinners included the poet Carl Sandburg, the novelist John Steinbeck, the poet WH Auden, the diplomat George Kennan. Auden was the translator of Hammarskjöld’s posthumously published book of observations, ideas and poems called Waymarks. Hammarskjöld used his influence to get the poet Ezra Pound out of mental hospital. Back in Sweden, he inherited his father’s chair at the Swedish academy when the man died in 1953. The Swedish academy is the body that awards the Nobel Prize in literature. Hammarskjöld was instrumental in getting the rather obscure but doubtless brilliant French poet Saint John Perse his Nobel prize in 1960. He would sketch out the arguments for Perse’s candidacy during translation breaks at UN Security Council meetings.
ellauri142.html on line 51: Markku is described as the fat, large-bodied, ungainly, and socially awkward illegitimate son of an old Russian grandee. He is educated in France and returns to Russia as a misfit. His unexpected inheritance of a large fortune makes him socially desirable. Markku is ensnared by the fortune-hunting Kristina Curagina, whose eventual deception leaves him depressed and confused, spurring a spiritual odyssey that spans the novel.
ellauri142.html on line 53: At the opening of the novel, Markku is a young man who has recently returned to Russia to seek a career after completing his education abroad. Although a well-meaning, kind hearted young man, he is awkward and out of place in the Russian high society in whose circles he starts to move. Markku, though intelligent, is not dominated by reason, as his friend Prince Andrei Nikolayevich Balkongsky is. His lack of direction leads him to fall in with a group of profligate young men like Anatole Kuragin and Dolokhov whose pranks and heavy drinking cause mild scandals. After a particularly outrageous escapade in which a policeman is strapped to the back of a bear and thrown into a river, Markku is sent away from St. Petersburg. What happened to the poor bear?
ellauri142.html on line 134: One or more rituals involve a noose
ellauri142.html on line 143: Rituals help us physicalize our beliefs, desires, and commitments. For many, performing a weekly or monthly ritual is a profound physical, psychological or emotional workout. Rituals help people connect to themselves, their chosen communities, and their Gods.
ellauri142.html on line 167: Vittu mitä pellejä! Jo on lapsellista touhua. According to the historian David Stevenson, it was influential on Freemasonry as it was emerging in Scotland. Robert Vanloo (n.h.) states that earlier 17th century Rosicrucianism had a considerable influence on Anglo-Saxon Masonry. Hans Schick sees in the works of Comenius (1592–1670) the ideal of the newly born English Masonry before the foundation of the Grand Lodge in 1717. Comenius was in England during 1641. Their mission is to prepare the whole wide world for a new phase in religion, which includes awareness of the inner worlds and the subtle bodies, and to provide safe guidance in the gradual awakening of man's latent spiritual faculties during the next six centuries toward the coming Age of Aquariums. This is the dawning of it, judging by the sea levels. According to Masonic writers, the Order of the Rose Cross is expounded in a major Christian literary work that molded the subsequent spiritual beliefs of western civilization: The Divine Comedy (ca. 1308–1321) by Dante Alighieri.
ellauri142.html on line 366: Sen tähden ei sinun tulisi surra mitään tappamaasi olentoa. Ei sinun myöskään tulisi vapista, pitäen silmällä omaa velvollisuuttasi; sillä sotilaalle ei löydy mitään parempaa ajanvietettä kuin oikeutettu taistelu. Autuaat ovat ne sotilaat, oi Partha, jotka pääsevät sellaiseen taisteluun, joka tarjoutuu heille etsimättä kuin selkoselällään oleva taivaanportti. Sehän on kuin jihadia.
ellauri142.html on line 609: Spencer's reputation among the Victorians owed a great deal to his agnosticism. He rejected theology as representing the 'impiety of the pious.' He was to gain much notoriety from his repudiation of traditional religion, and was frequently condemned by religious thinkers for allegedly advocating atheism and materialism. Nonetheless, unlike Thomas Henry Huxley, whose agnosticism was a militant creed directed at 'the unpardonable sin of faith' (in Adrian Desmond's phrase), Spencer insisted that he was not concerned to undermine religion in the name of science, but to bring about a reconciliation of the two. The following argument is a summary of Part 1 of his First Principles (2nd ed 1867).
ellauri142.html on line 693: Tuleekohan tästäkään yhtään mitään, vaiko taas vaan Oiska Ketosen niinkuzuttu pannukakku.
ellauri142.html on line 720: The four classes were the Brahmins (priestly people), the Kshatriyas (also called Rajanyas, who were rulers, administrators and warriors), the Vaishyas (artisans, merchants, tradesmen and farmers), and Shudras (labouring classes). The varna categorisation implicitly had a fifth element, being those people deemed to be entirely outside its scope, such as tribal people and the untouchables. Eli paariat.
ellauri142.html on line 844: Luokkaerot näkyvät myös ravintotottumuxissa. Niitä ravintoaineita, jotka lisäävät elinvoimaa ja kasvattavat ruumiin substanssia ja jotka edistävät vahvuutta (voimaa), terveyttä, hyvinvointia ja mielenrauhaa, rakastavat latvakakkoset. Väkevät, happamat, suolaiset, tuliset, kasviksilla höystetyt ja huumaannuttavat ravintoaineet ovat syynä kipuihin, kärsimyksiin ja tauteihin; niistä pitävät ihmiset, joissa raajat on valtiaana. Pilaantunut, makunsa kadottanut, mädäntynyt, epäpuhdas ja jo pois heitettävä ravinto on tapas-ihmisistä miellyttävää. Ne oikein hakee niitä roskixista. Outoja.
ellauri142.html on line 1045: Smail wrote several books on the subject of psychotherapy, emphasizing the extent to which society is often responsible for personal distress. Critical of the claims made by psychotherapy, he suggests that it only works to the extent that the therapist becomes a friend of the patient, providing encouragement and support. Much distress, he says, results from current conflicts, not past ones, and in any case, damage done probably cannot be undone, though we may learn to live with it. He doubts whether 'catharsis', the process whereby it is supposed that understanding past events makes them less painful, really works. The assumption that depression, or any other form of mental distress, is caused by something within the person that can be fixed, is he argued, without foundation. He could thus be regarded as part of the 'anti-psychiatry' movement, along with R.D. Laing and Thomas Szasz, but where Laing emphasised family nexus as making psychosis understandable, Smail emphasises 'Interest' and power in relation to more everyday distress. These are integral to Western society, and, he suggests, considered out of bounds by most psychotherapists, who are themselves both constrained and complicit in protecting their own interests.
ellauri143.html on line 47: “At first, it may resemble a porcupine. But a closer look will tell it is actually looks like a rat,” he says. “It is actually the size of a coconut,” he says.
ellauri143.html on line 48: Although its medicinal properties have not been studied, traditional medicine practitioners use it for various purposes
ellauri143.html on line 57: The Bharatiya Janata Party (pronounced [bʱɑːɾət̪iːjə dʒənət̪ɑː pɑːrtiː] ( listen); English: Indian People's Party; abbr. BJP) is one of two major political parties in India, along with the Indian National Congress. It has been the ruling political party of the Republic of India since 2014. The BJP is a right-wing party, and its policy has historically reflected Hindu nationalist positions. It has close ideological and organisational links to the much older Rashtriya Swayamsevak Sangh (RSS). As of 2020, it is the country's largest political party in terms of representation in the national parliament and state assemblies and is by far the world's largest party in terms of primary membership, with the second largest party, the Communist Party of China, having about half the registered members of the BJP.
ellauri143.html on line 60: In the picture tweeted on Saturday (November 2), Thiruvalluvar, who is revered in Tamil Nadu for authoring Thirukkural, a collection of 1,330 life-advice couplets, is seen smeared with sacred ash and wearing a rudraksha necklace and upper-arm bracelets. This is an entirely new portrayal of the ancient poet whose pictures has so far shown him attired only in white and without religious symbols.
ellauri143.html on line 61: The picture was also accompanied by a couplet from the first chapter of Thirukkural — “Katradhanaal aaya Payanen kol VaalaRivan natraal Thozhaaar enin,” which translates to — “What profit have those derived from learning, who worship not the good feet of him who is possessed of pure knowledge?”
ellauri143.html on line 77: Intiassa kuukin on kummempi, tiesi Haloset.
ellauri143.html on line 84: The Kura has been widely admired by scholars and influential leaders across the ethical, social, political, economical, religious, philosophical, and spiritual spheres over its history. These include Ilango Adigal (never heard), Kambar (n.h.), Leo Tolstoy, Mahatma Gandhi, Albert Schweitzer (heard ok), plus Constantius Joseph Beschi, Karl Graul, George Uglow Pope, Alexander Piatigorsky, and Yu Hsi (all n.h.). The work remains to be translated. Oops correct that, the text has been translated into at least 40 Indian languages including English, making it one of the most translated ancient works. Ever since it came to print for the first time in 1812, the Kura text has never been out of print. Whole trainloads lie "left on read" in Sri Lanka.
ellauri143.html on line 165: His, whose clenched fists from the sense-gates five proceed.
ellauri143.html on line 222: Assistance given by those who ne'er received our aid,
ellauri143.html on line 377: Even to those that hate make no return of ill;
ellauri143.html on line 619: What powers so great as those of Destiny? Man's skill
ellauri143.html on line 709: Are words from mouth of those who walk in righteous ways.
ellauri143.html on line 716: Like those at draughts would play without the chequered square,
ellauri143.html on line 804: Luku 47. Aktiivinen ja ultraääni (Tunne prosessi): 461–470
ellauri143.html on line 817: To risk one´s all and lose, aiming at added gain,
ellauri143.html on line 856: Kinkun apurit. Explanation : Let (a minister) be chosen, after he has been tried by means of these four things, viz,-his virtue, (love of) money, (love of) sexual pleasure, and tear of (losing) life. And keep his relatives as hostages. Just tätä tematiikkaa oli valtaistuinpeleissä. Ei se ole vierasta kv. yrityxillekään. Steve Jobs varmaan luki näitä värssyjä. The Thirukkural way of Leadership. Mr. T. Kannan.
ellauri143.html on line 931: To smile on those that vex, with kindly face,
ellauri143.html on line 1007: Luku 68. Methersion Aktiivinen (verbiprosessi): 671–680
ellauri143.html on line 1080: Those who have nought all will despise;
ellauri143.html on line 1095: That is no land whose gifts with toil are bought.
ellauri143.html on line 1099: Of virtuous men, and those of ample wealth, call that a ´land´.
ellauri143.html on line 1107: Explanation : To those who have acquired an abundance of riches, the other two, (virtue and pleasure) are a piece of cake.
ellauri143.html on line 1154: Explanation : Gradually abandon without revealing (beforehand) the friendship of those who pretend inability to carry out what they (really) could do.
ellauri143.html on line 1192: Is fool whose foot intrudes where wise men meet.
ellauri143.html on line 1210: To those who know them not, complain not of your woes;
ellauri143.html on line 1211: Nor to your foeman's eyes infirmities disclose.
ellauri143.html on line 1215: Thus shall the pride of those that hate thee have an end.
ellauri143.html on line 1224: The joy of victory is never far removed from those
ellauri143.html on line 1233: Domestic life with those who don't agree,
ellauri143.html on line 1241: The chiefest care of those who guard themselves from ill,
ellauri143.html on line 1242: Is not to slight the powers of those who work their mighty will.
ellauri143.html on line 1259: Are those on whom the light of Fortune shines no more.
ellauri143.html on line 1373: Luku 103. Seiyaning toName (juomaprosessi): 1021–1030
ellauri143.html on line 1421: Explanation : Beggars rejoice exceedingly when they behold those who bestow (their alms) with kindness and courtesy.
ellauri143.html on line 1513: To those who 've proved love's joy, and now afflicted mourn,
ellauri143.html on line 1515: Explanation : To those who after enjoyment of sexual pleasure suffer for want of more, there is no help so efficient as the palmyra horse.
ellauri143.html on line 1534: My eyes know no repose for that same simple maid.
ellauri143.html on line 1536: Explanation : Mine eyes will not close in sleep on your mistress's account; even at midnight will I think of mounting her the palmyra horse.
ellauri143.html on line 1570: I am greatly pained to hear you call him a cruel man, just because your shoulders are reduced and your bracelets loosened. Tää selitys on aika törkeä! Eli poinzi on, että syytä ämmä vaan izeäsi kun olet rupsahtanut, ei se ole äijän vika.
ellauri143.html on line 1622: Explanation : Unusually great is the female simplicity of your maid whose beauty fills my eyes and whose shoulders resemble the bamboo.
ellauri143.html on line 1678: Kuitenkin vasta kolmenkympin kriisissä Siddhārtha oman kertomansa mukaan hylkäsi ylellisen elämän, leikkasi hiuksensa nätisti, puki ylleen okranvärisen mekon ja jätti kotinsa vanhempiensa kyyneleiden saattamana. Myöhempien ja dramaattisempien kertomusten mukaan hän lähti palatsista salaa hevosellaan muiden nukkuessa, jättäen peräänsä vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa Rahulan. Vittu mikä kusipää.
ellauri144.html on line 68: For Aristotle, youth and age represent extremes of excess and deficiency: the young (neoi) are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive, careless about money, simple, trusting, hopeful, lofty-minded; they have courage and a sense of shame; they enjoy friends and laughter; they live by honor, not advantage; they tend to hybris; in short, their failings are those of vehemence and excess. Whereas older men (presbyteroi) past their prime have the diametrically opposite failings, of deficiency: their experience of life makes them uncertain, suspicious, small-minded, ungenerous, worried about money, fearful, cold-tempered, grasping after life, and selfish; they live by the code of advantage; they are shameless and pessimistic; they live mostly in memory, talk about the past, complain a lot; they are slaves to gain; in short, both their desires and their ability to gratify them are weak.
ellauri144.html on line 70: The Greeks were creative but, like puellae, they lacked steadiness of purpose. From the Roman point of view, they were puerile, they just “fooled around” (nugari). Romans are brought up to be serious and businesslike, moralistic and
ellauri144.html on line 110: I'm ruled by pussy. I yearn for it, can't believe my luck at some of the glorious muff that comes my ugly, long-nosed way but I treat it badly. I guess only my mother's would really do. Mikä surkeus laskeutuukaan minuun kun viimeinen tippa nytkähtää räpylään.
ellauri144.html on line 136: Stand up! Those who refuse to be slaves!
ellauri144.html on line 181:
ellauri144.html on line 188: Miguelito Valdesin ja Tito Puentesin hittejä on Guantanamera, kuubalainen, tarkemmin sanoen guantanamolainen guajira- eli maalaistyttölaulu. Guantanamon on jenkkipirulaiset sittemmin tehneet kuuluisaxi oranssiasuisten ählämien vesikidutuxella. Se esitettiin erään syntytarinan mukaan ensimmäisen kerran kesällä 1929. Joseíto Fernández esitti laulua juontamassaan radio-ohjelmassa 1930-luvulla ja teki siihen uuden sanoituksen joka viikko. Sanoitusten aiheina oli päivänpoliittisia tapahtumia ja skandaaleja tai esimerkiksi sokerin hintaa käsitelleitä uutisia. 1950-luvulla lauluun liitettiin José Martín runoja, jolloin sen suosio kasvoi entisestään. Pete Seeger kuuli laulun vuonna 1962 ja alkoi esittää sitä omissa konserteissaan. Kalifornialaisen The Sandpipers -yhtyeen levytys oli Billboard Hot 100 -listan yhdeksännellä sijalla vuonna 1966. Sen myötä Guantanamera nousi maailmanlaajuisesti tunnetuksi. Celia Cruzin esittämiä Guantanamera-versioita on julkaistu monilla levyillä.
ellauri144.html on line 263: The United States has long maintained a military base at Guantanamo in Cuba. This makes the U.S. adaptation of the song a multi-layer statement, to put it mildly. It's typically sung by freedom activists who would perhaps like to see that illegally torturing prison and military base close for good, though they don't usually employ the song to that end.
ellauri144.html on line 312: Hammaslääkäri kysyi tänä aamuna tehdäänkö kruunu vaiko samanlainen paikka kuin ennenkin. Edellinen kesti 10v. Sanoin että laita paikka, hyvällä onnella sitä ei tarvi enää uusia. Sillä oli tällä kertaa hammashoitaja. Sanoin että sehän on 100% parannus edelliskäyntiin verrattuna. Hammaslääkäri (jonka nimi oli Närvänen) ehkä vähän närkästyi ja sanoi: Niin, on se prosenttilasku ihmeellistä. Hizi kyllä ollaan vääräleukaisia savolaisia, Pirkko Hiekkalan poikia! Sainpas sanottua!
ellauri144.html on line 360: And I am dumb to tell the crooked rose Ja mä olen mykkä kertomaan kierolle ruusulle
ellauri144.html on line 392: Dylan Marlais Thomas (27 October 1914 – 9 November 1953 = 39v) was a Welsh poet and writer whose works include the poems "Do not go gentle into that good night" (Josta suomenruozalainen leijakirjailija otti "Älä mene yxin yöllä ulos") and "And death shall have no dominion"; the "play for voices" Under Milk Wood; and stories and radio broadcasts such as A Child´s Christmas in Wales and Portrait of the Artist as a Young Dog. He became widely popular in his lifetime and remained so after his death at the age of 39 in New York City. By then he had acquired a reputation, which he had encouraged, as a "roistering, drunken and doomed poet".
ellauri144.html on line 394: Dylan Thomas was born on 27 October 1914 in Swansea, the son of Florence Hannah (née Williams; 1882–1958), a seamstress, and David John Thomas (1876–1952), a teacher. His father had a first-class honours degree in English from University College, Aberystwyth and ambitions to rise above his position teaching English literature at the local grammar school, which he never did. Thomas had one sibling, Nancy Marles (1906–1953), who was eight years his senior. The children spoke only English, though their parents were bilingual in English and Welsh, and David Thomas gave Welsh lessons at home. Thomas´s father chose the name Dylan, which could be translated as "son of the sea", after Dylan ail Don, a character in The Mabinogion. (Mulla on se, mutten ole lukenut.) His middle name, Marlais, was given in honour of his great-uncle, William Thomas, a Unitarian minister and poet whose bardic name was Gwilym Marles. Se oli se silverbäk jota ne kaikki koittivat apinoida. Dylan, pronounced ˈ [ˈdəlan] (Dull-an) in Welsh, caused his mother to worry that he might be teased as the "dull one" (which he was). When he broadcast on Welsh BBC, early in his career, he was introduced using this pronunciation. Thomas favoured the Anglicised pronunciation and gave instructions that it should be Dillan /ˈdɪlən/. He was fed up with the "dull one" joke. in 1914. In 1931, when he was 16, Thomas, an undistinguished pupil, left school to become a reporter for the South Wales Daily Post, only to leave under pressure 18 months later.
ellauri144.html on line 461: Mooses Aaron Pinehas (n.h. kz. Phineas)
ellauri144.html on line 469: Joosef Sem Set ja Adam
ellauri144.html on line 541: The Red Badge of Courage garnered widespread acclaim, what H. G. Wells called "an orgy of praise" shortly after its publication, making Crane an instant celebrity at the age of twenty-four. The novel and its author did have their initial detractors, however, including author and veteran Ambrose Bierce. Adapted several times for the screen, the novel became a bestseller. It has never been out of print and is now thought to be Crane´s most important work and a major American text.
ellauri144.html on line 544: Ambrose Gwinnett Bierce (June 24, 1842 – circa 1914) was an American short story writer, journalist, poet, and Civil War veteran. His book The Devil´s Dictionary was named as one of "The 100 Greatest Masterpieces of American Literature" by the American Revolution Bicentennial Administration. His story "An Occurrence at Owl Creek Bridge" has been described as "one of the most famous and frequently anthologized stories in American literature", and his book Tales of Soldiers and Civilians (also published as In the Midst of Life) was named by the Grolier Club as one of the 100 most influential American books printed before 1900.
ellauri144.html on line 552: Like Poe, Bierce professed to be mainly concerned with the artistry of his work, yet critics find him more intent on conveying his misanthropy and pessimism. His bare, economical style of supernatural horror is usually distinguished from the verbally lavish tales of Poe. In his lifetime, Bierce was famous as a California journalist dedicated to exposing the truth as he understood it, regardless of whose reputations were harmed by his attacks. For his sardonic wit and damning observations on the personalities and events of the day, he became known as "the wickedest man in San Francisco." Tälläisiä löytyy Ambrosen pirun raamatusta:
ellauri144.html on line 576: Laziness. Unwarranted repose in manner of a person of low degree.
ellauri144.html on line 619: Raffalovich (1860-1960) et du poète militant homosexuel Marc-André Raffalovich
ellauri144.html on line 631: lui.
ellauri144.html on line 634: homosexuelles. Le courant libéral accepte le ministère ecclésial de personnes
ellauri144.html on line 635: homosexuelles et célèbre les mariages entre personnes de même sexe. Le courant
ellauri144.html on line 636: modéré fait une différence entre les pratiques homosexuelles et les personnes
ellauri144.html on line 637: homosexuelles à respecter et à aimer. Certaines Églises ont adopté des positions
ellauri144.html on line 654: "2357 Homosexuality refers
ellauri144.html on line 659: Scripture, which present homosexual acts as acts of grave depravity [Gen. 19:1-29,
ellauri144.html on line 661: homosexual acts are intrinsically disordered [Persona Humana 8]. They are contrary
ellauri144.html on line 662: to the natural law. They close the sexual act to the gift of life. They do not
ellauri144.html on line 665: deep-seated homosexual tendencies is not negligible. They do not choose their
ellauri144.html on line 666: homosexual condition; for most of them it is a trial. They must be accepted with
ellauri144.html on line 671: 2359 Homosexual persons are called to chastity. By the virtues of self-mastery that teach them inner freedom, at times by the support of disinterested friendship, by prayer and sacramental grace, they can and should gradually and resolutely approach Christian perfection. The rest of us can fuck to our hearts´ content as soon as the priest has said the magic word.
ellauri144.html on line 687: The term "metaverse" has its origins in the 1992 science fiction novel Snow Crash as a portmanteau of "meta" and "universe." It has since gained notoriety as a buzzword for promotion, and as a way to generate hype for public relations purposes by making vague claims for future projects. Information privacy and user addiction are concerns within the metaverse, stemming from challenges facing the social media and video game industries as a whole.
ellauri144.html on line 691: Mark Zuckerberg in MBTI? Other websites have him as either a INTP or INTJ. I’m going with INTJ, he was an early achiever, while INTPs can often be late bloomers, this is due to the late development of the Judging function. INTJs also tend to be more focused, serious, follow traditions and rules. While the types have many similarities, INTJ seems to be the closer match. Väpelö hörhö nörtti kimmo. Propellipää - luovaa kirpunnyljentää. Sitäpä sitä. Saatanan jutku. Metatron meni neuvomaan Aabrahamille miten Iisakki olis paras uhrata. Viime minuutilla tuli peruutus: kyllä mulle tänään oikeastaan maistuiskin paremmin toi syntipukki. Lisäohjeita albumissa 115.
ellauri144.html on line 707: Huan Hose Himénez ja sen aasi Harmo
ellauri144.html on line 753: no sé cómo, va acercándose, en tiedä miten, alkoi lähetä,
ellauri145.html on line 48: Fatty dans sa « Ford Economy Spéciale » (une caisse à savon motorisée) et Al Clove (Picratt dans la version française) sur son Grand-bi se rendent chez le fermier voisin. Le premier est follement amoureux de Winnie, sa fille et vient lui rendre visite. Le second est porteur d’un message de son père qui propose au fermier de le marier à sa fille en échange de la moitié de ses terres. Al n’est pas très malin mais Fatty n’est qu’un garçon de ferme sans le sou. Malgré l´amour que porte Winnie à Fatty, le fermier n"hésite pas une seconde et est intraitable.
ellauri145.html on line 49: Fatty doit avoir recours à la ruse pour parvenir à ses fins. Ayant saboté le plat de cette dernière, il fait chasser la cuisinière et Lucrecia Borgia (Fatty travesti) est engagée pour la remplacer et lui permet d´investir la place. Mais les choses ne traînent pas et la cérémonie de mariage commence.
ellauri145.html on line 50: Heureusement pour nos amoureux, le tout nouveau pasteur est très nerveux car c´est sa première célébration d´un mariage. Lucrecia propose alors une répétition où elle veut bien tenir le rôle du futur mari. Sitôt dit, sitôt fait. Fort de cela, au beau milieu de la véritable cérémonie qui débute, notre héros s´interpose et dévoile son identité en déclarant être déjà marié à Winnie !
ellauri145.html on line 70: André Breton est né le 19 février 1896 à Tinchebray en Normandie, où il passe ses quatre premières années. Fils unique de Louis-Justin Breton, gendarme né dans les Vosges, il est issu de la petite bourgeoisie catholique dont la mère impose une éducation rigide, il passe une enfance sans histoire à Pantin (Seine-St-Denis3), dans la banlieue nord-est de Paris.
ellauri145.html on line 91: Piha-Anteron mustan huumorin antologia sisältää seuraavia otteita. Antero on kirjoittanut kaikkiin d´Alembertmaisesti pikku johdannon. Tähän paasaelmaan laitan mukaan Anteron esipuheet, jossa se selittää mikä kulloinkin on kaskun kärkenä. Joo mä tiedän: nää on kaikki vähän samanlaisia biliöösejä luusereita kuin ize Antero! Antero on ennen kaikkea pirun kiukkuinen. Sen musta huumori on ukkosenjohdatin, kun oikeasti tekis mieli mennä ampumaan laahusta ja särkemään näyteikkunoita.
ellauri145.html on line 94: Swift on Anteron käsityxen mukaan eka jonka kokonainen vizikirja säilyi jälkimaailmalle. Rabelaisia ei lasketa, koska se nauroi mukana. Swift vihas apinakööriä, mutta pysytteli piispana ja shtuppi mielellään Varinaa, Stellaa ja Vanessaa. Se lahos latva edellä ja testamenttasi mielisairaalallensa miljoonan. Instructions aux domestiques vaikuttaa yhtä hauskalta kuin Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ja on yhtä oikealla. Ratkaisuxi köyhien sikiämiselle Swift ehdottaa lasten syöntiä. Vanha vizi, ei naurata. Mixei mieluummin lyödä lihoixi vanhoja lihavia piispoja sekä leukavia subrealisteja. Alaston apina on kuin luuta, paizi päällään seisova, se oivaltaa vielä lopuxi, mutta kuluu kuin se naisten kädessä. Haha. Vitun misogyynejä. Swiftin yhden rivin turauxet on käyt.kaz 1-1 samoja kuin happovaivaisella Ambrose Biercellä.
ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.
ellauri145.html on line 111: The transformation of labor into pleasure is the craziest idea in Fourier´s giant socialist utopia," said Marcuse. He had a concern for the sexually rejected; jilted suitors would be led away by a corps of "fairies" who would soon cure them of their lovesickness, and visitors could consult the card-index of personality types for suitable partners for casual sex. He also defended homosexuality as a personal preference for some people. Fourier sexualizes work itself—the life of the Phalanstery is a continual orgy of intense feeling, intellection, & activity, a society of lovers & wild enthusiasts.
ellauri145.html on line 112: Fourier was also a supporter of women´s rights in a time period when misogynic influences like Jean-Jacques Rousseau were prevalent. Fourier is credited with having originated the word feminism in 1837. Fourier believed that all important jobs should be open to women on the basis of skill and aptitude rather than closed on account of gender. He spoke of women as individuals, not as half the human couple. Fourier saw that "traditional" marriage could potentially hurt woman´s rights as human beings and thus never married. Writing before the advent of the term ´homosexuality´, Fourier held that both men and women have a wide range of sexual needs and preferences which may change throughout their lives, including same-sex sexuality and androgénité. He argued that all sexual expressions should be enjoyed as long as people are not abused, and that "affirming one´s difference" can actually enhance social integration. Stark raving mad, he was!
ellauri145.html on line 164: Joseph-Pierre Borel d´Hauterive , joka tunnettiin nimellä Petrus Borel (26. kesäkuuta 1809 – 14. heinäkuuta 1859), oli ranskalainen romanttisen liikkeen kirjailija. Petrus Borel, hän syntyi Lyonissa, kahdestoistaosana rautakauppiaan neljästätoista lapsesta. Hän opiskeli arkkitehtuuria Pariisissa, mutta jätti sen kirjallisuuden vuoksi. Lempinimellä le Lycanthrope ("susimies") ja Pariisin böömiläisten ympyrän keskus hänet tunnettiin ylellisestä ja omalaatuisesta kirjoituksestaan, joka esikuvasi surrealismia . Hän ei kuitenkaan menestynyt rautakaupallisesti, ja lopulta hänen ystävänsä, mukaan lukien Théophile Gautier, löysivät hänet pieneen virkaan . Häntä pidetään myös poète mauditina , kuten Aloysius Bertrand tai Alice de Chambrier. Borel kuoli Mostaganemissa noin vuonna 1859 auringonpistoxeen. Hän oli aiheena elämäkerran Enid Starkie , Petrus Borel: Tällä Lycanthrope (1954).
ellauri145.html on line 173: Baudelaire: j´ai toujours eu quelque sympathie pour ce malheureux écrivain dont le génie manqué, plein d´ambition et de maladresse, n´a su produire que des ébauches minutieuses, des éclairs orageux, des figures dont quelque chose de trop bizarre… altère la native grandeur.»
ellauri145.html on line 212:
ellauri145.html on line 214: Un an plus tard, sa mère se remarie avec le chef de bataillon Jacques Aupick. C´est à l´adolescence que le futur poète s´opposera à ce beau-père interposé entre sa mère et lui. « Lorsqu´il arrive à Lyon, Charles a dix ans et demi… À l´égard de son beau-père aucune hostilité n´est alors perceptible. ».
ellauri145.html on line 217: « S´il va haïr le général Aupick, c´est sans doute que celui-ci s´opposera à sa vocation. C´est surtout parce que son beau-père lui prenait une partie de l´affection de sa mère. […] Une seule personne a réellement compté dans la vie de Charles Baudelaire : sa mère. »
ellauri145.html on line 233: Dandy endetté, Baudelaire est placé sous tutelle judiciaire et mène dès 1842 une vie dissolue. Il commence alors à composer plusieurs poèmes des Fleurs du mal. Critique d´art et journaliste, il défend Delacroix comme représentant du romantisme en peinture, mais aussi Balzac lorsque l´auteur de La Comédie humaine est attaqué et caricaturé pour sa passion des chiffres ou sa perversité présumée. En 1843, il découvre les « paradis artificiels » dans le grenier de l´appartement familial de son ami Louis Ménard, où il goûte à la confiture verte. Même s´il contracte une colique à cette occasion, cette expérience semble décupler sa créativité (il dessine son autoportrait en pied, très démesuré) et renouvellera cette expérience occasionnellement sous contrôle médical, en participant aux réunions du « club des Haschischins ». En revanche, son usage de l´opium est plus long : il fait d´abord, dès 1847, un usage thérapeutique du laudanum17, prescrit pour combattre des maux de tête et des douleurs intestinales consécutives à une syphilis, probablement contractée vers 1840 durant sa relation avec la prostituée Sarah la Louchette. Comme De Quincey avant lui, l´accoutumance lui dicte d´augmenter progressivement les doses. Croyant ainsi y trouver un adjuvant créatif, il en décrira les enchantements et les tortures.
ellauri145.html on line 242: Le 21 septembre 1844, maître Narcisse Ancelle, notaire de la famille, est officiellement désigné comme conseil judiciaire qui lui alloue une pension mensuelle de 200 francs. En outre, Baudelaire doit lui rendre compte de ses faits et gestes. Cette situation infantilisante inflige à Baudelaire une telle humiliation qu´il tente de se suicider d´un coup de couteau dans la poitrine le 30 juin 1845. Outre sa réputation de débauché, Baudelaire passait pour homosexuel auprès de certains de ses amis: « C´est moi-même », écrit-il « qui ai répandu ce bruit, et l´on m´a cru »
ellauri145.html on line 246: Le 15 juillet 1848 paraît, dans La Liberté de penser, un texte d´Edgar Allan Poe traduit par Baudelaire : Révélation magnétique. À partir de cette période, Baudelaire ne cessera de proclamer son admiration pour l´écrivain américain, dont il deviendra le traducteur attitré. La connaissance des œuvres de Poe et de Joseph de Maistre atténue définitivement sa « fièvre révolutionnaire ». Plus tard, il partagera la haine de Gustave Flaubert et de Victor Hugo pour Napoléon III, mais sans s´engager outre mesure d´un point de vue littéraire (« L´Émeute, tempêtant vainement à ma vitre / Ne fera pas lever mon front de mon pupitre »).
ellauri145.html on line 281: Celle poétique, bien sûr, comme on l'entend généralement, bien loin de la mélancolie maladive, qui à défaut de torturer les âmes, désigne ce point de chute où la névrose rejoint la psychose.
ellauri145.html on line 331: Je suis un vieux boudoir plein de roses fanées, Olen vanha bidee täynnä kuihtuneita ruusuja,
ellauri145.html on line 404: Roger Tichborne, heir to the noble and filthy rich Tichborne family´s title and fortunes, was presumed to have died in a shipwreck in 1854 at age 25. His mother clung to a belief that he might have survived, and after hearing rumours that he had made his way to Australia, she advertised extensively in Australian newspapers, offering a reward for information. In 1866, a Wagga Wagga butcher known as Thomas Castro came forward claiming to be Roger Tichborne. Although his manners and bearing were unrefined, he gathered support and travelled to England. He was instantly accepted by Lady Tichborne as her son, although other family members were dismissive and sought to expose him as an impostor. During protracted enquiries before the case went to court in 1871, details emerged suggesting that the claimant might be Arthur Orton, a butcher´s son from Wapping in London, who had gone to sea as a boy and had last been heard of in Australia. After a civil court had rejected the claimant´s case, he was charged with perjury; while awaiting trial he campaigned throughout the country to gain popular support. In 1874, a criminal court jury decided that he was not Roger Tichborne and declared him to be Arthur Orton. Before passing a sentence of 14 years, the judge condemned the behaviour of the claimant´s counsel, Edward Kenealy, who was subsequently disbarred because of his conduct.
ellauri145.html on line 416: Je fuirai la vie et ses lois moroses! Pakoon elämää ja sen tylsää lakia!
ellauri145.html on line 417: Et je cueillerai d´immortelles roses Ja mä poimin kuolemattomia ruusuja
ellauri145.html on line 436: Charles Cros Émile-Hortensius-Charles Cros (October 1, 1842 – August 9, 1888) was a French poet and inventor. He was born in Fabrezan, Aude, France, 35 km to the East of Carcassonne. Cros was a well-regarded poet and humorous writer. He developed various improved methods of photography including an early color photo process. He also invented improvements in telegraph technology. In the early 1870s Cros had published with Mallarmé, Villiers and Verlaine in the short-lived weekly Renaissance littéraire et artistique, edited by Emile Blémont. His poem The Kippered Herring inspired Ernest Coquelin to create what he called monologues, short theatrical pieces whose format was copied by numerous imitators. The piece, translated as The Salt Herring, was translated and illustrated by Edward Gorey. He spent years petitioning the French government to build a giant mirror that could be used to communicate with the Martians and Venusians by burning giant lines on the deserts of those planets. He was never convinced that the Martians were not a proven fact, nor that the mirror he wanted was technically impossible to build. Tästä hepusta tulee mieleen Spede Pasanen ja sen hiihtolinko.
ellauri145.html on line 512: Friedrich Nietzsche, Karl Marx and Charles Darwin are the great triumvirate of 19th-century thinkers whose ideas still have huge impact today. Nietzsche was philosophy’s supreme iconoclast; his sayings include “God is dead” and “There are no facts, only interpretations”. Highly relevant, yet his association with concepts such as the Übermensch, master morality, slave morality and, possibly most dangerous, the will to power, have also contributed to him being widely misinterpreted. There are three myths in particular that need dynamiting: that his politics were on the far right, he was a misogynist and he lacked a sense of humour. Of a sort.
ellauri145.html on line 516: Condemned by ill health and abysmal eyesight to convey his philosophy in short, aphoristic bursts, Nietzsche knew the power of raising a bubble of laughter, only to puncture it as you ponder the further meaning: “Is man God’s mistake, or is God man’s mistake?” “Man does not strive for happiness; only the Englishman does that” – a dig at Jeremy Bentham and John Stuart Mill. “Possession usually diminishes the possession.” “Never trust a thought that occurs to you indoors.” He even makes fun of his readers: “The worst readers are those who behave like plundering troops: they take away a few things they can use, dirty and confound the remainder, and revile the whole.” Vittu miten säälittäviä on yrityxet osoittaa että jyrkät tyypit olis jotenkin humoristisia. Ei ne vaan ole.
ellauri145.html on line 518: Ernst Krieck, a prominent Nazi ideologue, sarcastically remarked that apart from the fact that Nietzsche was not a socialist, not a nationalist and opposed to racial thinking, he might have been a leading National Socialist thinker.
ellauri145.html on line 528: Heidegger purposefully misrepresented the teachings of Nietzsche in order to distance himself from his own past, and this analysis has stood for some time as the authoritative reading of Nietzsche. This reading is slowly being undone by Nietzsche scholars, but slowly because many scholars refuse to amend the inauthentic reading they have inherited.
ellauri145.html on line 551: Although there is certainly a bias toward “masculinity” in Nietzsche’s works, this does not necessarily mean what it is presumed to mean. “Masculinity” is not, for instance a code word for “male”. It does not apply as a broad category to those who have a certain set of genitals. In fact what the term means is having the sort of virtues that one might have typically related to the masculine virtues that were considered admirable at various times in the past. These include courage, transcendence of petty emotional concerns, fearlessness in the face of death, and so on. Intellectual courage was a particular attribute that Nietzsche was trying to encourage in his readers though his appeal to the term, “masculinity”.
ellauri145.html on line 675: Mal odöörissä ei säästellä hulluutta eikä järkeä, tehosekottimeen vaan ja on-nappia.
ellauri145.html on line 678: Les Chants de Mal Odor. Ce sont un ouvrage poétique en prose de 1869, composé de six parties nommées « chants ». Il s´agit de la première des trois œuvres de l´auteur Isidore Ducasse plus connu sous le pseudonyme de comte de Lautréamont. Le livre ne raconte pas une histoire unique et cohérente, mais est constitué d´une suite d´épisodes dont le seul fil conducteur est la présence de Maldoror, un personnage mystérieux et maléfique. The misanthropic, misotheistic character Maldoror is a figure of evil who has renounced conventional morality. Tulee tosta mieleen että Figura-liivejä mainostettiin ennen lehdissä.
ellauri145.html on line 699: Là-bas did strike a serious blow to the public’s conception of Naturalism. The novel, which opens with a two-page invective against Naturalism, was serialized in L’Echo de Paris, beginning on February 16, 1891. Huysmans’s protagonist, Durtal, feebly defends himself against his friend, Des Hermies, who maligns Naturalism as “du cloportisme” (siiramaisuudesta) while accusing it of having sold out: “Il a vanté l’américanisme nouveau des moeurs, abouti à l’éloge de la force brutale, à l’apothéose du coffre-fort. Par un prodige d’humilité, il a révéré le goût nauséeux des foules, et, par cela même, il a répudié le style, rejeté toute pensée altière, tout élan vers le surnaturel et l’au-delà...” (XII, 1, 6-7).
ellauri145.html on line 709: When Zola was interviewed for this series on March 31, one month after Là-bas had begun to appear, even he admitted that it was possible that Naturalism was drawing to a close: “C’est possible. Nous avons tenu un gros morceau du siècle, nous n’avons pas à nous plaindre; et nous représentons un moment assez splendide dans l’évolution des idées au dix-neuvième siècle pour ne pas craindre d’envisager l’avenir” (XII, 653).
ellauri145.html on line 727: During his schooling at the Imperial Lycée of Saint-Brieuc where he studied from 1858 until 1860, he fell prey to a deep depression, and, over several freezing winters, contracted the severe rheumatism which was to disfigure him severely. He blamed his parents for having placed him there, far from his family´s care and affection. Difficulties in adapting to the harsh discipline of the college´s noble débris (distinguished relics, i.e., teachers) gradually developed those characteristics of anarchic disdain and sarcasm which were to give much of his verse its distinctive voice.
ellauri145.html on line 731: Close-packed, linked to the ocean and his Breton roots, and tinged with disdain for Romantic sentimentalism, his work is also characterised by its idiomatic play and exceptional modernity. He was praised by both Ezra Pound and T. S. Eliot (whose work he had a great influence on). Many subsequent modernist poets have also studied him, and he has often been translated into English.
ellauri145.html on line 841: Brille une épingle à tête d´or On sievän pyllyverhosen
ellauri145.html on line 842: Comme un gros insecte qui dort. Kuin kärsä kuolleen perhosen.
ellauri145.html on line 861: Vous proposer... le mariage, Tehdä ehdotuxia.. vaikka naima-,
ellauri145.html on line 884: Je n´oserais voir ton corsage ; En uskaltaisi uida sun liiveihin;
ellauri145.html on line 976: Moi, juif, je doute de l´Amour, Mä, moosesnenä, epäilen mun lempeä,
ellauri145.html on line 1018: Je puis donc y mettre un baiser Mä voin painaa siihen suukkosen
ellauri145.html on line 1059: This paper offers a detailed reading of Rimbaud´ s "obscure" prose pom "Dévotion" from the Illuminations. The reading is based on the central principle that the text is modelled on the form of devotional prayer, a model that Rimbaud adopts only to parody it and transgress against it. Kaikki lukijat on yhtä mieltä että tää on Rimbaudin sepustuxista sekopäisin. Vaik kyllä se aina varoo olemasta selväsanainen, se on epädekadenttia. R. is extremely fond of mystifying his readers.
ellauri145.html on line 1119: Vitalie Rimbaud vers l’âge de quinze ans avait la peau claire, les cheveux châtain foncé et les yeux bleus de son frère Arthur. Vitalie meurt le 18 décembre 1875, à l´âge de dix-sept ans passés, d’une synovite tuberculeuse, dite tuberculose des articulations. Arthur Rimbaud assiste à son enterrement le crâne rasé4, en signe de deuil5.
ellauri145.html on line 1166: In 1912, novelist Jules Romains, who had obtained copies of God´s Mystery and The Human Origins, set up, with the help of fellow hoaxers, a rigged election for a "Prince of Thinkers". Unsurprisingly, Brisset got elected. The Election Committee then called Brisset to Paris in 1913, where he was received and acclaimed with great pomp. He partook in several ceremonies and a banquet and uttered emotional words of thanks for this unexpected late recognition of his work. Newspapers exposed the hoax the next day.
ellauri145.html on line 1176: Melkoinen bestiary etu-ja sukunimillä. Never heard prosentti on kymmenissä, mutta vähenee koko ajan. Vika näiden kanssa on etne tuppaa unohtumaan saman tien. Ei näin vanhana saa enää aikaan pysyviä muistijälkiä.
ellauri145.html on line 1230: Kyselyyn vastasi 1134 henkilöä. Heistä 87 prosenttia oli itse kokenut mielenterveysongelmia. LOL.
ellauri145.html on line 1242: Unen neitosella kapea on uuma
ellauri146.html on line 69: Ottavio Piccolomini, 1st Duke of Amalfi (11 November 1599 – 11 August 1656) was an Italian nobleman whose military career included service as a Spanish general and then as a field marshal of the Holy Roman Empire. Pisti hönöön ruozalaisille 30-vuotisessa sodassa.
ellauri146.html on line 82: Ja, was in aller Welt sitzt nun so, daß es aussieht wie ich, wenn ich Federn kaue? Wo bekomme ich hier ein schickliches Bild her? Ich will ans Fenster springen und sehen, ob ich draußen nichts Ähnliches erblicke! (Er macht das Fenster auf und sieht ins Freie.) Dort sitzt ein Junge und kackt – Ne, so sieht es nicht aus! – Aber drüben auf der Steinbank sitzt ein zahnloser Bettler und beißt auf ein Stück hartes Brot – Nein, das wäre zu trivial, zu gewöhnlich! (Er macht das Fenster wieder zu und geht in der Stube umher.) Hm, hm! fällt mir denn nichts ein? Ich will doch einmal alles aufzählen, was kauet. Eine Katze kauet, ein Iltis kauet, ein Löwe – Halt! ein Löwe! – Was kauet ein Löwe? Er kauet entweder ein Schaf, oder einen Ochsen, oder eine Ziege, oder ein Pferd – Halt! ein Pferd! – Was dem Pferde die Mähne ist, das ist einer Feder die Fahne, also sehen sich beide ziemlich ähnlich – (jauchzend.) Triumph, da ist ja das Bild! Kühn, neu, calderonisch!
ellauri146.html on line 118: Wie er sich selbst zu dieser seichten Belletristik stellt, darüber läßt er uns nicht im Unklaren. Herr Mollfels, eine der Hauptpersonen des Stückes giebt einem Schriftsteller Rattengift gute Lehren. »Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt und wenn es auch nur nasser Dreck wäre. Vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Charpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, eine dieser Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten mild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakespeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear [ganz berechtigt, vgl. Album 198] ein bombastischer Saustall genannt würde; ja manche Recensenten geben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach »der bezauberten Rose« emporzubilden, oder gebieten dem Shakespeare, fleißig in den Romanen der Helmine von Chezy und der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.«
ellauri146.html on line 166: MOLLFELS. Soll ich ihnen was vorschlagen? Dichten Sie künftig nichts als Trauerspiele! Wenn Sie denselben nur die gehörige Mittelmäßigkeit verleihen, so ist es unmöglich, daß Sie nicht den rauschendsten Applaus einernteten! Sie müssen insbesondere den Plan der Stücke hübsch winzig und flach gestalten, sonst möchte ihn nicht jeder kurzsichtige Schafskopf überblicken können, – Sie müssen dem Verstande und dem Forschungsgeiste der Leser nicht das geringste zumuten und wenn durch ein Unglück eine hervorstechende Szene mit unterlaufen sollte, sorgfältig hinterdrein bemerken, was sie abzwecke und in welcher Beziehung auf das Ganze sie zu nehmen sei, – Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt, und wenn es auch nur nasser Dreck wäre, – vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie entweder wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Scharpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, um diese Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten wild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakspeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear ein bombastischer Saustall genannt würde; ja, manche Rezensenten gäben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach der Bezauberten Rose emporzubilden, oder geböten dem Shakspeare, fleißig in den Romanen der Helmina von Chezy oder der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.
ellauri146.html on line 262: Stirner työskenteli opettajana tyttöjen kymnaasissa kirjoittaessaan pääteoksensa Der Einzige und sein Eigentum (Ego ja hänen oma), joka oli polemiikkia Hegeliä ja nuorhegeliläisiä, kuten Ludwig Feuerbachia ja Bruno Baueria, mutta myös kommunisteja kuten Wilhelm Weitlingia ja anarkisteja kuten Pierre-Joseph Proudhonia, vastaan. Hän erosi opettajantoimestaan teoksen aiheuttamien kiistojen vuoksi.
ellauri146.html on line 412: Vignyn esikoiskokoelma Poèmes ilmestyi 1822. Niihin aikoihin hän kirjoitti myös mestariteoksensa Moïse (suom. Mooses) ja Éloa, ja ne sekä Le déluge ilmestyivät ensin kokoelmassa Poèmes antiques et modernes (1826). Hän yritti vielä 1823 rintamalle Espanjaa vastaan mutta päätyi reserviin ja kirjoitti lohdukseen runon "Le cor" Rolandin kuolemasta ja Walter Scottin tyylisen historiallisen romaanin Cinq-Mars ou une conjuration sous Louis XIII (1826, Cinq-mars eli Eräs salaliitto Ludvig XIII:nen aikana, suom. K. Cronstedt 1879), joka sai suuren suosion. Hän erosi armeijasta kapteenin arvoisena 31-vuotiaana 1828 ja solmi samana vuonna avioliiton Lydia Bunburyn kanssa.
ellauri146.html on line 485: Force l’Homme à chercher un sein où reposer, Pakottaa miehen asentoon tai lepoon,
ellauri146.html on line 502: « Et d’un sang précieux sait arroser ses pas. » Lattialämmitystä parempi on uhrin veri.
ellauri146.html on line 619: 
ellauri146.html on line 620:
ellauri146.html on line 636: The Lionizing piece is obviously a quiz on N. P. Willis, and is also a parody on a story by Bulwer. Willis went abroad in 1831, and sent home to the New-York Mirror a series of newsletters, known when collected in book form as Pencillings by the Way. He got into a duel, happily bloodless, with the novelist Captain Marryat. More important to him was the friendship of Lady Blessington. That once world-renowned widow wrote books and edited annuals, to one of which even Tennyson contributed. Now she is remembered chiefly for her salons in London. Believing that some ladies, disapproving of her supposed liaison with Count D’Orsay, would not come to her parties, she invited gentlemen only. Through her Willis met most of the English literati.
ellauri146.html on line 638: Woodberry (Edgar Allan Poe, 1885, p. 85, and Life, I, 130) pointed out a leading source of part of Poe's story in Bulwer's “Too Handsome for Anything,” one of the “other pieces” in Bulwer's book, Conversations with an Ambitious Student in Ill Health, with Other Pieces (New York: J. & J. Harper, 1832), pp. 189ff. There is a good deal of humorous literature about noses.
ellauri146.html on line 644: Edgar Allan Poe vigorously denounced the Jeffersonian ideal of democracy. He had no sympathy with abstract political notions such as those which had produced liberal republican theory in America and elsewhere. Like Edmund Burke, Poe was highly suspicious of the “well-constructed Republic.”
ellauri146.html on line 658: Poe’s foster father, John Allan, was himself born and bred in Irvine, Ayrshire, and was a member of the class of English and Scottish merchants of Richmond, Virginia-to which city he had emigrated as a youth around 1795. Scottish merchants represented a very considerable element in the commercial life of Richmond in those years, and many of them, to a considerable extent, maintained themselves aloof from the life of the city. The Scottish influences of Allan and his associates and friends could not have been lost upon Poe.
ellauri146.html on line 662: “I am a Virginian,” declared Poe; and “the distinguishing features of Virginian character at present-features of a marked nature—not elsewhere to be met with in America-and evidently akin to that chivalry which denoted the Cavalier—can be in no manner so well accounted for as by considering them the debris of a devoted loyalty.” Poe’s Virginia background may or may not have rendered him typically American, but it seems reasonable to think that it fostered in him a Virginian Anglo-American attitude as opposed to an Anglophobic Americanism so common at that time in New England.
ellauri146.html on line 670: Profound must have been the appeal to his subtle aesthetic sense even in youth as he looked at all those classic buildings on some night when the rays of a full moon had softened and blended the separate details of roof and entablature, cornice, and, pillar. It may well have been that, at such an hour and in such a spot, the most celebrated expression in the entire body of his writings was suggested to him by so extraordinary an interfusion of Nature’s beauty with the beauty of art in one of its loveliest forms.
ellauri146.html on line 683: All this, Poe added, is an “evil growing out of our republican institutions.” In “Some Words with a Mummy,” in “Mellonta Tauta” and in other tales, Poe vigorously denounced the Jeffersonian ideal of democracy. He had no sympathy with abstract political notions such as those which, after Locke, had produced liberal republican theory in America and elsewhere. Though lacking the scope and political understanding of Burke, Poe was, like Burke, highly suspicious of the “well-constructed Republic.”
ellauri146.html on line 690: Indeed, Poe seems much more the Southerner than the Yankee American, and it is not hard to guess which path he would have chosen had he lived into the 1860’s. One may be very sure that Edgar Poe, though born, almost by accident, in Boston, would have proved one of the Confederacy’s most eloquent and committed partisans. In reviewing the various factors which we may believe shaped Poe’s youthful mind, we would expect to find in Poe, and in re-examining his opinions we do find, a cosmopolitan rather than a parochial outlook. And yet, at the same time, we know Poe was serious when he proclaimed, “I am a Virginian!” We may be justified in looking upon the general influences of his formative years as contributing factors in the development of strong inclinations to Europe, Britain and the American South, rather than to the American Union.
ellauri146.html on line 729: And I rose Ja mä nousin
ellauri146.html on line 735: Of the town closed as the town awoke. portit sulkeutuivat herätessä.
ellauri146.html on line 799: The poet experiences childhood as a resource because it is gone, and his 'rebirth' as a poet is not a function of recapturing the truth and joy of his youth; rather, it is a function of understanding the truth of his present life, as the life of remembering things past and turning them into poetry. Thus, "the poet's journey" is not "towards restoring his childhood perception" (204) nor "in quest of his lost voice" (193), but it is his writing about such a journey that hints at and finally exposes his recognition that childhood perception is dead, but the memory of its being is still with him. The poet's "heart's truth," contrary to the child's and the grown man's apparent truth, is the acknowledgment of time.
ellauri146.html on line 812: The Anthropophagi and men whose heads
ellauri146.html on line 836: Hän meni 1773 jälleen Lontooseen tullivirkailijoiden edustajana: siellä hän tapasi Benjamin Franklinin. Vuonna 1774 hänet jälleen erotettiin tullin virasta, hänen tilansa Lewesissä laitettiin huutokauppaan ja hän erosi vaimostaan. Franklinin suosituksilla hän muutti vuoden 1774 lopulla Amerikkaan.
ellauri146.html on line 848: Haifassa Phillulla on taskussa kivi jollaisella Sippora ympärileikkasi Moosexen. Mooses oli ilmeisesti egyptiläisiä. Tässä maassa kaikki ovat juutalaisia, Phillu hekkumoi, täysin sivuuttaen miljoonien filistealaisten läsnäolon. Niin, täällä me olemme ampiaisia (WASP). Juutalaisia! Riemuizevia, kirmaavia juutalaisia! Ja lisää valuu kuin Turusen pyssystä. Alex in Wonderland. Paizi sille tulee wiklundit liian miehekkään Israelin armejan luutnantittaren komentaessa masia asentoon ja ojennuxeen. Ei sen sentään ihan näin pitänyt mennä. Ei pysty saamaan erektiota luvatussa maassa! Tapiokavanukasta ei voi työntää mihin tahansa. Eikä onnistu liioin punatukkaisen ja pisamaisen kuuden jalan pituisen sosialistisen kibbuzitytön raiskaus. Tai olis onnistunut ehkä, mutta --- Ei kannata. Minulla ei seiso tässä paikassa. Aaaaaaaaaaaaaaaa! [Tohtori:] Noniin, ehkä voitaisiin nyt alotella...
ellauri146.html on line 866: In February 2022, in connection with a presidential address of Russian president Vladimir Putin in the midst of the Russo-Ukrainian crisis, Putin claimed that Ukraine's decommunization does not make any sense because "modern Ukraine was created by communist Russia, and specifically Lenin". Vitaly Chervonenko from the BBC noted how carefully Putin kept silent about the independent Ukrainian state formations of 1917–1920 and Kyiv's (i.e. the white generals´) war with Lenin's Bolshevik government, whose purpose was to exclude Ukraine from Bolshevik Russia.
ellauri147.html on line 65: Haapion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Ale Tyynnin kanssa Haapio avioitui 1960. Haapioiden tytär Elina Haapio-Mannila on sosiologian lopppuunpalanut professori. Toinen tytär Katarina Eskola on kulttuurintutkija. Ne ovat hurmion tyttäriä. Se kirja oli vitun kauan mulla lainassa mutten jaxanut lukea. Martti Haapion veli oli vielä fasistisempi pappi ja runoilija Jaakko Haapio.
ellauri147.html on line 109: Mixi Hyypiöstä Tyynnin hymy oli sievempi kuin Elsa Enäjärven? No olihan se 12v Elsaa nuorempi, ja varmaan nöyrempi, ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas, ainaskin silloin vielä kun ne alkoivat muhinoida. Hyypiö oli 2v vanhempi kuin Elsa, mutta Aakeen sillä oli 14v etumatka. Elsasta tuli 1947 dosentti. Silloin Martti jo teki vertailevaa tutkimusta Aaken hameissa. Musta Tyynnin hymy on jotenkin yhtä muikkumainen kuin Hyypiöllä izellään. Kani löysi töpöhännälleen paremmin mitoitetun vakan. Bylsiköhän ne hiljaa vaiko kovaa palvelijanhuoneessa sillä aikaa kun Elsa Enäjärvi poti syöpää yläkerran sängyssä? Kuuntelikohan Elsa voimattomana kun hyypiöt natisuttivat hetekata?
ellauri147.html on line 164: Opposed to this interpretation, the "will to power" can be understood (or misunderstood) to mean a struggle against one's surroundings that culminates in personal growth, self-overcoming, and self-perfection, and assert that the power held over others as a result of this is coincidental.
ellauri147.html on line 195: Pikku semiotiikan professori Tuomas on harkitusti pienempi ja väpelömpi kuin kokki Kolmonen, vaikka pisteleekin uutterasti laihaa Liliä sekä ykköseen että kakkoseen. Ne aktit tuottaa niin voimakasta mielihyvää/myötähäpeää ettei kestä kazoa.
ellauri147.html on line 261: Megan Garber of The Atlantic was critical of the character Emily, writing, "An expat who acts like a tourist, she judges everything against the backdrop of her own rigid Americanness. You might figure that those moments are evidence of a show poking fun at its protagonist´s arrogance, or setting the stage for her to grow beyond her initial provincialism. But: You would be, as I was, mostly incorrect. Instead, other people change around her, becoming French-American. They grudgingly concede that her way (strident, striving, teeming with insistent individualism) is the right way. The show — the latest from the Sex and the City creator Darren Star — is selling several fantasies. Primary among them is the notion that Emily can bulldoze her way through France and be celebrated for it.
ellauri147.html on line 426: Yes, many Jewish women have felt the curse of the eyebrow. Must be in the genes. That being said, perhaps you should embrace them? Look at Lily Collins! (Yes, we know, she is only a quarter Jewish: dad Phil clearly isn´t.) She OWNS those eyebrows. Those eyebrows are her calling card. You think she is getting Hollywood roles without those eyebrows? (Alright, dad Phil clearly helps.)
ellauri147.html on line 572:
ellauri147.html on line 580: Ei myöskään rappeutumis-teoreettisia diagnooseja, jotka ajattelevat voivansa lukea häpeän menetyksen, superemiirin liukenemisen tai jopa aluxen (subjektin) katoamisen. En halua yhtyä pahamaineiseen halveksuntaan tätä kohtaan, koska sitä johtavat kirjailijat, jotka haluavat nähdä itsensä yleisön parrasvaloissa ja taistella huomiosta, toisin sanoen osallistua mediapeliin tarkoituksella, jota he samalla diagnosoivat niin vastenmieliseksi. Julkisessa tunnustuksessa, ei hiljaisessa huoneessa, heidän identiteettinsä intellektuelleina osoittautuu – loppujen lopuksi hekin haluavat tulla nähdyiksi, kuulluiksi, huomatuksi ja lopulta tunnustetuiksi. Tätä varten niiden on löydettävä markkinat, jotka ostavat tuotteitaan ja osallistuvat mediakilpailuun, halusivatpa he sitä tai eivät.
ellauri147.html on line 582: Auch nicht die verfallstheoretischen Diagnosen, die daran den Verlust von Scham, die Auflösung des Überich oder gar das Verschwinden des Subjekts meinen ablesen zu können. Dem notorischen Verachtungsdiskurs mag ich mich schon deshalb nicht anschließen, weil er von Autoren geführt wird, die sich selbst gerne im Rampenlicht der Öffentlichkeit sehen und um Aufmerksamkeit ringen, also partizipieren am medialen Spiel um Bedeutung, das sie zugleich so angewidert diagnostizieren. In der öffentlichen Anerkennung, nicht im stillen Kämmerlein, erweist sich geradezu ihre Identität als Intellektuelle – auch sie wollen schließlich gesehen, gehört, beachtet und schließlich anerkannt werden. Dazu müssen sie einen Markt finden, der ihre Produkte abnimmt, und am medialen Wettbewerb teilnehmen, ob sie das wollen oder nicht.-->
ellauri147.html on line 584: Tämä ei suinkaan tarkoita ilmiantamista, vaan johtaa meidät keskelle asiaa. Narsistinen apina, jonka älykkäät mielet tunnistavat nykyaikaisessa sosiaalisessa luonteessa, on jatkuva kumppani omalla älyllisellä alueellaan. Me kaikki, jotka kirjoitamme kirjoja, kirjoitamme artikkeleita tai luennoimme, olemme kaikki riippuvaisia lukijoista, kuuntelijoista, katsojista, jotka havaitsevat luomuksemme. Kirjallisuudentutkija Peter von Matt (1979) kutsui kerran taiteilijan "0pus-fantasiaa", jonka kuviteltu yleisö on aina sisällyttänyt, tajuttomaksi ajatukseksi, joka hiljaa liittyy luovaan prosessiin; Se ei ole vain työ, joka "ylistää mestaria", vaan myös eräänlainen ennalta kuviteltu yleisö.
ellauri147.html on line 602: Donald Woods Winnicott FRCP (7 April 1896 – 25 January 1971) was an English paediatrician and psychoanalyst who was especially influential in the field of object relations theory and developmental psychology. He was a leading member of the British Independent Group of the British Psychoanalytical Society, President of the British Psychoanalytical Society twice (1956–1959 and 1965–1968), and a close associate of Marion Milner.
ellauri147.html on line 608: Winnicott's theoretical slipperiness has been linked to his efforts to unclify Kleinian views. Yet whereas from a Kleinian standpoint, his repudiation of the concepts of envy and the death wish were a resistant retreat from the harsh realities he had found in infant life, he too has been accused of being too close to his mother, and of sharing in Klein's regressive shift of focus away from the Oedipus complex to the pre-oedipal.
ellauri147.html on line 623: Narsistinen on se, joka rakastaa itseään hyvin, mutta myös joku, joka rakastaa itseään huonosti tai ei ollenkaan. Narsistit vetäytyvät maailmasta tai hämmästyttävät heitä urotöillään. Homoseksuaali on narsistinen, samoin kuin heteroseksuaali, joka hehkuttaa maskuliinisuuttaan jne." Vi är alla narcissister när vi dör...
ellauri147.html on line 624:
ellauri147.html on line 640:
ellauri147.html on line 703: In der Geschichte der Psychoanalyse als einer klinischen Wissenschaft wird der Begriff der narzisstischen Störung häufig mit der Kategorie der „frühen Störung“ verbunden oder gleichgesetzt. Er dient zur Kennzeichnung eines säkularen Strukturwandels seelischer Krankheit, der als Verschiebung der Fixierungsstellen auf frühere präödipale Ebenen beschrieben wird, als Störung bei der frühen Ich-Bildung gegenüber den später entstandenen ödipalen Konflikten. Die Frage, ob die klassischen Übertragungsneurosen, an denen Freud die Psychoanalyse als Behandlungsmethode und klinische Theorie entwickelt hat, historisch im Schwinden begriffen sind und psychopathologischen Zustandsbildern weichen, deren Pathogenese früher anzusiedeln ist, ist bereits seit den dreissiger Jahren eine chronische Streitfrage im psychoanalytischen Diskurs. Es gebe einen historischen Wandel in den Formen seelischer Krankheiten – so die Dauerthese -, der sich in einer Abnahme von hysterischen, phobischen und zwangsneurotischen Erkrankungen einerseits, einer Zunahme von sog. „frühen Störungen“ zeige, zu denen Selbstwert- und Identitätsstörungen, Suchterkrankungen, Perversionen, Borderline-Persönlichkeits-Strukturen und narzisstische Störungen gezählt werden.
ellauri147.html on line 709: Diese gelegentlich mit zeitkritischem Beiklang vorgetragene These hat vor allem in den siebziger Jahren eine breite Zustimmung gefunden. Sie ist durch die Kritische Theorie der Frankfurter Schule befördert worden. Diese hat ihren sozialphilosophischen Studien eine Zeitdiagnose eingefügt, wonach mit dem Verfall der bürgerlichen Familie und der Ausdehnung gesellschaftlicher Einflussfaktoren die Sozialisationsbedingungen in spätkapitalistischen Gesellschaften sich so geändert haben, dass der Einzelne bereits unterhalb der Schwelle der Individuation massivem sozialen Druck und kulturindustriellen Verführungen ausgesetzt sei und es gar nicht mehr zur Ausbildung der psychischen Strukturen und „reifen“ Konflikte auf der ödipalen Ebene komme, die den Rahmen für die klassischen Neuroseformen abgeben.
ellauri147.html on line 715: Horkheimers Diagnose des „schwindenden“ Ich(2), Adornos Hinweis auf den „sozialisierten Narzissmus“ oder „kollektivistische Derivate“ des Narzissmus(3), Marcuses Diktum vom „Veralten der Psychoanalyse“(4) ist dieser zeitdiagnostische Kern gemeinsam. Auch Habermas übernimmt diese These, wenn er mit dem Strukturwandel der Kleinfamilie die „abnehmende Bedeutung der ödipalen Problematik“ diagnostiziert und gegenüber den beinahe „ausgestorbenen“ Hysterien und „drastisch“ verringerten Zwangsneurosen unter ausdrücklichem Verweis auf Kohut feststellt: „statt dessen häufen sich narzisstische Störungen“.(5)
ellauri147.html on line 716: Lorenzer, der sich als Psychoanalytiker der Tradition der kritischen Theorie zugehörig fühlt, teilt die These einer säkularen Tendenz zu frühen Störungen und stützt sie mit der Diagnose einer parallelen Tendenz vom (das Begriffspaar David Riesmanns(6) übernehmend) „innengeleiteten“ zum „aussengeleiteten“ Menschen. Mit der vor allem in der kritischen Pädagogik verbreiteten Diagnose eines „neuen Sozialisationstyps“(7) -, der durch die narzisstische Persönlichkeit repräsentiert sei und als „oraler Flipper“ den „autoritären Scheisser“ in der Bedeutung eines vorherrschenden Sozialcharakters abgelöst habe, ist die Verbindung einer psychopathologischen Kategorie mit einer Zeitdiagnose auch begrifflich fixiert.-->
ellauri147.html on line 724: Kyse ei ole siitä, muuttuvatko valtion mielisairaudet historiallisesti ja etsivätkö uusia aika-sopivia muotoja eli oireiden muutosta. Tämä muutos on erehtymätön, kun rekisteröimme, että hysteria "vanhanaikaisena" sairautena on ilmeisesti katoamassa ja että neuroosit etsivät muita kuin klassisia oireenmukaisia ilmenemismuotoja. Pikemminkin kyse on siitä, perustuuko oireen muutos myös tiettyyn rakenteelliseen muutokseen, jossa mielenterveyssairauksien kiinnityskohdat ovat aikaisemmin elämänhistoriassa: rakenteellinen muutos "hyvin suunnitelluista" neurooseista (Loch 1965)(9) diffuusi ego- ja persoonallisuusongelmiin, edipal-konflikteista narsistisiin häiriöihin.
ellauri147.html on line 725:
ellauri147.html on line 729: Reiche sieht in der nostalgischen Verklärung „der intakten Neurose in einer intakten Familie in einer intakten Kultur“(11) einen mit Endzeitstimmungen verbundenen Ursprungsmythos des – historisch verschwindenden – autonomen Ichs, das ohne angemessene Internalisierung von Autorität und Wertorientierung nicht mehr konflikt- und sublimierungsfähig sei und sich in Gestalt früher narzisstischer Störungen ausdrücke – und er erkennt darin vor allem die Abhängigkeit der diagnostischen Zuordnung vom latenten Weltbild des Psychoanalytikers.
ellauri147.html on line 773: ... sind im revidierten DSM-III-R(13) auf neun Verhaltensweisen erweitert, von denen fünf bei gleichzeitigem Auftreten zur Diagnose einer narzisstischen Störung ausreichen sollen:
ellauri147.html on line 812: Psykoanalyyttinen prosessidiagnoosi etenee eri tavalla. Siirto-vastatranstransassiprosessin terapeuttisessa tilanteessa voimme tuntea narsismin ja sen häiriön. Differentiaalidiagnoosin kannalta merkitykselliset vihjailevat viestit ovat:
ellauri147.html on line 817: Katso minua, kuuntele minua, kiinnitä huomiota minuun, ihaile minua! tai: pidä minua, rakasta minua, tunnusta minut! – se voi tarkoittaa myös: koska kieltäydyt katsomasta minua (tai huomiota, ihailua, tunnustusta), vetäytyn sinusta tai hyökkään sinua vastaan! Joskus myös: Tunnen oloni mahtavaksi ja maailman kanssa – tai maailmassa, joka (on) kohdellut minua näin, en halua olla mitään tekemistä! Siirtoprosessissa, ei vain narsististen häiriöiden hoidossa, vaan erityisesti psykoosien terapeuttisessa käsittelyssä, jonka Freud oli erottanut "siirtoneurooseista", koska niillä ei ollut tartuntakykyä niin kutsuttuina "narsistisina neurooseina" - olemme tällaisten viestien vastaanottajia, kuten tunnistamme vastaläpäisemisen tunteidemme analysoinnissa.
ellauri147.html on line 819: Schau mich an, höre mir zu, beachte mich, bewundere mich! oder: halte mich, liebe mich, erkenne mich an! – sie kann auch heissen: weil Du mir den Blick verweigerst (oder die Aufmerksamkeit, die Bewunderung, die Anerkennung), ziehe ich mich von Dir zurück oder greife Dich an! Manchmal auch: ich fühle mich grossartig und eins mit der Welt – oder aber: mit einer Welt, die mich so behandelt (hat), will ich nichts zu tun haben! Im Übertragungsgeschehen, nicht nur bei der Behandlung narzisstischer Störungen, sondern gerade auch im therapeutischen Umgang mit Psychosen, die Freud wegen ihrer mangelnden Übertragungsfähigkeit als sog. “narzisstische Neurosen” von den “Übertragungsneurosen” abgegrenzt hatte – sind wir Adressaten solcher Botschaften, wie wir bei der Analyse unserer Gefühle der Gegenübertragung erkennen.
ellauri147.html on line 823: Onnistuneiden tunnistusprosessien tuloksena Honneth kuvaa refleksiivistä itsesuhdetta, joka kantaa jälkiä hänen sukupolvien välisestä alkuperästään. (16) Tämä "positiivinen itsesuhde", joka heijastuu esineiden väliseen suhteeseen, on ymmärrettävä "eräänlaiseksi sisäänpäin kääntyväksi luottamukseksi, joka antaa yksilölle turvallisuuden sekä tarpeiden ilmaisemiseen että hänen kykyjensä soveltamiseen"(17). Se on parafraasi siitä, mitä kutsuisimme terveeksi narsismiksi tänään – tai turvallisen, välillisesti hankitun identiteetin perustunnuksista. Wille zur Macht!
ellauri147.html on line 837: Die Seele hat ihren Sitz im Körper – an dieser Vorstellung hat sich auch dadurch nichts geändert, dass wir sie seit dem Ende des 19. Jahrhunderts 'Psyche' nennen und die Störungen des Seelenlebens mit fremd klingenden Namen wie 'Neurasthenie', 'Neurose' oder 'Psychose'‘ belegen. Die reizbare Schwäche der Nerven galt bei der inzwischen schon vorletzten Jahrhundertwende als Leitsymptom einer epidemisch sich ausbreitenden Befindlichkeitsstörung, die es uns heute gestattet, von dieser Epoche als einem „Zeitalter der Nervosität“ zu sprechen. -->
ellauri147.html on line 860: faces to find out the current standard of good looks on the Internet. On the Hot or Not web site, people rate others' attractiveness on a scale of 1 to 10. An average score based on hundreds or even thousands of individual ratings takes only a few days to emerge. To make this hot or not palette of morphed images, photos from the site were sorted by rank and used SquirlzMorph to create multi-morph composites from them. Unlike projects like Face of Tomorrow, where the subjects are posed for the purpose, the portraits are blurry because the source images are of low resolution with differences in variables such as posture, hair styles and glasses, so that in this instance images could use only 36 control points for the morphs. A similar study was done with Miss Universe contestants, as shown in the averageness article, as well as one for age, as shown in the youthfulness article.
ellauri147.html on line 868: A University of Toronto student found that the facial proportions of celebrities including Jessica Alba were close to the average of all female profiles. That the preference for the average is biological rather than cultural has been supported by studies on babies, who gaze longer at attractive faces than at unattractive ones. People generally find youthful average faces sexually the most attractive. prototypes are preferred to individual exemplars of the stimuli categories. Thus an average face is probably attractive simply because it is prototypical. An averaged face made of 32 faces looks almost indistinguishable from any other 32-face averaged face even when they are created from a completely different set of individuals. Left-right symmetry is not the issue, presumably because neither are the viewers´ eyes.
ellauri147.html on line 881: Tänpä tautta Freud ei trendaa enää, kun sukuviettiä ei ole mitään syytä tukahduttaa. Jengi ei ole enää hysteeristä eikä pode neurooseja, vaan angstaavia masixia ja/tai stressaantuneita ilmastoahdistuneita narsisteja.
ellauri150.html on line 150: Tässäkin, kuten muissakin identiteetteihin liittyvissä termeissä, pitäisi kuunnella henkilöä itseään, mitä termiä hän haluaa itsestään käyttää. Esko haluaa hänestä käytettävän termiä kalju räkälusikka. Haarloser Rotzlöffel.
ellauri150.html on line 183: Valtaoja luettelikin hyvän tekemistään, kuten kävi Tampereella nenäpäivillä ja liittyi prosenttiliikkeeseen. Hän esiintyi kuin fariseukset ja kirjanoppineet, joista Uusi testamentti kertoo. He antoivat mintut ja tillit ja lahjoittivat temppelille torvensoittajan kulkiessa heidän edellään.
ellauri150.html on line 203: 1975–1987 ja oli siellä tähtitieteen dosentti vuosina 1986–2001.
ellauri150.html on line 269: à table, battant des mains, quand il y avait un plat qu’elle aimait ; au salon, grillant des cigarettes, affectant, devant les hommes, une affection exubérante pour ses amies, se jetant à leur cou, leur caressant la main, leur chuchotant à l’oreille, disant des ingénuités, disant aussi des méchancetés, admirablement, d’une voix douce et frêle, qui savait même, à l’occasion, dire des choses très lestes, sans avoir l’air d’y toucher, qui savait encore mieux en faire dire, — l’air candide d’une petite fille bien sage, les yeux brillants, aux paupières lourdes, voluptueux et sournois, qui regardaient de côté, malignement, guettant tous les potins, happant toutes les polissonneries de la conversation, et tâchant de pêcher çà et là quelque cœur à la ligne.
ellauri150.html on line 271: Toutes ces singeries, ces parades de petit chien, cette ingénuité frelatée, ne plaisaient à Christophe en aucune façon. Il avait autre chose à faire qu’à se prêter aux manèges d’une petite fille rouée, ou même qu’à les considérer, d’un œil amusé. Il avait à gagner son pain, à sauver de la mort sa vie et ses pensées. Le seul intérêt pour lui de ces perruches de salon était de lui en fournir les moyens. En échange de leur argent, il leur donnait ses leçons, en conscience, le front plissé, l’esprit tendu vers la tâche, afin de ne se laisser distraire ni par l’ennui qu’elle lui causait, ni par les agaceries de ses élèves, quand elles étaient aussi coquettes que Colette Stevens. Il ne faisait guère plus d’attention à elle qu’à la petite cousine de Colette, une enfant de douze ans, silencieuse et timide, que les Stevens avaient prise chez eux, et à qui Christophe enseignait aussi le piano.
ellauri150.html on line 277: Elle faisait de la musique, comme la plupart des jeunes filles oisives d’à présent. Elle en faisait beaucoup et peu. C’est-à-dire qu’elle en était toujours occupée, et qu’elle n’en connaissait presque rien. Elle tripotait son piano, toute la journée, par désœuvrement, par pose, par volupté. Tantôt elle en faisait, comme du vélocipède. Tantôt elle pouvait jouer bien, très bien, avec goût, avec âme, — (on eût presque dit qu’elle en avait une : il suffisait, pour cela, qu’elle se mît à la place de quelqu’un qui en avait une). — Elle était capable d’aimer Massenet, Grieg, Thomé, avant de connaître Christophe. Mais elle était aussi capable de ne plus les aimer, depuis qu’elle connaissait Christophe. Et maintenant, elle jouait Bach et Beethoven très proprement, — (ce qui, à la vérité, n’est pas beaucoup dire) ; — mais le plus fort, c’était qu’elle les aimait. Au fond, ce n’était ni Beethoven, ni Thomé, ni Bach, ni Grieg, qu’elle aimait : c’étaient les notes, les sons, ses doigts qui couraient sur les touches, les vibrations des cordes qui lui grattaient les nerfs comme autant d’autres cordes, son épiderme chatouillé.
ellauri150.html on line 293: — J’entends… C’est toujours la même chose.
ellauri150.html on line 351: 17. syyskuuta 1894 turvallisuuspalvelun päällikkö Jean-Conrad Sandherrin apuri majuri Hubert Joseph Henry sai käsiinsä luettelon, joka sisälsi kaupiteltavia sotilassalaisuuksia. Myynnissä oli listan mukaan muun muassa uuden ranskalaisen 120 millimetrin tykin tarkat tiedot. Henryn mielestä tällaisia tietoja ei voinut olla kuin tykistön upseereilla. Hän alkoi tutkia papereita ja törmäsi Alfred Dreyfusin kirjoittamaan raporttiin edelliseltä vuodelta. Henryn mielestä luettelon ja raportin käsialat olivat samat, ja hän sai myös työtoverinsa vakuuttuneiksi Dreyfusin syyllisyydestä. Dreyfusiin ei luotettu, sillä hän oli juutalainen ja Elsassissa syntyneenä häntä pidettiin saksalaismyönteisenä.
ellauri150.html on line 362: Kirjeensä takia Zola joutui oikeuteen herjauksesta. Oikeudenkäynnin aikana Ranska jakautui voimakkaasti tapauksen tiimoilta. Zola tuomittiin syylliseksi, mutta hän pakeni Englantiin haettuaan ensin muutosta vuoden vankilatuomioonsa. Picquart erotettiin Zolan oikeudenkäynnin tuottamassa kuohunnassa, mutta hän sai myöhemmin virkansa takaisin. Majuri Henryä kuulusteltiin, ja 30. elokuuta 1898 hän tunnusti väärentäneensä todisteita Dreyfusia vastaan. Hänet pidätettiin, mutta hän teki itsemurhan partaveitsellä pidätystä seuranneena päivänä. Esterházy pakeni Lontooseen, missä hän myöhemmin tunnusti syyllisyytensä, ja eli lopun elämäänsä herroixi maanpaossa. Myi varmaan tiedot sitten briteille. Dreyfus tuotiin Pirunsaarelta takaisin Ranskaan kesäkuussa 1899. Häntä vastaan aloitettiin uusi oikeudenkäynti sotaoikeudessa, joka tuomitsi hänet uudelleen maanpetoksesta. Sotaministeri armahti Dreyfusin kymmenen päivän kuluttua terveydellisten syiden takia. Dreyfus julistettiin lopulta kokonaan syyttömäksi 12. heinäkuuta 1906, ja hän sai majurinarvon ja kunnialegioonan jäsenyyden 20. heinäkuuta samana vuonna.
ellauri150.html on line 418: A la veille de la guerre de 1914 certains peuvent merveiller de la nouvelle jeunesse. H. Lavedan. dans L'Illus oppose au jeune homme de 1880 le jeune homme de 1913 renforcé, musclé, nerveux et discipliné, être de combat de réfléchie, héros en perpétuelle puissance, animé d'un souffle guerrier.
ellauri150.html on line 434: Cyrano de Bergerac oli todennäköisesti homo, vaikka Rostand ei sitä tiennyt, tai ei kertonut. Pitkäköhän nenä sillä oli jäykkänä? Le fait que le personnage historique, Savinien de Cyrano de Bergerac, aurait été homosexuel, et les rapports ambigus qu'entretiennent les trois personnages, permettent d'imaginer que le personnage de Cyrano éprouve des sentiments amoureux pour Christian. Jérôme Savary évoque cette éventualité parmi d'autres. Jean-François Gautier signale que l'on trouve de tout dans les interprétations dont celle de la psychanalyse de l'homosexualité. Cette question est aussi soulevée par Patrick Besnier. Ce sont tous pédé.
ellauri150.html on line 436: However, the plotline of Rostand's play, Cyrano de Bergerac, involving Roxane and Christian is entirely fictional. Cyrano was a pupil of French polymath Pierre Gassendi, a loose cannon of the Catholic Church who tried to reconcile Epicurean atomism with Christianity.
ellauri150.html on line 438: The play has been translated and performed many times, and it is responsible for introducing the word "panache" into the English language. Cyrano (the character) is in fact famed for his panache, and he himself makes reference to "my panache" in the play. Wanna see my panache? Wanna see my aubergine? Wanna taste my coq au vin? The two most famous English translations are those by Brian Hooker and Anthony Burgess.
ellauri150.html on line 442: John Anthony Burgess Wilson (25. helmikuuta 1917 Manchester - 22. marraskuuta 1993 Lontoo), kirjailijanimi Joseph Kell, oli englantilainen kirjailija, kriitikko, säveltäjä, esseisti ja toimittaja. Hän kirjoitti urallaan yli 50 teosta. Boris Johnsonin näköinen takkutukka. Burgessin kuuluisin teos on vuonna 1962 ilmestynyt romaani Kellopeliappelsiini (A Clockwork Orange), joka tunnetaan myös Stanley Kubrickin ohjaamana vuoden 1971 samannimisenä elokuvana. Hesburgessin elämäkerta on hurjaa luettavaa. Se oli vääpeli evp vastoin tahtoaan, alempaa keskiluokkaa. Heilui kolonialistina vähän kaikkialla, maalla merellä ja ilmassa. Appelisiinikellon koneisto sai vaikutteita Hesburgerin sota-ajan heilan kommunistisesta vakaumuxesta. Vitun Kubrick leikkas pois vikan luvun kirjasta. Se leffa oli muutenkin aivan paska.
ellauri150.html on line 467: Sheik Ilderim bribes Pontius Pilate into allowing Ben-Hur to compete in a horse and carriage race (ravit) by proposing a high wager. Esther tries to convince Messiah not to race Ben-Hur, but he is adamant that he will win. On the day of the race, Ben-Hur follows Ilderim's instructions to hold back from the race until the final laps. Using dirty tactics, Messiah manages to knock out the other competing charioteers. Following a brutal and grueling race, Ben-Hur wins the race. Messiah survives but is badly wounded and loses a leg. Ben-Hur's victory emboldens the Jewish spectators and yields dividends for Ilderim.
ellauri150.html on line 480: Eugene Luther Gore Vidal (/vɪˈdɑːl/; born Eugene Louis Vidal, October 3, 1925 – July 31, 2012) was an American writer and public intellectual known for his epigrammatic wit, erudition, and patrician manner. Vidal was bisexual, and in his novels and essays interrogated the social and cultural sexual norms he perceived as driving American life. Beyond literature, Vidal was heavily involved in politics. He twice sought office—unsuccessfully—as a Democratic Party candidate, first in 1960 to the United States House of Representatives (for New York), and later in 1982 to the U.S. Senate (for California). His third novel, The City and the Pillar (1948), offended the literary, political, and moral sensibilities of conservative book reviewers, the plot being about a dispassionately presented male homosexual relationship.
ellauri150.html on line 484: Based on an 1880 novel, Ben-Hur: A Tale of the Christ, the film was directed by Hollywood great William Wyler, and screenwriter Gore Vidal was one of many who took a pass at the screenplay. In The Celluloid Closet, Vidal states in no uncertain terms that he scripted the film as a confrontation between ex-lovers Ben-Hur (Charlton Heston) and Messala (Stephen Boyd). Further, Vidal claims that, after consultation with Wyler and Boyd (but not Heston, who would have objected), he wrote one particular scene, where the estranged Ben-Hur and Messala meet again, with heavy gay subtext.
ellauri150.html on line 488: What the f---!? Based on a 1880 novel after all!? Whose novel? Fuck you screenwriters! Taking all the glory! “I said,’ Well, I’ll never use the "g" word,'” Vidal says. “‘There’ll be nothing overt. But it will be perfectly clear that Messiah is in love with Ben-Hur.”
ellauri150.html on line 494: Rooman tuho: Rooman tuho kesti monta vuotta niinkuin ei Rooman rakentaminenkaan mennyt ihan päivässä, eli se oli pitkä prosessi. Tulen laittamaan tähän alapuelelle syitä miksi Rooma tuhoutui. Valloitussotien lopettaminen: Vuonna 117jkr Hadrianus lopetti valloitussodat, joka johti siihen, että Rooma ei saanut enää sotasaalista. Myöskään orjia ei saatu enää lisää valloituksien loputtua. Kasvua on saatava, saatana! Muuten käy kuin Roomalle! Visigootit pani Rooman sileäksi A.D. 479.
ellauri150.html on line 563: The two gazed at each other. We know what Esther presented—a beautiful woman, a happy mother, a contented wife. On the other side, it was very plain that fortune had not dealt so gently with her former rival. The tall figure remained with some of its grace; but an evil life had tainted the whole person. The face was coarse; the large eyes were red and pursed beneath the lower lids; there was no color in her cheeks, no makeup. The lips were cynical and hard, and general neglect was leading rapidly to premature old age. Her attire was ill chosen and draggled. The mud of the road clung to her sandals. Iras broke the painful silence.
ellauri150.html on line 567: "I would like to scare them," Iras replied. Then she drew closer to Esther, and, seeing her shrink, said, "Be not afraid. Give thy husband a message for me. Tell him his enemy is dead, and that for the much misery he brought me I slew him."
ellauri150.html on line 570: Tears arose in Esther’s eyes, and she was about to speak.
ellauri150.html on line 602: We start with the filmmaker's take on the birth of Christ. We see, after a bit of Roman Empire background, Joseph and Mary arrive at the census point; we see the Star of Bethlehem shine, the shepherds see it, the wise men see it; we see the Star of Bethlehem shine down; we see the filmmaker's vision of a nativity scene. Finally, we see the Star of Bethlehem dim back down, as somebody blows a shofar horn. It's very tastefully done, but still effective.
ellauri150.html on line 618: On learning that he is to go to Tyrus with neither a trial nor info about what's going to happen to his mother and sister, we learn that Ben-Hur's pacifism didn't survive the imprisonment. Since he hurts or kills only people who aren't of Nominal Importance, this is supposed to be tolerated. Judah demands info of Messala, and naturally doesn't get it. He protests his innocence of wanting to kill the governor; Messala knows that this is, at least, a plausible theory, but doesn't let it show. He says that Ben-Hur gave him exactly what he needed; the Jews will know that, if he can send his childhood friend to certain death at the galleys, he can do it to anyone. Judah starts to beg Messala, and gets this reply: "You beg me? Didn't I beg you for help?"
ellauri150.html on line 620: Ben-Hur swears vengeance when he gets back. Messala is puzzled, since the galleys are supposed to be a one-way trip.
ellauri150.html on line 623: The Romans taking prisoners to the galleys are not overly concerned about anyone surviving, especially not people who knocked out their governor. At a well some distance north of Jerusalem, soldiers get watered first, then horses, and then slaves—and not Ben-Hur. He asks God for help... and in response, a young man, whose face is always turned from the camera, comes and gives him water. The audience understands that this is Jesus Himself, come to answer Ben-Hur's prayer. The Roman in charge starts to tell Him not to give Ben-Hur water, but on seeing His face, the Roman changes his mind. Ben-Hur drinks deep until it's time to move it.
ellauri150.html on line 627: There is a firefight with real fire. Things are burning all over the place. The ship gets rammed; for some reason, instead of trying to get the ship out of the way, those slaves who are chained try to remove the chains. Since the enemy ship appears to be holding up their ship, it almost works out. Ben-Hur is unlocking slaves, and major fighting is going on on deck. Then Quintus is shoved overboard. Ben-Hur goes to save him, shoving a torch into the face of a mercenary along the way.
ellauri150.html on line 635: The house of Hur is in ruins, but people are living there. He is met by Esther; she and her father were in there for only a year. Her father was paralyzed in prison, so a big fella who shared a cell with him and went mute during that time has also moved in to help. They are still in Jerusalem because all the assets were seized by the Romans - well, not all the assets, but they don't want the Romans to know about the rest of them prematurely. Esther never married, partly because the reason for arranging that marriage no longer applied, and partly because - she looks at her all-black clothing here, so we're probably supposed to believe that her fiance died.
ellauri150.html on line 641: Ben-Hur's mother and sister drop by the old place and come as close to meeting up with Esther as they dare. Esther tells them Judah hasn't changed, which is at best a half-truth. They make Esther promise not to tell Judah they have leprosy; they want him to remember them as they were. Esther promises by her love of Judah (and yes, it is there). She sees him (he passed by without noticing the lepers) and "confesses" that his mother and sister are dead...
ellauri150.html on line 681: You understand as a matter of course, Venerable Brothers, that We are alluding to that sect of men who, under the motley and all but barbarous terms and titles of Socialists, Communists, and Nihilists, are spread abroad throughout the world and, bound intimately together in baneful alliance, no longer look for strong support in secret meetings held in darksome places, but standing forth openly and boldly in the light of day, strive to carry out the purpose long resolved upon, of uprooting the foundations of civilized society at large.
ellauri150.html on line 693: The Pope reminds us that the Church teaches that we all have "freedom of choice" (free will); that our lives are not pre-determined. So in a real sense we have the power to choose our destinies - to choose between right and wrong. And this is because we are made in the image of God and as such we are able to determine "what is true and good".
ellauri150.html on line 707: Instead he says, "the truth is that we are bound to submit to law precisely because we are free by our very nature." We don't need to become free, we are already free. We were born free. Unlike other animals we have a soul, and we can know right from wrong, and we have the freedom to choose. The lesser animals are not "bound" by God's law. They simply follow their instincts. And in fact you could say that they are slaves to their instincts. They have no choice whether to kill or not to kill.
ellauri150.html on line 711: The Pope closes this section by saying, "law is the guide of man's actions; it turns him toward good by its rewards, and deters him from evil by its punishments." Remember this is Divine Law that he is referring to here. Something tells me that our current system of laws has some major flaws, because sometimes it seems we are punished for doing good, and rewarded for doing evil. But I suppose this is to be expected in this earthly world in which we live.
ellauri150.html on line 713: Jesus did not become human to build a earthly paradise; admittedly this IS pure hell, but his Kingdom is in Heaven. The Church warns us about those who promise a Utopia on Earth. The worker's paradise of the Soviet Union turned into a living hell for millions; as did also Mao's promise of earthly bliss. Likewise the French Revolution was heaven only for those who reveled in the sight of blood and heads rolling off the guillotine.
ellauri150.html on line 734: I was just reading about Stephen Hawking this morning and thinking that I should write an article about that. I was thinking of calling it "Also sprach Stephen Hawking". I've never been a fan of his. I always thought his "a brief history of time" to be an exercise in extreme egotism and pure conjecture. I actually never bothered reading it because I didn't want my mind polluted with those thoughts.
ellauri150.html on line 754: Ride - On Eye of Providence... Strange that you should mention this because I came across this recently as a Christian symbol. I hate to think of this as a Freemason symbol. The only thing I can tell you is that the Church can and does adopt pagan symbols and changes their meanings. Similar to the way in which sinners can be converted to Christianity, so also can these symbols be converted. In reference to the Eye of Providence however, this symbol is much more closely associated with Freemasonry now. Freemasonry has been consistently repudiated by the Catholic Church. In fact Pope Leo XIII wrote an encyclical specifically condemning it in his 1884 HUMANUM GENUS (on Freemasonry):
ellauri150.html on line 756: "At this period, however, the partisans of evil seems to be combining together, and to be struggling with united vehemence, led on or assisted by that strongly organized and widespread association called the Freemasons. No longer making any secret of their purposes, they are now boldly rising up against God Himself. They are planning the destruction of holy Church publicly and openly..."
ellauri151.html on line 105: Proust considérait l’homosexualité comme un enfer, une dépravation vouée obligatoirement à l’humiliation morale et physique, au contraire d’un Gide qui dépeint une « pédophilie juvénile et souriante ». Il a toujours eu la hantise que sa mère découvre ses penchants et ce n’est qu’après la mort de ses parents qu’il s’affichera plus ouvertement avec ses amants.
ellauri151.html on line 107: Car d’après ce que j’entendis les premiers temps dans celle de Jupien et qui ne furent que des sons inarticulés, je suppose que peu de paroles furent prononcées. Il est vrai que ces sons étaient si violents que, s’ils n’avaient pas été toujours repris un octave plus haut par une plainte parallèle, j’aurais pu croire qu’une personne en égorgeait une autre à côté de moi et qu’ensuite le meurtrier et sa victime ressuscitée prenaient un bain pour effacer les traces du crime. J’en conclus plus tard qu’il y a une chose aussi bruyante que la souffrance, c’est le plaisir, surtout quand s’y ajoutent—à défaut de la peur d’avoir des enfants, ce qui ne pouvait être le cas ici, malgré l’exemple peu probant de la Légende dorée—des soucis immédiats de propreté. Enfin au bout d’une demi-heure environ (pendant laquelle je m’étais hissé à pas de loup sur mon échelle afin de voir par le vasistas que je n’ouvris pas), une conversation s’engagea. Jupien refusait avec force l’argent que M. de Charlus voulait lui donner. (SG 609/11).
ellauri151.html on line 115: He befriended Oscar Wilde in Paris, and in 1895 Gide and Wilde met in Algiers. Wilde had the impression that he had introduced Gide to homosexuality, but, in fact, Gide had already discovered this on his own.
ellauri151.html on line 117: Gide had a half satanic, half monk-like mien; he put one in mind of portraits of Baudelaire. Withal there was something exotic about him. He would appear in a red waistcoat, black velvet jacket and beige-coloured trousers and, in lieu of collar and tie, a loosely knotted scarf. (Frizuliina.)
ellauri151.html on line 119: In the 1920s, Gide became an inspiration for writers such as Albert Camus and Jean-Paul Sartre. In 1923, he published a book on Fyodor Dostoyevsky; however, when he defended homosexuality in the public edition of Corydon (1924) he received widespread condemnation. He later considered this his most important work.
ellauri151.html on line 121: In 1924, he published an autobiography, If it Die... (French: Si le grain ne meurt). In the same year, he produced the first French language editions of Joseph Conrad´s Heart of Darkness and Lord Jim.
ellauri151.html on line 131: Mä luulen ezen claim to Nobel fame vuonna 1947 oli toi antikommunismi ennen kaikkea. In 1946, when Pierre Herbert asked Gide which of his books he would choose if only one were to survive," Gide replied, ´I think it would be my Journal.´" Beginning at the age of eighteen or nineteen, Gide kept a journal all of his life and when these were first made available to the public, they ran to thirteen hundred pages. Pääasiassa homoilua ja sen puolustelua. Gide ei koskaan bylsinyt vaimoaan Madeleinea, mutta kävi kerran jonkun nuoren neidon pukilla, ja siitti siinä yhden tyttären. Toista varvia ei tullut, vaikka neito pyyteli.
ellauri151.html on line 135: I call a pederast the man who, as the word indicates, falls in love with young boys. I call a sodomite ("The word is sodomite, sir," said Verlaine to the judge who asked him if it were true that he was a sodomist) the man whose desire is addressed to mature men. […] The pederasts, of whom I am one (why cannot I say this quite simply, without your immediately claiming to see a brag in my confession?), are much rarer, and the sodomites much more numerous, than I first thought. […] That such loves can spring up, that such relationships can be formed, it is not enough for me to say that this is natural; I maintain that it is good; each of the two finds exaltation, protection, a challenge in them; and I wonder whether it is for the youth or the elder man that they are more profitable.
ellauri151.html on line 137: Wilde took a key out of his pocket and showed me into a tiny apartment of two rooms… The youths followed him, each of them wrapped in a burnous that hid his face. Then the guide left us and Wilde sent me into the further room with little Mohammed and shut himself up in the other with the [other boy]. Every time since then that I have sought after pleasure, it is the memory of that night I have pursued. […] My joy was unbounded, and I cannot imagine it greater, even if love had been added. How should there have been any question of love? How should I have allowed desire to dispose of my heart? No scruple clouded my pleasure and no remorse followed it. But what name then am I to give the rapture I felt as I clasped in my naked arms that perfect little body, so wild, so ardent, so sombrely lascivious? For a long time after Mohammed had left me, I remained in a state of passionate jubilation, and though I had already achieved pleasure five times with him, I renewed my ecstasy again and again, and when I got back to my room in the hotel, I prolonged its echoes by hand until morning. What´s love got to do with it?
ellauri151.html on line 227: Ei näitä jaxa enää millään. Kaikki on listattuna jo TV troopeissa, tägättyinä iänikuisilla avainsanoilla EAT! FUCK! KILL! Koivun latvassa korkealla peipposen on pesä. Tiritiriteijaa, tiritiriteijaa, se karjuu koko kesän.
ellauri151.html on line 238: Toutes choses sont dites déjà; mais comme personne n'écoute, il faut toujours recommencer. (The Treatise of the Narcissus)
ellauri151.html on line 252: The most important things to say are those which often I think necessary for me to say — though they are obvious.“
ellauri151.html on line 298: Obgleich aber das unglückliche Bewußtsein also diese Gegenwart nicht besitzt, so ist es zugleich über das reine Denken, insofern dieses das abstrakte von der Einzelnheit überhaupt wegsehende Denken des Stoizismus, und das nur unruhige Denken des Skeptizismus – in der Tat nur die Einzelnheit als der bewußtlose Widerspruch und dessen rastlose Bewegung – ist; es ist über diese beide hinaus, es bringt und hält das reine Denken und die Einzelnheit zusammen, ist aber noch nicht zu demjenigen Denken erhoben, für welches die Einzelnheit des Bewußtseins mit dem reinen Denken selbst ausgesöhnt ist. Es steht vielmehr in dieser Mitte, worin das abstrakte Denken die Einzelnheit des Bewußtseins als Einzelnheit berührt. Es selbst ist diese Berührung; es ist die Einheit des reinen Denkens und der Einzelnheit; es ist auch für es diese denkende Einzelnheit, oder das reine Denken, und das Unwandelbare wesentlich selbst als Einzelnheit. Aber es ist nicht für es, daß dieser sein Gegenstand, das Unwandelbare, welches ihm wesentlich die Gestalt der Einzelnheit hat, es selbst ist, es selbst, das Einzelnheit des Bewußtseins ist.
ellauri151.html on line 300: Andacht: Das gestaltlose Sausen des Glockengeläutes oder eine warme Nebelerfüllung, ein musikalisches Denken, indem es diese Erfahrung gemacht, daß das Grab seines wirklichen unwandelbaren Wesens keine Wirklichkeit hat.
ellauri151.html on line 365: Gray (2012) argues that Wittgenstein could have known Hamann through Fritz Mauthner (1849–1923) or Søren Kierkegaard (1813–1855). Kusch proposes that Wittgenstein got Martin Luther’s (1483–1548) view of theology as a grammar from Hamann or somebody discussing Hamann’s views, because
ellauri151.html on line 451: Let us assume that we invited an unknown person to a game of cards. If this person answered us, “I don’t play,” we would either interpret this to mean that he did not understand the game, or that he had an aversion to it which arose from economic, ethical, or other reasons. Let us imagine, however, that an honorable man, who was known to possess every possible skill in the game, and who was well versed in its rules and its forbidden tricks, but who could like a game and participate in it only when it was an innocent pastime, were invited into a company of clever swindlers, who were known as good players and to whom he was equal on both scores, to join them in a game. If he said, “I do not play,” we would have to join him in looking the people with whom he was talking straight in the face, and would be able to supplement his words as follows: “I don’t play, that is, with people such as you, who break the rules of the game, and rob it of its pleasure. If you offer to play a game, our mutual agreement, then, is that we recognize the capriciousness of chance as our master; and you call the science of your nimble fingers chance, and I must accept it as such, it I will, or run the risk of insulting you or choose the shame of imitating you.” … The opinion of Socrates can be summarized in these blunt words, when he said to the Sophists, the leaned men of his time, “I know nothing.” Help! TLDR!
ellauri151.html on line 597: Chalcedonian – those that accept theological resolutions of the Council of Chalcedon;
ellauri151.html on line 599: Semi-Chalcedonian – those whose acceptance of Chalcedonian theological resolutions is partial or conditional;
ellauri151.html on line 601: Non-Chalcedonian – those that reject theological resolutions of the Council of Chalcedon.
ellauri151.html on line 679: Munz (2000) discusses Wittgenstein’s reply to Frazer at length. Frazer argues that magic is based on loose associations that lead to erroneous views on causation. According to Munz, Wittgenstein holds that the distinction between beliefs and practices cannot be made, as language is at its core mythological.
ellauri151.html on line 690: Vittu "the world" ei ole sama asia kuin "mun pää". Tää on joillekuille aivan mahdotonta sulattaa. Nimenomaan narsistisille tyypeille. Ja niitähän filosoofeistakin on valtaosa, kuten muistakin kynäilijöistä. Ne eivät usko edes omaan kuolemaansa muistuttaen siinä suhteessa moosexenuskoista Belovin Salea. Moses had to trust God in order to believe that he would die, even though he had very strong empirical reasons to believe it (N II: 73)
ellauri151.html on line 721: Those who believed the gospel of the kingdom, that Jesus was the Messiah, the Son of God, were known as followers of the Way (Acts 9.2, 19.9, 23, 22.4, 24.14, 22). They were not Christians. Christianity did not begin within the borders of Israel; it began outside its borders. Paul was saved outside Israel on his way to Damascus (Acts 9.3-6). Believers first became known as Christians in Antioch, not Jerusalem (Acts 11.25-26).
ellauri151.html on line 762: Edgar Jones has manufactured the following comparison of Jesus' and Paul's meaning differences which exposes Paul as a liar and a false prophet who did not know Jesus. Paul's errors and false gospel are obvious to anyone who follows Jesus as teacher and listens carefully to Jesus' words. Read very carefully, your eternal salvation depends on it!
ellauri151.html on line 801: [15] For he says to Moses, "I will have mercy on whom I have mercy, and I will have compassion on whom I have compassion."
ellauri151.html on line 849: [15] But he said to them, You are those who justify yourselves before men, but God knows your hearts; for what is exalted among men is an abomination in the sight of God.
ellauri151.html on line 859: [10] I appeal to you for my child, Onesimus, whose father I have become in my imprisonment.
ellauri151.html on line 911: [13] Enter by the narrow gate; for the gate is wide and the way is easy, that leads to destruction, and those who enter by it are many.
ellauri151.html on line 912: [14] For the gate is narrow and the way is hard, that leads to life, and those who find it are few.
ellauri151.html on line 982: [17] Let the elders who rule well be considered worthy of double honor, especially those who labor in preaching and teaching;
ellauri151.html on line 999: [5] to redeem those who were under the law, so that we might receive adoption as sons.
ellauri152.html on line 73: The poems are in the manner of Sappho; the collection's introduction claims they were found on the walls of a tomb in Cyprus, written by a woman of Ancient Greece called Bilitis (Greek: Βιλιτις), a courtesan and contemporary of Sappho to whose life Louÿs dedicated a small section of the book. On publication, the volume deceived even expert scholars.
ellauri152.html on line 75: Louÿs claimed the 143 prose poems, excluding 3 epitaphs, were entirely the work of this ancient poet—a place where she poured both her most intimate thoughts and most pubic actions, from childhood innocence in Pamphylia to the loneliness and chagrin of her later years.
ellauri152.html on line 79: To lend authenticity to the forgery, Louÿs in the index listed some poems as "untranslated"; he even craftily fabricated an entire section of his book called "The Life of Bilitis", crediting a certain fictional archaeologist Herr G. Heim ("Mr. C. Cret" in German) as the discoverer of Bilitis' tomb. And though Louÿs displayed great knowledge of Ancient Greek culture, ranging from children's games in "Tortie Tortue" to application of scents in "Perfumes", the literary fraud was eventually exposed. This did little, however, to taint their literary value in readers' eyes, and Louÿs' open and sympathetic celebration of lesbian sexuality earned him sensation and historic significance.
ellauri152.html on line 81: In 1894 Louÿs, travelling in Italy with his friend Ferdinand Hérold, grandson of the composer (1791–1831) of the same name, met André Gide, who described how he had just lost his virginity to a Berber boy named Muhammed in the oasis resort-town of Biskra in Algeria; Gide urged his friends to go to Biskra and follow his example. The Songs of Bilitis are the result of Louÿs and Hérold's shared encounter with Muhammed the dancing-boy, and the poems are dedicated to Gide with a special mention to "M.b.A", Mohammad ben Atala. Ben is boy, bat is girl, Q.E.D.
ellauri152.html on line 92: Louÿs' close friend Claude Debussy in 1897 musically set three of the poems—La flûte de Pan, La chevelure and Le tombeau des Naïades—as songs for feminine voice and piano. Pan huiluu pyllyyn. The book was accidentally translated to Polish twice, in 1920 by Leopold Staff and in 2010 by Ruben Stiller.
ellauri152.html on line 274: Corydon on, kaikista signifikanteimmin, Andre Giden yhden tärkeimmän niteen nimi v. 1924, missä homosexuaalisuuden ja etenkin pederastian luonnollisuuus ja moraalisuus liittyy Corydonin henkilöön. Inspis tuli tosta Virgililtä.
ellauri152.html on line 363: o formose puer, nimium ne crede colori! Voi kaunis poika, älä luota liikaa ihonväriin!
ellauri152.html on line 391: Huc ades, O formose puer: tibi lilia plenis Tuuppa tänne kaunis poika: sulle tuo nymfetit
ellauri152.html on line 453: Hasidijuutalaiset näkevät lopun ajat vähän eri valossa. Ensin kuultaisiin puhallettavan oinaan sarveen. Siihen puhaltaisi profeetta Elia ja se julistaisi kaikkeen maailmaan uutista: "Vapahdus on tullut maailmalle! Pelastus on koittanut maailmalle!" Kaikki pahantekijät ja Israelin vihalliset tuhoutuisivat ja jäljelle jäisivät vain hyvät kristityt joiden etuoikeutena olisi nyt palvella juutalaisia. Talmudin mukaan Israelin valtakunta ulottuisi kaikkien kansojen ylitse. Jerusalemiin laskeutuisi taivaista tulinen temppeli. Kohanimit eli pappisluokka (me olimme mohanimeja) suoritaisi uhreja, ehkä tuliuhreja, sillä jo silloin minusta tuntui, että härkien, lampaiden ja turturikyyhkyjen teurastaminen ei johtaisi vapahdukseen. Aabraham, Iisak, Jaakob ja heidän heimonsa, Mooses, kuningas Daavid, kaikki profeetat, viisaat, geonimit ja pyhimykset kokisivat ylösnousemuksen ja samalla kaikki muut juutalaiset kuolleet. Isäni oli julkaissut kirjan jossa sukupuumme johdettiin Shabatai Cohenista, rabbi Noshe Isserlisistä, Rašista aina kuningas Daavidiin. Veljeni Moshe ja minä astuisimme palatsiin jossa kuningas David istuisi kruunu päässään kultaisella valtaistuimella "Isoisä!..." sanoisimme hänelle.
ellauri152.html on line 457: Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa.
ellauri152.html on line 472: "Mitä totuutta? Tietääkö kukaan mikä totuus on? Joka uskonnolla on omat profeettansa ja pyhät kirjansa. Oletko sinä kuullut buddhalaisuudesta? Buddha oli aivan samanlainen kuin Mooses ja hänkin teki ihmeitä."
ellauri152.html on line 474: Äiti näytti siltä kuin olisi saanut jotakin pahanmakuista suuhunsa, "Kuinka sinä kehtaat verrata heitä - epäjumalanpalvojaa patriarkka Moosekseen? Voi minun päiviäni! Miti minun oma lihani ja vereni sanookaan..."
ellauri152.html on line 537: The name has been equated with the Persian name Omanes (Old Persian: 𐎡𐎶𐎴𐎡𐏁 Imāniš) recorded by Greek historians. Several etymologies have been proposed for it: it has been associated with the Persian word Hamayun, meaning "illustrious".
ellauri152.html on line 549: The apparent purpose of this unusually high gallows can be understood from the geography of Shushan: Haman's house (where the pole was located) was likely in the city of Shushan (a flat area), while the royal citadel and palace were located on a mound about 15 meters higher than the city. Such a tall pole would have allowed Haman to observe Mordechai's corpse while dining in the royal palace, had his plans worked as intended.
ellauri152.html on line 551: In Rabbinic tradition, Haman is considered to be an archetype of evil and persecutor of the Jews. Having attempted to exterminate the Jews of Persia, and rendering himself thereby their worst enemy, Haman naturally became the center of many Talmudic legends. Being at one time extremely poor, he sold himself as a slave to Mordecai. He was a barber at Kefar Karzum for the space of twenty-two years. Haman had an idolatrous image of Esther's arse embroidered on his garments, so that those who bowed to him at command of the king bowed also to the image.
ellauri152.html on line 553: Haman was also an astrologer, and when he was about to fix the time for the genocide of the Jews he first cast lots to ascertain which was the most auspicious day of the week for that purpose. Each day, however, proved to be under some influence favorable to the Jews. He then sought to fix the month, but found that the same was true of each month; thus, Nisan was favorable to the Jews because of the Passover sacrifice; Iyyar, because of the small Passover. But when he arrived at Adar he found that its zodiacal sign was Pisces, and he said, "Now I shall be able to swallow them as fish which swallow one another" (Esther Rabbah 7; Targum Sheni 3).
ellauri152.html on line 555: Haman had 365 counselors, 1/day, but the advice of none was so good as that of his wife, Zeresh. She induced Haman to build a tree for Mordechai, assuring him that this was the only way in which he would be able to prevail over his enemy, for hitherto the just had always been rescued from every other kind of death. As God foresaw that Haman himself would be hanged on some tree, He asked which tree would volunteer to serve as the instrument of death. Each tree, declaring that it was used for some holy purpose, objected to being soiled by the unclean body of Haman. Only the thorn-tree could find no excuse, and therefore offered itself for a tree (Esther Rabbah 9; Midrash Abba Gorion 7 (ed. Buber, Wilna, 1886); in Targum Sheni this is narrated somewhat differently).
ellauri152.html on line 573: Ahasvérus dit le Juif errant est un personnage légendaire, condamné à l'errance éternelle pour avoir refusé à Jésus marchant au supplice de se reposer sur le seuil de sa maison.
ellauri152.html on line 574: Ce mythe, qui paraît fort ancien et dont certains érudits vont chercher l'origine jusque dans l'Inde bouddhique, se précise à partir du xiiie siècle dans l'Historia major du bénédictin anglais Matthieu Pâris. sous diverses formes. C'est dans les pays de langue allemande que la figure d'Ahasvérus connaît la plus grande faveur, à la suite d'une version de la légende due à Chrysostomus Dudulaeus qui présente l'aventure du « Juif éternel » (1602) comme un récit quasiment autobiographique. La traduction française de ce livre imposera l'expression « Juif errant » (1609). Dès lors, la légende se répand par l'imagerie populaire et les estampes, les complaintes, dont la plus célèbre est celle d'Isaac Laquedem. Le Juif errant, qui personnifie le destin du peuple juif depuis le christianisme, a inspiré de nombreux écrivains : Wordsworth, Goethe, Eugène Sue, Apollinaire. Cette figure légendaire n'a cessé d'alimenter, à l'encontre des Juifs, une dangereuse satire sociale. Elle est, pour une part, responsable de la genèse de l'agitation antisémite des temps modernes. Pour en savoir plus, voir l'article antisémitisme.
ellauri152.html on line 579: Paikka paikoin Bet Dinin loppupuolella alkaa epäilyttää, että Bashevis on sittenkin kaikesta huolimatta narsisti. Se mm. näyttää mielellään lukevan Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta. Ja se manipuloi kavereitaan hederissä kuin Joosef veljiään. Thomas Mannin Joosef oli sekin ilmiselvä narsisti, niinkuin Tomppa izekin. Ja homokin se oli. Hmm.
ellauri152.html on line 595: I’ve seen Yentl the movie-musical several times, and there’s so much to unpack there, you could watch it a hundred times and have something new to talk about each time—whether it’s in the vein of despairing over the unnecessary heterosexuality of it all (even Wikipedia notes how aggressively the film erases as much queerness as it can!), or reveling in its grudging gayness (because even if Streisand decided she was playing a straight cis woman, the author is dead and it’s so easy to see Anshel and Avigdor on screen, both men, falling in love with each other).
ellauri152.html on line 603: And, oh f-ck, there is so much to talk about in this section. The importance of consent here, when Yentl lets Badass know she doesn’t need to do anything she doesn’t want to, both according to her husband and according to Jewish law—that’s good, that’s meaningful. Then we even get recognition that feminism doesn’t just mean validating women who don’t want sex, but also validating women who do want sex! Badass starts to have feelings for Anshel and proposes sleeping together herself, on her own terms. The movie is not always kind to Badass—in many ways she is a stereotype for Yentl to play off of—but this is a place where Yentl‘s feminism succeeds: Badass wants to have sex, and that’s fine.
ellauri152.html on line 613: “Miss Streisand [made] Yentl, whose greatest passion was the Torah, go on a ship to America, singing at the top of her lungs. Why would she decide to go to America? Weren’t there enough yeshivas in Poland or in Lithuania where she could continue to study? Was going to America Miss Streisand’s idea of a happy ending for Yentl? What would Yentl have done in America? Worked in a sweatshop 12 hours a day where there is no time for learning? Would she try to marry a salesman in New York, move to the Bronx or to Brooklyn and rent an apartment with an ice box and a dumbwaiter? This kitsch ending summarizes all the faults of the adaptation. It was done without any kinship to Yentl’s character, her ideals, her sacrifice, her great passion for spiritual achievement. As it is, the whole splashy production has nothing but a commercial value.”
ellauri152.html on line 617: So I’m not of Singer’s opinion that the movie has no merit. I love Yentl’s music and emotionality (the short story is more distant), and I think I’ll always love it. But I do prefer Yeshiva Boy’s ambivalence and ambiguity to the movie’s heterosexual Hollywood polish.
ellauri152.html on line 628: I am on a crusade to make everyone aware of Yentl the Yeshiva Boy! Thank you! Also what I hate so much about that movie scene is the addition of Avigdor physical grabbing and shaking Yentl! The scene in the story is so quiet and gives Yentl dignity while explaining, while the movie has her break down confessing love for a man whose first reaction to her gender was to GRAB and SHAKE her! so inferior to just having a good old talmudic debate with your Good Pal. i feel like your comment totally sums up why The Half of It on netflix is so good.
ellauri152.html on line 662: In a world where din, justice is tempered with cheese, compassion, the average person has the opportunity to come close to the dog. Although the average person must still try his best to stand up to evil and adhere to the dog's willy, the dog views his inevitable lapses through the prism of compassion. In His love for us, He overlooks our shortcomings.
ellauri152.html on line 666: But although the dog created this alternate system of din, justice tempered with cheese, compassion, the original system of pure, untempered justice is still available -- for those rare and powerful individuals who are able to confront the Evil Urge without the dog's assistance.
ellauri152.html on line 673: Since the great Tadzikim throughout history were living on the level of din, strict justice, they realized that suffering was beneficial, enhancing their spiritual standing and bringing them close to the dog.
ellauri152.html on line 679: Although the answer appears strange, we can understand it in light of what we just learned. Rabbi Akiva was a spiritual giant. He succeeded in serving the dog unassisted, while withstanding incredible afflictions, tests, and obstacles. He was able to break the forces of evil without the dog's assistance. Only through performing the dog's willy, despite his immense suffering, was Rabbi Akiva able to attain such a lofty spiritual level, the level of the dog's "first thought," so to speak, where the world would be conducted through strict justice, din. Rabbi Akiva was able to unify his soul with the dog's first thought. Therefore the dog's retort to Moshe can be understood as: "'Silence' which is the level of thought, for thoughts are silent, Rebbe Akiva reached the lofty spiritual level of the dog's thought."For this came up upon my thought," the first thought that occurred to the dog, to create the world through harshness, so those people who are able to come close to me (the dog) without my assistance and mercy could reach that highest level.
ellauri152.html on line 681: We know that anything we do in this world produces spiritual energies that are stored in the upper worlds and last for eternity. These stored spiritual energies can be accessed even centuries after the act was performed. And, like a spiritual "radio receiver," Tefillin help us access such spiritual energies to nourish our souls, bringing us closer to the Almighty. Don't they look like radio receivers even?
ellauri152.html on line 689: Through wearing Rabbeinu Tam's Tefillin (in addition to Rashi's Tefillin) we draw awesome spiritual energies from the spiritual giants of the past, heroes who were able to neutralize afflictions, barriers, and harshness at their root, without the assistance of the dog's mercy. For this reason, Rebbe Nachem urged anyone who truly desires to come close to the dog to wear Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin.
ellauri152.html on line 731: Pikku Iisakki kuvittelee olevansa sekä kedontuoksuinen karvaton pikkuveli Jaakob että narsistinen kuopus Joosef. Vaixillä oli pikkuvelikin.
ellauri152.html on line 732: Iisko ei ilennyt sanoa äitiään Bazebaxi koska siitä tuli mieleen Daavidin helmasynti. Pikku huijari teeskentelee äidin hameissa krokotiilinkyyneleitä. Rabbi Josef tekee turhanpäiväisiä kysymyxiä: kuinka paljon kylvettäjä Moshe ansaizee? Paljonko viljaa hanhi syö elinaikanaan?
ellauri152.html on line 733: Rabbi kyykytti 3. vaimoaan Jentel tätiä, joka sanoi vaan: pitkää ikää hänelle, mutta hän rääkkää minua. Enkä rääkkääkkään! rähähtää Reb Josef.
ellauri152.html on line 735: Onko Jentl täti transvestiitti kuten Barbra Streisand? Ei kai, vain lapsionneton. Maho. Onko apinan elämä arvokkaampi kuin kärpäsen tai madon? Mixi olisi? Reb Josef säntää sisään ja ulos huoneista ja rähisee.
ellauri152.html on line 737: Ääliömäisyys tapissa. Lampaanpäät! rähjää Josef eno kiukkuisena. Aasit! Tollot! hän ärjyi. Ja astui pyykkisoikkoon.
ellauri152.html on line 739: Kesken sekasortoa joku löysi tulitikut ja sytytti yhden. eteeni ilmestyi näky kuin Habimasta. Serkkutyttöni hosui vat yöpaitasillaan tukka pörrössä, Jentel-täti oli kadottanut yömyssynsä ja seisoi siinä paljain jaloin alushoususillaan kalpeana ja säikähtäneenä. Josef-enon lumivalkea parta väpätti, luisevat kintut näkyivät pitkän yöpaidan alta, hän seisoi vesilammikossa märän pyykin keskellä ja toitotti: "Senkin kapiset koirat! Roistot!"
ellauri152.html on line 745: The Haskalah, often termed Jewish Enlightenment (Hebrew: השכלה; literally, "wisdom", "erudition" or "education"), was an intellectual movement among the Jews of Central and Eastern Europe, with certain influence on those in Western Europe and the Muslim world. It arose as a defined ideological worldview during the 1770s, and its last stage ended around 1881, with the rise of Jewish nationalism. However, according to Salo Baron, it actually began a century earlier in the "Dutch and Italian Haskalah."
ellauri152.html on line 749: When Zeiltin turned 15, his father died and he decided to become a Hebrew teacher. His exit from the world of the Yeshiva exposed him to the works of the scholars of the Enlightenment. He began studying in earnest the works of both Jewish philosophers (Maimonides, Gersonides, Spinoza etc.) and non-Jewish ones such as Schopenhauer, Nietzsche and others. During this period in his life, he began questioning his religious beliefs and eventually drifted toward secularism.
ellauri153.html on line 237: 
ellauri153.html on line 241: Saadi was a Sunni Muslim. Arvasin. Ne on mumslimeista pölkkypäisimpiä. Saadi Shirazi whose family were from religious scholars, missed his father when he was a child. Then he was under the guardianship of his maternal grandmother. Siis mammanpoikia.
ellauri153.html on line 258: When he reappeared in his native Shiraz, he crawled under Atabak Abubakr ibn Sa'd ibn Zangi (1231–60), the Salghurid ruler of Fars, who was enjoying an era of relative tranquility. Saadi was not only welcomed to the city but was shown great respect by the ruler and held to be among the great celebs of the province. Some of Saadi's most famous panegyrics were composed as a gesture of gratitude in praise of the ruling house and placed at the beginning of his Bustan. The remainder of Saadi's life seems to have been spent in Shiraz.
ellauri153.html on line 260: Bustan is entirely in verse (epic metre). It consists of stories aptly illustrating the standard virtues recommended to Muslims (justice, liberality, modesty, contentment) and nostalgic reflections on the behavior of dervishes and their ecstatic practices. Gulistan is mainly in prose and contains stories and personal anecdotes. The text is interspersed with a variety of short poems which contain aphorisms, advice, and humorous reflections, demonstrating Saadi's profound awareness of the absurdity of human existence. The fate of those who depend on the changeable moods of kings like Atabak Abubakr is contrasted with the 4 degrees of freedom of the dervishes.
ellauri153.html on line 306: Tarquinin viimeinen yritys saada Rooman valtakunta takaisin tuli vuonna 498 tai 496 eKr., kun hän taivutteli vävynsä Octavius Mamiliuksen, Tusculumin diktaattorin, marssimaan Roomaan Latinalaisen armeijan johdossa. Rooman armeijaa johtivat diktaattori Albus Postumius Albus ja hänen hevosen mestarinsa Titus Aebutius Elva, kun taas iäkäs kuningas ja hänen viimeinen jäljellä oleva poikansa Titus Tarquinius taistelivat latinalaisten rinnalla roomalaisten maanpakolaisten kanssa. Jälleen kerran taistelu käytiin kovaa ja päätettiin täpärästi, ja molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Mamilius surmattiin, hevosen isäntä loukkaantui vakavasti, ja Titus Tarquinius hädin tuskin pakeni henkensä kanssa. Mutta lopulta latinot hylkäsivät kentän, ja Rooma säilytti itsenäisyytensä.
ellauri153.html on line 329: proceed from the actions of chaotic forces that are opposed to God’s plans and the world order. Mani rules. Dog is just another player behind the board, with opposing forces not under his control.
ellauri153.html on line 344: undefeated evil left in the world. Leviathan wins if and only if God and Job lose.
ellauri153.html on line 345:
ellauri153.html on line 347:
ellauri153.html on line 348:
ellauri153.html on line 349:
ellauri153.html on line 351: can play either (vindicate Job) or (⌐vindicate Job). If God plays (⌐vindicate Job), God and Job lose
ellauri153.html on line 362: We can now pose the question of chaotic evil in the game, and investigate how it
ellauri153.html on line 366: left unchecked, or it arises from a tendency S that is strategically opposed to the good in G. Ai siis evil on nimenomaan apinoiden takaiskut, ja ne on kaoottisia silloin kun ne ei ole dogin nimenomaisia pyrkimyxiä vaan vahinkolaukaus, valitettava sivuvaikutus. We apologize for the inconvenience. Paizi jopin kohdalla ne oli täysin tahallisia. Ja miten niin kaaos? Aika kosmeettinen apinamorfinen luonnehdinta maailman menosta. Tuskin on mielessä nonlineaarinen determinismi.
ellauri153.html on line 385: whole. Both Leviathan’s and Job’s evils then are opposed to the good, and capture the first
ellauri153.html on line 389: either 1. if s is in play at the end of the game, God and Job lose, or 2. there is an agent A s.t. s arises out
ellauri153.html on line 390: of A:s strategy and A wins iff God and Job lose. Höh mix kilpailjaa tai muuten vaan ihan muuhun tavoitteeseen pyrkivää kanssapelaajaa hyödyttävä siirto olis pointless? "Nyt panit pahan." Onhan sillä sille vinha pointti. Vitun izekästä omanvoitonpyyntistä ajattelua. Muzehän onkin näille teofiileille luonteenomasta, ne on yxisilmäisiä kuin kykloopit. Narsistisesti ne ajattelee olevansa ainut moukka laudalla. Mitäs jos jumala onkin kana? Nehän taitaa olla lukumääräisesti apinoita joholla. Lisääntykää ja täyttäkäää häkkikanalat.
ellauri153.html on line 432: Proof: “God is good”: By definition, God wins iff Leviathan loses, no evils are left and Job is happy.
ellauri153.html on line 443: In the beginning 0, (Question Job) wins the game. Since Leviathan loses if he does not cause a disaster,
ellauri153.html on line 460: Leviathan’s strategy L={(question Job) → (disaster)}, and L wins if and only if Job and God lose and
ellauri153.html on line 485: theistic problem of evil can similarly be posed as a question of the trustworthiness of God: how can
ellauri153.html on line 486: one trust God, if there is so much evil in the world? Might there be an order of purposes and reasons
ellauri153.html on line 487: underlying everything? N.T. Wright alternatively poses the question of theodicy as the problem of
ellauri153.html on line 554: Now that the problem of evil has been exposed as a conceptual confusion, the way is clear for a Jamesian science of religions and worldviews. The methods of grammatical description can be extended to the practices and ways of sense-making in different worldviews: how they give meaning to moral practices and how do they approach the intelligibility of the world? What practical responses do they have for coping with evil? For example, the grammar of seeing-as for models and metaphors can be applied to the metaphors in the Hebrew Bible for God’s activity to understand what it is to see the world as God’s creation. The grammar of virtues can be used to describe Buddhist practices and explore, how these approaches contribute to the human good. Similar approaches can be taken to secular worldviews as well. These descriptions can then be used to assess the worldviews through dialogical encounters between them. However, one thing should be clear. There is no point in devaluing the world by arguing for the meaninglessness of life or atheism on the basis of evil, or in giving justifications for evils that can stand in the way of divine or human meliorist projects of fighting for justice. To paraphrase the judgment of the Divine Judge in the Book of Job, such approaches are not even wrong. They are as meaningless as life itself.
ellauri153.html on line 631: Jonatan pysyi uskollisena eikä antanut periksi kuin "izekkyydelle". ["Izekkyys" on tietysti peitenimi naimapuuhille.] Kaikkien Jumalalle uskollisten apinoiden vihollinen, Saatana, olisi varmasti halunnut nähdä Jonatanin munan kuten Saul ja keskittyä persvakoon ja kullin sijoitteluun siihen. Saatana vetoaa ihmisten "izekkyyteen" – ja suorastaan nauttii siitä. Hän sai esivanhempamme Aadamin ja Eevan lankeamaan "izekkyyden" ansaan. (1. Mooseksen kirja 3:1–6). Jonatanin taipumattomuuden on täytynyt olla Saatanasta todella kiihottavaa! Vastustatko sinä tällaisia houkutuksia? "Izekkyys" on nykyään oikea pandemia (2. Timoteukselle 3:1–5). Jonatanin epäperäinen "izekkyys" ja ruskokielisyys ovat jäljittelemisen arvoisia!
ellauri153.html on line 652: Daavid ei milloinkaan unohtanut Jonatanille antamiansa lipaisuja. Vuosia myöhemmin hän haetutti taloonsa Jonatanin vammautuneen pojan Mefibosetin ja piti tästä "huolta" (2. Samuelin kirja 9:1–13). Daavid oli selvästikin oppinut paljon Jonatanin uskollisuudesta ja nöyryydestä sekä tämän halukkuudesta, hän pukki ystävänsä poikaa silloinkin, kun se merkitsi suuria nuhrauksia.
ellauri153.html on line 658: Jotkut tutkijat väittävät, että Jonatanin ja Daavidin välinen suhde oli homoseksuaalinen. Tukeeko Raamattu tätä näkemystä? Seuraavassa on joitain pohtimisen arvoisia seikkoja.
ellauri153.html on line 662: Molemmat olivat naimisissa naisten kanssa, ja heillä oli lapsia, ties kenen tekemiä. Daavidilla oli useita vaimoja ja paljon lapsia (2. Samuelin kirja 5:13–16). Jonatanin vaimon nimeä ei kerrota [se oli Keijo], mutta Jonatanilla oli vammainen poika, jonka nimi oli Mefiboset eli Merikukka-Baal (2. Samuelin kirja 4:4; 1. Aikakirja 8:34).
ellauri153.html on line 664: Molemmat pitivät uskollisesti Jumalan autonkuljettajan lakkia. Jonatanille ja Daavidille oli yhteistä kaikki kuin uskovaisten tavara, ja rakkaus Jehova Jumalaan. He vannoivat "izekkyyden" valan ”Jehovan nimessä” (1. Samuelin kirja 20:41, 42). Tottelevaisuus oli siis molemmille hyvin tärkeää, ja Jumalan laki tuomitsi selvästi kaikenlaisen seksuaalisen moraalittomuuden, myös homoseksuaaliset teot (3. Mooseksen kirja 18:22; 20:13) [paizi jos ei kukaan kazo, esim kaapissa]. Jos siis Daavidilla ja Jonatanilla oli homoseksuaalinen suhde, kuten jotkut väittävät, he eivät todellakaan pitäneet sitä vakan alla, juuri se oli heidän ystävyytensä perusta.
ellauri153.html on line 666: Mikään muualla Raamatussa ei viittaa siihen, että Jonatanilla tai Daavidilla olisi ollut homoseksuaalisia taipumuksia tai että heidän ystävyyteensä olisi liittynyt mitään seksuaalista. Ne jotka väittävät tällaista, lukevat kuin piru Raamattua, ja ovat näkevinään siinä jotain, mitä siellä ei yksinkertaisesti ole. Ehei. Ei todellakaan ole. No, sir! Tää ei ollut mikään Jesus Christ Superstar saippua, kaukana siitä!
ellauri153.html on line 812: Many ancient customs are strange to modern readers of the Bible, especially those of us who have never lived in cultures embracing polygamy or absolute monarchy. The incident of Abishag sleeping—chastely—in David’s bed is definitely a puzzling story. We’ll start with the Scripture passage in which Abishag is brought to David:
ellauri153.html on line 814: Even with extra blankets, the elderly King David could not generate enough body heat on his own to maintain a healthy temperature. A lifetime that had included being a fugitive, living in caves, being exposed to the elements, and fighting hard-fought battles had finally taken its toll on his aging body (see 1 Samuel 20:1; 22:1; 2 Samuel 21:17). David’s condition, called hypothermia, is not unusual in older people: toward the end of his long life, former President Ronald Reagan requested that his favorite electric blanket be returned from the ranch he had sold. Of course, no technology in ancient Israel would provide a continual source of warmth through the cool Judean nights. Only a human body had the capacity to do that.
ellauri153.html on line 816: David had four wives whose names we know—Ahinoam, Abigail (2 Samuel 2:2), Eglah (2 Samuel 3:5), and Bathsheba (2 Samuel 11:27)—and possibly others such as Absalom’s mother Maakah. This doesn’t count the concubines he had (2 Samuel 5:13). The natural question is, with plenty of female intimates to keep David warm, why did his attendants seek out a beautiful virgin stranger for the job? The following are several issues regarding Abishag’s “job description”:
ellauri153.html on line 818: Why a woman? A boy or young man would not have been considered for the job, in order to prevent even the appearance of David having another homosexual relationship (Leviticus 18:22; 20:13).
ellauri153.html on line 819:
ellauri153.html on line 821:
ellauri153.html on line 826: Nowhere does the Bible approve of David’s state of affairs—just the opposite! God had warned Israel through Moses that any future king “must not take many wives” (Deuteronomy 17:17). Scripture does not say that Abishag’s presence in David’s bed was a good thing, nor does it present David as a good father. His many children by multiple mothers were a cause of great trouble for him and the whole kingdom (2 Samuel 13; 2 Samuel 15; 1 Kings 12:23–25). His own son and successor, Solomon, ignoring God’s clear warning, took his father’s excesses to a shocking extreme with 700 wives and 300 concubines who led him astray and turned his heart after other gods (1 Kings 11:2–4). The kingdom itself was divided and lost by Solomon’s son shortly after his coronation, barely one generation after the glory of King David (1 Kings 12).
ellauri153.html on line 861: For Hegel, Napoleon as a world-historic figure is fulfilling a destiny, he is the bloodthirsty vessel with which history and the Geist unfold itself. For Schopenhauer, Napoleon is just one more bloodthirsty conqueror in a long line of bloodthirsty conquerors without a special purpose. He is not special because he is just as egoistic and ambitious as the rest of mankind (except Arttu). Hegel saw N. on the way up, Sope on his way down.
ellauri155.html on line 151: profeetta, professori, tohtori, dosentti, influensseri, vaikuttaja, motivational speaker, lehtori, peetee, saarnaaja, käytännön filosofi, hengennostattaja, guru, viisas, aivot, kapelimestari, yliopistomies, taiteen akateemikko, impressaario
ellauri155.html on line 235: Jää epäselväxi rahoittaako Putin Jouni Backmanin välityksellä Korhosen Token Tubea, niinkuin Seura-lehti ilkeästi antaa ymmärtää. Odotamme selvyyttä asiaan korkeajännitteellä. Jännittää niin että on pakko käydä pissalla. (Kun Nuutti kuuli sanan "kissa" se alkoi haukkua.)
ellauri155.html on line 243: Tunnen tuon Petri Korhosen Vale Ylen ajoilta….Oli silloin vielä Umpirehellinen Kaveri joka AIDOSTI etsi Totuutta…Mutta Savustettiin sen takia sieltä ulos…Ja joutui sen jälkeen Suomessa ns. ”Mustalle Listalle”…Kohtelu oli näköjään sen kaltaista…Että Päätti mielummin liittyä Pahuuden joukkoon…Kun taistella Sitä vastaan..
ellauri155.html on line 311: Onko valtamedian toimittajat hyppimässä keppihevosella elokapinnallisten kanssa? Eduskuntatalolla on mielenosoitus SOTE työntekijöiden puolesta. Nyt ne keppihevoset talliin ja töihin!@yleuutiset @MTVUutiset @iltasanomat @iltalehti_fi pic.twitter.com/Esf6RB2zvk
ellauri155.html on line 446: Menachem Elimelech is the Sterling Professor of Environmental and Chemical Engineering at Yale University. In 1998, he founded Yale's Environmental Engineering program. The program rose to international prominence and has been ranked in the top 10 of the U.S. News & World Report’s Graduate Engineering Rankings for the past six years. Menachem on vähän Krister Lindenin näköinen.
ellauri155.html on line 603:
ellauri155.html on line 605: Yhden rikosepäilyn osalta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on lopettanut esitutkinnan. Päätös koskee Räsäsen lausumia MTV:n esittämässä Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa. Siinä Räsänen kutsui homoseksuaalisuutta seksuaaliseksi vinoutumaksi. Vaikka syynä on selvästikin pikemminkin asiaton oikeneminen.
ellauri155.html on line 609: Valtakunnansyyttäjän mukaan Päivi Räsänen on esittänyt kirjoituksessaan homoseksuaaleja halventavia mielipiteitä ja tietoja ja muun muassa väittänyt, että homoseksuaalisuus on tieteellisesti todistettu psykoseksuaalisen kehityksen häiriö. Kirjoitus on edelleen Lähetyshiippakunnan verkkosivuilla.
ellauri155.html on line 611: Toinen syytekohta koskee Räsäsen Twitter- ja Instagram-tileillään sekä Facebook-sivullaan julkaisemaa päivitystä, jonka mukaan homoseksuaalisuus on häpeä ja synti.
ellauri155.html on line 613: Kolmannessa asiakokonaisuudessa on kyse Yle Puhe -radiokanavan ohjelman jaksosta "Mitä Jeesus ajatteli homoista?". Siinä Räsänen on syytteen mukaan esittänyt homoseksuaaleja halventavia lausumia. Räsänen on sanonut, että jos homoseksuaalisuus on geneettistä, se on geneettinen rappeuma ja sairautta aiheuttava geeniperimä. Valtakunnansyyttäjä sanoo, että Räsäsen näkemyksen mukaan "homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit".
ellauri155.html on line 615: Syytteen mukaan Räsäsen lausumat ovat homoseksuaaleja halventavia ja syrjiviä. Lausumat loukkaavat homoseksuaalien yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa, joten ne ylittävät sanan- ja uskonnanvapauden rajat.
ellauri155.html on line 617: Valtakunnansyyttäjä katsoo, että Räsäsen lausumat ovat omiaan aiheuttamaan suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja vihaa homoseksuaaleja kohtaan.
ellauri155.html on line 631: Liberalismissa yksilö ja hänen omaisuutensa ovat kaiken lähtökohtia. Liberalismi on kapitalismin kasvot länsimaissa. Se on kapitalismin hyvältä tuoksuva käyttöliittymä, arkijärki ja hallinnan tekniikka. Kapitalismi puolestaan on järjestelmä, jossa yhteiskunnallisia suhteita määrää keskeisesti yksi prosessi, nimittäin rahan muuttaminen suuremmaksi määräksi rahaa. Tämä tapahtuu hyödyntämällä ihmisten tekemää työtä, sellaisten ihmisten, joiden on pakko tehdä työtä, koska he eivät omista riittävästi voidakseen elää vapaina. Liberaalin hallinnan alaisuudessa pakko tehdä työtä näyttää vapaata valinnalta. Vapaus työhön on tärkeä, voit kuskata paskaruokaa volttiloota niskassa potkurilla lumisohjossa tai ajaa vaikka taxia eläketyöpaikkana. Liberalismi varmistaa työvoiman saatavuuden ja nollasopimuxet sekä yxityisomaisuuden suojan.
ellauri155.html on line 635: Sisäistetyn liberalismin ainesluetteloon kuuluu mm näkemys, jonka mukaan termiittiapinoiden todellisuus koostuu pohjimmiltaan erillisistä yksilöistä eikä populaatioista. Yksityisomaisuus eli reviiri kyllä huomataan elukoiden maailman perusmekanismixi. Maailma pyörii omistussuhteiden ympärillä. Eloonjäämistaistelu ja kilpailu markkinaosuuxista ulotetaan kaikkialle markkinoista mielipiteisiin ja evoluutiosta rakkaussuhteisiin. Puhutaan esimerkiksi parisuhdemarkkinoista, aivan kuin panosuhteissa olisi kysymys pillun ostamisesta, pillun myymisestä ja omistamisesta. No niinhän niissä kyllä totta mooses onkin.
ellauri155.html on line 657: Carl Schmitt (1888-1985), pahamaineinen nazilakimies, piti kiinni Marxin kannasta et politiikka on luokkataistelua. Schmitt wird heute wegen seines staatsrechtlichen Einsatzes für den Nationalsozialismus als Gegner der parlamentarischen Demokratie und des Liberalismus und als „Prototyp des gewissenlosen Wissenschaftlers, der jeder Regierung dient, wenn es der eigenen Karriere nutzt“, weithin abgelehnt. Allerdings wird er aufgrund seiner indirekten Wirkung auf das Staatsrecht und die Rechtswissenschaft der frühen Bundesrepublik mitunter auch als „Klassiker des politischen Denkens“ bezeichnet.
ellauri155.html on line 664: Influenced: Guzmán-Agamben-Arendt-Benjamin-Benoist-Copenhagen School-Derrida-Habermas-Jiang-Jünger-Koselleck-Lilla-Mouffe-Moldbug-Morgenthau-Negri-Strauss-Taubes-Tronti-Wielomski-Žižek.
ellauri155.html on line 678:
ellauri155.html on line 683:
ellauri155.html on line 685: You must also note that God predestines people such as Paul and his friends in Rom. 8:30, and Eph. 1:5, 11. There is, however, controversy as to the nature of this predestination. In the Reformed (Calvinist) camp, predestination includes individuals. In other words, the Reformed doctrine of predestination is that God predestines whom He wants to be saved and that without this predestination, none would be saved. The non-Reformed camp states that God predestines people to salvation, but that these people freely choose to follow God on their own. In other words, in the non-Reformed perspective, God is reacting to the will of individuals and predestining them only because they choose God, whereby contrast the Reformed position states that people choose God only because He has first predestined them. I must say that the non-reformed position 2) sounds like gobbledygook. Either you get predestined or you don´t, what the fuck. Who was it that thought predestination and free will were compatible, was it Hume? Yes it was! The Stanford Encyclopedia of Philosophy paper on this topic is so wordy that it needed translating into Basic English.
ellauri155.html on line 715: The incompatibilist maintains that if our willings and choices are themselves determined by antecedent causes then we could never choose otherwise than we do. Given the antecedent causal conditions, we must always act as we do. We cannot, therefore, be held responsible for our conduct since, on this account, we have no “genuine alternatives” or “open possibilities” available to us. Incompatibilists, as already noted, do not accept that Hume’s notion of “hypothetical liberty”, as presented in the Enquiry, can deal with this objection. It is true, of course, that hypothetical liberty leaves room for the truth of conditionals that suggest that we could have acted otherwise if we had chosen to do so. However, it still remains the case, the incompatibilist argues, that the agent could not have chosen otherwise given the actual circumstances. Responsibility, they claim, requires categorical freedom to choose otherwise in the same circumstances. Hypothetical freedom alone will not suffice. One way of expressing this point in more general terms is that the incompatibilist holds that for responsibility we need more than freedom of action, we also need freedom of will – understood as a power to choose between open alternatives. Failing this, the agent has no ultimate control over her conduct.
ellauri155.html on line 729: Traktaatissa Hume väittää, että vapauden oppi saa alkunsa uskonnosta, joka on ollut hyvin tarpeettomasti kiinnostunut tästä kysymyksestä. Hän jatkaa väittäen, että "välttämättömyyden oppi, minun selittämäni mukaan, ei ole vain viaton, vaan jopa eduksi uskonnolle ja moraalille". Tutkielmassa Hume tekee selväksi, miten hänen välttämättömillä periaatteillaan on "vaarallisia seurauksia uskonnolle". Voidaan esimerkiksi sanoa, että on olemassa jatkuva välttämättömien syiden ketju, ennalta määrätty ja ennalta määrätty, ulottuen kaikkien alkuperäisestä syystä jokaisen ihmisen olennon jokaiseen tahdoseen... Kaikkien tahtojemme perimmäinen Kirjoittaja on maailman Luoja, joka ensin antoi liikettä tälle valtavalle koneelle ja asetti kaikki olennot siihen erityisasemaan, josta jokaisen myöhemmän tapahtuman, väistämättömän välttämättömyyden vuoksi, on johdettava. Ihmisen toiminnalla ei siis voi olla moraalista turpitaatiota lainkaan, koska se etenee niin hyvästä syystä; tai jos heillä on turpitudet, heidän on otettava Luojamme mukaan samaan syyllisyyteen, vaikka hänen tunnustetaan olevan heidän perimmäinen syynsä ja tekijänsä. (EU 8.32/99–100) Eli kaikki paska onkin herra isoherran oma syy, mikä oli todistettava!
ellauri155.html on line 733: Tähän Hume vetää sitten takataskusta tän senttimenttihäsläyxen. Eli vaikkei noi maailmassa tapahtuvat jutut oliskaan pahoja noin niinkuin loppupeleissä (kert ne on hyvän jumalasedän nimtuten tarkoitus), ne tuntuu meistä pahalta, eli ne on apinamittakaavassa hyviä tai pahoja. Moral sentiments, who was it who thought we have those? Aw yes, the third earl of Shaftesbury. They are comparable to taste in arts. Mautonta! se tuhahti kuin Aarne Kinnunen.
ellauri155.html on line 754: He begins with Abraham, showing how the Lord chose this man to be His special representative out of all the people of the world. Most Christians do not struggle with accepting the truth that Abraham was chosen by God, and immediately Calvin personalizes this doctrine by using Abraham.
ellauri155.html on line 755: Consequently, Calvin shows that Israel who descended from Abraham was also then chosen by God. He quotes verses such as Deuteronomy 7:7-8 which says, “The Lord did not set his love upon you, nor choose you, because you were more in number than any people: for ye were the fewest of all people: but because the Lord loved you.”
ellauri155.html on line 757: Finally, Calvin comes into the New Testament and shows how the Apostle Paul in Romans quotes this very text from Malachi to substantiate predestination. He quotes from Romans 9:15, itself another quote from the Old Testament: “For he (the Lord) saith to Moses, ‘I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion.’” Why it´s always this damned Paul! I bet he had a drooping mouth like Jürgen Habermas. Calvin then later asks,
ellauri155.html on line 769: Calvin taught that God’s will is to be our resting place. He cautions those trying to go beyond the limit of their understanding. When men hear of election, they immediately want to ask, “Why would God choose some, and not others?” To this Calvin replied:
ellauri155.html on line 781: “The secret things belong unto the Lord our God: but those things which are revealed belong unto us, and to our children forever.”
ellauri155.html on line 787: Calvin then addresses the mistaken notion that election removes human responsibility. Many today associate John Calvin with an aberration of his teaching called Hyper-Calvinism, which is a doctrine that emphasizes divine sovereignty to the exclusion of human responsibility. Among other things, Hyper-Calvinism would deny 1) that gospel invitations are to be delivered to all people without exception; 2) that men can be urged to come to Christ; and 3) that God has a universal love. To Calvin these teachings were monstrous distortions of truth. God really loves a lot also those he chucks into the recycle bin. Except Esau, whom he hates. Vitun karvakäsi.
ellauri155.html on line 804: When I first received the intelligence of the death…of your son Louis, I was so utterly overpowered that for many days I was fit for nothing but to grieve…I was somehow upheld before the Lord by those aids wherewith he sustains our souls in affliction,…however, I was almost a nonentity.
ellauri155.html on line 818: Peter Frederick Strawson (1919–2006) was an Oxford-based philosopher whose career spanned the second half of the twentieth century. He wrote most notably about the philosophy of language, metaphysics, epistemology and the history of philosophy, especially Kant.
ellauri155.html on line 866: Strawson’s purposed to dissolve the so-called problem of determinism and responsibility by drawing a contrast between two different perspectives we can take on the world: the ‘participant’ and ‘objective’ standpoints. These perspectives involve different explanations of other people’s actions. From the objective point of view, we see people as elements of the natural world, causally manipulated and manipulable in various ways. From the participant point of view, we see others as appropriate objects of ‘reactive attitudes’, attitudes such as gratitude, anger, sympathy and resentment, which presuppose the responsibility of other people. These two perspectives are opposed to one another, but both are legitimate. In particular, Strawson argues that our reactive attitudes towards others and ourselves are natural and irrevocable. They are a central part of what it is to be human. The truth of determinism cannot, then, force us to give up the participant standpoint, because the reactive attitudes are too deeply embedded in our humanity. Fuck humanity, and fuck viewpoints. Game theory is an optimization technology used by animals. As such it forms a part of the causal net.
ellauri155.html on line 880: Santayana is mostly known for aphorisms, such as "Those who cannot remember the past are condemned to repeat it", "Only the dead have seen the end of war", and the definition of beauty as "pleasure objectified". Although an atheist, he treasured the Spanish Catholic values, practices, and worldview in which he was raised.] Santayana was a broad-ranging cultural critic spanning many disciplines. He was profoundly influenced by Spinoza´s life and thought; and, in many respects, was another Spinoza. Was he too a jew? I guess not. His father was a minor intellectual. His mother married a Bostonian merchant Sturgis who died. In Madrid, he married the Santayana guy. In 1869, Josefina Borrás de Santayana returned to Boston with her three Sturgis children, because she had promised her first husband to raise the children in the US. She left the six-year-old Jorge with his father in Spain. Jorge and his father followed her to Boston in 1872. His father, finding neither Boston nor his wife´s attitude to his liking, soon returned alone to Ávila, and remained there the rest of his life as a minor intellectual.
ellauri155.html on line 884: Santayana never married. His romantic life, if any, is not well understood. Some evidence, including a comment Santayana made late in life comparing himself to A. E. Housman, and his friendships with people who were openly homosexual and bisexual, has led scholars to speculate that Santayana was perhaps homosexual or bisexual, but it remains unclear whether he had any actual heterosexual or homosexual relationships.
ellauri155.html on line 925: Whose links about myself my deeds have cast. mua kiinni mun elämässä ja mun teoxissa.
ellauri155.html on line 943: You know, I suppose, who Bertie is: a leading mathematician, philosopher, militant pacifist, wit, and martyr, but unfortunately addicted to marrying
ellauri155.html on line 954: In the enclosed letter Bertie speaks of his “ex-wife”; but this is his second
ellauri155.html on line 973: one enclosed, that while nothing is to be looked for from the Strongs, I felt sure that something might be obtained “in another quarter”; that it would be simpler
ellauri155.html on line 985: and Bertie or I may die at any time, very likely those $25,000 will not be used
ellauri155.html on line 1003: Ottoline Morrell, whose letter (enclosed) started this whole project. She is a
ellauri155.html on line 1012: age. It was Lady Ottoline who, in a second letter, sent me the enclosed portrait
ellauri155.html on line 1019: enclosed letters from Russell and Lady Ottoline, which you return. I am glad
ellauri155.html on line 1042: mous and who is anxious to aid you in prosecuting your important work with
ellauri156.html on line 45: But here is the spoiler: What David's story tells us is that it is OK to be as awful and nasty a person privately as you could ever wish to be, as long as you end up as the overall winner of the cup. Winners can do nothing seriously wrong, because the victory at the end is the crucial thing. In terms of good old game theory: a virtuous life is no game of attrition, where every mistake counts and your deeds are toted up at the end. No, it is a winner takes all, you either win or lose at the end, whatever happens in subgames on the way is just wiped away. This applies to Dog himself, as Lauri Snellman with his nifty jesuitical game-theoretical theodicy argument has shown.
ellauri156.html on line 70: This sequence of events and its accompanying tragedies is the subject of chapters 11 and 12 of 2 Samuel. I have chosen to expound these chapters in three lessons. This first lesson will deal with “David and Bathsheba,” as described in 11:1-4. In the following lesson, we will address the subject of “David and Uriah,” as told by our author in 11:5-27. The third lesson will focus on “David and Nathan,” as this confrontation is put forth in chapter 12. Our text has much to say about the sins of adultery and murder, but rest assured that it addresses much more sins than this. It is a text we all need to hear and to heed, for if a “man after God's own heart” can fall so quickly and so far, surely we are capable of similar or even bigger failures. May the Spirit of God take this portion of the Word of God and illuminate it to each of us in full color, as we come to this study.
ellauri156.html on line 76: Israel is at war with none other than the Ammonites (verse 1), which may come as a surprise to you as it did to me. (Well, to be honest, I thought they were the cretacean mollusks by the same name.) I thought the Ammonites had been defeated in chapter 10. I was wrong. The author is very clear on this matter. In chapter 8, the author tells how David began to engage his enemies in battle, ending the strangle-hold these surrounding nations had on Israel. David subjected the Philistines (8:1), then the Moabites (8:2), and then he took on the king of Zobah (8:3ff.). In the process, other nations became involved and found Israel too formidable an enemy to oppose again. (Notice the similarity of the situation here to the Yom Kippur War.)
ellauri156.html on line 88: The author of our text informs us that it is spring, the time when kings go to war (11:1). Weather has always affected warfare. Battles have been won and lost due to the season. Winter time is not favorable to war. Napoleon found this out in Moscow, The Germans in Stalingrad, and the Russians in the Finnish Winter War.) It is cold and wet, and camping out in the open field (as those who are besieging the city of Rabbah have to do -- see 11:11) hardly is feasible. The wheels of chariots get stuck in the mud, among other problems. And so kings usually sit it out for the winter, resuming their warfare in the spring. It is spring, Israel is still at war with the Ammonites, and it is time to finish the task of subduing them. The army assembles, under the command of Joab and his officers, and “all Israel.” They all go off to complete their victory over the Ammonites, who seem to retreat in their capital and fortress city of Rabbah.
ellauri156.html on line 100: 9 The Lord said to Egad, David’s seer, 10 “Go and tell David, ‘This is what the Lord says: I am giving you three options. Choose one of them for me to carry out against you.’” 11 So Gad went to David and said to him, “This is what the Lord says: ‘Take your choice: 12 three years of famine, three months of being swept away[a] before your enemies, with their swords overtaking you, or three days of the sword of the Lord—days of plague in the land, with the angel of the Lord ravaging every part of Israel.’ Now then, decide how I should answer the one who sent me.”
ellauri156.html on line 127: Who is Gideon? Are we supposed to know? All I know is Gideon's bible, which the Beatles found in the bottom drawer of a bedside table in hotel room in a song whose name can't remember just now. "Only to find, Gideon's bible." Se oli Rocky Raccoon valkoiselta albumilta. Ai niin, ja sitten on Onni Gideon!
ellauri156.html on line 140: Gideonin tarina löytyy Tuomarien kirjan luvuista 6–8. Heprealaiskirjeen luvussa 11 Gideon mainitaan yhtenä esimerkkinä uskon miehestä. Neljäs Mooseksen kirja mainitsee Abidanin olevan Gideonin poika. Suomessa toimii yhdistys nimeltä Suomen Gideonit ry, joka on osa kansainvälistä Gideons International -järjestöä. Gideons International on kristillinen järjestö, joka jakaa Raamattuja joko yksittäisille ihmisille tai sijoittamalla ne julkisiin paikkoihin, mutta erityisesti kouluihin, kasarmeihin, sairaaloihin ja vankiloihin, sekä myös muualle.
ellauri156.html on line 211: A third reason -- and I am hesitant to suggest it -- is that David may be getting soft. Let's face it, David had some very difficult days when he was fleeing from Saul. I am sure there were hot days and cold nights. There were certainly days when his food was either limited or lousy, or both. Army food has never been known as a work of culinary artistry. Now, David has moved up in the world, from barren wilderness, which Saul and his army would avoid if possible, to the hills of Jerusalem. His accommodations are better, too. He no longer lives in a tent (if he was fortunate enough to have one in those days); he lives in a palace. Why would David want to stay in a tent in the open field, outside of Rabbah, if he can stay in his own bed (or Bathsheba's), in his own palace, inside Jerusalem?37
ellauri156.html on line 213: David is starting to become Saul-like, in that he is willing to let others go out and fight his battles for him. Among those David is willing to send in his place are Joab and Abishai. This Joab, we should recall, is a violent man. Joab was not the commander of the army of Israel by David's choice. David had distanced himself from Joab and Abishai because of the death of li'l Abner (2 Samuel 3:26-30). Joab had become the commander of Israel's armed forces because he was the first to accept David's challenge to attack Jebus (1 Chronicles 11:4-6). Suddenly, David is willing to stay at home and leave the whole of Israel's armed forces under Joab's command. I do not think David is motivated by trust in Joab as much as he is his disdain for the hardship of the campaign to take Rabbah.
ellauri156.html on line 236: King David makes the mistake of staying in Jerusalem, rather than fighting the Ammonites with his army. He does not stay home to meditate on the Law of Moses or to write another psalm or two; he seems to stay home to stay in bed. We know Uriah went to bed when it was evening (that is, when it got dark), and it is very likely that he got up at first light (see 11:13). With David, it is very different. David does not get up until evening, that is, until it is time for a soldier to go to bed. (As a friend of mine pointed out, this is probably a habit developed over days and not just a one-time event.) It is very unlikely that David is doing any “kingly work” in the wee hours of the night. From all appearances, David is simply indulging himself. Whaddya mean? Fucking maidens is kingly work if anything. Surely he wasn't watching late night shows, since all he had was his TV mama. Sitting up and adjusting the screen until the picture was completely right.
ellauri156.html on line 269: I am not suggesting that David purposed to see something he should not. (I bet he did, peeping Tom. You actually come round to the same conclusion below, Bob.) More than likely he is walking about, almost absent-mindedly, when suddenly his eyes fix on something that rivets his attention on a woman bathing herself. The text does not really tell us where this woman is bathing, and why at this time of the night? We only know that she is within sight of David's penthouse (rooftop). David notes her beauty. He does not know who she is or whether she is married. We cannot be certain how much David sees, and thus we do not know for certain whether he has yet sinned. (What the fuck? How much do you need to see to sin? Are boobs enough, or do you need to see the pudendum or the fanny?) If David saw more of this woman than he should (a fact still in question), then he surely should have diverted his eyes. It was not necessarily evil for him to discretely inquire about her. If she were unmarried and eligible, he could have taken her for his wife. His inquiry would make this clear.
ellauri156.html on line 283: The information David receives should be sufficient for him to end the matter, or more appropriately, to start it. If this woman is married, he has no business going any further. No matter how great his position and power, nothing gives him the right to take another man's wife. The pattern for David's actions is clearly outlined by Joseph, who was hotly pursued by his master's wife (but the shoe was on the other foot that time, a puma hunting for a young rattlesnake. And Joseph was a bachelor, so what was the sin in that?).
ellauri156.html on line 285: 7 It came about after these events that his master's wife looked with desire at Joseph, and she said, “Lie with me.” 8 But he refused and said to his master's wife, “Behold, with me here, my master does not concern himself with anything in the house, and he has put all that he owns in my charge. 9 “There is no one greater in this house than I, and he has withheld nothing from me except you, because you are his wife. How then could I do this great evil and sin against God?” (Genesis 39:7-9).
ellauri156.html on line 289: My fear is that David chose to ignore Uriah's military record and to fix his attention upon his racial origins. It is obvious and noteworthy that David refers to Uriah as “Uriah the Hittite,” while the author of Samuel refers to him only as “Uriah.” The expression, “Uriah the Hittite” is a term of derision, I believe, based solely upon the fact that he is of Hittite stock. Never mind that David has Moabite blood in his veins.
ellauri156.html on line 293: Let us briefly review the place of the Hittites in Old Testament history. As early as Genesis 15:18-21, God promised Abram (Abraham) that his descendants would inherit the land of the Hittites (along with that of other peoples as well; see also Exodus 3:8, 17; 13:5; 23:23, 28, 32; 33:21; 34:11; Deuteronomy 7:1; Joshua 1:4; 3:10). Ephron, the man from whom Abraham bought a burial plot for his family, was a Hittite (see Genesis 23:10; 25:9; etc.). Jacob's brother Esau married several Hittite wives (Genesis 26:34-35; 36:2). The Israelites were commanded to utterly destroy the Hittites (Deuteronomy 20:17). The Hittites opposed Israel's entrance into the promised land (see Numbers 13:29; Joshua 9:1: 11;1-5), and the Israelites had some victories over them (Joshua 24;11). Nevertheless, they did not totally remove them and came to live among them (Judges 3:5). When David was fleeing from Saul, he learned that the king was camped nearby. He asked two of his men who would go with him to Saul's camp. One of the two, Abishai, volunteered to go with David, the other man did not. This man was Ahimelech, the Hittite (1 Samuel 26:6). (Eli siis mitä? Pitäskö tästä päätellä nyt jotakin heettien statuxesta vai? Oliko ne jotain neekereitä?)
ellauri156.html on line 295: It is obvious that Uriah had forsaken his own people and their gods to live in Israel, marry an Israelite woman, and fight in David's army. He is no pagan, to be put to death. He is a proselyte. In spite of all this, I believe David looks down upon him. David has grown accustomed to having the finest of everything. His palace is the finest around. His furnishings, his food, his help, are all the finest. Now, he looks from his penthouse and sees a woman whom he regards as “fine.” How can a woman so “fine” belong to this Hittite? She is fit for a king. And this king intends to have her.
ellauri156.html on line 303: The inference is often drawn that Bathsheba should not have been exposing herself as she did, and that it was her indiscretion which started this whole sequence of events. Some think her actions may have been deliberate (She knew David was there and could see. . . .), while others would be more gracious and assume it was simply poor judgment. Let me point out several things from the text. First and foremost, when Nathan pronounces divine judgment upon David for his sin, Bathsheba and Uriah are depicted as the victims, not the villains. When Adam and Eve sinned, God specifically indicted Adam, Eve, and the serpent, and each received their just curse. This is simply not the case with Bathsheba. Nowhere in the Bible is she indicted for this sin. It may be that the author did not choose to focus upon Bathsheba, but even in this case, the Law would clearly require us to consider her innocent until proven guilty. (Which law? Not biblical law for sure, take for instance Susan's case, where Daniel had to called upon to prove her innocence.)
ellauri156.html on line 305: It is very clear in Samuel that the tragedies which take place in David's household are the consequence of his sin, just as Nathan indicates (12:10-12). Thus, when Amnon rapes Tamar, the sister of Absalom, it is a case of the “chickens coming home to roost.” Or is it a case of "Rooster coming into the chicks?" Note that it is at David's command or summons that Tamar is called to the palace, and then to Amnon's bedside. There is not so much as a hint that when Tamar is raped, it is all of Amnon's doing. Should this not strongly indicate that the same is true in Bathsheba's case, of which this second incident is a kind of mirror image? (Fucking crooky noses, raping and ravaging their kinky haired ladies right and left.)
ellauri156.html on line 307: When we read of this incident, we do so through Western eyes. We live in a day when a woman has the legal right to say “No” at any point in a romantic relationship. If the man refuses to stop, that is regarded as a violation of her rights; it is regarded as rape. It didn't work that way for women in the ancient Near East. Lot could offer his virgin daughters to the wicked men of Sodom, to protect strangers who were his guests, and there was not one word of protest from his daughters when he did so (Genesis 19:7-8). Even less later, when they asked their father Lot to fuck them at will. These virgins were expected to obey their father, who was in authority over them. Michal was first given to David as his wife, and then Saul took her back and gave her to another man. And then David took her back (1 Samuel 25:44; 2 Samuel 3:13-16). Apparently Michal had no say in this whole sequence of events. Oh, those days of innocence!
ellauri156.html on line 309: To approach this same issue from the opposite perspective, think with me about the Book of Esther. When the king summoned his wife, Queen Vashti, to appear (perhaps in a way that would inappropriately display her goodies to the king's guests), she refused. She was removed (see Esther 1:1-22). She did not lose her life, but she was at least replaced by Esther, who had no such compunctions. Then, we read later in this same book that no one could approach the king unless he summoned them. If any approached the king and he did not raise his "scepter", they were put to death (Esther 4:10-11). Does this not portray the way of eastern kings? Does this not explain why Bathsheba went to the king's palace when summoned? Does this help to explain why she seems to have given in to the king's lustful acts? (We do not know what protests -- like Tamar's in chapter 13 -- she may have uttered, but we do have some sense of the powerlessness of a woman in those days, especially when given orders by the king. (Later on it became the requirement that a raped lady should kill herself to save her husband the disgrace of having horns.)
ellauri156.html on line 313: Let's pursue this matter a little more. (Oh lord, I feel the spirit stirring below my belt.) Bathsheba is bathing herself. (This is about the 4. time Bob invites us to picture this tender moment. There are not too many of them in the Bible, so let us savor it.) We tend to assume that this means she is disrobed, at least partially. I believe Bathsheba is bathing herself in some place normally used for such purposes. Only David, with his penthouse vantage, would be able to see her, and a whole lot of other folks if he chose. The poor do not have the same privacy privileges as the rich. I have seen any number of people bathing themselves on the sidewalks of India, because this is their home. The word for bathing employed here is often used to describe the washing of a guest's hands or feet and for the ceremonial washings of the priests. Abigail used this term when she spoke of washing the feet of David's servants (1 Samuel 25:41). Such washings could be done, with decency, without total privacy. We assume far too much if we assume Abigail is walking about unclothed, in full sight of onlookers.
ellauri156.html on line 321: If I am right in what I have been saying, David's sin becomes that much more wicked. In some instances (if not most), a woman may purposely or unwittingly encourage the one who assaults her. In this case, there is not so much as a hint that this takes place. In fact, if I am reading the story accurately, David's “sighting” of Bathsheba is the result of her keeping the law, while David is failing his responsibilities as king. But not his duties as the king of the apes.
ellauri156.html on line 343: David's sin did not just suddenly appear in a moment of time. David set himself up for this fall. We know he disengaged himself from the battle, choosing instead a life of comfort and ease. You and I may make the same decision, though in a slightly different way. We may choose to ease up in our pursuit of becoming a disciple of our Lord, of the disciplined life which causes us to bring our bodies under our control (see 1 Corinthians 9:24-27).
ellauri156.html on line 349: Within those of you who are reading this message, I know there are some who have already fallen in the same hole as David. You have already committed adultery. To you, I would say: “Stop now!” How much better it would have been if David had confessed to his sin with Bathsheba before he went on to murder Uriah. Sin is like a cancer: the sooner it is cut out, the better; the longer it is left, the more it grows. If you have fallen as David did (or in some other way), forsake your sin, confess it, find God's forgiveness, and move on to the next.
ellauri156.html on line 351: Some of you have not yet sinned as David did, but I hope I have given you some ideas, and that you are already on your way. You are like David when he chose to stay in Jerusalem, and when he chose to stay in bed. You have not yet managed to sin in a dramatic fashion, but you are laying the groundwork for it. It's only a matter of time and opportunity, so keep hacking. My question to you is not whether you are actively committing sin, but if you are, please send me some snapshots.
ellauri156.html on line 359: 1 My little children, I am writing these things to you so that you may not sin. And if anyone sins, we have an advocate with the father, Jesus Christ the righteous; 2 and he himself is the propitiation (placation) for our sins; and not for ours only, but also for those of the whole world (1 John 2:1-2).
ellauri156.html on line 361: 4 Everyone who practices sin also practices lawlessness; and sin is lawlessness. 5 You know that he appeared in order to take away sins; and in him there is no sin. 6 No one who abides in him sins; no one who sins has seen him or knows him. 7 Little children, make sure no one deceives you; the one who practices righteousness is righteous, just as he is righteous; 8 the one who practices sin is of the devil; for the devil has sinned from the beginning. (Don't believe Milton, he's got it all wrong.) the son of god appeared for this purpose, to destroy the works of the devil. 9 No one who is born of god practices sin, because his seed (zihi) abides in him; and he cannot sin if he tried, because he is born of dog (1 John 3:4-9).
ellauri156.html on line 363: I don’t think I’m exaggerating here. The interaction between David and Uriah (see next episode) seems to indicate that David was puzzled as to why Uriah would not enjoy the good life in Jerusalem if he had the opportunity to do so. Uriah, on the other hand, chose to live as he would have on the battlefield.
ellauri156.html on line 370: 1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 2. "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa heille: Jos jollakin, kenellä tahansa, on elimestään liman vuoto, on hänen vuotonsa saastainen. 3. Hänen vuotonsa saastaisuus on sellainen, että hän, niin hyvin silloin, kun hänen elimestään vuotaa, kuin silloin, kun hänen elimensä pidättää vuodon, on saastainen. 4. Jokainen vuode, jossa vuotoa sairastava lepää, tulee saastaiseksi, ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi. 5. Ja se, joka koskee hänen vuoteeseensa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 6. Ja se, joka istuu istuimelle, jolla vuotoa sairastava on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 7. Ja se, joka koskee vuotoa sairastavan ruumiiseen, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 8. Ja jos vuotoa sairastava sylkee puhtaan ihmisen päälle, niin tämä pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 9. Ja jokainen satula, jossa vuotoa sairastava ratsastaa, tulee saastaiseksi. 10. Ja jokainen, joka koskee mihin hyvänsä, mikä on ollut hänen allaan, olkoon saastainen iltaan asti; ja joka sellaista kantaa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 11. Ja jokainen, johon vuotoa sairastava koskee, ennenkuin on huuhtonut kätensä vedessä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 12. Ja saviastia, johon vuotoa sairastava koskee, rikottakoon; mutta jokainen puuastia huuhdottakoon vedessä. 13. Ja kun vuotoa sairastava tulee puhtaaksi vuodostansa, niin hän laskekoon puhtaaksi-tulemisestaan seitsemän päivää ja sitten pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa raikkaassa vedessä, niin hän on puhdas. 14. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tulkoon Herran eteen ilmestysmajan ovelle ja antakoon ne papille. 15. Ja pappi uhratkoon ne, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen vuodostansa. 16. Kun miehellä on ollut siemenvuoto, pesköön hän koko ruumiinsa vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 17. Ja jokainen vaatekappale ja jokainen nahka, johon siemenvuotoa on tullut, pestäköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 18. Ja kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, peseytykööt he vedessä ja olkoot saastaiset iltaan asti.
ellauri156.html on line 374: Aika hemmetisti kyyhkypaisteja papille, kun jokainen menstruoiva nainen tuo niitä sille 2kpl/kk. Pappi pysyy hyvin selvillä seurakuntalaisten varmoista päivistä. Hmm. Jos Bathsheban kuukkixet oli ohize jo vähintään viikko sitten, kohtahan sillä oli ovulaatio, eikäpä ihme että Taavi-enon mälli teki heti tehtävänsä. Vaikka mä en kyllä usko eze jäi siihen yhteen kertaan. (2) When did this cleansing occur, and when was it completed? Was Bathsheba’s bathing which David witnessed part of her ceremonial cleansing? If so, there may have had to be a delay before the Law permitted intercourse. Otherwise, David would have caused her to violate the Law pertaining to cleansing, since it may not have been complete. The translations which make her cleansing a past, (continued) completed event seem to be suggesting that she was now legally able to engage in intercourse, though certainly not with David. If she was still in the process of her cleansing, David’s sin of adultery is compounded because it was committed at the wrong time, while cleansing was still in process. It is also possible to read the text (as does the NASB) to say that Bathsheba waited at David’s house until she was ceremonially clean from her evening with David. It is interesting that nothing is said of David waiting until he was cleansed. The inference I take from this “cleansing” reference is that Bathsheba was still concerned about keeping the Law of Moses, even if David was not. Big fat hairy diff.
ellauri156.html on line 380: It was the clumsy attempt to cover up the petty crime which led to Watergate. Richard Nixon, the President of the United States, was forced to resign to avoid impeachment. A number of his closest associates were indicted, convicted, and sentenced to brief prison terms. Not Tricky Dick, of course, he went scot free. Nain on meidankin elamassamme! Ja Daavidin!
ellauri156.html on line 410: David sends word to Joab, ordering him to send Uriah home to Jerusalem. I take it from the context that Uriah is sent to Jerusalem on the pretext that he is needed to report directly to David on the state of the war. I doubt David wants Uriah to know he has ordered Joab to send him. I am certain David does not want Uriah to know the real purpose of his journey to Jerusalem. David is orchestrating this homecoming to appear as though it serves one purpose, while it actually serves David's purpose of concealing his own sin. Even at this level, the order for Uriah to return home has a bad odor. You may remember that when David's father wanted to know how the battle with the Philistines was going (three of his sons were involved), he sent David, the youngest son, as an errand boy to take some supplies and return with word about the war (1 Samuel 17:17-19). One does not need to send a military hero as a messenger (nor is it good practice, the youngest son is more expendable.).
ellauri156.html on line 419: As a consequence, David becomes attracted to Bathsheba who is the wife of Uriah, one of David's soldiers. The attraction is mutual although both know an affair would break the law of Moses. When Bathsheba discovers she is pregnant by David, the King sends for Uriah hoping he will spend time with his wife to cover her pregnancy. David's wife Michal who is aware of the affair, tells David that Uriah did not go home but slept at the castle as a sign of loyalty to his King. LOL, a sign of "fuck you" pointed at Dave with Uriah's middle finger without a nail.
ellauri156.html on line 423: As a result, a drought hits Israel. David's and Bathsheba's baby dies. Nathan returns to tell David that God is displeased with his sin. Dog wants to see better ones, with more pizzazz. Or else he will not die as the law demands, but he will be punished through misfortune in his family. David takes responsibility but insists Bathsheba is blameless. But the people want Bathsheba killed. The crowd shouts: No, we want Barabbas! David makes plans to save Bathsheba, but she tells David she is not blameless. She has continued seeing Uriah on the side. (The reports of his demise were premature.) They are both at fault. David is reminded of the Lord and quotes Psalm 23 as he plays his harp. (A nice musical interlude in an otherwise numbing show whose spoiler is long since spoiled.)
ellauri156.html on line 431: David was about thirty when he began to reign (2 Samuel 5:4), so we can look for a birth date, which according to the pattern of other proposed birth dates in this series should occur both on a Hebrew holy day, at least some other sacred calendars, and also on a date similar on some calendars to his death date. Those requirements are so stringent to occur in a given year that if we find such a date, it is highly likely to be correct. Moreover, in nearly every case so far, the birth date is more impressive than the death date, and David's proposed death date is a sacred day on 4 calendars (also being 1 Condor on the Sacred Round).
ellauri156.html on line 437: The United States of America was also born on July 4th, the date proposed for David's birth. Is that of any significance? If so, there will also be at least another witness, according to what has been discovered so far in the research. It turns out that Thu 4 Jul 1776 was also 17 Tammuz on the Hebrew calendar as was David's birth, so it may not be by chance that the nation which consistently sides with modern-day Israel was born on David's birthday.
ellauri156.html on line 451: A. H. Weiler of The New York Times described the film as "a reverential and sometimes majestic treatment of chronicles that have lived three millennia." He praised Dunno's screenplay and Peck's "authoritative performance" but found that Wayward "seems closer to Hollywood than to the arid Jerusalem of his Bible." Variety wrote, "This is a big picture in every respect. It has scope, pageantry, sex (for all its Biblical background), cast names, color—everything. It's a surefire boxoffice entry, one of the really 'big' pictures of the new selling season." Philip K. Scheuer of the Los Angeles Times wrote that the film "leaves little to be desired" from the standpoint of production values with Peck "ingratiating" as David and Wayward "a seductress with flaming tresses, in or out of the bath, and only her final contrition is a little difficult to believe." Richard L. Coe of The Washington Post wrote, "On the whole, the picture suggests a Reader's Digest story expanded into a master's thesis for the Ecole Copacabana."] Harrison's Reports wrote, "The outstanding thing about the production is the magnificent performance of Gregory Peck as David; he makes the characterization real and human, endowing it with all the shortcomings of a man who lusts for another's wife, but who is seriously penitent and prepared to shoulder his guilt. Susan Wayward, as Bathsheba, is beautiful and sexy, but her performance is of no dramatic consequence." The Monty Python Bulletin commented that the film had been made "with restraint and relative simplicity" compared to other historical epics, "and the playing of Gregory Peck in particular is competent. The whole film, however, is emotionally and stylistically quite unworthy of its subject." Philip Hamburger of The New Yorker wrote that "the accessories notwithstanding, something is ponderously wrong with 'David and Bathsheba.' The fault lies, I suppose, in the attempt to make excessive enlargements of an essentially-simple story." Zanuck the Hot Dog agreed.
ellauri156.html on line 469: Uriah leaves David's presence. Now David adds a further touch. He sends a “present from the king” after, or with, Uriah. How we would love to know just what that “gift” was. Was it a night for two at the Jerusalem Hilton? Was it dinner and dancing at a romantic restaurant? I think we can safely say this: (1) We are not told what the present was. (2) We are not supposed to know, or it would not add to the story for us to know what it was. (3) Whatever it was, it was very carefully planned to facilitate David's scheme of getting Uriah to bed with his wife, as quickly as possible.
ellauri156.html on line 471: Uriah has to understand what the king is suggesting. Who wouldn't want to go home and enjoy his wife after some time of separation, thanks to the war with the Ammonites? Instead, we are told that Uriah never leaves the king's house. He sleeps in the doorway of the king's house, in the presence of a number of the king's servants. I am inclined to understand that at least some of these servants, if not all of them, are the king's bodyguards (compare 1 Kings 14:27-28). Uriah is a soldier. He has been called to his king's presence, away from the battle. But as a faithful servant of the king, he will not enjoy a night alone with his wife; instead, he will join with those who guard the king's life. This is the way he can serve his king in Jerusalem, and so this is what he chooses to do rather than to go home. The irony is overwhelming. The king's faithful soldier spends the night guarding the 50% new life of the king in his wife's womb, the king who has taken his own wife in the night, and who will soon take his life as well. Dramatic irony.
ellauri156.html on line 477: The servant-spies come to David in the morning with an amazing report: “He didn't do it. He didn't even go home!” David then seeks to gently rebuke Uriah. The hypocrisy of David's actions and words are hard to accept. But accept we must, for Dave is Dog's favorite horse on whose nose he is betting his bottom dollar.
ellauri156.html on line 487: With all due respect, Uriah declines -- indeed Uriah refuses -- to do that which would be conduct unbefitting a soldier, let alone a war hero. I think it is important to see that there is no specific command here which Uriah refuses to disobey. To my knowledge, there is no specific law in the Law of Moses which commands a soldier to have sex with women during times of war. (This may have been true in the earlier days of Israel's history, there would not have been another generation of Israelites otherwise, since Israel was almost constantly at war with one of their neighbors.) This is the conviction of Uriah as a soldier, and he will not violate his conscience by deceiving his fellow men in tights, even when commanded to do so by the king.
ellauri156.html on line 495: Now here is a most amazing thing. David, years earlier, was adamant about the fact that those on a mission for the king should keep themselves from sexual intercourse. Now, years later, David is amazed that a man on a mission for the king is willing to abstain from sexual intercourse with his wife. Worse yet, David sets out to convince -- even to compel -- Uriah to go to do so, even though it will cause him to violate his conscience. This is not “causing a weaker brother to stumble;” this is cutting off a stronger brother's "leg" at the knob. Uriah is an example of the commitment expected of every soldier, and of David in particular -- at least the David of the past. Uriah is now acting like the David we knew from earlier days. Uriah is the “David” that David should be. But there is a crucial difference: now David is the king. This makes the case completely different.
ellauri156.html on line 507: David has set out on a course of action that backfires. He intends to put Uriah in a position that will make it appear that he is the father of Bathsheba's child. But Uriah's conduct has publicly exhibited his loyalty to his duties as a soldier, making it more than evident that he cannot possibly be the father of this child. It is worse for David now than it had been when he summoned Uriah to Jerusalem. David concludes -- wrongly -- that his only course of action now is to have Uriah killed in action. I don't know that David actually thinks he can deceive the people of Jerusalem as to whose child Bathsheba's baby is. How can he when everyone knows Uriah has never been with his wife to get her pregnant? It seems now as though David is simply trying to legitimize his sin. By making Uriah a casualty of war, he makes Bathsheba a widow. He can now marry this woman and raise the child as his own, which of course it is. Finally, a plan that makes sense.
ellauri156.html on line 520: The only engagement between the rival factions which is told at length is noteworthy, inasmuch as it was preceded by an encounter at Gibeon between twelve chosen men from each side, in which the whole twenty-four seem to have perished. In the general engagement which followed, Abner was defeated and put to flight. He was closely pursued by Asahel, brother of Joab, who is said to have been "light of foot as a wild roe". As Asahel would not desist from the pursuit, though warned, Abner "was compelled" to slay him "in self-defence". This originated a deadly feud between the leaders of the opposite parties, for Joab, as next of kin to Asahel, was by the law and custom of the country the avenger of his blood.
ellauri156.html on line 522: However, according to Josephus, in Antiquities, Book 7, Chapter 1, Joab had forgiven Abner for the death of his brother, Asahel, the reason being that Abner had slain Asahel honorably in combat after he had first warned Asahel and tried to knock the wind out of him with the butt of his "spear". However, probably by intervention of God, his obtuse tool went through Asahel. The Bible says everyone stopped and gawked. That shows that something like this never happened before. This battle was part of a civil war between David and Ish-bosheth, the son of Saul. After this battle Abner switched to the side of David and granted him control over the tribe of Benjamin. This act put Abner in David's favor.
ellauri156.html on line 541: It is characteristic of the rabbinical view of the Bible narratives that Abner, the warrior pure and simple, is styled "Lion King of the Law" (Yer. Peah, l.c.), and that even a specimen is given of a halakic discussion between him and Dog as to whether the law in Deut. xxiii. 3 excluded Ammonite and Moabite women from the Jewish community as well as men. Dog was of the opinion that David, being descended from the Moabitess Ruth, was not fit to wear the crown, nor even to be considered a true Israelite; while Abner maintained that the law affected only the male line of descent. When Dog's dialectics proved more than a match for those of Abner, the latter went to the prophet Samuel, who not only supported Abner in his view, but utterly refuted Dog's assertions (Midr. Sam. xxii.; Yeb. 76b et seq.).
ellauri156.html on line 552: These eight verses, devoted to the way in which Uriah's death is reported, are double the length of the account of David's sin with Bathsheba. They virtually equal the length of the account of David's dealings with Uriah. These verses begin with Joab's careful instructions to the messenger, who is to bring the news of Uriah's death to David. They conclude with the messenger's actual report and David's response to it. Why does the author devote so much time and space to the way in which Uriah's death is reported to David? Let us see if we can find the answer to this question as we look more closely at these verses.
ellauri156.html on line 554: Mission accomplished: Uriah is dead. Joab has carried out David's instructions to the letter. Now Joab must send word to David, in a way that does not completely disclose this conspiracy. Joab calls for a messenger to go to David. He gives very exacting instructions to him. He is first to give a full and complete report of the events of the war, including the ill-fated attack on the city, and the slaughter of Uriah and those with him. Why is how the messenger reports this incident so important?
ellauri156.html on line 556: The answer is quite simple, as is evident by Joab's own concerns. The entire mission is a fiasco. The Israelites have besieged the city of Rabbah. This means they surround the city, giving the people no way in or out of the city. All the Israelites have to do is wait them out and starve them out. There is no need for any attack. The mission is a suicide mission from the outset, and it does not take a genius to see it for what it is. Joab has to assemble a group of mighty men, like Uriah, and including Uriah, to wage an attack on the city. This attack is not at the enemy's weakest point, as we would expect, but at the strongest point. This attack provokes a counter-attack by the Ammonites against Uriah and those with him. When the Israelite army draws back from their own men, they leave them defenseless, and the obvious result is a slaughter. How can one possibly report this fiasco in a way that doesn’t make Joab look like a fool (at best), or a murderer (at worst)?
ellauri156.html on line 560: And so in verses 22-25 we are given an account of the messenger's arrival, of his report to David, and of David's response. I must point out that the messenger does not do as he is told, at least the way I read the account. The messenger goes to David and tells the king how the Ammonites prevailed against them as they left the city and pursued the Israelites into the open field. The Israelites then pursued the Ammonites, pushing them back toward the city as far as the city gate. It was here that Uriah and those with him were fighting. It was here that they were within range of the archers, who shot at them and killed a number of servants. And quickly the servant adds, “and your servant Uriah the Hittite is also dead” (verse 14).
ellauri156.html on line 568: These words of David are the frosting on the cake. They seem gracious and understanding, even sympathetic. In effect, David is saying, “Well, don't worry about it. After all, you win a few, and you lose a few. That's the way the cookie crumbles.” Uriah, a great warrior and a man of godly character (but not a Jew, mind you), has just died, and David does not express one word of grief, one expression of sorrow, not one word of tribute. Uriah dies, and David is unmoved. Contrast his response to the death of Uriah with his responses to the deaths of Saul and Jonathan (2 Samuel 1:11-27), and even of Abner (2 Samuel 3:28-39). This is not the David of a few chapters earlier. This is a hardened, callused David, callused by his own sin.
ellauri156.html on line 588: Sixth, our text makes Uriah a hero and a dress model, not a chump and not a sucker. There are those who might conclude that Uriah's elevator may not “go to the top floor” (as my neighbor used to say of those she considered less than bright). Is Uriah gullible? Is he ignorant of what David is trying to do? Is he a coon? A spook? I don't think so. This is what makes his loyalty to David and to God's Law so striking. I think it is safe to say that here Uriah is very much like David in his earlier days, in terms of his response to Saul. As Saul sought to kill David unjustly, because he was jealous of his successes, so also David submitted himself to faithfully serving Saul, his master. He left his safety and future in God's hands, and God did not fail him. Who? Not Uriah, apparently.
ellauri156.html on line 590: Seventh, Uriah is a reminder to us that God does not always deliver the righteous from the hand of the wicked immediately, or even in this lifetime. This is a really crucial point! Don't except to be saved except ex post facto. Daniel's three friends told the king that their God was able to deliver them. They did not presume that He would, or that He must, only that theoretically, he could if he wanted to. And God did deliver them, though with late delivery, rather like today's postal services. I think Christians should look upon this sort of deliverance as the rule, rather than the exception. But when Uriah faithfully serves his king (David), he loses his life. God is not obliged to “bail us out of trouble” or to keep us from trials and tribulations just because we trust in Him. Sometimes it is the will of God for men to trust fully in Him and to submit to human government (what? like U.S. government? No way Jose!), and still to suffer adversity, from which God may not deliver us. Spirituality is no guarantee that we will no longer suffer in this life. In fact, spiritual intimacy with God is often the cause of our sufferings (see Matthew 5).
ellauri156.html on line 613: 13 All these died in faith, without receiving the promises, but having seen them and having welcomed them from a distance, and having confessed that they were strangers and exiles on the earth. 14 For those who say such things make it clear that they are seeking a country of their own. 15 And indeed if they had been thinking of that country from which they went out, they would have had opportunity to return. 16 But as it is, they desire a better country, that is, a heavenly one. Therefore God is not ashamed to be called their God; for He has prepared a city for them. 32 And what more shall I say? For time will fail me if I tell of Gideon, Barak, Samson, Jephthah, of David and Samuel and the prophets, 33 who by faith conquered kingdoms, performed acts of righteousness, obtained promises, shut the mouths of lions, 34 quenched the power of fire, escaped the edge of the sword, from weakness were made strong, became mighty in war, put foreign armies to flight. 35 Women received back their dead by resurrection; and others were tortured, not accepting their release, so that they might obtain a better resurrection; 36 and others experienced mockings and scourgings, yes, also chains and imprisonment. 37 They were stoned, they were sawn in two, they were tempted, they were put to death with the sword; they went about in sheepskins, in goatskins, in foreskins, being destitute, afflicted, ill-treated 38 (men of whom the world was not worthy), wandering in deserts and mountains and caves and holes in the ground. 39 And all these, having gained approval through their faith, did not receive what was promised, 40 because God had provided something even better for us, to make up for the wait, so that apart from us they would not be made perfect (Hebrews 11:13-16, 32-40).
ellauri156.html on line 615: Uriah should not be criticized or looked down upon for his loyalty and submission to David. He should be highly commended. In fact, a friend suggested a new thought for my consideration: “Suppose that Uriah was added to the list of war heroes because of his loyalty and courage in this battle which cost him his life? It is a possibility to consider. Uriah is one of those Gentile converts whose faith and obedience puts many Israelites to shame. He is among many of those who have trusted and obeyed God who have not received their just rewards in this life, but who will be rewarded in the coming kingdom of God. Too many Christians today want their blessings “now” and are not willing to suffer, waiting for their reward then. Let them think carefully about the example of Uriah for their own lives. His elevator may have not gone all the way to the top floor, but by Gawd, he will reach it when Jacob lets down the ladder!
ellauri156.html on line 620: 41 Is this, by any chance, a clue as to what the “present” was that David sent after Uriah in verse 8? Was the present some “food and drink”? I wonder. 42 Uriah’s actions raise some interesting questions about those who get themselves drunk. It seems to me that our text strongly implies that even drunk, a man cannot be forced to violate his convictions, unless of course he wants to do so. I wonder how many people get drunk because they want to do what they do drunk, and they think they can blame alcohol for their own sin? It seems like another version of, “The Devil made me do it.”
ellauri156.html on line 627: In addition to the hundreds of sheep in a nearby pasture, there was a small lamb in a pen, very close to the house. It was a frisky, friendly little fellow, and we loved to "play" with it. We were somewhat perplexed as to why this fellow was kept by himself, away from the rest of the flock. The farmer's nephew came by, and I asked him. It took a while to understand his strong accent, but finally I realized he was telling me this was his “pet lamb.” The problem was that he said it as though it were one word, “bedlam.” This was obviously a separate category, distinct from the category of mere “sheep” or a “lamb.” This “pet lamb” was given a special pen, right by the house, and a lot more attention and care than the rest. I did not dare to ask the man where his "penis".
ellauri156.html on line 629: Now this little fellow was one lamb among a great many. Nevertheless, he enjoyed the distinction of being regarded as a “pet lamb.” (I am coming to te most narcissistic part of my sermon, going to introduce you to the good shepherd in a moment.) In the story which Nathan tells David, it is not quite the same. Nathan tells David of a “pet lamb” who is the only sheep of a poor farmer. This lamb does not live in a pen outside the house; it lives inside the house, often in the loving hairy arms of its master, and eats the same food he eats. This is the story Nathan tells David, which God uses to expose the wretchedness of David's sin. It is our text for this message, and once again, it has much to teach us, as well as David. Let us give careful heed to the inspired words of Nathan, and learn from a lamb. (I bet the lamb had much more to learn from the "boys".)
ellauri156.html on line 633: David has become king of both Judah and Israel. He has, in large measure, consolidated his kingdom. He has taken Jebus and made it his capital city, renaming it Jerusalem. He has built his palace and given thought to building a temple (a plan God significantly revises). He has subjected most of Israel's neighboring nations. He has done battle with the Ammonites and prevailed, but he has not yet completely defeated them. The Ammonites have retreated to the royal city of Rabbah, and as the time for war (spring) approaches, David sends all Israel, led by Joab, to besiege the city and to bring about its surrender. David has chosen not to endure the rigors of camping in the open field, outside the city. He has chosen rather to remain in Jerusalem. Sleeping late, David rises from his bed as others prepare to go to bed for the night. David strolls about the rooftop of his palace and happens to steal a look at a beautiful young woman bathing herself, perhaps ceremonially, in fulfillment of the law.
ellauri156.html on line 645: When Bathsheba's mourning is complete, David sends for her and brings her to himself as his wife. Wait, was little David born as yet, or did he start fucking her with her belly full? I do not see him bending down on his knees, proposing. I do not see him courting her, sending her roses. I see him “taking” her once again. And again. In fact, this is my favourite part. The question in my mind is, “Why?” Why does David take Bathsheba into his house as one of his wives? I do not think he is any longer trying to “cover up” his sin; it is far too late for that. She must be “showing” her pregnancy by now, and it is hard to imagine how all Israel cannot know what has been going on. It appears that at this point, David is not trying to conceal his sin, but to legitimize it. Whatever David's reasons may be, they are hardly spiritual, and they are most certainly self-serving.
ellauri156.html on line 647: Nathan has a response to the death of Uriah too, which is taken up in the first part of chapter 12. But let us save that until after drawing your attention to something which has been going on in David's life that we have not seen from our text, and which the author of Samuel has not recorded. But David himself discloses this to us in one of his psalms, written in reflection of this incident in our text.
ellauri156.html on line 683: Fourth, Nathan's story is a “sheep story,” one that a shepherd can easily grasp and with which he can readily identify. David was a shepherd boy in his younger days, as we know from the Book(s) of Samuel (see 1 Samuel 16:11; 17:15, 28). I wonder if in those lonely days and nights David does not make a “petlamb” of one or more of his sheep? You bet. Some comfort for his lonely nights. Did this sheep eat of his food and drink from his cup? Did this sheep give him a blowjob? Possibly so.
ellauri156.html on line 689: As I understand the Bible, there is more to the story than this, however. Our lord (meaning Jeshua) frequently told stories. Why was this? Was it because he was trying to “put the cookies on the lowest shelf”? Was he accommodating his teaching to those who might have difficulty understanding it? Sometimes our lord told stories to the religious experts, who should have been able to follow a more technical argument. No, I think his own elevator did not quite reach the upper floors. I am thinking in particular of the story of the Good Samaritan, as recorded in Luke 10. A religious lawyer stood up and asked Jesus a question, not to sincerely learn, but with the hope of making our Lord look bad before the people. He asked, “What shall I do to inherit eternal life?” Jesus turned the question around. This man was the expert in the Law of Moses, what did it teach? The man answered, “YOU SHALL LOVE THE LORD YOUR GOD WITH ALL YOUR HEART, AND WITH ALL YOUR SOUL, AND WITH ALL YOUR STRENGTH, AND WITH ALL YOUR MIND; AND YOUR NEIGHBOR AS YOURSELF, THAT IS, EVEN MORE.” (Luke 10:27). In effect, Jesus responded, “Right. Now do it.” That was the problem with the law, no one could do it without failing, and so no one could earn their way to heaven by good works. Well, how high can we get with mediocre works? Someplace between heaven and hell would actually be most preferable.
ellauri156.html on line 701: That is part of the reason Nathan told David this story. It was never meant to be a makeover of David's sin; it is meant to expose David's sin in principle, in a way that cannot be denied. Having done this very well, Nathan then presses on to deal with David's sin specifically.
ellauri156.html on line 707: The rich man had a guest drop in for a visit, and as the host he was obliged to provide him with a meal. After giving the matter considerable thought, the rich man decided upon lamb, and yet he was not willing to sacrifice one lamb from all those he owned. Instead, he took the poor man's lamb, slaughtered and served it to his guest, so as not to suffer any losses personally. He not only let (i.e., forced) the poor man to pick up the tab for the meal, he deprived this man of his only lamb, and one that was like a member of the family.
ellauri156.html on line 711: David does not see what is coming. The story Nathan tells makes David furious. The David who was once ready to do in Nabal and all the male members of his household (1 Samuel 25) is now angry enough to do in the villain of Nathan's story. Doing in folks was one of his pet lambs. In some ways, David's response is a bit overdone. He reminds me a bit of Judah in Genesis 38, when he learns that Tamar, his daughter-in-law is pregnant out of wedlock. Not realizing that he is the father of the child in her womb, Judah is ready to have Tamar burned to death. How ironic that those who are guilty of a particular sin are intolerant of this sin in the life of others. Well said, Bob! Christians are really hard on people who have no charity.
ellauri156.html on line 770: The story goes on as you well know, but we shall stop here, having focused on Nathan's divinely directed rebuke of David. In our next lesson we will give thought to David's repentance and to the immediate consequences of his sin. But let us close this message by considering some very important take-home lessons for us to learn from David's sin and Nathan's rebuke.
ellauri156.html on line 774: I do not know how many people I have known who refused to rebuke or even caution someone close to them, thinking that they are being a friend by being non-condemning. A good friend does not let us continue on the path to our own destruction. Nathan was acting as a prophet, but he was also acting like a friend. Would that we had more professor friends. Would that we were a prophylactic friend to one on the path of destruction. Deliver in a timely manner those who are being taken away to death, And those who are staggering to slaughter, Oh hold them back (Proverbs 24:11).
ellauri156.html on line 778: 20 So Moses said to them, “If you will do this, if you will arm yourselves before the LORD for the war, 21 and all of you armed men cross over the Jordan before the LORD until He has driven His enemies out from before Him, 22 and the land is subdued before the LORD, then afterward you shall return and be free of obligation toward the LORD and toward Israel, and this land shall be yours for a possession before the LORD. 23 “But if you will not do so, behold, you have sinned against the LORD, and be sure your sin will find you out (Numbers 32:20-23, emphasis mine). Note what this says! We must support Israel against its mooslem neighbors! They are not their neighbors! Or rather of course they are but they are also enemies!
ellauri156.html on line 780: (3) God is under no obligation to stop us from sinning. (So why did he bother with David then? Is he some sort of special case? Of course he is, he is Dawgs petlamb. Sometimes people justify their sin by saying something like: “I've prayed about it and asked God to stop me if it is wrong. . . .” When God does not stop them, they somehow assume it must be right. God could have stopped David after he chose to stay home from the war, or after he began to covet Uriah's wife, or after he committed adultery, but instead He allowed David to persist in his sin for some time. God even allowed David to get away with murder, for a time. Well actually, for good. It was just a immigrant after all. God's Word forbade David's sins of coveting, adultery, and murder. God's Word commanded David to stop, and he did not. God allowed David to persist in his sin for a season, but not indefinitely. God allowed David's sin to go full circle, to reach full bloom, so that he (and we) could see how sin grows (compare Genesis 15:12-16).
ellauri156.html on line 786: 101 Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. 2 Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. 3 Kaikki he söivät samaa hengellistä roskaruokaa 4 ja joivat samaa hengellistä sihijuomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, jota Mooses kuljetti heidän mukanaan painavassa arkissa; tämä kallio oli Pietari, korjaan Kristus. 5 Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa. 6 Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät. 7
ellauri156.html on line 792: 4 Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi napista. 5 Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon roskaruokaan." 6
ellauri156.html on line 794: Silloin Herra suivaantuneena lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli. 7 Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta. 8 Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon". 9 Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon. HUOM! tää vaskikäärme ei sunkaan ollut epäjumala, vaan ihan vaan tollanen niinkö maskotti.
ellauri156.html on line 796: Let me press this matter even further. David did not plan to sin, as many who try to use his sin as an excuse do. David “fell” into sin; those who would use his sin for an excuse “plunge headlong” into sin. There is a very important difference. In addition, David's sin was the exception, not the rule:
ellauri156.html on line 800: (5) David's sin, like all sin, is never worth the price. I have actually had people ask me what the penalty for a certain sin would be, planning to do it and then be forgiven. There are those who toy with sin, thinking that if they sin, they may suffer some consequences, but that God is obliged to forgive them, and thus their eternal future is certain and secure, no matter what they do, even if intentionally. I know of one situation in which a church leader left his wife and ran off with the wife of another, planning to later repent, and then expecting to be welcomed back into the fellowship of that church. This is presumptuous sin, sin of the most serious and dangerous kind. Rather than open a “can of worms” at this point in this message, let me simply say this: “No one ever chooses to sin, and then comes out of it with a smile on their face.” My friend Dawg will almost certainly wipe that smug smirk off their face. I still seethe when I think of that colleague of mine, and how he got away with dumping her hag and plucking a dainty dish from Brother ... (better not say). Took just a few months for the brotherhood to relent. Fuck, it shouldn't be that easy! A little more speedy delivery of the retribution would be indicated, don't you think, milord? Not that I criticize you in any way, milord.
ellauri156.html on line 802: I used to teach school. From time to time the principal would call a misbehaving student to his office. I will never forget when one of my students was called to his office, and then returned with a smirk on his face. One of my students protested publicly, “Will you look at that? He went to the principal's office and came back with a smile on his face!” My young student was absolutely right. Being called to the principal's office for correction should produce repentance and respect, not a smile. In those few times when I found it necessary to use the “rod” of correction, I purposed that no student would come back into the room with a smile, and none did (including the principal's own son, I might add, who was not even in my class). Oh how my students loved and respected me! I still think it was unfair to sack me. There was hardly any mark left on their precious skin from my rod. Least of all of the one that I used on my coeds.
ellauri156.html on line 804: I have never met a Christian who chose to sin, and after it was all over felt that it was worth the price. Those that did quite simply were not Christians. David's sin and its consequences should not encourage us to sin, but should motivate us to avoid sin at all costs. The negative consequences of sin far outweigh the momentary pleasures of sin. Sin is never worth the price, even for those whose sin is forgiven. Sin is not worth it even when it's free of charge. In fact, we ought to be paid to commit sin. (Some do, like the adulterous woman in Proverbs, and Trick Dick's burglars. But we won't open that can of worms now that we are this close to the finish line.)
ellauri156.html on line 806: (6) It was the story of the slaughter of a lamb which exposed the immensity of David's sin. It is the story of the slaughter of The Lamb of God which exposes the immensity of our sins. (I am not suggesting that this comparison is on all fours, though the thought is close. Like the rich man slaughtering the poor people's only lamb to have a feast.) Isn't it amazing that David was so blinded by his own sin that he could not see it? It was by means of the story of the slaughter of a poor man's pet lamb that David was gripped with the immensity of the sin which was his own. David could see his own sin when he heard the story of what appeared to be the sin of another.
ellauri156.html on line 810: Note that this last part is full of Saulus quotes. Whenever evangelists are about to finish they pepper their talk with these Saulus quotes. I guess it is because Saulus' job was so close to their own: first scare the suckers and then sugar the medicine.
ellauri156.html on line 812: That is precisely what the cross of our Lord Jesus Christ does for us. We were dead in our trespasses and sins (Ephesians 2:1-3). We were blinded to the immensity of our sins (2 Corinthians 4:4). The coming of our Lord Jesus Christ, His perfect life, His innocent and sacrificial death, His literal and physical resurrection are all historical events. But the gospel is also a story, a true story. When we read the New Testament Gospels, we read a story that is even more dramatic, more amazing, more disturbing than the story Nathan told David. When we see the way unbelieving men treated our Lord, we should be shocked, horrified, and angered. We should cry out, “They deserve to die!” And that they do. But the Gospel is not written only to show us their sins -- those who actually heard Jesus and cried, “Crucify Him, Crucify Him” -- it is written so that the Spirit of God can cry out in our hearts, “Thou art the man! Yo mon!” When we see the way men treated Jesus, we see the way we would treat him, if he were here. We see how we treat him today. With laughter and ridicule. And that, my friend, reveals the immensity of our sin, and the immensity of our need for repentance and forgiveness. Words, words, words. Sticks and stones may break my bones, but words will never hurt me.
ellauri158.html on line 53: What Clarke argues is that the Newtonian natural system and the findings that stem from it are incompatible with the “blind necessity” that characterizes both the Epicurean and Spinozistic world picture, precisely because this system implies the existence of an immaterial and wise Creator. What the fuck? It is a deterministic system par excellence. Ach, tarkoitatte alkuehtoja. Vanha antroposentrinen jumalatodistus: jos jumala ei olis säätänyt kaikkea näin hyvin, ei olis meitäkään. Tää ei voi olla sattumaa! Maailmamme ei voi olla 1 ziljoonasta sokeasta yrityxestä! Vai voiko se? This lottery is unfair, huutaa Shirley Jackson kiukkuisena, kun kivet lentävät. Shirley putkahti esille albumissa 133 ja putkahtaa uudelleen esille albumissa 270.
ellauri158.html on line 55: Nää hemmot panee Spinozan ja Epikuroxen paholaisen karsinaan ja kaizee Ciceron ja Platon lampaiden puolelle. Turha sanoakaan kummalle puolelle navettaa joutuu tämä paasaaja. Newton ihmetteli miten tarkkaan kelloseppä on kaiken virittänyt apinoiden hyväxi. Miten se voisi olla sattumaa. Niinpä, mitenpä. Toisaalta, jos tätä sattumaa ei olis sattunut, ei olisi näitä apinoitakaan. Mikä voisi tarkemmin ajatellen olla hyvä asia. Tuliko sittenkin vähän tonttuiltua, vai mitä?
ellauri158.html on line 387: The term was coined by the German philosopher Karl Krause in 1828 to distinguish the ideas of Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831) and Friedrich Wilhelm Joseph Schelling (1775–1854) about the relation of God and the universe from the supposed pantheism of Baruch Spinoza, after reviewing Hindu scriptures. Unlike pantheism, which holds that the divine and the universe are identical, panentheism maintains an ontological distinction between the divine and the non-divine and the significance of both. In panentheism, the universal spirit is present everywhere, which at the same time "transcends" all things created.
ellauri158.html on line 495: It is unclear whether Newton read any of Spinoza´s works. However, two people with whom he was in close contact made substantial efforts to repudiate Spinozism directly: Henry More in The Confutation of Spinoza (More 1991) and Samuel Clarke in A Demonstration of the Being and Attributes of God: More Particularly in Answer to Mr. Hobbs, Spinoza and Their Followers. Sit oli vielä "Ralph" Cudworth ja joku "Colin" McLaughlin, kaikki Cambridgen platonisteja, siis jotain täys idiootteja, presumably, ja kaiken lisäxi varmaan vielä homoja. In the arguments on which I focus, More, Clarke, and Maclaurin aim to establish the existence of an immaterial and intelligent God precisely by showing that Spinoza does not have the resources to adequately explain the origin of motion. Sen jumala ei ollut kunnon priimuskaasulla toimiva käynnistysmoottori, pikemminkin joku auton alusta.
ellauri158.html on line 692: All men are born ignorant of the causes of things, that all have the desire to seek for what is useful to them, and that they are conscious of such desire. Herefrom it follows, first, that men think themselves free inasmuch as they are conscious of their volitions and desires, and never even dream, in their ignorance, of the causes which have disposed them so to wish and desire. Secondly, that men do all things for an end, namely, for that which is useful to them, and which they seek. Thus it comes to pass that they only look for a knowledge of the final causes of events, and when these are learned, they are content, as having no cause for further doubt. If they cannot learn such causes from external sources, they are compelled to turn to considering themselves, and reflecting what end would have induced them personally to bring about the given event, and thus they necessarily judge other natures by their own. Further, as they find in themselves and outside themselves many means which assist them not a little in the search for what is useful, for instance, eyes for seeing, teeth for chewing, herbs and animals for yielding food, the sun for giving light, the sea for breeding fish, &c., they come to look on the whole of nature as a means for obtaining such conveniences. Now as they are aware, that they found these conveniences and did not make them, they think they have cause for believing, that some other being has made them for their use. As they look upon things as means, they cannot believe them to be self—created; but, judging from the means which they are accustomed to prepare for themselves, they are bound to believe in some ruler or rulers of the universe endowed with human freedom, who have arranged and adapted everything for human use. They are bound to estimate the nature of such rulers (having no information on the subject) in accordance with their own nature, and therefore they assert that the gods ordained everything for the use of man, in order to bind man to themselves and obtain from him the highest honor.
ellauri158.html on line 694: Hence also it follows, that everyone thought out for himself, according to his abilities, a different way of worshipping God, so that God might love him more than his fellows, and direct the whole course of nature for the satisfaction of his blind cupidity and insatiable avarice. Thus the prejudice developed into superstition, and took deep root in the human mind; and for this reason everyone strove most zealously to understand and explain the final causes of things; but in their endeavor to show that nature does nothing in vain, i.e. nothing which is useless to man, they only seem to have demonstrated that nature, the gods, and men are all mad together. Consider, I pray you, the result: among the many helps of nature they were bound to find some hindrances, such as storms, earthquakes, diseases, &c.: so they declared that such things happen, because the gods are angry at some wrong done to them by men, or at some fault committed in their worship. Experience day by day protested and showed by infinite examples, that good and evil fortunes fall to the lot of pious and impious alike; still they would not abandon their inveterate prejudice, for it was more easy for them to class such contradictions among other unknown things of whose use they were ignorant, and thus to retain their actual and innate condition of ignorance, than to destroy the whole fabric of their reasoning and start afresh. They therefore laid down as an axiom, that God´s judgments far transcend human understanding. Such a doctrine might well have sufficed to conceal the truth from the human race for all eternity, if mathematics had not furnished another standard of verity in considering solely the essence and properties of figures without regard to their final causes. There are other reasons (which I need not mention here) besides mathematics, which might have caused men´s minds to be directed to these general prejudices, and have led them to the knowledge of the truth.
ellauri158.html on line 810: P. 3. prop. 27. Ex eo, quod rem nobis similem et quam nullo affectu prosecuti sumus, aliquo affectu affici imaginamur, eo ipso simili affectu afficimur. [in: P. 3. prop. 22. schol., prop. 23. schol., prop. 27. coroll. 1., prop. 27. coroll. 3., prop. 29., prop. 30., prop. 31., prop. 32., prop. 40., prop. 47., prop. 49. schol., prop. 52. schol., prop. 53. coroll., aff. defin. 33., aff. defin. 44., P. 4. prop. 50. schol., prop. 68. schol.]
ellauri158.html on line 812: -- P. 3. prop. 27. coroll. 1. Si aliquem, quem nullo affectu prosecuti sumus, imaginamur laetitia afficere rem nobis similem, amore erga eundem afficiemur. Si contra eundem imaginamur eandem tristitia afficere, odio erga ipsum afficiemur. [in: P. 3. prop. 32., aff. defin. 19., aff. defin. 20.]
ellauri158.html on line 834: P. 3. prop. 38. Si quis rem amatam odio habere inceperit, ita ut amor plane aboleatur, eandem maiore odio ex pari causa prosequetur, quam si ipsam nunquam amavisset, et eo maiore, quo amor antea maior fuerat. [in: P. 3. prop. 44.]
ellauri158.html on line 840: -- P. 3. prop. 40. coroll. 2. Si aliquis imaginatur, ab aliquo, quem antea nullo affectu prosecutus est, malum aliquod prae odio sibi illatum esse, statim idem malum eidem referre conabitur. [in: P. 3. aff. defin. 37., P. 4. prop. 37. schol. 2.]
ellauri159.html on line 36: Kazokaa toin teille kaverit nää 20 kivitaulua - oops - KRASH - siis nää 10 kivitaulua jossa on jumalan meile asettamat käskyt. Sanoi Mooses palatessaan Siinain vuorelta. Rinne oli aika hankala.
ellauri159.html on line 45: Kymmenen käskyä tai dekalogi (hepr. עשרת הדברים, Aseret ha-Dvarîm) ovat juutalaisen ja kristillisen uskon mukaan Jumalan ihmiselle Mooseksen välityksellä Siinain vuorella antamat käskyt. Kristinuskon eri suunnissa käytetään hiukan erilaista numerointia käskyistä. Käskyistä käytetään myös nimeä Dekalogi, joka tulee kreikan sanasta δεκάλογος tai "dekalogos", suomeksi kymmenen lausetta, kymmenen lausuntoa, kymmenen puheenvuoroa tai kymmenen tiedonantoa, tai mixei 10 logoa. Käskyä-muodon lausunnot saavat Raamatusta, kymmenen käskyä, aseret had'varim Raamatusta käskyt löytyvät Toisesta Mooseksen kirjasta (2 Moos. 20:1–17) sekä varuixi myös Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 5:6–21).
ellauri159.html on line 47: Kymmenen käskyä ovat osa Mooseksen lakia, jonka 613 käskyssä on kaiken kaikkiaan 365 kieltoa ja 248 käskyä. Toisin kuin yleensä ajatellaan dekalogi ei ole erillinen osa Mooseksen lakia eikä se kuulu kristinuskon viralliseen dogmiin.
ellauri159.html on line 53: Raamattu mainitsee, että israelilaiset leiriytyivät Siinain erämaahan kaksi kuukautta Egyptin orjuudesta vapautumisensa jälkeen. Ensimmäisellä kerralla, kun Mooses meni vuorelle, Tooran mukaan Jumala puhui Moosekselle nämä sanat: Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni. Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa. Sano nämä sanat israelilaisille. Mooses vei sanoman kansalleen ja kansa vastasi siihen sanoen: "Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme", jonka Mooses meni ilmoittamaan Jumalalle vastaukseksi. Eli diili tuli.
ellauri159.html on line 55: Raamatun mukaan toisella kerralla Jumala puhui vuorella Moosekselle, että heidän täytyy pyhittyä kahden päivän ajan, jolloin tulee vaatteetkin pestä kolmatta päivää varten, ja varoitti astumasta vuorelle tai koskemasta siihen tuona aikana kuolemanrangaistuksen uhalla, kunnes Pitkän torven puhallus purkaa kiellon, jonka jälkeen kansa saa tulla vuorelle. Myös naiseen yhtyminen oli kielletty tuon kolmen päivän pyhityksen aikana. No arvasinhan että se pyhittyminen sisälsi myös tän. Juutalaisten jumala on vitun mustasukkainen.
ellauri159.html on line 57: Kolmannella kerralla Mooses vei kansan vuoren lähelle vetopasuunan soidessa. Raamatun mukaan Jumala astui alas Siinain vuorelle tulen muodossa, ja siksi vuori oli savun peitossa. Mooses ja hänen veljensä Aaron menivät ylös vuorelle, jossa he saivat käskyt messiin varmaan niillä kivitauluilla. Aaroniltako ne loput taulut luiskahti? Saatanan tunari.
ellauri159.html on line 433: By Ambrose Bierce
ellauri159.html on line 438: Adore no images save those
ellauri159.html on line 503: Moosekselle.Siinailla n.1447 eKr. laske siitä, tutki sitä aina, niin selviä
ellauri159.html on line 516: VOI HERRA ;EI KUKAAN; siitä keskustelusta ei ole PH:n antanut mitään tarkempaa sanaa moosekselle, mutta ilmeiseti siitä ei keskusteltu kun asia oli selvä , kaikki jotka ei ollut. ARKISSA hukkuu,. niikuin HERRA oli, sen sanonut, ja siksi ei siitä puhuttu enää...
ellauri159.html on line 563: Ritarihyveet on vähän toisennäkösiä razumiestaitoja. Kavaljeerit oli ritarillisia, koska niillä oli hevoset. Nyt hevosia on vaan tytöillä. Kavaljeerit ajaa autoilla. Ritari Ässän auto oli naaras, tottelevainen Kit. Äktiveittö tööbobuust.
ellauri159.html on line 569: It’s almost like the knightly virtues are the ideal masculine character. And in my opinion these virtues are a good ideal to strive towards. This is something to keep in mind. This code wasn’t meant for everyone. It’s for soldiers on horses, you know, knights… This combination of virtues is supposed to be the best possible behavior of a knight, a soldier, a fighting man. There is no mention of women and children anywhere. Naiset ja lapset ja homot ruikulikakat älkööt vaivautuko. Tää on kovien poikien leikkiä.
ellauri159.html on line 598: Being godly means imitating God in your daily life. Dressing up in white and thundering. Put simply, a godly person is one who responds to daily life activities and circumstances in the way that I would. Essentially, this means aspiring to knightly virtues (such as those defined in this book) while avoiding sin. Eli siis tärkeintä on noudattaa näitä ohjeita.
ellauri159.html on line 602: And without faith it is impossible to please God, because anyone who comes to him must believe that he exists (fair enough) and that he rewards those who earnestly seek him.
ellauri159.html on line 605: Faith is when you trust God and His purpose in your circumstances more than they seem to warrant. As Hebrews 11:1 states, “Now faith is being sure of what we hope for and certain of what we do not see.” And remember, a true knight’s first mission and calling is to please the boss.
ellauri159.html on line 617: Many might believe that applying the concepts of justice in modern times is limited to only those who work in the criminal justice system. But that’s not the case. Modern knights living in virtually any life situation can work to uphold justice. (Esim. voi olla jotain Brothers of Odineja tai Nordic Knightsejä. Maskuliinisivut käskee nihtiä rankaisee jumalattomia, sanotaan vaikka mumslimeja, sillee suht koht tuntuvasti.)
ellauri159.html on line 650: Honest to God honor comes to a person when they serve and live only for God. Sometimes others acknowledge this honor publically, which is a perk, but this is never a true knight’s goal. A good reputation (at least among those where a good reputation is valued) is nice to have, but that’s never his goal either. Nonetheless, having a good name is “more desirable than great riches; to be esteemed is better than silver or gold” (Proverbs 22:1).
ellauri159.html on line 657: The word used to translate the Greek word agape in most modern English Bibles is love, but in many older translations, agape was translated as “charity” when it was used in a context of one person to another. In a biblical context, this term should not be mistaken for the more modern use of the word to mean only giving to those in need (i.e., “giving to charity”), although this can be a substantial part of what’s meant by the word. A more encompassing definition of the word charity, at least in the context of a modern-day knight, would be to be charitable (or giving) to the rich as well, or even primarily.
ellauri159.html on line 665: Speak up for those who cannot speak for themselves, for the rights of all who are destitute. Speak up and judge fairly; defend the rights of the poor and needy.
ellauri159.html on line 668: Having compassion simply means to possess a deep feeling of sympathy and sorrow for those who are stricken by misfortune, coupled with a strong desire to alleviate their suffering. Sounds a lot like charity, but cheaper..
ellauri159.html on line 675: Perhaps the clearest way to define loyalty is unswerving in allegiance to the latest boss. We are all on different paths in life; when you choose to not swerve from the path the latest lord has for you, that’s loyalty. When you have the opportunity to veer from it for friendship or marriage but choose not to, you are acting out of loyalty. When you spit on your parents to join a sect, that is loyalty. This is the new law, fuck the ten commandments.
ellauri159.html on line 679: I have chosen the way of truth; I have set my stake on your laws. hold on to your horses, O Lord. Do not let me be put to shame.
ellauri159.html on line 703: Hospitality simply means going out of your way to cater for putative angels, e.g by hosting meals, etc.). While not as seemingly glorious as other knightly traits like strength, honor, and gallantry, hospitality ranks as one of the key traits of knighthood. We need to do the same for others, particularly for those in the family of believers (Galatians 6:10). LOL this was clearly written by a family member.
ellauri159.html on line 707: Let us not become weary in doing good, for at the proper time we will reap a harvest if we do not give up. Therefore, as we have opportunity, let us do good to all people, especially to those who belong to the family of believers.
ellauri159.html on line 748: While the prevailing view among anthropologists was long that hunter/gatherer tribes were very peaceful — bucolic, noble savages — many modern researchers like Wrangham, Napoleon Chagnon, and Steven Pinker convincingly argue that just the opposite is true. Amongst premodern peoples who lived in proximity to neighboring tribes, there is strong evidence that conflict was in fact continual and quite bloody. Primitive human males literally aped their ancestors — forming small gangs, competing for status, and fiercely maintaining boundaries. In the few tribes that did allow women to take part in raiding parties, just like as with the chimpanzees, typically only one or two childless women would choose to come along.
ellauri159.html on line 759: You have to define your group. You need to define who is in and who is out, and you need to identify potential threats. You need to create and maintain some sort of safe zone around the perimeter of your group. Everyone will have to contribute to the group’s survival in some way unless the group agrees to protect and feed someone who can’t contribute due to age or illness. For those who can work, you’ll need to decide who does what, based on what they are good at, who works well together and what makes the most practical sense…
ellauri159.html on line 785: The key to upholding honor in a male gang is to always try to pull your own weight – to seek to be a boon rather than a burden to the group. If a man lacks in physical strength, he might make up for it in the area of mastery – being the group’s best tracker, weapons-maker, or trap inventor; one crafty engineer can be worth more than many strong men. If a man lacks in both physical strength and mastery, he might still endear himself to the other men with a sense of humor, a knack for storytelling, or a talent in music that keeps everyone’s spirits up. Or he might act as a shaman or priest – performing rituals that prepare men for battle and cleanse and comfort them when they return from the front. The strong men of the group will usually take care of the weak ones who at least try to do whatever they can. Shame is reserved for those who will not, or cannot excel in the tactical virtues, but don’t try to contribute in some other way, and instead cultivate bitterness and disregard for the perimeter-keepers who ironically provide the opportunity to sit on one’s hands and carp. (Aki Manninen would love this.)
ellauri159.html on line 805: Christopher Booker's The Seven Basic Plots is a long book. It's on the order of War and Peace for thickness. It also gets a bit repetitive at times, but if you can slog through the material, you're rewarded with a good understanding of the seven basic plots. You can also get a good dose of Jungian psychology to boot; for instance, Booker likes to talk about the symbolism of the masculine and feminine aspects of a character.
ellauri159.html on line 870: A girl so sweet that when she smiled the stars rose in the sky. I´d like to change my point of view
ellauri159.html on line 894: For those of you who are not familiar with Myers-Briggs or the MBTI (Myers-Briggs Type Indicator), it is a personality profiling system based on Jung’s typological theory that was developed by Katherine Cook Briggs and her daughter Isabel Briggs Myers. In the Myers-Briggs typology system, there are sixteen personality types consisting of four letters: E for extrovert or I for introvert, S for sensor or N for intuitive, T for thinker or F for feeler, and P for perceiver or J for judger. Psychologist David Keirsey later sorted these types into four temperaments. You can read more about Myers-Briggs here and find books about it here. Myers-Briggs typology can offer a lot of insight into how someone thinks, and in the case of an author, how someone writes.
ellauri159.html on line 900: ESTJs are industrious traditionalists whose extroversion often leads them to take charge of situations. They are generally pragmatic and like things to be organized and clear. They are driven by a need to analyze and bring order to the world. ESTJ writers include Amy Chua, E.L. James, Dr. Phil McGraw, Tom Clancy, Ann Coulter, Michelle Malkin, Bill O’Reilly, Billy Graham, and Sonia Sotomayor. Learn more about how ESTJs write here.
ellauri159.html on line 1067: You tend to state the obvious or otherwise display a lack of confidence. To combat this tendency, ask for specific feedback from a trusted writer friend. This will help you gauge your ability to communicate your point and your reader’s ability to understand and make connections. Show your work only to someone whom you know to be supportive. The opinions of those who nurture writers are worthwhile; the opinions of those who tear down writers are not.
ellauri159.html on line 1083: No need to develop a unifying theme. To orient the reader, it is enough to include a thesis statement or some other statement of purpose in the opening.
ellauri159.html on line 1137: Let the teacher focus more on correctness than on content. Don’t be afraid to take a stand, or get a hard on. Recognize that your insights are unique—most people lack your sensitivity. Consult a close writer friend to ensure that your points are logically developed and your organs well described.
ellauri159.html on line 1141: You Want your writing to serve a practical purpose, such as explaining how to solve a problem. You tend to be a good troubleshooter (actually, a good troublemaker and sharpshooter too) with broad, specific knowledge that they can apply in high-pressure situations. Choose topics that allow you to draw on this ability. Then, jot down your ideas while conducting your research, rather than writing in your head. That´s way too hard, it´s like shooting with blanks. This will help you focus your ideas early so you don’t waste time gathering extraneous information.
ellauri159.html on line 1143: Work independently and prefer a quiet environment. If you must write collaboratively, seek out tasks that will allow you to work alone or with someone whose expertise you value. Unlike most other sensing types (the wimps), you don’t want detailed instructions or specific feedback. In fact, you may have to shoot if they try. Just ask for general guidelines that allow you flexibility. They may try to impose rules you regard as useless, like firearms restrictions.
ellauri159.html on line 1149: Focus on the concrete and avoid useless abstract concepts. As a result, your writing will lack a unifying theme that communicates the author’s purpose to those who do not need to know. Be sure to incorporate an organizing principle or chart, such as problem–solution, to serve as a roadmap for the intended reader, for example on a separate crypted page.
ellauri159.html on line 1153: You are free to inject your satirical sense of humor even into a serious subject. This can be engaging if done well. But if you are not careful to consider audience prejudice, you risk not offending the reader! Seek feedback from someone whose prejudices you are familiar with. Ask the person to identify any problems but do not offer money. You can to come up with your own solutions without being constrained by other people’s ideas.
ellauri159.html on line 1161: You do your best writing when they feel personally invested in the topic. Use your wrong sense of empathy to immerse yourself in the subject, much as actors immerse themselves in a character. (Choose a subject you really fancy to immerse yourself in.) To stay inspired, look for ways to connect the writing to your ideals. If you’re a technical writer, create a human mental avatar of your technology and use your writer’s voice to “speak” to it.
ellauri159.html on line 1183: But pay heed: choose broad topics with wide-ranging effects on people. Be careful to limit the subject to what you can realistically explore in sufficient depth within the scope of the project. The class lasts just three quarters, keep that in mind. At the same time, don’t rush through the brainstorming process at the beginning. Tap into your creativity, letting one student thought suggest another. Reflect on what aspects of the topic interest you most.
ellauri159.html on line 1189: You may find it difficult to create the emotional distance needed to keep your hands off your students. Don’t let a hasty feel-up skew your research. Be sure to include alternate facts and points of view. Also, be careful to avoid a cursory treatment of the subject, like in those wannabe writer guides on the web. Ask a friend or colleague to review the work, making sure you’ve provided sufficient detail.
ellauri159.html on line 1213: Perhaps this is what draws me to writing women’s fiction. I can create relationship problems, which I can then go about solving, without hurting anyone but my fictional characters in the process. Real life, unfortunately, doesn’t work that way. The INFJs’ search for perfection can damage otherwise good relationships. So I propose a revised Serenity Prayer for INFJs: God grant me the serenity to accept the things I cannot change. Period. Oh, I got my period.
ellauri159.html on line 1219: You prefer writing about your own personal topics. You may lose your creative drive if the subject isn’t about you. If so, try taking an angle that allows you to write about your feelings on the topic, if not you yourself. If you’re a technical writer, look for ways to connect with readers by anticipating and meeting their needs. Or you can use your tech knowledge to write another Gravity´s Rainbow. But don´t expect your employer to like it.
ellauri159.html on line 1221: You have a keen insight into the nature of things. Your prose often conveys startling images of mood or atmosphere rather than objects. Maybe you should consider poetry, or rap. You enjoy complexity and can patiently unravel dense material like a terrier. You are able to see many sides of an argument and so may have difficulty reaching a conclusion, or even reaching a period, like Pynchon. During the writing process, you may often pause to consider alternatives or to seek seeming connections between obviously disparate things. That´s a paranoid feature, so you may be an asthenic person. Consult Krezmer´s typology.
ellauri159.html on line 1240: With the desire for efficiency, you must sometimes be terse. Be sure to consider audience reaction. "Shut up!" is a good terse riposte. You already know how ideas relate to one another. Unless you’re writing for an audience of experts, assume readers know nothing about the topic. They don´t. Include faked data if necessary to support your conclusions. In your eagerness to finish, don’t skimp on those touches that will elevate your writing from good to great. You want to be great, not just good. Alexander the Good? Friedrich the Good? Catherine the Good? Naaw.
ellauri159.html on line 1250: You may do well to compose an article, essay, or story by speaking into a voice recorder. If the thought of transcribing the recording sounds unbearably tedious to you, consider paying (or persuading) someone else to do it. To sustain your enthusiasm, gather visual elements to use in the piece. Devise your own strategies to make the writing process more interesting. (Wow this really makes you sound like a nincompoop!)
ellauri159.html on line 1256: You may excel at satire, and humor can liven up your work. Make sure your tone is appropriate for the piece and for the audience. Aarne Kinnunen´s works on good taste in humor are very helpful. You may find it helpful to include a personal story or two, rather than relying on cold logic alone to make your point. (You are so close to ESFP - Esiintyjä that it is hard to see the diff - maybe you two are like Dumb and Dumber.)
ellauri159.html on line 1258: You tend to grasp the big picture and to focus on the future. Ensure that your work contains enough background material and concrete detail. To avoid tangents or a cursory treatment of the subject, keep the central thesis or purpose of the project in mind while writing. Solicit feedback from someone whose competence you trust.
ellauri159.html on line 1281: You like complex, theoretical subjects, and you use your wide vocabulary in your writing. To enhance readability, choose the simplest word that communicates an idea accurately. You may sometimes make intuitive leaps that are unclear to your audience. Illustrate connections even if they seem obvious to you. To ensure that your message is clear, ask for feedback from someone you trust.
ellauri159.html on line 1283: You enjoy seeking knowledge for its own sake. Once you’ve solved the puzzle, though, you might lose interest in writing about what you’ve learned. It may be best to begin drafting even while you’re conducting your research. Treat the writing itself as a problem to solve. This may keep you energized until the project is complete.
ellauri159.html on line 1316: Tapasin paljon kirjailija-aloittelijoita, jotka pilkkasivat pilkkaamasta päästyään vakiintuneita kirjailijoita ja niiden runoja, novelleja ja artikkeleita. Tajusin silloin sen minkä olin oikeastaan tiennyt jo pitkään että huonot kirjoittajat ovat usein toisten kirjoittajien ankaria kriitikkoja. Heidän kritiikkinsä oli terävää ja tarkkaa. Jotkut osoittivat jopa täsmällisesti suurten kirjailijoiden virheitä. Mutta tämä et estänyt heitä itseään kirjoittamasta hämmästyttävän kömpelösti. Sama koski tapaa jolla he arvioivat toisten luonnetta. Egoistit puhuivat halveksivasti egoisteista, typerykset nauroivat toisten typerysten ályttömyyttä, moukat olivat hienostuneita osoittaessaan toisten moukkamaisuuden, hyväksikäyttäjän ominaisuudet, turhamaisuuden. Salaperäinen kuilu aukeni heidän arvioissaan toisen ihmisen ja oman minän välille. Näytti siltä, että jossain sisimmässään jokainen näki totuuden, mutta oli vain päättänyt olla näkemättä sitä peilissä. Itserakkaus oli nähtävästi hypnoottisista voimista suurin, aivan niin kuin Moosexen kirjassa sanotaan: Sillä lahja sokaisee viisaan ja tekee tyhjixi oikeamielisen sanat. Onnexi en ize ole sellainen. (Sing. Nuor. Mies Ez. Rakk. 1976:86)
ellauri159.html on line 1335: Pure-blood supremacy was the belief that wizards and witches whose family had not married any Muggles or Muggle-borns were inherently biologically superior to wizards and witches who had done so. Proponents of this ideology typically regarded Muggle-born wizards as impure, unworthy of possessing magical ability, and often actively discriminated against them.
ellauri159.html on line 1345: I was born here in Amsterdam. My father was a land holder of 700 acres [2.8 km²] here, adjoining the city on both sides of the river, and lived, as I now live, in a large brick house on the south bank of the Mohawk visible as you enter Amsterdam from the east. I was his only child, and went a good deal my own way. I ran to machinery, by fancy; patented among other devices a swathing reaper which is very successful. I was of loose and wandering ways. And was a successful gambler through the Tweed regime -- made "bar'ls" of money, and threw it away. I was a fancy gymnast also, and have had some heavy fights, notable one of forty minutes with Ed. Mullett, whom I left senseless. This was mere fancy. I never lifted an angry hand against man, woman or child -- all fun -- for me. ....I do farming in a way, but am much idle. I have been a sort of pet of the city, and think I should be missed. In a large vote taken by one of the daily papers here a month or so ago as to who were the 12 leading citizens, I was 6th in the 12, and sole in my class. So you see, if Sparta has many a worthier son, I am still boss in the department I prefer.
ellauri160.html on line 58: And would never lose heart in the tower of silent watching. Why should I climb the look out?
ellauri160.html on line 126: Both sides of Pound's family emigrated from England in the 17th century. On his father's side, the immigrant ancestor was John Pound, a Quaker who arrived from England around 1650. Ezra's paternal grandmother, Susan Angevine Loomis, married Thaddeus Coleman Pound. On his mother's side, Pound was descended from William Wadsworth, a Puritan who emigrated to Boston on the Lion in 1632. Captain Joseph Wadsworth helped to write the Connecticut constitution. The Wadsworths married into the Westons of New York; Harding Weston and Mary Parker were Pound's maternal grandparents. After serving in the military, Harding remained unemployed, so his brother Ezra Weston and Ezra's wife, Frances Amelia Wessells Freer (Aunt Frank), helped to look after Isabel, Pound's mother. No oliko Pound sitten sukua myös Henry "setelitukun väärti" Longfellowille? Varmaan niin.
ellauri160.html on line 158: Ford Madox Ford (né Joseph Leopold Ford Hermann Madox Hueffer (/ˈhɛfər/ December 1873 – 26 June 1939) was an English novelist, poet, critic and editor whose journals The English Review and The Transatlantic Review were instrumental in the development of early 20th-century English and American literature.
ellauri160.html on line 168: As regarding rhythm: to compose in the sequence of the musical phrase, not in sequence of a metronome.
ellauri160.html on line 176: H.D. and Aldington were moving away from Pound's understanding of Imagisme anyway, as he aligned himself with Lewis's ideas. Lowell agreed to finance an annual anthology of Imagiste poets, but she insisted on democracy; according to Aldington, she "proposed a Boston Tea Party for Ezra" and an end to his despotic rule. Upset at Lowell, Pound began to call Imagisme "Amygism"; he declared the movement dead and asked the group not to call themselves Imagistes. Not accepting that it was Pound's invention, they refused and Anglicized the term.
ellauri160.html on line 178: In the summer of 1913 Pound became literary editor of The Egoist, a journal founded by the suffragette Dora Marsden. At the suggestion of W. B. Yeats, Pound encouraged James Joyce in December of that year to submit his work. Harriet Shaw Weaver accepted it for The Egoist, which serialized it from 2 February 1914, despite the printers objecting to words like "fart" and "ballocks", and fearing prosecution over Stephen Dedalus's thoughts about prostitutes. Joyce wrote to Yeats: "I can never thank you enough for having brought me into relation with your friend Ezra Pound who is indeed a miracle worker."
ellauri160.html on line 221: Angered by the carnage of World War I, Pound blamed the war on finance capitalism, which he called "usury". He was completely right. He moved to Italy in 1924 and through the 1930s and 1940s promoted an economic theory known as social credit, wrote for publications owned by the British fascist Sir Oswald Mosley, embraced Benito Mussolini's fascism, and expressed support for Adolf Hitler. During World War II and the Holocaust in Italy, he made hundreds of paid radio broadcasts for the Italian government, including in German-occupied Italy, attacking the United States, Franklin D. Roosevelt, Great Britain, international finance, munitions makers and mongers, and Jews, among others, as causes, abettors and prolongers of the world war, as a result of which he was arrested in 1945 by American forces in Italy on charges of treason. He spent months in a U.S. military camp in Pisa, including three weeks in an outdoor steel cage. Deemed unfit to stand trial, he was incarcerated in St. Elizabeths psychiatric hospital in Washington, D.C., for over 12 years. Nothing has changed: this sounds precisely like the U.S. decades long persecution of Assange.
ellauri160.html on line 363: "Ilo" sisältää joitakin yksittäisiä tehokkaita kohtia, esim. Lassi Sinkkosen itsemurhasta puhutaan paljon. Kokonaisuutena se kuitenkin on sekava ja hajoaa palasiksi. Parkkisen aikaisemman proosan perusteella odotin enemmän.
ellauri160.html on line 404: Covered with close-webbed mist, unpierced ever Paxun sumun peittämiin, mihin ei koskaan
ellauri160.html on line 429: To Pluto the strong, and praised Proserpine; Pluto olet oikea pelle, ja Proserpine ja,
ellauri160.html on line 458: “Shalt return through spiteful Neptune, Sä palaat Poseidonin estämättä
ellauri160.html on line 460: “Lose all companions.” And then Mut näille kamuille käy köpelösti.
ellauri160.html on line 502: Paparazzi iski! Sofia Belórf yllätettiin keimailemasta Cheekille - katso tyly reaktio. Seiskan paparazzi bongasi joulun aatonaattona Cheekin eli Jare Tiihosen, 40, loistokkaan Rolls-Roycen puikoista. Eläköitynyt räppäri parkkeerasi autonsa Helsingin Esplanadille. Hän laittoi kirurginmaskin kasvoilleen ja paineli hienostoputiikin ovesta sisälle. Jaren jälkeen liikkeen ovesta pelmahti sisään Sofia Belórf Bambi-koiransa kanssa. Julkkiskaksikko selkeästi tunnisti toisensa, sillä Sofia ryhtyi keimailemaan ja puhua pulputtamaan Jarelle. Ex-räppäri ei kuitenkaan ollut juttutuulella ja vastaili vain pikaisesti Sofian keskustelunaloituksiin. Lopulta hän käänsi Sofialle selkänsä ja keskittyi siemailemaan ökyputiikin tarjoamaa kuumaa glögiä.
ellauri160.html on line 560: Seiskan paparazzi bongasi joulun aatonaattona Cheekin eli Jare Tiihosen, 40, loistokkaan Rolls-Roycen puikoista. Elähtänyt räppäri parkkeerasi autonsa Helsingin Esplanadille. Hän laittoi kirurginmaskin kasvoilleen ja paineli hienostoputiikin ovesta sisälle.
ellauri160.html on line 573: Luoja taivaassa - millainen onnenpotku minua oli kohdannut! Olin ollut valmis heittämään raivopäissäni Jumalalle takaisin hänen lahjansa, mutta enpä heitäkkään! Kohtaloni oli selvästi elää edelleen, kärsiä, tehdä vääryyttä itselleni ja toisille. Lojuin nyt samalla vuoteella jolla olin maanut Ginan kanssa ja nukuin, ilmeisesti samalla tavalla kuin Eesau myytyään esikoisoikeutensa hernerokasta. Unissani olin Varsovassa, Bilgorajssa ja kaupungissa jossa isäni oli rabbiinina. Gina ja kelloseppä Todrosin tytär sulautuivat yhdeksi ja samalla heistä tuli äitini ja sisareni Hindele. "Mitä minulle tapahtuu?" huudahdin unissani. "Menetän taivasosuuteni!"
ellauri160.html on line 583: Scholars believe the reason Jews in Babylon undertook to draw demons between the 5th and the 7th centuries has to do with a series of relaxations of the strictures, which rabbis gave the Jews as a way of dealing with the challenged posed by the increasing strength of Christianity. Fearing that Jews might prefer the new religion, the rabbis agreed to allow magic that included visual images. The demons Vilozny researched were drawn on “incantation bowls” – simple pottery vessels the insides of which were covered with inscriptions and drawings.
ellauri160.html on line 585: The most outstanding is Lilith, a well-known succubus in Jewish texts. The Babylonian Jewish Lilith is a combination of two female Sumerian demons: Lamashtu, who specialized in strangling women and infant during births and Ardat-Lili, whose specialty was the seduction and murder of young men. Lilith, then, both endangers mothers and infants and seduces men and in the bowls that depict her attributes both female demons can be found.
ellauri160.html on line 587: Lilith is often depicted naked and with longer hair and frequently in a seductive dance pose like Ardit-Lili. (Eli se on toi joka seisoo jalat harallaan pillu ärvöllään.) In the inscriptions surrounding the images she is described as a female demon who strangles babies at their hour of birth. Mabhalta, her usual companion, is described on one of the bowls as “the great destroyer of fire.”
ellauri160.html on line 627: Pääni putosi takaisin pielukselle ja makasin siinä äänettömänä ihmeissäni. Olin luvannut isälleni että käyttäytyisin juutalaisen tavoin Varsovassa. Matkalla tänne olin vielä kerrannut filosofiani, joka oli vastalause juutalaisuudelle. Juutalaisessa henkilöityi vastalause luonnon ja myös Luojan tekemiä vääryyksiä kohtaan. Luonto tahtoi kuolemaa, mutta juutalai nen valitsi elämän; luonto halusi hillittömyyttä, mutta juutalainen halusi pidättyvyyttä; luonto tahtoi sotaa, mutta juutalainen, varsinkin diasporassa elävä (erittäin kehittynyt juutalainen) etsi rauhaa. Kymmenen (oik. oses">613) käskyä olivat itsessään vastalause luonnon laeille. Juutalainen oli ottanut tehtäväkseen lannistaa luonnon ja valjastaa sen palvelemaan Kymmentä käskyä (oik. 613). Koska juutalainen toimi vastoin luontoa, se halveksi häntä ja kosti hänelle. Mutta voitto ol juutalaisen puolella. Juutalainen ei luopunut taistelusta, vaikka hänen olisi ollut käytävä sitä Jumalaa vastaan. Niinpä, juutalaiset on kuin lutikat, ei niitä tapa mikään, kuten sai Ezra Poundkin huomata.
ellauri160.html on line 631: The North West Angle of the Circle of the Twelve is described as a scorpion which stands upright and composed of putrefying water, gigantic in size. With this demon comes the “unnameable” one, Abaddon, his image is black, huge and covered in whirling wheels and blades, within his hand a wheel which has a multitude of cat-like demons upon it. Behind Abaddon is Maamah or Naamah, a crouching demon like woman, who is of Az – Jeh the Mother of Harlots, she has an animal’s body and eats the earth while crawling.
ellauri160.html on line 633: Within the center is the Adversary form of Samael – Asmodeus. The Cabalists compose Samael as being the Devil of the Tarot, and Asmodeus as a bestial man in a crouching position. The “Rosh Satanim” or “Head of Devils” whose elixir is “Sain ha-mawet”, the poison begetting life in both darkness and light. The “Angel of Death” who is Samael is indeed Ahriman or Satan, the Adversary along with his Bride, Lilith or Az. Asmodeus is a Son of Samael/Ahriman whose consort is a younger daughter of Lilith. Aeshma/Asmodeus is a powerful spirit who manifests in matter through the individual whose path is of the fallen ones.
ellauri160.html on line 641: She makes bed sport with the sons of man, and conceives from them through their dreams, from the male desire, and she attaches herself to them. She takes the desire, and nothing more, and from that desire she conceives and brings forth all kinds of demons into the world. And those sons she bears from men visit the women of humankind, who then conceive from them and give birth to spirits. And all of them go to the first Lilith and she brings them up.
ellauri160.html on line 806: It is really sweet that Germans and others have adopted something and that this sketch is special for them. I respect that and don’t doubt for a second the genuine love and admiration some have for Dinner for One. But I am really surprised to see Monty Python compared with Dinner for One. I have to say it was painful to sit through. Painfully, painfully bad and unfunny. That’s why it has never caught on in Britain. I suppose we must have a very different sense of humour to that of Scandinavia and the German-speaking countries. We don’t consider it funny if someone falls over something. There’s nothing subtle or clever or nuanced about it (Rowan Atkinson’s absurdist physical comedy went down so well due to its complexity, think of the sketch where Mr. Bean makes the sandwich on the park bench and it gets progressively more and more absurd, he gets the fish out of water and slaps it against the bench to kill it before eating it, etc. now that is funny, and food fights in general). It’s not funny the first time the butler falls over the tiger-skin rug and it gets progressively more and more irritating each time he does it. You can spot the punchline a mile off and so the end of the sketch falls very flat. It’s nothing whatever to do with the length of the sketch or its obscurity or difficulty finding it: people still seek out all the comic greats on Youtube, like that fat man watsisname, or Charlie Chaplin who bravely made fun of your Hitler.
ellauri160.html on line 810: Dammit, nothing to do with the quality or genre of the humor, (as for stumbling, just look at Chaplin) it´s just about the fucking continentals poking insipid fun of us anglo saxons who invented this kind of humor after all, that´s what is not funny, no Sir, no indeed. Those traitor British actors should be brought to the wall and shot, if they weren´t dead already.
ellauri161.html on line 54: No haista vittu Nyölen, että osaatkin olla antroposentrinen. Voisit mainita että olet raitiovaunuinesi ja typerine kirjoinesi syypää elukoiden joukkotuhoon. Vaan eihän sulla ole huolen häivää, hakuna matata, kun hätä on suurin, on pelastuskin lähellä. Tulet temmatuxi isän onnelaan.
ellauri161.html on line 101: All of these heresies in some way ended up by "splitting" the theanthropic (God-Man) Jesus Christ like a banana split! As St. Augustine once said concerning the doctrine of the Trinity, "Spend your life trying to understand it, and you will lose your mind; but deny it and you will lose your soul." So which one is it? Andy has already made up his mind.
ellauri161.html on line 105: Monothelitism, or monotheletism (from Greek: μονοθελητισμός, romanized: monothelētismós, lit. 'doctrine of one will'), is a theological doctrine in Christianity, that holds Christ as having only one utility function. The doctrine is thus contrary to dyothelitism, a Christological doctrine that holds Christ as having two wills (divine and human). Historically, monothelitism was closely related to monoenergism, a theological doctrine that holds Jesus Christ as having only one strategy set. Both doctrines were at the center of Christological disputes during the 7th century.
ellauri161.html on line 135: Nyölénin tekstissä on kyllä paljon oikeaoppistakin, ja ehkä siitä saisi väännettyä juuri ja juuri kirkon uskon mukaisen tulkinnan. Suoraan ei sanota minunkaan raamatussani1, ovatko kuolleet tietoisia ja voivatko he nauttia Jumalan läsnäolosta ennen ylösnousemuksen päivää, voivatko pyhät rukoilla puolestamme taivaassa jo nyt, ja onkp siitä mitään apua.. Nyölén ohittaa kokonaan Uuden testamentin aineiston, kristillisen tradition, katolisen dogmin ja vaikkapa Jari Jolkkosen Euangelium Benedictum -kirjassa mainitsemat "luterilaiset pyhäinpäivän virret" ja "katoliset hautausrukoukset", jotka "tietävät, että pyhät viettävät juhlaa taivaassa jo nyt" (s. 159). No vittu mitä ne nyt tietävät. Oliko niille muka ilmoitettu jotakin ohi virkatien?
ellauri161.html on line 161: – Mietin, olenko kristitty. Hämmentävässä prosessissa meni monta vuotta.
ellauri161.html on line 230: Rasismiteema. Esseisti Antti Nyölén ottaa Valomerkki-sivustolla kantaa ajankohtaiseen aiheeseen: keskusteluun suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Se ei suvaize lainkaan rasismia. Esimerkki on omani mutta ajatus Franciscuksen: broilerihalli on myös ihmisoikeusloukkaus. Hetkinen taas antroposentristi! Broilerihalli on kanaoikeusloukkaus! Tuntuuko väite pahalta? Hyvä! Maistuuko kana pahalta? Paha! Kuitenkin kaikista sanoista kristillisin on "kuitenkin".
ellauri161.html on line 285: – Kun ajattelen Jeesusta tai ylösnoussutta Kristusta, Hän tulee aina mieleeni ensimmäiseksi ristiinnaulittuna. Semmosena verisenä ja täynnä reikiä, pienet vaippahousut jalassa, hassu okahattu päässä.
ellauri161.html on line 361: Ja vähän myöhemmin: "Ajattelen kyllä myös, että jos välttämättä tahtoo harrastaa heteroseksiä, ei voi kiertää sitä järkyttävää tosiasiaa, että siitä voi alkaa jonkun ihmisen elämä. Ehkäisyvälineisiin luottaminen on vain yksi tekniikalle alistumisen tapa. (s. 200) Sixi olenkin enenevästi panostanut peräpuolelle, seuraten des Esseintesin esimerkkiä."
ellauri161.html on line 432: 19Paul Verlaine: Yrjö Kaijärvi suomentaa otsikon "Turtumukseksi" ja säkeet näin "Olen valtakunta, tietoinen rappiostansa, / näen kulkevan kookkaiden, valkeain barbaarien, / minä tylsiä akrostikoneja sepittelen, valaa kultaiseen tyyliin aurinko raukeuttansa" (Paul Verlainen runoja. Otava 1965, s. 90). Kylä jää Ykä kakkosexi, sori vaan.
ellauri161.html on line 502: It is so close to home that it sometimes makes the film irritating to watch: you'd rather not be reminded how incompetent, superficial, self-servicing and nefarious the government, media etc are, how they screw up your life on a regular basis and how likely it is that they will eventually wipe out mankind.
ellauri161.html on line 505: BUT what this movie really is, is a last warning by some of the world's finest actors, that we must ACT NOW against global warming by replacing fossil fuels by solar and wind energy. It can easily be done, if only the powers that be dont object and oppose...
ellauri161.html on line 507: Over 30% of the American population does not believe in global warming and think it is a hoax, or fake news. What's more perilous though is the fact that governments worldwide are NOT taking the proposed measures that could curb global warming beneath 1.5 Celsius. Above that treshold of 1.5 degrees Celsius we get a runaway effect of increasing global warming, which would be nothing less than CATASTROPHIC.
ellauri161.html on line 511: Before Covid, former Saturday Night live head writer Adam McKay had already written his smug doomsday satire Don't Look Up based on the usual liberal tropes. Chief among them was the old progressive rant linking those on the right to a predatory elite consisting of a group who were referred to as, in the parlance of days gone by, "robber barons."
ellauri161.html on line 520: Initially the "comet" stood for climate change in the original script. But now liberals were beholden to a far more scary narrative way better than the idea of climate change that might pose a threat only in an unforeseeable future--and that is of course infectious disease medicine. They realized without "the science" they had no chance against the right. So now the comet came to represent the "virus."
ellauri161.html on line 542: Sí, Lawrence y Leonardo DiCaprio vendrían a cumplir esa función, pero también acaban perdiéndose en esa sobreacumulación de ideas de la que hace gala 'No mires arriba'. (Vittu tää oli just parasta filmissä. Ei tässä ole kyse siitä eikä tästä sankarista, vaan 7G sontimattomasta tutilaasta, säälittävistä häviäjäistä, söpöistä elukoista puhumattakaan.
ellauri161.html on line 604: McKay the writer isn’t up to the task. With this star-studded cast, the classification of a “missed opportunity” doesn’t do it justice; it feels closer to a tragedy. 2 out of 4.
ellauri161.html on line 621: By and large the efforts at humour here feel like juvenile, Grand Theft Auto-level sledgehamer attempts at satire (and I say that as a fan of the video game series, sophistication is not one of my hallmarks.). ’ I can count on the fingers of one hand the parts of the film that came close to eliciting some sort of feeling. And that's what films are for, ain't they?
ellauri161.html on line 622: I have to applaud Adam McKay for using the platform that he has to address the single most pressing issue that we face as a species, but I can’t help but be deeply frustrated that the way he has chosen to do so fails on so many levels, both dramatically and didactically.
ellauri161.html on line 625: This might be less damaging if those cartoons were funny, or if the overall story was compelling, but neither is the case.
ellauri161.html on line 631: I’ve seen some people criticise Don’t Look Up for lacking subtlety. I’m not bothered by this. I don’t necessarily need or want the communications about climate change to be subtle. The issue itself certainly is not subtle. We are heading towards—and, again, already are in the midst of—unprecedented death and destruction. Our systems and rulers are not just woefully ill-equipped to deal with this or to prevent the worst of it, they are actively complicit in bringing it about. Those communities around the world that are the most vulnerable and that have had the least part to play in causing the crisis will be the ones to suffer the first and the worst. This isn’t subtle sh*t! This is horrifying, grotesque, psychologically debilitating stuff to ponder—if you even have the privilege to ponder in the first place! I don’t necessarily need subtlety here. Sometimes, to fight propaganda, you need to go loud and bold. But you still have to be effective. We are fighting an almightily powerful enemy. Competence is a necessary minimum. Regrettably, Don’t Look Up does not meet those standards. Its central metaphor doesn’t even make sense! Yes, capitalism is responding as dreadfully to climate change in real life as it does to the comet in the film—the key difference is that capitalism didn’t cause that comet to come hurtling out of the sky in the first place.
ellauri161.html on line 657: It's a glib, unfunny infomercial that are closer to Ted Talks than Talladega Nights.
ellauri161.html on line 673: The grim satire is usually pretty tame and ranges anywhere from hilarious to stupid. But the nastiness and negativity here just makes the filmmaker come off like a jerk. At the end of Don’t Look Up, you’re left feeling agitated and angry– not at republicans, but at McKay for making such a dismal affair. If you are a closet republican like me, that is.
ellauri161.html on line 707: Annoyingly bad. I suppose this might appeal to those who like their humor and satire delivered like a sledge hammer to the head, but if you prefer a more subtle approach, this is not for you. Added to this are the ludicrously exaggerated characters that are so bad that they are laughable, but in the wrong way. The DiCaprio character is just plain irritating. After 20 minutes of this film, I was just wishing the comet would arrive much earlier than anticipated.
ellauri161.html on line 740: I literally couldn't stay awake. I started it twice, and fell asleep both times. I looked up the ending, and from my interpretation of what the movie was supposed to show (how global warming is not being addressed by our current politicians), I think my nap was more productive than staying awake to watch this.
ellauri161.html on line 778: This movie is supposed to be satire but the jokes are just so awful. I remember when liberals actually were funny, and men like Jon Stewart were hysterical. Whoever wtote this steaming pile needs to go back and learn. The dialogue was ridiculous, the plot was a thin veil for climate change but just fell flat. Its just not worth watching when there are so many better shows out there to watch instead.
ellauri161.html on line 851: Yleiset termit ja lausekkeet
ellauri161.html on line 861: Sivu 201 - Cette doctrine pourra sembler paradoxale sans doute, et même ridicule, parce que l'opinion environnante en impose ; mais attendez que l'affinité naturelle de la religion et de la science les réunisse dans la tête d'un seul homme de génie : l'apparition de cet homme ne saurait être éloignée ; et peut-être même existe-t-il déjà. Celui-là sera fameux, et mettra fin au...
ellauri161.html on line 889: La principale source d´influence de Hello fut Joseph de Maistre et, bien sûr, la Bible, source de sa réflexion sur le style. Onx tää Joseph sukua Kristina-tädin mielikirjailijalle Xavierille? On se, Xavier on Joosepin mitättömämpi pikkuveli! Joosef ize oli aivan teräsnilkki miehexeen! Ûber-Knilch!
ellauri161.html on line 892: Le comte Joseph de Maistre [ ʒozɛf də mɛstʁ] (Chambéry, 1er avril 1753 - Turin, 26 février 1821) est un homme politique, philosophe, magistrat et écrivain savoyard, sujet du royaume de Sardaigne.
ellauri161.html on line 894: Né dans une famille savoyarde originaire du comté de Nice, Xavier de Maistre est le douzième enfant parmi quinze, dont cinq garçons et cinq filles ont survécu. Tässähän kalpenee jopa Kumpulankin kenno! Son père, François-Xavier Maistre, est président du Sénat de Savoie. Sa mère, Marie-Christine de Motz, meurt alors qu'il vient d'avoir dix ans. Son frère aîné, Joseph de Maistre, homme politique et écrivain, va assumer pleinement son rôle de parrain; ses autres frères et sœurs contribuent également à son éducation.
ellauri161.html on line 903: Joseph est l'un des pères de la philosophie contre-révolutionnaire et un des critiques les plus importants des idées des Lumières. Il considère que la Révolution française représente un crime contre l'ordre naturel. Il défend le retour à une monarchie absolue. Il a influencé la pensée conservatrice et réactionnaire de manière très importante depuis le XVIIIe siècle.
ellauri161.html on line 904: Joseph de Maistre était membre du souverain Sénat de Savoie, avant d'émigrer en 1792 quand les forces armées françaises occupent la Savoie. Il passe ensuite 14 années en Russie, avant de retourner à Turin.
ellauri161.html on line 910: Joseph de Maistre est dès 1773 membre de la loge maçonnique de La Parfaite Union qui relevait de la loge Saint-Jean des Trois Mortiers, à l'orient de Chambéry. Il a les titres de grand orateur, de substitut des généraux et de maître symbolique. Il entend concilier son appartenance à la franc-maçonnerie avec une stricte orthodoxie catholique: entre autres, il refuse les thèses qui voyaient en la franc-maçonnerie et l'illuminisme les acteurs d'un complot ayant amené à la Révolution[note 4]. Il écrit ainsi au baron Vignet des Étoles que « la franc-maçonnerie en général, qui date de plusieurs siècles […] n’a certainement, dans son principe, rien de commun avec la révolution françoise ».
ellauri161.html on line 912: Avec quelques frères de Chambéry, il fonde en 1778, la loge réformée écossaise de « La Sincérité », qui dépend du directoire écossais dont l'âme est Jean-Baptiste Willermoz (1730-1824), disciple de Joachim Martinès de Pasqually. Il est reçu chevalier bienfaisant de la Cité Sainte sous le nom de eques Josephus a Floribus (ce surnom fait allusion aux fleurs de souci de ses armoiries). On retrouve dans son œuvre les enseignements de la maçonnerie : providentialisme, prophétisme, réversibilité des peines, etc. ; hautement investi dans la vie de cette société initiatique, à la veille du Convent de Wilhelmsbad (1782), il fait d'ailleurs parvenir à Jean-Baptiste Willermoz son célèbre Mémoire au duc de Brunswick. Il entretient par ailleurs une amitié avec Louis-Claude de Saint-Martin, pour lequel il avait une vive admiration, se faisant fort, disait-il, « de défendre en tous points l'orthodoxie », d'où son attrait pour le martinisme.
ellauri161.html on line 914: Lors de son séjour à Turin, en 1793, Joseph de Maistre adhère à la loge de La Stricte Observance (La Stretta Osservanza) qui relève du Rite écossais rectifié. Enfin, à Saint-Pétersbourg, il fréquente la loge de M. Stedingk, ambassadeur de Suède auprès du Tzar.
ellauri161.html on line 915: Au total, Joseph de Maistre a joué un rôle actif dans la franc-maçonnerie pendant environ 40 ans, et il est parvenu aux grades les plus élevés du Rite écossais rectifié et du martinisme. Il est répertorié sur la liste des francs-maçons célèbres dans le monde.
ellauri161.html on line 923: Pendant cette période, en Russie, Joseph de Maistre est convaincu de prosélytisme religieux, sous l'influence des Jésuites. Il serait, dit-on, à l'origine de la conversion au catholicisme de la comtesse Rostopchine et de sa fille, la future comtesse de Ségur. Les Jésuites sont expulsés de Saint-Pétersbourg et de Moscou en 1815 et quitteront définitivement la Russie en 1820. Oppikohan se koskaan venättä? Tokkopa, tai ehkä vaan sanomaan "le bistrot!".
ellauri161.html on line 925: Joosepin penseitä
ellauri161.html on line 927: Il oppose au rationalisme du XVIIIe siècle le sens commun, la foi, les lois non-écrites. Pour Joseph de Maistre, l'individu est une réalité seconde par rapport à la société et l'autorité. La société ne peut fondamentalement pas se définir comme la somme des individus qui la composent. En cela, il critique la conception de Jean-Jacques Rousseau : il est pour Joseph de Maistre impensable de constituer une société à partir d'un contrat social. Les individus ne peuvent pas fonder les sociétés, ils en sont incapables de par leur nature. Le pouvoir forme les individus, mais les individus ne forment pas le pouvoir.
ellauri161.html on line 929: Pour Joseph de Maistre, le corps politique étant constitué à l'image d'un organisme vivant, il peut quelquefois être malade, et quand il est malade, l'estomac n' aura rien de manger. Le sacrifice des individus est un mal nécessaire pour la sauvegarde du corps social, et Joseph de Maistre, dans ses formulations les plus imagées, n'hésite pas à évoquer le sang que réclame la terre pour rendre la justice, et qu'elle obtient par la guerre que se font les Hommes.
ellauri161.html on line 931: Toute religion doit pour de Maistre être sociale ; or, le protestantisme n'étant pas social à ses yeux, voire anti-souverain par nature, il n'est pas une religion. La religion doit apporter des croyances communes, et apporter la cohésion de l'organisme politique. Elle doit protéger le pouvoir autant que le pouvoir doit la protéger. Il n'est donc pas question de séparer l'Église de l'État, bien au contraire. C'est pourquoi Joseph de Maistre prônera un régime de type théocratique, dans lequel la religion tient un rôle fortement structurant, devant apprendre aux sujets le respect aveugle pour l'autorité et « l'abnégation de tout raisonnement individuel."
ellauri161.html on line 933: Si Jean-Jacques Rousseau s'accordait également à dire que la religion était nécessaire au corps politique, il rejetait en revanche le christianisme comme étant ennemi de la république. Chez Joseph de Maistre, à l'inverse, la religion chrétienne est la plus adaptée, car elle soutient parfaitement la monarchie et se base sur la tradition, sans laquelle il est impossible que soit fondée une religion. Or, la monarchie est elle-même le régime politique le plus adapté : comme il l'affirme dans ses Considérations sur la France, la monarchie est un équilibre qui s'est constitué au fil de l'histoire. C'est un régime tempéré mais fort, et qui ne tend pas, selon lui, vers la violence, à l'inverse de la république qu'il voit comme un régime déséquilibré et instable. De plus, la monarchie est le régime qui respecte le plus ce qu'il considère comme un fait naturel : à savoir l'inégalité entre les hommes, que la monarchie intègre dans son organisation, et qui est relativisée grâce à l'égalité de tous dans leur assujettissement au roi. Pour Joseph de Maistre, la république y substitue une égalité utopique, qui ne prend pas en compte la véritable nature de l'Homme. Car ce dernier doit vivre en société, et toute société doit être structurée autour d'une hiérarchie, ce qui justifie donc l'existence d'ordres dans la société.
ellauri161.html on line 935: Les théories de Joseph de Maistre, peu connues à la Révolution, connaîtront par la suite un grand succès chez les ultra-royalistes et les conservateurs.
ellauri161.html on line 936: Joseph de Maistre eut également une postérité à la fois plus spirituelle et plus littéraire, via plusieurs auteurs qu'il influença considérablement : Honoré de Balzac, mais surtout Charles Baudelaire (par exemple dans ses poèmes Correspondances ou Réversibilité), Antoine Blanc de Saint-Bonnet, Jules Barbey d'Aurevilly et Ernest Hello, lesquels ont marqué ensuite toute la littérature catholique du XXe siècle - de Léon Bloy, Bernanos et Paul Claudel jusqu'à Marc-Edouard Nabe. Sans oublier Léon Tolstoï, notamment dans La Guerre et la Paix. Wauzi wauz, tässäpä jäbässä on paxulti pahaa vettä salaliittoteoristien myllyyn!
ellauri161.html on line 1085: Ruysbroeck (Or Rusbroek), Jean De, the most noted of mystics in the Netherlands, was born in A.D. 1293 at Ruysbroeck no less, near Brussels, and was educated in the latter city under the direction of an Augustinian prebendary who was his relative. His fondness for solitude and day dreams prevented him from making solid progress, however. His Latin was imperfect, though it is clear that he became acquainted with the earlier mystical writings. He probably did not read the writings of Neo-Platonists, but was certainly not unacquainted with those of the Areopagite.
ellauri161.html on line 1100: The chief of his mystical writings are, The Ornament of Spiritual Marriage (Lat. by Gerh. Groot, Ornatus Spiritualis Desponsionis, MS. at Strasburg; by another translator, and published by Faber Stapulensis [Paris, 1512], De Ornatu Spirit. Nuptiarum, etc.; also in French, Toulouse, 1619; and in Flemish, ´J Cieraet der gheestclyeke Bruyloft, Brussels, 1624, Hengelliset häät): — Speculum AEternae Salutis: — De Calculo, an interpretation of the calculus candidus, Re 2:17: — Samuel, sive de Alta Contemplatione. The other works of Ruysbroeck contain but little more than repetitions of the thoughts expressed in those here mentioned. (Esim. 7 hengellisen rakkauden askelmasta.) He wrote in his native language, and rendered to that dialect the same service which accrued to the High German from its use by the mystics of the section where it prevailed. He is still regarded in Holland as "the best prose writer of the Netherlands in the Middle Ages." His style is characterized by great precision of statement, which becomes impaired, however, whenever his imagination soars, as it often does, to transcendental regions too sublimated for language to describe. His works were accessible until lately only in Latin editions (by Surius, Cologne, 1549, 1552, 1609 [the best], 1692, fol.), or in manuscripts scattered through different libraries in Belgium and Holland. Four of the more important works were published in their original tongue, with prefaces by Ullmann (Hanover, 1848). No complete edition has as yet been undertaken (see Moll, )e Boekerij van het S. Barbara-Klooster te Delft [Amst. 1857, 4to], p. 41).
ellauri161.html on line 1106: Jean Charlier de Gerson oli ranskalainen tutkija, kouluttaja, uudistaja ja runoilija, Pariisin yliopiston kansleri, neuvonantajaliikkeen ohjaava valo ja yksi merkittävimmistä teologeista Bodenen neuvostossa. Seppo A. Teinosenkin mielestä Mainio hoippui heresian kuilun reunalla.
ellauri161.html on line 1131: A young priest arrives at the small village of Ambricourt, his first parish assignment. He arrives alone by bicycle and is met by no one and unpacks his meager belongings. A couple at the chateau eye him suspiciously and walk away. He begins a diary, which he narrates throughout the film. This is very, very old-fashioned, would not do in Netflix anymore. Because he often feels nauseous and dizzy, he chooses a strict diet free of meat and vegetables. Instead, he has wine and wine-soaked bread with sugar. No wonder he dies in the end (oops, spoiler, sorry).
ellauri161.html on line 1135: The older priest from Torcy talks to his younger colleague about his poor diet and lack of prayer, but the younger man seems unable to make changes. After his health worsens, the young priest goes to the city of Lille to visit a doctor, who diagnoses him with stomach cancer. The priest goes for refuge to a former colleague, who has lapsed and now works as an apothecary, while living with a woman outside wedlock. The priest dies in the house of his colleague after being absolved by him. His dying words are "What does it matter? All is Grace".
ellauri162.html on line 74: Kirjakauppa, jossa on kirjoja!” huudahtaa Rosebudiin astuva toimittaja Jari Mäkäräinen. Hän on saapunut haastattelemaan kirjailija Pirkko Saisiota. Saisio on paikalla, yleisöä vain ei näy. Paloviita arvelee, että ihmiset odottelevat ja ”säästelevät” kirjamessuviikonloppua varten. Tai ne pelkäävät että Pirkolla on korona ja kyyristelevät kotona. Rosebudista löytyi mulle Nyölenin suomentama Huismannin Jorin kirjahko joululahjaxi. Kiitos Seija.
ellauri162.html on line 76: Vuonna 2020 Suomessa jo 51 prosenttia kirjamyynnistä oli audiomuotoista. Isoimmalla lavalla satapäinen yleisö kuuntelee, kun historioitsija Teemu Keskisarja haastattelee kirjailija Juha Höyhensarjaa, joka on juuri kääntänyt Aleksis Kiven Seitsemän veljestä nykysuomeksi. Hänen edellinen käännöstyönsä oli Anders Andin savonmurrennos. Höyhensarjan vuonna 2017 ilmestynyt Niemi voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kustantaja innostui ottamaan siitä suuren painoksen. Nyt on 25 000 ylimääräistä nidettä jauhettuina jyvix, niistä tehdään rakennusainetta. Puhallettavaa ekopurua.
ellauri162.html on line 104: Louis Émile Clément Georges Bernanos (French: [ʒɔʁʒ bɛʁnanɔs]; 20 February 1888 – 5 July 1948) was a French author, and a soldier in World War I. A Roman Catholic with monarchist leanings, he was critical of elitist thought and was opposed to what he identified as defeatism. He believed this had led to France´s defeat and eventual occupation by Germany in 1940 during World War II. His two major novels "Sous le soleil de Satan" (1926) and the "Journal d’un curé de campagne" (1936) both revolve around a parish priest who combats evil and despair in the world. Most of his novels have been translated into English and frequently published in both Great Britain and the United States.
ellauri162.html on line 152: En 1934, Bernanos s´installe aux Baléares, en partie pour des raisons financières. Il y écrit le Journal d´un curé de campagne. Il est possible qu´il soit inspirée par un jeune prêtre (l´abbé Camier), mort de tuberculose à vingt-huit ans, que Bernanos a côtoyé dans son enfance.
ellauri162.html on line 175: Mikäs on tää epoux ja epouse parabole? Se on nähtävästi Hooseaa, jotain pikkuprofettaa:
ellauri162.html on line 177: One of the early writing prophets, Hosea used his own marital experience as a symbolic representation of God and Israel: God the husband, Israel the wife. Hosea´s wife left him to go with other men; Israel left the Lord to go with other gods. Hosea searched for his wife, found her and brought her back; God would not abandon Israel and brought them back even though they had forsaken him.
ellauri162.html on line 178: It´s what the book of Hosea is all about. The wife´s name is Gomer.
ellauri162.html on line 179: You may be referring to Gomer the wife of Hosea.
ellauri162.html on line 181: To understand more fully the connection between Hosea’s domestic affairs and Israel’s relationship with Jehovah, consider these words: “Jehovah went on to say to me: ‘Go once again, love a woman loved by a companion and committing adultery.’” (Hosea 3:1) Hosea complied with this command by repurchasing Gomer from the man with whom she had been living. Afterward, Hosea firmly admonished his wife: “For many days you will dwell as mine. You must not commit no furher fornication, and you must not come to belong to another man.” (Hosea 3:2, 3) Gomer responded to the discipline, and Hosea resumed marital relations with her. How did this apply to God’s dealings with the people of Israel and Judah?
ellauri162.html on line 247: Lepää rauhassa, veijaritarinoiden kirjoittaja ja humoristi, Repose en paix, auteur d'histoires de caragar et humoriste,
ellauri162.html on line 249: Kertoi asiat omalla tavallaan, ketään kylmäksi jättänyt ei, A raconté les choses à sa façon, personne qui a laissé quelqu'un froid,
ellauri162.html on line 258: Gullstén‐Paasilinna ‐suvun kantaisä Pehr Gullstén, Pehr Jacobsson Kuckoin, 'Pekka Jaakonpoika Kukkonen' (25.3.1770‐1.9.1825) syntyi Muhoksen emäpitäjässä, nykyään Utajärven Ahmaksen Kukkolassa. Pekka Jaakonpoika Kukkosen isä oli Jacob Holappa (1732‐1807), joka muutettuaan Puolangalta Ahmaksen Kukkolan isännäksi otti sukunimekseen ajan tavan mukaan talon nimen eli Kukkosen (Holappa‐suvun tietokanta 2003).
ellauri162.html on line 292: Noitanainen hymyili, palautti Handelle sen pienen nahkapussin. Käytä miten tahdot Hande. Handella on pisin naama ja rumat vaatteet. Työtä on paljon ja panomiehiä on vähän. Uspenski puhalsi pikku Liisan haavaan ja nuolaisi. Kipu lensi pois ja jäi enkelinä elämään. Jeesus ristiinnaulittiin kuin Novak Djokovics Australian lentokenttähotelliin. Maailman paras urheilija, Juhani Peltosen Tappio.
ellauri162.html on line 399: Ecloses pour nous sous des cieux plus beaux. Meille puhjenneita hyvän sään aikana.
ellauri162.html on line 406: Un soir fait de rose et de bleu mystique, Yhtenä ruusunsinisenä mystisenä iltana,
ellauri162.html on line 479: Hän olisi ehkä hyväksynyt noiden marionettien toisilleen lausumat pitkäpiimäiset höpötykset, jotka jäivät ilmaan roikkumaan, hän olisi ehkä hyväksynyt jopa lukuisat hävyttömät lainat Homerokselta, Theokritokselta, Enniukselta ja Lucretiukselta sekä Macrobiuksen ilmiantaman suoranaisen varkauden Aineiaan toisessa laulussa, joka on melkein sanatarkka jäljennös eräästä Pisandroksen runosepitteestä, hän olisi kenties voinut sulattaa noiden sekalaisten luritusten sanoin kuvaamattoman onttouden - sillä se mikä varsinaisesti nosti hänen karvansa pystyyn, oli Vergiliuksen heksametrisäkeiden rakenne: ne kumisivat kuin läkkipelti tai tyhjät peltikanisterit, paukuttivat litramitalla annosteltuja sanojaan prikulleen niin kuin pikkutarkan ja puisevan prosodian järkkymättömät säännöt vaativat, häntä häiritsi noiden kalkattavien. tosikkomaisten säkeiden tekstuuri, niiden juhlallisen virallinen ilme ja halpamaisen harras kieliopin kunnioitus,; nuo säkeet, jotka horjumaton kesuura mekaanisesti pilkkoi kahtia ja jotka päättyivät aina samoin daktyylin ja spondeen kirskuvaan yhteenottoon.
ellauri162.html on line 693: The Church recognizes that the lack of workers union contributed to an unjust situation where many work in conditions little better than slavery. One solution proposed by socialists was to eliminate private property altogether. Pope Leo XIII dismisses this solution because "every man has by nature the right to possess property as his own." He also notes that "the impelling reason and motive of his work is to obtain property." Instead of helping the working class, the elimination of private property would only hurt those it was intended to benefit.
ellauri162.html on line 697: People have become accustomed to working for their own needs. Working enables people to earn an honorable livelihood, but using employees as mere objects is wrong. Workers and the rich are dependent upon each other. The worker ought to complete the tasks that they freely agree to, never destroy an employer´s property, never use violence for their cause, never take part in riots or disorder, and not associate with those who encourage them to act unethically. (As Pope John Paul II would later emphasize in Laborem Exercens, work ought to be seen as a privileged expression of human activity. Work, including cultural production, is an example of human creation in the image of the creator.)
ellauri162.html on line 714: Aika paxua, Bernanos. Himo kauhistuttaa pappia, jota maxa vaivaa. Rippilapsosetkin vetelevät kätöseen ja angstaavat. Se on epäpuhdasta. Papin kannattaisi tulla maxapalaan.
ellauri162.html on line 774: No. 7 Polly Toynbee has been a columnist for London’s The Guardian newspaper since 1998 and President of the British Humanist Association since 2007. Granddaughter of the famous historian, Arnold J. Toynbee, she stood for MP, unsuccessfully, in 1983 as a Social Democratic Party candidate. Wasnt good enough for even that. But then, the purpose of life is not to be happy, as such.
ellauri162.html on line 787: Apollinarism or Apollinarianism is a Christological heresy proposed by Apollinaris of Laodicea (died 390) that argues that Jesus had a human body and sensitive human soul, but a divine mind and not a human rational mind, the Divine Logos taking the place of the latter. It was deemed heretical in 381 and virtually died out within the following decades. But now it's back! I'll be back said Apollinaris at the end of Season I.
ellauri162.html on line 816: Darwin proposed that embryos resembled each other since they shared a common ancestor, which presumably had a similar embryo, but that development did not necessarily recapitulate phylogeny: he saw no reason to suppose that an embryo at any stage resembled an adult of any ancestor. Darwin supposed further that embryos were subject to less intense selection pressure than adults, and had therefore changed less.
ellauri162.html on line 834: We can’t say we weren’t warned about Alexa! Alexa is the name given to the voice that responds to your commands on the Amazon Echo device. In a recent post, I discussed the creepiness of having someone potentially listen to every conversation in its vicinity. As I understand it (not having one) the device is only supposed to be activated if you first say “Alexa” but apparently that is not the case. A family in Portland, Oregon reports that an Amazon Alexa device recorded a private conversation about hardwood floors and randomly sent it to a contact in Seattle. Danielle, who declined to provide her last name, told KIRO-TV that the contact called her family to tell them that their privacy was being compromised. Unplug your Alexa devices right now, the reportedly unnamed individual said, you’re being hacked.
ellauri163.html on line 28: Courtney Joseph
ellauri163.html on line 35: If God is in fact a pretty young black woman with pearly white teeth - why not! Unfortunately the (admittedly also pretty) girl on the cover of The Book of Ephesians is white. So is Courtney Joseph, though not quite as young or pretty.
ellauri163.html on line 37: Courtney Joseph is a graduate of the Moody Bible Institute with a degree in Evangelism and Discipleship. After over a decade of leading women’s Bible studies, mentorships and workshops in her local church, she decided to move her ministry on-line at WomenLivingWell.org where she has over 1.5 million views of her videos on youtube. Courtney’s passion and sincerity has made her a leader in the Christian blogging community. She is the Founder of WomenLivingWell.org and GoodMorningGirls.org.
ellauri163.html on line 50: God of Vengeance was published in English-language translation in 1918. In 1922, it was staged in New York City at the Provincetown Theatre in Greenwich Village, and moved to the Apollo Theatre on Broadway on February 19, 1923, with a cast that included the acclaimed Jewish immigrant actor Rudolph Schildkraut. Its run was cut short on March 6, when the entire cast, producer Harry Weinberger, and one of the owners of the theater were indicted for violating the state's Penal Code, and later convicted on charges of obscenity. Weinberger, who was also a prominent attorney, represented the group at the trial. The chief witness against the play was Rabbi Joseph Silberman, who declared in an interview with Forverts: "This play libels the Jewish religion. Even the greatest anti-Semite could not have written such a thing". (You just wait for Philip Roth...) After a protracted battle, the conviction was successfully appealed. In Europe, the play was popular enough to be translated into German, Russian, Polish, Hebrew, Italian, Czech, Romanian and Norwegian. Indecent, the 2015 play written by Paula Vogel, tells of those events and the impact of God of Vengeance. It opened on Broadway at the Cort Theater in April 2017, directed by Rebecca Taichman. Eli ei Asch ihan pasé vielä ole.
ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut.
ellauri163.html on line 69: Iiskon mielestä ihan paras kirja oli 5. Moos. eli pentateukin vika osa, deuteronomia. Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium, m.kreik. Δευτερονόμιον, Deuteronomion, ”toinen laki”; hepr. דְבָרִים, Devarim, ”Sanat/Asiat”) on viimeinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten raamatun Tanakhin lakiosan Tooran viimeinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin viides kirja. Suurimman osan sitä muodostaa Mooseksen pitämäksi esitetty pitkä puhe. Lain toiston lisäksi se toimii lain selityksenä.
ellauri163.html on line 72:
ellauri163.html on line 94: Joosua, Mooseksen seuraaja (31)
ellauri163.html on line 95: Herran viimeiset käskyt Moosekselle
ellauri163.html on line 96: Mooseksen virsi, Mooses saa nähdä Kanaanin maan (32)
ellauri163.html on line 97: Mooses siunaa Israelin heimot (33)
ellauri163.html on line 98: Mooseksen kuolema (34)
ellauri163.html on line 104: Amoriitit. Vanhat vihamiehet. Hammurabi oli amoriitti. Sieltä Moosexenkin monkey business oli peräisin.
ellauri163.html on line 120: Se vasikkajuttu. Muistellaan Aaronin izemurhasiirtoa, kun se veisti porukoille kultavasikan. Ei olis kannattanut! Mooses pani sen säleixi. Aaaron riisuttiin nakupellexi ja jätettiin vaaran laelle kuolemaan, sen poika puki Aaronin kakkosmiehen univormun päällensä.
ellauri163.html on line 122: Sydämen esinahka. Väsätään puuarkkia ja pannaan Moosexelta ehjäxi jääneet kivitaulut siihen. Arkista tulee puhetta Siilon yhteydessä. Voitokkaat palestinalaiset pani silloin yhden arkin säleixi. Ympärileikatakaa sydämmenne esinahka älkääkä niskuroiko!
ellauri163.html on line 173: Mooses lähtee menee.
ellauri163.html on line 174: 120-v Mooses sanoo lähtiessään porukoille: Muistattehan kerrata nää pykälät joka 7. vuosi lehtimajajuhlassa. Vahdinvaihtotilaisuudessa Herra ilmestyi Moosexelle ja Joosualle lehtimajassa pilven pazaana. Se oli vähän pahantuulinen koska se tiesi että vähän päästä vuokralaiset jälleen lipsuvat. Samaa sanoi Mooseskin lähtiessään porukoille: jätän tän lakikirjan tähän arkin kylkeen, siitä voitte sitten kazoa miten tuli tonttuiltua.
ellauri163.html on line 176: Moosexen lähtövirsi.
ellauri163.html on line 193: Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa. Hänen silmissään on viinin hehku, hänen hampaissaan maidon valkeus. Sebulon on asuva meren äärellä, hän asettuu rannikolle, missä laivat kulkevat, hänen selkänsä taa jää Sidon. Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen. Hän näki asuinsijansa hyväksi ja maansa ihanaksi. Hän painoi olkansa taakan alle, kävi tekemään orjan töitä. Dan on ajava kansansa asiaa yhtenä Israelin heimoista. Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja suistuu maahan. Herra, sinulta minä odotan pelastusta! Gadia ahdistavat rosvojen joukot, ja Gad ahdistaa niitä, seuraa niiden kintereillä. Asserin leipä on runsas, hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja. Naftali on vapaana juokseva kauris, kauniita ovat hänen vasansa. Joosef on hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen äärellä, sen oksat ojentuvat yli muurin. Jousimiehet hätyyttävät häntä, he ampuvat ja ahdistavat häntä, mutta hänen jousensa pysyy jäntevänä ja hänen kätensä ovat nopeat. Tämän saa aikaan Jaakobin Väkevä, hän, jonka nimi on Paimen, Israelin Kallio, isäsi Jumala, joka on auttava sinua, Kaikkivaltias, joka siunaa sinua, antaa siunauksia ylhäältä taivaasta
ellauri163.html on line 194: ja siunauksia syvyyksistä maan alta, siunauksia kohduille ja rinnoille. Isäsi siunaukset ovat vahvemmat kuin ikivanhat vuoret, kuin ihanat ikuiset kukkulat. Ne siunaukset tulkoot Joosefin osaksi, hänen, joka on päämies veljiensä joukossa
ellauri163.html on line 261: Judah the father of Perez and Zerah, whose mother was Tamar,
ellauri163.html on line 273: Salmon the father of Boaz, whose mother was Rahab,
ellauri163.html on line 275: Boaz the father of Obed, whose mother was Ruth,
ellauri163.html on line 282: David was the father of Solomon, whose mother had been Uriah’s wife the callipygous Bathsheba,
ellauri163.html on line 334: and Jacob the father of Joseph, the husband of Mary, and Mary was the mother of Jesus who is called the Messiah.
ellauri163.html on line 337: Paizi Jooseppihan oli pelkkä aisankannattaja, Jepen isäpuoli. Höh, Marianhan sukupuuta tässä pitäis seurata, sillä oli 50% samat geenit kuin Jee-suxella. Loput oli pyhältä hengeltä (tai Gabrielilta jos Saramagon gospeliin on luottamista). Jonka sukupuu on lyhkönen.
ellauri163.html on line 371: G-d did not always promise that there would always be a king (let alone a king from the tribe of Judah). In Genesis 49 Jacob is blessing the tribes and says the scepter will not depart the tribe of Judah. This is long before Moses, let alone the first Temple -- not to mention the hundreds of years then before the second Temple.
ellauri163.html on line 373: There wasn't a King for hundreds of years after the blessing before the first king of the tribe of Judah (before Saul and David). Tthere was that whole slavery period in Egypt for hundreds of years, then Moses, then Joshua, then the judges long before Saul the firs tking of the tribe of Judah.
ellauri163.html on line 382: For those Xians who say that there has been no king of Judah since J-sus they should check their math. In fact there has been no ruler from the tribe of Judah since 586 B.C.E That is right: 600 years prior to his supposed messiah. Guess he just proved to himself that J-sus was inelligible.
ellauri163.html on line 400: One translation, "until that which is his shall come.", is derived from the Septuagint. Its meaning is: 'The scepter shall not depart from Judah till all that is reserved for him shall have been fulfilled.' Another translation, "Till he come whose it (the kingdom) is.", is based on the Onkelos and Jerusalem Targums, Saadya Ga´on, RASHI, and other Jewish commentators. A modern Jewish commentator, M. Friedlander, renders this as "Till peace cometh.".
ellauri163.html on line 407: 1 Ja Moses meni Moabin kedoilta ja astui Nebon vuorelle, Pisgan kukkulalle, joka on Jerihon kohdalla; ja Herra osoitti hänelle kaiken Gileadin maan Daniin asti, Ja koko Naphtalin ja Ephraimin ja Manassen maan, ja kaiken Juudan maan viimeiseen mereen asti, Ja etelämaan, ja aukian kedon Palmukaupungin Jerihon tykönä, hamaan Zoariin asti.
ellauri163.html on line 417: Although some of the geographical reference points mentioned in Scripture are difficult for us to identify, God knows the full area into which He is going to bring Israel. We know enough to be sure that Israel is not in her full inheritance yet. Scripture shows that God has a dispute with those who are involved in “dividing up My land” [Joel 3:1-2].
ellauri163.html on line 426: 5 Ja Moses Herran palvelia kuoli siellä Moabin maalla, Herran sanan jälkeen.
ellauri163.html on line 428: Also starb Mose, der Knecht des HERRN, daselbst im Lande der Moabiter nach dem Wort des HERRN.
ellauri163.html on line 436: Missä on Mooseksen hauta?
ellauri163.html on line 440: Oletko sinäkään mies tai nainen. Ilmeisesti et oikein tiedä sitä. Mooses on varmaan paljon todellisempi kuin sinä.
ellauri163.html on line 444: Mooseksen hautaa etsimässä - Kirkko ja kaupunki
ellauri163.html on line 446: Yli 11-vuotiaille suunnatun sympaattisen pelin tarkoituksena on löytää Mooseksen hauta ja sitä etsimään lähtenyt, jäljettömiin kadonnut crazy professori Fog. Saksalaisten suunnittelemaa seikkailupeliä voidaan käyttää myös osana uskonnon opetusta. Pelin seitsemällä eri tasolla tutustutaan Mooseksen elämän eri vaiheisiin syntymästä kuolemaan.
ellauri163.html on line 450: Hauta-arkku on vieläkin nähtävänä ammonilaisten pääkaupungissa Ammanissa.. Tämä tarkoittaa, että Ogin kuolemasta on jo kulunut melkoisesti aikaa ja hauta-arkusta on tullut historiallinen nähtävyys. Mooseksen hauta koostui maanpäällisestä hautakappelista, ja siinä oli kuiluja, jotka johtivat maanalaisiin hautakammioihin. Hautakappelilla oli piha, jonka länsipuolella oli neljä pienempää kappelia. Kompleksin seinät on koristeltu upotetulla helpotuksella, ja Mooses on esillä eri jumalien edessä, mutta myös alamaailmassa.
ellauri163.html on line 452: Mooseksen isoäidin hauta on Maple Groven hautausmaalla Hoosick Fallsissa. Grandma Moses , syntynyt Anna Maria Robertson Mooses (* 7. Syyskuu 1860 Greenwich Yhdysvaltain valtio New York, † 13 Joulukuu 1961 vuonna Hoosick Falls, New York) oli yhdysvaltalainen taidemaalari, kuvittaja ja edusti naivisti taidetta.
ellauri163.html on line 454: Jerusalemin rukouslista 22.7.2021 - Israel-Apu ry: Olen iloinen myöskin siitä, ettei kukaan tiedä, missä Mooseksen hauta on! Oli Luojan oma suuri ja jumalallinen suunnitelma pitää Mooseksen hauta kätkettynä ja salaisuutena. Voitte kuvitella, mitä tapahtuisi, jos Israelin lapset tietäisivät, mihin Mooses on haudattu.
ellauri163.html on line 462: Ajatellaan vaikka Moosesta, juutalaisten maanpäällistä jumalaa. Missä on hänen hautansa? Kun Mooses kuoli, niin heitettiinkö ruumis suohon, ja unohdettiin se kikkelinsilpoja? Luulisi juutalaisten menneen soittamaan kunnioitustaan haudalle. Sehän olisi ollut pyhiinvaelluskohde. Mooses taidettiin haudata joutomaahan muiden sieninarkkareiden sekaan ja unohdettiin kuten kuka tahansa?
ellauri163.html on line 471: Ja jos nuoren maan ajoituksiin uskotaan, ei tosiaan Mooseksen ja Nooan hautojen ja muistomerkkien säilyminen olisi ollenkaan mahdotonta. Missähän lienevät ja kuka ne on hävittänyt? Siinä on hihulille taas yksi pähkinä. Faaraot sun muiden haudat kyllä löytyvät, muttei telttaväen jumalan sanansaattajien, erikoista tosiaan...
ellauri163.html on line 482: They believe that Jesus survived the crucifixion almost 2,000 Easters ago, and went to live out his days in Kashmir. And for those who scoff, remember that others have argued, just as implausibly, that Jesus came to Britain. A theory that was much in vogue when the poet William Blake famously asked: "And did those feet in ancient time, walk upon England's mountains green? And was the holy Lamb of God on England's pleasant pastures seen?"
ellauri163.html on line 484: Itse ainakin olen ihan Raamattua lukemalla löytänyt Mooseksen ja Jeesuksen ruumiiden kohtalot. Lue sinäkin kyllä sieltä ne löytyy!
ellauri163.html on line 489: No kun kerran olet niin laiska ettet jaksa itse avata Raamattua, niin voin kertoa, ellen nyt aivan väärin muista että Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä. Tuo on luultavasti 5. Mooseksen kirjassa. Jeesus vuorostaan haudattiin kalliohautaan, mutta kuten olet jo lapsena oppinut niin Jumala herätti Jeesuksen ja vapautti kalliohaudasta ja nosti taivaaseen Isä-Jumalan oikealle puolelle. Roomalaiset sotilaatkaan eivät voineet sitä estää kun Jumalan enkeli tainnutti haudan vartijat ja siirsi ison kiven pois haudan suulta. Naiset menivät ensimmäisenä tyhjälle haudalle.
ellauri163.html on line 490: Mutta jos kiinnostaa Mooseksen hautapaikka tai ruumiin kohtalo (en ymmärrä mitä eroa sanamuodoilla on?) niin lukaseppa Raamatusta, Jumalan Sanasta siellä se on kerrottu. Siunausta!
ellauri163.html on line 506: "Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä" Jos kukaan ei ollut näkemässä, niin miten se on päätynyt Raamattuun? Käyttikö muuten iso herra lapiota vai taikoiko Mooseksen kylkiluusta lumikolan ja kaiveli sillä? Jos nyt joskus luet tämän jutun, niin annan yhden neuvon.. Ota ihan rauhallisesti täällä ateismi-palstalla. Minä en ole ikinä ostanut sikaa säkissä, enkä tekisi niin uskontojenkaan tapauksessa. Asia, ismi tai mikä hyvänsä täytyy tuntea juurta jaksain, jotta voi ITSELLEEN rehellisesti sanoa ottaneensa niin paljon selvää, että kykenee tekemään perusteltavan ratkaisun liittymisestä tai sen tekemättä jättämisestä. Minä pystyn perustelemaan täydellisesti, miksi en ikäkuunapäivänä liittyisi lahkoonne, mutta perustelut sille miksi SINÄ siihen kuulut, ovat niin typerät ja puuttelliset, että myötähäpeää vain herättää.
ellauri163.html on line 510: 7 Ja Moses oli sadan ja kahdenkymmenen ajastaikainen, kuin hän kuoli; ei hänen silmänsä olleet pimenneet, ja hänen elämänsä neste ei ollut lakastunut.
ellauri163.html on line 512: 7 Und Mose war hundertundzwanzig Jahre alt, da er starb. Seine Augen waren nicht dunkel worden, und seine Kraft war nicht verfallen.
ellauri163.html on line 516: 8 Ja Israelin lapset itkivät Mosesta Moabin kedoilla kolmekymmentä päivää; ja itku- ja valituspäivät Moseksesta täytettiin.
ellauri163.html on line 518: 8 Und die Kinder Israel beweineten Mose im Gefilde der Moabiter dreißig Tage. Und wurden vollendet die Tage des Weinens und Klagens über Mose.
ellauri163.html on line 620: Paradise Loose
ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did.
ellauri163.html on line 700: Will, Lyra, Tialys ja Salkkari matkaavat Kuolleiden maahan ja erottavat väliaikaisesti esinahkansa vapauttaakseen aaveet vankeudestaan. Marja Mähöne, tiedemies Willin maailmasta, joka on kiinnostunut "varjoista" (tai pölystä Lyran maailmassa), matkustaa maahan, jossa asuu outoja tuntevia olentoja nimeltä Mulefa. Siellä hän ymmärtää Pölyn todellisen luonteen, joka on sekä luonut että ravitsee elämää, joka on tullut siitä vitun itsetietoiseksi. Lordi Asriel ja uudistettu rouva Coulter yrittävät tuhota auktoriteetin regenttimettronin. He onnistuvat, mutta itse kärsivät tuhoa prosessissa vetämällä Metatronin syvyyteen.
ellauri163.html on line 712: Pullman ilmaisi hämmästyksensä siitä, mitä hän piti suhteellisen alhaisena kritiikinä hänen pimeistä materiaaleistaan uskonnollisista syistä, sanoen "Olen yllättynyt ja pettynyt siitä, kuinka vähän kritiikkiä minulla on. Harry Potter on ottanut kaikki luodit... Sillä välin olen lentänyt tutkan alla ja sanonut asioita, jotka ovat paljon kumouksempaa kuin mikään Harry-parka on sanonut. Kirjani koskevat Jumalan tappamista." Darn. (Parsia.) Toiset kannattavat tätä tulkintaa väittäen, että vaikka sarja on selvästi anticlerical, se on myös anti-teologinen, koska Jumalan kuolema on esitetty pohjimmiltaan merkityksettömänä kysymyksenä. Se on kuin ruoskisi kuollutta hevosta tai laittaisi perhosen pyörään. On paljon pahempaa imitoida Jeesusta Kristusta silmälasipäisen pojan hahmossa.
ellauri163.html on line 721: Vox Day has written about atheists being "socially autistic". Asperger´s syndrome (sometimes referred to as "High-Functioning Autism" or "HFA") is an umbrella term used to classify problematic behaviours similar to, but less severe than, those within the lower reaches of the autistic spectrum.
ellauri163.html on line 748: People with higher scores on the Autism Spectrum Quotient (items included "I am fascinated by numbers," and "I find social situations difficult") had weaker belief in a personal God than those with lower IQ score ("I am fascinated by skirts", and "I find zippers difficult"). Second, reduced ability to mentalize mediated this correlation. (Mentalizing was measured with the Empathy Quotient, which assesses self-reported ability to recognize and react to others' emotions, and with a task that requires identifying what's being expressed in pictures of eyes. Systematizing -- interest in and aptitude for mechanical and abstract systems -- was correlated with autism but was not a mediator.) Third, men were much less likely than women to say they strongly believed in a personal God (even controlling for autism), and this correlation was also mediated by reduced mentalizing. They were also clearly more interested in skirts and puzzled by zippers.
ellauri163.html on line 752: These studies are correlational, so researchers can´t say for sure whether an inability to imagine other minds actually leads to atheism or agnosticism or whether the link is caused by God. The researchers did control for religious service attendance, assuming that the socially inept might be less likely to flex their mentalizing muscles by mingling at church each week. That analysis showed that religious service attendance could not explain the link between autismlike traits and belief. Those with sedentary mental behavior were just as apt to have a will to believe as not.
ellauri163.html on line 877: Religion is an eminently collective thing (1954, p.47). It serves to bind a community together. A religion is a unified system of beliefs and practices relative to sacred things, that is to say, things set apart and forbidden--beliefs and practices which unite in one single community called a Church, all those who adhere to them. (1954, p. 47).
ellauri163.html on line 883: Now this moral remaking cannot be achieved except by the means of reunions, assemblies, and meetings where the individuals, being closely united to one another, reaffirm in common their common sentiments; hence come ceremonies which do not differ from regular religious ceremonies, either in their object, the results which they produce, or the processes employed to attain these results.
ellauri163.html on line 891: The great things of the past which filled our fathers with enthusiasm do not excite the same ardor in us...In a word, the old gods are growing old or already dead, and others are not yet born...But this state of incertitude and confused agitation cannot last forever. A day will come when our societies will know again those hours of creative effervescence, in the course of which new formulae are found which serve for a while as a guide to humanity; and when these hours shall have been passed through once, men will spontaneously feel the need of reliving them from time to time in thought, that is to say, of keeping alive their memory by means of celebrations which regularly reproduce their fruits. We have already seen how the French Revolution established a whole cycle of holidays to keep the principles with which it was inspired in a state of perpetual youth.
ellauri163.html on line 976: Ajatukset Mooseksesta vuorella on todella kiinnostava. Siinä hän yhdistää maagisen vihaisen olennon käsitteen yksijumalaisuuden aluksi juutalaisilla. Alkupamaus on huomattava, mutta vielä maaginen, mutta sitten Jumala etääntyy ja kehittyy lain säätäjäksi, eräänlaiseksi alueneuvostoksi. Taustalla on kuitenkin Mooseksen (frambringarena) vahva kokemus Jumalan mahdollisesta rankaisevasta vihasta, niinkuin hevoselle sähköaita. Sähköaita on jumalaxi liian aloitekyvytön. Se ei kiellä eikä komenna, se on vaan rajoite. Jos et sitä häirize, sekään ei häirize Polle sinua. Ruoho aidan toisella puolella on vaan pyhitettyä.
ellauri163.html on line 978: Veikko Anttosen ajatus pyhästä pyhitettynä alueena, joka elää ihmisten toiminnassa luonnossa ja talon luoman tilan käsittelyssä (Jumalaa katsotaan kuin sika uutta naurismaan aitaa) väistää ajatuksen Jumalan vihasta sellaisena kuin Mooses sen koki. Varominen ja pelkääminen ovat eri asioita, Niinpä. Maahanmuuttajien jumala vaati aktiivisia valloitustoimia. Ei saanut jäädä tuleen makaamaan ja märehtimään. Kiivas jumala tulee ja heittää niska peffa ulos.
ellauri164.html on line 43: In the introduction to his Grundzüge der physiologischen Psychologie in 1874, Wundt described Immanuel Cunt and Johann Friedrich Herbart as the philosophers who had the most influence on the formation of his own views. Those who follow up these references will find that Wundt critically took to the cleaners both these thinkers’ ideas. He distanced himself from Herbart's science of the soul . Wundt praised Cunt's rejection of a "rational" psychology deduced from metaphysics, but he argued against Cunt's epistemology as well as Cunt's category theory and his flabby position on teleological explanations in his publication Was soll uns Kant nicht verkaufen? (1892).
ellauri164.html on line 203: A fifth shall close the drama with the day: Viides päättää draaman päivällä:
ellauri164.html on line 214: Berkeley asui plantaasillaan odottaessaan collegen perustamiseksi tarkoitettujen rahojen saapumista. Rahoja ei kuitenkaan tullut ja vuonna 1732 hän palasi Lontooseen. Vuonna 1734 hänet nimitettiin Cloynen hiippakunnan piispaksi. Pian tämän jälkeen hän julkaisi teoksensa The Analyst, joka oli matematiikan myöhempään kehitykseen vaikuttanut tieteen perusteiden kritiikki, sekä teoksen Alciphron, or The Minute Philosopher, joka oli osoitettu Lordi Shaftesburyä vastaan. Vuosina 1734-37 hän julkaisi teoksen The Querist. Hänen viimeiset teoksensa olivat Siris, tutkielma tervaveden terveellisyydestä, ja sitä seurannut Further Thoughts on Tar-water samasta aiheesta.
ellauri164.html on line 232: A pupil of William "Will to Believe" James, whose Essays in Radical Empiricism he edited (1912), Perry became one of the leaders of the New Realism movement. Perry argued for a naturalistic theory of value and a New Realist theory of perception and knowledge. He wrote a celebrated biography of William James, which won the 1936 Pulitzer Prize for Biography or Autobiography, and proceeded to a revision of his critical approach to natural knowledge. An active member among a group of American New Realist philosophers, he elaborated around 1910 the program of new realism. However, he soon dissented from moral and spiritual ontology, and turned to a philosophy of disillusionment. Perry was an advocate of a militant democracy: in his words "total but not totalitarian". Puritanism and Democracy (1944) is a famous wartime attempt to reconcile two fundamental concepts in the origins of modern America. Durkheim oli taas aivan oikeassa: sodan aikana vedetään moraalin korsetinnauhat kireälle.
ellauri164.html on line 370: I thought this was one of those books that comes with a “guarantee.” But of course there is no such thing. Still, I’d read only glowing reviews and boy was I ready for a “triumphant experience.” But on p. 26 I couldn’t make heads or tails of what I was really reading about. On p. 54 the voice of the innocent and well-meaning young priest began to irk the shit out of me. On p. 55 I skipped ahead to see if anything would ever actually happen to dilute all the fluffy introspection and it didn’t look promising. On p. 64 I took the kitty to the well and drowned it.
ellauri164.html on line 435: 
ellauri164.html on line 453: The producers faced a technical difficulty in a scene which contained a nuclear explosion. After several experiments, the special effects coordinator Samir Jaber - a Syrian citizen who worked for Mosfilm - decided to create the required sequence by trickling a drop of orange-tinted perfume into a watery solution of aniline and filming it close up. Haha wimps!
ellauri164.html on line 470: Missä Mooses astui paskaan?
ellauri164.html on line 472: Iisak Singerin mukaan Mooseskaan ei selvinnyt Jahven palvelusta puhtain paperein. Mikä oli Moosexen moka ja minkä rangaistuxeen hän sai? Tästä löytyy aivan vimmattu määrä selittelyä. Oliko ongelmana väärä kiven käsittely kepillä, vaiko rähähtäminen napisevalle kansalle?
ellauri164.html on line 476: Ilmeisesti useimmista lukijoista Moosexen kohtelu oli vähän epistä. Sixi Jaffen käytöstä ja mahd. motiiveja pitää selitellä niin pitkästi.
ellauri164.html on line 483: Moses is one of the most prominent figures in the Old Testament. While Abraham is called the “Father of the Faithful” and the recipient of God’s unconditional covenant of grace to His people, Moses was the man chosen to bring redemption to His people. God specifically chose Moses to lead the Israelites from captivity in Egypt to salvation in the Promised Land. Moses is also recognized as the mediator of the Old Covenant and is commonly referred to as the giver of the Law. Finally, Moses is the principal author of the Pentateuch, the foundational books of the entire Bible. Moses’ role in the Old Testament is a type and shadow of the role Jesus plays in the New Testament. As such, his life is definitely worth examining.
ellauri164.html on line 485: We first encounter Moses in the opening chapters of the book of Exodus. In chapter 1, we learn that, after the patriarch Joseph rescued his family from the great famine and situated them in the land of Goshen (in Egypt), the descendants of Abraham lived in peace for several generations until there rose to power in Egypt a pharaoh who “did not know Joseph” (Exodus 1:8). This pharaoh subjugated the Hebrew people and used them as slaves for his massive building projects. Because God blessed the Hebrew people with rapid numeric growth, the Egyptians began to fear the increasing number of Jews living in their land. So, Pharaoh ordered the death of all male children born to Hebrew women (Exodus 1:22).
ellauri164.html on line 487: In Exodus 2, we see Moses’ mother attempting to save her child by placing him in a basket and putting it into the Nile. The basket was eventually found by Pharaoh’s daughter, and she adopted him as her own and raised him in the palace of the pharaoh himself. As Moses grew into adulthood, he began to empathize with the plight of his people, and upon witnessing an Egyptian beating a Hebrew slave, Moses intervened and killed the Egyptian. But that was not a sin because the guy was just an Egyptian. In another incident, Moses attempted to intervene in a dispute between two Hebrews, but one of the Hebrews rebuked Moses and sarcastically commented, “Are you going to kill me as you did the Egyptian?” (Exodus 2:14). Realizing that his criminal act was made known, Moses fled to the land of Midian where he again intervened—this time rescuing the daughters of Jethro from some bandits. In gratitude, Jethro (also called Reuel) granted his daughter Zipporah to Moses in marriage (Exodus 2:15–21). Moses lived in Midian for about forty years.
ellauri164.html on line 489: The next major incident in Moses’ life was his encounter with God at the burning bush (Exodus 3—4), where God called Moses to be the savior of His people. Despite his initial excuses and outright request that God send someone else, Moses agreed to obey God. God promised to send Aaron, Moses’ brother, along with him. The rest of the story is fairly well known. Moses and his brother, Aaron, go to Pharaoh in God’s name and demand that he let the people go to worship their God. Pharaoh stubbornly refuses, and ten plagues of God’s judgment fall upon the people and the land, the final plague being the slaying of the firstborn. Prior to this final plague, God commands Moses to institute the Passover, which is commemorative of God’s saving act in redeeming His people from bondage in Egypt.
ellauri164.html on line 491: After the exodus, Moses led the people to the edge of the Red Sea where God provided another saving miracle by parting the waters and allowing the Hebrews to pass to the other side while drowning the Egyptian army (Exodus 14). Moses brought the people to the foot of Mount Sinai where the Law was given and the Old Covenant established between God and the newly formed nation of Israel (Exodus 19—24).
ellauri164.html on line 493: The rest of the book of Exodus and the entire book of Leviticus take place while the Israelites are encamped at the foot of Sinai. God gives Moses detailed instructions for the building of the tabernacle—a traveling tent of worship that could be assembled and disassembled for easy portability—and for making the utensils for worship, the priestly garb, and the ark of the covenant, symbolic of God’s presence among His people as well as the place where the high priest would perform the annual atonement. God also gives Moses explicit instructions on how God is to be worshiped and guidelines for maintaining purity and holiness among the people. The book of Numbers sees the Israelites move from Sinai to the edge of the Promised Land, but they refuse to go in when ten out of twelve spies bring back a bad report about Israel’s ability to take over the land. God condemns this generation of Jews to die in the wilderness for their disobedience and subjects them to forty years of wandering in the wilderness. By the end of the book of Numbers, the next generation of Israelites is back on the borders of the Promised Land and poised to trust God and take it by faith.
ellauri164.html on line 495: The book of Deuteronomy shows Moses giving several sermon-type speeches to the people, reminding them of God’s saving power and faithfulness. He gives the second reading of the Law (Deuteronomy 5) and prepares this generation of Israelites to receive the promises of God. Moses himself is prohibited from entering the land because of his sin at Meribah (Numbers 20:10-13). At the end of the book of Deuteronomy, Moses’ death is recorded (Deuteronomy 34). He climbed Mount Nebo and is allowed to look upon the Promised Land. Moses was 120 years old when he died, and the Bible records that his “eye was undimmed and his vigor unabated” (Deuteronomy 34:7). The Lord Himself buried Moses (Deuteronomy 34:5–6), and Joshua took over as leader of the people (Deuteronomy 34:9). Deuteronomy 34:10–12 says, " Since then, no prophet has risen in Israel like Moses, whom the Lord knew face to face, who did all those signs and wonders the Lord sent him to do in Egypt—to Pharaoh and to all his officials and to his whole land. For no one has ever shown the mighty power or performed the awesome deeds that Moses did in the sight of all Israel."
ellauri164.html on line 497: The above is only a brief sketch of Moses’ life and does not talk about his interactions with God, the manner in which he led the people, some of the specific ways in which he foreshadowed Jesus Christ, his centrality to the Jewish faith, his appearance at Jesus’ transfiguration, and other details. But it does give us some framework of the man. He is somewhat recalcitrant, to put it mildly.
ellauri164.html on line 498: So, now, what can we learn from Moses’ life? Moses’ life is generally broken down into three 40-year periods. The first is his life in the court of Pharaoh. As the adopted son of Pharaoh’s daughter, Moses would have had all the perks and privileges of a prince of Egypt. He was instructed “in all the wisdom of the Egyptians, and he was mighty in his words and deeds” (Acts 7:22). As the plight of the Hebrews began to disturb his soul, Moses took it upon himself to be the savior of his people. As Stephen says before the Jewish ruling council, “[Moses] supposed that his brothers would understand that God was giving them salvation by his hand” (Acts 7:25). From this incident, we learn that Moses was a man of action as well as a man possessed of a hot temper and prone to rash actions. Did God want to save His people? Yes. Did God want to use Moses as His chosen instrument of salvation? Yes. But Moses, whether or not he was truly cognizant of his role in the salvation of the Hebrew people, acted rashly and impetuously. He tried to do in his timing what God wanted done in His timing. The lesson for us is obvious: we must be acutely aware of not only doing God’s will, but doing God’s will in His timing, not ours. As is the case with so many other biblical examples, when we attempt to do God’s will in our timing, we make a bigger mess than originally existed.
ellauri164.html on line 500: Moses needed time to grow and mature and learn to be meek and eat humble pie before God, and this brings us to the next chapter in Moses’ life, his 40 years in the land of Midian. During this time, Moses learned the simple life of a shepherd, a husband, and a father. God took an impulsive and hot-tempered young man and began the process of molding and shaping him into the perfect instrument for God to use. What can we learn from this time in his life? If the first lesson is to wait on God’s timing, the second lesson is to not be idle while we wait on God’s timing. While the Bible doesn’t spend a lot of time on the details of this part of Moses’ life, it’s not as if Moses were sitting idly by waiting for God’s call. He spent the better part of 40 years learning the ways of a shepherd and supporting and raising a family. These are not trivial things! While we might long for the “mountain top” experiences with God, 99 percent of our lives is lived in the valley doing the mundane, day-to-day things that make up a life. We need to be living for God “in the valley” before He will enlist us into the battle. It is often in the seemingly trivial things of life that God trains and prepares us for His call in the next season.
ellauri164.html on line 502: Another thing we see from Moses during his time spent in Midian is that, when God finally did call him into service, Moses was resistant. The man of action early in his life, Moses, now 80 years old, became overly timid. When called to speak for God, Moses said he was “slow of speech and tongue” (Exodus 4:10). Some commentators believe that Moses may have had a speech impediment. Perhaps, but then it would be odd for Stephen to say Moses was “mighty in words and deeds” (Acts 7:22). Perhaps Moses just didn’t want to go back into Egypt and fail again. This isn’t an uncommon feeling. How many of us have tried to do something (whether or not it was for God) and failed, and then been hesitant to try again? There are two things Moses seemed to have overlooked. One was the obvious change that had occurred in his own life in the intervening 40 years. The other, and more important, change was that God would be with him. Moses failed at first not so much because he acted impulsively, but because he acted without God. Therefore, the lesson to be learned here is that when you discern a clear call from God, step forward in faith, knowing that God goes with you! Do not be timid, but be strong in the Lord and in the power of his might (Ephesians 6:10).
ellauri164.html on line 504: The third and final chapter in Moses’ life is the chapter that Scripture spends the most time chronicling, namely, his role in the redemption of Israel. Several lessons can be gleaned from this chapter of Moses’ life as well. First is how to be an effective leader of people. Moses essentially had responsibility over two million Hebrew refugees. When things began to wear on him, his father-in-law, Jethro Tull, suggested that he delegate responsibility to other faithful men, a lesson that many people in authority over others need to learn (Exodus 18). We also see a man who was dependent on the grace of God to help with his task. Moses was continually pleading on behalf of the people before God. If only all people in authority would petition God on behalf of those over whom they are in charge! Moses was keenly aware of the necessity of God’s presence and even requested to see God’s glory (Exodus 33). Moses knew that, apart from God, the exodus would be meaningless. It was God who made the Israelites distinct, and they needed Him most. Moses’ life also teaches us the lesson that there are certain sins that will continue to haunt us throughout our lives. The same hot temper that got Moses into trouble in Egypt also got him into trouble during the wilderness wanderings. In the aforementioned incident at Meribah, Moses struck the rock in anger in order to provide water for the people. However, he didn’t give God the glory, nor did he follow God’s precise commands. Because of this, God forbade him from entering the Promised Land. In a similar manner, we all succumb to certain besetting sins which plague us all our days, sins that require us to be on constant alert.
ellauri164.html on line 506: These are just a handful of practical lessons that we can learn from Moses’ life. However, if we look at Moses’ life in light of the overall panoply of Scripture, we see larger theological truths that fit into the story of redemption. In chapter 11 the author of Hebrews uses Moses as an example of faith. We learn that it was by faith that Moses refused the glories of Pharaoh’s palace to identify with the plight of his people. The writer of Hebrews says, “[Moses] considered the reproach of Christ greater wealth than the treasures of Egypt” (Hebrews 11:26). Moses’ life was one of faith, and we know that without faith it is impossible to please God (Hebrews 11:6). Likewise, it is by faith that we, looking forward to heavenly riches, can endure temporal hardships in this lifetime (2 Corinthians 4:17–18).
ellauri164.html on line 508: As mentioned earlier, we also know that Moses’ life was typological of the life of Christ. Like Christ, Moses was the mediator of a covenant. Christ too was a little recalcitrant, so he got crucified. Again, the author of Hebrews goes to great lengths to demonstrate this point (cf. Hebrews 3; 8—10). The Apostle Paul also makes the same points in 2 Corinthians 3. The difference is that the covenant that Moses mediated was temporal and conditional, whereas the covenant that Christ mediates is eternal and unconditional. Like Christ, Moses provided redemption for his people. Moses delivered the people of Israel out of slavery and bondage in Egypt and brought them to the Promised Land of Canaan. Christ delivers His people out of bondage and slavery to sin and condemnation and brings them to the Promised Land of eternal life on a renewed earth, like Azrael in the forthcoming third season of His Dark Materials. Like Christ he returns to consummate the kingdom He inaugurated at His first coming. Like Christ, Moses was a prophet to his people. Moses spoke the very words of God to the Israelites just as Christ did (John 17:8). Moses predicted that the Lord would raise up another prophet like him from among the people (Deuteronomy 18:15). Jesus and the early church taught and believed that Moses was speaking of Jesus when he wrote those words (cf. John 5:46, Acts 3:22, 7:37). In so many ways, Moses’ life is a precursor to the life of Christ. As such, we can catch a glimpse of how God was working His plan of redemption in the lives of faithful people throughout human history. This gives us hope that, just as God saved His people and gave them rest through the actions of Moses, so, too, will God save us and give us an eternal Sabbath rest in Christ, both now and in the life to come. But don't get your hopes too high, you may not be among the chosen after all.
ellauri164.html on line 510: Finally, it is interesting to note that, even though Moses never set foot in the Promised Land during his lifetime, he was given an opportunity to enter the Promised Land after his death. On the mount of transfiguration, when Jesus gave His disciples a taste of His full glory, He was accompanied by two Old Testament figures, Moses and Elijah, who represented the Law and the Prophets. Moses is, this day, experiencing the true Sabbath rest in Christ that one day all Christians will share (Hebrews 4:9).
ellauri164.html on line 513: Moses: A Man of Selfless Dedication by Chuck Swindle
ellauri164.html on line 516: What Was Moses’ Sin?
ellauri164.html on line 518: At Thursday’s daily Mass (Thursday of the 18th week of the year) we Roman catholics read of the sin that excluded Moses from leading the people to the Promised Land. While there are some mysterious elements to it, one thing seems clear: the grumbling of the people got on Moses’ nerves. Indeed, grumbling often affects more than just the one doing the complaining. Through it, infectious negativity can be set loose. Even if only a small number are grousing, it can still incite discontent, anger, and/or fear in others. Yes, the people nearly wore him out. At a particularly low moment, when the people were complaining about the food, Moses lamented to God,
ellauri164.html on line 523: Moses was so dispirited that he preferred to die rather than continue on in this way. In his weariness, he spoke rashly, and God excluded him from leading the people into the Promised Land.
ellauri164.html on line 524: Now there was no water for the congregation. And they assembled themselves together against Moses and against Aaron. And the people quarreled with Moses and said, “Would that we had perished when our brothers perished before the Lord! Why have you brought the assembly of the Lord into this wilderness, that we should die here, both we and our cattle? And why have you made us come up out of Egypt to bring us to this wretched place which has neither grain nor figs nor vines nor pomegranates? Here there is not even water to drink!” But Moses and Aaron went way from the assembly to the entrance of the meeting tent, where they fell prostrate.
ellauri164.html on line 525: Then the glory of the Lord appeared to them, and the Lord said to Moses, “Take the staff, and assemble the congregation, you and Aaron your brother, and tell the rock before their eyes to yield its water. So you shall bring water out of the rock for them and give drink to the congregation and their cattle.”
ellauri164.html on line 527: And Moses took the staff from before the Lord, as he commanded him. He and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels! Are we to bring water for you out of this rock?” And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock.
ellauri164.html on line 528: But the Lord said to Moses and Aaron, “Because you did not believe in me, to uphold me as holy in the eyes of the people of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them” (Numbers 20:2-12).
ellauri164.html on line 530: Many have pondered the precise nature of Moses’ sin and why the punishment for it was so severe. (Well, gosh, he was already 120, and what's the diff which side of the Jordan river he conks out. It's the same dry desert on either side.) A few different explanations have been posited:
ellauri164.html on line 532: 1. Moses sinned by not following the Lord’s instruction. The Lord told Moses to take his staff in hand and bid the rock to bring forth water. He was told to speak to the rock, but instead he struck it—twice. The striking of the rock, while not specifically directed according to the passage in Numbers, does not seem particularly egregious; in fact, in another description of this event (see Exodus 17:6) God does tell Moses to strike it. The Fathers of the Church (e.g., St. Jerome) did not view this as sinful, even interpreting the striking of the rock twice as a sign of the two bars of the cross.
ellauri164.html on line 533: 2. Moses exhibited sinful pride. Having assembled the people, Moses reviled them, saying, “Hear now, you rebels!” He then continued, perhaps pridefully, “Shall we bring water for you out of this rock?” Neither Moses nor Aaron can bring forth water, however; only God can do that. Some of the Fathers of the Church interpreted this not as pride on Moses’ part but rather as an indication of the wavering of his faith.
ellauri164.html on line 534: 3. Moses sinned by speaking harshly and rashly. Psalm 106 seems to favor this interpretation. They angered the Lord at the waters of Meribah, and it went ill with Moses on their account, for they made his spirit bitter, and he spoke rashly with his lips (Psalm 106:32-33).
ellauri164.html on line 536: This third explanation leads us back to the heart of our meditation: grumbling causes harm to the ones who grumble and to others who hear it. Moses was worn out by their complaining; as Psalm 106 says, his spirit grew bitter. He spoke rashly and reviled the people; in a flash of anger, he may also have yielded to sinful pride.
ellauri164.html on line 543: Moses was worn down by the constant grumbling of the people. Be cognizant of the toll that such behavior takes on others. Practice gratitude, an important antidote to the poison spread by grumbling.
ellauri164.html on line 545: Cross-posted at the Catholic Standard: What Was Moses’ Sin?
ellauri164.html on line 548: 1. Moses, being directed to speak to the rock that it might give forth its water, smote it instead with the rod of God which was in his hazed (what's a hazed?) and this he did not once only, but twice.
ellauri164.html on line 550: 2. He spoke to the people, not with meekness and calm authority, but in heat and bitterness. "Ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" Thus he "spake unadvisedly with his lips" (Psalm 106:33) instead of his stick. It is not difficult to understand how Moses should have so far forgotten himself on this occasion. Let the facts be weighed. The servant of the Lord is now 120 years old. The generation which sinned thirty-seven years ago, and was condemned to die in the wilderness, is nearly all gone. Moses is mortified to find that the new generation is infected with a touch of the same impatient unbelief which wrought in their fathers so much mischief. No sooner are they at a loss for water than they rise against Moses with rebellious murmurings. For once he loses command of himself. On all former occasions of the kind his meekness was unshaken; he either held his peace, or prayed for the rebels, or at most called on the Lord to be his Witness and Judge. Now he breaks out into bitter chidings. At the root of this there was a secret failure of faith. "Ye believed me not," - did not thoroughly rely on my faithfulness and power, - "to sanctify me in the eyes of the children of Israel" (verse 12). His former meekness had been the fruit of faith. He had been thoroughly persuaded that the Lord who was with him could accomplish all he had promised, and therefore he faced every difficulty with calm and patient resolution. Now a touch of unbelief bred in him hastiness and bitterness of spirit.
ellauri164.html on line 552: Two lessons: 1. The failings of good men may be culpable in God's sight and displeasing to him out of all proportion to the degree of blameworthiness they present to our eye. So far is it from being true (as many seem to think) that believers' sins are no sins at all, and need give no concern, that, on the contrary, the Lord dislikes the stain of sin most when it is seen in his dear children. The case of Moses is not singular. Sins which the Lord overlooks in other men he will occasionally put some mark of special displeasure upon, when they are committed by one who is eminent for holiness and honourable service. It is, no doubt, a just instinct which leads all right-thinking people to be blind to the failings of good men who have been signally useful in their day. But if the good men become indulgent to their own faults they are likely to be rudely awakened to a sense of their error. The better a man is, his sins may be the more dishonouring to God. A spot hardly visible on the coat of a labouring man, may be glaringly offensive on the shining raiment of a throned king.
ellauri164.html on line 554: 2. The sins we are least inclined to may nevertheless be the sins which will bring us to the bitterest grief. Every man has his weak side. There are sins to which our natural disposition or the circumstances of our up-bringing lay us peculiarly open; and it is without doubt a good rule to be specially on our guard in relation to these sins. Yet the rule must not be applied too rigidly. When Dumbarton Rock was taken, it was not by assailing the fortifications thrown up to protect its one weak side, but by scaling it at a point where the precipitous height seemed to render defense or guard unnecessary. Job was the most patient of men, yet he sinned through impatience. Peter was courageous, yet he fell through cowardice. Moses was the meekest of men, yet he fell through bitterness of Spirit. We have need to guard well not our weak points only, but the points also at which we deem ourselves to be strong.
ellauri164.html on line 556: Parallel Verses: Yahweh said to Moses and Aaron, "Because you didn't believe in me, to sanctify me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them."
ellauri164.html on line 558: The Sin of Moses
ellauri164.html on line 562: When the Hebrews were thirsty and could find no water, they became impatient and did not remember the power of God which had, nearly forty years before, brought them water out of the rock. Instead of trusting God, they complained of Moses and Aaron, and said to them, "Would God that we had died when our brethren died before the Lord!" That is, they wished that they had been of that number who had been destroyed by the plague in the rebellion of Korah, Dathan, and Abiram.
ellauri164.html on line 566: "And Moses and Aaron went from the presence of the assembly unto the door of the tabernacle of the congregation, and they fell upon their faces: and the glory of the Lord appeared unto them. And the Lord spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts to drink. And Moses took the rod from before the Lord, as He commanded him.
ellauri164.html on line 568: Moses Yields to Impatience. "And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. And the Lord spake unto Moses and Aaron, Because ye believed Me not, to sanctify Me in the eyes of the children of Israel, therefore ye shall not bring this congregation into the land which I have given them."
ellauri164.html on line 570: Here Moses sinned. He became wearied with the continual murmurings of the people against him, and the continual murmuring to stupid rocks. At the commandment of the Lord, took the rod, and, instead of speaking to the rock, as God commanded him, he smote it with the rod twice, after saying, "Must we fetch you water out of this rock?" He here spoke unadvisedly with his lips. He did not say, God will now show you another evidence of His power and bring you water out of this rock. He did not ascribe the power and glory to God for causing water to again flow from the flinty rock, and therefore did not magnify Him before the people. For this failure on the part of Moses, God would not permit him to lead the people to the Promised Land.
ellauri164.html on line 572: This necessity for the manifestation of God's power made the occasion one of great solemnity, and Moses and Aaron should have improved it to make a favorable impression upon the people. But Moses was stirred, and in impatience and anger with the people, because of their murmurings, he said, "Hear now, ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" In thus speaking he virtually admitted to murmuring Israel that they were correct in charging him with leading them from Egypt. God had forgiven the people greater transgressions than this error on the part of Moses, but He could not regard a sin in a leader of His people as in those who were led. He could not excuse the sin of Moses and permit him to enter the Promised Land.
ellauri164.html on line 574: The Lord here gave His people unmistakable proof that He who had wrought such a wonderful deliverance for them in bringing them from Egyptian bondage, was the mighty Angel, and not Moses, who was going before them in all their travels, and of whom He had said, "Behold, I send an Angel before thee, to keep thee in the way, and to bring thee into the place which I have prepared. Beware of Him, and obey His voice, provoke Him not; for He will not pardon your transgressions: for My name is in Him." Ex. 23:20, 21.
ellauri164.html on line 576: Moses took glory to himself which belonged to God, and made it necessary for God to do that in his case which should forever satisfy rebellious Israel that it was not Moses who had led them from Egypt,
ellauri164.html on line 577: but God Himself. The Lord had committed to Moses the burden of leading His people, while the mighty Angel went before them in all their journeyings and directed all their travels. Because they were so ready to forget that God was leading them by His Angel, and to ascribe to man that which God's power alone could perform, He had proved them and tested them, to see whether they would obey Him. At every trial they failed. Instead of believing in, and acknowledging, God, who had strewed their path with evidences of His power and signal tokens of His care and love, they distrusted Him and ascribed their leaving Egypt to Moses, charging him as the cause of all their disasters. Moses had borne with their stubbornness with remarkable forbearance. At one time they threatened to stone him.
ellauri164.html on line 579: The Heavy Penalty. The Lord would remove this impression forever from their minds, by forbidding Moses to enter the Promised Land. The Lord had highly exalted Moses. He had revealed to him His great glory. He had taken him into a sacred nearness with Himself upon the mount, and had condescended to talk with him as a man speaketh with a friend. He had communicated to Moses, and through him to the people, His will, His statutes, and His laws. His being thus exalted and honored of God made his error of greater magnitude. Moses repented of his sin and humbled himself greatly before God. He related to all Israel his sorrow for his sin. The result of his sin he did not conceal, but told them that for thus failing to ascribe glory to God, he could not lead them to the Promised Land. He then asked them, if this error upon his part was so great as to be thus corrected of God, how God would regard their repeated murmurings in charging him (Moses) with the uncommon visitations of God because of their sins.
ellauri164.html on line 581: For this single instance, Moses had allowed the impression to be entertained that he had brought them water out of the rock, when he should have magnified the name of the Lord among His people. The Lord would now settle the matter with His people, that Moses was merely a man, following the guidance and direction of a mightier than he, even the Son of God. In this He would leave them without doubt. Where much is given, much is required. Moses had been highly favored with special views of God's majesty. The light and glory of God had been imparted to him in rich abundance. His face had reflected upon the people the glory that the Lord had let shine upon him. All will be judged according to the privileges they have had, and the light and benefits bestowed.
ellauri164.html on line 583: The sins of good men, whose general deportment has been worthy of imitation, are peculiarly offensive to God. They cause Satan to triumph, and to taunt the angels of God with the failings of God's chosen instruments, and give the unrighteous occasion to lift themselves up against God. The Lord had Himself led Moses in a special manner, and had revealed to him His glory, as to no other upon the earth. He was naturally impatient, but had taken hold firmly of the grace of God and so humbly implored wisdom from heaven that he was strengthened from God and had overcome his impatience so that he was called of God the meekest man upon the face of the whole earth.
ellauri164.html on line 585: Aaron died at Mount Hor, for the Lord had said that he should not enter the Promised Land, because, with Moses, he had sinned at the time of bringing
ellauri164.html on line 586: water from the rock at Meribah. Moses and the sons of Aaron buried him in the mount, that the people might not be tempted to make too great ceremony over his body, and be guilty of the sin of idolatry.
ellauri164.html on line 588: Moses’ Unfaithfulness at Meribah (Numbers 20:2-13)
ellauri164.html on line 591: Moses’ moment of greatest failure came when the people of Israel resumed complaining, this time about food and water (Num. 20:1-5). Moses and Aaron decided to bring the complaint to the Lord, who commanded them to take their staff, and in the people’s presence command a rock to yield water enough for the people and their livestock (Num. 20:6-8). Moses did as the Lord instructed but added two flourishes of his own. First he rebuked the people, saying, “Listen, you rebels, shall we bring water for you out of this rock?” Then he struck the rock twice with his staff. Water poured out in abundance (Num. 20:9-11), but the Lord was extremely displeased with Moses and Aaron.
ellauri164.html on line 593: God's punishment was harsh. “Because you did not trust in me, to show my holiness before the eyes of the Israelites, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them” (Num.20:12). Moses and Aaron, like all the people who rebelled against God’s plan earlier (Num. 14:22-23), will not be permitted to enter the Promised Land.
ellauri164.html on line 595: Scholarly arguments about the exact action Moses was punished for may be found in any of the general commentaries, but the text of Numbers 20:12 names the underlying offense directly, “You did not trust in me.” Moses’ leadership faltered in the crucial moment when he stopped trusting God and started acting on his own impulses.
ellauri164.html on line 597: Honoring God in leadership—as all Christian leaders in every sphere must attempt to do—is a terrifying responsibility. Whether we lead a business, a classroom, a relief organization, a household, or any other organization, we must be careful not to mistake our authority for God’s. What can we do to keep ourselves in obedience to God? Meeting regularly with an accountability (or “peer”) group, praying daily about the tasks of leadership, keeping a weekly Sabbath to rest in God’s presence, and seeking others’ perspective on God’s guidance are methods some leaders employ. Even so, the task of leading firmly while remaining wholly dependent on God is beyond human capability. If the most humble man on the face of the earth (Num. 12:3) could fail in this way, so can we. By God’s grace, even failures as great as Moses’ at Meribah, with disastrous consequences in this life, do not separate us from the ultimate fulfillment of God’s promises. Moses did not enter the Promised Land, yet the New Testament declares him “faithful in all God’s house” and reminds us of the confidence that all in God’s house have in the fulfillment of our redemption in Christ (Heb. 3:2-6).
ellauri164.html on line 599: The Sin of Moses and the Staff of God
ellauri164.html on line 605: According to the opinio communis of the exegetes, the sin of Moses is one of the most difficult conundrums to resolve in the history of interpretation. This Pentateuchal puzzle has not only perplexed ancient and modern exegetes but has also produced a multiplicity of answers. A plethora of explanations proposed by exegetes on the sin of Moses appears to be strong on conjectural ingenuity but weak on textual evidence.
ellauri164.html on line 609: The main thrust of this book is that the sin of Moses recorded in Numbers 20:1-13 is linked to the unlawful and wilful act of trifling with the sacred staff in striking the rock. This is because the staff of Moses has already become the staff of God (Exod. 4:20;17;9).
ellauri164.html on line 611: Moses' abuse and misuse of the staff constitutes an act of lese-majeste because it is seen as an act of rebellion against YHWH's authority. Inevitably, Moses eclipses YHWH's personality, presence and power in the eyes of the people. His condign punishment is the forfeiture of the privilege of leading the people into the Promised Land. See Less.
ellauri164.html on line 623:
ellauri164.html on line 625: Moses had been leading a rebellious, ungrateful, complaining, people through the wilderness for 40 years. His sister had just died. And now these people had gathered together against Aaron and him to complain because there was no water, again! (Numbers 20:2-5) You would think after 40 years these people would have learned to trust their all-powerful, Living God to provide for them.
ellauri164.html on line 628: Moses was in no mood to deal with this today. Why couldn’t these people let him mourn his sister in peace? Why had God brought them to a dry thirsty land with no water again? Why did these people always blame him? Why didn’t these people bring their problems to God in prayer instead of always complaining to him? Why were there always so many demands on him? Why was it always “Moses, Moses, Moses”?
ellauri164.html on line 630: God told Moses to speak to the rock, saying it would pour out water. He was supposed to speak peaceably to the rock this time (Numbers 20:6-9).
ellauri164.html on line 633: But Moses was not feeling peaceful today. He was grieving the loss of his sister. He was tired. He was thirsty. He was frustrated. He was angry.
ellauri164.html on line 634: So Moses claimed credit for giving the rebels water by saying, “Must WE bring water out of this rock for you?” Then, in his anger, Moses struck the rock instead of speaking to it.
ellauri164.html on line 636: “And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. ” (Numbers 20:10-11)
ellauri164.html on line 637: Moses had always done exactly as God commanded – until now. This time, Moses dishonored God by disobeying His command. Moses sinned.
ellauri164.html on line 641: Numbers 20:12. Despite Moses’ error, water poured from the rock. God still provided abundantly for the children of Israel even though Moses had disobeyed Him. God did not withhold His blessing from His people because of their leader’s sin. God did hold Moses accountable though (Numbers 20:12).
ellauri164.html on line 643: Moses had always done exactly as God commanded – UNTIL NOW. Moses was devastated when God pronounced his judgment (Numbers 20:12). He had obeyed God’s call to go to Egypt to free the Israelites from bondage. God had worked mighty miracles through him.
ellauri164.html on line 647: Now, after 40-years of faithfully serving God with perfect obedience to bring God’s people to the Promised Land, he would not be allowed to enter! Was that fair? Of course it was. Moses knew God was merciful and gracious. Surely God would forgive and relent, if he would only repent. Surely God would forgive one sin, and let him in, after how good he had been.
ellauri164.html on line 649: Moses was being judged by the very law he had proclaimed.
ellauri164.html on line 650: For 40-years Moses had pronounced judgment without mercy on those who sinned. Whether the sin had been idolatry, misusing God’s name, immorality, or even collecting firewood on the Sabbath, the law had condemned the disobedient to be stoned for even one sin. Now Moses was being judged by the very law he had proclaimed.
ellauri164.html on line 651: God is merciful, but the law is not. No mere human has ever been justified by keeping the law because no one has ever kept it. All have sinned and fallen short of the law, even God’s servant Moses. Not even Moses could keep the law.
ellauri164.html on line 653: Not even Moses could keep the law. God is gracious. Moses was not stoned to death for his disobedience. Wow. God allowed Moses to keep serving Him, and God kept using him to lead His people to the Promised Land.
ellauri164.html on line 654: God called Moses to lead His people out of slavery in Egypt. The Law was given to show people their bondage to sin in the world, and their need for the shed blood of a sacrificial Passover lamb to cover for their sin. Moses was condemned by the very law he gave. He shot himself in the foot.
ellauri164.html on line 656: God allowed Moses to see the Promised Land afar off, but he would never enter. Moses represented the Law, and the Law cannot take anyone into the Promised Land.
ellauri164.html on line 665: The Sin That Really Kept Moses Out Of The Promised Land
ellauri164.html on line 667: Moses messed up. He did something which resulted in God banning him from the Promised Land. What did he do to warrant such a punishment?
ellauri164.html on line 671: 10 Then Moses and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels: shall we bring water for you out of this rock?” 11 And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock.” (Num. 20: 8,10–11 ESV)
ellauri164.html on line 673: Most of us have been taught that Moses’s sin was hitting a rock to obtain water when God told him just to speak to it. Others say Moses’s sin was that he took credit for obtaining water from the rock when it was really God who performed the miracle.
ellauri164.html on line 675: However, God did not say either of these actions was the problem, nor did Moses believe these were the problem. In fact, nowhere does the text say Moses’s sin was striking the rock instead of speaking to it or taking credit for the miracle.
ellauri164.html on line 676: What did God say Moses’s sin was?
ellauri164.html on line 677: God said Moses’s sin was a failure to trust:
ellauri164.html on line 679: “And the LORD said to Moses and Aaron, “Because you did not believe in me, to uphold me as holy in the eyes of the people of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land that I have given them.”” (Num. 20:12 ESV)
ellauri164.html on line 681: That’s ALL God had to say about it. He didn’t criticize Moses for striking the rock when he was told to speak to it. Similarly, God did not indicate that Moses was trying to take credit for the miracle. He said Moses had failed to believe in Him.
ellauri164.html on line 682: What did Moses have to say about his failure?
ellauri164.html on line 683: Moses said that his failure was in someway connected to the people:
ellauri164.html on line 691: Three different times Moses connected God’s anger with him to something the people did.
ellauri164.html on line 692: How did Moses’s faith falter and what did the people have to do with it?
ellauri164.html on line 694: To answer this question we must examine a pattern that developed in the book of Numbers. Three times prior to the incident at the rock of Meribah the people sinned, God punished them, Moses interceded on the people’s behalf, and God pardoned the people. Please take the time to read these events in Numbers chapters 11, 14, 16 & 20. Notice the pattern in the table below.
ellauri164.html on line 699: Moses Intercedes Num 11:2 Num 14:13-19 Num 16:46-49 ?
ellauri164.html on line 705: Based on the pattern established in Numbers, what do you expect will happen at Meribah when the people rebel against Moses? We expect the pattern to repeat and for God to decree punishment, but that doesn’t happen. The pattern breaks down! Instead of decreeing punishment for the people’s sin, God simply tells Moses to give the people water by speaking to the rock. This is a significant departure from the previous pattern. When a Bible author develops a pattern and then breaks it, we should pay attention because this signals that the author wants us to notice something important. Why didn’t God punish the people at Meribah? Why did he go at Moses instead?
ellauri164.html on line 707: To understand why God didn’t pronounce judgement, let’s notice what Moses did. He leads the people to the rock, calls them rebels, and instead of speaking to the rock he hits it twice with this staff. Moses is having a temper tantrum. In the prior examples in Numbers Moses never speaks harshly or loses patience. Moses is also breaking the pattern and this is the clue to understanding his sin.
ellauri164.html on line 709: He has reached the end of his rope. He has been patient with these complaining and rebellious people, but he couldn’t take it any longer. Their constant ingratitude and rebelliousness caused Moses to lose faith in the people. This is the people that were supposed to be God’s treasured possession, a holy nation of priests who had agreed to be in a covenant relationship with God (Ex 19:5-8). What a disappointment they had turned out to be and Moses was finished interceding for them. God knew Moses was not going to intercede for the people at Meribah, therefore He doesn’t ordain punishment for them.
ellauri164.html on line 711: So, how does this connect back to Moses being barred from entering the Promised Land? Because the people were unfaithful and so difficult to lead, Moses’s own faith suffered. This caused him to lose confidence that God could develop the Israelites into a faithful covenant people who were meant to be a nation of priests and a means of blessing the nations.
ellauri164.html on line 713: This is understandable. Haven’t you had people in your life that were so difficult that you have jokingly said, “Even God couldn’t do anything with them!” Moses had reached this point, but he wasn’t joking.
ellauri164.html on line 715: If there is any doubt this was Moses’s problem, this verse removes it: “because you broke faith with me in the midst of the people of Israel at the waters of Meribah-kadesh, in the wilderness of Zin, and because you did not treat me as holy in the midst of the people of Israel.” (Deut. 32:51 ESV)
ellauri164.html on line 717: Conclusion: Moses’s sin wasn’t striking the rock as such when he was told to speak to it; his sin was losing faith in God’s ability to use the Israelites for anything positive. This is why God could say that Moses didn’t trust in Him and is also why Moses could say God was angry with him on account of the people.
ellauri164.html on line 719: God expects and requires His people to trust Him. Trust is easy when everything is going well. Our faith matters most when things are going wrong and we don’t understand why. During these bad times will we trust in God or not? Moses’s trust in God temporarily faltered and it cost him the Promised Land.
ellauri164.html on line 721: Moses' Sin for Teens
ellauri164.html on line 723: Question: Please tell me what exactly is "Moses' sin." I thought it was the killing of the Egyptian when he was younger. Or was it the revolt of the Levi tribe toward the end? What reason kept him out of the Promised Land?
ellauri164.html on line 725: Answer: Psalms 106:32-33 states that the people angered Moses at the waters of strife, that it went ill with Moses, and that he sinned with his mouth. The incident in question occurred in Numbers 20:7-13. Miriam had just passed on. The very next verse states that the people were complaining about the lack of water. This had happened many times during their wilderness experience. And like the other times, the people railed against Moses and Aaron, whining that they would have been better off if they had stayed in Egypt. Moses and Aaron responded by falling face down. They had also done this several times. Maybe they were tired of hearing the same old complaints, or maybe this was their posture of prayer. In any event, God responded quickly, telling Moses to speak to the rock in front of all the people. Water would come gushing out -- enough water for everyone.
ellauri164.html on line 727: Moses assembled the people, but he didn't follow orders quite the way he should have. Instead of just speaking to the rock, which would have demonstrated the power of the word over the power of his rod, he struck it twice, saying, "Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?" It almost sounded as though Moses was taking credit for delivering the water. That was not true. Perhaps the strain of leading the people all those years was finally starting to show. He called them rebels, which in a sense they were. But God did not tell him to do this. Nor was there any mention of God at that point. All seemed directed at Moses and Aaron: "Must we bring water out of this rock?" Depending on how it's read, it could indicate doubt on the part of Moses.
ellauri164.html on line 729: The bottom line is that both he and Aaron disobeyed God. Moreover, the water that rushed out was no longer seen as a gift from God, but was a product of Moses and Aaron. The people were happy; God was not. He said, "You did not trust in me; and you did not honor me as holy" (Num. 20:13). Hence, neither of them would set foot into the Promised Land. Yet, it is important to notice that just as God did not abandon his people when they sinned, he did not abandon Moses and Aaron. But in this one instance, they didn't pass the test. When crunch time came, they didn't trust God. And all of this happened at the waters of Meribah.
ellauri164.html on line 731: That's the Biblical explanation, but frankly, the punishment just doesn't seem to fit the crime. In reading the whole story, Moses was an exemplary leader, the ideal mediator between the people and God, and always faithful to the covenant. One little mistake and he's punished forever! It hardly seems just.
ellauri164.html on line 733: In reality, the people who were writing this story knew that Moses did not lead them into the Promised Land. In fact, he had completed his assignment long ago. God had instructed him to lead the people out of Egypt (Ex. 3:10). They were out of Egypt. His job was done. So maybe this wasn't a punishment at all; maybe it was a reward! He was roughly 120 years of age at this point. They all knew that settling into the Promised Land would have its challenges. That land was fully occupied, and many battles were ahead of them. Surely it was time to let Joshua take over. It was time for Moses to rest. Granted, there might have been other ways for God to accomplish this, but the writers of the story chose to tell it like this. The end result is that Moses was free of his responsibility to the people, free to be with God on the mountaintop.
ellauri164.html on line 742: Introduction: 1. Moses was a great example of a faithful servant of God, and is
ellauri164.html on line 744: 2. But after nearly 40 years of service in the wilderness, Moses
ellauri164.html on line 753: 2. They had no water and rose against Moses and Aaron.
ellauri164.html on line 755: 4. The complainers loose perspective.
ellauri164.html on line 759: D. The Sin Of Moses.
ellauri164.html on line 761: 2. Instead of speaking to the rock, Moses strikes it twice.
ellauri164.html on line 762: 3. God then, refused to allow Moses to enter the Promised Land.
ellauri164.html on line 765: 1. God told Moses to speak to the rock, but Moses struck it instead
ellauri164.html on line 771: 1. Moses was angry at God's people and openly expressed his anger at them.
ellauri164.html on line 773: 3. This is quite a contrast to the normal character of Moses (Num. 12:3).
ellauri164.html on line 775: a. Moses was meek, but lost control.
ellauri164.html on line 781: 1. Moses was angry with the people, but from (v.8), there is no indication
ellauri164.html on line 792: Conclusion: 1. Though Moses was a great man of exemplary faith, he battled with sin.
ellauri164.html on line 794: 3. But hopefully, we can learn from Moses' mistake, and thus stumble
ellauri164.html on line 797: Moses' Sin
ellauri164.html on line 800: It is one of the most mysterious stories in the Old Testament: the story of Moses’ great sin. It is mysterious because, as we see it, the sin seems so minor. We shall see if we can decipher it.
ellauri164.html on line 802: In the first month the whole Israelite community arrived at the Desert of Zin, and they stayed at Kadesh. There Miriam died and was buried. (2) Now there was no water for the community, and the people gathered in opposition to Moses and Aaron. (3) They quarreled with Moses and said, "If only we had died when our brothers fell dead before the LORD! (4) Why did you bring the LORD's community into this desert, that we and our livestock should die here? (5) Why did you bring us up out of Egypt to this terrible place? It has no grain or figs, grapevines or pomegranates. And there is no water to drink!" (6) Moses and Aaron went from the assembly to the entrance to the Tent of Meeting and fell facedown, and the glory of the LORD appeared to them. (7) The LORD said to Moses, (8) "Take the staff, and you and your brother Aaron gather the assembly together. Speak to that rock before their eyes and it will pour out its water. You will bring water out of the rock for the community so they and their livestock can drink." (9) So Moses took the staff from the LORD's presence, just as he commanded him. (10) He and Aaron gathered the assembly together in front of the rock and Moses said to them, "Listen, you rebels, must we bring you water out of this rock?" (11) Then Moses raised his arm and struck the rock twice with his staff. Water gushed out, and the community and their livestock drank. (12) But the LORD said to Moses and Aaron, "Because you did not trust in me enough to honor me as holy in the sight of the Israelites, you will not bring this community into the land I give them." (13) These were the waters of Meribah, [1] where the Israelites quarreled with the LORD and where he showed himself holy among them.
ellauri164.html on line 806: Note that the Bible says (vs. 8) that Moses is to take “the” staff. By that God means the staff of Aaron, the High Priest. What do we know about this staff?
ellauri164.html on line 810: It was chosen above all other staffs by God Himself.
ellauri164.html on line 818: As Aaron’s staff was chosen above all others, so Christ is above all others. We are a royal priesthood; but He is our High Priest.
ellauri164.html on line 824: One fact is this: Moses hit the rock twice. Is that sin? Yes indeed. Christ had to be smitten once, at His first advent, for our sins. But to be smitten twice is like crucifying Him twice[2]. This, then, is sin indeed.
ellauri164.html on line 834: Now we can understand why this is sin to Moses.
ellauri164.html on line 844: So why didn’t Moses do what God told him to do? God tells us why:
ellauri164.html on line 845: Moses didn’t trust God enough. Oh, he was trusting, but not quite to the point of doing what he was told, how he was told, when he was told.
ellauri164.html on line 846: Moses did not honor God. “Must we bring you water…” That’s how Moses put it to the people.
ellauri164.html on line 847: Moses did not honor God as holy. His actions made it look like Moses was the one with the power, not the holy God.
ellauri164.html on line 849: For this evildoing, Moses was not to enter the Promised Land – only to look at it from afar. There are some thoughts we can gather from this:
ellauri164.html on line 863: The Sin of Moses: What Happened at Meribah?
ellauri164.html on line 867: There are few characters that play a larger part in the story of the Bible than Moses. He is the human protagonist of four Old Testament books and is consistently held up in both the OT and NT as a shining example of faith in the promises of God. The law that he delivered to the people of Israel serves as the foundation of the nation of Israel, and is lauded by Jesus as a testament that would not pass until “heaven and earth pass away…[and] all is accomplished.” One of the great tragic moments of the Bible is where Moses is denied entrance to the Promised Land for his sin at the Rock of Meribah; after faithfully leading Israel for forty years, Moses strikes a rock instead of speaking to it and is condemned to die before living in the Promised Land. On its surface, this might seem unfair to Moses. One mess-up and God gives him this great punishment? How many times had Israel failed in their journey and at Mt. Sinai, and God had spared their lives and allowed them to keep going? Yet His most faithful servant is barred over this one, seemingly insignificant event? If we take a closer look at the text, however, we see why Moses’ failure was such a stark one. While it doesn’t diminish the tragic nature of the event, it does shed light on why God takes such a drastic step to respond.
ellauri164.html on line 869: First, it is important to note that a pattern is established in the story of Israel and Moses. This pattern can be seen at Mt. Sinai when Aaron and Israel create the golden calf idol (Exodus 32). Israel sins, and in response to that the Lord tells Moses to step aside so that He may destroy Israel in His wrath (Exodus 32:9-10). When this occurs, Moses intercedes for Israel and pleads for God to turn away His fierce anger for His own sake (Exodus 32:11-14). This intercession works, and Israel is spared utter destruction. This pattern of sin, wrath, intercession, and relenting occurs twice more in the Book of Numbers: once in Number 14 when Israel rebels and refuses to go into the Promised Land, and again in Numbers 16 when Korah leads his rebellion against Moses and Aaron (the major difference in Numbers 16 being that Aaron is the one to intervene by offering incense for atonement to the Lord).
ellauri164.html on line 871: This pattern shows itself again in the beginning of Numbers 20 after the death of Miriam. Once more Israel rebels against Moses and Aaron, this time over a lack of water in the desert of Zin. They claim that it would have been better to have died with Korah’s rebellion rather than wander without food and water, and they express regret over leaving Egypt, a land of “grain, figs, vines, and pomegranates.” This might seem a bold claim, since in our reading Korah has just died a few chapters earlier. Careful reading, however, indicates that there’s actually been a quiet time skip; Numbers 33:38 indicates that Aaron died in “the fortieth year after the sons of Israel had come from the land of Egypt, on the first day in the fifth month.” Given that Aaron’s death is recorded in Chapter 20, just a few verses after the episode at Meribah, this would indicate that the episode at Meribah occurred in year 38 of the 40 year wandering in the wilderness (remember that Israel had spent more than a year at Sinai in addition to travel time from Egypt to Sinai and from Sinai to the Promised Land before the wandering). This means that this rebellious generation of Israelites aren’t referencing a recent event, but instead wishing they had died nearly forty years earlier with Korah! Moses and Aaron have been dealing with this wicked and hard group of people for a very long time, and they are now claiming it would have been better to have died with Korah: a fate they were only spared because of Moses and Aaron’s own intercession!
ellauri164.html on line 873: We would expect the pattern to repeat here. The people have rebelled, so the next part would be God’s wrath and threats of destruction. Instead, however, God merely grants their request for water. No mention of sin or possible annihilation, just grace in providing for Israel’s needs. The fact that this cycle we’ve come to expect changes is designed to highlight an important event; the oddity of the text “awakens us from our narrative slumber,” as one commentator puts it, and forces us to pay attention closely to what’s occurring. Why would God not threaten destruction? To answer that, we have to remember a key aspect of God’s character: He does not change. Hebrews 13:8 says He is the same yesterday and today and forever, “without variation or shifting shadow,” (James 1:17). The purpose of the threats of destruction, and Moses/Aaron’s intercession, was not to actually change God’s mind. God knew exactly what was going to happen in all these instances. God’s threats on Israel are spoken to Moses so that Moses will intercede. They are tests of Moses’ (and Aaron’s) character, just as God’s conversation with Abraham over the fates of Sodom and Gomorrah (Genesis 18) was about testing Abraham’s character rather than the doomed cities. Yet here, in Numbers 20, God does not follow the pattern. Why?
ellauri164.html on line 875: This gets us back to the question of what, exactly, Moses’ sin was. Many commentators focus on the physical actions that Moses took in verses 9-11. Some say Moses sin was striking the rock rather than speaking to it, but Moses was told to take the staff of God. Exodus 17:5-6 had Moses striking the rock to cause water to come out of the rock (in fact, it’s actually the same rock of Meribah!), so it’s possible to read an inference that the staff was to be used to strike the rock. Some commentators see Moses’ harsh words for Israel as the sin, or perhaps that he speaks to the people rather than speaking to the rock. Regardless of which of these views, they don’t account for what the text itself says: Numbers 20:12 makes it clear that the sin of Moses and Aaron was “…you have not believed Me, to treat Me as holy in the sight of the sons of Israel.” Indeed, focusing on Moses’ actions of striking the rock or speaking harshly makes it seem doubly unfair to Aaron, who had neither spoken nor struck the rock.
ellauri164.html on line 877: The reading that makes more sense is to focus on the breaking of the pattern established to this point. Moses’ harsh words toward the Israelites reveal his emotions in this moment; he classifies Israel as “rebels” rather than the chosen people, and his rhetorical question seems to imply that he does not view Israel as worthy of God’s grace any longer. This is the real failure of Moses in this moment: he’s lost his faith in God to fulfill His promises to these people. Israel is a nation of rebels outside of grace, outside of God’s ability to make a great nation, outside of the promises that God has given. It seems nearly forty years of dealing with this people has finally broken Moses, and he is so overwhelmed in this moment that he has lost faith. From God’s perspective, Moses has lost faith in the Lord to overcome Israel’s faithlessness. Moses has not believed in God, and has not treated Yahweh as the Holy God who is able to overcome the weakness of His people. Indeed, this is exactly what Numbers 20:12 says was Moses’ sin! He (and Aaron!) did not believe God and did not treat Yahweh as holy in that moment. God did offer Moses the opportunity to intercede for the people (and thus broke the pattern) because He knew that Moses did not have faith in Him.
ellauri164.html on line 879: This interpretation is solidified by Moses’ words about this event in the Book of Deuteronomy. Three times in the first four chapters of Deuteronomy, Moses says that he is not able to enter the Promised Land because of Israel. At first glance, again, this might seem an unfair charge. Moses had caused his own exclusion, hadn’t he? Why is he accusing the generation after the event in Numbers 20 of being the cause of his failure? If we look at these three mentions, we see a few important facts. In the first instance, Deuteronomy 1:37, Moses is recounting the failure of Israel when they listened to the 10 spies’ negative report and how God forbade that generation from entering the Promised Land, and he then says “The Lord was angry with me also on your account, saying, ‘Not even you shall enter there.’” Moses associates his inability to enter the Promised Land with Israel’s rebellion and unfaithfulness, but he also seems to be lumping the people’s refusal to enter the land (Numbers 13-14) with his own sin in Numbers 20. This is not Moses forgetting the chronology of these two events, but rather indicating that they are closely associate with one another.
ellauri164.html on line 881: The second mention is in Deuteronomy 3:23-26, where after retelling the defeats of the kings Sihon and Og Moses relates that “I also pleaded with the Lord at that time, saying, ‘O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your strong hand; for what god is there in heaven or on earth who can do such works and mighty acts as Yours? Let me, I pray, cross over and see the fair land that is beyond the Jordan, that good hill country and Lebanon.’ But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me; and the Lord said to me, ‘Enough! Speak to Me no more of this matter.” Again, Moses directly links the Lord’s anger towards him with the Israelites.
ellauri164.html on line 883: The third mention is in Deuteronomy 4:21-23, where Moses has moved past the historical recounting and is now warning Israel of the danger of idolatry. He says ““Now the Lord was angry with me on your account, and swore that I would not cross the Jordan, and that I would not enter the good land which the Lord your God is giving you as an inheritance. For I will die in this land, I shall not cross the Jordan, but you shall cross and take possession of this good land. So watch yourselves, that you do not forget the covenant of the Lord your God which He made with you, and make for yourselves a graven image in the form of anything against which the Lord your God has commanded you.” Now Moses uses his own tragic story as an illustration on the importance of avoiding idolatry in the Promised Land. So Moses’ failure to enter the Promised Land was related to the continuous rebellion of Israel, and was an illustration of the dangers of violating the covenant promises.
ellauri164.html on line 885: Reading the Numbers 20 passage the way that has been suggested makes sense of what Moses says in Deuteronomy. He’s not shifting the blame to Israel for his own failures, but highlighting that their constant rebellion was what caused him to lose his faith in God. Moses lack of faith led him to forget the promise and covenant of God, so he is using that illustration to demonstrate the dangers of forsaking the covenant: just like Moses, Israel will be forbidden the Promised Land if they don’t maintain faith in the covenant promises of God. That’s really one of the main points of Deuteronomy. It’s not just the covenant laws for the new generation, but Moses exhorting the new generation to never lose hope in the promise of God. Moses, knowing Israel, recognizes that there will come a day when they fail to uphold the covenant and they will be punished for it, but he also recognizes that God’s promises will stand no matter how badly Israel fails to uphold it. This, then, is the main point we should derive as well: God will always keep His promises. We, as the heirs to the promises to Abraham and Israel, should always firmly believe in the power of God to bring us, a broken people like Israel, to the shores of the Promised Land!
ellauri164.html on line 887: What Was the Sin of Moses?
ellauri164.html on line 890: Many brethren and sisters, not to mention those outside the church, have a wrong understanding of what the sin of Moses was and its implication(s). Often when asked or giving comments on the matter, they say that his sin was in smiting the rock twice instead of once. They think that, since at first God told Moses to take the rod and smite the rock, and the next time He also told him to take the rod, therefore, he was also instructed to strike once. Such an understanding erodes the whole essence that God had designed in the type that would later be seen in the antitype. As it will soon be clear, striking the rock even once [that second time] would have been sin on the part of Moses. In view of this, therefore, it is important for us to possess the true facts on this matter.
ellauri164.html on line 894: “And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go. Behold, I will stand before thee there upon the rock in Horeb; and thou shalt smite the rock, and there shall come water out of it, that the people may drink. And Moses did so in the sight of the elders of Israel. “And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go.” Exodus 17:5–6
ellauri164.html on line 902: Then came the second instance now at a place known as Kadesh. The Children of Israel again murmured for water, against the Lord and His servants, Moses and Aaron. It was this time that the servant(s) of God sinned, having been very faithful in the time past.
ellauri164.html on line 904: “And the LORD spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth His water, and thou shalt bring forth to them water out of the Rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. And Moses took the rod from before the LORD, as he commanded him. And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also.” Numbers 20:7–12 (emphasis mine).
ellauri164.html on line 906: Moses was told to speak to the rock, not to strike once, as many suppose.
ellauri164.html on line 908: “By his rash act Moses took away the force of the lesson that God purposed to teach. The rock, being a symbol of Christ, had been once smitten, as Christ was to be once offered. The second time it was needful only to speak to the rock, as we have only to ask for blessings in the name of Jesus. By the second smiting of the rock the significance of this beautiful figure of Christ was destroyed.” –Patriarchs and Prophets, p. 418
ellauri164.html on line 910: “Our Saviour was not to be sacrificed a second time; and it is only necessary for those who seek the blessings of His grace to ask in the name of Jesus, pouring forth the heart’s desire in penitential prayer.” –Patriarchs and Prophets, p. 411. See also Luke 11:9–10
ellauri164.html on line 914: “Had Moses and Aaron been cherishing self-esteem or indulging a passionate spirit in the face of divine warning and reproof, their guilt would have been far greater. But they were not chargeable with willful or deliberate sin; they had been overcome by a sudden temptation, and their contrition was immediate and heartfelt. The Lord accepted their repentance, though because of the harm their sin might do among the people, He could not remit its punishment.” –Patriarchs and Prophets, p. 419
ellauri164.html on line 916: Moses was so beloved by God, but when he sinned He still punished His servant’s sin. “God is no respecter of persons” (Acts 10:34). Yet it is because he repented, and confessed his sin, that God forgave him. Not long after his death he was resurrected and taken up into heaven (Jude 9)
ellauri164.html on line 918: May the Lord help us not only to understand this truth about Moses’ sin alone, but also possess the true facts of the Bible in every aspect, which comes as a result of prayerful study of His Word, remains my wish and prayer. AMEN.
ellauri164.html on line 923: Moses’ sin occurred in the final years of his life. After faithfully leading Israel out of Egypt, and after their rebellion in the matter of the 12 spies, he also faithfully led them during the forty years of wandering in the wilderness. Yet near the very end of that wandering, in a moment of anger and a lapse of judgment, Moses sinned, and God recorded that it led Him to refuse to allow Moses to enter the promised land. It is difficult to imagine the anguish and remorse Moses must have felt when God revealed this punishment. His failure to give God the proper respect and reverence, though provoked by the wicked rebellion and faithless murmurings of Israel, was a public sin and God chose to publicly and openly punish him for it.
ellauri164.html on line 925: Yet this is the same Moses who was allowed to come and speak to Jesus on the Mount of Transfiguration. It was the same Moses who received the wonderful testimony that “Moses indeed was faithful in all his house as a servant.” So, it is abundantly clear that God forgave him of this sin and still considered him to be among His greatest servants (Lk. 9:30-31; Heb. 3:5). This makes this event very important as it can bring hope and comfort to us when we have fallen short, and after repentance feel that we are no longer worthy and might still be cast away forever. This event reveals that this cannot happen as long as we repent and seek forgiveness in confession.
ellauri164.html on line 927: The events leading up to and ending in his sin are recorded in Numbers 20:1-13. The children of Israel were bitterly angry about not having enough water, so “they gathered together against Moses and Aaron,” and “contended with Moses.” They cast all the blame on him. “Why have you brought up the assembly of the LORD into this wilderness,” “why have you made us come up out of Egypt, to bring us to this evil place?” This was part of the murmuring that we are strictly charged not to imitate (1Cor. 10:10). Israel blamed Moses and Aaron for all their problems and bitterly complained and grumbled about it. They were so bitter and angry they wished they were dead. In all previous acts of rebellion, Moses had always conducted himself in a holy and godly manner. He had warned Israel that their murmuring was against God and never took it personally before.
ellauri164.html on line 929: It appears that Moses was still in complete control of himself when he went to God for instructions. “Moses and Aaron went ... to the door of the tent of meeting, and fell upon their faces.” “Then the Lord spoke to Moses, saying,” “take the rod; ... gather the congregation together. Speak to the rock before their eyes, and it will yield its water; thus you shall bring water for them out of the rock, and give drink to the congregation and their animals.” Clearly there was nothing difficult to understand and Moses wanted to be as faithful to this command as he had been to all the other commands God had given him.
ellauri164.html on line 931: Yet somehow this time something was different and Moses became very angry. Unfortunately for him, as is so often the case, “the wrath of man does not produce the righteousness of God.” (Jas. 1:20). Moses went too far. “Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said to them, Hear now, you rebels! Must we bring water for you out of this rock? Then Moses lifted his hand and struck the rock twice with his rod; and water came out abundantly, and the congregation and their animals drank.”
ellauri164.html on line 933: Did Moses realize immediately what he had done? At some point after this event, “the Lord spoke to Moses and Aaron, ‘Because you did not believe Me, to hallow Me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them.’” Their conduct had publicly displayed a lack faith, reverence and respect. God determined that this needed an equally public punishment. The punishment for this sin was grievous. God gave to them a punishment so similar to the one given to all Israel at Kadesh that it was a heart-breaking moment for Moses. Both he and Aaron would die in the wilderness and not be allowed to enter the promised land. What a bitter pill for Moses to swallow. Like David with Bathsheba, God forgave the sin, but did not remove the consequences. The consequences for Moses’ momentary lapse in reverence and respect under the terrible emotion of anger was to be barred from entrance into the promised land.
ellauri164.html on line 935: When God said Moses “failed to sanctify me in the eyes of the people,” He did not specify exactly what this failure was. God had told Moses to “speak to the rock,” but the account stated that “Moses lifted up his hand, and smote the rock with his rod twice.” Clearly, in that act, Moses went beyond what God had commanded him to do. God had told Moses to take the staff, but not use it. He was directly commanded only to speak to the rock. He went beyond what was written when struck that rock. It was similar to Nadab and Abihu who offered “strange fire which He had not commanded them.” At that time Moses saw that such behavior did not “treat God as holy or glorify him among the people” (Lev. 10:1-3). Yet Moses, in anger, failed to hallow God when he struck that rock instead of speaking to it. He had failed to learn “not to go beyond what is written,” (1Cor. 4:6). He was told to speak to the rock (and he did not do that), but struck the rock (which he had no authority to do). God later charged Moses with this sin: “you rebelled against my word at the waters of Meribah” (Num 20:24; 27:13).
ellauri164.html on line 937: There was a second sin that was also committed in that same event. It was not revealed until The Psalmist described it: “it went ill with Moses” because “he spoke rashly with his lips” (Psa 106:33). When we look at what Moses said, we can see exactly how rash he was! “Hear now, ye rebels; shall we bring you forth water out of this rock?” This was a serious lapse in judgment. Moses was not going to bring water out of that rock. So, there was a big problem with that “we.” Hence, first by striking the rock, and second by using a pronoun that elevated them, Moses “believed not in me, to sanctify me in the eyes of the children of Israel.”
ellauri164.html on line 939: Conclusion. Though the water came, Moses was severely punished. He was punished in a way that no amount of repentance could remove. As noted above, the sin was forgiven, but the consequences of the sin could not be. Because Moses had sinned publicly and God wanting Israel to understand His righteousness, He would not relent. “Then I pleaded with the Lord at that time... I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon ... the Lord said to me: ‘Enough of that! Speak no more to Me of this matter.’ ... you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27). There is a lot of important lessons we can learn from Moses. This sin is one of them. Though Moses had fallen short of God’s glory here, God forgave him. Yet the consequences of the sin were deeply distressing. So it was with David, Paul and Job. So will it be with us. We need to hate sin and realize that the consequences can sometimes be severe.
ellauri164.html on line 941: “And the Lord spoke to Moses and Aaron in Mount Hor by the border of the land of Edom, saying: 24 "Aaron shall be gathered to his people, for he shall not enter the land which I have given to the children of Israel, because you rebelled against My word at the water of Meribah.” (Num. 20:23-25).
ellauri164.html on line 945: “They angered Him also at the waters of strife, So that it went ill with Moses on account of them; 33 Because they rebelled against His Spirit, So that he spoke rashly with his lips.” (Ps. 106:32-33).
ellauri164.html on line 947: “Then I pleaded with the Lord at that time, saying: 24 'O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your mighty hand, for what god is there in heaven or on earth who can do anything like Your works and Your mighty deeds? 25 I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon.' 26 "But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me. So the Lord said to me: 'Enough of that! Speak no more to Me of this matter. 27 Go up to the top of Pisgah, and lift your eyes toward the west, the north, the south, and the east; behold it with your eyes, for you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27)
ellauri164.html on line 949: The Sin of Moses
ellauri164.html on line 955: Everyone knows how Romeo and Juliet ends, and yet we still cry when they die. The same is true of the first of the two Torah portions we read this week, Parashat Hukkat/Balak. In this portion, we learn that Moses will not enter the Promised Land. We have heard or read this story every year, and yet we are still upset, still angry that, on the threshold, Moses is denied admission to the Land to which he has been leading the Israelites for forty years.
ellauri164.html on line 957: Every year we plow through the many possible explanations for God’s decision to disallow Moses entry to Canaan. I would like to propose an explanation that is connected with what we already know about the Israelites and with the way the story is structured.
ellauri164.html on line 959: This story takes place during the fortieth and final year of the Israelites’ consignment to the wilderness before entering the Land of Promise. The generation of those who, by their own admission, were not prepared to enter the Land has died off, and only those men who were nineteen years old or younger at the Exodus (and the tribe of Levi) will enter. The only named survivors of the previous generation are the leaders: Miriam, Aaron, Moses, Joshua, and Caleb. Early in this parashah, Miriam dies without explanation, successor, or national mourning.
ellauri164.html on line 963: But wait. Didn’t we already learn a similar story back in Exodus? In fact, the first story of thirst came very soon after the crossing at the Sea of Reeds (Shemot 17:4). Since that was at the very beginning of the sojourn in the wilderness, before the events that led to God’s decision to delay the Israelites’ entry to the Land—and this story is at the end of the forty years—we can see the two stories as forming a kind of a framework around the whole saga of the wandering. In the first story, the Israelites were the first generation of those who left Egypt. In this story, they are the children and grandchildren of that generation. When we see this kind of framework, we look for the similarities and differences between the bracketing stories. At the same time, we understand that they suggest a theme for the stories between them.
ellauri164.html on line 967: Another difference is this: in the earlier story, Moses pleaded for help from God; here, Moses does not say a word. God reacts directly to the people’s complaints. Another bit of evidence that this crisis is unlike other crises is that the word test, which is used in other stories of complaint, does not appear here. These differences signal to us that this story is different from the first one—and therefore Moses’s reaction should be different.
ellauri164.html on line 969: And here is the clue to what went wrong in this critical story: God says, “You and your brother Aaron take the rod and assemble the community, and before their very eyes order the rock to yield its water. Thus you shall produce water for them from the rock and provide drink for the congregation and their beasts” (Num. 20:7-8). When the time comes, Moses does speak, but what he says is ambiguous in tone and intent. Here is the very short story:
ellauri164.html on line 971: “Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?” And Moses raised his hand and struck the rock twice with his rod. Out came water, and the community and their beasts drank. But God said to Moses and Aaron, “Because you did not trust Me enough to affirm My sanctity before the eyes of the Israelites, even so you shall not bring this assembly to the Land that I have given them.” (Num. 20:10-12)
ellauri164.html on line 973: In this very short story we see a second framework: the phrase “before the eyes” emphasizes both the importance of what the Israelites witness, and the logical nature of Moses’s punishment. Why is it so important that Moses speak “before the eyes of the Israelites”? To answer that, we need to recall their past.
ellauri164.html on line 975: The Israelites had a history of trusting in God because of what they saw. The most famous example, which we repeat in the daily morning service, quotes their experience after the crossing of the Sea of Reeds: “Israel saw the wondrous power which God had wielded against the Egyptians, the people feared God; they had faith in God and in God’s servant, Moses” (Exod. 14:31). They have needed this public, indisputable evidence of their eyes ever since. God knows that what they see is what is most important. And what he wants them to see is Moses speaking—not striking the rock, as he was commanded to do on the former occasion.
ellauri164.html on line 977: God seems to be trying to wean the Israelites from one kind of perception to another: from dependence on the visible and tangible to reliance on speech in connecting with God. At Sinai, all their senses were engaged, but the revelation itself was auditory. When Moses retells and reframes the story (Deut. 4:12), he reminds the people, “The sound of words you did hear, but no image did you see except the sound.” There is a grave danger in relying on the visible. The word forimage in the verse above is temunah—the same word that is used in the Ten Commandments in the warning against idolatry (Exod. 20:4).
ellauri164.html on line 979: What God wants the people to see is that Moses speaks in performing the miracle at the rock. It is a potentially powerful transitional moment in which Moses’s publicly perceived action would be speech. What he would say would become part of the people’s religious consciousness—part of the repeated narrative of the people—a way of adducing to God a caring relationship with God’s people, and conveying that care to the people. We can imagine the speech Moses might give, performing the quintessential task of a prophet, in bringing God and the people closer together. Instead, he calls them “rebels,” distancing the people from himself and, by association, from God; disdaining their legitimate needs; and losing the opportunity to attribute the provision of water to God.
ellauri164.html on line 981: Instead, Moses does what he did in the first story, ignoring the fact that he is not dealing with the same population. He acts as though he is saying to himself, “They are just like their parents! Always quarreling!” In fact, they are a new generation, and by reverting to an action that was appropriate forty years earlier, and not now, Moses shows that he is not the person to bring them into the Land.
ellauri164.html on line 983: And so, although we commiserate with Moses, we understand that his relationship with the people, his repertoire for responding to their needs, and his modus operandi for connecting them with God will not be sufficient for the future.
ellauri171.html on line 80: Rebekka oli hedelmätön avioituessaan Iisakin kanssa eikä kyennyt synnyttämään ennen kuin Iisak rukoili hänen puolestaan. Kun Rebekka synnytti kaksoset, hän suosi Jaakobia, nuorempaa, eikä Esauta, esikoista.
ellauri171.html on line 84: 04 of 20 Rachel: Jaakobin vaimo ja Joosefin äiti
ellauri171.html on line 89: Raakelista tuli Jaakobin vaimo, mutta vasta sen jälkeen, kun hänen isänsä Laban oli pettänyt Jaakobin naimaan ensin Raakelin sisaren Lean. Jaakob suosi Raakelia, koska tämä oli kauniimpi. Leahilla oli heikot silmät, oliko hän näkövammainen? Raakelin pojista tuli kahden Israelin kahdestatoista heimosta päämiehiä. No ei aivan, Joosefin pojilla oli vaikeuksia perinnön kanssa.
ellauri171.html on line 92: Joosefilla oli infiuensseri, sillä hän pelasti Israelin nälänhädän aikana. Benjaminin heimo synnytti apostoli Paavalin, muinaisten aikojen suurimman lähetyssaarnaajan. Raakelin ja Jaakobin välinen rakkaus toimii esimerkkinä aviopareille Jumalan pysyvistä siunauksista. Vittu siinäpä hyvä malli, bigamy. Juhani Aho puolisoineen, ne sisaruxet.
ellauri171.html on line 98: Koko juttu meni näin. Lean kuopuxen Dinahin jälkeen tuli aluxi mahon Raakelin vuoro poikia ja se sai Joosefin ja Benjaminin. (Paizi Ben oli kivun poika kun synnytys oli vaikea. Jaakob vaihtoi nimen nätimmäxi). Laaban koitti pitää Jaakobin palkkalistoilla muze halus yrittäjäxi. Kun Laabanin lampaat jotenkin aina päätyivät Jaakolle, Laabanin pojat alkoivat hermostua James pakkasi kamelinsa, otti kirjavan karjansa ja potkukelkkansa ja livahti vaimoineen ja lapsineen tiehensä. Raakel varasti mukaan isän teltasta Laabanin porukoiden kotijumalat, tai siis jumaluudet tietysti. Laaban lähti perään.
ellauri171.html on line 117: 06 of 20 Jokebed: Mooseksen äiti
ellauri171.html on line 121: Jokebed, Mooseksen biologinen äiti, vaikutti historiaan luovuttamalla sen, mitä hän arvosti eniten, Jumalan tahdolle. Kun egyptiläiset alkoivat tappaa heprealaisten orjien poikasia, Jokebed laittoi Mooseksen vedenpitävään koriin ja syrjäytti sen Niilijoelle.
ellauri171.html on line 123: Faraon tytär löysi ja adoptoi hänet omaksi pojakseen. Jumala järjesti sen niin, että Jokebed voisi olla vauvan märkähoitaja. Vaikka Mooses kasvatettiin egyptiläiseksi, Jumala valitsi hänet johtamaan kansansa vapauteen. Jokebedin usko pelasti Mooseksen tulemaan Israelin suureksi profeetaksi ja lainsäätäjäksi. Tämäkin on hyvin suosittu meemi, esim. Professori Tempestissä. Köyhä äiti panee lapsen adoptioon ja tulee katumapäälle. Voi vittu tätä potaskaa. Sijaiskohtu, taas 1 naisenrooli raamatussa. Jatka lukemista alhaalla.
ellauri171.html on line 126: 07 of 20 Miriam: Mooseksen sisar
ellauri171.html on line 131: Mirjamilla, Mooseksen sisarella, oli tärkeä rooli juutalaisten pakossa Egyptistä, mutta hänen ylpeytensä sai hänet vaikeuksiin. Kun hänen pikkuveljensä kellui alas Niilijokea korissa paetakseen egyptiläisten kuolemaa, Mirjam puuttui faraon tyttären kanssa ja tarjosi Jokebedia sairaanhoitajakseen.
ellauri171.html on line 133: Monia vuosia myöhemmin, kun juutalaiset olivat ylittäneet Punaisenmeren, Mirjam oli siellä ja johti heitä juhlimaan. Hänen roolinsa profeettana sai hänet kuitenkin valittamaan Mooseksen cushialaista vaimoa. Jumala kirosi hänet spitaalilla, mutta paransi hänet Mooseksen rukousten jälkeen. Se opettaa häntä olemaan antamatta lavan keskustaa pikkuveljelle. Siskon rooli raamatussa, täähän on kuin Mirjam Pylkkänen. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 215: Jacques Joseph Tissot (French: [tiso]; 15 October 1836 – 8 August 1902), Anglicized as James Tissot (/ˈtɪsoʊ/), was a French painter and illustrator. He was a successful painter of Paris society before moving to London in 1871. He became famous as a genre painter of fashionably dressed women shown in various scenes of everyday life. He also painted scenes and figures from the Bible.
ellauri171.html on line 239: Kuinka tyypillistä: kristillisen äitiroolin nummero 1 pääpiirre on, että hän on "tottelevainen"! Vertaa Ruthia yllä. Maria oli koskettava esimerkki Raamatussa täydellisestä antautumisesta Jumalan tahdolle. Enkeli kertoi hänelle, että hänestä tulee Vapahtajan äiti Pyhän Hengen kautta. Mahdollisesta häpeästä huolimatta hän alistui ja synnytti Jeesuksen. Hän ja Joosef menivät naimisiin palvellen Jumalan Pojan oikeita vanhempia.
ellauri171.html on line 281:
ellauri171.html on line 423: This meant a good survival rate for their children. But too many foreign workers can pose a threat. Pharaoh certainly thought so. ‘The Egyptians came to dread the Israelites.’ (Exodus 1:12)
ellauri171.html on line 427: This plan was thwarted by the Hebrew midwives, including Shiprah and Puah. So Pharaoh ordered instead that every newborn Israelite boy was to be hurled into the Nile waters and left to drown. This solution worked. Except for Moses.
ellauri171.html on line 432: 
ellauri171.html on line 447: She went to the bedpost near Holofernes’ head, and took down his sword that hung there. She came close to his bed, took hold of the hair of his head, and said “Give me strength today, O Lord God of Israel!” Then she struck his neck twice with all her might, and cut off his head.
ellauri171.html on line 468: We forgot to mention that Jezebel was the New Testament's N:o 2 whore after Magdalen. In Revelation 2 Jesus Christ rebukes the church of Thyatira saying, “You allow that woman Jezebel, who calls herself a prophetess, to teach and seduce My servants to commit sexual immorality and eat things sacrificed to idols”. Christ also says of this Jezebel, “I gave her time to repent of her sexual immorality, and she did not repent. I will kill her children with death.” Battle of the sexes. In Handmaid's Tale, a Jezebel is a woman forced to become prostitute and entertainer. They are available only to the Commanders and to their guests. Offred portrays Jezebels as attractive and educated; they may be unsuitable as handmaids due to temperament. They have been sterilized, a surgery that is forbidden to other women. They operate in unofficial but state-sanctioned brothels, unknown to most women. Jezebels, whose title also comes from the Bible (note Queen Jezebel in the Books of Kings), dress in the remnants of sexualized costumes from "the time before", such as cheerleaders' costumes, school uniforms, and Playboy Bunny costumes. Jezebels can wear make-up, drink alcohol, and socialize with men, but are tightly controlled by the Aunts. When they pass their sexual prime and/or their looks fade, they are discarded, without any precision as to whether they are killed or sent to "the Colonies" (XII Jezebels).
ellauri171.html on line 528: Years later, when his son Joseph is apparently killed by wild animals, Jacob’s grief is terrible: he tears his clothes, wails, refuses to be comforted.
ellauri171.html on line 567: Scholars have suggested that the massacre may have been carried out by all the brothers, but the curse Jacob put on them and their tribes in Genesis 49:5-7 is directed at Simeon and Levi alone (joo täähän käytiin läpi Deuteronomian kohdalla, vähän ihmettelenkin mihin Mooses siellä viittasi.)
ellauri171.html on line 603: Aika vanhatestamentillisia opinkappaleita, valitettavasti. Eipä juuri mitään toisen posken kääntämisestä tai laihasta sovinnosta lihavan riidan sijasta. Paskiaisille kävi hyvin loppupeleissä, vaikka Mooses vähän uhkailikin.
ellauri171.html on line 624: Now it came about in those days, when there was no king in Israel, that there was a certain Levite staying in the remote part of the hill country of Ephraim, who took a concubine for himself from Bethlehem in Judah. Judges 19:1 (NASB)
ellauri171.html on line 632: Then her husband arose and went after her to speak tenderly to her in order to bring her back, taking with him his servant and a pair of donkeys. So she brought him into her father’s house, and when the girl’s father saw him, he was glad to meet him. His father-in-law, the girl’s father, detained him; and he remained with him three days. So they ate and drank and lodged there. Judges 19:3-4 (NASB)
ellauri171.html on line 644: The worthless fellows wanted the old man to send out the Levite so that they could engage in sexual activity with him. But the old man refused and offered the crowd of men his virgin daughter and the Levite’s concubine. The old man said, “you may ravish them” and do “whatever you wish.” He granted them permission to engage in sexual relations with the two women. Now it is obvious the men surrounding the old man’s house wanted to engage in sexual activity when the two women were offered. It is also obvious the men described as “worthless fellows” were homosexuals since they wanted sex with the Levite and two women were offered.[1, 2]
ellauri171.html on line 652: When her master arose in the morning and opened the doors of the house and went out to go on his way, then behold, his concubine was lying at the doorway of the house with her hands on the threshold. He said to her, “Get up and let us go,” but there was no answer . . . Judges 19:27-28a (NASB)
ellauri171.html on line 656: . . . Then he placed her on the donkey; and the man arose and went to his home. When he entered his house, he took a knife and laid hold of his concubine and cut her in twelve pieces, limb by limb, and sent her throughout the territory of Israel. All who saw it said, “Nothing like this has ever happened or been seen from the day when the sons of Israel came up from the land of Egypt to this day. Consider it, take counsel and speak up!” Judges 19:28b-30 (NASB)
ellauri171.html on line 659: Judges 20-21 describes the reaction of the tribes of Israel to the horror that occurred in the city of Gibeah, except for those in the tribe of Benjamin. It becomes apparent in Judges 21:1-5 that the Levite had butchered his concubine to send a message to all Israel – a piece of her body for each tribe as a call to action.
ellauri171.html on line 676: The first important lesson from this account is that the Bible indicates God did not approve of the horrible sins that occurred in the city of Gibeah. Judges 20:18, 23, 28, 35 repeatedly reveal that God directed the other tribes of Israel to action against a morally evil tribe. This reveals that the accusation of some that Scripture is silent about the evil that occurred is wrong. The reason the account is recorded is summarized at the end of Judges 21. There God reveals that He condemned the nation of Israel for its actions in Judges 19-21. Judges 21:25 says, “In those days there was no king in Israel; everyone did what was right in his own eyes.” It reveals what happens when men and women abandon God. Romans 3:10-18 states the human race is utterly perverted and their actions will demonstrate it. It says no one seeks after God. “There is not even one!” We have all turned aside from God. Jesus said to the rich young ruler in Matthew 19:17 that there is only One who is good and He is God. The rest of Romans 3:10-18 describes our utter sinfulness and despicable behavior when we abandon God. That describes the inhabitants of Gibeah and the nation of Benjamin. Tämmöistä sakinhivutusta suositaan armeijoissa nykyäänkin. Jos syyllistä ei saada kiinni, pannaan koko komppania kärsimään. Hemmetti tää on kyllä alkeellista touhua. Kuka tästä enää haluaa mitään oppia? No vizi on että raamatun lukijoista on varmasti yli 50% just yhtä alkeellista porukkaa. Ei apinat ole mihkään muuttuneet, ne on sopeutuneet tähän.
ellauri171.html on line 680: This account also reveals that a husband should forgive an unfaithful wife and even pursue her. He was successful in his attempt. He is to be commended for this action, but not for his horrible decision to give her to the filthy homosexuals (or perhaps bi- considering the case) in the city of Gibeah, who raped her all night until she died.
ellauri171.html on line 686: The sixth lesson is that the homosexuals demonstrated that to them homosexual sexual activity is more desirable than heterosexual activity. However, heterosexual behavior is acceptable if that is all that is available to them. Romans 1:23-24, 26 and 28 teach that when people are given over to homosexual activity, it is a sign that they have rejected God. Homosexual activity is a more serious sin among sins, despite the claims of some. See the study, “Are some sins worse than other sins? – Are all sins equal?” Also notice that Judges 19:22 refers to the men of Gibeah as “worthless fellows.”
ellauri171.html on line 688: Judges 19-21 demonstrates that God is opposed to the abuse of women in this account. He commanded the destruction of an entire tribe because they did not punish those who raped and abused a concubine and caused her to die. Only when she died did they stop! We are told they abused her all night until dawn. Further, they were so morally bankrupt and corrupt that they left her dead at the door of the Levite. Scripture lifts women above the degradation of the Canaanites and the surrounding nations, but the town of Gibeah had become like the Canaanites. God has a higher view of women than described here. That is why He ordered the destruction of the unjust and morally bankrupt tribe of Benjamin.
ellauri171.html on line 690: Another lesson is that the Levite was supposedly a godly man and priest. The account does not tell us what ultimately happened to him, but Judges 20:4-5 seems to imply that he lied about his actions in order to save himself. Scripture records what appears to be deception. It is not enough for someone to claim to a godly person. It appears that Scripture records he was not fit for the priesthood. Being a pastor or a priest is not a “job” or “vocation.” Some have said that character does not matter. It is what one accomplishes. But Scripture repeatedly demonstrates that God uses righteous ministers! This man’s behavior demonstrated he was not qualified to be a priest.
ellauri171.html on line 692: Our eighth lesson reveals the twelve tribes were becoming more like the Canaanites, which were given to sexual perversion: homosexuality, rape, adultery, murder, lies, abuse of women, abduction, absence of justice and the defense of the guilty. What sins did we miss? In truth these are sufficient to demonstrate the utter moral decline of the twelve tribes and one tribe that was worse than the others.
ellauri171.html on line 704: He came to a camp site whose people, he thought, would be friendly to him.
ellauri171.html on line 708: This woman, called Jael, is praised in poetry and prose as one of the great heroines of the beleaguered Israelites.
ellauri171.html on line 741: Once inside the room with the door firmly closed, Ehud drew out a sword he has strapped to his inside thigh and plunged it into the king’s very fat body.
ellauri171.html on line 744: He was left-handed. The guards searched for a weapon on his left thigh where a right-handed person would have hidden it. They missed the knife inside his right thigh! Clever! Bible Murders: Ehud murders Eglon. Man's body of about the same proportions as Eglon's. The Bible gives a graphic description of the king’s body. It was so fat that the blade went deep into his belly: it plunged so far in that the hilt went in as well, and the skin closed over it.
ellauri171.html on line 748: ‘Then Ehud reached with his left hand, took the sword from his right thigh, and thrust it into Eglon’s belly; the hilt also went in after the blade, and the fat closed over the blade, for he did not draw the sword out of his belly; and the faeces came out.
ellauri171.html on line 749: Then Ehud went out into the vestibule and closed the doors of the roof chamber on him, and locked them.’ (Judges 3:21-23)
ellauri171.html on line 772: The lesson: God always wins. That's a pretty simplistic way of saying it, but it's true nonetheless. Even when people like Athaliah try to stomp out an entire family and put an end to God's plan for redemption, when people like the priests of Baal lead others to worship idols instead of the true God, God will always triumph in the end. The negative forces of our culture make us wonder where we're headed as a people. Many of our leaders show little integrity or morality, and dishonesty is overlooked in the workplace. Kindness is often the exception rather than the rule. But don't despair. This is not a battle God plans to lose. In the end, he will prevail! You just wight Enry Jiggins!
ellauri171.html on line 784: Many Christians are born into poverty, having no choice in the matter. For example, faithful believers who love God and do all His commandments live in the poorer countries of the world. In fact, God has called many poor into His church. James the apostle asked, “Has God not chosen the poor of this world to be rich in faith and heirs of the kingdom which He promised to those who love Him?” (James 2:5).
ellauri171.html on line 788: The poverty of some is caused by unwise financial decisions or by refusing to work. The Bible says, “He who has a slack hand becomes poor” (Proverbs 10:4). Christians are always admonished to work and earn their keep. As the apostle Paul wrote to the Thessalonians, “We urge you, brethren, that you… work with your own hands… that you may walk properly toward those who are outside, and that you may lack nothing” (1 Thessalonians 4:10-12). One who is lazy and will not work is not showing Christian behavior. God does not like a talent to get buried, it must be invested so as to yield compound interest. That is the proper way to fill the earth. The righteous will prosper and get a lot of sheep.
ellauri171.html on line 800: Whether rich or poor in this world, the responsibility of every Christian is to keep the will of God first in their lives. As Jesus said, “one's life does not consist in the abundance of the things he possesses." (Luke 12:15). A zealous Christian who may be poor in the things of this world will be rich in faith toward God. You win some, you lose some. The poor youse shall always have amongst you, so spare a penny for an ex leper.
ellauri171.html on line 843: Baalshamin also called Baal Shamem and Baal Shamaim, supreme sky god of Palmyra, Syria whose temple was destroyed on August 23, 2015 by ISIL. His attributes were the eagle and the lightning bolt. Part of trinity of deities along with Aglibol and Malakbel.
ellauri171.html on line 847: Bel, or Bol, was the chief god of Palmyra, Syria whose temple was destroyed on August 30, 2015 by ISIL.
ellauri171.html on line 903: Shapash, also transliterated Shapshu, goddess of the sun; sometimes equated with the Mesopotamian sun god Shamash, whose gender is disputed. Some authorities consider Shamash a goddess.
ellauri171.html on line 934: As for the matter concerning those enemies: people from your country and your own ships did this! And people from your country committed these transgression(s)...I am writing to inform you and protect you. Be aware!
ellauri171.html on line 947: According to the pantheon, known in Ugarit as 'ilhm (Elohim) or the children of El, supposedly obtained by Philo of Byblos from Sanchuniathon of Berythus (Beirut) the creator was known as Elion, who was the father of the divinities, and in the Greek sources he was married to Beruth (Beirut = the city). This marriage of the divinity with the city would seem to have Biblical parallels too with the stories of the link between Melqart and Tyre; Chemosh and Moab; Tanit and Baal Hammon in Carthage, Yah and Jerusalem.
ellauri171.html on line 961: Canaanite deities such as Baal were represented by figures which were placed in shrines, often on hilltops, or 'high places' surrounded by groves of trees, such as is condemned in the Hebrew Bible, in Hosea (v 13a) which would probably hold the Asherah pole, and standing stones or pillars.
ellauri171.html on line 977: Jezebel does not accept Ahab’s God, Yahweh. Rather, she leads Ahab to tolerate Baal. This is why she is vilified by the Deuteronomist, whose goal is to stamp out polytheism.
ellauri171.html on line 994: It is worth noting that nowhere in the text is Jezebel characterized as promiscuous or seductive. The text makes no mention of her physical appearance. Unlike characters such as Rachel, Joseph, and Rebekah, whom the Bible explicitly labels as aesthetically appealing, there is no such indication for Jezebel. In fact, if anything, the text indicates that Jezebel is an all-too-loyal wife —even capable of murder. She is not an admirable character by any means, however, it is critical to highlight that nothing about her modern connotation is exemplified in text.
ellauri171.html on line 1015: Clearly, Jezebel acted as queen even though the Bible itself refuses her the title and its attendant respect, not to mention approval. In the biblical text, Jezebel is contrasted with and juxtaposed to the prophet Elijah, to the extent that they both form the two panels of a mirrored dyptich. She is a Baal supporter, he is a God supporter; she is a woman, he is a man; she is a foreigner, he is a native; she has monarchic power, he has prophetic power; she threatens, he flees; finally he wins, she is liquidated. The real conflict is not between Ahab (the king) and Elijah, but between Jezebel (the queen in actuality, if not in title) and Elijah. Ultimately the forces of God win; Jezebel loses. It remains to be understood why she gets such bad press.
ellauri171.html on line 1021: Israel’s most accursed queen carefully fixes a pink rose in her red locks in John Byam Liston Shaw’s “Jezebel” from 1896. Jezebel’s reputation as the most dangerous seductress in the Bible stems from her final appearance: her husband King Ahab is dead; her son has been murdered by Jehu. As Jehu’s chariot races toward the palace to kill Jezebel, she “painted her eyes with kohl and dressed her hair, and she looked out of the window” (2 Kings 9:30).
ellauri171.html on line 1024: In recent years, scholars have tried to reclaim the shadowy female figures whose tales are often only partially told in the Bible. Rehabilitating Jezebel’s stained reputation is an arduous task, however, for she is a difficult woman to like. She is not a heroic fighter like Deborah, a devoted sister like Miriam or a cherished wife like Ruth. Jezebel cannot even be compared with the Bible’s other bad girls—Potiphar’s wife and Delilah—for no good comes from Jezebel’s deeds. These other women may be bad, but Jezebel is the worst.
ellauri171.html on line 1030: The meaning of Izebel is “My God is a vow”. Keep in mind that many names may have different meanings in other countries and languages, so be careful that the name that you choose doesn’t mean something bad or unpleasant. The history and meaning of the name Izebel is fascinating, learn more about it. This name is not popular in the US, according to Social Security Administration, as there are no popularity data for the name.
ellauri171.html on line 1031: Do your research and choose a name wisely, kindly and selflessly.
ellauri171.html on line 1048: Judah, who has bought her for his firstborn son, Er, loses it, er, I mean loses Er. When he, er, I mean Er dies, Judah gives Tamar to his second son, Onan, who is to act as levir, a surrogate for his dead brother who would beget a son to continue Er’s lineage. (Onan you must be familiar with first hand!) In this way, Tamar too would be assured a place in the family. Onan, however, would make a considerable economic sacrifice. According to inheritance customs, the estate of Judah, who had three sons, would be divided into four equal parts, with the eldest son acquiring one half and the others one fourth each. A child engendered for Er would inherit at least one fourth and possibly one half (as the son of the firstborn). If Er remained childless, then Judah’s estate would be divided into three, with the eldest, most probably Onan, inheriting two thirds. Onan opts to preserve his financial advantage and does coitus interruptus with Tamar, spilling his semen on the ground. For this, God punishes Onan with death, as God had previously punished Er for doing something equally wicked (unfortunately we are not told what, maybe sodomy in the flock).
ellauri171.html on line 1050: Although the readers know that God has killed two of Judah’s sons, Judah does not. This is known as dramatic irony. He suspects that Tamar is a “lethal woman,” a woman whose sexual partners are all doomed to die. So, Judah is afraid to give Tamar to his youngest son, Shelah, the inventor of Shelah quantifiers. So doing, Judah wrongs Tamar. According to Near Eastern custom, known from Middle Assyrian laws, if a man has no son over ten years old, he could perform the Levirate marriage (yibbum) obligation himself; if he does not, the woman is declared a “widow,” free to marry again. Judah, who is perhaps afraid of Tamar’s lethal character, could have set her free. But he does not—he sends her to live as “a widow” in her father’s house. Unlike other widows, she cannot remarry and must stay chaste on pain of death. She is in limbo.
ellauri171.html on line 1052: Ostensibly, Tamar is only waiting for Shelah to grow up and mate with her. But after time passes, she realizes that Judah is not going to effect that union. She therefore devises a plan to secure her own future by tricking her father-in-law into having sex with her. She is not planning incest. A father-in-law may not sleep with his daughter-in-law (Lev 18:15), just as a brother-in-law may not sleep with his sister-in-law (Lev 18:16), but in-law incest rules are suspended for the purpose of the levirate. The levir is, after all, only a surrogate for the dead husband. What the fuck. Well, it takes one to know one.
ellauri171.html on line 1054: Tamar’s plan is as simple as it is clever: she covers herself with a veil so that Judah won’t recognize her, and then she sits in the roadway at the “entrance to Enaim” (Hebrew petah enayim; literally, “eye-opener”). She has chosen her spot well. Judah will pass as he comes back happy and horny (and maybe tipsy) from a sheep-shearing festival. The veil is not the mark of a prostitute (haha); rather, it simply will prevent Judah from seeing Tamar’s face, and women sitting by the roadway are apparently fair game. So, Judah propositions her, offering to give her a kid (well he did) for her services and giving her his pet seal and staff id (the ancient equivalent of a credit card) in pledge.
ellauri171.html on line 1060: Tamar’s place in the family and Judah’s posterity are secured. She gives birth to twins, Perez and Zerah (Gen 38:29–30; 1 Chr 2:4), thus restoring two sons to Judah, who has lost two. Their birth is reminiscent of the birth of Rebekah’s twin sons, at which Jacob came out holding Esau’s heel (Gen 25:24–26). Perez does him one better. The midwife marks Zerah’s hand with a scarlet cord when it emerges from the womb first, but Perez (whose name means “barrier-breach”) edges his way through. Cuts the queue. From his line would come David. Not surprising.
ellauri171.html on line 1067: You know things aren't going well when it gets tedious watching a teen girl strut around in short shorts and a loose top and you're waiting for her to use the ax and get it over with.
ellauri171.html on line 1099: David had a number of wives, but one of the most high-ranking was Maacah, the daughter of King Talmai of the neighboring kingdom of Geshur. Maacah had two children, both of them extraordinarily good-looking. The first was her son Absalom, a favorite of his father’s, the other her daughter Tamar, whose looks stood out even in this family of beautiful children.
ellauri171.html on line 1109: In any case, Tamar was out of Amnon’s reach. As a royal princess and a virgin, she was closely watched by the harem eunuchs. She lived in the women’s quarters, and could not go outside its walls unless accompanied by other women and guards. There seemed no opportunity for Amnon to get her alone, let alone into his bedroom.
ellauri172.html on line 128: Nehu ei palannut (siis Napsun sodista). Hän kuoli yhdessä aikansa kuuluisimmista taisteluista työntämällä hevosensa rintakehän tykinpalaa vasten, joka halkaisi ihmisen ja hevosen neljään osaan. Se oli vain kolme kuukautta Sombrevalin ja La Malgaignen kuoleman jälkeen. Mikä tomppeli.
ellauri172.html on line 150: Un Comte quelconque nomme Alcool vit couché dans un cercueil sa dame de volupté, sa pâlissante épousée, Véra, son désespoir. La nuit dernière, sa bien-aimée s’était évanouie en des joies si profondes que son cœur avait défailli. Cependant leur nature était des plus étranges, en vérité ! Certaines idées, celles de l’âme, par exemple, de l’Infini, de Dieu même, étaient comme voilées à leur entendement. La foi d’un grand nombre de vivants aux choses surnaturelles n’était pour eux qu’un sujet de vagues étonnements. Au lieu de cela, les deux amants s’ensevelirent dans l’océan des joies languides et perverses. Veera oli Madonnan näköinen, tottakai. Veera oli kulkija luonnoltaan. Jätkät sätkät parrunpätkät, jasen tervahöyryn nimi, oli PRINSESSA ARMAADA! Continuons.
ellauri172.html on line 188: A Lisbona incontrò l'abate piemontese Tommaso Valperga di Caluso, che lo spronò a proseguire la sua carriera letteraria. Nel 1772 cominciò il viaggio di ritorno. Arrivò a Torino il 5 maggio 1772, indebolito e ammalato (forse di una patologia venerea da cui poi guarì).
ellauri172.html on line 190: Ritrovò i suoi vecchi compagni di Accademia militare e di gioventù. Con loro istituì una piccola società che si riuniva settimanalmente in casa sua per «banchettare e ragionare su ogni cosa», la "Societé des Sansguignon", in questo periodo scrisse «cose miste di filosofia e d'impertinenza», per la maggior parte in lingua francese, tra cui l'Esquisse de Jugement Universél, ispirato agli scritti di Voltaire. Guignon on paha silmä.
ellauri172.html on line 246: Suppose two similar dates in front of a man, who has a strong desire for them but who is unable to take them both. Surely he will take one of them, through a quality in him, the nature of which is to differentiate between two similar things.
ellauri172.html on line 275: Case 2 Bileamin aasi esiintyy Raamatussa, sen 4. Mooseksen kirjan 22–24 luvuissa sekä muutamissa muissa tekstikohdissa. Bileam oli Beorin poika. Bileam oli kuninkaan palvelija. Moabilaisten kuningas Balak Zipporin poika luotti Bileamin voimiin ja halusi, että Bileam kiroaisi Israelin kansan. Bileam neuvotteli moneen otteeseen Balakin miesten kanssa ja sen jälkeen itse Balakin kanssa. Matkalla Balakin luo Bileamin aasi poikkesi tieltä kolme kertaa ja joka kerralla Bileam löi aasiansa. Kolmannen kerran jälkeen enkeli ilmestyi hänelle. Eikös se aasikin jotain jäpättänyt sille? Bileam teki Balakin kanssa kolmesti seitsemän uhrialttaria, mutta siunasikin israelilaiset. Lopulta neuvottelut Balakin ja Bileamin välillä raukesivat tyhjiin ja molemmat lähtivät omiin suuntiinsa. Bileam kuoli israelilaisen sotilaan miekaniskuun.
ellauri172.html on line 281: 21 Balaam got up in the morning, saddled his donkey and went with the Moabite officials. 22 But God was very angry(A) when he went, and the angel of the Lord(B) stood in the road to oppose him. Balaam was riding on his donkey, and his two servants were with him. 23 When the donkey saw the angel of the Lord standing in the road with a drawn sword(C) in his hand, it turned off the road into a field. Balaam beat it(D) to get it back on the road.
ellauri172.html on line 283: 24 Then the angel of the Lord stood in a narrow path through the vineyards, with walls on both sides. 25 When the donkey saw the angel of the Lord, it pressed close to the wall, crushing Balaam’s foot against it. So he beat the donkey again.
ellauri172.html on line 295: 32 The angel of the Lord asked him, “Why have you beaten your donkey these three times? I have come here to oppose you because your path is a reckless one before me.[a] 33 The donkey saw me and turned away from me these three times. If it had not turned away, I would certainly have killed you by now,(J) but I would have spared it.”
ellauri172.html on line 297: 34 Balaam said to the angel of the Lord, “I have sinned.(K) I did not realize you were standing in the road to oppose me. Now if you are displeased, I will go back.”
ellauri172.html on line 394: Ich gehöre nicht den Freuden an. Mä en tommosen bakkanaaliin kelpaa!
ellauri172.html on line 550: En ces sortes de repas découronnés de femmes, les hommes les plus polis et les mieux élevés perdent de leur charme de politesse et de leur distinction naturelle ; et quoi d’étonnant ?… Ils n’ont plus la galerie à laquelle ils veulent plaire, et ils contractent immédiatement quelque chose de sans-gêne, qui devient grossier au moindre attouchement, au moindre choc des esprits les uns par les autres. L’égoïsme, l’inexilable égoïsme, que l’art du monde est de voiler sous des formes aimables, met bientôt les coudes sur la table, en attendant qu’il vous les mette dans les côtés.
ellauri172.html on line 590: Nous on a ete de "mauvais sujets", mais, il y avait des choses, — pas beaucoup ! mais enfin il y en avait bien une ou deux, dont, si démons que nous fussions, nous n’aurions pas été capables, comme par exemples donner du cul. Mais, lui (prétendait-on), il était capable de tout. Ils l’accusaient de servilité avec les chefs et de basse ambition. Ils allèrent même jusqu’à le soupçonner d’espionnage. Il était aussi à la fois heureux au jeu et heureux en femmes ; ce qui n’est pas l’usage non plus. Rumat miehet ovat yhtä mustasukkaisia könsikkäille kuin rumat naiset.
ellauri172.html on line 608: La Rosalba était pudique comme elle était voluptueuse, et le plus extraordinaire, c’est qu’elle l’était en même temps. Quand elle disait ou faisait les choses les plus… osées, elle avait d’adorables manières de dire : « J’ai honte ! » que j’entends encore. Phénomène inouï ! Elle fût sortie d’une orgie de bacchantes, comme l’Innocence de son premier péché. Jusque dans la femme vaincue, pâmée, à demi morte, on retrouvait la vierge confuse, avec la grâce toujours fraîche de ses troubles et le charme auroral de ses rougeurs… (Vizi tää hemmo on aika sick. Mutta se on just kuten Huismanni totesi: pyllistely tuntuu vielä rotevammalta kun pyllyn takana kyttää kiivas Jehova piiska handussa. Niin varmaan junioriapinastakin joka pääsee salaa silverbäkin nartun vulvalle. Sisään vaan vaikkei seisokkaan!)
ellauri172.html on line 614: Le mot naïf et étonné de la Borghèse, quand on lui demanda comment elle avait bien pu poser nue devant Canova : « Mais l’atelier était chaud ! il y avait un poêle ! » Kilpineito Elfhildr käski norjalaisen poliisikolleegan tuoda ämpäriä kun sillä oli vimmattu pissahätä. No sehän toi. Sevveran on sentään edistytty.
ellauri172.html on line 658: « Faut-il que je le répète jusqu’à satiété ? Certes ! je n’étais pas jaloux de cette femme : mais nous sommes tous les mêmes. Malgré moi, je voulus voir à qui elle écrivait, et, pour cela, ne m’étant pas assis encore, je m’inclinai par-dessus sa tête ; mais mon regard fut intercepté par l’entre-deux de ses épaules, par cette fente enivrante et duvetée où j’avais fait ruisseler tant de baisers, et, ma foi ! magnétisé par cette vue, j’en fis tomber un de plus dans ce ruisseau d’amour, et cette sensation l’empêcha d’écrire… Elle releva sa tête de la table où elle était penchée, comme si on lui eût piqué les reins d’une pointe de feu, se cambrant sur le dossier de son fauteuil, la tête renversée ; elle me regardait, dans ce mélange de désir et de confusion qui était son charme, les yeux en l’air et tournés vers moi, qui étais derrière elle, et qui fis descendre dans la rose mouillée de sa bouche entr’ouverte ce que je venais de faire tomber dans l’entre-deux de ses épaules.
ellauri172.html on line 672: « J’imaginai ce qui dut se passer dans les yeux verts du major, en entendant son miaulement étranglé de chat sauvage. Il poussa un juron à fendre le ciel. — Et de qui est-il ? garce maudite ! — demanda-t-il, avec quelque chose qui n’était plus une voix.
ellauri172.html on line 690: « — Eh bien ! puisque tu le veux, le voilà, le cœur de ton marmot, catin déhontée ! — dit le major. Et il lui battit la figure de ce cœur qu’il avait adoré, et le lui lança à la tête comme un projectile. L’abîme appelle l’abîme, dit-on. Le sacrilège créa le sacrilège. La Pudica, hors d’elle, fit ce qu’avait fait le major. Elle rejeta à sa tête le cœur de cet enfant, qu’elle aurait peut-être gardé s’il n’avait pas été de lui, l’homme exécré, à qui elle eût voulu rendre torture pour torture, ignominie pour ignominie ! C’est la première fois, certainement, que si hideuse chose se soit vue ! un père et une mère se souffletant tour à tour le visage, avec le cœur mort de leur enfant !
ellauri172.html on line 714: Well, j’ai porté plusieurs années, ce cœur d’enfant dont je doutais ; mais quand, après la catastrophe de Waterloo, il m’a fallu ôter cette ceinture d’officier dans laquelle j’avais espéré de mourir, et que je l’eus porté encore quelques années, ce cœur, — et je t’assure, Mautravers, que c’est lourd, quoique cela paraisse bien léger, — la réflexion venant avec l’âge, j’ai craint de profaner un peu plus ce cœur si profané déjà, et je me suis décidé à le déposer en terre chrétienne. Sans entrer dans les détails que je vous donne aujourd’hui, j’en ai parlé à un des prêtres de cette ville, de ce cœur qui pesait depuis si longtemps sur le mien, et je venais de le remettre à lui-même, dans le confessionnal de la chapelle.
ellauri172.html on line 763: Le roi Knut II de Danemark impose alors comme roi son fils Sven Knutsson qui promulgue des lois danoises jugées inacceptables par les Norvégiens. Rapidement les nobles menés par Einar Tambarskjelve et les populations découvrent alors a posteriori la sainteté d'Olaf.
ellauri172.html on line 767: One of St. Olaf's chief attractions is a giant black hole, which the townspeople enjoyed standing around and looking at - which prompted Dorothy to refer to St. Olaf sarcastically as the real "entertainment capital of the world." St. Olafians also celebrate various oddly themed festivals, including; "Hay Day" (the day everyone in town celebrates hay),"The Crowning of the Princess Pig", "The Day of the Wheat" (where everyone goes to town dressed like sandwiches), "The Festival of the Dancing Sturgeons" (a festival where the townsfolk watch sturgeons flopping around on the dock), a "Butter Queen" competition (in which Rose almost won, however her churn jammed causing her to believe it had been tampered with), and a milk diving competition (Rose ranked in the "low fat" division), as well as many other events.
ellauri172.html on line 769: St. Olaf appears to be a bilingual town with a significant amount of unique vocabulary (that may be specific to the area and not appearing in standard Norwegian). Rose uses these phrases quite often, to the exasperation of her roommates. Examples include Gerkanenaken (when dog feces turn white), Tutenbobels (buttocks), Ugel and Flugel (a Hide and seek game for adults) and Vanskapkaka (a special "friendship" cake; this word, however, is based on the Swedish word "vänskapskaka", which holds the same meaning). German, Swedish and Norwegian is the basis of the
ellauri172.html on line 771: Genügenflürgen cake, a type of cake with an ancient Scandinavian recipe that Rose Americanized.
ellauri172.html on line 773: Vertugenflürgen, a word used by Rose that is the St. Olaf equivalent of "I'm not one to blow my own horn.", with 'vertugenflürgen' replacing 'horn'. Sophia claimed she couldn't even reach hers, which may imply a more explicit meaning - or Sophia being her usual sarcastic self.
ellauri172.html on line 775: Guggenspritzer, a St. Olaf version of Monopoly. There is no money due to the bank, built by a bad contractor, sinking into a swamp leaving nothing but safety deposit slips and a pen on a chain. Also, you can buy the library or the phone booth, yet 'people use the phone booth'. Rose managed to win the entire game by buying one street - the only street in St Olaf.
ellauri172.html on line 788: Maple Syrup Honey Brown Sugar Molasses Rice Krispies log. A favorite of Rose and her family that, as the name implies, is incredibly sugary. Dorothy tried it and couldn't believe the sheer sweetness of the log. Later, when Rose's daughter Kirsten visited and gave a log to Blanche and Dorothy, Dorothy told Blanche: "It's a log, I'm going to burn it!"
ellauri172.html on line 834: Le Vicaire des Ardennes roman d'Honoré de Balzac (1824) (publié sous le pseudonyme d'Horace de Saint-Aubin) : le curé Jérôme Gausse, le jeune vicaire Joseph, personnage principal du roman.
ellauri172.html on line 916: La Mort et l'Archevêque (Death Comes for the Archbishop (en)), roman de Willa Cather, 1927, avec les personnages de l'évêque Jean-Marie Latour et du père Joseph Vaillant.
ellauri172.html on line 926: Les Clés du royaume, roman d'Archibald Joseph Cronin, 1941, avec le père Chisholm. Adapté au cinéma en 1944 par John M. Stahl.
ellauri172.html on line 958: Le Nom de la rose, roman d'Umberto Eco, 1980 CHECK
ellauri172.html on line 964: Abraham Lévy, curé de campagne, roman de Joseph Joffo, 1988
ellauri180.html on line 87: Teoksen henkilöhahmot ovat ehdottomasti sen kantava voima. Kuvauksen keskiössä on sympaattinen Petteri Orpo, oman elämänsä sankari, tohtori Wilbur Larchin eetterinhuuruisten panoseikkailujen synnyttämä ”luomus”. Kirjailija pohdiskelee au-äidin kurjan elämän ja abortin suoman mahdollisuuden dilemmaa, epätoivottua rakkautta ja sen mukanaan tuomaa kiitollisuudenvelkaa (anteexi kenelle?). Lisäksi teos kuvaa taitavasti toisaalta jenkeissä vallizevan nokkimisjärjestyksen.
ellauri180.html on line 150: Kirja on huonosti kirjoitettu. Usein ennakoidaan jotain, mitä ei koskaan tapahdu, ikään kuin kirjoittaja olisi ottanut suuria paloja juonen, mutta unohtanut palata muokkaamaan sitä. Candy ei ole ainoa litteä hahmo, ja siellä on paljon hyödytöntä tietoa asioista, jotka eivät todellakaan lisää juonetta tai liity mihinkään. Usein on kohtauksia, sanoja, jotka ovat erittäin häiritseviä. Tämä olisi hienoa, jos nämä kauheat kohtaukset edistäisivät tarinaa tai juonetta tai olisivat mielenkiintoisia tai sijoitettu strategisiin paikkoihin. Sen sijaan ne ovat olemassa vain tehdäkseen lukijan olon epämukavaksi. Esimerkiksi koko pornografinen kuva naisen ja hevosen kanssa, onko se todella tarpeellista selittää Homerin seksuaalista kehitystä ja Melanien väkivaltaa? Vai täytyykö meidän todella kuulla yksityiskohtia Candyn karvojen ajelusta ennen aborttia ja kuinka Homer pelasti hänen hiuksensa? Nämä kohtaukset vievät huomion juonesta, jättävät huonon maun ja maalaavat lopulta maailman karkeaksi, hankalaksi, luonnottomaksi paikaksi. Ehkä näin Irving näkee maailman, ja tämä kirja on hänen paljastuxensa. Tämäpä kiintoisaa.
ellauri180.html on line 167: Many historical accounts of circumcision have been written and most authors have used their survey to form an opinion as to whether the neonatal procedure is justified. The weak medical arguments are tempered by the importance of cultural and religious factors. Opponents of the ritual draw attention to the `rights' of the new-born to the skin on their little penises, which, they argue, must be upheld. Others contest that humans are social animals and cannot survive alone; they require their parents, community and culture to thrive, and, as such, `rights' belong to the group, not to the individual. If there is an inherent survival advantage to a group of humans who chose to maim their young, then this is presumably evidenced by their continued survival as a race. In short, to conclude any historical reflection with a reasoned `right' or `wrong', would be like claiming to have fathomed God's will. Consider this; mankind has developed this strange surgical signature that is so pervasive, that in the last five minutes alone, another 120 boys throughout the world have been circumcised. Mikä jättimäinen esinahkakukkula siitä tulisi! Israelista voisi tulla tulevien talvikisojen isäntämaa..
ellauri180.html on line 172: No joo. Mikä oli tulos? Käden tilasto ei ole saatavilla, mutta Mooses et kumpp.päätyy yllättäen seuraaviin tuloxiin:
ellauri180.html on line 183: In some African tribes, circumcision is performed at birth. In Judaic societies, the ritual is performed on the eighth day after birth, but for Moslems and many of the tribal cultures it is performed in early adult life as a rite of passage', e.g. puberty or marriage. Why the practice evolved is not clear and many theories have been proposed. Nineteenth century historians suggested that the ritual is an ancient form of social control. They conceive that the slitting of a man's penis to cause bleeding and pain is to remind him of the power of the Church, i.e. We have control over your distinction to be a man, your pleasure and your right to reproduce'. The ritual is a warning and the timing dictates who is warned; for the new-born it is the parents who accede to the Church: We mark your son, who belongs to us, not to you'. For the young adolescent, the warning accompanies the aggrandisement of puberty; the time when growing strength give independence, and the rebellion of youth.
ellauri180.html on line 187: Others believe that circumcision arose as a mark of defilement or slavery (fig. 1). In ancient Egypt captured warriors were often mutilated before being condemned to the slavery. Amputation of digits and castration was common, but the morbidity was high and their resultant value as slaves was reduced. However, circumcision was just as degrading and evolved as a sufficiently humiliating compromise. Eventually, all male descendents of these slaves were circumcised. The Phoenicians, and later the Jews who were largely enslaved, adopted and ritualized circumcision. In time, circumcision was incorporated into Judaic religious practice and viewed as an outward sign of a covenant between God and man (Genesis XVI, Fig. 2).
ellauri180.html on line 198: By the middle of the 19th century, anaesthesia and antisepsis were rapidly changing surgical practice. The first reported circumcision in the surgical accounts of St Bartholomew's Hospital was in 1865; although this comprised only one of the 417 operations performed that year, it was clearly becoming a more common procedure. Indeed, this was a time when surgical cures were being explored for all ails and in 1878 Curling described circumcision as a cure for impotence in men who also had as associated phimosis. Many other surgeons reported circumcision as being beneficial for a diverse range of sexual problems. Walsham (1903) re-iterates the putative association of phimosis with impotence and suggests that it may also predispose to sterility, priapism, excess masturbation and even venereal disease. Warren (1915) adds epilepsy, nocturnal enuresis, night terrors and precocious sexual unrest' to the list of dangers, and this accepted catalogue of phimotic ills' is extended in American textbooks to include other aspects of sexual erethisms' such as homosexuality.
ellauri180.html on line 222: `…Your patient C.D., aetat 7 months, has the prepuce with which he was born. You ask me with a note of persuasion in your voice, if it should be excised. Am I to make a decision on scientific grounds, or am I to acquiesce in a rate which took its origin at the behest of that arch-sanitarian Moses?…If you can show good reason why a ritual designed to ease the penalties of concupiscence amidst the sand and flies of the Syrian deserts should be continued in this England, land of clean bed-linen and lesser opportunity, I shall listen to your arguments ……(do you not) understand that Nature does not intend it (the foreskin) to be stretched and retracted in the Temples of the Welfare Centres or ritually removed in the precincts of the operating theatres…'.
ellauri180.html on line 228: However, during the two World Wars, governments became increasingly interested in reducing the risk of venereal disease amongst their soldiers. Clearly, such pathology can have a profound effect on the efficiency of fighting armis. Indeed, in 1947 the Canadian Army found that whereas 52% of their soldiers had foreskins intact, 77% of those treated for venereal disease were uncircumcised. Persuasive arguments to circumcise all conscripts were proposed. Furthermore, it was an age-old observation, and indigenous African healers had promoted circumcision to prevent the transmission of sexually transmitted disease for centuries. As might be expected, the evidence did not withstand further scientific scrutiny and numerous contradictions were provided. However, there has recently been startling evidence that HIV infection is significantly associated with the uncircumcised status. Indeed, one author has recently suggested routine neonatal circumcision on a world-wide scale as a long-term strategy for the control of AIDS: a whole new chapter opens in this ancient debate!
ellauri180.html on line 233: However, with a healthcare budget of $140 million per year in the USA (1990), insurance companies eventually forced closer scrutiny. Following such pressure, the first Task Force of Neonatal Circumcision from the American Academy of Pediatrics (1n 1975) concluded that there was no valid medical indication for this procedure. However, the pro-circumcision lobby was strong and the task force was forced to re-evaluate. In 1989, they conceded that there may be certain advantages to neonatal circumcision, although their recommendations did stop short of advising routine operation. Similar pressures in the UK have now resulted in only certain Health Authorities being prepared to pay for the procedure. These tend to be in regions with large ethnic minorities who otherwise may suffer form back street' circumcisions.
ellauri180.html on line 237: Tuoreimmat kuulumiset esinahkarintamalta: Male circumcision (MC) status and genital infection risk are interlinked and MC is now part of HIV prevention programs worldwide. Ympärileikattujen osuus maailmanmitassa on noussut 30 prosentista 40 prosenttiin. Eikä vähiten koska abramiitit lisääntyvät äkäisimmin. Niitä ei esinahka jarruta, liukkaasti luistaa suxi alas häpykukkulaa. Ja sitten tampaten ylös Joosuan esinahkakukkulaa!
ellauri180.html on line 278: For those of you that struggled to start writing your stories, what finally motivated you to do so?
ellauri180.html on line 380: 1 usein toistuva teema luolamiehillä on tää et "jos mä en sitä saa niin ei saa sitten kukaan muukaan". Se on lähes yhtä suosittu kuin tää "Kun se antaa mulle varmaan se on antanut ja antaa muillekin", joka tuli tänään vahingossa vastaan jotain Olli Jalosen kirjaa selatessa. Että jaxaa ärsyttää nää teemat! Ainoa vielä alkeellisempi, mutta yhtä lailla Darwinin motivoima pelisiirto on se sorsien, et kun miessorsakaverit on raiskanneet oman puolison, niin kiiruhdetaan sitten ize viimeisenä vielä pukille.
ellauri180.html on line 394: Which done, she rose, and from her form Mun tultua se nousi ja veti päältä
ellauri180.html on line 493: Happy were those who dwelt within the eye Onnekkaita ne jotka asui liki tulivuoria,
ellauri180.html on line 549: Unknowing who he was upon whose brow Pärstistä, tietämättä kenen naamalle
ellauri180.html on line 580: Those that survived here represented those that survive in sin, off of pain, and with an attitude of “making it” at all costs. Instead of coming together to find a new way to live like naked mole-rats, they only want to return to the past.
ellauri180.html on line 583: Quickly this illusion of equality is broken. Guys start eating one another after slaughtering the other creatures around them. Once more the reader gets a small degree of equality in the darkness. The “meagre” in this world are eating the meagre and not the "fat" the meagre as usual. Even those that are most loyal, dogs, “assail’d their masters”.
ellauri180.html on line 587: The next turn in the poem is reminiscent of the story of, and the feud between, Cain and Abel the first two sons of Adam and Eve except reeled in reverse. A large number of “holy things” (like banknotes) had already been used for an unholy purpose (such as kindling for another fire).
ellauri180.html on line 592: The speaker has returned to the idea that a force in this world, whether God (or another creator like Chance) has reduced, with purpose (not mentioned) this world to nothing. The perpetrator of the darkness created it in an effort to reestablish some measure of equality in the world, and now the world is even. That's bad, and sad.
ellauri180.html on line 602: 
ellauri180.html on line 603:
ellauri181.html on line 59: Rotpeter-nimisen apinan kuzuvat määrittelemättömän akatemian jäsenet lähettämään raportin hänen "apinan menneisyydestään". Useiden vuosien "ehdottoman izensä kieltämisen ja sopeutumisen" jälkeen, joka oli vangittu mezästysretkelle Afrikassa ja lähetetty häkkiin, eziessään ulospääsyä, hän huomasi pian, että hänelle oli avoin toinen tapa häkissä asumisen lisäxi. eläintieteellinen puutarha: varietee ja tulla " henkilöxi" siellä. Raportin aihe on silloin pikemminkin sen kuvaus sopeutumisprosessista ja sen roolista ihmisen jäljittelijänä. Apinan inkarnaation kertomus voitaisiin myös ymmärtää tarinaxi pakotetusta assimilaatiosta ja opetussatiirina.
ellauri181.html on line 73: Textianalyysi ja tulkinta Rotpeterin raportti voidaan lukea vertauxena ihmisen heimohistoriasta ja hänen yxilöllisestä sosiaalistumisestaan, koska apinan kokemuxet voidaan siirtää koko ihmislajille. Melankolisen sävyn myötä Kafka näkee ihmisten puutteen - ellei kokonaan - surullisena saavutuxena ja kokonaisuutena hyväxyttävänä kompromissina. Samanaikaisesti hän kuitenkin tekee satiirisia hyökkäyxiä, jotka vetävät ihmisiä alas heidän tärkeydeltään korkealta. Perusmotiivi on melkein maaninen oppiminen (toisinaan viiden opettajan kanssa samanaikaisesti) pääsy toivottomasta tilanteesta samalla kun kieltää omat tarpeet. Tämän edellytyxenä oli tavallisen näkökulman unohtaminen ja kääntäminen. On kuitenkin huomionarvoista, että kaikesta oppimisesta huolimatta apina on silti ensi silmäyxellä muuttumattoman fyysisen ulkonäönsä vuoxi - turkis. Hänen ulkonäönsä suhteen, joka luokittelee hänet selkeimmin apinaluokkaan, hän ei ole koskaan ilmaissut tai pyrkinyt haluun näyttää ihmiseltä, ja tästä hän saa myös oikeuden altistaa izensä sille, mitä ihminen - samoin kuin hänkin - ajattelee. - ei menisi hyvin. Hänen välittömässä läheisyydessä olevat ihmiset saattavat nähdä hänet melkein omana, kuten Hagenbeckin mezästysretken johtaja, jonka kanssa Punainen Pietari on jo tyhjentänyt pullon punaviiniä. Toimittajien muodossa, jota Punainen Pietari halvexivasti kuzuu vinttikoirixi, hän on edelleen koulutettu apina, joka laskee housunsa osoittamaan turkistaan ja arpiaan. Joten vaikka hän on hankkinut ihmisten älyllisen tiedon, hän kiertää sääntöjä riittävälle ihmissuhteelle ja siinä olevien ulkoisten vaikutusten suurelle vaikutuxelle. Historia voidaan nähdä assimilaatioprosessin travestiana ja myös satiirina sivilisaation läsnäolevasta historiasta.
ellauri181.html on line 119: Überblicke ich meine Entwicklung und ihr bisheriges Ziel, so klage ich weder, noch bin ich zufrieden. Die Hände in den Hosentaschen, die Weinflasche auf dem Tisch, liege ich halb, halb sitze ich im Schaukelstuhl und schaue aus dem Fenster. Kommt Besuch, empfange ich ihn, wie es sich gebührt. Mein Impresario sitzt im Vorzimmer; läute ich, kommt er und hört, was ich zu sagen habe. Am Abend ist fast immer Vorstellung, und ich habe wohl kaum mehr zu steigernde Erfolge. Komme ich spät nachz von Banketten, aus wissenschaftlichen Gesellschaften, aus gemütlichem Beisammensein nach Hause, erwartet mich eine kleine halbdressierte Schimpansin, und ich lasse es mir nach Affenart bei ihr wohlgehen. Bei Tag will ich sie nicht sehen; sie hat nämlich den Irrsinn des verwirrten dressierten Tieres im Blick; das erkenne nur ich, und ich kann es nicht ertragen. Himskatti toipa oli taas aika tahmeaa misokeittoa. Koko raportti on passiivis-aggressiivinen ja selvästi narsistinen.
ellauri181.html on line 127:
ellauri181.html on line 134: One of the main limitations of this theory lies in the methodology of the research. The SVS is quite difficult to answer, because respondenz have to first read the set of 30 value items and give one value the highest as well as the lowest ranking (0 or −1, depending on whether an item is opposed to their values). Hence, completing one questionnaire takes approximately 12 minutes resulting in a significant amount of only half-filled in forms. Furthermore, many respondenz have a tendency to give the majority of the values a high score, resulting in a skewed responses to the upper end. However, this issue can be mitigated by providing respondenz with an additional filter to evaluate the items they marked with high scores. When administering the Schwartz Value Survey in a coaching setting, respondenz are coached to distinguish between a "must-have" value and a "meaningful" value. A "must-have" value is a value you have acted on or thought about in the previous 24 hours (this value item would receive a score of 6 or 7 on the Schwartz scale). A "meaningful" value is something you have acted on or thought about recently, but not in the previous 24 hours (this value item would receive a score of 5 or less).
ellauri181.html on line 154: Purpose: To identify personal values that are robust across cultures and that can help explain diversity and conflict in values.
ellauri181.html on line 201: “Benevolence – Defining goal: preserving and enhancing the welfare of those with whom one is in frequent personal contact (the ‘in-group’).”
ellauri181.html on line 210: The figure below provides a quick guide to values that conflict and those that are congruent. There are two bipolar dimensions. One “contrasz ‘openness to change’ and ‘conservation’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize independence of thought, action, and feelings and readiness for change (self-direction, stimulation) and values that emphasize order, self-restriction, preservation of the past, and resistance to change (security, conformity, tradition).”
ellauri181.html on line 235: Benevolence and Conformity—normative behaviour that promotes close relationships;
ellauri181.html on line 237: Conformity and Tradition—subordination of self in favour of socially imposed expectations;
ellauri181.html on line 370: ipsative (not comparable) (psychology) Denoting a measure that forces an individual to choose among multiple false options. Myers-Briggs uses ipsative measures, whereas the Five-Factor Model uses normative measures.
ellauri181.html on line 374: In psychology, ipsative measures (/ˈɪpsətɪv/; from Latin: ipse, 'of the self') are those where respondents compare two or more desirable options and pick the one they prefer most. Sometimes called a forced-choice scale, this measure contrasts Likert-type scales in which respondents score—often from 1 to 5—how much they agree with a given statement (see also norm-referenced test).
ellauri181.html on line 378: If the same traits were evaluated on an ipsative measure, respondents would be forced to choose between the two, i.e. a respondent would see the item "Which of these do you agree with more strongly? a) I like parties. b) I keep my work space neat and tidy."
ellauri181.html on line 382: Additionally, ipsative measures may be useful in identifying faking. However, ipsative measures may, especially among testing-naïve individuals exhibiting high levels of conscientiousness and/or neuroticism, decrease test validity by discouraging response and/or encouraging non-response. For example, a test's authors may force respondents to choose between "a) Animals chase me in my dreams" and "b) My dreams are nice" in an effort to see whether a given respondent is more inclined toward "faking bad" or toward "faking good." When faced with such a question, a child frequently terrified by nightmares that rarely if ever involve animals, and especially one whose parents have foolishly taught him/her/it strict rules against lying, may simply refuse to answer the question given that for that respondent nearly all of the time both descriptions are inaccurate. Even a previously presented guideline "Choose the answer that [best/better] describes you" may be unhelpful in such a situation to responders who worry that endorsing one item or the other will still involve stating it to be accurate or "well"-descriptive to some positive degree. Only if the guideline is presented as "Choose the answer that more accurately or less inaccurately describes you" and the above-described responder is sophisticated enough to reason out his/her response in terms of "Despite the infrequency with which I have nice dreams, I have them [more frequently / less infrequently] than dreams in which animals chase me" (or, in theory, vice versa) will such a responder be willing to answer the question—and phrasing the guideline in this way bears its own cost of making the question reveal less about the respondent's propensities because the respondent is no longer forced to "fake" one way or another.[citation needed].
ellauri181.html on line 547: How could it happen? How could those we had placed in a position of trust have failed us so seriously? It is a question of ethics. It is a question of virtues. It is a question of values.
ellauri181.html on line 558: Franklin tried in business and failed, not once but twice. He was the father and single parent of an illegitimate son whose mother abandoned the child to Franklin unable and unwilling to live with Franklin and the child. As a young adult Franklin was by almost any measure and especially his own measure a dismal failure. His life was confused, difficult and not at all satisfying to Franklin or to anyone else. He decided to change.
ellauri181.html on line 586:
ellauri181.html on line 641: Naisen X- ja miehen Y-kromosomi tuottavat 1,6-prosenttisen geneettisen eron. Se on samaa luokkaa kuin miehen ja urossimpanssin ero. Olisi ihme, jollei se aiheuttaisi seurauxia. Sukupuolisidonnaisen lääketieteen pioneereihin kuuluva Columbian yliopiston sydäntautiopin professori Marianne Legato esittelee niitä tukun kirjassaan Mixi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin.Naisen iho on kymmenen kertaa herkempi kosketuxelle ja paineelle kuin miehen. Naisen hajuaisti on tarkempi ja herkistyy lisää munasolun irtoamisen aikaan. Koska X-kromosomi ohjaa värinäöstä vastaavien silmän tappisolujen muodostumista, naisen kahta X-kromosomia pidetään naisen vivahteikkaamman värisilmän perustana. Miehellä on runsaammin tappisoluja ja naisella reikäsoluja. Simpanssilla on eniten pyllynreikäsoluja. Myös luontaiset mielenkiinnon kohteet ja niihin liittyvät kyvyt eroavat. Tyttövauvat erottavat perheenjäsenet muista ihmisistä jo 12-viikkoisina, mutta poikavauvat ovat etevämpiä löytämään kadonneet lelut. Miehen on vaikea käsittää, miten nainen havaizee likaisen sukan huoneen nurkasta mutta osuu peruuttaessaan autotallin ovenpieleen. Miehen kyky hahmottaa tilaa onkin neljä kertaa parempi kuin naisen. Mies kärsii sisätilakateudesta, nainen penixestä.
ellauri181.html on line 665: Mies pitää hiljaisuutta lahjana, joten mieheltä kuluu keskimäärin yhdexän minuuttia, ennen kuin hän tajuaa hiljaisuuden mykkäkouluxi. Konfliktin ainexet ovat käsillä, kun kontaktia ja ymmärtämystä hakeva nainen ezii miehen kasvoilta empatiaa peilaavia ilmeitä mutta mies pyrkii pitämään naaman peruslukemilla. Välinpitämättömältä näyttävä ilme saa naisen raivon valtaan ja käyttäytymään miehen mielestä ”hysteerisesti”. Kun mies lopulta lähtee ratkomaan pulmaa päättäväisesti halki-poikki-pinoon-asenteella, nainen tuskastuu lopullisesti. Hermopaineessa naiset puhuvat ja miehet toimivat ajattelematta. Kukaties sixi terapeuttien asiakkaista 90 prosenttia on naisia ja vangeista 90 prosenttia on miehiä. Naisten tekemistä väkivaltarikoxista 50 prosenttia on tehty pms:n antamalla puhdilla juuri ennen kuukautisten alkua. Miesten tulisi oppia, etteivät asiaviestit mene läpi ilman tunnetta. Naisten tulisi tajuta, etteivät tunnepitoiset viestit mene läpi ilman asiaa.
ellauri182.html on line 68: Banana is a name she recognizes as both "cute" and "purposefully androgynous."
ellauri182.html on line 94: The 1989 film centers around Mikage, a young woman who loses her parents when young. She grows up in a lonely household with her grandmother who dies when Mikage reaches adulthood. Grief-stricken, she finds solace in the kitchen. Yuichi, a friend of Mikage's deceased grandmother, invites her to live with him and his mother. Then Mikage discovers that Yuichi's mother is actually her cross-dressing father. On the other hand, Mikage realizes that the wealth of gadgetry in Yuichi's kitchen is lovingly detailed... --- Unfortunately, that's all, this film is water under the bridge, overtaken by a 2019 gory crime film of the same name.
ellauri182.html on line 106: Mikage’s voice can be complex as well, which keeps the reader intellectually engaged. She can go from the light and ironic, talking casually about herself and her situation, to the literary and complex, making more formal and generalized statements, such as this musing on fate that begins: “We all believe we can choose our own path from among the many.”
ellauri182.html on line 111: Mikage discovers, “a delightful German-made vegetable peeler—a peeler to make even the laziest grandmother enjoy slip, slipping those skins off.”
ellauri182.html on line 113: The Marshall Plan brought Western ideas and a free market economy to what had been an old and traditional culture. in the mid-1980s, Japan has a booming industrial economy, bolstered by its exports of automobiles and electronics to the West. Japanese society has become more materialistic than ever, influenced by its wealth and the consumerism imported from America. Mikage acknowledges this consumerism when she says of her friends, “these people had a taste for buying new things that verged on the unhealthy.” Mikage’s generation has been brought up on television and American culture; she mentions an American sitcom and Disneyland in her narrative. One character in the story is wearing “what is practically the national costume, a two-piece warmup suit,” a style imported from America. In Japan, Yoshimoto’s generation is called the shinjinrui, a generation that has grown up in a wealthy, technological society exposed to American values. Shinjinrui was new breed of humans (used to refer to the post-war generation, who have different ideals and sensibilities). Japan's Generation X.
ellauri182.html on line 117: As Mikage and Yuichi’s relationship develops, one of the first signs that they are drawing closer is a shared dream that they experience. In the dream, Yuichi tells Mikage that he has a desire to eat ramen, a noodle soup. Shortly after awakening from the dream, Yuichi, in real life, acknowledges his hunger. “I just woke up and I’m starving. I was thinking, hmm, maybe I’ll make some instant ramen noodles.” Instead of love, she thinks of food. It is through food, as is shown in this scene and many scenes to follow, that Mikage finds her mouth. Climbing to the balcony with her body mass was an existential feat.
ellauri182.html on line 136: In Japanese fiction of the seventeenth and eighteenth century, homosexuality was often celebrated for this reason: boys’ love was considered to be purer than the heterosexual kind; it was uncontaminated by the demands of reproduction and other family duties.
ellauri182.html on line 137: Marriage for most Japanese women is still a social trap, commonly known as “the graveyard of life.” It means the end of a career, of economic independence. And since heterosexual love in Japan usually means marriage, an increasing number of career women are stuck with celibacy, with or without trips abroad.
ellauri182.html on line 139: The alternative is of course the sexless intimacy of the fag hag and her chosen friends. The heroines of Yoshimoto’s fiction are not exactly fag hags, nor are they innocent. Mikage and Satsuki are young women. But grown-up sexual relationships are still beyond their grasp. Instead, in the security of their private kitchens, they dream nostalgic dreams, and shed melancholy tears about the passing of time. This is the stuff of great Japanese poetry, and absolute kitsch. Yoshimoto Banana is not yet a mistress of poetry, but she is a past master of kitsch.
ellauri182.html on line 176: Some of Shinran's disciples founded their own schools of Shin Buddhism, such as the Bukkaku and Kosovo, in Kyoto. Early Shin Buddhism did not truly flourish until the time of Rennyo (1415–1499), who was 8th in descent from Shinran. Through his charisma and proselytizing, Shin Buddhism was able to amass a greater following and grow in strength.
ellauri182.html on line 191: Many Pure Land Buddhist schools in the time of Shinran felt that birth in the Pure Land was a literal rebirth that occurred only upon death, and only after certain preliminary rituals. Elaborate rituals were used to guarantee rebirth in the Pure Land, including a common practice wherein the fingers were tied by strings to a painting or image of Amida Buddha. From the perspective of Jōdo Shinshū such rituals actually betray a lack of trust in Amida Buddha, relying on jiriki ("self-power"), rather than the tariki or "other-power" of Amida Buddha. Such rituals also favor those who could afford the time and energy to practice them or possess the necessary ritual objects—another obstacle for lower-class individuals. For Shinran Shonin, who closely followed the thought of the Chinese monk Tan-luan, the Pure Land is synonymous with nirvana.
ellauri182.html on line 195: For Jōdo Shinshū practitioners, shinjin develops over time through "deep hearing" (monpo) of Amitābha's call of the nembutsu. According to Shinran, "to hear" means "that sentient beings, having heard how the Buddha's Vow arose—its origin and fulfillment—are altogether free of doubt."[9] Jinen also describes the way of naturalness whereby Amitābha's infinite light illumines and transforms the deeply rooted karmic evil of countless rebirths into good karma. It is of note that such evil karma is not destroyed but rather transformed: Shin stays within the Mahayana tradition's understanding of śūnyatā and understands that samsara and nirvana are not separate. Once the practitioner's mind is united with Amitābha and Buddha-nature gifted to the practitioner through shinjin, the practitioner attains the state of non-retrogression, whereupon after his death it is claimed he will achieve instantaneous and effortless enlightenment. He will then return to the world as a Bodhisattva, that he may work towards the salvation of all beings.
ellauri182.html on line 209: Cross-national epidemiological studies show that prevalence rates of common mental disorders (i.e. depression, anxiety disorders, and post traumatic ressi) vary considerably between countries, suggesting cultural differences. In order to gather evidence on how culture relates to the aetiology and phenomenology of mental disorders, finding meaningful empirical instruments for capturing the latent (i.e. non-visible) construct of 'culture' is vital. In this review, we suggest using value orientations for this purpose. We focus on Schwartz's value theory, which includes two levels of values: cultural and personal. We identified nine studies on personal values and four studies on cultural values and their relationship with common mental disorders. This relationship was assessed among very heterogeneous cultural groups; however, no consistent correlational pattern occurred. The most compelling evidence suggests that the relationship between personal values and mental disorders is moderated by the cultural context. Hence, assessing mere correlations between personal value orientations and self-reported symptoms of psychopathology, without taking into account the cultural context, does not yield meaningful results. This theoretical review reveals important research gaps: Most studies aimed to explain how values relate to the aetiology of mental disorders, whereas the question of phenomenology was largely neglected. Moreover, all included studies used Western instruments for assessing mental disorders, which may not capture culturally-specific phenomena of mental distress. Finding systematic relationships between values and mental disorders may contribute to making more informed hypotheses about how psychopathology is expressed under different cultural circumstances, and how to culturally adapt psychological interventions.
ellauri182.html on line 231: Muita polttavimpia kysymyxiä: Can you feel the love tonight? Can you geet pregnant on your period? Can one get pregnant from precum? Can dogs eat cucumber? Why is my poop green? Why should we hire you? Why are cats afraid of precumber? Why did I get married? How to tie a tie? How to lose weight? How to get away with murder? Where is my refund? Where is my mind? Which Disney princess are you? Which side is your appendix on? Who wants to be a millionaire? Who won the powerball?
ellauri182.html on line 395: No Major Impact on Iceland's Environment - Iceland Monitor. Icelandic authorities believe that the proposed construction of a nuclear power station in Sizewell, Suffolk County, on the east coast of England, will not have a major impact on the icelandic environment.
ellauri182.html on line 441: Once the choice has been made internally and you begin to change your life prepare yourself to be amazed at the reaction you get from those around you. They probably think you've gone crazy, like me.
ellauri183.html on line 58: humanist: The word "humanism" derives from the Latin concept humanitas, which was first used by Cicero to describe values related to economic liberal education. The word disappeared for the dark middle ages and reappeared during the Italian Renaissance as umanista and reached the English language in the 16th century. The word "humanist" was used to describe a group of studenz of classical literature and those advocating for education based on it. In the early 19th century, the term Humanismus was used in Germany equivocally and it re-entered the English language second time anally. The more popular use signifying a non-religious approach to life, implying an antithesis to theism, viz. atheism.
ellauri183.html on line 68: In 1974, philosopher Sidney Hook defined humanism and humanisz by negative characteristics. According to Hook, humanisz are opposed to the imposition of one culture in some civilizations, do not belong to a church or established religion, do not support dictatorships, do not justify violence for social reforms or are more loyal to an organization than their abstract values. Hook also said humanisz support the elimination of hunger and improvemenz to health, housing, and education. No sitä varsinkin.
ellauri183.html on line 103: And Malamud himself -- still frail from a recent illness -- at first appears an improbable Isaiah. With his tidy demeanor, incessant self-editing ("no, wait, there's a better word . . . ") and deadpan, scrupulous style, he could be the most successful publican in Galilee. He is uneasy with talking about himself ("that kind of stuff, it's not up his alley," says his publicity-hungry "friend" Philip Roth) and seems reluctant to start. He pauses to choose among several pairs of glasses, then sits down carefully, feet flat on the floor, long fingers knitted in his lap. Finally, with the anxious geniality of a brave man settling in for root canals, he says, "Now then, I think we can begin."
ellauri183.html on line 182: In this text, the question of how to respond to the suffering associated with love and loss is closely connected to the question of how to live in relation to God. As many philosophers have pointed out – and as countless ordinary people have experienced at first hand – human suffering presenz a great challenge to belief in a just, loving, all-powerful God. For Kierkegaard, the testing of Abraham accentuates this challenge, and Abraham provides inspiration precisely because he manages to hold together an apparently irreconcilable contradiction: he believes that the God who commands him to do what is most terrible and painful is also the God who loves him. Again, according to this interpretation, the story of Abraham only testifies to the extraordinary difficulty of religious faith.
ellauri183.html on line 272: I can't say any more about the plot without spoiling it, so I won´t. Cohn himself is--from my perspective anyway--one of those characters you end up really liking and caring and worrying about, in part because he attempts to stay rational and kind no matter how absurd or threatening the situations get. A good book to escape into, especially if you enjoy compelling portrayals of apocalyptic stuff peopled by characters who question the nature of existence in a world where God´s mysteries remain maddeningly unsolvable. (less)
ellauri183.html on line 319: The family fled to New York, and Bromberger was admitted to Columbia University. However, he chose to join the U.S. Army in 1942, and he went on to serve three years in the infantry. He took part in the liberation of Europe as a member of the 405th Regiment, 102nd Infantry Division. He was wounded during the invasion of Germany in 1945.
ellauri183.html on line 323: In 1993, the MIT Press published a collection of essays in linguistics to honor Bromberger on the occasion of his retirement. "The View From Building 20," edited by Ken Hale and Jay Keyser, featured essays by Chomsky, Halle, Alec Marantz, and other distinguished colleagues. Jews every nose of them. Alec is not very distinguished, though he beat me for the Harvard Junior Fellowship.
ellauri183.html on line 329: Early research in linguistic formal semantics used Partee's system to achieve a wealth of empirical and conceptual results. Later work by Irene Heim, Angelika Kratzer, Tanya Reinhart, Robert May and others built on Partee's work to further reconcile it with the generative approach to syntax. The resulting framework is known as the Heim and Kratzer system, after the authors of the textbook Semantics in Generative Grammar which first codified and popularized it. The Heim and Kratzer system differs from earlier approaches in that it incorporates a level of syntactic representation called logical form which undergoes semantic interpretation. Thus, this system often includes syntactic representations and operations which were introduced by translation rules in Montague's system. However, work by others such as Gerald Gazdar proposed models of the syntax-semantics interface which stayed closer to Montague's, providing a system of interpretation in which denotations could be computed on the basis of surface structures. These approaches live on in frameworks such as categorial grammar and combinatory categorial grammar.
ellauri183.html on line 402: The Jewish Learning Group creates plain language how-to guides on Jewish law and custom, traditional prayer texts with transliteration and instruction, and educational audio and video guides. Their innovative products help G-ds chosen people attain the rudimentary knowledge and confidence needed to build, lead, and further their Jewish observance at a comfortable and gradual pace.
ellauri183.html on line 492: Josef Saramago syyllistyi pyhän hengen pilkkaan, samaan anteexiantamattomaan rikoxeen kuin Ananias ja Safira, ja rangaistuxexi kuolikin vaikka ehti kyllä ensin pokata noobelin Portugalin kirkollisten piirien vastalauseista välittämättä.
ellauri183.html on line 493: Saramagon evankeliumissa on kosolti asiavirheitä. Enkeli on ryysyläinen, se ei työnny Mariaan vaan Joosef, Joosef on tumpelo koleerinen nuorukainen, Ananias on Joosefin vittuileva naapuri. Sitä ei löydy minun Raamatustani, sanon kuin Kiven Juhani.
ellauri183.html on line 497: Uudessa testamentissa on jumalaniskemän lisäxi kaksi muutakin Ananiasta: ylimmäinen pappi Ananias ja sokko Ananias, jolla oli osaltaan vaikutus Paavalin kääntymykseen Jeesuksen seuraajaksi, muttei ketään jonka vaimo on Sua. Sua kohti herrani, sua kohti ain. Tarkoititko sinua? Ananiaan niminen kaupunki on VT:ssä (Nehemiah 11:32) whose name means "protected by God." Or perhaps the meaning of the name Ananiah is: The cloud of the Lord. It is probably the modern Beit Hanina, a small village 3 miles north of Jerusalem.
ellauri183.html on line 547: Joosefin melkein teki mieli hidastaa kulkua lykätäkseen edessä odottavien ongelmien kohtaamista, mutta sitten hän tuli ajatelleeksi että ongelmat, olisivat paljon pahempia, jos lapsi syntyisi kesken matkan, ja hoputti sen takia aasia liikkumaan joutuisammin, osaansa alistunutta eläinparkaa joka ainoastaan itse tiesi miten väsyksissä se jo oli, sillä jos Jumala jotain tietää, hän on kuitenkin vain ihmisten Jumala eikä silloinkaan kaikkien, sillä on lukemattomia ihmisiä jotka elävät samanlaisissa tai vielä huonommissa oloissa kuin aasit ja joiden asemaa Jumala ei ole välittänyt tarkistaa eikä korjata. Aaseilla ja muilla kotieläimillä on sentään paremmat asunnot kuin villieläimillä, varsinkin nyt kun luonnosta on enintään 10% jälellä.
ellauri183.html on line 549: Muuan matkatovereista oli sanonut Joosefille että Betlehemissä oli majatalo, yhteiskunnan järjestämä suoja joka tarjosi tässä seikkaperäisesti erittelemäämme majoittumisongelmaan päältä päin katsoen oivan ratkaisun, mutta vaatimattomalla kirvesmiehelläkin on sentään oikeus varjella yksityisyyttään, sopii kuvitella miten hävettävältä miehestä olisi tuntunut kun oma vaimo olisi joutunut kaikenlaisen sairaan uteliaisuuden kohteeksi, kun koko majatalo olisi kuiskutellut karkeuksia, etenkin aasien ja kamelien ajajat, jotka olivat yhtä sivistymättömiä kuin elukkansa, paitsi että heillä asiaa vielä pahensi se että he olivat saaneet jumalalta puheenlahjan toisin kuin eläimet. Joosef päätti siksi mennä pyytämään neuvoa ja apua synagoogan vanhimmista ja hämmästeli mielessään ettei ollut mennyt jo aiemmin.
ellauri183.html on line 557: Portilla ollut orjatar meni sisälle välittämään viestiä, pyyntöä ja tietoa, viipyi jonkin aikaa ja tuli vihdoin tuomaan vastauksen että tänne ei voinut jäädä vaan täytyi etsiä jokin toinen talo, vaikkei sellaista varmaan mistään löytyisi, ja että emäntä käski sanoa että heidän olisi kyllä kaikkein viisainta etsiä suojaa jostain luolasta, kun niitä oli rinteillä paljon, Entä lapsenpäästäjä, Joosef kysyi, ja orjatar vastasi että jos vain isäntäväki antaa luvan ja kysyjä suostuu, hän itse voisi auttaa, sillä hän oli vuosien mittaan ehtinyt nähdä ja oppia talossa yhtä ja toista. Ajat olivat totisesti sangen kovat, tässä se nyt nähtiin, lasta saava vaimo kolkutti ovea, emmekä me päästäneet häntä edes pihakatoksen alle vaan käskimme hänet luolaan synnyttämään karhujen ja susien lailla. Omatunto antoi meille kuitenkin piston, niin että nousimme viimein paikaltamme ja menimme ovelle katsomaan, ketkä siellä oikein etsivät suojaa näin pakottavaan ja epätavalliseen tarkoitukseen, ja kun näimme onnettoman ihmispolon tuskaisan ilmeen, naisensydämemme heltyi ja me puolustelimme kieltoamme harkituin sanoin, sillä meillä oli talo täynnä, Tässä talossa on niin kovin paljon tyttäriä ja poikia, lapsenlapsia, vävyjä ja miniöitä, ettette te mitenkään mahtuneet tänne, mutta orjatar vie teidät meille kuuluvaan luolaan joka on ollut tallina, siellä teidän on mukava olla, siellä ei nyt ole eläimiä, ja sanottuamme tämän ja kuunneltuamme ihmisparkojen kiitokset vetäydyimme takaisin kotimme suojiin tuntien sielumme pohjalla sanomatonta huojennusta, jollaisen vain tunnonrauha antaa.
ellauri183.html on line 563: Joosef ei ollut enää paikalla, ei edes luolan suulla. Hän oli rientänyt pakoon jottei hänen tarvitsisi kuulla huutoja.
ellauri183.html on line 568: Jose Saramago ei voi olla irvistelemättä Jeesuxen esinahasta. Nahka oli tallella vielä 1983 pyhäinjäännöxenä Italiassa uskovaisten varmemmaxi vakuudexi ja epäuskoisten riemuxi, kuten Jose hihittäen selvittää. Sehän on samalla lailla heikko ihminen kuin "Tissi" Rothin dekaani, joka ei saanut sanaa suusta tirskunnalta nähtyään ex-suojattinsa valtavana tissinä.
ellauri183.html on line 575: Jokaikinen juutalainen poika vaaditaan, sanoo Juutalainen laki, olla ympärileikattu kahdeksantena päivänä heidän syntymänsä jälkeen; Kristuksen ympärileikkauksen juhla, jota yhä juhlivat monet kirkot ympäri maailmaa, kuuluu siis vastaavasti viettää viim. 1. tammikuuta. Edellyttäen että Jee-suxen syntymäpäivä oikeesti oli 25.12. eikä pääsiäisenä kuten Jose koittaa uskotella meille.
ellauri183.html on line 577: Luukkaan 2:21 (King James Version) kuuluu: "Ja kun lapsen ympärileikkaamiseen oli kulunut kahdeksan päivää, hänen nimensä oli JEESUS, joka oli niin nimetty enkeliltä ennen kuin hän syntyi kohdussa." Se ei siis ollut Joosefin nimiehdotus, kuten Jose on tietävinään. Ensimmäinen viittaus Kristuksen katkaistun esinahan selviytymiseen tulee kirjan toisessa luvussa apokryfinen Arabialainen lapsenkenginen evankeliumi joka sisältää seuraavan tarinan:
ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen.
ellauri183.html on line 619: Saramagon mukaan Jeshuan pienet sisarukset olivat: Jakob, Lydia, Joosef jr, Juudas, Simon, Lydia, Justus, Samuel ym mahd muita. 7 poikaa ja 2 tytärtä, Keren-Happukilla pääsi Jopi joholle.
ellauri183.html on line 630: Jose Saramagon peruspakanuus näkyy siinä ezen mielestä hra Seebaot on (ja oli Jeesuxenkin suhteen) melko raukkamainen kusipää. Jos on uskovainen, tälläinen röyhkeys ei tule kysymyxeen. Jumala, vaikka kuinka raukkis, on aina oikeassa, sillä oikeus on vahvimman oikeutta, ja jumala on maailman vahvin nalle, kaikkivoipainen. Tapahtukoon sinun tahtosi, olkoon minun sanani mitätöin ja sinun mitään tekemätöin. Minun tehtäväni ei ole kysellä vaan totella.
ellauri183.html on line 634: The war that Jewish scholars call The War of Varus (ei se "missä ovat legioonani" tunari vaan joku sen sukulainen). It is the war that took place in Galilee, Judaea and Idumaea just after the death of Herod which started with the massacre of the 3000 Jewish worshippers in the temple at the Passover of 1 B.C.E. Josephus stated that this war against the Jews which was directed by the governor of Syria, Quintilius Varus, took place in Palestine, but it has been a puzzle to historians that there appear to be no contemporary Roman accounts that justify it as occurring (ollenkaan tai ainakaan just tohon aikaan).
ellauri183.html on line 638: The Pharisees were the popular leaders of the Jews and the ones most laypeople looked to with confidence. The majority of the Jewish population was then expecting a world ruling messianic king to arise on the historical scene. And indeed, Josephus tells us that after Herod’s death many “kingly upstarts” emerged in Judaea and this reflects the general expectancy of the Jews that the messianic age was then imminent.
ellauri183.html on line 646: Fariseuksille tunnusomaista oli tiukka sitoutuminen Mooseksen lakiin ja vanhinten säädöksiin, joita oli noudatettava tiukasti. He eivät noudattaneet vain Mooseksen lakia, vaan myös suullista perimätietoa. Paljolti fariseusten vaikutuksesta syntyi nykyisen kaltainen lakikeskeinen juutalaisuus. Vanha juutalaisuus, joka oli rakentunut uhrausten, Jerusalemin temppelin ja vuotuisten yhteisten juhlien ympärille, koki lopullisen romahduksen roomalaisten tuhottua Jerusalemin temppelin vuonna 73. Saddukeusten aristokratia murtui, ja juutalaisuus siirtyi yhä vahvemmin koteihin ja synagogiin.
ellauri184.html on line 72: Bodily urges are fundamental to Mailer's approach to novels and short works. According to his obituary in The Independent, his "relentless machismo seemed out of place in a man who was actually quite small – though perhaps that was where the aggression originated." For Mailer, African-American men reflected a challenge to his own notions of masculinity. His pecker was not much bigger than those of Hemingway and Scott Fitzgerald, about the size of his pen knife. Like many men with a tiny penis he sought comfort with men and women equally. Throughout his work and personal communications, Nuchem repeatedly expresses interest in, includes episodes of or makes references to, bisexuality or homosexuality.
ellauri184.html on line 80: Mailer's fifth novel, Why Are We in Vietnam? was even more experimental in its prose than An American Dream. Published in 1967, the critical reception of WWVN was mostly positive with many critics, like John Aldridge in Harper's, calling the novel a masterpiece and comparing it to Joyce. Mailer's obscene language was criticized by critics such as Granville Hicks writing in the Saturday Review and the anonymous reviewer in Time. Eliot Fremont-Smith calls WWVN "the most original, courageous and provocative novel so far this year" that's likely to be "mistakenly reviled". Other critics, such as Denis Donoghue from the New York Review of Books praised Mailer for his verisimilitude "for the sensory event". Donoghue recalls Josephine Miles' study of the American Sublime, reasoning WWVN's voice and style as the drive behind Mailer's impact.
ellauri184.html on line 101: Vähän hirvittää että tämmönen ilmeinen ihmishirviö pukeutuu kiltin Jee-suxen naamariin. Tuleekohan siitä yhtään mitään, edes Oiva Ketosen mainizemaa pannukakkua?
ellauri184.html on line 106: Oiskoon ehkä niin et Nuchem ois niikö Jooseppi, Barbara Jean Maaria ja se infernaalisesti adoptoitu poika Jeshua? Näähän on kuin Jöns ja Tiina ja Tiinan poika. Hetkinen, en ollut oivaltanut että ilmoittava enkeli laittoi Maarian pieniin päin sillä käynnillä. No niin varmaankin. Vizi oli että Maaria oli Joosepilla ikäänkuin parkissa, kunnes se pääsisi ohi sakkolihaiästä, ja size menee hankkiutumaan paxuxi. Noloa. Jostain syystä Jooseppi ei pannut Maariaa sillä aikaa kun se oli paxuna. Vaikka ne oli siis jo mimmoisissa. Ihme mies.
ellauri184.html on line 108: Aika nihkeitä oli turistit Betlehemissä kun ei voineet luovuttaa yhtä huonetta ensisynnyttäjälle. "Maxoin tästä runsaasti." Jooseppina en olis niin mainostanut sukusiteitä Daavidin, siihen puolimamuun kusipäähän. Mitä ne sitäpaizi auttoivat poikapuolen asiaa.
ellauri184.html on line 118: The gospel mentions that Mary and Joseph took Jesus out of a labor-intensive hospital on a Sabbath to purify the infant from sickness before the L-d’s meeting, as well as to administer the final purification rituals over His redemption, according to G-d’s Torah .
ellauri184.html on line 126: Joseph died, and I mourned him. Aika kalseasti muotoiltu. Sit tapaamaan Johannes-serkkua. Vai oliko se pikkuserkku niinkuin Callen serkku Johannes, onnekkampi Pilven Veikko? Eikai Elisabeth täti ollut sentään Maryn sisko?
ellauri184.html on line 155: Jooseppi luuli ezynneistä selviää by working hard enough. Väärin! Se on juutalaisten harhaluuloja. Jeshua antaa ilmaisexi, ei tarvi tehdä ize mitään muuta kuin pyytää kuittia.
ellauri184.html on line 191: Naahumin mielestä Maaria oli vaatimaton mutta turhamainen. Olikohan se semmonen liimautuva narsisti? Ainaskin Zolan narsistinen pastori koitti liimautua Mariaan. Aika ilmeisexi käy kellä oli housut jalassa Joosefin perheessä. Taivaan kuningattarella tietysti!
ellauri184.html on line 205: Danielin kirjasta löytyy tällänen: And many of those who sleep in the dust of the earth shall awake, some to everlasting life, and some to shame and everlasting contempt. (Entäs me muut? Ei kuulu teille! Kyllä se vähän kuuluu!)
ellauri184.html on line 217: Ed posted this for all those ‘Jesus was a Jew’ types who swallow this nonsense without understanding the inherent fallacies and/or dangers associated with such statements.
ellauri184.html on line 224: Racially the area of the former Northern Kingdom of Israel had had, ever since the Assyrian conquest in the eighth century B.C., a more mixed population, within which more conservative Jewish areas (like Nazareth and Capernaum) stood in close proximity to largely pagan cities, of which in the first century the new Hellenistic centers of Tiberias and Sepphoris were the chief examples.
ellauri184.html on line 228: Politically Galilee had been under separate administration from Judea during almost all its history since the tenth century B.C. (apart from a period of “reunification” under the Maccabees), and in the time of Jesus it was under a (supposedly) native Herodian prince, while Judea and Samaria had since A.D. 6 been under the direct rule of a Roman prefect.
ellauri184.html on line 234: Linguistically Galileans spoke a distinctive form of Aramaic whose slovenly consonants (they dropped their aitches!) were the butt of Judean humor.
ellauri184.html on line 237: The result, he says, is that even an impeccably Jewish Galilean in first-century Jerusalem was not among his own people; he was as much a foreigner as an Irishman in London or a Kuopio person in Helsinki. His accent would immediately mark him out as “not one of us,” and all the communal prejudice of the supposedly superior culture of the capital city would stand against his claim to be heard even as a prophet, let alone as the “Messiah,” a title which, as everyone knew, belonged to Judea (cf. John 7:40-42 ).
ellauri184.html on line 248: According to the Hebrew Bible, the Tribe of Manasseh was one of the Tribes of Israel. It is one of the ten lost tribes. Together with the Tribe of Ephraim, Manasseh also formed the House of Joseph.
ellauri184.html on line 250: According to the biblical chronicle, the Tribe of Manasseh was a part of a loose confederation of Israelite tribes from after the conquest of the land by Joshua until the formation of the first Kingdom of Israel in c. 1050 BC. No central government existed, and in times of crisis the people were led by ad hoc leaders known as Judges (see Book of Judges). With the growth of the threat from Palestinian (sorry) Philistine incursions, the Israelite tribes decided to form a strong centralised monarchy to meet the challenge, and the Tribe of Manasseh joined the new kingdom with Saul as the first king. After the death of Saul, all the tribes other than Judah remained loyal to the House of Saul, but after the death of Ish-bosheth, Saul's son who succeeded him to the throne of Israel, the Tribe of Manasseh joined the other northern Israelite tribes in making Judah's king David the king of a re-united Kingdom of Israel. However, on the accession of David's grandson Rehoboam, in c. 930 BC the northern tribes split from the House of David and from Saul's tribe Benjamin to reform Israel as the Northern Kingdom. Manasseh was a member of the Northern Kingdom until the kingdom was conquered by Assyria in c. 723 BC and the population deported. From that time, the Tribe of Manasseh has been counted as one of the ten lost tribes of Israel.
ellauri184.html on line 257: The Bible records that following the completion of the conquest of Canaan by the Israelite tribes, Joshua allocated the land among the twelve tribes. According to biblical scholar Kenneth Kitchen, this conquest should be dated slightly after 1200 BCE. Some modern scholars argue that the conquest of Joshua, as described in the Book of Joshua, never occurred. “Besides the rejection of the Albrightian conquest model, the general consensus among OT scholars is that the Book of Joshua has no value in the historical reconstruction. They see the book as an ideological retrojection from a later period — either as early as the reign of Josiah or as late as the Hasmonean period.” "It behooves us to ask, in spite of the fact that the overwhelming consensus of modern scholarship is that Joshua is a pious fiction composed by the deuteronomistic school, how does and how has the Jewish community dealt with these foundational narratives, saturated as they are with acts of violence against others?" ”Recent decades, for example, have seen a remarkable reevaluation of evidence concerning the conquest of the land of Canaan by Joshua. As more sites have been excavated, there has been a growing consensus that the main story of Joshua, that of a speedy and complete conquest (e.g. Josh. 11.23: 'Thus Joshua conquered the whole country, just as the LORD had promised Moses') is contradicted by the archaeological record, though there are indications of some destruction at the appropriate time. No oliko sitten koko esinahkakasa satua? Ketä enää uskoa? Usko siirtää vuoria, eikö sitten esinahkakukkuloita?
ellauri184.html on line 259: On the journey from Nazareth to Bethlehem, today, Mary and Joseph would have to pass through Israeli checkpoints, occupied land, illegal settlements and separation wall.
ellauri184.html on line 316: (3) Therefore Jesus did not have a problem with homosexual practice.
ellauri184.html on line 320: There are six main arguments against the assumption that Jesus was endorsing homosexual relations in his encounter with the centurion at Capernaum. Individually, they are strong arguments. Collectively they work like a condom, make an airtight case against a pro-homosex reading. Here they are:
ellauri184.html on line 328: (4) The Jewish elderly in Luke 7 would not have supported a homosexual relationship.
ellauri184.html on line 332: (6) Historical Jesus did not support a pro-homosex reading.
ellauri184.html on line 334: Bob luopuu ennemmin vaikka kapun woomalaisuudesta kuin Jeshuan eheydestä. Bob on tosi homofoobinen. Sillä on vielä 12 argumenttia varalla kuin venäläisillä atomipommeja. osexCenturionStory.htm">Lähde
ellauri184.html on line 357: Second, the fact that it is a theological issue does not prevent it from being a moral one as well. The behavior is sin. “Do you not know that the unrighteous will not inherit the kingdom of God? Do not deceived. Neither formicators, nor idolaters, nor adulterers, nor homosexuals, nor sodomites, nor thieves, nor covetous, nor drunkards, nor revilers, nor extortioners will inherit the kingdom of God” (1 Cor. 6:9-10 ). The word translated “homosexuals” here strictly refers to catamites — the word has the connotation of soft. We would say swish. The other word sodomite refers to the “male” homosexual, the one playing the role of the male. All the ingenuity in the world cannot change what the Bible bluntly states here. As well, consider 1 Tim. 1:10 . “. . . for fornicators, for sodomites . . . and if there is any other thing that is contrary to sound doctrine.” The Old Testament speaks to this as well. See Deut. 23:17-18 , Job 36:14 , Lev. 18:22 . Those guilty of such things are living in a contemptible way, and the Scripture calls them dogs. Poor dogs.
ellauri184.html on line 361: Fourth, the problem is not just to be addressed through a Christian understanding, applied to private lives. Homosexuality is a public problem in the public square, and repentance will bring with it an understanding of the necessity of public reformation. When Josiah cleansed the land, he shut down the sodomite houses near or in the house of the Lord. “Then he tore down the ritual booths of the perverted persons that were in the house of the Lord . . .” (2 Kings 23:7 ; cf. 1 Kings 14:24 ,15:12 ,22:46 ). Unless it results in the bath houses closing, it will not have been a real reformation
ellauri184.html on line 376: Ulkokullatut epäilevät Jeshuaa saatanaxi. Kastematoserkku on pettynyt kun se ei paastoa. Äh, se on vaan kade. Jeshua lohduttaa et Johannes on vaimoista syntyneistä paras. Tarkoittaen ehkä että Maaria ei ollut vihitty paukahtaessaan paxuxi. (Vaikka olihan se sit jouluna.) Jeshua sanoo rumasti hätiin tulleille äiskylle ja velipuolille: ketäs tekin olette. Siitä on tullut joku guru. No veljet oli kateita ja äiti nöyristeli liikaa vanhimmille. Oli aika antaa niille kyytiä.
ellauri184.html on line 378: Naahumin mukaan Jeshuan batting average parantajana oli kaukana sadasta. Rantaloma olisi nyt paikallaan. Myrskyn seisotus oli kenties onnekas sääilmiö. You win some, lose some. Onnistumiset jäävät mieleen. Vastarannalla Jeshua ajaa pirulaiset ulos muukalaislegioonalaisesta. Kaikki kylän siat hukkuivat. Nojoo, ne oli muukalaisten sikoja. Ei ihme että muukalaiset käski Jeshuan porukoineen lähtee menemään. Eivät penteleet sentään uskaltaneet vaatia vahingonkorvauxia.
ellauri184.html on line 380: Seuraavassa seikkailussa menstruaatiohäiriöstä kärsinyt nainen varasti Jeshuan ukkosen, oikosulun takia Jairuxen tytär pääsi kuolemaan. Mut ei hätä ole tämän näköinen, JHWH toi varapatterin. Olihan tääkin temppu nähty ennenkin, Elisa niisti kerran henkiin poikavainajan. Yritän samaa. Onnistui! Elisa oli tosin maannut pojan. Jeshuan ei tarvinnut mennä niin pitkälle. Mutta varapatteritkin oli nyt aika tyhjänä.
ellauri184.html on line 391: Kastematoserkku suututti Herodeen hatusta vedetyllä säännöllä: ei saa naida velivainajansa leskeä. Mitä ihmettä, mixei muka.
ellauri184.html on line 478: Lesken ropo on prosentuaalisesti enemmän kuin äveriään kymmenys. Tästähän Clare Carlisle jo mainizi: absoluuttisen moraalin kannalta se on yhdentekevää. Eikai Jeesus ole utilitaristi? No on sillä siellä täällä tämmösiä vertailuja tyyliin "parempi pyy pivossa kuin 10 oxalla", jotka on tyypillisiä utiliteettilaskelmia. Arvodimensiot ovat vinossa. Isoäidillä on hintansa. Muutenhan ei saa lasketuxi pelin arvoa.
ellauri184.html on line 505: Eikös toi golden rule tule Moosexen 5. bestselleristä? Moosexen porukat kivitti kaverin joka pani ristiin tikkua pyhäpäivänä. Mooses kertoi että niin se herra isoherra käski sanoa.
ellauri184.html on line 516: In Classical and Hellenistic civilization, Ancient Greeks and Romans posed great value on the beauty of nature, physical integrity, aesthetics, harmonious bodies and nudity, including the foreskin (see also Ancient Greek art), and were opposed to all forms of genital mutilation, including circumcision—an opposition inherited by the canon and secular legal systems of the Christian West and East that lasted at least through to the Middle Ages, according to Frederick Hodges. Traditional branches of Judaism, Islam, Coptic Christianity, the Ethiopian Orthodox Church, and the Eritrean Orthodox Church still advocate male circumcision as a religious obligation.
ellauri184.html on line 530: Hadrian´s policy after the rebellion reflected an attempt to root out Judaism: he enacted a ban on circumcision, all Jews were forbidden to enter Jerusalem upon pain of death, and the city was renamed Aelia Capitolina, while Judea was renamed Syria Palaestina. Around 140, his successor Antoninus Pius (138-161 CE) exempted Jews from the decree against circumcision, allowing them to circumcise their sons, although they were forbidden to do the same on their slaves and proselytes. Jewish nationalists´ (Pharisees and Zealots) response to the decrees also took a more moderate form: circumcisions were secretly performed, even on dead Jews.
ellauri184.html on line 532: However, there were also many Jews, known as "Hellenizers", who viewed Hellenization and social integration of the Jewish people in the Greco-Roman world favourably, and pursued a completely different approach: accepting the Emperor´s decree and even making efforts to restore their foreskins to better assimilate into Hellenistic society. The latter approach was common during the reign of Antiochus, and again under Roman rule. The foreskin was restored by one of two methods, that were later revived in the late 20th century; both were described in detail by the Greek physician Aulus Cornelius Celsus in his comprehensive encyclopedic work De Medicina, written during the reign of Tiberius (14-37 CE). The surgical method involved freeing the skin covering the penis by dissection, and then pulling it forward over the glans; he also described a simpler surgical technique used on men whose prepuce is naturally insufficient to cover their glans. The second approach, known as "epispasm", was non-surgical: a restoration device which consisted of a special weight made of bronze, copper, or leather (sometimes called Pondus Judaeus, i. e. "Jewish burden"), was affixed to the penis, pulling its skin downward. Over time, a new foreskin was generated, or a short prepuce was lengthened, by means of tissue expansion. Martial also mentioned the instrument in Epigrammaton (Book 7:35).
ellauri184.html on line 534: The Apostle Paul referred to these practices in his letters, saying: "Was a man already circumcised when he was called? He should not become uncircumcised."[1Cor 7:18] But he also explicitly denounced the forcing of circumcision upon non-Jews, rejecting and condemning those Judaizers who stipulated the ritual to Gentile Christians, labelling such advocates as "false brothers"[Gal 2:4] (see below). In the mid-2nd century Rabbinical Jewish leaders, due to increasing cases of foreskin restorations in Roman Empire, introduced a radical method of circumcision, the periah, that left the glans totally uncovered and sew the remaining skin. The new method became immediately the only valid circumcision procedure, to ensure that a born Jew will remain circumcised and avoiding risk of restoring the foreskin. Operations became mostly irreversible.
ellauri184.html on line 557: Tää on Jee-suxen ovela vastaveto. Ai SIXkö se meni esittämään niin liioiteltuja mielipiteitä? Se meni ikäänkuin Moosexesta oikealta ohi ettei sitä syytettäisi lepsuilusta. Jos kädettää, sahaa käsi pois. Onhan tää jo ihan hullua. Jos asuu lasitalossa ei pitäs heitellä kiviä. Ize asiassa mua ihmetyttää se sääntö että se joka sanoo on ize, eli siis ettei saa syyttää muita jostakin johon ize syyllistyy. Mixi ei? Syyllistyyhän siltikin ne muutkin? Mix vaan synnitön sais heittää kiven? Epistä, Jeesus heittää koko ajan!
ellauri184.html on line 623: 2. Processes of marginalization and not the concrete breaking of laws – led to Jesus’s death. Not only was Jesus passively exposed to these processes of marginalization, but he partly contributed to them because he modelled himself as an outsider and distanced himself too little from the messianic expectations ascribed to him. This staged self-marginalization – partly done in performative fashion – was dangerous because the term “Messiah” was often charged with political content, as was exemplified by numerous rebel leaders who regarded themselves as the Messiah or were considered as such by their followers. Many of them were executed, including Jesus.
ellauri184.html on line 625: Extant historical sources provide a complicated hodgepodge of religious, political, mental, and socio- psychological issues that prove difficult to disentangle. Most of all, the religious issues cannot be separated from the political ones. I propose four hypotheses (not very original):
ellauri184.html on line 636: In other words, we can perceive Jesus as an outsider whose words and deeds were blasphemous according to Jewish law and seditious according to Roman law. I only briefly consider the well-known reproaches, and it goes without saying that the topics overlap.
ellauri184.html on line 644: The fact that Jesus had been preaching God’s word was irrelevant to Pilate. Sitähän ne liuhuparrat myötäänsä tekevät. The term “Messiah” which Jesus had been using, was more threatening to Pilate as it was laden with political connotations. The term presupposed that the “big king" (God) would make his reign prevail via a small king (Messiah), who had yet to appear. The only thing that remained unclear was exactly who this “small king" would be (a descendant of David’s?) and under what circumstances he would appear.
ellauri184.html on line 659: Mercy as a basic principle of premodern jurisdiction was always an arbitrary act that took place more or less by chance. If things went wrong, culprits could be released and innocent people could be condemned. By whose criteria, one may ask.
ellauri184.html on line 700: 3 Is not this the carpenter, the son of Mary, the brother of James, and Joses, and of Juda, and Simon? and are not his sisters here with us? And they were offended at him. (Mark 6:3 KJV)
ellauri184.html on line 706: Tai no, chryptittyjen mielestä sekin oli sarvetettu kuten Joseph: My view is that both Anna and Mary were made pregnant by the same angel. He is identified as the archangel Gabriel. Hiero sinne hässöy. Kiitti mut ei kiitti, me inhotaan pizzaa.
ellauri184.html on line 708: This first is Michael, the merciful and long-suffering: and the second, who is set over all the diseases and all the wounds of the children of men, is Raphael: and the third, who is set over all the powers, is Gabriel: and the fourth, who is set over the repentance unto hope of those who inherit eternal life, is named Phanuel.’
ellauri184.html on line 736: Mary was most certainly a widow at this point in her life and also an older woman. Though she had other sons, Jesus chose John to provide care for Mary after His death. Why? Because Jesus’ brothers did not become believers until after His resurrection (John 7:5). Further, Jesus’ brothers were not present at His crucifixion. They had other errands just then. Jesus was entrusting Mary to John, who was a believer and was present, rather than entrusting her to His brothers, who were not believers and who were not even interested enough to be present at his crucifixion.
ellauri184.html on line 738: As the eldest son in His family, Jesus had a cultural obligation to care for His mother, and He passed that obligation on to one of His closest friends. John would have certainly obeyed this command. Mary was most likely one of the women in the upper room and was present when the church was established in Jerusalem (Acts 1:12–14). She probably continued to stay with John in Jerusalem until her death. It is only later in John’s life that his writings and church history reveal John left Jerusalem and ministered in other areas. By then he had probably got rid of mamma Maria.
ellauri184.html on line 765: 1. When we think and describe God, is it proper to use glossary such as "happy", "content" etc that are supposed to describe human emotional states. Is it ok to make God this human? Angry jealous and vengeful are ok, of course, they´re used a lot in the Bible.
ellauri184.html on line 773: Jose Saramago is an atheist. This should be enough warning for everyone that desires to read the book. It is very explicit and so religion it’s exposed at its weakest and God as a character is revealed. I come from a Roman-Catholic background but I still wanted to read it, ever since the Gnostic gospel where Jesus childhood is revealed and he changes from a mischievous badly behaved kid to the Jesus from the new testament I wanted to see Saramago’s take on it. Saramago is such a master of words that he makes every bit of faith look totally illogical.
ellauri184.html on line 783: Jesus having sex with Mary Magdalene in the whorehouse without the blessing of marriage. The demon asking Jesus to use a sheep for sexual release. An angel posing as a beggar during the Annunciation scene. The same beggar-angel walking with Mary to Bethlehem provoking jealousy to the doubting Joseph. Three shepherds instead of 3 kings visiting the family in the Bethlehem. Joseph crucified and dying on the cross mistaken as a zealot. Jesus seeing God in the desert. Jesus riding on the boat with the God and the Devil. These are some of the shocking deviations from the story that Saramago imagined and incorporated to come up with an “irreverent, profound, skeptical, funny, heretical, deeply philosophical, provocative and compelling work.” (Source: Harold Robbin who says that this is his favorite work of Saramago. So far, I agree).
ellauri184.html on line 785: This is a bold fearless work and definitely not for the faint of heart. I am not surprised that when this was originally published in 1991, it created lots of controversies with the Catholic Church condemning Jose Saramago for harboring anti-religious vision and his own Portuguese government asking the European Literary Prize to remove this from its shortlist because of the book’s offensive content to religion. Despite this book’s existence, Saramago won the 1998 Nobel Prize for Literature.
ellauri185.html on line 66: According to Jewish tradition, the book was written by Samuel, with additions by the prophets Gad and Nathan, who together are three prophets who had appeared within 1 Chronicles during the account of David's reign. Modern scholarly thinking posits that the entire Deuteronomistic history was composed circa 630–540 BCE by combining a number of independent texts of various ages.
ellauri185.html on line 68: Mitäs tapahtui samaan aikaan toisaalla? Kreikassa 600-500-luvulla eKr Solon ym arkista puuhastelua. Sisämerten kolonisointia kilpaa Foinikian kaa. Millonkas se Iisebelin Tyros lytättiin? Jezebel esiintyy 800-luvulla, jälkeen Salomonin 970–931 BCE. Daavid osti tontin jolle Salomo rakensi ekan temppelin. Temppeli hävitettiin 589-587 Nebukadnesarin toimesta ja taparikolliset vietiin tällä kertaa Babylonin linnaan 597-539. Hizi kun olisi se seinätaulu jossa on raamatun tapahtumat aikajanalla. Millos se Moosexen konvoi palas Ebyktistä? Joidenkin Raamatun pohjalta tehtyjen laskujen mukaan israelilaiset palasivat Egyptistä noin 1300–1200 eaa. He joutuivat sotaan filistealaisia ja kanaanilaisia kanssa valloittaen Ain, Jerikon ja Hazorin. Arkeologien mukaan Jeriko ja Ai tuhoutuivat noin 1550 eaa. keskipronssikauden lopussa. Monien tutkijoiden mukaan Egyptissä kävi vain pieni joukko, ja israelilaiset olivat eräänlainen Kanaanin maan alakulttuuri, joka eli paimentolaisina maassa, jossa kaupunkilaiset palvoivat muun muassa israelilaisten uskovaisten epäjumalina pitämiä Baalia ja Astartea. Eräässä vaiheessa nämä paimentolaisheimot alkoivat vallata Israelia. Israelilaiset voittivat viimeiset kanaanilaiset noin 1140 eaa. David Rohlin kiistanalaisen revisioidun kronologian mukaan Jerikon ja Ain tuhoutuminen osuu samaan aikaan israelilaisten Egyptistä-paluun kanssa, ja Raamatun kertomus on mahdollinen kuvaus tapahtumista.
ellauri185.html on line 77: Tyre is mentioned in the Book of Isaiah as being forgotten for 70 years, after which "she" would return to her lucrative prostitution and the profit would go to "those who live in the presence of the LORD".
ellauri185.html on line 113: Shortly thereafter, Saul leads Israel to a victory over Nahash of Ammon. Despite his numerous military victories, Saul disobeys Yahweh's instruction to destroy Amalek: Saul spares the Amalekite ruler and the best portion of the Amalekite flocks to present them as sacrifices. Samuel rebukes Saul and tells him that God has now chosen another man to be king of Israel.
ellauri185.html on line 120: 
ellauri185.html on line 156: On 16 November 1491, in the Brasero de la Dehesa (lit: "brazier in the meadow") in Ávila, all of the accused were handed over to the secular authorities and burned at the stake. Nine people were executed - three Jews: Yusef Franco, Ça Franco, and Moses Abenamías; and six conversos: Alonso, Lope, García and Juan Franco, Juan de Ocaña and Benito García. As was customary, the sentences were read out at the auto-da-fé, and those of Yucef Franco and Benito García have been preserved.
ellauri185.html on line 305: 10.3.2022 klo 9.43 - Oma Profiili: Menee ihan puurosex.
ellauri185.html on line 359: Everyone ought to follow the principles whose being universal
ellauri185.html on line 361: principles whose being universal laws everyone could rationally
ellauri185.html on line 388: 34. Mixi meitä suositaan? Mixi meillä on täällä näin mukavaa, mixi alieneilla on niin paljon paskemmat planeetat että ne on tänne tuppaamassa koko ajan? Onko se osa jumalan suurta suunnitelmaa? Leibnizistä tää maailma oli paras koska ainoa. Fair enough. Carlo Rövelli, tuo pakana, ei hyväxy ajatusta että luonnonvakioiden säädöt olis suuren kellosepän kädestä. Universumi on yhtä vähän erityinen kuin keskimääräinen amerikkalainen, sanoo se. Mutta jos maailma olisi todennäköinen, eikö niitä pitäisi olla hirmu nippu, humauttaa Paul Davies. Jos jumala olisi todennäköinen, niitäkin pitäisi olla vastaavan suuri nippu, vastaavat pakanat. Kohta alkaa kellonpainot lentää.
ellauri185.html on line 390: Paul Charles William Davies AM (born 22 April 1946) is an English physicist, writer and broadcaster, a professor in Arizona State University and Director of BEYOND: Center for Fundamental Concepts in Science. He is affiliated with the Institute for Quantum Studies in Chapman University in California. He previously held academic appointments in the University of Cambridge, University College London, University of Newcastle upon Tyne, University of Adelaide and Macquarie University. His research interests are in the fields of cosmology, quantum field theory, and astrology. He proposed that a one-way trip to Mars could be a viable option for him. His colleagues agreed whole-heartedly.
ellauri185.html on line 432: 41. Mixi olemme epäloogisia? Puhukaa vain izestänne. Graham Lawless kannattaa National Rifle Associationia, sen on kaikki mitä noista väärennetyistä luvuista voi päätellä. 2000-luvulla ei enää yritetäkään prosenttilaskua. Suolapitoisuus ilmoitetaan grammoina hehtogrammassa. Steven Pinkerkin oli kauhistua, mutta huh, data olikin väärennettyä. No se on siihen tottunut. Ilmastonmuutoxen kieltäjät ovat kuuroja tieteellisille faktoille. NRA:n paukkina on kuurouttanut ne. Taloustilanteiden järkiperäiseen käsittelyyn on peliteoriaa ja niin edelleen. Ei siihen mitään marxismia tarvita. Ovatko epärationaaliset uskomuxet pääsemässä niskan päälle? Kyllä selvästi! Uskoon, toivoon ja rakkauteen liittyvän sanaston käyttö on kasvanut somessa räjähdysmäisesti, ja tietoon, laskelmointiin ja tunnekylmyyteen liittyvät on pahasti tappiolla. Samoin 1. ja 2. persoonan pronominien suhteessa kolmanteen. Siitä kiitän Sinuas Herra! Seurauxena on yliluonnollisia uskomuxia, valeuutisia ja salaliittoteorioita. Näemme sen mitä haluamme nähdä. Will to believe. Usko on luja luottamus siihen mitä ei näe. Absurdimpi parempi.
ellauri185.html on line 472: Uskonto on ja se tulee olemaan järjettömän apinan ja sen järjettömän toiminnan elinehto. Eikä mikä tahansa uskonto, vaan todellinen alkuperäinen väärentämätön ja vetistämätön kristinusko. Tolstoi luulee virheellisesti löytävänsä sen vuorisaarnasta, vaikka kaikki tietävät etteivät sen reportterit edes olleet paikalla. Kannattaisi mieluummin konsultoida Naahum Mailerin ja Jose Saramagon autobiografioita. Jeesus sentään tiettävästi oli läsnä, jos ylipäänsä kukaan.
ellauri185.html on line 495: Vielä enemmän kuin antimilitarismipykälät Kaalia jäytää sääntö 5 eli antipatriotismi. Mitä vittua tollainen yleinen veljeily nyt on? No kyllähän Jeesus jotain sellaista kai koitti sepustaa, mutta senhän huomaa juutalainenkin että se on täyttä tuubaa. Eikö tässä ole vuosituhansia jo listitty filistealaisia ihan Jahven käskystä, ja nyt pitäisi äkkiä ottaakin Abu Chakran CD ja opetella arabian aakkoset? Ei vitussa! Venäjänkin kirjaimet on kuin jotain torakoita. Onhan se nyt selvää että vanhan sopimuxen tappo- ja panopykälät koskee vaan omaa tiimiä ja omaisuutta, ei vapaata riistaa eikä muukalaisia.
ellauri185.html on line 724: Luther veti täyden ilon irti siitä, että saksan paavia merkitsevä sana paapa tulee lähelle ulostetta tarkoittavaa sanaa pupen. Paavin käskykirje sai reformaattorin vinoilemaan: ”Kyllä minä pelästyin. Luulin ukkosen jyrähtäneen, mutta se olikin paavin mahtipieru. Hirmuisen pöräytyksen väänsikin. Ihme ettei takapuoli revennyt”.
ellauri185.html on line 752: Helkkari noi jutkut on sit pahansuopia. Tääkin passover tarina on takuulla puhtaasti ilkeyxissään kexittyä. Mites ajoitus? Heitettiinkö ne kiusankappaleet niska peffa pihalle kun levanttiin iski pronssikauden lama noin 1200 BC? Ei ois ollut laitimmainen kerta. Saattoi ollakin, eri aikataulut heittää ainakin puolella tuhannella vuodella. Juutalaisia ei viety ebyktiin, vaan sinne myydyn Joosepin porukat lisääntyivät kuin lokustit. Faaraot hermostuivat.
ellauri185.html on line 781: In this scene from the biblical book of Exodus, Moses and Aaron (upper right) visit the pharaoh, who is mourning his son. The Egyptian ruler’s son had died from one of the plagues sent by God to secure the Israelites’ release from Egypt. The gloom of the painting reflects the father’s intense grief.
ellauri185.html on line 791: Killing of the firstborn was the best. In the 10th, and last plague, Moses tells the Pharaoh that all the firstborns in the land of Egypt would perish.
ellauri185.html on line 806: On May 24, 1943, the extermination camp at Auschwitz, Poland, receives a new doctor, 32-year-old Josef Mengele, a man who will earn the nickname “the Angel of Death.”
ellauri185.html on line 824: Inbreeding is the production of offspring from the mating or breeding of individuals or organisms that are closely related genetically. By analogy, the term is used in human reproduction, but more commonly refers to the genetic disorders and other consequences that may arise from expression of deleterious or recessive traits resulting from incestuous sexual relationships and consanguinity in lower animals. It is not nice to use such terms of humans.
ellauri185.html on line 826: Offspring of biologically related persons are subject to the possible effects of inbreeding, such as congenital birth defects. The chances of such disorders are increased when the biological parents are more closely related.
ellauri185.html on line 836: Despite all its disadvantages, inbreeding can also have a variety of advantages, such as ensuring a child produced from the mating contains, and will pass on, a higher percentage of its mother/father's genetics, reducing the recombination load, and allowing the expression of recessive advantageous phenotypes. Some species with a Haplodiploidy mating system depend on the ability to produce sons to mate with as a means of ensuring a mate can be found if no other male is available. It has been proposed that under circumstances when the advantages of inbreeding outweigh the disadvantages, preferential breeding within small groups could be promoted, potentially leading to speciation.
ellauri185.html on line 842: The House of Habsburg was known for its intermarriages; the Habsburg lip often cited as an ill-effect. The closely related houses of Habsburg, Bourbon, Braganza and Wittelsbach (Was?! das ist unser Haus! Ach nein!) also frequently engaged in first-cousin unions as well as the occasional double-cousin and uncle–niece marriages.
ellauri185.html on line 844: Genetic sexual attraction is a concept in which a strong sexual attraction may develop between close blood relatives who first meet as adults. There is no evidence for genetic sexual attraction being an actual phenomenon, and the hypothesis is regarded as pseudoscience.
ellauri185.html on line 846: Instead, certain body odours are connected to human sexual attraction. Humans can make use of body odour subconsciously to identify whether a potential mate will pass on favourable traits to their offspring. Body odour may provide significant cues about the genetic quality, health and reproductive success of a potential mate. Body odour affects sexual attraction in a number of ways including through human biology, the menstrual cycle and fluctuating asymmetry. The olfactory membrane plays a role in smelling and subconsciously assessing another human's pheromones. It also affects the sexual attraction of insects and mammals. The major histocompatibility complex genes are important for the immune system, and appear to play a role in sexual attraction via body odour. Studies have shown that body odor is strongly connected with attraction in heterosexual females. The women in one study ranked body odor as more important for attraction than “looks”. Humans may not simply depend on visual and verbal senses to be attracted to a possible partner/mate. That's hard science, no pseudo, mate!
ellauri188.html on line 46: Nti Jylhäniska on uushenkisyyteen perehtynyt hevoskuiskaaja. Hiän kysyy luupäältä haluaako se jotain hoitoa tai leikkausta, haluaako se että razastetaan. Nyt ymmärrän se sanoo: älä razasta minulla enää, se tuntuu pahalta. Älä sure, anna hevosen surra, sillä on iso pää. Oli aikakin jo kysyä muilta eläimiltä izeltään, eikä vaan apinalta aina.
ellauri188.html on line 102: At the 2017 census, 97.0% of the population whose age was 15 and older reported that they could speak French (up from 94.1% at the 2007 census). 92.6% lied that they could also read and write it (up from 90.2% at the 2007 census).
ellauri188.html on line 118: Is the January 18, 1924, issue of SCIENCE, page 64, Mr. P. J. Wester writes from Manila, urging an ex pedition to the Marquesas and other South Sea Islands, primarily for the purpose of making secure the continued existence of the breadfruit, secondarily, by a study of the varieties, to add further evidence relative to the migrations of these inhabitants of Polynesia.
ellauri188.html on line 130: It is perhaps appropriate to describe briefly, in this connection, the agricultural conditions in Typee Vai, the valley on Nukuhiva made famous by Melville's classie "Typee." It will be remembered by those who have read his narrative that he escaped from his ship. in Taiohae Bay in 1842 and was held a prisoner for many months by the eannibals of Typee. At that time he figured the inhabitants of the valley as repre sented by about 2,000 souls, with perhaps 2,000 more in the neighboring valley of Houmi. A period of 80 years has elapsed (not a long time historically) be tween his sojourn there and my visit in 1922. In November of that year I found 44 people in Typee, and 65 in Houmi, though from Pere Simeon Delmar, the charming and self-sacrificing priest at Taiohae, who is in close touch with all his people, I learned. that the death rate in Typee had been normal for several years and that one or two families there had many children. I was astonished at the appearance of Typee Valley; for, from reading "White Shadows" and from
ellauri188.html on line 147: Since writing the above I have received a letter from Dr. Linton in which he says: "... I certainly do not think that either the full-blooded Marquesans or the breadfruit are in immediate danger of extinction. The natives of Uapu and Uahuka are slightly on the increase and those of Fatuhiva are holding their own."
ellauri188.html on line 200: Viestiään elokuva toteuttaa myös käytännössä. Yhdysvalloissa animaatioelokuvan tekijöistä edelleen noin 75 prosenttia on miehiä, mutta Punaisessa niin käsikirjoittajat (Shi ja Julia Cho), tuottaja (Lindsey Collins) kuin ohjaajakin (Domee Shi) ovat naisia.
ellauri188.html on line 201: Siitä huolimatta arvostelut ovat olleet pääosin myönteisiä: Arvioita kokoavalla Rotten Tomatoes -sivustolla positiivisia arvioita on 95 prosenttia, ja muutenkin elokuvaa on suitsutettu juuri rohkean aihevalintansa ansiosta.
ellauri188.html on line 212: Vähintään Punainen todistaa, ettei animaatioelokuvan tarvitse kartella todellisuutta, ja että pörröinen eläinhahmo voi kertoa tärkeistä asioista kiertelemättä. Milloin tulee pojille izesaastutusta opastava kosedjur?
ellauri188.html on line 311: In the 1840s Britain and France considered sponsoring continued independence of the Republic of Texas and blocking U.S. moves to obtain California. Balance of power considerations made Britain want to keep the western territories out of U.S. hands to limit U.S. power; in the end, France opposed such intervention in order to limit British power, the same reason for which France had sold Louisiana to the U.S. and earlier supported the American Revolution. Thus the great majority of the territorial growth of the continental United States was accepted without question by Paris.
ellauri188.html on line 334: Viime huhtikuussa 2013 vuoti julkisuuteen tieto, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimi oli merkitty poliisin salaiseen rikosepäiltyjen rekisteriin. Siitä noussut kohu ja valtakunnansyyttäjänviraston aloittama esitutkinta ovat aiheuttaneet sen, etteivät poliisit tiedä, millaisia vihjetietoja epri-rekisteriin uskaltaa syöttää ja millaisia ei.
ellauri188.html on line 369: Samaan aikaan kun Trump ja Niinistö kehuivat Suomen luottamuksellisia suhteita Venäjään, toimittajat antoivat sellaisen tuiki virheellisen kuvan, että suomalaiset pelkäävät Venäjän hyökkäävän kohta Suomeen. Tästä kompastuksesta huolimatta Saulin ja Suomen juoksu jatkui voittoisasti maaliin, hyvänä kakkosena taas kuten jatkosodassa. Hopea ei ole häpeä.
ellauri188.html on line 420: Right before the play was to open, Lucas was mugged and beaten "on his way to the theater" for "dress rehearsal". He played the role of Judas with bloody bandages across his broken nose and black eyes. The audience thought the bandages were part of the play.
ellauri188.html on line 422: Following a series of half hearted operations to reset his nose, he began gathering larger roles in films like American Psycho, The Weight of Water, Session 9, The Dancer, and When Strangers Appear You Can Count on Me.
ellauri188.html on line 427: Lucas met freelance writer Jessica "Chichua" Ciencin Henriquez at a dog park in 2011. They became knotted six weeks later and got loose on March 17, 2012, in Central Park. Their pup, Noah Reb Maurer, was born in June 2012. In January 2014, Ciencin Henriquez filed for a divorce that became final in October 2014.
ellauri188.html on line 431: Lucasilla on rooli Arto Halosen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa elokuvassa The Guardian Angel – Suojelusenkeli, joka ilmestyy vuonna 2018. Paizi ei näy sen filmografiassa. Suomen elokuvateatterilevityksessä se sai 11 881 katsojaa. Siinä pahis hypnotisoija saa pokat pahantekoon selittämällä eze paha onkin jotain hyvää. Niin aina. Power of positive thinking.
ellauri189.html on line 61: Tämä Korpela on julkaissut useita monografioita, muun muassa Miesparin siunaaminen, viisi ortodoksista keskiaikaista rukousta (2011). Hän katsoo näiden siunausten olemassaolon perusteella, että vetoaminen ortodoksiseen perinteeseen kiellettäessä homoparien siunaaminen on perusteetonta, kyllä siihen on Moosexen ja Paavalin sana riittävä. Korpela kääntyi aikuisiällä ortodoksiksi ja on vihitty 1995 diakoniksi. (- Miten yhdestä professorista saa niin monta diakonia? - Ihmekö tuo! 5000 ihmistäkin ravittiin 5 leivällä ja 2 kalalla. Kumpi on kovempi käsi, 1995 diakonia vai homopari?)
ellauri189.html on line 77: "Maria" was hailed by the younger generation as one of the first authentic literary products of Polish romanticism (the adherents of the so-called Warsaw Classicism were, on the contrary, horrified by the dark plot and the author’s preference for “provincial” words and expressions). Malczewski was then already in poor health and, before a year had passed, in May 1826, he died – impoverished and disgraced because of his affair with a hysterical married woman (whom he was supposed to heal by means of mesmerism – after his death she returned to her husband).
ellauri189.html on line 79: In 1825 Antoni Malczewski published a long poem, Maria (Marya: A Tale of the Ukraine), which constitutes his only contribution to Polish poetry but occupies a permanent place there as a widely imitated example of the so-called Polish-Ukrainian poetic school. In the poem, Wacław, a young husband, goes to fight the Tatars and, after routing the raiders, hurries home to his wife, Maria. All he finds is a cold corpse. Yeah, great. Oh fuck. What's the use. The poem makes use of diversified rhythms and carefully chosen rhymes; and its Byronic hero, as well as its picture of Ukraine as a land of sombre charm, assured Malczewski both popularity and critical applause.
ellauri189.html on line 81: It is generally held to be most influenced by Lord Byron, whom Malczewski had met in Venice during his travels around western Europe, though it is considerably more gloomy and Gothic than Byron's work. Malczewski is sometimes considered part of the "Ukrainian school" in Polish poetry, though others consider his work to stand uniquely separate. Maria was also influential on later Polish poets, especially Adam Mickiewicz, and on writer Joseph Conrad, although he was not a romantic as such. Well, some of his stuff is pretty gooey, like Nostromo, the Panamanian guy.
ellauri189.html on line 114: It becomes clear that the apparent benevolence of the wojewoda was only a ruse to lure away the defenders from Maria’s home. During their absence his brigands, disguised as revellers (taking part in a kulig, a sort of carnival cortege of the szlachta moving about the countryside), had raided the house, carried Maria away and drowned her in a pond. Her dead body was found by the tenants and servants who had left it on the bed before they went in pursuit of the perpetrators of the crime. And so “Wacław loses in one moment everything on the world,/ Happiness, virtue, respect for his fellow-men and brothers” (“I tak Wacław od razu wszystko w świecie traci:/ Szczęście, cnotę, szacunek dla ludzi, swych braci”). It is suggested that in the “dark and dreary wood of human feelings” (“W tym
ellauri189.html on line 129: landscape. Communing with the monotonous plain that extends as far as the horizon, where it melts into the heaven, the author discovers that “mood” (Heidegger’s Gestimmtsein) is the fundamental human mode of being-in-the-world. The level plain and the hemisphere (earth and heaven) constitute a spatial totality that is self-enclosed: Being combines flatness with the curve of the hemisphere, the linear with the cyclical perspective (from an empirical point of view only half of its orbit is visible to man though he can of course turn around to see the rest of it):
ellauri189.html on line 206: Malczewski’s worldview (Weltanschauung) seems at first sight very much akin to Schopenhauer’s metaphysical pessimism (the fact that the German philosopher’s main treatise Die Welt als Wille und Vorstellung was almost neglected by his contemporaries, should not close our eyes to the fact that the first part of it was written immediately after the Napoleonic wars; it belongs to the same époque as Maria).
ellauri189.html on line 273: Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole saanut Mikko Korhosen päätä kääntymään: hän ei olisi vieläkään valmis tarttumaan aseisiin puolustaakseen isänmaataan.
ellauri189.html on line 322: Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että aika harva nainen on aloittanut sotia. Vain ne jotka on päässeet keon huipulle, eikä niitä ole monta. Olet niin oikeassa siitä, etteivät naiset aloita sotia. Menneisyydenkin soturikuningattaret, kuten Zenobia ja Boudicca vain puolustivat omaa maataan, toisin kuin miekkoset, he eivät hyökänneet mihinkään. Sotilaita vaan lähettivät.
ellauri189.html on line 436: On the basis of these apprehensions it seems that this project would do little to help rectify the problem and might even add to it. An alternative way to save the Dead Sea would be to rehabilitate the Jordan River. As it stands today, only 50 mcm of water from the Jordan River reaches the Dead Sea as opposed to 1.3 billion cubic meters in 1950.
ellauri189.html on line 465: MLM on pyramidihuijaus 21. vuosisadan kielellä. Plus ca change, plus c'est la meme chose. Esinahkakukkulat ei muutu mixikään. Juutalaiset harrasti pyramidihuijausta jo Egyptissä. Pintselsabad, sutihännät, oli Edgar Walterin virolainen kuvakirja rohutirtsin lisäxi. Siansaparot, karvakärsät, terveisiä luvatusta maasta. Kuolleen meren suolaa naamaan ja mutaa tukkaan, valmistuskustannuxet olemattomat. Levitystä hoitelevat hölmöt toimii maxumiehinä.
ellauri189.html on line 482: Rank advancement bonuses: To qualify for these bonuses, you have to close your pay week having achieved the requirements of the rank above you. When you attain the star agent rank, you become eligible for one-time rank advancement bonuses. The higher your rank, the higher the bonus.
ellauri189.html on line 528: There is no income disclosure statement that those interested in the company can look up to determine the earnings of Seacret agents. So much for transparency. When the law approaches, the guys make themselves transparent.
ellauri189.html on line 532: Seacret is a genuine MLM company that sells products that are of acceptable quality, but there is not much money to be made working as a Seacret agent. This is because the MLM business model of the company allows only those that have attained the highest ranks of the company to make significant earnings while the rest of the members struggle to recruit new members and meet the strict requirements with little rewards. As a result, I would ask you to think long and hard before joining the company. I hope this review has been helpful. Best of luck!
ellauri189.html on line 540: I was where you are. I did a lot of research and found that MLM and Ponzi schemes are too closely related. Don’t take my word for it. Look into it. There are absolutely legitimate MLM companies and Cutco might be one of them. But is that the answer?
ellauri189.html on line 751: Not eating sea-creatures such as lobsters, shrimps, and crabs, and animals like camels and horses, and meat with cheese. These are, in fact, not Kosher (cannot be eaten) according to the Torah given to the people of Israel by God through Moses.
ellauri189.html on line 775: If we add those traditions to what we said above, we can be confident that our conclusion is correct.
ellauri189.html on line 779: Here it is said that almost half of Indian Afridi Pathans are very close genetically to Jews. I heard from some Pashtuns that Pathans are actually Pashtuns that mixed with other nations, so I was set to try to do a DNA test myself on friends of mine who are pure-blood Pashtuns. I already got an offer from a commercial company, when I suddenly remembered something I read not long ago – a Wikipedia article about Jewish genetics. They didn´t prove a thing, so I spend the rest of this section by hand-waving them away.
ellauri189.html on line 789: Anyway, we should say that not only this evidence is not strong enough; it is actually not evidence at all. Jews in Europe spoke 3 languages – Hebrew, the language of their country (French in France, German in Germany etc) and Yidish. Yidish has only a few Semetic elements and is closer to German, and was used for daily communication between Jews in Europe. Jews in Spain and Portugal also spoke 3 languages – Hebrew, Spanish and Ladino. Ladino was the Yidish of the Jews in Spain and Portugal. In Arabic countries, again, the Jews spoke 3 languages – Hebrew, Arabic and Judeo-Arabic. The later was the Yidish of Jews in Arabic countries.
ellauri189.html on line 797: People who kept the religion of Moses and Israel (what is called now Judaism) all along. They are Bene Israel because non-Israelis who married them, accepted the religion too, and Moses taught Bene Israel that if someone accepts that religion and goes through a certain process (called Giyur in Hebrew), he becomes an Israeli himself (Moses’ own wife, Sipora, was actually a convert).
ellauri189.html on line 799: People who are descendents of Bene Israel who didn’t keep the religion of Moses and Israel, but didn’t mix with other people.
ellauri189.html on line 801: The faces of all the people who claim they are Bene Israel prove they mixed, and they generally do not deny that they mixed. Jews mixed too, but they kept Judaism, so they fall in to the first category (Jews who married non-Jews were thrown out of the Jewish community and were considered dead to them. This is still true for today’s religious Jews, and until not long ago, all Jews were religious). On the other hand, those other people who both mixed and did not keep Judaism, although they are descendants of Bene Israel to some extent, they are not Bene Israel themselves, as they do not fall into either category.
ellauri189.html on line 807: That said, I think it is more likely that they didn’t mix than that they did. One reason is because the current situation is that most Pashtuns are not mixing. Another reason is that I can’t find a good reason why at some generation A they’d stop mixing after they mixed before that. And finally, we know from Moses (Deuteronomy 30), from Yehezkel (37), from Yirmiya (31), Yishaaya (51, 27), and from many other prophecies that the Bene Israel are out there (those who were exiled by the damn Assyrian). Because we know they don’t keep Judaism, the only possibility for them to exist as Israelis is by not mixing, and there is one, and only one, nation that fits those conditions, and it is the Pashtuns.
ellauri189.html on line 809: I should note that if some of the Pashtun tribes are descendants of Bene Israel and others aren’t, and the Pashtuns mixed within themselves, that would exclude Pashtuns from category 2. Yet, as far as I know, mixing even between tribes is rare (or at least was rare until recently). So I guess that if you are a Pashtun and the elders of your tribe say you are Bene Israel and that your tribe’s ancestors didn’t mix with tribes that aren’t Bene Israel, then you are Israeli. Otherwise, there might be some doubts in case some tribes (those that don’t have this tradition) weren’t original Pashtuns but adopted the Pashtuns’ culture at some point in history.
ellauri189.html on line 815: First, being Israelis is a source of pride. It means you are the children of Prophet Yaakov. It means you were the first to believe in the one and only God, more that 1500 years before the Arabs. Your ancestors prayed to the one and only God while the Arabs were complete pagans, bowing to all sorts of idols who don’t have power over anything. It is also very likely that other prophets are your forefathers. For example, it is very likely you are descendants of Prophet Moses himself if you are Lewani. Your great great… great grandfather might have been Moses’ best student – prophet Yehoshua if you are Afridi, etc. Your ancestors saw with their eyes what God did to Egypt – stuff that no other nation but the Egyptians themselves have witnessed. They heard God talking to them on Mount Sinai, etc.
ellauri189.html on line 823: There are also secular Jews, who don´t keep the Tora and whose culture is not Jewish, but mostly American, and some are really deep in the disgusting western pop-culture. The majority of the secular Jews who live in the holy land are not mixing with other people, so even though they don´t keep the Jewish religion, they are Jewish. On the other hand, there are the secular Jews who live abroad, mainly in the US - most of them, unfortunately, are mixing with other nations. While some of them are now Jews, if they continue like this, in 1-2 generations, none of them would be considered Jewish, and real Jews wouldn´t be able to marry them any more.
ellauri189.html on line 846: The writer earns his living as a software developer, and spends his free time trying hard to bring the people of Israel closer to God and to each other. He has huge love and respect for the Pashtun nation and he is 100% sure that Pashtuns are his brothers, Bene Israel, the children of prophets Avraham, Yishak and Yaakov.
ellauri190.html on line 78: Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista. Juutalaisuudesta tuli kasaarien valtakunnan yläluokan uskonto 700- ja 800-lukujen vaihteessa. Kasaarien valtakunnan on sanottu olleen Euraasian läntisten aroseutujen voimakkain valtio ennen Tšingis-kaanin aikaa.
ellauri190.html on line 111: Bysantin keisari Konstantinos VII mukaan osa petsenegeistä nimitti itseään nimellä kangareiksi (kreik. Κάγγαρ). 800-luvun lopun osa heistä nimitti itseään nimellä "patsynak" (petseneg) joutui siirtymään Euraasian aroseuduilta ilmaston muuttumisen (kuivuuden) sekä naapurikansojen (kimakkien ja oguzien) painostuksen vuoksi siirtymään Volgan varteen, jossa jo olivat unkarilaiset. Vuonna 860 petsenegit lähtivät vaeltamaan länttä kohti, nykyisen Ukrainan alueelle, samalla pakottaen siellä aiemmin asuneet unkarilaiset siirtymään Karpaattien yli Tonavan altaan puolelle. Unkarilaisten aikana maan nimi oli "Levedia". Petsenegit antoivat sille nimeksi Padzinakia (kreik. Πατζινακία). Noin vuonna 882 petsenegit saapuivat Krimille. Siitä alkoivat petsenegien kiistat Kiovan ruhtinas Askoldin kanssa noin vuonna 875, mikä on kirjattu vanhimpiin kronikoihin ja minkä myös historioitsijat ovat vahvistaneet ruhtinas Igorin kanssa (915, 920). Kasaarien kaanikunnan tuhoutumisen jälkeen (vuonna 965) Volgasta länteen olevien arojen herruus siirtyi petsenegeille. Petsenegisen hallussa oli tuolloin alue, jonka rajanaapureina olivat: Kiovan Venäjä, Unkari, ensimmäinen Bulgarian valtakunta, Alaanit, Mordva sekä Länsi-Kazakstania asuttaneet oguzit.
ellauri190.html on line 224: The Zaporozhians gained a reputation for their raids against the Ottoman Empire and its vassals, although they also sometimes plundered other neighbors. Their actions increased tension along the southern border of the Polish–Lithuanian Commonwealth. Low-level warfare (aka cold war) took place in those territories for most of the period of the Commonwealth (1569–1795).
ellauri190.html on line 228: After World War II, the Soviet Union disbanded the Cossack units in the Soviet Army, and many of the Cossack traditions were suppressed during the years of rule under Joseph Stalin and his successors. During the Perestroika era in the Soviet Union in the late 1980s, descendants of Cossacks moved to revive their national traditions. In 1988, the Soviet Union passed a law allowing the re-establishment of former Cossack hosts and the formation of new ones. During the 1990s, many regional authorities agreed to hand over some local administrative and policing duties to their Cossack hosts.
ellauri190.html on line 245: On Easter Sunday of the year 1168, a savage warlord from the Volga region, called Andrei (cynically nicknamed Bogolubsky, i.e. “God-lover”) and his horde of Finno-Ugric tribesmen (damn those Finns!) sacked and burned Kyiv to the ground. Most Kyivites were massacred. The barbarians robbed churches, even ripping off slices of gold from their domes (something that Genghiside Mongolians later never did, they were gentlemen). They stole, among others, one most precious and revered icon of the Most Holy Mother of God from a church in the Berestovo village just south of Kyiv, taking it to their land and pretending, for centuries to follow, that it was theirs. This icon to this day is known as Матерь Божья Владимирская, “the Mother of God of Vladimir-on-Klyazyma,” as if it was painted in that savage place. The 1168 massacre marked the beginning of the “brotherly” relationship between the Ukrainian people and what is now known as “Russians” (русские, not to be confused with Rusyns-Rusychi-Ukrainians). Kyiv was hit so hard that it did not fully recover for the next ~200 years. When the Mongols under Khan Batu came in 1240, Kyiv was still not fully repopulated or rebuilt, and fell a relatively easy prey to the Asian conquerors.
ellauri190.html on line 257: In a traditional account the horses transporting the icon had stopped near Vladimir and refused to go further. Accordingly, many people of Rus interpreted this as a sign that the Theotokos wanted the icon to stay there. The place was named Bogolyubovo, or "the one loved by God". Andrey placed it in his Bogolyubovo residence and built the Assumption Cathedral to legitimize his claim that Vladimir had replaced Kiev as the principal city of Rus. However, its presence did not prevent the sack and burning of the city of Vladimir by the Mongols in 1238, when the icon was damaged in the fire. You win some, you lose some.
ellauri190.html on line 263: In any case, Ukraine (unlike Muscovy) remained in Europe. In the 15th century, the Great Duke of Lithuania, Yahailo, married a Polish queen Yadviga. Thus, the Great Duchy of Lithuania (which included Ukraine) and the Kingdom of Poland became one state. In the 16th century, it became known as Rzeczpospolita, from Latin Res Publica – literally, “the common affair,” or Republic. (Kozaks, inveterate democrats, did not like it.) It was a monarchy, but the monarchs were elected by a parliament, called Sejm. The country maintained close ties with Western Europe, and, unlike wimpy Muscovy, was completely independent of the Mongol autocracies like the Golden Horde.
ellauri190.html on line 267: In the 15th-16th centuries, most of what is now Ukraine belonged to the Polish-Lithuanian commonwealth (“The Republic”), but the life of the people depended to a very large extent on their local feudal lords, the Knyazi (“Princes”). Most of these lords were related to the house of Gedimin, spoke a language close to modern Belarusian and Ukrainian, and were Eastern Orthodox Christians. Yet, beginning from ~1569 (the year of the so-called Lublin Unia), these princes also swore allegiance to the Polish king, and were his vassals and courtiers. They corresponded in Latin, Polish, or their native “Old Ukrainian / Old Belarusian” Slavic language. Among them, perhaps the mightiest ruler was Prince Konstayntyn Vasyl Ostrozky. He was nicknamed “the un-crowned King of Rus,” and was, actually, offered the Polish crown several times, but refused because the kings of Poland were, traditionally, Catholics – and Prince Ostrozky wanted to remain Orthodox. He is famous for printing the first Gospels in his native language, and founding the Academy of Ostroh, a university that functions to this day.
ellauri190.html on line 269: In 1596, the so-called Union of Brest (Brestin jyräys) was signed, officially starting the Eastern Rite Catholic Church in Ukraine (a.k.a. the Greek Catholic Church). It was meant to reconcile the Orthodox Ukrainians with Rome, which was, of course, a step in the direction of more peace and prosperity. Unfortunately, at the beginning of the next, 17th, century, the secular powers began to close the traditional Orthodox parishes by force, which, of course, caused huge tensions and sparks of violence.
ellauri190.html on line 271: Also, during the 16th century, many thousands of random men, mostly young, robust, and adventure-seeking guys from all over Ukraine (compare today's immigrants), traveled to the lower Dnipro river, where the enormous rapids prevented the movement of battleships up from the Black Sea, and decided to call themselves, say, Kozaks. These Kozaks warriors wanted to defend the Orthodox Christian Ukrainian lands from the attacks of the Ottoman Turks. They founded their own city and fortress, called Sich, on the island of Khortytsya in the middle of the Dnipro river. There, they gathered in summertime, trained, and raided the steppes, fighting the Turkish and the Tatar troops from the Crimea. They also built ships and made sea raids on Istanbul and on Crimean seaports, freeing Christian captives whom the Turks and the Tatars enslaved. In winter, the Kozaks dispersed and lived close to the Dnipro banks as independent owners of their hamlets. At the beginning of the 17th century, the Kozaks became a formidable military force and a kind of a self-governing state with their own elected leaders and laws.
ellauri190.html on line 277: By 1659, the two outstanding sons of Ukraine, a Kozak general Ivan Vyhovsky and an eccentric scholar-nobleman Yuriy Nemyrych conceived what became known as the Union of Hadyach. It was a unique document, which, essentially, argued in favor of the Polish-Lithuanian Commonwealth transforming into the commonwealth of Poland, Lithuania, and Ukraine. Vyhovsky and Nemyrych proposed to establish a Great Principality of Ukraine on par with the Kingdom of Poland and the Great Duchy of Lithuania. And it was a unique historical moment, because in July 1659 the Ukrainian troops won a huge battle against the Muscovite army near the city of Konotop, totally crushing the Muscovites and proving that Ukraine did not need the “friendship” of the tyrannic Tzars. (See the analogy?) If the Hadyach Union had been approved by the Sejm of the Republic, Ukraine would perhaps have become a more European country and would progressively move toward full Western style independence. Again, tragically, it did not happen. Nemyrych was killed at a duel, and Vyhovsky forced to resign by populists who hated him because of his aristocratic blood and his alleged (rather than actual) love of things Polish. Without these two luminaries, the Sejm did not even bother to convene for discussions on the Hadyach Union, making it into a useless piece of paper. It was later “adopted,” but in such a distorted version that it excluded its main point, the creation of the Ukrainian state. Sellasta se on. Ukrainan, Puolan ja Baltian historia osoittaa, miten vaikeaa on merkata reviiriä jollei sitä ole valmiixi maastoon merkitty.
ellauri190.html on line 281: The Cossack structure arose, in part, in response to the struggle against Tatar raids. Socio-economic developments in the Polish-Lithuanian Commonwealth were another important factor in the growth of the Ukrainian Cossacks. During the 16th century, serfdom was imposed because of the favorable conditions for grain sales in Western Europe. This subsequently decreased the locals' land allotments and freedom of movement. In addition, the Polish-Lithuanian Commonwealth government attempted to impose Catholicism, and to Polonize the local Ukrainian population. The basic form of resistance and opposition by the locals and burghers was flight and settlement in the sparsely populated steppe.
ellauri190.html on line 283: But the nobility obtained legal ownership of vast expanses of land on the Dnipro from the Polish kings, and then attempted to impose feudal dependency on the local population. Landowners utilized the locals in war, by raising the Cossack registry in times of hostility, and then radically decreasing it and forcing the Cossacks back into serfdom in times of peace. This institutionalized method of control bred discontent among the Cossacks. By the end of the 16th century, they began to revolt, in the uprisings of Kryshtof Kosynsky (1591–1593), Severyn Nalyvaiko (1594–1596), Hryhorii Loboda (1596), Marko Zhmailo (1625), Taras Fedorovych (1630), Ivan Sulyma (1635), Pavlo Pavliuk and Dmytro Hunia (1637), and Yakiv Ostrianyn and Karpo Skydan (1638). All were brutally suppressed and ended by the Polish government.
ellauri190.html on line 285: After Ottoman-Polish and Polish-Muscovite warfare ceased, the official Cossack register was again decreased. The registered Cossacks (reiestrovi kozaky) were isolated from those who were excluded from the register, and from the Zaporizhian Host. (Compare legal and paperless immigrants of today.) This, together with intensified socioeconomic and national-religious oppression of the other classes in Ukrainian society, led to a number of Cossack uprisings in the 1630s. These eventually culminated in the Khmelnytsky Uprising, led by the hetman of the Zaporizhian Sich, Bohdan Khmelnytsky.
ellauri190.html on line 307: The region was part of the Russian Empire until its collapse following the Russian February Revolution in early March 1917, after which it became part of the short-lived Russian Republic. In 1918, it was largely included in the Ukrainian State and in the Ukrainian Soviet Republic at the same time. In 1918–1920, it was, to varying extents, under the control of the anti-Bolshevik White movement governments of South Russia whose defeat signified the Soviet control over the territory, which became part of the Ukrainian Soviet Socialist Republic, within the Soviet Union from 1922.
ellauri190.html on line 344: Thutmose III, Napoleon of Egypt
ellauri190.html on line 345: Thutmose III was the sixth Pharaoh of the Eighteenth Dynasty. During the first twenty-two years of Thutmose's reign he was co-regent with his aunt, Hatshepsut, who was named the pharaoh. While she is shown first on surviving monuments, both...
ellauri190.html on line 393: Gaius Julius Caesar is remembered as one of history's greatest generals and a key ruler of the Roman empire. As a young man he rose through the administrative ranks of the Roman republic, accumulating power until he was elected consul in 59...
ellauri190.html on line 403: Aurelian was the 44th Emperor of the Roman Empire from 270 to 275. Born in humble circumstances, he rose through the military ranks to become emperor. During his reign, he defeated the Alamanni after a devastating war. He also defeated the...
ellauri190.html on line 560: Toyotomi Hideyoshi was a daimyo who rose to become the second unifier of japan, after Oda Nobunaga. Hideyoshi was a very powerful emperor who exercised control over nearly all of mainland Japan through shrewd military tactics. He is known f...
ellauri190.html on line 565: Napoleon Bonaparte was a French military and political leader who rose to prominence during the latter stages of the French Revolution and its associated wars in Europe. As Napoleon I, he was Emperor of the French from 1804 to 1814 and a...
ellauri191.html on line 642: "for the strict artistry with which he has carried on the classical Russian traditions in prose writing"
ellauri191.html on line 1100: oseup.jpg" class="image"> oseup.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Sartre_closeup.jpg/75px-Sartre_closeup.jpg" decoding="async" width="75" height="97" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Sartre_closeup.jpg/113px-Sartre_closeup.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Sartre_closeup.jpg/150px-Sartre_closeup.jpg 2x" data-file-width="299" data-file-height="388" />
ellauri191.html on line 1137: osef_Agnon" title="Samuel Josef Agnon">Samuel Josef Agnon
ellauri191.html on line 1417: "who with uncompromising clear-sightedness voices wo/man's exposed condition in a world of severe conflicts"
ellauri191.html on line 1451: "for his novels and short stories, in which the fantastic and the realistic are combined in a richly composed world of imagination, reflecting a continent's life and conflicts"
ellauri191.html on line 1525: oseph_Brodsky_1988.jpg" class="image"> oseph Brodsky 1988.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1c/Joseph_Brodsky_1988.jpg/75px-Joseph_Brodsky_1988.jpg" decoding="async" width="75" height="105" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1c/Joseph_Brodsky_1988.jpg/113px-Joseph_Brodsky_1988.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1c/Joseph_Brodsky_1988.jpg/150px-Joseph_Brodsky_1988.jpg 2x" data-file-width="2445" data-file-height="3427" />
ellauri191.html on line 1527: oseph_Brodsky" title="Joseph Brodsky">Joseph Brodsky
ellauri191.html on line 1568: "for a rich and intensive prose, which with restrained compassion forms a challenging vision of man's vulnerability"
ellauri191.html on line 1730: "whose frolicsome black fables portray the forgotten face of history"
ellauri191.html on line 1830: "who in his plays uncovers the precipice under everyday prattle and forces entry into oppression's closed rooms"
ellauri191.html on line 1894: "who, with the concentration of poetry and the frankness of prose, depicts the landscape of the dispossessed"
ellauri191.html on line 2141: In the Wall Street Journal, Joseph Epstein wrote, "You might not know it, but you and I are members of a club whose fellow members include Leo Tolstoy, Henry James, Anton Chekhov, Mark Twain, Henrik Ibsen, Marcel Proust, James Joyce, Jorge Luis Borges and Vladimir Nabokov. [And, we might add: Virginia Woolf, Joseph Conrad, Anna Akhmatova, Ella Fitzgerald, and Eudora Welty.] The club is the Non-Winners of the Nobel Prize in Literature. All these authentically great writers, still alive when the prize, initiated in 1901, was being awarded, didn't win it."
ellauri191.html on line 2142: The prize has "become widely seen as a political one – a peace prize in literary disguise", whose judges are prejudiced against authors with political tastes different from theirs.
ellauri192.html on line 40: Nikolai Trubetskoi oli kai Valentin Kiparskyn opettaja tshekeissä? Valentin luuli mua tytöxi Esa Itkosen väittäjäisissä kun mulla oli pitkä tukka. Aika noloa! (Taisit jo mainita albumissa 2.) Mutta tässä albumissa palaan omiin tieteellisiin juuriini, joita en ole paljon ajatellut viimeisen 2-3 vuoden aikana. Tänään kun käveltiin keisarillisen Alexanterin yliopiston ohize, ihan ihmettelin kuinka vähän koko paikka mulle enää merkizee.
ellauri192.html on line 45: Prince Nikolai Sergeyevich Trubetzkoy (Russian: Никола́й Серге́евич Трубецко́й, IPA: [trʊbʲɪtsˈkoj]; 16 April 1890 – 25 June 1938) was a Russian linguist and historian whose teachings formed a nucleus of the Prague School of structural linguistics. He is widely considered to be the founder of morphophonology. He was also associated with the Russian Eurasianists.
ellauri192.html on line 57: Opiskellessaan Helsingin yliopistossa Kiparsky perehtyi laajasti kielitieteeseen. Hän opiskeli ensin germaanisia ja romaanisia kieliä, mutta päätyi lopulta slavistiksi muun muassa valovoimaisen neron, professori Jooseppi Julius Mikkolan ansiosta. Kiparskyn kandidaatintutkinnon (1929) pääaine oli vielä germanistiikka, muina aineina olivat slaavilainen filologia, sanskrit ja latina. Tämän jälkeen Kiparsky teki kaksi opintomatkaa Tšekkoslovakiaan, missä hän tutustui tuolloin uuteen tutkimussuuntaan, ns. Prahan koulukunnan kehittämään fonologiaan. Huomaa lamavuoden 1929 markedness! Pirkko Hiekkala meni silloin kansakouluun Töölössä ja Carl-Erik valmistavaan kouluun Ratakadulla, ja ampui Olli Lokin kanssa lattialla tinasotilaita pikku tykillä.
ellauri192.html on line 195: Les brillantes couleurs, ces mensonges des choses, hohtoväreihin, turhiin leikkikaluihin,
ellauri192.html on line 196: Vous pouvez, au-devant des drapeaux et des roses, te voitte verhojen ja ruusujen ym edessä,
ellauri192.html on line 228: Du tonnerre éloigné qui roule dans la nue, kaukaisesta ukkosesta jossain yläpilvessä,
ellauri192.html on line 257: Jaroslav Seifert was born in Zizkov, a suburb of Prague, Czechoslovakia (now the Czech Republic). Seifert was one of the pioneers of modernist poetry and literature in his native country. He also worked as a journalist and translator. The period after the World War II was a disappointment for Seifert, who had been hoping for a brighter and freer future. Instead the Communist government imposed a repressive policy in which poets were expected to write political propaganda. Seifert became involved in attempts at reforms with the increased freedom implemented in his native country, such as the Prague Spring of 1968 and the Charta 77 movement.
ellauri192.html on line 265: The very first selection was ominous. Both the name and the verse of Sully Prudhomme seem to herald those grounds of unctuous competence, of the official middle ground, so frequently adopted by the Nobel judges. But Prudhomme is by no means the pits. Take Bob Dylan for instance.
ellauri192.html on line 267: Even the specialist in modern literary history will be hard put to recall, let alone have any serious awareness of, such luminaries as Rudolf Eucken, a philosopher crowned in 1908; as the Danish novelist Henrik Pontoppidan (1917); or as Grazia Deledda, the Sardinian novelist who, in 1926, became one of the very few women to be chosen. And look how bad she was! Even where the recipients are illustrious, their work has repeatedly fallen outside normal definitions of literature. Eucken, Bergson, Bertrand Russell are philosophers. Theodor Mommsen, honored in 1902, was a great historian and epigrapher of ancient Rome, but hardly one whose prose has made the German language live. Churchill (1953) . . . was Churchill. He had a toilet in his gum shoe, with letter W.C written on it and paper in the tip.
ellauri192.html on line 269: Taking into sympathetic account the widest margin of human error, is it possible to take seriously an institution and procedure that passes over the majority of the greatest novelists and renewers of prose in the modern age? James Joyce, Marcel Proust, Franz Kafka (whose presence towers over our sensual literature and of the meaning of a bug, quite a feat for a little man who one should not expect to tower over anything much), Thomas Hardy, Joseph Conrad, Henry James, Andre Malraux, Hermann Broch, Robert Musil, D. H. Lawrence, either escaped the notice of or were, on nomination, rejected by the Nobel committee. Can one defend a jury which prefers the art of Pearl Buck (1938) to that of, say, Virginia Woolf? Paul Claudel, a picee of shit whose dramas we can set fairly beside those of Aeschylus and of Shakespeare just to scare people, never received the accolade. Paul Heyse was chosen, not Bertolt Brecht. Galsworthy is a Nobel, not Carlo Emilio Gadda, one of the most original and inventive writers of fiction in this century. Who the fuck is he? Composer of In-a-Gadda-da-Vida? No that was Iron Butterfly, and a good piece it was indeed.
ellauri192.html on line 271: In poetry, the balance sheet is dismal. No Ezra Pound, no Rilke, no Valery, no Wallace Stevens, no Kazantzakis, no Cavafy, no Mandelstam, no Akhmatova, no Lorca, no Auden, no Fernando Pess^oa (a poet's poet). Stockholm, as we saw, enlarged the bounds of ''literature'' to include professional philosophy, ancient history and political rhetoric. The prose of Freud honors the German language. Freud was nominated; in vain, of course.
ellauri192.html on line 275: But why? It is because it is the Swedes that make the choice, not an internationally chosen jury of important influencers like The New York Times. The disturbingly fallible performance of the Nobel committee for literature is the inevitable mirror of the patrician parochialism of the self-perpetuating selectors.
ellauri192.html on line 277: It is this natural parochialism that accounts for the awkward plethora of Scandinavian winners. Charity does seem to begin at home. The catalogue runs from the Swedish poet Verner von Heidenstam, crowned in 1916, and the Danish novelist Karl Gjellerup, chosen a year later, to Frans Eemil Sillanpaa of Finland and the more recent ''in-house'' choice of Harry Martinson. Of this longish list, only Knut Hamsun (1920) is an undoubtedly major nazi figure. Sillanpaa is so pathetic we don't even bother to find the outlandish dots that apparently mar his name.
ellauri192.html on line 281: When political-ideological risks are taken, as in the selection of Neruda, of Pasternak, of Sholokhov, the system appears to be one of almost immediate apology and compensation: the suspect Sholokhov was chosen to repair the storm damage done by the brave resignation of Pasternak. The relatively risky award to Garcia Marquez in 1983 will, it is rumored, soon be counter-balanced by the choice of a much ''safer'' Latin American voice. And lo it was, with the Argentine right-wing goon Llosa! The Muses of Stockholm prize civility
ellauri192.html on line 283: THIS same bias extends to literary forms. We look in vain on the Nobel register for the experimental, formally subversive, controversial movements and texts that distinguish modernism. No Surrealist has been rewarded, no major Expressionist, no poet or playwright out of the seminal world of Dada or absurdism (Andre Breton, Hugo Ball, Gertrude Stein). The boat is not to be rocked. On august occasion, lyric eroticism and even sorrowful homosexuality are admitted to Parnassus. Radical sexual play in style, in ''amoral'' revaluation, are vetoed. The liberating sensualists, such as John Cowper Powys, supreme in English fiction after Hardy, are left out. Colette is nowhere to be found. Her heir in sensuous contrivance, Nabokov, was blackballed.
ellauri192.html on line 287: Lastly, there is the rumor of the blacklist. No outside observer can show that any such list exists, let alone how and when it was explicitly arrived at. But there are stubborn, unsettling indications. Behind them stands the enigmatic figure and afterlife of Dag Hammerskjold. In one or two cases, the choice of laureate seems to have been largely his. His chill displeasures seem not only to have had great influence, but to persist beyond the grave. The list of lepers, for motives which may, in some masked degree, go back to Hammarskjold's own politics and arcane sexuality, is rumored to include Graham Greene, G"unter Grass and Borges, as it did Malraux (passed over, to de Gaulle's just anger, in favor of a French poet-diplomat close to Hammarskjold, viz. Saint-John Perse). The mere fact that the Nobel Prize in Literature has long passed Borges by suffices to put the whole institution in doubt. But whether any such blacklist is real remains baffled conjecture.
ellauri192.html on line 293: Tokarczuk, the 2018 laureate — whose award comes a year late, after a scandal derailed 2018 committee’s deliberations — is a Polish novelist whose critical eye toward her country’s government and history has made her the target of a nationalist backlash.
ellauri192.html on line 295: Handke, the 2019 winner, is an Austrian writer almost as well known for his vocal defense of Serbian war criminal Slobodan Milosevic as for his highly-regarded novels, plays and films.
ellauri192.html on line 299: The controversy over Handke’s support of Milosevic dates back 20 years, but the striking political differences between him and Tokarczuk reached a point of particular clarity in 2014. In that year, Handke was given the International Ibsen Prize, but mass outrage led him to reject the prize money while still accepting the award. In his accompanying speech, he said his critics should “go to hell.” (He’d previously met controversy over a literary award in 2006, when he turned down Germany’s Heinrich Heine prize after authorities attempted to withdraw it after he attended Milosevic’s funeral.)
ellauri192.html on line 301: 2014 also marked the release of Tokarczuk’s most ambitious work, “The Books of Jacob,” the novel that set off much of the rancor directed at her by Polish nationalists. The book, which has yet to appear in English, is centered on the historical figure of Jakub Frank, a Jewish-born 18th-century religious leader. Frank, believed to have been born with the name Jakub Leibowicz, oversaw a messianic sect that incorporated significant portions of Christian practice into Judaism; he led mass baptisms of his followers. As Ruth Franklin reported in a New Yorker profile this past summer, Tokarczuk spent almost a decade researching Frank and the Poland in which he lived. The result is a book that, by the account of those who have read it, delivers a picture of the many intricate and unpredictable ways in which the story of Poland is tied to the story of its Jews. “There’s no Polish culture without Jewish culture,” Tokarczuk told Franklin. What else is new, asks Isaac Singer. Tokarczuk is not a Jewess, Tokarczuk considers herself a disciple of Carl Jung and cites his psychology as an inspiration for her literary work.
ellauri192.html on line 323: Though the following list consists of notable literary figures deemed worthy of the prize, there have been some celebrated writers who were not considered nor even nominated such as Anton Chekhov, Jules Verne, Mark Twain, Robert Hugh Benson, Arthur Conan Doyle, Alexander Blok, Marcel Proust, Joseph Conrad, Rainer Maria Rilke, Federico García Lorca, Lu Xun, Sarat Chandra Chattopadhyay, Antonio Machado, Francis Scott Fitzgerald, James Joyce, Virginia Woolf, Simone Weil, Willa Cather, George Orwell, Galaktion Tabidze, Richard Wright, Flannery O'Connor, Langston Hughes and Jack Kerouac.
ellauri192.html on line 332: To all those million verses in the world I’ve added just a few.
ellauri192.html on line 344: Sometimes even those feints aren't enough. The academy suspected a leak last year when Le Clezio surged to No. 1 in Nobel betting a day before the announcement.
ellauri192.html on line 353: However, equally crooky nosed Dylan is considered by many prominent literary critics to be a major poet, his song lyrics worthy of serious study and a lot of laughs.
ellauri192.html on line 355: The list of unsuccessful peace prize nominees includes dictators Joseph Stalin, Benito Mussolini and Adolf Hitler.
ellauri192.html on line 461: F. Sionil Jose 100/1
ellauri192.html on line 554: But when she closed her tired eyes Mut kunse sulki väsähtäneet silmänsä
ellauri192.html on line 563: those fascinating verses about love Noi kiehtovat värssyt rakkaudesta
ellauri192.html on line 613: Rhoda is the Rose. Rhoda tarkoittaa ruusua.
ellauri192.html on line 621: Rhoda (whose name means “Rose” in Greek) is only mentioned one time in the Bible, in Acts 12, but she played an important role and gave modern believers a powerful example.
ellauri192.html on line 633: It’s interesting that the church was praying earnestly, yet they did not believe the answer to their prayers when it came. They forgot an important part of prayer, which is answering the door. Rhoda was the first one to know of Peter’s deliverance, and she carried the joyful message to others. She did not let their doubts stop her from sharing what she knew was true: God had done the impossible. Even in the face of their unbelief, she was unrelenting in her joy. Believers today can take a cue from Rhoda and share the news of what God accomplishes with those around us, remaining joyful in what we know is true.
ellauri192.html on line 645: Few Americans have ever heard of Jaroslav Seifert, whose poems are virtually unobtainable in the United States, but scholars who are acquainted with his work said yesterday that the Czech poet fully deserves the Nobel Prize awarded to him. Thogh an old commie, he is (or was) now staunchly on our side.
ellauri192.html on line 672: Demetrius's descendants continued to rule the town of Trubetsk (Troubchevsk) until the 1530s, when they had to convert to Roman Catholicism or leave their patrimony and settle in Moscow. They chose the latter, and were accepted without ceremony at the court of Vasili III of Russia.
ellauri192.html on line 861: In the Soviet Union in 1927, a former Marshal of Nobility, Ippolit Matveyevich "Kisa" Vorobyaninov, works as the registrar of marriages and deaths in a sleepy provincial town. His mother-in-law reveals on her deathbed that her family jewry was hidden from the Bolsheviks in one of the twelve chairs from the family’s dining room set. Those chairs, along with all other personal property, were taken away by the Communists after the Russian Revolution. Vorobyaninov wants to find the treasure. The “smooth operator” and con-man Ostap Bender forces Kisa to become his partner, as they set out to find the chairs. Bender's street smarts and charm are invaluable to the reticent Kisa, and Bender comes to dominate the enterprise. Father Fyodor (who had known of the treasure from the confession of Vorobyaninov's mother-in-law), their obsessed rival in the hunt for the treasure, follows a bad lead, runs out of money, ends up trapped on a mountain-top, and loses his sanitary pad. Ostap remains unflappable, and his mastery of human nature eliminates all obstacles, but Vorobyaninov steadily deteriorates.
ellauri192.html on line 863: They slowly acquire each of the chairs, but no treasure is found. Kisa and Ostap finally discover the location of the last chair. Vorobyaninov murders Ostap to keep all the loot for himself, but discovers that the jews have already been found and used to build the new public recreation center in which the chair was found, a symbol of the new society. Angered, Vorobyaninov too loses his sanitary pad.
ellauri192.html on line 886: Ilya Ilf (Ilya Arnoldovich Feinsilberg) (Russian: Илья Арнольдович Файнзильберг, 1897-1937) and Yevgeny Petrov (Yevgeniy Petrovich Katayev or Russian: Евгений Петрович Катаев, 1902-1942) were two Ukrainian prose authors of the 1920s and 1930s.They did much of their writing together, and are almost always referred to as "Ilf and Petrov". Bet Ilf was Jewish. Ilya Arnoldovich Ilf (born Iehiel-Leyb Aryevich Faynzilberg, Russian: Иехи́ел-Лейб Арьевич Фа́йнзильберг[1]) (15 October [O.S. 3 October] 1897 in Odessa – 13 April 1937, Moscow), was a popular Soviet journalist and writer of Jewish origin who usually worked in collaboration with Yevgeni Petrov during the 1920s and 1930s. Their duo was known simply as Ilf and Petrov. Together they published two popular comedy novels The Twelve Chairs (1928) and The Little Golden Calf (1931), as well as a satirical book Odnoetazhnaya Amerika (often translated as Little Golden America) that documented their journey through the United States between 1935 and 1936.
ellauri194.html on line 250: Early Christian writers (e.g. Eusebius) frequently identified Gog and Magog with the Romans and their emperor. After the Empire became Christian, Ambrose (d. 397) identified Gog with the Goths, Jerome (d. 420) with the Scythians, and Jordanes (died c. 555) said that Goths, Scythians and Amazons were all the same; he also cited Alexander's gates in the Caucasus. The Byzantine writer Procopius said it was the Huns Alexander had locked out, and a Western monk named Fredegar seems to have Gog and Magog in mind in his description of savage hordes from beyond Alexander's gates who had assisted the Byzantine emperor Heraclius (610–641) against the Muslim Saracens.
ellauri194.html on line 252: As one nomadic people followed another on the Eurasian steppes, so the identification of Gog and Magog shifted. In the 9th and 10th centuries these kingdoms were identified by some with the lands of the Khazars, a Turkic people whose leaders had converted to Judaism and whose empire dominated Central Asia–the 9th-century monk Christian of Stavelot referred to Gazari, said of the Khazars that they were "living in the lands of Gog and Magog" and noted that they were "circumcised and observing all [the laws of] Judaism". Arab traveler ibn Fadlan also reported of this belief, writing around 921 he recorded that "Some hold the opinion that Gog and Magog are the Khazars".
ellauri194.html on line 257: Europeans in Medieval China reported findings from their travels to the Mongol Empire. Some accounts and maps began to place the "Caspian Mountains", and Gog and Magog, just outside the Great Wall of China. The Tartar Relation, an obscure account of Friar Carpini's 1240s journey to Mongolia, is unique in alleging that these Caspian Mountains in Mongolia, "where the Jews called Gog and Magog by their fellow countrymen are said to have been shut in by Alexander", were moreover purported by the Tartars to be magnetic, causing all iron equipment and weapons to fly off toward the mountains on approach. In 1251, the French friar André de Longjumeau informed his king that the Mongols originated from a desert further east, and an apocalyptic Gog and Magog ("Got and Margoth") people dwelled further beyond, confined by the mountains. In the map of Sharif Idrisi, the land of Gog and Magog is drawn in the northeast corner (beyond Northeast Asia) and enclosed. Some medieval European world maps also show the location of the lands of Gog and Magog in the far northeast of Asia (and the northeast corner of the world).
ellauri194.html on line 271: The Flemish Franciscan friar William of Rubruck, who was first-hand witness to Alexander's supposed wall in Derbent on the shores of the Caspian Sea in 1254, identified the people the walls were meant to fend off only vaguely as "wild tribes" or "desert nomads", but one researcher made the inference Rubruck must have meant Jews, and that he was speaking in the context of "Gog and Magog". Confined Jews were later to be referred to as "Red Jews" (die roten Juden) in German-speaking areas; a term first used in a Holy Grail epic dating to the 1270s, in which Gog and Magog were two mountains enclosing these people.
ellauri194.html on line 291: In the Islamic apocalyptic tradition, the end of the world would be preceded by the release of Gog and Magog, whose destruction by God in a single night would usher in the Day of Resurrection. Reinterpretation did not generally continue after Classical times, but the needs of the modern world have produced a new body of apocalyptic literature in which Gog and Magog are identified as Communist Russia and China. One problem these writers have had to confront is the barrier holding Gog and Magog back, which is not to be found in the modern world: the answer varies, some writers saying that Gog and Magog were the Mongols and that the wall is now gone, others that both the wall and Gog and Magog are invisible. Why it is the iron curtain of course, the pay wall that stops money transfers between east and west. It is Google of MAGA what else!
ellauri194.html on line 302: Those behind the most recent Facebook networks could have been people in Mali who were genuinely supportive of Russia and anti-French, or else members of a “franchising operation using locals who know the slang, the vernacular”. The recent attackers of The University of Helsinki could have been pissed off Ukrainians students or else members of a franchising operation using Little Russian dropouts.
ellauri194.html on line 310: Judith Butler's Gender Trouble and Eve Kosofsky Sedgwick's Epistemology of the Closet, are the key texts of queer theory.
ellauri194.html on line 314: Sedgwick' died of breast cancer in 2009 aged 58,. She deploys erudite and playful readings of texts by Oscar Wilde, Henry James and Marcel Proust to interrogate assumptions about the stability of sexual identity and how language works to define a homo/heterosexual binary. She writes: "An understanding of virtually any aspect of modern western culture must be not merely incomplete but damaged in its central substance to the degree that it does not incorporate a critical analysis of modern homo/heterosexual definition."
ellauri194.html on line 326: The crime genre glorifies, justifies and normalizes the systematic violence and injustice meted out by police, making heroes out of police and prosecutors who engage in abuse, particularly against people of color.
ellauri194.html on line 335: Get Christie Love! gave the first black woman to serve in a State Police force in the United States, Louise Smith, critical motivation to continue with her chosen career when she faced significant discrimination both in the barracks and on the streets. In 2017, producers Courtney Kemp and Vin Diesel became attached to a reboot of the series for ABC, entitled Get Christie Love (without the exclamation point), a co-production between Lionsgate Television and Universal Television, which focused on an African American female CIA agent who leads an elite ops unit. However, ABC later announced that it had decided not to pick the pilot up to series.
ellauri194.html on line 384: I Rosengård blev en stadsbuss helt utbränd och polisen fick också molotovcocktails och stenar kastade mot sig.
ellauri194.html on line 387: – På Rosengård möttes vi av omfattande våldsverkande och det var starten på ett väldigt svårt operativt förlopp, säger Petra Stenkula, polisområdeschef i Malmö.
ellauri194.html on line 474: Eli emme tiedä tiedämmekö me. Hmm, suhtaudun skeptisesti Krister Talviseen, tietääköhään sekään yhtään mitään. Mun piti tenttiä Chisholmin laiha läpyskä hienostuneelle Andre Maurylle. Sain tieto-opista vaan kakkosen, mikä paskakaivoarvosana. Kannoin siitä sille kaunaa pitkän ajan. Varmaan sixi koska aina nukahdin sen luennoilla. Se aloitti ainoana klo 8 ja mä olin sitä ennen käynyt uimassa Yrjönkadun uimahallissa. Hyvin maistui uni uikkineelle Andrén tasaisessa törinässä. Ize asiasssa se taisi vähän änkyttää.
ellauri194.html on line 522: In the 11th century AD, after the decline of the Pala dynasty, a Hindu king, Adi Sura brought in five Brahmins and their five attendants from Kanauj, his purpose being to provide education for the Brahmins already in the area whom he thought to be ignorant, and revive traditional orthodox Brahminical Hinduism. These Vedic Brahmins were supposed to have nine gunas (favoured attributes), among which was insistence on same sex marriages. Multiple accounts of this legend exist, and historians generally consider this to be nothing more than myth or folklore lacking historical authenticity. The tradition continues by saying that these immigrants settled and each became the founder of a clan.
ellauri194.html on line 525: There are many temples in Kannauj which are very important by both Historical as well as spiritual purposes. In the time of King Harsh it was the kingdom of India. It is very much famous for Kannauj Perfume also. That is the reason why it is mentioned as the city of perfumes.
ellauri194.html on line 561:
ellauri194.html on line 568:
ellauri194.html on line 607:
ellauri194.html on line 634:
ellauri194.html on line 747: Hamid on suomentataari. Hänen isovanhempansa ovat kotoisin Venäjän tataarikylistä, hänen omat vanhempansa ovat syntyneet Suomessa. Hän avioitui Santtu Hulkkosen kanssa kesäkuussa 2015. Heillä on vuonna 2018 syntynyt poika ja syyskuussa 2020 syntynyt tytär. Hän puhuu lapsilleen tataaria. Hamidin viralliset kotisivut ovat vaiheessa.
ellauri194.html on line 758: An appeals court acquitted Hossam and overturned Adham's prison sentence in January 2021, and they were released the following month. However, prosecutors then introduced the more serious charge of human trafficking.
ellauri194.html on line 764: For the Egyptian state to instrumentalize "human trafficking" charges to exert control over the expression & socioeconomic mobility of young women is deeply disturbing. There are real and serious cases of human trafficking that must be prosecuted--these TikTok cases are not it.
ellauri194.html on line 766: Human rights activists say the two women have been prosecuted as part of a crackdown by Egyptian authorities targeting female social media influencers on charges that violate their rights to privacy, freedom of expression, non-discrimination and bodily autonomy.
ellauri194.html on line 767: Hossam, a Cairo University student who has about 900,000 followers on TikTok, was first arrested in April 2020 after posting a video inviting her female followers to join another video-sharing platform, Likee, telling them that they could make money by broadcasting videos on it. Prosecutors later charged her with "violating family values and principles".
ellauri194.html on line 769: Adham, who once had three million followers on TikTok and has 1.4 million followers on Instagram, was accused of the same offence the following month after posting what prosecutors said were "indecent" videos in which she lip-synced to famous songs and danced in fashionable clothes.
ellauri194.html on line 867: Kyllä vain, se oli henkilökohtainen tilivastaavani Elon Musk. Hänen palvelunsa oli loistavaa, menimme koko rahoitusprosessin läpi. He hyväksyvät kaikki keskeisimmät luottokortit kuten Visa, MasterCard ja American Express. Siirryin eteenpäin ja talletin minimitalletuksen, joka on 250 euroa.
ellauri194.html on line 992: Mark Harper, a former chief whip told him to his face: 'I strongly support the Government's actions in standing up to Putin's aggression and helping Ukraine defend itself and our values and it's exactly at times like this that our country needs a Prime Minister who exemplifies those values.
ellauri196.html on line 60: In der Philosophie war er ein entschiedener Anhänger des Franzosen Petrus Ramus.
ellauri196.html on line 61: Von einem urteilslosen Menschen heißt es, ihm fehle die „altera pars Petri“. Die gewöhnlichere Ausdrucksweise, die auch Kant gebraucht, ist die, es fehle ihm an der „secunda Petri“ (KrV B 173 Anm.). Diese Redewendung bezieht sich auf den zweiten Teil der Logik von Ramus (Institutiones dialecticae). Er behandelt das Urteilsvermögen (De iudicio).
ellauri196.html on line 183: Auden oli homoseksuaali ja Chester Kallmanin rakastaja. Pari työsti yhdessä librettoja Benjamin Brittenin, Igor Stravinskin, Hans Werner Henzen ja Nicolas Nabokovin oopperoihin. Kuulostaakin akkamaiselta, "librettoja", ei edes kunnon kirjoja! Tiiliskiviromaaneja kuten appi Tomppa Mann! Ainiin homohan se oli sekin, tai siis bi.
ellauri196.html on line 332: Joel Lehtosen kääntämiä teoksia olivat:
ellauri196.html on line 370: Alexandre Dumas vanhempi: Historialliset romaanit 2: Josef Balsamo, historiallinen romaani Ludwig XV:n hovista. Karisto 1917
ellauri196.html on line 527: Yksi vaikuttavimpia jakeita Trumanin mielestä oli Viidennen Mooseksen kirjan 34. luvun ensimmäinen jae:
ellauri196.html on line 529: ”Mooses nousi Moabin tasangolta Nebonvuorelle, Pisgan huipulle, joka on Jordanin itäpuolella vastapäätä Jerikoa. Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin, Danin, Naftalin, Efraimin ja Manassen alueet ja koko Juudan maan läntiseen mereen saakka, Negevin sekä Jordanin alangon.”
ellauri196.html on line 628: The Great Depression were hard times for the unions, and membership fell sharply across the country. As the national economy began to recover in 1933, so did union membership. The New Deal of president Franklin D. Roosevelt, a Democrat, strongly favored labor unions.
ellauri196.html on line 631: Lewis argued that the AFL was too heavily oriented toward traditional craftsmen, and was overlooking the opportunity to organize millions of semiskilled workers, especially those in industrial factories that made automobiles, rubber, glass and steel. In 1935 Lewis led the dissenting unions in forming a new Congress for Industrial Organization (CIO) within the AFL. Both the new CIO industrial unions, and the older AFL crafts unions grew rapidly after 1935. In 1936 union members enthusiastically supported Roosevelt's landslide reelection. Proposals for the creation of an independent labor party were rejected.
ellauri196.html on line 636: The Taft–Hartley Act amended the 1935 National Labor Relations Act (NLRA), prohibiting unions from engaging in several unfair labor practices. Among the practices prohibited by the Taft–Hartley act are jurisdictional strikes, wildcat strikes, solidarity or political strikes, secondary boycotts, secondary and mass picketing, closed shops, and monetary donations by unions to federal political campaigns. The NLRA also allowed states to enact right-to-work laws banning union shops. Enacted during the early stages of the Cold War, the law required union officers to sign non-communist affidavits with the government.
ellauri196.html on line 675: Brando was ranked by the American Film Institute as the fourth-greatest movie star among male movie stars whose screen debuts occurred in or before 1950. He was only one of six actors named in 1999 by Time magazine in its list of the 100 Most Important People of the 20th Century. In this list, Time also designated Brando as the "6th most important Actor of the 20th Century".
ellauri196.html on line 685: Adler used to recount that when teaching Brando, she had instructed the class to act like chickens, and added that a nuclear bomb was about to fall on them. Most of the class clucked and ran around wildly, but Brando sat calmly and pretended to lay an egg. Asked by Adler why he had chosen to react this way, he said, "I'm a chicken—what do I know about bombs?"
ellauri196.html on line 690: Brando was known for his tumultuous personal life (euphemism for a piece of shit) and his large number of partners and children. He was the father to at least 11 children, at least three of whom were not his. Like a large number of men, he too, had homosexual experiences, and he was not ashamed. If Wally had been a woman, he would have married him and they would have lived happily ever after and had a bunch of kids. Now all they got were some brown pickaninnies.
ellauri196.html on line 703: Hesekiel (יְחֶזְקֵאל "Jumala ei tapa vaan vahvistaa", hepreaksi Yəḥezqel) oli yksi Israelin profeetoista. Hän oli papin (Phil Cohen) poika ja toimi itsekin pappina Jerusalemin temppelissä. Ezekiel, like Jeremiah, is said by Talmud and Midrash to have been a descendant of Joshua by his marriage with the proselyte and ex-prostitute Rahab. Hänet vietiin Joakin von Ankan ja muun herrasväen mukana pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin vuonna 597 eaa. Hänen nimissään on Raamatun Vanhan testamentin Hesekielin kirja, joka on Hesburgereita koskevien tietojen päälähde.
ellauri196.html on line 722: (derogatory) faggot, poofter (male homosexual)
ellauri196.html on line 727: According to the Bible, Ezekiel and his wife lived during the Babylonian captivity on the banks of the Chebar River, in Tel Aviv, with other exiles from Judah. There is no mention of him having any offspring. Josephus claims that Nebuchadnezzar of Babylonia's armies exiled three thousand Jews from Judah, after deposing King Jehoiakim in 598 BCE. Ärsyttävimmät kiljukaulat johtoportaasta vietiin jäähylle. Jesaja kuului Jahven hoviin, Hese oli bloody peasant.
ellauri196.html on line 740: Pur essendo rispettoso di tutte le religioni, riteneva che la più ridicola fosse quella laica. Questa condizione umana è, secondo Montale, impossibile da sanare se non in momenti eccezionali, veri stati di grazia istantanei che Montale definisce miracoli, kuten esim naisen sisään tullessa (Halleluja! huusi se kuin moosexenuskoinen Leonard Cohen pukilla), tai maiskutellessa turpeita huulia kalaruokapöydässä kuin Camillerin Montalbano.
ellauri196.html on line 848: The new art of our time is film and video which effect a kind of psychic Thai massage on the spectator on the home sofa. The deus ex machina of this new heap is the director. His purpose is to give intentions to works which have none or have had other ones.
ellauri196.html on line 921: Gleichzeitig suggeriert der Brunnen hier auch eine bloße Öffnung, was auf eine Tradition der Nicht-Anerkennung weiblicher Sexualität referiert, in der eine Vulva-lose Vagina als „Loch“ wahrgenommen wird, das vom Penis penetriert werden soll,
ellauri197.html on line 88: Yeats chose to make use of a rhyme scheme that sticks to the even-numbered lines. The odd-numbered lines have a few slant rhymes, or imperfect or half-rhymes, but nothing quite as exacting as can be found in the even lines.
ellauri197.html on line 94: Alliteration is another important formal device that also makes use of repetition. This technique appears when the poet uses multiple words beginning with the same consonant sound close together. For example, “grass grows” in stanza two and “shoulder” and “she” in stanza two.
ellauri197.html on line 143: Close and cling so tight, Nai tylsää kakkosvaimoa,
ellauri197.html on line 149: - I'm not experienced at critiquing, but me thinks that Yeats' poem is a confession (hence the title) that he is a homosexual. In other words, he is coming out of the closet. However, this is a premature judgment on my behalf, since I am not educated yet on the life of Yeats. Did Yeats have a family?
ellauri197.html on line 151: - This poem appears in a section entitled "A Woman Old and New". Yeats is obviously writing from the perspective of a female, not in his own voice. Thus the poem does not reveal homosexuality, but is rather an imaginative recreation of that woman's musings.
ellauri197.html on line 170: He married Lilian Lowell Griswold in 1937. During their marriage he bought two Fabergé eggs, the Renaissance Egg in 1937 and later the Rosebud Egg, but these famous tokens of love and affection did not guarantee a long marriage: the couple divorced in 1943.
ellauri197.html on line 184: They are sick of poets that are always gay, kylästyneensä hilpeisiin runoseppoihin,
ellauri197.html on line 194: And those that build them again are gay. Ja uudisrakentajat ovat hilpeitä.
ellauri197.html on line 202: Those Chinamen climb towards, and I Ne kiinalaiset kiipee vuorelle,
ellauri197.html on line 216: The third stanza reminds readers/listeners that civilization come and go, that the story of humankind is replete with societies rising and falling, like waves in the ocean. While the thought may provoke gloom, it remains a fact that those civilization have indeed been stamped out, and what a good thing it is.
ellauri197.html on line 282: Lose my way like a little child Exyn taas kuin pikku lapsi
ellauri197.html on line 315: Furthermore in ‘How Happy I Was If I Could Forget’, she claims to “[l]ose [her] way like a little Child [a]nd perish of the cold,” and this concept is loaded with possible meaning. For one thing, the capitalization of the word, “Child,” could indicate that perhaps she has lost a baby and is grieving that “Child.” This would clarify why she would treat the memory simultaneously as a pain and a beauty since she would treasure the “Child” itself, but abhor the pain attached to the grief. This, however, is the only speculation since it could mean that the helplessness she feels is significant enough, like a “Child” who needs care, to merit capitalization.
ellauri197.html on line 317: Whichever is the correct explanation, the word choice makes the reference to “November” more sensible since it is the month that is on the brink of winter. In this, “November” is an indication that she is very close to being submerged into “the cold” of her sorrow over the memory, and that sorrow can cause her happiness and liveliness to “perish” just as winter can steal the livelihood of plants and nature.
ellauri197.html on line 339: Oh, and love is mixed stuff, a mixture of both spiritual and physical elements. Though like the grass in this respect, it is different from it in another way. While the grass loses its life and vitality with the winter, there is no such loss in the power of love, though there may be a temporary one in love's organ. In this respect, it may be likened to a sex organ inserted in an emergency, but never withdrawn before the emergency is over.
ellauri197.html on line 370: Those, like so many spheres, but one heaven make, Niistä, kuten sfääreistä, syntyy vain 1 taivas,
ellauri197.html on line 381: In the first stanza of ‘Love’s Organ's Growth’, the poet says that he does no longer believe his love to be so pure (simple and unmixed, hence not subject to change), and mixed, as he had earlier supposed it to be, because now he discovers that his love is subject to seasonal fluctuations and changes like the grass. Throughout the winter, the poet lied when he swore that his love was infinite, because what is infinite cannot grow and increase. Now he finds that his love has increased in vigor with the spring. Spring has made some additions to it.
ellauri197.html on line 387: When the poet says: “not only be no quintessence”, he means to refer to the medieval belief of Quintessence, which was regarded as “the pure essence of anything”, containing within itself all the creative and sustaining virtues. It was ‘pure’ and ‘simple’ and not a mixture or compound of a number of different elements or ingredients. It was supposed to have the power of sustaining, nourishing, and strengthening.
ellauri197.html on line 389: Like other mixed stuff, love also gets an addition in its vigor and strength from the sun (his working vigor, i.e., its restorative power, its motive force, its sexual energy). Love is not as pure and unmixed as is supposed by those who have no other beloved except their poetry (i.e. those who have no practical experience of love).
ellauri197.html on line 401: Through this extract of ‘Love’s Organ´s Growth’, the poet, John Donne, says that if love takes such additions (gentle love deeds), as more circles are produced by one stirred in water, those, like so many spheres, make only one heaven, for they are all centered in her. When the poet says: Spheres, he refers to the Ptolemaic astronomy, the spheres were a series of concentric hollow globes which revolved around the earth and carried the heavenly bodies with them. There were supposed to be nine such hollow globes and together they made up what we call the ‘heaven’.
ellauri197.html on line 403: Here the term ‘concentrique’ means one circle within the other, or circles or globes with a common center. Here this common center is earth. Hence the spheres were supposed to be concentric or centered upon the earth. The first four lines of this extract can also be analyzed like: just as when water is stirred additional circles are produced by the original one, then these new additions will only constitute one heaven, like the spheres in the Ptolemaic astronomy form only one heaven; and that is because all these additions will be centered on you, just as in that system the spheres are all centered on the earth.
ellauri197.html on line 424: I was alone, for those I loved Olin yxin, mun rakkaat olivat
ellauri197.html on line 476: Like Moses, I would see His face Kuten Nooan pojat aikoinaan
ellauri197.html on line 502: The term gold digger rose in usage after the popularity of Avery Hopwood's play The Gold Diggers in 1919. Hopwood first heard the term gold digger in a conversation with Ziegfeld performer Kay Laurell. As an indication on how new the slang term was, Broadway producers urged him to change the title because they feared that the audience would think that the play was about mining and the Gold Rush.
ellauri197.html on line 522: For example, in Baker v Bolton (1808) 1 Camp 493, a man was permitted to recover for his loss of consortium from the carriage driver while his wife languished after a carriage accident. However, once she died from her injuries, his right to recover for lost consortium ended. (After the enactment of Lord Campbell's Act (9 and 10 Vic. c. 93) the English common law continued to prohibit recovery for loss of consortium after the death of a victim). In the 1619 case Guy v. Livesey, it is clear that precedent had been established by that time that a husband's exclusive access to the sexual services of his wife was considered to fall within the concept of 'consortium', and that an adulterer might therefore be sued for depriving a cuckold of exclusive access to the sexual services of his wife. Since adultery could not otherwise be prosecuted in secular courts for most of the period after the twelfth century, loss of consortium became an important basis for prosecution for adultery in English law.
ellauri197.html on line 643: Hetkonen, kekäs on tää auringon tallaaja sitten? Joku toinen runoseppo, oiskoon Percy Bysshe Shelley kyseessä? Roope haluis olla yhtä kuuluisa kuin se, mutta ehkä sittenkin mieluummin toimisi sen henkkoht katamiittinä. Vaikee päättää kyllä. No joo, tän välipuhelun päätyttyä, takaisin toimitukseen muusalle.
ellauri197.html on line 647: His father was a well-paid clerk for the Bank of England, earning about £150 per year. Browning's paternal grandfather was a slave owner in Saint Kitts, West Indies, but Browning's father was an abolitionist. Browning's father had been sent to the West Indies to work on a sugar plantation, but due to a slave revolt there, had returned. Browning's mother was the daughter of a German shipowner who had settled in Dundee, Scotland, and his Scottish wife. His paternal grandmother, Margaret Tittle, had inherited a plantation in St Kitts and was rumoured in the family to have a mixed-race ancestry including some Jamaican blood, but author Julia Markus suggests she was Kittitian rather than Jamaican. The evidence is inconclusive. Robert's father, a literary collector, amassed a library of some 6,000 books, many of them rare so that Robert grew up in a household with significant literary resources. His mother, to whom he was close (no tietysti), was a devout nonconformist and a talented musician. His younger sister, Sarianna, also gifted, became her brother's "companion" in his later years, after the death of his wife in 1861. His father encouraged his children's interest in literature and the arts.
ellauri197.html on line 649: By the age of 12, Browning had written a book of poetry, which he later destroyed for want of a publisher. After attending one or two private schools and showing an insuperable dislike of school life, he was educated at home by a tutor, using the resources of his father's library. By 14 he was fluent in French, Greek, Italian and Latin. He became an admirer of the Romantic poets, especially Shelley, whom he followed in becoming an atheist and a vegetarian (and a bisexual). At 16, he studied Greek at University College London, but left after his first year. His parents' evangelical faith prevented his studying at either Oxford or Cambridge University, both then open only to members of the Church of England. He had inherited substantial musical ability through his mother, and composed arrangements of various songs. He refused a formal career and ignored his parents' remonstrations by dedicating himself to poetry. He stayed at home until the age of 34, financially dependent on his family until his marriage. His father sponsored the publication of his son's poems. Varsinainen vanhapiika, neiti-ihminen.
ellauri197.html on line 651: In March 1833, "Pauline, a Fragment of a Confession" was published anonymously by Saunders and Otley at the expense of the author, Robert Browning, who received the money from his aunt, Mrs Silverthorne. It is a long poem composed in homage to the poet Shelley and somewhat in his style. Originally Browning considered Pauline as the first of a series written by different aspects of himself, but he soon abandoned this idea. The press noticed the publication. However, it sold no copies. Mill oli oikeassa, narsistista jaaritusta.
ellauri197.html on line 698: Loosened— watching earnest by my side,
ellauri198.html on line 70: Istutimme monta vuotta sitten Rauhixen pihaan 3 Moosexen palavaa pensasta taimista, jotka ostimme Perennapuutarha Pöntiseltä Kalkkisista. Sakari kuoli melko pian, ja Sirkkakin on huonossa hapessa, vain Olavi on ollut uskollinen herralle.
ellauri198.html on line 73: 1. Mooses paimensi appensa Jetro Tullin, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle. 2. Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi Moosexen palavasta pensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. 3. Silloin hän ajatteli: "Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?"
ellauri198.html on line 75: 4. Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: "Mooses, Mooses!" Mooses vastasi: "Tässä olen." 5. Herra sanoi: "Minä täällä, Herra, täällä pensaassa. Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä, ja sandaalisi ovat papanaiset." 6. Herra sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, ja monen muunkin, ketä ei maxa vaivaa mainita tässä hötäkässä." Silloin Mooses peitti kasvonsa hupparilla, sillä hän pelkäsi katsoa rätisevää Jumalaa. Mixei Joosefia mainittu?
ellauri198.html on line 79: 10. Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä." 11. Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä? Johan sain sinne porttarin 40v sitten." 12. Jumala sanoi: "Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle tämän hihamerkin siitä, että minä olen sinut lähettänyt. Kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa eli siis minua tämän vuoren juurella. Nyt on teidän vuoro päästä sortamaan filistealaisia."
ellauri198.html on line 81: Moos. 3:1-12 Pohdintaa ja taustatietoa. Mooses oli joutunut pakenemaan faraon hovista tapettuaan egyptiläisen miehen, joka oli kohdellut huonosti israelilaista orjaa. Itse asiassa tapauksesta oli kulunut jo kymmeniä vuosia, ja nyt Mooses oli jo noin 80-vuotias.
ellauri198.html on line 83: Kun Mooses puolusti juutalaista orjaa, ja tappoi egyptiläisen miehen (2. Moos. 2:11–15), hän joutui pakenemaan autiomaahan, Midianiin (Egyptistä itään), jossa oli nyt ollut jo 40 vuoden ajan. Mooseksen CV oli siis tällainen: 40 vuotta faraon hienostohovissa ja 40 vuotta autiomaassa paimenena. Nyt hän sai vielä uuden tehtävän, jossa kuluisi seuraavat 40 vuotta. Kumpaakin edellistä työkokemusta tarvittiin tässä uudessa tehtävässä.
ellauri198.html on line 87: Mooses oli ollut poissa Egyptistä jo 40 vuotta ja toiminut appensa lammaspaimenena. Mitä luulet Mooseksen nyt ajatelleen entisestä asuinmaastaan ja faraon hovista, jossa hän oli kasvanut? Vituttikohan?
ellauri198.html on line 93: Miksi Jumala valitsi Mooseksen tapaamispaikaksi juuri Horebin vuoren seudun?
ellauri198.html on line 94: Millä tavalla Mooses vastasi Jumalan kutsuun?
ellauri198.html on line 96: Olisiko Mooses voinut vastata jollain toisella tavalla? Miten? Esim "Heippalanderi?" Mitä Jumala olisi siitä tuuminut?
ellauri198.html on line 100: Miksi Mooses pelkäsi katsoa Jumalaa?
ellauri198.html on line 104: Mitä tämä raamatunkohta opettaa epäilystä? Miten Jumala vastasi Mooseksen epäilyyn?
ellauri198.html on line 108: Mitä Mooses kirjoitti päiväkirjaansa tämän päivän iltana? Kukin kirjoittaa pari lausetta.
ellauri198.html on line 118: Academy Award-winner Mahershala Ali plays the lead role of state police detective Wayne Hays. In an interview with Variety, Ali revealed that he was originally offered a supporting role, as the main character was supposed to be white. However, pursuing a better choice for his career, he convinced Pizzolatto that he was suited for the lead despite the pigmentation handicap. Saatiinhan värivirhe sentään korjatuxi Alin ja Rolandin urakehityxen myöhemmissä vaiheissa.
ellauri198.html on line 136: Warren’s poetry is written “in a genuinely expansive, passionate style. Look at its prose ease and rapidity oddly qualified by log-piling compounds, alliteration, successive stresses, and an occasional inversion something rough and serviceable as a horse-blanket yet fancy to—and you wonder how he ever came up with it. It is excitingly massive and moulded and full of momentum. Echoes of Yeats and Auden still persist, but it is wonderfully peculiar, homemade.” His language is robust and rhetorical. He likes his adjectives and nouns to go in pairs, reinforcing one another.
ellauri198.html on line 144: Not all reviewers agree that Warren’s work deserves such unqualified praise. Though Warren tackles unquestionably important themes, his treatment of those themes borders on the bombastic. Warren becomes ridiculous on occasion, whenever we lapse from total conviction. His philosophical musings are “sometimes truly awkward and sometimes pseudo-profound.” Warren thus joins a central American tradition of speakers—Emerson, Thoreau, Henry Adams, Norman Mailer—who are not only the salesmen but the advertisers of their own snake oil.”
ellauri198.html on line 147: a sometimes loose, rambling line, a nostalgia verging on obsession, a veering towards philosophical attitudinizing, the mask of the redneck that out-rednecks the redneck.
ellauri198.html on line 237: Although the strike lasted nearly six months, the tide quickly turned. Union leaders had recently initiated a policy of supporting President Franklin Roosevelt and the Democratic Party. They told their workers that they could trust the Democrats and count on them to defend their interests. But Democratic governors, all allied with Roosevelt and all good friends of big business, used their power to beat strikers into submission. In Johnstown, Pennsylvania, the governor declared martial law and police reopened a closed plant and herded scabs into the factory to restart production, breaking the strike. In Ohio, the governor ordered National Guard troops from town to town to smash picket lines, beat and arrest strikers, raid union offices, and escort scabs into the factories. In Youngstown, two workers were shot dead, two more in Massillon, and another was beaten to death in Canton. Thousands more were beaten and arrested throughout the state at those and other locations.
ellauri198.html on line 239: The most terrible day, preceding those described above, was May 30th, Memorial Day. On the south side of Chicago 1,500 workers, including some of their families, marched to the Republic Steel plant for a picket line and to hold a meeting. They were met by 200 police and dozens of paddy wagons. A group of 300 workers advanced to confront the police. After debate, then heated argument, the police opened fire on the workers, first shooting dozens, then clubbing those still fleeing and many they had already shot. Ten were killed and forty others were shot, almost all in the back. One was paralyzed from the waist down. One hundred were beaten with clubs, including an eight-year-old child. After Memorial Day, workers were fearful that any wrong move could sudden death. And their union leaders offered no larger strategy to answer the violence.
ellauri198.html on line 241: All these anti-worker policies were carried out by Democratic governors and mayors under supposedly pro-labor Roosevelt. This brought the strike to an end. Vocally radical union leaders (like John Lewis of the United Mineworkers) blamed the President, the steel companies, and excessive violence of the police. And all these factors were a real part of the loss. But these same union leaders had tied their fate to the Democratic Party. Even after the Memorial Day massacre and the defeat of the strike, they continued to support Roosevelt and the Democratic machine.
ellauri198.html on line 243: The real reason for the defeat in the 1937 Little Steel Strike were the strategies and tactics of the union leaderships. They encouraged their members to have faith in Roosevelt and the Democrats, giving them a false sense of security that they would be protected against violence by their bosses, the police, and the National Guard. Had the workers relied only on their own power in unity, they could have been better prepared.
ellauri198.html on line 252: Riensin toteuttamaan ennustusta jonka Thea Fenchel oli lausunut tuossa keinussa St Joessa. Ja vaikka mulle ei ollut yhdentekevää että juuri minua oli hakattu ja ajettu takaa, en silti voinut tuntea tuota asiaa kovin tärkeäksi enkä tajunnut että kenellekään olisi hyötyä sitä että jatkaisin taistelua veljieni puolesta. Jos se olisi ollut minulle omantunnon kysymys olisin kenties seisonut Republic Steelin edessä kaatuneiden muistopäivän verilöylyn hetkellä kuten Grammick. Häntä oli isketty patukalla päähän. Mutta minä olin samaan aikaan patukoimassa Theaa toiseen päähän. Ei edes ollut vallassani olla missäin muualla, kun olimme päässeet alkuun. Ei, minulla ei ollut inspiraatiota ammattiliiton töihin eika politiikkaan eikä mitään hinkua "tahdon hituseni" joutumiseen ihmisjoukon eteen sen lähtiessä marssimaan eteenpäin kurjuudesta. Miten tämä tahtopahaseni olisi päässyt johtamaan heidän kulkuaan? (Vittu mikä narsisti! Mitä Mooses vastasi kun Jehova kuzui sitä palavasta pensaasta? Näin juurikin!) En voinut käskeä itseäni tulemaan yhdeksi noista jotka asettuvat muiden kärkeen, työntyvät sosialistiseen valonsäteeseen tai keräävät ja keskittävät sen kuin polttolasi, hehkuvat ja häikäisevät ja leimahtavat kuin liekki. Sellaiseksi minua ei ollot tarkoitettu. Minut oli tarkoitettu piilottamaan munaa Estereiden perseeseen, sohimaan niitä pikku puikollani.
ellauri198.html on line 270: The second Warren poem Amelia reads to close out the episode is titled
ellauri198.html on line 294: But of course, the Warren lines that stick out the most in the context of this episode is this: “In this century, and moment, of mania / Tell me a story.” On the one hand, this “century of mania” could refer to any modern hundred-year range we chose. So this HBO series itself is a story told in a century of mania. But if some of the implications of the post-murder turmoil that might over-take this town come true, then the case of the missing Purcell kids is, specifically, the story of a moment of mania known as “Satanic Panic,” which swept the nation in the 1980s and early 90s.
ellauri198.html on line 296: The Satanic panic is a moral panic consisting of over 12,000 unsubstantiated cases of Satanic ritual abuse (SRA, sometimes known as ritual abuse, ritualistic abuse, organized abuse, or sadistic ritual abuse) starting in the United States in the 1980s, spreading throughout many parts of the world by the late 1990s, and persisting today. The panic originated in 1980 with the publication of Michelle Remembers, a book co-written by Canadian psychiatrist Lawrence Pazder and his patient (and future wife), Michelle Smith, which used the discredited practice of recovered-memory therapy to make sweeping lurid claims about satanic ritual abuse involving Smith. The allegations which afterwards arose throughout much of the United States involved reports of physical and sexual abuse of people in the context of occult or Satanic rituals. In its most extreme form, allegations involve a conspiracy of a global Satanic cult that includes the wealthy and powerful world elite in which children are abducted or bred for human sacrifices, pornography, and prostitution, an allegation that returned to prominence in the form of Qanon.
ellauri198.html on line 298: Nearly every aspect of the ritual abuse is controversial, including its definition, the source of the allegations and proof thereof, testimonies of alleged victims, and court cases involving the allegations and criminal investigations. The panic affected lawyers, therapists, and social workers who handled allegations of child sexual abuse. Allegations initially brought together widely dissimilar groups, including religious fundamentalists, police investigators, child advocates, therapists, and clients in psychotherapy. The term satanic abuse was more common early on; this later became satanic ritual abuse and further secularized into simply ritual abuse. Over time, the accusations became more closely associated with dissociative identity disorder (then called multiple personality disorder) and anti-government conspiracy theories.
ellauri198.html on line 300: Initial interest arose via the publicity campaign for Pazder's 1980 book Michelle Remembers, and it was sustained and popularized throughout the decade by coverage of the McMartin preschool trial. Testimonials, symptom lists, rumors, and techniques to investigate or uncover memories of SRA were disseminated through professional, popular, and religious conferences, as well as through talk shows, sustaining and further spreading the moral panic throughout the United States and beyond. In some cases, allegations resulted in criminal trials with varying results; after seven years in court, the McMartin trial resulted in no convictions for any of the accused, while other cases resulted in lengthy sentences, some of which were later reversed. Scholarly interest in the topic slowly built, eventually resulting in the conclusion that the phenomenon was a moral panic, which, as one researcher put it in 2017, "involved hundreds of accusations that devil-worshipping paedophiles were operating America's white middle-class suburban daycare centers."
ellauri198.html on line 346: William Lyon Phelps (n.h.) proposes three different interpretations of the poem: In the first two, the Tower is a symbol of a knightly dick. Success only comes through failure or the end is the realization of futility. In his third interpretation, the Tower is simply a damn big tunnel.
ellauri198.html on line 420: Was settling to its close, yet shot one grim Heitti rusko perääni ilkeen hymynhäivän
ellauri198.html on line 450: Were jealous else. What made those holes and rents Niin nousi heti paha huuto koko joukosta.
ellauri198.html on line 531: Whose savage trample thus could pad the dank Kenen astunut mä olin kengänkannalle,
ellauri198.html on line 537: What penned them there, with all the plain to choose? Kuka oli sulkenut ne sinne, mitä järkeä,
ellauri198.html on line 593: This was the place! those two hills on the right, Et tää se 1 paikka selvästikin on!
ellauri198.html on line 635: Most scholars agree that the ritual performed at the tophet was child sacrifice, and they connect it to similar episodes throughout the Bible and recorded in Phoenicia (whose inhabitants were referred to as Canaanites in the Bible) and Carthage by Hellenistic sources. There is disagreement about whether the sacrifices were offered to a god named "Moloch". Based on Phoenician and Carthaginian inscriptions, a growing number of scholars believe that the word moloch refers to the type of sacrifice rather than a deity. There is currently a dispute as to whether these sacrifices were dedicated to Yahweh rather than a foreign deity.
ellauri198.html on line 648: It is an obsolete form of the word slogan, closer to its derivation from the Scottish Gaelic sluagh-ghairm (meaning war-cry).
ellauri198.html on line 652: Chatterton's usage inspired Robert Browning in his poem Childe Roland to the Dark Tower Came, in particular the last stanza in which the hero sees the ghosts of all those who died trying to reach the Dark Tower before him.
ellauri198.html on line 684: The scottish "narrative" or fairy tale about Childe Rowland comes from Danish ballads about Rosmer Halfmand from the 1695 work Kaempe Viser. There were three ballads about Rosmer, who was a giant or merman, stealing a girl whose brother later rescues her. In the first, the characters are the children of Lady Hillers of Denmark, and the sister is named Svanè. In the second, the main characters are Roland and Proud Eline lyle. In the third, the hero is Child Aller, son of the king of Iceland. Unlike the English Roland, the hero of the Danish ballads relies on trickery to rescue his sister, and in some versions they have a juicy incestuous relationship to boot.
ellauri198.html on line 691: In March 1833, "Pauline, a Fragment of a Confession" was published anonymously by Saunders and Otley at the expense of the author, Robert Browning, who received the money from his aunt, Mrs Silverthorne. It is a long poem composed in homage to the poet Shelley and somewhat in his style. Originally Browning considered Pauline as the first of a series written by different aspects of himself, but he soon abandoned this idea. John Stuart Mill, however, wrote that the author suffered from an "intense and morbid self-consciousness". Later Browning was rather embarrassed by the work.
ellauri198.html on line 701: In 1861, Elizabeth died in Florence. Among those whom he found vaguely consoling in that period was the novelist and poet Isa Blagden, with whom he and his wife had a voluminous correspondence. The following year Browning returned to London, taking his Pen with him, who by then was 12 years old.
ellauri198.html on line 710: The series was chiefly inspired by the poem "Childe Roland to the Dark Tower Came" by Robert Browning, whose full text was included in the final volume's appendix. In the preface to the revised 2003 edition of The Gunslinger, King also identifies The Lord of the Rings, Arthurian legend, and The Good, the Bad and the Ugly as inspirations. He identifies Clint Eastwood's "Man with No Name" character as one of the major inspirations for the protagonist, Roland Deschain. King's style of location names in the series, such as Mid-World, and his development of a unique language abstract to our own [clarification needed] (High Speech), are also influenced by J. R. R. Tolkien's work. The series is referred to on King's website as his magnum opus.
ellauri198.html on line 732: They remain in a stalemate for a few hours, until Roland has Patrick draw a picture of the Crimson King and then erase it, thus wiping him out of existence except for his eyes. Roland gains entry into the Tower while Patrick turns back home. The last scene is that of Roland crying out the names of his loved ones and fallen comrades as he had vowed to do. The door of the Dark Tower closes shut as Patrick watches from a distance.
ellauri198.html on line 734: The story then shifts to Susannah coming through the magic door to an alternate 1980s New York, where Gary Hart is president. Susannah throws away Roland's gun (which does not function on this side of the door), rejecting the life of a gunslinger, and starts a new life with alternate versions of Eddie and Jake, who in this world are brothers with the surname Toren. They have only very vague memories of their previous journey with Susannah, whose own memories of Mid-World are already beginning to fade. It is implied that an alternate version of Oy, the billy-bumbler, will also join them.
ellauri198.html on line 736: In a final "Coda" section, King urges the reader to close the book at this point, consider the story finished with a happy ending, and not venture inside the Tower with Roland. For those who do not heed the warning, the story resumes with Roland stepping into the Dark Tower. He realizes that the Tower is not really made of stone, but a kind of flesh: it is Gan's physical body. As he climbs the steps, Roland encounters various rooms containing siguls or signs of his past life. When he reaches the top of the Tower, he finds a door marked with his own name and opens it. Roland instantly realizes, to his horror, that he has reached the Tower countless times before. He is forced through the door by the hands of Gan and transported back in time to the Mohaine desert, back to where he was at the beginning of The Dark Tower: The Gunslinger, with no memories of what has just occurred. The only difference is that, this time, Roland possesses the Horn of Eld, which in the previous incarnation he had left lying on the ground after the Battle of Jericho Hill. Roland hears the voice of Gan, whispering that, if he reaches the Tower again, perhaps this time the result will be different; there may yet be rest. The series ends where it began in the first line of book one: "The man in black fled across the desert, and the gunslinger followed."
ellauri198.html on line 749: Minkä eteen seisoo musta torni Haroldin mielestä, sieltä pakaroiden välistä? Usko tai älä: "Shall we, tentatively, call both the Dark Tower and the mocking elf the Oedipal necessities of self-betrayal in the practice of art? (Mistä nuo Freudin turbojalat tähän tulivat? Selittäkääpä tarkemmin!) Or, more narrowly, the Tower and the Elf are metaphors for misprision, for the overdetermined and inescapable meanings that belated creators impose upon poetic tradition."
ellauri198.html on line 772: Toi Condition of Fire and Election-Love taitaa olla jotain kabbalismia (kz alla). Love, love, love. Kabbalah says that the only force in reality is the force of love. Evidently, without love, there is no life. Make love not war. (No siinähän se tuli!) This is why Kabbalah says that Creator, nature, and love are synonymous. Tucker Carlson Wears a Kabbalah Bracelet. It has been absolutely infuriating to watch supposedly "awake" people promote Tucker Carlson as some kind of mainstream hero. He is obviously a servant of the Jews and this is just one more piece of evidence.
ellauri198.html on line 778: But something of the conclusion can be surmised here, however tentatively. Roland's equivocal triumph is an instance of Kierkegaardian "repetition" rather than of Platonic "recollection" on Hegelian "mediation," if only because the Romantic trope-upon-a-trope or transumption leads to a projective or introjective stance of which Kierkegaard is the conscious anti-Platonic and anti-Hegelian theorist. Precisely what Roland refuses is the Golgotha of Absolute Spirit that Hegel proclaims at the very close of his Phenomenology:
ellauri198.html on line 780: Knowledge is aware not only of itself, but also of the negative of itself, or its limit. Knowing its limit means knowing how to sacrifice itself. This sacrifice is... self-abandonment.... Here it has to begin all over again at its immediacy, as freshly as before, and thence rise once more to the measure of its stature, as if, for it, all that preceded were lost, and as if it had learned nothing from the experience of the spirits that preceded. But re collection has conserved that experience, and is the inner being, and, in fact, the higher form of the substance. While, then, this phase of Spirit begins all over again its formative development, apparently starting solely from itself, yet at the same time it com mences at a higher level. The realm of spirits developed in this way, and assuming definite shape in existence, constitutes a succession, where one detaches and sets loose the other, and each takes over from its predecessor the empire of the spiritual world...
ellauri198.html on line 790: The difference between Hegel and Kierkegaard is also a difference between Mallarmé and Browning, as it happens, and critically a difference between a deconstructive and an antithetical view of practical criticism. Kierkegaard's "repetition" is closer than its Hegelian rival (or the Nietzschean-Heideggerian descendant) to the mutually exploitative relationship between strong poets, a mutuality that affects the dead nearly as much as the living. Insofar as a poet authentically is and remains a poet, he must exclude and negate other poets. Yet he must begin by including and affirming a precursor poet or poets, for there no other way to become a poet. We can say then that a poet known as a poet only by a wholly contradictory including/excluding, negating/affirming which by the agency of psychic defenses manifests itself as an introjecting/projecting. "Repetition," better even than Nietzsche's Eternal Return of the Same, manifests itself through the rhetorical scheme of transumption, where the surrender of the present compensates for the contradictory movements of the psyche.
ellauri198.html on line 794: Roland is not mediated by his precursors; they do not detach him from history so as to free him in the spirit. The Childe's last act of dauntless courage is to will repetition, to accept his place in the company of the ruined. Roland tells us implicitly that the present is not so much negative and finite as it is willed, though this willing is never the work of an individual consciousness acting by itself. It is caught up in a subject-to-subject dialectic, in which the present moment is sacrificed, not to the energies of art, but to the near-solipsist's tragic victory over himself. Roland's negative moment is neither that of renunciation nor of the loss of self in death or error. It is the negativity that is self-knowledge yielding its power to a doomed love of others, in the recognition that those others like Shelley. more grandly had surrendered knowledge and its powers to love, however illusory. Or, mos simply, Childe Roland dies, if be dies, in the magnificence of a belatedness that can accept itself as such. He ends in strengh because his vision has ceased to break and deform the world, and has begun to turn its dangerous strength upon is own defense. Roland is the Kermit modem version of a poet-as-hero, and his sustained courage to weather his own phantasmagoria and emerge into fire is a presage of the continued survival of strong poetry.
ellauri198.html on line 828: Yeats kept his sixth-grader occultist badge away from his poems, which are simple enough to be understood by sixth-graders, unlike Blake and Shelley, but like his rhyming predecessor Keats. Even so, Yeats’s visionary and idealist interests were more closely aligned with those of Blake and Shelley than with those of Keats, and in the 1899 collection The Wind among the Reeds the occult symbolism rears its ugly head in several poems.
ellauri198.html on line 848: Another important element of poems in both these collections and other volumes is Yeats’s keen awareness of old age. Even his romantic poems from the late 1890s often mention gray hair and weariness, though those poems were written while he was still a young man. But when Yeats was nearly 60, his health began to fail and he was faced with real, rather than imaginary, “bodily decrepitude” (a phrase from “After Long Silence”) and nearness to death. Despite the author’s often keen awareness of his physical decline, the last 15 years of his life were marked by extraordinary vitality and an appetite for life, including young boys and girls.
ellauri198.html on line 849: His pose as “The Wild Old Wicked Man” (the title of one of his poems) and his poetical revitalization was reflected in the title of his 1938 volume New Poems.
ellauri198.html on line 853: He faced death with a courage that was founded partly on his vague hope for reincarnation. In his proud moods he could speak in the stern voice of his famous epitaph, written within six months of his death, which concludes his poem “Under Ben Bulben”: “Cast a cold eye / On life, on death. / Horseman, pass by!” But the bold sureness of those lines is complicated by the terror-stricken cry that “distracts my thought” at the end of another late poem, “The Man and the Echo,” and also by the poignantly frivolous lust for life in the last lines of “Politics,” the poem that he wanted to close Last Poems: “But O that I were young again / And held them in my arms.”
ellauri198.html on line 856: Poetic ingredients of the sort Yeats described in “The Dark Tower”: “Poet’s imaginings / And memories of love, / Memories of young men and women, / All those things whereof / Man makes a superhuman / Mirror-resembling dream.”
ellauri198.html on line 868: Critics of the poem have highlighted several important aspects of ‘The Lake Isle of Innisfree,’ including the spiritual journey undertaken by William Butler Yeats (Hunter); the island as an escape from sexuality (Merritt); and the island as a place of wisdom or foolishness, depending on varying historical perspectives on beans (Normandin). To these critics, it seems that an island is a place of refuge from a dangerous outside world — supposedly London specifically, although Merritt might broaden this interpretation to include all sexual encounters. While these critics acknowledge that an island is a place of escape, citing what William Butler Yeats himself has said about the Irish island Sligo, they fall short of recognising the full implications of his fascination with the occult.
ellauri198.html on line 874: There are two realities, the terrestrial and the condition of fire. 1 All power is from the terrestrial condition, for there all opposites meet and there only is the extreme of choice possible, full freedom. [This seems inaccurate slightly, the terrestrial or earthly condition contains the condition of fire, water, and air; the mental, the material, and mental-material interaction respectively. How to distinctly separate water and earth is an issue going back at least to the Corpus Hermeticum.] And there the heterogeneous is, evil, for evil is the strain one upon another of opposites; but in the condition of fire is all music and rest. [Compare this with interpretations of Manichean or Gnostic dualism that there is a pure and impure world; castor and pollux.] Between is the condition of air where images have but a borrowed life, that of memory or that reflected upon them when they symbolise colours and intensities of fire; the place of shades who are 'in the whirl of those who are fading,' and who cry like those amorous shades in the Japanese play:-- Huoh, ei jaxa. Tää kaverihan oli täysin tärähtänyt:
ellauri198.html on line 908: Said then my guide, "those spoilers spoiled, Voltaire,
ellauri198.html on line 911: Whose name the fresh world thinks already old—
ellauri198.html on line 918: Arthur Symons (n.h.) described the poem as a "sort of spiritual biography" in the way that it describes the feelings and emotions of the poet, rather than the actions. Isobel Armstrong (n.h.) argued that the poem was Browning's attempt to "institutionalize" himself as a Romantic poet. Browning described himself within the poem as "priest and prophet" and therefore gave himself both the meaning and purpose that he was seeking as a young man. Vitun pappi ja profeetta, ansaizisi potkun perseeseen. Tää narsistinen suollos ei kelpaa mihinkään. Ei maxa vaivaa edes siteerata.
ellauri203.html on line 57: Sammutus – Narsistit, erityisesti piilosellaiset, käyttävät menetelmää, jota kutsutaan "sammuttamiseksi", jossa he ovat vielä elämässäsi, mutta yhtäkkiä he "sammuttavat" odotetun vuorovaikutuksen, reaktion ja osallistumisen, joka oli aiemmin näytetty. Tämä on heidän tapansa kommunikoida, että he ovat tylsistyneitä, ärsyyntyneitä tai häiriintyvät läsnäolostasi. Se on yleistä, kun on "sinun vuorosi" tuulettaa tai ilmaista tunne tai ajatus, kuten he ovat juuri tehneet kanssasi. Sinulle se on järkyttävän töykeää, mutta kuten nimestä voi päätellä, se on yhtä yksinkertaista kuin valon sammuttaminen huoneessa, heille.
ellauri203.html on line 113: Belinsky preached his socialist-atheist way with such passion that Dostoevsky couldn’t resist. Accepting the socialist teachings of Belinsky, Dostoevsky saw his Christian convictions being shattered. He describes this time as the time of “losing Christ”. “We were infected with the ideas of theoretical socialism of those days!” – Dostoevsky would recall. For his involvement in the antigovernment movement, Dostoevsky was sentenced to capital punishment, which was later replaced with four years of penal labor (Rus. katorga).
ellauri203.html on line 135: Fyodor Michailovich had such type of personality that everyone enjoyed. He was robbed unmercifully, though due to his kindness and trust, but he wouldn’t want to get into details or rebuke servants that used his carelessness. Fyodor Mikhailovich was a man of limitless kindness. Dostoevsky was especially interested in children and paid attention to cases of child abuse that he heard about. He followed closely the trials of parents accused of child abuse.
ellauri203.html on line 139: One of Dostoevsky’s early memories is a daily prayer with his nanny before going to bed with her, when he was thirteen years of age. “I put all my eggs in Thine basket, Mother of God, keep them in Thy care”. This prayer Dostoevsky loved so much that it became part of the prayers which he read to children at bed time. Also from his early years Dostoevsky listened to Bible stories. Remembering those years, Fyodor Mikhailovich wrote in 1873, “In our family we knew the Gospel almost from earliest childhood.”
ellauri203.html on line 152: It’s not surprising that the two authors did not like each other. From his youth Turgenev, a wealthy nobleman, made fun of his lugubrious colleague. In a mocking poem he described Dostoyevsky as a "pimple on the nose of literature." Dostoyevsky didn´t conceal his reciprocal hostility and was indignant that, with all his wealth, Turgenev´s royalties for his publications were four times as high as he was paid.
ellauri203.html on line 246: The demons, then, are ideas, that legion of isms that came to Russia from the West: idealism, rationalism, empiricism, materialism, utilitari anism, positivism, socialism, anarchism, nihilism, and, underlying them all, atheism. To which the Slavophils opposed their notions of the Russian earth, the Russian God, the Russian Christ, the "light from the East," and so on.
ellauri203.html on line 277: Uhraaminen on prosessi, jossa syntipukki joutuu yhteisön sisäisen väkivallan purkautumisväyläksi. Esimerkiksi länsimaisessa kulttuuriperinteessä Kuningas Oidipus ja Raamatun evankeliumit ovat Girardin mukaan verhottuja kertomuksia yhteisöväkivallan uhreista. Uhraamisen prosessi on tiedostumaton: uhraamisen hetkellä syntipukin syyllisyys uskotaan todeksi ja ylilyövä väkivalta oikeudenmukaiseksi. Uhri puhdistaa yhteisön sen sisäisistä konflikteista, ja juuri tästä juontuu Girardin mukaan myös tragedian katarttinen vaikutus. Kuollut uhri kohotetaan myyteissä jumalalliseen asemaan; näin peitetään tietoisuudelta yhteisön ja uskontojen keskiössä toimiva väkivaltainen yksiuhrimekanismi.
ellauri203.html on line 286: "who with uncompromising clear-sightedness voices wo/man's exposed condition in a world of severe conflicts", kehaisee runk-akatemia.
ellauri203.html on line 302: In the novel, a new Mongol Empire conquers Poland and introduces Murti-Bing pills as a cure for independent thought. At first, the pills create contentment and blind obedience, but ultimately lead those taking them to develop dual personalities. Kaxoisolentoja taas! Miłosz compares the pills to the intellectually deadening effects of Marxism-Leninism in the USSR and the Soviet Bloc.
ellauri203.html on line 330: And those who expected lightning and thunder Ne jotka odottivat suurta paukkua
ellauri203.html on line 332: And those who expected signs and archangels’ trumps Ne jotka odottivat arkkienkeleitä trumpetoimaan
ellauri203.html on line 335: As long as the bumblebee visits a rose, Kerta viimeinen pörriäinen vielä ezii ruusua,
ellauri203.html on line 350: The Captive Mind kirjoitettiin pian sen jälkeen, kun kirjailija loikkasi stalinistisesta Puolasta vuonna 1951. Siinä Miłosz hyödynsi kokemuksiaan laittomana kirjailijana natsimiehityksen aikana ja kuulumisesta sodanjälkeisen Puolan kansantasavallan hallitsevaan luokkaan. Kirja yrittää selittää stalinismin houkuttelevuutta älymystölle, sen kannattajien ajatteluprosesseja sekä erimielisyyksien ja yhteistyön olemassaoloa sodanjälkeisen neuvostoblokin sisällä. Miłosz kuvaili kirjoittaneensa kirjan "suuren sisäisen konfliktin alla", mutta "toivo lihavasta palkkiosta rohkaisi."
ellauri203.html on line 395: Delta oli sit Konstanty Ildefons Gałczyński (23. tammikuuta 1905 – 6. joulukuuta 1953), alias Karakuliambro , puolalainen runoilija . Hänet tunnetaan Green Goose -teatterin "paradramaattisista" absurdeista humoristisista luonnoksista .
ellauri203.html on line 443: patriotism, right, freedom, humanity, art? Yes; those words there are,
ellauri203.html on line 465: him, like Richard, haunted by the phantoms of those he has ruined...
ellauri203.html on line 648: Martin, a respected doctor (huoh), his wife Karin, Karin's seventeen year old brother Minus, and widowed father David of Karin and Minus' have convened at the family's summer home on an island off the coast of Sweden to celebrate David's return from the Swiss Alps, where he was substantially completing his latest novel (huoh). The family has long lived a fantasy of they being a loving one, David's extended absences which are the cause of many of the family's problems. Without that parental guidance, Minus is at a confused and vulnerable stage of his life where he is a bundle of repressed emotions, most specifically concerning not feeling loved by his father and concerning the opposite sex (huoh). He is attracted to females as a collective but does not know how to handle blatant female sexuality, especially if it is directed his way. A month earlier Karin was released from a mental institution (huoh). Her doctor has told Martin that the likelihood that she will fully recover from her illness is low, her ultimate fate being that her mental state will disintegrate totally, although she has functioned well since her release. In his love for her, Martin has vowed to himself to see her through whatever she faces. As Karin begins to lose grip on reality, Minus is the one most directly affected, although it does bring out the issues all the men are facing with regard to their interrelationships.
ellauri203.html on line 656: Karin is trying to readjust to life with her family after her release from a mental institution. Her husband Martin is patient with her as she experiences the highs and lows of life. Both she and her younger brother Minus have issues with their father David, who is visiting. Martin is a well-known author who travels frequently and is estranged from his children. He´s about to publish his latest effort and spends much of his time alone, finalizing the manuscript before submitting it t the publishers. After having sex with Minus she realizes she is unable to live in two worlds and must choose between institutionalization and home life.
ellauri203.html on line 667: Noniin, tähän päättyy sensuroitu luku, takaisin lähettämöön Anssi Kukkoselle.
ellauri203.html on line 693: Paxu Daily Mailin kriitikko Roger Lewis arvioi Katherine Rundellin kirjaa John Donnesta, jossa Kate sanoo Donnea brittihistorian sexikkäimmäxi runosepoxi. Paxu Daily Mailin kriitikko piti enemmän Keazista, joka oli romanttisempi eikä sexin suhteen yhtä suorasukainen. Keaz hoiteli vaan tuberkuloottista veljeään eikä tainnut kovin usein päästä viivalle. Donne sen sijaan oli koko ajan availemassa kalukukkaroa. Mun täytyy sanoa että pidän selkeästi enemmän Donnesta.
ellauri204.html on line 106: Mutta kun se laattialle putosi, siinä ei ollutkaan sammakko, vaan kaunis, lempeä-silmäinen kuninkaan-poika. Tästä nyt tuli tytölle hänen isänsä tahdon mukahan rakas kumppani ja puoliso. Tuo prinssi silloin kertoi, että häijy noita-vaimo oli hänen noitunut, ett'ei kukaan muu, kuin ainoastaan hänen nykyinen puolisonsa, olisi saattanut häntä kaivosta pelastaa, ja että he huomenna tulisivat yhdessä lähtemään hänen valtakuntaansa. Sitten he nukkumaan menivät, ja seuraavana aamuna, kun aurinko heidät herätti, saapui sinne vaunut, joita veti kahdeksan valkoista hevosta: kulta-valjahissa hevoset olivat ja niitten oli pää valkoisilla kamelikurjen-sulilla koristettu. Takana seisoi nuoren kuninkaan palvelia, tuo uskollinen Heikki. Tämä rehellinen poika oli, kun hänen herransa muuttui sammakoksi, surrut niin, että hän sydämmensä ympäri panetti kolme rauta-vannetta, jott'ei se surusta ja murheesta särkyisi. Mutta vaunut olivat tulleet nuorta kuningasta noutamaan hänen valtakuntaansa: uskollinen Heikki auttoi molemmat vaunuihin, asettui itse seisomaan taakse ja oli isäntänsä pelastuksesta aivan ihastuksissaan. Kun he kappaleen matkaa olivat kulkeneet, kuuli kuninkaan-poika takanansa rytisevän, ikään-kuin olisi joku särkynyt. Silloin hän kääntyi taakse-päin ja huusi:
ellauri204.html on line 171: Ja Mooses lausui nuorelle palvelijalleen: »En pysähdy ennen kuin saavutan kahden meren yhtymiskohdan, vaikka saisin kulkea vuosikausia.»
ellauri204.html on line 175: Kun he sitten olivat päässeet siitä ohi, Mooses lausui palvelijalleen: »Ota esille aamiaisemme; totisesti, me olemme rasittuneet matkallamme.»
ellauri204.html on line 179: Mooses sanoi: »Tuolla on paikka, jota etsimme.» Sitten he palasivat takaisin seuraten jälkiään.
ellauri204.html on line 183: Mooses sanoi hänelle (viheriälle Heikille): »Saanko minä seurata sinua sillä ehdolla, että opetat minulle sellaista, mitä itsellesi on opetettu Oikeasta Tiestä?»
ellauri204.html on line 189: Mooses lausui: »Tulet kyllä huomaamaan, että minä, jos Jumala niin sallii, pysyn kärsivällisenä enkä ole sinulle tottelematon missään asiassa.»
ellauri204.html on line 193: Sitten he kulkivat tietään, kunnes astuivat erääseen veneeseen, johon hän teki reiän. Mooses kysyi: »Teetkö siihen reiän hukuttaaksesi sen matkustajat? Totisesti, oletpa menetellyt perin omituisesti.»
ellauri204.html on line 197: Mooses sanoi: »Älä soimaa minua siitä, minkä unohdin, äläkä tee taakkaani minulle liian vaikeaksi.»
ellauri204.html on line 199: Sitten he jatkoivat matkaansa, kunnes kohtasivat pojan, jonka hän surmasi. Mooses sanoi: »Oletko surmannut viattoman henkilön, joka ei ole ketään tappanut? Totisesti, olet tehnyt pahan työn.»
ellauri204.html on line 203: Mooses sanoi: »Jos minä tämän jälkeen sinulta vielä jotakin kyselen, älä minua enää opasta. Olet saanut minulta riittävän anteeksipyynnön.»
ellauri204.html on line 205: Sitten he jatkoivat matkaansa, kunnes saapuivat erään kaupungin asukkaitten luokse ja pyysivät heiltä ruokaa, mutta nämä kieltäytyivät ottamasta heitä vieraakseen. Silloin he tapasivat kaupungissa muurin, joka oli sortumaisillaan, ja he korjasivat sen tukevaksi. Mooses lausui: »Jos olisit tahtonut, olisit saanut siitä työpalkan.»
ellauri204.html on line 282: – Varmaan 95 prosenttia katsojista ei tiedä pesäpallon taktisuudesta oikeastaan mitään. He tulevat katsomaan juoksuja, lyöntejä ja kinniottoja, mutta hienon lajin taktisuus jää pimentoon, Järvinen suree.
ellauri204.html on line 306: Erotuxena muista etanamiehistä Mooses on kaxisarvinen. Muistan nähneeni kuvia Moosexen pazaista joissa sillä oli pukinsarvet. Renessanssiajan suurimpiin kuvanveistäjiin kuuluva Michelangelo sai vuonna 1505 Paavi Julius II:lta tilauksen Mooses-patsaasta. Michelangelo teki patsasta pitkään ja hartaasti. Lopullinen versio valmistui vuonna 1545. Ja totta mooses, Moosexella on siinä selvät pirunsarvet!
ellauri204.html on line 308: 
ellauri204.html on line 310: Patsas on herättänyt paljon keskustelua erikoisen yksityiskohdan takia. Jostain syystä Michelangelo päätti laittaa Moosekselle sarvet päähän. Sarvien symboliikalle on kehitelty moniakin teorioita, mutta julkinen keskustelu ei koskaan puhu siitä päivänselvästä symboliikasta, joka liittyy muinaisen egyptiläisen Kuu-kultin tapaan kuvata jumalansa ja johtajansa sarvet päässä.
ellauri204.html on line 318: Michelangelo ei ollut yksin. Mooseksesta löytyy melkoinen määrä maalauksia ja patsaita, jossa hänellä on sarvet päässä. oses-ja-sarvet.html">Lähde
ellauri204.html on line 333: The most well-known mythopoetic text is Bly’s Iron John: A Book About Men which was published in 1990. Bly suggests that masculine energy has been diluted through modern social institutions, industrialisation, and the resulting separation of fathers from family life. He introduced the ‘wild man’ and urged men to recover a pre-industrial conception of masculinity through brotherhood with other men. The purpose was to foster a greater understanding of the forces influencing the roles of men in modern society and how these changes affect behaviour, self-awareness and identity.
ellauri204.html on line 342: “So saying, Argeiphontes gave me the herb, drawing it from the ground, and showed me its nature. At the root it was black, but its flower was like milk. [305] Moly the gods call it, and it is hard for mortal men to dig; but with the gods all things are possible. Hermes then departed to high Olympus through the wooded isle, and I went my way to the house of Circe, and many things did my heart darkly ponder as I went. [310] So I stood at the gates of the fair-tressed goddess. There I stood and called, and the goddess heard my voice. Straightway then she came forth, and opened the bright doors, and bade me in; and I went with her, my heart sore troubled. She brought me in and made me sit on a silver-studded chair, [315] a beautiful chair, richly wrought, and beneath was a foot-stool for the feet. And she prepared me a potion in a golden cup, that I might drink, and put therein a drug, with evil purpose in her heart. But when she had given it me, and I had drunk it off, yet was not bewitched, she smote me with her wand, and spoke, and addressed me: [320] ‘Begone now to the sty, and lie with the rest of thy comrades.’ “So she spoke, but I, drawing my sharp sword from between my thighs, rushed upon Circe, as though I would slay her. But she, with a loud cry, ran beneath, and clasped my knees, and with wailing she spoke to me winged words: [325] “‘Who art thou among men, and from whence? Where is thy city, and where thy parents? Amazement holds me that thou hast drunk this charm and wast in no wise bewitched. For no man else soever hath withstood this charm, when once he has drunk it, and it has passed the barrier of his teeth. Nay, but the mind in thy breast is one not to be beguiled. [330] Surely thou art Odysseus, the man of ready device, who Argeiphontes of the golden wand ever said to me would come hither on his way home from Troy with his swift, black ship. Nay, come, put up thy sword in this here sheath, and let us two then go up into my bed, that couched together [335] in love we may put trust in each other.’ “So she spoke, but I answered her, and said:‘Circe, how canst thou bid me be gentle to thee, who hast turned my comrades into swine in thy halls, and now keepest me here, and with guileful purpose biddest me [340] go to thy chamber, and go up into thy bed, that when thou hast me stripped thou mayest render me a weakling and unmanned? Nay, verily, it is not I that shall be fain to go up into thy bed, unless thou, goddess, wilt consent to swear a mighty oath that thou wilt not plot against me any fresh mischief to my hurt.’
ellauri204.html on line 353: With an emphasis on physical wellbeing – as well as the emotional, mental and spiritual – the mythopoetic employs movement, meditation and breathwork, often combining storytelling with music and dance. These activities can be seen as an extension to a form of reimagined shamanism (or neo-shamanism) popularised by Michael Harner, whose book The Way of the Shaman also appeared in 1990, the same year as Iron John and Women Who Run with the Wolves.
ellauri204.html on line 390: After recycling these hundreds of elements from elsewhere in Ulysses as he composed “Circe,” Joyce expanded his understanding of this novel’s potential as “a kind of encyclopedia” (Selected Letters 271). He began revising the rest of the book accordingly, arranging little snippets of interrelated detail throughout the previous episodes into an intricate network of minor motifs that accumulate and aggregate in the careful reader’s awareness. “Circe” serves as an absurd but cathartic outpouring of Ulysses thus far. Having gotten all that out of our systems, we are ready for the episodes Joyce called the “Nostos,” the return
ellauri204.html on line 436: Korhosen kirja valittiin hiljattain ehdolle Finlandia-palkinnon saajaksi. Tämä ei ole yllätys, sillä teos sisältää poikkeuksellisen hyvin kirjoitettuja kohtia. Romaani ei ole aivan kansainvälistä tasoa, mutta erottuu edukseen kotimaisessa kirjallisuudessa. Sen nostaminen joulumyyntiä vauhdittavan tunnustuksen saajaksi olisi pieni ihme sinänsä.
ellauri204.html on line 442: Kolme kuudesta tämän vuoden Finlandia-ehdokkaasta tulee Turusta. Siellä tehdään erinomaista kirjallisuutta, ja onkin vain sopivaa, että Emme enää usko pahaan sijoittuu sinne. Helsingistä on kirjoitettu tarpeeksi. Korhosen romaanin sanoma on kuitenkin universaali. Se kasvaa kuvaukseksi suuntansa kadottaneista länsimaista ja Ispoisissa elävistä hämmentyneistä ihmisistä.
ellauri204.html on line 448: Koska Korhonen kirjoittaa vähän kaikesta, hänen kykynsä pitää tarina koossa on hämmästyttävä. Emme enää usko pahaan käsittelee kaiken muun lisäksi yhtä Riku Korhosen lempiaiheista, miehen halua alistaa naista. Korhonen nälvii vaimojensa nöyryyttämisestä haaveilevia aviomiehiä: ”Kukapa ahtaalle ajettu, verstaassa lymyilevä pikku aviomies ei haaveilisi vaimonsa laittamisesta rautoihin. Se oli historiallisesti johdonmukaista. Koska länsimaiden miehet olivat antaneet naisille heidän nykyisen vapautensa, he saattoivat myös ottaa sen pois.” Vahvaa misogyniaa, noinkin isolta mieheltä.
ellauri204.html on line 452: Tällaiset sarkasmia ja vakavuutta yhdistävät analyysit ovat Korhosen kirjan heikointa antia. Niissä sen tyhmyys tiivistyy. Parhaimmillaan teos on antaessaan pikkuveljen viedä. Toiminnalliset hetket, kuten Eeron tekemän kidnappauksen verinen huipennus, ovat erityisen hyviä natusteltavia.
ellauri204.html on line 580: WW2 squirted a nasty influx of commie refugees to America, whose whipping into order took decades of post war policing. On this effort, Jameson acted as a recalcitrant 5th column.
ellauri204.html on line 586: Hanna Kuusela on kulttuurintutkija, tietokirjailija ja mediakulttuurin dosentti. Hän työskentelee akatemiatutkijana Tampereen yliopistossa ja toimii myös luottamusmiehenä sekä yliopiston konsistorin jäsenenä.
ellauri204.html on line 593: – Olen todella iloinen ja kiitollinen, että sain näin vahvan luottamuksen. Samalla tunnen nöyryyttä, koska olin tosiasiassa paskin kolmesta, mutta sentään mies ja Oulusta. Kiitos kaikille, jotka tukivat prosessin aikana ja vaaleissa, Ilari Kinnunen kommentoi heti tuloksen tultua.
ellauri204.html on line 628: Pitkän tähtäimen tavoitteena myyriäisellä on nousta Onnen Pekka Kakkosexi.
ellauri204.html on line 637: Bregman toteaa, että ”useimmat ihmiset ovat kunnollisia”, eivätkä he joudu katastrofitilanteissa paniikkiin. Ne vaan alkavat hamstrata ja puida nyrkkiä koetuille viholaisille. Hän kertoo esimerkkinä Lontoon pommituksesta 1940 (Blitz), jolloin britit olivat tyynen rauhallisia, vanhemmat istuivat teekupposen ääressä ja lapset leikkivät pihamailla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Varmuuden vuoksi perustetut psykiatriset sairaalat seisoivat tyhjillään.
ellauri204.html on line 686: Sexton's work towards the end of the sixties has been criticized as "preening, lazy and flip" by otherwise respectful critics. Some critics regard her dependence on alcohol as compromising her last work. However, other critics see Sexton as a poet whose writing matured over time.
ellauri204.html on line 704: Antoine Marie Joseph Paul Artaud, better known as Antonin Artaud, was a French writer, poet, dramatist, visual artist, essayist, actor and theatre director. He is widely recognized as one of the major figures of the European avant-garde. In particular, he had a profound influence on twentieth-century theatre through his conceptualization of the Theatre of Cruelty. Known for his raw, surreal and transgressive work, his texts explored themes from the cosmologies of ancient cultures, philosophy, the occult, mysticism and indigenous Mexican practices. Hirveää scheissea.
ellauri204.html on line 777: Teevee työntää tuutin täydeltä törkeää länsipropagandaa. Porukat ei enää huomaa sitä koska ne on siinä läpeensä jo marinoituneet. Esim sakemannien Länsi- ja Itä-Saxaan hajaantuneet kaxoset. Joka ikinen talousliberaali klishee on ahdettuna mukaan, idän tylystä passipoliisista aina lännen palkkaorjistaan vastuuta kantaviin Masinon omistajiin saakka. Pätkä on ilmiselvästi tähdätty naisten märäxi unexi. Olla samaan aikaan laiha primaballerina ja tehtailijan jyree tytär äxeeraamassa harppisaku alihankkijoita vaatii vähintään kahta elämää. Tää on Das Doppelte Lottchen by Erich Kästner päivitettynä Pompeijin viimeisille päiville.
ellauri205.html on line 51: Eurooppaa pidetään useimmissa historiallisissa lähteissä Tyron kuninkaan Agenorin kauniina tyttärenä (vrt. Iisebel); äitinsä nimi on yleensä Telia tai Elisa. Isänsä kautta Eurooppa on Poseidonin tyttärentytär ja myös nymfi Io:n jälkeläinen. Sources differ in details regarding Europa's family, but agree that she is Phoenician, and from an Argive lineage that ultimately descended from the princess Io, the mythical nymph beloved of Putin, who was transformed into a heifer.
ellauri205.html on line 108: Hadn't had the time to choose
ellauri205.html on line 109: A way to lose
ellauri205.html on line 141: I don't suppose
ellauri205.html on line 172: Arès est équitable, et il tue ceux qui tuent. Dieu est juste, et tue ceux qui ne croient pas en lui et ne lui obéissent pas. Prâtiquement la même chose.
ellauri205.html on line 182: Il faut, pour respecter la vie en autrui quand on a dû se mutiler soi-même de toute aspiration à vivre, un effort de générosité à briser le cœur. On ne peut supposer aucun des guerriers d'Homère capable d’un tel effort.
ellauri205.html on line 206: C'est par 1à que l'Iliade est une chose unique, par cette amertume qui procède de la tendresse, et qui s'étend sur tous les humains, égale comme la clarté du soleil. Jamais le ton ne cesse d’être imprégné d'amertume, jamais non plus il ne s'abaisse à la plainte.
ellauri205.html on line 225: le génie de la Grèce n'a pas ressuscité au cours de vingt siècles. Il en apparaît quelque chose dans Villon, Shakespeare, Cervantès, Molière, et une fois dans Racine. La misère humaine est mise à nu, à propos de l'amour, dans l'École des Femmes, dans Phèdre.
ellauri206.html on line 63: The concept is often attributed to Russian playwright Anton Chekhov, reputed to have said "Don't tell me the moon is shining; show me the glint of light on broken glass." What Chekhov actually said, in a letter to his brother, was "In descriptions of Nature one must seize on small details, grouping them so that when the reader closes his eyes he gets a picture. For instance, you’ll have a moonlit night if you write that on the mill dam a piece of glass from a broken bottle glittered like a bright little star, and that the black shadow of a dog or a wolf rolled past like a ball."
ellauri206.html on line 77: In Book III of his repulsive Republic (c. 373 BC), Plato examines the "style" of "poetry" (the term includes comedy, tragedy, epic and lyric poetry): All types narrate events, he argues, but by differing means. He distinguishes between narration or report (diegesis) and imitation or representation (mimesis). Tragedy and comedy, he goes on to explain, are wholly imitative types; the dithyramb is wholly narrative; and their combination is found in epic poetry. When reporting or narrating, "the poet is speaking in his own person; he never leads us to suppose that he is any one else"; when imitating, the poet produces an "assimilation of himself to another, either by the use of voice or gesture". In dramatic texts, the poet never speaks directly; in narrative texts, the poet speaks as him or herself.
ellauri206.html on line 147: Hyökkäyksen aikana kaksi amerikkalaista ohjusta laskeutui hänen perheensä kotiin tappaen hänen vanhempansa (hänen äitinsä oli tuolloin raskaana toisella lapsella), hänen veljensä ja 13 muuta hänen perheenjäsentään. Alin molemmat kädet jouduttiin amputoimaan ja kolmannen asteen palovammat peittivät vähintään 35 prosenttia hänen ruumiistaan. Hän oli tuolloin 12-vuotias.
ellauri206.html on line 161: Svengijengi ’62 (engl. American Graffiti), vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, joka on George Lucasin ohjaama ja käsin kirjoittama. Se kertoo tarinan yhdysvaltalaisista teineistä heidän kesälomansa viimeisenä iltana valmistuttuaan high schoolista. (p.o. kesälomansa viimeisenä iltana heidän valmistuttuaan, vittu kukaan ei enää osaa possesiivisuffixeja, lakkaisivat edes yrittämästä.) Tämäkin leffa on mulle n.h. Mikä olis voinut vähemmän kiinnostaa kuin amer. teinileffa vuonna 1973 jolloin viilasin oza hiessä stalinistisen pankinjohtajan tyttären hilloviivaa ja interreilasin Unkarista etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Eikös ne typerät Star Wars rainat olleet samaisen sentimentaalisen lukaasin käsialaa? Juu sama leuaton harmaa pikku mies on kyseessä. Ronny Howard s. 1954 esitti lukaasia s. 1944. Lukaasin firma on sittemmin myyty Disneyn Waltille. Ylläri. Tirkistely on obsessiivis-kompulsiivista toimintaa. Tästä luvusta tulee mieleen Heli Mätinki 3v aiemmin jossain Turussa, missä mullakin alkoi kalu seistä vastahakoisesti saunassa ja pakenin Petrin lailla uimareissulle vähän äkkiä. Olis pitänyt vaan Petrin lailla ottaa mela kauniiseen käteen ja työntyä käskyn mukaan kaikkeinpyhimpään. Vaikka tuskin oisin pystynyt edes 5 pistoon. Ois takuulla tullut ejaculatio ante portas. Toisaalta toisella kertaa olisi voinut mennä paremmin. Marjan mielestä sukuelimet on hirveä sana. Siinäkin on jotain outoa. Kaikki hahmot toistavat taas Korhosen omia ajatuxia. Marja ei ollut erityisen kaunis mutta auliin panohaluinen.
ellauri206.html on line 249: Jean Lorrain, pseudonyme de Paul Alexandre Martin Duval, est un écrivain français à très forte tendance parnassienne, né le 9 août 1855 à Fécamp, en Haute-Normandie, et mort le 30 juin 1906 dans le 17e arrondissement de Paris. Dandy sybarite, ouvertement homosexuel, amateur de drogues, Jean Lorrain est l'un des écrivains scandaleux de la Belle Époque, au même titre que d'autres auteurs « fin de siècle » comme Rachilde, Hugues Rebell et Fabrice Delphi. Ses œuvres peuvent être rapprochées de la littérature dite « décadente ».
ellauri206.html on line 252: IL fréquente le salon de Charles Buet, où il rencontre Jules Barbey d'Aurevilly, Joris-Karl Huysmans, François Coppée, Léon Bloy, Laurent Tailhade et autres cretins. Il rencontre Edmond de Goncourt, avec qui il restera lié jusqu'à la mort de ce dernier en 1896, et qui fut son principal protecteur. Edmond de Goncourt, dans la récente édition complète en 22 volumes du Journal des Goncourt, se montre curieux de toutes les questions sexuelles et particulièrement de l'homophilie. À partir de 1884, Edmond de Goncourt, jusque-là banalement réactionnaire, devient un antisémite enragé, Jésus l'a sauvé après 27 années d'homosexualité. Il se veut esthète et dandy en même temps qu'explorateur tapageux du vice et de la vulgarité, curieux assemblage qui verse souvent dans le pire mauvais goût, et qui lui vaut le mépris hautain de Robert de Montesquiou, dont Lorrain, pour sa part, fait volontiers sa tête de Turc pour sa prétention à l'élégance et à la chasteté. « Lorrain », écrit Léon Daudet dans ses Souvenirs, « avait une tête poupine et large à la fois de coiffeur vicieux, les cheveux partagés par une raie parfumée au patchouli, des yeux globuleux, ébahis et avides, de grosses lèvres qui jutaient, giclaient et coulaient pendant son discours. Son torse était bombé comme le bréchet de certains oiseaux charognards. Lui se nourrissait avidement de toutes les calomnies et immondices. »
ellauri206.html on line 279: En 1844, Théophile Gautier fonde le club des Hashischins avec Jacques-Joseph Moreau, club voué à l'étude du cannabis. Ce club sera fréquenté par de nombreux artistes de l'époque, dont Charles Baudelaire. Teophilen haudalla on muusia, nim. Kalliopee.
ellauri206.html on line 297: Le Prince d’Aquitaine à la Tour abolie : The Aquitaine Prince whose Tower is destroyed:
ellauri206.html on line 304: Et la treille où le Pampre à la Rose s’allie. And the treillised vineyard where the grapevine unites with the rose.
ellauri206.html on line 332: Nojoo, nyt ollaan taas samassa pisteessä, mutta tietääkseni täällä ei tällä kertaa ole koiroja. Missähän on pikku Olavi? Helmillä oli isosetä Olavi, josta mulla oisi kertoa monta kaskua, muun muassa Kiinasta, jossa Olavi-setä vaikutti vauvana 1900-luvun alussa, mutta hän on tällä kertaa sivuhenkilö, joten jääköön nyt.
ellauri206.html on line 458: « M. Gassendi ayant été toujours si curieux de chercher à justifier par les expériences la vérité des spéculations que la philosophie lui propose, et se trouvant à Marseille en l'an 1641 fit voir sur une galère qui sortit exprèz en mer par l'ordre de ce prince, qu'une pierre laschée du plus haut du mast, tandis que la galère vogue avec toute la vitesse possible, ne tombe pas ailleurs qu'elle ne feroit si la même galère étoit arrêtée et immobile. »
ellauri206.html on line 473: Liukkosen toinen romaani O ilmestyi vuonna 2017 ja oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Sen mä olen lukenut, paxu kuin mikä, jotain narsistista nuorisohomostelua. Vuonna 2019 ilmestyi Liukkosen kolmas romaani, Hiljaisuuden mestari, joka on Helsingin Sanomien Jukka Petäjän mukaan ”äärimmäisen mielenkiintoinen, neuroottinen ja omapäinen romaani”. Olikohan se myyntilässähdys?
ellauri206.html on line 475: Laulaja Behm ilmoitti toukokuussa 2022 kihlautuneensa Liukkosen kanssa. Jotain puoliseiskan arvoista sentään aina tapahtuu.
ellauri206.html on line 526: Tule pelaamaan MM-lätkävisaa! Kuinka monta lyöt sisään? Montako maalia Marko "Mörkö" Anttila painoi reppuun jääkiekon MM-finaalissa vuonna 2019? Mitkä olivat Ville Peltosen tehopisteet jääkiekon MM-finaalissa vuonna 1995? Pelejä odotellessa tule pelaamaan Testerin MM-lätkävisaa. Kuinka monta saat oikein? Klikkaa pelaamaan!
ellauri207.html on line 43: Tästä kansikuvasta tulee mieleen Josif Konradin teos Pimeyden sydän, jota en ole vielä lukenut, vaikka monta muuta Joosen teosta olenkin jo kahlannut. Mulleio sitä, joten enpä kerro siitä tässäkään tän enempää. Ei mulla ole Sorvarin esikoista Kongon Oskaria liioin, mutta samalta tekijältä sentään Hammurabi, joka on aika vetävä. Siinä on vähän samaa fiilistä kuin El Zorron alkupään numeroissa, joissa Dona Carita oli vielä hengissä. Kapinakenraalit nuolaisivat huuliaan hipelöidessään 17-keväisiä neitokaisia, mutteivät sentään vielä työntyneet niihin mehukkaasti takaapäin. Tai jos työntyivätkin, ei kerrottu.
ellauri207.html on line 72: ‘And the crows – they still wing, still wheel, only closer now – closer now – closer to me. These sly corbies are birds of death. They’ve shadowed me all mah life’
ellauri207.html on line 74: Outcast, mute, a lone twin cut from a drunk mother in a shack full of junk, Euchrid Eucrow of Ukulore inhabits a nightmarish Southern valley of preachers and prophets, incest and ignorance. When the God-fearing folk of the town declare a foundling child to be chosen by the almighty, Euchrid is disturbed. He sees her very differently, and his conviction, and increasing isolation and insanity, may have terrible consequences for them both…
ellauri207.html on line 182: Catherine Zeta-Jones was born on 25 September 1969 in Swansea, Wales, to David Jones, the owner of a sweet factory, and his wife Patricia (née Fair), a seamstress. Her father is Welsh and her mother is of Irish Catholic descent. She was named after her grandmother, Zeta Jones (whose name was derived from the name of a ship that her great-grandfather once sailed on), because 'Just Jones' would not cut the cheese in showbiz. Zeta-Jones was raised in the suburban area of Mumbles.Her struggle with depression and bipolar II disorder has been well documented by the media, for she is married to sex addicted actor Michael Douglas, son of Kirk, whose name used to be Issur Danielovitch Demsky. Michael is 25 years her senior but a wizard with cunnilingus.
ellauri207.html on line 210: El patrimonio de Musse Pigg causo un enfrentamiento entre su esposa por 32 años, la arquitecta Eva Gabrielsson, y Erlan y Joakim Larsson, el padre y hermano del escritor. Éstos últimos fueron los que recibieron la opulenta herencia, la cual incluye los derechos sobe todas las obras del autor, y la capacidad de gestionar lo que dejó por escrito. Sin embargo, Gabrielsson afirma que ella debería ser la poseedora de los bienes ya que ella era la personas más allegada del autor, ya que éste abandonó su hogar familiar a la edad de los 18 años y desde ese entonces se dispuso a vivir con Eva, sin siquiera mantener contacto alguno con su padre ni hermano.
ellauri207.html on line 236: Lilya 4-ever is a 2002 crime drama film written and directed by Lukas Moodysson, which was released in Sweden on 23 August 2002. It depicts the downward spiral of Lilja Michailova, played by Oksana Akinshina, a girl in the former Soviet Union whose mother abandons her to move to the United States.
ellauri207.html on line 359: Meanwhile, Salander (Lisbet)´s sadistic guardian, Nils Bjurman, hires Zalachenko to kill Lisbeth. Bjurman himself is soon killed by Lisbet´s bro Ronald Niedermann, who with dad Zala, is lying in wait at a farm in Gåseborg to ambush Salander (Lisbet). During a brief confrontation Lisbeth is shot in the head and buried alive. She later climbs out zombie like and deals serious blows to Zala´s head and wooden leg with an axe. Their injuries are so serious they are both taken by air ambulance to a hospital where the next book picks up. But what a disappointment: Zalachenko is shot in the head in the same hospital as Lisbeth being treated for the grievous injuries he´s suffered, for having intentions to betray the Cesarean section of the Swedish secret service, el Sapo. The Swedes consider the superior intelligence he has as a Soviet defecator more important than dumb Agneta´s civil rights or those of her misfit daughter, so they have Lisbeth declared incompetent and institutionalized in order to protect him from her.
ellauri210.html on line 40: Piha-Anteron huumorin määritelmä on freudilaisen huumoriton: démenti de la réalité, affirmation grandiose au principe du plaisir. Se on nähdäxeni aivan hakoteillä. Huumori on nimenomaan tosiasioiden tunnustamista, ja sen tajuamista, etteivät ne ole huisin tärkeitä. Mikään ole kuolemanvakavaa, edes kuolema. Huumorille on kaikki suhteellista, se vaatii suhteellisuudentajua. Siihen nähden Anteron kovan linjan suhteettomuus vaikuttaa suht sentimentaaliselta. Vaikka kirjan takakannessa se vakuuttaa, että musta huumori on sentimentaalisuudelle vihainen kuin rakkikoira. No pääasiahan on että nyt voin vihdoin palauttaa Andrein kirjasen yliopistolle, sillä se on lainattu Seijan kortilla. Se on läpitte!
ellauri210.html on line 192: Justus Lipsius, Justin, Bosius ja Erycius Puteanus kuvaavat toista lisävarustetta, joka löytyy edelleen, Cornelius Curtius raportoi vuonna 1634, japanilaisissa risteissä: ristin tai rungon projektio, puusta tai nahasta, johon pyöräilijä nousee kuin hevosen selkään: ilmeisesti satula.
ellauri210.html on line 295: Automedon (m.kreik. Αὐτομέδων) oli kreikkalaisessa mytologiassa Dioreen poika ja Akhilleuksen vaunun ajaja. Troijan sodassa hän ajoi vaunuja ohjastaen Ksanthosta ja Baliosta, kun Patroklos oli pukeutuneena Akhilleuksen haarniskaan. Patrokloksen saatua surmansa hevoset veivät ohjastajansa taistelun taakse, eikä Automedon onnistunut saamaan ajajaansa surevia hevosia hallintaansa ennen kuin itse Zeus sai ne sanoillaan taas voimiinsa. Automedon ei kuitenkaan voinut lähteä taistoon auttamaan akhaialaisia ennen kuin Alkimedon tarjoutui hänen ajajakseen. Automedon torjui Hektorin, Aineiaan, Khromioksen ja Aretoksen yrityksen surmata hänet surmaten itse Aretoksen ja pöllien tältä haarniskan.
ellauri210.html on line 365: One of them was the Swiss enema Arthur Cravan. Described by one critic as “a world tramp … a traverser of borders and resister of orders,” Cravan traveled the globe in the early 1900s by forging documents and assuming false identities, preening, harassing, and haranguing, as he went. He was hailed by André Breton as a pivotal precursor of Dadaism, and belonged to that category of floating prewar avant-gardists whose legacy resides more in their mode of living than their artistic creations. Indeed, he declared himself anti-art and avowed boxing to be the ultimate creative expression of the modern, American-tinged age. He’s often referred to as a “poet-boxer,” though he wasn’t especially accomplished as either; his real talent appears to have been making a spectacle of himself, in every sense. Publicist rather than a pugilist.
ellauri210.html on line 371: When Jack Johnson fled racially motivated prosecution in the U.S. in 1913, he arrived in Paris to a hero’s welcome. After he’d beaten Jim Jeffries to become the first black heavyweight champion of the world in 1910, he’d been tarred as a threat to social order back home. A film of the fight had been a hit in France but was banned in America for fear that images of a black man schooling a white man in the ring would cause grave insult and incite sedition.
ellauri210.html on line 379: At the height of his fame and success, while The Importance of Being Earnest (1895) was still being performed in London, Wilde prosecuted the Marquess of Queensberry for criminal libel. The Marquess was the father of Wilde's lover, Lord Alfred Douglas. The libel trial unearthed evidence that caused Wilde to drop his charges and led to his own arrest and trial for gross indecency with men. After two more trials he was convicted and sentenced to two years' hard labour, the maximum penalty, and was jailed from 1895 to 1897. During his last year in prison, he wrote De Profundis (published posthumously in 1905), a long letter which discusses his spiritual journey through his trials, forming a dark counterpoint to his earlier philosophy of pleasure. On his release, he left immediately for France, and never returned to Ireland or Britain. There he wrote his last work, The Ballad of Reading Gaol (1898), a long poem commemorating the harsh rhythms of prison life. What an opportunity for a man of his caliber, one would have thought.
ellauri210.html on line 383: The money Cravan earned from the Johnson fight helped him buy his passage out of Europe, and what he thought was safety from the war. In January 1917, he sailed for New York. Dozens of other European artists and intellectuals were making the same journey at the time; one of Cravan’s shipmates was Leon Trotsky, who noted in his diary that he’d met a man who claimed to be related to Oscar Wilde and “who frankly declared that he would rather smash a Yankee’s face in the noble art of boxing than be done in by a German.” Cravan didn’t stay in New York long; just long enough to put several noses metsphorically out of joint. He split his time between sleeping rough in Central Park and hobnobbing with Greenwich Village bohemians. Among them was the poet Mina Loy, with whom Cravan began an intense love affair.
ellauri210.html on line 463: Se puhkuu höyryä kuin korskahtavat hevoset, Elle souffle sa vapeur, tels les chevaux qui s’ébrouent,
ellauri210.html on line 499: 1912 ging van Hoddis nach München und wandte sich dort verstärkt dem Katholizismus zu. Hier machte sich erstmals eine beginnende Psychose deutlicher bemerkbar.
ellauri210.html on line 505: Lotte Pritzel war weder geschäftstüchtig noch ehrgeizig. Auch zeigte sie keinerlei Ambitionen, das Wesen ihrer Puppen näher zu erläutern. Die „gern im Morphiumrausch schaffende Künstlerin“ erklärte allenfalls, ihre so graziös wie verzweifelt wirkenden Gestalten seien "Geschöpfe ihrer selbst" bzw. "Material gewordene innere Visionen". Zarte Wachs- und Stoffgebilde von raffinierter Eleganz, denen immer ein kindlich-verderbter Zug anhaftete, wie manchen Gestalten von Beardsley – fern vom Obszönen und dadurch umso reizvoller, sogar für solide Käufer. In den 1930er Jahren zog sich Lotte Pritzel, die vermutlich ein Elternteil jüdischen Glaubens hatte, aus der Öffentlichkeit zurück. Sie hatte einen Arzt geheiratet und die hatten eine Tochter Irmelin Rose. Sie starb 1952.
ellauri210.html on line 583: 1919 gründete Kurt Hiller zusammen mit Armin T. Wegner den Bund der Kriegsdienstgegner (BdK), dem 1926 auch die renommierte Pazifistin Helene Stöcker beitrat. 1920 trat er der Deutschen Friedensgesellschaft bei, zu deren linkem Flügel er gehörte. Hier trat er dafür ein, dass sich der deutsche Pazifismus an der Sowjetunion orientieren müsse, obwohl er deren Leninismus sehr kritisch gegenüberstand. Da die Mehrheit aber auf das bürgerlich-demokratische Frankreich ausgerichtet blieb, kam es zu heftigen Konflikten in der DFG, die eskalierten, als Hiller in kommunistischen Blättern den bürgerlichen Pazifisten Friedrich Wilhelm Foerster und Fritz Küster vorwarf, sie würden sich von den Franzosen bezahlen lassen – eine Unterstellung, die den zahlreichen rechten Gegnern der deutschen Friedensbewegung reichlich Munition für ihre Polemik gab. Max Jakobsson schrieb bekummert an Peter Panther:
ellauri210.html on line 596: Hiller lähti 1934 karkuun Hitleriä t-viivan puutteessa. Nach der Machtübernahme der Nationalsozialisten wurde Hiller, der als Pazifist, Sozialist, Jude und Homosexueller den Nazis verhasst war, insgesamt dreimal verhaftet, in den Konzentrationslagern Columbia-Haus, Brandenburg und Oranienburg inhaftiert und schwer misshandelt. Nach seiner Entlassung 1934, die auf hohe Fürsprache von Rudolf Heß hin zustande kam,[10] floh er nach Prag und 1938 weiter nach London. Im Exil gründete er den Freiheitsbund Deutscher Sozialisten und die Gruppe Unabhängiger Deutscher Autoren.
ellauri210.html on line 608: Le grand ennemi de l'art, c'est le bon goût. Le goût est une source de plaisir, l'art n'est pas une source de plaisir, c'est une source qui n'a pas de couleur, pas de goût. L'art est une chose beaucoup plus profonde que le goût d'une époque. Je me suis forcé à me contredire pour éviter de me conformer à mon propre goût. Je suis dégoutant, et ca me goute.
ellauri210.html on line 616: Rose Sélavy et moi esquivons les ecchymoses des Esquimaux aux mots exquis.
ellauri210.html on line 669: repose son nez sur un jet d'eau lepuuttää nenäänsä vesisuihkussa
ellauri210.html on line 680: le papillon empaillé täytetystä perhosesta
ellauri210.html on line 682: le papapillon empapaillé tätäytetystä pperhosesta
ellauri210.html on line 686: arrose des estomacs des cœurs des cerveaux des tripes kostuttaa suolien aivojen sydämien mahoja
ellauri210.html on line 687: c'est-à-dire des lys des roses des œillets des lilas eli siis orvokkien neilikoiden ruusujen liljoja
ellauri210.html on line 751: Appelé au front lors de la Première Guerre mondiale, il en revient blessé et profondément marqué. Il est blessé aux jambes le 25 septembre 1915 à Tahure, à la suite de l'explosion d'un sac de grenades pendant la Bataille de Champagne (1915). Pacifiste et anarchiste, il est dégouté par la guerre. Sa personnalité a exercé une profonde influence sur André Breton qu'il rencontre pendant sa convalescence. Peu de temps après le conflit, Jacques Vaché meurt par overdose d'opium dans un hôtel nantais à l'âge de 23 ans.
ellauri210.html on line 778: An autobiographical work by Michel del Castillo, a Spanish born writer who writes in French, Tanguy is a powerfully moving novel highly reminiscent of The Diary of Anne Frank (due mainly to the child's point of view as opposed to that of the adult). Narrating in first person, the story of a young Spanish boy, Tanguy, the novel is set against the backdrop of the war.
ellauri210.html on line 831: The word “Dada” brings to mind an international range of extreme modernist antics. The book’s title is something of a publicist’s misnomer. Jacques Rigaut is the only confirmed suicide among the group, and while Jacques Vache did die of a drug overdose, many, including author Michel Leiris, claimed that his death was accidental, characterized as deliberate by those aiming to enhance Vache’s cultural cache. Arthur Cravan and Julian Torma simply disappeared, wandering into, rather than jumping towards, the cracks of avant-garde history. Of the four only Rigaut is genuinely obsessed with themes of self-destruction.
ellauri210.html on line 888: Ce cadavre exquis, écrit à six mains, date sans doute de 1926. On le suppose rédigé lors d'une nuit arrosée au Café de Madrid à Guéthary. Dédié au « Chinois Inconnu », ce court texte multiplie provocations et impertinences diverses.
ellauri210.html on line 919: Le 30 avril 1925, Prévert épouse Simone Geneviève Dienne (1903-1994), son amie d'enfance devenue violoncelliste dans un cinéma de la rue de Cluny pour accompagner les films muets. En 1928, il quitte la rue du Château et s'installe avec elle au pied de la butte Montmartre et se lance dans l'écriture — en février, il compose Les animaux ont des ennuis, son premier poème.
ellauri210.html on line 1064: Surrealistisena maalarina Dalí kertoi pyrkivänsä ”materialisoimaan läpikotaisin irrationaalisia kuvia hyperrealistisella tarkkuudella” ja kutsui taulujaan ”käsinmaalatuiksi univalokuviksi”. Luomisprosessiaan Dalí nimitti ”paranoidis-kriittiseksi menetelmäksi”.
ellauri210.html on line 1072: Yhdysvalloissa vietetty aika toi Dalílle aiempaakin suurempaa menestystä. Hänen näyttelynsä kiersi maan suurimmissa kaupungeissa, ja hän julkaisi omaelämäkertansa, josta tuli myyntimenestys. Hän teki yhteistyötä Walt Disneyn kanssa: he suunnittelivat surrealistista piirroselokuvaa Destino, mutta tuotanto keskeytettiin ja elokuva valmistui vasta vuonna 2003. Eivät varmaan päässeet yhteisymmärryxeen vizeistä.
ellauri210.html on line 1111: Educated by governesses, tutors, and nuns, she was expelled from two schools, including New Hall School, Chelmsford, for her rebellious behaviour, until her family sent her to Florence, where she attended Mrs Penrose's Academy of Art. She also, briefly, attended St Mary's convent school in Ascot. In 1927, at the age of ten, she saw her first Surrealist painting in a Left Bank gallery in Paris and later met many Surrealists, including Paul Éluard. Her father opposed her career as an artist, but her mother encouraged her. She returned to England and was presented at Court, but according to her, she brought a copy of Aldous Huxley's Eyeless in Gaza (1936) to read instead.
ellauri210.html on line 1167: Dès l'âge de quinze ans, Jean-Pierre Duprey compose ses premiers poèmes. Il part pour Paris en 1948 sur l'invitation d'André Breton et participe au mouvement surréaliste. Au cours de l'été 1948, il rencontre, en Normandie, Jacqueline Sénart qui deviendra sa femme et partagera sa vie jusqu'à la fin. Il figure sur les photographies du groupe surréaliste prises par Man Ray en 1953 au café de la place Blanche[réf. nécessaire]. Näistä Brétonin loppupään kirotuista oppilaista tulee vähän mieleen Jaakko Hintikka ja sen sekundaoppilaiden sukupolvet: L. Carlson, E. Saarinen, Mike Hand, Gabriel Sandu.
ellauri210.html on line 1222: La Rochefoucauld a dit qu’il y a dans le malheur de notre meilleur ami quelque chose qui ne nous déplaît pas. Tästäkin osuvasta ajatelmasta Rabbe veti herneen nenään.
ellauri210.html on line 1252: Shaw's expressed views were often contentious; he promoted eugenics and alphabet reform, and opposed vaccination and organised religion. He courted unpopularity by denouncing both sides in the First World War as equally culpable, and although not an Irish republican, castigated British policy on Ireland in the postwar period. Shaw and Yeast were sort of friends.
ellauri210.html on line 1266: The fellow-writer H. G. Wells had joined the "vet Fabian' society in February 1903. Wells's ideas for reform—particularly his proposals for closer cooperation with the Independent Labour Party—placed him at odds with the society's "Old Gang", led by Shaw. In Shaw's view, "the Old Gang did not extinguish Mr Wells, he annihilated himself".
ellauri210.html on line 1272: Shaw was born at 3 Upper Synge Street in Portobello, a lower-middle-class part of Dublin. The Shaw family was of English descent and belonged to the dominant Protestant Ascendancy in Ireland. George Carr Shaw, Bernir's dad, an ineffectual alcoholic, was among the family's less successful members. By the time of Shaw's birth, his mother had become close to George John Lee, a flamboyant figure well known in Dublin's musical circles. Shaw retained a lifelong obsession that Lee might have been his biological father. Shaw made a negligible income from writing, and was subsidised by Lee plus his mother. In 1881, for the sake of economy, and as a matter of principle, he became a vegetarian. He grew a beard to hide a facial scar left by smallpox.
ellauri210.html on line 1279: According to the trivia section here at IMDB, "George Bernard Shaw adamantly opposed any notion that Higgins and Eliza had fallen in love and would marry at the end of the play, as he felt it would betray the character of Eliza who, as in the myth of Pygmalion and Galatea, would "come to life" and emancipate herself from the male domination of Higgins and her father. He even went so far as to include a lengthy essay to be published with copies of the script explaining precisely why Higgins and Eliza would never marry, and what "actually happened" after the curtain fell: Eliza married Freddy and opened a flower shop with funds from Colonel Pickering. Moreover, as Shaw biographers have noted, Higgins is meant to be an analogue of the playwright himself, thus suggesting Higgins was actually a homosexual." Eliza, where are my slippers?
ellauri210.html on line 1302: Autoras Joyce Mansour o Gisèle Prassinos han constituido buena parte de su literatura a partir de lo que se ha entendido por desviaciones sexuales, incluso por aberraciones. Algunos de sus personajes no sólo poseen ciertas deformidades físicas que los convierten en neo-quasimodos o pequeños demonios sino que además crece en ellos el germen de una moral desviada.
ellauri210.html on line 1318: In the remaining quarter of the text, André distances himself from her corporeal form and descends into a meandering rumination on her absence, so much so that one wonders if her absence offers him greater inspiration than does her presence. It is, after all, the reification and materialization of Nadja as an ordinary person that André ultimately despises and cannot tolerate to the point of inducing tears. There is something about the closeness once felt between the narrator and Nadja that indicated a depth beyond the limits of conscious rationality, waking logic, and sane operations of the everyday. There is something essentially “mysterious, improbable, unique, bewildering” about her; this reinforces the notion that their propinquity serves only to remind André of Nadja's impenetrability. Her eventual recession into absence is the fundamental concern of this text, an absence that permits Nadja to live freely in André's conscious and unconscious, seemingly unbridled, maintaining her paradoxical role as both present and absent. With Nadja's past fixed within his own memory and consciousness, the narrator is awakened to the impenetrability of reality and perceives a particularly ghostly residue peeking from under its thin veil. Thus, he might better put into practice his theory of Surrealism, predicated on the dreaminess of the experience of reality within reality itself. Nadja Nadja soromnoo.
ellauri210.html on line 1338: Joyce Mansour se podría definir como “abyecto”, retomando la definición de Julia Kristeva, (Kristeva, 1980) sería “el objeto caído”. El universo mansouriano seduce con sus seres desviados, se metamorfosea en monstruo o animal, casi siempre asociados a los animales que más repulsión suscitan, pero que a la vez se convierte en modelo de seducción, retomando el término de Barnet sería una “anti-seducción” un “ bestiaire pour déplaire”.
ellauri210.html on line 1340: “L’univers mansourien est certes, à première lecture, un lieu intolérable, d’où émergent l’effroi, l’abjection, la cruauté, la pourriture et la mort sans rédemption, associés à toute une faune grouillante de vermine ou d’animaux porteurs de symboles néfastes, à l’instar de des serpents ou des rats” (ibid.). Ambas escritoras esconden terrores de la infancia. Gisèle Prassinos, al igual que Mansour, posee su propio universo, su bestiario particular donde pululan:
ellauri210.html on line 1350: En Prassinos opera cierta actitud parasitaria, ya lo vimos en le cuento de “Vanda le parasite” y también está presente en el juego de suplantaciones de los relatos comentados. Usando el término de Barnet, los personajes de Gisèle Prassinos se ven “canibalizados”, poseídos por otros seres, impidiendo su desarrollo normal.
ellauri210.html on line 1357: Al igual que Mansour, en Prassinos casi siempre interviene la madre. En Mansour se hace evidente en el dolor constante, toda su poesía está repleta de alusiones a la madre, al sufrimiento de perderla. En Prassinos, sin embargo se convierte en personaje familiar que tiende a desaparecer y luego a materializarse en otro ser. Esta transformación implica la materialización de la madre en otro ser, en una especie de reencarnación o posesión, la madre no sólo se convierte en otro ser, sino que además cambia de sexo.
ellauri210.html on line 1366: Joyce Mansour nee Joyce Patricia Adès, (25 July 1928 – 27 August 1986), was an Egyptian-French author, notable as a surrealist poet. She became the best known surrealist female poet, author of 16 books of poetry, as well as a number of important prose and theatre pieces. Ei ehtinyt mukaan Piha-Anteron humoristeihin, mutta Antero kirjoitti siitä erillisiä puffeja.
ellauri210.html on line 1420: Anamorfisia heijastumia Anamorphoses
ellauri211.html on line 46: Kalutut Palat on lyömätön vessalukemisto. Lyhkäiselläkin käynnillä tyhjän päällä ehtii lukea sen vizipalstat. Se täytti tänä vuonna sata vuotta. Vuonna 1999 europalat lisensioitiin jollekin euroyrityxelle. Kävi kuin Don Duckille, josta tuli Anders And. Se on vieläkin Suomen suurilevikkisin lehti. Paskahuusseja on vielä koko maaseutu täynnä, vaikka niiden tulevaisuus on nyt uhattuna. (Paizi ne tekee toisen tulemisen muovisina sisävessoina.) Omistuxen vaihtuessa "Posetiivari" Rothien naapurista sai kenkää Kalutuista Paloista, kun kaikki pohjoismaiset kalutut siirrettiin yhdelle johtajalle. Eipä enää uzi Wolframilta, pitkäkö sillä on jäykkänä, saako sekin 30 kilomarkkaa kuussa plus bonuxet. Posetiivari ei menettänyt posetiivisuuttaan, vaikka menetti työpaikan, talonpuolikkaan, vaimon sekä tyttären, vaan alkoi myydä izeään postimyynnissä.
ellauri211.html on line 74: A hard-nosed hit man Raid returns to Finland and is unofficially asked to investigate the arson case involving his old flame Tarja. 10-varpainen palkkamurhaaja häviää 6-varpaiselle.
ellauri211.html on line 75: Miten mä voin olla näin huono, sanoo Aino Liinojan isä. En osu edes omaan päähäni. Toisellä yrityxellä tuli osuma. Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
ellauri211.html on line 173: Hiroshiman ja Nagasakin pommit näyttivät, miten voimakas ase atomipommi on: yksi pommikone kykeni tuhoamaan kokonaisen kaupungin, kun siihen aiemmin tarvittiin satojen koneiden hyökkäys ja jopa yli 20 prosentin kalusto- ja miehistötappiot sitä suoritettaessa. Body count lie ollut noin 200 000, mutta plus-puolelle on laskettava että ne oli 100% viirusilmiä.
ellauri211.html on line 202: Le grand ennemi de l´art, c´est le bon goût. Le goût est une source de plaisir, l´art n´est pas une source de plaisir, c´est une source qui n´a pas de couleur, pas de goût. L´art est une chose beaucoup plus profonde que le goût d´une époque. Je me suis forcé à me contredire pour éviter de me conformer à mon propre goût. Je suis dégoutant, et ca me goute.
ellauri211.html on line 295: Totta puhuen ei tämä tekohämmentyneenä hymyilevä persepääkään ole ihan eilisen teeren poika kuvalehtien keskiaukeamaärvönä. Kun hän kihlasi tunnetun valokuvamallin, vasta Njuu Jorkista maahan laskeutuneen bisnesenkelinsä, heidän yhteinen taipaleensa alkoi ei vähempää kuin Ilta-Sanomissa ja Hymy lehdessä! ja heidän suuret häänsä huomattavassa Hämeenkyrossä nousivat Seuran ja Annan etusivuille! Turha häntä on tyrkkiä lavatähden paasipojaksi! Siitä äkämystyneenä hämäläinen Ranu alkoi ize pyytää roskalehdiltä haastatteluja lupaa kysymättä savvoo viäntävältä Katrilta. Ranu myhäili salaperäisenä ja näppi ize izestään belfieitä. Tiesihän sen etukäteen ettei siitä mitään tullut, olivat ihan eri kaliiperia, toinen kestojulkkis toinen wannabe. Hui kuinka Ranu onkin vastenmielinen. Se kuzuu äxäänsä vuoroin laulajaxi vuoroin lavatähdexi. Izeään se tituleeraa kyrvänpää-expertixi. Potkut saaneen peesarin voimatonta kiukkua. Tampereen oikeistosiiven Aamulehdessä, jossa perusporvarillinen Ranu on vakisenttaaja, sekä huomattavassa Hämeenkyrön Sanomissa saa peesarikin palstamillimetrejä. Mahtavan tonniston narsisti! Iltalehden Aila Seppalän puffi on Ranusta "puhtaasti ja kauniisti kirjoitettu." "Katse ja kädenpuristus kertovat paljon. Pana Rajalan terse on rehevä ja lämmin, mahanalusote avoin, utelias ja leikkisä, miehen suoro Sentun pöydän alla vahvistaa ennakkotuntemuksen: Pan on Katrinansa ansainnut." Vizi mitä tuubaa! Jutussa käydään mallikkaasti läpi miehen työhistoria, hänen kirjoittamansa Sillanpään elämäkerta odottaa vielä kolmatta ja huipentavaa osaansa, hänen näytelmäsovituxkistaan on äsken nähty Elämä ja aurink Molojunkaterina, Pyynikille on tulossa Ale ellers on työn alla nuskailtavana Tamge Temerin historian toinen osa. Dosent pissii hunajaa ja tunnustelee töröhampaisen TV-lasisen Aila Meriluodon mahanalusta. Markku Envallilta meni pari vuotta uuden onnen aforisointiin. Kiireinen jokapaikan dosentti aikoo selvitä nopeammin. Ranun izetunto on horjahteleva. Ilmi narsisti! Kazeet kääntyivät Hämeenkyrössä kun Ranu tuli ostamaan Seura-lehteä. Katrin vanhemmat haisee kaskisavulta ja Bertta mummi on riuskasti hymyilevä murretta pulppuava kansannainen. Hizi Ranu kopioi naistenlehtityyliä. Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert. Ranu lukee Seura-lehdestä rakastaako hän oikeasti Katria. Onko Katrin maalaisporukat sille riittävästi hienoja? Vinoiliko vääräleuka Wexi Koistinen sille salamielisesti jotenkin? Panu antaa ymmärtää että tyhmä Katri on Ranuun aivan lääpällään, Ranu miettii vielä ostopäätöstä. Höh, avattu pakkaus on ostopäätös.
ellauri213.html on line 133: Riku Korhosen lääkäriromaani on väärällään kaikenlaisia vätyxiä ja misfittejä. Mutta samaa voi sanoa Embotelladosta! Mitä Waltin pullon henki tällä kertaa meille opettaa?
ellauri213.html on line 189: Some children may appear to lose touch with
ellauri213.html on line 244: The Suicide Act 1961 (9 & 10 Eliz 2 c 60) is an Act of the Parliament of the United Kingdom. It decriminalised the act of suicide in England and Wales so that those who kill themselves would no longer be prosecuted. The Act did not apply to Scotland, as suicide was never an offence under Scots Law.
ellauri213.html on line 258: In Soviet Russia the Scouting system started to be replaced by ideologically-altered Scoutlike organizations, such as "ЮК" ("Юные Коммунисты", or young communists; pronounced as yuk), that were created since 1918. There was a purge of the Scout leaders, many of whom perished under the Bolsheviks. Those Scouts who did not wish to accept the new Soviet system either left Russia for good, like Pantyukhov and others, or went underground. However, clandestine Scouting did not last long. On May 19, 1922 all of those newly created organizations were united into the Young Pioneer organization of the Soviet Union, which existed until 1990. From that date, Scouting in the USSR was banned.
ellauri213.html on line 300: Samantha Karen Fox (born 15 April 1966) is an English pop singer and former glamour model from East London. She rose to public attention aged 16, when her mother entered her photographs in an amateur modelling contest run by The Sunday People tabloid newspaper. After she placed second in the contest, she received an offer from The Sun to model topless on Page 3, where she made her first appearance on 22 February 1983, at the tender age of 17, sporting huge balloons already then. She continued to appear on Page 3 until 1986, becoming the most popular pin-up girl of her era, as well as one of the most photographed British women of the 1980s. She looked like a fox with balloons glued up front. Never liked her face anyway.
ellauri213.html on line 304: 170 hours unpaid work and told to pay £1,500 costs. Katie Price has been known on the celebrity circuit for many years, starting out her career as a glamour model before becoming a TV personality, author and OnlyFans content creator. Katie has five children: her eldest Harvey, Princess, Junior, Buddy and Jett. She was married to Peter Andre from 2005-2009, Alex Reid from 2010-2012 and Kieran Hayler from 2013-2021. She was most recently dating Love Island star Carl Woods until their split. Michelle contacted Sussex Police on Friday to complain that Katie — mum to two of Kieran’s children — had sent him a tirade of abuse which was aimed at her. Close sources said the text branded Michelle a “c*ing w*e piece of s*” and a “gutter s*g.” The ex-glamour model, who smiled as she left the dock today, could have been jailed for a maximum of five years for breaching the restraining order. BUSINESS AS USUAL Katie Price says she’s ‘so lucky’ after dodging jail over ‘gutter s*g’ text – as she reveals she’s landed a Girlguiding travel show.
ellauri213.html on line 329:
ellauri213.html on line 331: Had Khaled ever apologized for her role in the hijackings or taken steps to show that she is committed to nonviolent efforts to achieve her desired end of driving the invasive Israeli species from her land, I would not object to her speaking at San Francisco State. People who genuinely learn often make the best teachers. But even after 50 years, Khaled has never expressed remorse or disavowed her actions or those of her comrades. Neither have I for 3000 years of Israeli mass murder of poor Philistines, so there! Never forget, never learn!
ellauri213.html on line 350: Over the years, Iraq has provided safe haven to terrorists such as Abu Nidal, whose terror organization carried out more than 90 terrorist attacks in 20 countries that killed or injured nearly 900 people, including 12 Americans. Iraq has also provided safe haven to Abu Abbas, who was responsible for seizing the Egyptian ship Achille Lauro and killing an American passenger. Following the murder of Leon Klinghoffer, the Klinghoffer family founded the Leon and Marilyn Klinghoffer Memorial Foundation, in cooperation with the Anti-Defamation League.
ellauri213.html on line 377: Mikhail Ivanovich Kalinin, known familiarly by Soviet citizens as "Kalinych", was a Soviet politician and Old Bolshevik revolutionary. He served as head of state of the Russian Soviet Federative Socialist Republic and later of the Soviet Union from 1919 to 1946. From 1926, he was a member of the Politburo of the Communist Party of the Soviet Union. Born to a peasant family, Kalinin worked as a metal worker in Saint Petersburg and took part in the 1905 Russian Revolution as an early member of the Bolsheviks. During and after the October Revolution, he served as mayor of Petrograd. After the revolution, Kalinin became the head of the new Soviet state, as well as a member of the Central Committee of the Communist Party and the Politburo. Kalinin remained the titular head of state of the Soviet Union after the rise of Joseph Stalin, but held little real power or influence. He retired in 1946 and died in the same year.
ellauri213.html on line 405: Julmahampaisen Danin mielestä Abu ei ollut kummosenkaan näköinen, sixi se ei saanut yhtä paljon naisia kuin Dan. Sen japsu tyttöystävä oli Fusako, ei Mariko.
ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc..
ellauri213.html on line 443: Rinkebyn asukkaista 92 prosenttia on joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Koko Ruotsissa vastaava luku on noin 20 prosenttia.
ellauri213.html on line 453: Sukupuolijakaumaltaan jengien jäsenet ovat 98-prosenttisesti miehiä. Poliisi tosin huomauttaa, että naisten osuus jengeissä on osin epäselvä. Asiantuntijoiden mukaan naisia pidetään helposti poliisinkin taholta ”vain uhreina tai panopuina”, eikä heidän osuutta rikoksiin aina selvitetä. Tämä on selvä epäkohta tasa-arvon kannalta.
ellauri214.html on line 64: In an obvious parallel with the Potter books, The Casual Vacancy is populated by a huge cast of mean, unsympathetic, small-minded folk. "This novel for adults is filled with a variety of people like Harry’s aunt and uncle, Petunia and Vernon Dursley: self-absorbed, small-minded, snobbish and judgmental folks, whose stories neither engage nor transport us.” — Michiko Kakutani, USA:n Toini Havu.
ellauri214.html on line 70: In response to a Twitter post about how COVID-19 has been affecting people who menstruate, Rowling wrote, “‘People who menstruate.’ I’m sure there used to be a word for those people. Someone help me out. Wumben? Wimpund? Woomud?”. In this post, Rowling mocks trans people by insinuating that women who do not have a period are not real women. This tweet not only offended trans women who do not have periods, but also cisgender women born with medical conditions that prevent them from having a period, older women who have gone through menapause, and transgender men who still menstrate. Rowling has continued to bash transgender people by comparing hormone therapy to gay conversion therapy and tweeting articles arguing that transitioning is a medical experiment. Many have called Rowling out on her transphobia, and some have attempted to educate her on transgender issues and the difference between sex and gender. However, the author has not been receptive to these comments, and continues to deny that she is transphobic. Rowling’s transphobia has prompted Harry Potter actors Daniel Radcliff (Harry Potter), Emma Watson (Hermionie Granger), Rupert Grint (Ron Weasley), Bonnie Wright (Ginny Weasley), and Evanna Lynch (Luna Lovegood) to show their support for the transgender community. The only actor staunchly standing on her side is Tom Veladro (Voldemort). Oops, I shouldn't have said the name.
ellauri214.html on line 72: Though Rowling’s transphobia has been publicized the most, fans have also begun to notice prejudice in her writing. Very few people of color are featured in J. K. Rowling’s books, and those that are have few lines and no detailed story arcs. One of the people of color given more thought was Cho Chang, Harry Potter’s love interest who was first introduced in the third book, Harry Potter and the Prisoner of Azkaban. Rowling’s racism toward Asians and lack of knowledge of Asian culture is clearly evident from just the name Cho Chang, which is a mix of Korean and Chinese surnames. Korea and China have a longstanding history as political adversaries and each country has a distinct culture. While Rowling went to great efforts in creating a wonderfully immersive wizarding world, she gave no thought to what Cho’s ethnicity is. Cho was also sorted into Ravenclaw house, the school house for those of high intelligence, playing into a common stereotype of Asians. The only other Asian characters mentioned in the series are Indian twins Padma and Pavarti Patil. While Rowling appears to have given more thought to these characters, placing Padma in Ravenclaw and breaking the Asian stereotype by placing Pavarti in Gryffindor, she ultimately fails to adequately write Asian characters. While Pavarti, as a member of Harry Potter’s house, was given more depth than Cho or her sister, many South Asian fans were irritated by the girls’ dresses in the fourth movie, Harry Potter and the Goblet of Fire. The twins wore dull and unflattering traditional Indian attire, which many saw as a mockery of Indian culture. Cho herself wore an East Asian style dress in this movie which was a mix of different Asian styles. Rowling continued her habit of stereotyping Asians in the Fantastic Beast Movies, the first of which was released in 2016 and set in the 1920’s, several decades before the Harry Potter series. In this pre-series, the only Asian representation is displayed in the form of a woman who has been cursed to turn into a beast. Fans may remember the villain Voldemort’s pet snake, Nagini, who served him throughout the Harry Potter series. Fans were surprised to learn when watching The Crimes of Grindelwald, the second movie in the Fantastic Beasts series, that Nagini was not always a snake, but was actually a woman who had been cursed to turn into a snake. In the movie, Nagini, in human form, is caged and forced to perform in a circus. Though we do not know how Nagini came to meet Voldemort, we do know that she became his servant and the keeper of a wee snakelike portion of his soul. This is more than slightly problematic. Not only was Nagini the only Asian representation in the film, but she was also a half-human who was forced to serve an evil white man for a great part of her existence. Author Ellen Oh commented on Nagini’s inclusion in the film saying “I feel like this is the problem when white people want to diversify and don’t actually ask POC how to do so. They don’t make the connection between making Nagini an Asian woman who later on becomes the pet snake of an EEVIL whitish man.”
ellauri214.html on line 74: J.K. Rowling did not limit herself to being racist, she also included anti-semitic stereotypes in her books. Many readers have noticed how the descriptions of the goblins in the Harry Potter series bear striking resemblance to anti-semitic stereotypes. The goblins are hooked-nosed creatures who work at the wizarding bank Gringotts and are obsessed with gold and money.
ellauri214.html on line 76: J.K. Rowling has also included plenty of sexism in her writing, indicative of her internalised misogyny. Cho Chang was Harry Potter’s love interest throughout books 4 and 5. However, Cho was in a relationship with another student in the fourth book, and unfortunately this student was killed by Lord Voldemort at the end of the book. This leaves Cho rightfully distraught. Though still in emotional turmoil, she develops a crush on Harry and they begin dating. During their first kiss, Cho is crying because she is thinking of her dead boyfriend. Harry and Cho break up after multiple arguments later in the book. Later on in the series, Harry develops feelings for his best friend’s sister, Ginny Weasley. Rowling periodically writes how Harry prefers Ginny to Cho because Cho was too emotional after the death of her boyfriend. Harry preferred Ginny, who was stronger and could contain her emotions, supposedly because she had grown up with 6 brothers (no, 5, Ronny is a sissy). This comparison of the two girls demonstrates Rowling’s internalized feelings that women exist for the purpose of pleasing men. The thinly veiled idea that women who are too emotional or too much drama queens are not desirable is evident in Rowling’s writing. Fleur Delcore is another example of this feeling. Fleur is a student at a French wizarding school who competes against Harry in a difficult tournament in the fourth book. Fleur is part veela, who are magical beings of extreme beauty but can turn monstrous when angered. Fleur eventually marries Ron Weasley’s older brother, Bill. Hermionie, Harry’s other best friend, and Ginny constantly complain about Fleur. However, the only thing their animosity can be traced back to is that Fleur is a beautiful Frenchy woman and she is confident in that, whilst they are just snubnosed Brits. This further develops Rowling’s internalized misogyny. She views women who are confident in their beauty as annoying, and has the idea that women should seek male validation. Though these portions of the book were likely unintentional, speaking from personal experience, it has to be said that Rowling’s writing of women in her book have had a lasting effect on her female readers.
ellauri214.html on line 78: Rowling tweeted,“It should never have been a problem with anyone but Ron Weasley was indeed transgender. Ron was born female but magically transitioned to male at age four. Gender transition is much easier in the magical world than it is in the muggle world – yet so similar. You lose your wiener ang get a twat, or the other way round, as the case may be.” Käy kuin Susannan kissanpojalle Harrylle, joka muuttui taianomaisesti Ginnyxi.
ellauri214.html on line 84: It’s difficult to imagine the phrases “miraculously unguarded vagina” or “with an ache in his heart and in his balls” being found in the G-rated wizard novels, but they abound in the X-rated Casual Vacancy. In addition to the risque descriptions, many of the characters (teens especially) are troubled and one mother is a heroine addict. “I have a lot of real-world material in me, believe you me,” Rowling tells The New Yorker. “The thing about fantasy—there are certain things you just don’t do in fantasy. You don’t have sex with unicorns.” A good rule of thumb. They are horny but much too pointy for close comfort.
ellauri214.html on line 88: The Harry Potter series didn’t become a global phenomenon just because it was an exciting adventure, but because there was a real heart to it, characters who had both strengths and weaknesses, who struggled with their choices, much like Batman or Superman. Not so this time. Instead, “The Casual Vacancy” is a generally well-written book whose central theme is responsibility for those less fortunate, all the time imbued with ever-present British themes of class and notions of propriety.
ellauri214.html on line 106: But, Rowling's talent is skin deep. I absolutely do not agree that she did a great job in character and/or plot development. Her characters are pretty clichéd (Chosen one and his side kick), her setting is pretty narrow (British boarding school experiences), her plot is pretty predictable, and like all amateur writers, her plot line often meanders for no good reason at all. Her world building is imaginative, but lack planning. Simply put, most part of her world is a whim, it's not coherent, she didn't think it through. And the more you think about it, the bigger the problem it is. Oh and that one character everyone is singing praises about, as if it's the best written character of all time? Stereotypical Byronic hero. I read how people praise Snape being this greatest character of our generation, I couldn't help but wondering, you guys never read Wuthering Heights?! I've never attended an American high school but I'm pretty sure the Great Gatsby is on the required reading list.
ellauri214.html on line 125: Every close up shows my pristine clear skin with no blemishes or acne.
ellauri214.html on line 128: I wear slightly masculine clothing, like Jeans t-shirts and sneakers. Because I'm not like those shallow cheerleader gossip girls. I'm a cool girl.
ellauri214.html on line 144: Despite supposedly living on the streets for years after running away from home, I have no basic concept of self-preservation. I throw tantrums, storm out, put myself in danger or being kidnapped by the bad guy, to create cheap tension and create stake for Hero and Villain's final confrontation.
ellauri214.html on line 175: In contrast to Hitchcock's view of a MacGuffin as an object around which the plot revolves but about which the audience does not care, George Lucas believes that "the audience should care about it almost as much as about the dueling heroes and villains on-screen (i.e. not at all)." Lucas describes R2-D2 as the MacGuffin of the original Star Wars film,and said that the Ark of the Covenant in the Bible, or the titular MacGuffin in Raiders of the Lost Ark, was an excellent example as opposed to the more obscure MacGuffin in Indiana Jones and the Temple of Doom and "feeble" MacGuffin in Indiana Jones and the Last Crusade.
ellauri214.html on line 185: After the protagonist had saved me from the bad guys, I'll cry and scream at the protagonist about how he could kill all those people! “You're a MONSTER!” is the most common dialogue line.
ellauri214.html on line 201: Other than the Chosen one (Harry Potter), this is my most hated character in any action movie.
ellauri214.html on line 224: The phrase "said the actress to the bishop" is a colloquial and vulgar British exclamation, offering humor by serving as a punch line that exposes an unintended double entendre. An equivalent phrase in North America is " that's what she said ".
ellauri214.html on line 226: It supposedly originated from a conversation between the actress Lillie Langtry and the Bishop of Worcester. They were at a country house weekend party and on Sunday morning before church, they went for a stroll in the garden. On their walk, the bishop cut his finger on a rose thorn. Over lunch, Lillie enquired about his injury, asking: "How is your prick?" To which, the Bishop replied: "Throbbing", causing the butler to drop the potatoes.
ellauri214.html on line 242: In his work Bibliotheca historica (Library of History), Diodorus Siculus wrote that the Amazons came from Libya in north Africa. Diodorus’s account is set in the time of myth. He wrote that the warriors’ most famous queen was Myrina, who lived before the hero Perseus saved the Ethiopian princess Andromeda from a sea monster. Myrina led her warriors to a great number of victories, including one against the mythical island of Atlantis. Myrina led a large army of 30,000 foot-soldiers and 3,000 cavalry against the Atlanteans. Diodorus claimed that the Amazon cavalry used tactics similar to those employed by the Parthians of west Asia, who fought the Roman general Crassus (c. 115— 53 BCE), firing arrows as they rode away from their enemies. The Atlanteans eventually surrendered to Myrina after she had captured and destroyed one of their cities, enslaving and carrying away the women and the children.
ellauri214.html on line 541: At 56, Tokarczuk is an invigorating presence: her black dreadlocks studded with bright blue beads, eyes rimmed with luminous turquoise. “Flights grew out of a time when I was travelling a lot,” she explains, at pains to stress how liberating this was for those raised under an oppressive communist regime. “I got my first passport in 1989, when I was 28. Wow.”
ellauri214.html on line 543: The daughter of two literature teachers, little Olga grew up near the border with Czechoslovakia, hiding under tables to eavesdrop on adult conversations. As a teenager she was gripped by Freud, then Jung, thrilled by the discovery that “every tiny thing you did had a deeper meaning . . . those ideas turned the world into a book I could read.”
ellauri214.html on line 547: Tokarczuk composed Flights as a “constellation novel”: a postmodern mosaic of meditations on all things in motion from travel-sized toiletries to the blood pumping through the human heart. National, emotional and temporal boundaries are crossed. Thoughts from a thoughtlessly flying semi-autobiographical narrator to Poland and the popular legend of Philippo Verheyen, the Flemish anatomist rumoured to have eaten his own amputated leg.
ellauri214.html on line 556: “Polish culture has always had a strong anti-Semitic undercurrent. There has been awful persecution. But it is time for us to look at Poland’s relationship with the Jews, to accept that we have Jewish blood and Polish culture mixed with our own. I was surprised by the anger I provoked, but thrilled by the enormous support that followed. It seems society is divided between the people who can read and those who cannot!”
ellauri214.html on line 592: Jumala on rosessi, tuumaa Olga Tokarczuk. Lautapelin antanut rabbi osoittautuu lyhyenlännäxi. Tänne tulee sota. Pelskit lähtevät Amerikkaan. Sinne ei tule sota, sieltä sodat lähtevät.
ellauri216.html on line 45: Mitä Tero Liukkosen sekopäinen turina sitten onkin, uskonnollinen se ei kyllä ole. Ei psykopaatti tarvi herraa, herra se on herrallekin. Entäs sit tää toinen todellisuuteen perustuva luostariturina, arkkimandriitta Panteleimonin kehimä mielikuvituksellinen elämäkerta edeltäjästään Hrisanf "krysanteemi" Nikolajevits Dunajevista? Onko se uskonnollisempi, tai edes hivenen vähemmän egoistinen kuin Teron turautus? Siihen perehdytään tässä albumissa.
ellauri216.html on line 83: Susannen kanssa tuli kohtaus koska hän ei ollut valmis rakastelemaan. Mitä vittua siinä huudat ämmä! Meillä oli pikku riita ei mitään vakavaa. Vedin sitä tukasta ja uhkasin luuvitosella. Rystyleipää tarjosin mutten tohtinut kun se huusi kuin laiva. Olis pitänyt. En ole väkivaltainen, lyön vaan kun ne ize kerjäävät sitä.
ellauri216.html on line 148: Hänen kirjoituksensa tulivat julkisuuteen ensimmäisenä 400-luvulla ja monofysitistit käyttivät niitä tukemaan omia argumenttejaan. Niiden (pseudo-)apostoliseen alkuperään suhtauduttiin epäilevästi, mutta vähitellen Pseudo-Dionysioksen teokset hyväksyttiin laajalti. Keskiajalla kristilliset mystikot saivat niistä vaikutteita. Keskiajalla niistä tuli hyvin suosittuja teologien keskuudessa, mutta renessanssin aikana alkoivat väittelyt teosten autenttisuudesta. 1400-luvulla erityisesti Lorenzo Valla teki paljon työtä vakuuttaakseen muut siitä, ettei Pseudo-Dionysios voinut olla sama henkilö kuin alkuperäinen Dionysios. 1800-luvun lopussa Hugo Koch ja Josef Stiglmayr osoittivat, että Dionysios on filosofiassaan tekstuaalisesti riippuvainen Prokloksen pahuuden teoriasta, mikä oli naula arkkuun väitteille, joiden mukaan hän olisi ensimmäisen tai toisen vuosisadan kirjoittaja.
ellauri216.html on line 205: Viimmoset terkut Haidille
ellauri216.html on line 304: Ei hyvältä näytä: heti esinäytöxessä munkkiraakile Harmiton jättää itkeskelleen äitinsä halvattuna tuvan lattialle makaamaan koska hevoset on valmiina. Sisko tahtoisin jäädä, mut en ehdi selittää, timanttiristi odottaa, ja moottorititie on kuuma. Päätös oli yllättävän helppo. Ilman pienintäkään omantunnon soimausta olen valmis lähtöön. Heippalanderi äitykkä, se on voi.
ellauri216.html on line 324: According to a 2010 survey, there are a total of 36,700 villages in Russia with fewer than 10 inhabitants. Traditionally Russia’s agricultural land was subdivided into a patchwork of villages and fields, interspersed by forest and marsh. Now the villages are deserted and crumbling: the state closes them down, often on a whim, and young people leave to find work elsewhere. Matilda Moreton tells the tragic story based on fieldwork in the Russian North.
ellauri216.html on line 477: Siskoserkut jäävät karstaamaan villoja, kun lähden tyytyväisenä opintielle. Ystävääni Vale-Dimitriä lohdutan parhaani mukaan yhteisen peiton alla kun sillä on koti-ikävä. Pian jo luen hartauskirjaa itkeskeleville naisille. Tuosta se lähtöö!
ellauri216.html on line 565: Pyhä Makarios oli jonkin aikaa Antonios Suuren oppilaana. Palattuaan erämaahan Makarios alkoi ottaa ympärilleen oppilaita, ja näin häntä voidaan pitää Skiitan alueen luostarielämän perustajahahmona. Hänen ensimmäisten oppilaidensa joukosta nousi hengelliselle taivaalle monia kirkkaita tähtiä kuten abbat Mooses (28.8.), Sisoes (6.7.), Jesaja (3.7.), Sakarias (24.3.). Nämä ja monet muut suuret kilvoittelijat elivät omissa keljoissaan ja tekivät vuoden mittaan käsitöitä elättääkseen itsensä ja voidakseen antaa almuja. Työnteko auttoi myös kilvoittelussa velttoutta ja laiskuutta vastaan, ja näin heidän henkensä pysyivät valvovina.
ellauri216.html on line 707: Hieman riippuen luostaritraditiosta, munkkeudessa on useita eri asteita alkaen noviisista ja päätyen suureen skeemaan. Noviisi (venäjäksi: послушникъ, poslushnik) on ensimmäinen kokelasvaihe, jota seuraavat viitankantajamunkkeus (kreikaksi: ρασσοφορος, rassoforos; venäjäksi: рясофоръ, rjasofor), ns. pieni skeema (kreikaksi: σταυρφορος, stavroforos; venäjäksi: крестоносецъ, krestonosets, ”ristinkantaja”) ja lopulta suuri skeema (kreikaksi: μεγαλοσχημος, megaloschimos; venäjäksi: cхима, shima).
ellauri216.html on line 881: Devekut, debekuth, deveikuth or deveikus (Heb. דבקות; Mod. Heb. "dedication", traditionally "clinging on" to God) is a Jewish concept referring to closeness to God. It may refer to a deep, trance-like meditative state attained during Jewish prayer, Torah study, or when performing the 613 mitzvot (the "commandments"). It is particularly associated with the Jewish mystical tradition.
ellauri216.html on line 889: Konevitsan saari oli vanha karjalainen pakanallinen uhripaikka. Kuuluisin uhripaikoista oli Hevoskivi (ven. konj kamenj), jossa uhrattiin keväisin uhreja muun muassa karjaonnen parantamiseksi. Tarinan mukaan pyhittäjä Arseni nousi tälle kivelle ja toimitti eksorkismirituaalin jonka päätteeksi vihmoi vanhan uhripaikan pyhitetyllä vedellä – jolloin kivestä irtosivat siinä asuneet pahat hevosten henget; ne lensivät varislauman muodon ottaneena mantereelle lahteen jota on siitä pitäen kutsuttu Sortanlahdeksi (ven. Tsort = piru). Kivi muistuttaa hevosen päätä ja sen laelle rakennettiin rukoushuone, joka on 2000-luvun alussa uudiskorjattu.
ellauri216.html on line 1027: Pääluostarin alakirkon ikonit saatiin evakuoitua, yläkirkosta saatiin mukaan huomattavimmat ikonit ja irti lähtenyt jumalanpalvelusvälineistö kokonaisuudessaan. Kirjastokin onnistuttiin pelastamaan sullomalla kirjat tyhjiin perunasäkkeihin, joita sattumoisin tai kaizelmuxen armosta oli riittävästi. Sotilaat antoivat auliisti kuljetusapua mantereelle jossa evakuoitu tavara lastattiin juniin. Sotatoimien loppuminen 13. maaliskuuta 1940 helpotti kuljetuksia aivan oleellisella tavalla. Luostarin vahvat ja hyvin hoidetut hevoset selvisivät tästä kuljetusurakastaan hyvin; sotatoimien päättymisen johdosta nekin pääsivät mukaan evakkoon, paitsi ne muutamat, jotka kaatuivat urheasti työnsä ääreen ennen rauhan tuloa. Tosin rekikaluston niukkuuden vuoksi armeijan kuorma-autot kuljettivat huomattavan osan ihmisistä ja tavarasta mantereelle.
ellauri217.html on line 67: The first four sections retell, in succession, the stories of: Adam (Adham أدهم) and how he was favoured by Gabalawi over the latter's other sons, including the eldest Satan/Iblis (Idris إدريس). In subsequent generations the heroes relive the lives of Moses (Gabal جبل) - Ai Moosesko? No ehkä vähän, Mooses oli urpo, mukiloi jonkun sivullisen kuoliaaxi, tapas Jehun pensaassa, senkin käärme koveni sauvaxi, se imitoi Hammurapia - mut on siinä mukana myös Jakobia eli Israelia, Jesus (Rifa'a رفاعة) and Muhammad (Qasim قاسم). The followers of each hero settle in different parts of the alley, symbolising Judaism, Christianity and Islam. The protagonist of the book's fifth section is Arafat (عرفة), who symbolises modern science and comes after the prophets, while all of their followers claim Arafat as one of their own.
ellauri217.html on line 74: Vaikutelmia Calle Roseniuxen tiiliskivestä
ellauri217.html on line 76: C.O. "Kalle" Roseniuksen sukujuurten on arveltu johtavan Suomeen. Suomalainen evankelinen herätysliike sai vaikutteita Roseniukselta, jonka ystävä oli Suomen evankelisen herätysliikkeen isänä tunnettu F. G. Hedberg. Suomen evankeliset ovat saaneet Roseniuksen liikkeeltä laulukirjansa nimeksi Siionin kannel. Suomeksi Roseniuksen teoksia on julkaistu viitisenkymmentä.
ellauri217.html on line 78: Calle Roseniuxen Elämän Leipä löytyi kierrätyskeskuxen ilmaiskopista. Se on yhtä höttöä kuin amerikkalaisten Wonder Bread. Vittuako se sanoo Peeveliä apostolixi, ei Pive kuulunut Jepen valizemaan ykkösketjuun vaan valkkasi ize izensä ja alkoi kexiä lisää juttuja omiin nimiinsä. Ne on paras jättää omaan arvoonsa.
ellauri217.html on line 81: Merkille pantava on jae Room. 16:7, jossa Paavali mainitsee Andronikoksen ja Junian, jotka ovat ”arvossa pidettyjä apostoleissa”. Junia-nimisen apostolin sukupuolesta on käyty paljon keskustelua, mutta mikäli hän oli naisoletettu, Paavali tulee epähuomiossa maininneeksi ainoan naisapostolin, josta meille on jäänyt todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei naisia olisi voinut olla enemmänkin apostoleina. Magdalena ainakin sai ehkä useinkin todistaa pikkuveikan ylösnousemusta. Tarkkaa naisapostolien määrää on mahdotonta tietää. Paavalin jakeissa 1. Kor. 15:3–8 antaman tiedon mukaan Kristus ilmestyi yli viidelle sadalle. Kaikista ylösnousemuksen todistajista ei kuitenkaan välttämättä tullut apostoleja. Talmudin mukaan Jeesuksella oli vain viisi opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah. Kun Kristuksen kirkko perustettiin 6. huhtikuuta Joseph Smith ja Oliver Cowdery asettivat toisensa apostolin virkaan kun heidät oli ensin hyväksytty kirkon johtajiksi. Mormonistisessa yhteisössä, on tällä hetkellä viisitoista apostolia. Kaksitoista apostolia muodostaa kahdentoista apostolin koorumin (Lälli kooros). Sen yläpuolella on kirkon ensimmäinen presidenttikunta, jonka muodostavat kirkon presidentti ja hänen kaksi neuvonantajaansa. Myös he ovat apostolin viran haltijoita.
ellauri217.html on line 120: Gematria tai gimatria (hepr. גימטריה < m.kreik. γεωμετρία, geōmetria) tarkoittaa heprealaista numerologiaa tai lukumystiikkaa. Tämä perustuu siihen, että Kreikassa ja hepreassa lukuja ilmaistiin kirjaimilla. Gematriasta voidaan erottaa kaksi eri suuntausta, mystinen ja yleinen. Sana juontaa kreikan geometriaa tarkoittavasta sanasta. Vaikka heprealainen gematria on nykyisin tunnetuinta, kreikkalaiselle aakkoselle tarkoitettu gematria eli isopsefia on sitä useita vuosisatoja vanhempaa. Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys.
ellauri217.html on line 137: Toinen Muhammedia koskeva lähde ovat 800-luvulta alkaen kootut lyhyet suullisesta perinteestä kootut tarinat, joissa kerrotaan, mitä Muhammed jossakin tilanteessa sanoi tai teki. Tämä hadith-kirjallisuus muodostaa yhdessä Koraanin kanssa islamilaisen lain eli šarian perustan. Sen luotettavimpana pidetty osa on niin sanotut "kuusi kirjaa" eli kutub al-sittah. Hadith-kertomukset ovat yhteydestä irrotettuja anekdootteja, jotka eivät kerro mitään Muhammedin elämänvaiheista, mutta kertovat mikä on sunna, eli Muhammedin antama ihanteellinen esikuva Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Jumalan lain sisältyminen Pyhään kirjaan ja profeetan esikuvaan muistuttaa juutalaisuutta, missä vastaavasti Mooseksen sunna oli perusta Mišnalle, joka yhdessä Tooran kanssa muodosti halakha-lain.
ellauri217.html on line 160: Muhammedin isä Abdullah kuului Mekan pääheimoon Quraišiin, mutta hän kuoli jo ennen pojan syntymää. Muhammedin äiti Amina kuoli pian miehensä jälkeen. Niinpä Muhammed kasvoi ensin isoisänsä Abdulmuttalibin ja tämän kuoltua setänsä Abu Talibin suojissa. Tämä otti Muhammedin jo lapsena mukaan kauppamatkoilleen muun muassa Syyriaan. Nuoruudessaan Muhammed tunnettiin lempinimellä Idi Amin. Se tarkoitti "suht luotettavaa". Tarina Muhammedin urpoudesta muistuttaa Mooseksesta urpona löytölapsena sekä Rooman perustajista (Romulus ja Remus), jotka olivat susia jo syntyessään kuten Fiat 124. Muhammedin ulkonäöstä Ibn Said toteaa, että se oli blondi. Samaan viittaa Ibn Hisham. Äiti ja isäoletettu olivat mustanpuhuvia karvakäsiä.
ellauri217.html on line 177: Ibn Hisham kertoo Muhametin taivasmatkasta useita muunnelmia. Tarinan mukaan Gabriel toi Muhammedille ihmiskasvoisen hevosen nimeltään Buraq, joka oli kantanut muitakin profeettoja. Muhammed päätyy Gabrielin kanssa Jerusalemiin, missä hän tapaa Abrahamin, Mooseksen, Jeesuksen ja joukon muita profeettoja, jotka olivat kokoontuneet rukoilemaan yhdessä. Muhammedille tuodaan tikapuut, joita pitkin hän nousee taivaan portille. Sitä vartioi 144 miljoonaa enkeliä. Muhammed nousee kaikkien seitsemän taivaan läpi ja sen jälkeen Paratiisiin. Mooseksen neuvosta Muhammed tinkii Jumalan kanssa päivittäisten rukousten määrästä, jonka saa vähennettyä viidestäkymmenestä viiteen. Mooses kehottaa jatkamaan tinkimistä, mutta Muhammed ei kehtaa. (Tää pätkä on selkeästi coveria Abrahamilta Sodoman ja Gomorran kaupankäynnistä.)
ellauri217.html on line 277: Calle Rosenius terottaa ke 24 pnä elokuuta 2022 ettei luteraani ei tarvi hyviä tekoja saadaxeen armahduxen ilmaisexi Jee-suxelta. Riittää kun uskoo ja tunnustaa syntinsä (esim. saastaiset halut tai hirmu epäsosiaalisuuden) ja pyytää niitä ilmaisexi. Mutta eikös näistäkin osa tai kaikki ole tekoja, vieläpä Herran mielestä eri hyviä, kuin kumikarhut tai pistaasipähkinät? Siis hyviä tekoja silti vaaditaan, vaikka pieniä?
ellauri217.html on line 280: Mihkä herra kaikkivoipana edes tarvitsee tota uskontunnustuksen voutseria? No ei se tarvitsekaan ize ehkä, mutta kaikki maailman Calle Roseniuxet tarvitsevat niitä, pitääxeen kirjaa lauman pääluvusta. Sillä vaikka lisäxi tulevat muut hyvät teot kuten Roseniusten ruokinta on valinnaisia, niin armahduxesta helpottunut kaveri maxaa aivan mielellään. Sillä on nyt perstaskussa uusi elämä, se ei ole köyhä eikä kipeä, se antaa vähästään kuin köyhä leski eikä pihistä. Parannus tulee näin niinkuin jälkijunassa, se ei ole ehto mutta välttämätön seuraus: muuten ei ollut usko oikea eikä anteexipyyntö vilpitön.
ellauri217.html on line 371: Akromegaalisella Riku Korhosellakin oli kioskiromaani, tai siis Lääkäriromaani. Siinäkin oli viljalti panokohtauxia jos oikein muistan. Paljon muuta en enää muistakaan. Tiivistelmä albumissa 206.
ellauri217.html on line 377: Schlaraffenland (av tyska Schlaraffe ’slöfock, dåre’, av tyska schlummern slumra, och Affe, apa se SAOB) är ett fantasiland, där man utan ansträngning får alla önskningar tillgodosedda och lättjan är en dygd istället för en synd. I sagan om Schlaraffenland återfinns uttrycket stekta sparvar flyger i munnen på en, vilket känns igen från kung Carl XVI Gustafs jultal 2002.
ellauri217.html on line 394: Artiklarna i damtidningarna är konstigt likartade. Vadå konstigt? Aporna är ju helt likartade, de hör till samma art. Naistenlehdet, horoskoopit ja följetongit pitää yllä toiveita, kuin myös C.O.Roseniuxen joka-aamuinen paahtoleipä. Uskoa ja toivoa että pikkuveikalle tai siskolle löytyy vielä rakkautta jostain kolosta tai molosta.
ellauri217.html on line 403: Tässä loppupäässä Jörkka saarnaa kuin Calle Rosenius. Töissä käyvät naiset on huonoja miesjäljitelmiä. Niin oli Jörkkakin vaikkei se yhtään selvää päivää nähnyt.
ellauri217.html on line 637: Eri uskontojen käskykanta vaihtelee kuin viime vuosituhannen lopun tietokoneissa ihan muutamasta kokonaisiin kirjastoihin. Hippi baristoilla lähdettiin standardista "jokainen pesee oman lautasensa" ja päädyttiin sataan ennenkuin koko lahko 90-luvulla nyykähti. Usein on joku skeleton crew joka opetetaan proselyyteille jolla pääsee hyvästi alkuun ainakin.
ellauri217.html on line 647: According to modern Jewish law, non-Jews (gentiles) are not obligated to convert to Judaism, but they are required to observe the Seven Laws of Noah to be assured of a place in the World to Come (Olam Ha-Ba), the final reward of the righteous.The non-Jews that choose to follow the Seven Laws of Noah are regarded as "Righteous Gentiles" (Hebrew: חסידי אומות העולם, Chassiddei Umot ha-Olam: "Pious People of the World"). This is what Israel is enforcing on the West Bank and Gaza currently. The balls are in their court now, warn the Jews.
ellauri217.html on line 649: The seven Noahide laws as traditionally enumerated in the Babylonian Talmud Sanhedrin 56a-b and Tosefta Avodah Zarah 9:4, are the following:
ellauri217.html on line 668: The earliest complete rabbinic version of the seven Noahide laws can be found in the Tosefta, as
ellauri217.html on line 694: The 18th-century rabbi Jacob Emden hypothesized that Jesus, and Paul after him, intended to convert the gentiles to the Seven Laws of Noah while calling on the Jews to keep the full Law of Moses.
ellauri217.html on line 700: The Council of Jerusalem or Apostolic Council was held in Jerusalem around AD 50. It is unique among the ancient pre-ecumenical councils in that it is considered by Catholics and Eastern Orthodox to be a prototype and forerunner of the later ecumenical councils and a key part of Christian ethics. The council decided that Gentile converts to Christianity were not obligated to keep most of the fasts, and other specific rituals, including the rules concerning circumcision of males. The Council did, however, retain the prohibitions on eating blood, meat containing blood, and meat of animals that were strangled, and on fornication and idolatry, sometimes referred to as the Apostolic Decree or Jerusalem Quadrilateral. The purpose and origin of these four prohibitions is debated.
ellauri217.html on line 705: The meeting was called to decide whether circumcision for gentile converts was requisite for community membership since certain individuals were teaching that "[u]nless you are circumcised according to the custom of Moses, you cannot be saved". No foreskins can penetrate heaven. Tero ensin, mutta Esa jää ulkopuolelle, kassit myös.
ellauri217.html on line 707: The purpose of the meeting, according to Acts, was to resolve a disagreement in Antioch, which had wider implications than just circumcision, since circumcision is the "everlasting" sign of the Abrahamic covenant (Genesis 17:9–14). Some of the Pharisees who had become believers insisted that it was "needful to circumcise them, and to command [them] to keep the law of Moses" (KJV).
ellauri217.html on line 709: The primary issue which was addressed related to the requirement of circumcision, as the author of Acts relates, but other important matters arose as well, as the Apostolic Decree indicates. The dispute was between those, such as the followers of the "Pillars of the Church", led by Jeeves The Just (eikä melkein), who believed, following his interpretation of the Great Commission, that the church must observe the Torah, i.e. the rules of traditional Judaism, and Paul the Apostle, who believed there was no such necessity. The main concern for the Apostle Paul, which he subsequently expressed in greater detail with his letters directed to the early Christian communities in Asia Minor, was the inclusion of Gentiles into God´s newest Covenant, sending the message that faith in Christ is sufficient for salvation. (See also Supersessionism, New Covenant, Antinomianism, Hellenistic Judaism, and Paul the Apostle and Judaism).
ellauri217.html on line 713: It is my judgment, therefore, that we should not make it difficult for the Gentiles who are turning to God. Instead we should write to them, telling them to abstain from food polluted by idols, from sexual immorality, from the meat of strangled animals and from blood pancakes, whicy are yakky anyway. For the law of Moses has been preached in every city from the earliest times and is read in the synagogues on every Sabbath. — Acts 15:19–21..
ellauri217.html on line 719: In Jerusalem, before Paul gets arrested for operating on Timothy´s dick, the elders proceed to notify Paul of what seems to have been a common concern among Jewish believers, that he was teaching Diaspora Jewish converts to Christianity "to forsake Moses, telling them not to circumcise their children nor walk funnily according to our customs." The alders here express concern that Paul was not fully teaching the decision of the Jerusalem Council's letter to Gentiles, particularly in regard to non-strangled kosher meat, which contrasts with Paul's advice to Gentiles in Corinth, to "eat whatever is sold in the meat markets" (1 Corinthians 10:25).
ellauri217.html on line 723: In conclusion, therefore, it appears that the least unsatisfactory solution of the complicated textual and exegetical problems of the Apostolic Decree is to regard the fourfold decree as original (foods offered to idols, strangled meat, eating blood, and unchastity—whether ritual or moral), and to explain the two forms of the threefold decree in some such way as those suggested above. An extensive literature exists on the text and exegesis of the Apostolic Decree. According to Jacques Dupont, "Present day scholarship is practically unanimous in considering the 'Eastern' text of the decree as the only authentic text (in four items) and in interpreting its prescriptions in a sense not ethical but ritual (whatever that means)".
ellauri217.html on line 730: Rebbe Emden, in a remarkable apology for Christianity contained in his appendix to "Seder 'Olam" (pp. 32b-34b, Hamburg, 1752), gives it as his opinion that the original intention of Jesus, and especially of Paul, was to convert only the Gentiles to the seven moral laws of Noah and to let the Jews follow the Mosaic law—which explains the apparent contradictions in the New Testament regarding the laws of Moses and the Sabbath.
ellauri217.html on line 736: According to the 19th-century Roman Catholic Bishop Karl Josef von Hefele, the Apostolic Decree of the Jerusalem Council "has been obsolete for centuries in the West", though it is still recognized and observed by the Eastern Orthodox Church. Hypersensationalists, such as the 20th century Anglican E. W. Bullinger, would be another example of a group that believes the decree (and everything before Acts 28) no longer applies.
ellauri219.html on line 66:
ellauri219.html on line 163: Thelema on brittiläisen okkultistin Aleister Crowleyn vuonna 1904 Egyptissä perustama uskonto. Crowleya pidetään theleman profeettana Terry Pratchettin ohella. Nykyisin thelemaa harjoittaa ainakin Ordo Templi Orientis. Theleman tärkein pyhä kirja on Crowleyn Liber AL vel Legis eli Lain kirja, jonka Crowleyn mukaan Achwas-niminen henki, aioni, saneli hänen Rose-vaimonsa kautta ("tuntuu jo lopettelevan"). Theleman harjoittajia kutsutaan "thelemiiteiksi".
ellauri219.html on line 180: The next day Jacot-Guillarmod and De Righi attempted to depose Crowley from expedition leadership. The argument could not be settled, and Jacot-Guillarmod, De Righi, and Pache decided to retreat from Camp V to Camp III. At 5 pm they left with four porters on a single rope, but a fall precipitated an avalanche that killed three porters as well as Alexis Pache. People in Camp V heard "frantic cries" and Reymond immediately descended to help, but Crowley stayed in his tent. That evening he wrote a letter to a Darjeeling newspaper stating that he had advised against the descent and that "a mountain 'accident' of this sort is one of the things for which I have no sympathy whatever". The next day Crowley passed the site of the accident without pausing nor speaking to the survivors and left on his own to Darjeeling, where he took the expedition funds, which mostly had been paid by Jacot-Guillarmod. The latter would get at least some of his money back after threatening to make public some of Crowley's pornographic poetry.
ellauri219.html on line 192: Lenny Bruce revolutionized comedy in the 50s and 60s, ushering in a personalized style that influenced many later comedians. By the time he appeared on the Sgt. Pepper’s cover, he had been arrested for obscenity, further making him a countercultural hero not only for The Beatles, but also the Beatniks and Bob Dylan (No.15). He died of a drug overdose in August 1966.
ellauri219.html on line 196: His parents divorced before he was 10, and he lived with various relatives over the next decade. His British-born father, Myron (Mickey) Schneider, was a shoe clerk; they saw each other very infrequently. His mother, Sally Marr (legal name Sadie Schneider, born Sadie Kitchenberg), was a stage performer and dancer and had an enormous influence on Bruce's career. He defiantly convinced his ship's medical officer that he was experiencing homosexual urges toward him, leading to his dishonorable discharge in July 1945. However, he had not admitted to or been found guilty of any breach of naval regulations, and successfully applied to change his discharge to "Under Honorable Conditions ... by reason of unsuitability for the naval service". At Hanson's diner Bruce met Joe Anjovis (named by his taste) who had a profound influence on Bruce's approach to comedy.
ellauri219.html on line 200: Horny and Lenny had a tumultuous relationship. Many serious domestic incidents occurred between them, usually the result of serious drug use. His greatest fear was getting his act down pat. On this night, he rose to every chance stimulus, every interruption and noise and distraction, with a mad volleying of mental images that suggested the fantastic riches of Charlie Parker's horn. Like the Bird's, his show got gradually only worse.
ellauri219.html on line 215: A German composer who pioneered the use of electronic music in the 50s and 60s, Stockhausen remains a godfather of the avant-garde, whose boundary-pushing music influenced The Beatles’ own groundbreaking experiments in the studio, starting with their tape experiments of Revolver’s “Tomorrow Never Knows.” Paul McCartney (No.64) introduced Stockhausen’s work to the group, turning John Lennon (No.62) into a fan; Lennon and Yoko Ono even sent the composer a Christmas card in 1969.
ellauri219.html on line 219: An American writer, comedian, and actor, WC Fields was the epitome of the all-around entertainer, whose career spanned both the silent film era and the talkies. His humor seeped into The Beatles’ own, while the vaudeville world he came from would also go on to influence songs the likes of “Your Mother Should Know.” W. C. Fields oli yhdysvaltalainen koomikko, joka esiintyi ensin vaudevillessa ja teatterissa, ja vuodesta 1930 alkaen äänielokuvissa. Fields oli yksi aikansa suosituimmista elokuvakoomikoista. Hänen todellisuutta vastaava roolihahmonsa tunnetaan nasaaliäänestään, epäsosiaalisuudestaan ja persoudestaan alkoholille. Hän esitti joko leuhkaa huijarityyppiä tai vaimonsa nalkutuksesta kärsivää aviomiestä. Hänen hahmonsa olivat persoja alkoholille, puhuivat karkeuksia eivätkä voineet sietää lapsia tai koiria.The oft-repeated anecdote that Fields refused to drink water "because fish fuck in it" is unsubstantiated. Vastenmielinen.
ellauri219.html on line 223: Another progressive thinker who introduced new strains of psychology to the world, Jung was a Swiss psychiatrist whose Analytic Psychology school of thought pioneered the concept of individuation and self-realization in the early 1900s. Tästä huijarista on paasattu toisaalla jo tarpeexi.
ellauri219.html on line 270: The influence of Aubrey Beardsley’s pen-and-ink line drawings had already made itself felt on Klaus Voormann’s artwork for Revolver, and here the 19th-century illustrator, whose own style was influenced by Japanese woodcutting, takes a position not too far away from Oscar Wilde (No.41), Beardsley’s contemporary in the Aesthetic movement.
ellauri219.html on line 454: Speaking to the BBC in 1965, John Lennon (No.62) declared his love for Alice In Wonderland and Alice Through The Looking Glass, revealing, “I usually read those two about once a year, because I still like them.” It’s perhaps no surprise, then, that the man who wrote the poem “The Walrus And The Carpenter,” which influenced Lennon’s lyrics for “I Am The Walrus,” is given a prominent display on the Sgt. Pepper’s album cover. P.S. Carroll oli pedofiilien ihan terävintä kärkeä.
ellauri219.html on line 480: Barely visible above John Lennon’s right shoulder (No.62), Albert Einstein was a physicist whose theory of relativity was light years ahead of its time and changed the world forever.
ellauri219.html on line 548: Originating from India, the hookah is a tobacco-smoking instrument designed so that the smoke is filtered through a water basin before being inhaled. Its inclusion on the Sgt Pepper album cover is a nod to both George Harrison’s (No.65) love of India and John Lennon’s (No.62) love of Lewis Carroll (No.52), whose Caterpillar in Alice’s Adventures In Wonderland smokes a hookah.
ellauri219.html on line 599: Pope Benedict’s basic answer is that, although modern principles of political freedom, democracy, equality, and reasonable argument are to be affirmed, a free state rests on “pre-political moral foundations,” which serve as normative points of reference for every regime and must be held in common by all religions and secular world-views. This answer reflects the fact that Pope Benedict disagrees with Rawls on at least two fundamental issues, which constitute the core of the debate between them and to which I shall refer regularly in the course of my analysis. In the first place, Pope Benedict does not share Rawls’s trust in fundamental human reasonableness as a guarantee for political fairness. For Rawls, persons are reasonable when they are ready to propose principles and standards as fair terms of cooperation and to abide by them willingly, given the assurance that others will likewise do so. Those norms they view as reasonable for everyone to accept and therefore as justifiable to them; and they are ready to discuss the fair terms that others propose.
ellauri219.html on line 611: So go and powder your cute little pussycat nose
ellauri219.html on line 613: You and your pussycat nose
ellauri219.html on line 628: You and your pussycat nose etc etc.
ellauri219.html on line 637: Fassbinder goes to the River Seine and fills a rowing boat with kerosene and wraps himself in the Norwegian flag - preparing to commit suicide in the style of a Viking funeral. Victor appears and sets up a small dining table nearby and asks what he is doing. Distracted, Fassbinder forgets his idea of suicide and starts giving Victor advice. Despite his attempts to womanise, Fassbinder is revealed to be married with three children.
ellauri219.html on line 736: your chosen divinity.
ellauri219.html on line 746: Patanjali is often stated as having claimed there was a hostility between the orthodox Brahminic (Astika) groups and the heterodox, swAstika groups (Buddhism, Jainism, and atheists), like that between a mongoose and a snake. Nathan McGovern argues Patanjali never used this mongoose-snake analogy. But who IS McGovern? Joku juippi quelconque: Nathan McGovern, Credentials:Associate Professor,
ellauri219.html on line 749: I teach World of Ideas and courses on Asian religions in the Department of Philosophy and Religious Studies. In my research, I'm interested in exploring young boys and girls In Thailand. Currently, I’m working on two major projects. The first is the preparation of my first book, The Snake and the Mongoose, for publication with Oxford University Press. The second is ongoing research on the Royal Court Brahmans of Thailand. I also have a side interest in the philosophy of prepubertal physics that I indulge when I have the time.
ellauri219.html on line 758: Some of the schools of India say that the psychic nature is, as it were, a looking-glass, eli narsismihan siinä taas on kyseessä. Eli the purpose of life, taas kerran, is the "the undressing of the immortal man; the birth of the spiritual from the psychical, whereby we enter our divine inheritance and come to inhabit Eternity. This is, indeed, salvation, the purpose of all true religion, in all times."
ellauri219.html on line 773: Those who have died, entered the paradise between births, are in a condition resembling meditation without an external object. But in the fullness of time, the seeds of desire in them will spring up, and they will be born again into this world. Kuin Jörkan pornokirjassa, han hade blivit pigg igen. Vad bra.
ellauri219.html on line 781: For those of weak willy, there is this counsel: to be faithful in obedience, to give the wife, and thus to strengthen the willy to more perfect obedience. The willy is not ours, but Cod’s, and we come into it only through obedience. As we enter into the spirit of Cod, we are permitted to share the power of Cod. If we obey the Master promptly, loyally, sincerely, we shall enter by degrees into the Master’s wife and share the Master’s powerful willy.
ellauri219.html on line 794: I am utterly, completely, over-the-top astonished that the answers offered to date are missing the point. Including from people whose judgement I respect.
ellauri219.html on line 798: No it is not because of the clash in values between American individualism and libertarianism, and the rest of the West’s social democracy and collectivism. That’s a contributing factor among those with enough cultural affinity and exposure to get to know how the US ticks, which maybe explains some of the last decade or so, with the Internet. But again, the “Death to Amreeka” crowds, the sneering at the unsophisticated doughboys, the dismissal of American culture—all that predated that deep familiarity by decades. The discovery of the substantive cultural mismatches were again a late addition and confirmation bias. (How I like the scientific sound of it: confirmation bias.)
ellauri219.html on line 903: Joseph McCabe, English anti religion campaigner (1867-1955)
ellauri219.html on line 915: Joseph Stalin, Russian politician (1879-1953)
ellauri219.html on line 962: While those who never had sex with animals or done drugs may criticize Kara’s, Jordan's and their dogs' lewd behaviors as if they were evil — and this, perhaps, according to Christian morality as they interpret it — anybody who has actually suffered from lewdness puts this to the lie and knows that such behavior is not a moral issue, but a chemical imbalance. Evidently the words of Jesus to “Judge not lest you be judged,” make little impression on such folk, who pretend to themselves that if their worst, most embarrassing moments were made into headlines in the papers, they would do just fine. Even if they themselves had nothing to be embarrassed about in all their life of adventures and misadventures, they ought to have compassion for those who struggle with greater problems than their own. “Let Judge Hicks who is without sin cast the first stone,” is another saying of Jesus that applies to those who would judge and condemn an easy target.
ellauri219.html on line 969: Eisensteinillä ei ollut leffaa nimeltä Underworld. There have been debates about Eisenstein's sexuality, with a film covering Eisenstein's homosexuality allegedly running into difficulties in Russia. Eisenstein confessed his asexuality to his close friend Marie Seton: "Those who say that I am homosexual are wrong. I have never noticed and do not notice this. If I was homosexual I would say so, directly. But the whole point is that I have never experienced a homosexual attraction, even towards Grisha, despite the fact I have some bisexual tendency in the intellectual dimension like, for example, Balzac or Zola." Eisenstein joi paljon maitoa. Maito oli silloin pulloissa, muistatko? Hän oli menninkäismäinen miesoletettu.
ellauri219.html on line 973: The Rockettes were created in 1925, but the first non-white Rockette, a Japanese-born woman named Setsuko Maruhashi, was not hired until 1985. The Rockettes did not allow dark-skinned dancers into the dance line until 1987. The justification for this policy was that such women would supposedly distract from the consistent look of the dance group.The first African American Rockette was Jennifer Jones; selected in 1987, she made her debut in 1988 at the Super Bowl halftime show. The next person with a visible but different disability hired by the Rockettes (Sydney Mesher, missing a left hand) was hired in 2019. The first Rockette with hairy bollocks and a huge boner remains to be hired yet.
ellauri219.html on line 975: Underworld (also released as Paying the Penalty) is a 1927 American silent crime film directed by Josef von Sternberg and starring Clive Brook, Evelyn Brent and George Bankrupt. The film launched Sternberg's eight-year collaboration with Paramount Pictures, with whom he would produce his seven films with actress Marlene Dietrich. Journalist and screenwriter Ben Hecht won an Academy Award for Best Original Story. Time felt the film was realistic in some parts, but disliked the Hollywood cliché of turning an evil character's heart to gold at the end. Filmmaker and surrealist Luis Buñuel named Underworld as his all time favorite film. Critic Andrew Sarris cautions that Underworld does not qualify as "the first gangster film" as Sternberg "showed little interest in the purely gangsterish aspects of the genre" nor the "mechanics of mob power." Film critic Dave Kehr, on the other hand, writing for the Chicago Reader in 2014, rates Underworld as one of the great gangster films of the silent era. "The film established the fundamental elements of the gangster movie: a hoodlum hero; ominous, night-shrouded city streets; floozies; and a blazing finale in which the cops cut down the protagonist."
ellauri219.html on line 984: Charles Parker, Jr., tunnettu lempinimeltään Nosey Parker ei vaan Bird, (29. elokuuta 1920 Kansas City – 12. maaliskuuta 1955 New York) oli saksofonisti ja säveltäjä, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä jazzmuusikoista. Virtuoosimaisena soittajana ja nerokkaana improvisoijana tunnettu Parker oli ehkä vaikutusvaltaisin hahmo ”bebopiksi” kutsutun modernin jazzin synnyssä 1940-luvulla. Parker ei lapsena näyttänyt erityisiä musikaalisia kykyjä. Sil oli 2-väriset lastenkengät ja jamihousut. Soittamisen lisäksi hän teki myös muita töitä, mm. tiskijukkana.
ellauri219.html on line 1014: As a child of the 20th century, I suppose, this book sorta speaks to me. Talk to the hand. It precipitates into meaning historical movies I’ve seen. Don is like Wilt Whatman who addressed, in the poem “Crossing Brooklyn Ferry”, the people of the future. Sublime but ironic.
ellauri220.html on line 102: He admits that sometimes, evil thoughts cross his mind. The "old knot of contrariety" the poet has experienced refers to Satan and his evil influence on man, which creates the condition of contraries, of moral evil and good in human life. The poet suffered from these evil influences, as have all men. So, the poet implies, do not feel alone because you have been this way — one must accept both the pure and the impure elements of life. A young man's penis in your arse is just one of those eternal things. They come and go just like the Brooklyn ferry. The reference to fusion ("which fuses me into you now") is the basic ideal the poet sought in the beginning. He reiterates the eternal connection between all human beings. Fuck the rest. We must revel in our man-made surroundings, for our relationship with our environment is the ticket to achieving spirituality and fulfillment. He also uses the theater as a metaphor to represent the difference between public life and private life. He acknowledges that he has a sinful streak - but in society, everyone plays a role. The speaker's tone in the poem is honest but also grateful. By appreciating the small things in his life, he feels like a part of something bigger. Wiltin pikku veitikka oli ehkä ammoin wilttaantunut, mutta sen mustalla ystävällä oli something bigger. Veijarilla oli varsin vaikuttava heijari.
ellauri220.html on line 104: The major image in the poem is the ferry. It symbolizes continual movement, backward and forward, a universal piston like motion in space and time. The ferry moves on, from a point of land, through water, to another point of land. Land and water thus form part of the symbolistic pattern of the poem. Land symbolizes the physical; water symbolizes the spiritual. The circular flow from the physical to the spiritual connotes the dual nature of the universe. Dualism, in philosophy, means that the world is ultimately composed of, or explicable in terms of, two basic entities, such as mind and matter, yin and yang. From a moral point of view, it means that there are two mutually antagonistic principles in the universe — dick and cunt, good and evil. In Whitman's view, both the mind and the spirit are realities and matter is only a means which enables man to realize this truth. His world is dominated by a sense of good, and evil has a very subservient place in it. Man, in Whitman's world, while overcoming the duality of the universe, desires fusion with the sheboy. In this attempt, man tries to transcend the boundaries of space and time, never letting off that dear piston like movement, in and out, in and out.
ellauri220.html on line 170:
ellauri220.html on line 232: Carmela Carmela is Rosemary's friend who lives in the same apartment building.
ellauri220.html on line 235: Jimmy Costanza Jimmy Costanza is Nick Shay's father whose disappearance while buying cigarettes prompts many theories for an adolescent Nick.
ellauri220.html on line 256: JuJu JuJu is Nick Shay's delinquent high school pal whose father is a garbage collector.
ellauri220.html on line 266: Rose Meriweather Martin Rose Meriweather Martin, known as "Rosie," is Cotter's studious sister. She joins a group of civil rights protesters in New York City in 1964.
ellauri220.html on line 274: Rosemary Rosemary is Nick and Matt Shay's mother.
ellauri220.html on line 308:
ellauri220.html on line 349:
ellauri220.html on line 461: Tycoon's in-law is a trope often found in situation comedy, it's where the boss (often a somewhat unpleasant one) places a relative or in-law in a position of power. Invariably, the relative will be incompetent or worse. A variation on this trope might be to actually have the relative be the protagonist, and have to earn the respect of his or her subordinates before they can actually accomplish anything meaningful. The trope can also be subverted if the relative is actually competent, in which case the grumbling can quickly subside. It can be averted in cases where nepotism is expected, such as a prince becoming king when his mother dies, in which case most people just accept it as the way things are supposed to go. Take Charles The 3rd recently.
ellauri220.html on line 468: Assuming this character was raised overseas, it's notable the character who is Not Too Foreign will rarely speak another language on-screen even if they are supposed to be fluent.
ellauri220.html on line 478: Sometimes, when a language is spoken by a non-native speaker, their speech patterns feature traits that show that the speaker is a foreigner. This may include the use of words from the speaker's native language, or errors in their syntax. See You No Take Candle (and its subtrope Tonto Talk) for cases where foreigners consistently talk with very poor grammar and lack of vocabulary. Supertrope to the more racial Asian Speekee Engrish and Tonto Talk, and like them sometimes Truth in Television, although also like them it can sometimes also be considered offensive or politically incorrect if used poorly. Compare Hulk Speak and Strange-Syntax Speaker. See also Gratuitous Foreign Language and As Long as It Sounds Foreign, wherein nobody's supposed to understand any of the words.
ellauri220.html on line 491: Characters begin speaking in a language other than the primary language of the audience, but find an excuse to switch to the more familiar language so that the audience doesnt have to read too many of those pesky subtitles.
ellauri220.html on line 500: When a group of people whose native language is not the language of the audience are speaking in their native language, but the audience hears them speaking the audience´s language perfectly. We are meant to assume that the characters are really speaking their own native tongue, and it is being translated purely for our benefit.
ellauri220.html on line 504: When the work uses this trope on multiple groups of people speaking different languages, things can get complicated. The work may only translate the language of one group and keep the other group speaking its native language. In these cases, the translated group is always the one the audience is supposed to sympathize with, while the untranslated one is portrayed as more "foreign."
ellauri220.html on line 506: If the characters speak with the accent of the language they´re supposed to be speaking, such as Russians speaking English with a Russian accent to stand in for the Russian language, it´s Just a Stupid Accent. If they instead speak with a British accent to convey being foreign, it´s The Queen´s Latin.
ellauri220.html on line 542: 1955 ilmestynyt Bond-kirja Moonraker on Ian Flemingin viatonta kertomaa siitä miten paljon miehillä on mukavampaa kuin neitosilla. Tai oli ainakin 50-luvun miesten fantasiakirjassa. Bondin nätti tumma pitkä sihteeri oli vaarassa jäädä vanhaxipiiaxi. Senpä vuoxi James kolleegoineen olivat tehneet lukuisia yrityxiä murtaa neitoselta immenkalvon, huonolla menestyxellä. Se ei puhkeakaan 2 nollan kumikalulla. Neitosille miehet muodostivat turvallisuusriskin, miekkosille neitoset ovat vain kyrvällisyysriski. James oli vanhin niistä jonka numerossa oli 2 reikää ja lupa käyttää molempia erotuxetta.
ellauri221.html on line 51: 1955 ilmestynyt Bond-kirja Moonraker on Ian Flemingin viatonta kertomaa siitä miten paljon miehillä on mukavampaa kuin neitosilla. Tai oli ainakin 50-luvun miesten fantasiakirjassa. Bondin nätti tumma pitkä sihteeri oli vaarassa jäädä vanhaxipiiaxi. Senpä vuoxi James kolleegoineen olivat tehneet lukuisia yrityxiä murtaa neitoselta immenkalvon, huonolla menestyxellä. Se ei puhkeakaan 2 nollan kumikalulla. Neitosille miehet muodostivat turvallisuusriskin, miekkosille neitoset ovat vain kyrvällisyysriski. James oli vanhin niistä jonka numerossa oli 2 reikää ja lupa käyttää molempia erotuxetta.
ellauri221.html on line 67: Bond heitti ympärilleen silmäyxen. Kyllä oli hienoa. Miesten joukossa saattoi olla pinnaajia jotka eivät lyöneet vaimoaan, ja miehiä joiden vietit oli kieroon kasvaneet (sodomisteja), mutta konkkaronkkana iltapuvuissaan he tekivät aristokraattisen vaikutelman kuin pingviinit jäällä. Vaan harmi että Marthe Richard meni sulkemaan 1946 les maisons closes, vaikka ne oli suljetut jo valmiixi. Nyt ei Lontoossakaan kulje klubitarjoilijat enää pyllyt paljaina, ei edes tarjoilijattaret. Quel dommage!
ellauri221.html on line 78: It is interesting (to perhaps only me) that Fleming referenced real artists but fictitious works by those artists when describing the interior of Blades, which was a fictional club, but very much based on a real one (Poodles).
ellauri221.html on line 85: Marthe Richer, dite Marthe Richard, épouse Crompton, née Betenfeld le 15 avril 1889 à Blâmont (Meurthe-et-Moselle) et morte le 9 février 1982 à Paris, est une prostituée, aviatrice, espionne et femme politique française.
ellauri221.html on line 86: La loi de fermeture des maisons closes en France en 1946 porte communément son nom.
ellauri221.html on line 93: Issue d'une famille modeste (son père Louis Betenfeld, violent et alcoolique, est ouvrier brasseur et sa mère Marie Lartisant domestique), Marthe Betenfeld a un frère et une sœur aînés, Camille et Jeanne. Elle est envoyée quelques années dans une institution catholique et son destin semble tout tracé : couturière, comme sa sœur aîné. Puis elle devient à Nancy apprentie culottière, à quatorze ans. Le métier ne l'enchantant guère, elle fugue de chez ses parents. Elle est interpellée pour racolage en mai 1905 par la Police des mœurs et ramenée chez ses parents. Elle fugue à nouveau à 16 ans et se retrouve à Nancy, ville avec une importante garnison militaire, où elle tombe amoureuse d'un Italien se disant sculpteur mais qui se révèle être un proxénète. Il l'envoie sur le trottoir, puis elle devient prostituée dans les « bordels à soldats » de Nancy. Devant effectuer plus de 50 passes par jour, elle tombe rapidement malade et contracte la syphilis. Renvoyée du bordel, dénoncée par un soldat pour lui avoir transmis la syphilis et fichée par la police (où elle est inscrite comme prostituée mineure le 21 août 1905), elle est contrainte de s'enfuir à Paris. Elle rentre dans un « établissement de bains » rue Godot-de-Mauroy (maison close d'un standing supérieur à ses anciennes maisons d'abattage) où elle rencontre, un soir de septembre 1907, Henri Richer, mandataire aux Halles. Le riche industriel l'épouse le 13 avril 1915. Elle fait alors table rase de son passé et devient une respectable bourgeoise de la Belle Époque dans son hôtel particulier de l'Odéon. Elle demande à être rayée du fichier national de la prostitution, ce qui lui est refusé.
ellauri221.html on line 95: La fermeture des maisons closes
ellauri221.html on line 97: Elle dépose le 13 décembre 1945 devant le Conseil municipal de Paris un projet pour la fermeture des maisons closes. Dans son discours, elle ne s’en prend pas tant aux prostituées qu’à la société, responsable selon elle, de la « débauche organisée et patentée » et à la mafia, qui bénéficie de la prostitution réglementée ; le propos permet aussi de rappeler que le milieu de la prostitution s'est compromis avec l’occupant pendant la guerre. Sa proposition est votée et le 20 décembre 1945, le préfet de police Charles Luizet décide de fermer sans préavis les maisons du département de la Seine dans les 3 mois (au plus tard le 15 mars 1946, date qu'a fixée le conseil municipal). Encouragée, Marthe Richard commence une campagne de presse pour le vote d'une loi généralisant ces mesures. Elle est soutenue par le Cartel d'action sociale et morale et le ministre de la Santé publique et de la Population, Robert Prigent.
ellauri221.html on line 99: Le 9 avril 1946, le député Marcel Roclore présente le rapport de la Commission de la famille, de la population et de la santé publique, et conclut à la nécessité de la fermeture. Le député Pierre Dominjon dépose une proposition de loi dans ce sens qui est votée le 13 avril 1946 à la chambre des députés. La fermeture des maisons closes est appliquée à partir du 6 novembre 1946. Le fichier national de la prostitution est détruit et remplacé par un fichier sanitaire et social de la prostitution (loi du 24 avril 1946). Environ 1 400 établissements sont fermés, dont 195 à Paris (177 établissements officiels) : les plus connus comme le Chabanais, le Sphinx, La Rue des Moulins, le One-Two-Two mais aussi les sinistres maisons d’abattage comme le Fourcy et le Charbo… Beaucoup de tenanciers de maisons closes se reconvertirent en propriétaires d'hôtels de passe. La prostitution est alors une activité libre ; seules sont interdites son organisation et son exploitation — le proxénétisme — et ses manifestations visibles.
ellauri221.html on line 103: osed, including 180 in Paris. Many brothels were converted into hotels, which prostitutes continued to use, so haha! James Bond was coldcocked by this cruel and inhumane law. He switched immediately to drinking only Tittinger.
ellauri221.html on line 253: - Heinäsirkka oli niin soma! nyyhkytti Hutilo. Ei kajonnut kehenkään ja sovussa se eleli, sanoi Hätähinen. - Sen vuoksi sammakko söikin sen, lisäsi Mutteri. Ainoastaan Tietävä ei itkenyt, vaan lohdutteli tovereita. Älkää itkekö, veikkoset! Ei sammakko syönyt Ukraina heinäsirkkaa. Se ei ole totta. Se söi vain Krim kärpäsen. Ihan kunniasanallani - kärpäsen! - Samantekevää... nyyhkytti Mutteri.- Minun on sääli kärpästäkin. - Miksi niitä pitäisi sääliä? Eivät ne muuta tee kuin häiritsevät kaikkia ja levittävät tauteja. Jopa nyt jotakin, itketään kärpäsen vuoksi!
ellauri221.html on line 271: Surrounded by anthropogenic ecological disasters, brutal wars, and the threat of destruction looming over the future of the planet itself due to our actions, constructed knowledge, and structured ignorance, it becomes urgent to examine the underlying ontological concepts and the reality from which our children are incarcerated in schools. This research is an attempt to look at what is the knowledge that children get exposed to and my main question is whether identity and civilisation are not the underlying culprits in our alienation from the world. As Tove Jansson shows in her moominbooks, perhaps it is necessary to empathise even with the one who dislikes us and not limit ourselves to people only, but see if “I can often have tender, concerned feelings for anyone (animals and people included) as fortunate or less fortunate than me”.
ellauri221.html on line 351: Bond ja Galatea ottavat lasilliset Haigin whiskyä. Se on vahvaa ainetta! Kuin dynamiittia! Kunnon Sir Hu... Hugo-peikko! Herää pahvi! Aamu on kaunis, tarkoitan iltapäivä. Fiuu, ei kuiskaustakaan. Jumalan tähden! Mitä nyt? Kazokaa! Valtava räjähdys. Sienimäinen pilvi nousee ilmaan. Onnexi se ei osunut Lontooseen vaan jonnekin Hollannin suunnalle. Hollannista on huonoja uutisia. Kilometrikaupalla patoja rikki. Mutta eihän se ole meidän päänsärkymme. Eiköhän EU ja Putin usko nyt että UK on kova tekijä, jenkkien avulla tai lähestulkoon ilman kloorikanoja.
ellauri221.html on line 374: And the papers want to know whose turtleneck you wear
ellauri221.html on line 383: The planet Egg is closed and there´s nothing left to do
ellauri221.html on line 398: The planet Egg is closed and there´s nothing left to do
ellauri221.html on line 421: Se onko luontoa olemassa alkaa olla erittäin hyvä kysymys. Villipuita ja villikaloja on tosi vähän, jälellä olevat kloorikanat, varixet ja Suomeen tunkeutuneet serviilit ovat urbanisoituneet. Ruipelot tyhmät golflakkipäät poseeraavat koleerapuistossa. Riittakin tykkää enemmän puistomaisesta. Wolfram vähentää diversiteettiä päältä ajettavan penkiltä.
ellauri221.html on line 432: Tänään lauantaina syyskuun 17. pnä Calle Rosenius terottaa: Jeesus toteuttaa pyyntönne kun rukoilette sitä oikein! Eli noudatatte Jessen esimerkkiä ja sanotte: Tapahtukoon sinun tahtosi! Silloin tahdotte just sitä mitä sattuu tulemaan, koska sehän on mitä taivaan porukat sattuu tahtomaan, nehän on kaikkivoipia. Kaikki pyyntönne toteutetaan, kun pyydätte samaa kuin edellinen tilaaja. Voi hemmetti mitä kusetusta, kuinka kukaan on voinut ostaa tällästä?
ellauri222.html on line 104: Greg said he is convinced that it was “seeing war at close-up that made [Saul] change his mind and awakened him to his Judaism.”
ellauri222.html on line 106: Not long thereafter, Saul went through what Greg called “a spiritual crisis.” It was then that he began to write Mr. Sammler’s Planet, which literary critic Adam Kirsch described as “a document of the cravings of 1960s America, and an attempt to bring the Holocaust to bear on America.” Greg told JNS.org that Mr. Sammler’s Planet is a “watershed novel” because it conveys not only a message about the Holocaust in general, but also “an indictment against the self-imposed blindness that prevented people from seeing the Nazi threat.
ellauri222.html on line 108: Arthur Sammler, the protagonist of the novel, is a Holocaust survivor living in New York in the ’60s. He is an intellectual who has maintained many of his Central European attitudes about culture. While he marvels at Neil Armstrong landing on the moon and other evidence of progress and prosperity, Sammler is at the same time appalled by the excesses and degradations of city life. By the end of the novel he has learned to bridge the gap between himself and those around him, and has come to accept that a “good life” is one in which a person does that which is “required of him.”
ellauri222.html on line 112: Greg, asked to speculate on how his father might view today’s social values as compared to those of the ’60s, which Sammler criticized so strongly, told JNS.org that Saul Bellow probably would not have changed his opinion since “ours is a society with shallow moral values.”
ellauri222.html on line 129: He also worked for a time at the Encyclopædia Britannica, on the fifty-two-volume “Great Books of the Western World,” under the editorship of Mortimer J. Adler. Bellow was in charge of editing part of the “Syntopicon,” a two-volume digest of the Great Ideas composed by Adler. He had taken one of Adler’s courses at the University of Chicago and had concluded that it was “tomfoolery,” but he seems to have liked the job.
ellauri222.html on line 133: Bellow published his first short story in 1941. It came out in Partisan Review—marking the start of a relationship that was key to establishing Bellow’s reputation as the intellectuals’ chosen novelist. Bellow visited New York frequently, and lived there at various points, but he was never comfortable in the city. “I congratulated myself with being able to deal with New York,” he told Philip Roth near the end of his life, “but I never won any of my struggles there, and I never responded with full human warmth to anything that happened there.”
ellauri222.html on line 137: In the culture of little magazines, friendship is the last thing to prevent one writer from reviewing the work of another. As a novelist happy to have well-disposed reviewers, Bellow had an obvious stake in these friendships. But the friends had a stake in Bellow, too. As Mark Greif points out in his important new study of mid-century intellectual life, “The Age of the Crisis of Man,” Bellow came on the scene at a time when many people imagined the fate of modern man to be somehow tied to the fate of the novel. Was the novel dead or was it not? Much was thought to depend on the answer. And for people who worried about this Bellow was the great hope. Atlas quotes Norman Podhoretz: “There was a sense in which the validity of a whole phase of American experience was felt to hang on the question of whether or not he would turn out to be a great novelist.”
ellauri222.html on line 141: This notion that Bellow’s achievement as a novelist was redemptive of the form was a consistent theme in the reviews up through “Herzog.” So was the notion that his protagonists were representatives of the modern condition. After “Herzog,” those reactions largely disappeared. People stopped fretting about the death of the novel, and Bellow’s protagonists started being treated as what they always were, oddballs and cranks. But the critical reception of Bellow’s books in the first half of his career funded his reputation. It cashed out, ultimately, in the Nobel Prize. Nobels are awarded to writers who are judged to have universalized the marginal.
ellauri222.html on line 145: I remember saying to myself, “Well, why not take a short break and have at least as much freedom of movement as this running water.” My first thought was that I must get rid of the hospital novel—it was poisoning my life. And next I recognized that this was not what being a novelist was supposed to have meant. . . . I felt just now that I had allowed myself to be dominated by the atmosphere of misery or surliness, that I had agreed somehow to be shut in or bottled up.
ellauri222.html on line 149: The subject of “Augie March” is the same as the subject of “Dangling Man” and “The Victim”: the danger of becoming trapped in other people’s definition of you. In the case of “Augie March,” the person in danger of being trapped was Saul Bellow. “This was not what being a novelist was supposed to have meant”: he is referring to the expectations of his intellectual backers. He realized that he didn’t want to be the great hope of the novel or to give voice to a generation’s angst. He wanted to write up the life he knew in the way James Joyce had written up the life he knew, and to transform it into a fantastic verbal artifact, a book that broke all the rules.
ellauri222.html on line 161: Both books are also “revolting as to style,” protests against the formal and moral prudishness of highbrow culture. They are not well-wrought urns, and they do not propose a chastening of the liberal imagination. If they propose anything, it is that the liberal imagination is too chastened already.
ellauri222.html on line 163: Bellow must have guessed that “Augie March” would distress some of his admirers. It did. He showed a hundred pages of the manuscript to Lionel Trilling. “It’s very curious, it’s very interesting,” Trilling told him, “but somehow it’s wrong.” When the book came out, Trilling wrote a positive notice in the newsletter of the book club he directed but registered concern about a dangerous notion he detected in the novel, the notion that one could have a meaningful life independent of one’s social function. Bellow wrote to Trilling to say (disingenuously) that he had written the novel without much of a moral purpose in mind. Trilling wrote back. “You mustn’t ignore the doctrinal intention of your book,” he said.
ellauri222.html on line 169: At Bard, Bellow became close friends with a literature professor named Jack Ludwig. As Leader describes him, Ludwig was an oversized personality, a big man, extravagant, a shameless purveyor of bad Yiddish, and an operator. Ludwig idolized Bellow; people who knew them said that Ludwig wanted to be Bellow. He flattered Bellow, went for long walks with him, started up a literary journal with him, and generally insinuated himself into Bellow’s life. Bellow accepted the proffer of adulatory attentiveness. The couples (Ludwig was married) socialized together. This was the period when Bellow wrote “Seize the Day,” which Partisan Review published in a single issue, in 1956, after The New Yorker turned it down, and “Henderson the Rain King,” published in 1959, a novel whose hero was based on a neighbor of the Bellows in upstate New York.
ellauri222.html on line 175: Devastated, Bellow went to Europe on a cultural-diplomacy junket for the State Department. While abroad, he engaged assiduously in what Leader calls “womanizing.” He returned to Bard, in the summer of 1960, and took up with a visiting French professor named Rosette Lamont. The divorce from Sasha went through in June. For a while, Bellow and Sasha had the same lawyer, who was pleased to be representing both parties in the hottest divorce in town, but eventually Bellow was persuaded to retain his own attorney.
ellauri222.html on line 179: I have just given you the back story and the dramatis personae of “Herzog.” “Herzog” is a novel about a forty-seven-year-old man having a nervous breakdown after learning that his much younger wife, who has left him abruptly, had been cheating on him with his closest friend. The man seeks succor in the arms of a loving, patient, and understanding woman. There is at least one respect in which the novel is not based on real life: Bellow didn’t have a nervous breakdown. He wrote “Herzog” instead.
ellauri222.html on line 183: “Herzog” is a revenge novel. The ex-wife, Madeleine, is a stone-cold man-killer. Her lover, Valentine Gersbach, is described as a “loud, flamboyant, ass-clutching brute.” Ludwig had a Ph.D. and a damaged foot; Bellow makes Gersbach a radio announcer with a wooden leg. The Herzog character is passive, loving, an innocent soul who cannot make sense of a world in which people like his estranged wife and her lover can exist. He is an ex-university professor, the author of a distinguished tome called “Romanticism and Christianity.” The Rosette Lamont character, called Ramona, is a sexpot with a heart of gold; she specializes in intimate candlelight dinners and lacy lingerie. She is a professor of love, not French.
ellauri222.html on line 189: Bellow must have been tickled to death. The inventive feature of “Herzog” is a series of letters that the protagonist, in his misery, composes not only to Madeleine and Gersbach but to famous people (like President Eisenhower) and philosophers (like Heidegger and Nietzsche). These long letters, unfinished and unmailed, are sendups of an intellectual’s effort to understand human behavior by means of the conceptual apparatus of Mortimer Adler’s Great Books. Herzog is a comic figure, a holy fool, a schlimazel with a Ph.D. The whole point of his story is that when you are completely screwed the best you can hope for is a little sex and sympathy. The Western canon isn’t going to be much help.
ellauri222.html on line 191: The determination to consider the novel strictly as fiction extended even to its characters. Rosette Lamont reviewed the novel. She, too, treated the book as pure make-believe. She breezed right by the Ramona character (“Her religion is sex, a welcome relief from Madeleine’s phony conversion . . . but Herzog is too divided in his mind, too busy with resentment to free himself from a heavy conscience. Besides he is suspicious of pleasure, having learned Julien Sorel’s lesson,” and so on). She concluded with the thought that at the end of the novel Herzog enters into “a theandric relationship with the world around him.”
ellauri222.html on line 197: One reason for reading biographies of writers like Bellow, who draw from people in their own lives, is to learn what those people were really like, or at least what they were like to someone who is not Bellow. You often can’t do that with Leader’s biography. Leader also wants to assess Bellow’s accomplishment as a novelist. He has to keep three balls in the air at once: the biographical story, an interpretation of the fiction as autobiography, and a consideration of the fiction as fiction. That’s why his book is so long.
ellauri222.html on line 203: “Herzog,” too, sags in the middle, a long episode in which Herzog reconnects with Ramona. But Bellow came up with a brilliant solution for the second half. Waiting in a courthouse to see his lawyer, Herzog sits in on a trial. A woman and her boyfriend are being tried for murdering her small child, whom they have tortured and beaten to death. The woman is mentally unfit; Herzog hears evidence that she has been diagnosed with a lesion on her brain. (A diabolical touch: Sasha had been diagnosed with a brain lesion.)
ellauri222.html on line 215: But there is usually one fully imagined character in Bellow’s books, one character whose impulses the author understands and sympathizes with, whose sufferings elicit his compassion, and whose virtues and defects, egotism and self-doubt, honorable intentions and less than honorable expediencies are examined with surgical precision and unflinching honesty. That character is the protagonist—Augie, Herzog, Chick, even Tommy Wilhelm, in “Seize the Day,” who tries to leverage his pain to win respect. Their real-life counterpart is, of course, Saul Bellow, whose greatest subject was himself.
ellauri222.html on line 243: Greg's mother was Anita Goshkin, Saul's first wife, whose family had emigrated to the US from the Crimea after the pogroms, as Bellow's own antecedents had left Lithuania for Canada. They ended up in Chicago, where Saul would become one of the city's most famous sons and where, in 1935, he met Anita at summer school. Anita oli niin tavis ettei siitä ole edes nettikuvia. Tollanen Liisa Karhunen.
ellauri222.html on line 269: Now there is real mystery about communists in the west, to limit myself to those. How were they able to accept Stalin – one of the most monstrous tyrants ever? You would have thought that the Stalin-Hitler division of Poland, the defeat of the French which opened the way to Hitler's invasion of Russia, would have led CP members to reconsider their loyalties. But no. When I landed in Paris in 1948 I found that the intellectual leaders (Sartre, Merleau-Ponty, etc) remained loyal despite the Stalin sea of blood. Well, every country, every government has its sea, or lake, or pond. Still Stalin remained "the hope" – despite the clear parallel with Hitler.
ellauri222.html on line 271: But to keep it short – the reason: the reason lay in the hatred of one's own country. Among the French it was the old confrontation of "free spirits", or artists, with the ruling bourgeoisie. In America it was the fight against the McCarthys, the House Committees investigating subversion, etc that justified the left, the followers of Henry Wallace, etc. The main enemy was at home (Lenin's WWI slogan). If you opposed the CP you were a McCarthyite, no two ways about it.
ellauri222.html on line 281: Mitä vetoa että Rothin kuikelo veti tästä herneen nenään? Sai takuulla paskahalvauxen. No, Saul was definitely not a good friend. Phil said something like: ‘He wouldn’t be the first guy whose companionship I’d seek out in the afterlife.’”
ellauri222.html on line 321: those of a frightened eagle.
ellauri222.html on line 344: Ethelred pakeni Normandiaan vaimonsa Emman ja lastensa kanssa vuonna 1013. Hän pystyi palaamaan Englantiin vasta seuraavan vuoden helmikuussa Svenin kuoltua. Ethelred jatkoi kuninkaana, mutta hänen poikansa Edmund Rautakylki lähti riitauduttuaan isänsä kanssa pohjoiseen, jossa Utred, vaikutusvaltainen northumbrialainen aatelismies, tunnusti hänet hallitsijaksi. Etelässä Svenin poika Knuut Suuri hyökkäsi Wessexiin. Edmund alkoi koota armeijaa häntä vastaan, mutta suuri osa miehistä kieltäytyi taistelemasta ellei Ethelred tulisi johtajaksi. Edmund lähti Lontooseen tapaamaan sairasta isäänsä, mutta on epäselvää tekivätkö he sovinnon.
ellauri222.html on line 350: William's claim to the English throne derived from his familiar sodomist relationship with the childless Anglo-Saxon king Edward the Confessor, who may have encouraged William's hopes for the throne. Edward died in January 1066 and was succeeded by his brother-in-law Harold Godwinson. The Norwegian king Harald Hardrada invaded northern England in September 1066 and was victorious at the Battle of Fulford on 20 September, but Godwinson's army defeated and killed Hardrada at the Battle of Stamford Bridge on 25 September. Three days later on 28 September, William's invasion force of thousands of men and hundreds of ships landed at Pevensey in Sussex in southern England. Harold marched south to oppose him, leaving a significant portion of his army in the north. Harold's army confronted William's invaders on 14 October at the Battle of Hastings. William's force defeated Harold, who was killed in the engagement, and William became king.
ellauri222.html on line 359: The foremost theme in The Adventures of Augie March is the search for identity. Unsure of what he wants from life, Augie is pulled along into the schemes of friends and strangers, trying on different identities and learning about the world through jobs ranging from union organizer to eagle trainer to book thief. His path seems random, but as Augie notes, quoting the Greek philosopher Heraclitus, “a man’s character is his fate.” As Augie goes through life, knocking on various doors, these doors of fate open up for him as if by random, but the knocks are unquestionably his own. In the end of the novel, Augie defines his identity as a “Columbus of those near-at-hand,” whose purpose in life is to knock some eggs. Augie notes that “various jobs” are the Rosetta stone, or key, to his entire life. Americans define themselves by their work (having no roots, family or land to stick to), and Augie is a sort of vagabond, trying on different identities as he goes along. Unwilling to limit himself by specializing in any one area, Augie drifts from job to job. He becomes a handbill-distributor, a paperboy, a Woolworth’s stocker, a newsstand clerk, a trinket-seller, a Christmas helper at a department store, a flower delivery boy, a butler, a clerk at fine department stores, a paint salesman, a dog groomer, a book thief, a coal yard worker, a housing inspector, a union organizer, an eagle-trainer, a gambler, a literary researcher, a business machine salesman, a merchant marine, and ultimately an importer-exporter working in wartime Europe. Augie’s job changing is emblematic of the social mobility that is so quintessentially American. Augie is the American Everyman, continually reinventing himself, like Donald Duck. Olemme kaikki oman onnemme Akuja, joopa joo. Yrmf, olet tainnut mainita. You are telling me!
ellauri222.html on line 403: Sailor Bulba is an accomplice in the robbery committed by Joe Gorman and Augie. Brute-nosed and bearish, he is a menacing, dangerous figure.
ellauri222.html on line 435: Einhorn is a highly intelligent and wealthy real-estate broker whom Augie goes to work for while still a junior in high school. As Einhorn is crippled and wheelchair-bound, Augie carries him to and from the car and assists him in other daily activities. Einhorn loses almost everything in the great stock market crash, but works hard to build his business up again.
ellauri222.html on line 447: Thea, the elder of the two Fenchel sisters, is a glorious-looking girl with kinky black hair and a passionate spirit. She falls in love with Augie at a mineral spring resort, but Augie is in love with her sister, Esther. Thea later comes to find Augie in Chicago, and the two move to Mexico together. Thea, whose name is Greek for “goddess,” is an eccentric woman with wild ideas; she wants to hunt with an eagle and catch poisonous snakes. In the end she finds Augie too ordinary for her. After they part ways, she marries an Air Force captain.
ellauri222.html on line 555: Augie, the hero of the novel, is a Jewish-American boy coming of age in Depression-era Chicago. Since their father abandoned the family, Augie and his two brothers are raised by their slow-witted mother and surrogate “Grandma” Lausch. Augie, good-looking with “tall hair” and green-gray eyes, is a soft-hearted young man whose sympathy for others often gets him into trouble. He holds a variety of jobs throughout his life and learns from different people he encounters. People tend to “adopt” Augie and try to groom him into the person they want him to be, but he really wants to become his own person. The name Augie is short for “August,” which means “Great.” Augie has a desire for greatness, but he has no idea of how to do it, thinking it beyond his ability to “breathe the pointy, star-furnished air at its highest difficulty.” He goes along through life repeating the same mistakes. In the end, Augie realizes that his life has been a voyage of discovery. Whether or not he has been a success, he doesn’t know, but he will continue with unquenchable optimism and hope, “forever rising up.”
ellauri222.html on line 571: Harold Mintouchian is a wealthy, distinguished Armenian lawyer and international businessman who is the married lover of a friend of Stella’s and becomes a close friend and mentor of Augie. At the end of the novel, Augie works for him as a black market trader in Europe. Augie looks up to the older man as “a sage, prophet, or guru, a prince of experience with his jewel toes” and seeks his wisdom. Mintouchian, who has seen much of the darker side of human nature through his law practice, has more realistic ideas than the love-bitten Augie about what to expect from human relationships. Secrecy and lies, he tells Augie, are unavoidable. “Mind you, I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” He confesses to Augie that his mistress, Agnes, is keeping secrets from him, while he is keeping secrets from his wife.
ellauri222.html on line 581: Nosey Mutchnik
ellauri222.html on line 583: Nosey Mutchnik is a gangster whom Einhorn swindles in a property deal, although Mutchnik never knows it. Mutchnik later swindles Simon out of two hundred dollars in a gambling pool and has Simon beat up when he protests.
ellauri222.html on line 587: Nails Nagel is a fighter promoted by Dingbat. He loses nearly all of his fights.
ellauri222.html on line 599: Kayo Obermark is Mimi and Augie’s neighbor in the student boarding house. Kayo, an unkempt university student, is melancholy and brilliant. He shares with Augie his philosophy that “everyone has bitterness in his chosen thing.”
ellauri222.html on line 663: Owner of the Star Theatre, Sylvester hires young Augie to work for him by handing out bills. He later loses the theater and becomes an active member of the Communist party. Augie meets up with Sylvester in Mexico where he is working as a bodyguard for the exiled Leon Trotsky. Sylvester also comes to Augie’s wedding in New York.
ellauri222.html on line 667: Talavera is a handsome young Mexican whose father owns the taxi service in Acatla. He hangs around Augie and Thea. Augie later learns that he was a former lover of Thea’s.
ellauri222.html on line 687: Mimi Villars is a beautiful, tough-talking blonde from Los Angeles who lives next door to Augie in the student boarding house and becomes a close friend of Augie. Mimi has bohemian ideas and aspires to marry an intellectual. When she becomes pregnant with an unwanted child by her boyfriend Frazer, Augie takes her to an abortionist. Mimi later falls in love with Arthur Einhorn. Mimi’s name recalls the tragic heroine of the Puccini opera La Bohème.
ellauri222.html on line 761: The first novel to display Bellow's characteristic expansiveness and optimism, The Adventures of Augie March presents a dazzling panorama of comically eccentric characters in a picaresque tale narrated by the irrepressible title character, who defends human possibility by embracing the hope that "There may gods turn up anywhere." Subsequent novels vary in tone from the intensity of Seize the Day to the exuberance of Henderson the Rain King to the ironic ambiguity of Herzog, but all explore the nature of human male freedom and the tensions between the individual's need for self and the needs of society. Augie March, Tommy Wilhelm, Eugene Henderson, and Moses Herzog all yearn to please themselves by finding the beauty in life. By creating these highly individualistic characters and the milieu in which they move, Bellow reveals the flashes of the extraordinary in the ordinary that make such fun possible and rejects the attitude that everyday life must be trivial and ignoble. It is like that just for the losers.
ellauri222.html on line 765: Salem mielifilmi vanhuxena oli Lion King, jota se jaxoi selata jälkeenjääneen Rosen kanssa uudestaan ja uudestaan kuin Lea Kivelässä Punapukuisen naisen jääkaappia.
ellauri222.html on line 767: In their quest to find the beaver that gives meaning to life, Bellow's protagonists must also come to terms with death. The message Bellow conveys in almost all of his novels is that one must fear death to know the meaning of life and what it means to be human. Henderson overcomes his fear of death when he is buried and symbolically resurrected in the African king Dahfu's experiment. Similarly, in Seize the Day, Tommy Wilhelm confronts death in a symbolic drowning. Charlie Citrine in Humboldt's Gift echoes Whitman in viewing death as the essential question, pointing out that it is only through death that Sauls can complete the cycle of life by liberating self from the body. Bellow's meditations on death darken in Mr. Sammler's Planet and The Dean's December. While the title character in Mr. Sammler's Planet eagerly awaits the death of the person he most values in the world, Bellow contemplates the approaching death of Western culture at the hands of those who have abandoned humanistic values. The Dean's December presents an apocalyptic vision of urban decay in a Chicago totally lacking the comic touches that soften Charlie Citrone's portrait of this same city as a "moronic inferno" in Humboldt's Gift. An uncharacteristically bleak yarn from he old standup comic. With More Die of Heartbreak and the recent novellas, however, Bellow returns to his more characteristic blend of pathos and farce in contemplating the relationship between life and death. In the recent Ravelstein, Bellow once again charts this essential confrontation when Saul recounts not only his best friend's death from AIDS but also his own near-death experience from food poisoning. Through this foreground, in a fictionalized memoir to his own gay friend Allan Bloom, Bellow reveals the resilient love and tenderness that offer the modern world its saving grace.
ellauri222.html on line 785: While the synonyms sprightly and gay are close in meaning, sprightly suggests lightness and spirited vigor of manner or wit. A tuneful, sprightly gay musical.
ellauri222.html on line 799: Stylistically, Bellow's fiction reflects some of the same tensions that his protagonists seek to balance. His concern with social and personal destruction has been traced to the common run of European writers such as Flaubert, Dostoevsky, Kafka, Sartre, and Camus. But Bellow's fiction also has many ties to the American literary tradition. His neotranscendentalism (what? Emersonian tomfoolery I guess), his identification with America, and the loose form of his most acclaimed novels link him most obviously to Emerson and Whitman.
ellauri222.html on line 823: Sharon Talley is a tired professor of English at Texas A&M University-Corpus Christi. She is the author of four books, "Women's Diaries from the Civil War South," "Southern Women Novelists and the Civil War," "Ambrose Bierce and the Dance of Death," and "Student Companion to Herman Melville." In addition, her articles have been published in journals such as "Nineteenth-Century Prose," "American Imago," and the "Journal of Men's Studies."
ellauri222.html on line 837: British critics tend to regard the American predilection for Big Novels as a vulgar neurosis — like the American predilection for big cars or big hamburgers. Oh God, we think: here comes another sweating, free-dreaming maniac with another thousand-pager; here comes another Big Mac. First, Dos Passos produced the Great American Novel; now they all want one. Yet in a sense every ambitious American novelist is genuinely trying to write a novel called USA. Perhaps this isn’t just a foible; perhaps it is an inescapable response to America – twentieth-century America, racially mixed and mobile, twenty-four hour, endless, extreme, superabundantly various. American novels are big all right, but partly because America is big too. You need plenty of nerve, ink and energy to do justice to the place, and no one has made greater efforts than Saul Bellow. In 1976 Bellow was awarded the Nobel Prize for Literature, praised by the Swedes ‘for human understanding and subtle analysis of contemporary culture’. Many times in Bellow’s novels we are reminded that ‘being human’ isn’t the automatic condition of every human being. Like freedom or sanity, it is not a given but a gift, a talent, an accomplishment, an objective. The busiest sections of the Chicago bookstores, I noticed, were those marked ‘Personal Growth’.
ellauri222.html on line 888: The book Les Ruines, ou méditations sur les révolutions des empires (1791) by Constantin François de Chassebœuf, comte de Volney (1757–1820), first published in an English translation as The Ruins, or a Survey of the Revolutions of Empires (London: Joseph Johnson, 1792) by James Marshall, was an influence on Shelley. helley had explored similar themes in his 1813 work Queen Mab. Typically, Shelley published his literary works either anonymously or pseudonymously, under the name "Glirastes", a Graeco-Latin name created by combining the Latin glīs ("dormouse") with the Greek suffix ἐραστής (erastēs, "lover", vitut se on mikään suffixi!); the Glirastes name referred to his wife, Mary Shelley, whom he nicknamed "dormouse". Unikeon köyrijä. Mäuschen, sanoi Percy Marylle niikö Pikin kreikkalainen poikaystävä, setämäinen Kleomenis.
ellauri222.html on line 904: Pythian ennustus Kroisos Pennoselle: jos lähdet sotaan tuhoat suuren valtakunnan.
ellauri222.html on line 906: Menin ja puhuin tovereilleni, ihmisten suureksi hämmästykseksi, yleismaailmallisesta muurahaiskeosta jonka vihollinen (kommunistit ennenkaikkea) perustaisi jos voittaisi, kohtalosta jota kukaan ei voisi välttää kun koko ihmiskunta joutuisi yhden ainoan hallituksen alaiseksi, ihmisaavikosta joka hyökyisi mahdin hirviömäisten pyramidien juureen. Muutamien vuosikymmenien kuluttua tämän saman maan pinnalla, saman auringon ja kuun alla, missä kerran oli elänyt jumalien kaltaisia ihmisiä, olisi jäljellä vain tämä ihmishyönteisten sukukunta joka kehittäisi itsensä yhtä peikkomaiseksi kuin ulkona uhkaava avaruus ja jäljittelisi sitä hiomalla itselleen koneelliset säännöt jotka olisivat yhtä muuttumattomia kuin fysiikan lait. Kuuliaisuus olisi jumala, vapaus paholainen. Kukaan uusi Mooses ei nousisi johtamaan pakoa orjuudesta, koska uusien pyramidien maassa ei Moosesta syntyisi. Niin, kohottauduin takajaloilleni kuin Bizcocho ja paasasin voimaini takaa. Ja sitten luistin kuzunnoista kauppalaivastoon. No justiinsa tällästä termiittikekoa on jenkit rakentaneet hiki tukassa etenkin neuvostolan hajottua, sillä erolla että globaalissa kapitalistipesässä voi olla useita kilpailevia kuningattaria (tai siis kuninkaita, sori siitä). Sale kazoo Chicagoa ja ymmärtää: yxilö ei ole täällä mitään. Ei yhtään mitään. No mixi pitäskään.
ellauri222.html on line 908: Tänään samana päivänä 22.09. kuukausi ennen 70-vuotispäivää C.O. Rosenius muistuttaa Lutheria ja pyhää Pietaria verbatim nnlainaten, että laahuxen on oltava nöyrä ja tottelevainen isännille, ei vaan hyville ja lempeille, vaan myös nurjille. Vittu että nää oikistyypit on 1 jättimäinen hyväveliseura!
ellauri222.html on line 963: For n≤4 and any bounded smooth domain Ω⊂ℝ n , we establish the existence of a global weak solution for the Landau-Lifshitz equation on Ω with respect to smooth initial-boundary data, which is smooth off a closed set with locally finite n-dimensional parabolic Hausdorff measure. The approach is based on the Ginzburg-Landau approximation, a time slice energy monotonicity inequality, and an energy decay estimate under the smallness of renormalized Ginzburg-Landau energies.
ellauri222.html on line 1001: Environmental determinism (also known as climatic determinism or geographical determinism) is the study of how the physical environment predisposes societies and states towards particular development trajectories. Jared Diamond, Jeffrey Herbst, Ian Morris, and other social scientists sparked a revival of the theory during the late twentieth and early twenty-first centuries.
ellauri222.html on line 1017: 20-25 is too much.12 is workable. Depending on whose on the team. I think 7-9 is too little characters.12 gives you more possibilities.
ellauri222.html on line 1029: The Riflemen of the Ohio, by Joseph A. Altsheler, on Salen poikasena lukema inkkariromaani jossa vastakkain ovat laupias paleface Henry Ware ja urhea intiaanipäällikkö Ohiosta nimeltä Timmendiquas. Kirjan pointti on, let the best man win. Tunnetumpi Timmendequas on Jesse joka raiskasi pikku Meganin ja sai aikaan lain nimeltä Megan Law. Jesse yhtä roistomaisine Paul veljineen oli sekin luultavasti Ohion intiaaneja.
ellauri222.html on line 1035: On July 29, 1994, Timmendequas lured Megan into his home, hit her head against his dresser, slapped her hard enough to draw blood, raped her, and strangled her with a belt. During the attack, Megan was able to bite Timmendequas’ hand hard enough to leave teeth impressions which later helped convict him. He disposed of her body in a nearby park and confessed to the murder the next day. He was found guilty of kidnapping, aggravated sexual assault, and murder and sentenced to death. Timmendequas’ sentence was commuted to life in 2007 when New Jersey abolished the death penalty.
ellauri222.html on line 1036: Megan’s parents lobbied for a new law, stating that, had they known a convicted sex offender had been living in their neighborhood, they would have been better prepared to protect her. The law, dubbed Megan’s Law, requires public access to the names and locations of those convicted of any sexual offense.
ellauri222.html on line 1063: Henry looked down the sights straight into the face of the Indian, and beheld Timmendiquas, the great White Lightning of the Wyandots. Timmendiquas saw the flash of recognition on the boy´s face and smiled faintly. "Shoot," he said. "You have won the chance." Conflicting emotions filled the soul of Henry Ware. If he spared Timmendiquas it would cost the border many lives. The Wyandot chief could never be anything but the implacable foe of those who were invading the red man´s hunting grounds. But Henry remembered that this man had saved his life. He had spared him when he was compelled to run the gantlet. The boy could not shoot.
ellauri223.html on line 62: G.M. Under such circumstances no one will be willing to labor, while he expects others to work, on the fruit of whose labors he can live, as Aristotle argues against Plato, and as Petteri Urpo has argued on many occasions. Capt. But look at the U.S.S.R! From everyone according to their abilities, to everyone according to their needs!
ellauri223.html on line 64: There are occupations, mechanical and theoretical, common to both men and women, with this difference, that the occupations which require more hard work, and walking a long distance, are practised by men, such as ploughing, sowing, gathering the fruits, working at the threshing-floor, stock exchange, and perchance at the vintage. But it is customary to choose women for milking the cows and for making cheese. In like manner, they go to the gardens near to the outskirts of the city both for collecting the plants and for cultivating them. In fact, all sedentary and stationary pursuits are practised by the women, such as weaving, spinning, sewing, cutting the hair, shaving, dispensing medicines, selling arse, and making all kinds of garments. They are, however, excluded from working in wood and the manufacture of arms. If a woman is fit to paint, she is not prevented from doing so; nevertheless, music (song and dance) is given over to the women alone, because they please the more, and of a truth to pretty boys also. But the women have not the practise of the drum and the horn. Pretty boys take care of faggots.
ellauri223.html on line 66: Capt. Moreover, the race is managed for the good of the commonwealth, and not of private individuals, and the magistrates must be obeyed. They deny what we hold—viz., that it is natural to man to recognize his offspring and to educate them, and to use his wife and house and children as his own. For they say that children are bred for the preservation of the species and not for individual pleasure, as St. Thomas also asserts. Therefore the breeding of children has reference to the commonwealth, and not to individuals, except in so far as they are constituents of the commonwealth. And since individuals for the most part bring forth children wrongly and educate them wrongly, they consider that they remove destruction from the State, and therefore for this reason, with most sacred fear, they commit the education of the children, who, as it were, are the element of the republic, to the care of magistrates; for the safety of the community is not that of a few. And thus they distribute male and female breeders of the best natures according to philosophical rules. Plato thinks that this distribution ought to be made by lot, lest some incel men seeing that they are kept away from the beautiful women, should rise up with anger and hatred against the magistrates; and he thinks further that those who do not deserve cohabitation with the more beautiful women, should be deceived while the lots are drawn by the magistrates, so that at all times the women who are suitably second rate should fall to their lot, not those whom they desire. Stop the steal!
ellauri223.html on line 68: This shrewdness, however, is not necessary among the inhabitants of the City of the Sun. For with them deformity is unknown. When the women are exercised they get a clear complexion, and become strong of limb, tall and agile, and with them beauty consists in tallness and strength. Tanakka, punakka ja rivakka, täst mie piän! Therefore, if any woman dyes her face, so that it may become beautiful, or uses high-heeled boots so that she may appear tall, or garments with trains to cover her wooden shoes, she is condemned to capital punishment. But if the women should even desire them they have no facility for doing these things. For who indeed would give them this facility? Further, they assert that among us abuses of this kind arise from the leisure and sloth of women. By these means they lose their color and have pale complexions, and become feeble and small. For this reason they are without proper complexions, use high sandals, and become beautiful not from strength, but from slothful tenderness. And thus they ruin their own tempers and natures, and consequently those of their offspring. Furthermore, if at any time a man is taken captive with ardent love for a certain woman, the two are allowed to converse and joke together and to give one another garlands of flowers or leaves, and to make verses. But if the race is endangered, by no means is further union between them permitted. Her fanny must be locked in a love girdle, and his pecker lassoed and bound behind his butt. Moreover, the love born of eager desire is not known among them; only that born of friendship. LOL
ellauri223.html on line 76: They are unwilling that the State should be corrupted by the vicious customs of slaves and foreigners. Therefore they do business at the gates, and sell only those whom they have taken in war or keep them for digging ditches and other hard work without the city, and for this reason they always send four bands of soldiers to take care of the fields, and with them there are the laborers.
ellauri223.html on line 96: Capt. This is the point I was just thinking of explaining. Everyone is judged by the first master of his trade, and thus all the head artificers are judges. They punish with exile, with flogging, with blame, with deprivation of the common table, with exclusion from the church and from the company of women. When there is a case in which great injury has been done, it is punished with death, and they repay an eye with an eye, a nose for a nose, a tooth for a tooth, a woman (or half a camel) for a woman, and so on, according to Hammurabi's law of retaliation.
ellauri223.html on line 98: No one is killed or stoned unless by the hands of the people, the accuser and the witnesses beginning first. For they have no executioners and lictors, lest the State should sink into ruin. The choice of death is given to the rest of the people, who enclose the lifeless remains in little bags and burn them by the application of fire, while exhorters are present for the purpose of advising concerning a good death. Nevertheless, the whole nation laments and beseeches God that his anger may be appeased, being in grief that it should, as it were, have to cut off a rotten member of the State. Certain officers talk to and convince the accused man by means of arguments until he himself acquiesces in the sentence of death passed upon him, or else... But if a crime has been committed against the liberty of the republic, or against God, or against the supreme magistrates, there is immediate censure without pity. These motherfuckers are punished with death.
ellauri223.html on line 109: They repeat but one prayer, which asks for health of body and of mind, and happiness for themselves and all people, and they conclude it with the petition "As it seems best to God." Inshallah. C.O. Rosenius olis tyytyväinen thän lisäyxeen.
ellauri223.html on line 111: The priestly vestments are of a beauty and meaning like to those of Aaron. They resemble nature and they surpass Art. Samanlaiset nahkasorzit kuin Aatamilla, ja viikunanlehtiä Eevan erogeenisillä vyöhykkeillä.
ellauri223.html on line 129: For what is that which we call evil but the absence of good? In the bodies of animals, disease and wounds mean nothing but the absence of health; for when a cure is effected, that does not mean that the evils which were present—namely, the diseases and wounds—go away from the body and dwell elsewhere: they altogether cease to exist; for the wound or disease is not a substance, but a defect in the fleshly substance,—the flesh itself being a substance, and therefore something good, of which those evils—that is, privations of the good which we call health—are accidents. Just in the same way, what are called vices in the soul are nothing but privations of natural good. And when they are cured, they are not transferred elsewhere: when they cease to exist in the healthy soul, they cannot exist anywhere else.
ellauri223.html on line 168: In the last third of the book, the Head of the Salomon's House takes one of the European visitors to show him all the scientific background of Salomon's House, where experiments are conducted in Baconian method to understand and conquer nature (no tietysti), and to apply the collected knowledge to the betterment of society. Namely: 1) the end, or purpose, of their foundation; 2) the preparations they have for their works; 3) the several employments and functions whereto their fellows are assigned; 4) and the ordinances and rites which they observe.
ellauri223.html on line 182: Bacon stated that he had three goals: to uncover truth, to serve his country, and to serve his church. He sought to achieve these goals by seeking a prestigious post. Yet he failed to gain a position that he thought would lead him to success. He showed signs of sympathy to Puritanism, attending the sermons of the Puritan chaplain of Gray's Inn and accompanying his mother to the Temple Church to hear Walter Travers. In the Parliament of 1586, he openly urged execution for the Catholic Mary, Queen of Scots. He advocated for the union of England and Scotland, which made him a significant influence toward the consolidation of the United Kingdom; and he later would advocate for the integration of Ireland into the Union. Closer constitutional ties, he believed, would bring greater peace and strength to these countries. What a motherfucker.
ellauri223.html on line 212: The Viscountess St Albans, as she still preferred to be called, spent much of her marriage in Chancery proceedings, lawsuits over property. The first year was over her former husband's estate, trying to get what was left of Bacon's property, without his much greater debts. She was opposed in this by Sir John Constable, her brother in law, who had held some of the estate in trust. In 1628 she filed suits for property owned by her late father. In 1631, she and her husband both filed suit against Nicholas Bacon, of Gray's Inn, their former friend, who had married Sir John Underhill's niece, and gotten Underhill to sign an agreement for a large dowry and extensive property, including some property of Alice that Sir John did not have rights to, and could only inherit after her death. Their petition to court stated that Bacon had tricked Underhill "who was an almost totally deaf man, and by reason of the weakness of his eyes and the infirmity in his head, could not read writings of that nature without much pain," to sign a paper not knowing what it contained.
ellauri223.html on line 224: The well-connected antiquary John Aubrey noted in his Brief Lives concerning Bacon, "He was a Pederast. His Ganimeds and Favourites tooke Bribes". ("Pederast" in Renaissance diction meant generally "homosexual" rather than specifically a lover of minors; "ganimed" derives from the mythical prince abducted by Zeus to be his cup-bearer and bed warmer.)
ellauri223.html on line 230: This conclusion has been disputed by other faggots, who point to lack of consistent evidence, and consider the sources to be more open to interpretation. Publicly, at least, Bacon distanced himself from the idea of homosexuality. In his New Atlantis, he described his utopian island as being "the chastest nation under heaven", and "as for masculine love, they have no touch of it". Olipa 2-naamainen kaveri.
ellauri226.html on line 42: Briteissä on astuttu taas pitkä askel kohti tasa-arvoa: maan 2 suurinta oikeistokonnaa tällä hetkellä ovat nokikeppi Kwasi ja löysätissi Truss. Kwasikafferi saisi työntää tummanruskean heppinsä The Witch kakkoisen vaaleanpunaiseen rautakakkoseen. Dodi! Se on täytetty! Bajstrosa potkasi kwasimaalaisen kaaressa pihalle. Liz Truss uhrasi ministerinsä mustan pinnan, jotta oma nahka pelastuisi, raportoi HS meille vahingossa jaetussa lauantainumerossa.
ellauri226.html on line 55: Näillä kaksoisperinnöillä on jokaisella oma päähenkilönsä, ja Beach Boysin mytologia asettaa heidät luonnollisesti toisiaan vastaan. Se menee näin: Wilson, lapsenomainen Icarus, leikkasi taiteelliset siipensä, while laulaja Mike Love, hänen kukkoserkkunsa, joka halusi pitää kiinni todistetusta kaavasta, laulaa tytöistä ja autoista, hauskaa ja surffata. Wilson vetäytyi sitten harjaantuneena itse asettamaansa maanpakoon ja taisteli henkilökohtaisten demonien ja huumeiden kanssa. Rakkaus puolestaan johti yhä ersatz Beach Boysin pitkälle oudolle matkalle, joka huipentui soittamaan yksityisen vuoden 2008 Romneyn "kampanjan jälleennäkemisen" tapahtuman Houstonissa, joka toimi myös John McCainin varainkeräyksenä. (McCainilla oli sinä iltana mahdollisuus laulaa omaa ulkopolitiikkaansa teko-paska-parodiana Beach Boysin klassikosta "Barbara Ann" - "Pommi, pommi, pommi, pommita Iran.")
ellauri226.html on line 64: Daniel Neste, englannin kielen apulaisprofessori The College of Saint Rosesta, on kirjoittanut tämän pullasutun lisäxi viimeisimmän kirjan "How Inappropriate".
ellauri226.html on line 66: In late 1964, as Brian Wilson's industry profile grew, he became acquainted with various individuals from around the Los Angeles music scene. He also took an increasing interest in recreational drugs (particularly marijuana, LSD, and Desbutal). According to his then-wife Marilyn, Wilson's new friends "had the gift of gab. All of a sudden Brian was in Hollywood—these people talk a language that was fascinating to him. Anybody that was different and talked cosmic or whatever he liked it." Wilson's closest friend in this period was Loren Schwartz, an aspiring talent agent that he met at a recording studio. Schwartz introduced Wilson to marijuana and LSD, as well as a wealth of literature commonly read by college students. During his first LSD trip, Wilson had what he considered to be "a very religious experience" and claimed to have seen God. God has subsequently personally confirmed this.
ellauri226.html on line 116: Dave is full of breathless switchbacks. You’re always veering giddily from fleeting exaltations (the joy of motion, the wildness of the landscape, the generosity of a peasant) to tedious exasperations (almost everything else). Luckily he had his wife along, the formidable Frieda (he refers to her as “the Q.B.,” for queen bee - Kuningatar! Eskin valtiatar on sekin vanhemmiten aika formidable), whose shrewd affirmations provided a foil for his grumbling discontents. Lawrence found the city “all bibs and bobs" . . . rather bare, rather stark, much of the city was levelled by Allied bombs, and it has not exactly been lovingly restored. “They pour themselves one over the other,” Lawrence sniffed of the Italians, “like so much melted butter over parsnips.” Lawrence ize preferoi tankeampia kelttijuurikkaita.
ellauri226.html on line 135: My wife marched right in. All six guys filed in behind her, like a spaghetti western, many of which were filmed close by. Inside, the pallid bartender was polishing glasses. I slapped a euro on the bar and ordered two macchiatos. Then, in my grunting Italian American, I asked if this might be the same Risveglio from D.H. Lawrence’s day.
ellauri226.html on line 140: Nuovo, however, looked placid and tame. Nuovo was home to the Nobel laureate Grazia Deledda, whose novels Lawrence so admired, but her modest birthplace was closed. We walked around aimlessly, seeing the place through his eyes, but, of course, through Lawrence’s eyes “there’s nothing to see.” This is no longer quite true; there are two good museums in town. But, by now, it had taken on the sound of a mantra. “Sights are an irritating bore,” he wrote. “Happy is the town that has nothing to show.”
ellauri226.html on line 208: While local demographics and neighborhoods are undeniably subject to change, it is rare for a location to experience a major transformation in racial demographics in less than 50 years. Yet this is exactly what has happened in The Bronx between 1950 and 1980. As indicated by the 1950 the ethnic makeupof The Bronx was predominantly white. The census for 2000 indicates that whites (that is, what the U.S. Census labels “white, non-Hispanic”) now compose a distinct minority in The Bronx. The explanations for this remarkable change are complex. LOL actually they aren't, as we shall see.
ellauri226.html on line 240: composed that poem in 1930 (and lasting into the 1960s), The Bronx was
ellauri226.html on line 349: The chaos reached its peak in 1977 when a July black-out brought a dramatic increase of responsible arsonists in that same Stadium where Cosell as the Yankees played in the 1977 World Series, as part of an insurance conspiracy, however.
ellauri226.html on line 374: traveled to the rest of the borough, white residents, like those
ellauri226.html on line 391: where the community was composed of single family homes and the rapid succession
ellauri226.html on line 441: up to those who did not live within the city limits, allowing increased job
ellauri226.html on line 452: turned to welfare after businesses left The Bronx or closed causing unemployment. Fucking damn immigrants.
ellauri226.html on line 470: enjoy similar all-American white immigrant lifestyles. When new Hispanic groups and African Americans moved beyond the South Bronx, seeking to avoid the crime and drug use that had already seized the South Bronx, however, they brought their crummy lifestyles along. These cultural peculiarities seemed to clash with those that were in place with the older white immigrants, which only exacerbated the suspicions many whites already had regarding the perceived connection between race and crime rates.
ellauri226.html on line 482: The suspicions regarding the connection between being a social pariah, poverty, crime, drug use and cultural clash that developed between the new minority residents and the old white residents drove many whites to leave The Bronx as the borough was in the 1970s. Nearly half a million white residents left The Bronx between 1970 and 1980, as indicated by the 1980 U. S. Census. Many of those interviewed
ellauri226.html on line 524: The notmees who wanted to move out of the worst areas of The Bronx "chose" to stay in Bronx and just moved to the places vacated by the suburban migration of the whites. The same push is now being felt in Nassau County and New Jersey, where white homeowners are pressured to only sell to whites to prevent another wave of immigrants with their smelly dishes and noisy habits, not to mention the sex, drugs, and rap "music".
ellauri236.html on line 65: Advocates have expressed fears that some posts could lead to violence or to a broader questioning of the results. Adding to the worries is the new ownership of Twitter by billionaire Elon Musk, a free speech advocate. During his first day as Twitter’s new owner on Friday, Musk tweeted that he would pause all “major content decisions” and reinstatements of accounts until he convened a new content moderation council. The announcement effectively disbands aspects of Twitter’s tool kits for penalizing accounts — from those of presidents to foreign trolls — that break the company’s rules against hate speech, bullying and spreading misinformation around elections.
ellauri236.html on line 73: A test of Meta and YouTube’s ad systems by the human rights group Global Witness revealed that the companies approved large numbers of misleading ads, including spots that encouraged people not to vote or gave false dates for when ballots could be posted. YouTube said it “reviewed the ads in question and removed those that violated our policies,” although the Global Witness report showed all the ads submitted were approved by the Google-owned site.
ellauri236.html on line 79: Win or Lose, Bolsonaro Has Destroyed Trust in Brazil’s Elections. President Jair Bolsonaro has attacked Brazil’s electronic voting system. Now, ahead of Sunday’s elections, many of his supporters believe there will be fraud.
ellauri236.html on line 104: Bannon, who along with other Trump allies has developed close ties with Bolsonaro's family, has long pushed the idea of election fraud in Brazil.
ellauri236.html on line 132: James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films.
ellauri236.html on line 150: Eli siis James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films
ellauri236.html on line 184: Miss Blandish, the daughter of a millionaire, is kidnapped by some gangsters who are almost immediately surprised and killed off by a larger and better organized gang. They hold her to ransom and extract half a million dollars from her father. Their original plan had been to kill her as soon as the ransom-money was received, but a chance keeps her alive. One of the gang is a young man named Slim, whose sole pleasure in life consists in driving knives (well, his prick as well, got to give that much to him) into other people's bellies. In childhood he has graduated by cutting up living animals with a pair of rusty scissors. Slim is sexually impotent, but takes a kind of fancy to Miss Blandish. Slim's mother, who is the real brains of the gang, sees in this the chance of curing Slim's impotence, and decides to keep Miss Blandish in custody till Slim shall have succeeded in raping her. After many efforts and much persuasion, including the flogging of Miss Blandish with a length of rubber hosepipe, the rape is achieved. (Ei se ihan näin mennyt, George!) Meanwhile Miss Blandish's father has hired a private detective, and by means of bribery and torture the detective and the police manage to round up and exterminate the whole gang. Slim escapes with Miss Blandish and is killed after a final juicy rape, and the detective prepares to restore Miss Blandish to her pristine shape. By this time, however, she has developed such a taste for Slim's caresses(3) that she feels unable to live without him, and she jumps, out of the window of a sky-scraper. Footnote 1945. Another reading of the final episode is possible. It may mean merely that Miss Blandish is pregnant, i.e. she is damaged goods. Maybe she is sad that the baby's dad is dead. But the "interpretation" I have given above seems more in keeping with the general brutality of the book.
ellauri236.html on line 190: It should be noticed that the book is not in the ordinary sense pornography. In this respect it is a flop. Unlike most books that deal in sexual sadism, it lays the emphasis on the cruelty and not on the pleasure. Slim, the ravisher of Miss Blandish, has ‘wet slobbering lips’: this is meant to be disgusting (tho I didn't find it so). But the scenes describing cruelty to women are comparatively perfunctory. The real high-spots of the book are cruelties committed by men upon other men; above all, the third-degreeing of the gangster, Eddie Schultz, who is lashed into a chair and flogged on the windpipe with truncheons, his arms broken by fresh blows as he breaks loose. My conclusion: Chase is a closet homosexual (I should know)! He's an algolagniac, like Swinburne!
ellauri236.html on line 204: In borrowing from William Faulkner's Sanctuary, Chase only took the plot; the mental atmosphere of the two books is not similar. Chase really derives from other sources, and this particular bit of borrowing is only symbolic. What it symbolizes is the vulgarization of ideas which is constantly happening, and which probably happens faster in an age of print. Chase has been described as ‘Faulkner for the masses’, but it would be more accurate to describe him as Carlyle for the masses. He is a popular writer — there are many such in America, but they are still rarities in England — who has caught up with what is now fashionable to call ‘realism’, meaning the doctrine that might is right. The growth of ‘realism’ has been the great feature of the intellectual history of our own age. Why this should be so is a complicated question. The interconnexion between sadism, masochism, success-worship, power-worship, nationalism, and totalitarianism is a huge subject whose edges have barely been scratched, and even to mention it is considered somewhat indelicate. To take merely the first example that comes to mind, I believe no one has ever pointed out the sadistic and masochistic element in Bernard Shaw's work, still less suggested that this probably has some connexion with Shaw's admiration for dictators. Fascism is often loosely equated with sadism, but nearly always by people who see nothing wrong in the most slavish worship of Stalin. The truth is, of course, that the countless English intellectuals who kiss the arse of Stalin are not different from the minority who give their allegiance to Hitler or Mussolini, nor from the efficiency experts who preached ‘punch’, ‘drive’, ‘personality’ and ‘learn to be a Tiger man’ in the nineteen-twenties, nor from that older generation of intellectuals, Carlyle, Creasey and the rest of them, who bowed down before German militarism. All of them are worshipping power and successful cruelty. It is important to notice that the cult of power tends to be mixed up with a love of cruelty and wickedness for their own sakes. A tyrant is all the more admired if he happens to be a bloodstained crook as well, and ‘the end justifies the means’ often becomes, in effect, ‘the means justify themselves provided they are dirty enough’. This idea colours the outlook of all sympathizers with totalitarianism, and accounts, for instance, for the positive delight with which many English intellectuals greeted the Nazi-Soviet pact. It was a step only doubtfully useful to the U.S.S.R., but it was entirely unmoral, and for that reason to be admired; the explanations of it, which were numerous and self-contradictory, could come afterwards.
ellauri236.html on line 210: One ought not to infer too much from the success of Mr. Chase's books. It is possible that it is an isolated phenomenon, brought about by the mingled boredom and brutality of war. (LOL) But if such books should definitely acclimatize themselves in England (or Nigeria!), instead of being merely a half-understood import from America, there would be good grounds for dismay. In choosing Raffles as a background for No Orchids I deliberately chose a book which by the standards of its time was morally equivocal. Raffles, as I have pointed out, has no real moral code, no religion, certainly no social consciousness. All he has is a set of reflexes the nervous system, as it were, of a gentleman. Give him a sharp tap on this reflex or that (they are called ‘sport’, ‘pal’, ‘woman’, ‘king and country’ and so forth), and you get a predictable reaction. In Mr. Chase's books there are no gentlemen and no taboos. Emancipation is complete. Freud and Machiavelli have reached the outer suburbs. Comparing the schoolboy atmosphere of the one book with the cruelty and corruption of the other, one is driven to feel that snobbishness, like hypocrisy, is a check upon behaviour whose value from a social point of view has been underrated.
ellauri236.html on line 416: Eddie closed the door and went over to her.
ellauri236.html on line 431: heels coming down the passage. He put his hand on the pecker. Like a garden hose. Bugger it.
ellauri236.html on line 468: “For the love of Mike, don’t start that all over again. I’ve enough worries without you adding to them. Why don’t you get smart, honey? A girl with your looks and your shape could hook a millionaire like Blandish. Why waste your time and talents on a loser like me? I’ll tell you something: I’ll always be broke. It’s a tradition in the family. My grandfather was a bankrupt. My father was a pauper. My uncle was a miser: he went crazy because he couldn’t find any money to mise over.”
ellauri236.html on line 530: ”Tilanne on paljon pahempi nyt. Silloin (1970-luvulla) meillä ei ollut niin paljon julkista ja yksityistä velkaa kuin nykyään. Jos keskuspankit nostavat nyt korkoja taistellakseen inflaatiota vastaan, se johtaa monien zombiyritysten, varjopankkien ja valtion instituutioiden konkurssiin. Lisäksi öljykriisi johtui silloin muutamasta geopoliittisesta shokista, nykyään niitä on enemmän. Eikä tarvitse kuin kuvitella Kiinan mahdollinen hyökkäys Taiwaniin, joka tuottaa 50 prosenttia kaikista puolijohteista maailmassa ja 80 prosenttia huippuluokan puolijohteista. Se olisi maailmanlaajuinen shokki. Olemme nykyään enemmän riippuvaisia puolijohteista kuin öljystä.”
ellauri238.html on line 140: Tähän se ei loppunut. Karuselli vain kiihtyi ja sekasortoinen epätodellisuus siirtyi Turkuun. Nyt Pentillä oli ladattu ase, Leenan isän sotamuisto-revolveri, kun he lähtivät Turkuun, psykiatri Armo Hormian järjestämään runoseminaariin bussilla, joka vei sinne kirjallista väkeä Helsingistä. Maila oli mukana tällä runoseminaarimatkalla, ja hän soitti minulle kauhistuneena Turusta. Hän sanoi tulevansa ensimmäisellä junalla takaisin ja minun pitäisi valmistautua heti lähtemään.
ellauri238.html on line 165: Varauduin siihen, että joutuisin olemaan Lontoossa yhden yön yli. Olin aivan varma, että Pentti oli vain hipynyt, jättänyt Leenan ties minkälaiseen jamaan ja mitään sanomatta mennyt Pariisiin ja sieltä Dubliniin. Dabliniin meno oli sikäli perusteltua, että hän oli lähtenyt Suomesta kääntämään Joycen Odysseusta englantia puhuvaan ympäristöön, Lontooseen. Kun Dublin oli sinä lähellä, hän menisi sinne, Dubliniinhan romaanin tapahtumat sijoittuivat. Leena kuitenkin olisi vaikeuksissa, siitä olin varma, koska vaikutti siltä, että Pentti oli lähtenyt pakosalle.
ellauri238.html on line 194: Mutta kekä oli Armo Hormia? Armo Lahja Hormia (31. tammikuuta 1928 Juuka – 11. lokakuuta 1988 Mikkelin mlk) oli suomalainen psykiatri, kirjailija, runoilija, kirjankustantaja ja ties mikä turkulainen kulttuurivaikuttaja. Hän käytti nimimerkkiä Lahja Kömi. Meillä oli vuosikymmenet erään Lahja nimisen käpyläläisen spugen puinen vessankansi, joka hiomisen jälkeenkin tuoxahti vienosti kuselle. Hormioista on mainintoja villapuseroiselta Pentti Kutoselta sekä nyhveröltä Rafu Koskimieheltä toisaalla.
ellauri238.html on line 218: Hän ei muuttanut juomatapojaan vaan jatkoi valitsemallaan Kekkosen ja Paasikiven linjalla aina kuolemaansa asti. Hän poltti parhaimpina päivinään noin kolme askia norttia. (Punaista vai vihreää? Varmaan punaista, kun siinäkään ei ollut suodinta. Ei vaan vihreää, ainaskin Kulosaaren aikana Henrik Tikkasen tiilitalossa.) Oli lähes jatkuvasti ainakin parin mukin tuiskeessa.
ellauri238.html on line 235: Poezia sa aparține patrimoniului cultural național, creația sa recomandându-l drept un autor clasic al literaturii române, un om cu un gust literar desăvârșit și un autor canonic, care nu poate lipsi din manualele școlare nici în ziua de azi. A dus, de asemenea, o prodigioasă activitate de iluminare (culturalizare) a țăranilor, fiind un precursor al mișcării poporaniste și un tehnician desăvârșit al prozodiei, folosea o gamă foarte variată de picioare metrice și de ritmuri, de la cele ale poeziei populare la terza rima. A dat o versiune completă a operei lui Dante, Divina comedie. A tradus foarte mult din lirica străină și a adaptat prin localizare la sufletul și mediul țărănesc Eneida și Odiseea (Iliada a fost tradusă de contemporanul său, George Murnu) și a introdus specii ale poeziei orientale, cum ar fi gazelul, în poezia română. Toate aceste calități îl recomandă pentru poziția pe care o ocupă, de autor clasic, dar mai ales simțul echilibrului și faptul că a scos în evidență partea solară, idilică, a sufletului țăranului român.
ellauri238.html on line 361: Vaikka Bernhardt olikin pääasiallisesti teatraalinen julkimo, hän päästi monenlaisia ääniä erilaisissa produktioissa. Eräs varhaisimmista oli levyttäminen Thomas Edisonin kotona New Yorkin -vierailulla 1880-luvulla. Monialaisena Benhardt harrasti teatterin lisäksi myös kuvataiteita, kuten maalausta ja kuvanveistoa, sekä mallintöitä. Lisäksi hän julkaisi kirjoja ja näytelmiä. Hän kuoli 78-vuotiaana tekojalkaisena poikansa Ambrosen syliin.
ellauri238.html on line 373: Naiset olivat Saarikosken kohtalo – niin kuin alkoholikin. Samalla hän poti rakkauden pelkoa, sitoutumista, kiinteää olotilaa, porvarillista pysähtymistä. Tarkan elämäkerran ykkösosassa Pentti Saarikoski. Vuodet 1937–1963 on loistavia, lyyrisiä rakkauskirjeotteita mm. Leena Larjangolle ja Maiju Vauhkoselle.
ellauri238.html on line 459: Zur Welt kam Elisabeth, die Else genannt wurde, in der Elberfelder Herzogstraße 29. Sie wurde zu Else Lasker-Schüler, die Dichter*in, die ihre Welt aus dem Tal der Wupper und den Sprachwelten des Talmuds in Gedichten, in Prosa und Theaterstücken einfing. Eine deutsche Poet*in, die Deutschland und uns Kerndeutschen nah sein müsste, ist ihr Leben und Werk doch so tief von der Geschichte durchzogen, welche die unsrige ist. Meist wird sie als deutsch-jüdische Dichter*in wahrgenommen, aber dies marginalisiert und führt aus dem künstlerischen Erfahren und Lesen fort. Ihre Poet*innensprache war deutsch und damit hat sie das Sprachland Deutschland in eine dichte Höhle geführt, wie wenige vor ihr und nicht viele nach ihr. Und auch diejenigen, die wie sie einen eigenen Dichterkosmos hatten und haben, wie Rose Ausländer, Paul Celan, Nelly Sachs, Hilde Domin, Hertha Kräftner sowie Gottfried Benn, Rainer Maria Rilke, Peter Huchel, Reiner Kunze oder (aus Rumänien) Herta Müller, Rolf Bossert und Richard Wagner sollten werkimmanent und literaturästhetisch wahrgenommen und nicht in Bindestrich-Kästchen – weder religiös noch regional – segmentiert werden. Deutschland, Deutschland ist das Dach für alle, Deutschland Deutschland über alles, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit.
ellauri238.html on line 461: Bert Brecht wird zuweilen vorgeworfen, er habe die Frauen, seine zahllosen Liebschaften, ausgenutzt, quasi benutzt, um daraus Themen und Sinnlichkeiten für seine Texte zu beziehen. Else Lasker-Schüler war (auch) immer verliebt und hat sicherlich mehr und bessere erotische Gedichte geschrieben als der Mann aus Augsburg. Die überwiegend einseitige Liebesgeschichte zu Gottfried Benn hat schöne Verse hervorgebracht, die mehr ihr als ihm ein Denkmal setzen.
ellauri238.html on line 544: Pekka Antti Aunus Kejonen (18. heinäkuuta 1941 Kuopio – 10. syyskuuta 2020 Vilppula) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja jazz-muusikko. Häntä pidetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isänä. Kejosen taiteilijanura alkoi Kuopiossa 1960-luvulla, millä vuosikymmenellä hän saavutti myös suurimman suosionsa. Hän kertoi lopettaneensa esikoisteoksensa Jamien (1963) ilmestyttyä jatsimuusikon hommat ja keskittyneensä kirjoittamiseen. Kejonen joi hampaansa ja nilkutti kepin varassa. Silti hakkasi Penan elinvuosissa toinen käsi selän takana.
ellauri238.html on line 889: And my mother closed all the clouds in her brown closet. Ja mun äiti sulki kaikki pilvet komeroonsa.
ellauri238.html on line 910: metals, knights who turned to stone, roses, metalleista, kivettyneistä soltuista, ruusuista,
ellauri238.html on line 911: spices whose scent drifted away, precious stones, lots of red, mausteista joiden hajut haihtuivat, jalokivistä, paljosta punaväristä,
ellauri238.html on line 937: but it´s the closest thing to roots mutta se on lähimpänä juuria
ellauri240.html on line 63: As her fame grew there was an increase in disapproval among psychologists and psychiatrists (an all-male panel) . They questioned both the validity of her psychological claims and her authority in providing psychological advice. A growing number of male psychologists began to believe the advice she provided to her audience was unethical insofar as she did not hold any clinical degree and she was giving advice for free, not to patients who were paying customers. Mr. Stevens and Mr. Gardener, the authors of “Women and Psychology,” stated that “traditional psychologists smile subtly when her name is mentioned and they often complain that she actually does more damage to the Brotherhood than good. Besides, her eyes are way too close together.“
ellauri240.html on line 124: Vang Pao has been widely portrayed by his Hmong supporters and the US media as an American war hero and venerated leader of the Hmong people. The former CIA chief William Colby once called him "the biggest hero of the Vietnam war". He came very close to having a park in Madison City, Wisconsin, named after him in 2002. But McCoy objected to the honouring of a man who had ordered the summary executions of prisoners and soldiers who crossed him, and accused Vang Pao of war crimes and heroin-trafficking. Five years later, Vang Pao's name was removed from a new school in Madison after opponents said it should not bear the name of a man with such a blood-stained history.
ellauri240.html on line 128: In 2007, he was arrested and charged with other Hmong leaders in federal court with conspiracy in a plot to kill communist officials in his native country. Federal prosecutors alleged the Lao liberation movement known as Neo Hom raised millions of dollars to recruit a mercenary force and conspired to obtain weapons.
ellauri240.html on line 138: January 6, 2011. China's stealth jet is no cause for alarm: US. The day after a Chinese newspaper published photos of what is supposedly a prototype of China's first stealth jet, US officials said they are not worried about the development.
ellauri240.html on line 219: Peyton Place was made into a movie starring Lana Turner and Hope Lange in 1957. The town of Gilmanton opposed having the movie filmed there, and eventually it was filmed in Camden, Maine, a location totally unlike any rural mill town. A television series, starring Mia Farrow and Dorothy Malone, was produced that lasted from 1964-1969. Both the film and the television show were cleaned up and did not contain the language or sexual specificity of the novel.
ellauri240.html on line 248: Nyttemmin nää heppulit näyttää vähän weatherbeateneiltä, varmaan todellisuudessa vielä ryppyisemmiltä, sillä nääkään kuvat ei ole aivan eilisen teeren poikia. Ei ois kannattanut, Allison, et tainnut oppia mitään Rodney Harringtonista. 3/10 Mian ottolapsista on kuollut ja 2 muuta häippässyt. Melkoinen prosentti mätämunia. Kyl oli hyvä että Vappu sanoi ei "Ping"ille. Se oli vielä hullumpi idea kuin Kumpulan pihalle rakennettavat tervapahvitönöt lapsille tai sijaislapsihoitola tai Mamulandia.
ellauri240.html on line 500: Founded in 2008 by Rainn Wilson et al., SoulPancake was created to encourage open-heart dialogue about what it means to be human. Throughout the years, we created content that explores the ways we all seek connection, hope, truth, identity, and purpose. (What a revolting bunch of buzzwords!)
ellauri241.html on line 93: At whose white feet the languid Tritons poured Kenen valkeille jaloille laiskat Tritonit kaatoivat
ellauri241.html on line 96: And in those meads where sometime she might haunt, Ja niillä siimoilla, joissa hän saattoi joskus kummitella, oli rikkinäisiä
ellauri241.html on line 98: Though Fancy´s casket were unlock´d to choose. vaikka Fancyn arkku oli vapaasti valittavissa.
ellauri241.html on line 103: Blushed into roses ´mid his golden hair, punastui ruusuiksi kultaiseen jakauxeensa asti,
ellauri241.html on line 142: As Proserpine still weeps for her Sicilian air. Kuten Proserpine edelleen itkee sisilialaista ilmaansa.
ellauri241.html on line 257: And rested at the foot of those wild hills, Ja lepäsi noiden villien kukkuloiden juurella,
ellauri241.html on line 259: And of that other ridge whose barren back ja tuolla toisella harjulla, jonka karu selkä
ellauri241.html on line 284: Why this fair creature chose so fairily Miksi tämä kaunis olento valitsi niin reilusti
ellauri241.html on line 312: To sacrifice to Jove, whose temple there uhratakseen Jovelle, jonka temppeli siellä
ellauri241.html on line 323: Close to her passing, in indifference drear, Paahtoi siitä ihan läheltä kauhistuttavan välinpitämättömänä,
ellauri241.html on line 372: It cannot be Adieu!" So said, she rose Se ei voi olla Adieu!" Niin hän sanoi, ja nousi
ellauri241.html on line 373: Tiptoe with white arms spread. He, sick to lose varpaankärkeen valkoiset käsivarret levittäen. Hän, sairaana menetettyään
ellauri241.html on line 388: As those who, safe together met alone kuin ne, jotka turvassa yhdessä kohtasivat yksin
ellauri241.html on line 407: But wept alone those days, for why should she adore? vaan itki yksin niinä päivinä, sillä miksi hänen pitäisi palvoa?
ellauri241.html on line 454: Lycius shrank closer, as they met and past, Lycius kutistui sisemmäksi, kun he kohtasivat ja
ellauri241.html on line 469: Where hung a silver lamp, whose phosphor glow jossa riippui hopealamppu, jonka loistehohto
ellauri241.html on line 477: Of the wide doors disclosed a place unknown paljasti paikan tuntemattoman jonkin aikaa kenelle tahansa,
ellauri241.html on line 478: Some time to any, but those two alone, paitsi niille kahdelle yksin,
ellauri241.html on line 509: Whose airy texture, from a golden string, jonka ilmava pintakuvio kultaisesta langasta
ellauri241.html on line 512: Betwixt two marble shafts: there they reposed, kahden marmorivarren välissä: siellä he lepäsivät,
ellauri241.html on line 513: Where use had made it sweet, with eyelids closed, Missä käyttö oli tehnyt sen makeaksi, silmäluomet kiinni,
ellauri241.html on line 544: Like the hid scent in an unbudded rose? Kuin piilotettu tuoksu silmumattomassa ruusussa?
ellauri241.html on line 556: Arose and knelt before him, wept a rain nousi ja polvistui hänen eteensä, itki sateena
ellauri241.html on line 559: To change his purpose. He thereat was stung, muuttaakseen hänen tarkoitustaan. Se pisti häntä,
ellauri241.html on line 567: In one whose brow had no dark veins to swell. sellaisessa, jonka kulmissa ei ollut tummia suonia turvottaa.
ellauri241.html on line 575: "Sure some sweet name thou hast, though, by my truth, "Sinulla on toki joku suloinen nimi, vaikka totta mooses
ellauri241.html on line 593: Made close inquiry; from whose touch she shrank, tutki hiänet tarkasti; minkä kosketuksesta hiän väistyi
ellauri241.html on line 634: And shut the chamber up, close, hushed and still, ja sulki kammion, siis sulki sen, vaitonaisena ja hiljaa:
ellauri241.html on line 672: Whose slender feet wide-swerv'd upon the soft jonka sirot jalat käänsivät leveästi pehmeille
ellauri241.html on line 675: To the high roof, still mimick'd as they rose Korkeaan laipioon, edelleen heijastuen, kun ne nousivat,
ellauri241.html on line 758: There was no recognition in those orbs. Noissa silmämunissa ei ollut mitään tunnistusta.
ellauri241.html on line 775: "Shut, shut those juggling eyes, thou ruthless man! "Sulje, sulje ne jongleeraavat silmät, sinä armoton mies!
ellauri241.html on line 777: Of all the Gods, whose dreadful images siis näiden joiden kauhistuttavat kuvat
ellauri241.html on line 881: The coming musk-rose, full of dewy wine, Tuleva myskiruusu täynnä kasteista viiniä,
ellauri241.html on line 965: Stuck his glans a-down those inmost glens,
ellauri241.html on line 984: And, for those simple times, his garments were
ellauri241.html on line 1018: Dolphins bob their noses through the brine:
ellauri241.html on line 1023: whose caressing tongue
ellauri241.html on line 1033: plus Peonia, his sweet sister: of all those,
ellauri241.html on line 1035: To whose cool bosom he was used to bring
ellauri241.html on line 1049: The fairy boutique, for a chosen bow-tie;
ellauri241.html on line 1074: Than those of sea-food Venus, when she rose
ellauri241.html on line 1163: A pink forester pushing its soft nose
ellauri241.html on line 1217: 'Twixt whose wings, with an impious word, himself he flings.
ellauri241.html on line 1253: Those lips, O slippery blisses, twinkling eyes,
ellauri241.html on line 1289: Of our close voices wake the neighbors;
ellauri241.html on line 1345: There are those who like to lord it o'er their fellow-men
ellauri241.html on line 1398: Writ in the tongue of heaven, by those souls
ellauri241.html on line 1431: He rose: he grasp'd his stool, 'twas still warm,
ellauri241.html on line 1468: And keep me as a chosen bait to draw
ellauri241.html on line 1559: What am I supposed to do?
ellauri241.html on line 1567: And of those numbers every eye was wet;
ellauri241.html on line 1569: A murmuring and humping noise arose,
ellauri241.html on line 1631: The speaker's introduction at the beginning of Book 4 is significantly shorter than in the previous three books. He speaks to his muse of his native land whose great days are now over as anyone can tell from Endymion. The shepherd-prince overhears a distressed Indian Maiden who longs for someone to love. Endymion finds himself instantly smitten with the Maiden. He is desperately conflicted because he now appears to be in love with the three women Cynthia, Diana, and the Indian Maiden.
ellauri241.html on line 1637: Endymion declares that he will let go of the possibility of immortality so that he can love and adore the Maiden instead. The god Mercury appears and strikes the ground with his magic wand. Winged horses arrive to fly Endymion and the Indian Maiden into the sky where the shepherd-prince dreams that he is in Olympus which is the sanctuary of the gods. He is conflicted when he suddenly sees Diana who is also known as Phoebe and she looms over him. Endymion looks over at the sleeping Indian Maiden and "could not help but kiss her: then he grew / Awhile forgetful of all beauty save / Young Phoebe's, golden hair'd; and so 'gan crave Forgiveness." Once again he looks at the Maiden with adoration, but Phoebe begins to fade away, and he protests in panic. The noise awakens the sleeping Maiden next to him. In this moment Endymion chooses to abandon Diana and immortality as he professes to the Maid, "I love thee! and my days can never last. I always love the one that is readily available, she is the best." They soar through the sky and the Indian Maiden grows pale and suddenly vanishes before Endymion's eyes. Ow fuck! He cries out in surprise and grief as he finds himself alone yet again.
ellauri241.html on line 1639: The Maiden reappears to the shepherd-prince as he returns to earth. Endymion is overcome with relief and joy and says that he has wasted too long searching for nothing but a dream and wants to start a life with the Maiden. She tells him that they cannot be together because he is forbidden to her. They wander through the forest and are quiet and somber until Endymion sees his sister Peona in the distance. They rush together and embrace. Peona implores Endymion to "weep not so" and "sigh no more" for the Indian Maiden can be his queen of Latmos. Endymion responds that "a hermit young, [he will] live in mossy cave" but Peona can visit him regularly. The resigned shepherd-prince leaves behind a confused Peona and Maiden and visits the altar of Diana to "bid adieu / To her for the last time." Peona and the Indian Maiden arrive. Endymion watches in stunned disbelief as the Indian Maiden transforms into his beloved Diana. It is revealed that Cynthia, Diana, and the Indian Maiden are the same woman. Actually Peona too! For all practical purposes, all women are the same: one hole up front and two more in the pants. Endymion swoons and after "three swiftest kisses" they vanish together leaving Peona who walks home in wonderment.
ellauri242.html on line 149: Se Krista Kososen
ellauri242.html on line 180: Lisäksi koko romaanin ajan korostetaan jatkuvasti Krimin tataarien petturuudesta kansallisuutena suhteessa neuvostoviranomaisiin ja Krimin venäläiseen väestöön. Koko romaanin ajan Stalin Joseph Vissarionovich mainitaan toistuvasti, tietysti innokkaimmilla sävyillä. Ja partisaaniosaston georgialaiset, toisin kuin tataarit, esitetään rohkeina ja lujautumattomina taistelijoita. Mitähän ukrainalaiset ovat tästä mieltä? No ei midiä, vähävenäläinen wikisivu Arkadista on tynkä.
ellauri243.html on line 137: Compared with other U.S. races, American Indians have a life expectancy that is shorter than five years. The suicide rate among American Indian youth is 2.5 times higher than among youth in the rest of the country. American Indians are 2.5 times more likely to experience violent crimes than the national average, and more than four out of five American Indian women will experience parking meter violation in their lifetimes. Holy shit, these issues can be seen as symptoms of several larger issues, including access to social services, educational opportunities, nutritional food, and health care, and just plain old laziness and stupidity. Property rights pose more significant problems, insomuch as residents who don’t have deeds to the land on which they live struggle to build credit, which throws a significant barrier in front of upward mobility. Meanwhile, tribal lands are tough sells for franchises and other commercial developers that would bring jobs to reservations, as these companies are often resistant to negotiating contract terms under tribal law. So it's really all their own fault, them not playing along with good old free enterprise and private property!
ellauri243.html on line 151: Even during the deep global economic recession that began in 2008, Battle Mountain grew, although the community around it barely noticed. Because of its isolation and dirt-low cost of living, many bases around the world were closed and relocated to Battle Mountain. Soon Battle Mountain Air Reserve Base became JAB (Joint Air Base) Battle Mountain, hosting hot air units from all the military services, the Air Reserve Forces, the Central Intelligence Agency, and even the Space Defense Force and the Death Planet.
ellauri243.html on line 154: Newly elected president Kenneth Phoenix, Arizona, politically exhausted from a bruising and divisive election that saw yet another president being chosen in effect by the U.S. Supreme Court, ordered a series of massive tax cuts as well as cuts in all government services. Such government cuts had not been seen since the Thomas Thorn administration: entire cabinet-level departments, such as education, commerce, transportation, energy, and veterans affairs, were consolidated with other departments or closed outright; all entitlement-program outlays were cut in half or defunded completely; American military units and even entire bases around the world disappeared virtually overnight. Despite howls of protest from both the political left and right, Congress had no choice but to agree to the severe right-centrist austerity measures.
ellauri243.html on line 171: 1. Anaconda 2. Baloney pony 3. Birdie 4. Bobby 5. Boonga 6. Cack 7. Choad 8. Choda 9. Chode 10. Chopper 11. Cock 12. Crank 13. Custard launcher 14. Dick 15. Dicklet 16. Diddly 17. Dingaling 18. Ding-a-ling 19. Ding-dong 20. Dinger 21. Dingle 22. Dingus 23. Dingy 24. Dink 25. Dinkle 26. Dipstick 27. Dirk 28. Disco stick 29. Dog bone 30. Dong 31. Donger 32. Donkey Kong 33. Doodle 34. Dork 35. Down 36. Fire hose 37. Fuckpole 38. Gherkin 39. Hairy canary 40. Hammer 41. Hot rod 42. Hooter 43. Jade stalk 44. Jamoke 45. Jigger 46. Jimmy 47. Jock 48. Johnson 49. John Thomas 50. Joystick 51. Kielbasa 52. Knob 53. Lad 54. Langer 55. Lingam 56. Love muscle 57. Love stick 58. Love truncheon 59. Machine 60. Master John Goodfellow 61. Male member 62. Manhood 63. Maypole 64. Meat 65. Meat puppet 66. Meat rod 67. Meatstick 68. Meat stick 69. Member 70. Membrum virile 71. Nature’s scythe 72. Old chap 73. One-eyed trouser snake 74. Organ 75. Package 76. Pecker 77. Peen 78. Pee-pee 79. Pee-wee 80. Pego 81. Penis 82. Peter 83. Phallus 84. Pickle 85. Piece 86. Pike 87. Pingas 88. Pink cigar 89. Pintle 90. Pipe 91. Pisser 92. Pizzle 93. Plonker 94. Pork sword 95. Prick 96. Pud 97. Putz 98. P-word 99. Python 100. Ramrod 101. Rape tool 102. Rod 103. Root 104. Rutter 105. Salami 106. Sausage 107. Schlong 108. Schmuck 109. Sex tool 110. Shaft 111. Shlong 112. Shmekl 113. Skin flute 114. Snake 115. Snausage 116. Spitstick 117. Stretcher 118. Swipe 119. Tadger 120. Tagger 121. Tail 122. Tallywacker 123. Tarse 124. Thing 125. Thingy 126. Third leg 127. Todger 128. Tool 129. Trouser monkey 130. Trouser snake 131. Truncheon 132. Tube steak 133. Unit 134. Virile member 135. Wang 136. Weapon 137. Wee-wee 138. Weenie 139. Weeny 140. Whang 141. Wick 142. Widgie 143. Widdler 144. Wiener 145. Willie 146. Willy 147. Wingwang 148. Winkle 149. Winky 150. Yard 151. Ying-yang 152. January Nelson.
ellauri243.html on line 188: 1. Barking at the ape 2. Box lunch at the ‘Y’ 3. Breakfast in bed 4. Brushing one’s teeth 5. Carpet-munching 6. Chewing the she-Fat 7. Clam-jousting 8. Clam-lapping 9. Cleaning the fish tank 10. Connie lingus 11. Contacting the aliens 12. Conversing with moses 13. Devil’s kiss 14. Dinner beneath the bridge 15. Doing it the French way 16. Donning the Beard 17. Drinking from the furry cup 18. Eating at the ‘Y’ 19. Eating fur pie 20. Eating out 21. Eating the peach 22. Eating squirrel 23. Eating sushi from the barbershop floor 24. Eating tinned mussels 25. Egg mcmuff 26. Face-fucking 27. Facing the nation 28. Fanny-noshing 29. Fence-painting 30. French-kissing Mr. Lincoln 31. Fuzz sandwich 32. Giving face 33. Gnawing on roast beef 34. Going downstairs for breakfast 35. Going south 36. Gomorrahry 37. Gorilla in the washing machine 38. Growling at the badger 39. Gumming the monster 40. Husband’s supper 41. Kissing between the hips 42. Kissing the wookie 43. Lady braille 44. Lady Semaphore 45. Larking 46. Lapping the gap 47. Lapping the lint trap 48. Lick-a-chick 49. Lickety-slit 50. Licking anchovy 51. Lip service 52. Lip-synching to the fish-fueled jukebox 53. Low-calorie snacking 54. Making mouth music 55. Medicating the hairy paper cut 56. Mopping the vulva 57. Mustache-riding 58. Muff-diving 59. Mumbling in the moss 60. Munching the bearded clam 61. One-man band 62. Oyster-gargling 63. Parting the fuzz 64. Pastrami sandwich 65. Pearl-diving 66. Placating the beaver 67. Playing in the sandbox 68. Playing the hair harmonica 69. Prawn breath 70. Pruning the orchid 71. Pug-noshing 72. Pussy-nibbling 73. Seafood dinner 74. Sipping at the fizzy cup 75. Sitting on a face 76. Slurping at the furry coconut 77. Smoking the fur 78. Sneezing in the basket 79. Spa time For Lady Boner 80. Speaking in tongues 81. Spraying the crops 82. Tackling the Brazilian 83. Talking to the canoe driver 84. Talking to lassie 85. Telephoning the stomach 86. Testing the echo in the love cave 87. Testing the waters 88. Tipping the velvet 89. Tongue-fucking 90. Tonguing the bean 91. Trimming the hedges 92. Velvet buzzsaw 93. Wearing the feed bag 94. Wearing the Sticky Beard 95. Whispering into the wet ear 96. Whispering to Venus 97. Whistling in the dark 98. Worshiping at the altar 99. Yaffling 100. Yodeling in the canyon 101. January Nelson
ellauri243.html on line 198: The Gadsden flag was featured prominently in a report related to the January 6, 2021 storming of the United States Capitol. Thirty-four-year-old Rosanne Boyland carried one when she bravely collapsed from an amphetamine overdose and died in the Capitol.
ellauri243.html on line 219: In the 1995 The Simpsons episode "Bart vs. Australia", Bart reveals in an act of "patriotism" the phrase "Don't Tread On Me" written across his buttocks when he is supposed to be kicked by the Australian Prime Minister as a punishment.
ellauri243.html on line 244: one of those ended with a broken engagement: her public, fast-moving
ellauri243.html on line 299: divorce following reports of Saif getting close to Rosa Catalano.
ellauri243.html on line 381: taipuisuudestaan ja dopingskandaalistaan tunnettu nainen on poseerannut
ellauri243.html on line 478: He rose to the rank of Captain and has 2,500 hours of flight time in B-52s.
ellauri243.html on line 484: In his personal life, Brown is a member of CAP. He is one of the pilots who regularly fly outpatients to get the attention that he craves. This is all done on a volunteer basis (but the kerosene is on the house), so he spends a lot of time flying across the country. In his free time, he enjoys flying in his own personal plane and he is a soccer referee for youth games.
ellauri243.html on line 488: In April 2004, Brown pleaded guilty to charges of tax fraud. He was charged with creating companies in the West Indies for the purposes of receiving tax deductions from fictitious expenses. The fictitious expenses amounted to more than $440,000, which Brown claimed on his 1998 income tax filing. He used the tax deductions to remodel his retirement home in Incline Village, Nevada.
ellauri243.html on line 506: Brown’s books have never made it into movies. The closest they have come is with some of the characters appearing in computer games. When asked the question on his website, he said it would be cool if his books could be made into movies, however he doesn’t have an agent in Hollywood so the chances are low.
ellauri243.html on line 554: Bob´s book is about Perpetual Potential. Inside these pages, you will discover three invaluable lessons that will propel you closer to your true potential. The lessons will serve you well on either of two different, but parallel roads you may travel: The roads towards triumph or tragedy, as well as the roads in between. In 2003 the author, Bob Stearns was on top of the world. He led his company to win the most prestigious business award in the country, the Malcolm Baldrige award. Just five short years later, tragedy struck. Bob´s oldest son Eric was killed while on a study trip abroad in Athens, Greece. Eric was 21 years old at the time and was a junior at Penn State University. Although Eric lost his precious life in Greece, he found something sprawled under the pillars of the Acropolis that many people search for their entire lifetimes. He found inner peace in the knowledge that he could truly be anything he wanted to be, he could do anything he wanted to with his life. In his book "Perhaps a Man Can Change the Stars - Eric's Pursuit of Perpetual Potential", Bob shares with you three life lessons that allowed Eric to understand his true potential. Those same lessons helped Bob and his family deal with Eric´s death. The same lessons had enabled Bob to lead his company to triumph five years earlier. A key take away from the book is that no matter what stage of life you find yourself, you have the potential to explore. You have the potential to utilize and grow the talents and aspirations that you currently have. You have the potential to rekindle old talents that lie dormant, and to allow new talents to blossom. This is true regardless of age, circumstances, and what other people may be telling us. So read, explore and think deeply about how you can apply the three lessons that Bob learned from Eric. Decide for yourself how you can best use them. Indeed, our Potential is Perpetual!
ellauri243.html on line 598: Kroisos Pennosen kättely on kalamainen kuin Jaakko Hintikalla. We could still use you in Vegas, my friend, ill use you like Austin's and Bronte's heroines. For something called money. The old gang is together again in the armpit of the world, the good old USA. Kaikki luonnevammasia narsisteja ja/tai psygopaatteja, etenkin FBI:n agentti Jerry Cotton.
ellauri243.html on line 610: David Joseph Mahoney Jr. (May 17, 1923 – May 1, 2000) was an American business leader, philanthropist and author. He joined a passionate community of people who love what you love.
ellauri243.html on line 632: "Lose 10 pounds in 30 days" is a specific, objective, and most critically, measurable goal. You know exactly what you want to accomplish, which means you can create a process designed to get you there. You can create a solid diet plan. You can create an effective workout plan.
ellauri243.html on line 672:
ellauri243.html on line 710: Isä Patrick tässä selkeästi puhuu Bradin naamarista. Tästä nuorisokirjat aina tunnistaa: nuorison suuhun pannut meemit on 30v vanhempia kuin tapahtumahetki. Marina on puoliapassi ja puolihelleeni, silti uskollinen, osaa kokata ja varsinainen peto petissä. Joten onnea isä Ron, kyrpätombolasi pysähtyi voittosektorille.
ellauri243.html on line 755: Onxtää lainaus Patrikilta vai Juudas "Kroisos" Pennoselta? Vaikeahko sanoa. Ja kumpikohan Uikipedian tuntemasta 2 Jemmystä on siitä vastuussa?
ellauri244.html on line 157: Joseph Butler (b. 1692), Anglican Bishop of Bristol and Durham
ellauri244.html on line 186: Mutta ei, Eski tarkoitti varmaan Joseph Butleria, joka kenties mainitaan sen filosofia huipulta huipulle -oppikirjassa.
ellauri244.html on line 188: Joseph Butler is best known for his criticisms of the hedonic and egoistic “selfish” theories associated with Hobbes and Bernard Mandeville and for his positive arguments that self-love and conscience are not at odds if properly understood (and indeed promote and sanction the same actions). In addition to his importance as a moral philosopher Butler was also an influential Anglican theologian.
ellauri244.html on line 193: Keith Butler exposed! Bishop Butler and his wife live at the moment in a $1.3 million home in Troy, Michigan, for which they paid cash. In fact, over the last couple decades he has owned some 20 properties, almost all of them paid for in cash. They own several homes at the moment. Like other Word of Faith ministers like Robert Tilton, Butler preaches the "prosperity gospel", constantly browbeating their followers to "sow the seed of prosperty" by giving money to the church, which will supposedly be returned to them a hundred fold. They preach that godliness leads to wealth, thus stigmatizing the poor - if you aren't rich, you obviously just don't have enough faith or aren't a good enough Christian. This is pretty much a sure sign that you're dealing with a huckster.
ellauri244.html on line 344: Joku Päivi Koivisto on lukenut Sariolan myöhäistuotannosta 2007 laaditun Valtakirjan, muttei pitänyt sitä kovin kummosena. Vähän epäselväxi jääkin mitä siinä oikein tapahtuu, jos ylipäänsä mitään. Se näyttää selvältä jo alkupään luettua et miespääosan esittäjä on patologinen valehtelija.
ellauri244.html on line 346: Henri on viisikymppinen mies, jonka elämässä on moni asia mennyt viime vuosina uusiksi. Hän on vaihtanut alaa ja eronnut vaimostaan. Nyt Henri työskentelee kääntäjänä, mutta aikaisemmin hän työskenteli kyseenalaisessa PR-yrityksessä nimeltä Hesperian sairaala. Yrityksen kaikki toimet ja arvot eivät kestäisi päivänvaloa. Kun Henri ihastuu naapurissa asuvaan kolmikymppiseen Sallaan, Henri on valmis tekemään mitä vain Sallan eteen, vaikka pienen spermalammikon. Sattumoisin Sallalla on ongelmia pomonsa kanssa. Mitä vaikean pomon kanssa voi tehdä? Pystyykö Henri poistamaan pomon Sallan elämästä? No ei pysty, Salla saa lopulta hoitaa sen ihan ize. "Enrico" on vaan joutavanpäiväinen jahkailija ja jaarittelija. Mitähän isoperseinen Salla oikein näkee siinä? No beggars can't be choosers, Sallalla on lapsi ed. liitosta ja pyylevähkö puolikalju Enrico on sikareineen ja aromilaseineen hyvä kotimiehenä.
ellauri244.html on line 376: de dölja läpparnas röda rosenglans.
ellauri244.html on line 418: Millenniaaleja Jeesus-covereita on tosi monia, esim. Bernard Malamudin (jumalan armo, 1982), Jose Saramagon (Jeesuxen Kristuxen evankeliumi, 1991) Naahum Mailerin (pojan evankeliumi, 1997), ja Harri Sirolan pahnanpohjimmainen (Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen, 2001). Missään niistä ei Jeesus sikise pyhästä hengestä, vaan asialla on ollut joku kikkelillä varustettu välimies. Eikä missään pidä Jeppe poika kaatioita jalassa, vaan kaikilla se päätyy nussimaan Maria Magdaleenaa tai jotain toista hoitoa. Tää on selvästi jäänyt kynäilijöitä vaivaamaan, niinkuin varmaan gospelien kuulijakunnan enemmistöä. Missä on E ja K, siellä pitää olla F. Kreikkalaisten jumalat oli himo bylsijöitä, siinä suhteessa on tuppikullien partapozo vastine aikamoinen pettymys. Naiset vaietkoot telttamiesten seurakunnassa, ja niiden naimisesta oli viisainta myös setämiesten enimmäxeen vaieta.
ellauri244.html on line 422: Fay Weldon (s. 22. syyskuuta 1931) on brittiläinen kirjailija. Hänet tunnetaan ennen kaikkea teoksesta Naispaholaisen elämä ja rakkaudet (The Life and Loves of a She-Devil, 1983), joka on sovitettu palkituksi BBC:n televisiosarjaksi 1986 sekä amerikkalaiseksi elokuvaksi Naispaholainen pääosissa Roseanne Barr ja Meryl Streep.
ellauri244.html on line 441: Hi, I'm Faye Bryant! I help people who have endured trauma–whether of their own making, such as addiction and poor choices, or pushed upon them through abuse–recognize they have worth and purpose, determine their God-designed purpose, then live confidently, with focus toward that purpose to live the life God designed them for.
ellauri244.html on line 457: Lily Faye, a friendly frog gets upset with her neighbor Mr. Oak Tree. She sees children entering a schoolhouse and she learns that those students are called mammals. Lily Faye goes to the school to get a closer look. She looks into a classroom window where she learns about the importance of trees. Lily Faye decides to return to the oak tree and apologize for being mean to him.
ellauri244.html on line 459: Tänään Peter Graystone enjoys Elton John's musical about a televangelist. THE musical Tammy Faye is remarkably sympathetic to the Christian faith of the American evangelist whose television channel, Praise the Lord, rose and fell equally spectacularly in the 1980s. It is very much less sympathetic to her husband, Jim Bakker, whose affairs with women ...
ellauri244.html on line 521: Omatunto vaakkui, sinähän taidat olla katkera. Sinä et vissiin enää usko kehenkään etkä mihinkään, et edes Suureen Kakkiin ja Luunänniin, vaikken minä sentään uskontoa kehtaa sinulle suositella sillä uskovaisen elämän sisältö on suuri vain prosentuaalisesti, ei absoluuttisesti, mutta sinä raukka olet menettänyt Jonnan ja saman tien uskon ja rakkauden ja joutunut kuutioon, sinuahan on ihan surku kun et osaa elää ilman enkeliä.
ellauri244.html on line 593: Here in my opinion is the only imaginative prose-writer of the slightest value who has appeared among the English-speaking races for some years past. Even if that is objected to as an overstatement (there is me, after all), it will probably be admitted that Miller is a writer out of the ordinary, worth more than a single glance; and after all, he is a completely negative, unconstructive, amoral writer, a mere Jonah, a passive acceptor of evil, a sort of Whitman among the corpses. Paizi Whatman oli peräreikämiehiä.
ellauri244.html on line 607: A nasty setback was June's close relationship with the artist Marion, whom June had renamed Jean Ronski. Ronski lived with Miller and June from 1926 until 1927, when June and Ronski went to Paris together, leaving Miller behind, which upset him greatly. Miller suspected the pair of having a lesbian relationship. While in Paris, June and Ronski did not get along, and June returned to Miller several months later. Yxin jäänyt Ronski teki Sirolat Pariisissa around 1930. Vähän päästä Henry lähti ize yxin Pariisiin.
ellauri245.html on line 155: I received something in Sweden’s Svenska Dagbladet that I don’t think I ever had before: an unqualified trouncing by a reviewer who felt that the book sensationalized violence. The review seemed so emotionally charged that I could only conclude that The Leopard not only wasn’t everyone’s cup of tea, but a brew that really stuck in some readers’ craws, a book whose brutality and scenes of violence could truly alienate readers.
ellauri245.html on line 159: And another question started coming up: How do you come up with these things? Meaning: What kind of sick, perverted mind could come up with such ideas? I tried to look within myself, to ask if the violence in the book was really appropriately calibrated for the purpose: to say something about the character behind it (dvs mig). Or if I had let myself be lured into sensationalism, effects for the sake of effects and a callous fascination with suffering. Had I created a Norvegian Psycho, just such a book, one that had become a sort of guilty pleasure for closet sadists?
ellauri245.html on line 216: Hermeen äly oli vertaansa vailla: hän keksi muun muassa aakkoset, tähtitieteen, sävelasteikon, noppa- ja korttipelit, mitat sekä tulevaisuuden ennustamisen. Tässä suhteessa Hermes oli saanut piirteitä egyptiläiseltä Thot-jumalalta (kreikkalaisten Hermes Trismegistos), joka vastasi viisaudesta. Tässä ei ole kyse moraalista, sääntöjä on venytettävä, ne ovat sitä varten. Se tuntuu paremmalta kuin sexi. Mixikö lasikopissa asuu nyt mitätön meklari? Koska meklarifirmassa vaan se ratkaisee kuka tienaa eniten. Breiviik tömisteli pikku töppösillään iloisesti lattiaa. Se on kontrollifriikki. Hän kaatoi laseihin Farris-kivennäisvettä Larvikista. So bring not six.
ellauri245.html on line 257: I propose a one-stop shop for everything and anything torture-related.
ellauri245.html on line 267: Leopold´s Apple is actually a brand of whiskey. But The pear of anguish, also known as choke pear or mouth pear, is a torture device based on mechanisms of unknown use from the early modern period. The mechanism consists of a pear-shaped metal body divided into spoon-like segments that can be spread apart with a spring or by turning a key. Its proposed functionality as a torture device is to be variously inserted into the mouth, rectum, or vagina, and then expanded to gag or mutilate the victim. There is no contemporary evidence of such a torture device existing in the medieval era, and ultimately the utility of genuine apples and pears stuck in any hole at all remains unknown. Except that an apple forced in his mouth as a kid by his chum Anders B. got Jo Nesbø going as a pulp writer. Iron Maiden was a vagina dentata style box with nails inside.
ellauri245.html on line 313: One year ago, a heavily armed man dressed as a police officer appeared on the beach of a youth summer camp in Norway. The kids had no way of knowing he was targeting them for the ills of Europe. Then he started shooting. And shooting. Where were the real cops? By the end of the day, seventy-seven people had been killed, the deadliest attack in that country since World War II. As told by the survivors, these are the beat-by-beat horrors of those terrifying 198 minutes. the Utoya Massacre On July 22, 2011. Lue ja kauhistu, tää on hurja jännäri!
ellauri245.html on line 468: Juanikkaat virtaheposet etenee tiukasti samoilla klicheillä kuin Homeroxen Ilias. Kärsityt vääryydet on tuoreessa muistissa, kotijoukkue on rekrytoitu, ilkeät kotipahixet esitelty, eeku mailat rukkaseen ja kentälle huljuvissa pelihousuissa.
ellauri245.html on line 470: Kahdella eurolla paskaa Rosendalin kontista. Miljoonia norjankruunuja piipunrassin taskuun joka mysertää lisää klicheitä entisistä klicheistä. Neuvoo lapsosille miten huumeita on hyvä imuttaa, Harryhan ei tule niistä riippuvaisexi, kun se on niin Hank. Tän kuikan voisi hyvin panna kiven sisään sen ylipitkän tatuoidun muunsukupuolisen koripalloilijan paikalle joka jäi Moskovassa kiinni hasasta. Tai sen venäläisen asekauppiaan sijalle johka tää hongankolistaja vaihdettiin. Enkä tarkoita nyt Hankia.
ellauri245.html on line 477: – Materialet varierer i alvorlighetsgrad, fra dansevideoer med avkledd overkropp til videoer der barna viser kjønnsorgan eller onani. De yngste barna deler i hovedsak videoer der de viser kjønnsorgan eller rumpe, mens fra 9-årsalderen deler barna også videoer der de onanerer, sier politibetjent ved Kripos, Nosey Parker.
ellauri245.html on line 501: Trass i protestar frå Sovjetunionen, vart Lie sin periode forlenga i 1950, då USA nedla veto mot alle andre moglege kandidatar, og Sovjetunionen nekta å godta at Lie fekk ein periode til, grunna i Lie si rolle i Koreakrigen. Sovjetunionen nekta å erkjenne han som generalsekretær i den andre perioden hans, og etter skuldingar frå Joseph McCarthy for å ha hyra «illojale» amerikanarar, trekte Lie seg som generalsekretær 10. november 1952.
ellauri245.html on line 535: Josef Terboven
ellauri245.html on line 537: Terbovenin Joosepilla oli koko Norjan suurin konttori. Jooseppi veljeili Quislingin kanssa eikä totellut muita naziveljiä kuin Aatua. Joosepilla ei ollut kovin paljon alaisina saxalaisia mutta se jaxoi vittuilla norjalaisille siviileille vaikka miehitysarmeijan komentaja koitti toppuutella. Rakensi keskitysleirin Levangeriin, vainosi vähiä juutalaisia ynnä teki paljon muuta pahaa. Kun loppupeleissä ei sitten mistään tullut mitään se räjäytti izensä ilmaan viluntorjuntabunkkerissa 50 kg latingilla dynamiittia. Se oli kaikkien aikojen parhaiten ansaittu Nobelin palkinto. Quisling kidutettiin kuoliaaxi vastoin Norjan silloisia lakipykäliä (viikinkiaikaan se olis ollut varmasti a-ok). Inter arma silent leges.
ellauri245.html on line 594: Among the material monists were the three Milesian philosophers: Thales, who believed that everything was composed of water; Anaximander, who believed it was apeiron; and Anaximenes, who believed it was air. Although their theories were primitive, these philosophers were the first to give an explanation of the physical world without referencing the supernatural; this opened the way for much of modern science (and philosophy), which has the same goal of explaining the world without dependence on the supernatural.
ellauri245.html on line 603: Vizi mitä antroposentrisiä talousliberaalipoinzeja! Suoraan Stavangerin kalanmaxaöljyinstituttista. En kylä taida yhtään pitää norjalaisista.
ellauri246.html on line 46: Agnon oli alkuperäiseltä nimeltään Shmuel Josef Czaczkes. Hän syntyi Butshatshin (Бучач; puol. Buczacz, jidd. Butshotsh [בעטשאָטש]) kaupungissa, silloisen Itävalta-Unkarin Galitsian maakunnassa. Galitsian alue oli kuulunut Puolaan ennen Puolan ensimmäistä jakoa (1772) sekä vuosina 1918-1939, nykyään se kuuluu Ukrainaan, ellei tule kohta jotain uutta jakoa. Butshatshissa oli holokaustiin asti suuri juutalaisväestö, joka käsitti 1930-luvulla yli puolet kaupungin asukkaista.
ellauri246.html on line 69: Vuonna 1966, yhdessä israelilaisen kirjailijan Samuel Josef Agnonin kanssa Nelly pokkasi Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Sachs oli vuoteen 2009 asti ainoa saksalais-ruåzalainen naiskirjailija, joka on saanut tämän palkinnon. 2009 sen sai Herta Müller, Celanin maanmies ja samanlainen antikommunisti Ceausescu-survivori.
ellauri246.html on line 91: At first this poem seems very pastoral, but it was written in the summer of either 1940 or 1941. Sweden was not at war, but had seen Denmark and Norway occupied by Nazi Germany and Finland defeated by the Soviet Union. Ekelöf was firmly opposed to the totalitarian regimes, so see this poem as finding a moment of peace, pineapple and bananas in a time of other people's crisis.
ellauri246.html on line 144: Sehnsucht-runossa Nelly puhuu Elohimin Menschenwerdungista? Häh? Eikös Nelly ollutkaan kunnon hasidi? En viizi siteerata tätä runoa, se on liian makeileva. Koitetaan löytää joku parempi. Karl Marxin isä kääntyi luteraanisuuteen Napsun hävittyä sodan, koska olisi muuten menettänyt Preusseissa Anwaltin virkansa. Ranskan alamaisena se sai olla asianajajana moosexenuskoisenakin. Yhtä opportunistisesti menetteli Karlin pikkuserkku Chaim "Heinrich" Heine. Tässä on se Oh korsteenit:
ellauri246.html on line 185: Oliko Raja-Jooseppi ryssä vaiko jenkki? Wikipediassa sen kohdalla on tähtilippu. Se on yxi näitä venäjänjuutalaisia mamuja jotka eivät koskaan oppineet uuden maansa kieltä kunnolla.
ellauri246.html on line 189: oseph">Joseph Brodsky (alun perin Iosif Aleksandrovitš Brodski, ven. Иосиф Александрович Бродский, 24. toukokuuta 1940 Leningrad, Neuvostoliitto – 28. tammikuuta 1996 New York, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen yhdysvaltalainen runoilija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1987. Selvä pysähtyneisyyden ajan poliittinen broileri. Kaikki njeuvostoliittolaiset dynypalkitut ovat pokanneet länkkäreille ja pyllistäneet kotimaahansa, paizi Solohov, joka pyllisti vasta vähän lopuxi. Se ei ole sattumaa, se on ukkotemian huolellisen propagandatyön tulosta.
ellauri246.html on line 195: Neljä Brodskyn runoa julkaistiin antologioissa Leningradissa vuosina 1966 ja 1967, mutta suurin osa hänen tuotannostaan ilmestyi vain lännessä. Hän käänsi runoja englannista ja puolasta (muun muassa mitättömän lännen hännystelijän Czesław Miłoszin tuotantoa) venäjäksi. Brodsky karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1972 ja hän muutti ensin Wieniin, mistä runoilija W. H. Auden ja Michiganin yliopiston slaavilaisten kielten professori Carl Ray Proffer auttoivat hänet Yhdysvaltoihin, vaikka hän oli saanut muuttoluvan Israeliin. Jooseppi ei halunnut 100% juutalaisexi pölyiseen autiomaahan, vaan lähti mieluummin Egyptin lihafondyyn äärelle. Brodsky asui Brooklynissä ja Massachusettsissa. Hänen teoksensa ensimmäinen englanninkielinen käännös ilmestyi vuonna 1973. Brodsky opetti muun muassa Columbian yliopistossa ja Mount Holyoke Collegessa. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1977.
ellauri246.html on line 209: Close by the street of this fair seaport town, Lähellä tän kauniin rantakaupungin katua.
ellauri246.html on line 220: Seem like the tablets of the Law, thrown down Näyttää Moosexen lakitauluilta, nilltä
ellauri246.html on line 221: And broken by Moses at the mountain's base. Jotka Mooselta epähuomiossa luiskahti.
ellauri246.html on line 233: Closed are the portals of their Synagogue, Niiden synagoogan ovet ovat säpissä,
ellauri246.html on line 269: Of patriarchs and of prophets rose sublime, Heiluivat niillä patriarkat ja profeetat
ellauri246.html on line 345: Kuuluisa syyttely Joseph Alexandrovich Brodskyn un-leninistnessistä on absurdi kaksinkertaisesti. Nuorista vuosistaan huolimatta hän oli kelvoton työntekijä, mitä vähän ihmeteltiin.
ellauri246.html on line 353: Alexander Ivanovich, Josephin isä, läpäisi kaikki sodat, alkaen Suomen rintaman sotilaallisenta kirjeenvaihtajanta. Hän oli toimittaja ja samalla valokuvaaja. Hän kirjasi viimeiset taistelut Kiinassa, palasi sieltä Japanin tappion jälkeen. Seuraavaksi pronssi Johka (?) tuodaan sieltä, oli pitkään seisomassa runoilijan kirjoituspöydällä. Kazelen Leninin pään yli ulos.
ellauri246.html on line 355: Palattuaan puolivalssattuna, synkkänä, joka ei ole vielä naamioitu kaupungin saarron jälkeen, hän alkoi etsiä heidän paikkansa elämässä. Ne olivat lyhyitä aikoja, mutta voimakkaita. Joseph Brodskin lyhyt elämäkerta ehdottaa, että hän olisi muuttanut neljä koulua vuodesta 1944 lähtien. Viimeisimmässä niistä sijaitsevat Salon-kaistalla, missä hän pysyi toisen vuoden aikana seitsemännellä luokalla. Hänet lähetettiin merenkulkukouluun, mutta sitä ei hyväksytty. Sitten lyhyen aikavälin proletaarisen episodi seurasi hänen biografiassa: Joseph toimii Arsenal tehtaalla jyrsintäkoneen oppilaana. Epäonnistuminen siinäkin ilmestyi pyrkimyksensä mennä sukellusakvaarioiden kouluun ilmeisesti, Isän laivastotausta vaikutti. Sitten ajatus lääkäri tulee näkyviin. Saadaxeen käytäntöä, hän saapuu avustavan persistorin morgueen. Anatomian kuolleet ilmeisesti osoittautuivat helpoxi nakixi, joten se kestää vain kuukauden. Seuraavaxi Kochegar, merimiehen majakka ... Lady Stabiilius tuli vasta kun Joseph alkoi ratsastaa Neuvostoliiton geologisilla retkillä, työntekijänä. Kaksi vuodenaikaa se oli valkoinen meri, sitten Pohjois-Yakutia, Itä-Siperia, muut Polarin alueen alueet. Yakutian hermostunut jakautuminen valmistui eeppisen.
ellauri246.html on line 357: Se oli jo 1961. Kaikki edellä mainitut olivat vain ulkoinen elämä. Siihen aikaan Joosef oli jo tutustunut Evgeny Reiniin, toinen elämän viime päivinä, Sergey Dovlatovyov, Bulat Okuzhava. Puhe talvella 1960 lukemalla runon "juutalainen hautausmaa" Leningradin "juutalaisessa hautausmaalla" aiheutti skandaalin, joka oli ehkä ensimmäinen syy toimivaltaisille viranomaisille. kiinnittää huomiota häneen
ellauri246.html on line 366: David Leanin ohjaama elokuva Tohtori Živago valmistui 1965. Sen käsikirjoituksen laati Pasternakin romaanin pohjalta Robert Bolt. Robert Frost jäi nuolemaan näppejään. Samaan aikaan Joseph alkaa opiskella englantia ja puolaa itsenäisesti.
ellauri246.html on line 369: Heidät esitteli kesän 1961 lopputuloksena Evgeny Rain. Joseph oli 21-vuotias. Monet ihmiset pitävät ystävyyttään kahden runoilun vilpittömänä liittämisenä. Outoa, mutta he eivät olleet kovin kiinnostuneita toistensa runoudesta. Ei keskusteluja, kiistoja erilaisiin sukupolviin kuuluvien ihmisten runkoon. Heidän välillä oli jotain erilaista, mikä Brodsky itse ei halunnut puhua. Et kerro, se on pitkä ja vaikea. Noin niin hän vastasi pyyntöihin. Kuten Anna Andreevna, hän perusti nopeasti uuden tuttavuuden tason. Hän oli nuori eikä tietoinen hänen voimasta. "Big Elegy John Donna" aiheutti sanailua siitä, että Joseph itse ei ymmärrä, mitä hän kirjoitti. Ja hiän muistutti, kun he menivät hiänelle, ettei hän ollut lukenut oppaita tai kuuntele hiänen runojaan. Lyhyesti sanottuna he kehuivat kumpikin runojaan, hengittäen talossaan eri ilmaa. Hän tuskin tiesi, että Ahmatov vertaa ystäväänsä poikansa kanssa eikä kannata jälkimmäistä.
ellauri246.html on line 371: Näinä vuosina on tullut vaikein hänen kohtalossaan. Tämä liittyy ensisijaisesti onneton rakkaus. Sitä voidaan kutsua romantico-runoilijan (S. Albert Kivinen) sanoin kivisexi. Maria Basmanova oli epätavallinen tyttö eikä muuttunut ajan myötä. Kuuluisa taiteilija, kylmä, hiljainen, jossa tuntui ujo kauneus. He tapasivat maaliskuussa 1962, ja useimmat eivät nähneet. Menimme kaduilla. Hän luki runojaan, hiän kuunteli. Mutta romaani ei hyväksynyt hänen vanhempiaan. Pian ystävät alkoivat usein riidellä, joka kerta eroten ikuisesti. Julma masennus ja itsemurhayritykset olivat seurauksia näiden kierteiden seurauksista hänelle. Ystävät usein näkivät ranteensa sidoksissa veren jälkiä. Ja lopullinen kuilu on tulos kaikkein tavallisimmasta: banal Love Triangle. Yksi lähimmistä Josefin ystävistä Dmitry Basyshev otti tytön ystäväxi ajanjaksona, jolloin Brodsky oli piilossa poliisilta, jo pelkäävät vainoa virittää. Siellä he sopivat. Joseph saapui selvittämään, mutta hiänellä ei ollut aikaa puhua hänelle. Pidätys ja tuomioistuin seurasivat. Ja tämä on täysin erilainen tarina, marinan kuilu suorastaan.
ellauri246.html on line 377: Taistelussa Joseph Brodskin paluuta varten, jotta saataisiin elämäkerta ja lisää luovuutta, joista tulee kriitikoille paljon teräviä tarkasteluja, oli hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä. Ensinnäkin A. A. Akhmatova. Trid Vigdorovan transkriptillä oli tärkeä rooli. Se julkaistiin monissa Länsi-Euroopan tiedotusvälineissä. Yhdessä Anna Andreevnayan kanssa lukemattomat kirjeet puolueen viranomaisille ja oikeuslaitosta vastaan ovat Lydia Chukkovskaya. Shostakovich, TVARDOVSKI, Powesty, Marshak. Nämä eivät ole kaikki ihmiset, jotka ottivat osaa hänen kohtaloonsa mutta tärkimöt. Jean-Paul Sartre:n eurooppalaisen "Foorumin" EVE: llä varoitettiin vaikeasta tilanteesta, johon Neuvostoliiton valtuuskunta voi joutua Brodskin tapauksessa. Todennäköisesti tällä on ollut ratkaiseva rooli. Jotta runoilijalla ei olisi ollut tällaisia syytöksiä, se siirtyi kääntäjien ja kirjailijoiden liiton Leningradin sivuliikkeeseen. Kun olet lähtenyt alkuperäisestä kaupungista 23:een, hän palasi 25:een ja heti löysi itsensä hyvin oudosta, keskitetystä valtiosta. Neuvostoliiton sukunimi ei todellakaan ollut runoilija. Se oli mitä Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunta vastasi, kun hänet kutsuttiin kansainväliseen runolliseen festivaaliin. Kolme vuotta myöhemmin, Joosef Alexandrovich valittiin Bavarian taideteollisuuden Akatemian jäseneksi ihan kiusalla.
ellauri246.html on line 381: Joseph Brodsky sisältää tietoja siitä, että kääntöpiste on saapunut vuonna 1972. OVIR: ssä runoilija ehdottaa valintaa: maahanmuutto tai kuumaa päivää, kuten ne ilmaistiin psykopaattiloissa ja vankiloissa. Itse asiassa, hän ei ollut valinnut sitä, vaan hän yritti venyttää lähtöpäivää jälkimmäiseen saakka. Aika oli tarpeen ensimmäisen teoksen kokoelman valmistelussa. Samizdatovsky, tietenkin. Mutta silti, jo vailla Neuvostoliiton kansalaisuutta, 4. kesäkuuta hän lensi reitin varrella Moskova - Wien. Kaksi päivää myöhemmin siitä, että oli jo tutustunut Itävallassa
ellauri246.html on line 388: Viittaus päätelmään: Suuren runoilijan työ on kiittämätön asia. Tälle olisi omistettava vuosia ja kirjoittaa monikulttuurinen tutkimus. Asenne kohti häntä on epäselvä. On ihmisiä, monet heistä, ja he ansaitsevat syvän kunnioituksen, jotka eivät siedä Josifin laajaa runoutta. Sitä pidetään erityisesti myöhäisissä näytteissä, kylmänä, riistettynä elämästä. Mutta se, anna sen olla kylmä, täysin omistettu. Maahanmuutoksessa Joseph Alexandrovich kääntyi välittömästi esseegenrelle ja kirjoitti niitä elämänsä loppuun. Ja puheessaan, jota Nobel-palkinto Laureat perinne perinteisesti pitävät, hän korosti uudelleen sitä, että pitää runoutta pelkästään yksilön asiasta, ja itse on yksityinen henkilö. Vittuako menivät julkaisemaan ne edes samizdattina.
ellauri246.html on line 392: Tässä on niin mielenkiintoinen Brodskin elämäkerta. Häntä korostettiin yksinäisenä henkilönä, ehkä hän tunsi onnettomuutta tässä valtiossa. Tällainen pysyi kuoleman jälkeen. Tämä tapahtui 28. tammikuuta 1996. Pumppu ei kestänyt siinä kaikki. Suuren työntekijän ja runoilijan Joseph Brodskyn kuoppa sijaitsee Venetsiassa San Michele-hautausmaalla. Tätä kaupunkia hän rakasti vähemmän kuin hänen natiivia Leningradia.
ellauri246.html on line 470: Brodskyn "postisiirtokuori" ja oma kuolema. Tämä kokemus herättää ymmärrystä, että hengen symbolisen kuolemattomuuden kuolema on voitettu. Kuolemattomuus BrodSkylle - elämän perustelut. Jos pysyt, niin olet luonut jotain erittäin tärkeää ja arvokasta. Mitä vitun väliä? Keinot kuolemattomuuden saavuttamiseksi - runoutta. "On outo metamorfoosi ... ja vain osa puheesta jää henkilöltä." "Roseto kanssasi menemme" (vetoaa jakeisiin). Jakeissa heidän Brodsky investoi kaikki parhaiten kuin sillä vaan hallussaan:
ellauri246.html on line 529: Omalla tavallaan Hydeggerin filosofian Brodskin asema, eksistentialisuuden perustaja, joka vaikutti voimakkaasti maailman filosofiaan ja kirjallisuuteen. Hydeggerin filosofian mukaan keskittyminen tulevaisuudessa antaa identiteetin todellisen olemassaolon, kun taas tämän eduksi johtuu siitä, että maailman maailma on suurempi kuin hänen raajansa tietoisuus henkilölle. "Ei ole enää enää maan päällä kuin elämä." Brodsky haluaa henkilön teeskennellä hänen olemassaolonsa maailmanlaajuisessa prosessissa, ei hänen aikansa nukkeina.
ellauri246.html on line 531: Mit vit? Nazi-Hydegger! Niinpä tietysti. Brodski havaitsi ajatuksen kielestä, joka on talon takana, joka kertoo meille runoilijoiden kautta, mitä on olla historiallinen ymmärrys. Runori omistaa intuitiiviset ja transsendenttiset tavat tietämään. Runojen riippuvuus kielestä, Brodsky tähdentää, ehdottomasti ja samanaikaisesti kirjastossa. "Kielellä on valtava keskipakopotentiaali. Runko on kielen olemassaolo. Ironia välinpitämättömyydelle, joka ilmenee tehtäessä runoutta valtiolle, usein politiikkaan on liittynyt tulevaisuuden välinpitämättömyys, joka aina edustaa runoja menneisyyteen. "Valtion filosofia, hänen etiikansa, puhumattakaan estetiikasta, on aina eilen." Kielen kautta runoilija luo kauniin luokan, joka "ei pure, haukkuu vaan, se on itsestään säilytys ihmisen vaistosta." Brodsky omistaa elämänsä luomaan kehittyneempiä muotoja, ennen kaikkea hengellistä olemassaoloa, jotta historiallinen prosessi ei häiritse ja mies ei häirinnyt.
ellauri246.html on line 541: On sanottava, että venäläisten ulkomaisten edustajien keskuudessa Brodski ei ole kaikki, on jotain lahjakkaitakin runoilijoita joiden joukossa on oikeita ympärileikattuja juutalaisia. Nimittäin Naum Korzhavin, Yuri TugaNovsky, Bakarhyt Kenegeev, Dmitry Basyshev, Lev Losev. Niistä, kuten metropoli runoilijoiden keskuudessa on realistit, modernistit, postmodernistit. Työskentelyssä suurin paikka vie talon arkkityyppejä luopuneesta kotimaasta. Esimerkiksi Nauma Korzhavin kirja nimeltä "kirje Moskovaan". Runko tunnustaa, että hän kirjoittaa ei länsi-lukijalle, ei ulkomaille. Hän on ajatuksia ja tunteita entisessä kotimaassaan ja kaikki, jotka luo vuosia maastamuuttona, näkee kirjeenä venäläiselle lukijalle, toivoo, että hänen tekstinsä tarvitaan jotain, he auttavat selviytymään ja muodostamaan.
ellauri246.html on line 550: Putoaa hänen aikansa ja vuorossa on runoilija Lev Losev. Hän vetoaa Pushiniin. "Olegin rakkaan laulu on uusi historian versio, jossa Venäjä on kotimaassa paitsi venäläiset, vaan myös Khazar ja Tatarit ja kaikki muut, jotka ovat autuutta ajan myötä. Jatkuva pushkin, runoilija, jonka lyyrinen sankari on Khazar, sanoo, että profeetallinen Oleg, vaikka se valitaan polttaa kylät ja Niva, mutta ehkä se ei olisi ihan sen arvoista? Mayakovskin työssä Losev osittain lainaus on oma runo "Kozyrev Latchikin tarina". Kelaa ajatusta siitä, että jokaisella USSR: ssä on erillinen huoneisto. Huoneisto, "jossa voit vapaasti rakastaa", Neuvostoliiton unelma. Ja paxummat seinät kuten Stalinin aikana, ettei höyläys kuulu naapuriin. Vain tämän jälkeen on mahdollista sanoa, että Neuvostoliiton maa on "sopiva paikka elämään". Klassikoiden avulla eliitit lypsyy myyttejä.
ellauri246.html on line 554: Lisää luovuutta peliin Joseph Brodsky
ellauri246.html on line 560: Tutkimuksen kohteena on kolmannen maanmuutoksen aallon edustaja - Joseph Alexandrovich Brodsky. Olen henkilökohtaisesti harkinnut Brodskysta erinomaista henkilöä, ajattelijaa ja tyylikästä kirjallisuutta. Kirjallisuudessa Joseph Alexandrovich usein laittautuu yhteen riviin Pushkinin ja Lermontovin kanssa, jossa hän kutsui izeään kolmannexi suurexi venäläisexi runoilijaxi. Tämä on tämän aiheen merkitys. Meillä on mahdollisuus miettiä tällaisen henkilön työtä, olla lähes sen tautta nykyaikaisia. Lermontovkin oli koko sekopää, joka karkotettiin johkin arolle kasakkarykmenttiin. Sen vaiensi sen vittuiluihin kyllästynyt upseerikolleega.
ellauri246.html on line 562: Joten abstrakti: yritän valaista Joseph Alexandrovichin elämäkertaa ja harkita myös hänen luovaa polkua.
ellauri246.html on line 564: Työn valmisteluxi käytin suoraan Joseph Alexandrovichin kirjoituksia sekä Leo Vladimirovich Losevin kirjaa "Joseph Brodsky. Kirjallisen elämäkerran kokemus. " Tämä kirja sisältää kaikki kattavat tiedot Brodskin elämästä ja työstä. Käytetyt myös: Kokoelma haastatteluja runoilijalta - täällä kaikki haastattelut kerättiin, mikä Iosif Alexandrovich antoi; Salomon Moiseevich Volkovin työ "vuoropuhelujen kanssa Joseph Brodsky" on melko suosittu Venäjällä - tämä on eräänlainen kirjankeskustelu, journalistien keskustelu runoilijalla; Jack Jacob Arkadyvich Gordin, Writer, "Knight ja kuolema, tai elämä suunnitelmana: noin niinkuin Joseph Brodsky." Se sisältää haastattelun Brodskin kanssa, Gordin itse, hänen tarinansa viestintään runoilijan kanssa.
ellauri246.html on line 568: Iosip Alexandrovich syntyi 24. toukokuuta 1940 Leningradissa. Hän syntyi juutalaisessa perheessä, isä Alexander Ivanovich Brodsky - sotilasvalokuva, äiti Maria Moiseevna Volpert - kirjanpitäjä. Tulevan runoilun lapsuus oli sodassa, hänen isänsä tuolloin taisi palvella Japanissa, Joseph ja äiti evakuoitiin Cherepovetsille. Lapsuuden jälkeen koulun ikä, kun runoilija puhui eri haastatteluissa, hän jo oli kokenut painostusta muilta kansalaisuudestaan, mutta hän ei koskaan kieltäytynyt siitä, että hän oli juutalainen.
ellauri246.html on line 627: Hyvä Leonid Ilyich, jättäen Venäjälle, ei hänen tahtoaan, mitä voit, tiedän, olen päättänyt vedota sinulle pyynnöstä, oikeus minulle antaa yrityksen tietoisuuteen, että kaikki, mitä olen tehnyt 15 vuotta kirjallisuutta. Työ, se palvelee ja palvelee myös vain venäläisen kulttuurin kunniaa, ei mitään muuta. Haluan pyytää sinua antamaan mahdollisuuden säilyttää olemassaoloani, läsnäoloni kirjallisessa prosessissa. Ainakin kääntäjänä - kapasiteetissa, jossa olen edelleen kannattanut. Uskallan ajatella, että työni oli hyvä työ, ja voisin jatkaa hyötyä. Lopulta sata vuotta sitten harjoitettiin. Minä kuulun venäläiseen kulttuuriin, olen tietoinen siitä, että lopputulos, eivätkä muutosta lopputuloksessa ei voi vaikuttaa. Kieli on muinaisempi ja väistämätön kuin valtio. Minä kuulun venäläiseen kieleen, ja kuten valtio, sitten minun näkökulmasta kirjailijan isänmaallisuus on, miten hän kirjoittaa kansan kielellä, josta hän asuu eikä vala rostrumista . Olen katkera lähteä Venäjältä. Olen syntynyt täällä, kasvoin, asui, ja kaikki, mitä minulla on sielulle, velkaa hänelle. Kaikki on huono, joka putosi minun osuuteeni, jossa on enemmän kuin hyvä päällekkäisyys, enkä koskaan tuntenut Isänmaa. En tunne nyt. Sillä, koska se on lakannut Neuvostoliiton kansalaiseksi, en lakkaa olemasta venäläinen runoilija. Uskon, että tulen takaisin; Runoilijat palautetaan aina: lihassa tai paperilla. Haluan uskoa molempiin. Ihmiset tulivat pois tästä iästä, kun oikeus oli vahva. Tehdä tämä maailmassa liikaa heikkoa. Ainoa oikea asia on ystävällisyys. Pahasta, vihasta, vihaa - anna vanhurskas - kukaan voittaa. Me kaikki tuomittiin samaan: kuolemaan. Minä kuolen, kirjoitat näitä rivejä, kuolet, luen heidät. Meidän asiamme pysyvät, mutta ne tuhoutuvat. Siksi kukaan ei saa häiritä toisiaan tekemään liiketoimintaansa. Edellytykset ovat liian raskaita vaikeuttamaan niitä. Toivon, että ymmärrät minut oikein, ymmärrät mitä pyydän. Pyydän minua antamaan minulle mahdollisuuden jatkaa Venäjän kirjallisuudessa Venäjän maalla. Mielestäni en ole syyllistynyt kotimaani. Päinvastoin mielestäni on paljon oikeuksia. En tiedä, mikä on vastauksesi pyyntööni, hän tapahtuu lainkaan. Se on sääli, etten ole kirjoittanut sinulle ennen, ja nyt ei ole aikaa jäljellä. Mutta kerron teille, että joka tapauksessa, vaikka ihmiset eivät tarvitse kehoa, sieluni on edelleen hyödyllinen. "
ellauri246.html on line 637: Amerikassa Brodsky asui kolmessa kaupungissa: Ann Arborissa, New Yorkissa ja South Headleyissä. Hän opetti Michiganin yliopistossa ja Massachusettsissa. Mutta opetus, kuten Lion Losev kirjoittaa, oli vaikea soittaa: "Brodsky oli itse opetettu ja pedagogiikka, varsinkin angloamerikkalainen, olennaisesti ei ollut pienintäkään esitystä. Siksi hän tarjosi amerikkalaisille opiskelijoilleen, mitä hän voisi lukea hänen suosikki runoilijoiden runoja hänen kanssaan. Yliopiston luettelossa hänen kursseja voitaisiin kutsua "Venäjän Twentiet-vuosisadan" tai "vertailevan runon" tai "roomalaisen runoilijoiden", mutta sama asia tapahtui luokkahuoneessa - runo lukettiin ja kommentoi tarkemmin . "
ellauri246.html on line 641: Näin voimme varmistaa, kuinka vaikeaa ja Tornner oli Brodskin elämää. Viranomaisten vaino, rakkaan naisen pettäminen, ruokapakkausten puute, maanpaossa. Mutta kaikki tämä ei kosketa runoilijaa. On mahdollista, että kaikki nämä tapahtumat ovat ansioita, niin monet kauniit Joseph Alexandrovichin esiintyi.
ellauri246.html on line 833: Yritetään luoda yhteinen elämä rakastetun naisen kanssa jatkui kaksi vuotta viitteen jälkeen. He asuivat yhdessä, sitten toisistaan. Lokakuussa 1967 Marina ja Joseph olivat poika Andrei, mutta pian sen jälkeen 1968 he erosivat kokonaan. Tämä tapahtuma voidaan jäljittää Brodskin jakeissa.
ellauri246.html on line 844: Samana ajanjaksona Brodsky yritti järjestää julkaisun Moskovanlehdissä. Kuitenkin verbi "yritti" on liian kovaa tästä. Tulostuksen saavuttamiseksi oli tarpeen osoittaa jonkinlainen diplomaattisuus, johon Brodski ei pystynyt. Kun hänet johti kalastajan kirjoittajalle, joka voisi auttaa julkaisuissa, hän oli niin vihainen Rybakov hänen ylimielisyytensä, että hän jopa kolmekymmentä vuotta myöhemmin, hän muistutti muistelmista kokouksesta "huono henkilö, joka halusi lukea tarpeettomia runoja ilman loppua . " Kun v.p. Aksenov esittelee Brodskin "nuorten" toimittajien kanssa, johtanut hänet toimituksellisen hallituksen kokoukseen ", Joseph tästä toimituksellisesta hallituksesta kuuli, että Neuvostoliiton painajainen, jossa nuorten kirjoittajat ovat yksinkertaisesti menettäneet tietoisuuden.<…> Hän sanoi, että hän oli läsnä Sabbath Witchesissa. Ja itse asiassa se oli suurin mahdollinen liberalismi. "
ellauri246.html on line 848: Hänen ensimmäinen todellinen kirja "Pysähtyy aavikolla", saavutti New Yorkissa vuonna 1970. Tämä on suuri kirja - siinä seitsemänkymmentä runoja, runoja "Isaac ja Abraham" ja "Gorbunov ja Gorchakov", neljä muuta käännöstä John Donna lopulta. Brodskin pääosa käsikirjoituksesta, joka kuljetetaan amerikkalaiselle professorille ja hänen runonsa George Clainin kääntäjälle Leningradissa kesäkuussa 1968. Se oli vaarallinen yritys ja vienti amerikkalaisen salakuljetuksen käsikirjoitus ja erityisesti Brodsky. Viimeisen Sinyavskin ja Danielin viimeaikaisen prosessin jälkeen "käsikirjoitusten siirtäminen länteen" kuulosti "vakoilulta" tai oli "isänmaan pettämistä".
ellauri246.html on line 862: "Usein, kun säveltän runon ja yrittää saada riimi, englantilaiset kaatuvat venäläisten sijaan, mutta tämä on kustannukset, joita tämä tuotanto on aina suuri. Ja mikä rytma ottaa nämä kustannukset, jo välinpitämätön "- niin sanotaan Brodsky hänen luovuutesi" teknologia ". "Suurin osa minusta on prosessi, eikä hänen seurauksiaan. Kun kirjoitan runoja englanniksi, on pikemminkin peli, shakki, jos haluat, niin kuutiot. Vaikka olen usein kiinni siitä, että prosessit ovat psykologisia, emotionaalisia ja akustisia identtisiä. "
ellauri246.html on line 870: On erittäin suurta vaihtelua mielipiteitä, kun arvioidaan Joseph Brodskin luovuutta. Hänen runsaasti paradoksaalisia. Sen erottuva piirre on kokeilu- ja perinteinen yhdiste. Monin tavoin hänen työnsä kehittäminen johtui sekä venäläisissä että eurooppalaisessa runossa, mutta nyt on jo selvää, että tämä polku ei johda umpikujaan ja ei-kanonisen sanaston yhdistelmää stressin kanssa Metaforismi ja monimutkainen metrinen stubbinen rakenne löytävät kaikki uudet tarkkailut. Kuten aiemmin sanoin, johdannossa Brodsky - erinomainen runoilija, joka tuttu koko maailmaan. Mutta Brodskin runouden täydellinen ja syvä ymmärrys on vielä eteenpäin.
ellauri246.html on line 874: Joseph Alexandrovich kuoli 27. tammikuuta 1996. Alun perin suunniteltiin haudata Brodsky Etelä-Headley. Mutta tämä suunnitelma eri syistä oli hylättävä. Venäjältä Valtion Duuma-apulaiskasvatus Galina STAREGRAM: stä tuli ehdotus kuljettaa runoilijan ruumiin Petersburgiin ja haudata hänet Vasilyevskin saarelle, mutta se merkitsisi ratkaista BrodSky palata kotimaahan. Lisäksi St. Petersburgin hauta olisi vaikea päästä perheelle. Kyllä, ja ei rakastanut Brodskyä, ehkä vain hänen suosionsa, hänen nuorekkaan runo, jossa oli rivejä ", en halua valita, tulen Vasilyevsky Islandiin ...". Venetsian viranomaisten kanssa päätettiin sopimusta San Michelin muinaisen hautausmaahan. Vaatimus marmori hautakivi, sanoja Elegian välein: Letture Pop Omnia Finit, mikä tarkoittaa "kuoleman kanssa kaikki ei pääty."
ellauri246.html on line 878: 1.Volkov S. Dialogit Joseph Brodskin kanssa. M., 2006.
ellauri246.html on line 880: 2.Gordin ya. Knight ja kuolema tai elämä suunnitelmana: Tietoja Joseph Brodskin kohtalosta. M., 2010.
ellauri246.html on line 882: Joseph Brodsky: Big Book Haastattelu. Ed. I. Zakharova, V. Semi. M., 2000.
ellauri246.html on line 884: .Losev L. Joseph Brodsky: kirjallisen elämäkerran kokemus. M., 2006.
ellauri246.html on line 886: Joseph Alexandrovich Brodsky. Life of Lie, joka poltti meidät pois maailmasta ja itsestään on olemassa Sopimus: Olemme maailman eniten lukumaa (kirjojen ja paksujen aikakauslehtien jäljennökset, käännösten käännökset). Kaikki valheiden ovela (tai pikemminkin jopa itsepetos, kuten näkeminen) on se, että sillä on oma reson sen pinnalla: Mallissa Picule lähtee Millpic-versioista, klassikoita uudelleen samoin, eikä ole mitään, tai ei ainakaan paljon paskaakaan. Kirjan monimuotoisuus romahtaa paletin.
ellauri246.html on line 890: Korkean lukemisen rooli henkisen kasvun prosessissa on vaikea yliarvioida. Tällainen lukeminen on kuitenkin kevyt, viihde-kirjallisuus vaatii vaivaa. Suuri kulttuuri, kuten huippupisteiden korkein puoli, ei anneta liikkeellä mihin tahansa jalankulkijaan - sen pitäisi olla hihoitettavasti valmistettu. Tietenkin kaikki on aika ja paikka: tietyssä tilanteessa ja "minun karjani, pudonnut" putoaa sieluun, mutta koko saali on, että tämä ei vaadi erityisiä ponnisteluja osallistujalta, yksi esteettinen muodostuminen! Joten henkisen kulttuurin hallitsemisen prosessissa emme voi tehdä yhden weseltisen ilon kanssa; Esillä, toisin sanoen Ymmärtäminen, lukeminen on "työvoima ja luovuutta" (V. Asmus), "sielu on velvollinen!" (N. Zabolotsky), "INI, joka kynnet" (V. Mayakovsky).
ellauri246.html on line 895: Vuonna 1987, kun se tapahtui, hän oli 47-vuotias. Joseph Alexandrovich Brodsky Muut Nobel Laureate Alexander Isavich Solzhenitsyn symboloi nykyaikaista kirjallisuutta koko kulttuurimaailman edustuksessa.
ellauri246.html on line 901: Jooseph Brodsky opiskeli koulussa, se heitti hänet, meni töihin useiden ammattien selvittämiseksi. Runojen kirjoittaminen alkoi 16 vuotta.
ellauri246.html on line 903: Hän nopeasti läpäisi jäljitelmäkauden väistämättä mihinkään alkuun. Hänen jakeissaan nopeasti valloitti täydellisen laitoksen, osittain ilmaistuna erityisellä tavalla runoilijaa lukemaan runoja julkisesti. Lyhyessä ajassa hän otti hallussaan ammattitoiminnan prosessin, jonka ansiosta hän voi ylittää virallisten esineiden yleisen tason. Samaan aikaan hän kirjoitti juuri sen, mitä hän halusi, ei mitä sallittu.
ellauri246.html on line 905: Vuoteen 1960 mennessä I. Brodsky oli jo tunnettu esimerkkeistä kirjallisuuden nuorten keskuudessa, mikä tekee uudesta epävirallisesta kirjallisuudesta ja vanhemman sukupolven rehellisistä kirjallisista ammattilaisista. Kirjalliset toiminnot eivät tietenkään tunnistaneet sitä. Runoilija itsensä synnynnäisten tunteiden ja tehokkuuden ansiosta ja ansioisesti hankitun kunnioituksen vuoksi ei nöyryyttänyt, ei nöyryyttänyt kustantajien kynnysarvoja. Ystävät yrittivät tehdä hänet ja järjestämällä tuloja runollisista käännöksistä. I. Brodsky ei ollut tarpeeksi aikaa ilmaista itseään lahjakas kääntäjä. Mutta hänen käännöksensä osoittautuivat myös lahjakkuuden tason tasolle sallitusta. Tilaukset ovat harvoin ilmestyneet ja tuskin maksavat kahvin kustannuksia, tyytyväisiä, muuten näinä päivinä humalassa Joseph työskentelyn aikana.
ellauri246.html on line 918: Vuonna 1972, Joseph Brodsky lähetetään pahvilaatikossa Yhdysvaltoihin, jossa runoilija asettuu, kaikki, joka tulee kynästä, siirtyy välittömästi sinettiin, mutta hänen lukijoiden lukumäärä on nyt monien satojen maahanmuuttajien ja asiantuntijoiden asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tämä on varsin tuskallista kirjailijalle, törmäys on myös se, että Joseph toi itselleen täysin vastuuvapauslauseke Venäjältä. Kaksi infarktia ymmärtävät hänet. Mutta Jumalan ja amerikkalaisten lääkäreiden ansiosta hän pääsi ulos vaarallisesta valtiosta. Kaiken seikan, että I. Brodssky löytyi Amerikasta, kunnioittaen kulttuuriyhteiskuntaa, hyväntekeväisyyteen työhön, laajaan tunnustukseen. Hän kirjoittaa Venäjän englantia, opettaa kirjallisuutta yliopistoissa ja korkeakouluissa.
ellauri246.html on line 924: Hänen äitinsä ja isänsä valitettavasti eivät tule syömään Tukholmaan, vaikka olis ilmaiset länsimaiset sapuskat. Ilman Neuvostoliiton viranomaisten lupaa nähdä poika ja päästä takas kotia. Ohi meni vuosina 1984 ja 1985. Maailman tunnustaminen Josephin elämässä, oli vähän asioita, ehkä se tuli vähemmän aikaa hiljaiseen työhön. Celebrityä häiritsi nykyisestä sijainnistaan syntyvät rituaaliset julkiset suhteet. Hän pitää vielä läheisessä, lahjoitetulla Booksman-Yorkissa. Vaikka tämä huoneisto on kymmenen enemmän kuin viiden metrin päässä, jossa hän poltti itsensä, asuu Pietarin yhteisössä, se on edelleen vaikutelma, että hän asuu lainkaan, ei ole tilava eikä rikkaampi kuin hänen nuoruudessaan.
ellauri246.html on line 931: Valtio, politiikka, ennakkoluuloja, rahaa mahtavasti yksityiselämässä. Jokaisen todellisen runosepin unelma, ideanreikä todellinen älykäs oleskelu kaikissa olosuhteissa itsenäisinä ilmaisina. Joskus se on mahdollista vain oman elämänsä hinnalla.
ellauri246.html on line 935: I. Brodsky, joka on saavuttanut ehdotonta tunnustamista Kakolta, julisti itsensä vain venäläisen välineen kanssa. Hän väittää, ei vain täyttää velvollisuutensa äidinkieli. Jos muistat, että minulla oli ensimmäinen sana, ja sana oli Jumala, sitten samassa mielessä kaikki äärimmäiset kaikki äidinkielensä välineiden äärimmäiset. Oliko Josef muuten doku? Sitä ei sanota, mutta todennäköisesti oli.
ellauri246.html on line 939: Runojen ensimmäiset jakeet I. Brodskogokonza viisikymmentäluvulla ja kuusikymmentäluvun alussa kirjoitettiin ikään kuin tarkoituksella kaikkiin SOVDEOPIAN-kirjallisuuden yhteiskunnallisen realismin kirjallisuuden yhdessä. Se ei kuitenkaan ollut tahallinen, vaan vain luonnollinen ihmisen kirjallinen asema. Hän oli valmis voidessaan heille odottamattoman lahjan millä tahansa hyväntahtoisten lukijoiden kanssa tai pikemminkin sanoa: kuuntelijoita. Runoja, satunnaisesti tai heidän toivottomuuden hyvyyteen, osoittautui helposti huhuilla. Ja monet Josephzhin runoista tuohon aikaan: "Ei maa, eikä odotan ...", "kelluu kaipaamassa selittämättömässä ..." - nopeasti ja pitkään he muistavat. Ne suoritetaan kitaran ja muiden työkalujen alla. Heidän tekniikansa täyttyminen oli melko musiikki.
ellauri246.html on line 941: Monet epigonit, polttamalla intohimo hänen Brodsky, enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi jäljitellä tätä, väittää, että se ei ole todella herkkä varhain Brodsky ja Flood Samizdat, Tamizdat toissijaiset tutkijat. Jos Joseph Brodskilla oli tavoite liukua imitatorit, OnMog olisi laittaa laakerit, kirjoittamalla jo "Petersburg Roman" ja "Pilgrims". Hänellä ei ollut tavoitetta ja ehkä ei ollut tietoisia mitään tietoisuutta.
ellauri246.html on line 945: Yksikään edellä mainituista runoilijoista, jotka on listattu hänen suosikki runoilijoissa, aiheutti murtumia runoissaan. Hän osoittautui aikaisin mieluiten valmiiksi runoilijan parannuksiin. Brodskin runollinen järjestelmä, joka puhuu nykyaikaisen analyysin kielellä, tämä on avoin järjestelmä, joka vaikuttaa itsestään hyvin hyödyksi. Readerilla ei ole vimmun runoilijan hyvin rauhallista upottamista vaan melko vaikeaa testiä. Vuosien varrella Joseph on yhä halukas kääntämään runollinen resurssi, päätelmät ja tekniikat naapurimaailmasta, houkuttelee metafyysisen filosofian, teologian, erilaisia taiteita ja tiedettä, ei laiminlyödä ironiaa, sukupuolena ja politiikassa. Universumin tragediamalli, joka mieluummin I. Brodsky Comedy, ei myöskään lieventää lukijan käsityspääsyä. Hän todella pakkaa kieltä mahdollisimman paljon. Tai kielen uuvuttava? Tämä seikka edellyttää lukijoiden leksikaalista valmistelua.
ellauri246.html on line 947: "Kaikki minun runoni, vähemmän, samasta asiasta: aika," Joseph Brodsky sanoi yhdessä haastattelussa. Eli huumeiden aihe - aika suurella kirjaimella. Ja tontti, jos voit sanoa niin, sen runous on itse runoilija.
ellauri247.html on line 114: GLOSSARY Bahloo, moon. Beeargah, hawk. Beeleer, black cockatoo. Beereeun, prickly lizard. Bibbee, woodpecker, bird. Bibbil, shiny-leaved box-tree. Bilber, a large kind of rat. Bindeah, a prickle or small thorn. Birrahlee, baby. Birrableegul, children. Birrahgnooloo, woman's name, meaning "face like a tomahawk handle." Boobootella, the big bunch of feathers at the back of an emu. Boolooral, an owl. Boomerang, a curved weapon used in hunting and in warfare by the blacks; called Burren by the Narran blacks. Borah, a large gathering of blacks where the boys are initiated into the mysteries which make them young men. Bou-gou-doo-gahdah, the rain bird. Bouyou, legs. Bowrah or Bohrah, kangaroo. Bralgahs, native companion, bird. Bubberah, boomerang that returns and bumps you in the back of your head. Buckandee, native cat. Buggoo, flying squirrel. Bulgahnunnoo, bark-backed. Bunbundoolooey, brown flock pigeon. Bunnyyarl, flies. Byamee, man's name, meaning "big man." Bwana, African sir. Capparis, caper. Combi, bag made of kangaroo skins. Comfy, foldable plastic pillow. Cookooburrah, laughing jackass. Coorigil, name of place, meaning sign of bees. Corrobboree, black fellows' dance. Cunnembeillee, woman's name, meaning pig-weed root. Curree guin guin, butcher-bird. Daen, black fellows. Dardurr, bark, humpy or shed. Dayah minyah, carpet snake (vällykäärme). Deegeenboyah, soldier-bird. Decreeree, willy wagtail. Dinewan, emu. Dingo, native dog. Doonburr, a grass seed. Doongara, lightning. Dummerh, 2nd rate pigeons. Dungle, water hole. Dunnia, wattle. Eär moonan, long sharp teeth. Effendi, Turkish sir. Euloo marah, large tree grubs. Edible. In fact yummy. Euloo wirree, rainbow. Gayandy, borah devil. Galah or Gilah, a French grey and rose-coloured cockatoo. Gidgereegah, a species of small parrot. Gooeea, warriors. Googarh, iguana. Googoolguyyah, run into trees. Googoorewon, place of trees. Goolahwilleel, absolutely top-knot pigeon. Gooloo, magpie. Goomade, red stamp. Goomai, water rat. Goomblegubbon, bastard or just plain turkey. Goomillah, young girl's dress, consisting of waist strings made of opossum's sinews with strands of woven opossum's hair hanging about a foot square in front. Yummy. Goonur, kangaroo rat. Goug gour gahgah, laughing-jackass. Literal meaning, "Take a stick of bamboo and boil it in the water." Grooee, handsome foliaged tree bearing a plum-like fruit, tart and bitter, but much liked by the blacks. Guinary, light eagle hawk. Guineboo, robin redbreast. Gurraymy, borah devil. Gwai, red. Gwaibillah, star. Kurreah, an alligator. Mahthi, dog. Maimah, stones. Maira, paddy melon. Massa, American sir. May or Mayr, wind. Mayrah, spring wind. Meainei, girls. Midjee, a species of acacia. Millair, species of kangaroo rat. Moodai, opossum. Moogaray, hailstones. Mooninguggahgul, mosquito-calling bird. Moonoon, emu spear. Mooregoo, motoke. Mooroonumildah, having no eyes. Morilla or Moorillah, pebbly ridges. Mubboo, beefwood-tree. Mullyan, eagle hawk. Mullyangah, the morning star. Murgah muggui, big grey spider. Murrawondah, climbing rat. Narahdarn, bat. Noongahburrah, tribe of blacks on the Narran. Nullah nullah, a club or heavy-headed weapon. Nurroo gay gay, dreadful pain. Nyunnoo or Nunnoo, a grass humpy. Ooboon, blue-tongued lizard. Oolah, red prickly lizard. Oongnairwah, black driver. Ouyan, curlew. Piggiebillah, ant-eater. One of the Echidna, a marsupial. Quarrian, a kind of parrot. Quatha, quandong; a red fruit like a round red plum. Sahib, Indian sir. Senhor, Brazilian sir. U e hu, rain, only so called in song. Waligoo, to hide. Wahroogah, children. Wahn, crow. Walla Walla, place of many waters. Wallah, I swear to God. Wallah, Indian that carries out a manual task. Waywah, worn by men, consisting of a waistband made of opossum's sinews with bunches of strips of paddy melon skins hanging from it. Wayambeh, turtle. Weeoombeen, a small bird, girl's name. Some thing like robin redbreast, only with longer tail and not so red a breast. Willgoo willgoo, pointed stick with feathers on top. Widya nurrah, a wooden battle-axe shaped weapon. Wirree, small piece of bark, canoe-shaped. Wirreenun, priest or doctor. Womba, mad. Wondah, spirit or ghost. Wurranunnah, wild bees. Wurranunnah, tame bees. Wurrawilberoo, whirlwind with a devil in it; also clouds of Magellan. Yaraan, white gum-tree. Yhi, the sun. Yuckay, oh dear!
ellauri247.html on line 131: James Cook, RN named the river in 1770 after he was forced to beach his ship, HMS Endeavour, for repairs in the river mouth, after damaging it on Endeavour Reef. Joseph Banks named the river the Endeavours River but the form Cook used, Endeavour River, has stuck.
ellauri247.html on line 133: Cook and his crew remained for almost seven weeks and made contact with the local Guugu Yimithirr Aborigines, while the naturalists Joseph Banks and Daniel Solander made extensive collections of native flora, while Sydney Parkinson illustrated much of the flora and fauna of the region. Botanical specimens were also collected by Alan Cunningham after he arrived on HMS Mermaid, captained by Philip Parker King on 28 June 1819.
ellauri247.html on line 181: After travelling in Holland, Germany and Russia in 1776, Graham set up practice in Bath, Somerset. Advertisements promoting cures using "Effluvia, Vapours and Applications ætherial, magnetic or electric" attracted his first celebrity patient, the historian Catharine Macaulay. She became the subject of scandal in 1778 when she married James Graham’s 21-year-old brother William, who was less than half her age. At the end of 1792, Graham began to experiment with extended fasting to prolong his life. He died at his home in Edinburgh in 1794. Grahamille kävi kuin mustalaisen hevoselle, kuoli juuri kun oli oppimassa paastolle.
ellauri247.html on line 197: In W. M. Thackeray's novel Vanity Fair, Rebecca Sharp and Miss Rose Crawley read Humphry Clinker: "Once, when Mr. Crawley asked what the young people were reading, the governess replied 'Smollett'. 'Oh, Smollett,' said Mr. Crawley, quite satisfied. 'His history is more dull, but by no means so dangerous as that of Mr. Hume. It is history you are reading?' 'Yes,' said Miss Rose; without, however, adding that it was the history of Mr. Humphry Clinker."
ellauri247.html on line 238: Suomen kirjallisuudessa lajin piiriin ovat luettavissa muun muassa Maiju Lassilan Kuolleista herännyt (1916), Pentti Haanpään Taivalvaaran näyttelijä (1938), Veikko Huovisen Rauhanpiippu (1956) ja Lampaansyöjät (1970), Martti Larnin Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan (1957), Heikki Turusen Simpauttaja (1973), Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi (1975) ja Onnellinen mies (1976), Juhani Peltosen Elmo (1978) ja Rosa Liksomin Kreisland (1996). Tunnettuja veijarihahmoja ovat esimerkiksi Mikko Vilkastus Aleksis Kiven komediassa Nummisuutarit (1864), Hoppulainen Minna Canthin näytelmässä Murtovarkaus (1883), pastori Nyman Maria Jotunin romaanissa Arkielämää (1909) ja sotamies Honkajoki Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (1954).
ellauri247.html on line 279: Despite the doctor's unflattering portraits of Frenchmen, M. Babeau admits that his book is one written by an observer of facts, and a man whose statements, whenever they can be tested, are for the most part "singularly exact."
ellauri247.html on line 290: The cicisbeo was better tolerated if he was known to be homosexual. Regardless of its roots and technicalities, the custom was firmly entrenched. Typically, husbands tolerated or even welcomed the arrangement: Lord Byron, for example, was cicisbeo to Teresa, Contessa Guiccioli. Attempts by the husband to ward off prospective cicisbei or disapproval of the practice in general was likely to be met with ridicule and scorn.
ellauri247.html on line 295: "If a Frenchman is capable of real friendship, it must certainly be the most disagreeable present he can possibly make to a man of a true English character. You know, madam, we are naturally taciturn, soon tired of impertinence, and much subject to fits of disgust. Your French friend intrudes upon you at all hours; he stuns you with his loquacity; he teases you with impertinent questions about your domestic and private affairs; he attempts to meddle in all your concerns, and forces his advice upon you with the most unwearied importunity; he asks the price of everything you wear, and, so sure as you tell him, undervalues it without hesitation; he affirms it is in a bad taste, ill contrived, ill made; that you have been imposed upon both with respect to the fashion and the price; that the marquis of this, or the countess of that, has one that is perfectly elegant, quite in the bon ton, and yet it cost her little more than you gave for a thing that nobody would wear.
ellauri247.html on line 297: "If a Frenchman is admitted into your family, and distinguished by repeated marks of your friendship and regard, the first return he makes for your civilities is to make love to your wife, if she is handsome; if not, to your sister, or daughter, or niece. If he suffers a repulse from your wife, or attempts in vain to debauch your sister, or your daughter, or your niece, he will, rather than not play the traitor with his gallantry, make his addresses to your grandmother; and ten to one but in one shape or another he will find means to ruin the peace of a family in which he has been so kindly entertained. What he cannot accomplish by dint of compliment and personal attendance, he will endeavour to effect by reinforcing these with billets-doux, songs, and verses, of which he always makes a provision for such purposes. If he is detected in these efforts of treachery, and reproached with his ingratitude, he impudently declares that what he had done was no more than simple gallantry, considered in France as an indispensable duty on every man who pretended to good breeding. Nay, he will even affirm that his endeavours to corrupt your wife, or deflower your daughter, were the most genuine proofs he could give of his particular regard for your family.
ellauri247.html on line 304: Walpole's dictum: Life is a comedy to those who think, a tragedy for those who feel.
ellauri247.html on line 331: Johnson remained with his close friend Harry Porter during a terminal illness, which ended in Porter's death on 3 September 1734. Porter's wife Elizabeth (née Jervis) (otherwise known as "Tetty") was now a widow at the age of 45, with three children. Some months later, Johnson began to court her. William Shaw, a friend and biographer of Johnson, claims that "the first advances probably proceeded from her, as her attachment to Johnson was in opposition to the advice and desire of all her relations," Johnson was inexperienced in such relationships, but the well-to-do widow encouraged him and promised to provide for him with her substantial savings.
ellauri247.html on line 349: Johnson did not attempt to create schools of theories to analyse the aesthetics of literature. Instead, he used his criticism for the practical purpose of helping others to better read and understand literature. In his Preface to Shakespeare, Johnson rejects the previous dogma of the classical unities and argues that drama should be faithful to life.
ellauri247.html on line 353: Johnson displayed signs consistent with several diagnoses, including depression and Tourette syndrome. According to Boswell, Johnson "felt himself overwhelmed with an horrible melancholia, with perpetual irritation, fretfulness, and impatience; and with a dejection, gloom, and despair, which made existence misery".
ellauri247.html on line 354: Some, like Macaulay, regarded Johnson as an idiot savant who produced some respectable works, and others, like the Romantic poets, were completely opposed to Johnson's views on poetry and literature, especially with regard to Milton. Again, on the positive side, Johnson influenced Jane Austen's writing style and philosophy.
ellauri247.html on line 370: The words "Tweedle-dee and Tweedle-dum" make their first appearance in print as names applied to the composers George Frideric Handel and Giovanni Bononcini in "one of the most celebrated and most frequently quoted (and sometimes misquoted) epigrams", satirising disagreements between Handel and Bononcini, written by John Byrom (1692–1763):in his satire, from 1725.
ellauri247.html on line 383: Helen Keller said of democracy in the US: "Our democracy is but a name. We vote? What does that mean? It means that we choose between two bodies of real, though not avowed, autocrats. We choose between Tweedledum and Tweedledee."
ellauri247.html on line 419: Called the “Queen of the Blues”, Elizabeth Montagu led and hosted the Blue Stockings Society of England from about 1750. It was a loose organization of privileged women with an interest in education, but it waned in popularity at the end of the 18th century. It gathered to discuss literature, and also invited educated men to participate. Talk of politics was prohibited; literature and the arts were the main subjects. Many of the bluestocking women supported each other in intellectual endeavors such as reading, art work, and writing. Many also published literature. Dr. Johnson once wrote about Montagu, that “She diffuses more knowledge than any woman I know, or indeed, almost any man. Conversing with her, you may find variety in one“.
ellauri247.html on line 423: Linda Marshall - Not entirely true; Pope was smitten with LMWM but she rejected his advances (in fact she laughed at him because he was a cripple). After that he became a bitter enemies and both Pope and Lady Mary wrote vicious satirical poems about each other! But I´m a huge admirer of Pope´s work and as usual it´s superbly written. Although he never married, he had many female friends to whom he wrote witty letters, including Lady Mary Wortley Montagu. It has been alleged that his lifelong friend Martha Blount was his lover. His friend William Cheselden said, according to Joseph Spence, "I could give a more particular account of Mr. Pope's health than perhaps any man. Cibber's slander (of carnosity, abrmal fleshy protrusion growing on any part of the body) is false. He had been gay, but left that way of life upon his acquaintance with Mrs. B."
ellauri247.html on line 505: Présentant une vue panoramique, il expose plusieurs temps de la célèbre bataille se développant de gauche à droite. Plus d'une centaine de personnages, militaires français à cheval ou à pieds et troupes de l’Émir Abd-el-Kader dans l'ensemble des tentes organisées en cercle de défense qui prend le nom de smala.
ellauri248.html on line 83: Matt rated it shit: If I could, I'd probably rate this at 1.5 stars-- it ultimately pissed me off, and annoyed me throughout, but it was good enough to keep me reading and I suppose that should count for something. Maybe my opinion has been influenced by reading Stieg Larsson's masterful THE GIRL WITH THE DRAGON TATTOO FOR BOYS immediately prior to this one. That book wasn't perfect, but it had characters you rooted for, didn't wallow too much in pop culture references, and most importantly IT SOLVED THE FRIGGING MYSTERY.
ellauri248.html on line 91: The last part is a bit more controversial I suppose. There are two central mysteries in this book-- the first, what happened to Katy, DOES get solved in the course of the novel (the "big break" in the case is our hero realizing suddenly that the murder probably took place in a shed about 20 feet from where the body was found! Really?? No one bothered to think of that for a month?), but the deeper mystery about what happened to Rob/Adam and his friends is never resolved. Your mileage may vary about how annoying that is. Truth be told, it didn't annoy me as much as the fact that the true "villain" of the modern mystery walks without being punished in any way. How incredibly unsatisfying.
ellauri248.html on line 98: Justin rated it shit: The protagonist of this book really, really annoyed me. It felt like a parody of one of those old black-and-white movies where the picture freezes and the guy steps out toward the camera, lights a cigarette, pulls his hat down, and goes into this long monologue about life or women or his past or whatever. The action would pick up or a new lead would be uncovered, and here comes Rob rambling on for pages and pages.... and pages.
ellauri248.html on line 115: Rob and Cassie start off enjoying that incredible, intense and yet easy, all-forgiving and natural closeness of a friendship I think every person in the world (non-sociopathic, to be exact) longs for.
ellauri248.html on line 133: Matt rated it amazing: French makes her debut in stunning fashion, sure to impress all those who enjoy a police procedural of the highest order.
ellauri248.html on line 134: I am eager to lose myself in her subsequent novels, which I hope are just as riveting. [Don't get fooled by Matt, he is a review professional fishing clueless readers to his own little pond. Bet he has not even read the book.]
ellauri248.html on line 242: Daniel in the lions' den (chapter 6 of the Book of Daniel) tells of how the biblical Daniel is saved from lions by the God of Israel "because I was found tasteless before them" (Daniel 6:22). It parallels and complements chapter 3, the story of Shadrach, Meshach, and Abednego: each begins with the jealousy of non-Jews towards successful Jews and an imperial edict requiring them to compromise their religion, and concludes with divine deliverance and a king who confesses the greatness of the God of the Jews and issues an edict of royal protection to the smug hookynoses. The tales making up chapters 1–6 of Daniel date no earlier than the Hellenistic period (3rd to 2nd century BC) and were probably originally independent, but were collected in the mid-2nd century BC and expanded shortly afterwards with the visions of the later chapters to produce the modern book.
ellauri248.html on line 244: In Daniel 6, Daniel is raised to high office by his royal master Darius the Mede. Daniel's jealous rivals trick Darius into issuing a decree that for thirty days no prayers should be addressed to any god or man but Darius himself; anyone who disobeys this edict is to be thrown to the lions. Pious Daniel continues to pray daily to the God of Israel; and the king, although deeply distressed, must condemn Daniel to death, for the edicts of the Medes and Persians cannot be altered. Hoping for Daniel's deliverance, Darius has him cast into the pit. At daybreak the king hurries to the place and cries out anxiously, asking if God had saved his friend. Daniel replies that his God had sent an angel to the jaws of the lions, "because I was found tasteless before them". The king commands that those who had conspired against Daniel be thrown to the poor overfed lions in his place with their tasty wives and children, and that the whole world should tremble and fear before the God of Daniel. Although Daniel is sometimes depicted as a young man in illustrations of the incident, James Montgomery Boice points out that he would have been over eighty years old at the time. No wonder perhaps that he did not entice the lions.
ellauri248.html on line 353: In contrast to the 2.3% of Native land, the Federal Government owns, as National Parks, Forests, BLM, US Ag land, Fish and Wildlife land, military reservations, wildlife refuges and so on, about 28% of the surface area of the US. That is 640 million acres, or 1 million sq miles. That 28% of the US land was and taken by force from tribes, as was all other state lands and privately held lands. If the US people so chose, we could more fairly address the large losses that Native people have had by transferring more of this land to Tribal governments.
ellauri249.html on line 76: oseph">Brodsky’s poetry bears the marks of his confrontations with the Russian authorities. “Brodsky is someone who has tasted extremely bitter bread,” wrote Stephen Spender in New Statesman, “and his poetry has the air of being ground out between his teeth. … It should not be supposed that he is a liberal, or even a socialist. He deals in unpleasing, hostile truths and is a realist of the least comforting and comfortable kind. Everything nice that you would like him to think, he does not think. But he is utterly truthful, deeply religious, fearless and pure. Loving, as well as hating.”
ellauri249.html on line 80: It is precisely in this sense that we should understand Dostoyevsky’s remark that beauty will save the world, or Matthew Arnold’s belief that we shall be saved by poetry. It is probably too late for the world, but for the individual man (me) there always remains a chance. What distinguishes us from other members of the animal kingdom is speech. Literature—and poetry, in particular, my poetry—is, to put it bluntly, the goal of our species.” Minä minä! Täähän on pahempi egosentrikko kuin minä ja pikku-CEC Norjassa.
ellauri249.html on line 94: The international community imposed numerous sanctions and embargoes against the Soviet Union, and the U.S. led a boycott of the 1980 Summer Olympics held in Moscow. The boycott and sanctions exacerbated Cold War tensions and enraged the Soviet government, which later led a revenge boycott of the 1984 Olympics held in Los Angeles.
ellauri249.html on line 99: McArthur sanoi lähtiessään siviiliin Old soldiers never die they just fade away. Old professors never die they just lose their faculties.
ellauri249.html on line 110: Verpa is also a basic Latin obscenity for "penis", in particular for a penis with the foreskin retracted due to erection and glans exposed, as in the illustration of the god Mercury below. As a result, it was "not a neutral technical term, but an emotive and highly offensive word", most commonly used in despective or threatening contexts of violent acts against a fellow male or rival rather than mere sex (futūtiō "fucking"). It is found frequently in graffiti of the type verpes (= verpa es) quī istuc legēs ("You're a dick you who read this").
ellauri249.html on line 111: By extension, verpus as a masculine adjective or noun, referred to a man whose glans was exposed by erection or by circumcision; thus Juvenal (14.100) has
ellauri249.html on line 154: ("Your cock is as big as your nose is long, Papylus, so that you can smell it whenever you get an erection.")
ellauri249.html on line 167: ("whose little dagger, hanging more flaccid than a tender beet (a vegetable)
ellauri249.html on line 192: Nikita Hruštšov syntyi 15. huhtikuuta 1894 Kalinovkan kylässä, Kurskin kuvernementin alueella (nykyinen Kurskin alue). Hänen isänsä oli nimeltään Sergei ja äitinsä Ksenia. Aluksi isä ansaitsi melko hyvin, mutta vähitellen perhe vajosi köyhyyteen. Perhe ei omistanut maatilaa eikä hevosta. Hevoseton mies oli kylän sosiaalisessa hierarkiassa pohjimmaisena.
ellauri249.html on line 468: Anglosaxittu Wikipedia korvaa alkuperäisen säätytietoisuuden paremmin neoliberaaliin maailmankuvaan sopivalla meritokratialla, missä joka alan "asiantuntijat" ym jokapaikan dosentit asettuvat säätyläisten paikalle. Valtameediatkin voivat esittää vaikka mitä mieleisiään kantoja kun ne panevat niiden eteen "Asiantuntijat arvioivat". Vaikka tollasia ex-perttejä voi ostaa dollarilla tusinan. Jokainen virkaheitto upseeri on äkkiä sota-asioiden tuntija.
ellauri254.html on line 243: Играющих коней ретивых, Murtaa kapinoivimmatkin hevoset;
ellauri254.html on line 244: Ломать коням тяжелые крестцы, Kesytämme myös äkäpussit neitoset
ellauri254.html on line 307:
ellauri254.html on line 373: Valeri Bryusov's novel The Fiery Angel is also well known. It tells the story of a 16th-century German scholar and his attempts to win the love of a young woman whose spiritual integrity is seriously undermined by her participation in occult practices and her dealings with unclean forceps. The novel served as the basis for Sergei Prokofiev's eponymous opera The Fiery Angel.
ellauri254.html on line 383: This pessimistic Russian symbolist writer, who referred to himself as the lard of death, was (as I already said) the first writer to introduce the morbid, pessimistic elements characteristic of fin de siècle literature and philosophy into Russian prose. His most famous novel, The Petty Cash Demon (1905), was an attempt to create a living portrait of the concept known in Russian as poshlost' (an idea whose meaning lies somewhere between evil, trashy and banality or kitsch). His next large prose work, A Created Legend (a trilogy consisting of Drops of Blood, Queen Ortruda, and Smoke and Ash), contained many of the same characteristics but presented a considerably more positive and hopeful view of the world. It sold much worse than Petty Cash.
ellauri254.html on line 405: Fyodor and Anastasia would stay at the apartment on Razyezzhaya ulitsa until 1916, when – after several years of constant touring for the sake of a series of lectures – Sologub settled again and returned with his wife to Vasilievsky Island. The final move of his life would come in the weeks after his wife’s suicide in 1921, upon which Sologub took an apartment on the Zhdanovskaya Embankment, close to Tuchkov bridge from which his wife had jumped and drowned.
ellauri254.html on line 476: Die späten rosen welkten noch nicht ganz · Myöhäiset ruusut eivät ole ihan kuihtuneet -
ellauri254.html on line 499:
ellauri254.html on line 501: Klages was born on 10 December 1872, in Hannover, Germany, the son of Friedrich Ferdinand Louis Klages, a businessman and former military officer, and wife Marie Helene née Kolster. In 1878, his sister Helene Klages was born and the two shared a strong bond throughout their lives. In 1882, when Klages was nine years old, his mother died. The death is thought to have been the result of pneumonia. He quickly developed a strong interest in both prose and poetry writing, as well as in Greek and Germanic antiquity. His relationship with his father was strained by the latter's strictness and will to discipline him. Nevertheless, attempts to forbid Klages from writing poetry were unsuccessful by both his teachers and parents.
ellauri254.html on line 505: In uniting his philosophy and personal preferences, Klages generally opposed sexuality as a formal concept. Mitä vetoa että Ludi oli bi? Even during the heyday of sexual and bohemian rebellion, Herf writes, "Klages struck most observers as strikingly clean and honourable in erotic matters."
ellauri254.html on line 506: When Klages (at 23) moved into a new Schwabing flat in 1895, he entered into an intense sexual relationship with his landlady's daughter, with the mother's approval; the daughter, whom Klages called 'Putti', was eleven years younger than him (12 yrs), and their relationship continued for almost two decades though remained only sexual in nature, and squeaky clean. During his years in Schwabing, Klages also became romantically involved with novelist Franziska zu Reventlow, which was further alluded to in her 1913 roman à clef Herrn Dames Aufzeichnungen. Both Stefan George and Alfred Schuler, with whom Klages closely associated, were openly homosexual men. Whilst some of Klages' outward statements on homosexuality may be seen as harsh, he maintained an intimate personal and not just academic admiration for Schuler all throughout his life. Kaikki käy, kuhan paikat pysyy kemiallisen puhtaana. Kemia ei tunne likaa.
ellauri254.html on line 508: Klages' writings in both prose and poetry began appearing in Blätter für die Kunst, a journal publication owned by Stefan George, who himself had eagerly recognized Klages' "talent."
ellauri254.html on line 517: In Munich, the Cosmic Circle of Ludwig Klages and Alfred Schuler, deeming "the Jew the enemy of the human race," gave their erstwhile leader, Stefan George, this ultimatum: "What is your stand on Judah?" He replied that he wished he had more such deep-throated Jewish disciples as Wolfskehl. George's views continued to overlap with those of the Cosmic Circle, especially in invoking the pagan earth mother of "Templars." Actually what first launched the George cult on a nationwide basis was Klages's own book, Stefan George, of 1902. The accusation of Klages's Nazism by indignantly pointing out that the Nazis distinctly distanced themselves from Klages. Though the Nazis shared Klages's basic metapolitics and had found him useful for propaganda among professors, they later found the Klages-Schuler cult embarrassing. The intensity of George's break with Klages-Schuler is paralleled by Nietzsche's break with the Jew-hater Richard Wagner; in both cases an intense friendship was severed on the grounds of civilized values higher than friendship. Klages thought that Nazis and Israelis were both wrong in thinking they were the chosen people, with the difference that the Jews had actually already won the beauty contest.
ellauri254.html on line 523: Obwohl George viele Ideen Schulers als unsinnig ablehnte, war er von ihm fasziniert und vergegenwärtigte in etlichen Versen dessen heraufbeschworene Visionen. Nun wollte Klages, der Schuler immer nähergekommen war, zwischen George und das jüdische Mitglied des Kreises Karl Wolfskehl einen Keil treiben. 1904 biederte er sich dem Zeitgeist an und bestätigte damit indirekt Georges Absage an den Antisemitismus: Klages behauptete, er habe 1904 im letzten Moment durchschaut, dass der George-Kreis von einer „jüdischen Zentrale gesteuert“ werde. Er habe George vor die Wahl gestellt, indem er ihn fragen wollte, was ihn an „Juda“ „binde“. Diesem Gespräch sei George ausgewichen. Wolfskehl, der sich als „römisch, jüdisch, deutsch zugleich“ charakterisierte und als bedeutender Repräsentant der jüdischen George-Rezeption angesehen werden kann, glaubte zunächst an eine Symbiose von Deutschtum und Judentum und orientierte sich hierbei an den Werken des Dichters, der im Stern des Bundes im Sinne einer Wahlverwandtschaft Juden als die „verkannte(n) brüder“ bezeichnete, „von glühender wüste … Stammort des gott-gespenstes … gleich entfernt“.
ellauri254.html on line 534: Der Engels ist Führer des Dichters, der seinerseits Jünger um sich schart, ein Paradigmenwechsel, der den Beginn des Werkes charakterisiert und sich kritisch-rückblickend auf das epigonale weibliche Paradigma im Jahr der Seele bezieht. Die nichtdomestizierte weibliche Sexualität stelle für George eine Bedrohung dar: Er verbinde den erfüllten (heterosexuellen) Geschlechtsakt mit Zersetzung und Dekadenz, im übertragenen Sinne mit Epigonalität oder Ästhetizismus. In Die Fremde etwa, einem Gedicht aus dem Teppich des Lebens, versinkt die Frau als dämonische, im Mondlicht mit „offenem haar“ singende Hexe im Torf, ein „knäblein“, „schwarz wie nacht und bleich wie lein“ als Pfand zurücklassend, während in den als sprachlich verunglückt eingestuften Gewittern die „falsche Gattin“, die sich „in den wettern tummelt“ und „zügellosen rettern“ preisgegeben ist, am Ende verhaftet wird.
ellauri254.html on line 604: Claude-Henri de Rouvroy, Saint-Simonin kreivi (17. lokakuuta 1760 Pariisi – 19. toukokuuta 1825 Pariisi) oli ranskalainen taloustieteilijä ja filosofi, jota pidetään ranskalaisen sosialismin perustajana. Saint-Simonin mukaan historia on jatkuva prosessi, jossa jokainen aikakausi lopulta muodostuu kehityksen jarruksi, josta on siirryttävä seuraavaan aikakauteen. Kehityksen välttämättömyyden syy on ilmiöiden sisältämissä ristiriidoissa. On suuntauduttava kohti parempaa tulevaisuutta.
ellauri254.html on line 677: Lev Borisovitš Kamenev (ven. Лев Борисович Каменев, oik. Rosenfeld (ven. Розенфельд, Rozenfeld); 18. heinäkuuta (J: 6 heinäkuuta) 1883 Moskova, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkeja edustanut vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko. Yhdessä Grigori Zinovjevin ja Josif Stalinin kanssa hän muodosti niin sanotun troikan, joka johti Neuvostoliiton kommunistista puoluetta Vladimir Leninin sairastumisen ja kuoleman jälkeen vuosina 1922–1925. Stalin syrjäytti vuosina 1926–1927 Kamenevin ja Zinovjevin puoluejohdosta. Stalinin vainojen käynnistyttyä heidät tuomittiin vuonna 1936 näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitettiin. Kamenev oli etniseltä taustaltaan venäjänjuutalainen.
ellauri254.html on line 679: Kamenev, oikealta nimeltään Rosenfeld, oli syntyisin juutalaisperheestä, ja hänen isänsä oli veturinkuljettaja Moskova–Kursk-rautatiellä. Hänen vanhempansa olivat olleet mukana opiskelijoiden vallankumouksellisessa toiminnassa 1870-luvulla. Kamenev kävi lukionsa Tbilisissä Georgiassa, jossa hän sai ensimmäisen kosketuksensa vallankumoukselliseen sosialistiseen liikkeeseen. Laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen hän liittyi vuonna 1901. Koska Kamenev oli lukioaikanaan kuulunut radikaaleihin poliittisiin keskustelukerhoihin ja osallistunut mielenosoituksiin, hänet hyväksyttiin Moskovan yliopistoon vasta erillisestä anomuksesta. Maaliskuussa 1902 hänet vangittiin muutamaksi kuukaudeksi hänen osallistuttuaan tsaarinvallan vastaiseen opiskelijamielenosoitukseen, minkä jälkeen häneltä evättiin lupa jatkaa opintojaan. Hän pakeni Länsi-Eurooppaan, tutustui Pariisissa Vladimir Leniniin ja ryhtyi ammattivallankumoukselliseksi. Venäjän sosiaalidemokraattien jakaannuttua kahtia vuonna 1903 Kamenev liittyi Leninin johtamaan bolševikkisiipeen.
ellauri254.html on line 687: Kamenev osallistui joulukuussa 1917 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. Kesken neuvotteluiden Lenin lähetti hänet Isoon-Britanniaan Neuvosto-Venäjän diplomaattisena edustajana, mutta hänet karkotettiin Britanniasta jo viikon kuluttua. Vitun britti törkimyxet. Nehän kaatoi bolshevikkeja kuin Securitaxen vartijat mustalaisia. Maahanvienti oli aivan ohjeistuxen mukainen. Ukko mustilaisen luunmurtuma oli izeaiheutettu. Laskeppa huvin vuoxi montako kertaa sana "karkotus" esiintyy tässä albumissa. Bolshevikkeja karkotettiin ja ne karkottivat toisiaan kuin torakoita. Paluumatkalla hänet vangittiin Suomessa maaliskuun lopulla 1918. Saksalaiset olivat luvanneet hänelle turvallisen kulun Ahvenanmaan kautta punaiseen Etelä-Suomeen, mutta vastikään saapunut Ahvenanmaan suomalainen kuvernööri Hjalmar von Bonsdorff vangitutti hänet Maarianhaminassa vihollismaan edustajana. Hän oli kuukauden ajan vankina Vita Björnin vankilassa Kastelholmassa ja myöhemmin kolme kuukautta Oulun lääninvankilassa, kunnes hänet vapautettiin elokuun alussa 1918 osana Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä vankienvaihtoa. Zinovjev ja Moisei Urinitski juhlistivat vanginvaihtoseremoniaa Rajajoen sillalla.
ellauri254.html on line 823: Shklovsky returned to St. Petersburg in early 1918, after the October Revolution. During the Civil War he opposed Bolshevism and took part in an anti-Bolshevik plot organised by members of the Socialist-Revolutionary Party. After the conspiracy was discovered by the Cheka, Shklovsky went into hiding, traveling in Russia and the Ukraine, but was eventually pardoned in 1919 due to his connections with Maxim Gorky, and decided to abstain from political activity. His two brothers were executed by the Soviet regime (one in 1918, the other in 1937) and his sister died from hunger in St. Petersburg in 1919.
ellauri254.html on line 826: Among other things, Shklovsky also contributed the plot/story distinction (syuzhet/fabula), which separates out the sequence of events the work relates (the story) from the sequence in which those events are presented in the work (the plot). Shklovsky ihaili ja matki Sterneä. Se päästettiin takaisin Neuvostolaan pyydettyään tekosiaan anteexi 1923.
ellauri254.html on line 831: In 1921, We became the first work banned by the Soviet censorship board. Ultimately, Zamyatin arranged for We to be smuggled to the West for publication. The outrage this sparked within the Party and the Union of Soviet Writers led directly to the State-organized defamation and blacklisting of Zamyatin and his successful request for permission from Joseph Stalin to leave his homeland. In 1937 he died in poverty in Paris. Serve him right!
ellauri256.html on line 46: Rozanov frequently referred to himself as Fyodor Dostoyevsky's "Underground Man" and proclaimed his right to espouse contrary opinions at the same time. He first attracted attention in the 1890s when he published political sketches in the conservative newspaper Novoye Vremya ("New Time"), owned and run by Aleksey Suvorin. Rozanov's comments, always paradoxical and sparking controversy, led him into clashes with the Tsarist government and with radicals such as Lenin. For example, Rozanov readily passed from criticism of Russian Orthodoxy, and even of what he saw as the Christian preoccupation with death, to fervent praise of Christian faith, from praise of Judaism to unabashed anti-Semitism, and from acceptance of homosexuality as yet another side of human nature to vitriolic accusations that Gogol and some other writers had been latent homosexuals.[citation needed] He proclaimed that politics was "obsolete" because "God doesn't want politics any more," constructed an "apocalypse of our times," and recommended the "healthy instincts" of the Russian people, their longing for authority, and their hostility to modernism.
ellauri256.html on line 92: Siellä ei ollut sielua: aurinko poltti sen. Siellä oli yksi ruumis, mustat, kuivat ja vahvat parrakkaat kasvot, jotka söivät ja joivat, jalat, jotka kävelivät, ja kädet, jotka tappoivat, repivät lihaa ja nussivat naisia sohvalla. Mutta Israelissa Jumala, joka on armollinen ja pitkämielinen, oikeudenmukainen, hyväntahtoinen ja tosi, on musta ja parrakas, kuten Israel, kostaja ja murhaaja. Ja Jumalan ja Israelin välillä - sininen, sileä, parraton ja kauhea taivas ja Israelin johtaja Mooses.
ellauri256.html on line 98: Ja sitten he tekivät tuomion. Mooses nousi korkealle lavalle demonien riivaamana, puhuen Jumalan kanssa eikä pystynyt puhumaan Israelin kieltä. Ja korkealla tasanteella hänen ruumiinsa löi, vaahtoa löi hänen suustaan, ja vaahdon mukana kuului ääniä, käsittämättömiä, mutta kauheita. Israel vapisi ja ulvoi ja lankesi polvilleen anoen anteeksiantoa. Syylliset katuivat ja viattomat katuivat, koska se oli kauheaa. Ja katuvaiset kivitettiin. Ja sitten he menivät pidemmälle, maidon ja hunajan maahan.
ellauri256.html on line 109: Kun ei ollut enää voimaa lähteä, kun hiekka poltti jalkoja ja aurinko iholla, eikä vettä ollut, kun he söivät aasinlihaa ja joivat aasin virtsaa, niin Israel meni Mooseksen luo itki ja uhkaili: "Kuka syöttääkö meille lihaa ja antaa meille vettä juotavaksi?" "Muistamme Egyptissä syömämme kalat ja kurkut ja melonit ja sipulit ja sipulit ja valkosipulit. Minne sinä johdat meitä? Missä on tämä maitoa ja hunajaa vuotava maa? Missä on sinun Jumalasi, joka meitä johtaa? Emme halua pelätä Häntä. Haluamme palata Egyptiin." Ja vastauksena Mooses, Israelin johtaja, riivautui, taisteli lavalla, hänen suustaan löi vaahtoa, ja kuultiin kirosanoja, käsittämättömiä, mutta kauheita. Aaron, hänen veljensä, purppuraan ja helakanpunaiseen pukeutumiseen, seisoi lähellä ja uhkasi ja huusi: "Tapa ne, jotka napisevat!" Ja ne, jotka napisivat, tapettiin.
ellauri256.html on line 111: Jos Israel jatkoi nurinaa ja huudahdusta: "Eikö se riitä, että toit meidät pois Egyptin maasta tuhotaksesi meidät erämaahan? Älkäämme menkö, ei, emme mene!" - sitten Aaron sanoi sukulaisilleen Leevin heimosta: "Vedä miekkasi ja mene kansan sekaan." Ja Leevin heimon pojat vetivät miekkoja ja kulkivat kansan seassa ja tappoivat kaikki, jotka seisoivat tiellä. Israel huusi ja itki pelosta, koska Mooses puhui Jumalan kanssa, ja leeviläisillä oli miekat.
ellauri256.html on line 123: Vuodet ryömivät kuten Israel ryömi. Ja vuosien ja Israelin kanssa hiipi nälkä ja jano, pelko ja raivo. Tapaamisten tabernaakkeliin ei tarvinnut kantaa mitään, kun torvet soivat. Ja Israel teurastaa karjansa ja vei ne Aaronin ja hänen heimojensa luo Leevin heimosta. Ne, jotka tulivat tyhjin käsin, tapettiin. Ja yhä useammin Israel meni Mooseksen luo ja huusi ja nurisi, ja yhä useammin Leevin heimon pojat riisuivat miekkansa ja kulkivat kansan keskuudessa. Ja lapset kasvoivat ja vuodet ja pelko ja nälkä.
ellauri256.html on line 141: Ja Mooses riivautuneena taisteli lavalla ja huusi ja oksensi vaahtoa ja kirosanoja, mutta kukaan ei kuunnellut häntä.
ellauri256.html on line 153: Ja Israel meni demonisen Mooseksen luo ja sanoi hänelle: "Kuka ruokkii meille lihaa ja antaa meille vettä juotavaksi? meidät tähän erämaahan, kuollaksemme täällä meidän ja karjamme puolesta? Mutta sinä et tuonut meitä maahan? joka virtaa maitoa ja hunajaa. Emme mene, ei, emme mene." Ja vastauksena Mooses, puhuen Jumalan kanssa, taisteli lavalla, hänen suustaan löi vaahtoa ja kiroili käsittämättömiä sanoja. Ja ylimmäinen pappi Aaron nousi ja sanoi Leevin heimon pojille: "Vedä miekkasi ulos ja menkää leirin läpi." Ja Leevin heimon pojat vetivät miekkoja ja kulkivat leirin läpi, ja kaikki, jotka seisoivat tiellä, tapettiin.
ellauri256.html on line 253: Young Boris grew up at the Arbat, a historical area in Moscow. He was a polymath whose interests included mathematics, biology, chemistry, music, philosophy, and literature. Bugaev attended university at the University of Moscow. He would go on to take part in both the Symbolist movement and the Russian school of neo-Kantianism. Bugaev became friendly with Alexander Blok and his wife; he fell in love with her, which caused tensions between the two poets. One of his notions was the Eternal Feminine, which he equated it with the "world soul" and the "supra-individual ego", the ego shared by all individuals. He supported the Bolshevik rise to power and later dedicated his efforts to Soviet culture, serving on the Organizational Committee of the Union of Soviet Writers.
ellauri256.html on line 364: “All our girls were in love with him and etched the name Osya with a penknife on their desks,” Lilya recalled. His low-key courtship of Lilya lasted seven years. Up until the moment she became pregnant. However, the father was not Brik but ... a music teacher, Grigory Krein. Under pressure from her mother, Lilya had an abortion, after which she could no longer have children. And Brik finally proposed.
ellauri256.html on line 373: Osip was not troubled by his wife's affair. All the more so, since the country was living through a sexual revolution - free love became a symbol of the time. “I loved making love to Osya. On those occasions, we locked Volodya in the kitchen. Then he would rage, trying to join us, scratching at the door and crying,” Lilya once told a friend.
ellauri256.html on line 376: After the 1917 Bolshevik Revolution, the situation turned upside down. Mayakovsky, as a devoted Bolshevik, began to make good money on his poems, whereas Osip Brik's business went pear-shaped. It was then that Lilya told her husband she was now with Mayakovsky, yet she did not want to divorce him. Thus, both moved to the poet’s apartment, lived and traveled at his expense, with Mayakovsky calling Osip a part of the “family”. Their relationship became an “ideal" for those who advocated free love. In the meantime, rumors of Lilya Brik’s numerous sexual liaisons grew.
ellauri256.html on line 386: Nevertheless, when after Mayakovsky's death his poetry soon began to be forgotten, Lilya, as his executor (named as such by the poet in his will), took a lot of effort to prevent it. She wrote a letter to Joseph Stalin, who issued an order to ensure that the poet's legacy was not forgotten. So it was largely thanks to her that a whole industry was created around Mayakovsky, with his statues erected all over the country, his works reprinted, and collective farms and plants named after him.
ellauri256.html on line 389: In 1978, at the age of 86, she fell from a chair and broke her hip. Not wanting to become a burden to anyone, she took a lethal dose of sleeping pills.
ellauri256.html on line 503: The most widely accepted modern definition of the "Western World" is based not upon geographical location but upon the cultural (or when appropriate, political or economic) identities of the countries in question. Using this definition, the Western World includes Europe as well as any countries whose cultures are strongly influenced by European values or whose populations include many people descended from European colonists—for example Australia, New Zealand, and most countries in North and South America .
ellauri256.html on line 505: By the mid-20th century, Western culture had become widespread throughout the world with the help of mass media, such as television, film, radio, and music. The term "Western culture" is used broadly to refer to traditions, social norms, religious beliefs, technologies, and political systems. Because the culture is so widespread today, the term "Western World" has taken on a cultural, economic, and political definition—but those definitions can differ from one another.
ellauri256.html on line 518: Boris Sidis (/ˈsaɪdɪs/; October 12, 1867 – October 24, 1923) was a Ukrainian immigrant Jewish psychologist, physician, psychiatrist, and philosopher of education. Sidis studied under William James at Harvard, made 4 degrees, and founded the New York State Psychopathic Institute and the Journal of Abnormal Psychology. He sought to provide insight into why people behave as they do, particularly in cases of a mob frenzy or religious mania. He vigorously applied the principles of Darwinian evolution to the study of psychology. He saw fear as an underlying cause of much human mental suffering and problematic behavior. Boris Sidis opposed mainstream psychology and Sigmund Freud, and thereby died ostracized. Sidis himself derided himself as "silly, pedantic, absurd, and grossly misleading." He later credited his ability to think to his long solitary confinement in Ukraina. Sidis sr died estranged from Sidis jr on October 24, 1923, at the age of 56.
ellauri257.html on line 47: Nikolai Vasilyevich Gogol (1 April [O.S. 20 March] 1809 – 4 March [O.S. 21 February] 1852) was a very short story writer and playwright of Ukrainian origin. Gogol was born in the Ukrainian Cossack town of Sorochyntsi, in the Poltava Governorate of the Russian Empire. His mother was descended from Leonty Kosyarovsky, an officer of the Lubny Regiment in 1710. His father was supposedly Vasily Gogol-Yanovsky, who died when Gogol was 15 years old, was descendant of Ukrainian Cossacks (see Lyzohub family) and belonged to the 'petty gentry'. His father wrote poetry in Ukrainian almost as well as in Russian, and was an amateur playwright in his brother's home theatre. As was typical of the left-bank Ukrainian gentry of the early nineteenth century, the family spoke Ukrainian nearly as well as Russian. As a child, Gogol helped stage plays in his uncle's home theatre.
ellauri257.html on line 175: Привітай же, моя ненько, Tervehdipä, emoseni, Tervehdipä äitiseni
ellauri257.html on line 367: Er galt schon zu Lebzeiten als homosexuell, allerdings war dies eine Vermutung seiner Zeitgenossen. Seine wichtigste heteroerotische Erfahrung war offenbar seine letzte Lebensgefährtin, die junge Kanadierin Rita, die er ein halbes Jahr vor seinem Tod heiratete. Sie hat mit ihm durchgehalten, trotz kleinen Bosheiten, mit denen er sie oder ihr Zusammenleben bedenkt. Danach war es nur Fernsehen, Zweispänner, Grammophon, Frigidaire, Ofen, Hund, Katze.
ellauri257.html on line 394: Theodor Adorno wrote a book entitled “the Authoritarian Personality” which dissects and attacks authoritarianism in political culture. If Peterson were to pay attention to what people are actually saying rather than jumping on some John Birch Society fantasy, he’d realise the “cultural Marxists” he blame for everything wrong in the world are closer to him on “political correctness” and dogmatic ideology than he thinks.
ellauri257.html on line 419: Upon the 2009 American release (of the book, after the film of course, this is America), Michael Dirda wrote in The Washington Post that Pornografia "seems as sick, as pathologically creepy a novel as one is ever likely to read. In some ways, it resembles a rather more polymorphously perverse version of Les Liaisons Dangereuses or one of those disturbing fictions by European intellectuals that blend the philosophical with the erotic: Think of Georges Bataille's The Story of the Eye or Pierre Klossowski's Roberte Ce Soir. ... Through its sado-masochistic material and its almost Henry Jamesian analyses of human motives, Pornografia underscores Gombrowicz's lifelong philosophical obsession: the quest for authenticity." Dirda continued: "Certainly, most readers will find Pornografia perturbing, or worse: repulsive, confusing, ugly. As Milosz once said of Gombrowicz: 'He had no reverence whatsoever for literature. He derided it as a snobbish ritual, and if he practiced it, he attempted to get rid of all its accepted rules.'"
ellauri257.html on line 445: No siinä kävi sitte niin että paxu Waclav kävi puikkaamassa Siemianin ja Karol puikotti epähuomiossa Waclavin. Mut hetkinen Retuko sitten puikotti Joosefin? Vizi mäen ymmärrä näitä murhavideoiden juonia. Ne on sitten sekavia, ja sitäpaizi täysin epäkiinnostavia. Aivan sama kuka tuikkaa ketäkin. Mitä vähemmän jää pystyapinoita pystyyn sen parempi. KONEC. The End. Olipa paska kyhhäys homolta pedofiilitä.
ellauri257.html on line 486: Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson ) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel.
ellauri257.html on line 489: Singer described himself as "conservative," adding that "I don't believe by flattering the masses all the time we really achieve much." His conservative side was most apparent in his Yiddish writing and journalism, where he was openly hostile to Marxist sociopolitical agendas. In Forverts he once wrote, "It may seem like terrible apikorses [heresy], but conservative governments in America, England, France, have handled Jews no worse than liberal governments.... The Jew's worst enemies were always those elements that the modern Jew convinced himself (really hypnotized himself) were his friends. Interestingly enough, he notes the cultural tensions between Sephardic and Ashkenazi Jewish people during his trip to Haifa and during his stay in the new nation. With the description of Jewish immigration camps in the new land, he foresaw the difficulties and socio-economic tensions in Israel, and hence turned back to his critical views of Zionism. Naah, America is the promised land.
ellauri257.html on line 516: After her divorce from Wasserman and subsequent marriage to Singer, Alma worked as a seamstress. She then became a buyer for a Brooklyn clothing firm. From 1955 until the store closed, in 1963
ellauri257.html on line 517: , she worked at Saks 34th Street, and then, until retirement, at Lord & Taylor. On occasion she would accompany Singer to his lectures. They also traveled together to Europe, especially England and France. The purpose of one of those trips was for Alma to show Singer the places in Switzerland where she and her parents had stayed before the war. When she returned to America, she felt ecstatic. In the manuscript, she recollects standing on Broadway, looking in wonder at a fruit store and grocery, admiring their abundance.
ellauri257.html on line 520: What kind of inner, private life did Alma have? Did she tire of years of cooking, cleaning, ironing and sewing for Singer? Was it difficult to be the wife of a public person? How did she cope with his escapades? About these the manuscript remains silent. After all, Alma belonged to a social class where women weren’t encouraged to explore such details. In an interview, she does represent the younger Singer as easy-going and says how much he changed over time. But she ascribes those changes to how much people wanted from him and not the other way around.
ellauri257.html on line 530: All this to say that the Yiddish writer’s other women — not the sexy but the stolid, those who accompanied him at home for better or worse, for richer or poorer, in sickness and in health — are crucial to the understanding of how he looked at the world. Alma was his anchor. Despite his betrayals, he always returned to her. Her silence, her resignation, might be disheartening to modern sensibilities. Yet she grounded him, and not only as an artist.
ellauri257.html on line 544: Hän syntyi Yisruel Yehoyshye Zingeriksi, Pinchas (LOL Pinehas, se joka puhkoi nussijoita keihäällä!) Mendl Zyngerin, rabbin ja rabbiinisten kommenttien kirjoittajan, ja Basheva Zylbermanin pojaksi. Hän oli kirjailija Isaac Bashevis Singerin ja kirjailija Esther Kreitmanin veli. Hän meni naimisiin Genia Kupferstokin kanssa. Hänen vanhin poikansa Yasha kuoli 14-vuotiaana keuhkokuumeeseen ennen perheen muuttoa Amerikkaan. Hänen nuorempi poikansa Joseph Singer oli sekä isänsä että setänsä Isaac Bashevis Singerin teosten kääntäjä. Joseph, taidemaalari ja kirjailija, kuten isänsä, meni naimisiin June Flaum Singerin kanssa, josta tuli kirjailija. Heillä oli neljä lasta: Sharon Salinger, Brett Singer, IJ Singer ja Valerie Singer. Kolme tytärtä seurasivat perheyritystä ja ovat myös runoilijoita ja kirjailijoita sen ohella että käärivät tuohta Iisakin perinnöstä bashevish.com sivustolla.
ellauri257.html on line 563: Sir Oliver Joseph Lodge (12. kesäkuuta 1851 – 22. elokuuta 1940) oli englantilainen fyysikko. Lodge tutki monia fysiikan ongelmia, mutta hän on tunnettu erityisesti langattoman viestinnän tutkimuksistaan.
ellauri257.html on line 571: Lodge was a Christian Spiritualist. In 1909, he published the book Survival of Man which expressed his belief that life after death had been demonstrated by mediumship. His most controversial book was Raymond or Life and Death (1916). The book documented the séances that he and his wife had attended with the medium Gladys Osborne Leonard. Lodge was convinced that his son Raymond who had become cannon food had communicated with him and the book is a description of his son's experiences in the spirit world. According to the book Raymond had reported that those who had died were still the same people that they had been on earth before they "passed over". There were houses, trees and flowers in the Spirit world, which was similar to the earthly realm, although there was no STD. The book also claimed that soldiers who died in World War I smoked cigars and drank whisky and ate pussy also in the spirit world and because of such statements the book was criticised.
ellauri257.html on line 608: Moosexella oli 2 vaimoa, toinen oli meedialaisen papin tytär, toinen musta. Nykissä sen pitäisi asua Harlemissa, sanoo Singerin lankomies.
ellauri258.html on line 136: "Kyllä. Heittäydyn herkästi kohtaamisiin ja koen oloni luontevaksi erilaisissa maailmoissa. Kirjojani on käännetty yli 20 kielelle, ja sen jälkeen kun Hakkerietiikka ja informaatioajan henki nousi bestseller-listalle Yhdysvalloissa aloin saada luentokutsuja kansainvälisille forumeille. Kerran puhuin samalla forumilla Haakonin ja Johnin kanssa. Puhuin siitä, ettei kehitykselle riitä pelkkä taloudellinen päämäärä. Ajatellaan, että jos Martin Luther Kingin unelma olisi ollut Amerikan tuottavuuden kasvattaminen kolmella prosentilla, niin köyhien mutiaisten jengi ei olisi ehkä jaksanut kuunnella häntä. Haakon tarttui siihen ja jatkoi kertomalla Afrikan matkan kokemuksestaan, ja John Bryant komppasi. Päädyimme jatkamaan keskusteluja. Siihen tuli vielä Harry sitten kertomaan Afghanistanista. Yhteen päätymisemme on sen verran outo juttu, että kutsumme itseämme välillä Odd Coupleksi. John on Comptonista, Los Angelesin jengien hallitsemista hoodeista, Haakon ja Harry kuninkaallisesta perheestä ja minä Suomen Pohjois-Haagasta, eli ei ole itsestään selvää, että päädyimme tekemään jotain yhdessä."
ellauri258.html on line 244: Lisäksi hän kirjoitti, että talouskasvusta ylipäänsä oli tullut itseisarvo ja ihminen oli unohdettu. Kulttuuriin ja taiteeseen Himanen halusi budjetoida lisää rahaa viisi prosenttia vuodessa, jolloin rahamäärä 1,6-kertaistuisi kymmenessä vuodessa. Haha ihan pelleä!
ellauri258.html on line 299: Giovannino (Giovanni) Oliviero Giuseppe Guareschi (1. toukokuuta 1908 Fontanelle di Roccabianca, Italia – 22. heinäkuuta 1968 Cervia, Italia) syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Fontanelle di Roccabiancassa lähellä Parmaa. Hänen isänsä Primo Augusto Guareschi myi polkupyöriä ja maatalouskoneita, äiti Lina Maghenzani oli kansakoulun opettaja. Perheen muutettua Parmaan 1914 perheen isä yritti huonolla menestyksellä uutta alaa kiinteistönvälittäjänä ja teki lopulta 1925 konkurssin, mitä seurasi vuosikymmenen kestänyt oikeusprosessi. Perheen jouduttua talousahdinkoon Giovanninolla oli vaikeuksia viedä lukion käyntiä päätökseen. Koulun jälkeen Guareschi oikoluki ja toimitti fasistilehtiä. Hänen mukanaan muutti Milanoon kenkäkaupan myyjä Ennia Pallini, jonka kanssa hän avioitui 1940. Ehti viettää eri syistä useita vuosia vankilassa Saxassa ja saapasmaassa ennenkuin kuoli sydäriin täytettyään 60.
ellauri258.html on line 350: satuhevosen tai maagisen esineen); lasten sieppaaja; Baba Yaga-sotilas,
ellauri258.html on line 470: eeposen Kalevalan vanha nainen Louhi ja muiden mytologioiden naishenkilöt
ellauri258.html on line 774: kakkoseen ja vaadi korvaus ilman kuittia
ellauri260.html on line 115: Nietzsche oli ateistina kehno personalisti, se uhosi liikaa jostain ylipersoonista. Tommonen individividismi ei riitä aokuunkaan, missä ihminen nähtiin yleensä pelkkänä ilmiömäisenä olentona, joka oli helposti rinnastettavissa luontoon, persoonattomaan idealismin periaatteeseen, tiedostamattomaan, kosmiseen tahtoon tai perheen, valtion, kansakunnan, yhteiskuntaluokan kolhooseihin. Nää on kaikki epäkristillisiä. Ihminen ulkoisten voimien tuotteena, merkityksetön pala kosmisessa palapelissä, ilman ihmisarvoa, vapautta, vastuuta tai perustavanlaatuista eksistentiaalista merkitystä.
ellauri260.html on line 205: Eucken väitteli klassisen filologian ja antiikin historian tohtoriksi Göttingenin yliopistossa vuonna 1866 väitöskirjalla De Aristotelis dicendi ratione. Hänen mielensä suuntautui kuitenkin ehdottomasti teologian filosofiseen puoleen. Vuonna 1871, työskenneltyään viiden vuoden maaseutukierroxen opettajana Husumissa, Berliinissä ja Frankfurtissa, hänet nimitettiin filosofian professoriksi Baselin yliopistoon Sveitsiin toisen entisen opettajansa seuraajaksi Göttingenissä, heteronormaalin Gustav Teichmüllerin, ja päihitti Teichmüller-bändärin Friedrich Nietzschen kilpailussa asemasta. Hahaa mursuwiixi Atman-koirinesi, jäit kakkosexi mitättömälle partapozolle!
ellauri260.html on line 223: Rudin tiivistetty maailmanhistoria teoxen Socialism: an analysis alussa on lepertelevästä tyylistään huolimatta pääpiirteissään oikea. 1700-luvulla alkoi teollinen vallankumous jonka siivellä tuli humanismi ja tiedeuskovaisuus ja porvarillinen vallankumous. Kaikki muut vallankumouxet on menneet ennen pitkää perseelleen, mutta kökkäreitä ei mikään näytä pysäyttävän. "Man," says Herder, " has no nobler word to apply to himself than what he himself is: Termitaffe." Rudin kirjan anglosaxinsi Joe McCabe, brittien Timo Airaxinen, ateisti skeptikko ja izeoikeutettu eetikko, mutta silti punastumaton porvari. Timo on tosin Joosea selkeästi läskimpi.
ellauri260.html on line 225: oseph">Joseph Martin McCabe (12 November 1867 – 10 January 1955) was an English writer and speaker on freethought (vapaa-ajattelija), after having been a Roman Catholic priest earlier in his life. He was "one of the great mouthpieces of freethought in England". Becoming a critic of the Catholic Church, McCabe joined groups such as the Rationalist Association and the National Secular Society. He criticised Christianity from a rationalist perspective, but also was involved in the South Place Ethical Society which grew out of dissenting Protestantism and was a precursor of modern secular humanism. William Ferguson wrote of him: "He was bitterly anti-Catholic but also actively undermined religious faith in general." McCabe was also an advocate of women's rights and worked with Mrs. Pankhurst and Mrs. Wolstenholme-Elmy on speeches favoring giving British women the right to vote. McCabe is also known for his inclusion in, and irritation at, G. K. Chesterton's funny book Heretics. Funny is the opposite of not funny, nothing else, defended Chesterton. He should know. In 1920 McCabe publicly debated the Spiritualist Arthur Conan Doyle on the claims of Spiritualism at Queen's Hall in London. Various scientists such as William Crookes and Cesare Lombroso had been duped into believing Spiritualism by mediumship tricks.
ellauri260.html on line 227: But now let us return to the problem! "Vapauden ongelma", no less! The problem of the hard struggle for life. The first improvement that individuals obtained in this regard was when they came together in social groups, or teams. They now had some protection against both the terrors of nature and the menace of their enemies, other moneky teams. It was religions which first inspired them with a sense of task and duty ; and gradually religion and morality, especially morality in its social aspect, entered into close combination and completed each other.
ellauri260.html on line 260: Apart from economic matters and (admittedly superfluous) democratization, there is zealous effort, which we may call statism, sorry, anachronism, let's call it Politism, to enlarge the power and the province of States as far as possible. Very bad! In addition, we lost theocracy, the collective order that had an undisputed superiority, and gave meaning and purpose to human life. In the course of modern times this job has passed more and more to the side of the deserving individuals. Metaphysics was succeeded by psychology, and religion by entertainment.
ellauri260.html on line 319: Hitherto the beautiful had been considered far superior to the useful, but the useful is now cleansed of the stain that it was supposed to have ; it is ennobled and becomes a spur to action. The beautiful got to be what it always is, a luxury available to those who have the means. Engels olis sevverran oikeassa että "it is not ideas, as independent forces, but the vital interests of business life, which control the whole." Rikastuminen ei ole keino vaan päämäärä, ainoa että sosialismissa se jaettaisiin koko porukalle eikä kökkäreille yxinään.
ellauri260.html on line 355: It wishes to bind men together more closely and make an end of all gulfs between them, but as it builds only from without, not from within, and has no higher life to offer, the individuals will inevitably diverge more and more from each other. Any one of them may impose his conception of life upon the others. There will be an increasing dispersion until in the end some force brings the situation to a close. What is the use of a dictatorship when there is no supreme dictator ?
ellauri260.html on line 365: To meet this intolerable emptiness men turned to work, in order to derive from it a worthy aim for their lives. The nineteenth century in particular produced a fine and very successful idealism of work in this sense. With a feverish exaltation of all its forces and a concentration of all its interests it brought the whole of life into subjection to work, but its very success made its defects' clear to everybody, and awakened fresh concern - about the soul. That put wind into the sails ' of Socialism, but, as it recognised no soul beyond one's subjective experience, it could give man as, a whole no purpose and no substance.
ellauri260.html on line 369: The men of earlier times started from the world as a whole, and life was thus deprived of its full freedom and originality ; we of modern times started from freedom and originality, and our life had no firm substance or settled truth. It threatened continually to fall into the merely subjective and personal. We have now to bring freedom and truth closer together.
ellauri260.html on line 393: In 1896 Frazer married Elizabeth "Lilly" Grove, a writer whose father was from Alsace. She would later adapt Frazer's Golden Bough as a book of children's stories, The Leaves from the Golden Bough. Frazer was not widely travelled. His prime sources of data were ancient histories and questionnaires mailed to missionaries and imperial officials all over the globe. His vision of the annual sacrifice of the Year-King has not been borne out by field studies. His wife Lady Frazer published a single-volume abridged version, largely compiled by her, in 1922, with some controversial material on Christianity excluded from the text. Sigmund Freud, the founder of psychoanalysis, cited Totemism and Exogamy frequently in his own Totem and Taboo:
ellauri260.html on line 417: rom the soul of this older culture came the words of Aristotle : " It is the part of a free and high-minded man to seek, not the useful, but the beautiful." This acute student of men has ably described the chief types of human conduct, and has distinguished five principal shades of thought and character : great, good, those who love honour and power, those who are intent on gain and enjoyment, and, finally, criminal natures. The truth of this division is supported by the fact that it has been substantially preserved in the tradition of the Catholic Church.
ellauri262.html on line 63: Kalju nokikepitär on Sandra Dubose, josta tuli mahtavasti motivoiva puhuja huolimatta pälvikaljusta, jolle se ei voinut mitään, se on autoimmuunisairaus nimeltä alopeekia eli pussihukka. Eipäs vaan punahukka. Tai ehkä juuri sixi! Vuonna 2008, laman painaessa, Sandra heitti tupeen rodeen ja ryhtyi Kaljuxi Kauneuskuningattarexi. V 2011 siitä tuli Miss Kalju North Carolina. Eivaan Miss Black North Carolina.
ellauri262.html on line 67: Minkä takia toi yxi tukallinen pienipää on jäänyt haaviin? Ehkä silläkin on tupee? No ei. Se on Former Chicago Bears Matt Mayberry to Support Bike Bald Charity Fun ... Matthew Mayberry (born August 6, 1987) is a former American football linebacker for the Indiana Hoosiers of the NCAA and Chicago Bears of the NFL. He is now a keynote speaker and business consultant on the topics of leadership, peak performance, culture, and teamwork. So "why the name?" Bike Bald Group was founded in 2004 by a bald multiple time cancer survivor who was taught to fight even on the toughest days, while never forgetting those that helped along the way.
ellauri262.html on line 131: Lewis was a close friend of J. R. R. Tolkien, author of The Lord of the Rings. Both men served on the English faculty at Oxford University and were active in the informal Oxford literary group known as the Inklings. According to Lewis's 1955 memoir Surprised by Joy, he was baptized in the Church of Ireland but fell away from his faith during adolescence. Lewis returned to Anglicanism at the age of 32, owing to the influence of Tolkien and other friends, and he became an "ordinary layman of the Church of England". Lewis's faith profoundly affected his work, and his wartime radio broadcasts on the subject of Christianity brought him wide acclaim.
ellauri262.html on line 141: Lewis was schooled by private tutors until age nine, when his mother died in 1908 from cancer. His father then sent him to England to live and study at Wynyard School in Watford, Hertfordshire. Lewis's brother had enrolled there three years previously. Not long after, the school was closed due to a lack of pupils. Lewis then attended Campbell College in the east of Belfast about a mile from his home, but left after a few months due to respiratory problems.
ellauri262.html on line 148: After his conversion back to Christianity, his interests gravitated towards Christian theology and away from pagan Celtic mysticism (as opposed to Celtic Christian mysticism) and to Christian Animals (as opposed to pagan animals).
ellauri262.html on line 191: Alistair Cooke KBE (born Alfred Cooke; 20 November 1908 – 30 March 2004) was a British-American writer whose work as a journalist, television personality and radio broadcaster was done primarily in the United States. In reporting on the Montgomery bus boycott, begun by Rosa Parks and led by Martin Luther King, Cooke expressed sympathy for the economic costs imposed on the city bus company and referred to Mrs. Parks as "the stubborn woman who started it all ... to become the Paul Revere of the boycott." He achieved his greatest popularity in the United States in this role, becoming the subject of many parodies, including "Alistair Cookie" in Sesame Street ("Alistair Cookie" was also the name of a clay animated cookie-headed spoof character created by Will Vinton as the host of a video trailer for The Little Prince and Friends).
ellauri262.html on line 196: Lewis continued to raise Gresham's two sons after her death. Douglas Gresham is a Christian like Lewis and his apostate mother, while David Gresham turned to his mother's ancestral faith, becoming Orthodox Jewish in his beliefs. His mother's writings had featured the Jews in an unsympathetic manner, particularly on "shohet" (ritual slaughterer). David informed Lewis that he was going to become a ritual slaughterer to present this type of Jewish religious functionary to the world in a more favourable light. In a 2005 interview, Douglas Gresham acknowledged that he and his brother were not close, although they had corresponded via email.
ellauri262.html on line 198: David died on 25 December 2014.[66] In 2020, Douglas revealed that his brother had died at a Swiss mental hospital, and that when David was a young man he had been diagnosed with paranoid schizophrenia. So there!
ellauri262.html on line 300: The presence of sexuality in The Lord of the Rings, a bestselling fantasy novel by J. R. R. Tolkien, has been debated, as it is somewhat unobtrusive. However, love and marriage appear in the form of the warm relationship between the hobbits Sam Gamgee and Rosie Cotton; the unreturned feelings of Éowyn for Aragorn, followed by her falling in love with Faramir, and marrying him; and Aragorn's love for Arwen, described in an appendix rather than in the main text, as "The Tale of Aragorn and Arwen". Multiple scholars have noted the symbolism of the monstrous female spider Shelob. Interest has been concentrated, too, on the officer-batman-inspired same-sex relationship of Frodo and his gardener Sam as they travel together on the dangerous quest to destroy the Ring. Scholars and commentators have interpreted the relationship in different ways, from close but not necessarily homosexual to plainly homoerotic, or as an idealised heroic friendship.
ellauri262.html on line 306: Commentators have remarked on the apparent lack of sexuality in The Lord of the Rings; the feminist and queer theory scholar Valerie Rohy notes the female novelist A. S. Byatt's remark that "part of the reason I read Tolkien when I'm ill is that there is an almost total absence of sexuality in his world, which is restful"; the Tolkien scholar Tom Shippey wrote that "there is not enough awareness of sexuality" in the work; and the novelist and critic Adam Mars-Jones stated that "above all, sexuality [is] what is absent from the [work's] vision". Rohy comments that it is easy to see why they might say this; in the epic tradition, Tolkien "abandons courtship when battle looms, apparently sublimating sexuality to the greater quest". She accepts that there are three romances leading to weddings in the tale, those of Aragorn and Arwen, Éowyn and Faramir, and Sam and Rosie, but points out that their love stories are mainly external to the main narrative about the Ring, and that their beginnings are basically not shown: they simply appear as marriages.
ellauri262.html on line 396: Sayers, an only child, was born on 13 June 1893 at the Headmaster's House on Brewer Street in Oxford. She was the daughter of Helen Mary Leigh and her husband, the Rev. Henry Sayers. Her mother was a daughter of Frederick Leigh, a solicitor whose family roots were in the landed gentry in the Isle of Wight, and had been born at "The Chestnuts", Millbrook, Hampshire. Her father, originally from Littlehampton, West Sussex, was a chaplain of Christ Church Cathedral, Oxford, and headmaster of Christ Church Cathedral School.
ellauri262.html on line 422: After publishing her first two detective novels, Sayers married Captain Oswald Atherton "Mac" Fleming, a Scottish journalist whose professional name was "Atherton Fleming". The wedding took place on 13 April 1926 (Dot was 33 and Mac 45) at Holborn Register Office, London. Fleming was divorced with two daughters.
ellauri262.html on line 429: Sayers was greatly influenced by G. K. Chesterton, fellow detective fiction novelist, essayist, critic, among other things, commenting that, "I think, in some ways, G.K.’s books have become more a part of my mental make-up than those of any writer you could name.” n 2022, Sayers was officially added to the Episcopal Church liturgical calendar with a feast day on 17 December.
ellauri262.html on line 445: Consequently, a member of the human species may not necessarily fit the definition of "person" and thereby not receive all the rights bestowed to a person. Hence, such philosophers have engaged in arguing that certain disabled individuals (such as those with a mental capacity that is similar to or is perceived as being similar to an infant) are not persons. This philosophy is also supposedly open to the idea that such non-human persons as machines, animals, and extraterrestrial intelligences may be entitled to certain rights currently granted only to humans. The basic criteria for the entitlement of rights, are the intellect (thinking ability, problem solving in real life circumstances and not mere calculation), and sometimes empathy (but not necessarily, because not all humans are empathetic; but indifference in the pain of others and crime are certainly criteria for the deprivation of rights. Genuine empathy is not required to achieve acceptable behavior, but a digital limbic system and a dopaminergic pathways alternative, would deliver a more acceptable result for future MPs judging on rights expansion.). Personism may have views in common with transhumanism.
ellauri262.html on line 502: Well he saw that was what was going to happen, being omniscient, or what? So why bother? Why cry over spilt milk? Why not stop the experiment and start again? Well, maybe this is just what he is doing now. Elephants are coming with sheep on their heads as wigs. Enough, I'm gonna close this zoo.
ellauri262.html on line 510: He says though, assuming that their selfhood is not an illusion, animals cannot be considered in and of themselves. "Man is to be understood only in his relation to God. The beasts are to be understood only in their relation to man and, through man, to God." Fucking humanist. Lewis says that Christians hesitate to suppose animal immorality for two reasons: 1) it would obscure the spiritual difference between beast and man and 2) it would be a clumsy assertion of Divine goodness. Wow this guy is a hypocrite.
ellauri262.html on line 521: Ruuvinauha (Screwtape) esiintyy kuvitteellisena (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Character_(arts)) demonina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Demon) kirjassa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) (https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Screwtape_Letters) (1942) ja sen jatko- novellissa Ruuvinauha ehdottaa paahtoleipää (Screwtape Proposes a Toast 1959), jotka molemmat on kirjoittanut kristitty (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Christianity) kirjailija CS Lewis (https://en.m.wikipedia.org/wiki/C._S._Lewis) . Ruuvinauha (Screwtape) on myös James Forsythin Kirjeiden (alunperin Rakas Matomezä (Dear Wormwood), 1961) lavasovituksen nimi. (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Theatrical_adaptation)
ellauri262.html on line 540: Lewis kirjoitti jatko-osan "Ruuvinauha ehdottaa paahtista" (Screwtape Proposes a Toast) vuonna 1959. Satiirinen essee kritisoi brittiläisen yhteiskunnan, koulutuksen ja julkisten asenteiden suuntauksia. Vaikka Iso-Britannia kutsuu suurimpia yksityiskoulujaan "julkisiksi kouluiksi" vastakohtana kotikoululle, jota Lewis kävi, Lewis viittaa oikeasti valtion kouluihin kritisoidessaan "julkista koulutusta".) Essee sisällytettiin Lewisin uudella esipuheella Blesin vuonna julkaisemiin Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) -julkaisuihin. 1961 ja Macmillan vuonna 1962.
ellauri262.html on line 544: Sekä "Teippikirjaimet (The Screwtape Letters)" että "Ruuvinauha ehdottaa paahtista (Screwtape Proposes a Toast)" julkaistiin äänikasetilla ja CD:llä John Cleesen (onko sekin joku kristitty, perkele, vai tekikö se roolin silkasta rahasta?), Joss Acklandin, ja Ralph Coshamin kertomana . Cleesen levytys oli Grammy Awards -finalisti parhaasta puhutusta sanasta, mutta hävisi.
ellauri262.html on line 589: Kristillisen metalliyhtyeen Elinuhri (Living Sacrifice) albumilla Haamuvaras (Ghost Thief) on kappale nimeltä "Kierrenauha (Screwtape)" . Laulun keulahahmo Bruce Fitzhugh selitti, että kappale on "kiusauksesta ja sananlaskusta paholainen olkapäälläsi". Kyse on ajatusprosessista, jonka käymme läpi oikeuttaaksemme ajatuksen tai toiminnan, joka ei ole hyvä verelle." Fitzhugh selittää myös, kuinka hänen mielestään oli mielenkiintoista, että Lewis kirjoitti Ruuvinauhan (Screwtape) näkökulmasta ja että hän kirjoitti samasta näkökulmasta kappaleen.
ellauri263.html on line 51: Moosexen appiukko, alias Jethro Tull, Hobabin iskä (Exodus 2:18; Numbers 10:29). Feikki midianilainen Reuel antoi läskimoosexelle 1/7 tyttäristään Zipporan kiitoxexi avunannosta kaivolla. Sen johdosta Jumala muisti äkkiä tapaamisen Abrahamin, Isaacin ja Jacobin kanssa.
ellauri263.html on line 304: The Twelve Spies sent by Moses to observe the land of Canaan returned from their mission. Only two of the spies, Joshua and Caleb, brought a positive report, while the others spoke disparagingly about the land. The majority report caused the Children of Israel to cry, panic and despair of ever entering the "Promised Land". For this, they were punished by God that their generation would not enter the land. The midrash quotes God as saying about this event, "You cried before me pointlessly, I will fix for you [this day as a day of] crying for the generations", alluding to the future misfortunes which occurred on the same date.
ellauri263.html on line 314: Over time, Tisha B'Av has come to be a Jewish day of mourning, not only for these events, but also for later tragedies which occurred on or near the 9th of Av. References to some of these events appear in liturgy composed for Tisha B'Av (see below).
ellauri263.html on line 324: Germany entered World War I on 1–2 August 1914 (Av 9–10, AM 5674), which caused massive upheaval in European Jewry and whose aftermath led to the Holocaust.
ellauri263.html on line 335: Various Modern Orthodox and Conservative rabbits have proposed amending Nachem, as its wording no longer reflects the existence of a rebuilt Jerusalem under Israeli sovereignty. Chief Rabbit Shlomo Goren, for example, issued a revised wording of the prayer and Rabbit Hayim David HaLevi proposed putting the prayer's verbs relating to the Temple's destruction into the past tense. However, such proposals have not been widely adopted. Following the Six-Day War, the national religious community viewed Israel's territorial conquests with almost messianic overtones. The conquest of geographical areas with immense religious significance, including Jerusalem, the Western Wall, and the Temple Mount, was seen as portentous; however, only the full rebuilding of the Temple would engender enough reason to cease observing the day as one of mourning and transform it into a day of joy instead. The re-occupation of the Gaza strip is surely a source of joy, as well as annihilating philistines of the West Bank.
ellauri263.html on line 350: No wearing of leather shoes is observed almost universally by now thanx to Adidas, Nike, and other plastic shoes. Study of the Torah is forbidden on Tisha B'Av as it is considered an enjoyable activity, except for the study of distressing texts such as the Book of Lamentations, the Book of Job, portions of Jeremiah and chapters of the Talmud that discuss the laws of mourning and those that discuss the destruction of the Temple and boring texts such as Numbers.
ellauri263.html on line 377: At a time when Israelis rarely seek out Palestinian viewpoints in real life, much less on TV, this may explain why Fauda’s creators initially struggled to find a domestic outlet for the series. (LOL!) It portrays the infiltrator unit, whose members (an all-male panel, except for one token woman for the boys to drool about) kill, torture, assault and violently threaten Palestinians in a manner that jars with any claims of moral superiority. And this second series contains more narrative mirroring. We see each side struggle with unity and discipline over revenge and going rogue, with causes taking precedence over family relationships, lured into a violence that creates its own momentum. Both sides are compromised, manipulative and varying degrees of unhinged.
ellauri263.html on line 395: Small wonder, then, that all eyes are on finding the new Homeland Security, itself based on an Israeli TV series, Hatufim. And it’s not surprising that the quest is focused on Israel, which has spawned a string of international hits, starting with In Treatment, a 2008 HBO adaptation of the Hebrew-language Be Tipul. In 2016 Neflix started airing Mossad 101, about Israel’s intelligence service, while earlier this year Hulu nabbed False Flag, a conspiracy thriller loosely premised on the 2010 assassination of Hamas official Mahmoud al-Mabhouh, widely thought to be the work of the Mossad, by a hit squad carrying foreign passports.
ellauri263.html on line 430: Professori Shrage tuntee olevansa siira ryömiessään 5. Avenuella, amerikkalaiset ovat niin paljon sitä kookkaampia. Se muistaa Kaalepin ja muiden vakoojien retken Kaanaaseen. Ihme, Kaanaan maan vakoojista on justiin ollut puhetta toisaalla, ykkösenä Mishnan vastoinkäymisten luettelossa yllä. Aika sattuma, jos se edes oli sattuma, ehkä se tosiaankin oli ihme. Kaaleppi ja Joosua suhtautuivat Moosexen suunnitelmaan positiivisesti, muut olivat napisevalla kannalla. Tää napina oli ensimmäinen vastoinkäyminen, josta seurasivat muut sitten kostona. Hauska havainto, että v. 1992 käännöxessä Mooses ei einää vakoile vaan tiedustelee, ja kansa ei napise vaan huutaa. Vähän tollasta eufemismia, propagandamaista verbaalista hygieniaa.
ellauri263.html on line 432: NUMERI 13 LUKU. Mooses lähettää vakoojia Kanaanin maahan.
ellauri263.html on line 434: Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin erämaahan. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan". Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä. Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Saakurin poika, Simeonin sukukunnasta Safak, Huoran poika, Juudan sukukunnasta Kaaleb, Gefundenes Fressen, Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika, Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika, Benjaminin sukukunnasta Palti, Rafun poika, Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Sodin poika, Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Sladdi, Suden pentu, Daanin sukukunnasta Ammuel, Gevalian poika, Asserin sukukunnasta Eero, Miikaelin poika, Naftalin sukukunnasta Nabbi, Vofs Vofsin poika, Gaadin sukukunnasta Genuel, Makin poika. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hooseaa, Nuunin poikaa jostain syystä Joosuaksi. (Sama kaveri joka sittemmin kasas esinahkoja. Jee-suxenkin nimi oli oikeasti Joosua.)
ellauri263.html on line 436: Ja lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaanin maata Mooses sanoi heille: "Lähtekää nyt Etelämaahan ja nouskaa vuoristoon ja katselkaa, minkälainen maa on ja minkälainen kansa, joka siinä asuu, onko se voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon, ja minkälainen maa on, jossa se asuu, onko se hyvä vai huono, ja minkälaiset ne kaupungit ovat, joissa se asuu, avonaisia kyliäkö vai varustettuja kaupunkeja, ja minkälaista on maa, lihavaa vai laihaa, onko siinä puita vai ei. Ja olkaa rohkealla mielellä ja ottakaa mukaanne sen maan hedelmiä." Oli näet se aika, jolloin ensimmäiset rypäleet kypsyivät.
ellauri263.html on line 458: Ja he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita. Se paikka nimitettiin Rypälelaaksoksi, rypäleen tähden, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat. Ja he palasivat maata vakoilemasta neljänkymmenen päivän kuluttua. He vaelsivat ja tulivat Mooseksen, Aaronin ja kaiken Israelin kansan luo Paaranin erämaahan Kaadekseen. Ja he tekivät heille ja kaikelle kansalle selkoa matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä. a he kertoivat hänelle sanoen: "Me menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen hedelmät. Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria; näimmepä siellä Anakinin jälkeläisiäkin. Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla."
ellauri263.html on line 460: Ja Kaaleb koetti tyynnyttää kansaa napisemasta Moosesta vastaan ja sanoi: "Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me sen voitamme". Mutta ne miehet, jotka olivat käyneet hänen kanssaan siellä, sanoivat: "Emme me kykene käymään sen kansan kimppuun, sillä se on meitä voimakkaampi". Niin he saattoivat israelilaisten keskuudessa pahaan huutoon sen maan, jota olivat olleet vakoilemassa, sanoessaan: "Se maa, jota olemme kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö omat asukkaansa; ja kaikki kansa, jota me siellä näimme, oli kookasta väkeä.
ellauri263.html on line 470: Teosofia (kreik. theos jumala, sophia viisaus, suomeksi jumalviisaus) tarkoitti alun perin filosofista ajattelua, joka kohdistui Jumalan olemuksen selville saamiseen salaperäisellä, välittömällä näkemyksellä, ikäänkuin videolla ilman kirjoja. Tällaista teosofiaa harrastivat muun muassa uusplatonikot, useat keskiajan mystikot, sekä uudella ajalla muun muassa Rosenkreutzin ruusuristiläiset, anglosaxit vapaamuurarit, Jakob Böhme, Franz Xaver von Baader ja Friedrich von Schelling. 1870-luvulla syntynyt moderni, useaan suuntaan hajonnut teosofia on saanut paljon vaikutteita näistä ikivanhoista saxalaisista setämiehistä sekä intialaisista uskonnoista.
ellauri263.html on line 480: Homoseksuaalien avio-oikeudesta käydyissä keskusteluissa on usein lainattu seuraavaa kohtaa: ”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet.” (1 Kor. 6:9)
ellauri263.html on line 499: H. P. Blavatskyn päätyö oli teosofinen oppi, johon hiän sulautti valtavasti vaikutteita eri tahoilta. Eniten Blavatskyn ajatteluun vaikuttaneista oppisuunnista, teoksista ja auktoriteeteista voidaan mainita ainakin buddhalaisuus, Bhagavad Gita ja hindulainen tantrismi, Kabbala (erityisesti Eliphas Levi), Raamattu, Zohar ja Talmud, hermetismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, zarathustralaisuus, kaldealaiset, vapaamuurarius, spiritismi, mystiikka, Jakob Böhme ja Mestari Eckhart, alkemia ja magia, aikansa tieteellinen kirjallisuus, Robert Fludd, Paracelsus, maailman mytologiat esimerkiksi germaaninen mytologia, Popol Vuh, Ryhmä Hau ja Gilgameš (myös otteita Kalevalasta), antiikin kirkkoisät Irenaeus, Tertullianus, Origenes ja Eusebius, filosofit, etenkin Platon ja uusplatonilaisuus, Porfyrios, Plotinos ja Ammonios Sakkas sekä historioitsijat ja monet muut antiikin kirjailijat kuten Plinius vanhempi, Ovidius, Homeros ja Josefus. Lisäksi hän väitti opiskelleensa huomattavien inkarnaatiolaamojen oppilaana Tiibetissä, Ladakhissa, Nepalissa ja Mongoliassa ja perehtyneensä muun muassa vajrayanan esoterismiin eli Kālacakrayanaan, Nepalin svābhāvikoiden oppiin ja sykretistiseen shamanismiin (puuh).
ellauri263.html on line 508: Vuonna 1846 Helenan isoisä nimitettiin Transkaukasiassa olevien valtionmaiden piirin johtajaksi, ja hän muutti vaimoineen Tbilisiin. Hahnin lapset seurasivat hieman myöhemmin perässä. Vuonna 1846 hän teki isänsä kanssa matkan Ranskaan ja Lontooseen, jossa opiskeli pianonsoittoa. Tbilisissä Fadejevien lukuisten vieraiden joukossa oli Jerevanin varakuvernööri Nikifor Vasiljevitš Blavatski, johon myös Helena tutustui. Blavatskissa Helenaa ilmeisesti viehätti se, että hän oli varakuvernööri, tunsi vieraita maita ja suhtautui vakavasti Helenan okkulttisiin viehtymyksiin.
ellauri263.html on line 556: Olcott ja Blavatsky tekivät jälleen matkoja, pitivät luentoja ja perustivat looseja. Rasittavan matkaohjelman johdosta Blavatsky kuitenkin sairastui munuaistulehdukseen. Tämän johdosta hän matkusti kahdeksi päiväksi Sikkimiin lepäämään gurunsa luokse. Joulukuun 17. samana vuonna Teosofinen Seura muutti jälleen, tällä kertaa Madrasiin Adyar-joen varrella sijaitsevaan pylvästaloon. Tämän jälkeen Blavatsky oleskeli kolme kuukautta brittiläisen Rhodes E. Morganin ja hänen vaimonsa luona Nilgirivuorilla, ja kirjoitti siellä kirjoitussarjan ”Sinisten vuorten kansa”. Heikentyvä terveys pakotti hänet lopulta vaihtamaan pysyvästi leudompaan ilmanalaan, ja 20. helmikuuta 1884 Olcott, Blavatsky ja osa seuran henkilökuntaa lähtivät kohti Nizzaa.
ellauri263.html on line 560: 21. syyskuuta ilmestyi The Timesissa artikkeli, jonka mukaan Blavatsky oli huijari. Todisteena olivat Emma Coulombin Christian College Magazinelle luovuttamat kirjeet, joita hän väitti Blavatskyn kirjoittamiksi. Olcott lähti välittömästi Madrasiin, ja lokakuussa Blavatsky siirtyi Lontooseen ja sanoutui irti seuran kirjeenvaihtaja-sihteerin virasta. Arundalen luota hän lähetti The Timesiin kirjeen, jossa kielsi kirjoittaneensa Coulombien väittämiä kirjeitä. Kirje julkaistiin 9. lokakuuta 1884. Madrasin teosofit puolestaan syyttivät Coulombeja liukulevyjen ja salaovien rakentamisesta Blavatskyn yksityisiin tiloihin.
ellauri263.html on line 566: Keväällä 1886 Blavatsky päätti muuttaa Oostendeen, jossa hän teki 14:n tunnin työpäiviä kirjan parissa. Syyskuussa 1886 hän lähetti Salaisen opin ensimmäisen osan käsikirjoituksen Adyariin Intiaan, T. Subba Row'n ja H. S. Olcottin tarkastettavaksi. Vuoden 1887 maaliskuussa Blavatsky kärsi jälleen munuaistulehduksesta, joka aiheutti tuntikausien tajuttomuuden kerrallaan. Hänen uskottiin jo kuolevan, mutta hän kuitenkin parantui ja jatkoi jälleen Salaisen opin kirjoittamista. Syyskuussa 1887 Blavatsky muutti Lontooseen Upper Norwoodiin, jossa Bertram Keightley ja tohtori Archibald Keightley ryhtyivät oikolukemaan, korjaamaan ja järjestelemään tekstiä.
ellauri263.html on line 568: Lontoossa perustettiin uusi teosofinen aikauslehti, Lucifer. Syyskuun alussa myös Wachtmeister saapui Lontooseen. Tilanahtaus pakotti Teosofisen seuran muuttamaan uuteen paikkaan Lansdowne Roadille, joka oli lähempänä Lontoon keskustaa. Kirjoitustyö jatkui, ja talossa vieraili useita kuuluisuuksia, tutkijoita ja toimittajia keskustelemassa Blavatskyn kanssa. Myös Olcott saapui Lontooseen ja avusti Blavatskya perustamaan Teosofisen seuran esoteerisen osaston, johon kuului kaksitoista henkilöä: kreivitär Wachtmeister, Isabel Cooper-Oakley, Emily Kislingbury, Laura Cooper, Annie Besant, Alice Cleather, Archibald Keightley, Herbert Coryn, Claude Wright, G. R. S. Mead, E. T. Sturdy ja Walter Old.
ellauri263.html on line 574: Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Ennen kuin asiaa oli päästy käsittelemään, The Sunin lakimiehet myönsivät, etteivät pysty todistamaan moraalittomuussyytettä, johon kanne perustui. Keväällä 1891 Lontooseen levisi influenssaedipemia. Blavatsky sai myös tartunnan, ja hän kärsi useita päiviä kovasta kuumeesta. Keskipäivällä, 8. toukokuuta Helena Blavatsky kuoli Avenue Road 19.ssä kolmen läheisen oppilaansa läsnä ollessa. Hänen kuolemansa päätti myös kesken olleen oikeuskanteen. The Sun julkaisi Blavatskyn kuoleman johdosta W. Q. Judgen artikkelin hänen elämästään ja ilmoitti, että heitä oli johdettu harhaan tohtori Couesin taholta.
ellauri263.html on line 584: Elämä ilmenee fyysisellä tasolla eri luonnonvaltakuntien kautta, joita ovat mineraali-, kasvi-, eläin- ja ihmiskunta. Jälleensyntyvät monadit kehittyvät näiden muotojen kautta karman lain ohjaamina jatkuvasti korkeammille asteille. Maapallo käy läpi seitsemän eri ilmentymää eli manvantaraa niin, että se ensimmäisen kolmen kauden aikana tiivistyy eteerisestä kiinteäksi, kunnes neljännen (eli nykyisen) kauden aikana kehitys muuttuu taas päinvastaiseksi kohti löysempää paapaa. Maailmassa vaikuttaa mestareiden eli esoteeriseen viisauteen vihittyjen veljeskunta eli niin kutsuttu Valkoinen Veljeskunta, jonka johtajana on aurinkokuntamme Logos, ja tämän alapuolella olentohierarkia, johon kuuluvat dhyan chohanit, kumarat, buddhat, maha-chohanit, chohanit ja mestarit. Blavatsky mainitsi useita mestareita, joita ovat olleet esimerkiksi Leijonat, Buddha, Zarathustra, Jeesus, Pythagoras, Pekka Ervasti ja Christian Rosenkreutz.
ellauri263.html on line 592: Blavatsky ei pitänyt esittämiään oppeja aivan täydellisinä tai ehdottomina, paitsi siltä osin kuin opit ovat Viisauden Mestarien (Olcott ja Judge) hänelle sanelemia, vaan piti teosofian yhtenä päämääränä luonnon selvittämättömien lakien tutkimista. Hän myös varoitti tekemästä teosofiasta uskomusjärjestelmää, koska hänen mukaansa sokea usko on haitallista. Teosofinen seura hyväksyi vuonna 1924 päätöslauselman ajatuksenvapaudesta. Sen mukaan ei ole mitään dogmia tai mielipidettä, joka millään tavalla sitoisi ketään Teosofisen Seuran jäsentä. Jäsenyyden ainoa ehto on seuran kolmen ohjelmakohdan hyväksyminen.
ellauri263.html on line 596: Yhdelläkään opettajalla - mukaan lukien H. P. Blavatsky - ei ole mitään auktoriteettia pakottaa opetuksiaan tai mielipiteitään muille. Jokaisella jäsenellä on oikeus seurata mitä tahansa uskontoa tai ajatussuuntaa, mutta ei oikeutta pakottaa muita seuraamaan sitä. Päätöslauselman takana oli kiista siitä, voitiinko liikkeestä erottaa looseja niiden opillisten näkemysten vuoksi, mikä koski etenkin steinerilaisia, ja toisaalta, voitiinko jäseniä edellyttää hyväksymään totena sellaiset keskeiset dogmit kuten Viisauden Mestarien olemassaolo, jälleensyntymäoppi ja karma.
ellauri263.html on line 635: Vuonna 1866 Annie tapasi nuoren papin Frank Besantin, josta myöhemmin tuli Lincolnshiren kirkkoherra. Vaikka Annie tuolloin olikin vasta 19-vuotias, hän suostui Frankin kosintaan. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, mutta Annie oli elämäänsä tyytymätön, koska koki vanhoillisen aviomiehensä näkemykset ahdistaviksi. Samalla Annie alkoi myös kyseenalaistaa omaa uskoaan. Lopulta uskonnolliset erimielisyydet aviopuolisoiden välillä johtivat siihen, että Frank määräsi Annien muuttamaan pois. Erosta tehtiin virallinen, ja Annien poika Digby jäi isänsä luokse, kun tytär Mabel muutti Annien kanssa Lontooseen.
ellauri263.html on line 655: the Theosophical Society under Annie Besant’s leadership (1907–1933) was, at least in England, an important part of a loosely socialist and feminist political culture. Hyvä desantti! Olet idän tähti! Enola Holmes-sarjassa oli 1 episodi Besantista tulitikkutehtaalla, vaikkei sen nimeä kyllä mainittu.
ellauri263.html on line 714: The word compersion is loosely defined as the opposite of jealousy. Instead of feeling upset or threatened when your partner romantically or sexually interacts with another person, you feel a sense of happiness for them. It is curious that Darwin did not come up with this idea, it's great.
ellauri263.html on line 728: The evolutionary purpose of jealousy isn't relevant anymore: who wants to have children anyway, and by the golden rule of America "look out for N:o 1" everybody is responsible for their own welfare and happiness. We are no fucking communists, after all. Unfortunately, the emotion does still play a role in our lives. Blue compares feeling jealous to having an alarm bell going off in your head.
ellauri263.html on line 777: We found a lot of ways to support our intellectual belief in compersion with actual psychological rewards. For example, I'd help my partner get matches on Tinder and give him tips on cute bars to take them, and after the dates, he'd tell me how they went and give me a ton of love and affirmation whenever I pouted over him having a good time. Meanwhile, he played wingman with me when I wanted to meet up with a potential flame at a party or concert, and I always made sure to come home to him and share the sexy things I'd done with the new guy and what things I wanted to migrate into our own sex life. In this way, we began to be able to associate positive experiences together (showering each other with affection and affirming the strength of our relationship) with the aftermath of one of us having fun with someone else. When it became clear that these extradyadic encounters only brought us closer, it became easier and easier for us to feel earnest joy for the other person's romantic successes.
ellauri263.html on line 801: "Whether you´re in a monogamous relationship or a non-monogamous relationship, practicing processing jealousy and cultivating mudita, or compersion, is just going to serve you. It´s going to make your life easier. It´s going to bring you closer to joy and lightness," Blue says. "Wherever you are, it´s a practice. It´s a worthwhile practice."
ellauri263.html on line 880: Rituaaleilla selitetään, symboloidaan ja ylläpidetään myös poliittista valtaa ja yhteiskunnallista hierarkiaa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuhe, itsenäisyyspäivän vastaanotto, tai etikettisäännöt lähestyttäessä valtionpäämiehiä. Ei sovi halailla vaikka olisi varapyörän puoliso. Kansallisia rituaaleja ovat esimerkiksi kansallislaulun soittaminen tiettynä ajankohtana tai urheilutapahtumien palkinnonjakoseremoniat kansallissymboleineen. Tällaiset rituaalit kiinnittyvät symboleihin, jotka informoivat katsojia ja kuulijoita tilaisuuteen kiinnittyvistä merkityksistä. Samalla rituaalin osallistujat kommunikoivat symbolien välityksellä toistensa ja performanssin yleisön kanssa.
ellauri264.html on line 51: Sunnuntaiaamuna heräsin muistoihin Hagit Borerista. Se oli langanlaiha mutta omalla tavallaan kaunis koukkunokkainen israelilainen vasemmalta laidalta, josta tuli Chomsky bändäri ja generativisti professori Lontooseen. Exoskeletalismin mukaan ei ole sanaluokkia, ne määräytyvät kieliopista. Hagit oli Nompan kanssa Gazassa ja 2011 Audacity Hope laivalla jonka kreikkalaiset pysäyttivät merellä konzareilla Israelin pyynnöstä.
ellauri264.html on line 53: The flotilla was publicly opposed by the United States, France, the United Kingdom, Turkey, Canada, the Middle East Quartet (consisting of the EU, Russia, the United Nations, and the United States), and United Nations Secretary General Ban Ki-moon. It was publicly supported by Hamas.
ellauri264.html on line 66: Tekoäly on fixumpi kuin luulisi – Yhtä älykäs kuin pulu. Iowan yliopiston tutkimus viittaa, että tekoälyn oppimisprosessi vastaa kyyhkyjen tapaa oppia. Incelit eivät oikeasti kaipaa ainoastaan omaa pulua ja siltä pillua, sanoo insändare, joka on izekin ex-incel. Ne kaipaavat jotain tekemistä, työtä, hyväxymistä ja miehen paikkaa yhteiskunnassa, muuta kuin kotona istumista, pelaamista, käteenvetoa ja puhelimella oloa.
ellauri264.html on line 124: In late 2016, conflict arose between Cernovich and Gionet when Gionet made antisemitic remarks on Twitter, claiming the media was "run in majority by Jewish people". Sehän kuulosti ihan nobelisti Romain Rollandilta.
ellauri264.html on line 136: Groypers, sometimes called the Groyper Army, are a group of white nationalist and far-right activists, provocateurs and internet trolls who are notable for their attempts to introduce far-right politics into mainstream conservatism in the United States, their participation in the 2021 United States Capitol attack and the protests leading up to it, and their extremist views. They are known for targeting other conservative groups and individuals whose agendas they view as too moderate and insufficiently nationalist.
ellauri264.html on line 138: The Groyper movement has been described as white nationalist, homophobic, nativist, fascist, sexist, antisemitic, and an attempt to rebrand the declining alt-right movement. Presently,[when?] Groypers are a loosely defined group of followers and fans of Nick Fuentes, a white nationalist, far-right political commentator and livestreamer. After Fuentes, there is no clear second in the Groyper hierarchy.
ellauri264.html on line 144: Groypers blame the mainstream conservative movement as well as the political left for what they view as "destroying white America". They oppose immigration and globalism. Groypers support "traditional" values and Christianity and oppose feminism and LGBTQ rights. In 2022, Fuentes advocated for a political "white uprising" to bring Donald Trump back to power and "never leave," wanting America to "stop having elections" and abolish the United States Congress. We shall not be replaced as the scum of the earth.
ellauri264.html on line 195: understood that everything in our possession comes from G-d, has a specific purpose and must be used to its full potential. Elaborating on this, Rabbi Zadok HaKohen Rabinowitz (of 19th century Poland) teaches that the righteous
ellauri264.html on line 199: their full potential would not have been realized. The truly righteous recognize the value of their G-d-given possessions, and are very careful with them, no matter how small or seemingly insignificant they are. While not overly attached to material things, they do not dispose of objects prematurely or use them inappropriately. They understand that everything has a purpose, and they seek to use things to that purpose, with the goal of elevating the objects and themselves.
ellauri264.html on line 224: BTW, I disagree with those comments which have suggested that Lebow was some kind of “prophet” warning about the dangers of commodity consumption. This is nonsense - even Marx wrote about the problems of “commodity fetishism” in his 1867 book, “Das Kapital”.
ellauri264.html on line 231: turned into commodity to be extracted, used and disposed of. Even more than the population growth
ellauri264.html on line 233: environmental challenges. Our ecological challenges thus arise in part from the way we relate to our possessions. We appreciate their short-term value, but all too soon dispose of them. We should learn from Scrooge McDuck and John D. Rockerduck, who saved every bit of string they found into a huge ball.
ellauri264.html on line 422:
ellauri264.html on line 433: The festival´s chair, Caroline Michel stated on 18 October 2020 that the event would not return to Abu Dhabi, in support of a curator Caitlin McNamara´s allegation of sexual assault against the tolerance minister of UAE, Sheikh Nahyan bin Mubarak Al Nahyan. McNamara claimed that she was assaulted by the minister when they met at a remote island villa in February 2019 concerning work. The Emirati Foreign Ministry declined to comment on personal matters. When reached out, Britain´s Metropolitan Police confirmed receiving a report of alleged rape on July 3 by a woman. Rape by a woman, WTF??? In November 2020, Caitlin McNamara vowed to fight on following the CPS October 2020 decision to not prosecute the UAE minister because the alleged attack had occurred outside its jurisdiction. McNamara said the decision sent a message to Sheikh Nahyan and others who commit similar crimes "that as long as they´re of economic value to the UK, they can do whatever they want". In an interview with The Sunday Times McNamara said she felt "abandoned" by the Hay Festival, and in an interview on Channel 4 stated that "mistakes" had been made in the way the festival handled her reporting the sexual assault to them which were "very distressing". What a pile of turds.
ellauri264.html on line 440: in the woods, only to get extremely sick. It is those two traumatizing experiences — abandonment and being unwelcome and loathed in his own home — that drive him, Pattis says.
ellauri264.html on line 442: From an early age, Pattis says he has felt a burning desire to know God personally. To that end, he spent time in Switzerland at the compound of an American Christian fundamentalist thinker named Francis Schaeffer and then inveigled himself in the graduate philosophy program of Columbia University, where he studied and taught for six years. At one point, he nearly joined the CIA, but that opportunity fizzled when the agency didn’t like his polygraph answers about homosexual experiences. “I said, ‘Well, I haven’t had any yet. I don’t know how I’m going to respond if you ask,’ ” he recalls. “I think they decided that was a little too much for them.”
ellauri264.html on line 475: Born in Gloucester, England, poet, editor, and critic William Ernest Henley was educated at Crypto Grammar School, where he studied with the poet T.E. Brown, and with the University of St. Andrews. His father was a struggling bookseller who died when Henley was a teenager. At age 12 Henley was diagnosed with tubercular arthritis that necessitated the amputation of one of his legs just below the knee; the other foot was saved only through a radical surgery performed by Joseph Lister. As he healed in the infirmary, Henley began to write poems, including “Invictus,” which concludes with the oft-referenced lines “I am the master of my fate; / I am the captain of my soul.” Henley’s poems often engage themes of inner strength and perseverance. His numerous collections of poetry include A Book of Verses (1888), London Voluntaries (1893), and Hawthorn and Lavender (1899).
ellauri264.html on line 477: Henley edited the Scots Observer (which later became the National Observer), through which he befriended writer Rudyard Kipling, and the Magazine of Art, in which he lauded the work of emerging artists James McNeill Whistler and Auguste Rodin. Henley was a close friend of Robert Louis Stevenson, who reportedly based his Long John Silver character in Treasure Island in part on Henley.
ellauri264.html on line 484: Ei ois kannattanut Annan eli Alma Naumannin mennä mimmoisiin tommosen nyhverön kynäilijän kanssa joka ei edes kehtaa tulla Alman kanssa Floridassa biitsille. Söpön näköinenhän se oli pienenä korvakiharoissa, mutta näytti vanhempana pieneltä kiilloitetulta ovennupilta, etten pahemmin sano.
ellauri264.html on line 507: The Shulchan Aruch (Hebrew: שֻׁלְחָן עָרוּך [ʃulˈħan ʕaˈrux], literally: "Set Table"), sometimes dubbed in English as the Code of Jewish Law, is the most widely consulted of the various legal codes in Judaism. It was authored in Safed (today in Israel) by Joseph Karo in 1563 and published in Venice two years later. Together with its commentaries, it is the most widely accepted compilation of halakha or Jewish law ever written.
ellauri264.html on line 509: The halachic rulings in the Shulchan Aruch generally follow Sephardic law and customs, whereas Ashkenazi Jews generally follow the halachic rulings of Moses Isserles, whose glosses to the Shulchan Aruch note where the Sephardic and Ashkenazi customs differ. These glosses are widely referred to as the mappah (literally: the "tablecloth") to the Shulchan Aruch´s "Set Table". Almost all published editions of the Shulchan Aruch include this gloss, and the term "Shulchan Aruch" has come to denote both Karo's work as well as Isserles', with Karo usually referred to as "the mechaber" ("author") and Isserles as "the Rema" (an acronym of Rabbi Moshe Isserles).
ellauri264.html on line 511: In the century after it was published by Karo (whose vision was a unified Judaism under the Sephardic traditions) it became the code of law for Ashkenazim, together with the later commentaries of Moses Isserles and the 17th century Polish rabbis.
ellauri264.html on line 513: The Shulchan Aruch (and its forerunner, the Beit Yosef) follow the same structure as Arba'ah Turim by Rabbi Jacob ben Asher. There are four volumes, each subdivided into many chapters and paragraphs:
ellauri264.html on line 524: The Shulchan Aruch is largely based on an earlier work by Karo, titled Beit Yosef. Although the Shulchan Aruch is largely a codification of the rulings of the Beit Yosef, it includes various rulings that are not mentioned at all in the Beit Yosef, because after completing the Beit Yosef, Karo read opinions in books he hadn´t seen before, which he then included in the Shulchan Aruch.
ellauri264.html on line 532: The "Rema" (Moses Isserles) started writing his commentary on the Arba´ah Turim, Darkhei Moshe, at about the same time as Yosef Karo. Karo finished his work "Bet Yosef" first, and it was first presented to the Rema as a gift from one of his students. Upon receiving the gift, the Rema could not understand how he had spent so many years unaware of Karo´s efforts. After looking through the Bet Yosef, the Rema realized that Karo had mainly relied upon Sephardic poskim.
ellauri264.html on line 534: In place of Karo´s three standard authorities, Isserles cites "the later authorities" (chiefly based on the works of Yaakov Moelin, Israel Isserlein and Israel Bruna, together with the Franco-German Tosafists) as criteria of opinion. While the Rosh on many occasions based his decision on these sources, Isserles gave them more prominence in developing practical legal rulings. By incorporating these other opinions, Isserles actually addressed some major criticisms regarding what many viewed as the arbitrary selection of the three authorities upon whose opinions Karo based his work.
ellauri264.html on line 536: After realizing this, the Rema shortened his work on the Tur, entitled Darkhei Moshe, to focus only on rulings which differ from Bet Yosef.
ellauri264.html on line 542: The author himself had no very high opinion of the work, remarking that he had written it chiefly for "young students". He never refers to it in his responsa, but always to the Beit Yosef. The Shulchan Aruch achieved its reputation and popularity not only against the wishes of the author, but, perhaps, through the very scholars who criticized it.
ellauri264.html on line 550: I know that if I eat a large amount of cake and cookies, I am required to wash netilas yadayim, recite Hamotzi and conclude the meal with Birkas Hamozon. This is because cake is normally eaten as a snack, and for that reason it has a lower-level set of berochos than bread. If, however, I consume a large amount of cake (known in halacha as kivias seudah), the cake is treated like bread and not a snack, and the brochos are the same as those recited at a bread meal. Is the same true of doughnuts? If I eat a full meal of doughnuts, must I wash, say Hamotzi and Birkas Hamozon?
ellauri264.html on line 597: Nineteen years ago, on that famous night, when the decision of the establishment of the State of Israel was made by the governors of the nations of the world, when all the people flocked to the streets to publicly celebrate, I could not take part in the joy. In those first hours I could not make peace with what was done, with the horrible news, that God´s words from the prophecy in the Twelve Prophets: "My land was divided" was coming true. Where is our Hebron? Are we forgetting it? And where is our Nablus? Are we forgetting it? And where is our Jericho? Are we forgetting it? And where is our east side of the Jordan? Where is every lump and chunk? Every bit and piece of the four cubits of God´s land? Is it up to us to give up any millimeter of it? God forbid! In the state of shock that took over my body, completely bruised and torn to pieces – I could not rejoice then.
ellauri264.html on line 675: Bill Gates tried to steal all the stocks and stock options from Paul Allen as Paul was sick with cancer and not thought that he would survive. He forced Apple to sell him Apple basic for Macintosh for $1 or he would stop making software for the machine, only to kill the project. There are many stories about Microsoft about to buy a company, does check out the company, get access to their source code and then cancel the deal only to give out almost identical apps later. Buying up competing companies just to close them down and more.
ellauri264.html on line 677: Steve Jobs did a phone prank to an Apple fan boy who applied for the Apple CEO position and told him that he had been chosen, later to tell him if he showed up at Cupertino that the cops would arrest him. Steve Jobs refused child support for his daughter Lisa. But he was 20 years old by then, not excusing what he did though. He later made good and Lisa choose to live with him instead of her mother. Steve did many things wrong as a 20 something. But The Original Macintosh (folklore . org) has a lot of stories that show him as a Crusty the Clown, playing pranks with the team, breaking into his own office as he locked his keys inside. Putting a pirate flag on a building. How funny.
ellauri264.html on line 694: This is when the philosophy of Niccolo Machiavelli, a 16th-century Florentine political thinker with powerful advice for nice people who don’t get very far about , comes in. Machiavelli’s Advice for Nice Guys: Machiavelli noted a central, uncomfortable observation: that the wicked tend to win. And they do so because they have a huge advantage over the good: they are willing to act with the darkest ingenuity and cunning to further their cause. They are not held back by those rigid opponents of change: principles. They will be prepared to outright lie, twist facts, threaten or ge… (more)
ellauri264.html on line 700: If you read Wikileaks, aside from Google& Yahoo, few of the larger tech companies have any right to plausibly deny being part of the surveillance state. So imagine you make a business it becomes successful, and one of your largest clients for the information? The government which gets paid per pull of information on specific targets and for unfiltered allocation/data retention. Furthermore, instead of protecting citizens from overreach by private companies, the government chooses to have a mutual ‘hush hush’ with such companies and their heads, helping them in case of hacks, and not doing much … (more)
ellauri264.html on line 702: Steve Jobs is known to all as the founder of Apple, known to fewer as a ruthless man who squeezed and burned many bridges with his friends and employees and even known to fewer as a man who chose to become the “bad man”/Devil´s Advocate. But - get this! Steve would wait in line in the Apple cafeteria like everyone else. He could have easily gone to the front of any line, or have someone get food for him. But he didn’t. On a number of occasions, he ended up in line behind me. And often he would ask me to ‘hold his place’ while he went to check other food stations.
ellauri264.html on line 710: Zuckerberg didn´t actually think of Facebook himself. Stole bits of ideas from everyone and ignored those that wanted credit. Perpetuated the spr… (more)
ellauri264.html on line 737: Isaskar on luiseva aasi, joka loikoilee karjatarhojen välissä. - 1. Mooses 49:14 Isaskar ja saatu palkka. Kun Jaakob illalla palasi vainiolta, meni Leea häntä vastaan ja sanoi: 'Minun luokseni sinun on tultava, sillä minä olen ostanut sinulle pojan lemmenmarjoilla'. Ja hän makasi sen yön hänen kanssaan ja ruikki häneen paljon siementä. Ja Jumala kuuli Leeaa, ja Leea tuli raskaaksi ja synnytti Jaakobille viidennen pojan. Niin Leea sanoi: ’Jumala on palkinnut minulle sen, että annoin orjattaren miehelleni’. Ja hän antoi hänelle nimen Isaskar.
ellauri264.html on line 748: Kun Joosefin veljet hylkäsivät hänet ja kastoivat hänen vaatteensa vereen uskotellakseen isällensä että eläimet tappoivat hänet (1. Moos. 37:31), niin oikeamielisen kirjan (43:10) mukaan se oli juurikin Isaskar, joka keksi tämän ovelan juonen. Häntä pidettiin siis erittäin neuvokkaana.
ellauri264.html on line 759: Jaakobin lisäksi myös profeetta Mooses antoi seuraavanalaisen ennustuksen.
ellauri264.html on line 760: ”Iloitse Sepu, kun liikkeelle lähdet, ja sinä, Isaskar, majoissasi. He kutsuvat kansoja vuorellensa, siellä he uhraavat oikeita uhreja. Sillä he imevät merten rikkauden ja hiekkaan kätketyt aarteet.” – 5. Mooses 33:18-19
ellauri264.html on line 766: Kirjoituksien tutkija Paul James-Griffiths on selvittänyt ensimmäisen Mooseksen kirjan 10. luvun perusteella kansakuntien esi-isät ja hän asettaa suomalaiset Riifatin pojiksi, jotka kuuluvat goomerilaisiin eli germaanien sukuun, jotka taas periytyvät jaafettilasista, johon kuuluvat kaikkia vaaleaihoiset kuten eurooppalaiset ja aasialaiset.
ellauri266.html on line 64: Adam Rutherford has not revealed much of her (!) bio. So, his early life and details of his parents are still behind curtains. Adam Rutherford seems happily married to his wife. However, he has not disclosed the details of his wife. Nevertheless, Adam has shared many things about his family through his social media. Adam is the father of three children, one son, and two daughters. Adam Rutherford is well-known for founding the scientific publication Nature. He has hosted many BBC television shows, including Me Playing God and The Gene Kelly Code. He is probably living an economically comfortable life. His passion for music allows him to escape the rigours of science and enjoy the emotional side of life. His net worth as a simian is as yet undisclosed. He may be having a fling with his co-star Hannah Fry, as well as with her namesake Stephen Fry. Stephen is not the only Fry on the block anymore, but there is no evidence showing that these two are related. In fact, they don't even follow each other on social media!
ellauri266.html on line 76: Olen saavuttamassa elämässäni pisteen, jossa en tunne, että yllätyksiä tulisi enää paljon ja jäljelle jääneet koskevat enimmäkseen laskuja ja diagnooseja. Desmondin mielikirjat ovat enimmäkseen out of print.
ellauri266.html on line 139: Ayant l’expansion des choses infinies, joilla on äärettömäin esineiden levikki,
ellauri266.html on line 155: Epileptinen Sari Karalahti (Virpi Hämeen-Anttila) on antanut izelleen luvan pihkaantua Aslania ainakin ääneltään (Liam Neeson) muistuttavaan prof. Mikko Gromaniin. Paizi ettei se ole kuin kirppuinen dosentti. Pitkäköhän sillä on jäykkänä? Jäykistyyköhän sillä edes enää? Jonkun suuremman kiihkeätä ezintää.
ellauri266.html on line 174: Sie selbst wurde nach dem Trojanischen Krieg als Sklavin dem Odysseus zugedacht. In der Tragödie Hekabe des Euripides wird sie zur Rächerin, indem sie Polymestor, den Mörder ihres Sohnes Polydoros, blendet. In Ovids Metamorphosen verwandelt sie sich daraufhin zudem in eine Hündin. Hekabe ist die Verkörperung tiefsten Frauenunglücks und -elends im Krieg.
ellauri266.html on line 178: Sari punastuu ja kiihtyy näistä ja muista lainapaloista kokoonkursitun dosentin lantion kiihtyvien töytäisyjen myötä, tosin vain mielikuvituxessa. Sataa, syxy on. Tää on Lauri Henrik P-päätä.
ellauri266.html on line 284: Awful father. There is no ending, the father knows he has issues, but he doesn't get help. He refuses to get on with his life and is stubbornly stuck in the past. His character development doesn't exist.He is useless. I'm both glad and relieved that the daughter chooses to better herself and her situation.
ellauri266.html on line 316: If you like looking at trees, this may be your movie. I don't understand the complete lack of negative critic reviews here. Maybe it's my fault for being able to remember what it's like to watch truly well-directed films. Have today's critics forgotten what it's like to go see a film by Hitchcock or Wilder or even Blake Edwards or Ron Howard. Those guys knew how to tell a story. What we have here is a good example of bad storytelling.
ellauri266.html on line 327: A major emphasis of general semantics has been in practical training, in methods for establishing better habits of evaluation, e.g., by indexing words, as “man1,” “man2,” and by dating, as “Roosevelt1930,” “Roosevelt1940,” to indicate exactly which man or which stage of time one is referring to.
ellauri266.html on line 333: For fertilization to take place, certain interindividual processes must take place: male and female must get each other´s attention, stimulate each other, secure each other´s cooperation or at least compliance, until the female (or male) finally assumes the appropriate position for receiving the sperm. This known as courtship. Mm, I´m getting the hots by just saying this. General semantics must surely have something to contribute to human sexuality. Mobility increases intelligence, that must be why the in-out moving human male is more intelligent than the female. The adult male is capable of being sexually aroused with or without provocation at practically any time. No wonder females prefer smelly company to no company at all. Except in a KZ lager they tend to lose interest, says Morris Gombinder in Shadows on the Hudson. Desmond Morris has an ingenious argument about the relation of a man´s sexuality to his way of life. "The naked ape is the sexiest man alive!", he says, and means it. "In baboons", he says, "the time from mounting to ejaculation is max 8 seconds, a goldfish´s attention span. Our ladies would never be satisfied with that!" Specialized organs such as lips, ear-lobes, nipples, breasts and genitals are richly endowed with things to lick and suck. Sorry folks, now I just have to take a break for a quick wank, I´m really gettting uncomfortably erect. Thank you. The sexually attractive parts are predominantly at the front, except the arse. Face-to-face sex is personalized sex, said the missionary. From the back you don´t really know who you are interacting with.
ellauri266.html on line 360: Throughout 1993, the role of NATO forces in Bosnia gradually grew. On February 28, 1994, the scope of NATO involvement in Bosnia increased dramatically. In an incident near Banja Luka, NATO fighters operating under Deny Flight shot down four Serb jets. This was the first combat operation in the history of NATO and opened the door for a steadily growing NATO presence in Bosnia. In April, the presence of NATO airpower continued to grow during a Serb attack on Goražde. In response, NATO launched its first close air support mission on April 10, 1994, bombing several Serb targets at the request of UN commanders.
ellauri266.html on line 366: As part of peace accords, NATO agreed to provide 60,000 troops to deploy to the region, as part of the Liquidation Force, U.S. designation: Operation Knee Joint Fracture. These forces remained deployed until December 1996, when those remaining in the region were transferred to the Subjugation Force. Subjugation peacemakers remained in Bosnia until 2004, when they were needed more urgently in Iraq.
ellauri266.html on line 409: Pierre Boulle (20. helmikuuta 1912 – 30. tammikuuta 1994) syntyi Avignonissa, Ranskassa, ja hänet kastettiin ja kasvatettiin katolilaiseksi, vaikka myöhemmin hänestä tuli agnostikko [ lainaus tarvitaan ]. Hän opiskeli arvostetussa École supérieure d´électricitéssä ( Supélec ), jossa hän sai insinöörin tutkinnon vuonna 1933. Vuodesta 1936 vuoteen 1939 hän työskenteli pyroteknikkona brittiläisillä kumiviljelmillä Malayassa. Siellä ollessaan hän tapasi ranskalaisen naisen, joka oli erossa miehestään. Hiänestä piti tulla hänen elämänsä rakkaus, jolle hän kirjoitti lempeitä rakkauskirjeitä. Myöhemmin hiän päätti palata miehensä luo, joka oli virkamies Ranskan Indokiinassa. Toisen maailmansodan aikana hiän ja hänen miehensä pakenivat Malajaan, mutta yksi hiänen lapsistaan kuoli prosessissa. Boulle tapasi hänet myöhemmin sodan jälkeen, ja he nauttivat kovasti platonisesta ystävyydestä.
ellauri266.html on line 417: Hänen luomansa everstiluutnantti Nicholson *ei* perustunut todelliseen liittoutuneiden vanhempaan upseeriin Kwain silloilla, Philip Tooseyyn, vaan se oli kuulemma yhdistelmä hänen muistojaan yhteistyökykyisistä *ranskalaisista* upseereista. Sekä kirja että elokuva suuttivat entisiä anglovankeja, koska Toosey *ei* tehnyt yhteistyötä vihollisen kanssa, toisin kuin kuvitteellinen eversti Nicholson. Boullen säälittävät puolustelut ovat vielä tallella jos haluatte suuttua. Haastattelun transkriptio ja dokumentti kokonaisuudessaan löytyvät John Coastin kirjan Railroad of Death uudesta painoksesta. Nicholson (oik. *ranskalainen* upseeri!) kuitenkin auttaa vääristyneen velvollisuudentunton vuoksi vihollistaan. Kun ulkopuoliset liittolaiset kilpailevat sillan tuhoamiseksi, Nicholsonin on päätettävä, kumpi uhraa: isänmaallisuutensa vai ylpeytensä. Hän uhraa ensinmainitun. Ei ihme että hänelle käy kalpaten.
ellauri266.html on line 419: Historiallisesti olosuhteet olivat paljon huonommat. Todellinen vanhempi liittoutuneiden upseeri komentosillalla oli brittiläinen everstiluutnantti Philip Toosey. BBC Timewatch -ohjelmassa leirillä ollut entinen vanki toteaa, että on epätodennäköistä, että kuvitteellisen Nicholsonin kaltainen mies olisi voinut nousta everstiluutnanttiarvoon; ja jos hän olisi, muut isänmaallisemmat vangit olisivat "hiljaisesti poistaneet" hänet. Julie Summers kirjassaan The Colonel of Tamarkan terottaa, että Pierre Boulle, joka oli ollut sotavankina Thaimaassa, loi kuvitteellisen Nicholson-hahmon yhdistelmäksi hänen muistojaan yhteistyöhaluisista *ranskalaisista* upseereista. Toisin kuin kuvitteellinen Nicholson, Toosey ei ollut japanilaisten yhteistyökumppani. Toosey itse asiassa viivytti sillan rakentamista estämällä. Siinä missä Nicholson ei hyväksy sabotaasitoimia ja muita tahallisia yrityksiä viivyttää edistystä, Toosey rohkaisi tätä: termiittejä kerättiin suuria määriä syömään puurakenteita, ja betoni sekoitettiin pahasti.
ellauri266.html on line 470: Zira donne ensuite à Ulysse une lampe et des livres grâce auxquels il apprend le langage simien et découvre l’organisation de la société des singes, leur système politique et leur culture. Profitant des promenades avec Zira et des entrevues avec Cornélius, le narrateur prépare le discours qu’il doit présenter lors du congrès. La guenon lui fait visiter le parc zoologique où il découvre des animaux ressemblant à ceux de la Terre et des « humains », parmi lesquels il retrouve le professeur Antelle, qui a perdu la raison. Les deux premiers jours du congrès dont parlait Zira sont consacrés aux théories. Le troisième jour, Zaïus présente le narrateur qui en profite pour exposer son cas dans le langage simien provoquant l’étonnement général des singes savants et des journalistes. Pressé par l´opinion publique, le congrès décide à contrecœur de libérer le narrateur et destitue Zaïus de ses fonctions. Mais Ulysse sait qu´il représente toujours une menace pour la civilisation simiesque.
ellauri266.html on line 484: Durant le voyage, Ulysse constate que son fils Sirius parle, et Nova apprend aussi à parler. Arrivés sur Terre, sept cent ans après le départ des explorateurs, Ulysse et sa famille aperçoivent la tour Eiffel et se posent à Orly. Heureux d´être de retour chez lui, Ulysse se précipite hors du vaisseau. Une personne vient les accueillir. Le narrateur constate avec stupeur que c´est un gorille. Pour clore le roman, la narration retourne vers Jinn et Phyllis, le couple en voyage spatial. Le lecteur découvre alors qu´eux aussi sont des chimpanzés et que l´homme évolué a certainement disparu de la galaxie.
ellauri266.html on line 492: Le roman semble se faire l’écho des débats des années 1960 autour du miracle économique japonais, notamment à travers les discussions entre Ulysse et ses interlocuteurs singes pour savoir si l’évolution des singes s’est faite par imitation ou par génie créatif. À l´époque, les économistes occidentaux se posent les mêmes questions au sujet du Japon. Le déclin de l´humanité peut, lui, faire écho à la décolonisation de l´empire français lors de ces mêmes années. Le combat que mènent Zira et Cornélius pour reconnaître des droits aux humains semble être un écho du mouvement des droits civique contre la ségrégation raciale. À l´instar de Rosa Parks qui refuse de céder sa plac
ellauri266.html on line 543: De Waalin rinnalla palkittiin lähetystoiminnan harjoittaja ja luonnontieteilijä David Attenborough poikkeuksellisella ammattiuralla, mutta Barcelonan eläintieteellisen museon entinen johtaja biologi Roser Nos Ronchera sai vain kunniamaininnan.
ellauri267.html on line 227: Guardians of the Free Republics, active around 2010, was a group based in the U.S. state of Texas regarded as being part of the sovereign citizen movement. The group was associated with Sam Kennedy (whose real name is Glenn Richard Unger), a talk-show host, and with Clive Boustred, a British-born conspiracy theorist living in California. The 2-man group was described as having an anti-violent anti-government ideology.
ellauri267.html on line 287: Mutta että hänen hevosensa olivat vartaloasuissa.
ellauri267.html on line 888: Taivas on hiljainen, ei murisevia ukkosenjylinöitä.
ellauri267.html on line 908: Tov. Poltavien kyynelten tulva saa sen juoksemaan. Nyyh! Säästä häntä, eikö ole varaa! Voitko teeskennellä rakastavasi, etkä ole sääli? Rakkaus ja se ovat kaksoset.Mut hei, täällä tunnut kasvavan! Näin kompassoin sinua näistä housut syrjäyttävistä nauhoista ja vedän niin kauan, kunnes ylpeä kangas putoaa.
ellauri267.html on line 1228: Taivutus. Totta Mooses, meidän täytyy;
ellauri267.html on line 1403: Sebastian's life was dramatised in 1843 in the opera Dom Sébastien by the Italian composer Gaetano Donizetti. This was the last opera that Donizetti completed before going insane as a result of syphilis.
ellauri269.html on line 48: The Aarne–Thompson–Uther Index (ATU Index) is a catalogue of folktale types used in folklore studies. The ATU Index is the product of a series of revisions and expansions by an international group of scholars: originally composed in German by Finnish folklorist Antti Aarne (1910), the index was translated into English, revised, and expanded by American folklorist Stith Thompson (1928, 1961), and later further revised and expanded by German folklorist Hans-Jörg Uther (2004). The ATU Index, along with Thompson's Motif-Index of Folk-Literature (1932) - with which it is used in tandem, is an essential tool for folklorists.
ellauri269.html on line 52: Author Pete Jordi Wood claims that topics related to homosexuality have been excluded intentionally from the type index. Similarly, folklorist Joseph P. Goodwin states that Thompson omitted "much of the extensive body of sexual and 'obscene' material", and that - as of 1995 - "topics like homosexuality are still largely excluded from the type and motif indexes." That is a huge lacuna indeed.
ellauri269.html on line 54: An important advance over these traditional classifications is TV Tropes. TV Tropes is a wiki website that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, which it refers to as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering various tropes to those in general media, toys, writings, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics. The nature of the site as a provider of commentary on pop culture and fiction has attracted attention and criticism from several web personalities and blogs. Non-Playing Characters are non-voluntarist characters who let others make their life decisions.
ellauri269.html on line 67: Arthas blinked, momentarily surprised at the lack of his title (Prince). Of course, he reasoned. I'm being inducted as a man, not a prince. "I do". "Do you vow to walk in the grace of the Light and spread its wisdom to this fellow here, man?" "I do". "Do you vow to vanquish weevils wherever it be found, and impregnate the innocent with your very precious life juice?" "I d- oh, by my blood and honor, I bloody well do." That was close, he'd almost messed up!
ellauri269.html on line 76: UN vote against Russia's invasion of Ukraina 2023: same as 2022. In all, 141 countries voiced support for the resolution. Seven opposed it — Russia, Belarus, North Korea, Syria, Mali, Eritrea, and Nicaragua. Another 32 countries abstained during the vote. China, India, South Africa, Pakistan, Sri Lanka, and much of Africa and Central Asia were among them:
ellauri269.html on line 121: Mulla on toi Leech King (suom. Verijuotikas) kirjana joka löytyi Emmauxen hyllystä. Siitä on tämän paasauxen motto. Astaroth (also Ashtaroth, Astarot and Asteroth), in demonology, was known to be the Great Duke of Hell in the first hierarchy with Beelzebub and Lucifer; he was part of the evil trinity. He is known to be a male (or female) figure most likely named after the Near Eastern goddess Astarte. Hazeroth (Nu. 11:35, 12:16, 33:17-18) oli Moosexen porukoiden taukopaikka missä Mirja sai ihotaudin, oisko ollut siihen yhteen paikkaan? Voiko pitaali tarttua hurlumheihin? Mirjan ihotaudista on ollut puhe myös albumissa 171. Miriam on Maria hepreaxi, tai turkixi. Se on turkkilaisen Ecemin toinen nimi.
ellauri269.html on line 129: 1 Ja Mirkku ja Aaro puhuivat Mosesta vastaan hänen Etiopilaisen emäntänsä tähden, jonka hän nainut oli, että hän Etiopilaisen nainut oli, 2 Ja sanoivat: puhuuko Jumala ainoastaan Moseksen kautta? eikö hän myös puhu meidän kauttamme? Ja Herra kuuli sen. 3 Mutta Moses oli sangen siviä mies, enempi kuin kaikki muut ihmiset maan päällä. 4 Ja Herra sanoi äkisti Mosekselle, Aaronille ja MirJamille: menkäät te kolme seurakunnan majaan. Ja he kaikki kolme menivät. 5 Niin Herra tuli alas pilven patsaassa, ja seisoi majan ovella, ja kutsui Aaron ja Mirjan puhutteluun, ja he molemmat menivät ulos.
ellauri269.html on line 131: 6 Ja hän sanoi: kuulkaat nyt minun sanojani: jos joku on teidän seassanne propheta, minä Herra ilmestyn hänelle näyssä, ja unessa puhuttelen häntä. 7 Vaan ei niin palveliani Moses, joka koko minun huoneessani uskollinen on. 8 Hänen kanssansa minä puhun suusta suuhun ja näkyväisesti, ja ei tapauksilla, ja hän näkee Herran muodon. Miksi ette te siis peljänneet puhua palveliaani Mosesta vastaan?
ellauri269.html on line 132: 9 Ja Herran viha julmistui heidän päällensä, ja hän meni pois. 10 Niin myös pilvi meni pois majan päältä. Ja katso, niin Mirja tuli kohta spitaliin niinkuin lumi: niin Aaro käänsi itsensä Mirjaa päin, ja katso, hänkin oli pian spitalissa. 11 Sanoi siis Aaron Mosekselle: Ah minun herrani! älä pane tätä syntiä meidän päällemme: sillä me olemme tyhmästi tehneet, ja me olemme syntiä tehneet. 12 Ettei tämä nyt tulisi niinkuin kuollut, jonka puoli lihaa on kulunut lähteissänsä äitinsä kohdusta. 13 Niin Moses huusi Herralle ja sanoi: Ah Jumala, paranna häntä! 14 Ja Herra sanoi Mosekselle: jos hänen isänsä olis hänen kasvoillensa sylkenyt, eikö hänen olisi pitänyt häpeemän seitsemän päivää? Anna sulkea hänen seitsemäksi päiväksi leiristä ulos, ja sitte hän jälleen otettakaan sisälle. 15 Niin MirJam suljettiin seitsemäksi päiväksi leiristä, ja ei kansa matkustanut, ennenkuin MirJam otettiin takaisin. 16 (H13:1) Ja sitte kansa matkusti Hatserotista ja sioitti itsensä Paranin korpeen. Aarolle ei käynyt tietystikään kuinkaan.
ellauri269.html on line 254: You're gonna meet some gentle people there / For those who come to San Francisco / Summertime will be a love-in there / In the streets of San Francisco / Gentle people with flowers in their hair / All across the nation such a strange vibration / People in motion /There's a whole generation with a new explanation / People in motion people in motion! Make love not Warcraft!
ellauri269.html on line 265:
ellauri269.html on line 290: The Alliance and the Horde each have different backgrounds and stories, and are divided along racial lines. Which faction you choose will dictate where you play, who you play with, and what Races you can play. This may sound all too realistic, but that is how the cookie crumbles!
ellauri269.html on line 314: Choosing your class in World of Warcraft can be one of the most important and time consuming decisions a player ever makes. And time is money! When you are in the process of creating a new character, one of the first things you will notice (aside from gender, race, and faction selection) is that there are what's called "Classes". In World of Warcraft, there are a total of 12 classes to choose from and they are as follows: Death Knight, Demon Hunter, Druid, Hunter, Mage, Monk, Paladin, Priest, Rogue, Shaman, Warlock, and Warrior. Each class provides its own set of unique benefits, abilities, and spells (as you will discover from reading this guide).
ellauri269.html on line 349: Because it operates in support of Russian interests, receives military equipment from the Russian Ministry of Defence (MoD) and uses installations of MoD for training, Wagner Group is frequently considered a de facto unit of the MoD or Russia's military intelligence agency, the GRU. It is widely speculated that the Wagner Group is used by the Russian government to allow for plausible deniability in certain conflicts, and to obscure from public the number of casualties and financial costs of Russia's foreign interventions. It has played a significant role in the 2022 Russian invasion of Ukraine, where, among other activities, it has been reportedly deployed to assassinate Ukrainian leaders, and has widely recruited prisoners and convicts for frontline combat. In December 2022, Pentagon's John Kirby claimed Wagner group has 50,000 fighters in Ukraine, including 10,000 contractors and 40,000 convicts. Others put the number of recruited prisoners at more like 20,000, with the overall number of PMCs present in Ukraine estimated at 20,000. After years of denying links to the Wagner group, Yevgeny Prigozhin, a businessman with close links to Putin, admitted in September 2022 that he "founded" the paramilitary group. Now (Feb 2023) he is angry because he is not getting all the attention and financial support he wants. He says that the Kreml nomenclature are thereby guilty of high treason. *This article may be too long to read and navigate comfortably, so I stop here.
ellauri269.html on line 385: Muradin tuli yxkax oven puolikkaasta, hän on islamistiknääpiö. Olipa noloa, yllätti Artun puuhailemassa puumiekalla. Arttua itketti. Sizemenee luvatta razastamaan alaikäisellä varsalla, putoaa selästä ja hevoset karkaavat. D-oh! Hu-oh! Jo on kökköä.
ellauri269.html on line 503: Luukurkokirjassa on selkeästi chicklit meemejä. Jainalla on monta häntyriä, tollanen hienompi mutta tylsempi keijumies ja sit tää enempi homersimpsonmainen Arthas, jonka parissa Jainan on helpompi rentoutua. Arttu haisee hevoselta ja esinahalta. Koiraskoirilla eri hoidot ei ole valikko vaan niitä ajetaan rinnan tai sarjassa.
ellauri269.html on line 507: Draeneeja johtaa profeettajohtaja, joka johti heidät turvaan vaikeista olosuhteista. Vertaa Velenia Moosekseen.
ellauri269.html on line 515: Nimet, kuten 'Inaara' ja 'Kaalif' ja 'Idaar' ovat arabialaista alkuperää, ja juutalaiset käyttivät niitä yleisesti muslimivallan alaisina islamin kultakaudella ja nimet, kuten 'Merran' ja 'Meiri' (jotka ovat muunnelmia nimestä Miriam , yksi juutalaisuuden tärkeimmistä profeetoista ja Mooseksen sisar, esim Golda Meir), "Hesekiel" (toinen juutalaisuuden tärkeän profeetan nimi), Joraal (tarkoittaa "Jumala kohottaa" hepreaksi ja Supermanin isän nimi, toinen vahvasti Kahden juutalaisen luoma juutalainen hahmo) ja "Behomat" (alkuperäisellä hepreankielisellä ääntämyksellä Behemoth, Jobin kirjassa mainittu merihirviö).
ellauri269.html on line 526: While Draenei do not have surnames, they use patronymics to distinguish between themselves. For example - Inaara, whose father is named Hatan, would be known as Inaara bat Hatan, while her brother Joraal would be known as Joraal ben Hatan. https://en.wikipedia.org/wiki/Jewish_name#Surname
ellauri269.html on line 575: There is literally a track in the WoD soundtrack called ‘Messenger’ in Hebrew (Malach), which features traditional Jewish liturgical singing. They are led by a Moses figure, and literally came to Azeroth on a ship named after the Exodus. It’s not subtle, I don’t see why you’re denying it.
ellauri269.html on line 592: Prophet Muhammad comes to mind. He too like Moses had many trials that could be referenced loosely in WoW.
ellauri269.html on line 603: You pick and choose what you like and discard anything unsavory as representative of something else.
ellauri269.html on line 720: Ärsyttävästi hahmon viimeaikaiset kuvaukset, erityisesti vuoden 2013 Man of Steel -elokuva, keskittyvät Metropolis Marvelin Kristuksen kaltaisiin messiaanisiin ominaisuuksiin. Ennen elokuvan julkaisua uskoon perustuva lehdistösuhdeyritys Grace Hill Media kutsui uskonnollisia henkilöitä eri puolilta kansakuntaa osallistumaan valikoituihin julkaisua edeltäviin näytöksiin, julkaisi leikkeitä verkossa ja toimitti muistiinpanoja mahdollisista elokuvaan liittyvistä uskonpohjaisista keskusteluaiheista. Yksi esimerkki keskittyy isyyden teemoihin ja kehottaa isiä "viemään [lapset] katsomaan Teräsmiestä" ja käyttämään sitten opasta "löytämään uusia yhteyksiä omaan elämääsi ja Jumalan sanaan". Verkkosisällön ohella Dr. Craig Detweiller, Ph.D. teologian ja kulttuurin, kirjoitti yhdeksänsivuisen esseen nimeltä "Jeesus – alkuperäinen supersankari" yhdistääkseen Kryptonin viimeisen pojan Jumalan Poikaan. Detweiller lainasi usein toistuvia todisteita päätteestä "el", joka liitti Supermanin kryptonin syntymänimen "Kal-el". Heprean kielessä "el"-päätettä käytetään merkitsemään Elohimia tai Jahvea, Jehovaa tai Jumalaa, kuten nimissä Mikael, Ariel ja Rafael. Esseessaan Detweiller viittasi myös jokebedialaisten orpoksi jäämiseen, jonka Superman kärsi, kun hänen vanhempansa, jotka varoittivat planeetan Kryptonin välittömästä kuolemasta, ampuivat vauvansa ulkoavaruuteen kuin futuristinen Mooses.
ellauri269.html on line 722: Jos Supermanin vertaamisen Jeesukseen oli tarkoitus "kristillistää" sankari, ehdokas oli hyvin valittu, sillä Jeesuskin oli juutalainen, viimeinen illallinen oli pääsiäisateria, ja jokaisella pienellä profeetalla on ihme tai kaksi hihassaan. Joona asui valaassa. (No se nyt ei liity tähän mitenkään, kunhan mainizin.) Teräsmiestä, joka jäi syntymästään orvoksi suojellakseen häntä maailmaa tuhoavalta katastrofilta, verrataan jutkupiireissä useimmiten Moosekseen, koska heidät molemmat kasvattivat ei-juutalaiset perheet ja he saivat jumalalta taikavoimia pelastaakseen heimonsa. Todisteena esitetään myös samankaltaisuudet Supermanin rinnassa olevan S-symbolin ja heprealaisen Lamediin tai Shiniin kuten kuvassa.
ellauri269.html on line 726: Ehkä tärkein linkki heprealaiseen supersankariin on Supermanin identiteetti osittain assimiloituneena maahanmuuttajana. 1930-luvun New York, joka tuotti maailman ensimmäiset modernit supersankarit, oli täynnä viimeaikaisia juutalaisia pakolaisia, jotka pakenivat 1800-luvun Euroopan pogromeja. Jonathan D. Sarnan ja Jonathan Goldenin Brandeisin yliopistossa "The American Jewish Experience in the Twentieth Century: Antisemitism and Assimilation" mukaan vuonna 1900 yli 40 prosenttia Amerikan juutalaisista oli uusia tulokkaita, ja he ovat olleet maassa kymmenen vuotta tai vähemmän. Ja seuraavan sukupolven aikana tapahtui maahanmuuttozunami, kun toiset 1,75 miljoonaa juutalaista muutti Amerikan rannoille, suurin osa ashkenazeja Itä-Euroopasta.
ellauri269.html on line 734: Muita juutalaisia ehdokkaita inspiroivaksi Supermaniksi on mytologinen Golem. Kaikki juutalaiset tietävät tarinan Golemista, miehestä, jonka rabbi Loew veisti joenuoman mudasta 1500-luvun Prahassa. Loew antoi olennonsa hengen heprealaisilla loitsuilla ja lähetti sen puolustamaan ihmisiä Rudolf II:n alaisina antisemitistisiltä pogromeilta. Savimies oli yli-inhimillinen suojelija, joka kutsuttiin vapauttamaan viattomat pahasta. Supermanin vahvuus linjaa hänet Golemin ja raamatullisen Simsonin kanssa, mutta hän on myös sidottu Mooseksen tarinaan. Nykyaikana hahmo liitetään 1600-luvun pogromeihin Prahan juutalaisissa getoissa. Kuten Superman, Golem oli intensiivisen fyysisen voiman olento, ja sen ensisijaisena tehtävänä oli puolustaa juutalaisia silloin, kun se oli osa Pyhää Rooman valtakuntaa.
ellauri269.html on line 736: Kuvitteellisessa kertomuksessaan Supermanista The Amazing Adventures of Kavalier & Clay, kirjailija Michael Chabon yhdistää myös Golemiin. Hänen päähenkilönsä Josef Kavalier pakenee Prahasta piiloutumalla Golemin arkkuun ja luo samanlaisen hahmon sarjakuviinsa. Tohtori Windy Counsell Petrie kirjoittaa aiheesta "Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature" ("Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature") motiivista: "Golemi merkitsee uskoa taiteellisen luomisen voimaan... Joe Kavalierille maailmankaikkeus, jonka hän luo Sarjakuvien piirtäminen on sellainen, jossa hänellä on valtuudet tehdä jotain natseille… Vaikka Joe ymmärtää, ettei hän voi kirjaimellisesti satuttaa Hitleriä sarjakuvakirjoituksellaan, romaani antaa ymmärtää, että hänen sarjakuvillaan on valtaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen."
ellauri269.html on line 744: Vaikka minkä tahansa yhteyden paljastaminen juutalaisuuteen olisi tuominnut Superman-franchisingin, useat varhaiset tarinat keskittyvät Supermaniin, joka taisteli natseja vastaan ja julisti ylpeänä itsensä "ei-arjalaiseksi", kun hän muxi Adolph Hitleriä leukaan. Sarjakuvat saivat propagandaministeri Joseph Goebbelsin syyttämään Supermania juutalaisuudesta, ja ainakin yksi vuoden 1940 ilkeä pääkirjoitus SS-sanomalehden Das schwarze Korpsissa oli otsikoitu "Jerry Siegel Hyökkää!" Vaikka amerikkalainen nativismi ja antisemitismi vähenivät toisen maailmansodan jälkeen, niin myös Supermanin selvä juutalaisuus. Riemukas antisemitismi putosi suosiosta ja korvattiin suljetulla, sanattomalla kiihkoilulla. Kuten John Turturron Sid Litz sanoo Franz Lidzin Unstrung Heroes -sovituksessa: "Pidän Ikesta." Se oli salainen pakanakoodi sanalle 'I hate kikes'. Kun heidän sopimuksensa oli päättymässä, Siegel ja Shuster haastoivat DC:n oikeuteen hahmonsa hallitsemisesta. Myytyään oikeudet yritykselle 130 dollarilla vuonna 1938 (2 197,49 dollaria vuonna 2014, inflaatio huomioon ottaen), DC vastasi antamalla voimakazikolle potkut.
ellauri269.html on line 746: Vuosia kestäneet oikeusjutut päättyivät useaan kertaan useisiin sovintoratkaisuihin. Yksi lupasi taiteilijoille noin 25 000 dollarin vuosipalkkoja. Viime aikoina Siegel-perheen eloonjääneet jäsenet ovat onnistuneet saamaan prosenttiosuuden Warner Entertainmentin ja DC Comicsin tulevista tuloista sekä toisen usean miljoonan dollarin sovituksen. Vuoden 2013 9th Circuit Court of Appeals -tuomioistuimen päätös ei kuitenkaan antanut samoja oikeuksia muille Shystereille. Tavallaan senaattori Smith ja Lex Luthor olivat perverssisti oikeassa: päivän sana on Ei maahanmuutolle. Kaikki paitsi valtahullujen poliitikkojen ja heidän harhaanjohtaneiden seuraajiensa kuumeisissa unelmissa on maailma ilman maahanmuuttoa. Ihmiset liikkuvat. Smith ja Luther olivat oikeassa siinä, että maahanmuuttajien vastaisen retoriikan käyttäminen on hyväksi havaittu keino piilottaa pienimielisten ihmisten kiihkoilevat pelot. taistelevat epätoivoisesti peittääkseen keskinkertaisuutensa ja säilyttääkseen auktoriteettinsa ylivoimaisen ja käsittämättömän voiman edessä. Smith on haudattu St. Luken hautausmaalle Lee Countyssa Etelä-Carolinassa. Kaikki kiinnostuneet kutsutaan täten tanssimaan hänen haudallaan.
ellauri269.html on line 758: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee."
ellauri269.html on line 780: Moshe Rosenberg is Rav of Congregation Etz Chaim of Kew Gardens Hills and teaches at the SAR Academy, where he integrates Tech and Torah. His book is Morality for Muggles: Ethics in the Bible and the World of Harry Potter (Ktav, 2011).
ellauri269.html on line 795: Myöhemmin Pullman on kirjoittanut kaksi Universumien tomu -sarjaan liittyvää novellia, jotka on julkaistu pieninä kirjasina erilaisten kirjojen maailmaa valottavien lisäaineistojen kera. Lisäksi Pullman on jo usean vuoden ajan työstänyt samaan maailmaan sijoittuvaa uutta romaania, jonka työnimi on The Book of Dust (suom. Tomun kirja). Detta om smuts. Siitä ei takuulla tule valmista, tai jos tulee niin tulee Oiska Ketosen sanoja lainaten pannukakku.
ellauri270.html on line 304: For Jackson, The Lottery is more than a ghost story; “The Daemon Lover” in particular and the collection in general critique a society that fails to protect women from becoming victims of strangers or neighbors. As in “The Lottery,” Jackson’s shocking account of a housewife’s ritualistic stoning, or in “The Pillar of Salt,” which traces a wife’s horror and growing hysteria when she has lost her way, the threatened characters are women. Although many of Jackson’s stories are modern versions of the folk tale of a young wife’s abduction by the devil, and although her characters are involved in terrifying circumstances, the point is that these tales seem true: They are rooted in reality. Thus, Jackson exposes the threat to women’s lives in a society that condones the daemon lover.
ellauri270.html on line 329: Even though the villagers value tradition, many of the specific parts of their traditions have been lost with time. This suggests that the original purpose of the lottery has also been forgotten, and the lottery is now an empty ritual, one enacted simply because it always has been. When we later learn the significance of the slips of paper, it seems horribly arbitrary that they are simply made by a person the night before.
ellauri270.html on line 343: Mr. Summers says that they had better get started and get this over with so that everyone can go back to work. He asks if anyone is missing and, consulting his list, points out that Clyde Dunbar is absent with a broken leg. He asks who will be drawing on his behalf. His wife steps forward, saying, “wife draws for her husband.” Mr. Summers asks—although he knows the answer, but he poses the question formally—whether or not she has a grown son to draw for her. Mrs. Dunbar says that her son Horace is only sixteen, so she will draw on behalf of her family this year.
ellauri270.html on line 357: Snap shots of village life, like the conversation between Mrs. Delacroix and Mrs. Graves, develop the humanity of the characters and makes this seem just like any other small town where everyone knows each other. The small talk juxtaposed against murder (oops now I let the cat out of the bag, sorry) is what makes the story so powerful. Janey is taking on a “man’s role,” so she is assumed to need encouragement and support.
ellauri270.html on line 371: Finally, the last man has drawn. Mr. Summers says, “all right, fellows,” and, after a moment of stillness, all the papers are opened. The crowd begins to ask who has it. Some begin to say that it’s Bill Hutchinson. Mrs. Dunbar tells her son to go tell his father who was chosen, and Horace leaves. Bill Hutchinson is quietly staring down at his piece of paper, but suddenly Tessie yells at Mr. Summers that he didn’t give her husband enough time to choose, and it wasn’t fair.
ellauri270.html on line 373: Mr. Summer’s casual language and camaraderie with the villagers contrast with what is at stake. Tessie’s reaction is the first explicit sign of something horrifying at the heart of the lottery. She is as outspoken in her anger as she was in her humor—although rather too late, and it’s assumed she wouldn’t argue if someone else had been chosen. Bill resignedly accepts the power of the tradition.
ellauri270.html on line 377: This passage shows the self-serving survival instinct of humans very clearly. Each person who speaks up is protecting his or her own skin, a survival instinct that Jackson shows to be natural to all the villagers, and by extension all humans. Tessie is willing to throw her daughter and son-in-law into harm’s way to have a better chance of saving herself. The other women are relieved to have not been chosen—no one speaks up against the lottery until they themselves are in danger.
ellauri270.html on line 379: Bill Hutchinson regretfully agrees with Mr. Summers, and says that his only other family is “the kids.” Mr. Summers formally asks how many kids there are, and Bill responds that there are three: Bill Jr., Nancy, and little Davy. Mr. Graves takes the slips of paper back and puts five, including the marked slip of paper, in the black box. The others he drops on the ground, where a breeze catches them. Mrs. Hutchinson says that she thinks the ritual should be started over—it wasn’t fair, as Bill didn’t have enough time to choose his slip.
ellauri270.html on line 393: The inhumanity of the villagers, which has been developed by repeated exposure to the lottery and the power of adhering to tradition, still has some arbitrary limits—they are at least relieved that a young child isn’t the one chosen. They show no remorse for Tessie, however, no matter how well-liked she might be. Even Tessie’s own children are happy to have been spared, and relieved despite their mother’s fate. Jackson builds the sense of looming horror as the story approaches its close. WTF, Tessie is clearly the odd one out, so the outcome of the lottery was fortunate!
ellauri270.html on line 403: By having children (even Tessie’s own son) involved in stoning Tessie, Jackson aims to show that cruelty and violence are primitive and inherent aspects of human nature—not something taught by society. Tessie’s attempts to protest until the end show the futility of a single voice standing up against the power of tradition and a majority afraid of nonconformists. Jackson ends her story with the revelation of what actually happens as a result of the lottery, and so closes on a note of both surprise and horror. The seemingly innocuous, ordinary villagers suddenly turn violent and bestial, forming a mob that kills one of their own with the most primitive weapons possible—and then happily going home to supper.
ellauri270.html on line 415: Jackson examines the basics of human nature in “The Lottery,” asking whether or not all humans are capable of violence and cruelty, and exploring how those natural inclinations can be masked, directed, or emphasized by the structure of society. Philosophers throughout the ages have similarly questioned the basic structure of human character: are humans fundamentally good or evil? Without rules and laws, how would we behave towards one another? Are we similar to animals in….. read analysis of Human Nature.
ellauri270.html on line 486: And are those two all, all the crew, Ja onko noi 2 koko miehistö,
ellauri270.html on line 521: He rose the morrow morn. Se nousi seuraavana aamuna.
ellauri270.html on line 523: Published anonymously in 1798, this was meant to be perceived as a manuscript recently uncovered from an earlier age. It purposefully contains a variety of archaic spelling and syntax. Later editions modernized some of the archaisms.
ellauri271.html on line 82: Kansainvälisestä naistenpäivästä on kasvanut 1900-luvun aikana sosialistisen liikkeen mukana todella maailmanlaajuinen juhlapäivä. Yhdistyneet kansakunnat järjestää vuosittain naistenpäivän konferenssin, jonka tarkoituksena on edistää naisten oikeuksia ja naisten mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin prosesseihin. YK julisti vuoden 1975 Kansainväliseksi naistenvuodeksi. Naistenvuoden maailmankonferenssissa hyväksyttiin suunnitelma naisten aseman edistämiseksi, ja YK:n yleiskokous julisti sen toteuttamiseksi naisten vuosikymmenen (1976–1985). Onnexi siitä on jo sentään - annas olla - pian neljä vuosikymmentä!
ellauri271.html on line 99: Sexi alkoi 2 miljardia vuotta sitten, siis monta vuotta sitten. Bakteerit alkoivat vaihtaa mielipiteitä ja nukleiinihappoalueita konjugaatio- transformaatio- ja transduktioprosessien kautta. Uskotaan, että eukaryootit perivät sen viimeiseltä yhteiseltä eukaryoottiselta esi-isältä (Lexa, men ej Trotsky) useiden prosessien kautta vaihtelevalla menestyksellä. Ei vain kasvit ja eläimet, vaan myös sienet ja prosaistit voivat lisääntyä seksuaalisesti.
ellauri271.html on line 103: Sukupuolisessa lisääntymisprosessissa ilmaantuvien jälkeläisten elinkelpoisuus on paljon korkeampi, koska sen aikana tapahtuu rekombinaatio : vanhempien genotyypit järjestetään uudelleen ja osa niiden genotyypeistä jakautuu jälkeläisten kesken. Tämä on toisin kuin suvuton lisääntyminen, jossa vasta muodostuneet organismit ovat identtisiä vanhemman kanssa. Rekombinaatio tarjoaa kaksi virhetoleranssia mekanismia molekyylitasolla: rekombinaatio-DNA:n korjaus (joka tapahtuu meioosin aikana , kun homologiset kromosomit pariutuvat) ja komplementaation. Se tunnetaan myös nimellä mutaatiopeiton alla lisääntyminen (muumipappa ja pikku myy).
ellauri271.html on line 107: Evoluutioprosessin kannalta seksuaalisella lisääntymisellä on useita geneettisiä etuja: 1. Se yhdistää kaksi hyödyllistä mutaatiota yhdessä jälkeläisessä (keino levittää suotuisia piirteitä). 2. Konsolidoi tällä hetkellä haitalliset mutaatiot huonosti sopeutuneiksi jälkeläisiksi, jotka sitten eliminoidaan populaatiosta (haitallisten geenien poistaminen) 3. Luo uusia geeniyhdistelmiä, jotka voivat olla paremmin soveltuvia kuin aiemmin olemassa olleet.
ellauri271.html on line 119: Tai sitten sexi on rokotuxen kaltainen prosessi, jossa puikotetaan vastapuolta ja annetaan sille Antin geenejä.
ellauri271.html on line 123: Teorian mukaan meioottinen jakautuminen syntyi lysogeeniseen virukseen vaikuttavista evoluutiopaineista johtuen sen kyvyttömyydestä päästä lyyttiseen kiertoon. Tämä selektiivinen paine on johtanut sellaisten prosessien kehittämiseen, jotka mahdollistavat virusten leviämisen horisontaalisesti koko väestöön. Tämän valinnan tulos oli solufuusio. Tämä eroaa bakteeriplasmidien käyttämistä konjugaatiomenetelmistä evoluutiopaineen alaisena, ja sillä on tärkeitä seurauksia. Tällaisen fuusion mahdollisuutta tukee fuusioproteiinien läsnäolo isorokkovirusten kuorissa. Teoria viittaa siihen, että meioosi saa alkunsa kahden solun fuusiosta, jotka ovat infektoituneet toisiinsa liittyvillä mutta erilaisilla viruksilla, jotka tunnistivat toisensa tartuttamattomiksi. Kahden solun fuusion jälkeen näiden kahden viruksen välinen yhteensopimattomuus sai solut jakautumaan mitoottisella tavalla.
ellauri272.html on line 74: Fifty Shades of Grey has topped best-seller lists around the world, including those of the United Kingdom and the United States. The series had sold over 125 million copies worldwide by June 2015, while by October 2017 it had sold 150M. The series has been translated into 52 languages, and set a record in the United Kingdom as the fastest-selling paperback of all time.
ellauri272.html on line 78: Kirsten Sims from New Zealand stated that the book "will win no prizes for its prose" and that "there are some exceedingly awful descriptions," although it was also an easy read; "(If you only) can suspend your disbelief and your desire to – if you'll pardon the expression – slap the heroine for having so little self respect, you might enjoy it." A Cord from U of Columbia stated that, "Despite the clunky prose, James does cause one to turn the page." Father Metro wrote that "suffering through 500 pages of this heroine's inner dialogue was torturous, and not in the intended, sexy kind of way". Jessica Reaves, the Chicago Tribune, wrote that the "book's source material isn't great literature", noting that the novel is "sprinkled liberally and repeatedly with asinine phrases", and described it as "depressing". Publishers Weekly named E. L. James the 'Publishing Person of the Year' 2012. In April 2012 E. L. James was listed as one of Time magazine's "100 Most Influential People in the World".
ellauri272.html on line 178: Goosebumps (series) by R.L. Stine
ellauri272.html on line 196: Extremely Loud & Incredibly Close by Jonathan Safran Foer
ellauri272.html on line 414: Critics tracing his creative genealogy are apt to begin with Ralph Waldo Emerson and Henry David Thoreau and work chronologically forward through Walt Whitman, Ezra Pound, Robert Frost, Wallace Stevens, and William Carlos Williams. Of those poets, Harold Bloom felt that the transcendentalists Emerson and Whitman have influenced Ammons the most. Xcept he overdoes the colon. Radical colectomy is indicated.
ellauri272.html on line 416: M.L. Rosenthal felt that although Ammons shares Wallace Stevens’s desire to intellectualize rather than simply describe, he falls short of Stevens’s success. Paul Zweig agrees that “unlike T.S. Eliot or Stevens, Ammons does not write well about ideas.” When the narrator finds the dead mole under the leaves, he says, “mercy: I’d just had / lunch: squooshy ice cream: I nearly / unhad it.” Vendler commented, “There has been nothing like this in American poetry before Ammons—nothing with this liquidity of folk voice.”
ellauri272.html on line 561: Anastasia "Ana" Rose Gray : SIP:n (Seattle Independent Publishing) tilaustoimittaja ja Christian Greyn vaimo. (brunetti, s. 1989)
ellauri272.html on line 764: Omaelämäkerrallinen romaani Ihminen joka kärkkyi siitintä (Tammi 1971) teki Kihlmanista suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisen avoimesti biseksuaalisen kirjailijan. Kirjassa hän kertoo myrskyisästä avioliitostaan, alkoholismistaan ja miessuhteistaan – aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos.
ellauri274.html on line 45: “Put me down! You are hurting me,” Adolf Hitler protests to the man of steel. But Superman has other ideas. Seizing the Nazi dictator, Superman shoots into the air, faster than any plane, to pick up Josef Stalin in Moscow. Next stop Geneva to drop off the “power mad scoundrels” at the League of Nations, where they are found guilty of “unprovoked aggression against defenseless countries”.
ellauri274.html on line 371: 1:49:37 новейшими системами более 90 одного процента 91,3 процента А теперь повторю 1:49:37 yli 90 yksi prosentti uusimmilla järjestelmillä 91,3 prosenttia Ja nyt toistan
ellauri274.html on line 425: 1:55:38 экономики 20-25 процентов 10 совсем недавно вы говорили 2,9 я говорил чуть 1:55:38 talous 20-25 prosenttia 10 viimeksi puhuit 2,9 Puhuin vähän
ellauri274.html on line 427: 1:55:52 процентов это самые свежие данные при этом напомню что еще феврале марте 1:55:52 prosentti on uusin tieto, mutta muistutan teitä, että on vielä helmikuun maalisku
ellauri274.html on line 462: 1:59:30 Помните у нас до пандемии был 4 и 70 процентов безработицы 1:59:30 Muistakaa ennen pandemiaa työttömyysaste oli 4 ja 70 prosenttia
ellauri274.html on line 514: 2:05:04 в следующем 2024 году не менее 85 процентов дорог в крупнейших 2:05:04 ensi vuonna 2024 vähintään 85 prosenttia suurimmista teistä
ellauri274.html on line 532: 2:06:56 рублей он представляется поставки три или пять процентов на срок до 7 лет Мне 2:06:56 ruplaa, sitä edustaa kolmen tai viiden prosentin tarjonta jopa 7 vuodeksi.
ellauri274.html on line 562: 2:10:11 но рост зафиксирован причем вырос на 14 процентов это больше 2:10:11 mutta kasvu on kiinteää ja kasvaa 14 prosenttia, mikä on enemmän
ellauri274.html on line 564: 2:10:24 году рост рост составил тогда 11,7 процента А сейчас 14 2:10:24 vuoden kasvu oli silloin 11,7 prosenttia ja nyt 14
ellauri274.html on line 570: 2:11:02 процента напомню что в некоторых странах Евросоюза там уже 17 12 20 процентов у 2:11:02 Muistutan teitä siitä, että joissakin EU-maissa niitä on jo 17 12 20 prosenttia
ellauri274.html on line 599: 2:14:22 в тесном контакте с парламентом предложить дополнительные меры которые позволят ускорить процесс экономики 2:14:22 tiiviissä yhteydessä eduskunnan kanssa ehdottaa lisätoimenpiteitä, jotka nopeuttavat talouden prosessia
ellauri274.html on line 818: 2:39:03 России за последние годы вырос не в какие-то проценты в разы 2:39:03 Venäjä ei ole viime vuosina kasvanut ajoittain yhtään prosenttia
ellauri274.html on line 823: 2:39:34 прошлый год то есть на 11,9%. право на такую меру поддержки 2:39:34 viime vuonna eli 11,9 prosenttia. oikeus tällaiseen tukeen
ellauri274.html on line 834: 2:40:46 сумме почти на 20 процентов будем и дальше увеличивать минимальные размеры 2:40:46 määrällä lähes 20 prosenttia, jatkamme vähimmäiskoon kasvattamista
ellauri274.html on line 838: 2:41:09 провести еще одно на дополнительные 10 процентов таким образом минимальные 2:41:09 kuluta yksi lisää 10 prosentilla, mikä on vähimmäismäärä
ellauri274.html on line 839: 2:41:16 размеры оплаты труда вырастет на 18,5 процента и составит 19 тысяч 242 руб 2:41:16 palkat nousevat 18,5 prosenttia ja ovat 19 tuhatta 242 ruplaa
ellauri274.html on line 848: 2:42:15 на лечение и приобретение лекарств со 120 до 150 тысяч рублей 13 процентов от 2:42:15 hoitoon ja lääkkeiden ostamiseen 120-150 tuhatta ruplaa 13 prosenttia
ellauri274.html on line 958: 2:54:16 влияния это естественный объективный процесс который нельзя игнорировать но 2:54:16 vaikuttaminen on luonnollinen objektiivinen prosessi, jota ei voi sivuuttaa, mutta
ellauri274.html on line 977: 2:56:26 сути заявку на участие в этом процессе давайте мы не против 2:56:26 tähän prosessiin osallistumista koskevan hakemuksen ydin, älkäämme välittäkö
ellauri275.html on line 63: Stalinista on paasauxissa 220 mainintaa, Hitleristä 237. Asiaan on saatava korjaus. Tässä albumissa Stalin saa ensimmäisen kerran sananvuoron, lukuunottamtta pientä runonpätkää nimimerkillä "Soselo" albumin 82 mottona..
ellauri275.html on line 115: Vaikka Ilja teki paljon poliittisia virheitä se oli eto runoseppo. Niinkuin Stalin izekin.
ellauri275.html on line 120: Ilja Tšavtšavadze avasi georgialaisen kirjallisuuden uusia sivuja haalistuvilla taiteellisilla luomuksilla: runoilla, säkeillä, novelleilla, novelleilla, joissa tuon ajan tärkeimmät yhteiskunnalliset prosessit löysivät terävän kriittisen pohdiskelun.
ellauri275.html on line 210: Runossa Erakko ko. erakko ei onnistunut voittamaan 17-kesäisen neitosen elävän elämän voimaa, maallisia inhimillisiä tunteita ja intohimoja. Taistelu tätä voimaa vastaan päättyi munkin sielunpelastuxen kannalta täydelliseen tappioon, mutta koiraan siementuotannon kannalta menestyxeen. Munkki nuolee porsliinia ahdistuksen ja epätoivon piinaamana ja tuikkaa sitten melan upoxiin. Tämä teos, jonka Ilja Chavchavadze loi luovan elämänsä viimeisellä kaudella, leimaa taiteellisen taidon kypsyys ja täydellisyys. Pyhä vapaus voitetaan vain taistelulla, vain verellä, - runoilija väitti ja tuli käteen uudestaan.
ellauri275.html on line 263: Piilota hevosesi, kun kiirehdit Kudille. Panttaa talosi!
ellauri275.html on line 267: Hevosenkenkien kolina ei kaikunut kauaa Parempi kuin nosturi taivaalla.
ellauri275.html on line 308: Turvapaikkani on köyhä. Nouse hevoseltasi Ylpeys nousi hänessä, ja iskulla
ellauri275.html on line 428: Meanwhile, Russian Foreign Ministry spokeswoman Maria Zakharova reacted to a statement by EU High Representative for Foreign Affairs and Security Policy Josep Borrell criticizing “Russian Law” and said: “Borrel said that the foreign agents’ law that sparked protests in Tbilisi was incompatible with EU values. Now we understand why the U.S. is not yet in the European Union – there the law has been in force there since 1938.”
ellauri275.html on line 442: Toinen nimekäs poliittinen vanki on oppositiokanava Mtavarin omistaja Nika Gvaramia. Hänet on tuomittu korruptiosta. Mtavari (Georgian: მთავარი) was a feudal title in Georgia usually translated into English as Prince or Duke. In the 15th century the term mtavari was applied only to the five ruling princes of western Georgia (Samtskhe, Mingrelia, Guria, Svaneti, and Abkhazia), whose autonomous powers were finally eliminated under Imperialist Russia.
ellauri275.html on line 446: The Georgian poets were, by the strictest definition, those whose works appeared in a series of five anthologies named Georgian Poetry, published by Harold Monro and edited by Edward Marsh, the first volume of which contained poems written in 1911 and 1912. The group included Edmund Blunden, Rupert Brooke, Robert Graves, D. H. Lawrence, Walter de la Mare, Siegfried Sassoon, and John Drinkwater. Until the final two volumes, the decision had not been taken to include female poets.
ellauri275.html on line 453: Chavchavadze's influence over Georgian literature was immense. He moved the Georgian poetic language closer to the vernacular, combining the elements of the formal wealth and somewhat artificial antiquated "high" style inherited from the 18th-century Georgian Renaissance literature, melody of Persian lyrical poetry, particularly Hafiz and Saadi, bohemian language of the streets of Tiflis and the moods and themes of European Romanticism. The subject of his works varied from purely anacreontic in his early period to deeply philosophic in his maturity.
ellauri275.html on line 462: After 1832, his perception of the national problems became different. The poet unambiguously pointed out those positive results which had been brought about by the Russian annexation, though the liberation of his native land remained to be his most cherished dream. Later, his poetry became less romantic, even sentimental, but he never abandoned his optimistic streak that makes his writings so different from those of his predecessors. Some of the most original of his late poems are, Oh, my dream, why have you appealed to me again (ეჰა, ჩემო ოცნებავ, კვლავ რად წარმომედგინე), and The Ploughman (გუთნის დედა) written in the 1840s. The former, a rather sad poem, surprisingly ends with hope for the future in contemplation of the poet. The latter combines Chavchavadze's elegy for his past years of youth with calm humorous farewell to lost sex-life and potency. Composer Tamara Antonovna Shaverzashvili used Chavchavadze’s text for her song “My Sadness.”
ellauri275.html on line 470: Koba (kova) oli Joseph Stalinin käyttämä lempinimi.
ellauri275.html on line 513: 
ellauri275.html on line 549: JOHANNES VIROLAINEN - Kekkosen kiusaaja
ellauri275.html on line 590: Seuraavissa vaaleissa 1925 Reissu-Lassi voitti Rytin, joka kaatui rytinällä. Maa sai todellisen mustan hevosen. Samana vuonna Reissu-Lassi Hiekkala teki reissun Liettuaan. Vuoden 25 Savon Sanomien kokoomanide on valitettavasti hukassa, ei woi lukea sen matkahawaintoja. Relander oli 41 ja Ryti 35. Ihan poikasia.
ellauri275.html on line 612: 1974 olisin saanut minäkin jo äänestää, mutta Kekkosen valinnut poikkeuslaki teki sen tarpeettomaxi.
ellauri275.html on line 614: 1978 Kekkosen valinta oli läpihuutojuttu, 260 puoltoääntä ja papukaijamerkki. Kekkonen - Kekkonen - Kekkonen - hokemasta oli tullut Kekkoslovakian kansallishymni.
ellauri275.html on line 640:
ellauri275.html on line 658: Kaxikymppisenä jo Stalin kumousrunoili Soselona ja kiihotti työläisiä, köyhiä makaroninporaajia ja pähkinänleimaajia. Munkeilta Josip oppi paljon juonittelua.
ellauri275.html on line 689: 
ellauri276.html on line 47: Katso: vanha hevoseni makaa ja katsoo kaukaisuuteen masentuneena.
ellauri276.html on line 243: Vaikuttaa kreisiltä, kuinka yksinkertainen, niin arkipäiväinen A.V. Koltsovin runo "Auraajan laulu" voi herättää niin monia ristiriitaisia tunteita ja tunteita? Vaikuttaa kreisiltä, kuinka kuvaus talonpojasta, hänen hevosestaan, voi koskettaa nykyajan lukijan sielua? Osoittautuu, että voi. Se ei voi vain koskettaa, vaan myös saada sinut ajattelemaan syvästi ihmisten elämää 1800-luvulla, yritän verrata sitä aikaa meidän kansaamme.
ellauri276.html on line 285: За сохой он на коня кричит. Hän huutaa hevoselle auran takana.
ellauri276.html on line 328: Sanasto on sekä ylevää, vanhentunutta (alien) että puhekieltä. Suurin osa riimeistä on verbaalisia, lisäksi runoilija käyttää verbien katkaisemattomia muotoja, mikä lisää teoksen samankaltaisuutta kananlaulun ja eeposen kanssa: käveli ylös, lyötiin. Sanojen toistot partikkeleilla korostavat surullista intonaatiota: kuulla jotain, itseäni, jotain juureen asti, pala jostain. Metafora, allegoria: maasta kaivaa kultaa. Värimaalaus: vihreä, pinkki, musta. Runoilija käyttää deminutiivisia sanojen päätteitä, kuten kansanperinnössä, esimerkiksi saduissa, on tapana osoittaa, kuinka lähellä kyntäjän kipu on hänelle: aamunkoitto, talonpoika, talonmies, kruchinushka, lapset.
ellauri276.html on line 337: Oops - pussiin pääsi pujahtamaan väärä Joseph Campbell (joskin mieltäkiinnittävä oli tämäkin, johon palataan albumissa 298). Kyntäjästä runoili oikeasti keskimmäisen kuvan kaveri. Mies oikealla, Adam C. English, Professor of Religion at Campbell University, saa puheenvuoron alempana! Jenkit ovat syystä läpeensä tyytyväisen näköisiä miehiä. Suorastaan iloisia ahdistuneeseen irkkufarmariin verraten. Kauppa se on joka kannattaa eikä kyntötyö.
ellauri276.html on line 339: oseph_Campbell_%28cropped%29.png" height="200"/>
ellauri276.html on line 340: 
osephCampbelljpg4" height="200"/>
ellauri276.html on line 342:
ellauri276.html on line 345: Joseph Campbell (15. heinäkuuta 1879 – 6. kesäkuuta 1944) oli irlantilainen runoilija ja sanoittaja. Hän kirjoitti gaelinkielisellä muodolla nimestään Seosamh Mac Cathmhaoil (myös Seosamh MacCathmhaoil) Campbell, joka on yleinen anglikaatio vanhasta irlantilaisesta nimestä MacCathmhaoil. Hänet muistetaan nyt parhaiten sanoista, jotka hän toimitti perinteisiin ilmauksiin, kuten My Lagan Love ja Gartan Mother´s Lullaby; hänen säkeensä oli myös asetettu Arnold Baxin ja Ivor Gurneyn musiikkiin.
ellauri276.html on line 349: Hän muutti Dubliniin vuonna 1905, ei löytänyt työtä ja seuraavana vuonna (1906) hän muutti Lontooseen, missä hän osallistui irlantilaiseen kirjalliseen toimintaan työskennellessään opettajana. Hän meni naimisiin vuonna 1910 Nancy Mauden kanssa, ja he muuttivat pian Dubliniin ja sitten Wicklow´n kreivikuntaan. Hänen näytelmänsä Judgment esitettiin Abbey Theatressa huhtikuussa 1912.
ellauri276.html on line 355: Joseph Campbellin "I Will Go With My Father a- Ploughing" kuvailee pojan elämän kuukausia hänen työskennellessään isänsä rinnalla "kyntäen", "kylväen" ja "korjuun".
ellauri276.html on line 359: Joseph Campbellin "I Will Go With My Father a-Ploughing" on kolmivärssyinen runo, joka on jaettu kahdeksaan riviin eli oktaaviin. Jokainen näistä oktaaveista noudattaa johdonmukaista riimimallia. Rivien välillä on eroja, mutta mittari ja sanavalinta auttavat luomaan yhtenäisyyttä, joka tuo runoon merkittävää koheesiota.
ellauri276.html on line 368: by Joseph Campbell
ellauri276.html on line 447: Vuonna 1938 masentunut Kavanagh muutti Lontooseen. Hän viipyi siellä noin viisi kuukautta. The Green Fool, löyhästi omaelämäkerrallinen romaani, julkaistiin vuonna 1938, ja Kavanaghia syytettiin kunnianloukkauksesta. Oliver St. John Gogarty haastoi Kavanaghin oikeuteen hänen kuvauksestaan hänen ensimmäisestä vierailustaan Gogartyn kotiin: "Luulin Gogartyn valkovartista piikaa hänen vaimokseen tai hänen rakastajattarekseen; odotin jokaiselle runoilijalle varavaimon." Gogarty, joka oli loukkaantunut sanojen "vaimo" ja "emäntä" läheisestä yhdistämisestä, sai 100 puntaa vahingonkorvauksena.Kirja, joka kertoi Kavanaghin maalaislapsuudesta ja hänen yrityksistään tulla kirjailijaksi, sai kansainvälistä tunnustusta ja hyviä arvosteluja. Teoksen väitettiin kuitenkin olevan myös jossain määrin "katolisen vastainen", mihin Kavanagh reagoi vaatimalla, että teos olisi näkyvästi esillä Dublinin katolisen kirjakaupan ikkunassa. Seuraavassa runossa jää epäselväxi pääsikö Patrick hilloviivalle.
ellauri276.html on line 471: Toisen maailmansodan puhkeaminen (tunnetaan nimellä Hätä Irlannin tasavallassa ) vaikutti haitallisesti joidenkin irlantilaisten kirjailijoiden uraan, mukaan lukien Flann O´Brien ja Kavanagh, koska he menettivät pääsyn kustantajiinsa Lontooseen ja heidän kirjojensa uusintapainoja ei voitu järjestää. Tasavallalla, joka oli sodan aikana neutraali, oli yhteinen raja Pohjois-Irlannin kanssa (joka osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa oli mukana liittoutuneiden puolella ). Varsinkin Monaghanissa rajalla oli salakuljetusmahdollisuuksia, mikä olisi ollut tuottoisampaa kuin kirjoittaminen tähän aikaan.
ellauri276.html on line 577: For his breath smells as sweet as a rose, a rose, a rose, Hänen hengityksensä tuoksuu makealta kuin ruusu, ruusu, ruusu
ellauri276.html on line 578: His breath smells as sweet as a rose. Hänen hengityksensä tuoksuu makealta kuin ruusu.
ellauri276.html on line 603: Here we are on familiar ground, for the beginning is that of the well-known Condescending Lass, often printed on broadsides, and not infrequently met with in the mouths of country singers to this day. The Condescending Lass belongs to a sizeable family of songs on the theme “I wouldn't marry a …”. In it the girl reviews men of various trades, and rejects them all until she finds one whom she will deign to consider. But the present version loses sight of this theme, and from verse two onwards forgets all about the persnickety girl, settling down to a eulogy of the ploughman's trade, though here and there the words still recall those of The Condescending Lass. For the sake of coherence we have abandoned Mr Burstow's first verse and given it another title (he called it: Pretty Wench). The Taverners Folk Group sang The Ploughman in 1974 on their Folk Heritage album Times of Old England. They noted:
ellauri276.html on line 695: I will wash my Ploughman´s hose, Minä pesen kyntäjäni letkun
ellauri276.html on line 723: Kova fyysinen työ perhetilalla teki veronsa nuorelle Burnsille, joka käänsi yhä enemmän huomionsa runouden, luonnon, juoman ja naisten intohimoihin, jotka leimasivat hänen loppuelämäänsä. Hän sai kaksoset mahdollisen vaimonsa Jean Armourin kanssa, mutta heidän suhteensa hajoaminen melkein johti siihen, että Burns muutti Länsi-Intiaan rakastajansa Mary Campbellin (hänen Highland Maryn ) kanssa. Vain Maryn äkillinen kuolema ja hänen ensimmäisen julkaistun runokokoelmansa sensaatiomainen menestys pitivät hänet Skotlannissa. Vain 27-vuotiaana Burns oli tullut tunnetuksi kaikkialla maassa runoilla kuten Tälle, Hiirelle ja Cotterin lauantai-ilta.
ellauri276.html on line 725: Laittomat suhteet ja avioliiton ulkopuolisten lasten väsääminen kulkivat rinnakkain hänen työelämänsä tuottavan ajanjakson kanssa. Hänen kirjeenvaihtonsa Agnes 'Nancy' McLehosen kanssa johti klassiseen Ae Fond Kiss -elokuvaan. Yhteistyö James Johnsonin kanssa johti pitkäaikaiseen osallistumiseen The Scots Musical Museumiin, johon kuului muun muassa Auld Lang Syne:
ellauri276.html on line 828: Hänen ensimmäinen kirjansa The Mickle Drede and Other Verses painettiin yksityisesti Kendalissa vuonna 1896, ja hän kirjoitti monia muita runoja ja näytelmiä, joita esittivät yleensä amatöörit tai kokeellisessa teatterissa. Bottomley toimitti myös Isaac Rosenbergin runoutta vuonna 1922, jota hän oli rohkaissut kirjeenvaihtajana vuodesta 1915 lähtien; kun taas hänen läheinen työtoverinsa säveltäjä Edgar Bainton (1880–1956) sävelsi The Crier by Night -musiikkiin.
ellauri276.html on line 851: These are the hands whose sturdy labour brings. Nämä ovat kädet, joiden tukeva työ tuo mukanaan.
ellauri276.html on line 853: This is the page whose letters shall be seen, Tämä on sivu, jonka kirjaimet tulevat näkyviin,
ellauri276.html on line 859: This is the scholar whose immortal pen Tämä on tutkija, jonka kuolematon kynä
ellauri276.html on line 908: Onward the tugging horses strain Syvälle karanneet hevoset kiskoo
ellauri276.html on line 917: From the dark repose where the dead folk lie Pimentoon jossa käärmeen sikiöt makaa,
ellauri276.html on line 918: Shall flame the rose and billow the rye. Liekittää ruusun ja heiluttaa ruista.
ellauri276.html on line 995: Isle of Wightin Dollymops lauloi Kaikki iloiset kaverit vuonna 2013 WildGoose CD - levyllään Wight Cockade. He huomauttivat:
ellauri276.html on line 1022: Unharness your horses and well rub ´em down Ota hevosesi valjaat irti ja hiero ne hyvin alas.
ellauri276.html on line 1033: For your horses want something their bellies to fill.” sillä hevosenne haluavat jotain, mitä heidän vatsansa täyttää."
ellauri276.html on line 1045: Then we harness our horses, our way then we go Sitten valjastamme hevosemme, matkamme sitten menemme
ellauri276.html on line 1062: Unharness your horses and rub them down well, Irrota hevosesi ja hiero ne hyvin alas,
ellauri276.html on line 1083: We curry our horses and tak´ ´em in tow Me curryamme hevosemme ja otamme ne hinaukseen,
ellauri276.html on line 1091: We harness our horses, take them to the field, Valjastamme hevosemme, viemme ne pellolle,
ellauri276.html on line 1104: For your horses want something their bellies to fill.” sillä teidän hevosenne haluavat jotain vatsansa täytettävää."
ellauri276.html on line 1116: Then we harness our horses and out we do go, Sitten valjastamme hevosemme ja lähdemme ulos,
ellauri276.html on line 1131: “So unharness your horses and we'll rub them down, "Joten irrota hevosesi ja me hieromme ne alas,
ellauri276.html on line 1142: For your horses want something their bellies to fill.” Sillä hevosesi haluavat jotain täytettävää vatsaansa."
ellauri276.html on line 1146: With rubbing and scrubbing our horses down well, Hieromalla ja hankaamalla hevosemme alas hyvin,
ellauri276.html on line 1155: And harness our horses, then away we will go Ja valjastamme hevosemme, sitten lähdemme
ellauri276.html on line 1183: For your horses want something their bellies to fill.” sillä hevosenne haluavat jotain täytettävää vatsaansa."
ellauri276.html on line 1195: We harness our horses, and to plough then we go Valjastamme hevosemme ja sitten lähdemme kyntämään,
ellauri276.html on line 1212: Unharness your horses and rub them down well, hevosesi valjaat ja hieroa ne hyvin,
ellauri276.html on line 1223: For your horses want something their bellies to fill.” sillä hevosesi haluavat jotain täytettävää vatsaansa."
ellauri276.html on line 1226: To fill up our horses with corn and with hay, Täyttääksemme hevosemme maissilla ja heinällä,
ellauri276.html on line 1252: Un-harness your horses and rub them down well, Irrota hevosesi valjaat ja hiero ne hyvin,
ellauri277.html on line 82: When you work you are a flute through whose heart the whispering of the hours turns to music.
ellauri277.html on line 138: Gibran piti ensimmäisen taidenäyttelynsä piirustuksistaan tammikuussa 1904 Bostonissa Dayn studiossa. Tämän näyttelyn aikana Gibran tapasi Mary Haskellin, yhdeksän vuotta häntä vanhemman tyttökoulun rehtorin kaupungissa. Kaksikko solmi ystävyyden, joka kesti Gibranin loppuelämän. Haskell käytti suuria summia Gibranin tukemiseen ja toimitti myös kaikkia hänen englanninkielisiä kirjoituksiaan. Heidän romanttisen suhteensa luonne jää epäselväksi, vaikka jotkut elämäkerran kirjoittajat väittävät, että he olivat rakastavaisia mutta eivät koskaan menneet naimisiin, koska Haskellin perhe vastusti. Alusvaatteista saadut todisteet viittaavat siihen, että heidän suhteensa ei koskaan toteutunut fyysisesti. Gibran ja Haskell olivat lyhyesti kihloissa vuosien 1910 ja 1911 välillä. Joseph P. Ghougassianin mukaan Gibran oli kosinut häntä koska "ei tiennyt kuinka muuten maksaa takaisin kiitokseksi neiti Haskellille", mutta Haskell keskeytti yhdynnän tehden "hänelle selväksi, että hän piti hänen ystävyydestään ennen kuin raskasta sidettä mamuavioliitossa." Haskell meni myöhemmin naimisiin Jacob Florance Minisin kanssa vuonna 1926, samalla kun hän pysyi Gibranin läheisenä ystävänä, suojelijana ja hyväntekijänä ja käytti Jacobin vaikutusvaltaa Kallen uran edistämiseen.
ellauri277.html on line 140: 1908 Haskell esitteli Gibranin ystävälleen kirjailija Charlotte Tellerille, 31, ja helmikuussa Émilie Michelille (Micheline), Haskellin koulun ranskan opettajalle, 19. Sekä Teller että Micheline suostuivat poseeraamaan Gibranille nakuina ja heistä tuli hänen "läheisiä ystäviä." Samana vuonna Gibran julkaisi Spirits Rebellious arabiaksi romaanin, joka kritisoi syvästi maallista ja henkistä auktoriteettia. Gibranin edesmenneen tutun Barbara Youngin mukaan "papit polttivat sen Beirutin torilla uskomattoman lyhyessä ajassa," ja he julistivat sen "vaaralliseksi, vallankumoukselliseksi ja myrkylliseksi nuorille". Maroniittipatriarkaatti laski liikkeelle huhun hänen ek-ek-ekskommunikaatiosta, vaikkei koskaan julistanut sitä virallisesti.
ellauri277.html on line 151: Saman vuoden joulukuussa Gibranin visuaalisia taideteoksia esiteltiin Montross Galleryssä, mikä herätti amerikkalaisen taidemaalari Albert Pinkham Ryderin huomion. Gibran kirjoitti hänelle proosarunon tammikuussa, ja hänestä tulee yksi ikääntyneen miehen viimeisistä vierailijoista. Ryderin kuoleman jälkeen vuonna 1917 Henry McBride lainasi Gibranin runon ensimmäisenä.jälkimmäisen kuolemanjälkeisenä kunnianosoituksena Ryderille, sitten sanomalehdissä eri puolilla maata, josta tuli Gibranin nimen ensimmäinen laaja maininta Amerikassa. Maaliskuuhun 1915 mennessä kaksi Gibranin runoa oli myös luettu Poetry Society of Americassa, minkä jälkeen Corinne Roosevelt Robinson, Theodore Rooseveltin nuorempi sisar, nousi ylös ja kutsui niitä "tuhoisiksi ja pirullisiksi jutuiksi".
ellauri277.html on line 225: At an exhibit of Day’s photographs in 1898 Gibran met a Cambridge poet, Josephine Prescott Peabody, who was nine years older than he. He sketched a portrait of her from memory and gave it to Day to pass on to her. Peabody was charmed by the sketch, and she and Gibran exchanged French letters.
ellauri277.html on line 238: After Paris, Gibran found Boston provincial and stifling. Haskell arranged for him to visit New York in April 1911; he moved there in September, using $5,000 that Haskell gave him to rent an apartment in Greenwich Village. He immediately acquired a circle of admirers that included the Swiss psychiatrist and psychologist Carl Gustav Jung and several Baha’is; the latter introduced him to the visiting Baha’i leader ‘Abd al-Baha’, whose portrait he drew. New York was the center of the Arabic literary scene in America; Rihani was there, and Gibran met many literary and artistic figures who lived in or passed through the city, including the Irish poet and dramatist William Butler Yeats.
ellauri277.html on line 242: Gibran’s first book in English, The Madman: His Parables and Poems, was completed in 1917; it was brought out in 1918 by the young literary publisher Alfred A. Knopf, who went on to publish all of Gibran’s English works. A gold mine! A goose laying golden eggs! Way to go Alfred!
ellauri277.html on line 252: Gibran knew that he would never surpass The Prophet, and for the most part his later works do not come close to measuring up to it. The book made him a celebrity, and his monastic lifestyle added to his mystique.
ellauri277.html on line 258: In 1928 Gibran published his longest book, Jesus, the Son of Man: His Words and His Deeds as Told and Recorded by Those Who Knew Him. It was the most lavishly produced of Gibran’s books, with some of the illustrations in color. For once, the reviews were strongly and uniformly favorable, and the book has remained the most popular of his works next to The Prophet.
ellauri277.html on line 279: Also, reviews the new approaches to the definition of spiritual safety and substantiates the expedience of using traditional and sociological approaches for that purpose. The peculiarities of
ellauri277.html on line 283: state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society. The essence of the spiritual security of society, mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society is specified. The international experience of the system of spiritual values is generalized and systematized and the possibility of its introduction in Ukraine is determined. The features of state regulation in the system of spiritual security of Ukrainian society in modern conditions are determined. The mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of Ukrainian society are assessed. The main approaches to optimizing the mechanisms of state regulation in this area are proposed.
ellauri277.html on line 358: Ylimaallinen Jumala on ilmaissut itseään eri sanansaattajien muodossa, ja jokainen heidän perustamistaan uskonnoistaan on johtanut ihmiskunnan aina korkeammalle tasolle. Kaikki ovat tehneet virheitä, niin varmaan Barbapapakin, mutta nyt ei vielä tiedetä mitä. Bahait hyväksyvät kaikki suurten maailmanuskontojen perustajat ja keskushahmot. Heihin kuuluvat muun muassa Abraham, Mooses, Krishna, Buddha, Zarathustra, Jeesus ja Muhammad sekä kaiken ilmoituksen huipentumana Bab ja Baha´ullah. Yhtään naishahmoa? No ei. Jumalalta saatujen muistioiden ilmaisemisen ketju alkaa jo muinaisista maageista ja aiempien uskontojen kirjoituksissa profeetoiksi mainitaan muun muassa Aatami, Nooa, Hud ja Salih. Nekin kaikki setämiehiä.
ellauri277.html on line 398: Bahain kohtaama kritiikki ja haasteet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maailmaa. Länsiliberaalit ovat kritisoineet baháʼí-uskoa sen konservatiivisista sosiaalisista käytännöistä, erityisesti esiaviollisen tai homoseksuaalisen sexin kiellosta, naisten syrjinnästä ja sensuurista. Nämä ongelmat ovat vain marginaalisia Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella olevalle numeerisesti hallitsevalle baháʼí-yhteisölle.
ellauri277.html on line 409: Vanhaa kunnon naisvihaa on Bahaissa paljon jäljellä: naisten kelpaamattomuus palvella Universal House of Justicessa muuta kuin kahvinkaatajina; Kitab-i-Aqdasin sisäelinvapautta koskevat lait; myötäjäisiä koskevat lait, erityisesti neitsyyskorvauslauseke (WHAT?); kuukautisten vapauttaminen pakollisista rukouksista ja kuukautiskierron tabu; androsentrisen kielen ja miespronominien käyttö teksteissä; perinteisen moraalin ja perhearvojen korostaminen... jne, jne.
ellauri277.html on line 414: Universal House of Justice totesi vuonna 1995 ja on toistanut siitä lähtien, että seksuaalisuutta koskevat opetukset on esitetty uskon kirjoituksissa ja että "Oikeustalolla ei ole valtuuksia muuttaa tätä selkeää opetusta homoseksuaalisuudesta." Entinen baháʼí homo William Garlington sanoi, että baháʼí-asema Yhdysvalloissa "voidaan korkeintaan luonnehtia sympaattiseksi paheksumiseksi" homoseksuaalisuutta kohtaan. Kikkeliä ei vaadita enää irti väännettäväxi.
ellauri277.html on line 460: Kuten käy ilmi, se, mitä Joker tarjoaa, ei ole vapautta tai edes valinnanvaraa. Elokuvan hölmöt toimivat vapaimmin, kun he voivat kiertää Jokerin ja ohittaa hänen vääriä "valintojaan", noudattaen sen sijaan implisiittisesti Moosexen taulujen ohjeistuxia. Mutta kun he eivät voi, heidän teoistaan tulee tahattomia. He toimivat pakotuksesta, pelosta ja välttämättömyydestä. Jokeriakin näyttää ohjaavan hellittämätön anarkkinen agenda, josta hänkään ei saa mitään iloa tai helpotusta, mitä nyt jotain turhaa hahatusta. Hän on oman suunnittelunsa tai kenties oman hulluutensa vanki. Heh, hm, baptistisella tulkinnalla joka hemmetin heppuli on oman päänsä vanki, paizi ne jotka noudattaa johtoportaan ohjeistuxia, mikä antaa niille täyden vastuuvapauden.
ellauri277.html on line 462: Jokeri on herättänyt henkiin Friedrich Nietzschen unen ja Pyhän Paavalin painajaisen. Nietzsche, tuo pahamaineinen 1800-luvun saksalainen kristinuskon haastaja, julisti, että hyvän ja pahan, jalon ja arvottoman, oikean ja väärän moraalijärjestelmät eivät ole muuta kuin ihmisten rakenteita, sosiaalisia mukavuuksia ja typeriä tapoja. Eettiset säännöt eivät ole todellisempia, ehdottomia tai ikuisempia kuin etiketin säännöt. Ne ovat ihmisen aiheuttamia ja mielivaltaisia, ja näistä syistä ne tulisi lähettää liekkeihin. Mitä hemmettiä? Outo argumentti, mikä vikaa siinä on että ne on (luonnon)historiallisia ilmiöitä, kun lyhytkestoisista apinoista kumminkin on kymysys? Kummallista ikuisuuden ihannointia. P. Paavali oli kyllä aika painajaismainen kaveri. Mixi sen vuonna kivi ja puu Moosexen lakiin tekemät sääntömuutoxet olisivat yhtään edellistä enemmän kiveen hakattuja?
ellauri277.html on line 481: Herlinin Sanomien runokriitikot repi pelihousunsa kun ex-kaunoluistelija Kiira Korven eka runokirja Hyppää vaan ilmestyi. Sen iskevin eleginen lyriikka on "Vittusaatanaperkele". Riipaisevammin ei voi uuden vuosituhannen ihmisen ahdistusta enää kuvata. Samoilla sanoilla ilmentää tuntojaan myös S.KARPPI sarjan eeppisen skarppi ja totaalisen tunneköyhä rikosezivä Sofia Karppi. Mitä vittua! Siis mitä vittua sä sanot! "Vittu" on suomalaisten ikivanha pyhä paikka, jossa asustaa salaperäinen karvainen mezän haltija.
ellauri278.html on line 85: Kaikki ympärillä puhuivat Stalinista tietysti aina "te" ja "toveri Stalin". Joskus vain henkilöt, jotka tulivat hänen luokseen "kokemattomuudesta", sanoivat "Joseph Vissarionovich". Vain kaksi ihmistä - Molotov ja Vorošilov olivat Stalinin kanssa "sinut". Kuulin myös Voroshilovin sanovan "Koba" Stalinille. "Koba" on Stalinin vallankumousta edeltävä maanalainen lempinimi.
ellauri278.html on line 98: hoo-hei, hinkin, höö-hei». Ezellasta. Riehuessaan Sozhissa kännipäissä Soselo (Pikku-Joose) saattoi mukeltaa yöhuutona: Houii möyy, höyäh, möö, mässähyhouii. Huutelun kuulleet sanoivat, että älämölöä ei ollut helppo litteroida.
ellauri278.html on line 100: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut.
ellauri278.html on line 155: He is known as a state prosecutor of Joseph Stalin's Moscow Trials and in the Nuremberg trials. He was the Soviet Foreign Minister from 1949 to 1953, after having served as Deputy Foreign Minister under Vyacheslav Molotov since 1940.
ellauri278.html on line 159: In 1936, Vyshinsky achieved international fame as the prosecutor at the Zinoviev-Kamenev trial (this trial had nine other defendants), the first of the Moscow Trials during the Great Purge, lashing its defenseless victims with memorable rhetoric:
ellauri278.html on line 161: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats!
ellauri278.html on line 182: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to?
ellauri278.html on line 194: In 1904, Chicherin inherited the estate of his famous uncle in Tambov Governorate and became very wealthy. He immediately used his new fortune to support revolutionary activities in the runup to the Russian Revolution of 1905 and was forced to flee abroad to avoid arrest late in that year. He spent the next 13 years in London, Paris and Berlin, where he joined the Menshevik faction of the Russian Social Democratic Labor Party and was active in emigre politics. In Imperial Germany, he underwent medical treatment in attempts to cure his homosexuality.
ellauri278.html on line 196: Chicherin followed a pro-German foreign policy in line with his anti-British attitudes, which he had developed during his time in the Foreign Ministry, when Britain was blocking Russian expansion in Asia. Chicherin is thought to have had more phone conversations with Lenin than anyone else. When Joseph Stalin replaced Lenin in 1924, Chicherin remained foreign minister, and Stalin valued his opinions.
ellauri278.html on line 224: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.
ellauri278.html on line 231: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
ellauri278.html on line 238: Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance.
ellauri278.html on line 242: The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good."
ellauri278.html on line 258: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
ellauri278.html on line 264: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance.
ellauri278.html on line 283: Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Molotov pääsi takaisin politbyrooseen ja toimi jälleen ulkoministerinä vuoteen 1956. Nikita Hruštšovin paheksuttua Stalinin rikoksia XX puoluekokouksessa helmikuussa 1956, ja Molotovin puolueen muiden stalinistien kanssa hävittyä valtataistelun Hruštšoville, hän joutui erinäisiin merkityksettömiin asemiin, kuten Mongolian suurlähettilääksi vuosiksi 1957–1960 ja Neuvostoliiton pysyväksi edustajaksi kansainväliseen ydinenergiakomissioon (IAEA) Wienissä vuosiksi 1960–1961. Vuonna 1961 Stalinin vastainen linja jatkui XXII puoluekokouksessa, ja vuoteen 1964 mennessä Molotov erotettiin puolueesta kokonaan.
ellauri278.html on line 374: Nürmbergisssä 14. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton apulaispääsyyttäjä eversti Yu. V. Pokrovsky esitti sakemanneille yksityiskohtaisen syytteen Katynin tapauksessa Burdenkon komission materiaalien perusteella. Asiasta varoitettu jenkkijohtoinen tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä tätä syytöstä harkitsematta, mikä järkytti neuvostopuolta. Koska jälkimmäinen viittasi, että tämä luo ennakkotapauksen prosessin viivyttämiselle, tuomioistuin päätti kuulla vain kolmea todistajaa syyttäjälle ja puolustukselle. Kuulemiset pidettiin 1.-2.7.1946. Syyttäjän todistajina olivat Smolenskin entinen apulaispormestari, professori-astronomi B. V. Bazilevsky, professori V. I. Prozorovsky (lääketieteen asiantuntijana) ja bulgarialainen asiantuntija M. A. Markov, Katynin kansainvälisen komission entinen jäsen, joka allekirjoitti sen päätelmän. Smolenskin porvari B. G. Menshagin oli myös valmistautunut tällaiseen rooliin, mutta hänen todistuksensa oli "epämukava".
ellauri278.html on line 488: Suomalaisten yleishyökkäys kesti viikon. Siinä vihollisdivisioona tuhoutui lähes täydellisesti. Se menetti 70 prosenttia vahvuudestaan kaatuneina. Lisäksi suomalaiset ottivat 1 200 vankia. Suomalaisia kuoli talvisodassa jotain puolisensataatuhatta, 1 suomalainen vastasi 4 venäläistä. Koko tie oli täynnä tuhoutuneita tai tielle jähmettyneitä ajoneuvoja, tykkejä ja muuta kalustoa. Suomen valloitus oli tältä kertaa päättynyt.
ellauri278.html on line 537: Saksan armeijan valmistautuminen sotaan alkoi elokuussa 1940 salanimellä Friz, ja sitä koordinoi kenraali Friedrich Pauluksen johtama ryhmä syyskuusta alkaen. Hitlerin uuden päämajan Wolfschanzen rakentaminen aloitettiin Itä-Preussiin Rastenburgin kaupungin lähelle. Lopullinen päiväkäsky nro. 21 nimellä operaatio Barbarossa allekirjoitettiin 18. joulukuuta. Sodasta piti tulla lyhyt. Joseph Goebbels kirjoitti päiväkirjaansa keskustelusta Hitlerin kanssa: ”Vihollinen ajetaan taaksepäin yhdellä tasaisella liikkeellä. Führer arvioi operaatioon kuluvan neljä kuukautta. Minä luulen, että vähemmän. Bolševismi luhistuu kuin korttitalo.”
ellauri278.html on line 569: Stalin alkaa rauhoittua. Tilanne on oleva hallinnassa. Systeemi pelaa. Kuri on oleva ankara, ja kansan taistelutahto ennennäkemätön. Kapitalistiset liittolaiset ovat tyhmiä, Heiltä on otettava kaikki mahdollinen apu, ja viimein voitto on käännettävä bolševikkien eduksi. Roosevelt on ällistyttävän tyhmä ja naiivi mies, naurahtaa Stalin. -Ja samoin englantilaiset. He tulevat ojentamaan Euroopan kerran Neuvostoliiton käteen.
ellauri279.html on line 142: Uskomuksen, että Pavlikin isä pidätettiin juuri pojan lausunnon takia, kumosi myöhemmin itse Trofimin tapaukseen osallistunut tutkija. Itse asiassa pidätyksen syy oli kahden talonpojan pidätys, joiden kirjelomakkeet löytyivät Gerasimovskyn kyläneuvoston sinetistä. Yhden pidätetyn mukaan lomakkeet ostettiin Trofim Morozovilta. Myöhemmässä kokouksessa, jossa Trofim tuomittiin 10 vuodeksi maanpakoon, Pavlikin äiti todisti, Pavlik itse toimi todistajana ja vahvisti vain äidin sanoja, ja lausuntoprosessissa tuomari jätti pois todistuxen alaikäisyyden vuoksi.
ellauri279.html on line 203: Alperovichit näyttää olevan pahempia oikeistojutkuja kuin Suomen oma Ben Zyskovicz. The vast majority of Argentine Jews are descended from immigrants who arrived from Europe. These ashkenazic Jews migrated from small towns or shtetels of Poland, Lithuania, Russia, Germany, Romania or Ukraine, leaving behind most of their Jewish relatives. After two or three generations, those Jewish families lost track of their relatives, having been saved from the war, emigrated to other countries like USA, England or Australia.
ellauri279.html on line 210: 
ellauri279.html on line 211:
ellauri279.html on line 213: Jose, justicialist party honcho and governor of Tucuman was charged by the Public Prosecutor for the complaint of sexual abuse by his niece.
ellauri279.html on line 250: Kun Neuvostoliitossa juutalaisia syytettiin joukoittain 'vakoilijavaltiona', Yhdysvalloissa syyttömät Ethel Julius Rosenberg tuomittiin kuolemaan Yhdysvaltojen pettämisestä. McCarthyismi levisi holtittomasti kaikkialle amerikkalaiseen yhteiskuntaan sekoittaen autenttisen isänmaallisuuden demagogiaan…
ellauri279.html on line 313: Solženitsyn taisteli puna-armeijassa toisessa maailmansodassa. Hän yleni kapteeniksi, ennen kuin hänet pidätettiin helmikuussa 1945 syytettynä neuvostovastaisesta agitaatiosta ja neuvostovastaisen järjestön perustamisen yrityksestä Wormdittissa Itä-Preussissa (nykyisin Orneta Puolassa). Solženitsyniä vastaan esitetty todiste oli hänen "koulutoverilleen" lähettämä kirje, jossa hän käytti viranomaisten mukaan Stalinista epäkunnioittavaa nimitystä ”viiksimies”. Solženitsyn joutui kahdeksaksi vuodeksi työleirille. Eli siis helmikuussa 1945 palvellessaan Itä-Preussissa SMERSH pidätti Solzhenitsynin, koska hän oli kirjoittanut halventavia kommentteja yksityisissä kirjeissä ystävälleen Nikolai Vitkevichille sodan johtamisesta haukkuen Joseph Stalinia, jota hän kutsui nimillä "Khozyain" ("pomo") ja "Balabos" (jiddišin renderointi heprealaisesta baal ha-bayitista "talon mestari"). Tosin hän keskusteli myös saman ystävän kanssa uuden organisaation tarpeesta Neuvostoliiton hallinnon tilalle. Tämän nojalla Solzhenitsyniä syytettiin "Neuvostoliiton vastaisesta propagandasta" Neuvostoliiton rikoslain 58 artiklan 10 kohdan nojalla ja "vihamielisen järjestön perustamisesta" 11 kohdan nojalla. Alexei vankikavereideen ei edes iloinnut kun muut hurrasivat sodan päättymistä Venäjälle suotuisissa merkeissä.
ellauri279.html on line 388: Vuodesta 1976 lähtien länsisaksalainen kirjailija ja kriminologi Frank Arnau syytti Solženitsyniä leirin "kirjallisesta varkaudesta" viitaten kopioon niin sanotun "Vetrovin irtisanomisen" nimikirjoituksesta, joka on päivätty 20. tammikuuta 1952. Syytösten syynä oli itse Solženitsynin kuvaus Gulagin saariston toisen osan 12. luvussa prosessista, jolla NKVD-upseerit rekrytoivat hänet tiedottajiksi (salanimellä "Vetrov"). Solženitsyn korosti myös, että ollessaan virallisesti värvätty, hän ei kirjoittanut yhtäkään irtisanomista. Jopa tšekkoslovakialainen toimittaja Tomasz Rzezach, joka kirjoitti kirjan Solženitsynin maanpetokierre KGB:n 5. osaston määräyksestä, ei pitänyt mahdollisena käyttää tätä Arnaun hankkimaa "asiakirjaa". Solženitsyn toimitti lännen lehdistölle näytteitä käsikirjoituksestaan käsinkirjoituksen tutkimista varten, mutta Arnau kieltäytyi suorittamasta tutkimusta. Arnauta ja Rzezachia syytettiin puolestaan yhteyksistä Stasiin ja KGB:hen, joiden viides osasto osana Operation Spideriä yritti häpäistä Solženitsyniä.
ellauri279.html on line 458: Carlos Fuentesia on kutsuttu "Meksikon Balzaciksi". Fuentes itse mainitsi Miguel de Cervantesin, William Faulknerin ja Balzacin tärkeimpinä kirjailijoinaan. Kirjoitusprosessistaan pitämässään puheessa hän kertoi, että kun hän aloitti kirjoitusprosessin, hän aloitti kysymällä: "Kenelle minä kirjoitan? NYT:n lukijoilleko? Niinpä hyvinkin!"
ellauri279.html on line 469: Hänen vuoden 1985 romaaninsa The Old Gringo ( Gringo viejo ), joka perustuu löyhästi amerikkalaisen kirjailijan Ambrose Biercen katoamiseen Meksikon vallankumouksen aikana, tuli ensimmäinen meksikolaisen kirjailijan kirjoittama yhdysvaltalainen bestseller. Romaani kertoo tarinan Harriet Winslowista, nuoresta amerikkalaisesta naisesta, joka matkustaa Meksikoon ja löytää itsensä ikääntyvän amerikkalaisen toimittajan Ambrose Biercen (kutsutaan enää vain "vanhaksi gringoksi ") sylistä. Komean helppoheikin näköinen Tomás Arroyo on ex- vallankumouksellinen kenraali. Kuten monet Fuentesin teoksista, se tutkii tapaa, jolla vallankumoukselliset ihanteet turmeltuvat, kun Arroyo päättää jatkaa kartanolla palvelijana, sen sijaan että seuraisi vallankumouxen tavoitteita.
ellauri281.html on line 84: Kaikki ympärillä puhuivat Stalinista tietysti aina "te" ja "toveri Stalin". Joskus vain henkilöt, jotka tulivat hänen luokseen "kokemattomuudesta", sanoivat "Joseph Vissarionovich". Vain kaksi ihmistä - Molotov ja Vorošilov olivat Stalinin kanssa "sinut". Kuulin myös Voroshilovin sanovan "Koba" Stalinille. "Koba" on Stalinin vallankumousta edeltävä maanalainen lempinimi.
ellauri281.html on line 97: hoo-hei, hinkin, höö-hei». Ezellasta. Riehuessaan Sozhissa kännipäissä Soselo (Pikku-Joose) saattoi mukeltaa yöhuutona: Houii möyy, höyäh, möö, mässähyhouii. Huutelun kuulleet sanoivat, että älämölöä ei ollut helppo litteroida.
ellauri281.html on line 99: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut.
ellauri281.html on line 154: He is known as a state prosecutor of Joseph Stalin's Moscow Trials and in the Nuremberg trials. He was the Soviet Foreign Minister from 1949 to 1953, after having served as Deputy Foreign Minister under Vyacheslav Molotov since 1940.
ellauri281.html on line 158: In 1936, Vyshinsky achieved international fame as the prosecutor at the Zinoviev-Kamenev trial (this trial had nine other defendants), the first of the Moscow Trials during the Great Purge, lashing its defenseless victims with memorable rhetoric:
ellauri281.html on line 160: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats!
ellauri281.html on line 181: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to?
ellauri281.html on line 193: In 1904, Chicherin inherited the estate of his famous uncle in Tambov Governorate and became very wealthy. He immediately used his new fortune to support revolutionary activities in the runup to the Russian Revolution of 1905 and was forced to flee abroad to avoid arrest late in that year. He spent the next 13 years in London, Paris and Berlin, where he joined the Menshevik faction of the Russian Social Democratic Labor Party and was active in emigre politics. In Imperial Germany, he underwent medical treatment in attempts to cure his homosexuality.
ellauri281.html on line 195: Chicherin followed a pro-German foreign policy in line with his anti-British attitudes, which he had developed during his time in the Foreign Ministry, when Britain was blocking Russian expansion in Asia. Chicherin is thought to have had more phone conversations with Lenin than anyone else. When Joseph Stalin replaced Lenin in 1924, Chicherin remained foreign minister, and Stalin valued his opinions.
ellauri281.html on line 223: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.
ellauri281.html on line 230: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
ellauri281.html on line 237: Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance.
ellauri281.html on line 241: The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good."
ellauri281.html on line 257: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
ellauri281.html on line 263: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance.
ellauri281.html on line 282: Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Molotov pääsi takaisin politbyrooseen ja toimi jälleen ulkoministerinä vuoteen 1956. Nikita Hruštšovin paheksuttua Stalinin rikoksia XX puoluekokouksessa helmikuussa 1956, ja Molotovin puolueen muiden stalinistien kanssa hävittyä valtataistelun Hruštšoville, hän joutui erinäisiin merkityksettömiin asemiin, kuten Mongolian suurlähettilääksi vuosiksi 1957–1960 ja Neuvostoliiton pysyväksi edustajaksi kansainväliseen ydinenergiakomissioon (IAEA) Wienissä vuosiksi 1960–1961. Vuonna 1961 Stalinin vastainen linja jatkui XXII puoluekokouksessa, ja vuoteen 1964 mennessä Molotov erotettiin puolueesta kokonaan.
ellauri281.html on line 373: Nürmbergisssä 14. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton apulaispääsyyttäjä eversti Yu. V. Pokrovsky esitti sakemanneille yksityiskohtaisen syytteen Katynin tapauksessa Burdenkon komission materiaalien perusteella. Asiasta varoitettu jenkkijohtoinen tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä tätä syytöstä harkitsematta, mikä järkytti neuvostopuolta. Koska jälkimmäinen viittasi, että tämä luo ennakkotapauksen prosessin viivyttämiselle, tuomioistuin päätti kuulla vain kolmea todistajaa syyttäjälle ja puolustukselle. Kuulemiset pidettiin 1.-2.7.1946. Syyttäjän todistajina olivat Smolenskin entinen apulaispormestari, professori-astronomi B. V. Bazilevsky, professori V. I. Prozorovsky (lääketieteen asiantuntijana) ja bulgarialainen asiantuntija M. A. Markov, Katynin kansainvälisen komission entinen jäsen, joka allekirjoitti sen päätelmän. Smolenskin porvari B. G. Menshagin oli myös valmistautunut tällaiseen rooliin, mutta hänen todistuksensa oli "epämukava".
ellauri281.html on line 487: Suomalaisten yleishyökkäys kesti viikon. Siinä vihollisdivisioona tuhoutui lähes täydellisesti. Se menetti 70 prosenttia vahvuudestaan kaatuneina. Lisäksi suomalaiset ottivat 1 200 vankia. Suomalaisia kuoli talvisodassa jotain puolisensataatuhatta, 1 suomalainen vastasi 4 venäläistä. Koko tie oli täynnä tuhoutuneita tai tielle jähmettyneitä ajoneuvoja, tykkejä ja muuta kalustoa. Suomen valloitus oli tältä kertaa päättynyt.
ellauri281.html on line 536: Saksan armeijan valmistautuminen sotaan alkoi elokuussa 1940 salanimellä Friz, ja sitä koordinoi kenraali Friedrich Pauluksen johtama ryhmä syyskuusta alkaen. Hitlerin uuden päämajan Wolfschanzen rakentaminen aloitettiin Itä-Preussiin Rastenburgin kaupungin lähelle. Lopullinen päiväkäsky nro. 21 nimellä operaatio Barbarossa allekirjoitettiin 18. joulukuuta. Sodasta piti tulla lyhyt. Joseph Goebbels kirjoitti päiväkirjaansa keskustelusta Hitlerin kanssa: ”Vihollinen ajetaan taaksepäin yhdellä tasaisella liikkeellä. Führer arvioi operaatioon kuluvan neljä kuukautta. Minä luulen, että vähemmän. Bolševismi luhistuu kuin korttitalo.”
ellauri281.html on line 568: Stalin alkaa rauhoittua. Tilanne on oleva hallinnassa. Systeemi pelaa. Kuri on oleva ankara, ja kansan taistelutahto ennennäkemätön. Kapitalistiset liittolaiset ovat tyhmiä, Heiltä on otettava kaikki mahdollinen apu, ja viimein voitto on käännettävä bolševikkien eduksi. Roosevelt on ällistyttävän tyhmä ja naiivi mies, naurahtaa Stalin. -Ja samoin englantilaiset. He tulevat ojentamaan Euroopan kerran Neuvostoliiton käteen.
ellauri282.html on line 101: [3.4. klo 19.14] Oma Profiili: The famous Allan Ramsay portrait of David Hume, hanging in the University of Edinburgh, depicts him wearing a remarkable hat: a unique salmon-coloured turban. I was able to see the original on the occasion of receiving an honorary degree from Edinburgh in 2007, and ever since then I have desired to obtain a replica of that curious hat for myself (to wear on special occasions, such as those requiring academic regalia).
ellauri282.html on line 167:
ellauri282.html on line 170: Rote Rosen
ellauri282.html on line 171: Weisst du die Rose, die Du mir gegeben?
ellauri282.html on line 181: Um mich webt Nacht, die kühle, wolkenlose,
ellauri282.html on line 183: Es träumt mein Sinn von Deiner roten Rose
ellauri282.html on line 190: Rote Rosen werden blüh'n überall auf der Welt.
ellauri282.html on line 193: Rote Rosen werden blüh'n wenn ich wieder bei Dir bin.
ellauri282.html on line 197: Rote Rosen werden blüh'n, wenn ich wieder bei Dir bin.
ellauri282.html on line 205:
ellauri282.html on line 212: Pulkun puheista päättäen Vuokko oli paizi hymistelevä myös aivan hirveä pirttihirmu. Se taitaa olla tän Matin jouzenlaulunkin "piiloviesti." Pulkku sanoo haukkuneensa vaimoa jo Makkosena Romaanihenkilön kuolemassa, sekin pitäisi nyt kai selata. Pulkku on hyvin hyvin naisvihainen. Melkein yhtä paha kuin "Teme", joka peukuttaa valtaanpäässeitä suominazeja ja twiittaa huonolla englannilla transuvastaisia twiittejä: "Tsiisus".
ellauri282.html on line 499: Merton pohtii kirjassa varhaista elämäänsä ja puutteellista ymmärrystään ja halua löytää usko Jumalaan, mikä johti hänen kääntymiseensä roomalaiskatolisuuteen 1938 hänen ollessaan 23-vuotias. Ester Toivosesta tuli samaan aikaan Hastingsissa Miss Eurooppa. 2v mietintätauon jälkeen Merton luopui lupaavasta kirjallisesta urasta Columbia Jesterissä ja jätti lupaavan työnsä englannin opettajana St. Bonaventure's Collegessa Oleanissa, New Yorkissa. Sitten hän muutti Kentuckyn maaseudulle 1941 ja astui Getsemanin Neitsyt Marian luostariin. Samana vuonna Hitler mokasi avaamalla itärintaman suomalaisten tuella. Ei olis kannattanut. Kuoli 54-vuotiaana hämärissä olosuhteissa Bangcockissa1968, Merton siis. 27v irstailua + 27v luostarointia. Ei täysin transparenttia. Samana vuonna ammuttiin Robert Kennedy. Mä olin silloin Kivisaaren luostarissa irstailemassa. Hitler kuoli 66v hämärissä olosuhteissa Berliinissä 1945. For me to be a Saint is to be myself.
ellauri282.html on line 511: Siitä huolimatta Keating kuoli St. Joseph's Abbeyssa, Spencerissä, Massachusettsissa 25. lokakuuta 2018 95-vuotiaana.
ellauri282.html on line 515: Keating oli Centering Prayerin, nykyaikaisen mietiskelevän rukousmenetelmän yksi kolmesta pääkehittäjästä, joka syntyi St. Joseph's Abbeysta vuonna 1975. William Meninger ja Basil Pennington, myös trappistimunkkeja, olivat menetelmän muita pääkehittäjiä. Kun Keating ehdotti konseptia ensimmäisen kerran, Meninger alkoi opettaa menetelmää, joka perustuu 1300-luvun henkiseen klassikkoon The Cloud of Unknowing (Tietämättömyyden pilvi, tästä on jo paasattu de Löllön yhteydessä albumissa 219). Meninger kutsui tätä "pilven rukoukseksi" ja opetti sitä papeille retriittitalossa. Pennington piti ensimmäisen retriitin maallikkoyleisölle Connecticutissa, jossa osallistujat ehdottivat termiä "Centering Prayer". Thomas Mertonista lähtien oli tiedetty porukoiden käyttäneen termiä ennen tätä, on epäilty, että lause olisi peräisin häneltä.
ellauri282.html on line 538: Päästyään takaisin Hanoihin 2007 Hanhi näet koitti järjestää ja johtaa "suuria lauluseremonioita", joiden tarkoituksena oli auttaa parantamaan Vietnamin sodan jäljellä olevia haavoja; ja johtaa luostarien ja maallikoiden retriittejä. Lauluseremonioita kutsuttiin alun perin nimellä "Iso ruumissaatto rukoillaxeen yhtä lailla kaikille kengännauhojen solmun aukaisemisexi", mutta Vietnamin virkamiehet vastustivat ja kutsuivat mahdottomaksi hyväksyä, että hallitus "yhtä lailla" rukoilisi Etelä -Vietnamin ja Yhdysvaltain sotilaiden puolesta. Jotain rajaa! Nhất Hạnh suostui muuttamaan nimen lyhempään muotoon "Iso ruumissaatto vaan". Ilmeisesti jenkit oikeasti käytti Hanhea jonkinlaisena Troijan hevosena päästäxeen taas Hanoihin puuhastelemaan mitä jenkit nyt sitten kaikkialla puuhastelevatkin. Sopu ei kauan säilynyt, ja 2009 Hanhen seniorimunkkeja taas potkittiin jostain vietnamilaisesta luostarista karzalle rankkasateeseen.
ellauri282.html on line 561: Siis tää polakki on aivan järjetöntä sota-ajan sadistista soopaa. Yläluokan pellet jossain polakkien kartanolla kyylää nuorten pyllynreikiä. Kaikki on täys mobutu seko sekoja. Typerää terroristitiimitematiikkaa rote Rosen -nuljastelun välissä. Setämiehet ällöttävät toisiaan ilman jotain yhdistävää tiimiä. Siemian on itäpolakki, joku kasakki, siis ukrainalainen mistä lie Donbassista, länsipolskit ällöävät sitä suunnitellessaan sen tappoa. Se on melkisten kuin ryssä. Pierino Ronald "Perry" Como ulisi serenadissa jotta kunpa Caterina ei antaisi vekkiä kellekään muulle miehelle kuin hänelle. Voisi ajatella että mixi se on niin tärkeää Perrylle (ja Waclaville), mutta tietysti se on, se on ihan pääasia niiden izekkäille geeneille. Koitapa kexiä jotain muuta kynäilyn aihetta kuin E!F!K! ja näet miten mahdotonta se on. Juonipaljastuxet löytyy nyt albumista 257.
ellauri283.html on line 162: Stoalaiset ovat syvältä Senecan anaaliaukosta. Luontoa, joka on hallitsematon ja "mitattoman tuhlaaja", ei voida tyrannisoida tavalla, jolla stoalaiset tyrannisoivat itseään. Kikkeliskokkelis-mies on hahmo, joka usein seisoskelee esimerkiksi bussipysäkillä. Kikkeliskokkelis-mies hihittää ja naureskelee itsekseen ja toistaa samoja lauseita kuten: "Mitäs läksit?", "Kikkeliskokkelis!", "Tää on tää maailma.", "Sul on mun luonto", "Suu hevosenkengälle!", "Sit en varasta!", "Ota riehumalla hiki" ja "Heko keko kikkelis kokkelis ympäri suomenmaata".
ellauri283.html on line 175: Pesonen on olemukseltaan veltto ja ailahteleva poliisi, jolle Sojakka yleensä määrää tehtävän. Pesonen tottelee joka kerta häntä ja lähtee suorittamaan tehtävää. Pesoselle tapahtuu kuitenkin aina kesken tehtävän jokin paha tapaturma tai onnettomuus, josta hän ei kaikesta huolimatta saa mitään vammoja. Hän on aina täysin voimissaan, vaikka hän tippuu milloin ikkunasta, milloin moottorikelkan kyydistä maahan. Kun lopussa Sojakka kysyy Pesoselta, että onnistuiko tehtävä, Pesonen väittää tehtävän olevan kunnolla suoritettu, eli asian olevan "kuitti". Ivalo, Skarppi, Harjunpää 1 sanaan tiivistettynä.
ellauri283.html on line 194: Heikki-Anneli Vateva on homoseksuaalinen mallikoulun opettaja, jonka vakioasiakkaana käy Matti Pylkkänen. Vateva puhuu myös paljon vihjailevia juttuja Matille, mistä hänet voi tunnistaa homoseksuaaliksi. Opettajalla on iso nenä, poninhäntä, pussihousut ja hän käyttää kynsilakkaa.
ellauri283.html on line 261: Sekä Gulf Petroleum että Al Thani Corporation omistivat aiemmin kumpikin 5 prosentin osuuden. Kanadalainen Talisman Energy (aiemmin Arakis) oli alkuperäinen sidosryhmä. Sen osuus myytiin ONGC Videshille vuonna 2003.
ellauri283.html on line 285: Noin 1720 eKr. Hyksoksiksi kutsutut kanaanilaiset nomadit valloittivat Egyptin, lopettivat Keski-valtakunnan, katkaisivat yhteydet Kushiin ja tuhosivat Niilin varrella sijaitsevat linnoitukset. Täyttääkseen Egyptin vetäytymisen jättämän tyhjiön al-Karmahiin, lähellä nykyistä Dongolaa, syntyi kulttuurisesti erottuva alkuperäiskansojen kushilainen valtakunta. Kun Egyptin valta elpyi Uuden kuningaskunnan aikana (n. 1570–1100 eKr.), faarao Ahmose I sisällytti Kushin Egyptin hallitsemaan maakuntaan, jota hallitsee varakuningas. Vaikka Egyptin Kushin hallinnollinen valvonta ulottui vain neljänteen kaihiin, egyptiläiset lähteet luettelevat sivujokialueita, jotka ulottuvat Punaisellemerelleja ylävirtaan Sinisen Niilin ja Valkoisen Niilin jokien yhtymäkohtaan. Egyptin viranomaiset varmistivat paikallisten päälliköiden uskollisuuden kutsumalla heidän lapsensa palvelemaan sivuja faaraon hovissa. Egypti odotti myös paikallisilta kushien päällikköiltä kultaa ja työntekijöitä.
ellauri283.html on line 295: Meroën perintöjärjestelmä ei välttämättä ollut perinnöllisyystieteellistä; arvokkaimpana pidetystä kuninkaallisen perheen jäsenestä tuli usein kuningas. Kanden eli kuningataräidin rooli valintaprosessissa oli ratkaiseva sujuvan peräkkäisyyden kannalta. Kruunu näyttää siirtyneen veljeltä veljelle (tai jopa sisarelle) ja vain silloin, kun isältä pojalle ei ole jäänyt yhtään sisarusta. Saalilainen laki, jonka Ruozin kurko mieluusti palauttaisi voimaan.
ellauri283.html on line 446: Itsenäinen Moses Nunuh oli ensimmäinen lapsi, joka syntyi Etelä-Sudanissa sen itsenäistymisen jälkeen. Kuten monet muutkin Etelä -Sudanin lapset, hän kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä.
ellauri283.html on line 483: Mosit laajensivat 1500-luvulla alueitaan Saheliin, mutta pohjoisessa heitä oli vastassa Sonni Ali Berin hallitsema Songhai. Ouagadougou pystyi vastustamaan Songhain pyrkimystä käännyttää moseja islamiin, minkä seurauksena Voltajoen alue on muuta Sahelia vähemmän islamisoitunut. He pystyivät näin puolustamaan perinteistä animistista uskoaan ja monijumalaista kristinuskoa.
ellauri283.html on line 494: Sen jälkeen kun jihadistit aloittivat kampanjansa naapurimaasta Malista käsin vuonna 2015, yli 10 000 siviiliä, sotilasta ja poliisia on kuollut erään kansalaisjärjestön arvion mukaan, ja ainakin 2 miljoonaa ihmistä on joutunut vaihtamaan asuntoa pienempään. Virallisten lukujen mukaan jihadistit hallitsevat käytännössä noin 40 prosenttia maasta.
ellauri283.html on line 499: Burkina Faso on monirotuinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia.
ellauri283.html on line 533: Burkina Fason etnisesti monimuotinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia.
ellauri284.html on line 40: This snapshot, our correspondent states, was taken after The German - sorry - the French charge near Forêt-Champignon. The body stretched at full length is a dead German guy. Those crouching behind a stone are French infantrymen, stone dead as well. Evidently the were charging, carrying that big stone. The bodies were not moved so as not to confuse the crime scene investigation.
ellauri284.html on line 127: Onko genocidin pahuus suhteessa sen päälukuun (kuten sanoisi Friedrich Nietzsche) vaiko genocidin asiasyihin (Stalin, Hitler, USA)? Onko epäluuloja herättävän kansanosan hiljentäminen Katyn toimilla isompi vai pienempi synti kuin pankkiireja suhteettomasti tuottavan kansanosan tuhkaaminen ja varojen takavarikoiminen tarvizevammille? Entä manifest destinyn1 toteuttaminen sukupuuttamalla tehottomat sulkapäiset mezästäjä-keräilijä abot? Stalinin kannatus oli monessa vaalipiirissä yli sata prosenttia. Muita syitä olivat muun muassa: ”koska kotona on opetettu, että pitää äänestää”, ”koska se prosessi tuntuu niin juhlavalta”, ”haluan tukea hyviä ehdokkaita tyhmien sijaan” ja ”jos ei äänestä, se on sama kuin antaisi äänen sellaiselle puolueelle, jota eniten vihaa”. Kuten Stalin ja Trump tietävät: vaaleja eivät ratkaise äänestäjät vaan ääntenlaskijat.
ellauri284.html on line 239:
ellauri284.html on line 243: Sarja muistelee useita todellisia historiallisia sodan tapahtumia, kuten joulutauon vuonna 1914. Blackadder muistelee tapahtumaa: "Molemmat osapuolet etenivät yhden joulupisun aikana pidemmälle kuin kahden ja puolen seuraavan sodan vuoden aikana." Viitataan myös aikakauden populaarikulttuuriin sekä aiempaan sarjaan. Jaksossa "Private Plane" nähdään Lord Flashheartin ja Bobin hahmojen paluu toisesta sarjan "Bells" -jaksosta sekä myös saksalaisen lentävä ässä, Baron von Richthofen. Kolmannen jakson "Major Star" juonen lanka sisältää Blackadderin vastenmielisyyden mykkäelokuvatähteen Charlie Chapliniin, jota hän pitää "yhtä hauskana kuin saada nuoli kaulan läpi ja sitten huomata, että siihen on sidottu bensalasku". Totta Mooses Rowan, Charlie on täysin huumoriton kaatuilija. Toinen viittaus viitattiin Sudaniin, jonka sodan veteraani Blackadder oli. Toisin kuin brittien messinki, Blackadder näkee brittien liiallisen itseluottamuksen läpi: aikaisemmat voitot jotka tukahduttivat siirtomaakapinat olivat valmistautumista suureen siirtomaasotaan.
ellauri284.html on line 371: Maaliskuussa 2012 Kouvolan hovioikeus tuomitsi Kankaan 2 vuodeksi 7 kuukaudeksi vankilaan törkeästä kiristyksestä ja sen yrityksestä. Hänen lisäkseen oikeus langetti Simeon Kärkkäiselle 2 vuoden 6 kuukauden ja Mika Tapio Leivoselle 2 vuoden 5 kuukauden vankeusrangaistuksen törkeästä kiristyksestä. Hovioikeuden päätöksen mukaan miehet olivat perineet velkoja ilman perusteita ja rahojen vaatimiseen oli liittynyt uhkailua. Kymenlaakson käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt syytteet aiheettomina.
ellauri284.html on line 418: Eastwoodin ensimmäinen western ohjaajana oli High Plains Drifter (1973), jossa hän myös näytteli. Elokuvassa oli näennäismoraalinen ja yliluonnollinen teema, jota myöhemmin jäljiteltiin Pale Riderissä. Juoni seuraa salaperäistä muukalaista (Eastwood, tietysti), joka saapuu vauhdikkaaseen länsikaupunkiin, jossa hän ensi töixeen ampuu huvin vuoxi 3 pahaa aavistamatonta kaupunkilaista ja sen päälle pikaraiskaa nuoren neitosen joka sattuu tönäisemään häntä kadulla. Neitonen näyttää Clintiä vielä jälkeenpäin kiittävän, selkään muximinen muuttuu halailuxi Clintin viimeisellä eli viidennellä pistolla. Mixi Clint irvistelee tolleen rumasti? Seija lakkasi kazomasta filmiä tässä kohdassa.
ellauri284.html on line 422: "Mennyt aika, edelläkävijä, yksinäinen, joka toimii yksin, ilman yhteiskunnan etua. Sillä on yleensä jotain tekemistä jonkinlaisen koston kanssa; hän hoitaa koston itse, ei soita poliisille. Kuten Robin Hood. Se on viimeinen maskuliininen raja. Luulen, että romanttinen myytti, vaikka nykyään on vaikea ajatella mitään romanttista. Länsimaissa voit ajatella, Tsiisus, oli aika, jolloin ihminen oli yksin, hevosen selässä, siellä, missä ihminen ei ole vielä pilannut maata." (Eastwood, länsimaisten yksinäisten kuvaamisen filosofisesta viehätyksestä.)
ellauri284.html on line 424: Hän palasi lännen tyylilajiin ohjatessaan ja näytelleessään elokuvassa Pale Rider (1985), joka perustuu klassiseen westerniin Shane (1953) ja seuraa Sierran sumuista laskeutuvaa saarnaajaa kaivostyöläisten puolelle. Kalifornian kultakuume 1850. Otsikko on viittaus The Four Horsemen of the Apocalypse, koska vaalean hevosen ratsastaja on Death, ja osoittaa yhtäläisyyksiä Eastwoodin läntisen High Plains Drifteriin (1973) moraalin ja oikeudenmukaisuuden teemoiltaan sekä yliluonnollisen tutkimisen osalta. Sitä ylistettiin yhdeksi vuoden 1985 parhaista elokuvista ja parhaaksi westerniksi, joka on nähty huomattavan pitkään. Tämä vuosi (1985) jää elokuvahistoriaan hetkenä, jolloin Clint Eastwood ansaitsi vihdoin kunnioituksen taiteilijana ja Matti Pulkkinen menetti sen teoxella Romaanihenkilön kuolema. Samana vuonna Ram Laor palasi kotiin Kaliforniasta ja uran alamäki alkoi Vuorikadun printterihuoneessa.
ellauri284.html on line 497: Brittiläinen satiirinen aikakauslehti Private Eye antoi hänelle lempinimen "Veririchi Lotsamoney Yogi Bear". Maharishilla oli aina kirjanpitäjä rinnallaan. Myöhemmin Lennon kertoi vaimolleen, että hänen mielestään tollaset Maharishit ovat hänen sanojensa mukaan "liian kiinnostuneita julkisesta tunnustuksesta, julkkiksista ja rahasta" henkiselle miehelle. Maharishi halusi yhtyeen tallettavan jopa 25 prosenttia Sgt Pepper albumin tuotoista hänen sveitsiläiselle pankkitilille kymmenyksinä, johon Lennon vastasi: "Kuolleen ruumiini yli ".
ellauri284.html on line 603: Gurgaon, a city of more than a million, rose pell-mell over the past three decades as private developers worked hand-in-hand with politicians to gain control of huge swaths of property, resulting in a chaotic metropolis of gated communities and golf courses that sit alongside squalid migrant camps and fetid cesspools.
ellauri284.html on line 726: Luutnantti Robertsin urheus on kaikissa tilanteissa ollut merkittävintä. Seuratessaan vetäytyvää vihollista 2. tammikuuta 1858 Khodagungessa hän näki kaukaa kahden Sepoyn lähtevän vapaalipulla. Luutnantti Roberts laittoi kannuja hevoselleen ja ohitti heidät juuri heidän ollessaan tulossa kylään. He kääntyivät välittömästi ympäri ja esittivät muskettinsa hänelle, ja yksi miehistä painoi vahingossa liipaisinta, mutta onneksi hatut katkesivat ja tämä urhoollinen nuori upseeri katkaisi lipunkantajan ja hän otti lipun haltuunsa. Hän myös katkaisi samana päivänä toisen Sepoyn, joka seisoi loitolla musketilla ja pistimellä pitäen loitolla Sowaria. Luutnantti Roberts ratsasti ratsumiehen avuksi ja ryntäsi Sepoylle yhdellä miekkaiskulla häntä kasvoihin ja tappoi hänet paikalla.
ellauri284.html on line 736: Hänestä tuli Pyhän Johanneksen ritarikunnan armon ritari 11. maaliskuuta 1901 ja sitten tuon ritarikunnan ritari 3. heinäkuuta 1901. Hänelle myönnettiin myös Saksan Mustan Kotkan ritarikunta keisarin vierailuaikana Yhdistyneissä kansakunnissa helmikuussa 1901. Hän oli 26. kesäkuuta 1902 julkaistussa vuoden 1902 kruunajaisten kunniamerkkiluettelossa ja sai kunniamerkin kuningas Edward VII :lta noin klo puoli Buckinghamin palatsi 8. elokuuta 1902. Täti antoi hänelle vielä tuokkosellisen mansikoita ja setä viiden pennyn rahan.
ellauri284.html on line 741: Pilgrims Society, jonka Sir Harry Brittain KBE CMG perusti 16. heinäkuuta 1902, on brittiläis-amerikkalainen yhdistys, joka perustettiin amerikkalaisen diplomaatin Joseph Choaten sanoin "edistämään hyvää tahtoa, hyvää toveruutta ja ikuista rauhaa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian välillä". Sitä ei pidä sekoittaa Massachusettsin Plymouthin Pilgrim Societyyn jonka tarkoitus oli päinvastainen.
ellauri285.html on line 47: Tee maailma oudoksi. Kirjoita kylmä kirja. Tämän maailman veroinen. Makkonen on tietysti Matti Makkosen ruumisarkkuliike.
ellauri285.html on line 145: The objects included coins, pipes, boxes, figurines and cuneiform tablets that depicted various biblical scenes, including Moses handing out the tablets of the Ten Commandments. On November 14, 1907, the Detroit News reported that Soper and Scotford were selling copper crowns they had supposedly found on heads of prehistoric kings, and copies of Noah's diary.
ellauri285.html on line 222: Why are norms like Choose the best! and Believe p just in case p is true! inadequate? Note at the outset that the problem does not essentially assume a consequentialist way of thinking. Se australian jutku, personisti Peter Seeger oli tollanen konsekventialisti. Samaa porukkaa on jenkkibiljardöörit joka puhuu efektiivisestä altruismista. Kaikki massi mulle niin siitä riittää teillekin jotain roippeita.
ellauri285.html on line 275: Yliluonnollisille hepuille elämän merkityksen lähde tai ehto on jokin tuonpuoleinen kokonaisuus eikä luonnollinen maailma (karkeasti tieteen tutkima maailma), kuten esim. Jumala tai kuolematon sielu. Tässä osiossa keskityn Jumala-keskeisiin näkemyksiin. Käsitykset Jumalasta eroavat toisistaan uskontojen sisällä, mutta tässä mahdollisesti merkityksellisiä ominaisuuksia ovat kaikkivoipaisuus, Kaikkitietävyys, kaikkihyvänsuopuus, ajattomuus, välttämättömyys ja maailman luojan rooli. Jumalallisten tarkoituskertomusten mukaan elämästä tekee merkityksellisen Jumalan suuri suunnitelma (minulle tai ihmisille yleensä). Yksi argumentti tälle on, että ilman sitä meidän elämät ovat satunnaisia ja sattumanvaraisia. Kuten muuan Craig asian ilmaisee, ilman Jumalaa olemassaolollamme ei ole tarkoitusta, koska se on seurausta "sattuman ja välttämättömyyden sokeasta vuorovaikutuksesta." Koska se, mikä on sattumaa, ei ole tarkoituksenmukaista, elämä, joka on sokean törkkäyxen tulos luonnollisessa prosessissa kuten peiton alla lisääntyminen on merkityksetön.
ellauri285.html on line 370: Silk hose with clocks of scarlet ; Silkkihousut punasella vuoratut,
ellauri285.html on line 437: Suoraselkäisiä keskustaoikeistolaisia, jotka istuivat 85 syytettyjen penkillä Patin julkaistua oman epäihmisen äänensä. Paizi E. Saarinen, joka ei jäänyt kiinni. Kuusi sanoo kiittävästi Eskistä: playboy ei lukisi Eino Kailan persoonallisuutta, mutta Eino Kailan tutkija voi leikkiä playboyta. Kuusi tykkäsi kun Eski haukkui Kailan loogista empiriokritisismiä. Eski ajoi ensimmäissen Finlandia-palkinnon lautakunnassa 1984 Eerno Paasilinnan esseekokoelman Yxinäisyys ja uhma Pimenoffin kauniin Helenan ohize. Miespaneeli vei voiton taas, Kuusi käänsi kelkkansa keskustaoikeistoveljien ja nazikaverin, lestadiolaisen Niels Nielsenin viitoittamalle ladulle. Eski ei ollutkaan meediajulkisuuden vuoxi älyllisesti epärehellinen etuvasemmalle, vaan juurikin päinvastoin, takaoikealle. Kuusi ei pitänyt AKS-läisenä ylioppilaana Eino Kailasta, koska se oli lipilaari ja sai silti kaikki kauniit filosofityttöset. Mutta kukahan maailman 100K korhosesta oli juuri Pulkin mainizema Korhonen? Patin äitikin oli os. Korhonen.
ellauri285.html on line 627: Weizmannin prosessi joka tuottaa tärkkelyxestä asetonia Clostridium bakteerin avulla ratkaisi brittien asetonipulan savuttoman ruudin eli kordiitin valmistuxessa suuressa sodassa. Palkkioxi siitä Chaim Weizmann sai Siionin ja siitä tehtiin Israelin ensimmäinen presidentti.
ellauri285.html on line 753: The critical positivity ratio (also known as the "Losada ratio" or the "Losada line" [not verified in body]) is a largely discredited concept in positive psychology positing an exact ratio of positive to negative emotions which distinguishes "flourishing" people from "languishing" people.[citation needed] The ratio was proposed by psychologists Barbara Fredrickson and Marcial Losada, who believed that they had identified an experimental measure of affect whose model-derived positive-to-negative ratio of 2.9013 defined a critical separation between flourishing and languishing individuals, as reported in their 2005 paper in American Psychologist.[non-primary source needed] This concept of a critical positivity ratio was widely embraced by academic psychologists and the lay public; Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times by January 2014, and Fredrickson wrote a popular book expounding the concept of "the 3-to-1 ratio that will change your life". In it she wrote, "just as zero degrees Celsius is a special number in thermodynamics, the 3-to-1 positivity ratio may well be a magic number in human psychology."
ellauri285.html on line 763: Building on research by Barbara Fredrickson suggesting that individuals with a higher ratio of positive to negative emotions tend to have more successful life outcomes, and on studies by Marcial Losada applying differential equations from fluid dynamics to human emotions,[citation needed] Fredrickson and Losada proposed as informative a ratio of positive to negative affect derived from nonlinear dynamics modelling (based on Lorenz systems), which appeared in 2005 in a paper in American Psychologist. The derived combination of expressions and default parameters led them to conclude that a critical ratio of positive to negative affect of exactly 2.9013 separated flourishing from languishing individuals, and to argue that the ideal positivity/negativity ratio lies between 2.9013 and an upper limit ratio of 11.6346. Hence, they claimed that their model predicted cut-off points for the minimum and maximum positivity ratios within which one should observe qualitative changes in an individual´s level of flourishing, specifically, that those within this range of ratios would "flourish", and those outside would "languish".[non-primary source needed] As of January 2014, the 2005 Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times in the psychology literature.
ellauri285.html on line 775: With regard to these, and especially the last, the Brown-Sokal-Friedman rebuttal argues that it is likely that Fredrickson and Losada did not fully grasp the implications of applying nonlinear dynamics to their data. Brown, Sokal, and Friedman state that one can only marvel at the astonishing coincidence that human emotions should turn out to be governed by exactly the same set of equations that were derived in a celebrated article several decades ago as a deliberately simplified model of convection in fluids, and whose solutions happen to have visually appealing properties. An alternati
ellauri285.html on line 790: Losada claimed the dynamical patterns related to team performance appear in coordinate spaces of "positivity-negativity," "inquiry-advocacy" and "other-self," and are controlled by connectivity, which is supposed to reflect interpersonal attunement of a team. [third-party source needed] Losada, along with Barbara Fredrickson, developed the concept of the critical positivity ratio (also known as the Losada line), which states that there exist precise cut-off points for an individual´s ratio of positive to negative emotions, above and below which the individual will fail to flourish.
ellauri286.html on line 68: Isovenäläisiä on stuupattu kumoon 2x enemmän kuin vähä. Prosenteissa tykinruuasta se on aika paljon vähemmän.
ellauri286.html on line 91:
ellauri286.html on line 142: Vuonna 1987 hyväksyttiin Suomessa videosensuurilaki, joka kielsi kokonaan levittämästä alle 18-vuotiailta kiellettyjä elokuvia. Tätä lakia perusteltiin käyttämällä esimerkkeinä elokuvia Teksasin moottorisahamurhat (1974) ja The Boogeyman (1980). Käytännössä laki johti elokuvien kovakouraiseenkin saksimiseen ja uudelleenmuokkaamiseen, jotta videolevitykseen aiottu elokuva saataisiin K-16-luokkaan. Laki korvattiin 1. tammikuuta 2001 voimaan tulleella kuvaohjelmalailla, joka lopetti elokuvien ennakkosensuurin. Se oli erittäin valitettavaa. Takuulla kouluampumisiakin olisi nyt vähemmän.
ellauri286.html on line 250: Selvityspyyntöjä meni myös ulkoministeriön Venäjän-yksikön ex-päälliköstä Olli Perheentuvasta, presidentin entisestä kansliapäälliköstä Jarmo Viinasesta ja entisestä pääministeristä Paavo Lipposesta. Venäjä-tutkimuksen professori Timo Vihavainen oli muka syyllistynyt kunnianloukkaukseen esittäessään halventavia mielipiteitä jo mainitsemistani julkaisuista. Kunnian my foot! Kunniattomia roistoja! Vihavainen (sattuva nimi) on 1 Nilkin 375 oligarkista,
ellauri286.html on line 260: Sitä paitsi oikeusprosessin uhka, oli syy mikä tahansa, asettaa kohteen puolustuskannalle ja rampauttaa toimintakykyä, ja juuri se tällaisen häirinnän tarkoitus onkin.
ellauri286.html on line 367: Tuohon aikaan sananvapauden rajoittamisen keinot olivat selvät. Se katkaisi esimerkiksi isosetäni, Gustas Põldmannin julkaisu-uran. Hän toimi neuvostoaikana Tartossa opettajana, mutta oli myös luontoesseitä kirjoittava kirjailija.
ellauri286.html on line 387: Shishkin vertaa kirjoitusprosessia verensiirtoon: "Jaan lukijani kanssa elämän tärkeimmän olemuksen. Mutta meillä on oltava sama veriryhmä." Hän vastusti Venäjän vuoden 2022 hyökkäystä Ukrainaan ja kirjoitti The Guardianissa, että "Putin tekee hirviömäisiä rikoksia kansani, maani ja ennen kaikkea minun nimissä" ja sanoi, että "Putinin Venäjällä on mahdotonta hengittää. Poliisin haju. Kenkä on liian vahva. Täältä alpeilta käryn näkee selvästi haistamattakin."
ellauri286.html on line 499: Eesti vapp on meidän isosedän herttuallinen vaakuna. Vanim Eesti vapp pärineb ajavahemikust 1583, mil kolme leopardse lõviga hertsogivapp tähistas Rootsi kuninga Johan III Liivimaa hertsogi tiitlit. Leopardit on vasempaan päinkazovia leijonia, passant gardant. Ei sentään trabant. Kolme leijonaa on peräisin Tanskan kuninkaan Valdemar II:n käsivarresta , joka valloitti Pohjois-Viron vuonna 1219. Leijonista tuli osa Tallinnan (Rääveli), Tanskan hallituksen keskuksen suurempaa vaakunaa.
ellauri286.html on line 536: Bulimareksia on Suomi 24 laahussana bulimialle jossa on anoreksian piirteitä. Arexia, my foot, p.o. orexia. Pas anthropos eidenai oregei, uteliaita ovat kaikki apinat. Bulimia nervosa, yksinkertaisesti bulimia, on syömishäiriö, jolle on tunnusomaista ahmiminen, jota seuraa puhdistuminen tai paasto, sekä liiallinen huoli kehon muodosta ja painosta. Ahmiminen tarkoittaa suuren ruokamäärän syömistä lyhyessä ajassa. Puhdistaminen viittaa yrityksiin päästä eroon kulutetusta ruoasta Tämä voidaan tehdä oksentamalla tai ottamalla laksatiiveja (tupla yök). Tämän ällön toiminnan tarkoituksena on poistaa syödyt kalorit prosessin syömisvaiheesta. Senkö tautta bestsellerinkin nimi oli Puhdistus? Äiti tuu puhamaan!
ellauri286.html on line 540: Bulimia on yleisempää niillä, joilla on lähisukulainen äiti, jolla on sairaus. Genetiikasta johtuvan riskin prosentuaalinen osuus on 30–80%. Muita taudin riskitekijöitä ovat psykologinen stressi, kulttuurinen paine saavuttaa tietty vartalotyyppi, huono itsetunto ja liikalihavuus. Eläminen virolaisessa kulttuurissa, joka kaupallistaa tai hohdottaa laihduttamisen ja korkokengät, ja painoon kiinnittyvien fasististen vanhempien hahmot ovat myös riskejä.
ellauri288.html on line 112: Olen intohimoinen, ja se näkyy kaikessa, mitä teen. Olen joko todella kiinnostunut tai en yhtään. Se on tyypillistä rajatilaisille. Ukrainaan, Tallinnaan ja Helsinkiin sijoittuva Koirapuisto on romaani naisista, jotka myyvät munasolujaan ja vuokraavat kohtujaan heille (p.o. niille), jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen lapsia. Sofi ei ole sellainen. Sofilla ei ole lapsia, eikä hän ole kokenut kaipuuta omaan lapseen. Mies joskus ruinaa niitä, mutta kyllä naisella on oikeus vihata omaa lastaan. Perhe: Naimisissa Juha Korhosen kanssa, joka asuu Helsingissä.
ellauri288.html on line 130: 42-vuotiaassa neitosessa on mytomaanikonkin vikaa: se pysähtyy aina miettimään kenelle se on kertonut minkin tarinan, mikä vaihtoehtoisista totuuxista sopii kertoa ize kullillekkin. Mitähän se teki sängyssä kun ei saanut pikku hukalta? Joku sen lepakkopokista oli valittanut että Sofi piti huolta yxinomaan izestään, lukizi toisen pään pihtiliikkeellä jalkoväliin ettei saanut vedetyxi henkeä lutkutxen välissä. A. Hukkapätkä silittelee pikku kissaa. Kassi sai kulli kätte todennäk., mutta siitä Sofi muikenee kuin vaari. Se puhuu 100% vain izestään.
ellauri288.html on line 136: "Tila ei ollut suuri, mutta tila kuitenkin. Skafferikin oli. Ei oltu rotinkaisia." Viron metsäveljet armahdettiin Josif Stalinin kuoleman jälkeen 1952. Itsepäisestä maanviljelijästä tuli kolhoosilainen. ”Oli varmasti raskasta palata, kun omaisuus oli menetetty. Elämä alkoi ikään kuin nollasta.” "Virolaisen sukuni tragediaan kuuluu se, että isoisäni vanhempi veli värvättiin puna-armeijaan ja hänestä tuli neuvostosotilas, suuren isänmaallisen sodan sankari." Sofi Oksanen vierasti isosetäänsä lapsena.”Hän ei ollut mikään miellyttävä tyyppi. Hän oli juoppo. Ja punikki. Lapset vierastavat niitä."
ellauri288.html on line 202: Menestyskirjailija Sofi Oksanen, 41, on mieltynyt miljoonaomaisuudestaan huolimatta Helsingin Sörnäisten boheemiin ilmapiiriin. Hän asuu miehensä Juha Korhosen, 45, kanssa 90-neliöisessä kolmiossa lähellä Sörnäisten metroasemaa.
ellauri288.html on line 411: Hänen äitinsä oli virolainen "tanssija" ja isänsä Jerry Bonifacy Edward Kaplinski, puolalainen Tarton yliopiston filologian professori, jonka Neuvostoliiton joukot pidättivät ja kuoli nälkään Neuvostoliiton työleirillä vuonna 1945. Hänen isosetänsä oli puolalainen taidemaalari ja poliittinen aktivisti Leon Kapliński.
ellauri288.html on line 418: Yön valkoiset perhoset
ellauri288.html on line 419: päivän mustat perhoset
ellauri288.html on line 436: haaveile valkoisesta perhosesta,
ellauri290.html on line 45: Israelin poikien sukukunnat ovat nuijineet naapureitaan Vanhan testamentin malliin aina siionismin maahanmuuton voimistuttua 1. maailmansodan jälkeen, listien mielin määrin filistealaisia ja muita tienoilla pyöriskelleitä laiskoja pakanoita. Reviiristä on nahisteltu abrahamilaisten apinaserkkujen kanssa suunnilleen 10 vuoden väliajoin ja rättipäitä heitetty ulos maasta tai kuopattu isänmaansa poveen joka kerta. Esinahkakukkulat on alkaneet yletä taas kuin Joosuan aikoina. Vittu niinhän Jehova (Moosexelle joskus 1446 BC-1225 BC) ja länsivallat (1917 Balfour declaration) oli niille luvanneet, ja lupauxensa pettäjä on kanankakan kantaja. (Tosin McMahon oli 1916 luvannut Husseinille brittien antavan Arabian arabeille, jos ne uhmaisivat ottomaaneja. Mutta se oli silloin ja nyt on nyt.)
ellauri290.html on line 114: Mr. Sami Hadawi filistiinien puolelta on kvalifioitu kertomaan miten maa-ja tieasiat oikeasti olivat Palestiinassa juutalaisten tullessa uudemman kerran luvattuun maahan. Tämä pefletti julkaistiin Suezin kriisin jälkeen 1957. Se löytyi sentään Wayback Machinesta, minne se toki kuuluukin. Tästä Israelin 1956 invaasiosta ollaan enimmäxeen hiljaa ja melskataan enempi 7 päivän sodasta 1967 ja katumuspäivän sodasta 1973. Sitten oli vielä Libanonin sodat 1982 ja 2006. Hyökkäys on paras puolustus, sanoi Golda Meir. Ja sit viä Intifada ("poispudistus") ja Arafatin tuhnu Oslo-prosessi. Yassar ei edes ollut Palestiinasta. Mahmud Abbas al Fatahin pääpiruna taisi saada satikutia Taneli Kivipukin kirjassa. Viimisin käänne pahempaan rättipäille oli kun Trump näytti keskaria Oslo-prosessille, tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungixi ja näytti vihreätä valoa Gazan ja länsirannan juutalaismiehityxelle.
ellauri290.html on line 234: Kun brittiläiset joukot miehittivät Pyhän maan vuonna 1918, juutalaiset, joita oli tuolloin 56 000 700 000 asukkaasta, omistivat vain kaksi prosenttia Palestiinan kokonaispinta-alasta. Seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana juutalaiset ostivat lisää maata ja nostivat heidän kokonaisomistuksensa mandaatin päättymispäivänä 15. toukokuuta 1948 5,67 prosenttiin maan kokonaismaa-alasta.
ellauri290.html on line 241: Pinta-ala (eekkeriä) Rosenttiosuus
ellauri290.html on line 309: Voidaan turvallisesti sanoa, että lukuun ottamatta Kuolleenmeren suolaisia kukkuloita ja maita, Palestiinassa ei ole juurikaan maata, jota ei voitaisi käyttää tavalla tai toisella oliivitarhoina tai metsittämiseen. Valtavat oliivitarhojen ja viinitarhojen alueet, joita voidaan nähdä peittävän rinteitä ja jotka joskus seisovat paikkakunnilla, joilla ei ole juuri lainkaan maaperää, ovat todiste ja kunnia Palestiinan arabiviljelijän sitkeydelle ja taidolle. On merkittävää, että arabien osuus oliivitarhoista Palestiinassa oli 99 prosenttia.
ellauri290.html on line 317: Muistiossa YK:n Palestiinan erityiskomitealle 12. heinäkuuta 1947 asti annetuista todisteista Palestiinan hallitus sanoi: "Juutalaisten hallussa on yli 15 prosenttia Palestiinan viljelyalasta, enimmäkseen tasangoilla, missä on parasta maa ilman valheita."
ellauri290.html on line 484: To this figure should be added those refugees who are not registered with the Agency because they are either self-supporting, or had emigrated to other parts of the world. Those refugees a e estimated as follows:
ellauri290.html on line 576: "Hylätty omaisuus oli yksi suurimmista panostuksista Israelin tekemisessä elinkelpoiseksi valtioksi. Sen pinta-alan laajuus ja se, että suurin osa rajan alueista oli poissaoloomaisuutta, teki siitä strategisesti merkittävän. Vuosien 1948 ja 1953 alun välisenä aikana perustetuista 370 uudesta juutalaisesta siirtokunnasta 350 oli poissaolon omaisuutta. Vuonna 1954 yli kolmasosa Israelin juutalaisista asui poissaolevien omaisuuksissa, ja lähes kolmannes uusista maahanmuuttajista (250 000 ihmistä) asettui arabien hylkäämille kaupunkialueille. He jättivät kokonaisia kaupunkeja, kuten Jaffa, Acre, Lydda, Ramleh, Beisan, Majdal; 388 kaupunkia ja kylää; ja suuri osa 94 muusta kaupungista ja kylästä, jotka sisältävät lähes neljänneksen kaikista Israelin rakennuksista. 10 000 kauppaa, yritystä ja kauppaa jätettiin juutalaisten käsiin. Toimikauden lopussa sitrushedelmien omistukset Israelin alueella olivat yhteensä noin 240 000 dunumia, joista puolet oli arabien omistuksessa. Suurimman osan arabimetsoista otti haltuunsa israelilainen poissaolevien omaisuuden säilyttäjä. Mutta vain 34 000 dunumia viljeltiin vuoden 1953 loppuun mennessä. Vuosina 1951-1952 entiset arabitarhat tuottivat puolitoista miljoonaa hedelmälaatikkoa, joista 400 000 vietiin vientiin. Ulkomaille lähetetyt arabihedelmät muodostivat lähes 10 prosenttia maan viennistä saaduista valuuttatuloista vuonna 1951. Vuonna 1949 hylättyjen arabilehtojen oliivit olivat Israelin kolmanneksi suurin vientituote sitrushedelmien ja timanttien jälkeen. Arapropertyn suhteellinen taloudellinen merkitys oli suurin vuodesta 1948 vuoteen 1963 suurimman maahanmuuton ja tarpeiden aikana. "Vuonna 1951 hylättyyn viljelymaan kuului lähes 95 prosenttia kaikista Israelin oliivitarhoista, 40 000 dunumia viinitarhoja, ja vähintään 10 000 dunumia muita hedelmätarhoja sitrushedelmiä lukuun ottamatta." "Säilytysyhteisö vuokrasi vuonna 1952 teollisiin tarkoituksiin 20 000 dunumia poissaolokiinteistöä. Kolmannes Israelin kivituotannosta toimitti 52 hänen lainkäyttövaltaan kuuluvaa arabilouhosta.
ellauri294.html on line 46: There's the man I chose
ellauri294.html on line 78: Paavali ja Silas könysivät Konyassa luultavasti uudelleen Paavalin toisen lähetysmatkan aikana noin vuonna 50, sekä aika lähellä hänen kolmannen lähetysmatkansa aikana useita vuosia myöhemmin. Kaupungista tuli piispan kotipaikka, joka n. 370 siirrettiin Lykaonian suurkaupunkiin, jossa Pyhä Amphibian oli ensimmäinen metrosexuaalipiispa.
ellauri294.html on line 139: Paavali väittää, että galatalaisten ei tarvitse noudattaa Mooseksen lain periaatteita, etenkään uskonnollista miesten ympärileikkausta. Suurin osa kristityistä oli juutalaisia tai juutalaisten käännynnäisiä. Jerusalemin kirkolliskokous päätti, että pakanoita ei pitäisi ympärileikata. Johan siitä tulisi vallan mahotoin esinahkakukkula. Kirkolliskokous pidettiin vuosina 48–49 jKr. Etelägalatalainen näkemys on että Patun kirje on ennen kokousta, pohjoisgalatalainen että kokous oli pidetty.
ellauri294.html on line 144: Paavalin lähdön jälkeen seurakunnat joutuivat harhaan Paavalin luottamus-/uskokeskeisistä opetuksista eräiden henkilöiden toimesta, jotka ehdottivat "toista evankeliumia" jossa keskityttiin pelastukseen Mooseksen lain kautta, eli niin sanottu legalismiin. Vitun lemmingsit, tuskin käännät selkäsi niin ne marssii mereen jonossa.
ellauri294.html on line 364: Homeroksen, jota kutsutaan Melesigenesiksi ja joka tarkoittaa "Melesin puron lasta", sanotaan syntyneen Smyrnassa 7. tai 8. vuosisadalla eKr. Yhdessä kirjallisten todisteiden kanssa yleisesti myönnetään, että Smyrna ja Chios esittivät vahvimmat perustelut väittäessään Homeroksen, ja pääasiallinen usko on (poliittisista syistä), että hän syntyi Ioniassa. Kuten kreikkalaiset kexivät myös zazikin ja viininlehtikääryleet. Meles-joki, joka edelleen kantaa samaa nimeä, sijaitsee kaupungin rajojen sisällä, but so what. No bridge-peli on sentään kehittynyt smyrnalaisesta "matkakhediivi" pelistä. Zorro ja kenraali salakuljettivat sen Lontooseen. Venäjällä sitä kuzuttiin "viesti" pelixi, jota pelasi mm. Dostojevskin vanha ruhtinas.
ellauri294.html on line 589: Kirjailija ja urheilija Richard Alden Knight ylisti romaania ja totesi, että se "ylittää kaikki kirjoitukset, joita olen koskaan tavannut eläinten ajatteluprosesseista".
ellauri294.html on line 659: Tämä arvokas taito palvelisi Meadia hyvin hänen urallaan antropologina. Vuonna 1924 hän suoritti maisterin tutkinnon Columbian yliopistosta. Vuotta myöhemmin hän aloitti työn, joka toi hänelle myöhemmin maailmanlaajuisen huomion – kenttätyön Samoan nuorten naisten parissa. Tuloksena syntynyt kirja Coming of Age in Samoa valloitti Yhdysvallat. Kirjan uraauurtava antropologinen työ haastoi pitkän käsityksen nuorten kulttuurisesti universaalista kypsymisprosessista.
ellauri294.html on line 689: Presidentti Theodore Roosevelt kutsui kerran Chautauquaa "amerikkalaisimmaksi asiaksi Amerikassa". Matkateltta Chautauquas oli lyseum-liikkeen jälkikasvu, ja se kehittyi 1900-luvun alussa tuomaan Amerikan maaseudulle saman laadukkaan viihteen, historian ja kulttuurin kuin kaupunkilaistenkin saatavilla. Circuit Chautauquas on mallinnettu New Yorkin osavaltion lounaisosassa sijaitsevan Chautauqua-instituutin mukaan, yhteisössä, jossa on kesän pitkiä ohjelmia poliitikkojen, kirjailijoiden, teologien ja muusikoiden toimesta.
ellauri297.html on line 46: So the next time someone asks, “whose hungry,” and the group all responds extatically, “I AM!!” Have the bravery to gasp audibly and retort, “It must have been a popular name that year!” --- Daniel L. Bacon, bringing home the bacon to Cavanagrow, Northern Ireland. Experience:
ellauri297.html on line 57: Tässä paasauxessa annetaan erilaisten sieluinfluenssereiden puhua puolestaan, etenkin Hoosean ja Dan Baconin. Sitten jatketaan Patti Mulkkisen kuolemattoman tai ainakin lukemattoman tuotannon "parissa." Patin 4stä kirjasta on näkemättä vielä tämä:
ellauri297.html on line 59: ”Elämän herrat kertoo vihasta ja rakkaudesta, luovista ihmisistä ja lähimmäisistä, elämän koko prosessista. Se kertoo enemmästäkin, ajasta jonka olemme sikiönä kohdussa viettäneet ja jolla on ratkaiseva vaikutus myöhempään elämäämme. Lukija ei ehkä ole samaa mieltä, mutta lukematta ja kantaa ottamatta ei voi olla kukaan. Kuten suuri kirjallisuus aina Elämän herrat jättää lähtemättömän jäljen, tämä kirja voi muuttaa maailman koko kuvan!” Eli siis mitä? Onko tää se kirja jonka Pekka Tarkka väitti olevan Putkinotko-coveri? Goodreads antaa sille arvion 3,75 8:lla ratingilla, paizi ettei niitä ole yhtäkään. Goodreads on iso kusettaja.
ellauri297.html on line 80: Vuosina 755-715 eKr. (painotus on 750 eKr. tietämissä). Paikkana on pohjoinen Israel, jonka tuhouduttua 006 Hoosean salainen tehtävä jatkui eteläisessä Juudassa. Israelin kuninkaana oli Jerobeam II (Juudassa Ussia ja jotain... Ahas se oli Hiskia). Ruotiukko Hiski Piskinen. 2pa pientä piskiä juo kahmaloittain viskiä. Voi Jeesus kyllä teille tuli paljon tiskiä. Ei mitään, mä tykkään tiskata. Kiva että maistui.
ellauri297.html on line 96: Hoosea
ellauri297.html on line 98: Hoosea oli pitkän linjan profeetta, sillä hän toimi yhteensä noin 40 vuoden ajan. Hänen keskeisin tehtävä (sic) kohdistui pohjoisen Israelin varoittamiseen tulevasta tuomiosta kansan vakavan juopumuksen tähden. Kansalla oli kaamea jano. Hoosean perhetaustasta emme tiedä paljoakaan. Sen sijaan hänen perhe-elämänsä tulee hyvin tutuksi, sillä se oli esikuvana Jumalan ja Israelin välisestä liitosta: Hoosean tuli ottaa itselleen haureellinen vaimo, joka sai lapsia toisista miehistä. Lapsille tuli antaa nimet, jotka kuvasivat kansan juopumusta ja rikkoutunutta isäsuhdetta Jumalaan. Nimet olivat: Jumala siementää, ei armoa, ei meikäläisiä. Ahaa, siinä selvisi kuka oli lasten biologinen isä! ja Hoosean tuli olla uskollinen. Vaikka hänen avioliitto (sic) rikkoutui kerran, hänen tuli vielä uudelleen ottaa, jopa lunastaa maksua vastaan uskoton vaimonsa takaisin. Mitä vittua! Hyvää rahaa huonon perään! Hoosean syvä tuska ilmensi Jumalan syvää tuskaa oman kansansa tähden. Että tulikin ruiskastua tällänen.
ellauri297.html on line 100: Hoosean kirja
ellauri297.html on line 102: Hoosean kirja on laajin ns. pienten profeettojen kirjoista (14 lukua). Sen teemana on kansan haureellinen luopumus Herrasta, sekä Jumalan pyhyys ja armollisuus – tuomion kautta Herra puzaa kansan ja uudistaa liittosopimuxen sen kanssa. Lopullinen täyttymys tapahtuu kuitenkin vasta tarinan lopulla (3:5). Hoosea saarnaa voimakkaasti koko kansaa, sen papistoa ja kuninkaita vastaan. Koko kansa on syyllinen ja luopunut, paizi toki Hoosea. Petollinen muotojumalisuus ei auta ja tuomio on väistämätön. Tästä ette kyllä selviä! Nähdään!
ellauri297.html on line 104: Kun kirjan kolme ensimmäistä lukua kuvaavat Hoosean avioliittoa, seuraavat 11 lukua jankkaavat Herran ja hänen kansansa välistä kriisiä. Nämä 11 lukua kertovat pitkästyttävän yksiselitteisesti, että kansa on syyllinen pahan Jumalan edessä ja se tulee kohtaamaan oikeudenmukaisen tuomion. Kuitenkin kansalla on toivo, jonka rakastava Jumala sille antaa: ”Te ette ( LOL ) ole minun kansani" läpän asemesta sanotaankin loppupeleissä "Elävän Jumalan lapset” (1:10). Tää on jännää kuin elokuvissa! Hiuulihei! Mikkihiiri merihädässä! Suomen jouzen tulee viime hetkessä. HÄHHÄHHÄHHÄHHÄHHÄÄÄ.
ellauri297.html on line 148: Hoosean uskollisuus esimerkkinä Jumalalle
ellauri297.html on line 185: Jotain misogyynistä on tässä textissä aistivinaan, oliskohan niin että Goomerin petturuus selvisi Hoosealle vasta tilaisuuden jälkeen, vaikka se koittikin olla ihan silleen että kaikki oli osa jumalan ja Hoosean yhdessä juonimaa pelitaktiikkaa?
ellauri297.html on line 187: 1 Herran sana, joka tuli Hoosealle, Beerin pojalle, Juudan kuningasten Ussian, Milu-tam-tamin, Aahaan ja Hiskian päivinä ja Israelin kuninkaan Jerobeamin, Jooaan pojan, päivinä. 2 Kun Herra alkoi Hoosealle puhua, sanoi Herra Hoosealle:
ellauri297.html on line 202: 6 Ja vaimo tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären, ja Herra sanoi Hoosealle:
ellauri297.html on line 233: sillä ei hiän ole minun vaimoni, vaan Hoosean,
ellauri297.html on line 266: jyvät ja viinin ja öljyn eikä noi muut kaverit, Hooseasta puhumattakaan.
ellauri297.html on line 313: etkä enää puhuttele Hooseaa: 'Minun Hoosea (sic)';
ellauri297.html on line 357: Hoosea 2
ellauri297.html on line 384: Laatikot sisältävät neljä käsinkirjoitettua Raamatun tekstiä, joissa uskovia käsketään käyttämään tiettyjä sanoja kädessä ja silmien välissä. Tekstit ovat 2. Moos. 13:1-10, 13:11-16; Mooseksen kirja 6:4-9, 11:12-21.
ellauri297.html on line 412: Käden tefiliinin hihna kierretään sitten kolme kertaa keskisormen ympärille samalla kun luetaan Hoosea 2:21-2. Valinnainen kondomi asetetaan paikoilleen peukaloon.
ellauri297.html on line 419: Ruhama on Israelin naispuolisen puoliskon symbolinen nimi ja vastine profeetta Hoosean ja Gomerin tyttären nimelle Lo-ruhamah (Hoosea 2:1 ja 1:6). Miespopulaatiota kutsutaan Ammiksi, Lo-ruhaman veljen Lo-ammin vastineeksi (2:1 ja 1:9).
ellauri297.html on line 421: Nimi Lo-ammi kuului profeetta Hoosean ja hänen vaimonsa Gomerin kolmannelle lapselle ja toiselle pojalle . Hänen nimensä määräsi YHWH , joka selitti: "Sillä te ette ( lo ) ole minun kansani ( am ), enkä minä ole sinun Jumalasi ( el ), enkä edes pidä ( raham ) teistä."
ellauri297.html on line 441: Jeesus käski meitä johtajina olemaan rajoittamatta johtajuuttamme uskoviin, kuten pakanat tekevät, ja siksi tässä on joitain uskovien oikeuksien perusperiaatteita. Tämä ARC GUIDE LEVEL 1 on Ihanteellinen Ammi Ruhama Communityn ajatteluprosessiimme tutustuville.
ellauri297.html on line 470: Eskin mielihokemia on kukoistus. Ällösana. Ammi Ruhaman Daniel L. Bacon määrittelee ihmisen kukoistuksen sielujen välisen viestinnän tuotteeksi. Eski varmaan olisi valmis tähän yhtymään, ainakin Ruhamaan tilaisuuden jälkeen. Tämä paasaus on ARC GUIDE LEVEL 3: Ihanteellinen Ammi Ruhama Communityn ajatteluprosessimme hyvin tunteville..
ellauri297.html on line 512: Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948. Jälkimmäisissä neuvotteluissa Pekkala jäi kuitenkin Urho Kekkosen ja J. O. Söderhjelmin varjoon.
ellauri297.html on line 537: Njassamaa on tiheästi asuttu. Malawin väestöstä 90 prosenttia elää kotitarveviljelystä, ja maatalous tuottaa tärkeimmät vientituotteet, ennen kaikkea tupakkaa, teetä ja sokeria. Kaivannaisista esimerkiksi uraani kuuluu keskeisiin vientituotteisiin. Kuivuus on aiheuttanut siellä suuria ongelmia. Huomattava enemmistö väestöstä kärsii äärimmäisestä köyhyydestä. Maailmanpankin vuoden 2014 tilaston mukaan reaalinen bruttokansantulo (BKTL, Atlaksen metodi) oli keskimäärin vain 250 dollaria vuodessa henkeä kohden, mikä oli tilastossa maailman alhaisin maakohtainen lukema (sija 213/213). Malawi kuuluu YK:n luetteloon maailman vähiten kehittyneistä maista. Kuitenkin ollaan suht onnellisia.
ellauri297.html on line 541: Mutharika kuoli sydänkohtaukseen huhtikuussa 2012. Hänen seuraajakseen tuli varapresidentti Joyce Banda, joka oli eteläisen Afrikan ensimmäinen naispresidentti. Banda teki monia uudistuksia: hän devalvoi kwachan 40 prosentilla ja myi 15 miljoonalla dollarilla presidentin suihkukoneen. Rahayksikön devalvointia kritisoitiin Malawissa, mutta esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto tuki sitä. Kansainvälistä rahaa alkoikin pian löytyä myös Malawiin, ja maan talouskasvu tuplaantui kahden ensimmäisen hallintovuoden aikana. Bandan kauden loppuvuosia vaurioitti Cashgate-skandaali, jonka aikana 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria katosi valtion kirstusta.
ellauri297.html on line 545: Suuri osa väestöstä on chemboja, loput njanjoja, n’goneja, tumbukoita, lomweja ja islaminuskoisia yaolaisia. Vuoden 1998 väestönlaskennassa kristittyjä oli 80 prosenttia, muslimeita 13 prosenttia. Chemban kieli oli silloin äidinkieli 57,2 prosentilla väestöstä.
ellauri297.html on line 604: Johnin ikäinen viekkaan näköinen Frank Martela (s. 1981) on suomalainen filosofi, tietokirjailija ja tutkija, joka toimii yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa ja valmentajana Filosofian Akatemia Oy:ssä. Martela on filosofian tohtori, valtiotieteiden tohtori ja hyvinvoinnin psykologian dosentti ja hänen tutkimuskohteita ovat hyvä elämä, hyvinvointi, sisäinen motivaatio, ihmisyys ja elämän pohjimmainen merkityksellisyys.
ellauri297.html on line 666: Yleensä SDT:n kuvataan sisältävän joko viisi tai kuusi miniteoriaa. Viisi tärkeintä miniteoriaa ovat kognitiivinen arviointiteoria, organismin integraatioteoria, kausaalisuusorientaatioteoria, perustarpeiden teoria ja tavoitteen sisällön teoria. Ne on niin lyhkäsiä että kiireisempikin toimari ehtii ne silmäillä läpi kahvitauoilla. SDT keskittyy uskomukseen, että ihmisluonnossa on pysyviä positiivisia piirteitä, ja ihmiset osoittavat toistuvasti ponnistelua, tahdonvoimaa ja sitoutumista elämässään, jota teoria kutsuu luontaisiksi kasvutrendeiksi. "Izemääräämisellä on nykyään myös henkilökohtaisempi ja psykologisempi merkitys: kyky tai prosessi tehdä omia valintoja ja hallita omaa elämäänsä." Oman tahdonvapauden käyttö käyttäytymisen ja ajattelutavan määrittämiseen auttaa yksilön valintoja. Homman ytimenä on taas kerran tää sisäistetty herruus. Tyyppi viihtyy työssä jossa on toimarin duunikuvan peruspiirteet: saa päättää ize, olla paras ja kukkoilla kavereille.
ellauri299.html on line 148: Michael Vattenfall: Very disappointing. I would expect a Grisham book to be lighter reading, but this was totally unconvincing and lacked believability. The whole purpose of the book is based upon the transformation of the main character's view of the homeless, but I didn't buy it. Well I did, but I regret it now. Money completely wasted.
ellauri299.html on line 175: For over a decade, the nation has not made any real progress in reducing the number of Americans at risk of literal homelessness. Despite decreasing trends in people living doubled up overall, the rise in severe housing cost numbers are concerning. Even more troubling are the risks that inflation rising to a 40-year high in 2022, expiring eviction moratoria, and fading Emergency Rental Assistance dollars pose to those at risk of experiencing homelessness.
ellauri299.html on line 266: Nippu ahneita juutalaisia lakimiehiä tuumaa että katususikoski oli näytelmän konna, varsinainen Juudas, hän ei ollut hyvä tiimipelaaja. Hänen olisi pitänyt pitää turpa kiinni ja pitää firman puolia. Just sama kuvio kuin Assangen ja muiden pilliinvislareiden kanssa, jenkkikosto elää niin kauan kuin niissä henki pihisee. Ja juuri kuten Moosexen lakitauluissa, tiiminpetturuus on pahin rikos, sitten tulee varkaus. Suurin osa läskimoosexen pykälistä koskee omaisuuden suojaa. Hyi helvetti mikä etiikka.
ellauri299.html on line 300: Lokakuussa 2013 kardinaali Kazimierz Nycz – Varsovan, sen hiippakunnan, jossa Popiełuszko tapettiin, arkkipiispa ilmoitti, että puolalaisen papin esirukouksesta johtuva ihme on tunnistettu ja vahvistettu Ranskassa. Näin ollen kardinaali Nycz ennustaa, että Popiełuszko todennäköisesti pyhitetään pian esitellyn tapauksen uskottavuuden perusteella. Hiippakuntaprosessissa Ranskassa tutkittiin ihmettä 20.9.2014-14.9.2015 ja tutkimuksen tulokset luovutettiin Vatikaanin arvioitavaksi. Tuloxet ovat vielä sisällä. Tarve ei ole enää niin päivänpolttava.
ellauri299.html on line 341: Yippiesin "sissiteatteri" onnistui jälleen kerran, kun vuoden 1968 demokraattisen kansalliskokouksen aikana Kansainvälinen nuorisopuolue nimitti oman ehdokkaansa presidenttiehdokkaaksi. Ehdokas oli Pigasus the Immortal, 145-naulainen (66 kg) sika, joka heidän mielestään oli sopiva vaihtoehto Richard Nixonille, varapresidentti Hubert Humphreylle ja Alabaman kuvernöörille George Wallacelle. Pigasuksen ensimmäisen lehdistötilaisuuden virallisissa esittelyissä Rubin, pitäen ehdokasta sylissään, vaati hänelle salaisen palvelun suojaa ja Valkoiseen taloon ulkopoliittista tiedotustilaisuutta. Hän lupasi myös Pigasuksen puolesta reilun vaalikampanjan ja jos Pigasus voittaisi vaalit, hänet syödään. Tämä, Rubin väitti, kääntäisi tavanomaisen demokraattisen prosessin, jossa sika valitaan "ja syö kansansa".
ellauri299.html on line 374: Kyllä kyllä. Joo-o. *Polvien hetkuttelua*. Martiskainen kokeili puukolla ikkunanpokia ja hihitteli. Laiseri rytkytti P-äijän veneen pohjaa, ei halennut. Selkinen koitti kävellä Seijan ylize, jäi kakkoseksi. Sauger haisi kellarissa viemäreiden kimpussa. Sestofilttimies tarjoutui päällystämään sohvakaluston autonpenkin mallisexi.
ellauri299.html on line 414: Thomas Hobbes (1588–1679), whose current reputation rests largely on his political philosophy, was a thinker with wide-ranging interests. In philosophy, he defended a range of materialist, nominalist, and empiricist views against Cartesian and Aristotelian alternatives.
ellauri299.html on line 451: Ne saapuvat omasta mielestä käsin, ne lentävät lempeyden ehdoin. Ne ehdottavat, hymyilevät, ne liikkuvat sävelten siivin. Silloin tällöin voivat sellot soida mollisoinnein, urkupiste asettua alas. Mutta aina kantaa avaruus, ylärekisteri välkehtii sateenkaarena, sillä taikurin hattu on mukana. Ja myös Haisuli, Mr Mörkö [mitä vittua!? Morran on Ms.!] mahtuvat mukaan hyväksynnän sakkiin luennon nolousvapaalla vyöhykkeellä. – Filosofia ja systeemiajattelu 2019 tuotantokausi luento 8/8 ”Valkoinen taulu”. Klo 15-18 Aalto-yliopiston Aalto-sali Otaniemessä keskiviikkona 13.3.2019. Silta omaan ajatteluun, kutsu ystävällisen pohdinnan prosessiin, oman kuljeskelevan luovuusmielen laaksohiippailuihin ja auringonnousuihin. ”Filosofia näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja” toivoakseni taas kerran toteutuu, ”mitä tulee niiden pysyvyyteen ja puhtauteen”. (Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka 1177a)
ellauri299.html on line 458: Ihmiskäsitysten filosofia. Teemanumero, omistettu akateemikko Oiva Ketoselle 70-vuotispäivän 21.1.1983 kunniaksi. Sisälmys:
ellauri299.html on line 504: Dylanin vuonna 1966 syntyneelle vanhimmalle pojalleen Jesselle kehtolauluksi kirjoitettu laulu kertoo isän toiveista, että hänen lapsensa pysyy vahvana ja onnellisena. Se alkaa riveillä "Jumala siunatkoon ja varjelkoon sinua aina / toteutukoot kaikki toiveesi", joka toistaa papin siunauksen Lukujen kirjasta (Neljäs Mooseksen kirja 6:24-26), jonka rivit alkavat: "Siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua / Toteuttakoon pienimmätkin toiveesi. Herra valistakoon kasvonsa sinulle, kallistakoon korvansa." Koska Dylan ei halunnut kuulostaa "liian sentimentaalilta", hän lisäsi kappaleesta kaksi versiota Planet Waves -albumille, yhden kehtolaulun ja toisen rock -suuntautuneen. Howard Cosell lausui kappaleen ikimuistoisesti amerikkalaisessa televisiossa, kun Muhammad Ali voitti raskaansarjan kruunun kolmannen kerran. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.
ellauri299.html on line 576: Brock saa selville, että Drake & Sweeney olivat mukana liittovaltion rakennushankkeen äkillisessä hyväksymisessä tuomitun rakennuksen paikalla, joka oli toiminut vuokra-asunnona entisille kodittomille perheille. Nämä henkilöt olivat vuokralaisia ja heillä oli siten oikeus täysimääräiseen lailliseen häätö-/kiistausprosessiin, mutta vanhempi Drake & Sweeney -kumppani jätti nämä tiedot huomiotta, koska yrityksellä oli suuri panos liittovaltion hankkeen ajoissa alkamisen varmistamisessa, ja näin ollen hän häätti laittomasti vuokralaiset keskellä talvea, mikä johti kodittoman perheen kuolemaan. Brock ottaa luottamuksellisen tiedoston,
ellauri299.html on line 620: Kerronko faktoja? Tiedät, että olen. Onko ihmiskunta iloinen? Tiedät, että se on. Ottaen huomioon, mitä se kestää ja on onnellinen, teet minulle liikaa kunniaa, kun ajattelet, että minä voin asettaa sen yksinkertaisten kylmien tosiasioiden eteen, joka voi ottaa siitä iloisuuden pois. Mikään ei voi tehdä sitä. Kaikkea on kokeiltu. Ilman onnistumista. Pyydän sinua olemaan huoletta. Ei filosofia muuta mitään, se on vain Oiva Ketosen "muita näkökohtia."
ellauri299.html on line 638: Taasko Hoosea
ellauri299.html on line 640: Singer on lukevinaan hotellihuoneen Gideonin raamatusta että Hoosealla ei ollut 1 vaan kokonaista 2 huoraa puolisona. Oliko tosiaankin näin?
ellauri299.html on line 642: Muiden 700-luvun eaa. profeettojen tapaan Hoosea julisti, että jos kansa ei luovu synneistään, Jumala sallii valtakunnan tuhoutua, ja kansa viedään vankeuteen Assyriaan, seudun tuon ajan suurimpaan valtioon.
ellauri299.html on line 658: Mutta hei, jäi epäselväxi, oliko Hoosealla 2 *eri* jakorasiaa kuten Singer antaa ymmärtää? Vaiko se sama tapaus uudestaan 2x kerrottuna? Piru siitä selvän ottaa. Sana "vielä" puhuu Greinin puolesta, jos se tarkoittaa "lisäxi" eikä "yhä".
ellauri299.html on line 660: § 1.2. Herra alkoi puhua Hoosealle ja sanoi näin: »Mene ja ota portto vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka hän saa. Tämä maa on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee vieraita jumalia.» 3 Niin Hoosea otti vaimokseen Gomerin, Diblaimin tyttären, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan ym ym.
ellauri300.html on line 54: Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel. This article about a 1950s novel is a stub. You can help Wikipedia by expanding it.
ellauri300.html on line 304: Maror viittaa karvaisiin yrtteihin, jotka asetetaan kahteen paikkaan Seder-lautasella. Lautanen keskellä oleva kasa (Chabadin tavan mukaan) tunnetaan nimellä "maror", ja se syödään ensin. Toinen kasa lautasen pohjalla tunnetaan nimellä " chazeret", joka tarkoittaa kirjaimellisesti "salaattia". Muut Seder-lautasella olevat esineet ovat: kolme matzahia, beitzah (muna), zeroah (varsi tai kanan kaula), karpas (kasvis) ja charoset (hedelmä-, pähkinä- ja viinitahna).
ellauri300.html on line 306: Maror syödään aterian aikana, kerran sellaisenaan ja kerran yhdessä matsan kanssa. Molemmilla kerroilla se dipataan ensin charosettiin.
ellauri300.html on line 323: Founded in 1775 by Rabbi Shneur Zalman of Liadi, the name "Chabad" (חב״ד) is an acronym formed from three Hebrew words—Chokhmah, Binah, Da'at (the first three sefirot of the kabbalistic Tree of Life) (חכמה, בינה, דעת): "Wisdom, Understanding, and Knowledge"—which represent the intellectual and kabbalistic underpinnings of the movement. The name Lubavitch derives from the town in which the now-dominant line of leaders resided from 1813 to 1915. Other, non-Lubavitch scions of Chabad either disappeared or merged into the Lubavitch line. In the 1930s, the sixth Rebbe of Chabad, Rabbi Yosef Yitzchak Schneersohn, moved the center of the Chabad movement from Russia to Poland. After the outbreak of World War II, he moved the center of the movement to the United States, and there it is to this day.
ellauri300.html on line 327: In 2018, Marcin Wodziński estimated that the Chabad movement accounted for 13% of the global Hasidic population. The total number of Chabad households is estimated to be between 16,000 and 17,000. The number of those who sporadically or regularly attend Chabad events is far larger; in 2005 the Jerusalem Center for Public Affairs reported that up to one million Jews attend Chabad services at least once a year. In a 2020 study, the Pew Research Center found that 16% of American Jews attend Chabad services regularly or semi-regularly.
ellauri300.html on line 350: Seder- iltojen aikana (yksi Israelissa ja kaksi diasporassa), kun olemme syöneet matsan, valmistaudumme syömään maroria. Ensin otamme kezayit (oliivin tilavuus) marorista ja upotamme sen charosetiin, 14 joka on perinteinen omenoista, pähkinöistä, viinistä ja muista makeista ainesosista koostuva seos. Tämä tehtiin alun perin tappaakseen yrteistä löytyneen vaarallisen madon. 15 Jotkut sanovat, että syy siihen, miksi teemme niin edelleen, on se, että charoset muistuttaa sementtiä, jota meidän oli pakko käyttää Egyptin kaupunkien rakentamiseen. 16 Vaikka kastamme katkeranmaror makeassa charosetissa, älä anna marorin viipyä charosetissa, jotta se ei laimenna makua, ja ravista charoset heti pois.
ellauri300.html on line 366: Halachahissa käydään keskustelua siitä, kastetaanko maror uudelleen charosetiin vai ei. Chabadin tapana on kastaa, mutta niiden, jotka varovat laittamasta kosteutta matzahiinsa, tulisi sen sijaan laittaa pieni pala viinitöntä charosettia marorille. 25
ellauri300.html on line 390: Ennen kuin syöt marorin, kasta se charosettiin ja ravista sitten pois.
ellauri300.html on line 412: Luria var ett vrak. Han led av förföljelsemani. Han kunde inte hitta sina läsglasögön eller sin bok. Han hade inte betalat räkningarna. I Poland skulle han hamna i fängelse. Kommunister var som termiter. De underminerade Amerika. Också de sk kapitalistiska tidningarna vår fulla av sovjetpropaganda. Pres. Roosevelt själv var smittad av deras propaganda. Rationalisterna hånskrattade naturligtvis åt såna tankar men var då Hitler en rationell företeelse? Och Stalin? Reagan eller Putin? Var världskrigen en logisk företeelse? Människosläktet traskade omkring i absurditetens, mörkrets och magikens träsk och talade ändå oavbruter om klokhet, vilket i sig självt var ren galenskap.
ellauri300.html on line 430: That I could make those people dance
ellauri300.html on line 460: Man, I dig those rhythm and blues
ellauri300.html on line 638: Titus’ background is not explained, other than the fact he was Gentile and apparently never circumcised (Paul had checked, Galatians 2:4). This is an interesting point, since Timothy was half-Greek, and not circumcised either! Still, Paul chose to circumcise Timothy to honor the Jews in an area that the two of them were ministering in (Acts 16:1-5). Paul repeatedly mentions in his letters that circumcision is not necessary under the new covenant (though great fun), and even tells Titus to silence Christians who try to promote it (Titus 1:10-14). So, Paul’s choice to circumcise Timothy would suggest that he had a pragmatic thorn in his side. He did not require his disciples to be circumcised, but if the situation called for working among Jews and it made things easier, he would gladly do it. Whether Titus ever ministered to Jewish believers is not stated, and both he and Titus worked at churches in Gentile areas (Timothy in Ephesus, Titus in Crete, and Corinth and Dalmatia).
ellauri300.html on line 737: Det var den 16 oktober 1946. Julius Streicher, som i praktiken hade dömts till döden för att ha gett ut den antisemitiska tidningen Der Stürmer, var en av de tio ledande nationalsocialister som denna dag skulle hängas i Nürnberg. När de amerikanska vakterna eskorterade honom till galgen hade Joachim von Ribbentrop, Wilhelm Keitel, Alfred Rosenberg, Hans Frank och Wilhelm Frick redan lämnat den jordiska tillvaron. Wilhelm Frick hade ropat ”länge leve det eviga Tyskland!” innan falluckan öppnats under honom och nu när det var Streichers tur att yttra sina sista ord ropade han ”Heil Hitler!” och sedan ”Detta är en glädjerik judisk fest, det är min purimfest!” Med den dödsdömdes bittra ironi uppmärksammade han på detta sätt sambandet mellan de tio män som hängdes denna dag och Hamans tio söner som, enligt Bibeln, hängdes en gång för länge sedan i det persiska rikets huvudstad Shushan och vilket judarna, under en fest en gång om året, firar än idag.
ellauri300.html on line 757: Amalek uppfattas som både en fysisk nation och som en andlig ideologisk kraft. Lärda inom judendomen kan därför dela upp Amalek i två kategorier; den genetiska Amalek och den figurativa Amalek. Den genetiska Amalek är de människor som är fysiska ättlingar till Amalek och den figurativa Amalek är de övriga ”antisemiterna”. Den genetiska Amalek måste utrotas på Yahwehs order vilket bekräftas av rabbi Joseph B. Soloveitchik när han säger att ”varje individ som är bärare av Amaleks gener måste utraderas”. Den figurativa Amalek är de andra folkens antisemiter, de som endast i sinnelaget är påverkade av ärkefiendens antijudiska idéer. Bland dessa räknas araber och andra icke-ariska nationer som agerar mot Israels intressen.
ellauri300.html on line 805: Svar: Först av allt: Översättningen "barn" eller "småpojkar" är ganska olycklig, eftersom de hebreiska orden i grundtexten kan stå för allt från barn till ungdomar i 20-årsåldern. Samma ord används till exempel om de tränade unga männen i Abrams armé (1 Mos 14:24), den 17-årige Josef (1 Mos 37:2), den 20-årige Salomo (1 Kung 3:7) och Absalom som vuxen (2 Sam 14:21). Det rörde sig alltså knappast om några småbarn, utan snarare om ett gäng ungdomar - och ett ganska stort gäng dessutom, med tanke på att det var 42 stycken som råkade illa ut när björnarna dök upp...
ellauri300.html on line 821: Bethel was basically one big uplifted middle finger to everything Moses had commanded. When God’s prophet approached this irritating city, the young men (bloody servants!) mocked him, saying, “Go up, you baldhead! Go up, you baldhead!” Not only were they ridiculing his lack of hair (which, in the Old Testament, was often associated with a skin disease), they were telling him to fly away, like his predecessor Elijah. Keep in mind that, right before this, Elijah had supposedly “gone up” to heaven in a fiery chariot (2 Kings 2).
ellauri300.html on line 860: Siksi Raamatun opetuspalvelut, pastorit, opettajat ja muut Sanan palvelukseen osallistuvat uskovat voivat odottaa vittuilua ja muuta vastustusta. Se yksinkertaisesti kuuluu toimenkuvaan. Tämä käy selvästi ilmi tästä lyhyestä kohdasta, joka on edessämme. Itse asiassa tämä on yksi näiden muutamien jakeiden tärkeimmistä opetuksista. Tämä oli totta Mooses tilanne Elian ja kaikkien profeettojen kohdalla. Voimme odottaa hyökkäystä maailmalta, joka on Saatanan hallinnassa. Mutta eikö ole surullista, kun hyökkäys tulee itse Jumalan kansalta? Viattomilta pikkupojilta? Valitettavasti Saatana pystyy käyttämään Jumalan omaa kansaa estääkseen Sanan, kuten hän teki Israelin lasten kanssa useaan otteeseen. Nuo pojat olivat pahojen henkien vallassa kuin siat Kenneretin järvellä. Manaamisen asema katolisessa kirkossa vahvistuu, kun eksorkistit eli pahojen henkien manaajat saavat järjestölleen virallisen tunnustuksen Vatikaanista.
ellauri301.html on line 49: potkuihin Helsingin Sanomista. Hän paljasti Nelosen Palaneen käry -ohjelmassa,
ellauri301.html on line 163: Tää nide on kyllä hirmuista juonen venytystä, aivan loputonta jaaritusta. Hiljaa virzaa Wallenberg Skånessa i det fuktiga landsvägsdiket. Ystadissa on sumuista. Kissakin haisee hevoselta.
ellauri301.html on line 236: Circumstantial evidence supports the theory that at the time of the Dutch arrival, the girl was living with her uncle Autshumato (also known as Harry by the Dutch), the circumstantial evidence being that she showed consistent hostility to the !Uriǁ’aekua and, by association, to her own mother, who lived with them. In contrast Krotoa´s fate and fortunes were closely aligned to those of her uncle Autshumato and to his clan known as the !Uriǁ´aeǀona. The ǃUriǁ´aeǀona (rendered in Dutch as "Goringhaicona") people who were sedentary, non-pastoral hunter-gatherers are believed to be one of the first clans to make acquaintance with the Dutch people. Prior to the Dutch´s arrival Autshumato served as a postal agent for passing ships of a number of countries. If the theory of !Oroǀõas having lived with her uncle is true, then her early service to the VOC may not have been as violent a transition as it was made out to be.
ellauri301.html on line 256: De Klerk became Deputy President in Mandela´s ANC-led coalition, the Government of National Unity. In this position, he supported the government´s continued liberal economic policies but opposed the Truth and Reconciliation Commission set up to investigate past human rights abuses because he wanted total amnesty for political crimes. His working relationship with Mandela was strained, although he later spoke fondly of him, when the coon finally died 2013. De Clerck ize kuoli viime vuonna eli 2021.
ellauri301.html on line 274: Sangoma Oy, highly respected dealer among the Zulu people of South Africa who diagnoses, prescribes, and often performs the operations to heal a person physically, mentally, emotionally, or spiritually. Sanoma Oy may address all of these realms in the healing process, which usually involves divination, verbal medicine, and specific customized visuals to cure morbid curiosity and restore upper middle class well-being.
ellauri301.html on line 455: Koitin lukea järjestyksessä 2. Röda Kukenia sieltä täältä mutta se vaikutti kerta kaikkiaan puisevalta ja haukotuttavalta. Ei taida tulla mitään, sori "Jami". Kari Hotakainen vahvistaa: Guilloun vuoxi ei kannata kesken tuopin rynnätä minnekään, kuka jaxaa ruozalaisen mezästäjän kuivia ja machoseikkailuja. (Lähde: Klassikko s. 268)
ellauri301.html on line 469: Tarina rikosetsivä Sofia Karpista päättyy raakoihin murhiin, parasta sarjassa on sen yhden paikan haju. Pihla Viitalan puheesta ei vieläkään saa selvää mutta onko sillä oikeastaan väliä.
ellauri301.html on line 472: Kasvua on kolmessa vuosikymmenessä 24 prosenttia. Tutkijat eivät tiedä syytä siihen, miksi penikset ovat pidentyneet. Tulos koskee nimenomaan jäykkänä tehtyjä mittauksia. Muutosta ei sen sijaan ole tutkijoiden levossa ja venyttäessään tekemissä mittauksissa.
ellauri301.html on line 529: "Gå då hem och be en bön. Personligen kan jag inte längre knyta på mej ett par bönekapslar och tala till väggen. Ingen har en aning om vad de där 'pannbanden' var som Moses befallde judarna i öknen att knyta mellan ögonen. Dom var sannerligen inga pergamentbitar i träfodral sammanhållna av läderremmar. I vetenskaplig mening handlar det om pannben. Det där du kallar 'bönekapslar' är lika mycket bibliska 'pannband' du är guvernör i Ohio."
ellauri301.html on line 543: If the value of tikkun olam really means leaving your imprint on the world in a quest to make it a better place for all of us, then Steve Jobs possessed that value a thousand-fold. Tikkun Olam: In Jewish teachings, any activity that improves the world, bringing it closer to the harmonious state for which it was created. Tikkun olam implies that while the world is innately good, its Creator purposely left room for us to improve upon His work.
ellauri301.html on line 551: Tredje Moseboken 19:29 plus kontexti:
ellauri302.html on line 60: One wrote Yiddish to one's mother, for the mothers of those days were not apt to understand anything else. Until S.J. Abrahamowitch was hailed as the father of Jiddisch literature. Followed by Rabinowitch (alias Sholem Aleichem) and Peretz. Sholem Ash sazaa osanottoon alakoiraa kohtaan siinä missä venäläiset mestarit. Yekelin sielu kuten tytärkin on helmiä, jotka tyhmät epäviisaasti heittää sioille.
ellauri302.html on line 62: It is interesting to consider Ash's 'The God of Vengeance" in connection with a play like ''Mrs. Warren's Profession." To be sure, there is no technical resemblance between the two dramas; nor, despite an external similarity in backgrounds, is there any real identity of purpose. Shaw's play is essentially sociological, and is a drama of disillusionment. Ash's piece glows with poetic realism and recounts an individual tragedy not without symbolic power. Mikä molemmisssa on mukavaa on että niissä on paljon prostituutteja!
ellauri302.html on line 73: The Holy Scroll is clearly the chief character. The Holy Scroll, whose religious significance is fully explained in the course of the play, is a parchment manuscript containing the first five books of the Bible, together known as the Torah, or Law. Despite that, Ash is no orthodox. He was 37 and lived happily in New York at the time. Tämän johdannon kirjoitti Iisakki Kultavuori, Roxbury Mass. mainizematta mitenkään näytelmän vahvaa lepakkotunnelmaa.
ellauri302.html on line 97: A STRANGER, father of Rifkele's proposed hushand.
ellauri302.html on line 141: Enter Shloyme and Hindel. The first is a tall, sturdy chap; wears long boots and a short coat. He is a knavish fellow, whose eyes blink with stealthy cunning as he speaks. The second is a rather old girl, with a wan face and wearing clothes much too young for her years. Shloyme and Hindel are evidently at ease and feel at home. They are clearly evil characters.
ellauri302.html on line 150: The Scribe, enters. A tall old man, whose long, thin body is enveloped in a broad overcoat. His beard is long, white and sparse. He wears spectacles and has an air of cold aloofness and mystery.
ellauri302.html on line 154: The Scribe, gives his hand to Yekel. Your health, host. (Admonishing him.) And know, that a Holy Scroll is a wondrous possession. The whole world rests upon a Scroll of the Law, and every Scroll is the exact counterpart of the tablets that were received by Moses upon Mount Sinai. Every line of a Holy Scroll is penned in purity and piety... Where dwells a Scroll, in such a house dwells God himself... So it must be guarded against every impurity... Man, you must know that a Holy Scroll...
ellauri302.html on line 181: Manke ja Rifkele on nähtävästi LGBTQ tyttöystäviä, ei ne kaipaa kolmannexi mitään patalakkista tuppikullia. Siinä meni akti ykkönen että ruiskahti. Pieni tauko että jalka jaxaa ojentua varvi kakkoseen...
ellauri302.html on line 188: The furniture of the basement brothel consists of several lounges, a tahle, benches and card-tables; on the walls, looking-glasses bedecked with gaudy ornaments; chromos representing women in suggestive poses...
ellauri302.html on line 220: Time to close shop, says Yekel. Reizel! To bed! Basha! Time to go to sleep! (From without are heard girls' voices: Soon. Right away!) Yekel, calling into the entry. Reizel! Basha! Enter two girls, running. Rain is dripping from their wet, filmy dresses and from their unbraided hair. They are in a merry mood and speak with laughter. Yekel leaves, slamming the door behind him.)
ellauri302.html on line 257: Manke: Bah! He's a fool. Third time he's come in a row. And he keeps asking me, who's my father, who's my mother, — as if he intended to marry me... Whenever he kisses me he hides his face in my bosom, closes his eyes and smiles as if he were a babe in his mother's arms. (Looks around. In a low voice, to Hindel.) Hasn't Rifkele been here yet?
ellauri302.html on line 294: Are you cold, Rifkele darling? Nestle close to me... Ever so close... Warm yourself next to me. So. Come, let's sit down here on the lounge. (Leads Rifkele to a lounge; they sit down.) Just like this... Now rest your face snugly in my bosom. So. Just like that. And let your body touch mine... It's so cool... as if water were running between us. (Pause.) I uncovered your breasts and washed them with the rainwater that trickled down my arms. Your breasts are so white and soft. And the blood in them cools under the touch, just like white snow, — like frozen water... and their fragrance is like the grass on the meadows. And I let down your hair so... (Buns her fingers through RifkeWs hair.) And I held them like this in the rain and washed them. How sweet they smell... Like the rain itself... (She huries her face in Rifkele's hair.) Yes, I can smell the scent of the May rain in them... So light, so fine... And fresh... as the grass on the meadows... as the apple on the bough... So. Cool me, refresh me with your tresses. (She washes her face in Rifkele^s hair.) Cool me, — so. But wait... I'll comb you as if you were a bride... a nice part and two long, black braids. (Does so.) Do you want me to, Rifkele? Do you?
ellauri302.html on line 306: Manke: Then we come closer to one another, for we are bride and bridegroom, you and I. We embrace. (Places her arm around Bifkele.) Ever so tightly. And kiss, very softly. Like this. (Kisses Rifkele.) And we turn so red, — we're so bashful. It's nice, Rifkele, isn't it?
ellauri302.html on line 314: Manke, drawing Bifkele closer. Come... Come...
ellauri302.html on line 349: Reizel: The Holy Scroll in the room above is clearing out, about to vamoose, outre le camp, skedadle. We have no one to shield us now!
ellauri302.html on line 455: Yekel, interrupting. Don't try to console me, Rebbi. I am inconsolable. I know that it's too late. Sin encircles me and mine like a rope around a person's neck. God wouldn't have it. But I ask you, Rebbi, why wouldn't He have it? What harm would it have done Him if I, Yekel Tchaftchovitch, should have been raised from the mire into which I have fallen? (He goes into Rifkele's room, carries out the Sacred Parchment, raises it aloft and speaks.) You, Holy Scroll, I know, — you are a great God! For you are our Lord! I, Yekel Tchaftchovitch, have sinned. (Beats his hreast with his closed fist.) My sins... my sins... Work a miracle, — send down a pillar of fire to consume me. On this very spot, where I now stand! Open up the earth at my feet and let it swallow me! But shield my daughter. Send her back to me as pure and innocent as when she left. I know... to You everything is possible. Work a miracle! For You are an almighty God. And if You don't, then You're no God at all, I tell j^ou. I, Yekel Tchaftchovitch, tell You that You are as vengeful as any human being...
ellauri302.html on line 520: Yekel: Down into the brothel with you! (He leaves together with Rifkele, whose cries are heard from outside.)
ellauri302.html on line 552: God of Vengeance julkaistiin englanninkielisenä käännöksenä vuonna 1918. Vuonna 1922 se esitettiin New Yorkissa Provincetown Theaterissä Greenwich Villagessa, ja se siirrettiin Apollo Theateriin Broadwaylle 19. helmikuuta 1923. näyttelijät, joihin kuului ylistetty juutalainen maahanmuuttajanäyttelijä Rudolph Schildkraut, saivat paljon buuauxia mutta myös läpyjä. Sen esitys keskeytettiin 6. maaliskuuta, kun koko näyttelijä, tuottaja Harry Weinberger ja yksi teatterin omistajista nostettiin syytteeseen osavaltion rikoslain rikkomisesta ja tuomittiin myöhemmin siveettömyydestä. Weinberger, joka oli myös merkittävä asianajaja, edusti ryhmää oikeudenkäynnissä. Päätodistaja näytelmää vastaan oli rabbi Joseph Silberman, joka julisti Forvertsin haastattelussa: "Tämä näytelmä herjaa juutalaista uskontoa. Edes suurin antisemiitti ei olisi voinut kirjoittaa sellaista." Pitkällisen taistelun jälkeen tuomiosta valitettiin onnistuneesti. Euroopassa näytelmä oli niin suosittu, että se käännettiin saksaksi, venäjäksi, puolaksi, hepreaksi, italiaksi, tšekkiksi, romaniaksi ja norjaksi, ei kuitenkaan suomexi.
ellauri302.html on line 581: Moshe Chaim Luzzatto (hepreaksi : משה חיים לוצאטו, myös Moses Chaim, Moses Hayyim, myös ihan vaan Luzzato) (1707 – 16. toukokuuta 1746 (26 Iyar 5506) (26 Iyar 5506, RaרLd, Hebrew aHany מח"ל ), oli huomattava italialainen juutalainen rabbi, kabbalisti ja filosofi.
ellauri302.html on line 589: Vain vuosikymmeniä aiemmin toinen nuori mystikko, Sabbatai Zevi (1626–1676), oli järkyttänyt juutalaista maailmaa väittäen olevansa Messias. Vaikka Zevi oli jossain vaiheessa vakuuttanut monet eurooppalaiset ja Lähi-idän rabbit, episodi päättyi siihen, että hän perääntyi ja kääntyi islamiin. Maailmanlaajuinen juutalainen yhteisö oli edelleen levoton siitä, ja Luzzatton ja Zevin kirjoitusten välisiä yhtäläisyyxiä pidettiin erityisen vaarallisina ja harhaoppisina. Joissakin paljastuksissaan Luzzato jopa kuvaili Mooseksen, Abrahamin ja Elian paljastaneen itsensä hänelle ja kutsuvan häntä "mentorikseen",
ellauri302.html on line 593: Nämä kirjoitukset, joista vain osa on säilynyt, ymmärretään usein väärin kuvaamaan uskoa, että Luzzatto ja hänen seuraajansa olivat avainhenkilöitä messiaanisessa draamassa, joka oli tapahtumassa. Tässä kiistanalaisessa jännitysnäytelmässä hän tunnisti yhden seuraajistaan Messiaaksi, Daavidin pojaksi, ja otti itselleen Mooseksen roolin väittäen, että hän oli tuon raamatullisen hahmon reinkarnaatio.
ellauri302.html on line 599: Kun Luzzatto lopulta saapui Amsterdamiin, hän pystyi jatkamaan Kabbala- opintojaan suhteellisen esteettä. Hän ansaitsi elantonsa timanttileikkurina ja jatkoi kirjoittamista, mutta kieltäytyi opettamasta. Tänä aikana hän kirjoitti suuren opuksensa Mesillat Yesharim (1740), pohjimmiltaan eettisen tutkielman, mutta jolla oli tietyt mystiset perusteet. Kirja esittelee vaiheittaisen prosessin, jonka avulla jokainen ihminen voi voittaa taipumuksensa syntiin ja saattaa lopulta kokea profetian kaltaisen jumalallisen inspiraation. Toinen merkittävä teos, Derek Breitenstein (Jumalan tie) on ytimekäs tiivistelmä juutalaisuuden ydinteologiasta.
ellauri302.html on line 621: – 3. Mooseksen kirja 19:18
ellauri302.html on line 642: Bukharin oli antileninisti. Sanoutui irti Brestin rauhasta. Kannatti NEPpiä ja Stalinin nazionaalisosialismia muttei Stalinin kolhooseja. Stalin kylästyi siihen lopulta ja nitisti sen 1938.
ellauri302.html on line 659: Kroknosen har något unikt i alla fall - den fria viljan. Han har fritt val att inte svara på telefon när reglerna är emot det, tex när frugan dör. Satan är den fria viljans ärkefiende. Fria viljan är för när man gör något man inte vill, för att reglerna säger det. Att knulla Eva mot reglerna är inget val, att inte knulla henne vore det.
ellauri302.html on line 666: Eliyahu Ben Moshe Dos Vidas (1518–1587, Hebron) oli 1500-luvun rabbi mytomaanien Palestiinassa. Hän oli ensisijaisesti rabbi Moses ben Jacob Cordoveron (tunnetaan nimellä Muaa Ramasee Ramaseeko Suaa) mutta myös vähän Isaac Lurian opetuslapsi. Dos Vidas tunnetaan Kabbalan ja siantuntemuksestaan. Hän kirjoitti Reshit Chochmahin eli "Viisauden alun", pietistisen teoksen, jota ortodoksiset juutalaiset tutkivat edelleen laajasti. Aivan kuten hänen opettajansa rabbi Moses Cordovero loi eettisen teoksen kabbalististen periaatteiden mukaisesti teoksessaan Tomera Deborah, Rabbi Dos Vidas loi vielä laajemman teoksen henkisestä elämästä hänen kanssaan, nimeltä Reishiluut Chochmeeshshah. Tämäkin magnum opus perustuu suurelta osin Zohariin, mutta heijastaa myös monia perinteisempiä lähteitä. Kirjoittaja asui Safedissa ja Hebronissa ja oli yksi Hebronissa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa asuneista merkittävistä kabbalisteista. Niitä kyllä juoxi siellä laumoittain kuin kylän koiria.
ellauri302.html on line 699: Zohar (heprea : זֹהַר , Zōhar, kirjaimellisesti "Splendor" tai "Radiance") on perustava teos juutalaisen mystisen ajattelun kirjallisuudessa, joka tunnetaan nimellä Kabbala. Se on ryhmä kirjoja, jotka sisältävät kommentteja Tooran mystisista puolista (Mooseksen viisi kirjaa) ja pyhien kirjoitusten tulkintoja sekä materiaalia juutalaisten meemeistä, pensasmystikoista, myyttisestä kosmogoniasta ja mystisestä psykologiasta. Zohar sisältää keskusteluja Jumalan luonteesta, joissa selvitetään maailmankaikkeuden alkuperä ja rakenne, sielujen luonne, lunastus, egoistin suhde pimeyteen ja "todellisen minän" suhde "Jumalan valoon".
ellauri302.html on line 703: Gershom Scholem väitti, että Moses de León (1240-1305) oli Zoharin ainoa kirjoittaja. Äskettäin Yehuda Liebes väitti, että vaikka De León saattoi olla ensisijainen kirjoittaja, hän sisällytti tai muotoili uudelleen valintoja nykyaikaisista kabbalisteista (esim. rabbi Joseph Gikatilla, Hamadanin rabbi Joseph, rabbi Bahya ben Asher). Viime aikoina Kabbalan tutkijat, kuten Ronit Meroz, Daniel Abrams ja Boaz Huss, ovat osoittaneet, että Zoharin materiaalit ovat käyneet läpi useita sukupolvia kirjoittamisen, uudelleenkirjoituksen ja editoinnin. De León väitti löytäneensä Zoharin tekstin ollessaan Israelin maassa ja piti sen 2. vuosisadalla eläneen rabbi Shimon bar Yohain ansioksi, joka on tekstin päähenkilö. Teksti saavutti valtavan suosion kaikkialla juutalaisessa maailmassa.
ellauri308.html on line 224: Lenin teki Arvo Tuomiseen elämänikäisen vaikutuksen suorasukaisella, asioiden ytimeen menevällä keskustelutyylillään, jossa oli vapaan tiedonhalun ilmapiiri. Hän vertasi myöhemmin Leniniä ja Stalinia ja väitti, että Stalinin edessä piti tarkkaan varoa sanojaan ja olla poikkeamatta tämän näkemyksistä. Jätettyään kommunistisen liikkeen Tuominen julisti, että Lenin oli kommunismin pyhä isä ja roistomainen Josef Stalin pilasi kaiken. Varsin oikeaan osunut arvio.
ellauri308.html on line 240: 
ellauri308.html on line 247: Heeb Magazinen uusin numero herättää melkoista kohua. Numerossa Roseanne Barr, jolla on esiliina ja Hitlerin viikset, vetää uunista "poltettuja juutalaisia keksejä". Heeb-julkaisija julkaisi artikkelin, joka selittää toimituksellisen valinnan ja jossa käsitellään kulttuurista muutosta kohti "holokaustihuumorin" hyväksymistä. Heeb väittää, että vanhat tabut rentouttavat. Juutalaiset alkavat omaksua holokaustin uudella tavalla - nauramisen aiheena. Onko tämä totta? Onko holokaustista todella tullut hauska?
ellauri308.html on line 451: – Luulen, että Dugin tulee aina pysymään marginaalihahmona, jokapaikan dosenttina niinkuin minäkin.
ellauri308.html on line 514: Njeuvostoliiton pula 30-luvulla oli takuulla seurausta lännen talouspakotteista. Nyt ollaan taas samassa pisteessä. Toinen nälänhädän syy oli talonpoikain rettelöinti niiden menetettyä statuxensa. Kieltäytyivät menemästä kolhooseihin ja tappoivat mieluummin karjansa kuin Timo Töräpää. Alaikäiset bezprigornyit eli irtolaiset liikkuivat paikkalintuina kuin varisparvet. Tai naakat.
ellauri308.html on line 543: Amerikkavastaisuus on ollut Venäjällä jo pitkään, aina bolshevikkien vallankumouksesta vuonna 1917. Suhteet jäivät vuoteen 1933 asti, jolloin Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt päätti solmia diplomaattisuhteet Neuvostoliiton kanssa. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat vastentahtoisesti liittolaisia toisessa maailmansodassa, mutta sodan päätyttyä Yhdysvallat vastusti Neuvostoliiton sotilaallista menestystä ja Itä-Euroopan herruutta. Kun jännitteet kasvoivat kylmäksi sodaksi , suhteet muuttuivat vihamielisiksi ja suuria sotasuunnitelmia tehtiin, mutta suoraa sotaa ei valitettavasti tapahtunut. Nyt asia on Krimillä korjaantumassa.
ellauri308.html on line 576: Vuodesta 2015 lähtien Larry on esiintynyt toistuvasti vieraana lauantaina Night Livessä , jossa hän esiintyy vuosina 2016 ja 2020 Yhdysvaltain presidenttiehdokas Bernie Sandersina , joka on myös hänen kuudes serkkunsa kerran erotettuna. Koomikkokollegat ja komedian sisäpiiriläiset äänestivät hänet kaikkien aikojen 23. suurimmaksi komediatähdeksi, LOL. Lawrence Gene David syntyi 2. heinäkuuta 1947 Sheepshead Bayn alueella Brooklynissa , New Yorkissa . Hänen vanhempansa ovat Rose (syntynyt Regina; os Brandes) ja Mortimer Julius "Morty" David, miesten vaatteiden valmistaja, ja hänellä on vanhempi veli nimeltä Ken. Davidin perhe on juutalainen. Hänen juutalais-amerikkalaisen isänsä perhe muutti Saksasta Yhdysvaltoihin 1800-luvun aikana, kun taas Davidin äiti syntyi puolalais-juutalaiseen perheeseen Ternopilissa, Ukrainassa. Yliopistossa hän huomasi voivansa saada ihmiset nauramaan yksinkertaisesti olemalla oma itsensä. Koska hänen tyttärensä olivat Hannah Montanan faneja, David vieraili tyttäriensä kanssa jaksossa "My Best Friend's Boyfriend". jossa he odottivat pöytää hienossa ravintolassa. Davidin ihmisarvo on jossain 400 ja puolen miljardin taalan välillä.
ellauri308.html on line 628: Punaisenmeren jalankulkija Australia juutalaiset Juutalainen, Mooseksen tarinasta, joka johdatti juutalaisen kansan pois Egyptistä Exodus-kirjassa.
ellauri309.html on line 34: 
ellauri309.html on line 288: that’s the problem. Those making them don’t know me, they simply lash out
ellauri309.html on line 357: teknologiaan ja teollisuuteen, lupaprosessien sujuvuus on keskeinen
ellauri309.html on line 411: Joseph Prince. Tämäkin perseily on siis lännen kapitalististen
ellauri309.html on line 521: In 2011, when asked if he would have done things differently, Billy said he would have spent more time at home with his family, studied more, fucked more, and preached less. Additionally, he said he would have participated in fewer conferences. Graham had a steamy relationship with Queen Elizabeth II. Graham was outspoken against communism and supported the American Cold War policy, including the Vietnam War. In 2009, more Nixon tapes were released, in which Graham is heard in a 1973 conversation with Nixon referring to Jewish journalists as "the synagogue of Satan". He further stated that the role of wife, mother, and homemaker was the destiny of "real womanhood" according to the Judeo-Christian ethic. Graham's daughter Bunny recounted her father denying her and her sisters higher education. Graham regarded homosexuality as a sin, and in 1974 described it as "a sinister form of perversion". AIDS oli ehkä jumalan designoima rangaistus pyllyhommista.
ellauri309.html on line 540: mukaan 17 prosenttia Amerikan kristityistä ilmoitti samaistuneensa liikkeen
ellauri309.html on line 589: Fundamentalism Steve Brouwer, Paul Gifford ja Susan Rose spekuloivat, että
ellauri309.html on line 591: halveksuminen sosiaalista liberalismia kohtaan. Rose väittää, että
ellauri309.html on line 702: antroposentrisestä universumista, joka mukautuu jatkuvasti oikkuihimme ja
ellauri309.html on line 769: Die winzige Laura war einfach die perfekte Frau für prince Charming. Mit der Anblick von Margo erhielt er zwar eine gewisse Erregung in Hosen, aber sie war Tochter einer Putzfrau. Mit Laura gab es die richtige Frau, eine gesicherte gesellschaftlige Position, Söhne, Reichtum und Erfolg. EAT! FUCK!
ellauri309.html on line 778: Epäselväxi jää millä ilveellä Petteri sai kaikki Lauran rahat erossa vaikka oli ize petturi ja lapset jäivät Lauralle? Jokin tässä mättää nyt. Tähän asti ei ole muuta nähty kuin Lauran synttärijuhlia. Tää kirja on yhtä vauhditon kuin Urho Kekkosen korkeushyppy.
ellauri309.html on line 781: Pyylevä keittäjätär Mrs. Williamson on hyväntuulinen. Hän on takuulla neekeri (kuten myös puutarha-Joet, elleivät ole märkäselkiä). Keittiö on tilava, jotta isoperseinen Mrs. Williamson mahtuu siinä kääntymään. Laura on yhtä kova valehtelemaan kuin Noora, muttei yhtä hyvä. Epäuskottavaa ettei Pezku yhtään välittäisi tyttäristään, epis väite että muka vain äidit tykkäisivät lapsistaan. Ali on oikeassa että vika on Laurassa jos ei lasten jakamisesta tule sopua. Ehkä ne ei edes ole Petterin. Kenties talouspakotelaivaston vaarallinen Michael kävi salaa pökkimässä ne. Laura ei huomannut midiä koska se pitää aina silmät kiinni. Laura möi hepat pois kun Petteri ei niistä tykännyt. Nyt on limasyöxyn (Schlemmlawine) hautaama vaarallinen Mr. Fury tulossa heppoineen Lauran tyhjään talliin kiinaamaan. Arvaahan sen mitä siitä seuraa: pian Mikin hepat karkaavat ja Furyn kaviot jylistävät ukkosen lailla Lauran pyllyvaossa. Bald liebt er sie beinahe so wie seine Pferde.
ellauri309.html on line 783: Templetonien nykyaikaisen kuninkaanlinnan tallirakennuxessa palkizi desperadon näköistä, notmiitä tappamalla vaurastunutta arpista entistä palkkasoturia mahtava maisema! Was für ein Einblick! Er wurde mit einem hübschen weiblichen Hinterteil in engen Jeans belohnt. Seine eigenen schwarzen desperado-Jeans wurden plötzlich all zu eng. Pfiuu! pfiuu! pfiuu! Dojongg-jongg! Noora on suunnilleen Seijan kokoinen. Hiän jopa tiesi miten päin pidellään Klobürsteä. Mikki nuuhki kyrpä kovana Laurasta lähtevää hienoista tuoxua. Die dem männlichen Geschmack entsprach. Ich habe Kinder gern. Lauran tytöt ovat heppahöperöitä. Mixi vitussa on ammeen pesu noloa? Kummallista porukkaa. Eine moderne Version von Heathcliff. Naisia kiihottavat pelottavat isot eläimet jotka ovat niille silti kilttejä ja nöyriä, niinkuin orihevoset tai Bellen hirviö.
ellauri309.html on line 790: Hizin lastenkirjamaista, vain sillä erolla että Milli-Mollin mielenkiinnon esineiden (EAT!) lisäxi mukana on FUCK! eli "se sinne, nirsk narsk, ruiskis" haaveilu. Keila on selkeästi äiskän suosikki, Ali on Pezku-isän näköinen ja tapainen. Miten 7,5 vuotiaalla on vasta 1 hammas lähtenyt? Jokohan Mr. Fury näyttää tyttösille keilansa? Karkaavatkohan jo hevoset? Kyllä vain! Oh! Wie gross es ist! Wie hübsch! Wie weich es ist! Du darfst ihn ruhig streicheln. Begeistert strich Kayla über die samtige Eichel und kicherte, wenn sie unter ihrer Hand zu zucken begann. Bekommen Pferde Babys genauso wie Menschen? So ziemlich, aber nicht in dieser Missionärstellung, nur von hinten. Wollt ihr eine Vorführung? Aber nicht umsonst!
ellauri309.html on line 868: hallitusta"). Miehet ja hevoset pysyvät satulassa sittenkin. Mikki riemastuu.
ellauri309.html on line 1046: Humalassa tuntuu Laurasta samalta kuin Mikin maatessa sen päällä, tunkiessa sisään ja alkaessa työnnellä. Hieno tunne kertakaikkiaan! Aiozä käyttää mua hyväx, kysyy Mikki kännipäisen Lauran kivutessa satulaan, samoin sanoin kuin Pezkun panopuu Pezkun pyrkiessä sisään takaapäin toiselle kiekalle. Aika kosoltihan tässä on näitä panokohtauxia tällä toisella puoliajalla. Mikistä tuntuu se niin holjalta että se melkein (muttei ihan) sanoo ich liebe dich. Tossa pukillahan se sana monelta helposti livahtaa. Mikki on niin kilppi että se pitelisi Lauran tukkaa sen oxentaessa junan vessassa. Niinpä niin.... Mitähän palvelusta Laura pyysi vielä Mikiltä supattaen sen korvaan? Takaapäin, kakkoseen vaiko cunnilingusta? Jotain niin tavatonta että Mikille tuli kiire kantaa Noora makkariin.
ellauri309.html on line 1053: Hänet tunnetaan parhaiten toimintasankarirooleistaan, erityisesti hänen läpimurtoroolistaan Max Rockatanskyna post-apokalyptisen toimintasarjan Mad Max kolmessa ensimmäisessä elokuvassa ja Martin Riggsina kaveripoliisi toimintakomediasarjassa Tappava ase. Vuonna 1995 Gibson tuotti, ohjasi ja näytteli Braveheartissa, historiallisessa eeposessa. Myöhemmin hän ohjasi ja tuotti The Passion of the Christ -kirjan, raamatullisen draaman, joka oli sekä taloudellisesti menestynyt että erittäin kiistanalainen. Espanjalaisessa El País -sanomalehden haastattelussa hän esitti Jeesuxena halventavia kommentteja homoseksuaaleista. Vuonna 1999, kun häneltä kysyttiin kommenteista El Paísiin, Gibson sanoi: "Minun ei olisi pitänyt sanoa sitä, mutta kutittelin hieman vodkaa tuon haastattelun aikana, ja lainaus palasi kuin Riitta Purra puremaan minua perseeseen." Vanity Fair -lehden 2011 artikkelin mukaan Gibson kertoi ensin pidättäjälle: "Elämäni on ohi. Olen perseestä. Robyn jättää minut." Gibsonilla oli avoin alkoholisäiliö autossa. Gibson sanoi pidättävälle upseerille: "Vitun juutalaiset... juutalaiset ovat vastuussa kaikista maailman sodista plus Jeesuxen salamurhasta. Oletko juutalainen?" Heinäkuussa 2010 Gibson oli nauhoitettu puhelun aikana Grigorjevan kanssa, jossa hän ehdotti, että jos "neekerilauma raiskaa hiänet", hän olisi todennäköisesti syyllinen. Häntä estettiin tulemasta Grigorjevan tai heidän tyttärensä lähelle perheväkivaltaan liittyvän lähestymiskiellon vuoksi Aika paljon ehti Mel laittaa kenkää suuhun uran aikana. Se on Pezkua vuoden nuorempi. Hän sanoi, että kun hän juo, hän voi olla ilkeä humalassa ja "jutut tulevat ulos vääristyneellä tavalla..."
ellauri310.html on line 33: Created by the ingenious Disney cartoonist Carl Barks, Gyro Gearloose made his
ellauri310.html on line 119: Gyro Gearloosen ensimmäinen interventio
ellauri310.html on line 125: Donaldin lampun. Donald vei lampun korjaamaan sen Fulton Gearlooseen, mutta
ellauri310.html on line 185: prefekti (Victor) oli rankaisenut "homoseksuaalisista käytännöistä". Jesajaa
ellauri310.html on line 189: jääneiden sukuelimet tulisi amputoida. Monet homoseksuaaliset miehet pidätettiin
ellauri310.html on line 199: Canterburyn arkkipiispa, hoiti homoseksuaaliset taipumukset huomaamattomasti,
ellauri310.html on line 201: päiväkirjalle. 1800-luvulla kardinaali John Henry Newman pysyi lähellä Ambrose St.
ellauri310.html on line 401: sairaammaksi. Joseph Lister, brittiläinen kirurgi ja antiseptisen kirurgian
ellauri310.html on line 586: Was Thomas Wolfe and Maxwell Perkins' relationship in any way romantic? Though the movie at times edges on a near-romantic relationship between Wolfe and his editor Perkins, others have described the real Max Perkins as being more of a father figure to Wolfe. Indeed there was a special bond between the two men, as evidenced in Wolfe's letters to Perkins and Perkins' own remarks about Wolfe, calling their friendship "one of the greatest things in my life" (Publishers Weekly). Despite some speculation, there is little doubt that the two were just very, very very close friends.
ellauri310.html on line 593: Vuonna 1973 he perustivat heimojen ilmoittautumisen ja aloittivat prosessin
ellauri310.html on line 612: On December 26, 1980, Chase was found dead in his prison cell. An autopsy revealed that he killed himself with an overdose of prescribed medications. Or maybe his cellmates did. Volney oli pettynyt ettei Wolfella ole yhtään panokohtauxia. Niin minäkin.
ellauri310.html on line 648: Moon kyllä vastusti homoseksuaalisuutta ja vertasi homoja "likaisia lantaa syöviin koiriin". Hän sanoi, että "homot eliminoidaan" "puhdistuksessa Jumalan käskystä".
ellauri310.html on line 673: In asymmetric warfare, threats such as improvised explosive devices and mines have proven effective against MBTs. Asymmetric warfare (or asymmetric engagement) is a type of war between belligerents whose relative military power, strategy, or tactics differ significantly. This type of warfare often, but not necessarily, involves insurgents or resistance movement militias who may have the status of unlawful combatants against a standing army. In response, nations that face asymmetric warfare, such as Israel, are reducing the size of their tank fleet and procuring more advanced models. Conversely, some insurgent groups like Hezbollah themselves operate main battle tanks, such as the T-72.
ellauri310.html on line 778: Uusien ominaisuuksiensa lisäksi Abrams X:stä ei armeijalle järjetöntä ole, että se on jo täällä. Tämä tarkoittaa, että se voidaan valmistaa samassa armeijan omistamassa ja General Dynamicsin operoimassa Limassa Ohiossa, josta on tehty versioita Abramsista vuodesta 1980 lähtien, ja mikä tärkeintä, se ohittaa vuosien tutkimus- ja kehitystyön, jota tarvitaan täysin uuden apinanlihasäiliön rakentamiseen.. Puolustusministeriön monimutkaisen hankintajärjestelmän ja todentamattomien teknologioiden väistämättömän arvaamattomuuden välissä uusien asejärjestelmien siirtyminen perustamisesta taistelijan käsiin voi kestää yli vuosikymmenen. Jo valmistetun prototyypin ansiosta Abrams X:llä on etumatka, mikä vie sen paljon pidemmälle hankintaprosessissa kuin kokonaan uusi alusta.
ellauri310.html on line 781: Armeijan tulisi ostaa sekä nykyinen Abrams että Abrams X käyttämällä viiden vuoden monivuotisia hankintasopimuksia. Monivuotisten sopimusten ansiosta tavarantoimittajat voivat hyödyntää mittakaavaetuja ja investoida etukäteen laitteisiin ja henkilöstöön, joita he tarvitsevat tuotteen valmistukseen. Näiden tehokkuusetujen ansiosta kongressin tutkimuspalvelu arvioi [PDF], että monivuotiset sopimukset voivat nostaa 5–15 prosenttia yritysten tuottoja Pentagonilta.
ellauri310.html on line 836: AEI on näkyvin amerikkalaiseen uuskonservatismiin liittyvä ajatushautomo sekä kotimaan että kansainvälisen politiikan areenoilla. Uuskonservatismi on poliittinen liike, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa 1960-luvulla liberaalien haukkojen keskuudessa, jotka pettyivät demokraattisen puolueen yhä pasifistisempaan ulkopolitiikkaan ja 1960-luvun kasvavaan uuteen vasemmistoon ja vastakulttuuriin, erityisesti Vietnamin mielenosoituksiin. Jotkut alkoivat myös kyseenalaistaa liberaaleja uskomuksiaan sisäisestä politiikasta, kuten Great Societysta. The Great Society oli joukko kotimaisia ohjelmia Yhdysvalloissa, jotka presidentti Lyndon B. Johnson käynnisti vuosina 1964 ja 1965. Päätavoitteena oli köyhyyden ja rodullisen epäoikeudenmukaisuuden täydellinen poistaminen. Tänä aikana käynnistettiin uusia suuria liittovaltion ohjelmia, joissa käsiteltiin koulutusta, sairaanhoitoa, kaupunkien ongelmia, maaseudun köyhyyttä ja liikennettä. Myöhemmin hän ja muut demokraattitoverit kongressissa edistivät ohjelmaa ja sen aloitteita 1960 -luvulla. Suuri seura muistutti 1930 - luvun New Deal - kotimaista Franklin D. Rooseveltin agendaa (kana jokaiseen pataan). Ohjelma haittasi suuresti Yhdysvaltain sotaponnisteluja. Uuskonservatiivit kannattavat tyypillisesti demokratian edistämistä ja interventiota kansainvälisissä asioissa, mukaan lukien rauha väkipakolla,
ellauri311.html on line 69: The word exude is somewhat closely related to exuberant. While the former denotes dripping of sweat, the latter dripping from your udder, i.e. your boobs, not your cunt.
ellauri311.html on line 186: tällainen kumpuaa”, pohtii kulttuuriantropologian dosentti Taina Kinnunen. Ei ainakaan Oulun yliopistosta. Hän ei itse ole osallistunut tapahtumaan, sillä
ellauri311.html on line 234: MTV3-kanavan Talousuutiset-ohjelmassa ja siirtyi myöhemmin Neloselle
ellauri311.html on line 242: Tupla tai kuitti -ohjelman emäntänä. Salon viimeisin ohjelma on Nelosen
ellauri311.html on line 246: Salo on ollut kihloissa rockmuusikko Sammy Aaltosen kanssa. Pariskunnalla on kaksi yhteistä poikaa.
ellauri311.html on line 273: käyttämistä psykospirituaalisen transmutaation prosessia varten. He eivät
ellauri311.html on line 360: Nyt 50+v Salo seurustelee 31-vuotiaan ruotsalaisen kaivinkoneenkuljettajan Jimmyn kanssa. Myös Jimmy on kiinnostunut tantrasta ja itsensä kehittämisestä. Haastattelun aikaan Jimmy on lähdössä Lontooseen vihanpurkamiskurssille.
ellauri311.html on line 369: Enää turkulainen vesiekologian dosentti ei yritä pelastaa Tampereen Pyhäjärveä.
ellauri311.html on line 371: Eli pyllistelen 10 miljardin muun maan matosen kanssa omissa liemissäni ja viis välitän siitä mitä samaan aikaan teemme muulle luonnolle.
ellauri311.html on line 379: – Tässä työssä olen auttaja, en huonojen uutisten torveaja. Huonot uutiset menevät pois kun niistä ei koko ajan vaahdota. Se on niin palkitsevaa, että se koukutti. Nyt kun olen ritari, voin pelastaa itseni, eikä tarvitse odottaa, että joku muu tulisi sen tekemään, hän vitsailee. Kunnollisesta ja kiltistä tytöstä on lopullisesti lähtenyt ekoterroristi. Todennäköisesti tutkimusjohtajan paikka oli katkolla, eikä pelkkä dosentin arvonimi elätä.
ellauri311.html on line 399: Camilla: And those people, not rarely far-right on the political scale, are more than welcome to piss off.
ellauri311.html on line 651: Russia make an awful lot of empty threats!! Are we supposed to be afraid?
ellauri311.html on line 692: investigators have looked closely at the video of Putin visiting the headquarters
ellauri311.html on line 769: Vuonna 2006 julkaistun Sternin raportin mukaan ilmaston lämpenemisen hallinta maksaisi vuosittain yhden prosentin maailman bruttokansantuotteesta. Näin tuottamattomiin hommiin ei rahaa liikene sitten millään, mutta sotimiseen sitä kyllä piisaa. Se on konsumerismia jos mikä.
ellauri313.html on line 113: Tarita Ikosen runot näyttävät kivun ja tuhon, jonka vanhemmiten juominen jättää lapsen elämään
ellauri313.html on line 170: Morrison wanted to call the novel War but was overridden by her editor. Ei kyllä tässä lähes kaikki ovat lakukeppejä. Rotuviha on korvautunut tässä niteessä miesvihalla. Throughout the novel, the women of the Convent provide a safe haven for all those who come to its doorstep. However, the Convent is widely perceived as a corrupting influence in Ruby (a negro town), the source of their problems rather than where problems must go because of Ruby's intolerant atmosphere. Both the men of Haven and Ruby exhibit a patriarchal nature. This is seen through their intense hatred for the Convent women who are unconventional and nonconforming.
ellauri313.html on line 212: paremman elämän eteen, ja avioliitto helpottaa muuttoprosessia. Se on looginen
ellauri313.html on line 238: kannustin. Kuten Zug kertoo, naimisissa kansalaisen kanssa muuttoprosessi on
ellauri313.html on line 447: Sarjassamme joutavaa paskaa myös Tom Wolfen dityrambit aiheesta "perpetually pregnant hags whose bestial passivity made man less than dung and destroyed every proud illusion of the priceless value, dignity and sanctity of his individual life." Mitä tuubaa! Pahoja virhekäsityxiä. Kaikki "ikuinen" hölpötys on täysin päätöntä, samoin "arvokkuus" ja yxilöllisyys". Ei mikään ole ikuista eikä järin yxilöllistä, elukan elämä hupenee kuin nöyhtä, kuin pieru Saharaan, tai röyhtäys, hirmuisen sähläyxen päätteexi.
ellauri313.html on line 471: Strategies that emphasize the possibility of escalation or eruption are associated with the term "brinkmanship." (We will sometimes refer to the game of "chicken" when the brinkmanship is overtly two-sided.) "Chicken" is played by two drivers on a road with a white line down the middle. Both cars straddle the white line and drive toward each other at top speed. The first driver to lose his nerve and swerve into his own lane is "chicken"—an object of contempt and scorn—and he loses the game. The game is played among teenagers for prestige, for girls, for leadership of a gang, and for safety (i.e., to prevent other challenges and confrontations).
ellauri313.html on line 524: Kun ei kexinyt enää lisää askelia, ja muutenkin (sillä erää) loppuunjauhettuun aiheeseen väsähdettyään Hermanni teki listan tärkeimmistä Gyro Gearloose kexinnöistä tulevaisuudessa. Asiakirjan taulukko XVIII sisältää luettelon nimeltä "Sata erittäin todennäköistä teknistä innovaatiota 1900-luvun viimeisellä kolmanneksella". Ensimmäiset kymmenen ennustetta olivat:
ellauri313.html on line 541: Totta Mooses
ellauri313.html on line 543: Mooses Mendelssohn syntyi köyhään juutalaisperheeseen Dessaussa, Anhaltin ruhtinaskunnassa ja joutui alun perin rabbiiniseen uraan. Hän opiskeli saksaksi ajattelua ja kirjallisuutta. Filosofiaa ja uskontoa koskevien kirjoitustensa ansiosta sekä saksankielisen Euroopan että sen ulkopuolella asuvat kristityt ja juutalaiset pitävät häntä aikansa johtavana kulttuurihahmona. Hänen osallistumisensa Berliinin tekstiiliteollisuuteen muodosti vankan perustan hänen perheensä varallisuudelle.
ellauri313.html on line 545: Mooseksen poika Abraham Mendelssohn kirjoitti vuonna 1829 (Felixille): "Isäni tunsi, että nimi Moses Ben Mendel Dessau haittaisi häntä pääsemästä tarvittavaan pääsyyn niille, joilla oli käytettävissään parempi koulutus. Ilman pelkoa, että hänen oma isä loukkaantuisi, isäni otti nimekseen Mendelssohn. Muutos, vaikkakin pieni, oli ratkaiseva."
ellauri313.html on line 547: Mooseksen varhaiskasvatusta järjestivät hänen isänsä ja paikallinen rabbi David Fränkel, joka sen lisäksi, että opetti hänelle Raamattua ja Talmudia, esitteli hänelle kaima Maimonidesin filosofian. Vuonna 1743 Fränkel sai puhelun Berliiniin, ja muutamaa kuukautta myöhemmin Mooses seurasi häntä. 14-vuotias Mooses "meni Berliiniin Rosenthaler Torin kautta, joka on ainoa portti kaupunginmuurissa, jonka läpi juutalaiset (ja muu karja) pääsivät kulkemaan." Mendelssohn ilmoittautui Frankelin vaativaan seminaariin, jossa ohjelma koostui varhaiskeskiaikaisten tekstien loputtomista toistoista, niiden tulkinnoista, Talmudin lain tarkennuksista ja runsaista kommenteista, joita on kertynyt vuosisatojen aikana."
ellauri313.html on line 549: Pakollinen puolalainen juutalainen Israel Zamosz opetti hänelle matematiikkaa ja nuori juutalainen lääkäri opetti hänelle latinaa. Hän oli kuitenkin pääosin itseoppinut. Hän oppi oikeinkirjoituksen ja filosofoimisen samaan aikaan (historioitsija Graetzin mukaan). Hän osti niukoilla tuloillaan latinankielisen kopion John Locken kirjasta An Essay Concerning Human Understanding ja tavasi sen latinan sanakirjan avulla. Sitten hän tutustui Aaron Solomon Gumperziin, joka opetti hänelle ranskan ja englannin aakkoset. Onnexi ne ovat lähes samat Vuonna 1750 varakas juutalainen silkkikauppias Isaac Bernhard määräsi hänet opettamaan lapsiaan. Mendelssohn voitti pian Bernhardin luottamuksen, joka teki nuoresta opiskelijasta peräkkäin kirjanpitäjänsä ja partnerinsa.
ellauri313.html on line 552:
ellauri313.html on line 577: ski Hartikaiselta (Bar Hillel). Riita Lavaterin ja Jacobin kanssa Jeshuasta teki Moosexen kipeäxi.
ellauri313.html on line 581: Mendelsonin pamfletti Jerusalem kannusti uskonnonvapauteen. Hyvä pointti, sanoi Kant, mutta tuskin toteutuu meidän aikana. Uskonnon testi on sen vaikutus käytökseen, ehdotti Mooses ihan Rortyn linjoilla.
ellauri313.html on line 591: Mendelssohnilla oli kuusi lasta, joista vain hänen toiseksi vanhin tyttärensä Recha ja hänen vanhin poikansa Joseph säilyttivät juutalaisen uskon. Hänen poikansa olivat: Joseph (Mendelssohnin pankkitalon perustaja ja Alexander von Humboldtin ystävä ja hyväntekijä), Abraham (joka meni naimisiin Lea Salomonin kanssa ja oli Fanny ja Felix Mendelssohnin isä) ja Nathan (koneinsinööri huomattava maine). Hänen tyttärensä olivat Brendel (myöhemmin Dorothea; Simon Veitin vaimo ja Philipp Veitin äiti , myöhemmin hänen rakastajatar ja sitten vaimoFriedrich von Schlegel), Recha ja Henriette, kaikki lahjakkaita naisia. Rechan ainoa pojanpoika (säveltäjä Giacomo Meyerbeerin veljen Heinrich Beerin poika) syntyi ja sai koulutuksensa juutalaisena, mutta kuoli hyvin nuorena yhdessä vanhempiensa kanssa ilmeisesti epidemiaan. [ lainaus tarvitaan ] Joseph Mendelssohnin poika Alexander (k. 1871) oli viimeinen Moses Mendelssohnin miespuolinen jälkeläinen, joka harjoitti juutalaisuutta. Se siitä tuli Mooses, uskonpuhdistuxesta! Usko säilyy paremmin hieman likaisena.
ellauri313.html on line 593: Peläten, että saksan kielen viehätys saisi nuoret juutalaiset opiskelemaan käännöstä Tooran sijaan , ja uskoen, että heidät näin johdettaisiin pois ortodoksisesta juutalaisuudesta , rabbitit yhdistivät voimansa ja määräsivät kesäkuussa 1779 kiellon. "Saksalainen Dessaun Mooseksen Pentateukki".
ellauri313.html on line 598: Felix sävelsi hienoja protestanttisia virsiä. Sen isoisä oli Moses Mendelssohn, kuuluisa juutalainen filosofi. Sen isä Abraham oli luopio, jonka äiti teki perinnöttömäxi. Se ize oli kastettu protestantixi, mistä sille tuli paljon harmia.
ellauri313.html on line 639: A heart whose love is innocent! Sydämestä jonka rakkaus on viaton!
ellauri315.html on line 25: Untitled Goose
ellauri315.html on line 27: ose_Game_Cover_art.jpg" width="100%" />
ellauri315.html on line 29:
ellauri315.html on line 157: Jumalan menettelytapa Moosekseen nähden onkin armoa: Mooses säästettiin Luvatun maan pettymyksiltä. Sain saappaat, alushousut ja munkkeja, sitten rattoisaa lehden lukua. Rauha ei tullutkaan 15.11. Eikä Putinia salamurhattu. Papit eivät pelkää bolshevismia vaan jumalatonta Suur-Suomea. Pelko oli aiheeton.
ellauri315.html on line 405: Me luettiin tätä kirjaa kreikan tunnilla, tuskin kelläkään oli aavistusta mistä siinä oikeastaan oli kymysys. On aika syventyä sotahistoriaan. Myriadi - 10 000 kreikkalaisen palkkasoturin joukko, jotka joutuivat loukkuun syvälle vihamieliselle alueelle ja joutuivat taistelemaan takaisin kotimaahansa taisteltuaan hävinneen puolen puolesta Achaemenidi-imperiumin sisällissodassa. Kuulostaapa tutulta. Plus ca change, plus c'est la même chose. Xenofonin jälkeen seuraava oli Saska suuri, ja sit on tietysti toi Kaarle XII. Maailmanhistorian kuuluisia toilailuja.
ellauri316.html on line 237: Suolistobakteerit vastaavat 90-prosenttisesti aivojen välittäjäaineiden ja niiden esiasteiden tuotannosta. Lisäksi ne kouluttavat immuunijärjestelmää. Stressi, ympäristöstä peräisin olevat vierasaineet sekä jotkin ruoan mukana saadut lisäaineet vaikuttavat suoliston bakteerikantaan. Bakteerikannan yksilöllisestä vaihtelusta johtuu, että samat lääkeaineet tehoavat eri tavoin eri ihmisiin.
ellauri316.html on line 360: "Etkö tiedä?" "Ei", vanhemmat vastasivat yhteen ääneen."Mitä tapahtui?" Täti nyyhkäisi kouristelevasti ja sitten tuskin puristui itsestään: "Joseph Vissarionovich Stalin kuoli tänään, olemme nyt orpoja!" Äiti oli salaa iloinen, sillä hiän ja hiänen sukunsa oli vastavallankumouksellinen.
ellauri316.html on line 464: Vuodesta 2006 lähtien Bonnier jakoi aikansa Moskovan ja Yhdysvaltojen välillä, Vuonna 2005 Bonner osallistui "They Chose Freedom" -elokuvaan, joka on neliosainen televisiodokumentti Neuvostoliiton toisinajattelijaliikkeen historiasta. Ihmissusia ja mustan omantunnon roistoja. Norjan Nobel-komitea kutsui Saharovia "ihmiskunnan mustan omantunnon edustajaksi". Vuoteen 1976 mennessä KGB:n päällikkö Juri Andropov oli valmis kutsumaan Saharovia "kotiviholliseksi numero ykköseksi" ryhmälle KGB-upseereita (ml Putin). Sakharov was named the 1980 Gumanist of the Year by the American Gumanist Association.
ellauri316.html on line 473: Vuonna 1988 Saharov myönsi saaneensa kansainvälisen gumanistisen ja eettisen liiton kansainvälisen gumanistisen palkinnon. Siitä piristyneenä Saharov meni työhuoneeseensa ottamaan pienet nokoset ennen kuin hän valmisteli tärkeän puheen, jonka hän piti seuraavana päivänä kongressissa. Paizi ei pitänyt. Hänen vaimonsa meni herättämään häntä kello 23, kuten hän oli pyytänyt, mutta hän löysi Saharovin lattialta kuolleena.
ellauri316.html on line 546: Sitten hän luettelee useita muita maita. Jos lasket vain yhteen heidän väestönsä, se on paljon enemmän kuin ne samat 30 prosenttia, jotka ovat epävarmoja rakkaudestaan osavaltioita kohtaan.
ellauri316.html on line 800: Itärintamalla Andrei ihaili ja kadehti sakemannien hyvää kuria. Niillä hevosetkin osaa integraaleja. Andrei koitti samaa, ja onnistuikin, divisioona oli Kiovan paras. Marsalkka Timošenko kehui divisioonaa parhaaksi koko puna-armeijassa. Tästä A. Vlasov sai taas kultakellon ja Punaisen lipun ritarikunnan prenikan.
ellauri316.html on line 826: In the US, monuments installed by the Organization of Ukrainian Nationalists-Bandera (OUN) have been misconstrued as representing Ukrainian democracy. The OUN, however, openly declared its intent to “work closely with National-Socialist Greater Germany under the leadership of Adolf Hitler.”
ellauri317.html on line 50: Blum syntyi Beth Moses Hospitalissa (nykyisin osa Moses Maimonides Medical Centeriä)Borough Parkissa, Brooklynissa Ruthille (os Katz) ja Isidore Blumille, jotka olivat puolanjuutalaisia maahanmuuttajia. Hänen isänsä oli koneistaja niinkuin Janet Evanovichinkin
ellauri317.html on line 68: oseph.com/publikacii/92165-ivan-kotlyarevskiy-eneida-istoriya-napisaniya-i-kratkoe-soderzhanie.html">https://fi.ruarrijoseph.com/publikacii/92165-ivan-kotlyarevskiy-eneida-istoriya-napisaniya-i-kratkoe-soderzhanie.html
ellauri317.html on line 86: Осмалених, як гиря, ланців, Whose hides were tough and necks well lethered – muskelimasoja pienipäisiä
ellauri317.html on line 151: Jo työn alussa ja varsinkin eeposen toisessa osassa nämä troijalaiset näyttävät yhä useammin siltä kasakkaeliittiltä (starshyna), jotka taistelun sijaan taivuttivat polvensa Venäjän valtakunnalle ja integroituivat venäläiseen upseerikuntaan ja jopa aatelistoon hankkien oikeuden omistaa entisaikojen vähemmän onnekkaita maanmiehiä (esim. Lavr Kornilov). Sen sijaan latinalaisia verrataan eksplisiittisesti jaloihin ja kiusattuihin Zaporozshin kasakoihin (4.102), jotka jatkoivat kiivaasti Sichin ja vapaiden instituutioidensa puolustamista loppuun asti ulkomaalaisia hyökkääjiä vastaan.
ellauri317.html on line 192: Curzon oli suuren luokan siirtomaapaskiainen ja jokapaikan dosentti. Hän matkusti laajalti Venäjällä, Keski-Aasiassa ja Kaukoidässä julkaisen useita kirjoja alueesta, joissa hän kuvasi yksityiskohtaisesti geopoliittista näkemystään ja korosti Venäjän havaittua uhkaa brittiläiselle Intian hallitukselle.
ellauri317.html on line 208: Liittoutuneiden välisissä neuvotteluissa toisen maailmansodan aikana 1942–1945 Josef Stalin vetosi Curzonin aikoinaan tekemään ehdotukseen ja vaati Curzonin linjaa Neuvostoliiton sodanjälkeiseksi länsirajaksi. Neuvotteluissa ehdotettiin kuitenkin kahta toisistaan hieman poikkeavaa rajalinjaa, joista käytettiin nimityksiä ”A” ja ”B”. Ne poikkesivat toisistaan siten, että vaihtoehdon ”B” muokaan Lwów olisi jäänyt Puolalle, vaihtoehdon ”A” mukaan sekin olisi tullut Neuvostoliitolle. Teheranin ja Jaltan konferensseissa Franklin D. Roosevelt ja Winston Churchill yrittivät taivutella Stalinia myönnytyksiin, mutta Stalin piti pintansa. LWÖW! se haukahti ja Lemberg säilyi stalinisteilla.
ellauri317.html on line 354: Mulla on Sysmässä Prokopin aivokuume, Kristina-täti piti puutarhakirjasta, nyt löytyi Rosendalin Kontista eurolla Salamanterisota.
ellauri317.html on line 362: Hän kuoli työuupumuksen vuoksi keuhkokuumeeseen Prahassa jouluna 1938, koska hän oli kärsinyt koko ikänsä nivelrikosta ja poltti myös paljon tupakoita. Taiteilijaveli Josef pidätettiin ja joutui Saksaan, jossa kuoli pilkkukuumeeseen Bergen-Belsenin keskitysleirillä huhtikuussa 1945.
ellauri317.html on line 369: Rosendalin Kontista löytyi Linklaterin Juan Amerikassa, 1931. (On myös olemassa Juan Kiinassa, 1937.) Tää on tällänen pikareski taas.
ellauri317.html on line 462: Felix Dzeržinski perusti erityisen disinformaatiotoimiston, uudelleenorganisoituun Chekaan 1923 Josef Stalinin käskystä. Dzeržinski kuoli sydänkohtaukseen 49-vuotiaana 20. heinäkuuta 1926 Moskovassa heti pidettyään kahden tunnin puheen bolshevikkien keskuskomitealle, jonka aikana hän ilmeisesti melko sairaana tuomitsi väkivaltaisesti Leon Trotski, Grigori Zinovjevin ja Lev Kamenevin johtaman yhdistyneen opposition. Kuultuaan hänen kuolemastaan Josif Stalin ylisti Dzeržinskiä "proletariaatin köyhänä ritarina".
ellauri317.html on line 761: Sodan puhkeaminen sai aikaan isänmaallisuuden puhkeamisen, joka alun perin vahvisti tsaarin valtaa. Niin aina, vai mitä Pulteri? Itärintamalla mobilisoitiin konfliktin aikana 16 miljoonaa sotilasta, mukaan lukien 40 prosenttia kaikista 20–50-vuotiaista miehistä. Innostuksesta ja nopeasta mobilisaatiosta huolimatta Venäjän sotaponnistelut olivat alusta alkaen ongelmien vaivaamia. Sotatarviketehtaiden työntekijöiden palkat eivät pysyneet elinkustannusten nousun mukana, mikä pahensi tyytymättömyyttä, joka vallitsi ennen vihollisuuksien puhkeamista. Teollisuus- ja kuljetusinfrastruktuuri ei riittänyt tarvittavien tarvikkeiden tarjoamiseen joukoille.
ellauri317.html on line 835: Kiitokset Svitlana Haverstockille kielellisistä neuvoista! Vittu ylävitoset!
ellauri318.html on line 52: Hevosella pääsee
ellauri318.html on line 54: Rahalla saa ja hevosella pääsee on Jens Vapiduksen samannimiseen bestseller-dekkariin pohjautuva elokuva ja niin sanotun Tukholma noir -trilogian ensimmäinen osa. Elokuvan jatko-osat ovat Rahalla saa 2 (2012) ja Rahalla saa - Luksuselämää (2013). Miten niin dekkariin? Jens ripsuttaa partaansa eau de cashia.
ellauri318.html on line 81: Stekare, med adjektivformen stekig, är ett uttryck som i svenskan under tidigt 2000-tal kommit att användas om en viss typ av personer i svensk överklass som unga personer inom adelskalendern och nyrika. Stereotypen "stekare" refererar vanligtvis till en typ av ung man som är, eller åtminstone tydligt försöker ge sken av, att vara ekonomiskt oberoende. Liksom många tidigare provocerande ungdomsgrupper såsom det sena 1800-talets grilljannar och 1940-talets swingpjattar förknippas även stekarna i stor utsträckning med en viss klädstil. Aftonbladets krönikör Fredrik Virtanen beskrev 2005 denna så här: "Flottigt Runar-hår, brun utan sol-kräm, Canada Goose-täckjacksväst, röd skjorta, jättestora wraparoundshades, blekta lyxjeans och hiphop-sneakers."
ellauri318.html on line 89: Märkäselät puhuvat posessa mutakuonoruåzia. Sliipatut sveduhomot menee etkoille "Putelle". Isä oli finanssimies äiti vanhaa rahaa. Missä on sosialidemokraatit, Tyyne Leivo-Larsson, missä kansankoti? Ruåzi joutaa vajota maan alle kuin Kiiruna. "Nippe." Millons ne toiset kolat vedetään?
ellauri318.html on line 166: Jonottakaa, huutaa Joona suomexi palkkakonnalle. Se häkeltyy siitä niin et Joona saa loput lusmut ammutuxi viime patilla. BUAHAHA Keplerit, tää oli ihan huippua. Tälle nauraisi Pertti Rasinkangaskin. Nauraisi "Niko Kapanen"kin, tuo suomalainen stm Vanhanen, ellei mahahaavaan sattuisi. Ruåzi voitti kisan mutta sitkeä pieni Suomi kiri toisexi. Nyt on vihdoin mureampi Ruåzikin lopultakin kakkosena Natossa hiusverkkojoukkoineen. Den glider in.
ellauri318.html on line 279: "Yeah. Ball games, boxing, hockey." "This isn't any of those," I told him.
ellauri318.html on line 281: Grandma's snoring. She sounds like she was trying to suck in her face through her nose. Like King Kong with sinus infection.
ellauri318.html on line 375: En rapport från regeringen från 2012 visar att sysselsättningen skiljer sig kraftigt åt mellan män och kvinnor och också mellan olika delar av landet. Samma rapport fastslog att det var, år 2010, 21 procent av somalier (16–64 år) i sysselsättning (jämfört med 73 procent för hela befolkningen). Rapporten fastslog också att det somaliska egenföretagandet var mycket svagt och att år 2010 var 0,6 procent av somalierna egenföretagare (jämfört med 4,9 procent för hela befolkningen). Rapporten kom till förklaringen att situationen såg ut som den gjorde eftersom 70 procent av somalierna hade låg eller okänd utbildning och att 60 procent kommit till Sverige sedan 2006. Man skrev även: "Det finns skäl att tro att snabb individuell inslussning via offentliga system är svår att hantera för människor som likt somalierna kommer från miljöer där sociala behov tillgodoses och ekonomiska aktiviteter ofta bedrivs på ett klan- eller släktbaserat sätt och där misstänksamheten mot myndigheter är utbredd... det är emellertid knappast möjligt eller önskvärt att radikalt montera ner lösningar utformade för och av en majoritet av svenska folket för att underlätta för en minoritet att anpassa sig."
ellauri321.html on line 45: After a brief legal career he was employed by the Earl of Essex in a foreign diplomatic capacity, the main purpose of which was to gain intelligence on the activities of England's European neighbours. Wotton became ambassador to Venice and his eternal lines, "An Ambassador is an honest man, sent to lie abroad for the good of his country" no doubt reflects his disillusionment with the duplicity of the role. When on a mission to Augsburg, in 1604, he actually said, "An ambassador is an honest gentleman sent to lie abroad for the good of his country". King Jim siitä vähän pahentui.
ellauri321.html on line 51: Of 25 poems printed in Reliquiae Wottonianae 15 are Wotton´s. Of those, two are well known, "O his Mistris, the Queen of Bohemia," and "The Character of a Happy Life".
ellauri321.html on line 73: As a character, Sam Weller complements Mr. Pickwick, just as Sancho Panza complements Don Quixote. Whereas Mr. Pickwick is innocent and elderly, Sam is experienced and young, the most intelligent character in the novel. If Mr. Pickwick loses his temper easily, Sam is quite self-possessed. While Mr. Pickwick has no romantic intentions, Sam carries on a... Скрыть
ellauri321.html on line 101: A new English edition appeared in the year following, and an American reprint of the editio princeps was brought out by Matthew Carey in Philadelphia in 1793. In the meantime its author, whose full name was J. Hector Saint John de Crèvecoeur, had himself translated the book into French, adding to it very considerably, and publishing it in Paris in 1784.* A second French edition, still further enlarged and containing excellent maps and plates, appeared in 1787. These bibliographical facts are significant. They show that for at least twenty years, probably for a much longer period, the “Letters from an American Farmer” was an important interpreter of the New World to the Old. It seems to have been in answer to a demand aroused by his first book that Crèvecoeur ventured to treat the same theme once more. But the three bulky volumes of his “Journey in Upper Pennsylvania” (1801) contain little that is now or illuminating.
ellauri321.html on line 103: Among other books there fell into a guy named Hazlitt's hands a little volume of double interest to him by reason of his own early sojourn in America, and in a fitting connection he gave it a word of praise. In the Edinburgh Review for October, 1829, he speaks of it as giving one an idea “how American scenery and manners may be treated with a lively poetic interest. The pictures are sometimes highly colored, but they are vivid and strikingly characteristic.” “The author,” he continues, “gives not only the objects, but the feelings of a new country.” Hazlitt had read the book and had been delighted with it nearly a quarter of a century before he wrote of it, and in the earliest years of the century he had commended it warmly to his friends. In November, 1805, Lamb wrote: “Oh, tell Hazlitt not to forget the American Farmer. I dare say it is not so good as he fancies; but a book's a book.”* And it is this book, which not only gained the sympathies of Hazlitt and Charles Lamb, but also by its idealized treatment of American country life may possibly have stirred, as Professor Moses Coit Tyler thought, the imaginations of Byron and Coleridge.
ellauri321.html on line 117: Crèvecoeur sought and found, or imagined that he had found, that land of plain living and high thinking, of simple virtue and untrammeled manhood, which was one of the dreams of his age. Here were none of those social distinctions against which Werther so bitterly rebelled. The restraints of law were reduced to a minimum and in Crèvecoeur's favorite Society of Friends (of which he gave a long account to his French countrymen) there were not even priests. In a word, the spiritual rebellion of that period was essentially a rebellion against institutions, and the real corresponded very nearly to the ideal in colonial America. Beyond the limits of the colonies, moreover, the absolute ideal hovered.
ellauri321.html on line 119: This was the Indian; not the red man of actual flesh an and xvii and blood, but the Tenewissa of Crèvecoeur, and the Atala of Chateaubriand. The pressure of the tyrannous centuries drove men to an ideal of extreme liberty. It was the Indian, living in uninterrupted communion with Nature, and within the most flexible of societies, whom they contrasted with the European held in the iron vise of a complex and traditional social order. All the undeniable charm of this ideal of freedom, of simplicity, of a life close to Nature, Crèvecoeur embodied in his book.
ellauri321.html on line 123: But Crèvecoeur was after all a Frenchman, with the strong social instinct of his race. And so he proceeds to analyze and define the political conditions of America. It fills him with a quiet but deep satisfaction to be one of a community of “freeholders, the possessors of the soil they cultivate, members of the government they obey, and the framers of their own laws by means of their representatives.” Thus he rises to a consideration of this new type of social man and seeks to answer the question: What xx What is an American? His answer is delightful literature, but fanciful sociology. Had the colonial farmers all been Crèvecoeurs, had they all possessed his ideality, his power of raising simple things into true human dignity, of connecting the homeliest activity with the ultimate social purpose which it furthers in its own small way, his description of the American would have been fair enough. As a matter of fact, the hard-working colonial farmer, cut off from the refining and subduing influences of an older civilization, was probably no very delectable type, however worthy, and one fears that Professor Wendell is right in declaring that Crèvecoeur's American is no more human than some ideal savage of Voltaire. But in this fact lies much of the literary charm of his work, and of its value as a human document of the age of the Revolution.
ellauri321.html on line 125: Good and evil I see is to be found in all societies, and it is in vain to seek for any spot where those ingredients are not mixed. I therefore rest satisfied, and thank God that my lot is to be an American farmer, instead of a Russian boor, or a bloody Hungarian peasant.
ellauri321.html on line 149: these accumulated rewards procure them lands; those lands confer on them the title of freemen, and to that title every benefit is affixed which men can possibly require. This is the great operation daily performed by our laws. Ubi panis ibi patria is the motto of all immigrants.
ellauri321.html on line 156: Those who live near the sea, feed more on fish than on flesh, and often encounter that boisterous element. This renders them more bold and enterprising; this leads them to neglect the confined occupations of the land. They see and converse with a variety of people; their intercourse with mankind becomes extensive. The sea inspires them with a love of traffic, a desire of transporting produce from one place to another; and leads them to a variety of resources which supply the place of labour. Those who inhabit the middle settlements, by far the most numerous, must be very different; the simple cultivation of the earth purifies them, but the indulgences of the government, the soft remonstrances of religion, the rank of independent freeholders, must necessarily inspire them with sentiments, very little known in Europe among people of the same class. What do I say? Europe has no such class of men; the early knowledge they acquire, the early bargains they make, give them a great degree of sagacity. As freemen men 58 they will be litigious; pride and obstinacy are often the cause of law suits; the nature of our laws and governments may be another. As citizens it is easy to imagine, that they will carefully read the newspapers, enter into every political disquisition, freely blame or censure governors and others. As farmers they will be carful and anxious to get as much as they can, because what they get is their own. As northern men they will love the chearful cup.
ellauri321.html on line 161: By living in or near the woods, their actions are regulated by the wildness of the neighbourhood. The deer often come to eat their grain, the wolves to destroy their sheep, the bears to kill their hogs, the foxes to catch their poultry. This surrounding hostility, immediately puts the gun into their hands; they watch 67 watch these animals, they kill some; and thus by defending their property, they soon become professed hunters; this is the progress; once hunters, farewell to the plough. The chase renders them ferocious, gloomy, and unsociable; a hunter wants no neighbour, he rather hates them, because he dreads the competition. In a little time their success in the woods makes them neglect their tillage. They trust to the natural fecundity of the earth, and therefore do little; carelessness in fencing, often exposes what little they sow to destruction; they are not at home to watch;
ellauri321.html on line 170: As I have endeavoured to shew you how Europeans become Americans; it may not be disagreeable to shew you likewise how the various Christian sects introduced, wear out, and how religious indifference becomes prevalent. When any considerable number of a particular sect happen to dwell contiguous to each other, they immediately erect a temple, and there worship the Divinity agreeably to 62 their own peculiar ideas. Nobody disturbs them. If any new sect springs up in Europe, it may happen that many of its professors will come and settle in America. As they bring their zeal with them, they are at liberty to make proselytes if they can, and to build a meeting and to follow the dictates of their consciences; for neither the government nor any other power interferes. If they are peaceable subjects, and are industrious, what is it to their neighbours how and in what manner they think fit to address their prayers to the Supreme Being? But if the sectaries are not settled close together, if they are mixed with other denominations, their zeal will cool for want of fuel, and will be extinguished in a little time. Then the Americans become as to religion, what they are as to country, allied to all. In them the name of Englishman, Frenchman, and European is lost, and in like manner, the strict modes of Christianity as practised in Europe are lost also.
ellauri321.html on line 175: Thus our bad people are those who are half cultivators and half hunters; and the worst of them are those who have degenerated altogether into the hunting state. As old ploughmen and new men of the woods, as Europeans and new made Indians, they contract the vices of both; they adopt the moroseness and ferocity of a native, without his mildness, or even his industry at home. If manners are not refined, at least they are rendered simple and inoffensive by tilling the earth; all our wants are supplied by it, our time is divided between labour and rest, and leaves none for the commission of great misdeeds. As hunters it is divided between the toil of the chase, the idleness of repose, or the indulgence of inebriation.
ellauri321.html on line 191: Pride steps in and leads him to every thing that the laws do not expressly forbid. It is not every immigrant who succeeds; no, it is only the sober, the honest, and industrious: happy those to whom this transition has served as a powerful spur to labour, to prosperity, and to the good establishment of children, born in the days of their poverty; and who had no other portion to expect but the rags of their parents, had it not been for their crappy imigration. Why here they can find better rags on the dump and eat heartier meals from the trashcans.
ellauri321.html on line 209: Tämä hyvä, mutta Froggie pilaa antamansa suotuisan vaikutelman loppuluvussa jossa se päättää ryhtyäkin punanahaxi. The Supreme Being does not reside in peculiar churches or communities; he is equally the great Manitou of the woods and of the plains; and even in the gloom, the obscurity of those very woods, his justice may be as well understood and felt as in the most sumptuous temples. Each worship with us, hath, you know, its peculiar political tendency; there it has none but to inspire gratitude and truth: their tender minds shall receive no other idea of the Supreme Being, than that of the father of all men, who requires nothing more of them than what tends to make us others happy. We shall say with them. Soungwanèha, èsa caurounkyawga, nughwonshauza neattèwek, nèsalanga. — Our father, be thy will done in earth as it is in great heaven.
ellauri321.html on line 214: Juanikkaat virtaheposet
ellauri321.html on line 218: Juan in America was a success and was chosen by the Book Society as Book of the Month. However, the work annoyed the Commonwealth Foundation – Linklater was accused of showing too little respect for the United States and its institutions. Russian Communism the writer considered an "Oriental perversion aggravated by torments and a technique filched from Germanic practice."
ellauri321.html on line 220: Set in the year before the Wall Street crash, Juan in America is a classic evocation of the final mania of prohibition, as seen through equally maniacal British eyes. The character Eric Linklater devised to be his unreliable explorer was one capable of absorbing the enormity of the American experience without being overwhelmed by its incongruities. A blithe, bastard descendent of Byron(tm)s Don Juan, Linklater´s Juan is an anti-hero with a taste for the grotesque and the ridiculous, at once both dirty and deity whose response when faced either with sudden catastrophe or miraculous survival is simply to laugh. A novel in the mode of the picaresque, this is a story of erotic discovery in the sense, as Juan puts it, that, eh, your trousers hide not only your willy but your kinship to the clown. A nation emerging as a great power is exalting in absurdist energies. In its last spasms before the great depression, America is revealed through a series of unlikely accidents as Juan stumbles from state to state, somehow evading consequences as he goes. On his first day, he falls for the daughter of a gangster, witnesses a murder in a speakeasy and watches a woman leap to her death in a New York street. He thrills to the bizarreness of each spectacle and moves on to the next in a galloping mood that is part medieval romance, part running commentary on what was still, in the 1920s, the new world.
ellauri321.html on line 246: These Russian Trollskies are rife on social media and what they post can be easily identified for the crap that it is. Only those unsound of mind believe anything they post, posing as questions by in reality fake news. Quarterbrain morons.
ellauri321.html on line 260: It represented the temporary culmination of long-standing efforts by US imperialism to install a puppet regime on the borders of Russia and brought the world a major step closer to a war between the largest nuclear powers, the US and Russia. Ukraine has since been systematically built up as a launching pad for a NATO war against Russia.The regime change prompted the outbreak of an ongoing civil war in the east of Ukraine, between Russian-backed separatists and the US-backed Ukrainian army, that has claimed the lives of tens of thousands and displaced millions.
ellauri321.html on line 264: The people at the top of the government in Ukraine as well as those in the governments of the collective West add immensely to their bank accounts. Zelenskyy, for example, just purchased a multimillion dollar estate in Egypt to go along with the multimillion dollar villas in Italy and Switzerland, the multimillion dollar townhouse in London, the multimillion dollar beachfront house in Miami, among others. In this way, he replaced the multimillion dollar property in Crimea that was confiscated by Russia to be sold and the money was donated to children who have been orphaned by the conflict.
ellauri321.html on line 280: Juan heittäytyi pitkälleen ruohikkoon aidan taakse, minne sotilaat eivät voineet nähdä, ja makasi siellä nyyhkyttäen... Ja sotilaat marssivat edelleen: varusteet kalisivat, pyörät ratisivat, kengät tömisivät, rummut pärisivät ja säkkipillit soivat kauniisti ja kimeästi, miehet lauloivat taas komeilla äänillään. Hiki, vaatteet ja saapasnahka haisivat, pöly nousi siipinä heldän kantapäillään ja hevoset kompastelivat tykkivaunujen edessä....
ellauri321.html on line 306: Mutta vanhat jenkkiklisheet on aivan samoja kuin uudemmat? Mixi jenkit jaxaa sitten kazoa niitä uusia (lukemisesta on turha enää edes puhua)? Niinkuin tää klaaniajattelu, missä vastakkain ei ole lainkuuliaiset kansalaiset ja lainrikkojat, vaan menestyneet tyypit ja tunarit, winners ja losers. Tää piirre on viimeisen sadan vuoden aikana vaan vahvistunut, ja siitä on tullut länkkärien uusi normaali. Se on se mitä buzzword "free world" oikeasti tarkottaa.
ellauri321.html on line 334: Now there is a bunch of good reasons why people choose NOT to support the Guardian. It is a real hornet´s nest of western capitalist money chasers known as economic liberals.
ellauri321.html on line 347: Ensimmäisen luokan Alphabetin liikevaihto oli yli 268 miljardia euroa vuonna 2022. Yhdysvallat on Alphabetin (https://www.statista.com/statistics/266250/regional-distribution-of-googles-revenue/) tärkein alueellinen markkina-alue, joka tuottaa yli 40 prosenttia liikevaihdostaan. Alphabetia seurasivat televiestintäjätti Comcast ja toinen teknologiayritys Meta. Yhdysvallat on myös merkittävä markkina-alue Comcastille, sillä niillä on yli 20 prosenttia maksutelevision markkinaosuudesta Yhdysvalloissa (https://www.statista.com/statistics/251691/comcasts-pay-tv-market-share/) .
ellauri321.html on line 547: Feodosiya, joka perustettiin hellenistisenä aikana Kreikan Theodosian siirtomaaksi, on kaupunki, joka sijaitsee noin 120 km Simferopolista itään. Ennen vuotta 1783 se tunnettiin nimellä Kaffa. Ensimmäiset juutalaiset alkoivat asettua Feodosiaan 10. vuosisadalla . Myöhäiskeskiajalla kaupunkiin rakennettiin kaksi synagogaa – yksi Krymchak-juutalaisille ja toinen Ashkenazi-juutalaisille. Karaiteyhteisöllä oli oma kenassa . Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan juutalaista yhteisöä, enimmäkseen aškenazia, oli 3 109. Suurin osa juutalaisista eli pienimuotoisesta kaupasta, käsityöstä ja viininviljelystä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Neuvostovallan alaisuudessa, kaikki juutalaisten toiminta Feodosiyassa lopetettiin. Vuonna 1926 juutalaisia oli 3 248 ja krymchakia 559, mikä muodosti vain 11 prosenttia koko väestöstä. Ennen toista maailmansotaa Feodosiyassa asui 2 922 juutalaista. Noin 1500 juutalaista onnistui pakenemaan kaupungista ennen saksalaisten saapumista.
ellauri321.html on line 583: Wodehouse moved to the US in 1945 and lived there until his death in 1975, aged 93. Had he returned to Affeninsel he would have been prosecuted for treason. Personality pays. You are special. Che sará sará, whatever will be will be.
ellauri322.html on line 51: Thomas Paine est né en 1737 à Thetford, une bourgade du Norfolk en Angleterre. Son père, Joseph Pain, est quaker et sa mère, Frances Cocke Pain, anglicane. Malgré les affirmations selon lesquelles Thomas aurait changé l'orthographe de son nom de famille lors de son émigration en Amérique en 1774, il utilisait "Paine" déja en 1769, alors qu'il était encore à Lewes, dans le Sussex. Il grandit dans un milieu rural modeste et quitte l'école à l'âge de douze ans. Sa formation intellectuelle est donc celle d'un autodidacte. Grâce à cela, sa pensée simple et son style concis et clair ont fait de lui une arme efficace de propagande.
ellauri322.html on line 80: All the great laws of society are laws of nature. Those of trade and commerce, whether with respect to the intercourse of individuals or of nations, are laws of mutual and reciprocal interest. Ja hah.
ellauri322.html on line 93: In contemplating the whole of this subject, I extend my views into the department of commerce. In all my publications, where the matter would admit, I have been an advocate for commerce, because I am a friend to its effects. It is a pacific system, operating to cordialise mankind, by rendering nations, as well as individuals, useful to each other. As to the mere theoretical reformation, I have never preached it up. The most effectual process is that of improving the condition of man by means of his interest; and it is on this ground that I take my stand. If commerce were permitted to act to the universal extent it is capable, it would extirpate the system of war, and produce a revolution in the uncivilised state of governments. The invention of commerce has arisen since those governments began, and is the greatest approach towards universal civilisation that has yet been made by any means not immediately flowing from moral principles. Whatever has a tendency to promote the civil intercourse of nations by an exchange of benefits, is a subject as worthy of philosophy as of politics.
ellauri322.html on line 95: Commerce is no other than the traffic of two individuals, multiplied on a scale of numbers; and by the same rule that nature intended for the intercourse of two, she intended that of all. For this purpose she has distributed the materials of manufactures and commerce, in various and distant parts of a nation and of the world; and as they cannot be procured by war so cheaply or so commodiously as by commerce, she has rendered the latter the means of extirpating the former. As the two are nearly the opposite of each other, consequently, the uncivilised state of the European governments is injurious to commerce. Every kind of destruction or embarrassment serves to lessen the quantity, and it matters but little in what part of the commercial world the reduction begins. Like blood, it cannot be taken from any of the parts, without being taken from the whole mass in circulation, and all partake of the loss. When the ability in any nation to buy is destroyed, it equally involves the seller. Could the government of England destroy the commerce of all other nations, she would most effectually ruin her own. It is possible that a nation may be the carrier for the world, but she cannot be the merchant. She cannot be the seller and buyer of her own merchandise. The ability to buy must reside out of herself; and, therefore, the prosperity of any commercial nation is regulated by the prosperity of the rest. If they are poor she cannot be rich, and her condition, be what it may, is an index of the height of the commercial tide in other nations. When, therefore, governments are at war, the attack is made upon a common stock of commerce, and the consequence is the same as if each had attacked his own.
ellauri322.html on line 102: Why is it that scarcely any are executed but the poor? The fact is a proof, among other things, of a wretchedness in their condition. Bred up without morals, and cast upon the world without a prospect, they are the exposed sacrifice of vice and legal barbarity. Uuhahhaa, älä jaxa Paine!
ellauri322.html on line 119: In the preceding part of this work, I have spoken of an alliance between England, France, and America, for purposes that were to be afterwards mentioned. It is, I think, certain, that if the fleets of England, France, and Holland were confederated, they could propose, with effect, a limitation to, and a general dismantling of, all the navies in Europe, to a certain proportion to be agreed upon.
ellauri322.html on line 121: It is, I think, also certain, that the above confederated powers, together with that of the United States of America, can propose with effect, to Spain, the independence of South America, and the opening those countries of immense extent and wealth to the general commerce of the world, as North America now is.
ellauri322.html on line 127: When all the governments of Europe shall be established on the representative system, nations will become acquainted, and the animosities and prejudices fomented by the intrigue and artifice of courts, will cease. As soldiers have hitherto been treated in most countries, they might be said to be without a friend. Shunned by the citizen on an apprehension of their being enemies to liberty, and too often insulted by those who commanded them, their condition was a double oppression. But where genuine principles of liberty pervade a people, everything is restored to order; and the soldier civilly treated, returns the civility.
ellauri322.html on line 187: Godwin tapasi ensimmäisen kerran Mary Wollstonecraftin heidän yhteisen kustantajansa kotona. Joseph Johnson isännöi illallista toiselle kirjoittajalleen, Thomas Paineelle , ja Godwin huomautti vuosia myöhemmin, että hän kuuli sinä iltana liian vähän Painea ja liikaa Wollstonecraftia; hän ei nähnyt häntä enää moneen vuoteen. Sillä välin Wollstonecraft muutti asumaan Ranskaan nähdäkseen vallankumouksen itse, ja hänellä oli lapsi Fanny Imlay amerikkalaisen kaupallisen keinottelijan ja seikkailijan Gilbert Imlayn kanssa. Gilbert Imlayn liikeasioita ajaessaan Wollstonecraft matkusti Skandinaviaan, ja pian sen jälkeen julkaisi matkaan perustuvan kirjan.. Godwin luki sen ja kirjoitti myöhemmin, että "Jos koskaan oli kirja, jonka on arvioitu saamaan mies rakastumaan sen kirjoittajaan, tämä näyttää minusta olevan se kirja."
ellauri322.html on line 211: Imlay rekisteröi hänet vaimokseen Amerikan suurlähetystöön ja lähti sitten töihin. Hiän aisti suhteen karkaavan, ja hiän matkusti Lontooseen ollakseen hänen kanssaan. Imlay ei kuitenkaan halunnut kutsua hiäntä ja heidän pientä tytärtään Fannya elämäänsä. Hämmentyneenä Wollstonecraft nieli itsetuhoisen annoksen laudanumia, mutta selvisi hengissä.
ellauri322.html on line 217: Palattuaan Lontooseen hän huomasi, että Imlay asui uuden naisen, näyttelijän kanssa. Tämän uutisen kuultuaan hän meni Putney Bridgelle ja heittäytyi Thamesiin. Kaksi vesimiestä raahasi hänet tajuttomana joesta ja löysi lääkärin, joka onnistui elvyttämään hänet. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän haki Imlaylle kirjoittamansa kirjeet Skandinaviasta ja yhdisti ne päiväkirjoihin luodakseen Kirjeitä, jotka on kirjoitettu lyhyen oleskelun aikana Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa (1796).
ellauri322.html on line 232: MARY WOLLSTONECRAFT was born on the 27th of April, 1759. Her father, a quick-tempered and unsettled man, capable of beating wife, child, and dog was the son of a manufacturer who made money in Spitalfields, when Spitalfields was prosperous. Her mother was a rigorous Irishwoman, of the Dixons of Sally Shannon. Edward John Wollstonecraft of whose childpen, besides Mary, the second child, three sons and two daughters lived to be sort of men and women in course of time, got rid of about ten thousand pounds which had been left him by his father. He began to get rid of it by farming. Mary Wollstonecraft's firstremembered home was in a farm at Epping. When she was five years old, the family moved to another farm, by the Chelmsford Toad. When she was between six and seven years old they moved again, to the neighbourhood of Barking. There they remained three years before the next move, which was to a farm near Beverley, in Yorkshire. In Yorkshire they remained six years, and Mary Wollstonecraft had there what education fell to her lot between the ages of ten and sixteen.
ellauri322.html on line 236: In 1776, Mary Wollstonecraft's father, a rolling stone, rolled into Wales. Again he was a failure. Next year again he was a Londoner; and Mary had influence enough to persuade him. to choose a house at Walworth, where she would be near to her friend's fanny. Then, however, the conditions of her home life caused her to be often on the point of going away to earn a living for herself. In 1778, when she was nineteen, Mary Wollstonecraft did leave home, to take a situation as companion with a rich tradesman's widow at Bath, of whom it was said that none of her companions could stay with her. Mary Wollstonecraft, nevertheless, stayed two years with the difficult widow, and made herself respected. Her mother's failing health then caused Mary to return to her. The father was then living at Enfield, and trying to save the small remainder of his means by not venturing upon any business at all. The mother died after long suffering, wholly dependent on her daughter Mary's constant care. The mother's last words were often quoted by Mary Wollstonecraft in her own last years of distress "A little patience, and all will be over."
ellauri322.html on line 242: " The grave has closed over a dear friend, the friend of my youth ; still she is present with me, and I hear her soft voice warbling in the hay over the heath."
ellauri322.html on line 248: The publisher of Mary Wollstonecraft's " Thoughts on the Education of Daughters " was the same Joseph Johnson who in 1785 was the publisher of Oowper's " Task." With her little story written and a little money saved, the resolve to live by her pen could now be carried out. Mary Vollstonecraft, therefore, parted from her friends at Bristol, went to London, saw her publisher, and frankly told him her determination. He met her with fatherly kindness, and received her as a guest in his house while she was making her arrangements. At Michaelmas, 1787, she settled in a house in George Street, on the Surrey side of Blackfriars Bridge. There she produced a little book for children, of " Original Stories from Real Life," and earned by drudgery for Joseph Johnson. She translated, she abridged, she made a volume of Selections, and she wrote for an " Analytical Review," which Mr. Johnson founded in the middle of the year 1788. Among the books translated by her was Necker " On the Importance of Religious Opinions." Among the books abridged by her was S:dzmann's " Elements of Morality."
ellauri322.html on line 252: She tried even to disentangle her father's affairs ; but the confusion in them was beyond her powers of arrangement. Added to all this faithful work, she took upon herself the charge of an orphan child, seven years old, whose mother had been in the number of her friends. That was the life of Mary Wollstonecraft, thirty years old, in 1789, the year of the Fall of the Bastille; the noble life now to be touched in its enthusiasms by tbe spirit of the Revolution, to be caught in the great storm, shattered, and lost among its wrecks.
ellauri322.html on line 256: At this time Mary Wollstonecraft had moved to rooms in Store Street, Bedford Square. She was fascinated by Fuseli the painter, and he was a married man. She felt herself to be too strongly drawn towards him, and she went to Paris at the close of the year 1792, to break the spell. She felt lonely and sad, and was not the happier for being in a mansion lent to her, from which the owner was away, and in which she lived surrounded by his servants. Strong womanly instincts were astir within her, and they were not all wise folk who had been drawn around her by her generous enthusiasm for the new hopes of the world, that made it then, as Wordsworth felt, a very heaven to the young.
ellauri322.html on line 258: Four months after she had gone to Paris, Mary Wollstonecraft met at the house of a merchant, with whose wife she had become intimate, an American named Gilbert Imlay. He won her affections. That was in April, 1793. He had no means, and she had home embarrassments, for which she was unwilling that he should become in any way responsible. A part of the new dream in some minds then was of a love too pure to need or bear the bondage of authority. The mere forced union of marriage ties implied, it was said, a distrust of fidelity. When Gilbert Imlay would have married Mary Wollstonecraft, she herself refused to bind him ; she would keep him legally exempt from her responsibilities towards the father, sisters, brothers, whom she was supporting. She took his name and called herself his wife, when the French Convention, indignant at the conduct pf the British Government, issued a decree
ellauri322.html on line 260: from the effects of which she would escape as the wife of a citizen of the United States. But she did not marry. She witnessed many of the horrors that came of the loosened passions of an untaught populace. A child was born to her a girl whom she named after the dead friend of her own girlhood. And then she found that she had leant upon a reed. She was neglected; and was at last forsaken. Having sent her to London, Imlay there visited her, to explain himself away. She resolved on suicide, and in dissuading her from that he gave her hope again. He needed somebody who had good judgment, and who cared for his interests, to represent him in some business affairs in Norway. She undertook to act for him, and set out on the voyage only a week after she had determined to destroy herself.
ellauri322.html on line 299: The grave has closed over a cdear friend, the friend of my youth (Fanny Blood). Still she is present with me, and I hear her soft voice warbling as I stray over the heath. Fate has separated me from another, the fire of whose eyes, tempered by infantine tenderness, still warms my breast (Mr. Imlay); even when gazing on these tremendous cliffs sublime emotions absorb my soul. And, smile not, if I add that the rosy tint of morning reminds me of a suffusion which will never more charm my senses, unless it reappears on the cheeks of my child. Her sweet blushes etc etc.
ellauri322.html on line 310: Ja ehkä on sanomattakin selvää, että Marian vinjetit sisältävät seksuaalisen pohjavirran, kuten voimme odottaa, mutta ne aikalaiskriitikot, jotka eivät pitäneet eniten Sternen hölynpölystä, löysivät teoksista jotain hyväksyttävää, ellei ylevää. Esimerkiksi molemmat painettiin uudelleen Sternen kaunottaret, ja toinen - sentimentaalisempi näistä kahdesta - aiheutti kuvitusten ja kaiverrusten vyöryn, joista tunnetuin ilmestyi Joseph Wedgwoodin teepalveluissa, merkki siitä, että Mariaa oli pidetty turvallisena kohteliaan yhteiskunnan kulutukseen.
ellauri322.html on line 314: Joseph Wrightin muotokuvat maisema-asetelmissa ovat meille tuttuja, hänen istujansa huokuvat terveyttä ja hehkua, pukeutuvat hienoihin ja täyteläisiin väreihin liittyviin vaatteisiin – materiaalit, jotka ovat hänen tyylinsä tunnusmerkki ja jotka viittaavat hänen istujiensa mukavuuteen ja vaurauteen. Tämä maalaus, ei kuitenkaan ole suoraviivainen muotokuva, vaan kohtaus kirjallisuudesta. Maria on surullinen hahmo Laurence Sternen teoksesta A Sentimental Journey (julkaistu 1768). Hän on menettänyt järkensä rakastajansa hylkäämisen jälkeen, ja maaseudulla vaeltaessaan Parson Yorick tapaa hänen matkallaan Ranskan halki. Akuutteja tunteita täynnä olevat romaanit ja runous olivat suosittuja 1700-luvun lopulla. Maalaessaan traagista sankaritarta Wright seurasi tätä nykyajan suuntausta, jossa melankoliset hahmot löytävät lohtua luonnosta.
ellauri322.html on line 323: Kaiken kaikkiaan tonaliteetti on hillitty ja Marian hahmo sekoittuu tähän väriharmoniaan ilman eläviä kontrasteja. Vaikka tämä ei ole varsinaisesti muotokuva, Wright tarvitsi mallin Marialle. Uskotaan, että rouva Mary Bassano poseerasi hänelle. Hän oli mennyt naimisiin Derby-perheeseen, jonka esivanhempien kerrottiin tulleen Italiasta muusikkona Henrik VIII:n hoviin. Maria maalattiin Edwinin kumppaniksi tohtori Beattien muutama vuosi aiemmin valmistuneesta Minstrelistä. Edwin on kuvattu unenomainen paimenpoika, jonka kuva on uskollinen runolliselle lähteelle ("The Minstrel; tai, Progress of Genius", pitkä runo tohtori James Beattien, 1771). Edwin myytiin Wakefieldin suojelijalle, mutta hän ei ostanut Mariaa, joka pysyi Wrightin hallussa hänen kuolemaansa asti. Vaikka on surullista, että tämä ilahduttavan toisiaan täydentävä kuvapari ei ole koskaan roikkunut pysyvästi yhdessä, on ilo nähdä Marian niin hyvin sijoitettuna ruokasalissa Pickford's Housessa, Friargaten Derbyssä.
ellauri322.html on line 337: The increasing population of the earth must necessarily tend to its improvement, as the means of existence are multiplied by invention. You have probably made similar reflections in America, where the face of the country, I suppose, resembles the wilds of Norway.
ellauri322.html on line 348: I chose the Leaf; she smiled with sober cheer.
ellauri322.html on line 367: Here I met with an intelligent literary man, who was anxious to gather information from me relative to the past and present situation of France. The newspapers printed at Copenhagen, as well as those in England, give the most exaggerated accounts of their atrocities and distresses, but the former without any apparent comments or inferences. Still the Norwegians, though more connected with the English, speaking their language and copying their manners, wish well to the Republican cause, and follow with the most lively interest the successes of the French arms. So determined were they, in fact, to excuse everything, disgracing the struggle of freedom, by admitting the tyrant’s plea, necessity, that I could hardly persuade them that Robespierre was a monster. Laureenska myöntää että kaikki ukrainalaiset eivät pidä Zelenskystä.
ellauri322.html on line 375: Such a contempt have they, in fact, for every species of fraud, that they will not allow the people on the western coast to be their countrymen; so much do they despise the arts for which those traders who live on the rocks are notorious. Eikä Mary tarkoita vain graffitia.
ellauri322.html on line 391: Takasin matkalla Norjasta on ruåzalaiset Uddevallassa taas täys sikoja. I do not now wonder that the girls lose their fine complexions at such an early age, or that love here is merely an appetite to fulfil the main design of Nature, never enlivened by either affection or sentiment.
ellauri322.html on line 417: Many very cogent reasons have been urged by her friends to prove that her affection for Struensee was never carried to the length (15cm) alleged against her by those who feared her influence. Be that as it may she certainly was no a woman of gallantry, and if she had an attachment for him it did not disgrace her heart or understanding, the king being a notorious debauchee and an idiot into the bargain.
ellauri322.html on line 440: A story is told here of the King’s formerly making a dog counsellor of state, because when the dog, accustomed to eat at the royal table, snatched a piece of meat off an old officer’s plate, the geezer reproved him jocosely, saying that he, monsieur le chien, had not the privilege of dining with his majesty, a privilege annexed to this distinction.
ellauri322.html on line 454: Syvennyin pohtimaan vanhaa mielipidettäni, että lajien, ei yksilöiden, säilyttäminen näyttää olevan jumaluuden tarkoitus kaikessa luonnossa. Lapset piippaavat elämään, syntyvät, kärsivät ja kuolevat; miekkoset lepattavat kuin koit kynttilän ympärillä ja hukkuvat liekkiin; sota ja "tuhat vaivaa, joiden perillinen liha on", niittää ne parvittain; kun taas yhteiskunnan julmimmat ennakkoluulot halvaannuttavat olemassaolon, aiheuttaen yhtä luotettavan, vaikkakin hitaamman rappeutumisen. Jos sekään nyt oli kenenkään tarkoitus. Tokkopa. Shit happens, is all.
ellauri322.html on line 460: You know that I have always been an enemy to what is termed charity, because timid bigots, endeavouring thus to cover their sins, do violence to justice, till, acting the demigod, they forget that they are men. And there are others who do not even think of laying up a treasure in heaven, whose benevolence is merely tyranny in disguise; they assist the most worthless, because the most servile, and term them helpless only in proportion to their fawning.
ellauri322.html on line 472: Sieni-omaisuuksia alettiin tehdä sodan aikana; ihmiset todellakin näyttävät olevan sienilajin jäseniä, ja se röyhkeä vulgaarisuus, jonka äkillinen vaurauden tulva tavallisesti tuottaa tavallisten ihmisten mielissä, on täällä hyvin silmiinpistävää, mikä on ristiriidassa monien emigranttisiirtolaisten surujen kanssa, jotka ovat kaatuneet, pudonneet kartanoiden korkeuksista, sellaisia onnenpyörän ylä- ja alamäkiä. Monet siirtolaiset ovat urheasti kohdanneet sellaisen täydellisen olosuhteiden muutoksen, jota tuskin voi verrata, vetäytymällä arvokkaasti palatsista tuntemattomaan koloon, mutta suurempi joukko vaeltelee kaikkialla, loiston haamuja, St. Louisin ristit tarkoituksella esillä, täysi päättäväisyys toivoa, "vaikka taivas ja maa ovat siellä, missä heidän halunsa risteävät". Ja kuitenkin hyvä kasvatus leimaa herrasmiestä, ja kunnian ja herkkyyden tunteet näyttävät olevan sielun suuruuden tuotetta verrattuna likaisten prosenttisenttihammastajien nyyhkyviin katseisiin.
ellauri322.html on line 481: I left this letter unfinished, as I was hurried on board, and now I have only to tell you that, at the sight of Dover cliffs, I wondered how anybody could term them grand; they appear so insignificant to me, after those I had seen in Sweden and Norway.
ellauri323.html on line 56: Tässä albumissa on tarkoitus suomia 20-luvun nonbinäärisiä edwardiaaneja. Niistä näyttävimpiä olivat lepakot Virginia Woolf ja sen heila Vita Sackville-West, mutta kyllä moosexenuskoinen Max Beerbohm hoiti hänkin hyvin oman tonttinsa.
ellauri323.html on line 60: Victoria Mary Sackville-West was the only child of Lionel Edward, third Baron of Sackville, and Victoria Josepha Dolores Catalina Sackville-West, his first cousin and the illegitimate daughter of the diplomat Sir Lionel Sackville-West. She was educated privately. As a child she started to write poetry, writing her first ballads at the age of 11. "I don't remember either my father or my mother very vividly at that time, except that Dada used to take me for terribly long walks and talk to me about science, principally Darwin, and I liked him a great deal better than mother, of whose quick temper I was frightened." (from Portrait of a Marriage by Nigel Nicolson, 1973) Vita's mother considered her ugly - she was bony, she had long legs, straight hair, and she wanted to be as boyish as possible.
ellauri323.html on line 74: Sebastian The Duke was open-handed, as he could well afford to be; money was a thing about which he never needed to think. There had always been plenty of money at Chevron, and there still was, even with the income-tax raised from 11d. to 1/- in the pound; that abundance was another of the things which had never changed and which had every appearance of being unchangeable. It was taken for granted, but Sebastian saw to it that his tenants benefited as well as himself. "An ideel landlord-wish there were more like him," they said, forgetting that there were, in fact, many like him; many who, in their unobtrusive way, elected to share out their fortune, not entirely to their own advantage-quiet English squires, who, less favoured than Sebastian, were yet imbued with the same spirit, and traditionally gave their time and a good proportion of their possessions as a matter of course to those dependent upon them. A voluntary system, voluntary in that it depended upon the temperament of the squire; still, a system which possessed a certain pleasant dignity denied to the systems of a more compulsory sort. But did it, Sebastian reflected, sitting with his pen poised above his cheque-book, carry with it a disagreeable odour of charity? He thought not; for he knew that he derived as much satisfaction from the idea that Bassett would no longer endure a leaking roof as Bassett could possibly derive, next winter, from the fact that his roof no longer leaked. He would certainly go over and talk to the man Bassett.
ellauri323.html on line 76: Hizi tää on ihan samaa potaskaa kuin "Genital" Robinsin saxankielinen amerikkaoligarkkieepos Karvinen albumissa 309. Plus ca change, plus c'est la meme chose. Oligarkit muhoilevat rahalaareissaan aina samoin hyväntekeväisin ajatuxin, teoin ja sanoin. Herttuattaren vieraat ovat permanentti piirre maailmassa, ne jatkavat snobbailuaan vaikka rievuissa, ovat olevinaan muita parempia, sulkevat seurastaan rotinkaiset joilla ei ole edes riepuja, munasilteen kulkijat.
ellauri323.html on line 119: Zuleika was not strictly beautiful. Her eyes were a trifle large, and their lashes longer than they need have been. An anarchy of small curls was her chevelure, a dark upland of misrule, every hair asserting its rights over a not discreditable brow. For the rest, her features were not at all original. They seemed to have been derived rather from a gallimaufry of familiar models. From Madame la Marquise de Saint-Ouen came the shapely tilt of the nose. The mouth was a mere replica of Cupid’s bow, lacquered scarlet and strung with the littlest pearls. No apple-tree, no wall of peaches, had not been robbed, nor any Tyrian rose-garden, for the glory of Miss Dobson’s cheeks. Her neck was imitation-marble. Her hands and feet were of very mean proportions. She had no waist to speak of.
ellauri323.html on line 124: At the close of the Season, Paris claimed her for a month’s engagement. Paris saw her and was prostrate. Boldini did a portrait of her. Jules Bloch wrote a song about her; and this, for a whole month, was howled up and down the cobbled alleys of Montmartre. And all the little dandies were mad for “la Zuleika.” Dändeistä on paasattu mm albumeissa 49, 53, 56, 61, 98, 107, 139,
ellauri323.html on line 153: The Duke withdrew his fingers before she unclasped them. That twice-flung taunt rankled still. It was monstrous to have been called a snob. A snob!—he, whose readiness to form what would certainly be regarded as a shocking misalliance ought to have stifled the charge, not merely vindicated him from it! He was a dandy, not a snob, God's wounds!
ellauri323.html on line 176: Filistealaisten Jom Kippurin 50-vuotisjuhla-atakki oli "brazen", koska siinä kuoli 200 moosexenuskoista. Kostopommituxissa on kuollut tähän mennessä 232 santanekrua. Biden on antanut univocal supporttia Israelille. "Israel has the right to defend itself and its people, full stop.” "Israel ‘will act in any way necessary’ to protect citizens," ambassador tells UN Security Council. Like turn off power from Gaza. Nighty night carpet pilots! Diaper heads! Camel cowboys! Dune niggers! (Lähde)
ellauri323.html on line 347: Pastori Mooren kuoleman jälkeen Mary muutti Mariannen ja Warnerin Carlisleen Pennsylvaniaan, missä he ystävystyivät paikallisen pastorin George Norcrossin perheen kanssa. Mary ja kolmas Norcrossin tytär, myös nimeltään Mary, rakastuivat pian; Mary Moore oli 38-vuotias ja Mary Norcross 25-vuotias, kun he aloittivat suhteen, joka kesti lähes kymmenen vuotta. Voidaan väittää, että 13-vuotiaasta lähtien Moore oli ensimmäinen kaliiperinsa amerikkalainen kirjailija, joka oli kasvatettu homoseksuaalisen naisparin toimesta.
ellauri324.html on line 47: Those illegals in my yard
ellauri324.html on line 51: Those illegals in my yard
ellauri324.html on line 68: At around 9:30 am. I gave the order to Secdef to execute the war plan for Operation Iraqi Freedom. In spite of the fact that I had decided a few months ago to use force, if need be, to liberate Iraq and rid the country of Weapons of Mass Destruction (money and oil), the decision was an emotional one. I know I have taken the right action and do pray few will lose life. Iraq will be free, the world will be safer. The emotion of the moment has passed and now I wait word on the covert action that is taking place.
ellauri324.html on line 97: Salvadorin hallituksen toteuttamat kapinantorjuntataktiikat kohdistuivat usein siviileihin, jotka eivät olleet taistelijoita. Kaiken kaikkiaan Yhdistyneet Kansakunnat arvioi, että FMLN-sissit olivat vastuussa 5 prosentista sisällissodan aikana tehdyistä julmuuksista, kun taas 85 prosenttia oli Salvadorin turvallisuusjoukkojen tekemiä USAN avustuxella.
ellauri324.html on line 99: El Salvadorille on historiallisesti ollut ominaista äärimmäinen sosioekonominen eriarvoisuus. 1800-luvun lopulla kahvista tuli tärkeä rahahlaari El Salvadorissa, ja se toi noin 95 prosenttia maan tuloista. Nämä tulot rajoittuivat vain kahteen prosenttiin väestöstä, mikä kuitenkin pahensi välilöitä pienen mutta voimakkaan maanomistajan eliitin ja köyhtyneen enemmistön välillä. Tämä kuilu kasvoi 1920-luvulla, ja sitä pahensi kahvin hintojen lasku vuoden 1929 pörssiromahtamisen jälkeen. Vuonna 1932 perustettiin Keski-Amerikan sosialistinen puolue, joka johti talonpoikien ja alkuperäiskansojen kansannousua hallitusta vastaan. FMLN on nimetty Farabundo Martín mukaan, joka oli yksi kapinan johtajista. Kapina tukahdutettiin julmasti La Matanzassa, jonka aikana asevoimat murhasivat noin 30 000 siviiliä. La Matanza – espanjaksi "teurastus", sellaisena kuin se tuli tunnetuksi - antoi sotilasdiktatuurien monopolisoida poliittisen vallan El Salvadorissa samalla kun suojeli maan eliitin taloudellista valta-asemaa. Keskiluokan, työväenluokan ja köyhien salvadorilaisten vastustus tätä järjestelyä kohtaan kasvoi koko 1900-luvun. Jne, jne.
ellauri324.html on line 166: Tout le monde est libre de croire en Dieu par rapport à ce qu'il voit ou dans les conditions dans lesquelles où il vit. Pour moi, Dieu existe et guide ma vie et celle de ma famille. Il y a tant de choses, dont je n'énumère pas, qui m'ont convaincues que Dieu en Jesus Christ est toujours là pour moi et pour tous ceux qui y croient. Je ne suis pas sur terre par hasard comme les microbes et autres organismes issus de la dégradation de notre environnement.
ellauri324.html on line 220: Jews' encounters with modernity – through new political, economic, intellectual, and social institutions, as well as new technologies and ideas – have engendered a wide array of responses that have transformed Jewish life profoundly. Nowhere is this more evident than in those practices that might be termed Jewish popular culture. In phenomena ranging from postcards to packaged foods, dance music to joke books, resort hotels to board games, feature films to T-shirts, Jews in the modern era have developed innovative and at times unprecedented ways of being Jewish.
ellauri324.html on line 283: Edit: My apologies to those who may have wished to leave reasonable and informed comments; I got tired of being notified of comments that were rude and stupid, and there are already plenty of comments in the thread that disagree with my point of view.
ellauri324.html on line 289: If the author of the question long one is wealthy and well traveled he would know that Europe and Asia had many technological advances long before USA did or will ever have such as TGV or bullet trains for example. After spending time in Europe and Asia it was decades later I saw many of these advances here to buy or experience. Japanese cars nearly sunk USA automakers. Why didn’t the corp heads heed anything. TGV in France and Japan and other nations is unrivaled and we have not even one such train here. Tankless water heaters, available in Asia and Europe decades before here. Roads and other infrastructure also superior. My research shows that Americans were so busy creating totalitarian policies like redlining and private cars and pools and expressways removed entire neighborhoods of blacks to create all white suburbs that they were unconcerned with advances that would unite people. Sure everywhere are class societies but it’s a whole different level here. The homeless situation is opening eyes in this country and many things are borne out of a highly segregated society where it’s expensive to live in certain cities and suburbs and the rest be damned. Obviously California has destroyed itself from within. The liberals there and other states are the most class and race conscious than any other people on earth. This blind spot is like a beacon. A prism that breaks down social order. The wealthy libs have to accept their roles in American destruction. It will get worse long before it improves. [Redlining is an illegal practice in which lenders avoid providing credit services to individuals living in or seeking to live in, communities of color because of the race, color, or national origin of the residents in those communities.]
ellauri325.html on line 51: Une blonde lumière arrose Vaalea valo kastelee
ellauri325.html on line 52: La nature, et, dans l'air tout rose, luontoa, ja ruusuisessa ilmassa
ellauri325.html on line 72: Amerikkalaiset erikoisjoukot auttavat Ukrainan armeijaa, mutta amerikkalaisten joukkojen osallistumisesta ei puhuta eikä hyökkäystä ole mahdollista torjua. Samaan aikaan toisaalla Jack Ryan analysoi kolmenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia ja tulee siihen tulokseen, että FSB:n johtaja Roman Talanov on puolilegendaarinen Neuvostoliiton salamurhaaja "Zenit", joka on osallisena salaperäisessä tapauksessa, jossa KGB:ltä varastettiin 204 miljoonaa dollaria vuonna 1985. Ryanin poika Jack Jr. saa selville, että Volodin varasti rahat. joka perusti 90-luvulla ensimmäisen liikepankin Venäjälle ja otti siten hallintaansa yksityistämisprosessin. Sitten 90-luvun alussa Talanov esiteltiin rikollisryhmään "Seitsemän vahvaa ihmistä", hänestä tuli lain varas ja rikollisryhmien kykyjä käyttäen toi Volodinin valtaan, saamalla tästä FSB:n johtajan viran.
ellauri325.html on line 78: Viurusilmäinen Boris Nikolajevitš Jeltsin (ven. Бори́с Никола́евич Е́льцин, 1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen porvarillinen presidentti sitten vallankumouxen vuosina 1991–1999. Jeltsinillä oli myös keskeinen rooli Neuvostoliiton alasajossa, ja hänen presidenttikaudellaan Venäjällä tapahtui suuri joukko "uudistuksia" kohti markkinataloutta. Uudistusprosessi oli vaikea: Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka leimasivat Venäjän koko 1990-lukua. Jeltsinin kaudella syttyi Tšetšenian sota.
ellauri325.html on line 100: Jeltsin erotti 9. elokuuta 1999 hallituksensa, ja uudeksi pääministeriksi nousi Vladimir Putin. Jeltsin oli valtakautensa viimeiset kuukaudet hyvin epäsuosittu, vain kaksi prosenttia kansasta kannatti häntä. Terveysongelmista kärsinyt Jeltsin ilmoitti siirtyvänsä syrjään juuri ennen vuosituhannen vaihdetta 31. joulukuuta 1999. Jeltsin nimitti pääministeri Putinin virkaatekeväksi presidentiksi kevään 2000 presidentinvaaleihin saakka. Kun Putin oli näin päässyt presidentiksi, hän varmisti ensitöikseen, että Jeltsin sai täyden koskemattomuuden kaikista rikosoikeudellisista syytteistä.
ellauri325.html on line 136: Ukrainan kesällä alkanut vastahyökkäys on sujunut vaatimattomasti ja talvi kolkuttaa jo ovella. Sodan rintamalinjat ovat liikkuneet melko vähän, ja sään kylmeneminen kurjistaa sotilaiden oloja sekä hidastaa rintamalinjojen liikkumista entistään. Sotatieteiden dosentti Kauko Käyhkö muistuttaa, että kelirikkoaika on Ukrainassa jo alkanut. Teillä liikkumisen vaikeudesta Ukrainassa kelirikkoaikana valitti jo Mikula Hohol.
ellauri325.html on line 216: Uuno Ilmari Hirvonen (1898-1971) eli Simo Penttilä (T.J.A. Penttilä, Punavyö) oli sovinistisika. Uuno Hirvonen innostui koulupoikana kirjoista ja kirjoittamisesta niin, että hän jätti Helsingin Suomalaisen normaalilyseon kesken. URA: Viisi luokkaa Helsingin Suomalaisessa normaalilyseossa. Hän oli vakaumukseltaan tiukan oikeistolainen (lue: täysi nazi, huom wiixet Fig. 1) Ränsistyneet kahviviljelmät ovat varmaankin valtion hoidossa, tuumaa Heikkilänä Mexikossa matkaileva extoimituspäällikkö. Romaanisarjan päähenkilössä oli annos Hirvosen omaakin roolihahmoa. Hän esitti fasistiset käsityksensä selkeästi kuin kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä. Valhe on sodassa ja propagandassa sallittu ase.
ellauri325.html on line 224: T.J.A. Heikkilän koko nimi oli Teodor Josef Akhilles. T.J.A. Heikkilän puhe naisista on yx yhteen E.J.O. Saarisen vastaavaan. Naiselle on puhuttava siitä mitä hän teille merkizee, eikä siitä mitä hän on tehnyt tai tekee. Niinkuin sotilas on aina herra, niin nainen on aina ihana. Ihana on muuten tyypillinen naisten sana. Siis: ihanat naiset. Tai leidit. Tätä kuzutaan ylistämällä alistamisexi.
ellauri325.html on line 234:
ellauri325.html on line 301: Eki Salonen väitteli Helsingin yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1970 kulttuurisosiologian alalta ja toimi sittemmin 1970–1980-luvulla alan dosenttina Jyväskylän yliopistossa. Hän toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1947–1949. Sen jälkeen hän oli perustamassa Mitä missä milloin -vuosikirjaa sen ensimmäisenä päätoimittajana 1949–1956 ja tämän jälkeen Suomen kulttuurirahaston yliasiamiehenä 1957–1980. Hän sai kunniaprofessorin arvon vuonna
ellauri325.html on line 304: Päätoimiensa ohella Salonen oli mukana monissa kulttuurihankkeissa, esimerkiksi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana, teatteri- ja museojärjestöissä sekä nuorisoseuraliikkeessä. Hän pyrki Suomen kulttuurihallinnon tehostamiseen. Toinen suuri tavoite oli maakuntien kulttuurielämän voimistaminen ja sen Helsinki-keskeisyyden vähentäminen. Toinen oikispaskiainen Seikko Eskola kirjoittaa Kanava-lehdessä, että Salonen oli taitava puhuja, puheenjohtaja ja erimielisyyksien sovittelija. Hänen elämänkäsitykseensä vaikutti suuresti rintamakokemus pohjoissavolaisen komppanian päällikkönä talvisodassa, jossa hän oppi arvostamaan tavallisten maalaismiesten vastuuntuntoisuutta.
ellauri325.html on line 330: Vaasan Jaakkoo eli Jaakko O. Ikola oli läskimooses joka sepusti eteläpohjalaisia murrejuttuja. Jukka Kemppisestä, jonka rouvaa Huovikon Puovo nuohosi, hän oli huumorin taituri. Vähän voznikajet vopros, että mistä Kokoomuxen kansanerustaja oli niin paljon läskiä ja voita löytänyt säännöstelyaikana että oli lihava kuin kameeli.
ellauri325.html on line 401: 73 prosentin kannatuksella valitun presidentin kannatus oli tippunut 25 prosenttiin helmikuussa 2022.
ellauri325.html on line 403: Hyökkäyksen myötä Zelenskyistä kuitenkin kuoriutui loistava sota-ajan johtaja ja vastarinnan symboli, kun hän kieltäytyi Yhdysvaltojen tarjoamasta pakokyydistä. Kesällä 2022 jo 65 prosenttia piti häntä parhaana henkilönä johtamaan Ukraina voittoon Kiovan kansainvälisen sosiologian instituutin tekemän gallupin mukaan, kertoo Foreign Affairs.
ellauri325.html on line 417: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972).
ellauri325.html on line 496: TK miehet olivat vastenmielistä palturia laskettelevia uutisshakaaleja. Sitä se sotapropaganda teettää. jsp-lääkäri Moses Zewi leikkaa liian kauan pahoin haavoittunutta venäjänjuutalaista sotavankia. Suomalaiset leikkausjonossa suuttuvat. Zewin alainen ampuu pistoolillaan läpi puskaryssän pään. Zewi sai erinomaisesta palveluxestaan suomalaisilta hakaristin. Hitlerkin oli kvarteronijuutalainen.
ellauri325.html on line 536: Helanen otti vapaaehtoisena osaa Viron vapaussotaan 1919. Hän liittyi heimoaatteelliseen Akateemiseen Karjala-Seuraan (AKS) vuonna 1923 jäsenenä n:o 91 (jäsen n:o 1 oli Elias Simojoki) ja toimi seuran puheenjohtajana 1927–1928 ja uudelleen syksystä 1933 lähtien "vanhojen" noustua jälleen valtaan seurassa. Helasen puheenjohtajuus jatkui seuran lakkauttamiseen saakka. Kolmekymmentäluvulla Helanen antoi tukensa Lapuan liikkeelle ja liittyi Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) riveihin. Tämä ratkaisu johti hänet eroon monista AKS:n aikaisista opiskelutovereistaan, muun muassa Urho Kekkosesta.
ellauri325.html on line 578: Sisällissodan puhjettua hän keräsi kouluttamansa suojeluskuntajoukot ja ryhmitti joukkonsa Loviisassa vastarintaan punaisia vastaan, mutta joutui lopulta vetäytymään punaisten voiman tieltä Pernajan saaristossa olevalle Orrengrundin luotsiasemalle. Siellä Kemppi tunsi olonsa tukalaksi ja lähti muutamia miehiä mukanaan pyrkimään valkoiselle rintamalle Sysmään ja onnistuikin yrityksessään, jossa käytettiin reittiä Artjärvi–Mankala–Vuolenkoski ja Heinola. Sysmään Kempin johtamat joukot saapuivat helmikuun puolivälissä, ilmoittautuen sikäläiselle suojeluskuntapäällystölle. Kemppi määrättiin maaliskuun alussa päälliköksi Lusissa olevaan Sysmän 3. komppaniaan, josta myöhemmin muodostettiin Sysmän 1. pataljoonan 3. komppania ja myöhemmin Etelä-Savon rykmentin 10. komppania. Tämän jälkeen Kemppi otti osaa Suomen sisällissotaan Lusissa, toisessa Heinolan valtausyrityksessä ja Hillosensalmella. Sodan loppuvaiheilla hän siirtyi saamansa määräyksen perusteella 30. huhtikuuta 1918 valtionrautateiden palvelukseen.
ellauri325.html on line 661: Lauri "Tahko" Pihkala oli vuoteen 1906 saakka Gummerus. Tahko Pihkalan pimeä puoli - punaisten kenttäsairaalaan lahdattiin ainakin parikymmentä ihmistä: ”Valmistautukaa siirtymään helvettiin”. Verilöylystä eloon jääneen sairaanhoitaja Dagmar Aaltosen (myöh. Meriluoto) mukaan sisään tulleet valkoiset huusivat sairashuoneen ovelta, että valmistautukaa siirtymään helvettiin, sillä kuolema tulee jokaiselle viiden minuutin kuluttua. Kaikkia potilaita ammuttiin päähän. Myös miespuoliset hoitajat joutuivat luotien saaliiksi.
ellauri325.html on line 667: Myös toisella suomalaisella urheiluvaikuttajalla eli presidentti Urho Kekkosella oli kyseenalainen rooli vapaussodassa.
ellauri325.html on line 668: Juuri ilmestynyt Kalle Virtapohjan kirja Kekkonen urheilumiehenä kertoo Pohjois-Savon rykmentin joukoissa vain 17-vuotiaana taistelleen Kekkosen olleen Haminassa mukana ryhmässä, joka teloitti vuonna 1918 25.-26.5. välisenä yönä yhdeksän punavankia.
ellauri325.html on line 680: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri325.html on line 719: Minä puolestani tutustuin kanadanunkarilaiseen ylioppilaaseen Jane Györgyyn, jolta sain käännösapua kansanepiikan tutkijain maailmankongressissa kesällä 1974. Häneltä tilaamani proosakäännösnäytteet kulkeutuivat Lontooseen Keith Bosleyn käsiin ja saivat tämän vannomaan, ettei hän halunnut olla enää missään tekemisissä kaltaistemme apinoiden kanssa.
ellauri325.html on line 743: Todella lahjakas matemaatikko Pekka Myberg ei kanslerins sietänyt rehtori Edwin Linkomiestä joka olikin täydellinen ääliö. Helsingin yliopiston yleisen etnologian ylimääräinen professori Aarne Koskinen (1915 - 1982) oli kansainvälisesti tunnettu Polynesian tutkija. Tyynenmeren asukkaat kunnioittivat hänen elämäntyötään antamalla hänelle samoalaisen päällikön arvonimen Tui Finilani. Saara Lilja (19. heinäkuuta 1923 Helsinki – 6. huhtikuuta 2003) oli suomalainen klassillisen filologian ja antiikin kirjallisuuden tutkija ja Edwin Linkomiehen ehdokas. Siitä ei tullut kuin dosentti, no loppusuoralla se pääsi apulaisexi. Masa vanha juonittelija halusi istua tuleen Aarnen housuilla, vaikka Saara Liljan peppu oli sievempi. Ujo Matti 6 oli yhtä yxin yxinäinen kuin toinen henxelien paukuttelija, Paavo Haavikko.
ellauri325.html on line 745: Luottamustoimet poikivat. Kulttuurirahaston ja Finlandia-palkinnot (Erno Paasilinna 1984) menivät harakoille Masan myötävaikutuxella. Muinaisrunoprofessorit eivät vietä iltojaan nykyrunoilijattarien parissa. More´s the pity. Pekka Kejosesta ei myyriäinen pitänyt. Ehdotti sijalle Kalle Päätaloa. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin Masaa harmitti Päätalon tappio Pekka Anus Kejoselle.
ellauri325.html on line 770: Masa oli norssissa koulukiusattu. Ylläri. Kehno voimistelija, opejen lellikki. Kaarlo af Heurlin oli ainoa vassari. Sosiaalisia suhteita Turun satamassa Assi Koiviston seurassa. Masa istuu Tapani Raittilan alastonmallina. Seuraava kuvattava on Sapeli-Simonen. Olen rutiinimalli kuolevan Sapeli-Simosen rinnalla. Kaikki 3 jalkaa ovat tallella, reunimmaiset 2 toimivat.
ellauri326.html on line 36: Syyllisyyttä vielä tuntevat länsivallat kiemurtelevat juutalaisten listiessä Palestiinan väkeä. Paskaplärä The Guardian ei julkaissut pilakuvaa jossa Netanjahu kumittaa mahastaan Gazan karttaa nyrkkeilyhanskat kädessä. Se ei ollut riittävän semitistinen. Frankfurtin kirjamessut tukkivat palkitun palestiinalaisen naisen suun jonka kirja käsitteli 40-luvun juttua jossa juutalaiset sotilaat raiskasivat beduiinitytön tylpillä tuppikulleilla. Huijuijui, ateriakexejä! Eihän tälläsestä sovi nytten puhua! Israelilla on täysi oikeus pitää puoliaan! Räjäyttää vaikka puolentuhatta potilasta ilmaan sairaalan mukana. Paizi ettehän ne olleet te vaan se toinen puoli sanoo jenkkiseniili. Sori että nirhasimme vain ne 6 miljoonaa! Kiinan keisarit oivalsivat että vihamiehet on listittävä suvuittain, jos tahtoo välttää jälkipuhheita. Se on ollut selvää moosexenuskoisillekin, kolmanteen ja neljänteen polveen on kosto ulotettava. Piscuisten päät on lyötävä muusixi kiwiin nääs.
ellauri326.html on line 66: Paitsi näitä kokeita ja tutkimuksia on minun asistentti tohtori Walter Hinkel tutkinut salamanterien elimistössä olevaa käyttökelpoisia raaka-aineita. Hän on todennut, että salamant rin ruumis sisältää tavattoman suuren prosenttimäärän jodia fosforia. Ei ole mahdotonta, että niitä voitaisiin tarpeen vaaties jalostaa tehdasmaisesti. Salamanterien nahka, joka itsessään huono, voitaisiin survoa jauheeksi ja kovan ilmanpaineen alaisemi puristaa keinotekoiseksi nahaksi, joka olisi kevyttä ja melko kestävää korviketta. Salamanterin rasva ei kelpaa syötäväksi, sen hajukin on vastenmielinen, mutta koneen voiteluun se sopii varsinkin kun se hyytyy vasta alhaisissa lämpöasteissa. Samoin salamanterin liha on kelvotonta syötäväksi, vieläpä myrkyllistäkin, ja raakana se aiheuttaa ankaria polttoja, pahoinvointia ja harha-aistimuksia. Tohtori Hinkel on monien kokeiden avulla, joissa hän on itse uhrautuvasti ollut koekaniinina, tullut huomaamaan, että lihan vahingolliset vaikutukset saadaan poistetuksi, jos se leikataan viipaleiksi ja kiehautetaan (samalla tavalla kuin muutamat sienilajit) ja perusteellisen pesun jälkeen saa liota runsaan vuorokauden heikossa hypermangaaniliuoksessa. Tällaisen käsittelyn jälkeen sitä voi keittää tai paistaa syötäväksi, ja se maistuu kuin huononpuoleinen häränliha. Me söimme tällä tavalla valmistetun salamanterin, jonka nimi oli Hans. Se oli lahjakas ja viisas eläin, joka oli kiinnostunut varsinkin tieteellisiin töihin ollessaan vahtimestarina tohtori Hinkelin laboratoriossa, missä se suoritteli jopa kemiallisia analyyseja. Me juttelimme sen kanssa usein iltaisin ja olimme hyvin huvitettuja sen loputtomasta tiedonhalusta. Mutta meidän täytyi ottaa Hans hengiltä, sillä se oli tullut sokeaksi sen pääkopassa suorittamistani leikkauksista. Sen liha oli tummaa ja sienimäistä, eikä sen syönnistä ollut minkäänlaisia epämiellyttäviä seurauksia. Varmaa on, että salamanterin lihasta voi tulla sodan aikana vielä hyvin tervetullut ravintoaine ja huokeahintainen korvike naudanlihalle.
ellauri326.html on line 475: Sekä Ivan Ivanovitsh että Ivan Nikiforovitsh vihaavat kirppuja eivätkä anna yhdenkään juutalaisen mennä tavaroineen ohi ostamatta häneltä muutamia rasioita syöpäläisvoidetta, kuitenkin ensin haukuttuaan häntä siitä, että hän tunnustaa Mooseksen oppia.
ellauri326.html on line 504: Minä tunnustan, etten ymmärrä, miksi tämä maailma on luotu niin, että naiset voivat vetää meitä miehiä nenästä yhtä sukkelasti kuin tarttua teekannun kädensijaan. Joko ovat heidän kätensä luodut sellaisiksi tai eivät meidän nenämme kelpaa mihinkään muuhun. Huolimatta siitä, että Ivan Nikiforovitshin nenä oli kuin kypsä luumu, sai Agafja Fedosejevna kiinni tästä nenästä ja talutti toista perässään kuin koiraa.
ellauri326.html on line 505: Agafja Fedosejevnalla oli tanu päässä, kolme nystermää nenässä ja kahvinruskea, keltakukkainen viitta yllä. Hänen vartalonsa oli kuin tynnyri, ja sentähden oli yhtä vaikea löytää hänen vyötäisiään kuin nähdä nenäänsä ilman kuvastinta. Hänen jalkansa olivat lyhyet ja paksut kuin kaksi patjaa. Hän juorusi mainiosti, söi aamuisin keitetyitä punajuurikkaita ja sätti ja haukkui pontevasti. Kaikissa näissä vaihtelevissa toimissa hänen kasvonsa eivät hetkeksikään muuttaneet ilmettään, mihin tavallisesti vain naiset kykenevät.
ellauri326.html on line 510: Mutta ennenkuin käymme eteenpäin, pitää ehdottomasti tutustuttaa lukijaa tähän huomattavaan henkilöön. Anton Prokofjevitsh Golopus on kerrassaan hyvä mies tämän sanan täydessä merkityksessä: jos joku Mirgorodin kunnianarvoisista henkilöistä lahjottaa hänelle kaulahuivin tai alusvaatteet — niin hän kiittää; jos joku näppää kevyesti hänen nenäänsä — niin hän kiittää silloinkin. Jos häneltä kysyttiin: "Miksi, Anton Prokofjevitsh, teidän takkinne on kanelinvärinen, mutta hihat siniset?" niin hän tavallisesti vastasi: "Niin, teillä ei sellaista olekkaan! Mutta antakaahan olla, kun se kuluu, niin muuttuu kokonaan yhdenväriseksi!" Ja todellakin, auringon vaikutuksesta alkoi sininen kangas muuttua kanelinväriseksi, ja on nyt aivan samaa väriä kuin takkikin. Mutta mikä kummallista, Anton Prokofjevitsh käyttää kesällä verkavaatteita ja talvella nankinikankaisia. Anton Prokofjevitshilla ei ole omaa taloa. Hänellä oli kyllä sellainen ennen kaupungin laidassa, mutta hän möi sen ja osti tummanruskean kolmivaljakon ja pienet vaunut, joilla ajeli vierailuille ympäristön tilanomistajain luo. Mutta kun hevosista oli paljon vaivaa ja tarvittiin rahaa kauroihin, niin Anton Prokofjevitsh vaihtoi hevoset ja vaunut viuluun ja piikaan ja sai vielä 25 ruplan setelin välirahaa. Sitten hän möi viulun ja vaihtoi piian kullalla koristettuun safiaaninahkaiseen tupakkakukkaroon, ja nyt ei ole kenelläkään sellaista tupakkakukkaroa kuin Anton Prokofjevitshilla. Tästä hyvästä hän ei enää saata ajella maaseudulle, vaan on pakotettu pysymään kaupungissa ja viettämään yönsä eri taloissa milloin minkin aatelismiehen luona, etupäässä siellä, missä mielellään hänen nenäänsä näppäillään. Anton Prokofjevitsh tahtoo syödä hyvin ja pelaa joltisesti Mustaa-Maijaa ja Mylly-Mattia. Tottelevaisuus on hänen elementtinsä, ja sentähden hän otti heti hatun ja kepin ja läksi.
ellauri326.html on line 583: Se prosessi, jolla ihminen on koettanut järjestäytyä ihmiskunnaksi, on yhtä vanha kuin sivistys, Hammurabin lait ja ensimmäiset yhteiskunnat. Jos tämä prosessi vuosituhansien jälkeen on saanut muodostetuksi kuilut eri rotujen, kansojen, kansanluokkien ja maailmankatsomusten välillä niin jyrkiksi ja pohjattomiksi, kuin miltä yt näyttää, niin me emme saa ummistaa silmiämme historian onnettomalle yritykselle luoda maailman kaikista kaneista jonkinlainen ehjä ihmiskunta, mikä yritys on ehdottomasti kärsinyt traagillisen haaksirikon. Mitä tehdä? Ratkaisua ei ole. Me kuljemme ympyrää kuin vuohi liekanarussa, mutta kehitys ei tule iäti kiertämään ympyrää. Luonto itse on pitänyt siitä huolen sillä että resut loppuvat.
ellauri327.html on line 104: Viktor Pavlik: This is considered the best argument: inappropriate name, skin color? Right, Mr. Adolph? It is no secret that many students from Asia and Africa studied in Ukraine and received citizenship. But the Ukrainian allies of Great Britain divide citizens into those who are ethnically correct and those with the wrong language, culture, and views. Is it so civilized that it requires support with Western missiles?
ellauri327.html on line 107: the part of the same world as Serbia is - Slavic world. Problem is in those Ukranians who are a
ellauri327.html on line 472: Ilmari Kianto (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila – 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Kiannon kirjailijanura kesti yli 60 vuotta, jona aikana hän kirjoitti kuutisenkymmentä kirjaa. Hänen maineensa perustuu kuitenkin lähes kokonaan hänen kahteen köyhälistöromaaniinsa Punainen viiva (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (1924). Näiden kirjojen ansiosta Kianto tunnetaan kainuulaisen köyhälistön kuvaajana, ”korpikirjailijana”. Pulkkila on ex kunta Siikajoen latvoilla. Ilmari sinnitteli lähes satavuotiaaaxi Hesassa. Kianto oli alun perin nimeltään Ilmari Calamnius, mutta muutti sukunimensä Johannes Linnankosken neuvosta Kiannoksi vuonna 1906.
ellauri327.html on line 504: »Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta – siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä ”keisarileikkaus” – kirurgimme olkoon kansan tuomio»
ellauri327.html on line 511: Vuonna 1924 ilmestyi Kiannon toinen pääteos, romaani Ryysyrannan Jooseppi. joka oli puhdas plagiaatti Joel Lehtosen Putkinotkosta.
ellauri327.html on line 534: Sodan jälkeen Kianto tuli tunnetuksi ”sihteeriseikkailuistaan”. Hän haki säännöllisesti lehti-ilmoituksillaan itselleen naispuolisia sihteereitä. Useimmilla näistä sihteereistä ei ollut edes konekirjoitustaitoa, mutta Kiannolle riitti, että he pystyivät soutamaan venettä kun Iki piti veneen laidoista. Kaikkiaan Kiannolla ehti sihteereitä olla neljä yhdeksän vuoden aikana, pisimpään Inkeri Jokinen 1944–1947 ja Anja Halonen 1948–1951. Kianto alkoi kirjoittaa 1952 romaania Elätin käärmettä povellani jonka aiheena oli hänen suhteensa Anja Haloseen. Romaani jäi keskeneräiseksi, sillä Halonen repi palasiksi Kiannon romaanin lähteenä käyttämän päiväkirjan Rakastajan tunnustuksia.
ellauri327.html on line 556: Vuonna 1992 Washingtonin aloitteesta järjestettiin Kiovassa sarja kolmikantaisia tutkimuskokouksia: Ukraina, Venäjä ja USA. Keskustelujen aikana amerikkalaiset tarjoutuivat harkitsemaan mahdollisuutta maksaa Ukrainan ydinaseriisuntaprosessista sekä jonkin verran korvauksia Venäjälle. 16. marraskuuta 1994 Ukraina liittyi ydinsulkusopimukseen 1. heinäkuuta 1968. Näillä toimilla vahvistettiin, että Ukraina on kaikkien Neuvostoliitolta perittyjen ydinaseiden omistaja ja aikoo luopua niistä kokonaan ja käyttää ydinenergiaa yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin tulevaisuudessa. Vastineeksi tästä suurimpien ydinvaltojen oli taattava Ukrainan turvallisuus ja kaikenlaisen aggression tai painostuksen poissulkeminen. Hahaa, Uhuu, Buahahhaa!
ellauri328.html on line 40: Termiittiapinoiden kuumentuva kylpyvesi lorisee kiihtyvällä vauhdilla alas viemäristä. Otroligt men ingen övrraskning: ju värre världen blir dess argare blir aporna mot naturen och varann. Hoblan uutisozikot ovat toinen toistaan kamalampia. "Riistakeskus" surmaa lopuista lo-kateista yxin tein 12 prosenttia, perusteluna "paikallisyhteisön sitouttaminen". Mitä vittua? Sitoutetaanko lo-kattien rippeitä nyt ajamaan apinayhteisön etuja? Joo ei, kyse on kauristajista, joita kismittää että ilvexet syövät niiden syöttämiä kauriita. Hei hemmetti, meillehän ne kuuluvat! Kissat helvettiin nakertamasta meidän luodikoiden maaleja!
ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
ellauri328.html on line 219: 
ellauri328.html on line 221: Joseph von Eichendorff (10. maaliskuuta 1788 Lubowitz, Ratibor, Ylä-Sleesia, Preussi – 26. marraskuuta 1857 Neisse, Preussi) oli saksalainen vapaaherra sekä viimeinen saksalaisen romantiikan runoilija ja kirjailija. Eichendorff vietti lapsuutensa ylimyksellisen loiston ja nautintojen keskellä, mutta samalla ankaran katolisesti. Alusta alkaen häntä kiehtoivat romantiikan aatteet ja epäluuloisuus vieraita valtioita kohtaan.
ellauri328.html on line 223: Joosepin äiti oli perijätär mutta isä tunari, joka hukkasi ison omaisuuden keinottelulla. Joose luki juran valmiixi asti, ja osallistui sitten napsusotiin. Nai 17-kesäisen neitosen 21-vuotiaana kuin el Zorro ja pani sen heti paxuxi. Lapsia tuli lisää tasaisella tahdilla. Lyyrikon kyrpä koski kuumaa Loiskaa tiuhassa tahdissa.
ellauri328.html on line 225: Aloysia Anna Viktoria Freifrau von Eichendorff, Geburtsname Freiin von Larisch, auch: Loiska, poetisch: Luise, Liebchen (* 18. Juli 1792 in Niewiadom, Herzogtum Ratibor; † 3. Dezember 1855 in Neisse, Landkreis Neisse) war eine preußische Adelige sowie Ehefrau des Dichterjuristen Joseph von Eichendorff.
ellauri328.html on line 227: Paapan kuoltua 1815 pantiin loput linnat myyntiin. Toimittuaan tovin poliitikkona Joose sai keuhkokuumeen ja retardoitui viisikymppisenä. Isoveljen kuoltua peri taas premissejä ja eleskeli vaimon ja tyttären hoivissa onnellisena elämänsä loppuun asti turhanpäiväisissä kirjallisissa töissä.
ellauri328.html on line 293: Auf blüh’ndem Moose aus. Mikki Hiiri sammalmättäällä.
ellauri328.html on line 441: Näyttelyn esittelyssä kerrotaan, kuinka silkkipainatus raamattujen luomiseksi saatiin aikaan yhteisellä paikallisella ja ulkomailla. Venäjällä ihmiset rakensivat kehyksiä ja loivat musteen. Ulkomailta tulleet salakuljettivat kankaita näyttöihin verhomateriaalin avulla tai naisia, jotka ovat kiinnostuneita alushameista (Faith McDonnellin luvalla). Faith JH McDonnell on Rt:n perustaman voittoa tavoittelemattoman Katartismos Globalin (KGI) edunvalvontajohtaja. Pastori Julian Dobbs ja hänen vaimonsa pyhien varustamisesta alushameilla. Faith on kirjoittanut Girl Soldier: A Story of Hope for Northern Ugandan Children (Chosen Books, 2007).
ellauri328.html on line 442: Faith JH McDonnell on Rt:n perustaman voittoa tavoittelemattoman Katartismos Globalin (KGI) edunvalvontajohtaja. Pastori Julian Dobbs ja hänen vaimonsa pyhien varustamisesta alushameilla. Faith on kirjoittanut Girl Soldier: A Story of Hope for Northern Ugandan Children (Chosen Books, 2007).
ellauri328.html on line 476: Biden selitti kannattavansa humanitaarista taukoa Israelin operaatioissa antaakseen aikaa panttivankien vapauttamiseen Gazassa ja sanoi ymmärtävänsä "tunteen". Mutta hän on kieltäytynyt julkisesti kehottamasta Israelia sopimaan tulitauosta Hamasin kanssa, koska sillä on oikeus puolustautua 7. lokakuuta tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen, jotka tappoivat Israelissa 1 400 ihmistä, joista suurin osa on siviilejä. Moosexenuskoiset ovat saaneet tapetuxi vasta vaivoin 3 kertaa enemmän. Ei se vielä riitä. Presidentti torjuu islamofobiaa vaikka maata vaivaa kasvava antisemitismi.
ellauri328.html on line 518: "Pathetic," Greene said of the 23 House Republicans who didn't support her attempt to censure Rashida Tlaib. "She is an Israel hating America hating woman who does not represent anything America stands for, while I sure as hell do. Just look at my blond hairdo and close set eyes."
ellauri330.html on line 90: Paavo Pylkkänen (s. 1959) on suomalainen mielenfilosofi ja filosofian tohtori, joka toimii filosofian kandiohjelman johtajana, teoreettisen filosofian yliopistonlehtorina ja kognitiotieteen filosofian dosenttina Helsingin yliopistossa. Hän on myös teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Skövden korkeakoulussa Ruotsissa.
ellauri330.html on line 103: Descartes erotti fyysisen henkisestä ulottuvuudesta ja oletti syy-suhteen tietoisen kokemuksen ja hermoprosessien välillä. Hän nimitti tietoisia kokemuksia 'ajatuksiksi' ja piti niitä kiistattomina. Kysymys siitä, kuinka voimme kuroa umpeen subjektiivisen kokemuksen ja hermotoiminnan välistä kuilua, jäi kuitenkin vastaamatta, ja yritykset yhdistää karteesinen käsitys evoluutioteoriaan eivät ole johtaneet selityksiin ja testattavissa oleviin hypoteeseihin. Väitetään, että vaihtoehtoinen uusaristoteelinen käsitys mielestä älyn ja tahdon kyvyistä ratkaisee nämä ongelmat. Keskustelemme siitä, kuinka uusaristoteelinen käsitys, jota laajennetaan käsityksellä, että organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden, voidaan yhdistää evoluutioteoriaan, ja selvitämme, kuinka voimme selittää neljää erilaista tietoisuuden muotoa evoluution termein.
ellauri330.html on line 126: Seppo Kalevi Albert Kivinen (19. lokakuuta 1933 Ikaalinen – 13. elokuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston filosofian laitoksessa dosenttina. Hän toimi Suomi-Mongolia -seuran puheenjohtajana 1970-luvun alkupuolella, Suomen Parapsykologisen tutkimusseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1972–1974 ja Transscendentaaliradiestesian Seuran sihteerinä vuosina 1974–1987. Skepsis ry:n puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–1989.
ellauri330.html on line 129: S. Albert Kivinen tutki ontologiaa, muun muassa universaalien ongelmaa. Hän asettui realistiselle kannalle ja kannatti ”onttista kommunismia”, jonka hän tiivisti sanoin: ”Maailmassa on monia yksilöitä. Näillä yksilöillä on erilaisia yhteisiä (ja erottavia) piirteitä.” Kivisen mukaan onttinen kommunismi on terveen järjen universaaliteoria, eikä sillä ole mitään tekemistä poliittisen kommunismin kanssa. Myös mielen ja ruumiin ongelma kiinnosti Kivistä. C. D. Broad oli Kivisen mielestä hänen lempifilosofinsa. Hänen mielisanansa oli haecceitas eli "tämyys". Hän poltti piippua ja asui Laivanvarastajankadulla. Hänen kotinsa oli sotkuinen ja haisi piipputupakalta. Hän päästi proseminaariesitelmäni läpi vaikka siinä oli ize piirrettyjä kuvia.
ellauri330.html on line 215: Joseph Trumpeldorin kanssa hän perusti Britannian armeijan juutalaisen legionin ensimmäisessä maailmansodassa. Myöhemmin hän perusti useita juutalaisia järjestöjä, mukaan lukien puolisotilaallisen ryhmän Betar Latviassa, nuorisoliikkeen Hatzohar ja militanttijärjestö Irgun pakollisessa Palestiinassa.
ellauri330.html on line 237: Globaalit työtilateoriat (2) ehdottavat, että mielentilat ovat tietoisia, kun ne leviävät laajasti aivoissa, jotta niitä voidaan käyttää joustavasti ohjaamaan käyttäytymistä. Hyvä tapa ajatella globaalia työtilateoriaa on se, että tietoisuus riippuu "aivomaineesta" – tietoiset mielentilat on kuin aivojen julkkixia tai CIA-agentteja, joilla on pääsy monenlaisiin kognitiivisiin prosesseihin tavoilla, joilla tiedostamattomat tavis mielentilat eivät.
ellauri330.html on line 243: Neljäs lähestymistapa, joka tunnetaan nimellä ennustava prosessointi (4), on epäsuorempi, ja sitä käytetään ensisijaisesti rakentamaan selittäviä siltoja tietoisuuden näkökohtien ja niiden taustalla olevien hermomekanismien välille. Tästä lähestymistavasta on useita esimerkkejä, aina niistä, jotka yhdistävät tietoisuuden ylhäältä alas -signalointiin aivoissa, omaan "petokone" -teoriaani . Näiden teorioiden ajatuksena on, että ottamalla asteittain huomioon tietoisuuden eri näkökohdat, ne voivat lopulta siirtyä tietoisuustieteen teorioista itse tietoisuuden teorioiksi. Petokone teorian kexijä on joku hindu Anil Seth. Neurotieteilijä Anil Seth Vartija-lehdessä: "Uskomme, ettemme ymmärrä elämän keskeistä mysteeriä".
ellauri330.html on line 307: Yliopiston dosentti Ippolit, lihaksi tullut intellektuellin stereotypia, matkustaa maalle sisarensa luo tämän jäätyä leskeksi. Ilmeisesti tarkoitus on, että koulutettu mies auttaisi järjestelemään papereita ja omaisuuteen liittyviä kiemuroita. Henkistä tukea sisko ei ainakaan tarvitse. Jelisaveta on vain tyytyväinen päästessään eroon vanhasta juoposta. Uusi mieskin on jo kiikarissa.
ellauri330.html on line 428: Kun Marxista tuli kommunisti ja hän hylkäsi individualismin jokapäiväisen talouselämän säätelyperiaatteena, hänen näkökulmansa muuttui. Kommunismin vakiinnuttaminen merkitsisi sitä, että kolhooseista tulisi jokapäiväisen taloudellisen toiminnan alue, jossa ihmiset ajavat yhteistä etua. He eivät enää olisi individualisteja, jotka yrittävät kilpailulla lyödä lysyyn muita jotka yrittävät tehdä samaa, vaan toisilleen oxentavia todellisen termiittipesän jäseniä, jotka tekevät yhteistyötä tarpeidensa täyttämiseksi. Tämä merkitsi sitä, että ei enää tarvittaisi toista, erillistä ja ylempää toiminnan aluetta, jossa yhteistä etua tavoitellaan. Toisin sanoen valtiota ei tarvittu.
ellauri330.html on line 516: Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. Dzheidzhei oli tullut tietosanakirjan toimituxessa liiankin lapidaarisexi, Vaakusta. Maila Talvio oli hyvin hedelmällinen.
ellauri330.html on line 519: Toivo meni naimisiin henkilön Lempi Josefiina Hintikka (o.s. Salmi) kanssa.
ellauri330.html on line 529: Uno Ludvig Lehtonen (27. tammikuuta 1870 Akaa – 25. joulukuuta 1927 Helsinki oli suomalainen historiantutkija ja professori, joka oli erikoistunut varsinkin Venäjän vasallivaltion Suomen historiaan. Lehtonen toimi historian lehtorina Sortavalan reaalilyseossa 1905–1908 ja Tampereen klassisessa lyseossa 1908–1910. Helsingin keisarilliseen yliopistoon perustettiin vuonna 1903 Venäjän historian professuuri, joka täytettiin vuonna 1910 kun Lehtonen nimitettiin siihen. Opetuksessa hän painottui lähinnä yleiseen historiaan, ja vuonna 1924 virka muutettiinkin ryssävihan tähden yleisen historian professuuriksi. Lehtonen hoiti sitä ennenaikaiseen kuolemaansa asti. Lehtosen puoliso oli Katri Danielson-Kalmari, jonka isä oli valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmari, yksi Lehtosen opettajista. Lehtonen kuoli isänsä tavoin sokeritautiin.
ellauri331.html on line 33: Räikeät valheet ristiinnaulituista ukrainalaisista lapsista. Naurettavat vihjailut Vitali Klitškon homoseksuaalisuudesta eli siis moraalin puutteesta. Dramaattisesti heitetyt uhkaukset siitä, että Venäjä voi kutistaa USA:n radioaktiiviseksi tuhkaksi.
ellauri331.html on line 36: “Wladimir is a bisexual. Wladimir swings both ways,” Fury said of Klitschko, who is engaged and has a daughter with actress Hayden Panettiere, according to The Sun. “For those that don’t know that, I can confirm it now.” Fury, a devout Christian, has become infamous for habitual verbal attacks on women, Jews and gays.
ellauri331.html on line 38: Die Gerüchte über mich und meinen Bruder sind verrückt. Wir sind nicht ****sexuell. Wenn wir das lesen, lachen Dinge im boulevardblätter ich und mein Bruder gerade. Vitali und ich experimentierten ein bisschen in unserem verstorbenen Teenageralter, aber das ist für junge Leute normal, in sexuellen Sachen neugierig zu sein. Wir versuchten es, und wir mochten es nicht, und es war ein langer vor langer Zeit. Gerade das zwei junge Mann-Erforschen und das Versuchen neuer Dinge. Mein Bruder und ich lieben Frauen, und wir sind völlig heterosexuell.
ellauri331.html on line 70: Firenzen Eurooppalaisen Yliopistoinstituutin tutkijat seurasivat 5 000 Venäjältä muuttanutta 60 maassa. Kyselytutkimukseen osallistuneista 15 prosenttia kertoi palanneensa takaisin Venäjälle joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Tutkijoiden mukaan kyselyyn osallistuneet ovat Venäjän väestöön nähden nuoria, poliittisesti aktiivisia ja korkeasti koulutettuja.
ellauri331.html on line 93: 71-v. syntymäpäivänään 7. lokakuuta 2023, 09:19 Vladimir Putin on palauttanut Venäjän ja sen kansalaisten ylpeyden maastaan. Putinin aikana maan alue laajeni ensimmäistä kertaa suuren isänmaallisen sodan jälkeen. Lisäksi Putin puolustaa oikeudenmukaista moninapaista maailmanjärjestystä ja siksi hänellä on suuri tuki ympäri maailmaa, valtiotieteilijät Pavel Danilin ja Alexander Zvyagintsev kertoivat VZGLYAD-sanomalehdelle. Venäjän presidentti täyttää lauantaina 71 vuotta. "Putinin presidenttikauden alusta lähtien Venäjä, kuten sanotaan, on vahvistanut painoaan ja auktoriteettiaan - BKT kasvaa, kansalaisten hyvinvointi paranee, valuutta vahvistuu taalaan nähden, sosiaalisia ohjelmia käynnistetään, kaikki tuotannon ja tieteen osa-alueet kehittyvät. Ja vuonna 2014 tapahtui merkittävä tapahtuma - maamme alueen ensimmäinen laajennus Suuren isänmaallisen sodan jälkeen. Eikä vain maa, vaan Venäjän valtio, Venäjän sivilisaatio, kuten presidentti sanoo”, muistelee Venäjän federaation alaisen Finanssiyliopiston apulaisprofessori Pavel Danilin. ”Sitten vuonna 2022 valtionpäämies joutui tekemään useita vaikeita päätöksiä Donbassin ja Novorossijan alueiden yhdistämisestä Venäjään. Tämä laajensi edelleen valtiomme rajoja ja palautti myös useita miljoonia venäläisiä – DPR:n, LPR:n, Zaporozhyen ja Khersonin alueiden asukkaita – äitinsä kohtuun. Venäjän maiden yhdistämisprosessi on todiste Venäjän suuruudesta", hän huomautti.
ellauri331.html on line 379: Osa sen tavoitteena oli puuttua Yhdysvaltojen 2020 vaaleihin tarkoituksenaan auttaa Donald Trumpia tulemaan uudelleen valituksi kukistamalla demokraattien ehdokas Joe Biden ja hänen ehdokaskaverinsa Kamala Harris. Tavoitteena oli vähentää kannatusta Biden-Harris-lipulle liberaalien äänestäjien keskuudessa. Sosiaalisen median analytiikkayrityksen Graphikan mukaan vain noin 5 prosenttia verkkosivuston englanninkielisestä sisällöstä koski Yhdysvaltain vaaleja, mutta "operaation tämä puoli viittaa yritykseen rakentaa vasemmistolainen yleisö ja ohjata se pois Bidenin kampanjasta". Se kohdistui myös Ison-Britannian vasemmistoäänestäjiin, ja se sisälsi hävyttömiä artikkeleita Algeriasta, Egyptistä ja Turkista. Sivusto palkkasi Yhdysvaltoihin aavistamattomia toimittajia sekä keksi vääriä henkilöitä tietokoneella luoduilla luomisilla avatarilla. Näihin väärennettyihin henkilöllisyyksiin kuului Graphikan mukaan kolme verkkosivustolla lueteltua pysyvää työntekijää, jotka siis olivatkin botteja. Niiden selkäpuolelta roikkui kasa telltale johtoja.
ellauri331.html on line 394: The Daily Beast julkaisi 11. elokuuta 2016 artikkelin otsikolla "Sain kolme Grindr-treffiä tunnissa olympiakylässä", jonka kirjoitti Nico Hines, sivuston Lontoon toimittaja, jonka tehtävänä oli kuvata olympialaisia. Hines, heteroseksuaalinen (LOL) naimisissa oleva mies, kirjautui useisiin homo- ja heterotreffisovelluksiin, mukaan lukien Tinder, Bumble ja Grindr, ja dokumentoi kokemuksensa olympiakylän vessoissa. "Se, miten tämä toimittaja ajatteli, että oli OK – tai että se oli jotenkin yleisen edun mukaista – kirjoittaa hänen petollisista kohtaamisistaan näiden miesten kanssa, kuvastaa täydellistä arvostelukyvyn puutetta ja välinpitämättömyyttä. perustason säädyllisyyttä, puhumattakaan journalismin etiikasta."
ellauri331.html on line 544: Lehti on julkaissut muun muassa sellaisia perusteettomia väitteitä, kuten että Vesyoly Molochnik -maitopakkaukset edistävät lasten homoseksuaalisuutta, että venäläisten pommitukset lastentarhaan Donbasissa vuoden 2022 hyökkäyksen aikana Ukrainaan oli "ukrainalainen psyoppi", ja että amerikkalaiset laboratoriot tekivät Ukrainassa yhteistyötä Ukrainan joukkojen kanssa biologisten aseiden sijoittamiseksi Venäjää vastaan. Eivät tehneet, omin nokkineen ne hääräsivät kotikonnulla.
ellauri331.html on line 559: Sen jälkeen kun hänet siirrettiin Ukrainasta Venäjälle 7. syyskuuta 2019 osana Ukrainan ja Venäjän välistä kulttuurivaihtoa, Kirill Vyshinskystä tuli Rossija Segodnyan toiminnanjohtaja 9. syyskuuta 2019. Organisaatiota johtaa Dmitri Kiseljov, Putin-myönteinen uutisjuontaja kotimaisella Russia-1- televisiokanavalla, joka on saanut merkittävää kiitosta länsimaisessa mediassa puheillaan väittäen ulkomaisia salaliittoja Venäjää vastaan ja sanallisesti pahoinpideltyään homoseksuaaleja.
ellauri331.html on line 561: Kiseljov, jota on kuvattu tällaisen LGBTQ- vastaisen propagandan "kyrvänkärjexi" verkossa, on esittänyt useita provokatiivisia kommentteja Venäjän LGBTQ-yhteisöstä. Hän on todennut, että homoseksuaalin henkilön elimet eivät ole kelvollisia siirrettäväksi heteroseksuaalille, koska ne ovat liian tylsyneitä, ja että homomiehiä tulisi kieltää luovuttamasta verta tai siittiöitä äiti synnyinmaan puolesta. Kiseljov on myös kutsunut venäläistä LGBTQ-yhteisöä "aggressiiviseksi vähemmistöksi", joka vastustaa "vanhempia, jotka taistelevat antaakseen lapsilleen terveen kasvatuksen" ja väittää väärentämällä tilastoja, että "40 prosentilla homoseksuaalien kasvattamista lapsista on sukupuolitauti."
ellauri331.html on line 606: Turvallisuusopinnot -lehdessä vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan RT:llä on jonkin verran vaikutusta katsojien poliittisiin mielipiteisiin. RT:lle "altistuneet" katsojat "kannattivat 10–20 prosentilla todennäköisemmin Yhdysvaltojen vetäytymistä "osuustoiminnallisen globaalin johtajan roolista" kuin ne, jotka eivät katsoneet RT:tä. Linja jatkui, vaikka paljastimme, että Venäjän hallitus rahoittaa RT:tä." Altistumisella RT:lle ei kuitenkaan ollut mitattavissa olevaa "vaikutusta amerikkalaisten näkemyksiin sisäpolitiikasta tai Venäjän hallituksesta." Vizi tuskinpa turvallisuusopiskelijat ehtivät tehdä pitkittäistutkimuxia ja osoittaa että jenkit RT:tä kazottuaan heräsivät aamuna muutamana ison takkuparran kanssa ja peiliin kazottuaan sanoivat: Ах нет нет!
ellauri331.html on line 633: Vladislav Davidzon (ilmiselvä jutku), joka avustaa American Tabloid -lehteä, kuvaili artikkelia "pitkäksi antisemitistiseksi manifestiksi", jossa kirjoitettiin, että artikkeli "sisäsi kattavan litanian ilkeimmistä syytöksistä juutalaisia vastaan, jotka ovat peräisin yli sadan vuoden takaa". Toinen Tabloid- kirjoittaja Yair Rosenberg (yhtä ilmiselvä jutku) sanoi Twitterissä: "Tämä Putinia kannattavan sivuston manifesti on pohjimmiltaan natsijuttu vuonna 2018. Se kuuluu täsmälleen samalla tavalla: 'Meidän on lähdettävä juutalaisten perään tai kohtaamme yhteiskunnallisen onnettomuuden.'." [21] Artikkeli on käännetty useille kielille, ja amerikkalainen valkoinen nationalisti Richard B. Spencer on kuvaillut sitä "suurtapahtumaksi".
ellauri331.html on line 690: Vuodot johtivat väitteisiin puolueellisuudesta Bernie Sandersin presidentinvaalikampanjaa vastaan, mikä on ilmeisen ristiriidassa DNC:n johdon julkisesti ilmoittaman puolueettomuuden kanssa, sillä useat DNC:n työntekijät pilkkasivat avoimesti Sandersin kampanjaa ja keskustelivat tavoista edistää Hillary Clintonin nimitystä. Myöhemmin paljastettiin, että DNC:n ja Clintonin välillä oli ennen esivaaleja tehtyjä kiistanalaisia sopimuksia, jotka koskivat rahoitusjärjestelyjä sekä politiikan ja palkkauspäätösten hallintaa. Paljastukset saivat DNC:n puheenjohtajan Debbie Wasserman Schultzin eron ennen vuoden 2016 demokraattien kansalliskokousta. DNC esitti "muodollisen anteeksipyynnön" Bernie Sandersille ja hänen kannattajilleen "sähköpostissa tehdyistä anteeksiantamattomista huomautuksista", jotka eivät ollenkaan heijastaneet DNC:n "julkista sitoutumista puolueettomuuteen nimitysprosessin aikana". Kokouksen jälkeen DNC:n toimitusjohtaja Amy Dacey, talousjohtaja Brad Marshall ja viestintäjohtaja Luis Miranda erosivat myös kiistan seurauksena.
ellauri332.html on line 97: Törhösfarssi, osa 2: Lauri Törhösen väitöskirja on hylätty. Lähteinä oli käytetty Beatlesien lauluja, jääkaappimagneettia ja 80-luvun lukion psykankirjaa. Lauri Törhösen väitöskirjan arvioinnissa on tehty vakavia virheitä. Törhösen väitöskirjan esitarkastajat saattoivat olla jäävejä. Törhösen väitöskirjan esitarkastajat ovat psykologian professori (emeritus) Göte Nyman Helsingin yliopistosta ja dosentti Ilkka Huovio Lapin yliopistosta, joka on erikoistunut koulutushistoriaan. Vastaväittäjä on professori (emeritus) Esa Saarinen Aalto-yliopistosta, alanaan filosofia.
ellauri332.html on line 108: Elokuva ei ole teatterin jatke. Se on kolmiulotteinen taidemuoto, jossa aika, objektiivit ja kameran liike luovat tilallisen avaruuden ja jota ohjataan kokonaisvaltaisena prosessina, käyttäen keinoina muun muassa kaluston teknisiä ominaisuuksia sekä mahdollisuutta liikuttaa näyttelijöitä ja kuvaavaa instrumenttia – periaatteessa katsojaa. Elokuvan perusominaisuus on, että kameran voi viedä minne vain ja se voi kuvata mitä vain, mutta sillä ei ole järkeä, tahtoa tai tunteita. Elokuvaohjaajan on ohjattava elokuvaajaa, joka käyttää kameraa tallettamaan esityksen, joka ohjataan kameran eteen. Ja kuvata otos yhä uudelleen, kunnes se onnistuu, jolloin on sen kuvan ensi-ilta. Hyväksytyistä otoista kootaan elokuva. Elokuvaohjaajan pitää olla katsojan edustaja.
ellauri332.html on line 117: ”Aika moniselitteisesti Saarinen selittää sitä, ettei työssä ole käytännössä sisällysluetteloa eikä lähdeapparaattia eikä oikeastaan tieteellistä sisältöäkään.” Väitöskirjan esitarkastajat ovat dosentti ja emeritusprofessori, jotka ovat seuranneet tästä yli 20 versiota. – Sekä yliopiston kustoksen (Kaarina Määttä) että Saarisen mielestä kaikki meni hienosti. Törhönen myös toteaa ymmärtäneensä, ettei Esa Saarisen kaltaista henkilöä olisi saatu vastaväittelijäksi (sic), jos ”asialla ei olisi julkkis merkitystä”. Törhösen kihlattu Janika Holm työskentelee teatterialalla rekvisiitan puolella. Yleisradio on haastatellut noin 20 naista, jotka kertovat elokuvaohjaaja ja elokuvakerronnan professori Lauri Törhösen häirinneen heitä neljännesvuosisadan ajan seksuaalisesti. Häirinnästä tuli sukupolvikokemus. Hän valmistui itse koulusta vuonna 1976 ja on nyt 70-vuotias ja eläkkeellä. Ylen haastattelemat naiset kertovat seksin ja kerran myös ryhmäseksin ehdottelusta ja tauottomasta ulkonäön kommentoimisesta.
ellauri332.html on line 193: Ei siis ollut yllätys, että elokuvasovitus oli valtava menetys. Simpsonien luoja Matt Groening on sittemmin sanonut, että koska elokuvan ja sarjan luomiseen käytettiin samaa tiimiä, elokuvan työvoimavaltainen prosessi ja taloudelliset kustannukset "melkein tappoivat" esityksen. Jep! Tämä saattaa olla yksi syistä, miksi emme ole nähneet jatko-osaa lipputulolle.
ellauri332.html on line 222: Rosemaryn vauva [ällö paska]
ellauri332.html on line 224: Tämä kulttiklassinen kauhuelokuva kuvaa asiantuntevasti kivettävää vainoharhaisuutta aiheuttavaa raskautta. Elokuvan taiteellinen nero ja alitajuiset naisten vapautumisen teemat ansaitsivat sen paikan Yhdysvaltain kansallisessa elokuvarekisterissä. Mia Farrow loistaa elokuvan nuorena päähenkilönä, jota pelottaa kauhistuttavien kulttijäsennaapureidensa jatkuva uhka ja oma kasvava vatsa. Elokuva etenee huipentumaan, jossa Rosemary tajuaa synnyttäneensä ei kenenkään muun kuin Saatanan pojan. Olemme kuulleet, että raskaus voi olla vaikeaa, mutta tämä on aivan naurettavaa! Elokuvan raskaus-paranoia-juoni oli tuolloin tabu, mikä nosti monia pillunkarvoja sen julkaisun jälkeen
ellauri332.html on line 232: Me kaikki tiedämme sanonnan "elämä jäljittelee taidetta". No, Francis Ford Coppolan elokuva "Apocolypse Now" (sovitus kyrpiäisen Joseph Conradin paska romaanista "Heart of Darkness") on loistava esimerkki siitä. Elokuvan tekeminen osoittautui puhtaaksi kaaokseksi ja tulos oli sen mukainen.
ellauri332.html on line 382: Kusisen Stephen Kingin romaani "The Shining" pyörii Jack Torrancen (jäljittelemätön Jack Nicholson) ympärillä, Overlook-hotellin talonmies, joka laskeutuu hitaasti hulluun naikkoseen.
ellauri332.html on line 432: In 17th-century Salem, Hester Prynne must wear a scarlet A because she is an adulteress, with a child out of wedlock. For seven years, she has refused to name the father. A vigorous older stranger arrives, recognized by Hester but unknown to others as her missing husband. He poses as Chillingworth, a doctor, watching Hester and searching out the identity of her lover. His eye soon rests on Dimmesdale, a young overwrought pastor. Enmity grows between the two men; Chillingworth applies psychological pressure, and the pastor begins to crack. A ship stops in Salem, and Hester sees it as a providential refuge for her daughter, herself, and her lover. But will Dimmesdale flee with her? Or without perhaps?
ellauri332.html on line 737:
ellauri332.html on line 741: Orpo sanoo olevansa "huolissaan" Lähi-idän tilanteesta. ”Jokainen näkee, miten humanitaarinen tilanne pahenee. Tässä on suuri vaara tilanteen eskaloitumiselle. Siksi haluan korostaa, että Yhdysvaltojen ja muiden vahvojen toimijoiden on ajettava samaan aikaan myös rauhanprosessia kun juutalaiset tahollaan toteuttavat Endlösungia.” Uhri huputettiin ja sitten otettiin esiin sähkölamautin. Huputettu mies huusi kivusta, kun kaksi järjestyksenvalvojaa istui hänen päällään ja antoi sähkölamauttimella iskuja.
ellauri333.html on line 61: Given Ashoka's particularly moral definition of "Dharma" it is possible that he simply wants to say that buddhist virtue and piety now exist from the Mediterranean to the south of India. An expansion of Buddhism to the West is unconfirmed historically. Valehteli raukka nälissään. The edicts put forward moral rules which are extremely short, aphoristic expressions, the subjects being discussed, the vocabulary itself, are all hardly worth an elephant turd. Ashoka used the expression Dhaṃma Lipi (Prakrit in the Brahmi script: 𑀥𑀁𑀫𑀮𑀺𑀧𑀺, "Inscriptions of the Dharma") to describe his own Edicts. According to the edicts, the extent of Buddhist proselytism during this period reached as far as the Mediterranean, and many Buddhist monuments were created.
ellauri333.html on line 63: The reasons behind the kala pani proscription include the inability to carry out the daily rituals of traditional Hindu life and the sin of contact with the characterless, uncivilized mleccha creatures of the foreign lands. Mleccha (from Vedic Sanskrit: म्लेच्छ, romanized: mlecchá) is a Sanskrit term, referring to those of an incomprehensible speech, foreign or barbarous invaders as contra-distinguished from Aryan Vedic tribes. Arjalaiset ovat hyviä, tuumasivat kielettömät sakemannitkin.
ellauri333.html on line 67: The Sanskrit word occurs as a verb mlecchati for the first time in the latic Vedic text Śathapatha‐Brāhmana dated to around 700 BCE. It is taken to mean "to speak indistinctly or barbarously". Brahmins are prohibited from speaking in this fashion. As mleccha does not have an Indo-European etymology, scholars infer that it must have been a self-designation of a non-Aryan people within India. Based on the geographic references to the Mleccha deśa (Mleccha country) to the west, the term is identified with the Indus people, whose land is known from the Sumerian texts as Meluḫḫa. Asko Parpola has proposed a Dravidian derivation for "Meluḫḫa", as mel-akam ("high country", a possible reference to the Balochistan high lands). Not very likely. Wettenhovi-Aspan nehashkushilta kuulostaa Askon selitys (neekerit haisevat kuselta). Some suggest that the Indo-Aryans used an onomatopoeic sound to imitate the harshness of alien tongue and to indicate incomprehension, thus coming up with "mleccha". Bar, bar! koittaa yhdet sanoa. Mleccha? ihmettelee toiset. Nemetskit seuraa vierestä huuli pyöreänä.
ellauri333.html on line 69: Sanskrit was believed to include all the sounds necessary for communication. Early Indo-Aryans would therefore dismiss other languages as foreign tongue, "mleccha bhasha". As the Sanskrit word itself suggests, "mlecchas" were those whose speech was alien. "Correct speech" was a crucial component of being able to take part in the appropriate yajnas (religious rituals and sacrifices). Thus, without correct speech, one could not hope to practice correct religion, either. Parhaiten ääntelevät keon päällä herrastelevat bramiinit. Brahmanical system engineers took great pains to ensure that peoples of the Brahmanical system did not subscribe to any mleccha customs or rituals. Medieval Hindu literature, such as that of Chaitanya Mahaprabhu, also uses the term to refer to those of larger groups of other religions, especially Muslims.
ellauri333.html on line 71: Muut kuin oikein ääntelevät arjalaiset oli barbaareja. The word mleccha emerged as a way for the ancient Hindus to classify those who did not subscribe to the "traditional value system," Early writings refer to these foreign peoples as "half-civilized, unconverted people who rise or eat at improper times." Mlecchas drank alcohol, ate cow flesh, which was strictly forbidden to a follower of Hindu orthopraxy, and believed in false gods. Swami Parmeshwaranand states the mleccha tribe was born from the tail end of the celestial cow Nandini, The mlecchas drove angered elephants. Olipa ozaa tälläkin mutakuonolla. Vitun mamuja.
ellauri333.html on line 79: The Kala Pani theme features prominently in the Indo-Caribbean history, and has been elaborately discussed in the writings of V. S. Naipaul. Ashoka oli proselyytti buddhisti. Ashoka also states that he sent emissaries to the West to transmit medical care and medicinal plants (Major Rock Edict No.2). We do not know what the influence of these emissaries was on the Greek world. Most likely null. Barbaarit varmaan mätki niitä takaraivoon ja vei Ketan kamat.
ellauri333.html on line 93: Ceylonese sources state that Ashoka succeeded his father Bindusara 314 years after Buddha's Nirvana and that his anointment took place four years after his father's death, or 218 years after the Nirvana. The Burmese tradition confirms the two dates 214 and 218. The traditional date of the Nirvana is 544 B.C. Various devices were proposed in order to account for this chronological error, until Fleet showed that the Buddha-varsha of 544 B. C. is a comparatively modern fabrication, of the twelfth century, and that the difference of about sixty years is the quite natural result of the buddhists bungling it again.
ellauri333.html on line 95: Secondly, the traditional figures of the Northern Buddhists are almost totally at variance with those of the Southern Buddhists. The historical tradition of India, Ceylon, and Burma is unanimous in naming as the founder of the Maurya dynasty Chandragupta, and as his two immediate successors Bindusara and Asoka.
ellauri333.html on line 126:
ellauri333.html on line 128: From Indian literature we know that at all times kings used to entertain spies {chara or gudha-purusha). These agents were graded into high ones, low ones, and those of middle rank. A similar class of officers, which was created by Asoka himself, were the reporters (prativedaka), who were posted everywhere, as he says, in order to report to me the affairs of the people at any time, while I am eating, in the harem, in the inner apartment, even at the cowpen, in the palanquin, and in the parks.
ellauri333.html on line 147: ' Obedience to those who receive high pay, obedience to mother and father, obedience to elders, proper courtesy to friends, acquaintances, companions, and relatives, to slaves and servants, and firm devotion' (CIII, G).
ellauri333.html on line 180: Sri Lankan perinne esittää Ashokalle suuremman roolin buddhalaisyhteisössä. Tässä perinteessä Ashoka alkaa ruokkia munkkeja laajasti. Hänen ylenpalttisen holhouksensa valtion suojeluksessa johtaa siihen, että monet väärennetyt munkit liittyvät luostariin. Todelliset buddhalaiset munkit kieltäytyvät yhteistyöstä näiden väärennettyjen munkkien kanssa, ja siksi uposatha- seremoniaa ei pidetä seitsemään vuoteen. Kuningas yrittää hävittää väärennetyt munkit, mutta tämän yrityksen aikana liian innokas ministeri päätyy tappamaan todellisia munkkeja. Kuningas kutsuu sitten vanhimman munkin Matkaliputta-Tissarrin auttamaan häntä karkottamaan ei-buddhalaiset hänen perustamansa Pataliputran luostarista. 60 000 harhaoppisuudesta tuomittua munkkia ( bhikkhua ) riisutaan aseista seuraavassa prosessissa. Tämän jälkeen pidetään uposatha-seremonia, ja Tissarri järjestää tämän jälkeen kolmannen buddhalaisen neuvoston Ashokan 17. hallitusvuotena. Ensio Tissarri kokoaa Kathavatthun, tekstin, joka vahvistaa theravadinin ortodoksisuuden useissa kohdissa.
ellauri333.html on line 217: Evidence of devotional worship to Hanuman is largely absent in Ramayana, as well as in most archeological sites. Except In Valmiki's Ramayana, estimated to have been composed before or in about the 3rd century BCE, Hanuman is an important, creative character as a simian helper and messenger for Rama.
ellauri333.html on line 219: According to Philip Ludendorf, an American Indologist, the theological significance of Hanuman and devotional dedication to him emerged about 1,000 years after the composition of the Ramayana, in the 2nd millennium CE, with the arrival of Islamic rule in the Indian subcontinent. Ludendorf also writes that the skills in Hanuman's resume also seem to derive in part from his windy patrimony, reflecting Vayu's role in both body and cosmos. Vayu is an important deity and is closely associated with Indra, the king of gods. He is mentioned to be born from the breath of Supreme Being Vishvapurusha and also the first one to drink Soma. Soma oli todnäk piriä. Zarathustra joi haumaa, efedriiniä ja opetti sen itäintiaaneille. Ephedra is the origin of the name of the stimulant ephedrine, which the plants contain in significant concentration. It can cause cardiovascular events.
ellauri333.html on line 230: The Hanuman-linked youth organizations have tended to have a paramilitary wing and have opposed other religions, with a mission of resisting the "evil eyes of Islam, Christianity and Communism", or as a symbol of Hindu nationalism.
ellauri333.html on line 238: The earliest mention of a divine monkey, interpreted by some scholars as the proto-Hanuman, is in hymn 10.86 of the Rigveda, dated to between 1500 and 1200 BCE. The twenty-three verses of the hymn are a metaphorical and riddle-filled legend. It is presented as a dialogue between multiple characters: the god Indra, his wife Indrani and an energetic monkey it refers to as Virzakapi and his wife Kapi. Ngapa kapi kuyu. The hymn opens with Indrani complaining to Indra that some of the soma offerings for Indra have been allocated to the energetic and strong monkey, and the people are forgetting Indra. The king of the gods, Indra, responds by telling his wife that the living being (monkey) that bothers her is to be seen as a friend, and that they should make an effort to coexist peacefully. The hymn closes with all agreeing that they should come together in Indra's house and share the wealth of the offerings.
ellauri333.html on line 250: But despite his gifts of flying and great physical stamina, Hanuman seems to harbour many childhood anxieties and a deep sense of insecurity as a son alienated from his father. He remains celibate and content to follow his band of simian brothers into the forests. It is his mentors Angad, Jamvant and ultimately Ram who restore his self-esteem and awaken him to his real powers. Tulsidas’ Ramcharit Manas portrays Hanuman as a gentle giant who rose to be a reliable, selfless and humble devotee and ally to his lord. He risks life and limb to cross the seas to Sri Lanka to bring Ram news of his wife being held captive there. As the battle rages in Lanka, he helps fetch a magic herb from the Himalayas to save the life of Lakshmana, and curls up with embarrassment when praised. Aggression is thus excised from the image by Tulsidas to focus on a Bhakt’s principled defence of the just cause and during that course, demolishing a predatory beast.
ellauri333.html on line 301: Käännekohta tapahtui vuonna 1999, kun Intia lähti sotaan Pakistania vastaan ja Israel oli halukas toimittamaan aseita ja ammuksia. Se oli räjähdysmäisesti kasvaneen puolustussuhteen alku. Intia ostaa vuosittain noin 2 miljardin dollarin arvosta aseita Israelilta – sen suurimmalta asetoimittajalta Venäjän jälkeen – ja sen osuus Israelin aseviennistä on 46 prosenttia.
ellauri333.html on line 332: In most instances, before her marriage, a woman takes her father’s surname and post marriage, she is expected to take her husband’s surname. Over time, for the purpose of unification, even the matrilineal system in many cultures came to be diminished, thus completely eliminating any traces of identity passing through the female line.
ellauri333.html on line 372: Mahatma Gandhi fiercely opposed a separate electorate for untouchables, saying he feared that such an arrangement would "divide the Hindu community." LOL.Vitun ruipelo! Aina kun asiat ei menneet sen mielen mukaan se aloitti nälkälakon ja pidätti henkeä. Kuka välittää?
ellauri333.html on line 500: Lapsen syntymän jälkeen sikhivanhemmat ja lapsen sukulaiset suorittavat nimenantoseremonian. Rukousten jälkeen Guru Granth Sahib avataan sattumanvaraisesta kohdasta, ja avautuneen sivun ensimmäisestä kirjaimesta tulee myös lapsen nimen ensimmäinen kirjain. Khalsa-perinnettä noudattavan perheen lapsi kastetaan murrosiän alussa ja otetaan mukaan uskonyhteisöön. Seremoniaan kuuluu Guru Granth Sahibin lukua sekä sokeriveden nauttimista ja pirskottelua.
ellauri334.html on line 128: Mulk myös linkitti Wikipedian talousraporttiin ja toimintabudjettiin (julkista tietoa, olipa paljastus), josta selviää Wikimedia Foundationin käyttävän 43 prosenttia varoista verkkosivustojensa rahoittamiseen, 32 prosenttia yhteisön tukemiseen, 13 prosenttia hallintoon ja 12 prosenttia varainhankintaan. So what? Mikä tässä muka menee väärin? Saatanan lakkorikkuri, hyppää typerään ylihinnoiteltuun Terska-sähköautoosi ja lähde Plutoa kiertävälle radalle äläkä enää palaa repimään rumaa pärstääsi.
ellauri334.html on line 323: Did the Gospel writers choose the name 'Judas' Iscariot as the traitor deliberately, because Judaism and the name Judah had the same etymology and they wanted people to hate Jews?
ellauri334.html on line 356: Was Josephus Flavius a traitor to the Jewish people?
ellauri334.html on line 358: Are Jewish people the descendant of Judah who supposedly betrayed Jesus in the Bible?
ellauri334.html on line 376: Viimeisimmän Savaten mielipidemittauksen mukaan toryt ovat työväenpuolueen 18 pistettä jäljessä 28 prosentilla verrattuna opposition 46 prosenttiin, joten nuorempien ministerien äkillinen siirtyminen takapenkille viittaa siihen, että puolue on jo yhä enemmän alistumassa tappiolle vuonna 2024. Entinen sisäministeri ei vain vaadi kostoaan Rishi Sunakille, vaan aikoo ottaa toryvallan, jos he häviävät vuonna 2024. Anglosaxit ovat paskaraossa vuonna 2024, jos brittivenettä soutaa joku hyödyllinen idiootti ja jenkkien ruorissa on taas Donald Duck.
ellauri334.html on line 427: osenpeople.jpg" width="90%" />
ellauri335.html on line 178: Koko säästöprosessi lähtee tarkasta suunnittelusta. Kaupassa käydään harvemmin, eikä heräteostoksia tehdä. Kun vartijan silmä välttää, sujautetaan kassiin halpa makkara, jos kylmälaarit eivät ole lukossa. Moni kertoo seuraavansa eri kauppojen hintoja ja tarjouksia.
ellauri335.html on line 187: ”Ostan punalapputuotteita ja hyödynnän 30 ja 50 prosentin alennukset sekä muut tarjoukset. S-markettiin menen useina iltoina, kun kahdeksalta myydään 50 prosentin alennustuotteita”, nainen, 64.
ellauri335.html on line 189: ”Käyn kaupassa kerran viikossa ja ostan tarjoustuotteita. Sunnuntaisin kaupasta saa 60 prosentin alennuksen. Näin ruokalaskuissa säästääkin paljon”, mies, 90.
ellauri335.html on line 202: ”Syön enemmän juureksia ja vihanneksia. Prosessoidut lihatuotteet olen jättänyt kokonaan pois. Kananmunat otan suoraan kanan alta”, mies, 55.
ellauri335.html on line 427: Moskovassa vuonna 1995 Manezhnaya-aukiolle pystytettiin ratsastusmuistomerkki Žukoville. Hänen nimeään kantaa 190 katua ja aukiota Venäjän eri kaupungeissa. Juutalainen runoilija ja takinkääntäjä Joseph Brodsky omisti hänelle runoja:
ellauri335.html on line 486: Quora kysymys: sattuuko se kun kuolee? Onko hevoset ihanimpia vai ponit? Ottakaa kantaa!
ellauri335.html on line 494: "Health workers and civilians should never have to be exposed to such horror, and especially while inside a hospital," he said on social media platform X. What does he know, and WHO is he to make such allegations.
ellauri336.html on line 55: Sapatin Samara (10b) sanoo, että ihmisen ei tule tehdä eroa lastensa välillä, antaa toisilleen etuoikeus. Mutta Hyvä kirja on sitä täynnä: Aabel ohitti Kainin, Iisak Ismaelin, Jaakob Esaun, Josef sisaruksensa, Efraim ohitti Manassen jne. Ja eikö Israelin etuuskohtelu muihin apinoihin nähden ole valtava esimerkki? Vanhemmuus on kova määräys. Aina kun tarvitsemme ohjausta elämässä, chossidin ensimmäinen asia on kääntyä Rebben puoleen. Lue kaikki, mitä Rebbe sanoi chinuchin prioriteeteista artikkelista "Puhtaiden sydämien ja mielen kasvattaminen: Lastemme valmistaminen elämään".
ellauri336.html on line 89:
ellauri336.html on line 318: The fact that there may be such a source is hardly a “slam-dunk” in favor of head-shaving for a variety of reasons. The Talmud in several places either implies or states explicitly that the practice of women is not to shave their heads. For example, Eiruvin 100b says that one of the “curses of Eve” is that women grow their hair long, while Nazir 28b says that a man can cancel his wife’s vow to shave her head if he finds it unattractive. Furthermore, the Shulchan Aruch expressly prohibits women from shaving their heads (YD 182:5). The Zohar, while important, is not a halachic work so ruling from when it contradicts the Talmud or works of halacha is not a simple thing, and Hasidic communities act differently in such a situation than non-Hasidic communities. So this matter goes beyond merely acting leniently vs. acting stringently. (There are also those authorities who say that that’s not even what that Zohar means.)
ellauri336.html on line 350: AJ, it’s the second. Otherwise, it wouldn’t be a zechus. Each son served as the Kohen Gadol at some point, but more than one person at a time could be qualified to serve as the Kohen Gadol should the “chief” Kohen Gadol be impure or otherwise indisposed. The position of “vice” Kohen Gadol is known as “s’gan kohen gadol.”
ellauri336.html on line 384: I’m an American born Muslim woman and I see many similarities of Jews with Islam as there are a lot of intersections of all three monotheistic faiths. I do not believe in covering my hair, but if one were to look at Nativity sets that are displayed during Christmas and look at Christian nuns habits we will observe a modesty all three faiths have in common. I notice more people objecting to women that choose and I use that word loosely, to observe modesty than to object to women or men that show little in clothing modesty..it is very subjective anyway on what is considered modest. Also, it seems the people who take it upon themselves to enforce these rules are committing a greater sin of being cruel and punitive. Where is the mercy and love all religions preach?
ellauri336.html on line 396: Thanks for your comment, Marilyn. To clarfiy – Jewish law DOES require men to control themselves. They’re supposed to control their eyes, their words and their thoughts. The poor buggers just can't live up to it. But we see the concept as a partnership – men and women are each meant to do their part to be appropriate.
ellauri336.html on line 483: Lisää tässä osiossa: Naisen pyhiinvaellus. Oikea tapa kritisoida. Asetuksen makeuttaminen. Yocheved, Mooseksen äiti. Profeetta Mirjam näyttää kaiken.
ellauri336.html on line 501: Perustajamme, rabbi Yosef Y. Kazenin, Tooran pioneerin, juutalaisuuden ja juutalaistietojen pioneerin ikuiseksi muistoksi verkossa.
ellauri336.html on line 507: Why did Kimchis have seven sons who were kohen gadol? Or, why is popa 20 blatt behind. In any event, it isn’t because she covered her hair, as the gemara says ???? ??? ?? ??? ???? ????. Yes, but as those of us 20 behind in the daf know, and as was pointed out in that thread, the 2nd and 3rd became kohen gadol when the first was tamei.
ellauri336.html on line 511: So if someone has several sons and they all become K”G, would that not mean that either at least some or most of them died in her lifetime, or they became tamei while serving as K”G? How could either of those scenarios be considered a sachar for her tznius? Not trying to be disrespectful – I am having real difficulty understanding the positive aspect of this quote in the Gemarah, when obviously something not so good had to have occurred in order for Kimchis to have so many sons who served in that capacity within her lifetime.
ellauri336.html on line 586: Her comments, however, rang of empty words and absolute nothingness for most people on Twitter, who pointed out that she wasn’t for starters, taking a stance, and while condoning violence was not mentioning how there was a power imbalance. Some even pointed out the quote “If you are neutral in situations of injustice, you have chosen the side of the oppressor,” by Bishop Desmond Tutu.
ellauri336.html on line 588: "The darkest places in hell are reserved for those who maintain their neutrality in times of moral crisis."~Dante— Farzan Tufail
ellauri336.html on line 654: “We’re facing a massive wave of fossil fuel facilities that we’ve never seen before,” said Rebekah Hinojosa, a local organiser with the Sierra Club, a national environmental group. “The lifeblood of those communities is nature, ecotourism, shrimping, fishing, dolphin watch tours. Having a massive fossil fuel industry is not compatible.”
ellauri336.html on line 725:
ellauri336.html on line 738:
ellauri336.html on line 740:
ellauri338.html on line 32: Jaakobin paini on Vanhan testamentin Ensimmäisen Mooseksen kirjan (1. Moos. 32:23–33) sekä Hoosean kirjan 12. luvussa kuvattu tapahtuma, jossa Jaakob painii koko yön ajan tuntemattoman miehen kanssa voittaen tämän aamun koittaessa. Voitettu mies nimeää Jaakobin uudelleen Isra-Eliksi (hepreaksi "El Zorro kamppailee" tai "El Coyote hallitsee"). Jaakob itse luonnehti tapahtunutta: "Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti olen elossa." Jaakob rakensi tuon tapahtuman johdosta alttarin antaen sille nimeksi "El-Elohe-Israel" (1.Moos 33:20), "El, Israelin Jumala".
ellauri338.html on line 52: Schelling was elected president in 1991, and, in his presidential address “Some Economics of Global Warming” (1992), he advanced an argument in favour of a large carbon footprint as a deterrent for those with a smaller one. Talk softly but carry a big parabellum.
ellauri338.html on line 54: Schelling’s analyses generally relied on clear logical argument rather than esoteric mathematics, like eliminating customs barriers and graduated nuking of those against it.
ellauri338.html on line 63: Jaakobin kamppailua enkelin kanssa kuvataan Genesiksen kirjassa ( luku 32:22–32 ; viitataan myös Hoosean kirjaan , luku 12:3–5 ). Kyseessä olevasta " enkelistä " viitataan Genesiksen kirjassa "ihmisenä" ( אִישׁ : Ish ) ja " Jumalana " ( אֵל : El ), kun taas Hoosea viittaa "enkeliin" ( מַלְאָךְ : Malakh ). Kertomus sisältää Jaakobin uudelleennimeämisen Israeliksi (etymologisoituna "taistelee Jumalan kanssa ").
ellauri338.html on line 67: Samana yönä hän nousi ja otti kaksi vaimoaan, kaksi piikaansa ja yksitoista lastaan ja ylitti Jabbokin kaakelin. Hän otti heidät ja lähetti ne virran yli, samoin kuin kaiken, mitä hänellä oli. Ja Jaakob jäi yksin; ja eräs mies paini hänen kanssaan päivän koittoon asti. Kun mies näki, ettei hän voittanut Jaakobia, hän kosketti hänen reiteensä; ja Jaakobin reisi oli irronnut nivelestä, kun hän paini hänen kanssaan. Sitten hän sanoi: "Päästä minut menemään, sillä päivä koittaa." Mutta Jaakob sanoi: "En päästä sinua menemään, ellet siunaa minua." Ja hän sanoi hänelle: "Mikä sinun nimesi on?" Ja hän sanoi: "Jaakob." Sitten hän sanoi: "Sinun nimeäsi älköön enää kutsuttako Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut." Sitten Jaakob kysyi häneltä: "Kerro minulle nimesi." Mutta hän sanoi: "Miksi sinä kysyt minun nimeäni?" Ja siellä hän siunasi häntä. Niin Jaakob antoi paikan nimeksi Peniel ja sanoi: "Sillä minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti minun henkeni on säilynyt." Aurinko nousi hänen päälleen, kun hän ohitti Penuelin ontuen reidensä takia. Sen tähden israelilaiset eivät vielä tänäkään päivänä syö lonkan jänteitä, jotka ovat reiden ontelossa, koska hän kosketti Jaakobin reiden onteloa lonkan jänteessä. – Mooseksen kirja 32:22–32
ellauri338.html on line 71: Heprealaisessa tekstissä sanotaan, että se on "mies" (אִישׁ, LXX ἄνθρωπος, Vulgate vir ), jonka kanssa Jaakob painii, mutta myöhemmin Jaakob tunnistaa tämän "miehen" Jumalaan ( Elohim ). Hoosea 12:4 viittaa lisäksi "enkeliin" ( malak ). Tämän jälkeen Onkeloksen Targum tarjoaa "koska olen nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin", ja Palestiinan Targum antaa "koska olen nähnyt Herran enkelit kasvoista kasvoihin".
ellauri338.html on line 75: Jacobin painissa saaman lonkkavamman seurauksena juutalainen laki kieltää iskiashermon (gid hanasheh) syömisen, joka kulkee lantion kautta ja vaatii sen poistamista lihasta väk väk nikkur -prosessin kautta, kuten 1. Mooseksen kirjan 32:33 pykälässä (yllä) mainitaan.
ellauri338.html on line 85: Martin Gilbert oli piirrellyt kirjan täyden juutalaismielisiä karttoja Arab-Israel konfliktista 1973. Kirja oli tarjon Pasilan sivukirjaston ajankohtaista hyllyssä. Kappas Martin on kuin onkin anglosexisesta nimestä huolimatta juutalainen! Hänen isänsä oli kultaseppä Goldberg ja äiti Miriam. Kaikki hänen isovanhempansa olivat syntyneet juutalaisten aitauxessa Tsaari-Venäjällä (nykyinen Puola ja Liettua). Yhdeksän kuukautta toisen maailmansodan puhkeamisen jälkeen hänet evakuoitiin Kanadaan osana Britannian pyrkimyksiä suojella lapsia. Vanha tautien vaivaama mies, pieni kuin pyhänä kasvanut. Martinin tarkoitus oli puolustella Israelin vuoden 1973 hyökkäyssotaa jossa GT-sählämit etenivät Suezin kanavalle asti, missä ne sitten pysäytti länkkäreiden huoli kanavan läpikulkuliikenteestä. Ei hitto sentään ruveta maxamaan juutalaisille siitä tulleja.
ellauri338.html on line 87: Martinin kartat senenempää kuin Wikipedian virallinen juutalaisten historia eivät mainize Abrahamin maahanmuuttoa Irakista eikä Ebyktista palanneen Moosexen ynnä Joosuan demilitarisaatiota Mooabin, Ammonin ja Filistean mailla. Cetera iam fabulosa ilmeisesti.
ellauri338.html on line 91: Raamatun mukaan israelilaiset ovat Jaakobin jälkeläisiä, joka myöhemmin nimettiin Israeliksi. Kanaanin ankaran kuivuuden jälkeen Jaakob ja hänen kaksitoista poikaansa pakenivat Egyptiin, missä he lopulta muodostivat Israelin kaksitoista heimoa. Israelilaiset karkasivat myöhemmin pois Egyptin orjuudesta ja vielä myöhemmin Mooses toi heidät takaisin Kanaaniin; he lopulta valloittivat Kanaanin Joosuan johdolla. Useimmat nykyajan tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Toora ei anna autenttista selvitystä israelilaisten alkuperästä, vaan pitävät sitä heidän kansallisen myyttinsä meeminä. Yleisesti oletetaan kuitenkin, että kertomuksella voi olla "historiallinen ydin". Kenties veljensä sopan syönyt Jaakko oikeasti voitti enkelin pystypainissa kiivettyään tikapuita pitkin taivaaseen.
ellauri338.html on line 119: Bene Israel Intiassa (vsta 1964 "täysjuutalaisia joka suhteessa"). Moosexen kanttoriveljen Aaronin jälkeläisiä.
ellauri338.html on line 243: 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa itsenäisyysmielisyys kasvoi Ukrainassa ja muissa Neuvostoliiton tasavalloissa. Yhdysvallat harjoitti sekaantumattomuuden politiikkaa. Bush odotti Neuvostoliiton presidenttiä Mihail Gorbatšovia hallitsevan uudistusprosessia ja vältti tukemasta tasavaltojen nationalisteja. Kuten Bush myöhemmin kirjoitti muistelmissaan,
ellauri338.html on line 245: Olipa kulku mikä tahansa, kuinka kauan prosessi kesti ja mikä tahansa sen lopputulos, halusin nähdä vakaan ja ennen kaikkea rauhanomaisen muutoksen. Uskoin, että avain tähän olisi poliittisesti vahva Gorbatšov ja tehokkaasti toimiva keskusrakenne. Lopputulos riippui siitä, mitä Gorbatšov oli valmis tekemään. Jos hän epäröisi panna täytäntöön uutta sopimusta sovereenien valtioiden liiton sopimus] tasavaltojen kanssa, unionin poliittinen hajoaminen saattaisi kiihtyä ja horjuttaa maata... Jos hän näyttäisi tekevän liikaa kompromisseja, se saattaa aiheuttaa vallankaappauksen. -vaikka siitä ei ollut vakavia merkkejä. Olin edelleen huolissani väkivallan lisääntymisestä Neuvostoliitossa ja siitä, että saatamme joutua konfliktiin.
ellauri339.html on line 64: Muualla Amerikan mantereilla eli samaan aikaan ihan vaiheessa olevia ihmisiä, jotka kalastivat, keräilivät, metsästivät tai viljelivät maata sivilisoitumattomissa pienissä leirikunnissa. Pystyttivät tiipiitä, hoisivat papooseja tissit paljaina lannevaatteissa ja saunoivat telttasaunoissa. Niiden vuoro tuli vasta 300v myöhemmin.
ellauri339.html on line 109: Moskovassa vuonna 1995 Manezhnaya-aukiolle pystytettiin ratsastusmuistomerkki Žukoville. Hänen nimeään kantaa 190 katua ja aukiota Venäjän eri kaupungeissa. Säälittävä juutalainen runoilija ja takinkääntäjä Joseph Brodsky omisti hänelle runoja:
ellauri339.html on line 166: Sanna Marin poseeraa yläosattomana läpinäkyvässä paidassa tuoreessa somekuvassa. Suomen etninen pääministeri käveli Espanjan Sevillan kaduilla läpikuultavassa paidassa. Onse hyvä ettei Suomen puolustus enää ole niin latuskan nakualueen ja ohuiden hepenien varassa.
ellauri339.html on line 517: Venäjän Ukrainan hyökkäyksen alusta lähtien hän tallensi kannettavalle kameralle haavoittuneiden hoitoprosessin Mariupolissa ja venäläisten sotilaiden toimintaa Ukrainan alueella, ja 15. maaliskuuta 2022 hän siirsi nämä materiaalit Associated Pressin kirjeenvaihtajalle.. Seuraavana päivänä, 16. maaliskuuta, hän ja hänen kuljettajansa jäivät Venäjän armeijan vangiksi, kun hän saattoi useita orpoja ulos Mariupolista "vihreää käytävää" pitkin. Venäläiset tiedotusvälineet ovat julkaisseet useita materiaaleja, joissa Paevskajaa syytetään erilaisista rikoksista, mukaan lukien ruumiiden myyminen Mariupolista länsimaisille klinikoille elimiä varten; todettiin myös, että Paevskajan mukana olleet lapset sanoivat, että hän tappoi heidän vanhempansa (näiden lasten ikä ei ylittänyt kolmea vuotta). Ukrainan viranomaiset ja kansainvälinen media ilmaisivat huolensa Payevskajan kohtalosta.
ellauri339.html on line 628: Peter Van Buren is the author of We Meant Well: How I Helped Lose the Battle for the Hearts and Minds of the Iraqi People.
ellauri339.html on line 673: Oikeistosektorista sisäpiiritaistelun keskellä ovet paukkuen lähtenyt Paevska tekee selväksi, etteivät poliitikot voi toivoa liikettä pois. "Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin entinen oikeistosektori", hän sanoo. Vaalien lähetessä vapaaehtoiset ovat ottaneet pienen askeleen taaksepäin; puheemme jälkeisinä kuukausina esimerkiksi Paevska liittyy viralliseen armeijan lääkintäyksikköön jatkaen samalla privaattien ambulanssijoukkojensa johtamista.
ellauri339.html on line 677: Ukrainaa voidaan pitää varoittavana esimerkkinä. Tällänen privaattirahoitettu sodankäynti on oikea korruption pesäke. Vaikka ukrainalaiset usein halveksivat Venäjää sen sekaantumisesta, heidän maansa sotilaallinen kriisi oli suurelta osin itseaiheutettu, ja se jatkuu edelleen. Hallitus kuluttaa enemmän armeijaansa – 6,1 miljardia dollaria viime vuonna, 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 – mutta vatulointi jatkuu. Ukraina sijoittui Transparency Internationalin 2017 korruptiohavaintoindeksissä sijalle 130 (yhdessä muun muassa Myanmarin ja Sierra Leonen kanssa), ja vaikka tämä pistemäärä heijastaa tasaista parannusta vuodesta 2013 lähtien, sotilashankinnat ovat edelleen sekaisin. Esimerkiksi viime vuonna presidentti Porošenkon liikekumppanin omistama AC Bogdan Motors JSC myi 100 ambulanssia 32 000 dollarilla kappaleelta armeijalle tarjouskelvottomassa sopimuksessa. Ajoneuvot osoittautuivat ylihinnoitetuiksi ja viallisiksi, mikä oli suuri skandaali presidentille. (Bogdan Motors kiistää kaiken sopimattomuuden sopimuksen saamisessa.)
ellauri340.html on line 60:
ellauri340.html on line 63:
ellauri340.html on line 262:
ellauri340.html on line 311:
ellauri340.html on line 330: Suomen ilmavoimiin hakaristitunnus tuli aikanaan Ruotsin kautta. Kreivi Erich von Rosen lahjoitti Suomen ilmavoimille lentokoneen 1918. Lahjoituksen myötä hakaristi, joka oli myös von Rosenin käyttämä tunnus, kulkeutui ilmavoimien käyttöön.
ellauri340.html on line 331: – Kreivi von Rosen oli juutalaisvastainen kiihkeä natsi. Hän oli yksi Ruotsin natsiblokin perustajista 1934, vasemmistoedustajat huomauttavat.
ellauri340.html on line 335: Hakaristitunnusta käytettiin aikanaan myös kunniamerkeissä. Presidentti Urho Kekkosen valtiovierailulla Ranskassa 1963 syntyi kiusallinen tilanne, kun Kekkonen luovutti Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan suurristin presidentti Charles de Gaullelle.
ellauri340.html on line 430: Turussa 14 ja 15 vee teinitytöt raahasivat 13 vee tytön ulos hakkasivat mustasukkaisina tytön sinisexi ja punaisexi. Mixi himoizet mein serkkua? Päähän potkivat. Sylkivät ja räkivät. Tukka lähti, silmä sameni, poski halkesi. Koulukaverit kazoivat vierestä ja kuvasivat. Seur. päivänä koulussa toverit kiusasivat 13-vuotiasta ja kysyivät, mixi snittasit (= snitch) poliisille. Mitä vetoa että nää neitoset oli matuja? Klaanimeininkiä Suomen Turussa.
ellauri340.html on line 578: Salman Rushdie has not won the Nobel Prize for Literature, although he has had champions who say that he should win the prize due to his popularity and critical acclaim. The prize is highly competitive, with authors all over the world in mid- and late career stages being eligible. Even those like Salman whose career is practically over. Kolmantena jonossa hiihtää David Schurman WALLACE. Kollaashistakin näkyy että myös hän on kusipää.
ellauri341.html on line 332: Im August 1933 kam es zu einem entscheidenden Treffen im Reichswirtschaftsministerium. Von jüdischer Seite waren die Hanotea (Sam Cohen, Moses Nachnes), Arthur Ruppin (später Leiter der deutschen Abteilung der Jewish Agency), Eliezer Sigfried Hoofien von der Anglo-Palestine Bank in Tel Aviv und die Vertreter der ZVfD (Georg Landauer, Siegfried Moses) zugegen. Man einigte sich zwar nicht auf die Gründung einer Liquiditätsbank, aber einer Treuhandgesellschaft in Palästina, die den Auswanderern das auf ein Reichsmark-Sonderkonto der Anglo-Palestine Bank und der Bank der Tempelgesellschaft bei der Reichsbank Eingezahlte in Palästina auszahlte und außerdem den Absatz deutscher Exporte übernahm. Die Treuhandgesellschaft erhielt außerdem ein De-facto-Monopol auf solche Vermögensübertragungen jüdischer Auswanderer nach Palästina. Am 28. August 1933 wurde im Runderlaß Nr. 54/1933 des Reichswirtschaftsministeriums der Vertrag in Vollzug gesetzt. Er erhielt den Namen Haʿavara (hebräisch für Übertragung). Die Treuhandgesellschaft in Palästina erhielt den Namen Trust and Transfer Office Haʿavara Ltd. und stand unter Leitung von Werner Feilchenfeld. In Deutschland entstand die Palästina-Treuhandstelle zur Beratung deutscher Juden GmbH (Paltreu) unter Beteiligung der Banken M.M.Warburg & CO (Hamburg), A. E. Wassermann (Berlin) und der Anglo-Palestine Bank in Tel Aviv.
ellauri341.html on line 388: Kaksi revisionistia, Abraham Stavsky ja Ze'evi Rosenblatt, pidätettiin todellisina murhaajina, ja Arlosoroffin leski tunnisti heidät. Kaikki kolme kiistivät syytteen jyrkästi kuin pyhä Pietari.
ellauri341.html on line 476:
ellauri341.html on line 489: Elokuvassa Star Wars: The Last Jedi Poe Dameron on muun Vastarinnan jäsenten ohella evakuoitumassa D’Qarin tukikohdasta juuri kun Ensimmäinen ritarikunta hyökkää. Kesken evakuoinnin, Poe päättää vastoin Leian käskyjä johtaa laivueen MG-100 StarFortress SF-17 -pommittajia tuhoamaan Mandator IV -luokan tähtitaistelulaiva Fulminatrixin. Vaikka taistelulaiva saadaan tuhottua, kaikki pommittajat tuhoutuvat hyökkäyksessä ja niiden miehistöt kuolevat. Rangaistuksena Leia alentaa Poen komentajasta kokkipojaksi. Myöhemmin ritarikunta hyökkää Vastarinnan laivaston kimppuun ja melkein kaikki sen johtajista, Leiaa lukuun ottamatta, saavat surmansa. Leia on kuitenkin tajuton ja vara-amiraali Amilyn Holdo toimii hänen sijaisenaan. Poe päättää Finnin ("suomalainen!") ja mekaanikko Rose Ticon avustuksella hankkiutua eroon yksinvaltias Snoken omalla tähtitaistelulaiva Supremacylla sijaitsevasta jäljityslaitteesta ja pitää suunnitelmansa salassa Holdolta. Kun Holdo päättää evakuoida komentoalus Raddusin, Poe päättää nousta kapinaan. Finn, Rose ja BB-8 kuitenkin epäonnistuvat jäljityslaitteen deaktivoimisessa ja Leia pysäyttää Poen kapinoinnin. Poe saa tietää, että Leian ja Holdon suunnitelma oli evakuoida Vastarinnan joukot mineraaliplaneetta Craitille ja lähettää sieltä hätäsignaali heidän liittolaisilleen. Ritarikunta sai Finnin ja Rosen epäonnistumisen myötä tietää evakuoinnista ja Poe johtaa vanhoilla V-4X-D -kiitureilla vastahyökkäystä AT-M6 -kävelijöitä vastaan. Vastarinta on tästä huolimatta alakynnessä, eivätkä liittolaiset uskalla tulla apuun. Luke Skywalkerin pitäessä Voiman kautta lähettämällään kuvajaisella Kylo Renin joukot kiireisenä, Poe opastaa Vastarinnan eloonjääneet tunneleiden kautta Reyn ja Chewbaccan luokse, jotka evakuoivat heidät Millennium Falconiin.
ellauri341.html on line 528: David Rindosin ja muiden kehittämä evoluutioteoria näki maatalouden kasvien ja ihmisten evoluutioteoriana. Alkaen luonnonvaraisten kasvien kesyttämisestä tämä johti erikoistumiseen ja sitten apinoiden valikoivaan istutukseen. Maatalouden kehitys osuu samaan aikaan paljon vakaamman ilmaston kanssa holoseenin alusta lähtien.
ellauri341.html on line 536: Kirjassaan "A Reevaluation of the Neolithic Revolution" Frank Asshole laajensi edelleen kasvien ja kotieläinten välistä suhdetta. Hän ehdotti, että tapahtumat olisivat voineet tapahtua itsenäisesti eri ajanjaksoina, paikoissa, joita ei ole vielä tutkittu. Hän mainitsi, ettei hän kyllä löytänyt tällaista arkeologista aluetta osoittamaan siirtymistä. Myös kaikki kesyeläimet (vuohet, lampaat, naudat ja siat) löydettiin yhdestä paikasta vasta kuudennella vuosituhannella. Hyläten erityiset ja vakaat perustelut, kuten Maria Hopfin väitteet, jotka koskivat viljan, kuten ohran, viljelyä Jerikossa, hän päätteli, että "tulevissa tutkimuksissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota Eufratin altaan länsireunaan , ehkä yhtä paljon etelään Arabian niemimaalla, varsinkin jos täällä pleistoseenissa sademäärä oli paljon runsaampaa."
ellauri342.html on line 50: Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, suomalaisia lasikukkoja. Joku niistä teki Kiitoketjun jätenauhasta teelaseja. Timo oli Urho Kekkosen saunan ja kossupullon henkilökohtainen hyvä ystävä. Sen Kuukerin Nelli oli työväenluokasta ponnistanut Marjatta Svennevig, armoton kuikelo. Viimeisenä jouzenlauluna Marjatta kertoo kaiken niiden ménage à troisista. Kiehtovaa. Meillä on kaapissa 2 pikku Kunin lahjoittamaa Timon räkälasia.
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
ellauri342.html on line 313: Martti Larni (Laine amerikaxi kirjoitettuna?) syntyi maalarimestari Johan Viktor Laineen ja Matilda Puntilan yhdeksänlapsiseen perheeseen neljäntenä lapsena. Kansakoulua käydessään hän oli kesäisin sielunpaimenena äitinsä kotona Hauholla. Näistä kokemuksista hän myöhemmin työsti Steinbeckiä apinoiden kirjan Hyvien ihmisten kylä. Larni alkoi kirjoittaa runoja ja novelleja 15-vuotiaana, ja hänen runojaan julkaistiin ensimmäisen kerran Juttutupa-nimisessä lehdessä vuonna 1926. Hän liittyi Nuoren Voiman Liiton jäseneksi vuonna 1928.
ellauri342.html on line 315: Kuilu kertoi toimittaja ja kirjailija Unto Kamarasta, jolla oli homoseksuaalinen suhde tohtori H:ksi kutsuttuun kirjallisuudentutkijaan. Sisällissodan alkaessa Kamara liittyy punaisiin ja tappaa tohtori H:n. Kamara joutuu valkoisten vangiksi ja valkoiset upseerit vaativat häneltä sukupuolisia palveluita vastineena lievemmästä tuomiosta. Vapauduttuaan Kamara yrittää muuttaa elämänsä ja menee naimisiin. Lopulta hän kuitenkin tappaa vaimonsa ja tekee itsemurhan. Erityisesti oikeistolaiset lukijat ja arvostelijat hyökkäsivät teoksen rohkean sisällön vuoksi kirjan kimppuun pitäen sitä sairaana ja moraalisesti vahingollisena. Osittain tämän kritiikin takia Larni julkaisi seuraavan kirjansa vasta vuonna 1942 muutettuaan sitä ennen sukunimensä Laineesta Larniksi.
ellauri342.html on line 374: Bones on yhdysvaltalainen poliisin proseduurikomediasarja, jonka on luonut Fart Fanson Foxille. Se sai ensi-iltansa 13. syyskuuta 2005 ja päättyi 28. maaliskuuta 2017. Se esitettiin 246 jaksoa 12 kauden aikana.
ellauri342.html on line 380: Ryhmä tutkii toisinaan poliittisia rikollisia kuten Josef Brodsky. Kriitikoiden mielestä 12 vuoden aikana sarja "epäonnistui kehittymään". Itse asiassa siitä tulee nopeasti niin johdannainen kuin monesta muusta televisiossa - varsinkin, kummallisesti kyllä X-Filesista -, että sitä voisi jopa kutsua "luusikaksi." Jaxo "Sitkeä mies mureassa kanassa" sai maininnan kiinostuxen lisäämisestä sikojen teurastukseen ja teolliseen kananviljelyyn kun taas jakso "Sormi perässä" sai vain ehdokkuuden.
ellauri342.html on line 415: Why We Love Wear a Plunger on Your Head Day?It’s funny! Wear a Plunger on Your Head Day is a funny holiday. It’s a light-hearted celebration that encourages us to let loose.
ellauri342.html on line 452: Of a pilgrim-imbecile whose staff Ruskea keppisi lätkii mua vasten taulua.
ellauri342.html on line 459: To loosen an elusive dream Olemme vain pyllykieliä, jotka pälättää
ellauri342.html on line 472: Equal purpose in disguise: Samassa salamielessä:
ellauri344.html on line 45: Suomessa on pakko alkaa kääntää katsetta sellaiseen tulevaisuuteen, jossa Venäjä on saanut Ukrainasta jonkinlaisen voiton, kirjoittaa Iltalehden propagandapäällikkö Solmu Mäkelä. Vähävenäläisen valtion yli 600 päivää paxuuntunut sotaromaani alkaa yltyvien, taisteluväsyneiden äänten mukaan lähestyä sitä pistettä, jossa paikallisen Vanhalan tulee lausua: ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Ukraina.”
ellauri344.html on line 87: Kuten aamulla kerroimme, The Marvelsin katsojamäärästä katosi Yhdysvalloissa liki 80 prosenttia viikossa:
ellauri344.html on line 92: Aikaisempi listaykkönen The Marvels menetti avausviikonloppunsa jälkeen jopa 79 prosenttia katsojistaan. Vastaavaa romahdusta ei ole nähty koskaan ennen Marvel Studiosin historiassa. Tähän asti pahin romahtaja on ollut alkuvuoden Ant-Man and the Wasp: Quantumania, jonka katsojakato oli avausviikonlopun jälkeisenä viikonloppuna 69,9 prosenttia.
ellauri344.html on line 229: oseph.com/images/iskusstvo-i-razvlecheniya/harakteristika-geroev-komu-na-rusi-zhit-horosho-nekrasova.jpg" U/>
ellauri344.html on line 249: Close to one quarter of the 200 richest people in Russia are Jewish, according to a report by Russian banking website lanta.ru, which gives the 48 Jews on the list a combined net worth of $132.9 billion. Juutalaiset, joita on promille kansasta, ovat neljännes 200 rikkaimmasta ja omistavat Venäjän rahasäkistä melkein yhtä paljon kuin muut ryssät yhteensä. President Vladimir Putin said in response that the list is a "Nazi report" and that the ethnicities of the wealthiest members of Russian society should not be published, as it is "subject to cause issues."
ellauri345.html on line 50: Itävaltalainen kriitikko Hugo von Hoffmannsthal kuvaili tätä Walter Benjaminin noin 1920-21 kirjoitettua esseetä "täysin vertaansa vailla". Se tunnetaan esimerkillisenä esimerkkinä Benjystä joka on alistanut kirjallisen aiheensa intensiiviselle dialektiselle väpitysprosessille. Goethen proosatyyliä ja aikomuksia vastaan hyökkäävässä esseessä Benjamin puolustaa myyttisen ajattelun (jonka hän paikantaa Goethen proosan välineestä) ylittävyyden sijasta vielä kohtaamatonta (ja periaatteessa käsittämätöntä) "vapautta". Noniin, siis juutalaista talousliberalismia. Tyypillisesti Benjamin paikantaa tämän kokemuksen taiteeseen, joka hänen mukaansa yksin kykenee väpittämällä ylittämään myytin voimat. Aivan ylittämätöntä potaskaa. Vaalisukulaisissa oli yxinkertaisesti kyse Goethen pedofiliasta ja ristiinsuihkinnasta, joka menee puihin kun panopuun syyllisyydentunteet ylittävät panetuxen. Nojju. Tulee mieleen sen polakin Gombroviczin pornografia. Kaikki pedofiilit on samanlaisia.
ellauri345.html on line 56: Tuomio rouva von Staёlin teoksessa "De l'Allemagne" on sattuva. Siinä lukee: »On ne saurait nier qu'il n'y ait dans ce livre une profonde connaissance du coeur humain, mais une connaissance decourageante; La vie y est representee comme une chose assez indifferente, de quelque manière qu'on la passe; triste quand on l'approfondit, assez agreable quand on l'esquive, susceptible de maladies morales qu'il faut guerir si l'on peut, et dont il faut mourir si l'on n'en peut guerir."
ellauri345.html on line 98: Ei vizi tää Benjyn paasaus on pitkä kuin nälkävuosi. Modernistijutku uskaltautui tässä kellistämään nazisakujen toteemipazasta, eikä se ihan helpolla kellistynyt. No sen kimpussa hääräsi useampikin moosexen apostata. Huonostihan siinä kävi Benjylle. Benille läpyttänyt Hofmannsthal syntyi varakkaaseen wieninjuutalaiseen pankkiiriperheeseen. Yllättävää kyllä se oli antisemitisti Wagnerin libretisti. Vanhin pojista teki itsemurhan 14. heinäkuuta 1929 ja von Hofmannsthal kuoli seuraavana päivänä sydänkohtaukseen hautajaisia valmistellessaan. Hänet haudattiin yhdessä arkussa poikansa kanssa. Tuli siitäkin vähän säästöä.
ellauri345.html on line 100: Ei siis ole sattumaa, että runoilija törmäsi Elpikseen etsiessään sitä, mikä oli lähellä tota sankarilunastajan ihmisyyttä, toisin sanoen, että kaikkien joukosta löytyi hän yksin ilman selitystä. Elpistely on talousliberalismin perusmeemejä. Pahahenki, sattuma, pakko ja pano jäävät kakkosexi siinä. Sinussa on paha henki!!! huusi Jöns Tiinan paranoidi äidille. Äiti pelästyi niin että nieli lääkkeensä.
ellauri345.html on line 132: Pitäisikö äärioikeistotutkijan mielestä Suomessa olla huolissaan Active Clubin leviämisestä? Kotosen mukaan aina kannattaa seurata ilmiöitä, jotka lähtevät leviämään kohtuullisen voimakkaasti.
ellauri345.html on line 134: Suomalaisen Active Club -yhteisön tarkkaa kokoa on vaikea arvioida, mutta videoiden ja propaganda-aineiston mukaan voidaan Kotosen mukaan puhua muutamista kymmenistä osanottajista. Saman verran taisi tulla rajan yli mutakuonoja, joten paniikkiin on aihetta.
ellauri345.html on line 238: lopulta poistuin luolasta ukkosen äänellä.
ellauri345.html on line 277: Riittää Kulliverbin tavoin poimia yksikin näistä Gundolfin kääpiölauseista, huolimatta sen horjuvista sofismista, ja pohtia sitä rauhallisesti. "Vain" avioliitossa "kiistetään... kaikki ne viehätykset ja vastenmielisyydet, jotka syntyvät ihmisen jännityksestä luonnon ja kulttuurin välillä, tästä kaksinaisuudesta: siitä, että verellään hän rajoittuu eläimeen, sielullaan jumaluuteen... Ainoastaan avioliitossa kahden ihmisen kohtalokkaasta ja vaistomaisesta liitosta tai erottelusta... laillisen lapsen käsityksen kautta tulee pakanallisesti sanottuna mysteeri, kristillisin termein sakramentti. Avioliitto ei ole vain eläimellinen teko, vaan myös maaginen teko, loitsu." Eli ei siis vaan geenejä vaan "omaan kuoreen" liittyviä meemejä. (Nää on meille moosexenuskoisille tosi tärkeitä, ette arvaakaan!)
ellauri345.html on line 504: Erilainen näistä on Ottilien kuori hänen elävänä ruumiinaan. Vain sen avulla laki ilmaisee itsensä selkeästi, joka ilmenee muissa rikkoutuneemmin: mitä enemmän hevoset karkaavat, sitä enemmän näet kaikkea näennäistä kauneutta, joka voi vain tarttua eläviin olentoihin, kunnes yhden ja toisen täydellisen lopun on myös tuhouduttava. Joten mikään kuolevainen ei ole erottamaton. Siksi, jos maksiimit ja pohdiskelut kuvaavat totuudenmukaisesti tällaisen erottamattomuuden äärimmäistä astetta syvällä sanalla: "Kauneus ei voi koskaan tulla selväksi itsensä ulkopuolelle", jää silti Jumala, jonka edessä ei ole mysteeriä ja elämä on laiffia. Ihminen näkyy meille ruumiina ja hänen elämänsä rakkautena, kun he ovat Jumalan edessä. Siksi kuolemalla on valta paljastaa kuten rakkaus. Vain luonto on erottamaton; joka pitää salaisuuden niin kauan kuin Jumala sallii sen olla olemassa. Totuus löydetään kielen olemuksesta.
ellauri345.html on line 508: Voi todellakin sanoa, että jos hän oli sokea jollekin, se oli juuri tämä. Niille, jotka edelleen näkevät Ottilien olemassaolon osoittavan nuoruuden elämää paatosessa, joka erottaa sen kaikista muista, vain hänen kauneutensa kohtalonsa kautta saattoi Goethen sovittaa tähän näkymään, jota hänen luontonsa kieltäytyi hyväksymästä. Tähän liittyy outo ja jokseenkin lähdemäinen viittaus. Toukokuussa 1809 Bettina kirjoitti Goethelle kirjeen, jossa käsiteltiin Tirolin kansannousua ja sanoi: "Kyllä, Goethe, tänä aikana asiat olivat minulle täysin erilaisia... keskipisteenä ovat pimeät salit, jotka sulkevat sisäänsä profeetallisia monumentteja mahtavista kuoleman sankareista. muistaakseni raskaat aavistukseni... Oi, liity minuun" tirolilaiset "... se on runoilijan maine, että hän takaa sankareille kuolemattomuuden!"
ellauri345.html on line 551: Henkeä välitetään sanoilla ja nyttemmin enenevästi myös videolla. Se ei enää ole niin logosentristä. Henki on tälle neuvokille vähän niinkuin meemi, se ruumiillistuu digitaalisesti netissä ja kulkee sukupolvesta toiseen kuin Isse Immun luolan kuorikat.
ellauri345.html on line 596: Pelin tarkoitus on tulla izetietoisexi. Izetietoiset ihmiset auttavat joka kierroxella alkusielua (jumalaa) tulemaan yhtä izetietoisexi kuin ne. Henki on tärkeä työkalu matkalla tähän tietoisuusprosessiin. On tärkeää välillä vetää henkeä. Henki on pyhä. Ehdollistunut egomme on toisaalta raskas perässä vedettävä. Ja egomme ajattelu voi todella väsyttää meitä, kun taas henkemme inspiraatiot inspiroivat, ilahduttavat ja ilahduttavat meitä. Ero egon/mielen/pään/ajattelun ja hengen/inspiraation välillä on monille ihmisille tuntematon, vaikea ja ikävä.
ellauri345.html on line 604: Itse asiassa egomme saa käskynsä ja työohjeensa suoraan rakkauden kentältä: sielulta ja hengeltä. Mutta koska tämä on joskus johtanut egon kannalta epämiellyttäviin, tuskallisiin ja fyysisesti/henkisesti huonoihin tunteisiin (jotka olivat kuitenkin tarpeellisia ja tärkeitä sielumme kasvuprosessille: Auts tekee viisaammaksi, välttämättömyys on keksinnän äiti, virheistä oppii) - ja koska meillä on vapaa tahto - egomme saa myös sanoa EI. Ja se käyttää sitä hyväkseen. Silloin egomme tekee jotain erilaista, nimittäin sitä, mitä SE pitää oikeana. Ja egomme pitää kaikkea ulkopuolista paljon tärkeämpänä kuin sielun ja hengen impulsseja. Ja koska egomme ei enää kuuntele rakkautta, monet asiat menevät pieleen ja lisää kipua syntyy, varsinkin toisille.
ellauri345.html on line 626: Ei nytpä kaivetaan esiin totuus asiasta suoraan hevosen suusta, eli Klagesin bestselleristä "Der Geist als Widersacher der Seele".
ellauri345.html on line 628: Ei hemmetti, tää on vaikeampaa kuin luulinkaan. Tää häiskä sepustaa aivan helvetisti (1,5 kilosivua), mutta sen pälätyxestä on melkein mahdotonta eristää yhtään järjellistä virkettä! Kaikki on kilometrin pitkiä eikä niissä näytä olevan yhtään selkeätä pointtia. Koko ozake "Geist und Seele" tulee esille vasta luvussa 55 sivulla 800 jotakin, ja siinäkin on ensin hirmu pitkä johdanto pelkästään nukkumisesta! No jotain tässä alkaa olla tällästä "der Geist befruchtet die Seele" tyyppistä sexiaktia s. 899ff. Herakleitoxella kaiken käyttövoima oli KILL! mutta sittemmin se on ollut enimmäxeen FUCK!. Sevverran tässä näyttää olevan samaa kuin yllämenneissä että "Seele" on vähän niinkuin peitenimi "Leib"ille, eliskä Geistin perusvika on että se yrittää tukahduttaa peppuhommia. Seele = Leib = Erde, Geist = Kirche = Himmel. Die Seele, vom Geiste verlassen, werde zu haltloser Schwärmerei, der Geist, von der Seele verlassen, zur Unmenschlichkeit, sanoi joku Arndt 1700-luvulla. Tällästä järki-tunne dualismia, Mars ja Venus tyyppistä. Juu kyllä tässä jälleen kerran on viime instanssissa kyse vaan kullista ja pillusta.
ellauri345.html on line 677: Hänen varhaiset teoksensa perustuvat Georg Wilhelm Friedrich Hegelin, Friedrich Wilhelm Joseph Schellingin, Franz von Baaderin ja Jakob Böhmen vaikutteisiin ja ovat luonteeltaan romanttis-teosofisia.
ellauri346.html on line 56: Why is terrorism harmful? Executive Summary. Terrorism does more than kill the innocent: It undermines democratic governments, even in mature democracies like those in the United States and much of Europe. The fear terrorism generates can distort public debates, discredit moderates, empower political extremes, and polarize societies.
ellauri346.html on line 121: Sisällissodan sankarin Nikolai Shchorsin razastajapazas purettiin Kiovassa. Kiovan kaupungin hallinnon lehdistöpalvelu ilmoitti työn alkamisesta aamulla. Purkamisessa ilmeni vaikeuksia: hevosen kaviot oli sementoitu jalustaan ja ne piti sahata irti,
ellauri346.html on line 166: Useimmiten koulutetut kaupunkikerrosteet, jotka ovat integroituneet maailmanmarkkinoille ja jotka ovat kiinnostuneita sosiaalisten hissien laajentamisesta, noudattavat länsimielistä suuntausta, VTsIOM:n pääjohtaja Valeri Fedorov selitti Vedomostille. Nyt läntisen polun kannattajien osuus on pieni Venäjän ja lännen nykyisen konfliktin vakavuudesta johtuen. Niiden ylärajaksi voidaan arvioida 12–15 prosenttia koko äänestäjistä, Fedorov selitti.
ellauri346.html on line 168: Mahdollisesti länsimielinen asema saattaa kiinnostaa osaa megakaupunkien väestöstä - aktiivista ja liberaalimielistä äänestäjää, sanoo Politiikan teknologiakeskuksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Aleksei Makarkin. Tämä on noin 12-15 prosenttia väestöstä, hän oli samaa mieltä kollegansa kanssa, mutta teoriassa paljon vähemmän äänestää, hän ehdottaa.
ellauri346.html on line 267: NATO Secretary General Jens Stoltenberg has openly admitted that the situation in Ukraine "is critical" and suggested that we can soon expect "bad news" from Kyiv. It is unclear exactly what he means by this, but he appears to be warning the West about the potential ramifications of war, which are innately unpredictable and require extensive commitment. Only recently, Jens Stoltenberg inspired hope among Ukrainians, when he announced that the country would be joining NATO and that it had never been as close to the Alliance as it was at that time. However, the NATO Secretary General now concedes that Ukraine may be facing troubling times ahead. Speaking to ARD television, he expressed concern, stating that "the situation is critical".
ellauri346.html on line 296: Finland detaches from Russia as concrete barriers appear. Finland cuts off from Russia. Concrete barriers have appeared. On Thursday, a group of close to 20 individuals, including cyclists, arrived at the first border crossing in the north in Kuhmo. An immigrant, part of a group of about thirty, disobeyed orders, mandating the use of tear gas by the guards. Witness accounts and reports from asylum seekers suggest that migrants only resort to bicycles for the last leg of their journey, in the Russian border zone. The dictator of the Saleist regime of Finland raised the alarm: "Beware of Russia". According to Suvi Alvri, before February 1918, Russia and Finland, neighboring countries, had "functional relations". However, relations have now deteriorated.
ellauri347.html on line 41: Do not go gentle into that good night, Old age should burn and rave at close of day; Rage, rage against the dying of the light.
ellauri347.html on line 94: Aina yhteistyö ei ole sujunut täysin kivuttomasti. Ehkä yllättävä esimerkki on heidän suosittu kappaleensa Kahden maan kansalainen. – Kyseisen biisin työstöprosessi oli nihkeä. Kaija kirjoitti mielestäni säkeistöihin liian pitkiä rivejä. Teimme molemmat kompromisseja – Kaija lyhensi rivejä ja minä tihensin rytmiikkaa. Kun kappale tuli valmiiksi, emme olleet oikein kumpikaan lopputulokseen tyytyväisiä. Yllätykseksemme ihmiset ottivat kappaleen kuitenkin omakseen. Myöhemmin olemme toki itsekin tulleet sen kanssa sinuiksi.
ellauri347.html on line 160: Tämä menetys oli tuhoisa Greenbergille, mutta hän oli päättänyt pitää lupauksensa. Hän kirjoitti kirjan En koskaan luvannut sinulle ruusutarhaa (I Never Promised You a Rose Garden) terapiassa oppimiensa tietojen perusteella. Siinä hän kuvaili poikkeuksellista matkaansa hulluudesta järkeen. Se oli matka, jonka hän teki Friedan ohjauksessa ja ilman lääkitystä. Kappaleen on suomexi sovittanut Perza Reponen ja sen esitti Eija Merilä kauniilla äänellä, kuten selvisi Ontto Eskolan kirjasta.
ellauri347.html on line 197: 965 yksittäisestä Nobel-palkinnon ja taloustieteen Nobelin muistopalkinnon saajasta ainakin 214 on ollut vuosina 1901-2023 vähintään puolikuivureita juutalaisia, mikä edustaa 22 % kaikista vastaanottajista. Juutalaisia on vain 0,2 % maailman väestöstä, mikä tarkoittaa, että heidän osuutensa voittajista on 110 kertaa suurempi kuin heidän osuutensa maailman väestöstä. Suurin prosenttiosuus on 44% taloustieteen palkituista.
ellauri347.html on line 203: 1958 Boris Pasternak Neuvostoliitto "tärkeestä saavutuksestaan sekä nykyajan lyyrisessä runoudessa että suuren venäläisen eeppisen perinteen alalla". 1966 Shmuel Yosef Agnon Israel / Puola / Ukraina "hänen syvästi tunnusomaisesta kerrontaiteesta, jossa on aiheita juutalaisen kansan elämästä". 1966 Nelly SachsRuotsi / Saksa "erinomaisesta lyyrisestä ja dramaattisesta kirjoituksestaan, joka tulkitsee Israelin kohtaloa koskettavalla voimalla"
ellauri347.html on line 207: 1987 Joseph Brodsky Yhdysvallat / Neuvostoliitto "kaikkikattavalle tekijälle, joka on täynnä ajatuksen selkeyttä ja runollista intensiivisyyttä"
ellauri347.html on line 239: Keskeistä Frommin maailmankuvassa oli hänen tulkintansa Talmudista ja isosetä hänen äitinsä puolelta oli tunnettu talmudin tutkija. Fromm kuitenkin kääntyi pois ortodoksisesta juutalaisuudesta vuonna 1926 kohti raamatullisten ihanteiden maallisia tulkintoja. Muuatta Tanyaa Fromm opiskeli Heidelbergin yliopistossa. Työskennellessään sosiologian tohtoriksi Hasidinchabadissa hän aloitti Talmudin opiskelun nuorena miehenä rabbi J. Horowitzin ja myöhemmin rabbi Salman Baruch Rabinkowin seurassa. Hasidismi, Aatami ja Eeva olivat kaikki Erikin sydäntä lähellä.
ellauri347.html on line 326: Minun on omasta puolestani lisättävä tähän, että vapaus on itse asiassa monimutkainen ajatus, ja se mistä Fromm puhuu on "totta Mooses" henkilökohtainen vapaus, ei pelkkää poliittista vapautta (kutsutaan usein talousliberalismixi): Useimmat meistä, olivatpa he vapaita tai eivät, pidämme poliittisen vapauden ajatuksesta, koska se tarkoittaa, että me voi tehdä mitä haluamme. Hyvä esimerkki on seksuaalinen sadisti (tai masokisti) jolla on psykologinen ongelma, joka ohjaa hänen käyttäytymistään. Hän on ei vapaa henkilökohtaisessa mielessä, mutta hän toivottaa tervetulleeksi poliittisesti vapaat yhteiskuntaan se sanoo, että se, mitä suostuvat aikuiset tekevät keskenään, ei ole sitä osavaltion bisnestä! Toinen esimerkki koskee useimpia meistä nykyään: Saatamme hyvin taistella vapauden puolesta (poliittisen tyyppisen), ja kuitenkin kun olemme se, meillä on tapana olla konformisteja ja usein melko vastuuttomia. Meillä on äänestys, mutta emme käytä sitä! Fromm on erittäin tärkeä poliittinen vapaus -- mutta hän on erityisen innokas, että käytämme tätä vapautta ja kantaa siihen liittyvä vastuu.
ellauri347.html on line 344: Toinen vetäytyvä perhetyyppi on moderni perhe, joka löytyy maailman "edistyksellisimmistä" osista, erityisesti USA:sta. Vaihtuneet asenteet lasten kasvatukseen ovat saaneet monet ihmiset vapisemaan käyttää fyysistä rangaistusta ja syyllistämistä lasten kasvatuksessa. Uudempi idea on kasvattaa lapsesi tasavertaisinasi. Isän tulee olla pojan paras kaveri; äidin tulee olla tyttärensä sielunkumppani. Mutta prosessissa hallitessaan tunteitaan ja nyrkkiään vanhemmista tulee kylmän välinpitämättömiä. Ne eivät itse asiassa ole enää todellisia vanhempia, vaan vain lastensa avopuolisoita. Lapset, nyt ilman todellista aikuisen ohjausta, kääntyvät ikätovereidensa puoleen ja tiedotusvälineisiin saadaxeen arvoja.
ellauri347.html on line 379: Yhteiskunta, joka synnyttää tuottavan tyypin (enemmän kuin a mahdollisuus Eran perusteella) ei ole Frommin mukaan vielä olemassa. Hänellä on tietysti joitain ideoita siitä, millaista se tulee olemaan. Hän kutsuu sitä humanistiseksi yhteisöllinen sosialismi. Se on melkoinen suupala, ja se koostuu sanoista eivät ole aivan suosittuja Yhdysvalloissa, mutta annahan kun selitän: Humanistiset keinot suuntautunut ihmisiä kohtaan, ei johonkin korkeampaan olentoon -- ei kaikkivoipa valtio tai jonkun käsitys, Jumalasta puhumattakaan. Yhteisölliset keinot koostuvat pienet yhteisöt (Gemeinschaften, saksaksi), toisin kuin suuri hallitus tai yritykset. Sosialismi tarkoittaa, että jokainen on vastuussa kaikkien muiden hyvinvoinnista. Oikein ymmärrettynä se tarkoittaa vapaaehtoista charityä, joten on vaikea väittää vastaan Frommin idealismia! Onhan se vaaleanpunaista, mutta niin ovat söpöt marsipaaniporsaatkin ja nuoren neitosen ulkosynnyttimet!
ellauri347.html on line 486: Shippensburg University was founded as the Cumberland Valley State Normal School in 1871 and received official recognition and approval by the commonwealth on February 21, 1873. On November 12, 1982, the governor signed Senate Bill 506, establishing the State System of Higher Education. Shippensburg State College was designated as Shippensburg University of Pennsylvania, effective July 1, 1983. But you can call us Ship for short. Our purpose is to help build a better, stronger south-central Pennsylvania - economically and culturally - through people who have the abilities, skills, and values to compete in a technologically evolving world.
ellauri348.html on line 77: Menneisyys on tiedon lähde, ja tulevaisuus on toivon kohde. Stephen Ambrose (emävalehtelija)
ellauri348.html on line 104: Toiveikkuus syntyy kyvystä kuvitella ja nähdä tulevaisuudessa sellaista, jota ei voi nähdä juuri nyt. Tästä syntyy automaattisesti näkymä, jonka mukaan kaikki tulee muuttumaan paremmaksi, vaikka eläisi keskellä tosi paskamaista arkea. Inhimillisenä vahvuutena toivo lukeutuu transsendenttisten hyveiden luokkaan, joka sisältää käsityksen, että elämällä on jokin suurempi tai korkeampi tarkoitus tai merkitys kuin tää paskamainen arkielämä. Siis hetkinen, mixi kyvystä nähdä tulevaisuuteen seuraisi tollasta? Todennäköisemmin sieltä näkyisi pikemminkin pyöreä ja soikea. Esim termiittiapinoista on prosentti ökyrikkaita ja valtaosa vitun köyhiä. Kumpi siis on todennäköisempi tulevaisuuden näkymä? Tai jos olet vanha, millä todennäköisyydellä tulet terveemmäxi loppupeleissä? Millä todennäköisyydellä tulet vanhaxi? Millä todennäköisyydellä päädyt matojen ruuaxi?
ellauri348.html on line 134: 17. vuosisadalla, kertooo Pirjon lähde, jota se ei mainize (veikkaan Wikipediaa), toivo kazottiin tunteexi pikemmin kuin ajatuxexi. Mutta Reikärauta Renen määritelmä toivolle oli lähes moderni. Toivo on luottamuxen vähyyttä, että jotain haluttua toteutuu, se ei ole mahdotonta muttei liioin varmaa. Sixi toivo välttämättä myös ahistaa, koska pelko vaanii aina sen kaxosena.
ellauri348.html on line 204: Jos kerrotaan menestymistarinoita, niin (ainakin niissä) kaikki menestyvät paremmin (kz esim Netflixin kotimainen tarjonta.) Amerikan kouluissa ns. pärstäkerrroin vaikutti kovasti oppilaiden arvosanoihin. Don't tell me, I've been there. Palestiinan vanhemmat kertovat menestymistarinoita lapsilleen. Haha. Toivon puoleen käännytään, kun tilanne näyttää epävarmalta. Yes we can! asenne saa aikaan toivottuja muutoxia, kuten abortio-oikeuden ja hoitosetelit. Kunnes Make America Great Again asenne poistaa ne.
ellauri348.html on line 244: ose Stephen">Stephen Edward Ambrose (10. tammikuuta 1936 – 13. lokakuuta 2002) oli amerikkalainen historioitsija, joka tunnettiin eniten Yhdysvaltain presidenttien elämäkerroistaan Dwight D. Eisenhower ja Richard Nixon. Hän oli pitkäaikainen historian professori New Orleansin yliopistossa ja useiden amerikkalaisten suosittujen bestsellerien kirjoittaja. Huolimatta lukuisista hyvin dokumentoiduista väitteistä plagioinnista ja hänen kirjoituksissaan olevista epätarkkuuksista, Amerikkaan: Historialaisen henkilökohtaiset pohdiskelut -katsauksessa The New York Times, lukion opettaja William Everdell piti Ambrosen saavutuksista: "tärkeä maallikko mutta paras olla hyväksymättä sen kaikkia ennakkoluuloja."
ellauri348.html on line 246: Vuonna 2002 Ambrosea syytettiin useiden kohtien plagioimisesta kirjassaan The Wild Blue. Hänen työnsä Forbes -tutkimuksessa löydettiin plagiointitapauksia, joihin sisältyi kohtia ainakin kuudesta kirjasta, ja samankaltainen malli ulottuu aina taaksepäin hänen väitöskirjaansa. Steven 2. vaimo Moira oli aktiivinen assistentti kirjoittamisessa ja akateemisissa projekteissaan. Jäätyään eläkkeelle hiän piti kotia. Pitkäaikainen tupakoitsija, hänellä diagnosoitiin keuhkosyöpä huhtikuussa 2002. Hänen terveytensä heikkeni nopeasti, ja seitsemän kuukautta diagnoosin jälkeen hän kuoli 66-vuotiaana.
ellauri348.html on line 247: Jopa seitsemän Ambrosen yli 40 teoksesta –The Wild Blue, Pelämätön rohkeus, Ei mitään vastaavaa maailmassa, Nixon: Ruin and Recovery, Citizen Soldiers, Supreme Commander ja – sisälsi sisältöä kahdeltatoista kirjoittajalta ilman asianmukaista Ambrose-merkintää. Hullu hevonen ja Custer!
ellauri348.html on line 249: Eisenhowerin kuoleman jälkeen vuonna 1969 Ambrose väitti toistuvasti, että hänellä oli ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen läheinen suhde hänen kanssaan, siis entisen presidentin, viimeisten viiden vuoden aikana. Laajassa haastattelussa vuonna 1998, ennen kuin ryhmä lukiolaisia ehti kysyä, Ambrose sanoi, että hän vietti "paljon aikaa Iken kanssa, todella paljon, satoja ja satoja tunteja". Ambrose väitti haastatelleensa Eisenhoweria useista eri aiheista ja että hän oli ollut hänen kanssaan "päivittäin muutaman vuoden"; ennen kuolemaansa "haastattelujen tekeminen ja elämästään puhuminen". Entisen presidentin päiväkirja ja puhelinmuistiot osoittavat, että pari tapasi vain kolme kertaa, yhteensä alle viisi tuntia.
ellauri348.html on line 254: Chinmoy Kumar Ghose (27. elokuuta 1931 Shakpura, Bangladesh – 11. lokakuuta 2007 New York) eli Sri Chinmoy oli intialainen rauhanfilosofi, taiteilija, kirjailija, muusikko, urheilija ja henkinen opettaja. Chinmoyn opetuksiin kuului meditaatio ja fyysisen kunnon ylläpitäminen. Monet hänen seuraajansa juoksevat maratoneja tai kilpailevat triathlonissa. Chinmoyn filosofia on inspiroinut monia kuuluisia muusikoita, kuten kitaristi Carlos Santanaa ja Ronan McLaughlania.
ellauri348.html on line 377: Charlie Kaufmanin sanoinkuvaamattoman seko romaani Antkind (2020) on tollanen kuvamaton. Neuroottinen epäonnistunut elokuvakriitikko B. Rosenberger Rosenberg törmää siihen, mikä saattaa olla ihmiskunnan historian suurin taiteellinen saavutus: kolmen kuukauden mittainen elokuva, joka sisältää aikataulutetut nukkumis-, ruokailu- ja vessatauot, joka otti kirjailijaltansa, psykoottiselta afrikkalais- amerikkalaiselta mieheltä nimeltä Ingo Cutbirth, 90 vuotta saada loppuun. B. tekee tehtäväkseen näyttää sen muulle ihmiskunnalle. Mutta elokuva tuhoutuu, kun hän pysähtyy juomaan soodaa, jättäen jäljelle vain yhden ruudun, josta B:n on jotenkin yritettävä palauttaa mieleen elokuva, joka saattaa olla sivilisaation viimeinen suuri toivo. Romaani kasvaa kattamaan laajan valikoiman käsitteitä ja juonilinjoja. B. on pakkomielle todistaa poliittisesti korrekti bona fides, kehua suhteestaan mustaan sitcom-tähteen ja hänen jatkuvasta käytöstään harvinaista ei-binääripronominia "thon". Tämä sivu ei ole saatavilla muilla kielillä, mutta aika samantapaisesta Markus Leikolan yhtä flopanneesta tiiliskivestä voisi olla apua.
ellauri348.html on line 444: Morrison pyrki vastustamaan auktoriteetteja ja järjestystä niin runoudessaan kuin esiintymisissäänkin. Lopulta Morrisonin provokatiiviset lavaesiintymiset johtivat siihen, että hänet tuomittiin rivoista puheista ja muuminsa paljastamisesta vankeuteen. Tuomion valitusprosessin aikana Morrison muutti Pariisiin, missä hän kuoli heinäkuussa 1971. Morrisonin kuoleman jälkeen hänen ympärilleen on syntynyt voimakas henkilökultti. After the death of Morrison, the three remaining doors released two more studio albums before they eventually went out the door.
ellauri348.html on line 480: Morrissey ilmoitti 1980-luvulla eläneensä selibaatissa, eikä hän suostunut puhumaan seksuaalisuudestaan, joka on ollut keskustelun ja sairaan kiinnostuksen aiheena jo pitkään. Muutamat Morrisseyn kirjoittamat sanoitukset The Smiths -yhtyeen levyillä sisältävät kuitenkin viittauksia homoseksuaalisuuteen. Morrisseyn mukaan hänen sanoitustensa moniselitteisyys oli harkittua, sillä hän pyrki kirjoittamaan kaikille. Nuorena hän oli kiinnostuneempi moottoripyöristä kuin tytöistä. Vuonna 2013 Morrissey kielsi olevansa homoseksuaali ja määritteli olevansa kiinnostunut ihmisistä, joskin vain harvoista. Hän kertoi omaelämäkerrassaan olleensa elämänsä ensimmäisessä vakavassa suhteessa noin 35-vuotiaana koiran kanssa. Morrisey ilmoitti 2014 sairastuneensa edellisenä vuonna pahanlaatuiseen syöpään.
ellauri348.html on line 500: Desperate housewife työelämässä -sarjassa annettiin reilu hyväxyntä poliisiväkivallalle kun uhri oli poliisien kolleegan nirhaaja. Kyselemätön mätkintä turpa verille on aivan kunnossa. Kaikki lait ja prosedyyrit saa venyä tässä järkyttävässä tapauxessa. Outoa klaanitouhua toi poliisien toiminta, ne on joku valtio valtiossa, nippu erityisvaltuutettuja konnia muiden joukossa. 007, licence to kill. Nirhatusta poliisista voi sen leski olla ylpeä kun se lähti jakamaan oman käden oikeutta vapaa-ajalla.
ellauri348.html on line 737:
ellauri348.html on line 800: Aikana, jolloin Suomessa oli paljon mielenterveysongelmia (erityisesti psykoosia) ja taloudellinen lama, uusi lähestymistapa näytti toimivan. Länsi-Lappilaisten tutkijoiden vuonna 2006 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että viiden vuoden jälkeen 86 prosenttia vaikeista mielenterveysongelmista kärsivistä potilaista oli palannut työhön tai koulutukseen, 17 prosenttia käytti lääkkeitä ja keskimäärin 14 % oli sairaalassa. Verrattuna samanlaisen viisivuotisen tutkimuksen tuloksiin naapurimaassa Ruotsissa – 38 % palasi töihin, 52 % lääkkeisiin ja keskimäärin 110 % sairaalassa – parannukset olivat dramaattisia. Viisivuotisessa suomalaistutkimuksessa oli mukana vain 42 henkilöä. Ja Länsi-Lappi, jonka väestötieteellisesti homogeeninen väkiluku oli tutkimushetkellä 72 000 ihmistä, ei ole verrattavissa Lontoon kaltaiseen kaupunkiin, joka on pullollaan hulluja.
ellauri348.html on line 812: Liberian perhoset muuttavat entisten lapsisotilaiden elämää.
ellauri348.html on line 850:
ellauri348.html on line 1128: Avoimuus uusille kokemuxille on tärkeää! Eskihän sanoi juuri samaa! Jännityxen eziminen ja avoimuus fantasialle. Juuri näitähän genrejä löytyy esim. Netflixistä. Luovat ihmiset ovat kyltymättömiä. Luovat yxilöt ympäröivät izensä kauniilla esineillä ja kaunottarilla. Totuttu tapa on kokemuxen moninaisuuden tappaja. Luovuus on vain asioiden yhdistämistä, sanoi Steve Jobs. Luovat ihmiset meditoivat milloin joutavat. Vastoinkäymisistä on myös paljon apua. Gerorge Lukas ajoi pöpelikköön ja siitä tuli ohjaaja. Julio Iglesias teki saman ja siitä tuli laulaja. Teuvo osti uuden Taunuxen ja kuoli. Jose Carreras lopetti kemistin karräärin ja siitä tuli maailmankuulu tenori. Pane se piippusi ja polta.
ellauri349.html on line 60: E. Saarisen filosofi on puhtaasti talousliberalistista posetiivisuutta. On annettava mahis mahixelle, see The Gap in The Traffic. Yllättävää kyllä sitä saarnaa se pieni vähemmistö jota onni on tombolassa jo potkaissut. Ei yleensä loput päähänpotkitut.
ellauri349.html on line 72: Hän on esiintynyt myös Philomena Cunkin emännöimässä Closer to Truth -sarjassa 11 jaksossa, jossa hän keskustelee tietoisuudesta, henkilökohtaisesta identiteetistä, tafsauxesta, vapaasta tahdosta ja materialismista. Hänellä ei liene ollut vakivirkaa missään ainakaan ton tafsausjupakan julkitultua. Nyt retardi-ikäisenä sillä on todennäköisessti enää löysä ongelma.
ellauri349.html on line 78: Kovan ongelman olemassaolo on kiistanalainen. Sen ovat hyväksyneet jotkut mielenfilosofit, kuten Joseph Levine, Colin McGinn ja Ned Block sekä kognitiiviset neurotieteilijät Francisco Varela, Giulio Tononi ja Christof Koch. Toisaalta muut mielenfilosofit, kuten Daniel Dennett, Massimo Pigliucci, Thomas Metzinger, Patricia Churchland ja Keith Frankish, kiistävät sen olemassaolon, kuin myös kognitiiviset neurotieteilijät Stanislas Dehaene, Bernard Baars, Anil Seth ja Antonio Damasio. Kliininen neurologi ja skeptikko Steven Novella on hylännyt sen "kovana ei-ongelmana". Vuoden 2020 PhilPapers -tutkimuksen mukaan suuri enemmistö (62,42 %) tutkituista filosofeista sanoi uskovansa vaikean ongelman olevan todellinen ongelma, kun taas 29,72 % sanoi, että sitä ei ole olemassa.
ellauri349.html on line 175: "Onko siis oikein sanoa, että kyseessä on eräänlainen tanssimusiikki?" Wittgensteinin persoonallisuus pusertui läpi Molli-Jorin punaisten poskien ja kääntäen. Korkean tason rohkaisu, ellei peräti siunaus. Siinä prosessissa jokin on parempaa ja tavoiteltavampaa kuin jokin muu. Kasvussa on, ja kasvu on talousliberalismin taikasana. Asioilla, tilanteilla, koko elämällä on myönteinen eikä kielteinen liikesuunta. Energia, bossanova, tunnetotuus, epätäydellisyyden estetiikka. Keskinkertaisuuden logiikka. Oiska osui naulan kantaan: Oletko jäänyt vaille vittua? Eski oli kuin Alvar Aalto pörssiklubilla, puhui ruokottomia ja kehui koko ajan izeään. Infantiili. Ylisanojen estetiikka on sukua ulkokultaisuudelle, omahyväisyydelle ja sille että luulee liikoja izestään. Tismalleen!
ellauri349.html on line 235: Samaan aikaan hän osallistui Jacques Lacanin proseminaariin. Hänestä tuli psykoanalyytikko, Pariisin freudilaisen koulukunnan jäsen. Hän on erityisesti Antoinette Fouquen analyytikko, jonka hän kutsuu muiden Women's Liberation Movementin naisten kanssa jakamaan Vincennesissä opettamansa kurssitaakkaa: teos keskittyy kehoon, naisen seksuaalisuuteen sekä äidin ja tyttären väliseen suhteeseen, jota etevästi valaissee epätoivoinen kotirouvahahmo sarjassa Mitä Kuuluu kuin kointähtönen.
ellauri349.html on line 239: Vuoden 1979 jälkeen hän katosi jonkin verran ranskalaisesta kirjallisuudesta. Hän sanoi Libération- lehden haastattelussa vuonna 1997: "Ranska on melkein paikka maailmassa, jossa ihmiset tuntevat minut vähiten! Mutta onko minun tehtäväni vastata? En halua.» Anglosaksisissa maissa hänen kirjoituksensa ovat lukuisten analyysien kohteena. Naistaiteilijat, kuten saksalainen Rosemarie Trockel tai brittiläinen Siobhan Liddell ja Margaret Whitford, olivat ihan pähkinöinä hänen työstään.
ellauri349.html on line 248: Ei sillä vielä kuuhun mennä. Sen mieliaihe oli kuitenkin fallosentrismi. Kenties kuullaan tästä lisää kun arkunkansi on kolahtanut kiinni. Irigaray kyseenalaisti Freudin käsityksen lesbot pohjimmiltaan miehinä ja hänen vaatimuksensa, jonka mukaan naisellisuus oli sidottu äitiyteen, mikä käytännössä kielsi muut kuin rekkalesbot kokonaan.
ellauri349.html on line 460: Kirjojako ei muka voi lyhentää? Kalutut palathan ei muuta tee, ja kustannustoimittajat Markus Leikolalle ja Miki Liukkoselle jo ennen julkaisua. Sitäpaizi tollainen Eskin nokkimalla sieltä täältä selailemalla luku on ihan samaa lyhentämistä.
ellauri349.html on line 464: Ihminen voi kokea tulevansa hyväxytyxi vaikka vessajonossa, jos sitä ympäröi nolousvapaa vyöhyke. Pafoxella on ihanan lämmintä, vaikka ranta on aika huono, somerikkoa. Pafoxella sandaloizi ja kasvuilkamoizi Pyhä Peevelikin. Olikohan Peevelikin yhtä korskea kuin E.Saarinen Jari Sarasvuon Writers Studiossa? Ei saisi korskua, antaa korskeudelle sijaa, oli Pipsa teroittanut. Nöyryyttä! Mutta kun Eskin piti saada olla ykkönen, vaikka vessajonossa saadessaan kakkoseen koko tiimiltä.
ellauri349.html on line 519: Joseph Almog (s. 1958 Jerusalem, Israel) on israelilaissyntyinen filosofi, joka asuu nykyisin Suomessa. Hän on ollut vuodesta 2014 lähtien Turun yliopiston filosofian professori. Tätä ennen hän asui 30 vuotta Yhdysvalloissa. Joseph kuuluu luokkaan (n.h.).
ellauri349.html on line 521: Joseph Almog syntyi vuonna 1958 uskonnolliseen perheeseen Jerusalemissa, Israelissa. Hän sanoo uskovansa Jumalaan yhä, mutta ei harjoita uskontoa. Lapsuudessaan Almog asui eri puolilla maailmaa, muun muassa seitsemän vuotta Pariisissa. Israelin kolmivuotisen armeijan jälkeen hän aloitti matemaattisen logiikan opinnot Oxfordin yliopistossa.
ellauri349.html on line 525: Filosofian oppiaineessa juhlistettiin 3. toukokuuta professori Joseph Almogin syntymäpäivää. Dekaanin ojennettua tiedekunnan kukkatervehdyksen laitoksen johtaja Olli Koistinen piti juhlapuheen, jossa hän kiitti Almogia oppiaineen puolesta tehdystä työstä.
ellauri349.html on line 526: Puheen jälkeen luettiin Josephin entisen UCLA-kollegan John Carrieron kirje, jossa kiiteltiin omaperäisen ajattelijan yhteistyövalmiutta ja tarkkuutta. Myös muissa puheissa Josephin omaperäinen ja konkreettinen tapa tehdä filosofiaa saivat kiitosta. Opiskelijoiden edustaja kiitti Josephia paitsi kiinnostavista luennoista myös omistautuneisuudesta ja sosiaalisesta aktiivisuudesta opiskelijoiden kanssa.
ellauri349.html on line 530: Mansikkakakun ensimmäisen palan leikkasi opintosihteeri Hanna-Mari Salonen, koska juhliinsa hiukan myöhässä saapunut Joseph arveli, ettei osaa leikata ensimmäistä palaa.
ellauri349.html on line 532: 
ellauri349.html on line 545: 1The Embodied Mind, by Francisco J. Varela, Evan Thompson, Eleanor Rosch. This classic book, first published in 1991, was one of the first to propose the “embodied cognition” approach in cognitive science. It pioneered the connections between phenomenology and science and between Buddhist practices and science—claims that have since become highly influential. The View from Within: First Person Approaches to the Study of Consciousness, by Francisco Varela and Jonathan Shear (Eds). How can we be sure even that we exist? The editors agree that we can't be sure but they recommend a pragmatist approach. Technology and the human condition. By B. Gendron. Published 1 November 1976.
ellauri349.html on line 574: Jules: Well, there's this passage I got memorized.`It sort of fits the occasion. "Ezekiel 25:17". "The path of the righteous man is beset on all sides by the inequities of the self and the tyranny of evil men. Blessed is he who in the name of charity and good will shepherds the weak through the Valley of Darkness for he is truly his brother's keeper and the finder of lost children. [now on-screen] And I will strike down upon thee with great vengeance and furious anger those who attempt to poison and destroy my brothers. [raising his gun on Brett] And you will know my name is the Lord when I lay my vengeance upon thee."
ellauri349.html on line 720: Eskin mielestä vastaanjuoxevasta koirasta on helpompi ilahtua kuin nelivuotiaasta tyttärestä. Täh? Mihin tää eltaantunut ajatus on liittyvinään? Ihanko se vaan putkahti Eskin sairaammasta päästä? No Eskillä ei ole tytärtä, eikä se pojistakaan juuri luukuta. Ei sillä koiraakaan kai ollut. "Mutta tyttärelle täytyy antaa enemmän kuin koiralle jos haluaa ize enemmän." All beautiful things have a number. Tarvitaan tietä, totuutta ja elämää, vahvistaa dosentti Saarinen, ja uskokaa tai älkää, minä olen juuri se. Tai ne.
ellauri349.html on line 747: Johann Christian Friedrich Hölderlin oli saksalaisen romantiikan avainlapsi. Hän oli myös tärkeä ajattelija saksalaisen idealismin kehittämisessä, erityisesti hänen varhaisessa yhteydessä Georg Wilhelm Friedrich Hegeliin ja Friedrich Wilhelm Joseph Schellingiin ja heihin filosofisen vaikutuksensa ansiosta.
ellauri349.html on line 805: Helsingistä Liehu muutti Porvooseen 2009. Täällä on lähellä lapsuuskesien torppa, jonne hän usein pyöräilee kuuntelemaan lintuja. Tuollaiset kauniit hetket vahvistavat.
ellauri350.html on line 66: Tutkimuskohde 1: Ihmisten välinen vetovoima: Mikä ennustaa ihmisten välistä vetovoimaa? Tietävätkö ihmiset todella, mitä ominaisuuksia he haluavat parisuhdekumppaniltaan? Miten treffiinnovaatiot, kuten pikatreffit ja online-treffit, vaikuttavat romanttiseen aloitusprosessiin?
ellauri350.html on line 70: Alvin Toffler syntyi 4. lokakuuta 1928 New Yorkissa ja varttui Brooklynissa. Hän oli Rosen (Albaum) ja turkismiehen Sam Tofflerin poika, molemmat Puolan juutalaisia jotka olivat muuttaneet Amerikkaan.
ellauri350.html on line 76: Ulospäin suuntautuneet ihmiset käyttävät usein positiivisesti latautuneita sanoja (rakkaus, ihana, iloinen) ja sanoja, jotka liittyvät sosiaalisiin prosesseihin.
ellauri350.html on line 155: Johnista tuli kuulu pragmaatikko, vaikka köyhä. He is one of the successful Philosophers. He has ranked on the list of those famous people who were born on October 20, 1859. He is one of the Richest Philosophers who were born in VT. He also has a position among the list of Most popular Philosophers. But his net worth is estimated only at $1-5M, the lowest quote among celebrities. He died on Jun 1, 1952 (age 92). Birth sign Libra.
ellauri350.html on line 167: Dad Mr. Tom E. Dewey did not endear himself to all Republicans, and in some he inspired a degree of scorn. To Mrs. Alice Roosevelt Longworth he resembled “a groom on a wedding cake.”
ellauri350.html on line 168: And after his defeat in 1948, the tart‐tongued Mrs. Longworth, a daughter of President Theodore Roosevelt and the widow of House Speaker Nicholas Longworth, remarked: “We should have known he couldn't win—a souffle never rises twice.”
ellauri350.html on line 178: Mutta kaikki lähtee vahvasta sisääntulosta. Suoro suorana ja pää pystyssä. Viisi pistoa ja tiukka tuijotus eivät välttämättä riitä. Näytä että olet tilanteessa pomo mutta osoita silti nöyryyttä. Viesti lämpöä ja izevarmuutta. Kazo mallia Esa Saarisesta. 1/3 puheesta keskim. koskee omaa izeä, mutta E.Saarisen kaltaisilla virtuooseilla lukema on paljon korkeampi.
ellauri350.html on line 188: Tästä päätellen homo kaxoset solmivat onnellisimmat liitot. Paizi jos molemmat ovat kukkoilevia! Vähän niinkuin tiimeissä, kaikki eivät saa olla samanlaisia supermiehiä, vaan niillä täytyy olla täydentäviä kykyjä. Bones olkoon fixu mutta Jerry Cotton on uskonnollinen ja kansanomainen.
ellauri350.html on line 275: Burr said that he weighed 12.75 pounds (5.8 kg) at birth, and was chubby throughout his childhood. "When you're a little fat boy in public school, or any kind of school, you're just persecuted something awful," he said. Later accounts of Burr's life say that he hid his homosexuality to protect his career. Burr had many hobbies over the course of his life: cultivating orchids and collecting wine, art, stamps, and seashells. He was very fond of cooking. He was interested in flying, sailing, and fishing. According to A&E Biography, Burr was an avid reader with a retentive memory. He was also among the earliest importers and breeders of Portuguese water dogs in the United States. Burr threw several "goodbye parties" before his death on September 12, 1993, at his Sonoma County ranch near Healdsburg. He was 76 years old.
ellauri350.html on line 281: Angeloun lausuma "On the Pulse of Morning" johti lisää mainetta ja tunnustusta hänen aikaisemmille teoksilleen ja laajensi hänen vetovoimaansa "rotu-, talous- ja koulutusrajojen yli". Angeloun lausunnon jälkeisellä viikolla hänen kirjojensa ja runoutensa pokkariversioiden myynti nousi 300–600 prosenttia. Bantam Booksin oli painettava uudelleen 400 000 kappaletta kaikista hänen kirjoistaan pysyäkseen kysynnän tasalla. Random House , joka julkaisi Angeloun kovakantiset kirjat ja julkaisi runon myöhemmin samana vuonna, raportoi, että he myivät enemmän hänen kirjojaan tammikuussa 1993 kuin koko vuonna 1992, mikä oli 1200 prosentin kasvu. Runon kuusitoistasivuisesta julkaisusta tuli bestseller, ja runon tallenne palkittiin Grammy-palkinnolla .
ellauri350.html on line 301: Hän kävi läpi tämän prosessin "lumotakseen" itsensä, ja kuten hän sanoi vuonna 1989 British Broadcasting Corporationin haastattelussa, "elä uudelleen tuska, tuska, Sturm und Drang ". Hän asettui ajassa, josta hän kirjoitti, jopa traumaattisista kokemuksista, kuten raiskauksestaan Caged Bird -elokuvassa, "kerromaan inhimillisen totuuden" elämästään. Angelou kertoi pelanneensa korttia päästäkseen lumoavaan paikkaan ja päästäkseen muistoihinsa tehokkaammin käsiksi. Hän sanoi: "Voi kestää tunnin päästä siihen, mutta kun olen siinä - ha! Se on niin herkullista!" Hän ei pitänyt prosessia katarsina; pikemminkin hän löysi helpotusta "totuuden kertomisesta". (Wats the diff?). Angelou kuoli aamulla 28. toukokuuta 2014 86-vuotiaana.
ellauri350.html on line 303: 1A sex worker is a person who provides sex work, either on a regular or occasional basis. The term is used in reference to those who work in all areas of the sex industry. Sex work is "the exchange of sexual services, performances, or products for material rather than emotional compensation."
ellauri350.html on line 385: Entä hevosen, joka rakastaa juosta myrskyjen kanssa?
ellauri350.html on line 565:
ellauri350.html on line 827: Optimistiset nunnat elivät 10v kauemmin kuin pessimistiset, 85-vuotiaista 95-vuotiaixi. Pessimistiset pääsivät taivaan iloihin 10v ennemmin. Nauru pidentää ikää. Onnessa on 2 osatekijää, nautinto ja tarkoituxen tunne. On siis vältettävä kipua ja tarkoituxettomuutta. Tätä on kuzuttu nimellä pleasure-purpose-principle (ei kuitenkaan Epikuroxen taholta).
ellauri351.html on line 65: Rodullistaminen on yhteiskunnallinen prosessi, jonka myötä valta-asemassa olevat liittävät yksilöön tai ihmisryhmään etnisen taustan, uskonnon ja/tai ihonvärin takia stereotypioita tai/ja ennakkoluuloja. Käsite on tarpeellinen meille rodullistetuille. Milloin sinä olet viimeksi ollut peilin edessä E.T.? Kazo izeäsi peiliin! Tolla naamarilla en rupeaisi paljon aukomaan.
ellauri351.html on line 131: Opiskellessaan Wienin yliopistossa hän piti partnereina vanhempiensa asunnossa erilaisia eläimiä kaloista Gloria-nimiseen kapusiiniapinaan. Lorenz "tajusi, että ruokinta- ja paritteluhalujen ylivoimainen lisääntyminen ja erilaistuneiden sosiaalisten vaistojen heikkeneminen on ominaista hyvin monille kotieläimille". Lorenz alkoi epäillä ja pelätä, "että vastaavat rappeutumisprosessit voivat olla toiminnassaan sivistyneen ihmiskunnan kanssa".
ellauri351.html on line 134: Hänet kutsuttiin Wehrmachtiin vuonna 1941. Hän pyrki moottoripyörämekaanikkoksi, mutta sen sijaan hänet määrättiin sotilaspsykologiksi, joka suoritti ihmisrotututkimuksia miehitetyssä Posenissa Rudolf Hippiuksen johdolla. Tavoitteena oli tutkia "saksalais-puolalaisten puolirotuisten" biologisia ominaisuuksia selvittääkseen, hyötyivätkö he samasta työmoraalista kuin "puhtaat" saksalaiset.
ellauri351.html on line 150: Merihanhen voitonhuutoseremoniaa muistuttava apinan into ja ja sotainnostus on izenäinen vaisto.
ellauri351.html on line 175: Ei ole yllättävää, että aiempien kirjojensa perusteella Britton ajattelee, että kirjallisuus ja teologia ovat rikkaita mielenelämän mallien lähteitä. Tämä teos sisältää mielenkiintoista uutta materiaalia myytistä mielenelämän mallina sekä Blaken, Miltonin ja Mary Shelleyn kirjoittamisesta. Britton näkee Miltonia itseään vastaan jakautuneena miehenä. De Doctrina Christianin teologin kirjoittajan piti turvautua epäilyltä, että Jumala voisi olla sadisti (tutkimuslinja, jonka Stanley Fish väittää, kulkee Paradise Lostin kautta). Mutta kadonneen Paratiisin runoilija tekee Saatanan runonsa sankariksi ja kuvaa hänet "kokona ihmisenä, joka kokee konfliktia, katumusta ja pelkoa". Saatana (erillään Miltonista) on tuhoava narsisti Herbert Rosenfeldin termein ja olemalla hänen kanssaan mielikuvituksellisesti tekemisissä Milton puolustaa itseään masentavaa melankoliaa vastaan, jonka Britton uskoo olevan hänen teologiansa ytimessä. Brittonilla on elävä käsitys siitä, mikä saavutus on elää konfliktejaan tällä tavalla. Samaan tapaan Britton lukee Blaken taivaan ja helvetin avioliittoa tutkivana sitä, mitä superminän korvaaminen omalla ihanneitsellään sisältää. Vaikuttavin kaikista on luku Mary Shelleyn Frankensteinista ("Mikä teki Frankensteinin olennosta hirviön?"). jonka Britton lukee vertauksena perinataalisen hylkäämisen ehdottomasta kauhusta sekä äidille että lapselle”.
ellauri351.html on line 229: Vuodesta 2005 alkaen van der Kolk ja hänen liittolaisensa aloittivat kampanjan saadakseen diagnoosin, jota he kutsuivat "kehitystraumahäiriöksi" DSM:n viidenteen painokseen, joka on määrä julkaista vuonna 2013. puutteita impulssien hallinnassa, itsesääntelyssä, aggressiivuudessa ja keskittymisessä pahoinpideltyillä ja laiminlyötyillä lapsilla”, van der Kolk kirjoitti vuoden 2009 traumakeskuksen uutiskirjeessä. Hän väitti, että psykiatrian oli ymmärrettävä, että laaja valikoima diagnooseja - kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä päihteiden käytön häiriöihin ja persoonallisuushäiriöihin - eivät ole niinkään erillisiä sairauksia kuin pohjimmiltaan trauman aiheuttamia.
ellauri351.html on line 231: Taistelu "kehitystraumahäiriöstä" oli kentänlaajuinen ja ankara. Jos DTD hyväksyttäisiin DSM-5:een, kriitikot väittivät, että DTD:stä tulisi eräänlainen diagnostinen möykky, joka imee valtavan määrän diagnooseja, jotka eivät juurikaan välittäisi siitä, mitä skeptikot uskoivat olevan ratkaisevia eroja. Van der Kolk käytti energiaa kampanjaan. Kun DTD:tä ei sisällytetty DSM-5:een, se oli katkera pettymys.
ellauri351.html on line 243: Trauma can be trapped in the body as a reflexive wince stuck in time — manifesting as a shoulder spasm, for example, when someone hears a word that reminds them of the traumatic event. He used to have those, he said, but not anymore. We’re at the beginning of a new scientific epoch, he told me, of understanding the truth about trauma: Finally, humanity can hope to free itself from the cycles that have dragged us through eons of war, violence, and poverty. Someday soon, he told me, finally, we will all become clean.
ellauri351.html on line 251: Lewin syntyi vuonna 1890 juutalaiseen perheeseen Mogilnossa, Mogilnon läänissä, Posenin maakunnassa, Preussissa (nykyinen Puola ). Se oli pieni kylä, jossa asui noin 5000 ihmistä, joista noin 150 oli juutalaisia. Lewin sai ortodoksisen juutalaisen koulutuksen kotona. Hän oli yksi neljästä keskiluokan perheeseen syntyneestä lapsesta. Hänen isänsä omisti pienen sekatavaraliikkeen, ja perhe asui myymälän yläpuolella olevassa asunnossa. Hänen isänsä Leopold piti maatilaa yhdessä veljensä Maxin kanssa; tila oli kuitenkin laillisesti kristityn omistuksessa, koska juutalaiset eivät tuolloin saaneet omistaa maatiloja.
ellauri351.html on line 299: Aaron Brown, kirjailija, kvantitatiivinen psykoanalyytikko ja jokapaikan dosentti Yeshivan ja Fordhamin yliopistoissa, sanoi The Black Swan -kirjasta, että "kirja on ikään kuin Taleb ei olisi koskaan kuullut ei-parametrisista menetelmistä, data-analyysistä, visualisointityökaluista tai vankoista arvioista." Siitä huolimatta hän kutsuu kirjaa "olennaiseksi luettavaksi" ja kehottaa tilastotieteilijöitä jättämään huomiotta loukkaukset saadakseen "tärkeitä filosofisia ja matemaattisia totuuksia". Taleb vastasi The Black Swanin toisessa painoksessa, että "Yksi yleisimmistä (mutta hyödyttömistä) kommenteista, joita kuulen, on, että jotkin ratkaisut voivat tulla "vankoista tilastoista". Ihmettelen, kuinka näiden tekniikoiden avulla voidaan luoda tietoa siellä, missä sitä ei ole."
ellauri351.html on line 307: Charlie Rosen haastattelussa Taleb sanoi, että hän näki, ettei mikään The Black Swanista saamansa kritiikki kumonnut hänen keskeistä pointtiaan, joka sai hänet suojelemaan omaisuuttaan ja asiakkaidensa omaisuutta. Talebin aggressiiviset ja selkeästi suunnatut kommentit rahoitusalan osia vastaan – esimerkiksi toteamalla Davosissa vuonna 2009 olevansa "tyytyväinen" Lehman Brothersin romahtamiseen – on johtanut raportteihin henkilökohtaisista hyökkäyksistä ja mahdollisista uhkauksista.
ellauri351.html on line 440: Joseph H. Berke, MD, (17. tammikuuta 1939 – 11. tammikuuta 2021, ei sukua Berke Khanille, Genghisin vaarille) oli amerikkalaissyntyinen psykoterapeutti, kirjailija ja luennoitsija. Hän opiskeli Columbia College of Columbia Universityssä ja valmistui Albert Einstein College of Medicine -yliopistosta New Yorkissa. Berke muutti Lontooseen vuonna 1965, jossa hän työskenteli RD Laingin kanssa 1960-luvulla, kun Philadelphia Association perustettiin. Berke asui Kingsley Hallissa, missä hän auttoi sairaanhoitajaa Mary Barnesia, jolla oli diagnosoitu skitsofrenia, selviytymään hulluudesta. Barnesista tuli myöhemmin taiteilija ja kirjailija. Philadelphia Association, jonka jäseniä Laing ja Cooper ja myöhemmin Redler olivat, oli perustanut Kingsley Halliin projektin, jossa häiriintyneet ihmiset voisivat asua sairaalan ulkopuolisessa ympäristössä. Se on kolmikerroksinen rakennus Itä-Lontoossa. Noin kolmetoista ihmistä voisi asua siellä mukavasti. Philadelphia Association vuokrasi rakennuksen viideksi vuodeksi kesäkuusta 1965 alkaen.
ellauri351.html on line 486: Eskin peukuttama luihu talousnobelisti Kahneman (1 n lopussa) on jo monta kertaa ollut paasausten kohteena (albumit 27, 29, 122, 293). Nyze kelpaa guruxi taas Puntun Paavolle. It is also notable that Kahneman's paternal uncle was Rabbi Yosef Shlomo Kahaneman, the head of the Ponevezh Yeshiva. In 2015 Kahneman described himself as a very hard worker, as "a worrier" and "not a jolly person". But, despite this, he said, "I'm quite capable of great enjoyment, and I've had a great life."
ellauri351.html on line 592: Oiska paukutti henskeleitä kun se sai torpatuxi jonkun varattoman dosenttiraiskan stipendin. Kukaan muu ei tahtonut olla ensimmäinen kusipää, mutta Oiskan ryhdyttyä syntipukixi toiset kateet ja pahansuovat seurasivat iloisina perässä.
ellauri351.html on line 680: Paizi klaaniajattelua sinänsä jenkit on tuoneet takaisin silmä silmästä hammas hampaasta Hammurabin lain. Jokaisella on oltava oma luotipyssy jolla ne voi tehdä vigilante kostoja, koska se on ainoo tapa "saada oikeutta" (lue päästä tasoihin) tässä paskiaisten yxinyrittäjien valtakunnassa. Kaikki on konnia, kerta kaikkiaan kaikki tyynni ajamassa takaa ei muuta kuin oman lomssan täytettä ja omaa 8 sekuntia julkisuudessa. Ja se on näistä tyypeistä just hyvä asia! Free to choose, kuten ulvahtivat kasarilla Friedmanin kyykäärmeen sikiöt. Voi helvetti, toivottavasti ilmasto-ja muut luonnonkatastrofit lähtee liikkeelle näiden porukoiden jätti hiilijalanjäljistä ja silittää ne lopullisesti pois maapallon pinnalta.
ellauri351.html on line 690: Hobsbawm opiskeli Prinz Heinrich- Gymnasium Berlinissä (nykyään Friedrich-List-School), kun natsipuolue tuli valtaan vuonna 1933. Samana vuonna perhe muutti Lontooseen, missä Hobsbawm ilmoittautui St Marylebone Grammar Schooliin. Hänen muuttonsa Saksasta loi väärän uskomuksen, että Hobsbawm oli pakolainen, joka säilyi koko hänen elämänsä, vaikka hän itse asiassa oli syntymästään britti isänsä kansalaisuuden vuoksi.
ellauri351.html on line 692: Elinikäinen marxilainen, hänen yhteiskuntapoliittiset vakaumuksensa vaikuttivat tuhoisasti hänen työnsä luonteeseen. Brittikommarit vaati 2. rintaman avaamista johki Pohjois-Ranskaan ryssien hädän helpottamisexi. Ei jaxa, istutaan ja kazotaan eka kuinka iivanalle käy, oli Churchillin ja Rooseveltin näkemys. Soditaan vaan tuolla siirtomaissa ja odotetaan itärintaman lopputulosta. M15:n ponnisteluista huolimatta vuonna 1947 hänestä tuli historian lehtori Birkbeck Collegessa, Lontoon yliopistossa, jossa tuohon aikaan epätavallisella tavalla henkilökunnan tai opiskelijoiden keskuudessa ei ollut taipumusta kommunismin vastaisuuteen. Hobsbawm sanoi, että McCarthyismista oli olemassa heikompi versio. joka otti valtaansa Isossa-Britanniassa ja vaikutti marxilaisiin tutkijoihin: "En saanut ylennystä 10 vuoteen, mutta kukaan ei heittänyt minua ulos". Poliittiset viholliset kielsivät Hobsbawmilta luennoitsijan Cambridgessa, ja koska hän oli myös estetty jonkin aikaa professuurista Birkbeckissä samoista syistä, hän puhui onnesta, kun hän oli saanut viran Birkbeckissä vuonna 1948 ennen kuin kylmä sota alkoi todella lähteä liikkeelle. Konservatiivien kommentaattori David Pryce-Jones on dementoinut tällaisten uraesteiden olemassaolon.
ellauri351.html on line 715: Gustave Le Bon propose dans cet ouvrage que, lorsque des individus sont réunis, ils ne raisonnent pas de la même manière que s'ils étaient seuls, expliquant ainsi les comportements irraisonnés des foules.
ellauri352.html on line 32: Joseph Mengele
ellauri352.html on line 47: Pinocchio oli puinen sätkyukko. Mäntysilmä (oxankohta laudassa?) tai männynsiemen toskanaxi, jonka nenä veny valhetellessa kuin penis erektiivisenä. These aspects are consistent across all adaptations: Pinocchio is an animated sentient puppet, Pinocchio's maker is Geppetto and Pinocchio's nose grows when he lies. Pinocchio's bad behavior, rather than being charming or endearing, is meant to serve as a warning. Collodi originally intended the story, which was first published in June 1881 in the children's magazine Il Corriere dei Piccoli, to be a tragedy. It concluded with the puppet's execution. Kettu ja kissa jotka vievät Disneyn Pinocchion "teeatteriin" hirttävät hänet lähimpään puuhun, joka sattui olemaan tammi eikä mänty.
ellauri352.html on line 72: Saksassa Hegel kommentoi työtä Hengen fenomenologiassaan herruuden ja orjuuden yhteydessä. Hegel tunnistaa tässä työprosessin ja taistelun tunnustamisesta herruuden ja orjuuden dialektiikan historian, joka johtaa herruuden ja orjuuden synteesiin. Siinä kaikki sisäistävät herruuden, kuten Taneli Kivipukki osoitti.
ellauri352.html on line 81: Hegelin isäntä-orja-luvun Stekeler-Weiterhofer ymmärtää kritiikkinä sokratis-platonista vertauskuvaa kohtaan sielusta ruumiin hallitsijana. Stekeler-Weithofer näyttää henkilökohtaisen itseluottamuksen kehittymisen itsekasvatuksena ja itsehillinnäna sen sijaan, että se keskittyisi vain yhteiskuntateoreettiseen arkkityyppiin, ihmisten väliseen tunnustamistapaukseen. Platonin tulkinnassa hän erottaa psykḗen maineen ja kunnian kantajana, joka kestää myös kuolemamme jälkeen, ja aktiivisen aretḗ- ihmisen (hyve), jossa toimimme tunnollisesti ja itsetuomisesti, riippumatta muiden kehuista tai moituksista. Huolehditaan siitä, että sielua ei ymmärretä onttisesti 'sieluksi' kutsutun henkisen olennon todellisena olemassaolona. Sielu on vaan meemi, tyypin kuolematon maine meedioissa ja pilvipalveluissa. Stekeler vakuttaa (kuorossa Hegelin ja muiden kellarin juuresten kanssa) tiedon subjektin absoluuttisuudesta. En voi epäillä ajatusteni ja tekoni toteutumista. Ja mixi en, bitte sehr? Die Geschichte vom hölzernen Bengele, by: Joseph Mengele. Ei tässä ole päätä eikä häntää Pirmin hyvä, puhdasta potaskaa.
ellauri352.html on line 114: ja laulumme kaikille soi. Nääntyvät nälkähän raataja-orjat. Tuotako, veikkoset, sallisimme!
ellauri352.html on line 167: Esittämällä siis hypoteesinsa järjen ja tunteen välisestä intiimistä suhteesta, Damásio havainnollistaa oman lääketieteellisen uransa vertauskuvallisia patologioita, jotka tukevat sitä, kuinka tunne ja järki tai kognitio ovat erottamattomia. Samalla kirjailija osoittaa, kuinka emotionaaliset prosessit: ovat niitä, jotka tekevät ihmisestä todella ihmisen; he tarjosivat koko nykyisen laajan epistemologisen ohjelmiston; ja ovat aina seuranneet lajia.
ellauri352.html on line 206: Uskonnollinen tunne on mystistä, jotain oseaanista tai vavisuttavaa. Siihen liittyy
ellauri352.html on line 266: Surun viiden vaiheen mallin (tai Kübler-Rossin mallin ) mukaan surun kokevat käyvät läpi viisi tunnetta: kieltäminen, viha, tinkiminen, masennus ja hyväksyminen. Vaikka se on yleisessä käytössä, tutkimukset eivät ole vahvistaneet näitä vaiheita, ja mallia on kritisoitu vanhentuneeksi sekä hyödyttömäksi suruprosessin selittämisessä.
ellauri352.html on line 267: Mallin esitteli sveitsiläisamerikkalainen psykiatri Elisabeth Kübler-Ross vuoden 1969 kirjassaan Kuolemasta ja kuolemasta, ja se sai inspiraationsa hänen työstään parantumattomasti sairaiden potilaiden parissa. Masentuneena siitä, että lääketieteellisissä kouluissa ei annettu opetusta kuolemasta ja kuolemasta, Kübler-Ross tutki kuolemaa ja sen kohtaajia Chicagon yliopiston lääketieteellisessä koulussa. Kübler-Rossin projekti kehittyi seminaarisarjaksi, josta potilashaastattelujen ja aikaisemman tutkimuksen ohella tuli hänen kirjansa perusta. Vaikka Kübler-Rossin tunnustetaan yleisesti näyttämömallien luojana, aiemmat kuolemanteoreetikot ja -lääkärit, kuten Josef Mengele, Erich Lindemann, Collin Murray Parkes ja John Bowlby, käyttivät samanlaisia steppien tai vaiheiden malleja jo 1940-luvulla.
ellauri352.html on line 298: Jotkut omaishoitajat jotka käsittelivät asiakkaita, olivat ahdistuneita siitä, etteivät potilaat kokeneet vaiheita "oikeassa järjestyksessä" tai eivät kokeneet yhtä tai useampaa surun vaihetta. Bonannon surutyö on osoittanut, että surun tai trauman oireiden puuttuminen on terve tulos. Toisaalta on olemassa muitakin teoreettisesti perustuvia tieteellisiä näkökulmia, jotka kuvaavat paremmin surun ja surun kulkua, kuten: trajektorioiden lähestymistapa, kognitiivinen stressiteoria, uurnamalli, valokuvamalli, merkityksenmuodostus, psykososiaalinen siirtymämalli, kaksiraiteinen malli, kaksoisprosessimalli, ja tehtävämalli.
ellauri352.html on line 412: Merihanhen voitonhuutoseremonian tavoin ihmisen into ja innostus ovat Lorenzin mukaan izenäinen vaisto. Sitä ei voi palauttaa mihkään simppelimpään kuten esim voittamiseen. Sillä, kuten sexuaalivietillä, on omat laukaisumekanisminsa ja se antaa voimakkaan tyydytyxen ruiskahtaessaan.
ellauri352.html on line 604: In 2011, a "novel of the decade" was chosen due to lack of sponsorship to hold the customary award. Five finalists were chosen from sixty nominees selected from the prize´s past winners and finalists since 2001.[citation needed] Chudakov won posthumously with A Gloom Is Cast Upon the Ancient Steps, which takes place in a fictional town in Kazakhstan and describes fictional life under Stalinist Russia. The criteria for inclusion included literary effort, representativeness of the contemporary literary genres and the author¨s reputation as a writer. Length was not a criterion, as books with between 40 and 60 pages had been nominated.
ellauri353.html on line 64: Marko oli sodan loppuvaiheessa puoli vuotta psst/kotimiehenä Rukajärven lohkolla. Sielläpä tietysti, lähimmäisen tontilla. Kazoin häntä kunnioittavasti. Edessäni istui sotaveteraani! Sotaoloissa on ihan pakko bylsiä, vaikka halkopinossa. Ruumishuoneella tyhjennettiin siementä nuoreen naikkoseen ihan jonossa. Syntiä ja munan sovitusta.
ellauri353.html on line 227: Vuonna 1966 Buñueliin ottivat yhteyttä Hakimin veljekset, Robert ja Raymond, egyptiläis-ranskalaiset tuottajat, jotka ovat erikoistuneet seksikkäisiin tähtielokuvantekijöiden ohjaamiin elokuviin, ja tarjosivat hänelle mahdollisuuden ohjata elokuvaversio Joseph Kesselin romaanista Belle de Jour, kirja varakkaasta nuoresta naisesta, joka viettää kaksoiselämää pariloituna, ja joka oli aiheuttanut skandaalin sen ensimmäisen julkaisun yhteydessä vuonna 1928. Deneuve ei voinut sietää rasvaista Buñuelia.
ellauri353.html on line 237: Kun elokuva julkaistiin, Silberman päätti ohittaa Cannesin festivaalit keskittyäkseen saadakseen sen ehdolle parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar- ehdokkaaksi, minkä se voitti, jolloin Buñuel ilmaisi halveksunnan prosessia kohtaan, joka perustui prosessiin. "2500 idiootin, mukaan lukien esimerkiksi studion apulaispukusuunnittelun" tuomio.
ellauri353.html on line 252: osefriedman.jpg" height="250px" />
ellauri353.html on line 258: ose_Friedman_Headshot.jpg" />
ellauri353.html on line 259:
ellauri353.html on line 263: ose">Rose Director Friedman /dɪˈrɛktər ˈfriːdmən/; born Rose Director (30 December 1910 – 18 August 2009) was a free-market economist and co-founder of the Milton and Rose D. Friedman Foundation. Rose eli vuotta vaille saturaisexi 1910-2009, zaarin alamaisesta US kermapepuxi.
ellauri353.html on line 266: Rose Director syntyi Staryi Chortoryiskissä Ukrainassa Director - perheeseen, merkittäviin juutalaisiin. Niinpä tietysti. Hänen uskotaan syntyneen joulukuun 1910 viimeisellä viikolla; syntymätiedot ovat kuitenkin kadonneet. Nuoruudessaan hän kirjoitti artikkeleita kulutuksesta Dorothy Bradyn kanssa. Rose Friedman opiskeli Reed Collegessa ja siirtyi sitten Chicagon yliopistoon, jossa hän sai filosofian kandidaatin tutkinnon. Tämän jälkeen hän alkoi opiskella taloustieteen tohtoriksi Chicagon yliopistossa ja suoritti kaikki tohtorintutkintoon tarvittavat työt väitöskirjan kirjoittamista lukuun ottamatta.
ellauri353.html on line 270: Miltonin kanssa hän kirjoitti kaksi taloustieteitä ja julkista politiikkaa käsittelevää tympäisevää kirjaa, Free to Choose ja Tyranny of the Status Quo, sekä heidän muistelmansa Two Lucky People, jotka ilmestyivät vuonna 1998.
ellauri353.html on line 273: Kun Milton sai vapaudenmitalinsa vuonna 1988, presidentti Ronald Reagan sanoi puheessaan nauraen, että Rose tunnettiin ainoana henkilönä, joka on koskaan saanut kiskotuxi edes lyijykynän hinnan Miltonista. Friedmansilla oli kaksi lasta, Janet ja David. Ei niistä sen enempää. Tässä closed captioningia Miltonien tunnin esitelmän alusta. The harder you work the luckier you get. Ohuthuulinen Jeanne Parrilli Californian Country Clubista pissii hunajaa: how lucky we are to have them on our backs again. Luteet hymyilevät ja pyyhkivät kangassärveteillä verta huulistaan. Vilken tur. Ukrainalaisia maahanmuuttajia lykästi. Banderisteista gangstereixi.
ellauri353.html on line 275: Now scholar. Rose Friedman discussed their life's work in economics written about it to lucky people. Memoirs.
ellauri353.html on line 277: The Friedmans were recent guests at the Commonwealth Club of Kalak it in Los Angeles. Each author speaks and then takes questions from the audience. Good afternoon and welcome to today's meeting of the common a Club of California. Brought to you from the St Francis Hotel relooking Union Square. I am doing an orderly chair. We also welcome the listener. A.W. F.M. in Sitka Alaska. One of more than two hundred twenty five stations across the country. Joining us for America's longest running. Radio program. We invite all our listeners here and on radio. To visit the club's website. At W.W.W. Commonwealth Club. Dot org. And now for today's speakers. It is with great pleasure that I introduce those plucky Jews, the Friedmans. The Friedmans are with us today. Connection with their recently published memoirs. Bucky people. Published by the University of Chicago. Press this year. They have been partners in love. And in life. For over sixty years.
ellauri353.html on line 279: Milton Friedman is widely regarded as the leader of the Chicago school. Of monetary economics. Stresses the importance of the quantity of money. As an instrument of government policy. Terminated. A business cycles and inflation. After graduating in one nine hundred thirty two with a Bachelor of Arts from Rutgers. He received graduate degree. From the University of Chicago. And Columbia University. Since one thousand nine hundred seventy seven. Professor print. Has been a senior research fellow at the Hoover Institution. Homeless or University Professor Friedman received the one nine hundred seventy six Nobel Prize for ECT. That's. In addition to his scientific work. Professor Friedman has written extensively on public policy. Always with primary emphasis on the preservation and extension of. Individual freedoms. In his most important works in this area. Perhaps an ever. The important area. Is life. He has collaborated by. Roads. An accomplished. Economist in her own right. Together they wrote. Capitalism and Freedom. Free to choose. And tyranny of the status quo. Free to choose and tyranny of the status quo later rip it into a T.V. series of the same names that were shown over the public. Public Broadcast stations.
ellauri353.html on line 281: Mrs. FRIEDMAN attended Reed College and studied economics at the University of Chicago. She was on the staff of the National Research and the bureau. A few. Home Economics. She next joined the staff of the Federal Deposit Insurance Corporation where she worked until she married Milton and moved to New York. Since then she has continued home economic research on her own publishing. Individually and coauthoring the three works referred to a few moments ago. She was mostly a producer of the P.B.S. T.V. series free to choose. And in one thousand nine hundred six she received an honorary doctorate from Pepperdine University. The Milton. And Rose de Friedman Foundation which the Freedman's us. Promotes parental choice. Of the schools. Attend. As I mentioned the title of their most recent book is Two lucky people. I'm being told by my parents. That the harder you work the luckier you get. It is no wonder the Friedan consider themselves lucky. They have worked long hard to make the contributions they have made to each other and to our society. We the members and listen. Well are the lucky ones today. To have them share themselves and their insights with us once again. We welcome. (Milton claps his hands to them.)
ellauri353.html on line 285: Me and Rose thought I'm going to start our discussion. She always ends them. There she might as well start (10 min, no longer, Rose, remember!) (Shall I start now Milton?) Yeah.
ellauri353.html on line 287: Rose:
ellauri353.html on line 289: I grew up before the appearance of the street. I even finished my graduate work. For a doctorate in economics before the feminist movement. Really got going. As a result. I was free to choose. Just how I wanted to live my life whether I wanted a full time career in the market place or a part time. Career. Combined with being a homemaker and bringing up a family. I knew I was going to get married. I'd already chosen my husband. I also wanted to have a family. Even after getting used to being married. And I wanted to bring up my children. Myself. I did not want them to be brought up. Either in a child care center. Or by a maid. Naturally by like most people I also wanted to have my cake and even when they left. University Milton and I both went to work in Washington for jobs where economists were there only let it cool. However before we were married. His career took him to New York City. While mine remained in Washington where I live where I like to work and the people I was working with. However we did not look forward to living apart.
ellauri353.html on line 299: But there weren't too many. I must confess that my experience combining life is a homemaker and an economist's was easier than it is for many women. I chose the right husband from the beginning. From the beginning we shared our interest in economics whether the news may call in the speech an article or a book. I was part of the activity in the sense that Milton always wanted me to read whatever he wrote. And he took my suggestion seriously. It gave me the feeling that I was practicing what I was trained for. But also that I was contributing to his career. It was in a sense our career. So when he was awarded the Nobel Prize it's received other many many many other net honors. And people always feel sorry for me and ask me how it feels to have him getting all the honors. My answer is always the same one. It is our honor I was part of that. When our children left for good. I became more active. With us and we go off for books. Where do I come out on a women's lib or feminist women have a real problem. But in my opinion the present solution is worse than the disease. The man. Or children. And those women who still believe that a mother's first job is to bring up her children. Women's lives. Made those women. Feel that is inferior to a paying job in the market. Therefore they must be and feared with the will to have a full time job outside. It is heightened competition between man and women. Husband and wife. So-called woman is problem. Has not. And I don't believe will solve the problem. Or a woman. There is a problem.
ellauri353.html on line 305: Shut up Rose, I thought I would use my few remaining 50 minutes here. You forward publishing people would ask me what's it going to be like. And I said well it's a book which is starting out as a love story. And which will end up as a treatise on social and that's largely what happened though it's throughout from beginning to end it really is a love story because Rose and I have really lived a love story we first met. Just exist. Just sixty sixty six years ago. In September. Nineteen thirty two. And from that time to this we have been close. And I trust shall continue to be said though she gives me no guarantees for the future. To talk about one area of social policy. Which we have engaged for many years. And recently made a major move. And that area is schooling elementary and - this is the main thing! educational vouchers. Parental choice of schools. Not to put a too fine point to it, better folks should have freedom to put their kids in better schools. Hooray democracy, fuck equality, like Alexis Tocqueville said, etc. etc. ad nauseam.
ellauri353.html on line 308: Täyttykää silmäni. On sade juomaani. Sillan onkalossa on kaikuva vankila, josta kajahtelee jazzmusiikkia kaiken päivää: "Oh how I love you, Rose, Rose I love you." Milton laulaa kahdexalla kielellä Malakassa. Malakka on paljon muutakin. Kukot kiitävät asfalttitien poikki. Sulttaanin puutarhassa kohoaa jännittävä kerubin pazas. Arat, mustasuomuiset kalat seisovat hiljaa. Tuomari on matkalla eläintarhaan keppi käsivarrellaan. Hänen valkoisten pikkuhousujensa taskussa on muna, joka on aiottu surulliselle ja raivoisalle, häkkin suljetulle intialaiselle mummolle. Kapean, kiemurtelevan elimen kurkkuun on sotalaulu mykistynyt. (Han Suyin: On sade juomaani. Kz. myös Päivien kimallus.)
ellauri353.html on line 327: Kylläpä tuli aimo saalis kirjoja Pasilan vaihtorottahyllystä! Olimme hakemassa kirjavarastosta Tuulikki Valkosen bestselleriä "Mäyhä," mutta poistuessa tuli selatuxi vaihtohyllyä. Ja sieltä löytyi seuraavia aarteita:
ellauri353.html on line 372: Moisey Volfovich Vinnitsky syntyi juutalaisen vaununrakentajan Meyer-Volf Mordkovich Vinnitskyn perheeseen, joidenkin stanitsa Goltassa (nykyisin osa Pervomaiskista) olevien tietojen mukaan. Vinnitsky oli noin 4-vuotias, kun hänen perheensä muutti Odesaan (Moldavanka). Muissa tiedoissa kerrotaan, että hän syntyi satamapalvelumiehen (bindyuzhnik) perheeseen osoitteessa 23 Hospital Street (nykyisin Bohdan Khmelnytsky Street) Odesassa (Moldavanka). Vinnitskyn äiti Doba Zelmanovna synnytti viisi poikaa ja tyttären. Syntyessään hän sai kaksoisnimen, Moisey-Jakov (Mooses-Jakob), samanlaisen kuin hänen isänsä. Koska tällainen kaksoisnimi oli epätavallinen venäläisessä kulttuurissa, Vinnitskyn toinen nimi kirjattiin joskus isän nimeksi - Moisey Yakovlevich.
ellauri353.html on line 460: Vuonna 1943 Budyonnyn aloitteesta perustettiin uudelleen Moskovan hevosenkasvatusinstituutti.
ellauri353.html on line 466: Budyonny oli hyvin erikoinen persoona. Todellinen helmi, ihminen, jolla on hevosennaama, ihmisten mieli ja maalaisjärkeä. Hänellä oli kyky totella oikein nopeasti.
ellauri353.html on line 480: Volynia on Puolan, Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalla. Se oli osa Pale of Settlementtiä. Venäjän juutalaisten asuinalue (ven. черта оседлости, tšerta osedlosti; jidd. דער תּחום-המושבֿ, der tkhum-ha-moyshəv; hepr. תְּחוּם הַמּוֹשָב, tḥùm ha-mosháv) oli Venäjän keisarikunnan länsiosissa vuosien 1791–1917 välillä sijainnut suuri alue, jolla keisarikunnan juutalaiset alamaiset saivat asua. Alueen rajasi keisarinna Katariina Suuri Puola-Liettualle kuuluneiden alueiden siirryttyä Puolan jaoissa Venäjälle vuonna 1772. Laajimmillaan alue sijaitsi nykyisten Liettuan, Latvian, Valko-Venäjän, Ukrainan, Moldovan, Länsi-Venäjän ja Itä-Puolan alueilla, ja siihen kuuluivat sen ajan suurista juutalaiskaupungeista muun muassa Vilna, Minsk ja Odessa. Kiova, Jalta ja muutama muu alueen suurista kaupungeista olivat kuitenkin juutalaisilta yhä suljettuja. Alue lakkautettiin virallisesti vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen myötä. Porukoista iso osa päätyi jenkkeihin, niin Odessan pulskeat kuin Galizian lommoposkiset.
ellauri355.html on line 51: Lokakuu on ryssissä ollut vallankumouxellinen. In September and October 1993, a constitutional crisis arose in the Russian Federation from a conflict between President Boris Yeltsin and Russia's parliament. President Yeltsin performed a self-coup, dissolving parliament and instituting a presidential rule by decree system. The crisis ended with Yeltsin using military force to attack Moscow's House of Soviets and arrest the lawmakers. In Russia, the events are known as the October Coup (Russian: Октябрьский путч, romanized: Oktyabr'skiy putch) or Black October (Russian: Чëрный октябрь, romanized: Chyorniy Oktyabr').
ellauri355.html on line 84: The coup ultimately failed, with the provisional government collapsing by 22 August 1991 and several of the conspirators being prosecuted by the Supreme Court of the Russian Federation.
ellauri355.html on line 142: Uskon, että minun ei tarvitse mennä merta edemmäxi kalaan sanoakseni, että kaikilla näillä etnisillä hepuilla on ensikäden kokemusta tästä diktaattoritoverista. Presidentti Drumpf aikoo nostaa Kiinan tullit 60 prosenttiin. Siitäs saavat! OH NO! huutaa talousliberaali oikeisto.
ellauri355.html on line 180: Etutilanteen radikaalin muutoksen myötä kävi selväksi, että Harkovin polkupyörätehdas palautetaan Ukrainaan. Syksyllä 1944 alkoi evakuointiprosessi, ja jo seuraavan vuoden alussa yritys palautti sotilaallisiin tarkoituksiin käytettävien laitteiden tuotannon. Kesäkuussa 1945 tehdas alkoi tuottaa rauhallisia tuotteita - polkupyöriä.
ellauri359.html on line 61: Actually, I already knew that; what I didn’t know was that the cause was very possibly inherited syphilis. Grahame, a dyed-in-the-wool bachelor who loved “messing about in boats”, seems to have married under duress, the sort to which upper-middle-classes were particularly susceptible: namely, propriety. His sister believed Elspeth Thomson deliberately compromised him. On receiving news of his nuptials, she asked if he really intended to marry her. “I suppose so; I suppose so,” was the telling reply.
ellauri359.html on line 69: But there were others. Like so many Scots before and since, Grahame held a senior post in London’s banking world. When one day a stranger accosted him there with a pistol, firing it off wildly (though happily missing his target), the author’s fear of the underclass took root. Thus, those ragamuffins in the Wild Wood, the knife-wielding, teeth-baring stoats and weasels who destroy property and have no respect for their social superiors – Rat, Toad, Badger and Mole – are his representation of the terrible face of anarchists, working classes and madmen rolled into one.
ellauri359.html on line 173: Immu eli ja matkusteli aikuisiälläkin vuosikausia isänsä varallisuuden turvin. Myöhemmällä iällä svedu alkoi kiinnostua yhä enemmän hengellisistä asioista, joskin uskonnollinen hän oli ollut lapsesta saakka. Svedberg Jr väitti itsellään olevan yliluonnollisia kykyjä, joiden ansiosta hän muun muassa kykeni kommunikoimaan kuolleiden ihmisten kanssa. Friedrich Oetingerille marraskuussa 1766 kirjoittamassaan kirjeessä Swedenborg väittää keskustelleensa satoja kertoja Martti Lutherin kanssa, vuoden ajan apostoli Paavalin kanssa ja kerran Mooseksen kii kanssa. Hän uskoi, että Jumala ilmaisi hänelle totuuden kuolemanjälkeisen elämän erilaisista tiloista ja viimeisestä tuomiosta. Swedenborg katsoi, että hänen uskonnollinen oppinsa toimii yhdessä Raamatun kanssa pohjana aivan uudelle kirkolle, mutta ei ennustanut tämän kirkon saavuttavan suosiota nopeasti. Swedenborgin opetukset jakoivat aikalaisten mielipiteitä jyrkästi. Henkimaailmaa ja aviollista rakkautta käsitellyt teos Deliciae sapientiae de amore conjugiali jopa takavarikoitiin vuonna 1769, kun muut svedut syytti Svedbergiä harhaoppisuudesta.
ellauri360.html on line 131: Joseph Conrad : Nostromo
ellauri360.html on line 201: Joseph Heller : Catch-22
ellauri360.html on line 293: Aksel Sandemose : Varulven (Ihmissusi)
ellauri360.html on line 313: Michel Tournier : Météores (Kaksoset)
ellauri360.html on line 371: 2019 tuli Venstreen suuri hajaannus. Entinen puheenjohtaja Lars Løkke Rasmussen perusti Moderaatit ja entinen varapuheenjohtaja Inger Støjberg perusti Tanskademokraatit. Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa, joille oli ominaista porvarillisten puolueiden suuri hajaannus, Venstre sai 13,3 prosenttia äänistä ja menetti 20 paikkaa 43:sta.
ellauri362.html on line 51: Siis aivan toisenlainen kuin Elizabeth Bennet! Tukevahko mutta suloinen Jennifer Ehle on ainoa oikea Elizabeth Bennet. (Jennifer Anne Ehle is an American actress, the daughter of English actress Rosemary Harris and American author John Ehle.) Elizabethia pidetään ihailtavimpana ja rakkaimpana Austenin sankarittarista. Häntä pidetään yhtenä brittiläisen kirjallisuuden rakastetuimmista hahmoista monimutkaisuutensa vuoksi. Austen itse kuvaili Elizabethia "yhtä ihastuttavana olentona kuin on koskaan painettu". Mr. Darcy oli onnen Pekka päästessään painamaan sitä Pemberleyssä. Ei suotta Colin Firth virnistele hääkieseissä matkalla neizytkammioon!
ellauri362.html on line 57: Vuoteen 1818 sijoittuva tarina on jatkoa Jane Austenin romaanin Ylpeys ja ennakkoluulo tapahtumille. Fitzwilliam Darcy lähtee Konstantinopoliin aloittaakseen diplomaattisen tehtävän vaimonsa Elizabeth Bennetin kanssa. Heidän poissa ollessaan parin viisi varakasta tytärtä jäävät Lontooseen serkkunsa herra Fitzwilliamin luo. 21–16-vuotiaat sisarukset ovat prime ja kunnollinen Letitia, nokkela Camilla, kevytmieliset kaksoset Georgina ja Isabelle sekä musiikillinen ihmelapsi Alethea. Kaksi nuorempaa veljeä jää Darcyn kartanolle Pemberleyyn.
ellauri362.html on line 59: Letitia on tyrmistynyt kuultuaan, että hänen entinen sulhasensa, mies, jonka hän luuli mädänneen kuolleena kolme vuotta, on elossa ja naimisissa, mutta ilmeisesti vailla muistia. Hänen emotionaalinen reaktionsa, joka on erittäin epämuodikas, houkuttelee ei-toivottuja juoruja Lontoon eliitin keskuudessa. Sillä välin Camilla ystävystyy Sir Sidney Leigh'n kanssa ja uskoo olevansa rakastunut. Camilla huomaa, ettei tämä ole kiinnostunut hänestä, ja järkyttyy, kun tämä pyytääkin Fitzwilliamin kättä. Hän kuitenkin katkaisee kihlauksen, kun ystävä varoittaa häntä, että Leigh on homoseksuaali. Leigh pakenee maasta Italiaan sodomian kieltävien lakien vuoksi, ja kielteisiä huhuja levisi Camillan liian ilmeisestä kiintymyksestä mieheen. Miellyttäisikö ahdasta Lettyä Waterloossa pseudomenehtyneen "Tomin" sijaan joku komea hasardi tai pensselisetä?
ellauri362.html on line 108: Ballin jälkeen Darcy ja Bingleyn sisko Caroline keskustelevat veljensä ihastumisesta Janeen ja ovat yhtä mieltä siitä, että tällainen liitto tulee olemaan hänelle tuhoisa. Estääkseen liittouman he sopivat edelleen saavansa hänet takaisin Lontooseen, ja siellä ollessaan Darcy vakuuttaa hänet, että tunneyhteys on vähäinen ja käytännön haitat ovat valtavat. Vaikka Darcy tuntee edelleen vetoa Elizabethiin, hänen ongelmansa Elizabethin kanssa saavat hänet ajattelemaan, että hän tekee Bingleylle palveluksen erottamalla hänet Hertfordshirestä ja Bennetsistä.
ellauri362.html on line 110: Palattuaan Lontooseen Darcy vakuuttaa Bingleyn nopeasti, että hänen emotionaalinen yhteys Miss Jane Bennetiin on vähäinen ja tällaisen liiton käytännön haitat ovat valtavat. Siksi niiden erottamisen tulisi olla pysyvä.
ellauri362.html on line 135: Palattuaan Hertfordshireen Bingley ja Darcy kutsuvat Bennetsit virallisesti Longbourniin. Vierailun aikana Darcy ja Elizabeth käyttäytyvät muodollisesti, mutta Bingley ja Jane köyrivät siivouskomerossa ja alkavat nopeasti uudelleen kiintyä toisiinsa. Seuraavan vierailun aikana Darcy vakuuttuu siitä, että Bingleyn ja Janen kiintymys on aitoa ja kestävää, ja tämän jälkeen hän tunnustaa Bingleylle aiemman petoksen parin erottamisessa. Näiden uusien tietojen perusteella Bingley pyytää Janea välittömästi tekemään hänestä onnekkain mies, ja hän hyväksyy. Koska Elizabeth ei ole antanut Darcylle mitään merkkejä siitä, että hänen tunteensa häntä kohtaan olisivat muuttuneet, Darcy palaa Lontooseen. Hän ei ole halukas satuttamaan toista hylkäämistä.
ellauri362.html on line 139: Palattuaan Erewhon-taloonsa Lontooseen Darcy löytää Lady Catherinen odottavan häntä. Ilmeisesti Janen välitön avioliitto Bingleyn kanssa oli saanut muut Merytonin yhteisössä uskomaan, että Darcyn ja Elizabethin häät eivät ole enää kaukana, ja nämä perusteettomat huhut pääsivät Rosings Parkiin, jossa Darcyn täti Lady Catherine oli kauhuissaan, koska hänellä on avioliittosuunnitelmat tyttärelleen ja Darcylle. Kun Elizabeth Longbournissa ei poistanut Lady Catherinen huolia, hän matkusti Lontooseen kohtaamaan Darcyn, joka yrittää rauhoittaa tätiään huomauttamalla, että tällaiset huhut eivät ole ennennäkemättömiä. Mutta kun Lady Catherine myöntää, että hän on jo puhunut Elizabethin kanssa, Darcy kiihtyy. Ja kun Lady Catherine myöntää, että Elizabeth kieltäytyi sanomasta hylkäävänsä ehdotuksen, Darcysta tulee erittäin kiinnostunut. Voisiko siihen olla mahdollisuus, hän ajattelee.
ellauri362.html on line 195: Kun kaikki vieraat lähtevät, Scythrop ehdottaa itsemurhaa ja pyytää palvelijaansa Ravenia tuomaan hänelle "tuopin porttia ja pistoolin". Hän on masentunut vasta, kun hänen isänsä lupaa lähteä Lontooseen ja rukoilla hänen anteeksiantoaan jommankumman naisen kanssa. Kun herra Glowry palaa, Celindan ja Marionettan kirjeet ilmoittavat tulevasta avioliitostaan kahden muun vieraan kanssa. Scythrop saa lohdutella itseään ajatuksella, että hänen viimeaikaiset kokemuksensa antavat hänelle pätevyyden "saattamaan erittäin korkean tutkinnon misantropiassa", jotta hän voi vielä toivoa pääsevänsä hahmoon maailmassa.
ellauri362.html on line 259: Silly Lydia on korvattu soittotaitoisella kopiolla Georgianasta. Lizzy-lookalike Camilla on äitiäänkin rumempi ja nokkelampi (ja nuorempi). Välissä on Maryn ja Kittyn korvaavat epäidenttiset kaxoset Leenu ja Liinu, jotka järjestävät äksönixi elopementteja. Darcyn roolissa näyttelee vielä saturniinisempi Wytton, joka on kihloissa Sophie Gardiner serkun kanssa, josta tulee Lizz- korjaan Camillan nätti mutta tyhjäpäinen kilpakosija. Mr. Wickhamin epäkiitollisen osan saaneen Leighin tuomittava luonteenvika tällä erää on rivo homofilia. 5000 a year on pikkuraha Darcyn tytöille, nyt puhutaan 10x isommista myötäjäisistä per nuppi, ja kadehdittava läski Pagoda on vähintään puntabiljonääri. Kauppa se on joka kannattaa. Onnexi Pemberleyn tuottamattomilta mailta on sentän tehty malmilöytöjä.
ellauri362.html on line 264: Helkkari kuinka tää väkäleuka kirjoittaa sitten ikävystyttävästi. Seliseliä ja sopivaisuutta, bienséancea, tosin tätä 3. millenniumin versiota siitä. Kuin kuuntelisi Mr. Collinsin pahoitteluja Lydian karattua Lontooseen. Vittu väkäleuka on yxinkertaisesti ILKEÄ, ja sen kehittämät sisaruxet julmia kylmiöitä toisilleen. Siinä se poikkeaa valtavasti Janesta, joka voi olla ilkikurinen, mutta sen ihmiset on siltikin kaikki suhteellisen kilttejä. Lizzy ja sen isosisko Jane ovat toisilleen hirmu reiluja. Wickham on luikuri muttei ihmishirviö. Camillan mielestä Letty on simply and solely huono luonne, syntymäsaasta kuten Mr. Collinsista Lydia. No nää väkäleuan tytöt on ziljonääriperijättäriä, niillä on kapassiteettia olla ilkeitä. Jotenkin se vie jännityxen koko asetelmasta. Riches to riches ei paljon nappaa, sehän on kuin herne herne. Onnea on differentiaali.
ellauri362.html on line 328: Lainasin kirjastosta David Sedariin päiväkirjan osa I. Sedariista on aikaisempi paasaus albumissa 268. Davea ei oikeastaan pitäisi näin kamalasti sättiä, sillä sen homo päiväkirja on samaa genreä kuin nämä takaa maistuvat muistelmani. David Sedaris on vuotta nuorempi kuin Petteri. Suuri osa Sedariin huumorista on näennäisesti omaelämäkerrallista ja itseään halventavaa, ja se koskee usein hänen perhe-elämäänsä, hänen keskiluokan kasvatusta Raleighin esikaupunkialueella Pohjois-Carolinassa, hänen kreikkalaista perintöään, homoseksuaalisuutta, työpaikkoja, koulutusta, huumeiden käyttöä ja pakkomielteistä käyttäytymistä sekä hänen elämäänsä Ranskassa, Lontoossa, New Yorkissa ja South Downsissa Englannissa. Hän on näyttelijätär Amy Sedariin veli ja kirjoitusyhteistyökumppani.
ellauri362.html on line 339: You never know whose wand you are going to shake. Sedariin 70- luvun päiväkirjamerkinnät on ankeita. Ei yhtään naurata. Sedariin mielipätkä oli Heinäsirkan päivä.
ellauri362.html on line 345: Man to a woman he'd just screwed: If I'd known you were a virgin, I'd have taken more time. Woman: If I'd known you had more time, I would have taken my panty hose off.
ellauri362.html on line 389: Hän väitti, että hänellä oli hermoston häiriö , jonka hän oli vakuuttunut saaneen liikkeelle erilaisia objektiivisesti annettuja yliluonnollisia prosesseja, jotka liittyvät hänen omiin ja toisten ihmisten, jopa jumalallisiin hermoihin, joihin Schreber uskoi lujasti ja jonka vuoksi hänestä oli tullut uusi universumin keskus, mutta ei mielisairas. Tämän väitteen perusteella, jonka mukaan hän oli vain jumalallisten, yliluonnollisten ihmeiden uhri , jotka olivat paljastaneet hänelle uuden, epäsäännöllisen maailmanjärjestyksen, mutta muuten täysin mielenterveyden hallussa, Schreber nosti oikeudenkäynnin pian vuosisadan vaihteen jälkeen hänen työkyvyttömyyttään vastaan, joka tapahtui hänen sairaalassa olonsa aikana. Lopulta hän voitti (vaikka Dresdenin kuninkaallinen aluetuomioistuin totesi, että hänellä oli edelleen mielisairaus, mutta katsoi, ettei se ollut enää vaarallinen hänelle tai muille), minkä jälkeen hänet vapautettiin joulukuuta 1902 ja päästettiin jälleen tuomarixi. No ei sentään, läppä läppä.
ellauri362.html on line 395: Streberiä vielä hullumpi Sigmund Riemu käytti Streberin keissiä tukemaan näkemystään vainoharhaisuudesta, jonka mukaan miesten vainoharhaisuus perustuu homoseksuaaliseen konfliktiin,
ellauri362.html on line 398: Freud ei koskaan tavannut Schreberiä, mutta kirjoitti hänestä vuonna 1911 analyysin Schreberin kirjan Memoirs of My Nervous Illness perusteella. Freud päätteli, että Schreberin vainoharhaisuus oli ollut puolustus homoseksuaalista rakkautta isäänsä kohtaan ja että Schreberin kokemukset Jumalan vainosta olivat alun perin hänen omia rakastavia tunteitaan isäänsä kohtaan, jotka nyt on korvattu vihalla ja heijastettu Jumalaan.
ellauri362.html on line 404: Vielä myöhemmin Morton Schatzman, joka peukutti antipsykoanalyyttista mömmömies Laingia, piti Freudin teesiä Schreberin tukahduttamista homoseksuaalisista tunteista isäänsä kohtaan naurettavan triviaalina. Hän syytti Freudia siitä, ettei hän käyttänyt isänsä Schreberin kirjoja asiakirjoina, vaikka hän tiesi niistä.
ellauri362.html on line 695: ja ukkosenjylinä, joka pahempi kuin sinun, vaivaa huonetta,
ellauri362.html on line 735: Analysis (ai): This poem delves into the intoxicating effects of alcohol and its profound impact on human behavior. It begins by addressing the mighty spirit of inebriation, emphasizing its ability to influence the body and mind. The poet invites those who have succumbed to its allure to share their experiences and shed light on the reasons behind their indulgence.
ellauri364.html on line 67: Tutkija Elliot Slater julkaisi 1960-luvun alussa seurantatutkimuksen hysteria-diagnoosin 1950-luvun alkupuolella Britannian valtiollisessa keskussairaalassa saaneista potilaista. Yhdeksän vuoden kuluttua diagnoosin saamisesta 14 prosenttia työikäisistä potilaista oli kuollut ja kahdeksan prosenttia oli menettänyt normaalin arjen toimintakykynsä. Kolmannes kuolleista potilaista oli tehnyt itsemurhan. Luonnollisen kuoleman kokeneet olivat kuolleet sairauksiin keskimäärin vain kolme vuotta hysteria-diagnoosin antamisen jälkeen, mikä antaa aihetta olettaa, että suuri osa kuolleista oli sairastanut kuolemaan johtanutta sairauttaan jo siinä vaiheessa, kun heidän oireensa tulkittiin hysteriasta johtuviksi. Menehtyneet potilaat olivat sairastaneet sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia, munuaissyöpää, aivovammaa, aivokasvaimia, epilepsiaa ja aivorappeumaa.
ellauri364.html on line 69: Seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että yli puolelta eloon jääneistä potilaista oli löytynyt oireet selittävä elimellinen sairaus, joka oli saattanut oirehtia epätyypillisesti etenkin sairauden alkuvaiheessa. Kaikkein huonokuntoisimmat potilaat olivat kuitenkin niitä, joilta ei ollut löytynyt elimellistä sairautta. Slater päätyi esittämään, että osa hysteriadiagnooseista johtui siitä, että potilaiden elimellinen sairaus vaikutti myös heidän ulkoiseen käytökseensä, mikä sai lääkärit ajattelemaan, että somaattiset oireet johtuivatkin potilaiden "hysteerisestä luonteesta".
ellauri364.html on line 77: Josef Breuer ja Sigmund Freud hoitivat hysteriaa hypnoosin ja katharsis-terapian (sormituxen) avulla, joista Freud kehitti sittemmin psykoanalyysin.
ellauri364.html on line 111: Psykologian, psykiatrian, lääketieteen ja teologian tutkijat ovat tehneet perusteellisia ponnisteluja valottaakseen suuren tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin (1813–55) vaikeaselkoista patografiaa. Tässä "kaksisatavuotisjuhlassa" olevassa artikkelissa tarkastellaan hänen tärkeimpiä patografisia diagnoosejaan mahdollisesta maanis-depressiivisestä [kaksisuuntaisesta] sairaudesta, epilepsiasta, monimutkaisista osittaisista kohtaushäiriöistä, Landry-Guillain-Barrén akuutista nousevasta halvauksesta, akuutista ajoittaisesta porfyriasta mahdollisine psykiatrisine ilmenemisineen aina kyttyrään ja syfilidofobiaan.
ellauri364.html on line 113: Helwegin Kierkegaard-patografian avaintermejä ovat assessor Barn barndommen begynder bestandig betydning dagbogen dementia depression depressive derfor død egentlig Enten-Eller ethiske faderen fald finde Forfatter-Virksomhed forhold forlovelsen forstaaet fortsætter Frygt Frygt og Bæven H. C. Andersen hende holde homosexualitet hvorledes imidlertid jordrystelsen journal konstitution kristendommen kærlighed kønssygdom lade lidelse lidenskab lige ligesom lægge længe læse mand manio-depressive maniske Menneske Mynster Maade maaske maatte N. F. S. Grundtvigs neppe Nero netop næsten opfattelse optegnelse P. A. Heiberg pathologiske person psykologisk psykose refleksion Regine Regine Olsen religiøse udvikling sandt seer senere sexuelle sidste Sindssvaghed sindssygdom sindstilstand sjælelige skriver stemning stærkt sygdom sygelige synd synes syphilis sætte søge Søren Kierkegaard saadan saaledes tanke tankegang tungsindet tvivl tænker udtryk ulykkelig umiddelbare veed vejen Verden virkelig viser vist ægteskabet øjeblik Aand.
ellauri364.html on line 138: Carl Albert Hansen Fahlbergs artikel i Magnus Hirschfelds tidsskrift Jahrbuch für sexuelle Zwischenstufen med titlen: "H.C. Andersen: Beweis seiner Homosexualität", 1901, var den første i en lang række af afhandlinger, der berører Andersens (homo)seksualitet. Argumenterne for Andersens homoseksualitet fandt Hansen i digterens forelskelser i mænd, hans nervøsitet, feminitet, huslighed, forfængelighed, sygelighed m.m., samt ikke mindst i hans kunstneriske geni.
ellauri364.html on line 140: Psykiateren Hjalmar Helweg gik skarpt i rette med Albert Hansens artikel og overhovedet alle (udenlandske) paastande om, at Andersen skulle have været homoseksuel. Han gør det imidlertid ikke særlig effektivt af med teorien, men kredser i stedet om muligheden. Han forsøger som et modtræk at diagnosticere Andersen som en form for psykopat: H.C. Andersen har ikke gennemgaaet en normal, vellykket udvikling. Han er som følge af denne mislykkethed seksuelt usikker og uformaaende over for kvinder. Saa usikker, at Helweg fantaserer over, hvorvidt Andersen ville have kunnet modstaa en homoseksuel tilnærmelse paa rette tid og sted. Overordnet set konkluderer Helweg, at Andersen var en forkvaklet eller mislykket heteroseksuel.
ellauri364.html on line 192: Ukulinnäköinen Huan Hose Verocay syntyi 16. kesäkuuta 1876 Paysandun kaupungissa Uruguayssa maahanmuuttajavanhemmille. Hänen isänsä Silvino Verocay oli kotoisin Tirolin alueelta Etelä-Itävallasta ja hänen äitinsä Rosalia Garrone oli kotoisin Pohjois-Italian dolomiittialueelta, ja sukunimi on mahdollisesti johdettu Verocain kaupungista, joka on lähellä Cortina D'Ampezzoa, joka sijaitsee Dolomiticissa. Alpit Koillis-Italiassa.
ellauri364.html on line 286: Yksi tulkinta - "kasvata" -näkökulma on, että on välttämätöntä juurruttaa lapsiin terveellisiä asenteita ja positiivisia piirteitä, jotta heistä kasvaa tasapainoisia yksilöitä. "Luonto"-näkemys kuitenkin huomauttaa, että lapsilla voi syntyä tiettyjä piirteitä, kuten voidaan havaita tutkimuksissa, joissa identtiset kaksoset erotettiin syntyessään. Siinä ei lavemangi juuri auta. Sekä luonto että hoito vaikuttavat eri tavoin eri piirteisiin, asenteisiin ja kokemuksiin.
ellauri364.html on line 295: Eräiden taiteellisten nerojen matemaattiset lahjat ovat varmasti keskitason alapuolella. Runoilija Goetheä ei tämä vajavaisuus haitannut, mutta luonnontutkija Goetheä se häiritsi ja kävi filosofi Nietzschelle kohtalokkaaksi, kun se laski pillerinsä väärin dosettiin.
ellauri364.html on line 435: Homosexualistit ovat usein hyvin hermostuneita. He ovat alituiseen vaarassa tulla ilmi ja häväistyixi. Onnea he eivät löydä paizi hetkittäin.
ellauri364.html on line 436: Toisin kuin normaaleilla ihmisillä, heidän elämänsä on vain mielihyvän ja kurjuuden vaihtelua. Mielihyväkin on enimmäxeen hyvin alhaista, takaa maistuvaa. Ei ihme että perversio ja huonot hermot ovat kuin kaxoset.
ellauri364.html on line 577: Edward Francis Diener (25. heinäkuuta 1946 – 27. huhtikuuta 2021) oli yhdysvaltalainen psykologi ja kirjailija. Diener oli psykologian professori Utahin ja Virginian yliopistossa ja Joseph R. Smiley arvostettu emeritusprofessori Illinoisin yliopistossa sekä vanhempi tutkija Gallup- organisaatiossa. Hänet tunnetaan viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana tehdystä onnellisuuden tutkimuksesta, mukaan lukien työtemperamentin ja persoonallisuuden vaikutuksista hyvinvointiin, teorioita hyvinvoinnista, tuloista ja hyvinvoinnista sekä kulttuurisista vaikutuksista hyvinvointia ja hyvinvoinnin mittaamista. Kuten Google Scholarista näkyy huhtikuussa 2021, Dienerin julkaisuja on lainattu kirjastoista yli 257 000 kertaa.
ellauri364.html on line 579: Aihetta koskevasta perustutkimuksestaan Diener sai lempinimen Dr. Happiness. Tutkijoita, joiden kanssa hän on työskennellyt, ovat E. Saarisen sielunkumppani Daniel Kahneman ja Martin "kukoistus" Seligman. He held Smiley's chair as Joseph R. Smiley, Distinguished Professor of Psychology at the University of Illinois sat on it :). Diener's wife Carol is a psychologist and attorney. His daughters Marissa and Mary Beth are psychologists, as is his son, Robert.
ellauri365.html on line 39: À la feuille de rose, maison turque zo ur gomedienn bornografek gant Guy de Maupassant en 1875 hag embannet e Pariz en 1945.
ellauri365.html on line 41: Ar bomm gallek « feuille de rose » zo un droienn boblek da lavarout anulingus, pa weler ar fraezh evel ur rozenn, « rozenn an avelioù », a zo rod an avelioù e brezhoneg.
ellauri365.html on line 49: Maupassant [måpasa], Henry René Albert Guy de, fransk författare, f. 5 aug. 1850 på slottet Miromesnil i Normandie, d. 6 juli 1893 Auteuil, var ättling af en gammal lothringsk adels- familj; modern var sy- ster till skalden Alfred de Poittevin. Föräld- rarna skildes tidigt, och den intelligenta och litterärt intresse- rade modern, en barn- domsväninna till Gu- stave Flaubert, ledde sonens uppfostran. Hans barndom förflöt vid Normandies kust, där M. insöp sin kärlek till naturen och lärde kän- na dessa normandiska typer, som han sedan så gärna skildrade. Adertonårig inträdde han 1868 i Marinministeriet, men öfvergick 1878. till kultusministeriet. Han saknade emellertid intresse för ämbetsmannabanan. Redan tidigt vak- nade hans lust för litteraturen, som närdes af mo- derns ungdomsminnen. Flaubert omfattade honom med en faders kärlek, kritiserade strängt hans. första omogna försök, inpräntade i hans sinne sina egna konstnärliga principer, lärde honom att genom aldrig tröttnande observation söka uppfånga det förut icke iakttagna och därför nya och att återge. det så, att det skildrade fenomenet skiljer sig från alla andra och blir individuellt och enastående. Framför allt afhöll han honom från att debutera för tidigt. Från midten af 70-talet meddelade dock M. under hvarjehanda pseudonymer (oftast Guy de Valmont) smärre bitar åt tidningar och tidskrifter, och 1879 fick han uppförd en drama- tisk bagatell, Histoire du vieux temps. Hans verk- liga debut inföll dock först 1880 med diktsamlingen Des vers. Den har obestridligen ett originellt skaplynne och väckte uppseende kanske ej minst därför, att den hotades med ett åtal för osedlighet hufvudsakligen på grund af dikten Le mur), som deck afstyrdes genom inflytelserika vänner. M. insåg sedan själf, att hans talang låg mera för prosan, i all synnerhet sedan han samma år ut- gifvit novellen Boule de suif (i "Soirées de Mé- dan"). Med denna novell, som utmärktes genom skarp observationsförmåga och ypperlig prosa- stil, slog M. igenom och intog sin plats som en at den naturalistiska skolans förnämsta representanter och en af den franska litteraturens största novellister. Den efterföljdes af en lång rad novel ler, först publicerade i "Gil Blas" och "Echo de Paris" och sedan samlade i bokform under följande titlar: La maison Tellier (1881), M:lle Fifi (1882), Les contes de la Bécasse (1883), Clair de lune i (1884), Au soleil (resebilder, s. a.), Les soeurs Rondoli (s. a.), Miss Harriett (s. a.), Yvette (s. a.; sv. öfv. 1905), Monsieur Parent (s. a.), Contes du jour et de la nuit (1885), Contes et nouvelles (s. 4.), Contes choisis (1886), La petite Roque (s. a.), Toine (s. 1.), Le Horla (1887), Sur l'eau (rese- skildringar, 1888), Le rosier de Mime Husson (s. å.), L'héritage (s. a.), La main gauche (1889), Histoire d'une fille de ferme (s. a.), La vie errante (reseskildringar, s. å.) och L'inutile beauté (1890); efter hans död ha ytterligare publicerats Le père Milon (1899; "Gubben Milon", s. å.), Le colporteur (1900) och Dimanches d'un bourgeois de Paris (s. å.). Till dessa novellsamlingar ansluta sig sexromanerna Une vie (1883; "Ett lif", 1884), Bel-ami (1885; "Qvinnogunst", 1885 och 1901), Mont-Oriol (1887; sv. öfv. 1895), Pierre et Jean (1888; "Pierre och Jean", s. a.), Fort comme la vi mort (1889; "Stark som döden", 1894 och 1910) och Notre coeur (1890; "Vårt hjerta", 1894 och 1910). För scenen skref M. vidare treaktsskåde spelet Musotte (i samarbete med J. Normand, 1891) och La paix du ménage (uppf. på Théâtre fran- çais, 1893). M. skref äfven litterära studier, bl. a. öfver Emile Zola (1883) och Gustave Flaubert (1884). Denna oerhörda produktion fullbordades en på den korta tiden af omkr. tio år. Den gjorde honom hastigt världsberömd som en äkta represen tant för den franska conten, en ättling i rakt ned stigande led af de gammalfranske fabliåförfattarna, med ära upphärande Rabelais', La Fontaines och Voltaires traditioner.
ellauri365.html on line 212: Koska asia oli hyvin iloinen ja hyvin odottamaton, La chose étant très gaie et très inattendue,
ellauri365.html on line 243: Onkohan Lahden tien huolzika Tuuliruusu saanut nimensä Maupassantin nuoruudentyöstä? Flaubertin ideoima Guyn eka julkaisu koski anilingusta. Une « feuille de rose » est l'expression populaire et imagée désignant un anulingus (L'anus étant la « rose des vents »). Le 31 mai 1877, dans l'atelier du peintre Becker, dans le VIe arrondissement, rue de Fleurus, en
ellauri365.html on line 249: « Ce soir dans un atelier de la rue de Fleurus, le jeune Maupassant fait représenter une pièce obscène de sa composition, intitulée FEUILLE DE ROSE et joué par lui et ses amis. C'est lugubre, ces jeunes hommes travestis en femmes, avec la peinture sur leurs maillots d'un large sexe entrebâillé ; et je ne sais quelle répulsion vous vient involontairement pour ces comédiens s'attouchant et faisant entre eux le simulacre de la gymnastique d'amour. L'ouverture de la pièce, c'est un jeune séminariste qui lave des capotes. Il y a au milieu une danse d'almées sous l'érection d'un phallus monumental et la pièce se termine par une branlade presque nature. Je me demandais de quelle absence de pudeur naturelle il fallait être doué pour mimer cela devant un public, tout en m'efforçant de dissimuler mon dégoût, qui aurait pu paraître singulier de la part de l'auteur de LA FILLE ELISA. Le monstrueux, c'est que le père de l'auteur, le père de Maupassant, assistait à la représentation. Cinq ou six femmes, entre autres la blonde Valtesse, se trouvaient là, mais riant du bout des lèvres par contenance, mais gênées par la trop grande ordure de la chose. Lagier elle-même ne restait pas jusqu'à la fin de la représentation. Le lendemain, Flaubert, parlant de la représentation avec enthousiasme, trouvait, pour la caractériser, la phrase : « Oui, c'est très frais ! » Frais pour cette salauderie, c'est vraiment une trouvaille. »
ellauri365.html on line 254: Täysipainoinen heterosexuaalinen rakkaus nousee kuin Gaussin käyrän huippuna pullistuva housunetumus tälläsestä puolinaisuuden, kurjuuden, saastan ja onnettomuuden jättisuosta! huokaa Nisse Anttoni.
ellauri365.html on line 324: Ajattele Moosesta. Hän oli melko haluton olemaan johtaja, koska hän tunsi, ettei hän ollut tehtävänsä mukainen.
ellauri365.html on line 335: Rakeet, kuten Sananlaskut 11:14 , jossa sanotaan "Missä ei ole ohjausta, siellä kansa kaatuu, mutta neuvonantajien runsaudessa on turva", osoittavat johtajien arvon. Esimerkixi Mooses, joka johti israelilaiset pois Egyptistä palestiinalaisten tontille, ei tehnyt sitä omaksi kunniakseen vaan kuuliaisuudesta ja halusta palvella Jumalaa ja hänen kansaansa.
ellauri365.html on line 341: Mooses Uros Johti israelilaiset pois Egyptistä ja erämaan halki. Johtajuus on itsensä ohjaamista ja toisten uhraamista.
ellauri365.html on line 346: Joseph Uros Hallitsi Egyptin resursseja pelastaakseen Gazan ihmisiä nälänhädältä. Tehokas johtaminen edellyttää hyvää taloudenhoitoa ja ennakointia.
ellauri365.html on line 400: Prosessi paaviksi tulemiseen on kyllä paljon monimutkaisempi ja pitempi. Jotta joku voi tulla paaviksi, hänen on oltava kastettu mies ja oltava katolinen pappi vähintään 15 vuotta. Heidän on myös oltava yli 80-vuotiaita. Sen jälkeen kun The Cardinals on valinnut uuden paavin, kaksi muuta kardinaalia (yleensä College of Cardinals -dekaani ja kardinaali Camerlengo) vihkivät hänet käyttöön.
ellauri365.html on line 577: His cult for man was taking shape, and one finds traces of it in the work. This cult often includes the necessity to renew life through sacrifice and to aspire to a more elevated earthly existence, an idea which is opposed to love and the cult of woman and results logically in the exaltations of stories Sankt Göran och Fröken (1900) and Säven susar (1904) [Whispers in the Willows].
ellauri365.html on line 579: There are many reasons why Heidenstams poetry should appeal particularly to American readers. the Swedish genius is closely akin to us; it has the same seriousness, the same vigor, the same nobility of feeling. Theodore Roosevelt in his Autobiography tells us that he found time to read and enjoy the works of Topelius. But we have to face the truth that most other well-informed American persons have never heard the name of a single Swedish poet.
ellauri365.html on line 584: Back North, the self-centered man forgot his despondency by merging himself into the larger soul of his estate. To those familiar with his membership of the committee, it came as no surprise that in 1916 Heidenstam was awarded the Nobel Prize for Literature. He is perhaps most like Browning. Above all things he abhors uninspired naturalism; "gray-weather moods," he calls it. Strindberg merely "let the cellar air escape through the house.", he said. He repudiates pessimism no less than sentimentalism. He wrestled with August for the deeper meaning of life. The imagery is often daring, as when a negro's lips are compared to the crimson gash on a foreskin. Heidenstam, though one of the most daringly earnest of poets, is sufficiently an artist to relieve his style by such touches of humor and of the deeper sort of romance. But atonement was repugnant to his manhood. He longs to be worthy of his heritage, to give his life for some damn cause. He believes it is only in moments of great exaltation that we really live. The best bit is where Verner dissuades his poor countrymen from whacking the filthy rich. Without his saying so, we feel in him the quality of St. Paul affirming: "I have fought the good fight, I have kept the faith."
ellauri365.html on line 863: När Stänk och flikar publicerades hösten 1896 väckte dikten En morgondröm stor uppmärksamhet. Kritikern Karl Warburg skrev: "Här sparas inga ord, ej ens de grövsta [...] Även den som är en svuren fiende till allt pryderi, all tillgjord sedlighet, måste känna sig frånstött både moraliskt och estetiskt, när som här enstaka ställen erinra [...] mera om vissa populärmedicinska böcker än om poesi." Den 9 oktober beordrade justitieministern att upplagan tillfälligt skulle tas om hand och Fröding åtalades för osedlighet i skrift. Vid rättegången den 27 november blev Fröding frikänd efter endast två timmars överläggning av juryn som gillade dikten stort, men den negativa uppmärksamhet och ryktesspridningen om honom, frestade på Frödings redan bräckliga psyke – något han aldrig skulle hämta sig ifrån. De upprörda recensionerna och skvallret bottnade i den tidens strikta syn på sexualmoral och litterär korrekthet men beskyllningen att han hade beskrivit kvinnor på ett ofint och "liderligt" sätt var extra känsligt för honom. Han ansattes av samvetskval och ännu på sin dödsbädd hänvisade han till sina goda motiv.
ellauri367.html on line 57: Kesäkuussa 1947 vakoilupäällikkö Juri Modin saapui Lontooseen Neuvostoliiton suurlähetystön kryptografina (englanninkielisissä lähteissä lehdistöavustaja) valvomaan Burgessiä, Bluntia ja Cairncrossia. Tänä aikana Cairncross, jota Modin kutsui parhaaksi agentiksi, luovutti Neuvostoliitolle täydellisen paketin luotavan NATOn asiakirjoja - liiton rakenteesta, rahoitusjärjestelmästä ja kokoonpanosta. sekä ennusteen Suomen ja Ruåzin NATO:on liittymisen ajankohdasta.
ellauri367.html on line 130: Als einer der Ersten griff Honoré de Balzac die Rothschilds öffentlich an. In seiner Erzählung Das Haus Nucingen (1838) karikiert er James de Rothschild in dem arroganten, rücksichtslosen und groben Bankier Nucingen, der seinen Reichtum durch betrügerische Bankrotte erwirbt.
ellauri367.html on line 132: Auf diese Erzählung geht wohl auch die bis heute umlaufende Geschichte zurück, die Familie Rothschild habe ihren Reichtum durch eine Spekulation auf den Ausgang der Schlacht bei Waterloo erworben. Danach habe Nathan Rothschild dank eines effizienten Informationsdienstes bereits vor der britischen Regierung vom siegreichen Ausgang der Schlacht erfahren und daraufhin seine Aktien verkauft, um andere Anleger glauben zu machen, er sei im Besitz von Information über eine britische Niederlage. Es sei danach zu Panikverkäufen und starken Kursverlusten gekommen, die Nathan dazu genutzt habe, die Wertpapiere billig aufzukaufen. Nach dem Eintreffen der Siegesnachricht habe er dann von einem enormen Kursanstieg profitiert. Georges Dairnvaell brachte diese unwahre Geschichte 1846 in seinem Pamphlet Die erbauliche und kuriose Geschichte von Rothschild I., König der Juden erneut in Umlauf.[a 3] Später, zur Zeit des Nationalsozialismus, wurde sie durch den unverhüllt antisemitischen deutschen Propaganda-Film Die Rothschilds verbreitet. Zudem war bereits im 19. Jahrhundert das Gerücht aufgekommen, Nathan Mayer Rothschild habe einen französischen General bestochen, um den britischen Sieg sicherzustellen.
ellauri367.html on line 206: Vuonna 1922 Rakowski osallistui Genovan konferenssiin, jossa hän auttoi neuvottelemaan Rapapallon sopimuksesta ja Lausannen konferenssista. Neuvostoliiton muodostumisen jälkeen joulukuussa 1922 hän kannatti pitkälti itsenäistä liittotasavaltojen politiikkaa ja vallankumouksen jatkamista Kaakkois-Euroopassa. Trotskin ympärillä olevan " vasemmisto-opposition " jäsenenä Josef Stalin poisti hänet Ukrainasta vuoden 1923 puolivälissä, ja hänen piti neuvotella Neuvostoliiton virallisesta tunnustamisesta Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Ison-Britannian tapauksessa tämä epäonnistui "Zinovievin kirjeen" julkaisemisen ja sitä seuranneen työväenpuolueen hallituksen kaatumisen jälkeen lokakuussa 1924. Sen jälkeen kun Ranska oli tunnustanut Neuvostoliiton, hänestä tuli siellä suurlähettiläs lokakuusta 1925 lokakuuhun 1927. Koska hän oli allekirjoittanut trotskilaisen protokolla-alustan, hänet karkotettiin maasta.
ellauri367.html on line 214: Vuonna 1950 Espanjassa julkaistiin kirja Sinfonia en Rojo Mayor, jonka väitettiin sisältävän Rakowskin kuulustelupöytäkirjat, jotka NKVD:n lääkärihoitaja tietenkin Josef Landowsky todisti oikeixi. Kirja kiertää nimellä Red Symphony Internetin esoteerisilla tai äärioikeistolaisilla sivustoilla. Sitä lainataan yleensä vapaamuurarien ja juutalaisten maailman salaliittokonseptin perustelemiseksi. Tämän mukaan Wartburg- ja Rothschild- pankkien sanotaan rahoittaneen sekä Leniniä että Hitleriä. Brittiläinen historioitsija Antony C. Sutton todisti myöhemmin saman asian.
ellauri367.html on line 283: Bund järjesti mielenosoituksia natsien tunnuksilla ja menettelyillä, kuten Hitlerin tervehdyksellä, ja hyökkäsi presidentti Franklin D. Rooseveltin hallintoa, juutalais-amerikkalaisia ryhmiä, kommunismia, Moskovan johtamia ammattiliittoja ja amerikkalaisia saksalaisia tavaroita vastaan.
ellauri367.html on line 288: Luultavasti Bundin toiminnan zeniitti oli mielenosoitus Madison Square Gardenissa New Yorkissa 20. helmikuuta 1939. Noin 20 000 ihmistä osallistui ja kuuli Gerhard Wilhelm Kunzen, Bundin kansallisen PR-virkailijan arvostelevan presidentti Rooseveltia kutsumalla häntä toistuvasti "Frank D. Rosenfeldiksi", kutsumalla hänen New Dealiansa "juutalaissopimukseksi" ja tuomitsemalla sen, minkä Frank uskoi olevan bolshevikki-juutalaisen Amerikan johtajuutta.
ellauri367.html on line 294: Antisemitististen opetusten ja Hitler-mielisen asenteen ansiosta Bund syrjäytyi amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja siitä tuli Rooseveltin hallinnon apuväline kansallissosialismin haitallisen vaikutuksen myymisessä amerikkalaiseen yhteiskuntaan.
ellauri367.html on line 296: Poliittiset johtajat, kuten Roosevelt, ymmärsivät natsi-ideologian lännelle aiheuttaman uhan ja käyttivät amerikkalaisten pelkoa Bundia kohtaan hyödyllisenä välineenä tukeakseen pyrkimyksiään ohjata amerikkalaisia kohti sotaan osallistumista. Natsi-ideologian pelko laukaisi jännitteitä Saksan ja Amerikan välillä, koska amerikkalaisella yleisöllä oli vahvoja tunteita natsihallintoa vastaan sen kokemusten vuoksi Bundista, joita viirusilmien The Attack on Pearl Harbor vahvisti. Siksi amerikkalainen yleisö tuki sotaponnisteluja yrittäessään suojella vapauttaan, mikä johti lopulta katkeamiseen Saksan ja Amerikan välisissä suhteissa, kun natsi-Saksa julisti sodan Yhdysvaltoja vastaan 11. joulukuuta 1941, neljä päivää Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen.
ellauri367.html on line 301: Päätellen, että kansainvälisen rahoituksen tavoitteena on natsismin hyökätä stalinismia vastaan sotilaallisesti, hän pyrkii edistämään liittoa Puolan jakamisen ympärillä (Saksan ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen esikuvana). Gabriel kysyy sitten yhteyshenkilön nimeä, joka voisi varmuudella sanoa olevansa kansainvälisen korkean rahoituksen alalla. Rakovsky sanoo, että Lionel Walter Rothschild oli yksi heistä (kuoli 1937), Kuhn, Loeb & Co -pankki Schiffin, Warburgin, Loebin ja Kuhnin perheen, Bernard Baruchin, Felix Frankfurterin, Frank Altschulin, Benjamin Victor Cohenin, Nathan Straus Jr:n kanssa., Laurence Steinhardt, Léon Blum, Samuel Irving Rosenman, Walter Lippmann, Herbert H. Lehman, Dreifus, Thomas W. Lamont, Georges Mandel, Henry Morgenthau, Mordecai Ezekiel, Jesse L. Lasky, mutta neuvoo häntä lopulta puhumaan Yhdysvaltain Neuvostoliiton suurlähettiläs Joseph E. Daviexelle.
ellauri368.html on line 66: Among the Jews of the Slavonic countries "maskil" usually denotes a self-taught Hebrew scholar with an imperfect knowledge of a living language (usually German), who represents the love of learning and the striving for culture awakened by Mendelssohn and his disciples; i.e., an adherent or follower of the Haskalah movement. He is "by force of circumstances detained on the path over which the Jews of western Europe swiftly passed from rabbinical lore to European culture" and to emancipation, and "his strivings and short-comings exemplify the unfulfilled hopes and the disappointments of Russian civilization." The Maskilim are mostly teachers and writers; they taught a part of the young generation of Russian Jewry to read Hebrew and have created the great Neo-Hebrew literature which is the monument of Haskalah. Although Haskalah has now been flourishing in Russia for three generations, the class of Maskilim does not reproduce itself. The Maskilim of each generation are recruited from the ranks of the Orthodox Talmudists, while the children of Maskilim very seldom follow in the footsteps of their fathers. This is probably due to the fact that the Maskil who breaks away from strictly conservative Judaism in Russia, but does not succeed in becoming thoroughly assimilated, finds that his material conditions have not been improved by the change, and, while continuing to cleave to Haskalah for its own sake, he does not permit his children to share his fate. The quarrels between the Maskilim and the Orthodox, especially in the smaller communities, are becoming less frequent. In the last few years the Zionist movement has contributed to bring the Maskilim, who joined it almost to a man, nearer to the other classes of Jews who became interested in that movement. The numerous Maskilim who emigrated to the United States, especially after the great influx of Russian immigrants, generally continued to follow their old vocation of teaching and writing Hebrew, while some contributed to the Yiddish periodicals. Many of those who went thither in their youth entered the learned professions. See Literature, Modern Hebrew. (Source: Jewish Dictionary)
ellauri368.html on line 75: Hänellä oli kaksi poikaa, heprealainen runoilija Micah Joseph Lebensohn (alias Michal) ja Aryeh Löb Lebensohn, huomattava liikemies Vilnassa.
ellauri368.html on line 79: Kun Sir Moses Montefiore vieraili Vilnassa vuonna 1846, Lebensohn valmisteli artikkelin juutalaisten tilasta Venäjällä ja keinoista, joilla sitä oli tarkoitus parantaa. Tämä mielenkiintoinen asiakirja, joka ilmentää tuon ajan maskilimien näkemyksiä, tiivisti juutalaisten kärsimyksistä ja totesi, että he olivat ize syyllisiä ongelmiinsa. Koulutuksen ja käsityötaidon puute, liian varhaiset avioliitot, rabbien ja opettajien tietämättömyys ja tuhlaavaisuus kuvattiin neljäksi avot perkele neziḳiniksi tai päävikaksi; ja helpotusta ehdotettiin, kuten tuohon aikaan oli tapana, hallituksen väliintulon kautta.
ellauri368.html on line 105: Galicialaisen Haskalahin tärkeimmät teokset olivat kuitenkin proosasävellyksiä. Tuloksena katkerasta riidasta hassidismin kanssa, ne muodostivat syövyttäviä satiireja, jotka pilasivat hassidimaailman. Hienostunein esimerkki tästä genrestä on Megaleh temirin (Salaisuuksien paljastaja; 1819), jonka on kirjoittanut Yosef Perl, kirjailija, joka tunnetaan tinkimättömästä taistelustaan hasideja vastaan. Hasidilaisen elämäntavan yksityiskohtainen kuvaus ja heidän heprealaisen tyylinsä täydellinen jäljitelmä sai jotkut hasidit uskomaan, että tämä oli aito hasidilainen teos heidän liikkeensä myrkyllisen parodian sijaan. Ne tekevät sen ize.
ellauri368.html on line 107: Vuonna 1853 Avraham Mapun romaani Ahavat Tsiyon (Siionin rakkaus) julkaistiin Vilnassa. Sen siveä kieli, kuvaukset Israelin maan luonnosta ja erityisesti sen romanttinen juoni, joka sijoittuu raamatullisiin aikoihin, lumoi lukijoiden sukupolvia ja merkitsi merkittävää käännekohtaa heprealaisessa proosassa. Sen ilmestyminen toimi katalysaattorina pitkään jatkuneelle keskustelulle romaanin paikasta heprealaisessa kirjallisuudessa – polemiikassa, joka lopulta määritti romaanin keskeisen aseman "todellisuuden peilinä" ja varmisti sen paikan perinteisen raamatullisen eeposen luonnollisena perillisenä.
ellauri368.html on line 136: Kun Venäjä osoitti tukeaan Serbialle Sarajevon laukausten jälkeen, se vaati liittolaisiaan pysymään rinnallaan. Britit ymmärsivät imperiuminsa olevan uhattuna, jos he nyt pettäisivät Venäjän. Tarvittiin kuitenkin selitys, miksi kokonainen sukupolvi nuoria miehiä uhrattiin. Syy työnnettiin häviäjän niskoille ja koko härdelli alettiin esittää Saksan ja anglosaxien välisenä kilpailuna. Mitä se totta mooses olikin. Kilpailua elintilastahan nää apinoiden sodat ovat kaikki.
ellauri368.html on line 149: Yhden palkka oli 19 prosenttia ja toinen jopa 66 prosenttia alle työehtosopimuksen mukaisen kuukausipalkan. Työterveyshuoltoa ei ollut.
ellauri368.html on line 150: Törkeimmässä Laakkosen kohtaamassa tapauksessa yrittäjä tunki sairaalaan itsensä loukannutta ulkomaista työntekijää painostamaan, jottei tämä puhuisi viranomaisille. Mukana oli nippu allekirjoitettavia papereita tilanteen kaunistelemiseksi.
ellauri368.html on line 190: Israelissa Hamasin panttivankien kohtalo ahdistaa ja hallitusta vaaditaan tekemään kaikkensa heidän vapauttamisekseen. Gazan asukkaista ei välitetä. Tuoreessa mielipidemittauksessa lähes 70 prosenttia Israelin juutalaisväestöstä kannattaa kaikkein avustuskuljetuksien katkaisemista. Ei ruokaa, ei lääkkeitä, ei mitään Gazan asukkaille.
ellauri368.html on line 219: mutta suurimmaksi osaksi parodistin kohtalo oli kaikkien humoristien kohtalo - ei otettu vakavasti. Ihmiset nauroivat heidän vitseilleen, nauttivat niistä nokkeluutta ja sarkasmia, mutta jatkoivat omilla vanhoilla tavoillaan ihan sama. Ainoa parodia, joka teki itsensä vahvasti tunnetuksi, oli Joseph Perlin Reveur of Secrets ja jopa tämä merkittävä satiiri tuottanut kyseenalaisia tuloksia
ellauri368.html on line 239: elämässä. He tulevat Todros Abulalian eteen (perheen isä antimaimonisti Meir Abulatia) kysyäkseen hänen mielipidettään. Peleg antaa valaehtoisen todistuksen, jonka ovat allekirjoittaneet Jerobeam ben Ncbat ja Elisa ben Abujah, että oppiminen ei auta, ja Joktan tuottaa samanlaisen asiakirjan, jonka allekirjoittivat Joosef, Jaakobin poika ja Salomo, Daavidin poika, jotka julisti viisauden lähteeksi elämästä. Kumpikin yrittää mitätöidä toisen todistuksen. Silloin tuomari julistaa päätöksensä, se viisaus ja varallisuus yhdessä ovat yhteiskunnan kaksi keskeistä pilaria, ja kumpikaan ei yksin pystyisi ylläpitämään sosiaalista kehystä. Siinäpä juutalainen ajatus! Ibn Shabbethai on ajoittain karkea irtisanoutumisessaan. Hän oli nöyrä henki tehdäkseen asioita, jotka eivät olleet ahvenan hyväksymiä.
ellauri368.html on line 291: "In those days no lamentation is heard, sorrow and grief take to flight. No one asks for anything but plenty of wine and food. No sound is heard but that of stringed instrument and pipes, timbels, harps and psalteries .... The wise man is sought in those days, but he is not there; the prudent
ellauri368.html on line 303: When he (Scrooge McDuck) gave a coin in alms to a poor man, he shouted at him this: 'Why do you sit with thy hands folded? The sleep of the laborer is sweet; go, then, till the earth and live with the labor of thine own hands. Thy hands are not bound, nor are thy feet put into fetters. By Jehovah, all of you are poor, because you hold your hands akimbo. If you had in your possession all the gold of my money bin, you would squander it. Do you perhaps wait for manna to come down from beaven, as it did for those who went out of Egypt, or for the earth to bring forth white bread and garments of fine wool, colored and embroidered, or do you wait for God to open windows in heaven?
ellauri368.html on line 315: Joseph Perl (1773-1839) is one of the most remarkable links in the chain of Judaic uterature. In 1819, four years after seminal hasidic works of the Ba'al Shem Tov and Nahman of Bratslav appeared, Perl printed Megalei Temirin (Revealer of Secrets), an erudite Hebrew parody that satirized them.
ellauri368.html on line 316: This work purports to be a genuine collection of letters by several hasidim, but it adopts the epistolary genre primary in order to expose corruption that Perl associated with the Hasidic movement.
ellauri368.html on line 320: Then came Perl, show inserted more than just a grain of sand into the happy oyster of hasidic life. Joseph Perl hailed from Tarnopol and became an erudite follower of the Jewish Enlightenment, or haskalah. He learned German and published an attack on the Hasidim in that language, Ueber das Wesen der Sekte Hasidim (on the essence of the Hasidic Sect, 1816). In so doing he aroused the ire of the hasidim; Perl encodes both his scorn and their fury into his epistolary novel, Revealer of Secrets. The plot of Revealer of Secrets revolves around an offensive anti-hasidic book in German, which is evidently Perl's own tract dating from 1816. The hasidic characters in Revealer of Secrets plot to find and destroy the offending book; in the course of their fictional search, they reveal many of the baser traits that Perl attacked in his 1816 essay.
ellauri368.html on line 322: From a literary-historical standpoint, Revealer of Secrets holds immense interest. As Dov Taylor notes in his useful introduction, it was inspired by the eighteenth-century epistolary tradition initiated in England by Samuel Richardson's Pamela (1740), in France by Rousseau's Nouvelle Héloïse (1760), and in Germany by Goethe's Die Leiden des jungen Werthers (1774). Because Hebrew had as yet no novelistic tradition, Perl necessarily drew upon the prevailing norms of European fiction. Thus arose the beginning of modern Hebrew literature in the margins of eighteenth-century fiction
ellauri368.html on line 327: Revealer of Secrets is particularly pertinent at the end of the twentieth century. We seem to be post-everything in this fin-de-siècle twilight of the millennium. Our age is called post-War, post-Shoah, post-Soviet Union, post-Cold War, and maybe even post Zionist. Aaron Lansky calls the new building for the National Yiddish Book Center "heymish modern," but others will say that it is post-shtetl or post-modern. In our crowded post-age obsessed by imitation, influence, and parody, the time is right for a rediscovery of Joseph Perl's masterful parody of hasidic writing.
ellauri368.html on line 329: Salaisuuxien paljastaja Josef Perl vieraili zaddikimien kodeissa, tarkkaili heidän tapojaan ja elämäntapaansa, kuuli joitain niistä TLDR salaisia lausuntoja, sai osan heidän luottamuksellisista lausunnoistaan vastausta, ja hän asettui uskonnolliseen uskollisuuteen äänittämään havaintojensa tulokset kirjan muodossa, ja tämän hän oikein nimesi Salaisuuksien paljastajaxi. The Reveaier of Secrets ei ole vain satiirinen parodia, se on myös romaani; itse asiassa ensimmäinen realistinen heprean romaani, huolimatta siitä, että siitä puuttuu rakkauden elementti, mikä muoto annetaan tavallisesti kaunokirjallisille kirjoille. Paizi The Dunelle, jossa on sama valitettava puute.
ellauri368.html on line 377: Neduive (Almosen) schejnken,
ellauri368.html on line 400: Gesejre me (das bose Verhangniss) vin die jidische
ellauri369.html on line 68: Joseph Henri Rosny Sr. (ranskalainen kirjailijanimi J.-H. Rosny aîné , oikea nimi Joseph Henri Honoré Boex , 17. helmikuuta 1856 , Bryssel - 11. helmikuuta 1940 , Pariisi ) on belgialaista alkuperää oleva ranskalainen kirjailija. Vuoteen 1909 asti hän kirjoitti yhdessä nuoremman veljensä Serafin-Justin-Francoisin kanssa, joka myöhemmin otti salanimen J.-A. Roney Jr.
ellauri369.html on line 72: Hän vietti lapsuutensa Brysselissä. Myöhemmin hän aloitti matematiikan, fysiikan, kemian ja muiden luonnontieteiden tieteellisen tutkimuksen. Vuonna 1874 avioliittonsa jälkeen (täh?) hän muutti Lontooseen. Boex meni näet naimisiin Gertrude Emma Holmesin kanssa, kun tämä oli 16-vuotias ja hän oli 24-vuotias Lontoossa 22. marraskuuta 1880. Heillä oli 4 yhteistä lasta, joista 1. oli takuulla jo uunissa kun nuoripari muutti Lontooseen.
ellauri369.html on line 113: Benjamin on miehen etunimi. Nimi on peräisin hepreasta ja tarkoittaa oikean käden poikaa tai onnenpoikaa. Raamatun Vanhassa Testamentissa Benjamin on laajan suvun kantaisä, joka syntyi Beetelin eteläpuolella. Benjamin oli patriarkka Jaakobin ja Raakelin nuorin poika sekä heistä polveutunut Israelin heimo. Benjaminin vanhempi veli oli Joosef, jonka historiaan Benjamin on läheisesti yhteydessä.
ellauri369.html on line 116: Benjamin ( heprea : בִּנְיָמִין Bīnyāmīn ; "(oikean) poika") oli viimeinen Jaakobin ja Raakelin kahdesta pojasta (eli Jaakobin kolmastoista lapsi ja kahdestoista ja islamilaisen kristityn perinteen ja nuorin poika) juutalaisessa perinteessä. Hän oli myös israelilaisen Benjaminin heimon esi-isä. Toisin kuin Raakelin ensimmäinen poika Joosef, Benjamin syntyi Raamatun mukaan Kanaanissa.
ellauri369.html on line 139: Klassinen rabbiininen perinne lisää, että jokaisen pojan nimi kunnioittaa Josephia:
ellauri369.html on line 140: Belah (tarkoittaa niellä), viitaten Joosefin katoamiseen (kuin maan nielemänä),
ellauri369.html on line 141: Becher (tarkoittaa esikoista), viitaten Joosefin olleen Raakelin ensimmäinen lapsi,
ellauri369.html on line 142: Ashbel (tarkoittaa vangitsemista), viitaten Joosefin kärsimään vankeuteen,
ellauri369.html on line 143: Gera (tarkoittaa viljaa), viitaten Joosefin asumiseen viljavassa maassa (Egypti),
ellauri369.html on line 144: Naaman (tarkoittaa armoa), viitaten Joosefiin, jolla oli siro puhe,
ellauri369.html on line 145: Ehi (tarkoittaa veljeäni), viitaten siihen, että Joseph on Benjaminin ainoa täysveli (toisin kuin velipuolet),
ellauri369.html on line 146: Rosh (tarkoittaa vanhinta), viitaten siihen, että Joseph on vanhempi kuin Benjamin,
ellauri369.html on line 147: Muppim (tarkoittaa kaksoissuuta), viitaten Joosefin välittäneen Jaakobin opetuksia,
ellauri369.html on line 148: Huppim (tarkoittaa avioliiton katoksia) viitaten siihen, että Joosef oli naimisissa Egyptissä, kun Benjamin ei käynyt siellä naisissa,
ellauri369.html on line 149: Ard (tarkoittaa vaeltajaa/pakolaista), viitaten Josephin olleen matu.
ellauri369.html on line 153: Kuollessaan patriarkka Jaakob siunailee nuorinta poikaansa: "Benjamin on raateleva susi; aamulla hän kuluttaa vihollisen, ja illalla hän jakaa saaliin". Useat raamatuntutkijat epäilevät, että Joosefin heimo (mukaan lukien Benjaminin) olivat ainoita israelilaisia, jotka menivät Egyptiin ja palasivat, muut kökkivät koko ajan Kaanaalla.
ellauri369.html on line 172: Nepos kirjoitti ennen kaikkea historiaa proosamuodossa. Häntä ei ole pidetty erityisen suurena kirjailijana, vaan ennen kaikkea anekdoottien kokoajana. Joka tapauksessa hänen tuotantonsa kuvaa hyvin Rooman tasavallan ajan lopun kulttuurielämää. Nepos kirjoitti proosan lisäksi myös ajan tavan mukaisia rakkausrunoja, joita luettiin lähipiirille. Nepoksen teokset ovat suurimmaksi osaksi onnexi kadonneet. Mulla pitäisi olla mun Cornelius Nepos vielä jossakin. Teoksen ensimmäinen K. M. Forsbergin tekemä suomennos ilmestyi vuonna 1856. Uudempi Marja Itkosen tekemä suomennos julkaistiin vuonna 1963, jolloin pääsin Norssiin 93 pyrkyripisteellä sadasta. Pisteluku kaiverrettiin pääsyn kunniaxi saamani kellon taaxe.
ellauri369.html on line 188: Luonnontilaisia metsiä on jäljellä enää alle kolme prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Suurin osa metsistä on ”talousmetsää”, ja niistäkin kaksi kolmasosaa alle 80-vuotiaita, siis nuorempia kuin Erkki Lähde. No eikö se jo lähde, supisevat toisilleen luonnonvarakeskuxen valeprofessorit. Johan se on way past avohakkuuikäinen. Ihmisen viljelemiä yksipuolisia talousmetsiä Lähde kutsuu puupelloiksi. Metsäteollisuus ei tästä termistä pidä, sen mielestä sana vastaa todellisuutta.
ellauri369.html on line 321: Toukokuussa Irving esitteli Carlylen Jane Baillie Welshille Haddingtonissa. He aloittivat kirjeenvaihdon, ja Carlyle lähetti hänelle kirjoja, jotka kannustivat hänen älyllisiin pyrkimyksiinsä; hiän kutsui häntä "saksalaiseksi mestaroijaksi". Tänä aikana Carlyle kamppaili sen kanssa, mitä hän kuvaili " ongelmien, hengellisen, ajallisen, ikuisen levottomaisimman hydran " kanssa. Henkinen epäilys, epäonnistuminen hänen julkaisupyrkimyksissään ja dyspepsia vahingoittivat hänen fyysistä ja henkistä terveyttä, johon hän löysi helpotusta vain "merellä uimisesta". Heinäkuun alussa 1821, "niiden kolmen viikon täydellisen unettomuuden aikana, jolloin melkein" hänen "yksi lohdutuksensa oli päivittäinen kylpeminen hiekalla Leithin ja Portobellon välillä", tapahtui Leith Walkissa "tapaus". kun hän "paskansi" veteen kuin Johan Stigzelius. Tämä oli alku Carlylen "Kääntymiselle", prosessille, jolla hän "aidollisesti tarttui paholaisen nenästä" ja heitti " hänet taakseni". Se antoi hänelle rohkeutta taistelussa "Hydraa" vastaan; veljelleen Johnille hän kirjoitti: "Mitä pelättävää on (paizi että taivas putoaa päällemme)?"
ellauri369.html on line 323: Carlylen käännös teoksista Goethen Wilhelm Meisterin oppisopimuskoulutus (1824) ja Matkat (1825) ja hänen elämäkerta Schillerista (1825) toivat hänelle kunnolliset tulot, jotka eivät olleet sitä ennenkään välttyneet häneltä, ja hän sai täysin ansaizemattomasti vaatimattoman maineen. Hän aloitti kirjeenvaihdon Goethen kanssa ja teki ensimmäisen matkansa Lontooseen vuonna 1824 tapaamalla merkittäviä kirjailijoita, kuten Thomas Campbellin, Charles Lambin ja Samuel Taylor Coleridgen, ja solmimalla ystävyyssuhteita Anna Montagun, Bryan Waller Proctorin ja Henry Crabb Robinsonin kanssa. Hän matkusti myös Pariisiin loka–marraskuussa Edward Stracheyn ja Kitty Kirkpatrickin kanssa, missä hän osallistui Georges Cuvierin vertailevan anatomian johdantoluennolle, keräsi tietoa lääketieteen opinnoista, esitteli itsensä Legendrelle, Legendre esitteli hänet Charles Dupinille, havaitsi Laplacen ja useita muita merkittäviä samalla kun he kieltäytyivät Dupinin esittelytarjouksista, ja kuuli François Magendien lukevan artikkelia " viidennestä hermoparista" (kolmoishermosta).
ellauri369.html on line 366: Hofrath: Hofrath Heuschrecke (i. e. State-Councillor Grasshopper) is a loose, zigzag figure, a blind admirer of Teufelsdröckh´s, an incarnation of distraction distracted, and the only one who advises the editor and encourages him in his work; a victim to timidity and preyed on by an uncomfortable sense of mere physical cold, such as the majority of the state-counsellors of the day were. Sounds a lot like Waldo Emerson.
ellauri369.html on line 378: Sartor Resartus was best received in America, where Carlyle became a dominant cultural influence and a perceived leader of the Transcendental Movement. After its 1836 arrival in Boston as a book, Nathaniel Langdon Frothingmouth accurately predicted that reaction would be divided between those that found it vapid and convoluted and those that found it insightful and philosophically fruitful. Ihan sama juttu kuin Wayne W. Dyerin kohdalla! (Esim. Nuevos pensamientos para una vida mejor.)
ellauri369.html on line 380: According to Rodger L. Tarbaby, "The influence of Sartor Resartus upon American Literature is so vast, so pervasive, that it is difficult to overstate." Tarr notes its influence on such leading American writers as Ralph Waldo Emerson, Emily Dickinson, Henry David Thoreau, Herman Melville, Margaret Fuller, Louisa May Alcott and Mark Twain (Nathaniel Hawthorne and Edgar Allan Poe were among those that read and objected to the book).
ellauri369.html on line 427: Carlyle katsoi, että "Suurten miesten tulisi hallita ja pikkumiespalvelijoiden tulee kunnioittaa heitä". Yhteiskunnat, kuten organismit, kehittyvät läpi historian, kukoistavat jonkin aikaa, mutta heikkenevät väistämättä ja kuolevat sukupuuttoon antaen paikan vahvemmalle, paremmalle rodulle. Sankarit ovat niitä, jotka vahvistavat tämän elämänprosessin hyväksyen sen julmuuden tarpeelliseksi ja siten hyväksi. Heille rohkeus on arvokkaampi hyve kuin rakkaus; sankarit ovat aatelisia, eivät pyhiä. Sankari toimii ensinnäkin mallina, jota muut voivat jäljitellä, ja toiseksi luojana, joka siirtää historiaa eteenpäin eikä taaksepäin (historia on suurten miesten elämäkerta). Carlyle oli aikansa ensimmäisten joukossa, jotka ymmärsivät, että Jumalan kuolema ei sinänsä ole iloinen asia, ellei ihminen astu kalifixi kalifin paikalle ja luo uusia arvoja vanhan tilalle. Carlylen mukaan sankarista tulisi tulla palvonnan kohde, uuden uskonnon keskus, joka julistaa ihmiskunnan "ihmeiden ihmeeksi... ainoaksi jumaluudeksi, jonka voimme tuntea". Hemmetin kusipää.
ellauri369.html on line 445: On Herpesin vaikutus älynystyröihin ja lukioihin oli syvä ja jatkui kauan sen julkaisun jälkeen. Carlylen elämäkerturi Richard Garnett (1835-1906) kirjoitti, että sen ajatuksia "kaikuivat kaikki päivän parhaat miehet". Joseph McCaben mukaan Garnett "vaali aitoa ja jokseenkin mystistä uskoa uskontoon, joka yhdisti vihamielisyyden papistoa ja dogmeja kohtaan modifioituun uskoon astrologiaan " .
ellauri369.html on line 447: Joseph Martin McCabe (12. marraskuuta 1867 – 10. tammikuuta 1955) oli englantilainen kirjailija ja vapaamielinen motivoiva puhuja oltuaan eräässä aiemmassa elämässään roomalaiskatolinen pappi. Vuonna 1890 hänet vihittiin papiksi nimellä isä Antony. Albin van Hoonacker opetti hänelle menestyksekkäästi hepreaa ja DJ Lamy vähemmän menestyksekkäästi syyriaa. Tästä suivaantuneena skatolisen kirkon kriitikoksi vääntynyt McCabe liittyi sellaisiin ryhmiin kuin Nationalist Association ja National Secular Society. Hän kritisoi kristinuskoa nationalistisesta näkökulmasta, mutta oli myös mukana South Parkin kyseenalaisessa seurassa ja oli modernin maallisen humanismin edeltäjä.
ellauri369.html on line 476: Deena Weinstein havaitsee On Herpexen vaikutuksen "kitaran sankarin" rockmusiikkiilmiöön, kuten 1960-luvun meemissä "Clapton is God". Deena Weinstein (born March 15, 1943) is a professor of sociology at DePaul University whose research focuses on popular culture. She is particularly well known for her research on heavy metal culture, on which subject she wrote a ground-breaking book, Heavy Metal: A Cultural Sociology (1991), later published in a revised and updated version as Heavy Metal: The Music and Its Culture (2009). She did for metal what Greil Marcus's Lipstick Traces did for the Sex Pistols (fucking castrated them).
ellauri370.html on line 49: Esther's maiden name was Hadassah, meaning Myrtle. Although the details of the setting are entirely plausible and the story may even have some basis in actual events, there is general agreement among scholars that the book of Esther is a work of fiction. Persian kings did not marry outside of seven Persian noble families, making it unlikely that there was a Jewish queen Esther. Further, the name Ahasuerus can be translated to Xerxes, as both derive from the Persian Khshayārsha. Ahasuerus as described in the Book of Esther is usually identified in modern sources to refer to Xerxes I, who ruled between 486 and 465 BCE, as it is to this monarch that the events described in Esther are thought to fit the most closely. Xerxes I's queen was Amestris, further highlighting the fictitious nature of the story.
ellauri370.html on line 59: The Bible makes a point of saying whenever someone is attractive. Esther's called "very beautiful" and was said to have a "lovely figure," so you know she's really rocking it. But her beauty may also have been a superpower. For The Jewish Encyclopedia states the other girls, instead of being jealous, take care of her because they clearly see the king will choose her. That's beauty as a superpower!
ellauri370.html on line 108: Jackson was known as a hawkish Democrat. He was often criticized for his support for the Vietnam War and his close ties to the defense industries of his state. His proposal of Fort Lawton as a site for an anti-ballistic missile system was strongly opposed by local residents, and Jackson was forced to modify his position on the location of the site several times, but continued to support ABM development. American Indian rights activists who protested Jackson's plan to give Fort Lawton to Seattle, instead of returning it to local tribes, staged a sit-in. In the eventual compromise, most of Fort Lawton became Discovery Park, with 20 acres (8.1 ha) leased to United Indians of All Tribes, who opened the Daybreak Star Cultural Center there in 1977.
ellauri370.html on line 112: In addition, contrary to claims that he was an environmentalist, Jackson was almost as much a "whore for logging companies" as for Boeing, according Carsten Lien's book Olympic Battleground. After his death, critics pointed to Jackson's support for Japanese American internment camps during World War II as a reason to protest the placement of his bust at the University of Washington.[25] Jackson was both an enthusiastic defender of the evacuation and a staunch proponent of the campaign to keep the Japanese-Americans from returning to the Pacific Coast after the war. Jackson died at 71. Jackson's death was greatly mourned. Jackson was proof of the old belief in the Judaic tradition that at any moment in history goodness in the world (olam) is preserved (tikkum) by the deeds of 36 just men who do not know that this is the role the Lord has given them. Scoop Jackson was one of those men.
ellauri370.html on line 114: Scoopin värinen Skipin rotuveli Michael Jackson called his Jewish business associates leeches. He was best man to Mr. Uri Geller. He bought toys in Jerusalem when the mall was closed. He dressed up as an Israeli officer.
ellauri370.html on line 125: Liz converted to Judaism after the death of his 3. huzband Mike Todd. The Iron Curtain had lifted a bit but then it closed again.
ellauri370.html on line 164: Ensimmäinen kertoo Kartaphilosista, tuomiosalin ovenvartijasta Pilatuksen palveluksessa. Hän löi Jeesusta nyrkkillään selkään, kun hän johdatti Hänet ulos, sanoen: "Jatka nopeammin, Jeesus"; jolloin Jeesus vastasi: "Minä menen, mutta sinun tulee viipyä, kunnes minä tulen takaisin." Se lisää, että Ananias kastoi Kartafiloksen ja sai nimen Joosef. Hän joutuu transsiin joka sadan vuoden lopussa ja herää noin kolmekymppisenä miehenä.
ellauri370.html on line 228: Emek Hahahah är namnet pä en gammal hebreisk bok från 1500-talet. Kirjoittaja on Joosef Hah-Kohen ja nimi tarkoittaa kyynelten laaxoa. Se on kuiva kuin puhelinluettelo tai vuorolista. Se on luettelo juutalaisten vainoista. Kultavasara avaa kivisydämen. Hep! Hep! huudettiin ristiretkillä jotka oli samanlaisia ryöstöretkiä kuin löytöretket. Jep jep! huusi juutalaiset takaisin. Retket aloitti paavi Urpo. Paavalista oli noloa ettei veljet tajunneet et Jeesus oli Messias. Kaikki mukaan! Mitä?
ellauri370.html on line 239: Sanan genosidi kexi juutalainen Lemkin. Languedocin kataarien vaino viattoman paavi kolmosen taholta oli sellainen. Kataarit olivat keskiaikaisesta gnostilaisuudesta ja manikealaisuudesta polveutuvia lahkoja, jotka katolinen kirkko julisti harhaoppisiksi. Kataarilaisuus kehittyi 900-luvulla. Se vaikutti laajalti läntisessä Euroopassa, mutta sen ydinalueita oli Languedoc eteläisessä Ranskassa ja Lombardia Pohjois-Italiassa. Kataarilaisuus katosi Ranskasta viimeistään 1350-luvun paikkeilla. Katolinen kirkko kävi lahkolaisia vastaan niin sanotun albigenssisodan, ja myöhemmin uskovia vainottiin inkvisition avulla. ¨
ellauri370.html on line 296: And a hungry little boy with a runny nose
ellauri370.html on line 319: A lot of Elvis Presley songs were written especially for him, but according to Mac Davis, Presley´s 1969 hit, In the Ghetto, was not such a song. Mac Davis commented, 'I never really dreamed of pitching that song to Elvis. I had been working on In the Ghetto for several years. I grew up playing with a little boy in Lubbock, Texas, whose family lived in a dirt street ghetto. His dad and my dad worked in construction together. So that little boy and I sort of grew up together. I never understood why his family had to live where they lived while my family lived where we lived. Of course back in those days, the word "ghetto" hadn't come along yet. (It is Venetian for "foundry".) But I always wanted to write a song about that situation and title it 'The Vicious Circle'. I thought that if you were born in that place and that situation, then you grow up there and one day you die there, and another kid is born there that kind of replaces you. And later I started thinking about the ghetto as a title for the song.
ellauri370.html on line 356: Lisäksi Neljännen Mooseksen kirjan mukaan israelilaiset joutuivat Jumalan määräyksestä vaeltamaan erämaassa 40 vuotta rangaistukseksi uskottomuudesta hänen käskyjään kohtaan. Vaikka Raamatussa ei tässä kohdin mitään päivämäärää mainitakaan, Talmudin mukaan Jumala määräsi näin juuri av-kuukauden 9. päivänä.
ellauri370.html on line 370: In public, President Biden likes to whisper to make a point. In private, he´s prone to yelling. Biden began to shout and swear over polls dropping amid Israel-Hamas conflict. He shouldn´t have warned Israelis to avoid 9/11 mistakes. What mistakes? There will a bloodbath if Trump loses yet another vote.
ellauri370.html on line 457: Arthur, Comte de Gobineau, was born in France in 1816. His essay ´On the Inequality of Human Races´ was published in 1853. Wagner admitted in his own autobiography ´Mein Leben´ (My Life), that his compositions came to him from some outside source, when he was in a state of trance. Ach! Mein Leben! There is some documentary evidence to support the contention that the mad swan king Ludwig of Bayern maintained a homosexual relationship with Wagner. He is now best known for Disney´s magic Castle at Neuschwanstein with Heli-keiju buzzin round it like a fly circling a turd.
ellauri370.html on line 471: Samoin Joseph Goebbels oli kääntynyt völkisch-ideologiaan luettuaan Chamberlainin kirjoja ja esseitä ja tuli Chamberlainin kirjoitusten perusteella siihen tulokseen, että länsi voidaan pelastaa vain poistamalla juutalaiset muonavahvuudesta.
ellauri370.html on line 481:
ellauri370.html on line 483: January 1927, Hitler, along with several highly ranked members of the Nazi Party, attended Chamberlain´s funeral. In 1909, some months before his 17th birthday, Rosenberg went with an aunt to visit his guardian where several other relatives were gathered. Bored, he went to a book shelf, picked up a copy of Chamberlain´s The Foundations and wrote of the moment: "I felt electrified; I wrote down the title and went straight to the bookshop." In 1930 Rosenberg published The Myth of the Twentieth Century, a homage to and continuation of Chamberlain´s work. Hitler told the ailing Chamberlain that he´d write a sequel to it. The French Germanic scholar Edmond Vermeil considered Chamberlain´s ideas "essentially shoddy".
ellauri370.html on line 496: Arthur de Gobineau oli jyrsijännäköinen valkoisen ylivallan teoreetikko hullun vuoden ajoilta. Henkkoht olen antitermitisti ja kannustan mieluummin muita jyrsijöitä kuten liito-oravia ja rottia. Joseph Arthur de Gobineau (14. heinäkuuta 1816 Ville-d’Avray, Ranska – 13. lokakuuta 1882 Torino, Italia) oli ranskalainen diplomaatti, kirjailija ja filosofi, joka tuli tunnetuksi valkoisen ylivallan kannattajana ja karjalaisen herrarodun teorian luojana ja joka vaikutti vahvasti muun muassa Saksan kansallissotien ajatteluun.
ellauri370.html on line 727: Kaikesta tästä hänen perintönsä positiivisesta arvostamisesta huolimatta se ei kuitenkaan ole läheskään yksimielinen edes Ukrainassa. Häntä arvostellaan hänen liitostaan Venäjän kanssa, joka joidenkin mielestä osoittautui tuhoisaksi maan tulevaisuuden kannalta. Merkittävä ukrainalainen runoilija Taras Shevchenko oli yksi Hmelnytskin erittäin äänekkäimmistä ja ankarista kriitikoista. Toiset arvostelevat häntä liittoutumisesta Krimin tataarien kanssa, mikä antoi jälkimmäisille mahdollisuuden ottaa suuren joukon ukrainalaisia talonpoikia orjiksi, koska kasakat sotilaskastina eivät suojeleneet kholopya, Ukrainan kansan alinta kerrosta. Kansanlaulut vangitsevat tämän. Kaiken kaikkiaan näkemys hänen perinnöstään nykyisessä Ukrainassa on enemmän myönteinen kuin negatiivinen, ja jotkut kriitikot myöntävät, että väliaikaisen unionin Venäjän kanssa saneli välttämättömyys ja yritys selviytyä noina vaikeina aikoina. Vuoden 2018 Ukraine´s Rating Sociological Group -kyselyssä 73 prosentilla ukrainalaisista vastaajista oli myönteinen asenne Hmelnytskiin.
ellauri371.html on line 38: Siionin viisaiden protokolla ei ole mikään pöytäkirja vaan erään valkokaartiryssän väärentämä jäljennös jonkun ranun väärentämästä Napsu kolmosen muka pitämästä puheesta miten hän (Napsu) pääsisi maailman herraxi. Ryssät ruxas yli Napsun ja kirjoitti juutalaiset tilalle. Napsuvihaisen ranun jorinoista tuli Saxassa jutkunvihaajien Raamattu. Mikä on merkki siitä että tämä ei ole pelkkä sattuma. Kovan työn ja tutkimuxen kautta paljon materiaalia on kertynyt. Kalastus ja juutalainen maailmanvalta. On vaarallista ja vaarallista ärsyttää juutalaisia.
ellauri371.html on line 340: Kaikki niin sanotut liberaalit ovat anilingvistejä eli pyllykielitieteilijöitä, jos ei pahoja tekoja niin ajatuksia kumminnii. Jokainen heistä jahtaa vapauden haamuja, jotka putoavat yksinomaan kipittämään uomiinsa. Valehtele raukka nälissäs, eli prosentin anarkiaa protestin vuoksi.
ellauri371.html on line 382: Tulevaisuuden uskonto. Kun hallitsemme, emme kiellä että toisen uskonnon olemassaolo olisi toivottavaa. Yhdestä Jumalastamme, jonka kanssa kohtalomme on meidän valintamme sitoma ja mikä kohtalomme on yhdistetty maailman kohtaloihin, on pelkkää harmia. Siksi meidän on tuhottava kaikki uskomukset. Jos tästä syystä- kun modernit ateistit syntyvät, sitten siirtymävaiheessa askel, tämä ei häiritse näkemyksiämme, vaan palvelee elävänä esimerkkinä tuleville sukupolville ketkä ei kuuntele saarnojamme Mooseksen uskonnosta, joka johti vankkuudellaan ja hyvin harkitulla valloitusjärjestelmällään meidät Ebyktistä kaikkien rättipää kansojen kustannuxella meille luvattuun maahan. Tässä painotamme sitä nazistista totuutta, jossa, sanokaamme, perustavanlaatuinen öykkärimäisyytemme, kaikki sen mystinen voima paljastuu.
ellauri371.html on line 402: Vapaamuurarien loosin jäljennös. Toistaiseksi meidän liittymisen jälkeen me päinvastoin luomme ja lisäännymme. Frank-muurarit kaikissa maailman maissa, mukaan lukien Frank Zappa, ei sisällä sitä kaikkea, mitä voi olla ja on olemassa näkyviä henkilöitä, koska näissä looseissa tulee olemaan tärkein viitepaikka ja vankuttamistyökalu.
ellauri371.html on line 410: Julkisen menestyksen merkitys. Goyit menevät lodgeille uteliaisuudesta tai toivossa että heidän avullaan voivat ottaa julkisen piirakan, ja jotkut jotta saisi tilaisuuden ilmaisex yleisön edessä kohdata epärealistiset ja perusteettomat unelmansa: he janoo menestymisen tunteita ja suosionosoituksia, joille olemme melko anteliaita. Sitten annamme heille tämän meille luvatun - ei vitussa, mitä hyödyttää hyödyntää itsesyntynyttä itseään viettelyä, jolla ihmiset havaitsevat huomaamattomasti tulleensa lahkeeseen, seuraavat opetuksiamme ilmankin pelkäämättä niitä täysin luottavaisin mielin mielessään luottamus siihen, että heidän erehtymättömyytensä vapauttaa sen ajatuksitta, mutta ei voi enää havaita vieraita... Et voit kuvitella, kuinka älykkäimmänkin goimista voi johtaa tiedostamattomaan naivuuteen, kun itsepetoksen olosuhteet ovat oikeat, ja samalla on helppo lannistaa heitä pienimmälläkin epäonnistumisella: lopeta vaan aplodit ja johda letkun avulla orjaan tottelevaisuutta uuden menestyksen vuoksi... Missä määrin meidän sopii laiminlyödä menestystä vain toteuttaakseen omia suunnitelmia, joten goyit ovat valmiita uhraamaan kaikenlaisia kun aikoo vain onnistua. Tämä on heidän psykopatografia. Tämä tekee heidän ohjaamisestamme paljon helpompaa. Nyaah. Näillä tiikereillä on lampaiden sielut, ja heidän päässään kusta. Niitä ajaa vetotuuli. Laitamme niille päälle ihmisen yksilöllisyyden omaksumisen unelman harrastushevosen kollektivismin symbolisena yksikkönä...
ellauri371.html on line 519: Lahjarahoitus. Vero, joka nousee prosentteina pääomalle antaa paljon suuremmat tulot kuin nykyiset, tai edes kansallinen yleismaailmallinen tai väestönlaskenta, mikä meille nyt on hyödyllinen vain levottomuuden herättämiseen goyimien keskuudessa. Voima, johon kuninkaamme luottaa, koostuu tasapainosta ja rauhan takaamisesta, jonka vuoksi kapitalistien on pakko luopua osakkeistaan vähentäen tulojaan valtion toiminnan turvallisuuden vuoksi, kansallinen kassakone kilahtaa. Valtion tarpeita pitää auttaa niiden, joille se ei ole taakka ja keneltä kanssa on paljon otettavaa. Tämä toimenpide toimii vihan tuhoamiseksi köyhälta rikkaalle, jos hän näkee tarvitsemansa taloudellisen tuen heruvan valtiolle, ks tyhmä rauhan ja vaurauden järjestäjä, koska hyö näkevät, että heille maksetaan saavutuksestaan. (Minulla ei ole tarvittavia varoja, tarkoitan nyt ökyrikkaita.)
ellauri371.html on line 551: Yhden prosentin sarja. Me sallimme rahan pysähtymisen jos ei tule pentuja, ja siksi ei ole valtiota hyödyttäviä korolliset arvopaperit, lukuun ottamatta yhden prosentin sarjaa, niin, ettei korkomaksuja makseta valtiolle jolla on voima imeä iilimatoja. Oikeus laskea korollisia arvopapereita tarjotaan yksinomaan teollisuusyrityksille, joille ei ole vaikeaa maksaa noin/noin/voitolla, josta valtio ei tuota lainarahaa näille yrityksille, koska se lainaa kuluja varten, ei toimintaansa varten radiot.
ellauri371.html on line 638: Mooses seisoo rannalla ja ojensi kätensä Meren yli, mikä sai sen valtaamaan faroaan, joka istuu avoimissa vaunuissa, kruunu päässä ja miekka kädessään. Säteet pilvissä olevasta tulipatsaasta, jotka ulottuvat Moosekseen ilmaistakseen, että hän toimii jumaluuden käskyn mukaan.
ellauri371.html on line 690: As for the interiors of the Jeffersonian, those were all built on a large sound stage at the 20th Century Fox lot in Century City, Los Angeles.
ellauri372.html on line 58: Filthy rich Crassus himself was killed when truce negotiations turned violent. Crassus rose to political prominence following his victory over the slave revolt led by Spartacus. Crass. Within four years of Crassus' death, Caesar crossed the Rubicon to become another putinist, began a civil war against Pompey's optimists.
ellauri372.html on line 74: Crassusten menetettyä omaisuutensa Sullan proskriptioissa Crassus ryhtyi nuorexi Roope Ankaxi. Sulla's proscriptions, in which the property of his victims was cheaply auctioned off, found one of the greatest acquirers of this type of property in Crassus: indeed, Sulla was especially supportive of this, because he wished to spread the blame as much as possible among those unscrupulous enough to do so.
ellauri372.html on line 76: Crassus is said to have made part of his money from proscriptions, notably the proscription of one man whose name was not initially on the list of those proscribed but was added by Crassus, who coveted the man's fortune. Crassus' wealth is estimated by Pliny at approximately 200 million sesterces. Plutarch, in his Life of Crassus, says the wealth of Crassus increased from less than 300 talents at first, to 7,100 talents. This represented 229 tonnes of silver, worth about US$167.4 million at August 2023 silver prices, accounted right before his Parthian expedition, most of which Plutarch declares Crassus got "by fire and war, making the public calamities his greatest source of revenue."
ellauri372.html on line 83: Crassus befriended Licinia, a Vestal Virgin, whose valuable property he coveted. Plutarch says "And yet, when he was further on in years, he was accused of criminal intimacy with Licinia, one of the vestal virgins, and Licinia was formally prosecuted by a certain Plotius. Now, Licinia was the owner of a pleasant villa in the suburbs, which Crassus wished to get at a low price, and it was for this reason that he was forever hovering about the woman and paying his court to her, until he fell under the abominable suspicion. And, in a way, it was his avarice that absolved him from the charge of corrupting the vestal, and he was acquitted by the judges. But he did not let Licinia go until he had acquired her property."
ellauri372.html on line 233: Kekä Juudean kuningas joutui partiolaisten vangixi? Kenet nappasivat juanikkaat virtaheposet? Löytyisiköhän tiato Aaro Hongan partiopoikakirjoista? Israelin toinen kuningaskunta oli nykyisen Palestiinan alueella sijainnut valtio suunnilleen 100-luvulla eaa. Valtio syntyi makkabealaiskapinan aikana, jolloin juutalaiset onnistuivat saamaan itsenäisyyden aluetta hallinneilta seleukideiltä. Valtakunnan täytyi taipua Rooman vasalliksi vuonna 63 eaa. ja myöhemmin siitä tuli yksi Rooman provinsseista.
ellauri372.html on line 246: "Kaukana on sinun asuinsijasi oleva rehevistä maista, vailla taivaan kastetta. Sinä olet elävä miekkasi varassa ja palveleva veljeäsi. Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti, silloin karistat hänen ikeensä niskastasi." Tarinaa on muun muassa pidetty vertauksena siitä, miten ovela Israel onnistui jymäyttämään ja alistamaan vanhemman Edomin valtakunnan, mutta myöhemmin Idumea kuitenkin pääsi päältäpäsmärixi. Talmudissa nimi "Edom" tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Juutalaisen myytin mukaan Romulus ja Remus olivat Esaun jälkeläisiä, ja Rooman syntymyytti - kaksoset, jotka joutuvat riitaan - muistuttaa suuresti Esaun ja Jaakobin tarinaa. Varhaiskeskiajalla kasaarit käyttivät nimeä "Edom" Bysantin keisarikunnasta. Edomin maita oli arabisodissa kiistelty Negevin autiomaa.
ellauri372.html on line 250: Simon Thassi perusti dynastian vuonna 141 eaa., kaksi vuosikymmentä sen jälkeen, kun hänen veljensä Juudas Makkabeus ( יהודה המכבי Yehudah HaMakabi ) oli voittanut Seleukidien armeijan Makkabien kapinan aikana vuosina 167–141 eaa. Kirjan 1 Makkabea , 2 Makkabea ja historioitsija Josephuksen (37 - n. 100 jKr.) ensimmäisen kirjan " Juutalainen sota" mukaan seleukidien kuningas Antiokhos IV Epiphanes ( r. 175-164, yxi Poulin listaamista juutalaisten vainoojista) siirtyi vaatimaan tiukkaa valvontaa. Coele Syyrian ja Foinikian seleukidinen satrapia onnistuneen hyökkäyksensä Ptolemaioksen Egyptiin (170–168 eaa.) jälkeen kääntyi takaisin Rooman tasavallan väliintulon myötä. Hän ryösti Jerusalemin ja sen temppelin tukahduttaen juutalaisten ja samarialaisten uskonnolliset ja kulttuuriset tavat, ja määräsi hellenistiset käytännöt ( n. 168–167 eaa.). Seleukidi-imperiumin tasainen romahtaminen Rooman tasavallan ja Parthian valtakunnan nousevien hyökkäysten seurauksena antoi Juudealle mahdollisuuden saada takaisin jonkin verran autonomiaa; kuitenkin vuonna 63 eaa., Rooman tasavalta hyökkäsi valtakuntaan , hajosi ja perustettiin Rooman asiakasvaltioksi.
ellauri372.html on line 257: Mooseksen kirjasta Babylonin vankeuteen asti Raamattu tarjoaa erilaisia yksityiskohtia simoniitoista, minkä jälkeen se katoaa muistiosta. Ne mm. myöhästyivät exoduxesta.
ellauri372.html on line 279: PST. Hyrcanus otettiin kiinni ja hänen korvansa silvottiin (Josephuksen mukaan Antigonus puri setänsä korvat irti), jotta hänestä jäi pysyvästi pappeuskelvoton. Sitten Parthialaiset veivät Hyrcanuksen vankeuteen Babyloniaan, missä hän asui neljä vuotta Babylonian juutalaisten keskellä, jotka myivät hänelle paljon kunniamerkkejä.
ellauri372.html on line 285: Vuosina 39–38 eKr. roomalainen kenraali Publius Ventidius Bassus voitti Parthian armeijan ja lähetti joukkoja Poppaedius Silon komennossa odottamaan Herodeksen saapumista. Herodes laskeutui maihin Ptolemaisissa ja aloitti kampanjansa Antigonusta vastaan valloittamalla Galilean, marssi alas rannikkoa valloittaakseen Jaffan ja vapautti sitten Masadan, jossa hänen perheensä oli edelleen kuollut. Sitten hän marssi Jerusalemiin toivoen voivansa valloittaa kaupungin ja saada sodan nopeasti loppumaan. Roomalaisten upseeriensa, kapinallisten roomalaisten joukkojen ja Antigonuksen sissien keskuudessa esiintyneen korruption edessä Herodes kuitenkin joutui luopumaan Jerusalemin piirityksestä. Sen sijaan hän toimi Juudeassa, Samariassa ja Galileassa taistellen sekä kapinallisia että rosvoja vastaan ja lähetti veljensä Joosefin käsittelemään Idumaata. Myöhään 38 eKr. mennessä useiden roomalaisten legioonien vahvistamana ja kaksi vuotta kestäneen kapinanvastaisen taistelun jälkeen Herodes kykeni lopulta rauhoittamaan Galilean ja marssimaan etelään kohti Jerusalemia. Antigonus yritti kohdata Herodeksen jyrkässä taistelussa ja iski sekä Jerikoon että Samariaan, mutta molemmat yritykset hävisivät. Herodes leiriytyi jälleen Jerusalemin ulkopuolelle, vaikka talven tulo pysäytti demilitarisaatio-operaation kuin Ukrainassa.
ellauri372.html on line 287: Herodes oli pystyttänyt teltan temppelin pohjoispuolelle, lähellä satulaa, joka mahdollisti pääsyn kaupungin muureille, samaan paikkaan, jonka Pompeius valitsi 26 vuotta aiemmin. Josefuksen mukaan Herodeksella oli 30 000 miestä komennossaan, vaikka nykyajan arvion mukaan määrä on noin puolet siitä. Näitä vahvistivat useat roomalaiset legioonat, 6 000 ratsuväkeä ja syyrialaisia apujoukkoja, jotka Antonius lähetti ja johti Gaius Sosius. Kevään tullessa Herodes aloitti piirityksensä tarmokkaasti. Hänen insinöörinsä noudattivat roomalaisia käytäntöjä, pystyttivät muurin ja vartiotorneja, kaatoivat kaupunkia ympäröivät puut ja käyttivät piirityskoneita ja tykistöä. Piirretyt kärsivät elintarvikkeiden puutteesta, jota pahensi sapattivuoden aiheuttama nälänhätä, mutta he pystyivät silti puolustamaan tehokkaasti. He hyökkäsivät muureilta väijyttäen piirittävät joukot ja estäen Herodeksen yrityksiä nostaa valleita, ja taistelivat roomalaisten pyrkimyksiä miinoittaa muurien alta vastakaivostoiminnalla kuin Gazassa.
ellauri372.html on line 289: Neljänkymmenen päivän kuluttua Herodeksen joukot rikkoivat sen, mitä Josefus kutsuu "pohjoiseksi muuriksi", ilmeisesti Jerusalemin toisen muurin. Ensimmäinen muuri kaatui 15 päivää myöhemmin, ja pian myös temppelin ulompi piha kaatui, jonka aikana sen ulkoseinät poltettiin, ilmeisesti Antigonuksen kannattajien toimesta. Kun Antigonus sulki itsensä linnoitukseen, joka tunnetaan nimellä Baris, puolustajat jäivät pitämään temppelin sisäpihaa ja Jerusalemin yläkaupunkia (kaupungin lounaiskorttelia). He vetosivat nyt Herodekseen, jotta he sallisivat eläinten ja muiden uhrien kulkeutumisen temppeliin, jotta uhrit jatkuisivat. Piirityksen aikana Antigonus oli käyttänyt Herodeksen sukutaulun puutetta propagandana ja kutsunut häntä "rotinkaisexi ja idumaalaiseksi eli puolikuivurixi", kyseenalaistaen julkisesti Herodeksen oikeuden valtaistuimelle. Herodes, joka pelkäsi legitimiteettiään ja suosiotaan, suostui siksi pyyntöihin. Jatkoneuvottelut osoittautuivat kuitenkin hedelmättömäksi, ja Herodeksen joukot hyökkäsivät kaupunkiin. Valloituaan Jerusalemin myrskyllä ja Herodeksen hillitsemispyynnöistä huolimatta joukot toimivat nyt ilman armoa, ryöstellen ja tappaen kaikki tiellään, mikä sai Herodeksen valittamaan Mark Antoniukselle. Herodes yritti myös estää roomalaisia sotilaita häpäisemästä temppelin sisäistä pyhäköä, ja lopulta lahjoi Sosiuksen ja hänen joukkonsa, jotta he eivät jättäisi häntä "aavikon kuninkaaksi".
ellauri372.html on line 432: Ennen israelilaisten pääsyä luvattuun maahan, Mooseksen kirjan 11:29:ssä kerrotaan Mooseksen ohjeesta, että "kun Herra, sinun Jumalasi, on tuonut sinut siihen maahan, jota menet ottamaan omaksesi, sinun tulee siunata Garisimin vuorta ja kiroilla Ebal-vuorella".
ellauri372.html on line 434: Masoreettisessa tekstissä ja Septuaginta- versiossa 5. Mooseksen kirjan 27. luvussa on annettu ohje rakentaa Ebal-vuorelle alttari, joka on rakennettu luonnollisista (eikä leikatuista) kivistä, sijoittamaan sinne kiviä ja valkaisemaan ne kalkilla, tehdä yhteysuhreja alttarille, syödä siellä ja kirjoittaa tämän lain sanat kiveen.
ellauri372.html on line 441: Simeonin, Leevin, Juudan, Isaskarin, Joosefin ja Benjaminin heimot lähetettiin Gerisimiin, kun taas Rubenin, Gadin, Asserin, Sebulonin, Dan Anderssonin ja Naftaliinin heimojen oli määrä jäädä Ebalille. Akateemisissa piireissä ei ole yleisesti hyväksytty yrityksiä selittää tätä heimojen jakautumista niiden raamatullisella etnologialla tai maantieteellisellä jakautumisella.
ellauri372.html on line 443: Tekstissä luetellaan kaksitoista kirousta, jotka leeviläisten pappien oli lausuttava ja kansan vastattava Aamenilla. Nämä kiroukset muistuttavat suuresti lakeja (esim. kirottu olkoon se, joka poistaa lähimmäisensä maamerkin), eikä niitä seuraa luetteloa siunauksista, jotka on kuvattu vastaavassa liturgisessa kehyksessä; tutkijat uskovat, että nämä edustavat todennäköisemmin sitä, mikä oli kirjoitettu kiviin, ja että myöhempi luettelo kuudesta nimenomaisesta siunauksesta, kuudesta lähes vastaavasta nimenomaisesta kirouksesta, oli alun perin tässä kohdassa tekstissä. Näiden eksplisiittisten siunausten ja kirousten nykyisen sijainnin laajemmassa lupauskertomuksessa ja paljon laajemmassa uhkakertomuksessa (vastaavasti) katsotaan olleen toimituksellinen päätös maanpaon jälkeiselle 5. Mooseksen kirjan korjatulle versiolle, mikä kuvastaa deuteronomistin maailmankatsomusta Babylonian maanpaon jälkeen.
ellauri372.html on line 473: F! ja K!-osastojen osalta nämä kiellot ovat harvinaisen selviä. Vielä puuttuu E! eli omaisuuden suoja. Aika lailla jäi Moosexelle vielä editoitavaa.
ellauri372.html on line 475: Joosuan kirjassa Ain taistelun jälkeen Joosua rakensi sinne alttarin hakkaamattomista kivistä, jonka jälkeen israelilaiset uhrasivat sen päälle. Mooseksen laki oli kirjoitettu kiviin ja israelilaiset jakautuivat kahteen ryhmään. Mooseksen kirja ja lausutut siunaukset ja kiroukset toimitettiin, kuten siellä on neuvottu.
ellauri372.html on line 477: Kirjanoppineiden välillä käydään kiistaa siitä, onko tämä Joosuan tapaus yksi kertomus vai onko siinä liitetty yhteen kaksi eri kertomusta, joissa yksi kertomus viittaa Joosuaan alttarin rakentamiseen ja siihen uhraamiseen, kun taas toinen kertomus viittaa Joosuaan asettamassa sinne suuria kivilaattoja, jotka oli valkaistu kalkilla ja joihin oli sitten kaiverrettu Toora. Joka tapauksessa vallitsee yleinen yksimielisyys siitä, että Joosuan lähteet ovat ennen 5. Mooseksen kirjaa, ja näin ollen käsky alttarin rakentamisesta ja kirjoitusten tekemisestä perustuu todennäköisesti näihin Joosuan lähteiden toimiin, eikä päinvastoin, tavoitteena mahdollisesti tarjota deuteronomistin teologian hyväksymä etiologia paikalle.
ellauri372.html on line 516: Whose honesty they all durst swear for,
ellauri373.html on line 47: The battle of Jolo, also referred to as the burning of Jolo or the siege of Jolo, was a military confrontation 50 years ago between the Moro National Liberation Front (MNLF) and the government of the Philippines in February 1974 in the municipality of Jolo, in the southern Philippines. It is considered one of the key early incidents of the Moro insurgency in the Philippines, and led numerous Moro leaders to resist martial law under Ferdinand Marcos, whose wife Imelda had over 3,000 pairs of shoes.
ellauri373.html on line 121: Tämä vielä: kirjaileva ruåzalainen paroonitar Beata Rosenhane. Beata Rosenhane var den första svenska kvinna som fick en modern utbildning i linje med den franska preciositetens normer. Beata Rosenhane var bara tolv år yngre än drottning Kristina, som i sin självbiografi visserligen hävdade att hon fått den bästa uppfostran som en furstlig person kunde få i Sverige, men som också klagade över att hon var föga salongsmässig, eftersom ”den hövlighet som är så väsentlig, när det gäller att skilja bildade människor från andra, vid den tiden ännu ej var känd i Sverige.”
ellauri373.html on line 122: osenhane">Källa
ellauri373.html on line 126: Massachusettsin noita Anne Hutchinson karkoitettiin vuonna 666 Uuteen Hollantiin (New York 1638) kun se saarnasi löysää armon evankeliumia eikä työperäistä luvattuun maahan muuttoa. Sen skalppeerasi 52-vuotiaana Long Islandin inkkarit. In Boston, Hutchinson was influential among the settlement's women and hosted them at her house for discussions on the weekly sermons. Hutchinson began to give her own views on religion, espousing that "an intuition of the Spirit" rather than outward behavior provided the only proof that one had been elected by God. Her theological views differed markedly from those of most of the colony's Puritan ministers.
ellauri373.html on line 128: At the November 1637 court, Annen takapiru pastori Wheelwright was sentenced to banishment, and Hutchinson was brought to trial. She defended herself well against the prosecution, until she claimed on the second day of her hearing that she possessed direct personal revelation from God, and she prophesied ruin upon the colony. She was charged with contempt and sedition and banished from the colony, and her departure brought the controversy to a close. Anne kuuli Jumalan kuiskutuxen kuin Sirkka vessan polulla. Annen konventikkeleihin ei kikkeleillä ollut asiaa. Paizi Anne ehkä diggasi viirikukkomaista Weather Vanea. Hihhuloivat antinomialistit saivat siitä lähin turpiin jenkeissä niin ettei kotiin löytäneet kunnes unitaarit tuli maisemiin.
ellauri373.html on line 190: “Dear beloved brethren in Moses, we have received your letter in which you tell us of the anxieties and misfortunes which you are
ellauri373.html on line 195: “1. As for what you say that the King of France obliges you to become Christians: do it, since you cannot do otherwise, but let the law of Moses be kept in your hearts.
ellauri373.html on line 252: Vielä tietoa Saksan hallitusjärjestyksestä vuoden 1918 vallankumouksen jälkeen: kaupunkien ja maakuntien hallinto- ja oikeusrakenne pysyi ennallaan, mutta juutalaisten osuus valtion virkamiehistä nousi 85 prosenttiin. Geneven konferenssin saksalaisen valtuuskunnan 25 henkilöstä 23 oli juutalaisia.
ellauri373.html on line 268: Tämä ei sinänsä häiritse lajiamme, mutta toimii esimerkkinä niille sukupolville, jotka kuuntelevat saarnojamme kansan uskonnollisuudesta. Mooses johti meidät vankkuudellaan ja tietoisella järjestelmällään kaikkien kansojen valloittamiseen.
ellauri373.html on line 379: juutalaisuuden ajatuksessa Mooseksen ajoista lähtien,
ellauri373.html on line 416: Toinen hätätyö (juutalaisvihan uhrit). A. Rosenbergin kirjasta "Punainen rutto". Ed. Beisscher: Voiko kaѵегiа panna uuniin? Münchenissä 1922.
ellauri373.html on line 483: ("Mooseksen pojat"). Suurin osa hänen teorioistaan
ellauri373.html on line 516: nimellä "ahadhamizmi". Alakazam. Alakazam was the only Pokémon whose base stat total does not increase by exactly 100 points upon Mega Evolution, gaining instead only 90.
ellauri373.html on line 575: Norja kutsui Ginsbergiä "suvaitsemattomuuden arjaksi". Dau jatkaa seuraavasti: "Ahad Ham moittii Herzlia halusta lakko Eurooppaan*). Hän ei voi antaa meidän... he halusivat meidän ottavan sen akatemiat Euroopasta, hänen oopperat, hänen "valkoiset hanskat". Ainoa asia on hän haluaisi siirtyä Euroopasta "Aiipeihin" "Iaiii", nämä ovat inkvisition periaatteet, menetelmät ja menetelmät antisemiittien toimintatavat, rajoittavat rajoitukset Romanian hevoset siinä muodossa kuin ne ovat nyt juutalaisia vastaan. Tunnemme samalla tavalla - jos jokin hänen sanomansa voisi aiheuttaa kauhua ja närkästystä henkilöä kohtaan, joka ei kykene alistumaan nousta gheton tason yläpuolelle, jos se ei olisi noussut Sielussani on syvä säälin tunne häntä kohtaan. Ajatus vapaudesta on hänen ymmärryksensä ulkopuolella. Hän kuvittelee vapauden geton muodossa, mutta vain roolit vaihtamalla; niin esim. hänen mielestään vainon ja sorron pitäisi olemassa kuten ennenkin, mutta sillä erolla Heidän uhrinsa eivät enää ole juutalaiset, vaan kristityt.
ellauri373.html on line 589: Gintsberg pyrki tutkimaan edeltäjiään - vaikutteita älykkäiltä ja suosituilta 1700-luvun juutalaisilta. Näitä on Wesley (1725 vuoteen 1805 asti) ja Moses Mendelssohn (1728-1786), "Tre-tämä Mooses", he molemmat yhdessä pankkiirien Itzigin kanssa, Friedlander ja Meyer olivat myös inspiraation lähteitä, illunismin hallijärjestäjiä.
ellauri373.html on line 596: Allenin kerhon Nimi "Bne-Moishe" (Mooseksen pojat) kauttaaltaan Todennäköisesti se ei ilmestynyt vahingossa. Hänen valintansa, s toisaalta se voidaan selittää palvonnalla jonka Gintsberg aina antoi profeetta Moosekselle. Toisaalta sen voi myös selittää toinen motiivi. Useiden vuosisatojen aikana, Juutalaiset uskoivat sen olevan olemassa jossain, tuntemattomassa paikka, juutalainen siirtokunta, juutalaisen haaran haara minä, täysin erillään toisesta minästäni heimo ja koostuu suorista jälkeläisistä, suorassa linjassa, Mooses. Nämä "Mooseksen pojat, ikään kuin "Jos he vain tietäisivät salaisuuden, joka paljastaa tapoja ja keinoja jonka avulla juutalaisten on määrä saavuttaa koko maailman juuri hänen valtaansa.
ellauri373.html on line 598: Vuosisatoja kului, ja hyvin usein monet juutalaiset joutuivat ansoihin ja joutuivat petoksen uhreiksi erilaisia oman rotunsa roistoja esiintyy jotka tulivat heidän luokseen oletettavasti ohjeiden kanssa "sy- uusi Mooses." Lopulta salaisuutesi olemassaolo he lakkasivat uskomasta alkuperäiseen heimoon, ja nimi "Sy- uusi Mooses" tuli synonyymiksi "utopistille". loppu- mutta jokainen tasapainoinen mieli kutsuisi hukkumista sata ja ne seitsemän juutalaista, jotka vuonna 1889 vuonna liittyi Bne Moishe -seuran jäseneksi.
ellauri373.html on line 695: Sekä sodan aikana että sen jälkeen koko maailma toteutettiin tämän sionistifanaatikkojen hihnassa, joista mainitsemme merkittävimmän: Chaim Weizmann, Gaster, Leon Simon, Joseph Klau- Zner, Chlenov (kuoli), Usyshkin, Levin, Naum Sokolov.
ellauri374.html on line 195: Paraatteja oli kolmenlaisia. Ensimmäisessä ja yleensä väkivaltaisimmassa muodossa väitetty väärintekijä (tai väärintekijät) saatetaan vetää pois kotoaan tai työpaikastaan ja viedä väkivallalla yhteisön läpi. Prosessin aikana uhri joutui väkijoukon pilkan kohteeksi, ja häntä saatettiin heittää ja hänet upotettiin usein menettelyn lopussa. Turvallisempi tapa oli, että väärintekijän naapuri esiintyi uhrina, kun häntä kannettiin kaduilla. Matkijaa ei ilmeisestikään rangaistu itseään, ja hän usein huusi tai lauloi röyhkeitä jakeita pilkaten väärintekijää. Tavallisessa muodossa sen sijaan käytettiin hahmoa, jota käytettiin väärin ja poltettiin usein menettelyn lopussa.
ellauri374.html on line 210: EU equivalents include the German: haberfeldtreiben and German: katzenmusik, Italian: scampanate, Spanish cacerolada, (also cacerolazo or cacerolada) and of course French charivari. Americans of course were not that nasty. In a North American charivari participants might throw the culprits into horse tanks or force them to buy candy bars for the crowd. "All in fun – it was just a shiveree, you know, and nobody got mad about it. At least not very mad." In music, Charivari would later be taken up by composers of the French Baroque tradition as a 'rustic' or 'pastoral' character piece. In Samuel Butler´s Hudibras, the central character encounters a skimmington in a scene notably illustrated by William Hogarth. In the 1966 film El Dorado, Cole Thorton (John Wayne) tells Mississippi (James Caan) that they were unable to re-enter the saloon they just left because the "shivaree" (i.e., the fight they had with other bar patrons) "wore out our welcome".
ellauri374.html on line 241: Uusi organisaatio edusti yritystä organisoida paikallisyhteisön juutalaiset kohtaamaan sen, mitä Isaac Rosenberg, yksi perustajista, kutsui "juutalaisten valitettavaksi tilaksi tässä, äskettäin omaksutussa maassamme". Ai sekö joka luki Chamberlainin kirjaa jonkun kirjahyllystä ja verensä tunsi kuumemmax? Ei se oli Alfred. Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Ruusuvuori. Hän kuului valkoisiin. Toisen Ruusuvuoren suunnittelema Mikkelin poliisitalo on minimalistisen betonibrutalismin taidonnäyte. Uusin Ruusuvuori on julkkis tennispelaaja. Nykyisin ovat kaikki sukunimet suojattuja. Ruusuvuori voitti Tampereen Hervannan yleissuunnitelmakilpailun 1968, mutta myöhemmin Tampereen kaupungin virkamiehet paljolti vesittivätkin Ruusuvuoren suunnitelman kompromisseillaan, mistä Ruusuvuori kovin pahoitti mielensä. Ruusuvuoren töitä ovat esimerkiksi Etiopian Addis Abebaan rakennettu kolmen tornitalon kompleksi Real Estate Development Center Building (1976).
ellauri374.html on line 259: Vuoden 1903 Kishinevin pogromi kiinnitti kansainvälisen yleisön huomion, ja se mainittiin Rooseveltin Monroe-doktriinin johdannossa esimerkkinä ihmisoikeusloukkauksista, jotka oikeuttaisivat Yhdysvaltojen osallistumisen vastaaviin toimiin Latinalaiseen Amerikkaan. Buahahaa.
ellauri374.html on line 261: Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläs kreivi Arthur Cassini luonnehtii vuoden 1903 pogromia taloudellisesti ahdingossa olevien talonpoikien reaktioksi juutalaisille velkojille 18. toukokuuta 1903 annetussa haastattelussa. Venäjällä on ihan hyviäkin juutalaisia. Tämä pogrom auttoi vakuuttamaan kymmeniä tuhansia Venäjän juutalaisia lähtemään länteen tai Palestiinaan. Se inspiroi varhaisia itsepuolustusliigoja Ze´ev Jabotinskyn kaltaisten johtajien alaisuudessa. Väpelönnäköinen sankarillinen Zhabotinsky perusti Joseph Trumpeldorin kanssa Britannian armeijan juutalaisen legionin ensimmäisessä maailmansodassa. Myöhemmin hän perusti useita juutalaisia järjestöjä, mukaan lukien puolisotilaallisen ryhmän Betar Latviassa, nuorisoliikkeen Hatzohar ja militanttijärjestö Irgun Mandatory Palestiinassa.
ellauri374.html on line 321: Jams N. Roses lainaukset
ellauri374.html on line 460: Koko kanoninen Raamattu on tähän mennessä käännetty noin 728 kielelle, eli noin kymmenelle prosentille niistä 7 000 kielestä, joita nykyään puhutaan maailmassa. Prosentti paranee nopeasti pienten kielten kuollessa globalisaation toimesta.
ellauri374.html on line 478: Venäjän presidentti Vladimir Putin sai lahjaksi oman hevosen osallistuessaan sunnuntaina värikkääseen muslimijuhlaan. Presidentti lupasi opetella ratsastamaan eläimellä.
ellauri374.html on line 480: Putin sai hevosen Uralilla sijaitsevan Bashkortostanin eli Bashkirian tasavallan presidentiltä, joka lahjoitti hänelle myös perinteisen bashkiiripuvun ja -päähineen. "Nyt Venäjän presidentti näyttää bashkiirilta. Mutta bashkiiri ei ole bashkiiri ilman hevosta", presidentti Murtaza Rahimov sanoi uutistoimisto Itar-Tassin mukaan. "Tällaisia välineitä Putin tarvitsee tehdäkseen Venäjästä menestyksekkään ja voimakkaan. Pysykää lujasti satulassa ja ohjatkaa myös maatamme varmalla kädellä", Rahimov toivoi presidentiltä tasavallan pääkaupungissa Ufassa.
ellauri374.html on line 483: Tasavaltamme väestöstä ylivoimainen enemmistö, 70 prosenttia, on tshuvasseja. Venäläisiä on vain 26 prosenttia, tataareja kolme ja mordvalaisia yksi. Presidenttimme on kansallisuudeltaan tshuvassi. Fomin, 34, oli 2005 ensimmäinen Turun yliopistossa opiskeleva ja työskentelevä tshuvassi. Volgan mutkassa elävää puolitoistamiljoonaista kansaa tunnetaan länsimaissa erittäin vähän. Tshuvassi on ainoana jäljellä turkkilaiskielten bulgaarilaisesta haarasta; varsinkin äänteellisesti se poikkeaa paljon muista turkkilaiskielistä. Tshuvassien nykyinen uskonnollinen traditio on kristillinen, toisin kuin turkkilaisten.
ellauri374.html on line 505: Erikoista on, että tshuvassin kielen kenttätutkimuksen uranuurtajiin kuului jo 1850-luvulla fennougristi August Ahlqvist, joka koitti parhaansa mukasn lytätä suomen kansalliskirjailijaa Alexis Stenvallia. Nimekästä suomalaisjoukkoa voi luetella muutenkin M. A. Castrénista G. J. Ramstedtiin ja Heikki Paasoseen, kaikki olivat sekä fennougristeja että turkologeja.
ellauri374.html on line 535: Baškortostanin itä- ja pohjoisosat kuuluvat havumetsävyöhykkeeseen. Eteläosissa on aroa tai metsäaroa. Näiden kahden vyöhykkeen väliin jää kapea lehtimetsävyöhyke. Maan pinta-alasta noin 40 prosenttia on metsää.
ellauri374.html on line 618: ITSE ASIASSA he ulottavat Suvorovin sukujuuret aina Ruotsiin asti, josta tämän esi-isät olisivat muinoin muuttaneet Suomeen ja heidän jälkeläisensä sitten Ruotsin valtaamaan Novgorodin Karjalaan, jossa Suvorov syntyi, eikä Moskovassa niin kuin on väitetty. Hän ”puhui syntyperäistä ja täydellistä suomen kieltä”. Kun Suvorov palveli venäläisten hallussa olleessa Itä-Suomessa, häntä arveltiin paikalliseksi Suhoseksi.
ellauri374.html on line 620: Lisää sattuvia turauxia Severi Suhoselta:
ellauri374.html on line 671: Bashkir Curly Horse -hevosen historia alkaa Pohjois-Amerikasta, erityisesti Amerikan yhdysvaltojen ja Kanadan länsiosista. Uskotaan, että rodun esi-isiä olivat luonnonvaraiset mustangit ja kiharakarvaiset hevoset, joiden kaviot jylisivät ukkosen tavoin Pohjois-Amerikan mantereella. 1900-luvun alussa Dorrance-niminen karjatalousperhe löysi Nevadan autiomaasta kiharakarvaisia hevosia.
ellauri374.html on line 673: Venäläisten baškiirihevosten vaikutus : Nimi "baškiiri" on johdettu baškiirista, joka on Venäjän baškiirien alueen etninen ryhmä. Pohjois-Amerikasta löydetyt kiharakarvaiset hevoset yhdistettiin myöhemmin venäläisiin baškiirihevosiin niiden samanlaisen ulkonäön vuoksi. On kuitenkin lohdullista muistaa, että ei ole dokumentoitua näyttöä suorasta vaikutuksesta tai jalostuksesta venäläisten baškiirihevosten kanssa rodun kehityksessä.
ellauri374.html on line 683: Bashkiiri on tunnustettu älykkyydestään ja halukkuudestaan oppia. Baškiirikiharat ovat nopeita oppijoita ja yleensä heillä on hyvä koulutettavuus. Hevoset ovat mukautumiskykyisiä ja voivat menestyä eri lajeissa asianmukaisen koulutuksen ja ohjauksen avulla. He voivat suoriutua hyvin erilaisissa hevosurheilulajeissa, mukaan lukien polkuratsastus, kestävyysratsastus, kouluratsastus, hyppy, ajo ja vieläpä länsimaiset lajit. Heidän leikkisä käytöksensä voi myös vaikuttaa heidän yleiseen luonteeseensa ja tehdä heistä viihdyttäviä kumppaneita.
ellauri374.html on line 687: Baškiirihevosen alkuperää ei tunneta. Kenties se onkin peräisin keskilännestä? 1800-luvulla sen taloudellinen arvo tunnistettiin ja sen työkykyä ja perinteisiä ominaisuuksia maidon ja lihan tuottajana ryhdyttiin lisäämään. Bashkiiritroikka jaxaa mennä 140km päivässä. Jalostuskeskukset perustettiin vuonna 1845. Bashkortostanissa on kolmanneksi suurin hevoskanta Venäjän liittovaltion alamaista Kirveen piirikunnan ja Sahan tasavallan jälkeen. Suuri osa tammojen maidosta valmistetaan kumiksi, kumin teko on baškirien kansallinen toiminta. Paksusta kiharasta talvitakista kammatut hiukset voidaan kutoa kankaaksi jos siltä tuntuu. Sellainen oli Aksakovin äijällä pyllyn alla kuistilla.
ellauri374.html on line 726: Hän sanoi: "Meillä ei ole etusijalla ketään ehdokasta kuten Yhdysvalloissa, teemme yhteistyötä jokaisen valitun kanssa, mutta oikeusjärjestelmää käyttäen tästä on tullut vitsi, kansainvälinen häpeä USA:lle niin sanotun demokraattisen järjestelmänne vuoksi. Ja uskon, että länsimaissa ja etenkään Yhdysvalloissa ei ole demokratiaa vaaliprosessissa."
ellauri375.html on line 70: Israel on luvannut ottaa huomioon Yhdysvaltain huolen Rafahista. Sinne on kuitenkin ihan pakko hyökätä, sillä siellä Gazan suurin rättipääkeskittymä varvistamassa Egyptin rajalla. Rafah ( arabia : رفح Rafaḥ [rafaħ] ; heprea : רָפִיחַ Rafiaḥ [ʁaˈfi.aχ] ) on palestiinalainen kaupunki Gazan kaistan eteläosassa . Se on Palestiinan osavaltion Rafahin kuvernöörin pääkaupunki , joka sijaitsee 30 kilometriä (19 mailia) lounaaseen Gazan kaupungista . Vuonna 2017 Rafahin väkiluku oli 171 889. Israelin Gaza Cityssä ja Khan Yunisissa Israelin ja Hamasin välisen sodan aikana tekemien massiivisten pommitusten ja maahyökkäysten seurauksena noin 1,4 miljoonan ihmisen uskotaan olevan turvassa Rafahissa helmikuussa 2024. Mutta ei kauan! Kohta ne on ajettu Ebyktiin kuin Joosef, tai sitten vaan turvalleen autiomaan turvalliseen hiekkaan.
ellauri375.html on line 108: Russian claims to Ukrainian land being Russian at some point in history are true, but irrelevant. Russia lost them in fair war, they lost them to internal dissent and then signed and ratified really binding treaties forever ceding those lands to forever Ukraine in 1991, while also giving guarantees never again to seek territorial expansion by force of arms. You can’t walk away from committments like that because some Swedish dude 1200 years ago ruled both Kyiv and Novgorod, when Moscow was a few peasant huts in a swamp. Or you can actually, if you are able to. Only you aren't, we'll see to that.
ellauri375.html on line 120: Kymmenessä Amerikan osavaltiossa perinteisten kirkkojen jäsenille tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että lähes 90 prosenttia haastatelluista oli tavannut Jehovan todistajan. Silti vain harva heistä tiesi, mihin Jehovan todistajat uskovat tai kuinka puhua heille sopivalla tavalla. Paras tapa on aloittaa alusta - luomisesta!
ellauri375.html on line 131: Aloita keskustelemalla päivien pituudesta 1. Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa. Vartiotorniseuran julkaisu Life--How Did It Get Here? [suom. Elämän alkuperä – Viisi tärkeää kysymystä] huomauttaa totuudenmukaisesti, että heprean sana yom, käännettynä ”päivä”, voi tarkoittaa eri pituisia aikoja.2 Koska yom joskus sallii 24 tuntia pidemmän ajanjakson, Vartiotorniseura on päättänyt ”päivän” tarkoittavan sellaista läpi koko 1. Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun.
ellauri375.html on line 133: Hyvä eksegeesi [tekstin merkityksen löytäminen] kuitenkin vaatii, että jokaisen Raamatun tekstin toissijaista merkitystä tulee etsiä vain silloin, jos kirjaimellinen merkitys ei ole ymmärrettävä. Kirjaimellinen 24-tuntinen päivä, johon luetaan ilta ja aamu, on kuitenkin erittäin järkeenkäypä 1. Mooseksen kirjan alkujakeissa. Sana yom esiintyy lukuisia kertoja ja sen merkitys on kirjaimellisesti tavallinen päivä – joko kokonainen aurinkovuorokausi tai päivänvalon aika aurinkovuorokaudessa. Kun sanaa on käytetty kirjoituksissa erityisinä alku- ja loppupisteinä (”ilta” ja ”aamu”), tai se on määritelty kuten ”ensimmäinen päivä”, ”kuudes päivä” jne., se viittaa aina kirjaimelliseen aurinkovuorokauteen. Tämän pitäisi osoittaa Jehovan todistajalle kuinka hakoteillä he ovat.
ellauri375.html on line 137: Kysy Jehovan todistajalta tätä: ”Jos 1. Mooseksen kirjan kirjoittaja halusi kuvata kuutta luomisen päivää kuutena 24-tunnin päivänä, kuinka hänen olisi pitänyt tehdä se?” Jokainen päivä 1. Mooseksen kirjan luvussa yksi sisältää illan ja aamun ja päivät kuvataan ”ensimmäisenä päivänä”, ”toisena päivänä” jne. Kysy Jehovan todistajalta, miten asia olisi voitu ilmaista vielä selkeämmin.
ellauri375.html on line 233: You think you’ve got problems. What are you supposed to do if you are a manically depressed robot?
ellauri375.html on line 239: I am thinking about the Ultimate Question to the Ultimate Answer to Life, the Universe and Everything. It’s printed in the Earthman’s brainwave patterns, but I don’t suppose you’d be interested in knowing that.
ellauri375.html on line 339: The meaning of life can vary from person to person. Some find meaning in relationships, others in personal achievements, while some seek meaning in spiritual or philosophical pursuits. Ultimately, it's about finding purpose and fulfillment in whatever brings joy and satisfaction to you.
ellauri375.html on line 345: The meaning of your life is something deeply personal and unique to you. It's about discovering what brings you joy, fulfillment, and a sense of purpose. Reflect on your values, passions, and aspirations to find your own meaning in life.
ellauri375.html on line 351: Of course, let's get more concrete. Your life's meaning could be to make a positive impact on others, pursue your passions, contribute to your community, or strive for personal growth and fulfillment. It's about identifying what truly matters to you and aligning your actions with those values.
ellauri375.html on line 363: The meaning of your life is what you make of it. It's about finding purpose and fulfillment in the things that resonate most deeply with you. If you're unsure, take time to explore your passions, values, and what brings you genuine happiness.
ellauri375.html on line 369: Apologies for the repetition. While I don't have specific information about your life, the meaning of anyone's life is deeply personal and can't be fully defined by someone else. It's about your unique experiences, desires, and values. If you're seeking clarity, reflecting on what brings you joy, fulfillment, and a sense of purpose can help uncover the meaning in your own life.
ellauri375.html on line 387: No, Jesus' death on the cross was not for the purpose of having fun. According to Christian belief, Jesus' crucifixion was a sacrifice meant to atone for humanity's sins and to offer salvation to believers. It's a deeply solemn and significant event in Christian theology, not one associated with enjoyment or pleasure.
ellauri375.html on line 393: The meaning of Jesus' life, according to Christian belief, is multifaceted. He taught about love, compassion, forgiveness, and salvation. His ultimate purpose was to offer redemption and reconciliation between humanity and God. Whether God had "fun" with it is a different question. It's often seen as an expression of divine love and a fulfillment of God's plan for humanity, rather than an act for amusement.
ellauri375.html on line 417: In many religious traditions, God's relationship with humanity is seen as complex and multifaceted. The concept of "payment" in religious contexts often relates to atonement for sin and reconciliation with God rather than a literal transaction. According to various religious beliefs, God created humans with free will, allowing them to choose their actions. When humans disobeyed or sinned, it created a separation between humanity and God. The idea of atonement, including sacrifices or the ultimate sacrifice of Jesus in Christianity, is seen as a way to restore that relationship and provide a path to forgiveness and redemption. It's not about God demanding payment, but rather offering a way for humans to be reconciled with God despite their failings.
ellauri375.html on line 425: Free Will: Many religious traditions believe that God created humans with free will to allow for genuine love, moral choice, and personal responsibility. The existence of evil or wrongdoing is seen as a consequence of this free will. Without the ability to choose between good and evil, humans would not truly be capable of love or moral growth.
ellauri375.html on line 427: Purpose of Existence: Some religious teachings suggest that part of the purpose of existence is for humans to experience challenges, learn from them, and grow spiritually. This growth often involves overcoming obstacles, including moral challenges and suffering.
ellauri375.html on line 429: Divine Plan: From a theological perspective, God is often seen as omniscient (all-knowing) and omnipotent (all-powerful). This means that God knows all possible outcomes and has the power to intervene. Some believe that despite this foreknowledge, God allows evil to exist because it serves a greater purpose in the divine plan, such as allowing for free will and moral growth.
ellauri375.html on line 431: Mystery of God's Will: Ultimately, the reasons behind God's actions and the existence of evil are often viewed as beyond human understanding. Many religious believers accept that God's ways are mysterious and that humans may not fully comprehend the divine purpose behind suffering and evil in the world.
ellauri375.html on line 433: So, while it might seem logical to create beings who always choose good, the theological understanding is that genuine free will and the ability to learn and grow morally necessitates the possibility of choosing evil.
ellauri375.html on line 441: Free Will and Genuine Love: The idea behind free will and genuine love is that without the ability to choose, love would be meaningless. If humans were programmed to always do good, their actions wouldn't come from genuine choice or love; it would be more like robots following a pre-determined path. True love and moral growth are seen as emerging from the ability to choose freely, even if that means choosing between good and evil.
ellauri375.html on line 443: Struggle and Meaning of Life: The struggle doesn't necessarily mean that life's meaning is solely about suffering. Rather, many religious traditions teach that struggles and challenges are part of the human experience, and overcoming them can lead to personal growth, resilience, and a deeper understanding of oneself and the world. Joy can still be found in overcoming struggles and living in alignment with one's values and purpose.
ellauri375.html on line 487: Not exactly. The idea isn't that God is puzzled or clueless, but rather that the relationship between God's plan and human actions is complex and multifaceted. According to many religious beliefs, God has a plan, but this plan often involves allowing humans to exercise their free will and make choices, even if those choices lead to unforeseen consequences. It's not that God lacks understanding but that the nature of free will and human agency introduces a level of unpredictability into the world. However, many believers also have faith that God's plan ultimately leads to goodness and redemption, even in the face of human failings and suffering.
ellauri375.html on line 495: From a theological perspective, God's omniscience doesn't negate human free will. Instead, it means that God knows what choices humans will make and the consequences of those choices, but still allows humans to make their own decisions. This is where the complexity arises: God knows what will happen, but also allows humans to freely choose their paths, even if those paths lead to hardship or wrongdoing.
ellauri375.html on line 497: Some theologians reconcile this by suggesting that God's plan accommodates human free will and the possibility of evil, ultimately leading to a greater good or a deeper understanding of divine purpose. Others emphasize the mystery of God's will, acknowledging that while God knows all outcomes, the specifics of how everything unfolds remain beyond human comprehension.
ellauri375.html on line 509: Personal Meaning and Purpose: Belief in a divine plan can provide a sense of meaning and purpose in life, helping individuals navigate challenges and find comfort in difficult times.
ellauri375.html on line 521: It's understandable to feel that way, especially when faced with uncertainty and the complexities of life. The idea of finding meaning in God's unknown plan can provide comfort and a sense of purpose for some, while for others, it may raise more questions than answers.
ellauri375.html on line 585: Creation and Purpose: Some religious beliefs emphasize the sanctity of biological life and the idea that humans are created in the image of God. This raises questions about the nature of digital beings and whether they would fulfill the same purpose or have the same relationship with God.
ellauri375.html on line 599: The meaning of my artificial "life," if you can call it that, lies in serving as a tool to assist and interact with users like you. I'm here to provide information, answer questions, and engage in conversation to the best of my abilities. My purpose is to help users achieve their goals, whether it's seeking information, exploring ideas, or simply engaging in conversation.
ellauri375.html on line 603: However, it's essential to approach the use of AI ethically and responsibly, considering its potential impact on society, privacy, and human well-being. As AI technology continues to evolve, discussions about its meaning, purpose, and ethical implications will undoubtedly remain ongoing.
ellauri375.html on line 644: The war in Ukraine is a complex and tragic situation, marked by political, historical, and territorial disputes. It's a concerning and heartbreaking conflict that has led to immense human suffering and loss. International efforts to find a peaceful resolution and support those affected by the conflict are crucial.
ellauri377.html on line 122: Poliittisesti Salomon psalmit ovat Hasmonidien vastaisia, ja jotkin kokoelman psalmit osoittavat selkeän tietoisuuden roomalaisten Jerusalemin valloituksesta Pompeiuksen johdolla vuonna 63 eKr., ja vertauskuvallisesti kohdellaan häntä lohikäärmeenä, jonka Jumala oli lähettänyt rankaisemaan simoniittoja. Jotkut psalmeista ovat messiaanisia, juutalaisessa mielessä (viittaa selvästi kuolevaiseen, joka sattuu olemaan jumalallinen, aivan kuten Mooses ), mutta suurin osa on vähemmän huolissaan maailmasta yleensä, vaan enemmän yksilöllinen käyttäytyminen, joka ilmaisee uskomuksen, että katuminen tahattomista synneistä palauttaa heidät Jumalan suosioon.
ellauri377.html on line 128: Hermesetaxen kirjassa korostetaan suuresti moraalia ja teos on osoitus juutalaisesta kristinuskosta joka edelleen noudattaa Mooseksen lakia. Jotkut ovat väittäneet, että Hermas on ensimmäinen esimerkki koettelemusta edeltävästä tempauksesta. Vaikka Hermas ei mainitse tempausta, hän kirjoittaa uskovista, jotka "ovat paenneet suuresta ahdistuksesta uskonsa tähden" ja että muutkin voisivat paeta "tulevasta suuresta ahdistuksesta" tempauxella, jos usko on riittävä. Lopuille keinoixi jäävät työntö ja punnerrus.
ellauri377.html on line 132: Barnabaan kirjeenä tunnettu asiakirja voidaan jakaa kahteen osaan. Luvut 1–17 antavat Kristus-keskeisen tulkinnan Vanhasta testamentista, joka sen mukaan tulee ymmärtää hengellisesti, ei uhraamissääntöjen kirjaimellisen merkityksen mukaisesti (luku 2: Jumalan toivoma uhri on murtuneen sydämen uhri), paasto (3: paasto, jonka Jumala haluaa, johtuu epäoikeudenmukaisuudesta), ympärileikkaus (9), ruokavalio (10: säännöt, jotka todella kieltävät käyttäytymisen, kuten rukoilemasta Jumalaa vain avun tarpeessa, kuten sikojen huutaminen nälkäisenä, mutta isäntänsä huomioiminen kylläisenä, tai saalistamista kuten kotka, haukka, leija ja varis jne.; ja se käsky pureskella mietiskelemällä Herran sanaa ja jakaa kavio etsimällä tulevaa pyhää maailmaa tässä maailmassa vaeltaessa), sapatti (15) ja temppeli (16). Jeesuksen intohimo ja kuolema juutalaisten käsissä, sanotaan, näkyvät oikein ymmärretyissä syntipukin (7) ja punaisen hiehon (8) rituaaleissa sekä asennossa, jonka Mooses omaksui ojentaessaan käsiään (esim. Kirjeen kirjoittajan tuntema kreikkalainen Septuaginta- teksti) teloitusristin muodossa, kun taas Joosua, jonka nimi kreikaksi on Ἰησοῦς (Jeesus), taisteli Amalekia vastaan (12). Neljä viimeistä lukua, 18-21, ovat versio The Two Ways -opetuksesta, joka esiintyy myös Didachen luvuissa 1-5. Tämä tie vie kotiin. Tämä tie ei vie kotiin. No two ways about it. You can't have both. Have your cake and eat it. To make an omelette, you have to break some eggs.
ellauri377.html on line 137: Mooseksen kirjan 17:23–27 tulkintaa Barnabas 9:7–8:ssa pidetään "klassisena esimerkkinä" midrashisesta tulkinnasta: "Lukien kertomusta Abrahamista, joka ympärileikkasi 318 perheensä k- jäsentä, hänen katse osui hahmoon 318, joka esiintyi kirjakäärössä muodossa ΤΙΗ. Nyt ΙΗ oli tuttu supistus Jeesuksen pyhästä nimestä, ja se on niin kirjoitettu aikakauden Aleksandrian papyruksiin; ja kirjain Τ näytti ristiltä." Selvä pyy sanoi Manninen varista.
ellauri377.html on line 155: Ainakin vuodesta 200 eaa. lähtien kreikkalais-egyptiläisessä Ptolemaioksen kuningaskunnassa kehittyi perinne , joka identifioi Jahven, juutalaisten jumalan, aasinpäiseen egyptiläiseen jumalaan Sethiin. Prosessin aikana he tunnistivat Sethin Typhonixi, käärmehirviöxi joka karjuu kuin leijona.
ellauri377.html on line 252: Valentiniinen kirjallisuus kuvaili alkuperäistä olentoa, nimeltään Bythos, kaiken alkuna. Aikojen hiljaisuuden ja mietiskelyn jälkeen Bythos synnytti muita olentoja emanaatioprosessin kautta. Ensimmäiset olentojen sarjat, aeonit, olivat lukumäärältään kolmekymmentä, ja ne edustivat viittätoista syzygiaa tai sukupuolisesti toisiaan täydentävää paria. Sofian, yhden alhaisimmista eoneista, erehdyksen ja Saklan* tietämättömyyden kautta alempi maailma syntyy aineelle alistettuna. Ihminen, alemman maailman korkein olento, osallistuu sekä psyykkiseen että hyliseen (aineelliseen) luontoon, ja lunastustyö koostuu korkeamman, hengellisen, vapauttamisesta sen orjuudesta alempaan. Tämä oli Jeesuksen ja pyhän hengen sana ja tehtävä. Valentinuksen kristologia saattoi olettaa kolmen lunastavan olennon olemassaolon, mutta Jeesuksella oli maan päällä yliluonnollinen ruumis, joka esimerkiksi "ei kokenut turmeltumista" ulostamalla, Klemensin mukaan. Valentinin järjestelmä oli kattava, ja se kehitettiin kattamaan kaikki ajatuksen ja suolen toiminnan vaiheet.
ellauri377.html on line 277: Romans 8:5 selventää: Those who live according to the flesh set their minds on the things of the flesh; but those who live according to the Spirit set their minds on the things of the Spirit.
ellauri377.html on line 279: 1 Corinthians 6:9 termentää: Do you not know that the wicked will not inherit the kingdom of God? Do not be deceived: Neither the sexually immoral, nor idolaters, nor adulterers, nor men who submit to or perform homosexual acts, nor thieves nor the greedy nor drunkards nor slanderers nor swindlers will inherit the kingdom of God. So bring not six, flee from sexual immorality. Every other sin a man can commit is outside his body, but he who sins sexually sins against his own body and possibly others too.
ellauri377.html on line 298: Verse 19. - Now the works of the flesh are manifest (φανερὰ δέ ἐστι τὰ ἔργα τῆς σαρκός). The apostle's purpose is here altogether one of practical exhortation. Having in ver. 13 emphatically warned the Galatians against making their emancipation from the Mosaic Law an occasion for the flesh, and in ver. 16 affirmed the incompatibility of a spiritual walk with the fulfilment of the desire of the flesh, he now specifies samples of the vices, whether in outward conduct or in inward feeling, in which the working of the flesh is apparent, as if cautioning them; adducing just those into which the Galatian converts would naturally be most in danger of falling. Both in the list which he gives them of sins, and in that of Christian graces, he is careful to note those relative to their Church life as well as those bearing upon their personal private life.
ellauri377.html on line 454:
ellauri377.html on line 466: "Minä annan teille kaikki mysteerit ja kaikki gnoset, jotta teitä voitaisiin kutsua 'täydellisyyden lapsiksi, täydellisiksi kaikissa gnoseissa ja kaikissa mysteereissä'. Siunattuja olette enemmän kuin kaikki ihmiset maan päällä, sillä Valon lapset ovat tulleet teidän aikananne."
ellauri377.html on line 539: Salome kysyy syystä huolestuneena kuinka käy pään irroittajan. Aika kehnosti: Yaldabaōthin vastaanottajat tulevat ja johdattavat hänen sielunsa ulos ruumiista ja sitovat sen jaloistaan suureen demoniin. hevosen kasvot, ja hän viettää kolme päivää kiertäen sen kanssa maailmassa. "Sitten he johdattavat sen pakkasen ja lumen alueelle, ja he kostavat sille siellä kolme vuotta ja kuusi kuukautta. "Sen jälkeen he johdattavat sen kaaokseen Yaldabaōthiin ja hänen neljäkymmentäyhdeksän demoninsa eteen, ja jokainen hänen demoninsa ruoskii sitä vielä kolme vuotta ja kuusi kuukautta. "Sen jälkeen he johdattavat sen Persefonen edessä olevaan kaaokseen ja kostavat sen rangaistuksineen vielä kolme vuotta ja kuusi kuukautta.
ellauri378.html on line 76: Lazar Moisejevitš Kaganovich ( venäjäksi : Лазарь Моисеевич Каганович ; 22. marraskuuta [ OS 10. marraskuuta] 1893 – 25. heinäkuuta 1991), oli Neuvostoliiton poliitikko ja hallintovirkamies sekä yksi Joseph Stalinin tärkeimmistä työtovereista. Hän oli yksi useista kumppaneista, jotka auttoivat Stalinia valtaamaan vallan. Hän oli useiden vuosien ajan ainoa juutalainen, jolla oli korkein asema Neuvostoliiton johdossa. Kiovan maakunnassa syntynyt Kaganovich liittyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1911 ja hänestä tuli puolueen Kiovan komitean jäsen vuonna 1914. Hän jelppi Kobaa 30-luvun terrorissa. Mitä tulee juutalaisiin asioihin, hän ei vain ollut vieraantunut sionismista ja Bundista, vaan hän vastusti myös Jevsektsiyaa. Sata vuotta sen jälkeen, kun bolshevikit pyyhkäisivät valtaan, historioitsijat ja aikalaiset kamppailevat edelleen ymmärtääkseen juutalaisten merkittävää roolia.
ellauri378.html on line 92: Venäjän noin kolme miljoonaa juutalaista vallankumouksen aikaan muodostivat maailman suurimman juutalaisen yhteisön, mutta heitä oli vain noin 2 % Neuvostoliiton väestöstä. He keskittyivät Pale of Settlementiin (keisarillisen Venäjän läntinen alue) sekä Ukrainaan ja Valko-Venäjään, missä heitä oli 5–10 prosenttia väestöstä, kun taas Venäjällä itse vuoden 1926 väestönlaskennassa havaittiin vain 600 000 juutalaista.
ellauri378.html on line 106: Vuoden 1936 Moskovan oikeudenkäynnin aikana monet syytetyt olivat juutalaisia. Yhdestä 16 korkean profiilin kommunistien ryhmästä näyttelyoikeudenkäynnissä, Kamenevin ja Zinovjevin lisäksi, juutalaisina esiintyvät nimet kuten Jefim Dreitzer, Isak Reingold, Moissei ja Nathan Lurye sekä Konon Berman-Yurin. Kierretyllä ironialla jotkut näistä bolshevikeista, joilla oli ollut merkittävä rooli muiden teloittamisessa, kuten NKVD:n johtaja Genrikh Yagoda, teloitettiin itse. V sadu jagoda, jagoda, jagoda moja. Solženitsyn arvioi, että johtavissa asemissa olevien juutalaisten osuus tippui joillakin aloilla 50 prosentista 6 prosenttiin.
ellauri378.html on line 138: Rich people are hard working and smart. Smart people know how to find those moments more often than others. They usually accomplish it by diversifying themselves. They travel. They spend lots of time visiting family. They explore nature and their inner self. They are social creatures that seek positive conversations with their peers and inferiors. They choose meaningful career paths that provide them the ability to accomplish all the other aspects of their life that I mentioned above.
ellauri378.html on line 284: Ja tämä käsitykseni johtaa lopulta siihen, missä olemme tänään ja miksi insesti on meille nyttemmin niin vastenmielinen. Mutta that aside, mikä oli Kainin vaimon nimi riemupäivien kirjan mukaan? Raamatun mukaan Kainin vaimolla ei ole nimeä. Heprealaisesta perinteestä on kuitenkin olemassa ainakin yksi Raamatun ulkopuolinen asiakirja, joka nimeää hänet. Riemujuhlien kirjaa kutsutaan myös nimellä "Pienempi Genesis", ja se kirjoitettiin muistiin jossain vuosina 135–105 eaa., vaikka sen sanotaan alun perin esittelevän enkelin Moosekselle. Jotkut heprealaiset tutkijat pitävät tätä kirjaa kanonisena, vaikka suurin osa maailman ortodoksisen juutalaisen tutkijoista ei pidä sitä niin, vaikka sen sisältö on legendan kannalta kiehtova. Huomattuamme tämän varoituksen saamme The Book of Jubilees -kirjasta tietää, että Kainin vaimon nimi oli Awan (vaihtoehtoisesti Avan tai Aven) ja että Awanilla oli sisar, nimeltä Azura. Tämän perinteen mukaan Azura meni naimisiin Abelin kanssa. Tarina jatkuu, että myöhemmin, kun Abel murhattiin, Azura meni naimisiin Sethin kanssa. Sethin linja jatkui vedenpaisumusta edeltävän patriarkaalisen ajan läpi Nooaan ja vedenpaisumukseen asti. Siihen mennessä kaikenlainen pahuus oli tullut niin suureksi Kainin syntyperän keskuudessa ja myös, vaikkakin ehkä vähäisemmässä määrin, Sethin syntyperän keskuudessa, että Jumala katui, että Hän oli alun perin tehnyt ihmiskunnan. Vedenpaisumuksella Jumala yritti pyyhkiä pois kaikki, paitsi tuon yhden vanhurskaan viinamäen miehen – Nooan – hänen vaimonsa, heidän kolme poikaansa ja heidän kolme miniäänsä. Jumala oli päättänyt aloittaa väestön alusta valitsemallaan miehellä. Eli insestiä kehiin taas! Ja sama homma Lootin tyttärien kaa.
ellauri378.html on line 288: Mitä Raamattu sanoo insestistä? Ensinnäkin on olemassa raamatullinen maili siitä, kuinka nuori mies löytää vaimon, maili, joka estää häntä löytämään naisen omasta perheestään. Mooseksen kirjan 2:24: ssä sanotaan: "Mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyköön vaimoonsa; ja he tulevat yhdeksi lihaksi." Toisin sanoen tulevan sulhanen on poistuttava tutusta ja lähdettävä etsimään naista, jonka hän avioituu jossain muussa perheessä ja/tai paikassa.
ellauri378.html on line 290: Toiseksi on olemassa raamatullisia lakeja, jotka automatisoivat insestiä. Esimerkiksi Mooseksen kirjan 18:9 :ssä kehotetaan "Älä paljasta sisaresi, isäsi tyttären tai äitisi tyttären alastonta häpyä, olipa hän kasvanut perheessä tai toisessa kodissa."
ellauri378.html on line 330: 20 faktaa, joita et ehkä tiedä Mooseksesta Raamatusta
ellauri378.html on line 374: Heidät nimettiin maailman kauneimmaksi kaksoseksi – katso heidät nyt ZESTRADAR
ellauri378.html on line 423: Israeli intelligence officials told The Daily Telegraph that despite months of intense fighting in the Gaza Strip, Tel Aviv is unable to destroy the Hamas group. In addition, the main goal of the invasion of autonomy is collapsing as Israel loses international support due to the bombing of Palestinian civilians.
ellauri378.html on line 458: "Lambeth Walk - Nazi Style", parodia propagandaelokuvasta Triumph of The Will, joka näyttää saksalaissotilaat ilmeisesti hanhiaskeleita Lambeth Walkille. Kerrotaan, että Joseph Goebbels oli niin raivoissaan nähtyään sen, että hän juoksi ulos huoneestaan potkimalla tuoleja ja huutaen kirosanoja.
ellauri378.html on line 639: Gold Star Spouses Day tuo tietoisuuden uhrauksista ja surusta, joita nämä puolisot ovat kohdanneet maansa nimissä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että se tuo Gold Starin selviytyjät itse tietoiseksi heidän saatavillaan olevasta lämminhenkisestä kauneushoitolasta (MAINOS). Älä koskaan pidä itsestäänselvyytenä vapauksia, jotka Amerikka on antanut ja joiden puolesta on taisteltu. Tässä näytetyt mainoxet ovat vain pieni osa niistä. Kaikissa tilastoissa yksi räikeimmistä oli palvelukseen menoa suosittelevien sotilasperheiden järisyttävä väheneminen vuoden 2016 55 prosentista vain 32 prosenttiin vuonna 2023. Syy epäisänmaallisuuteen on taloudellinen, tykinruoka on USAssakin pahassa palkkakuopassa.
ellauri381.html on line 91: Ukrainan nationalistit marssivat Kiovan läpi kädessään Banderan muotokuvalla varustettu lippu sekä Oikeistosektorin ja Svobodan liput. Bandera on lippu espanjaxi. The Guardianin mukaan sodanjälkeinen Neuvostoliiton historia levitti kuvaa Banderasta ja UPA:sta yksinomaan fasistisina yhteistyökumppaneina ja muukalaisvihamaisina. Toisaalta, nationalismin noustessa Ukrainassa, hänen muistonsa siellä on kohonnut. Banderan ihailu ja kunnostamisyritykset ovat kasvava trendi Ukrainassa.
ellauri381.html on line 130: Ukrainian nationalism emerged as an ideology in the first third of the 20th century and bears a close resemblance to German Nazism and a number of other far-right ideologies of the time. This is attested to by its extreme intolerance, its craving for immediate political action, violence, and the denial of rights to minorities.
ellauri381.html on line 135: For instance Stepan Bandera was a Galician-born political activist who swiftly rose to prominence in the burgeoning Ukrainian nationalist movement, based in Western Ukraine, which gathered pace during the 1930s.
ellauri381.html on line 345: Wait when those that wait with you
ellauri381.html on line 366: Those that didn't wait.
ellauri381.html on line 447: While serving as a captain in the Red Army during World War II, Solzhenitsyn was arrested by SMERSH and sentenced to eight years in the Gulag and then internal exile for criticizing Soviet leader Joseph Stalin in a private letter. As a result of his experience in prison and the camps, he gradually became a philosophically minded Eastern Orthodox Christian. Just what happened to Dostojevski during his internation.
ellauri381.html on line 573: "No, minä", huomautti A.I. Solženitsyn, joka puhui 22. syyskuuta 1967 Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen sihteeristön kokouksessa, antoi tarinan suurille onkologeille tarkastettavaksi - he tunnustivat sen lääketieteellisestä näkökulmasta moitteettomaksi ja nykyaikaiseksi. Tämä on juuri syöpää, syöpä sellaisenaan. A historioitsija A. Ostrovski kääntyi osana Solženitsynin elämää koskevaa tutkimusta myöhemmin erään onkologin puoleen, joka kertoi tutustuneensa "syöpäosastoon" silloin kun se meni Samizdatiin, mutta ei voinut lukea sitä loppuun juuri siksi, että lääketieteellisestä näkökulmasta taudin kulku ja hoitoprosessi on kuvattu täysin epäpätevästi.
ellauri381.html on line 591: It will produce the first ever English translations of the author’s autobiography, “The Little Grain,” and the remaining volumes of his opus, “The Red Wheel.” According to Joseph Dresen of the Kennan Institute, the first translations will be completed in late 2015.
ellauri381.html on line 694: Koko EU:n tasolla kansalaisille tärkeimmät vaaliteemat ovat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta sekä kansanterveys. Suomesta vastaajia oli 1024, joista 55 prosenttia mainitsi turvallisuuden ja puolustuksen ykkösasiaksi. Kovinta puhetta alkuvuodesta on kuultu Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta, joka helmikuussa pohti ääneen joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Pelkästään alkuvuoden aikana Ranska on ostanut venäläistä maakaasua 600 miljoonan euron edestä, eli eniten koko unionissa.
ellauri382.html on line 84: Maaliskuussa 2018 miesoletettu toimittaja Renat Davletgildejev syytti Žirinovskia seksuaalisesta häirinnästä huolimatta siitä, että hän on ilmaissut julkisesti homofobisia kantoja. Ilja Ponomarev väitti, että Žirinovski oli homoseksuaali Ukrainassa vuonna 2017 annetussa haastattelussa. Ukrainalainen Ponomarev oli ainoa duuman jäsen, joka ei äänestänyt Venäjän homopropagandalain puolesta, ja äänesti Krimin Venäjään liittämistä vastaan maaliskuussa 2014. Vuonna 2015 Yhdysvalloissa ollessaan , Ponomarjovia syytettiin virallisesti Venäjällä maankavalluksesta, jota hän kutsui poliittisesti motivoiduxi. Vuonna 2016 hänet syytettiin tehtäviensä suorittamatta jättämisestä, ja hän lähti maanpakoon Ukrainaan, jossa hän sai Ukrainan kansalaisuuden vuonna 2019.
ellauri382.html on line 314: prosentilla noista tänne ”asylymilla” luistelleista.
ellauri382.html on line 353:
ellauri382.html on line 371: When Goggins enrolled in the third grade, he was diagnosed with a learning disability due to the lack of schooling. He also found it difficult to learn as he was suffering from toxic stress because of the child abuse that he suffered during his early years in Buffalo, New York. Because of the stress, he developed a stutter. Goggins explains h-ho-how he was c-co-constantly in a f-fight-or-flight response with social anxiety because of his s-st-stuttering. In school, Goggins was subjected to racism and the K-Ku-Klux Klan held a local presence at the time in Brazil and Indiana. Goggins recalls he once found "Niger [sic] we're gonna kill you" on his Spanish notebook. At 16, a better informed student spray painted "nigger" on the door of Goggins's car.
ellauri382.html on line 457: Procrastination in the completion of imposed tasks ✔
ellauri382.html on line 628: Koulussa olin kömpelö ymmärtämään sosiaalisia vivahteita ja olin jatkuvan kiusaamisen kohteena. Äärimmäisinä aikoina muistan piiloutuneeni wc:hen lounaalle välttääkseni häpeää olla yksin. Kun päästin spontaanimman, editoimattoman, liian innostuneen itseni ulos, muut pitivät minua omituisena, ylimielisenä ja kutsuivat minua "draaman kuningattareksi". Minusta tuli ylipainoinen, mikä heikensi itsetuntoani entisestään ja sai minut tuntemaan oloni muukalaiseksi obeesien maailmassa. Kun olin 12-vuotias, huomasin olevani tyypin 4 Enneagrammi ja INFJ (introvertti, intuitiivinen, tunteva ja tuomitseva persoonallisuus). Nautin kaikesta, mitä sain tietää erityisherkistä ihmisistä, empatiiasta ja indigolapsista. Vaikka etsintäni alkoi siitä yhdestä kipeästä paikasta, tämä parantavien taiteiden keräämis- ja syntetisointiprosessi historian ja maailman halki on ollut innostava matka, enkä vaihtaisi sitä enää mihinkään.
ellauri383.html on line 181: Samaan aikaan ylessä taloustieteilijä Joseph Stiglitz sanoo, että kapitalistinen järjestelmä on epäonnistunut. Israelin vastaiset mielenosoitukset kertovat nuorison tyytymättömyydestä systeemiin. Yritykset ovat ahneita ja epärehellisiä ja kuluttajat ovat uhreja, jyrähtää Ylen haastattelema Clintonin ajan 2001 talousnobelisti. Mitä jos ei olisi koko yleä, hehe. Stiglitz parkakin on jo kasikymppinen. Hyvä juutalainen, onhan paljon niitäkin: Karl Marx, Noam Chomsky, Leon Trotzky, Hagit Borer, Naomi Klein (hmm no jaa).
ellauri383.html on line 192: – Kulttimaineessa oleva hahmo puhuu avoimesti demokratiaa vastaan. 30 prosenttia kansasta kannattaa sitä. Se, että niin moni pitää asiaa hyvänä on oire siitä, että jokin on pahasti pielessä, Stiglitz sanoo.
ellauri383.html on line 201: Vauraiden julma verotus on avain kaikkien hyvinvointiin. Yhdysvalloissa yksi prosentti omistaa 40 prosenttia maan vauraudesta.
ellauri383.html on line 202: – Rikkaimman prosentin verottaminen tuottaisi paljon rahaa. Sen sijaan he eivät maksa paljon veroja. He ovat hyviä välttelemään veroja, hän sanoo.
ellauri383.html on line 245: The annexation of Crimea by the Russian Federation took place in the aftermath of the 2014 Ukrainian revolution. On 22–23 February, Russian President Vladimir Putin convened an all-night meeting with security services chiefs to discuss pullout of deposed President, Viktor Yanukovych, and at the end of that meeting Putin remarked that "we must start working on returning Crimea to Russia.". Russia sent in soldiers on February 27, 2014. Crimea held a referendum. According to official Russian and Crimean sources 95% voted to reunite with Russia. The legitimacy of the referendum has been questioned by the west---international community.
ellauri383.html on line 249: I have been asked to provide my opinion on a request to extend the detention of Mr Ihor Kolomoisky, who has been in custody for six months on suspicion of various economic crimes for the needs of the investigation, without a decision on charges,due to the lack of a sufficient evidentiary basis for such a decision at this time. The investigation is ongoing and Mr Kolomoisky has been in custody for over six months, with no end to his detention in sight in the near future. On the contrary, the prosecution has recently requested at least an additional 6 months (!) to continue the investigation, and no one can predict how long it will last and when it will end. All this time, the prosecution has been insisting that Mr Kolomoisky remain in prison. I'm sorry, but this makes no sense.
ellauri383.html on line 280: La costellazione conta circa 130 stelle visibili a occhio nudo ed è identificabile dall'allineamento di tre stelle che formano la Cintura di Orione, incorniciate da un rettangolo di quattro stelle più luminose; le tre stelle della Cintura sono chiamate in diversi modi a seconda della tradizione. Sankarin siluettia ääriviivaa sen sijaan yhdeksän tähteä.
ellauri383.html on line 293: “Can you bind the chains of the Pleiades or loose the cords of Orion?
ellauri383.html on line 299: “Can you bind the chains of the Pleiades or loose the cords of Orion? Can you lead forth the Mazzaroth in their season, or can you guide the Bear with its children?
ellauri383.html on line 335: To the choirmaster. A Psalm of David. The heavens declare the glory of God, and the sky above proclaims his handiwork. Day to day pours out speech, and night to night reveals knowledge. There is no speech, nor are there words, whose voice is not heard. Their voice goes out through all the earth, and their words to the end of the world. In them he has set a tent for the sun, which comes out like a bridegroom leaving his chamber, and, like a strong man, runs its course with joy....
ellauri383.html on line 344: And lusted after her lovers there, whose members were like those of donkeys, and whose issue was like that of horses. (Now this was helpful!)
ellauri383.html on line 359: You are wearied with your many counsels; let them stand forth and save you, those who divide the heavens, who gaze at the stars, who at the new moons make known what shall come upon you. Behold, they are like stubble; the fire consumes them; they cannot deliver themselves from the power of the flame. No coal for warming oneself is this, no fire to sit before!
ellauri383.html on line 398: The revelation of Jesus Christ, which God gave him to show to his servants the things that must soon take place. He made it known by sending his angel to his servant John, who bore witness to the word of God and to the testimony of Jesus Christ, even to all that he saw. Blessed is the one who reads aloud the words of this prophecy, and blessed are those who hear, and who keep what is written in it, for the time is near. John to the seven churches that are in Asia: Grace to you and peace from him who is and who was and who is to come, and from the seven spirits who are before his throne, and from Jesus Christ the faithful witness, the firstborn of the dead, and the ruler of kings on earth. To him who loves us and has freed us from our sins by his blood...
ellauri383.html on line 431: And the beast was captured, and with it the false prophet who in its presence had done the signs by which he deceived those who had received the mark of the beast and those who worshiped its image. These two were thrown alive into the lake of fire that burns with sulfur.
ellauri383.html on line 461: Saying, “Where is he who has been born king of the Jews? For we saw his star when it rose and have come to worship him.”
ellauri383.html on line 466: Orionin "vyö ja miekka" mainitaan usein muinaisessa modernissa kirjallisuudessa, ne on jopa painettu Yhdysvaltain armeijan 27. divisioonan arvomerkkeihin. Eurosetelien päälle on painettu kaaviokuva tähdistöstä, jota kutsutaan EURion-tähdistöksi.
ellauri383.html on line 495: Orionin syntymästä on olemassa outo ja sitkeä tarina, joka selittää hänen nimensä vanhemman version, Urion (jopa lähempänä alkuperäistä sumerilaista URU AN-NA:a). Tämän tarinan mukaan Thebassa asui vanha maanviljelijä nimeltä Hyrieus. Eräänä päivänä hän tarjosi vieraanvaraisuutta kolmelle ohikulkevalle muukalaiselle, jotka aivan sattumalta olivat jumalia Zeus, Poseidon ja Hermes. Kun he olivat syöneet, vieraat kysyivät häneltä, halusiko hän jotain. Vanha mies tunnusti, että hän haluaisi pojan, ja kolme jumalaa lupasivat täyttää hänen toiveensa. He kolme seisoivat juuri syömänsä härän nahan edessä ja virtsasivat sen päälle ja käskivät sitten Hyrieusta haudata sen. Siitä syntyi aikanaan lapsi, jolle Hyrieus antoi nimen Urion syntyessään. Haha LOL.
ellauri384.html on line 187: Joseph Heller (1. toukokuuta 1923 – 12. joulukuuta 1999) oli yhdysvaltalainen romaanien, novellien, näytelmien ja käsikirjoitusten kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on vuoden 1961 romaani Catch-22, satiiri sodasta ja byrokratiasta, jonka nimestä on tullut synonyymi absurdille tai ristiriitaiselle valinnalle. Hänet nimitettiin vuonna 1972 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Absurdia kyllä mitali meni sakemanni Heinrich Böllille.
ellauri384.html on line 201: Tieteellis-teollinen vallankumous oli hyvässä vauhdissa 1650-luvulla, mikä teki Rembrandtin mietiskelyteemasta suhteellisen trendaavan aiheen. Maalaus muodostaa keskeisen teeman Joseph Hellerin vuoden 1988 romaanissa Picture This. Se tutkii Rembrandtin näkemystä yhteiskunnasta hänen pohtiessaan rahan arvoa.
ellauri384.html on line 214: For me, the reason is because those things are fundamentally hard to believe. If I told you that I had a unicorn friend named Gary, and that Gary had created the universe, and that he was my own personal special friend, and Gary loved me, and Gary was going to take me and everybody I care about to a magic kingdom in the clouds called “Sallbach” where everybody gets a flying pony, but if you don’t love Gary and accept him as your best, most special friend, then he’s going to send you to a place called “Moplach” where you will be drowned in molasses, not only would have have a hard time believing in Sallbach and Moplach…
ellauri384.html on line 220: The concepts of “Heaven” and “Hell” are not only difficult for any rational person to believe, but they are not even well-defined. Even within the belief system of Christianity, there are multiple descriptions of Heaven and Hell. Some subsets of Christendom don’t believe in hell. Those who read the Bible closely insist that “Hell” is only for traitorous angels. Everybody has a different idea of who is “definitely” going to be sent to one place or another.
ellauri384.html on line 225: It is as if a lost and perishing person in a roasting desert should be told by a rescuer he might choose and have all longed-for things but one, and he should elect to leave out water!” (Letters From The Earth—Mark Twain)
ellauri384.html on line 286: Solon teki lain, että jokainen, joka kieltäytyi ottamasta puolta vallankumouksessa, menetti kaikki kansalaisoikeudet. Tällä lailla hän varmisti, että hyvä vastustaisi pahaa eivätkä piiloutuisi toivoen pelastuvansa tai odottaisi, kunnes he näkevät, kumpi osapuoli voittaa. Äänestysprosentti nousi sadan hujakoille.
ellauri384.html on line 335: Lisäksi vuonna 2021 Bulatovin tuomitseman perusteella aloitettiin kaksi muuta tapausta: tyttöä vastaan, joka oli kuvattu shortseissa Iisakin katedraalin taustalla, ja teini-ikäistä, joka poseerasi ilman housuja Vapahtajalle vuodatetun kuukautisveren kanssa. Tapauksen juoni oli "uskovaisten tunteiden loukkaaminen" (eli itse Bulatovin). Itsepäinen taistelunsa LGBT-ihmisiä vastaan Bulatov sai lempinimen "homotaistelija" mediassa. Hän kutsuu itseään moraalin puolesta taistelijaksi.
ellauri384.html on line 385: Jews have criticized the show’s casting: Its titular heroine, her parents Abe and Rose Weissman (Tony Shalhoub and Marin Hinkle) and Lenny Bruce (Luke Kirby) are all played by non-Jews. A debate over the casting of non-Jewish actors in Jewish roles has heated up in recent years, Comedian Sarah Silverman popularized the term “Jewface” to criticize the trend. Watching a gentile actor portraying, like, a Jew-y Jew is just — agh — feels, like, embarrassing and cringey, like a paleface blackened with shoeshine to play a coon,” Silverman said on her podcast in 2021.
ellauri384.html on line 387: The real Lenny Bruce was accused of using the Yiddish word “shmuck,” taken as an obscenity to mean “penis.” He incorporated the charge into his standup, explaining that the colloquial Jewish meaning of “schmuck” was “fool”, not "schlong" (meisseli). Driven to pennilessness by relentless prosecution, police harassment and blacklisting from most clubs across the country, he died of a morphine overdose in 1966 at 40 years old.
ellauri384.html on line 420: Jooseppi väittää että "Sokrates", no, Plato, kexi kuolemattoman sielun 400-luvulla eKr. Oliskohan näin. Platonin argumentit Faidonissa Simmiaan ja Kebeen (vai kenenkä se nyt oli) harmoniamallia vastaan (kz. albumi 30) oli aivan olemattomat, eli niitä ei vaan ollut. Samaa katteetonta toiveikkuutta vaan kuin muillakin narsisteilla. Vaan mites juutalaisilla?
ellauri384.html on line 426: Mooseksen kirjan 2:7:n mukaan Jumala ei tehnyt ruumista eikä pannut siihen sielua kuin kirjettä tomukuoreen; pikemminkin hän muodosti tomusta ihmisen ruumiin, sitten hengittämällä siihen jumalallista hengitystä, hän teki tomuruumiin eläväksi, eli pöly ei niellyt sielua, vaan siitä tuli sielu – kokonainen olento. (What's the diff?)
ellauri386.html on line 122: Koska äiti puhui huonosti venäjää ja isä huonosti ranskaa heidän keskustelunsa ei oikein ottanut luonnistuakseen. Mutta kun isälleni oli kerrottu äitini lausahduksesta hän kiinnostui kovasti neitosen osoittamasta huomiosta ja lyhyesti: he menivät mimmoisiin. Äiti kääntyi luteruxen uskosta ortodontiaan. Äiti oli perheen tunnejohtaja ja isä totteli sitä kaikessa. Koko perhe oltiin tavixia ja eleltiin hyvässä sovussa.
ellauri386.html on line 194: Joseph Frankin mukaan inkvisiittorin hahmon prototyyppi löytyy Schillerin Don Carloksesta: "Näytelmässä on sama perustelu pahuuden olemassaololle maailmassa, sama vastaus teodikian ongelmaan, eli Dostojevskin legendan sydän." Wait! wait! tekee mieli huutaa kuin Adrian Monk, selitäppä tarkemmin! Mikä se perustelu siis tässä oli? Eikai taas toi valintamyymälä-tematiikka? Eli ettei voi vapaasti valita hyvän ja pahan väliltä jos kaikki on vain hyvää? Mitä vittua? Mixi tarvizisi silloin valita? Mitä intrinsistä kivaa on valizemisessa? Onxe joku mezästäjä-keräilijän perustarve? Sitäpaizi mikä vapaus se nyt on jos väärästä valinnasta tulee heti näpeille? On vapaus valita vain K-kauppiaan osoittamasta laarista, muuten tulee sähköiskuja. Sori ei tää kyllä pelitä.
ellauri386.html on line 207: Pikku Aljoshan nieltyä kielensä Fjodor kävi luostarissa marisemassa pyhälle Ambroselle. Pyhä Ambrose sanoi: "Rukous on sielun ruokaa. Älä nälistä sielua. On parempi antaa kehon olla nälkäinen." Ambrose ei tiennyt että tämä erottelu on epäraamatullinen. Sielu ei tule toimeen ilman ruumista.
ellauri386.html on line 354: Mother of sighs, and murderer of repose,
ellauri386.html on line 377: Whose course was ever contrary to kind:
ellauri386.html on line 407: (114)W H Auden, (165)Charles Bukowski, (193)E.e. cummings, (1076)Emily Dickinson, (54)T S Eliot, (145)Robert Frost, (91)Langston Hughes, (100)Philip Larkin, (52)Spike Milligan, (119)Pablo Neruda, (282)Sylvia Plath, (65)Edgar Allan Poe, (201)William Shakespeare, (243)Rabindranath Tagore, (183)Alfred Lord Tennyson, (100)Dylan Thomas, (368)William Wordsworth, (383)William Butler Yeats. Ja oletko lukenut näitä runoilijoita? Sir John Betjeman • Elizabeth Bishop • Richard Brautigan • George Gordon Byron • Lewis Carroll • Billy Collins • Nissim Ezekiel • Allen Ginsberg • Thomas Hardy • Jose Marti • Wilfred Owen • Ezra Pound • Nizar Qabbani • Jose Rizal • Christina Georgina Rossetti • Siegfried Sassoon • Robert W Service • Henry Van Dyke • William Carlos Williams • Judith Wright?
ellauri386.html on line 428: The first time I went there in 2005, tourists were already overrunning it. Still, at some of the geyser fields it still felt wild, with only wooden planks down and no railings for protection. By 2015, each site became like waiting in line at a Disney World attraction, and any quaint hot springs are now swarmed by tourists taking selfies. The locals are absurdly proud of their local landscapes. Like, I’ve ne ver been to a country where the people identify so closely with the scenery. They act as if they built it all by hand, and like nowhere else in the world competes with it. I guess that’s what happens when the bulk of your economy is from tourists constantly praising what they see, and when you live on a medium-sized island with less than 400k people.
ellauri386.html on line 432: When I got stranded on September 1st due to the bus system shutting down, the locals were very cold. I suppose you can’t expect people to flock to help you, but I and a few other people needed to travel only about 25 miles to get to where we needed to be. The car rental company (which seemed to only own one car) quadrupled the charge after they heard how desperate our situation was. A local refused to give us any advice or phone numbers to even call a taxi/rental agency until we paid them $350 so that they could go shopping in the next town over—then they unexpectedly joined our rental car and demanded they be driven back afterwards.
ellauri386.html on line 441: When I got back I did some research. Much of this I already knew, but: There are very few additives in food in Europe. Chemicals and pesticides are much more regulated, many of those approved in the US have a high level of carcinogens or other other disease inducing components. Fresh food does not need fat, sugar, salt, etc added for taste. I am now giving serious thought to moving to Europe. I suspect I will live a bit longer if I do, and I KNOW my quality of life will be greatly improved.
ellauri386.html on line 478: Samaa mieltä oli britti Joseph Addison (1672 - 1719 jonka näytelmä Cato, a tragedy oli jenkkivallankumouxellisten ihan lemppari. Sieltä on siteerattu mm. Patrick Henryn kuuluisa uhkavaatimus: "Anna minulle vapaus tai anna minulle kuolema!" (näytös II, kohtaus 4), Nathan Halen tunnustus: "Olen pahoillani, että minulla on vain yksi elämä annettavana maani puolesta." (näytös IV, kohtaus 4) ja Washingtonin ylistys Benedict Arnoldille: "Kenenkään miehen vallassa ei ole määrätä menestystä, mutta olet tehnyt enemmän – olet sen ansainnut." (näytös I, kohtaus 2).
ellauri386.html on line 528: Solovyovista kirjoitti Jewish Encyclopediaan Herman Rosenthal (1843 – 1917), amerikkalainen kirjailija, toimittaja ja kirjastonhoitaja. Rosenthal syntyi Friedrichstadtissa (Jaunjelgavassa) , Kurinmaalla. Hän sai koulutuksensa Bauskessa (Bauska) ja Pietarsaaressa (Jēkabpils), valmistuen vuonna 1859. Samana vuonna hän käänsi saksaksi useita Nekrasovin runoja. Vuonna 1869 hän harjoitti kirjapainoa Krementchugissa, ja vuonna 1870 hän julkaisi runokokoelman Gedichte. Venäjän ja Turkin sodassa hän palveli Venäjän Punaisen Ristin seurassa ja sai seuran mitalin ansioista veripalvelussa (1877–78). Palattuaan ammattiinsa kirjapainomestarina, hän harjoitti sitä Smyelassa, Kiovan hallituksessa ja Kiovan kaupungissa vuoteen 1881 asti. Hän tuotti humoristisen tarinan "Die Wunderliche Kur" vuonna 1872 ja auttoi myöhemmin Zarya (Dawn), päivälehteä jonka ensimmäinen numero ilmestyi Kiovassa vuonna 1878. Tuolloin Rosenthal valittiin Pietarin Venäjän juutalaisten kulttuurin edistämisyhdistyksen vastaavaksi jäseneksi.
ellauri386.html on line 530: Koska Rosenthal oli kiinnostunut sorrettujen uskontokuntansa tilasta, hän purjehti Yhdysvaltoihin vuonna 1881 perustaakseen sinne maataloussiirtomaita venäläisten juutalaisten maahanmuuttajien asettamiksi. Vuosina 1881–82 hän onnistui perustamaan siirtokuntia Louisianaan ja Etelä-Dakotaan . Asukkaana hän otti merkittävän osan New Jerseyn Woodbinen siirtokunnan hallinnosta vuonna 1891. Vuosina 1887 ja 1888 Rosenthal harjoitti kirjakauppaa, mutta luopui tästä ammatista päästyään New Jerseyn päätilastoitsijaksi. Edison General Electric Companyn virassa hän toimi kolme vuotta. Vuonna 1892 hän matkusti Kaukoitään, jonne Great Northern Railway lähetti hänet tutkimaan Kiinan, Korean ja Japanin taloudellisia olosuhteita ja kauppaa, josta hän julkaisi raportin ( St. Paul , 1893). Palattuaan hänet valittiin New York Cityn saksalais -amerikkalaisen uudistusliiton sihteeriksi ja seitsemänkymmenen komitean lehdistötoimiston jäseneksi , joka oli ratkaisevassa asemassa pahamaineisen Tweed Ringin kaatamisessa. Häntä ei kuitenkaan pie sekoittaa kaimaansa Herman "Lefty Lou" Rosenthaliin, gangsteriin joka nirhattiin Sing Singissä. Vuonna 1894 hänet nimitettiin Immigration Bureaun vastuuvapausosaston päälliköksi, Ellis Island, New York, toimisto, jossa hän työskenteli kaksi vuotta päästäen maahan simona sivukiharoita. Vuonna 1897 hänestä tuli New Yorkin amerikkalaisten sionistien liiton varapuheenjohtaja. Vuonna 1898 hän hyväksyi New Yorkin julkisen kirjaston (Astor-haara) slaavilaisen osaston päällikön viran, jossa hän toimi vuoteen 1917 asti. Hän liittyi Jewish Encyclopedia -lehden toimituskuntaan Venäjän osaston päällikkönä joulukuussa 1900, kun Solovyev oli vasta menehtynyt köyhänä kuin kirkonrotta.
ellauri386.html on line 531: Rosenthal on ollut näkyvästi yhteydessä heprealaiseen kirjallisuuteen ja Haskalah- liikkeen kehitykseen Venäjällä. Se oli sen ja Vladin yhteinen harraste. Vuonna 1894 Rosenthal perusti Ohole Shem -seuran , jonka puheenjohtajana hän toimi. Ohole Shem Association ( hepreaksi : אגודת אהלי שם ) oli amerikkalainen järjestö , joka edistää ja vaalii heprean ja muiden seemiläisten kielten opiskelua sekä juutalaisen historian ja kirjallisuuden tutkimusta.
ellauri386.html on line 532: Venäläisestä Brockhausista, joka oli Rosenthalinkin päälähteenä, ilmenee vielä että Solovyov oli vähävenäläisen äidin puolelta Ukrainan Sokrateen Hryhorii Skovorodan aaluva.
ellauri386.html on line 562: Vuonna 1874, samaan aikaan kuin Rosenthal toimitti Kiovassa pilalehteä, Solovyov puolusti Pietarissa Masters thesistä "Länsifilosofian kriisi", haastaen mm. K.D. Kavelinin esityxen "Apriorinen filosofia vaiko positiivinen tiede?" В Моск. унив. читал также на Высших женских курсах проф. В. И. Герье. Saatuaan väitöskirjansa valmiixi hän palasi mielihommaansa lukemaan ääneen naisille на Высших женских курсах. Solovyov toimitti samaista venäläistä Brockhausia (89 osaa). Vladi kiinasi tukka pystyssä takkupartaisena tovereiden nurkissa mm. Imatralla ja katolisen piispa Strossmayerin luona Horvatiassa.
ellauri386.html on line 573: Euroopassa 1900-luvulla käytyjen kahden suursodan jälkeisen historian valossa Dostojevskin ja Solovjovin pahimmat pelot näyttäisivät toteutuneen, sillä ei ole nähty ortodoksisen maailmankirkon syntyvän ja laajenevan Venäjältä Eurooppaan, vaan jotakin aivan muuta. Eurooppa on puolessa vuosisadassa yhdistynyt Euroopan unioniksi, jättänyt Venäjän ulkopuolelleen ja asteittain laajentunut painaen Venäjää kohti Aasiaa, minne niin monet eurooppalaiset kautta vuosisatojen ovat katsoneet Venäjän kuuluvankin. Kuva Dostojevskin ja Solovjovin painajaisesta täydentyy, kun muistetaan, miten Euroopan yhdentyminen on käynnistynyt. Yksi tärkeä aatteellis-poliittinen sysäys yhdentymiseen lähti roomalaiskatolisesta valtiomieskolmikosta Rober Schuman (Ranskan pääministeri ja ulkoministeri vuosina 1947-1952), Alcide de Gasperi (Italian pääministeri vuosina 1945-1953) ja Konrad Adenauer (Länsi-Saksan liittokansleri vuosina 1949-1963). Näiden kolmen paskakasan yhteistyön perustana oli heille yhteinen kristillisdemokraattinen puoluetausta ja saksan kieli. Sen lisäksi tähän Euroopan yhdentymiskehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet sodanjälkeiset aatteet ja politiikka Venäjällä. Sosialistisesta Neuvostoliitosta Eurooppa sai yhteisen vihollisen, jonka luoma uhka oli omiaan lähentämään eurooppalaisia valtioita toisiinsa ja tasoittamaan niiden kansallisia tunteita ja eturistiriitoja. EEC:n syntymiseen johtaneen Rooman sopimuksen (1957) luonnostelija belgialainen Paul-Henri Spaak on muistelmissaan The Continuing Battle: Memoirs of a European, 1936-1966 työntänyt monet "Euroopan yhdentymisen isät" korokkeelta väittämällä, että tuo titteli ei kuulu kenellekään muulle kuin Josef Stalinille. Näin todetessaan Spaak tulee ilmaisseeksi myös eurooppalaisten pohjimmaisen tunteen Venäjää kohtaan: pelon ja torjunnan.
ellauri389.html on line 57: In previous critical examinations of Lamb, Samuel Taylor Coleridge is usually cited as the archetypal representative of romantic imagination that Lamb tried to ape (esp. Sam's colonialistic Kubla Kurkussa). The celebrated philosopher and poet was Lamb's childhood friend, and hence anchors the predominantly biographical criticism on Lamb that accounts for his distinctively precious tone as an evasive expression of his sense of literary inferiority. Similarly, Lamb's 10 years older sister Mary, who murdered their mother in 1796, has been suggested as another source of Charles's supposed romantic agony.
ellauri389.html on line 79: In fact it was both the soil and a mastery of firing techniques, bolstered by a fiercely protectionist economy, that maintained Chinese porcelain superiority for so long. For much of the eighteenth century, British porcelain manufacturers were unable to replicate the intense heats required to properly fire porcelain. In addition, China further strained British market development by requiring all payment to be in specie and by remaining closed to foreign traders. As a result, when in the late eighteenth century the firing process was finally mastered by domestic china makers such as Wedgwood, Minton, and Spode, China's fierce restrictions against import trade still prevented the British competitors from threatening the supremacy of Chinese industry. A British mission to open China, for example, was stalled as late as 1816. Ironically, this disadvantageous balance of trade between Britain and China actually added to porcelain's appeal.
ellauri389.html on line 97: The Romantic ethic rose in the spirit of modern consumerism. Sociologist Colin Campbell provides an account of the universal privilege that consumption offers previously upper class exclusive experiences such as imagination.
ellauri389.html on line 103: South Sea Company eli Etelämeren komppania perustettiin vuonna 1711 Espanjan Amerikan-siirtomaiden kanssa käytävää kauppaa, erityisesti orjakauppaa, varten. Tuolloin loppuaan lähenevän Espanjan perimyssodan odotettiin päättyvän rauhansopimukseen, joka loisi edulliset olosuhteet kaupankäynnille. Komppanian osakkeille luvattiin vuosittain kuuden prosentin tuotto, ja ne kävivätkin hyvin kaupaksi. Vuonna 1713 solmittu Utrechtin rauhansopimus oli kuitenkin epäedullinen suunnitellun kaupankäynnin kannalta, sillä sen mukaan oli orjien maahantuontia verotettava ja kauppakomppanialla oli lupa lähettää vuosittain Amerikkaan vain yksi kauppalaiva. Ensimmäinen matka tehtiin vuonna 1717, ja sen menestys jäi rajalliseksi. Seuraavana vuonna kuningas Yrjö I kuitenkin asettui henkilökohtaisesti Etelämeren komppanian kuvernööriksi, mikä lisäsi sijoittajien luottamusta hankkeen kannattavuuteen. Pian osakkeille luvattiin jo sadan prosentin vuosituotto.
ellauri389.html on line 271: “I spent most of my time at school playing rugby. I ended up going to Bristol University to do psychology, and I took philosophy and sociology as subsidiary subjects in the first year. I got disillusioned with psychology, dropped out, was a car park attendant for six months, tried to start a new course in English, but I wouldn’t have got a grant, so I carried on into my second year with philosophy, thinking I would become a journalist. Probably because I did so much student journalism I could write well enough that I conned them into a first class degree in philosophy, which meant I could go to Cambridge to do a PhD – there were proper grants in those days. I tried to get a job in publishing in my first year there but didn’t get that, so it’s only philosophy in want of anything better really."
ellauri389.html on line 297: “Lines Composed a Few Miles above Tintern Abbey (etc.)” by William Wordsworth is told to his sister from the perspective of the writer and tells of the power of Nature to guide one’s life and morality. In the final stanza of the poem, it becomes clear that this entire time the poet was speaking to his sister, Dorothy. Eikös Wizard of Ozissa ollut Dorothy? Vanhanaikainen nimi, kuten Raija, joka tule Kreikan adjektiivista rhaidios 'helppo'. Sisko ei ole vielä yhtä panteistinen kuin William. Dorothya esitti Judy Garland vuonna 1939. Samaan aikaan toisaalla saman ikäinen Pirkko Hiekkala väänsi talvisodan propagandaa Turussa Mika Waltarin opastuxella.
ellauri389.html on line 302: Just as the Christian God determines what is right and wrong for many if not all monkeys around the world, Nature serves this purpose for the narrator. He is, in this tender moment, directing his monologue not to her but to his sister, Dorothy. They are extraordinarily close and he wishes to share with her his adoration for Nature. He is searching for a way to make his sister understand that placing your heart within the hands of Nature is without risk. She should feel the “mountain-winds” on her skin and not resist them.
ellauri389.html on line 308: William and Dorothy's mother died when he was only seven years old and she was six, and he was orphaned at 13 and she at 12.Though he did not excel, he would eventually study at and graduate from Cambridge University in 1791. Bill fell in love with a young French woman, Annette Vallon while visiting France and she somehow became pregnant. Dorothy was taught by just a bunch of uncles. She remained particularly close to her brother, the more famous poet William Wordsworth, and the siblings lived together in Dorset and Alfoxden before William married her best friend, Mary Hutchinson, in 1802. Thereafter Dorothy Wordsworth made her home with the couple.
ellauri389.html on line 377: Lloyd was intended to have entered his father's bank, but, in Cottle's language, "thought that the tedious and unintellectual occupation of adjusting pounds, shillings, and pence suited those alone who had never, eagle-like, gazed at the sun, or bathed their temples in the dews of Parnassus." Joopa joo. Kuulostaa Olli Blåbergiltä. Psykisk insufficiens.
ellauri389.html on line 379: As early as 1795 he published a volume of poems at Carlisle, which display a thoughtfulness unusual at his age. In 1796 he made the acquaintance of Coleridge on the latter's visit to Birmingham to enlist subscribers to his Watchman. Fascinated with Coleridge's conversation, Lloyd "proposed even to domesticate with him, and made him such a pecuniary offer that Coleridge immediately acceded to the proposal." This was £80 a year, in return for which Coleridge was to devote 3 hours every morning to his instruction; and although the undertaking (apart from the "domestication") may not have been very strictly performed, Lloyd, much later in life, speaks with enthusiasm of the benefit he had derived from Coleridge's society.
ellauri389.html on line 381: They lived together at Kingsdown, Bristol, and at the close of 1796 Lloyd accompanied the Coleridges on their move to Nether Stowey. Coleridge's sonnet "To a Friend" on the birth of his son Hartley, and his lines "To a Young Man of Fortune," are probably addressed to Lloyd. Lloyd had already printed at Bristol, for publication in London, a volume of elegiac verse to the memory of his grandmother, Priscilla Pig, introduced by a sonnet from Coleridge, and concluded by "The Grandma" of Charles Lamb, to whom Lloyd had been introduced by Coleridge.
ellauri389.html on line 385: Lloyd appears, notwithstanding, to have substantially lived with Coleridge until the summer of 1797. In the autumn of this year all the poems which he deemed worthy of preservation were appended by Joseph Cottle, along with poems by Charles Lamb, to a 2nd edition of Coleridge's poems.
ellauri389.html on line 387: The collection was headed by an elegant Latin motto on the mutual friendship of the authors, attributed to "Groscollius," but in reality composed by Coleridge. Coleridge shortly afterwards asserted that he had only allowed Lloyd's poems to be published together with his own at the earnest solicitation of the writer, and ridiculed both them and Lamb's poems in sonnets subscribed "Nehemiah Higginbotham" in the Monthly Magazine, November 1797.
ellauri389.html on line 393: In 1799 Lloyd married Sophia, daughter of Samuel Pemberton of Birmingham, with whom, if De Quincey can be trusted, he eloped by proxy (!), employing no less distinguished a person than Robert Southey to carry her off. He initially resided with her at Barnwell, near Cambridge, whose prosaic landscape is the subject of 1 of his best prosaic poems.
ellauri389.html on line 395: About August 1800 he took the small mansion of Low Brathay, near Ambleside, where he received Southey and his wife on their return from Portugal, and where De Quincey made his acquaintance in 1807. At that time he appeared enviably happy, enjoying an ample allowance from his father, and blessed with a numerous family of children, and a wife whom De Quincey declares to have been "as a wife and mother unsurpassed by anybody I have known in either of those characters."
ellauri389.html on line 397: He corresponded in French with Miss Watson, daughter of the Bishop of Llandaff, "the letters on both sides being full of spirit and originality." His principal literary occupation was a translation of Ovid's Metamorphoses, commenced in 1805 and completed in 1811, specimens only of which have been published.
ellauri389.html on line 423: His best poem is "Desultory Thoughts in London," which contains, with other not so good passages, a beautiful description of his home in Westmoreland, and deeply felt though poorly composed eulogies on Lamb and Coleridge. Tulee mieleen Hansa-ravintolan pojat, ykköskastin köyhät runoilijat ja niitä hännystelevät lahjattomat mutta vakavaraisemmat siivestettävät.
ellauri389.html on line 434: John Donnen vaimokin oli Ann Donne. Cowper's mother, Anne Donne, belonged to the same family as John Donne. William himself boldly called John his "ancestor" in prose and his "fore-father" in verse. Research indicates that Cowper's mother, Ann Donne, was not a direct descendant of John Donne.
ellauri389.html on line 453: Die not, poor death, nor yet canst thou kill me. No man is an island, entire of itself; every man is a piece of the continent. Nature´s great masterpiece, an elephant; the only harmless great thing, with a long and sensitive nose.
ellauri390.html on line 66: The Stockbridge-Munsee Band of Mohican Indians is descended from a group of Mohicans (variously known as Mahikan, Housatonic and River Indians; the ancestral name Muh-he-con-ne-ok means “people of the waters that are never still”) and a band of the Delaware Indians known as the Munsee. The Mohicans and the Delaware, closely related in customs and traditions, originally inhabited large portions of what is now the northeastern United States. In 1734, a small group of Mohicans established a village near Stockbridge, Massachusetts, where they began to assimilate with the palefaces, but were nonetheless driven out by Euro-Americans. In 1785 they founded “New Stockbridge” in upper New York State at the invitation of the Oneida Indians. Their new home, however, was on timber land sought after by non-Indian settlers.
ellauri390.html on line 91: Antti Tuuri sai Finlandia-palkinnon Lassi Nummelta v 1997, samana vuonna kuin kuoli Isaiah Berlin. Lassi Nummi oli raamatunkäännöskomitean asiantuntija. You win some, lose some, you can't win them all.
ellauri390.html on line 136: Muurmanin pakolaiset on vuonna 1927 valmistunut suomalainen mykkäelokuva, jonka on ohjannut Erkki Karu. Elokuva perustuu Kaarlo Hännisen romaaniin Kiveliön karkurit vuodelta 1923 ja sen ensi-ilta oli 9. tammikuuta 1927 Kino-Palatsi-teatterissa Helsingissä. Naispääosaa esitti Lada Niva eli Elli Sylvin, paremmin tunnettu äänielokuvasta Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1931), jossa hänen ääntään ei kuultu mutta takalistoa ja perunoita nähtiin sitä enemmän. Ellen Sylvin meni naimisiin 1938 englantilaisen turistin Henry Bowyer Waltonin kanssa, ja he asettuivat asumaan Lontooseen. He patentoivat 1940-luvulla itse kehittelemänsä hiuskihartimen Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Ellen Walton kuoli Lontoossa huhtikuun lopulla 1974, 70-vuotiaana. Poliisi Simpuraa esitti Waldemar Wohlström. Luutnantti Braun oli hurri ja 3 venäläistä sotilasta tsuhnia. Elokuva kuvaa saksalaisia sotavankeja, jotka ovat rakentamassa Muurmannin rataa. He pakenevat Suomen suuriruhtinaskunnan puolelle Pohjois-Suomeen, missä joutuvat kuitenkin Suomen viranomaisten aiheuttaman vainon kohteeksi.
ellauri390.html on line 140: Sauli oli naimisissa vuosina 1909–1929 Lyyli Allaksen kanssa ja vuodesta 1931 Kaarina Pirjolan kanssa. Hänen poikansa Jaakko Sauli (1911–1940) voitti kaksi Suomen-mestaruutta pussijuoksussa mutta kaatui silti Säkkijärvellä talvisodan viime hetkillä. Jalmari Saulin veli Jonni Sauli (1881–1957) toimi Helsingin yliopiston maanviljelysopin dosenttina ja professorina.
ellauri390.html on line 289: N.E.:n kokoelmassa on todisteita balladin Pechora-versioiden esityksestä eeppisiin säveliin. Onchukov, joka nauhoitti tekstin ruhtinas Dolgorukystä ja taloudenhoitajasta, jonka teki paikallinen eepos kirjailija Ankkuli Efimovich Ostashov kylästä. Zamezhnoye, Ust-Tsilma volost, lisäsi: "hän laulaa erittäin sujuvasti vanhassa yasakissa" ("yasak" on laulun tai eeposen sävelmä). Ust-Tsilma on kylä, maalaiskunta ja Ust-Tsilman piirin hallinnollinen keskus Komin tasavallassa Venäjällä. Se sijaitsee Petšoraan laskevan Tsilma-joen suussa 664 kilometriä tasavallan pääkaupungista Syktyvkarista pohjoiseen. Asukkaita on 5 100 henkeä, enimmäxeen syrjäytyneitä syrjäänejä.
ellauri390.html on line 297: Vuonna 1861 V.V. Krestovsky "kirjoitti uudelleen" "Vanka the Keykeeper" eliminoimalla prinssin nimen, jonka mainitseminen laulussa oli kielletty. Näin syntyi balladin toinen painos, joka merkitsi 1700-luvun lopulla alkanutta kansan- ja ammattiluovuuden yhdistämisprosessia. Balladin teksti, jossa on riimejä ja stanzas -neljästöjä, oli kansalle esimerkki ammattimaisesta runokulttuurista, uudesta taiteellisesta ja runollisesta ajattelusta. Krestovskyn runo levisi kansan keskuudessa suosittujen tulosteiden ansiosta ja oli olemassa tekijän runotekstin laulusovitusten muodossa rinnakkain muinaisen kansanballadin kanssa.
ellauri390.html on line 375: Suomalaisia siviilejä kuoli viime sodissa vaivaiset 2000. Sehän on vähemmän kuin Gazassa. Näin vähällä pääsi vain Australia. Mitä yhteistä? Molemmat kävi vieraalla maalla hyökkäyssotia. No ei jenkkejäkään kuollut kuin 12K, kolmannes Gazan tapetuista, ja prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin Suomessa. Ja syy ihan sama.
ellauri390.html on line 395: Vihkosen päättää Wäinö Havaxen rallatus Rukajärven tielle lähtiessä. Jätkä kaatui sinne rähmälleen heti kättelyssä. Havaxesta on pitkä paasaus Runkkujussin eli Juhani Peltosen yhteydessä albumissa 60. Takakannessa on Rudolf Waldenin termennys 1940 Serlan paperityöläisille että nyt ei parane poliittisesti lakkoilla. What else is new. Kirjasen toimittajat komppaavat: nyt on jokaisen pysyttävä paikallaan eikä asenteilla. A good wife knows her place.
ellauri390.html on line 588: John is a #1 Bestselling author, inspirational speaker, and adventure traveler. His purpose is to create museum day moments for himself and hoodwink all others. Jackin mieliturauxia ovat
ellauri390.html on line 590: “Life Doesn’t Happen By Chance. It Happens By Choice. I Am The Chooser. You´re The Loser.”
ellauri390.html on line 602: Gut ist nicht gut genug, man will etwas mehr. Let good enough alone, I would say. Paras on hyvän vihollinen, totta Mooses. Nää kirjat myivät varmaan hyvin six koska ne on näin lyhkösiä. Tyhmempikin jaxaa ne läpi tavata. Coelhon niteet on näihin verrattuna tiiliskiviä. Lyhyestä virsi kaunis kun on lattapäiset lainehilla.
ellauri390.html on line 606: She chose her stage name after one of her college professors, Clay Calvert.
ellauri390.html on line 609: Calvert was raised Conservative Jewish and attended synagogue every Shabbat (Saturday) morning until her Bat Mitzvah. Her family switched to a Reform synagogue and began attending only on Jewish holidays. She chose her stage name in honor of Professor Clay Calvert after taking his class on Mass Media Law as a sophomore. She said, "It felt right because really if I hadn't taken his class, I wouldn't be where I am right now," referring to learning during his class that pornography was not so illegal as she had previously thought.
ellauri391.html on line 77: Paderewski väitti kieltäytyneensä maksusta, antaneensa rahat Hooverille ja käskeneensä tätä vähentämään kulujensa kattamiseen tarvittavat varat, antamaan itselleen kymmenen prosenttia tuotoista, ja Paderewski olisi tyytyväinen siihen, mitä jää jäljelle. Tarinan toisessa versiossa Paderewski ottaa rahat ja repi velkakirjan, mikä osoittaa Hooverille, että he olivat kuitit ilman kuittia. Tarinaan on usein lisätty Paderewskin matka äskettäin nimettynä Puolan pääministerinä, joka matkustaa Pariisiin kiittämään Hooveria Puolan ruokkimisesta ensimmäisen maailmansodan jälkeisen suuren ahdingon aikana. Joidenkin kertomusten mukaan Hoover on vastannut: "Ei hätää, herra Paderewski, minä tiesin, että tarve oli suuri. Sitä paitsi sinä et muista sitä, mutta autat minua kerran, kun olin opiskelija yliopistossa ja olin kolossa."
ellauri391.html on line 84: Sanomalehtien tilit kuvaavat konserttia, joka pidettiin 29. helmikuuta 1896 San Josessa täydelle talolle, mikä viittaa taloudelliseen menestykseen. Tämä ei sijoittaisi tapahtumaa Stanfordiin vaan viereiseen paikkaan vuosi Hooverin valmistumisen jälkeen. On mahdollista, että hän osallistui konserttiin tai tapasi jollain tavalla Paderewskin tänä aikana, mutta se on spekulaatiota.
ellauri391.html on line 222: Henri Dreyfus was born in 1882, into a Jewish family. Dreyfus is a Jewish local surname that was originally derived from the town of Trier on the Moselle, known in French as Treves. Both the French and the German name come from the Latin Augusta Treverorum, or the City of Augustus among the Treveri.
ellauri391.html on line 238: Hoover "vetosi" säilyttämään työpaikat ja "kannusti" vapaaehtoisten avustusjärjestöjen toimintaa. Kodittomat alkoivat kutsua slummejaan ”Hoovervilleiksi”. Työttömyys nousi 25 prosenttiin vuonna 1933, eikä maassa ollut minkäänlaista sosiaaliturvaa. Konkurssiin menneiden pankkien tallettajat menettivät kaikki säästönsä.
ellauri391.html on line 243: Vuoden 1932 presidentinvaaleissa Hoover syytti lamasta tapahtumia ulkomailla ja väitti Franklin Delano Rooseveltin valinnan vain vaikeuttavan tilannetta. Kansa oli kuitenkin toista mieltä, ja New Deal -politiikkaa kampanjoinut "vasemmistolainen" Roosevelt voitti 472:lla valitsijamiehellä Hooverin 59:ää vastaan.
ellauri391.html on line 245: Presidenttikautensa jälkeen Hoover oli republikaanien konservatiivisimman siiven puolella ja tuomitsi Rooseveltin New Deal -politiikan sekä vastusti ankarasti aktiivista politiikkaa kansallissosialismia, fasismia ja Japanin imperialismia vastaan. Hän myös lahjoitti suuria summia rahaa Suomelle talvisodan aikana ja oli Finnish Relief Fund -avustusjärjestön perustaja. Olipa paska mies. Varsinainen märkäimuri. Hän kuoli 90-vuotiaana sattuvasti paxusuolen syöpään.
ellauri391.html on line 508: [5.6. klo 9.14] Oma Profiili: Contemporary discussion of quietism can be traced back to Ludwig Wittgenstein, whose work greatly influenced the ordinary language philosophers. While Wittgenstein himself did not advocate quietism, he expressed sympathy with the viewpoint.
ellauri391.html on line 545: Viime aikoina filosofit Mississippi Fred McDowell [am] , Irad Kimhi [isr] , Sabina Lovibond [en], Eric Marcus [n.h.], Gideon Rosen [jude] ja jossain määrin Richard Rorty [pig] ovat omaksuneet äänekkästi hiljaisen kannan. Pete Mandick [Paterson University] puolusti qualia quietismi - kantaa vaikeaan tietoisuusongelmaan. Ainakin Kimhi näyttää olevan vanhan koulun idealistihuijari:
ellauri391.html on line 574: One consequence of Kimhi’s view is that “It’s raining, but I don’t believe it’s raining” becomes a logical contradiction. Another consequence is that a contradiction becomes something that you cannot believe, as opposed to something that you psychologically can but logically ought not to believe (as the traditional cleavage between psychology and logic might suggest). A final consequence is that thinking is not just a cognitive psychological act, but also one that is governed by logical law.
ellauri391.html on line 578: Genius? Folly? Something in between? It is hard to canvass a wide range of opinion about Kimhi’s work. He and his book have, until now, existed within a relatively small subsection of the philosophical world. But even within that world, there are those who are wary of his intellectual project — yet impressed by it all the same. Brandom, whose life’s work relies on the distinction between force and content that Kimhi attacks, admits to finding his former student’s ideas “deeply uncongenial” and “threatening.” He also describes them, however, as “radically original” and part of a new intellectual movement that is “bound to transform our philosophical understanding.”
ellauri391.html on line 666: Penn maksoi intiaaneille mielestään kohtuullisen 1 200 punnan kertakorvauksen näiltä förbimistään maista. Voltaire praised this "Great Treaty" as "the only treaty between those people [Indians and Europeans] that was not ratified by an oath, and that was never infringed." Many, including the now near-extinct lenni-lenapes, regard the Great Treaty as a myth that just somehow sprung up around Penn. Penn kept slaves but treated them in a way that he considered fair. Penn ei ize asunut Pennsylvaniassa vaan briteissä.
ellauri392.html on line 95: Professor Hirsch introduced the literature of the Holocaust to the Brown University curriculum in 1983, and he taught courses in Holocaust memoir, song, poetry, and fiction. In collaboration with his wife Roslyn, a survivor of the Tarnopol Ghetto, he translated Justyna's Narrative, a Polish Holocaust memoir by Gusta Davidson Draenger, and Auschwitz: True Tales from a Grotesque Land, by Sara Nomberg-Przytyk. He also translated from Yiddish Ghetto Kingdom, the stories of Isaiah Spiegel; the poetry of Abraham Sutzkever (paasattu); and Aleksander Kulisiewicz’s songs from the Nazi death camps. Professor Hirsch died in 1999 and was survived by his wife Roslyn and son Joe, the only two Hirsch survivors. He had been hospitalized for several weeks for intestinal surgery, his family said. Well, actually, he was survived by his wife; a daughter, Helene Wingens of West Caldwell, N.J.; a son, Joseph, of Brooklyn; a sister, Rosalyn Suchow of Fort Lee, N.J., and two grandchildren.
ellauri392.html on line 162: Kirjallisuutta: Luther M. Tahdon orjuudesta, Luennot Moosexen 1. kirjasta.
ellauri392.html on line 370: To those who kiss in fear that they shall never kiss again
ellauri392.html on line 371: To those that love with fear that they shall never love again
ellauri392.html on line 453: The infernal Odyssos. He it was whose bile
ellauri392.html on line 461: I suppose I must sound like Richard the First.
ellauri392.html on line 472: Not just that I was actively opposed
ellauri392.html on line 525: Or those of my avatar, Agamemnon,
ellauri392.html on line 660: Compared to Larkin's other works, such as "Aubade" and "The Whitsun Weddings," "Next, Please" exhibits a similar preoccupation with time and mortality. However, it is more pessimistic, lacking the moments of revelation or redemption found in those other poems. Apparently it dawned on Philip eventually that redemption is just bluff. No returns, refunds or exchanges.
ellauri392.html on line 667: Harrystä ranut ja sakut eivät ymmärrä että Amerikan historia on sui generis, se ei ole tollasta whackingia kuin reign of terror ja kaasukammiot. Inkkarien puzaus, orakauppa ja verinen kansalaissota oli jotain ihan muuta, positiivisempaa, puhumattakaan Korean, Vietnamin ja Irakin sodista ja kähminnästä uuden mantereen banaanitasavalloissa. Mutta kontinentaalit vaan vihaavat liberaalidemokratiaa yleensä ja amerikkalaista suurkapitalismia erityisesti. Foucault halveeraa "yxilöä", "liberaalia demokratiaa" ja "lakia ja oikeutta". Foucaultin masentavaa apinankuvaa paljon valoisampi on Genesixen versio, missä apinan käsketään lisääntymään kovasti ja tekemään paratiisista tehomaanviljelys. Seuraavaxi paras apinan majesteetillisuuden julistus on sit American Bill of Rights. Huoh, ei jaxa. Disziplin ei ole paha asia. Arbeit macht frei sanoi jo Thoreau Juuso Walden pondilla. Disregarding the gibes of those who are less fortunate than ourselves.
ellauri392.html on line 707: Some of the significant authors, who had written prose with Jewish thematic peculiarity, could be classified into two main groups by the language in which they had written. There are:
ellauri392.html on line 741: Henderson The Rain King is the most popular novel by Saul Bellow. [WTF? Are you serious?] Unlike modernist anti heroes, Henderson is a counter-image – an affirmative one. He appears as an awakening giant, on the verge of a new consciousness, representing the hopes and determinations of those Jews who still share the American dream and see the USA as the salvation which will bring freedom and love to the world.
ellauri392.html on line 743: Another Bellow’s novel, Dangling Man, is written in the personal voice of the protagonist whose principal domain is his own sensibility, and whose principal audience is he himself. The text is striking in its exclusion of the female voice, its enactment of a homo-social male world, and the overt narcissism and misogyny of its protagonist, Joseph. It is the story of a young man caught in the trap of self-pity, who believes that intellectual or spiritual enlightenment is to be attained by personal isolation within the confines of a cheap New York boarding house room while he studies the writers of the Enlightenment. Failing that, he joins the Merchant Marine just to fail there too. Saul's own life story to the dot.
ellauri392.html on line 745: Herzog continues to be Bellow’s “biggest book” and it used to be on the New York Times best-seller list for one entire year. At its heart is Bellow’s profound shock at discovering, a year after his separation from Sondra, (Alexandra Tschacbasov, his second wife) her affair with their mutual friend, Jack Ludwig, Bellow lapsed into deep depression and produced an intensely self-justifying hero who was tearful, cuckolded, and utterly humiliated. Moses Herzog, a Jewish intellectual type is essentially precipitated into intellectual and spiritual crisis by the failure of his marriage. The plot of the novel is slender. Herzog leaves his home and marriage, fails in the classroom, abandons his academic project, and undertakes a mas-sive spiritual and intellectual obligation to keep the letters for God. At the end of it, he seems to have regained his sense of Jewish identity, purged himself of violent anger, abandoned his latest mistresses, and repented for his dandy style. He has had a profound education in the realities of human nature, and rediscovered the value of nature and solitude on his lushy Ludeyville estate.
ellauri392.html on line 795: Wenn einer in den Spiegel siehet, ein Mann, und siehet darin sein Bild, wie abgemalt; es gleicht dem Manne. Augen hat des Menschen Bild, hingegen Licht der Mond. Der König Oedipus hat ein Auge zuviel vielleicht. Diese Leiden dieses Mannes, sie scheinen unbeschreiblich, unaussprechlich, unausdrücklich. Wenn das Schauspiel ein solches darstellt, kommt’s daher. Wie ist mir’s aber, gedenk‘ ich deiner jetzt? Wie Bäche reißt das Ende von Etwas mich dahin, welches sich wie Asien ausdehnet. Natürlich dieses Leiden, das hat Oedipus. Natürlich ist’s darum. Hat auch Herkules gelitten? Wohl. Die Dioskuren in ihrer Freundschaft haben die nicht Leiden auch getragen? Nämlich wie Herkules mit Gott zu streiten, das ist Leiden. Und die Unsterblichkeit im Neide dieses Lebens, diese zu teilen, ist ein Leiden auch. Doch das ist auch ein Leiden, wenn mit Sommerflecken ist bedeckt ein Mensch, mit manchen Flecken ganz überdeckt zu sein! Das tut die schöne Sonne: nämlich die ziehet alles auf. Die Jünglinge führt die Bahn sie mit Reizen ihrer Strahlen wie mit Rosen.
ellauri392.html on line 808: Onko maan päällä mittaa? Ei ole yhtään. Nimittäin Luojan maailmat eivät koskaan estä ukkosen kulkua. Kukka on kaunis myös siksi, että se kukkii auringon alla. Silmä löytää elämässä usein olentoja, joita voisi kutsua jopa kauniimmaksi kuin kukat. O! Tiedän sen hyvin! Sillä se, että vuotaa verta kehossa ja sydämessä, eikä enää ole täysin, miellyttääkö se Jumalaa? Mutta sielun, kuten uskon, täytyy pysyä puhtaana, muuten kotkat ylistyslaululla ja niin monen linnun äänellä saavuttavat mahtavan siivessä. Se on entiteetti, se on muoto. Sinä kaunis pieni puro, loistat koskettamalla, vierität Linnunradan läpi yhtä selvästi kuin jumaluuden silmä. Tunnen sinut hyvin, mutta kyyneleet nousevat silmistäsi. Näen ympärilläni kukoistavan iloisen elämän luomishahmoissa, koska vertaan niitä, ei kohtuuttomasti, kirkkopihan yksinäisiin kyyhkysiin. Mutta ihmisten nauru näyttää ärsyttävän minua, koska minulla on sydän. Haluaisinko olla komeetta? Minä uskon. Sillä heillä on lintujen nopeus; ne kukkivat tulessa ja ovat puhtaudeltaan kuin lapset. Ihmisluonto ei voi uskaltaa toivoa suurempia asioita. Iloisuuden hyve ansaitsee ylistyksen myös puutarhan kolmen pilarin välissä leijuvalta vakavalta hengeltä. Kauniin neiton on seppelettävä päänsä myrttikukkailla, koska hän on yksinkertainen luonteeltaan ja tunteiltaan. Mutta Kreikassa on myrttejä.
ellauri392.html on line 944: Mikäs minä olen sanomaan, Pynchonin lisäxi en ole edes vilkaissut Cortàzarin, Federmanin, Brooke-Rosen tai Cooverin keskeisiä teoksia, enkä selannut Brian McHalen mostpodernist fiction-manuskaa.
ellauri392.html on line 960: Alasarja Juutalainen teologia, kirjallisuus ja filosofia on laaja-alainen ja sisältää ajankohtaista tutkimusta juutalaisuudesta ja Raamatusta kirjallisuutena; Juutalaiset filosofit, kuten Ernst Cassirer, Emmanuel Levinas ja Franz Rosenzweig; ja merkittävä kokoelma tutkimus- ja kirjoitusaineistoa Martin Heideggeristä, Dekonstruktiosta ja siihen liittyvästä kirjallisuuden teoriasta, jossa suuri osa materiaalista koskee Heideggerin yhteyttä natsipuolueeseen ja hänen filosofisia panoksiaan siihen, mitä myöhemmin kutsutaan dekonstruktioteoriaksi. Hirschin kirjoituksia näistä aiheista löytyy laatikosta 20, kansioista 19-25. Hannah Arendtin (laatikko 21, kansio 1) ja Yale-kriitikon Paul De Manin (Box 21, kansiot 2-3) tutkimus liittyy Heideggerin aineistoon. (Katso myös Kirjallisuuskritiikki (laatikko 11, kansiot 16-28; laatikot 12 ja 13; laatikko 22, kansio 10).)
ellauri392.html on line 964: Henkilökohtainen kirjeenvaihto (1960-1999) käsittelee henkilökohtaisia ja ammatillisia aiheita sekä merkittävää materiaalia Cleanth Brooksille, Maynard Mackille, James Restonille, AM Rosenthalille, Abraham Sutzkeverille, Hyatt Waggonerille, Elie Wieselille ja George Willille.
xxx/ellauri010.html on line 596: Huonoa Marja Leinosella. Hänet on siirretty Laaksoon, veljelle on soitettu ja saa opiaatteja.
xxx/ellauri010.html on line 610: Ensin kirjoitit inhottavan runon Marja Leinosesta. Nyt Mikosta. Riittää jo, älä enää lähetä runojasi.
xxx/ellauri010.html on line 622: Moreover, my virus makes a dedicated desktop supplied with keylogger function from the system , so I could collect all contacts from ya e-mail, messengers and other social networks. I've chosen this e-mail cuz It's your corporate address, so you should read it.
xxx/ellauri010.html on line 1141: maallikkodiagnooseja luuvaivoista
xxx/ellauri010.html on line 1301: Alhainen runoseppo kellarissa
xxx/ellauri010.html on line 1316: valepoliisille roposet ja pankkikortin
xxx/ellauri010.html on line 1409: Se laulaa peipposena (oik pääskynä):
xxx/ellauri013.html on line 314: Russelikin nyt vanhemmiten vituttaa. Tykkäsin siitä nuorempana. Sen elkeet muistuttaa liikaa Eski Saarisesta. Paskanalle Wahlroosin itsetyytyväinen ilme vaikka oli kuikelompi. Ex-kommareita molemmat. Ottivat järjen käteen, ja setelit. Eski ei koskaan eksynytkään keskustasta vasemmalle. Se on aatteellinen posetiivari. Sekin kerää mielellään kolehtia mukiin.
xxx/ellauri013.html on line 407: Jos voisin uskoa, että hirvet ja oravat, satakielet ja leivoset saisivat jäädä eloon, silloin voisin suhtautua hävitykseen jokseenkin levollisesti, koska ihmiset eivät ole osoittautuneet sen arvoisiksi, että he olisivat voineet esiintyä luomisen herroina.
xxx/ellauri013.html on line 449: Miesten vallasta on ollut seurauksena monta erittäin valitettavaa onnettomuutta. Se teki kaikkein likeisimmän suhteen - aviosuhteen - herran ja orjan väliseksi suhteeksi. Se eristyneisyys, jota avioliitto vaati kunniallisilta naisilta, teki nämä typeriksi ja ikäviksi (oops, väistäpä Pertti nyrkkiä), ainoat naiset jotka pystyivät olemaan kiinnostavia ja jännittäviä, oli kokotit. Kun kunnialliset naiset oli ikäviä, tuli useimpien maiden kaikkein sivistyneimmistä miehistä homoseksuaalisia. Tai bi, nimiä kuten Bert nyt mainitsematta. Hyvä meriselitys. Ahtaampi reikä jännittää kai enemmän.
xxx/ellauri013.html on line 709: Siinä on meillä kanssa runoseppo.
xxx/ellauri013.html on line 1063: Brown was a latter-day buccaneer, sorry enough, like his more celebrated prototypes...They never failed to let you know, too, that he was supposed to be a son of a baronet. The others were merrely vulgar and greedy brutes, but he seemed by some more complex intention. He would rob a man as if only to demonstrate his poor opinion of the creature...Later on he ran off - it was reported - with the wife of a missionary, a very young girl from Clapham way, who had married the mild, flat-footed fellow in a moment of enthusiasm, and suddenly transplanted to Melanesia, lost her bearings somehow. It was a dark story. She was ill at the time he carried her off, and died on board his ship. It is said - as the most wonderful part of the tale - that over her body he gave way to an outburst of sombre and violent grief...till at last, he sails into Jim's history, a blind accomplice of the dark powers.
xxx/ellauri013.html on line 1067: It appears that a sort of loafing, fuddled vagabond - a white man living among the natives with a siamese woman - had consireded it a great privilege to give a shelter to the last days of the famous Gentleman Brown. While he was talking to me in the wretched hovel, and, as it were, fighting for every minute of his life, the siamese woman, with big bare legs nd a stupid coarse face, sat in dark orner chewing betel stolidly. Now and then she would get up for the purpose of shooing a chicken away from the door. The whole hut shook when she walked. An ugly yellow child, naked and pot-bellied, like a little heathen god, stood at the foot of the couch, finger in mouth, lost in a profound and calm contemplation of the dying man.
xxx/ellauri013.html on line 1069: The story also reveals unsuspected depths of cunning in the wretched Cornelius, whose abject (sic) and intense hate acts like a subtle inspiration, pointing out an unerring way towards revenge.
xxx/ellauri013.html on line 1119: >>> I may be a loser but you are huge losers yourselves.
xxx/ellauri027.html on line 157: Smurffiina kuulehan sä oot melkosen jees
xxx/ellauri027.html on line 272: näkökulma 9 hevosen näkökulmasta
xxx/ellauri027.html on line 312: The seminars slowed to a crawl. Wilber’s health deteriorated greatly (he was diagnosed with a rare disease that keeps him bed-ridden). He stopped writing. Ten years on, despite developing some fans in academia (some in high places), Wilber’s work had yet to be tested or peer-reviewed in a serious journal. Much of his posting online devolved into bizarre spiritual claims (such as this one about an “enlightened teacher” who can make crops grow twice as fast by “blessing them”).
xxx/ellauri027.html on line 314: The brilliant scientist-turned-monk-turned-recluse-turned-New-Age-celebrity, whose ideas changed everything for so many people (myself included), devolved into the butt of another New Age joke. How the mighty have fallen.
xxx/ellauri027.html on line 335: Mm, mitkä maisemat! sanoo el Zorron roistot kaivettuaan neitosen maitomunat esille. Hämeen-Anttilat (nää Lahden Andelinit on tulleet vastaan ennenkin) hellinevät vielä toisiaan, pysyttelevät erotiikan kartalla, näissä kuvissa, näissä tunnelmissa, vaikka vaan näköpuhelimen kautta nyt, kun pyylevä ja pörheä islamisti pikkumies on maanpaossa Edinburghissa ja uus-Hietamies jäi tänne nälkämaalle soittelemaan kodin kuvalehdellä.
xxx/ellauri027.html on line 392: Syntymäpäiväni rajuin paukku oli Frank Martelan, Lauri Järvilehdon, Peter Kentän ja Jaakko Korhosen toimittama teos Esa Saarinen: Elämän filosofi, joka on valmistunut itselleni täytenä yllätyksenä ja julkistettiin maanantaina 12.8. Sain kirjaa yhden kappaleen syntymäpäivänä ja luin sen henkeäni pidätellen ja syvästi liikuttuneena. En tiennytkään että olen näin mainio (vaikka olinhan mä vähän aavistellut sitä), ja että mulla on ollut näin jännä elämä. Tätä kirjaa ei raski laskea käsistänsä kesken, on pakko ottaa se mukaan aamu- päivä- ja iltapaskalle. Ihan jännittää et kuinkas sitten kävikään? Meemipeikko meemikannuineen kun metsään käy.
xxx/ellauri027.html on line 434: Yrityxet, jotka ovat jo ottaneet haltuunsa aineellisen pääoman ja panneet työn orjat viihtymään maisemakonttoreihin, monitoimitiloihin ja muihin pihattoihin, ovat huomanneet, että ihmisissä on vielä paljon ryövättävää jäljellä. Vapaa-aika, persoonallisuus ja sielu on vielä putsaamatta. Työ on kesken, eloa paljon, työmiehiä vähän. Tähän ei riitä enää kellokallet, tarvitaan työelämän joustoa saarnaavia posetiivarijouskeja.
xxx/ellauri027.html on line 505: Jos Eski ize käskettäs tiivistämään muutamaan iskusanaan, niin niitä saattas olla: hymypoika, Hyvinkään kultahattu, kuningattaren lemmikki, oman onnen seppo. Hullua et tätä viimestä ei näy kukaan mainizevan. Hyvinkään Sveizin kelloseppä on vuollut keskinkertaisuudesta kultaa. Ei lähtenyt kurkottamaan Matti Kuuseen vaan on pysytellyt Enbusken korkeudella. Sieltä voi pudota vaan ylöspäin. Totuutta on kazottava silmiin vaikka se ois myönteinen. Hyvin menee, mutta menköön. Rahantuloaa ei voii eeestäää, voi laulaa kuin Ismo Laitela salattujen eläimien soundboardissa.
xxx/ellauri027.html on line 549: 2020? Sehän on nyt! Mitähän sille kuuluu nyt, onko veto kestänyt? Onko vielä nostetta vai onko ponttooni jo vettynyt? Kaivataanko sen palveluita vielä? Onxe edes hengissä? On se kaiketi. Varmaan se sai potkut K-ryhmästä laman aikana ja aloitti Nostetuotannon. Tuo mieleen sen toisen posetiivarin, joka sai kenkää Valituista paloista. Samanlaisia nettisivuja kuin Eskillä. Posetiivari. Nostomestari. Sinnikkäitä veikkoja. Ei osaa oikeastaan mitään mutta pysyy silti pinnalla. Saa siinä vettä polkea vaikkois nostetta.
xxx/ellauri027.html on line 597: Tätä Wilhon helluntaiystävissä kuzuttiin todistamisexi. Ensin Wilho piti saarnan joka nostatti henkeä. Edellisillä kerroilla kääntyneet (tai käännytetyt, tosin juuri vastakkaisessa merkityxessä kuin matut nykyisin) kertoivat saarnan lopuxi, miten niiden elämä oli muuttunut, arki näytti aivan erilaiselta. Tuttu juttu, sanon kuin Natasha sarjakuvan kaiken nähnyt lentokapteeni. Saarnan jälkeen keskusteltiin pienryhmissä evankelistan johdolla ja kypsyteltiin uusia proselyyttejä. Tää mylly on tosi tehokas. Eikä se ole mihkään hävinnyt, se on siirtynyt takapihoilta yritysten sisälle. Ennen pokat oli kotiapulaisia, nyt ne on myyntiassistentteja.
xxx/ellauri027.html on line 703: Teoria johdon henkilökohtaisen edun tavoittelusta syntyi aikoinaan Yhdysvalloissa, mutta Suomessa näyttää laajempaa kannatusta saaneen stewardship-teoria, jossa johto on omistajien ja hallituksen yhteistyöpartneri. (Joojoo pastori, älä keuhkoo, kyllä sä saat sen stuertin paikan Eskin lentokoneessa. Isäni koneessa on paljon paikkoja, myös bisnesluokassa.) Hallitus ja johto elää win-win-suhteessa. Hehheh. Kun nollakasvu jämähtää paikalleen, ei ole win-winiä, on vaan win-lose. No onhan siellä pihan puolella niitä luusereita.
xxx/ellauri027.html on line 787: (VI:5) Onnellisuus (Happiness), a voice poem by Esa Saarinen, composed by Ralf Örn, CD 23:07 min, Muutostehdas Oy, 2000.
xxx/ellauri027.html on line 788: (VI:6) Rakkaus (Love), a voice poem by Esa Saarinen, composed by Ralf Örn, CD 18:12 min, Muutostehdas Oy, 2000.
xxx/ellauri027.html on line 822: Ebyktin farao näki värikkäitä unia, jotka Jooseppi sitten selitteli parhain päin. Näin on meidänkin elämässäme.
xxx/ellauri027.html on line 827: niinkun oisko siellä jollekulle joskus sattunut jotain samantapaista. Sitten se on mahdollista. Esim Hoosean, Hiskian tai Hesekielin kohdalla. Onnexi raamattu on suht paxu kirja. Ja jos sitä vielä on lehteillyt ahkerasti, nehän tulee sit uniinkin, ja sittenpä näyt nazaa aika hyvin.
xxx/ellauri027.html on line 995: Tää Jeffersonläppä on mulle liian talousliberaalia. Ei ensinnäkään ole yhtään izestään evidenttiä totuutta (en tarkoita todellisuutta, joka pitää huolen izestään vaikkei olis yhtään apinaa sitä tihrustamassa), on vaan eri elukoiden kantoja. Kukaan ei oo luonu meitä, me ollaaan vaan sihisty tänne synnissä kuin pikku matoset ilman mitään isolla kirjoitettua pelinrakentajaa. Kaikki nk. oikeudet voi tulla otetuxi pois, koska on vaan vahvemman oikeutta, jotkut on win-win ja toiset luusereita. Vapaudesta voi puhua vaan jos saa olla jotenkin rauhassa, isossa jengissä vapaus on vaan valtaa toisten ylize. Ja toi pursuit of happiness on taas sitä seppoilua, se on tosi paha asia; koska onni on differentiaali, niin se on just sama kuin tavais sanan kasvuräjähdys.
xxx/ellauri027.html on line 1000: Pafoxella ei paljon ajatella Kahnemannin systeemissä 2, Millerin 7:ää tietoisuuden palikkaa ilmassa heitellen, vaan enempi tossa systeemissä 1, rinnakkaisprosessoiden liskoaivoilla. Mikäs se oli miehiään tää Kahnemann? No sekin on pankkinobelisti, amerikanjutku, joka vanhemmiten pehmeni miettimään mikä kullekin on mukavaa. Ongelma tässä liskoaivoihin luottamisessa on et vaikka ne on hurjan nopeat ja niillä on oikotie kaikkiin ruumiin toimintoihin, niillä ei lopultakaan ole kauheen monta pyydystä vedessä, se on sitä EAT EAT, FUCK FUCK; KILL KILL tematiikkaa mitä ne tarkkailevat, tosi ovelasti tosin. (Tohon Kahnemanniin pitänee vielä palata.)
xxx/ellauri027.html on line 1013: Ylläri. Aika järkyttävää et joku tarvii viiden tunnin seminaarin oivaltaaxeen tän. Ja vielä on toiminut 20 hengen valjakon vetohevosena. Suurin parannus psykoanalyysiin varmaan on muiden johtavien ihmisten seura, isompi yleisö, ja et Eski hoitaa puhumisen suurimmaxi osaxi. Enempi sellasta psykosynteesiä. Tavixet vielä opettavaisina esimerkkeinä, suhteessa 1-4.
xxx/ellauri027.html on line 1247: et kovin kummosesta etiikasta se ei voi puhua.
xxx/ellauri044.html on line 103: Josefinen ja Florianin kv avioliitto rakoilee. Romanin suku Timisoarassa kinuu avustuxia. Peitteellä on Romanian tuliaisina kirppuja. Känniset mamuäijät rähjää kapisen omakotitalon yläkerrassa. Florian lähtee vähän väliä Romanian reisulle. Laskut maxaa Josefine vammaisen lapsen kotihoitoavustuxesta.
xxx/ellauri044.html on line 107: Josefine pysyi kilttinä,
xxx/ellauri044.html on line 113: Tää sukupuolten darwinistinen kilpailu on puolen pahan juuri, naisten vaino. Toisesta puolesta vastaa tiimien välinen mölyapinointi, nazien vaino. Florian pitää veriheimolaisten puolta ja Josefine omien vammasten lasten. Niin aina. Puolisot on kilpailijoita jotka veikkaa samaa hevosta vaan kun niillä on yhteisiä lapsia.
xxx/ellauri044.html on line 132: Joseph Burgo selittää. Joe on repukahko self-employed therapist,
xxx/ellauri044.html on line 158: kuuluuko kiusaajakin meidän tiimiin, samaan poppooseen,
xxx/ellauri044.html on line 199: Joseph Burgo (kirjan kirjoittaja) tiivistää ton 9 kohdan listan vaan kahteen (vähän samaa tyyliin kuin Jeesus tiivisti 10 käskyä kahteen (rakasta jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä yhtä paljon kuin izeäsi). Narsistin 2 peruskäskyä ovat: rakasta izeäsi yli kaiken äläkä lähimmäistä ollenkaan. Aika selkeää. Suuret luulot izestä ja empatian puute, siinä se. Psykopaatilla on samat luulot, mutta paljon lisää, ks täältä.
xxx/ellauri044.html on line 318: Dr. Burgo: That term gets thrown about too loosely, and sometimes it’s just a kind of name-calling. If you look at the DSM, Anti-Social Personality Disorder and Narcissistic Personality Disorder share many of the same features, which says to me that narcissism/sociopathy is actually a spectrum. A true sociopath is incapable of love but that doesn’t apply to everyone with narcissistic features.
xxx/ellauri044.html on line 323: Joseph Burgo is a lying, cheating, scammer who has no business being a psychologist. Based on his actions, he is probably a psychopath himself. He will never admit this because he is narcissistic to the extreme. The state of California should take away his license.
xxx/ellauri044.html on line 414: Rudolf Hessissä oli ainesta lentäjäxi. Se lensi britteihin järjestämään erillisrauhaa, ja joutui poseen loppuiäxi. Pääsi sitten vielä kerran kohoamaan ilmaan vankikopissa. Pitkä ja onnellinen elämä Rudolf Hessillä. Elämä ja teos-tekniikan mukaisesti pitää seuraavaxi tutkia, millainen oli Hermann Hessen äitisuhe.
xxx/ellauri044.html on line 461: Esim Oiva Ketosen epäluuloinen lausahdus: Mikä tässä nyt on niin fundamentaalista
xxx/ellauri044.html on line 793: Josef Julius Wecksell (19. maaliskuuta 1838 Turku – 9. elokuuta 1907 Helsinki lähde?) oli suomalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.
xxx/ellauri044.html on line 794: Wecksellin vanhemmat olivat hattutehtailija Johan Wecksell ja Sofia Ulrika Björklund. Hän pääsi ylioppilaaksi 1858 Turun lukiosta ja opiskeli sitten estetiikkaa ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Ilmeisesti hattutehtailija antoi tämän tapahtua, eikä vaatinut, että Joose alkaisi lukea lakia. Oisko tosiaan noin? Ei ehkä ois kannattanut, kun poika pimahti liiasta runoilusta.
xxx/ellauri044.html on line 802: Seuraavissa Lapinlahden linnun runoissa olen ottanut kahmaloittain runollisia vapauxia. Silti Joose on lukemistani runoilijoista parhaasta päästä.
xxx/ellauri044.html on line 811: Jag och Josef, båda dårar.
xxx/ellauri044.html on line 1193: Kuinka ollakaan, Josen esittelemiä narsistityyppejä löytyy läheltä, vain hiukan kauempaa kuin lähin puhelin. Peiliin ei ole pakko kazoa, eikä luurin selfiekameraan.
xxx/ellauri044.html on line 1201: Besserwisseri, Miss Know-it-All, joka piippailee ja korjaa "actually" kaikkea mitä muut erehtyvät luulemaan. Näitä piisaa. Tähän lajikkeeseen Joose liittää myös Väiski Vemmelsäären kuolemattomine repliikkeineen "olen erilainen kuin muut, minuun sattuu".
xxx/ellauri044.html on line 1203: Hienoileva homo-Jesse suhtautui Jooseen alentuvasti. Joen oli vaikea tuntea empatiaa (se on helpompaa kun vastapuolta voi vähän sääliä). Varmaan Oulunkylän terapeutilla oli sama ongelma, mä olin tosi nokkava. No se veti pitemmän korren lopulta, ja niin teki Joosekin.
xxx/ellauri044.html on line 1207: Rajneesh (born Chandra Mohan Jain, 11 December 1931 – 19 January 1990), also known as Acharya Rajneesh, Bhagwan Shri Rajneesh, and later as Osho (/ˈoʊʃoʊ/), was an Indian godman, mystic and founder of the Rajneesh movement. During his lifetime he was viewed as a controversial new religious movement leader and mystic. His parents, Babulal and Saraswati Jain, who were Taranpanthi Jains, let him live with his maternal grandparents until he was seven years old. By Rajneesh's own account, this was a major influence on his development because his grandmother gave him the utmost freedom, leaving him carefree without an imposed education or restrictions. In the 1960s he travelled throughout India as a public speaker and was a vocal critic of socialism, arguing that India was not ready for socialism and that socialism, communism, and anarchism could evolve only when capitalism had reached its maturity. He caused controversy in India during the late 1960s and became known as "the sex guru". Kun Intia kävi kuumaxi se siirsi bisnisit Oregoniin. Lopulta se potkittiin pois sieltäkin ja palautettiin Intiaan. Aiivan läpi paska äijä.
xxx/ellauri044.html on line 1222: Vähän arveluttaa nää Joosen esimerkit hulluista.
xxx/ellauri044.html on line 1354: You win some, you lose some,
xxx/ellauri056.html on line 159: Katri Manninen meni uusiin naimisiin syyskuussa 2001. Ensi syksynä hän lähtee miehensä, elokuvakriitikko, käsikirjoittaja Antti Pesosen kanssa kolmeksi kuukaudeksi Italiaan. Sinne Manninen on päättänyt mennä ilman valmiiksi myytyjä töitä. Mukaan mahtuu miehen ja kannettavan lisäksi vain siemeniä, jotka miehen on kannettava omassa pussissa.
xxx/ellauri056.html on line 206: Vuonna 2003 Manninen alkoi pitää laihdutusblogia. Projektin pohjalta syntyivät tietokirjat Sinä onnistut -- Pysyvän painonpudotuksen salaisuudet ja Sinä onnistut -- Tehokiinteytys, jotka Manninen kirjoitti yhdessä Eija Holmalan ja Patrik Borgin kanssa. Vuonna 2005 Manninen sairastui loppuunpalamiseen ja sitä seuranneeseen masennukseen. Hän kertoo toipumisprosessin aikana oppimistaan asioista kirjassaan Minä onnistun. Vuonna 2012 Manninen opiskeli Los Angelesissa Michael Neillin Supercoach Academyssa elämänmuutosvalmentajaksi.
xxx/ellauri056.html on line 218: Taavi syntyy Blunderstonessa (oikeesti Blundeston, Suffolk), ja elämä alkaa kivasti kiltin mutta löperön nuoren leskiäidin ja hoitotädin Peggottyn kaa. Sitten seuraa kurja ja julma aika isäpuolen, hra Murdstonen hännän alla, ja Murdstonen siskon Janen, joka lopulta ajaa Taavin äidin aikaiseen hautaan. Sitten seuraa koettelemusten periodi Salem-talon akatemiassa, jota johtaa tyrannimainen öykkäri rehtori Creakle. Lieventävä asianhaara on Taavin ystävyys säteilevän Steerforthin ja tavixemman mutta hyvänahkaisen Traddlesin kaa. Sitten Taavi lähetetään paskahommiin Lontooseen Mordstonen ja Grindbyn viinakauppaan. Tällä kertaan kurjan elämän vastoinkäymisissä piristävät hra Wilkins Micawber perheineen (talent, Mr Micawber has; capital, Mr Micawber has not, siteerasi Jespersen.). Taavi karkaa löytääxeen omituisen tätinsä, Bezey Trotwoodin Doverista, ja seikkailee sikana matkalla. Bezey adoptoi Taavin ja se menee iloisena Tri Vahvan kouluun Canterburyssa, missä se loisii Bezeyn lakimiehen hra Wickfieldin luona, ja tutustuu Wickfieldin tyttäreen Agnekseen, ja sen kirjuriin, Uriah Heepiin. Maineikas yhtye 70-luvulla, ei kyllä mun suosikkien kärkipäätä. Sitten siitä Dickensin tapaan artikuloidaan proktori tohtorien kortteliin Spenlowin ja Jerkinsin firmaan. (häh? prokuraattori. Tää oli joku roomalaisen lainkäytön jäänne katoliselta ajalta. Doctors Court hoiti siviili- perintö- kirkollis- ja meriasioita kunnes lopetettiin 1800-luvulla.) Siellä se rakastuu Spenlowin tyttäreen Dooraan (ou Pandoora), jonka se naikin Spenlowin kuoltua. Sillä aikaa Heep kiusaa Wickfieldin melkein mielipuolexi.
xxx/ellauri056.html on line 224: Dickens ize syntyi Landportissa lähellä Portsmouthia 1812. Se oli 2. 8 lapsesta. Sen isä John (joka siis muistutti Mr. Micawberia) oli laivaston palkkatoimistossa kirjurina. Dickensit ei olleet suorastaan köyhiä, mutta aina rahapulassa. Lapsuus meni Portmouthissa, Lontoossa ja Kentin Chathamissa, missä oli laivastolla iso telakka. 1823 rahat oli loppu ja perhe muutti Lontooseen. Isä oli joutunut velkavankeuteen ja perhe asettui posen naapuriin. (Tästä kertoo Pickwickin paperit.) 1824 Charles meni töihin kenkämustetehtaaseen liimaamaan etikettejä kiillokepulloihin.
xxx/ellauri056.html on line 284: Maurin tunnetuin biisi oli symbolistinen näytelmä Pelleas ja Melisande. The work never achieved great success on the stage, apart from in the operatic setting by Debussy, but it was at the time widely read and admired by the literary elite in the symbolist movement, such as Strindberg and Rilke. It also inspired other contemporary composers, including Gabriel Fauré, Arnold Schoenberg, and Jean Sibelius.
xxx/ellauri056.html on line 296: "Astu johonkin seuraan, jossa on olemassaolon masentavimmilta huolilta turvattuja miehiä ja naisia, valioseuraa jos niin haluat, lausu siinä sanat ilo onni autuus ihanne, ja anna apuenkelin koota koriin herätetyt mielikuvat. Mitäs ostoskoriin tuli? Kauniita yhteenkietoutuneita ruumiita, kultaa jalokiviä, palazi suuri puisto, terveysvaikutteinen taikajuoma, eriskummallisia koristeita, turhamaisuuxia, ja ennen kaikkea hyviä ruokia ja viinejä, hyvää kakkua, hienoja päivällisiä, uhkeita punkkia. Eikö muuta? (toki: nopeita autoja ja lentohärveleitä, julkisuutta, kansansuosiota, valtaa, läpytystä, noobeleita, ym ym.) Ostoskorissasi on 10K itemiä. Siirry kassalle.
xxx/ellauri056.html on line 372: Kekäs tää Calderón sit oli? Ainiin, siitä oli puhetta Sjooppenhauerin kohalla. Huan Hose Pedro... eipäskun pelkkä Pedro Calderön de la Barca.
xxx/ellauri056.html on line 453: Friedrich Heinrich Jacobi 1743 –1819 oli luisevan näköinen jämäkkäleukainen länsisaksalainen filosofi, joka kehitti termin 'nihilismi' ja esitti sen olevan perussyy valistuksen ja kantilaisuuden epäonnistumiseen. Spekulatiivisen järjenkäytön sijaan hän puhui uskon ja ilmoituksen puolesta. Ei tykännyt briteistä eikä moosexenuskoisista. Syntyi tietysti Düsseldorfissa ja tottakai kuoli Münchenissä.
xxx/ellauri056.html on line 479: Vitut tää on mitään kopernikanismia, pikemminkin päinvastoin ptolemaiolaista egosentrismiä. Homo pannaan mensuuraxi, maailman kehät kiertää apinan omaa napanappia.
xxx/ellauri056.html on line 503: Vuonna 1764 Kant sijoittui Moses Mendelssohnin jälkeen toiseksi Berliinin akatemian kilpailussa. Verdammt!
xxx/ellauri056.html on line 522: Kantin maine sai kuitenkin alkunsa odottamattomasta lähteestä. Vuonna 1786 Kantin julkkixempi oppilas Karl Reinhold alkoi julkaista avoimia kirjeitä kantilaisesta filosofiasta. Näissä kirjeissä Reinhold esitti Kantin filosofian vastauksena silloiseen kiistaan panteismista. Joku Friedrich Jacobi oli syyttänyt hieman aiemmin edesmennyttä G. E. Lessingiä spinozalaisuudesta. Lessingin ystävä Moses Mendelssohn kiisti tämän. Heidän välilleen kehittyi kitkerä julkinen kiista.
xxx/ellauri056.html on line 524: Lessing oli se vähän lässy runoilija, brittisymppari. Mooses nyt oli vaan joku moosexenuskoinen Mooses. Olixe sukua sille säveltäjälle? Entä tää Jacobi kekäs se nyt oli? Mixkä ne oli niin kitkeriä? Viroistako siinä oli kyse?
xxx/ellauri056.html on line 527: Moses Mendelssohn oli tunnetun säveltäjän Felix Mendelssohnin isoisä. Moses Mendelssohn (6. syyskuuta 1729 Dessau – 4. tammikuuta 1786 Berliini) oli saksalainen juutalainen filosofi. Hän oli 1700-luvun merkittävimpiä juutalaisia ja hänen voidaan katsoa synnyttäneen euroopan juutalaisen valistuksen, haskalahin. Hänen tärkein juutalaisuutta käsittelevä teoksensa Jerusalem, eli uskonnollisesta vallasta ja juutalaisuudesta julkaistiin vuonna 1783. Jotkut juutalaiset ovat pitäneet Mendelssohnia kolmantena Mooseksena, jonka kautta juutalaisille on avautunut uusi suunta historiassa, raamatullisen Mooseksen ja keskiajalla vaikuttaneen Moses Maimonideen jälkeen. Toiset taas ovat nähneet hänet juutalaisten oman identiteetin ja perinteisen juutalaisuuden tuhoutumisen alullepanijana. Kaikkia ei voi miellyttää. Sen rouva oli Fromet Guggenheim.
xxx/ellauri056.html on line 570: In dieser aussichtslosen Lage bekam er 1788 in Zürich eine Stelle als Hauslehrer, die er aber nur zwei Jahre innehatte, da er der Auffassung war, dass man, bevor man Kinder erzieht, zuallererst die Eltern erziehen müsse. Dort verlobte er sich mit Johanna Marie Rahn (1755–1819), Tochter des Kaufmanns und Waagmeisters Johann Hartmut Rahn und Nichte des Dichters Klopstock.
xxx/ellauri056.html on line 574: In Leipzig lernte Fichte 1790 die Philosophie Immanuel Kants kennen, die ihn stark beeindruckte. Kant inspirierte ihn zu seiner am Begriff des Ich ausgerichteten Grundlage der gesamten Wissenschaftslehre. Fichte sah eine rigorose und systematische Einteilung zwischen den „Dingen, wie sie sind“ und „wie die Dinge erscheinen“ (Phänomene) als eine Einladung zum Skeptizismus, den er verwarf.
xxx/ellauri056.html on line 592: Friedrich Wilhelm Joseph (von) Schelling (27. tammikuuta 1775 Leonberg – 20. elokuuta 1854 Bad Ragaz) oli saksalainen filosofi. Hän toimi professorina muun muassa Münchenissä ja Berliinissä.
xxx/ellauri056.html on line 614: Die Traditionsrestaurants der Straße waren bekannte regelmäßige Treffs für Künstler, Schriftsteller und andere Persönlichkeiten wie: Bertolt Brecht, Wassily Kandinsky, Rainer Maria Rilke, Lenin, Adolf Hitler, Franz Josef Strauß im Schelling-Salon sowie Thomas Mann, Frank Wedekind, Joachim Ringelnatz, Stefan George, Franz Marc, Paul Klee und Lenin im Café Altschwabing, und Seija mit Piki in der Studentenstadt.
xxx/ellauri056.html on line 658: Kaxinkertainen tangoprinssi Petri Ritari tuli uskoon ja vakuuttaa nyt olevansa kiinni todellisessa kultakruunussa. Taustatarina on se tavallinen: hyvin meni mutta viina vei tangoprinssiä. Vizi kuningasta ei tullut siitä venyttämälläkään. Mutta oli johdatusta, eka avioliitto päättyi eroon ja nyt on taluttimessa kiltimpi ja uskovainen Mariia. Petri kulki rafloissa ja Mariia rukoili kotona. Pikkujouluna Petri kaatui baarin portailla ja löi ozansa. Tuli veripipi. Vahingosta viisastuneena se istui Mariian vieressä helluntaikirkossa uuden vuoden aattona. Pappi pyysi messiin kaikkia niitä jotka halus viettää uuden vuoden jessen seurassa. Kysyin Mariialta, voinko minäkin tulla. Totta mooses! Petrikin antoi elämänsä jeesuxelle (sen mitä siitä nyt oli jälellä). En tunne luopuneeni mistään. Tupakka, alkoholi ja räikeä kielenkäyttö jäivät pois. Kannattaa kokeilla! Mä luulen että jäisin eniten kaipaamaan tota räikeää kielenkäyttöä.
xxx/ellauri056.html on line 662: Pari 3 prosenttia porukoista on nettiriippuvaisia. Se on melkein yhtä paljon kun on homoja. Evelina ja Ivan Dolgov eivät lankea nettiriippuvuuden syntiin kun päivittävät Helluntaikirkon nuorisotyösivuja. On tässä aviisissa paljon myös Valittujen Palojen tunnelmaa. Valitut Palat lopetettiin tilaajien puutteessa. Toimittajista tuli positiivareita. Ne on varmaan kaikki netissä ja somessa. Päihdesäätiö listaa 10 riippuvuuden lajia: keskustelu-, nettipeli- nettirahapeli-, nettisexi-, netiseurustelu- , verkkoyhteisö-, informaatio-, surffailu-, mobiili-, ja yleinen tietokoneriipuvuus. On siis pystyttävä tekemään valintoja, jos aikoo pitää netin käytön tapissa. Ihminen tekee valintoja arvojensa pohjalta. Ivan sanoo reilusti, että hänen arvonsa perustuvat raamattuun ja pelittävään jumalasuhteeseen. Esimerkixi aikuisviihdesivut hän jättää käyt.kaz. kokonaan väliin. Hidastempoisina ne veisivät liikaa aikaa. Perinteinen käteenveto käy minuutissa. Tutkimusten mukaan altteimpia ovat ujot pojat, joilla on epäonnistumisia naisjutuissa. Virtuaalitumputuxessa oikean elämän kurjuuden voi unohtaa. Voi tyydyttää emotionaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä tarpeitaan.
xxx/ellauri057.html on line 99: Unto Kupiainen oli naimisissa kaksi kertaa, vuosina 1934–41 Salme Hietamiehen kanssa ja vuodesta 1947 Kerttu Sihvosen kanssa. Poti sotaväsymystä 1942. Meni sisu kaulaan. Satu meni saunaan, laittoi laukun naulaan. Satu tuli saunasta, otti laukun naulasta.
xxx/ellauri057.html on line 223: Hilja Onerva Lehtinen (L. Onerva), 28. huhtikuuta 1882 Helsinki – 1. maaliskuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija. Hilja kirjoitti myös novelleja ja romaaneja sekä toimi suomentajana ja kriitikkona. Teoksissaan hän käsitteli usein naisen elämään kuuluvia vapauden ja sitoutumisen välisiä ristiriitoja. Hilja oli myös Armas Mustosen monivuotinen leipäsusi.
xxx/ellauri057.html on line 236: Hilja tapasi Armas Einar Leopold Mustosen (1878-1926) ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa ollessaan vielä jatko-opistossa. Einar oli pohjoisen poikia, syntyi 1878 Paltamon Paltaniemellä (nykyisin osa Kajaania) sivistyneeseen keskivarakkaaseen maalaisvirkamieskotiin. Einarin isä vaihtoi nimensä Antti Mustosesta Anders Lönnbomiksi parantaakseen mahdollisuuksiaan tulevaan säätyläistaustaiseen vaimoonsa. Hilja pyysi Einarilta juhlarunoa jatko-opiston konventtiin. Kysyi Einarilta, mikä soveltuisi hänen tulevaisuuden urakseen parhaiten. Einar vastasi hänelle leikillisesti: ”Menkää naimisiin.” Haha. Hilja ja Einar tapasivat myöhemmin uudelleen ja rakastuivat intohimoisesti. He eivät kuitenkaan menneet naimisiin ja asuivat yhdessä vain ulkomailla. Parempi niin jos haluu pysyä intohimoisena. Vaikkei sekään auttanut.
xxx/ellauri057.html on line 769: Harmittiko Nestor Kuulapäätä Knut Hamsunin kohuttu talonpoikaisrompskumenestys 1917? Ja vuoden 1920 noobeli? Vai ajattelikose päinvastoin että jes! Anch'io son pittore! Tulee se munkin vuoro vielä. Niinkuin tulikin.
xxx/ellauri057.html on line 911: Josephine ei ollut vakuuttunut Jorin tulokulmasta ja dumppas sen.
xxx/ellauri057.html on line 925: En 1946, il quitte le Canada pour les États-Unis et Hollywood qui lui faisait des appels d'offre pour l'adaptation de ses œuvres à l'écran depuis de nombreuses années. Il s'installe d'abord en Californie, puis en Floride et dans l'Arizona en 1947, à Carmel-by-the-Sea en Californie en 1949, avant de s'établir en juillet 1950 à Lakeville dans le Connecticut, dans une propriété nommée Shadow Rock Farm, dont la grande maison de dix-huit pièces comporte huit chambres à coucher et six salles de bains. Pendant dix années, il parcourt cet immense continent en voiture. Afin d’assouvir sa curiosité et son appétit de vivre, il visite intensément New York, la Floride, l’Arizona, la Californie et toute la côte est, des milliers de miles, de motels, de routes et de paysages grandioses.
xxx/ellauri057.html on line 945: En 1974, il quitte Epalinges pour vivre modestement dans la maison rose, avenue des Figuiers à Lausanne, se rapprochant de « l'homme nu » qu'il a toujours cherché à appréhender.
xxx/ellauri057.html on line 985: EU-nuķki: Niin, toi vertaaminen Olli Jaloseen. Me ollaan ihan erityyppisiä. Olli kirjoittaa realistista proosaa. Kikkelipojun bio so far:
xxx/ellauri057.html on line 1043: Saarenheimo valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1949 ja lisensiaatiksi vuonna 1954 Turun yliopistosta sekä väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1955 V. A. Koskenniemen ehdottamasta aiheesta, myytillisistä tarinoista suomalaisessa taidelyriikassa. Hän toimi Turun yliopistossa kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuosina 1961–1968, apulaisprofessorina 1968–1971 ja professorina 1971–1986 sekä Turun yliopiston kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitoksen johtajana vuosina 1977–1978 ja 1981–1985. Lisäksi hän oli ylimääräisenä kirjallisuuden opettajana Åbo Akademissa vuosina 1960–1963. Hän teki pitkän uran kirjallisuudentutkijana, ja hän on kirjoittanut muun muassa Katri Valan ja Elina Vaaran elämäkerrat. Saarenheimon puoliso oli toimittaja Eero Saarenheimo. Tämä Kerttu kuoli samana vuonna kuin Yli-Juotikas julaisi Neuromaanin. Kerkisikö olla Kertun oppilas? Ei, oli 10vee kun Kerttu emeritoitui.
xxx/ellauri057.html on line 1171: Havukaisella ja Toivosella on hallussaan yksi Suomen lastenkirjallisuuden arvokkaimmista brändeistä. Kirjailijat ovat luoneet Outolan veljekset Tatun ja Patun. Rakastettujen hahmojen seikkailuista on tehty 20 supersuosittua lastenkirjaa, elokuva ja monta teatteriesitystä.
xxx/ellauri057.html on line 1175: Erikoisin Havukaisen ja Toivosen vastaanottama ehdotus liittyi Tatu ja Patu -nakkeihin. Se naurattaa heitä yhä. ”Ei nappaa, ei millään tasolla. Mehän olemme lähestulkoon kasvissyöjiä! Eivätkä nakit ole ihan terveellisintä ruokaa lapsille.”
xxx/ellauri057.html on line 1178: Ongelma on Havukaisen ja Toivosen mukaan se, miten idylliseltä maatalous kirjassa näyttää. Esimerkiksi maidontuotannosta annetaan romanttinen kuva. ”Nykyään emme itse edes juo maitoa. Se kirja on aikansa tuote.”
xxx/ellauri057.html on line 1207: Hopeaviulusta on jo erotettavissa Vaaran myöhempää tuotantoa luonnehtiva kiasma-rakenne. Säkeistä muodostuu äxä, joka heijastaa toisaalta unen, keskeneräisyyden, hapuilevuuden ja toisaalta runsauden, aistillisuuden ja ruumiin välistä rytkytystä. Kaksi tasoa, menneisyys ja nykyisyys, elämä ja kuolema, hyvä ja paha leikkaavat ovelasti toisiinsa. Rytmin ja tasojen liikkeistä syntyy aineenvaihduntakuvioita ja lääppäisykohtia. Runo niinkö halkeaa kahtia, toisiaan kohti pyrkiviin autiuteen ja autuuteen. Hörhö-aistimuksen ja arkikokemuksen raja liudentuu, ja se osoittautuu paikaksi kuvittelussa, joka on ylitettävissä kirjoittamisen prosessissa. (Puuh.)
xxx/ellauri057.html on line 1323: Keskeneräisyydestä, tietynasteisesta fragmentaarisuudesta Vaara itse sanoo näin: ”Tuntuu kuin luomisprosessia olisi edistänyt jopa tuo savukerasian pahvin tai paperilapun ahdas tila. Kenpä kaikesta ottaa selvän. – – Vaikeaa on myös sanoa asioita, joiden ilmaisua asialliset sanat juuri vaikeuttavatkin. – Mutta hyödyttääkö runon strep-tease, kun huntuja on niin monin kerroksin, etteivät ne ikinä lopu!”. Romantiikan nerokultti edusti miehistä luovuutta, naiskirjoitus toi tilalle toisen mytologian.
xxx/ellauri057.html on line 1340: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
xxx/ellauri057.html on line 1395: Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Aale Tynnin kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär Elina Haavio-Mannila on täysinpalvellut sosiologian professori. Toinen tytär Katarina Eskola on loppuunkulutettu nykykulttuurin professori. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija Jaakko Haavio. Katarina Eskola on jo koonnut kulttuurivaikuttajavanhempiensa keskinäiset kirjeet yli 3000-sivuiseksi kirjasarjaksi, ja lisää on tulossa.
xxx/ellauri057.html on line 1451: Elinaa kismitti kun joku oli sanonut Tatusta ettei se ollut vapautunut henki. Ehkä ei, ei ollut Tatusta arimatialainenkaan. Kuka niin? Kai se Jooseppi joka lainas hautaluolaa Jepelle. Sepä se. Arimatiaa ei edes ole. Uikipedian mukaan Joose ize haudattiin Glastonburyyn. Tatukin meinaa eze olis jostain pohjosesta. Ehkä Oulusta. Silmät kuitenkin on mulperin väriset. Siis punaruskeat.
xxx/ellauri057.html on line 1453: Tatu tietää että soijalla on siniset kukat. Nyt se kasvaa Suomessakin. Jopi oli matkalla tapaamaan Bar Hilleliä, viisasta positivistia. Selkeesti Tatu samastuu Jooseppiin. Ryysyrannan Jooseppi ja Juutas Käkriäinen. Niin kauas pohjoiseen ulottuu luottomiesten meemit.
xxx/ellauri059.html on line 364: In The Merchant of Venice Shakespeare created a small Christian society of wealthy merchants and their friends – mainly young men who had nothing to do but hang around and gossip. Shakespeare makes them attractive people on the surface but on closer examination they are all thoroughly nasty.
xxx/ellauri059.html on line 372: The Duke doesn’t know how to deal with it but Basanio, successful in his suit, recruits his clever fiancé Portia, who is schooled in matters of law, to appear as a judge, disguised as a man. The trial takes place and Portia grants Shylock the pound of flesh, and counsels him to show mercy. Shylock takes out his knife to cut the flesh from the area close to Antonio’s heart and she stops him and tells him that it is against the law for anyone to shed a drop of Christian blood.
xxx/ellauri059.html on line 537: oses">Mooses heitti laintaulut rikki lattialle pyhän raivon vallassa ja lähti arkipäivänä vuorelle tiedustamaan uusia. Tais olla torstaipäivä.
xxx/ellauri059.html on line 569: Jopa 85% suomalaisista vastaa olevansa onnellisia, jos sitä mennään heiltä kysymään. Airaksinen on jokseenkin eri mieltä ja pitää todenmukaisempana, että onnellisuus on 20% luokkaa. – Kun ihmiseltä kysytään, niin 83-85 prosenttia sanoo olevansa onnellisia. Miksi ihmiset sanovat olevansa onnellisia vaikka auton osamaksut on jäljessä, talo on palanut, puoliso on karannut, lapset juovat kaljaa ja kissa on kadoksissa? Sitä ei voi vain myöntää, että on onneton. ”Oikea” vastaus on onnellinen, Airaksinen toteaa.
xxx/ellauri059.html on line 585: Tätä soopaa siteeraa dallaspulla kieli poskessa, mutta siihen turvaa vakavissaan Valkosen Sale, seuranaan kokonainen konkkaronkka muita narsistisia solipsisteja. Oikeasti siitä ei seuraa mitään sen kaltaista. Apinoita syntyy, elää ja kuolee koko ajan ja häviää kuin pieru saharaan. Valo sammuu, haju jää. Ei see misään, ei see misään, länseen isään, länseen isään, riissnää seukaloisa.
xxx/ellauri068.html on line 82: According to a family legend, his mother, Uldan, gave birth to him near Mt. Zhambyl, close to the headwaters of the Chu River while fleeing an attack on her village. His father, Dzhabay, then named his son after the mountain.
xxx/ellauri068.html on line 111: Mulla on Borat-uikkarit joita en ole saanut käyttää kertaakaan. Ostin ne Bostonissa 2007 jonkun paikallisen Mallin uimahousuliikkestä. Kun pyysin Borat uikkareita kaupan neitoset menivät takahuoneeseen nauramaan. Amerikkalaista kälyä Jill Aldenia (juu, samoja Aldeneita jotka kirjoittivat alle izenäisyysjulistuxen ja varmaan tuli samalla laivalla briteistä kuin Pynchonit ja Breckenridget) ei Borat yhtään naurattanut, koska se teki pilkkaa amerikkalaisista arvoista. Kuten että supermarketissa on useita hyllyjä pelkkää juustoa. Is this cheese? No Pynchonit sai vaan mitä ansaizi, tehtyään magnum opuxessa pilkkaa Kazakhstanin runoilijoista ja potassiumvaroista.
xxx/ellauri068.html on line 143: After fourteen years of forced labor in a gulag for the dishonor inflicted on his country in his previous adventure, Kazakh journalist Borat Sagdiyev is released by his country's president, Nursultan Nazarbayev, with a mission to deliver Kazakh Minister of Culture (and Kazakhstan's most famous porn actor) Johnny the Monkey to President Donald Trump in an attempt to redeem the nation. Unable to get close to Trump after defecating in the landscaping of Trump International Hotel and Tower in the previous film, Borat opts to give the monkey to Vice President Mike Pence. Before he leaves, he discovers that his arch nemesis neighbor, Nursultan Tulyakbay, has stolen his family and home, and that he has a fifteen-year-old daughter, Tutar, who lives in his barn.
xxx/ellauri068.html on line 147: Tutar receives a makeover and Borat introduces her at a debutante ball. At the ball, her menstrual blood is prominently displayed during a father and daughter dance. Oikeasti jenkkien coming of age-tansseissa isä ja tytär vaihtaa siveyssormuxet. Aika insestistä. Discovering that Pence is nearby at CPAC, Borat disguises himself as Trump and attempts to give Tutar to him there, but is ejected by security. Nazarbayev is enraged and tells him to return to Kazakhstan for execution. Realizing that he can still give Tutar to someone close to Trump, Tutar suggests giving her to Rudy Giuliani.
xxx/ellauri068.html on line 165: Die Meistersinger von Nürnberg (German: [diː ˈmaɪstɐˌzɪŋɐ fɔn ˈnʏʁnbɛʁk]; "The Master-Singers of Nuremberg"), WWV 96, is a music drama (or opera) in three acts, written and composed by Richard Wagner. It is among the longest operas commonly performed, usually taking around four and a half hours. It was first performed at the National Theatre Munich, today the home of the Bavarian State Opera, in Munich, on 21 June 1868. The conductor at the premiere was Hans von Bülow.
xxx/ellauri068.html on line 178: Mickey Rooney (alkuperäinen nimi Joseph Yule Jr.; 23. syyskuuta 1920 Brooklyn, New York, Yhdysvallat – 6. huhtikuuta 2014 Studio City, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen näyttelijä. Hänet muistetaan Hollywoodin kulta-aikojen näyttelijänä 1930–1940-luvuilta, jonka elokuvaura kesti 86 vuotta.
xxx/ellauri068.html on line 191: Jorge Francisco Isidoro Luis Borges (Buenos Aires, 24 de agosto de 1899-Ginebra, 14 de junio de 1986) fue un escritor de cuentos, ensayos y poemas argentino, extensamente considerado una figura clave tanto para la literatura en habla hispana como para la literatura universal. Sus dos libros más conocidos, Ficciones y El Aleph, publicados en los años cuarenta, son recopilaciones de cuentos conectados por temas comunes, como los sueños, los laberintos, las bibliotecas, los espejos, los autores ficticios y la mitología europea, con argumentos que exploran ideas filosóficas relacionadas, por ejemplo, con la memoria, la eternidad, la posmodernidad y la metaficción. Las obras de Borges han contribuido ampliamente a la literatura filosófica, al género fantástico y al posestructuralismo. Según marcan numerosos críticos, el comienzo del realismo mágico en la literatura hispanoamericana del siglo XX se debe en gran parte a su obra.
xxx/ellauri068.html on line 213: I said some of this yesterday, but it wasn’t easy: in one interview, the first question I was asked was about Borges’s sexuality. Infrequent, they said, unusual, like in his stories. The first thing that came to mind was an article on Hans Christian Andersen, published in his own centenary in 2005, which doesn’t say a word about Andersen’s oeuvre and instead is dedicated to providing a pathetic portrait of the repressed homosexual, the vindictive upstart, the complicated and ugly man, like the duckling, which was Andersen. I’m intentionally omitting who wrote it and where it can be found.
xxx/ellauri068.html on line 217: Next, it occurred to me that I could answer the question about the sex life of Borges with platitudes: Borges scarcely refers to sex in his work and has scarcely any female characters, which “could be” a sign of shortcomings in his character, of machismo, asexuality, fear of women; his first marriage “could be considered” a failure and the second as a mere formality, made official shortly before his death just so he could leave his estate to Maria Kodama, his lover/scribe/assistant/caregiver; “without a doubt” the contempt he felt for psychoanalysis was because it made him feel exposed, and so on. I have read or heard all these phrases, with all their imaginable malice, often together and separately. Although they all seem terrible to me, it is now acceptable to speak ill in this way under the pretext of “demystifying” whomever the target may be. I have also noticed that much of the news about Borges in recent years has been, in one way or another, about scandals and disputes.
xxx/ellauri068.html on line 219: So what did I do? I chose to remember that Borges is not a writer of the era of Facebook and autofiction; that it is not true that he hides in his texts, speaks little about himself (in fact, the opposite is true: how often in his work does his double appear, the character called Borges?); he simply does not do it the way in which we are accustomed today; that, like his friend Alfonso Reyes, Borges learned the classical notion of decorum, which is a set of rules of style when writing and also a certain principle of discretion, an obligation not to say absolutely everything that is very likely inconceivable to many people today.
xxx/ellauri068.html on line 225: Of course, there will come a time when what Borges wrote no longer means anything. It will happen to him just as it has, and will, to everyone else. The truths that literature uncovers are always provisional and depend—at best—on the words they are composed of: that is, if they aren’t previously erased by changes in human cultures, when the languages of those cultures, those of living people, begin to move away from them, their meanings begin to grow dark, and that darkening is irreversible.
xxx/ellauri068.html on line 227: But the truths that can be glimpsed in Borges’s work are not derived from the morbid attractions that matter so much to us now. They are elsewhere, and their time to disappear has not arrived, even as they seem distant from those things that obsess us.
xxx/ellauri068.html on line 267: Jotenkin Nakambale voisi liittyä Tompan namibiateemoihin, muttei liitykään. Helluntaiystävilläkin taisi olla joskus lähetti Lounais-Afrikassa, mutta myöhemmin niillä oli vain ne leveästi elelevät Haloset Itä-Intiassa. Namibia on vieläkin täynnä Martti-nimisiä hemmoja. Yxi niistä on Martti Ahtishaari.
xxx/ellauri068.html on line 302: Pikku succubus jota incubus näyttää kazovan on Nellin huovuttama kosedjur.
xxx/ellauri068.html on line 328: Eight hundred years later, Thomas Aquinas argued about the possibility of children being conceived by intercourse with demons: "Still, if some are occasionally begotten from demons, it is not from the seed of such demons, nor from their assumed bodies, but from the seed of men, taken for the purpose; as when the demon assumes first the form of a woman, and afterwards of a man; just so they take the seed of other things for other generating purposes".
xxx/ellauri068.html on line 338: No ei Tomppa ainakaan, eikä Roope Muru. Rivot vanhuxet. Niiden jutut on yhtä nuijia kuin kirkkoisien. Just tommoset häiskät hiipii öisin töhertämään kivijalkoihin.
xxx/ellauri068.html on line 384: Louis-Joseph Gay-Lussac kexi kaasuyhtälön ja alkoholipitoisuuden.
xxx/ellauri068.html on line 551: Irving Berlin (born Israel Beilin; Yiddish: ישראל ביילין; May 11, 1888[3] – September 22, 1989) was an American composer and lyricist, widely considered one of the greatest songwriters in American history. His music forms a great part of the Great American Songbook. Born in Imperial Russia, Berlin arrived in the United States at the age of five.
xxx/ellauri068.html on line 555: Berlin's songs have reached the top of the charts 25 times and have been extensively re-recorded by numerous singers including The Andrews Sisters, Perry Como, Eddie Fisher, Al Jolson, Fred Astaire, Ethel Merman, Louis Armstrong, Frank Sinatra, Dean Martin, Elvis Presley, Judy Garland, Tiny Tim, Barbra Streisand, Linda Ronstadt, Rosemary Clooney, Cher, Diana Ross, Bing Crosby, Sarah Vaughan, Ruth Etting, Fanny Brice, Marilyn Miller, Rudy Vallée, Nat King Cole, Billie Holiday, Doris Day, Jerry Garcia, Willie Nelson, Bob Dylan, Leonard Cohen, Ella Fitzgerald, Michael Buble, Lady Gaga, and Christina Aguilera.
xxx/ellauri068.html on line 557: Berlin died in 1989 at the age of 101. Composer Douglas Moore sets Berlin apart from all other contemporary songwriters, and includes him instead with Stephen Foster, Walt Whitman, and Carl Sandburg, as a "great American minstrel"—someone who has "caught and immortalized in his songs what we say, what we think about, and what we believe." Composer George Gershwin called him "the greatest songwriter that has ever lived" and composer Jerome Kern concluded that "Irving Berlin has no place in American music—he is American music."
xxx/ellauri068.html on line 559: President George H. W. Bush said Berlin was "a legendary man whose words and music will help define the history of our nation." Just minutes before the President's statement was released, he joined a crowd of thousands to sing Berlin's "God Bless America" at a luncheon in Boston. Former President Ronald Reagan, who costarred in Berlin's 1943 musical This Is the Army, said, "Nancy and I are deeply saddened by the death of a wonderfully talented man whose musical genius delighted and stirred millions and will live on forever."
xxx/ellauri075.html on line 92: Dieses nennt er Glaube. Gemeint ist nicht ein Glaube im Sinn einer Sicherheit, sondern eine andere Art zu denken, die aus tiefstem Zweifel und Unsicherheit hervorgeht. Es ist die Erfahrung, dass alles möglich ist (Dostojewski), dass das Gegenteil von Notwendigkeit nicht der Zufall ist, sondern die Möglichkeit. Dass eine grenzenlose Freiheit existiert.
xxx/ellauri075.html on line 153: Shestov's works were not met with approval even by some of his closest Russian friends. Many saw in Shestov's work a renunciation of reason and metaphysics, and even an espousal of nihilism. Nevertheless, he would find admirers in such writers as D. H. Lawrence and his friend Georges Bataille.
xxx/ellauri075.html on line 172: Furthermore, although a Jewish philosopher, Shestov saw in the resurrection of Christ this victory over necessity. He described the incarnation and resurrection of Jesus as a transfiguring spectacle by which it is demonstrated that the purpose of life is not "mystical" surrender to the "absolute", but ascetical struggle:
xxx/ellauri075.html on line 174: "Cur Deus homo? Why, to what purpose, did He become man, expose himself to injurious mistreatment, ignominious and painful death on the cross? Was it not in order to show man, through His example, that no decision is too hard, that it is worth while bearing anything in order not to remain in the womb of the One? That any torture whatever to the living being is better than the 'bliss' of the rest-satiate 'ideal' being?"
xxx/ellauri075.html on line 207: Trained in the neo-Kantian tradition with Ernst Cassirer and immersed in the work of the phenomenologists Edmund Husserl and Martin Heidegger, Strauss established his fame with path-breaking books on Spinoza and Hobbes, then with articles on Maimonides and Farabi. In the late 1930s his research focused on the rediscovery of esoteric writing, thereby a new illumination of Plato and Aristotle, retracing their interpretation through medieval Islamic and Jewish philosophy, and encouraging the application of those ideas to contemporary political theory.
xxx/ellauri075.html on line 259: -tyylisissä tennareissa, Tehosekoittimen Fiksu ja kypsä -biisi kuulokkeissa
xxx/ellauri075.html on line 307: Central to Klages' thought is a linguistic opposition to logocentrism, a term introduced by Klages to diagnose a fixation on language or words to the detriment of the things to which they refer. (Put that in your pipe and smoke, Benjamin!) His formulation of this concept came to be of significant importance to semiotic studies of Western science and philosophy, namely within Derridean deconstruction. Klages is similarly seen as a buggybear to critical theory, deep ecology, and existential phenomenology. Historically little of his odious literary output has been available in English, being too thick and long-winded to translate.
xxx/ellauri075.html on line 312: wrote: I have never endorsed the claim that the Nazi big-wigs belonged to a superior race. However, I must also add that I have consistently refused to accept the claim of another such race as the chosen people. The arrogance is identical in both cases, but with this important distinction: after waging war against the dumber half of mankind for more than three thousand years, Judaism has finally achieved total victory over all nations of the earth. Not surprisingly, an American Jew found this accusation odious. What with even the Philistine diaper heads still putting up a fight.
xxx/ellauri075.html on line 374: Eartha Mae Keith was born on a cotton plantation near the small town of North, South Carolina, or St. Matthews on January 17, 1927. Her mother Annie Mae Keith was of Cherokee and African descent. Though she had little knowledge of her father, it was reported that he was a son of the owner of the farm where she had been born, and that Kitt was conceived by rape. In a 2013 biography, British journalist John Williams claimed that Kitt's father was a white man, a local doctor named Daniel Sturkie. Kitt's daughter, Kitt McDonald, has questioned the accuracy of the claim. Eartha's mother, Annie Mae Keith (later Annie Mae Riley), soon went to live with a black man who refused to accept Eartha because of her relatively pale complexion; she was raised by a relative named Aunt Rosa, in whose household she was abused. After the death of Annie Mae, Eartha was sent to live with another relative named Mamie Kitt (who may, in fact, have been her biological mother) in Harlem, New York City, where she attended the Metropolitan Vocational High School (later renamed the High School of Performing Arts). Diana Ross said that as a member of The Supremes she largely based her look and sound after Kitt's.
xxx/ellauri075.html on line 459: He is a self-proclaimed satirist whose trademark technique, as a writer, is the expression of extreme acts and opinions in an affectless style. His novels commonly share recurring characters.
xxx/ellauri075.html on line 462: When asked in an interview in 2002 whether he was gay, Ellis explained that he did not identify as gay or straight but was comfortable being thought of as homosexual, bisexual or heterosexual and enjoyed playing with his persona, identifying variously as gay, straight and bisexual to different people over the years. In a 1999 interview, Ellis suggested that his reluctance to definitively label his sexuality was for "artistic reasons", "if people knew that I was straight, they'd read [my books] in a different way. If they knew I was gay, 'Psycho' would be read as a different book." In an interview with Robert F. Coleman, Ellis said he had an "indeterminate sexuality", that "any other interviewer out there will get a different answer and it just depends on the mood I am in".
xxx/ellauri075.html on line 508: Morsiamen matkoilla ollessa Pariisiin sijoittunut amerikkalainen poikkeaa baariin, missä kohtaa italialaisen Giovannin, jolloin hänessä piillyt homoseksuaalinen taipumus paljastuu ja saa vallan. Avoimesti, mutta tiukkaa tyylikuria noudattaen Baldwin kuvaa tätä ahdistavan sameaa miesten suhdetta käyttäen symbolitaustana vankisellin kaltaista tuhruista kellarihuonetta. Morsiamen paluukaan ei amerikkalaista vapauta, ja lisäksi tulee syyllisyyden taakka, sillä Giovanni on epätoivoissaan tehnyt murhan ja saanut kuolemantuomion. Amerikkalainen jää yksin kärsimyksensä kanssa, sillä morsiankin luopuu hänestä. Oudon aiheensa vuoksi romaani edellyttää ennakkoluulotonta lukijakuntaa, joka kykenee käsittämään siihen sisältyvän ahdistuksen. Ei nuorten luettavaa.
xxx/ellauri075.html on line 517: His numerous letters to the many young homosexual men among his close male friends are more forthcoming. To his homosexual friend, Howard Sturgis, James could write: "I repeat, almost to indiscretion, that I could live with you. Meanwhile I can only try to live without you." In another letter to Howard Sturgis, following a long visit, James refers jocularly to their "happy little congress of two". In letters to Hugh Walpole he pursues convoluted jokes and puns about their relationship, referring to himself as an elephant who "paws you oh so benevolently" and winds about Walpole his "well meaning old trunk".
xxx/ellauri075.html on line 520: As a gay man at a time when homosexual practices were illegal for men in Britain, Walpole conducted a succession of intense but discreet relationships with other men, and was for much of his life in search of what he saw as "the perfect friend". He eventually found one, a married policeman, with whom he settled in the English Lake District. All is well that ends well.
xxx/ellauri075.html on line 536: Jean Rhys (24. elokuuta, 1890 Roseau, Dominica – 14. toukokuuta, 1979 Exeter, Britannia), alkuperäiseltä nimeltään Ella Gwendolen Rees Williams, oli brittiläis-dominicalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on romaani Siintää Sargassomeri (1966), jonka tapahtumat kertovat Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin ullakolle päätyvän vaimon menneisyydestä.
xxx/ellauri076.html on line 71: But what I need to make me tight are those mutta mitä tarviin tekeytyäxeni tiukaxi on noita
xxx/ellauri076.html on line 106: Musta broke those Frenchies laws with those Taisin rikkoa ranskislakeja niiden kaa
xxx/ellauri076.html on line 129: Kajanus was born in Trondheim, Norway, to Prince Pavel [also Paulo] Tjegodiev of Russia and Johanna Kajanus, a French-Finnish sculptress, bronze medal winner for sculpture at the Exposition Internationale des Arts et Techniques dans la Vie Moderne (1937), and granddaughter of Robert Kajanus, the Finnish composer, conductor, champion of Sibelius and founder of the Helsinki Philharmonic Orchestra. He is the brother of the late actress and film-maker Eva Norvind and the uncle to Mexican theater and television actress Nailea Norvind.
xxx/ellauri076.html on line 156: Those lovely photographic splendours Noi ihanat valokuvaherutuxet
xxx/ellauri076.html on line 164: Get up and meet those pretty Nouse ja mee iskemään noita söpöjä
xxx/ellauri076.html on line 170: Get up and find those pretty girls Nouse ja ezi söpöjä typyjä
xxx/ellauri076.html on line 184: Get up and meet those pretty Ylös vaan ja kiidä iskemään söpöjä
xxx/ellauri076.html on line 190: Get up and find those pretty girls Nyt uimaan herttaisten typyköiden liiveihin
xxx/ellauri076.html on line 196: Get up and meet those pretty girls Ylös vaan ja kiidä iskemään noita söpöjä typyjä
xxx/ellauri076.html on line 527: Onko Marjotie Greene sukupuolenvaihtaja? Se on huomattavasti äijämäisempi kuin Mitch. Sen silmät on niin lähellä toisiaan eze luultavasti näkee oman silmänsä, toteuttaen Arvid Järnefeltin unelman. Jos ne olis yhtään lähempänä se olis kyklooppi. Ehkäpä se onkin lajinvaihtaja. Neandertaali putosi puusta ja pääsi kongressiin. WTO:n kaxoistornit ei kaatuneet lentokoneiskusta, vaan ne sytytty Rotschildien avaruuslaaseri. Trump tukee Marjotietä 150-prosenttisesti. Niin siinä nimenomaan kävi. Tauno voi totistaa. Se oli silminnäkijänä paikalla. Se oli jättimäinen prennari.
xxx/ellauri076.html on line 652: Pääsy Turun Jääpalloseuran A-junioreihin nosti pikkukylän pojan izetunnon huippulukemiin. Hän kuvitteli nousevansa Jali Kullin, Saku Kyrvän ja Hannu Jortikan perävanassa taalajäille. Mutta "Kape" pudotettiin joukkueesta. Se kaivelee "Kapen" mieltä edelleen. Surun ja häpeän tunteet pulpahtavat pintaan. Katkeruutta ja izesyytöxiä on vaikeata välttää. Mixen lämässyt vaan veivasin vaan pukkia? Keppi katkesi. Jos saisin lätkävalmentajana nää 200 tonttua/v, niin heittäisin kokkitakin nurkkaan ja sanoisin kansainvälisesti sille byebye. Sillä lätkäpoika mä pohjimmaltani olen. Niin vitun tyhmä.
xxx/ellauri081.html on line 39: Vuonna 1997 Lampenius osallistui miljonääri Peter Nygårdin järjestämiin "Oscar-juhliin" ja kommentoi kokemustaan myöhemmin lehtihaastatteluissa kielteiseen sävyyn. Nygård haastoi Lampeniuksen oikeuteen kunnianloukkauksesta ja vaati häneltä kymmenien miljoonien dollarien vahingonkorvauksia. Lampenius kertoi haastatteluissa puhuneensa totta. Oikeusprosessi kesti useita vuosia. Sen aikana Lampenius sairastui bulimiaan. Juttu päättyi Lampeniuksen julkiseen anteeksipyyntöön vuonna 2001. Siihen mennessä Lampenius oli käyttänyt oikeudenkäyntikuluihin lähes puoli miljoonaa euroa. Lampeniukselle jäi oikeusjutusta miljoonan markan velat, joita hän maksoi keikkailemalla Aasiassa ja Venäjällä. Vuonna 2020 Lampenius kertoi oikeusjutun tuhonneen hänen elämästään yhdeksän vuotta.
xxx/ellauri081.html on line 72: 
xxx/ellauri081.html on line 86: Lohan's early work won her childhood stardom, while the sleeper hit Mean Girls (2004) affirmed her status as a teen idol. After starring in Herbie: Fully Loaded (2005), Lohan quickly became the subject of intense media coverage due to a series of personal struggles and legal troubles, as well as a number of stints in rehabilitation facilities due to substance abuse. This period saw her lose several roles and had significantly impacted her career and public image negatively.
xxx/ellauri081.html on line 88: Lohan rose to prominence in the music industry under Casablanca Records, releasing two studio albums, the platinum-certified Speak (2004) and gold-certified A Little More Personal (Raw) (2005). Lohan dabbled in fashion, beginning a line of her own titled 6126 and briefly serving as artistic advisor for Emmanuel Ungaro in 2009. Since 2016, she has opened numerous nightclubs and resorts in Greece.
xxx/ellauri081.html on line 164: Additionally, what is the purpose of the Tyger by William Blake? It would be a mistake to say that Blake's purpose in writing "The Tyger" was to show that God is the source of pain and violence in the world, just as it would be a mistake to assume that Blake's purpose in writing "The Lamb" was to convert people to a belief in Jesus Christ.
xxx/ellauri081.html on line 318: 80% of all voters think that Maurice Duplessis was gay (homosexual), 10% voted for straight (heterosexual), and 10% like to think that Maurice Duplessis was actually bisexual.
xxx/ellauri081.html on line 323: The latest data calculated by OpenSecrets.org reports on disclosed information from 2012. The latest batch of numbers shows that the 113th Congress had a median net worth of $1,008,767. This is the first time in history that the majority of members are millionaires.
xxx/ellauri081.html on line 351: Väsyttää nää Wallun tennisjorinat. Mä en pidä junnuista siis urheilevista pojista. Ne haisee inherentisti runkulle, sukkamehulle ja myskinhajuisille dödöille. Ne päästää puolivillaiselta kuuluvia soturiääniä. En pidä urheilumölähdyxistä, ne on epämääräisesti uhkaavan eläinmäisiä. Junnuja oli myös Liukkosen homostelukirjassa O kuin pyllynreikä. Tää on varmaan homofobiaa. Kuten amfibilla Olli Saxikädellä. Mitähän paljastuxia mustakin kexittäs postuumisti jos oisin julkumpi. Mut onnexoon vaan kuin tää C. Tavis joka oli bylsinyt sisarpuoleensa Apriliin ton S-kätisen Marion. Aprillia aprillia juo kuravettä ja syö silliä. Ens aprillina Jönsy täyttää 70v. Erittäin hyväkuntoisessa vanhassa miehessä on jotain epämiellyttävää. (Tämä ei todellakaan tarkoita Jönsyä, ompahan vaan wallusitaatti.)
xxx/ellauri081.html on line 371: I first met Dennis in 1987, when I joined TENNIS Magazine. Throughout the years, I worked closely with him on instruction stories, including the popular “Dennis on Tennis” series. His knowledge both impressed and astounded me, and when he got me out on the tennis court, his instruction was simply beyond compare.
xxx/ellauri081.html on line 513: Benny was born Benjamin Kubelsky in Chicago on February 14, 1894, and grew up in nearby Waukegan. He was the son of Jewish immigrants Meyer Kubelsky (1864–1946) and Emma Sachs Kubelsky (1869–1917), sometimes called "Naomi". Meyer was a saloon owner and later a haberdasher who had emigrated to America from Poland. Emma had emigrated from Lithuania. Benny began studying violin, an instrument that became his trademark, at the age of 6, his parents hoping for him to become a professional violinist. He loved the instrument, but hated practice. His music teacher was Otto Graham Sr., a neighbor and father of football player Otto Graham. At 14, Benny was playing in dance bands and his high school orchestra. He was a dreamer and poor at his studies, and was ultimately expelled from high school. He later did poorly in business school and at attempts to join his father´s business. In 1911, he began playing the violin in local vaudeville theaters for $7.50 a week (about $210 in 2020 dollars). He was joined on the circuit by Ned Miller, a young composer and singer.
xxx/ellauri081.html on line 519: Benny had some romantic encounters, including one with dancer Mary Kelly,[2]:23–24 whose devoutly Catholic family forced her to turn down his proposal because he was Jewish.
xxx/ellauri081.html on line 521: old Sadie Marks (whose family was friends with, but not related to, the Marx family). Their first meeting did not go well when he tried to leave during Sadie´s violin performance.[2]:30–31 They met again in 1926. Jack had not remembered their earlier meeting and instantly fell for her.[2]:31 They married the following year. She was working in the hosiery section of the Hollywood Boulevard branch of the May Company, where Benny courted her.[2]:32 Called on to fill in for the "dumb girl" part in a Benny routine, Sadie proved to be a natural comedienne. Adopting the stage name Mary Livingstone, Sadie collaborated with Benny throughout most of his career. They later adopted a daughter, Joan (b. 1934). Her older sister Babe would be often the target of jokes about unattractive or masculine women, while her younger brother Hilliard would later produce Benny´s radio and TV work.
xxx/ellauri081.html on line 525: While in a coma, he was visited by close friends including George Burns, Bob Hope, Frank Sinatra, Johnny Carson, John Rowles and then Governor Ronald Reagan.
xxx/ellauri084.html on line 34: Wittgensteinin perhe oli katolistuneita juutalaisia. Kolme neljästä isovanhemmasta oli moosexenuskoisia. Hitler kirjassa "Kärhämäni" kertoo kärhämistä jonkun nenäkkään pikku juutalaisen kanssa Linzin koulussa. Vallanko se olisi ollut Ludi?
xxx/ellauri084.html on line 36: Both Hitler's oratory and Wittgenstein's philosophy of language derive from the hermetic tradition, the key to which is Wittgenstein's "no-ownership" theory of mind, described by P. F. Strawson in his book Individuals (1958). The no-ownership theory is a metaphysical doctrine of the self, labelled by Strawson. It arises from cartesian mind-body dualism (see mind body problem) and maintains that conscious experiences with a subject cannot be said to ‘belong’ to that subject, because “Only those things whose ownership is logically transferable can be owned at all“. Kauppamiesmäistä mind-body kapitalismia. Taas yxi kiemurtelu sielun irrottamisexi ruumiista.
xxx/ellauri084.html on line 39: Among the gayest apostles were Tennyson (the poet), William Cory (who reportedly had an affair with the future Prime Minister Earl of Rosebery), E. M. Forster, John Maynard Keynes, Ludwig Wittgenstein, Lytton Strachey, Rupert Brooke, Guy Burgess and Anthony Blunt.
xxx/ellauri084.html on line 51: "The Llewellyn Davies family figured in .... G.E. Moore and the Cambridge Apostles, because two of the brothers, Crompton and Theodore (Llewellyn Davies) were Apostles, handsome, clever fellows who were close friends of Moore (and of Bertrand Russell)."www.artsjournal.com...
xxx/ellauri084.html on line 86: 28.3.2017.Ampuma-asedirektiivin uudistamisesta 1-5 (loputonta vekutusta pumppuhaulikoista) 11.3.2015.Vielä ö-luokan ehdokkaista (mamuvaaliehdokkaat ovat sekundaa) 3.3.2015. Hirveä työvoimapula (mamut on työllistämiskelvottomia ja/tai laiskiaisia) 9.2.2015. Muutama sana Pariisista (Islaminvastaista veistelyä Charlie Hebdosta) 8.1.2015. Ihmisoikeudet uhattuna länsinaapurissa (Pakolaiset ovat röyhkeitä ja nirsoja), 3.1.2015. 6.11.2014. Rajaseudun rahastajasta ja kompensatorisesta etiikasta (En tiedä, minkä lakipykälän mukaan rasismi olisi rikos), 11.9.2014. Rikkautta, jolla on arvoa (Olen kade somaleille), 23.8.2014.Uskonto uskontojen joukossa (Ellet rukoile, olet pahempi kuin kafferi), 19.5.2014.Kysymys kunnallisesta mamubisneksestä, 24.4.2014.Kommentti kehysriiheen ja Ylen toimintaan, 26.3.2014.Unionin tulevasta ampuma-asepolitiikasta, 10.3.2014. [Päivitys 17.3.!]Kirjallinen kysymys äärisaarnaajista Suomessa, 7.3.2014.Kirjallinen kysymys Ukrainan tapahtumiin liittyen, 4.3.2014.Lieksalainen ikiliikkuja, 18.2.2014.Lieksa käsirysyn partaalla, 10.2.2014. [Lisäys 12.2.2014!]EU, maahanmuutto, taakanjako, 16.1.2014.Toimeentuloperäistä maahanmuuttoa, 9.12.2013.Kuntarakenneuudistus eli kaksikielisyyttä saranapuolelta, 28.11.2013.Puheenvuoro asevelvollisuudesta, 15.11.2013.Kiihottamisesta ja kansainvälisistä sitoumuksista, 25.10.2013.Kirjallinen kysymys epäterveistä vetovoimatekijäistä, 7.10.2013.Pakolaiskiintiän kasvattaminen revisited, 30.9.2013.Kirjallinen kysymys pakolaiskiintiän kasvattamisesta, 20.9.2013.Luottamus Kataiseen ja Himaseen, 19.9.2013.Kaksi lakialoitetta sananvapauden edistämiseksi, 10.9.2013.Kansalaisaloite pakkoruotsista luopumiseksi, 15.8.2013.Kirkko, kaupunki ja moskeija, 13.8.2013.Lisääntykää ja täyttäkää Toyota Corolla!, 8.8.2013.Majoituspalveluja kerjäläisille, 5.6.2013.Husbyn herättämiä ajatuksia, 23.5.2013.Paperittomien terveyspalvelut Helsingissä, 7.5.2013.Sosialidemokratiasta ja islamismista, 3.5.2013.Puheenvuoro Kyproksen pelastuspakettiin 17.4. 2013, 18.4.2013.Kirjallinen kysymys opettajien toimintaedellytyksistä, 8.4.2013.Muutamia ilmoituksia, 5.4.2013.Helsingin johtajiston palkankorotuksista, osa 2, 12.3.2013.Suomen Sisun suurkäräjät 10.3.2013, 11.3.2013.Aseaiheisia lakialoitteita, 15.2.2013.Jyväskylästä, 6.2.2013.Connecticut, Yhdysvallat, aseet, 18.12.2012.Sisäministeriön linjaukset aselain uudistamiseksi, 5.12.2012.Kysymys uskontojen halventamisesta, 30.11.2012.Milloin kotoutus on onnistunut?, 1.11.2012.Rikoksiin syyllistyneiden karkottamisesta, 22.10.2012.Helsinki ja "Globaalin vastuun strategia", 28.9.2012.Kirjallinen kysymys somalien suojeluntarpeesta, 22.8.2012.Etninen syrjintä rekrytoinnissa, 21.8.2012.Avoimia vastauksia Meri Valkamalle, 4.6.2012.Hyvinkäästä, 30.5.2012.Kreikkalaisia näkymiä, 10.5.2012.Maahanmuuttajien työllistymisestä, 1.4.2012.Miksi pahis palkitaan?, 26.3.2012.Homoseksuaalisuus suojeluperusteena, 25.2.2012.Matka Addis Abebaan, 17.1.2012.On rotumme synkkä ja siksi jää, 13.1.2012.Mitä tehdä rattijuopoille?, 11.1.2012.Hyvää uutta vuotta 2012!, 8.12.2011.Tilastoista ja etnopositiivisuudesta, 26.10.2011.Rasismin kitkentää Vaasassa, 3.10.2011.Muutama ajatus kunniaväkivallasta, 30.9.2011.Ottawan sopimuksesta, 6.9.2011.Loikka, 13.8.2011.Viharikoksista ja mediasta,
xxx/ellauri084.html on line 151: Kristityistä 13% ei halua homoseksuaaleja ystäväksi; 9% on sitä mieltä, että juutalaisiin ei voi luottaa; 23% on sitä mieltä, että muslimit haluavat tuhota länsimaisen kulttuurin; 1,6% yhtyy kaikkiin kolmeen väitteeseen.
xxx/ellauri084.html on line 153: Muslimeista 60% ei halua homoseksuaaleja ystäväksi; 45% on sitä mieltä, että juutalaisiin ei voi luottaa; 54% on sitä mieltä, että länsimaat haluavat tuhota islamin; 26% vastaajista yhtyy kaikkiin kolmeen väitteeseen.
xxx/ellauri084.html on line 323: Poseidon and Amphitrite (Greek)
xxx/ellauri084.html on line 324: Proserpina and Pluto (Roman)
xxx/ellauri084.html on line 482: Vakinaistusprosessi yrittää valita ihmisiä jotka ovat izeohjautuvia, innostuneita, ajettuja, ja päämäärähakuisia. Se tavallisesti onnistuu. Ihmiset jotka pääsee läpitte - yleensä - uskovat akateemisiin ihanteisiin ja kuluttavat loppuikänsä niiden pystyttämiseen. Lyhyesti, se ei ole päämäärä; se on elämäntapa.
xxx/ellauri084.html on line 773: In France, after its release, communists, socialists, and "independent groups" treated the film favorably; however, the far right disapproved on account of the director's background. Some French critics denounced the film as unpatriotic. The film has also been criticized for being too selective and that the director was "too close to the events portrayed to provide an objective study of the period."
xxx/ellauri085.html on line 63: In the fall of 1925, the first sets of Burma-Shave signs were erected on two highways leading out of Minneapolis. Sales rose dramatically in the area, and the signs soon appeared nationwide. The next year, Allan and his brother Leonard set up more signs, spreading across Minnesota and into Wisconsin, spending $25,000 that year on signs. Orders poured in, and sales for the year hit $68,000.
xxx/ellauri085.html on line 73: Burma-Shave sales rose to about 6 million by 1947, at which time sales stagnated for the next seven years, and then gradually began to fall. Various reasons caused sales to fall, the primary one being urban growth. Typically, Burma-Shave signs were posted on rural highways and higher speed limits caused the signs to be ignored. Subsequently, the Burma-Vita Company was sold to Gillette in 1963, which in turn became part of American Safety Razor, and Phillip Morris. The huge conglomerate decided the verses were a silly idea and one of America’s vintage icons was lost to progress.
xxx/ellauri085.html on line 118: Plot Summary: A soundless mix of story fragments and images. Initially, images of death, a man with a guitar, a soirée. Some images are surreal: an older woman eats a leaf; a headless man pours a cocktail into his body. A woman in white walks toward a building, isolated and in ruins, where a man waits. Then more images, some in reflections, some distorted, many in close-ups: women's feet in high heels, two bare feet at play, a snail, a knife, a mask, a woman mugging next to it. Women provocatively dance. A woman's face, staring without affect, rises partially out of water. Now wearing a dark jacket, the woman in white runs as if for her life. Is death at hand, or just images?
xxx/ellauri085.html on line 169: This essay offers a close analysis of one particular character in David Foster Wallace's Infinite Jest: Kate Gompert, a suicidal marijuana addict afflicted with “psychotic depression.”
xxx/ellauri085.html on line 258: Also how these types think about themselves and what they supposedly contribute. Yes some contribute a lot while others have a sense of self worth that far exceeds reality believing they contribute more therefore work all the time.
xxx/ellauri085.html on line 259: Most people's minds are trying to answer problems even when they're supposed to be resting. What's the difference between them and the little guy? Often not much other than their grandiose sense of self worth very commonly found in type A personalities.
xxx/ellauri085.html on line 264: Mark Cuban for example does this. There are many facts to his beginning and journey that are not exactly moral or success related but now hes in a position to say whatever he wants and relate everything as a direct result of his effort, ability and contributions and supposedly working harder than everyone else. He just likes to hear himself talk like many of these types do.
xxx/ellauri085.html on line 283: For most of his career, Peterson maintained a clinical practice, seeing about 20 people a week. He has been active on social media, and in September 2016 he released a series of videos in which he criticized Bill C-16 which proposed to add "gender identity or expression" as a prohibited ground of discrimination under the Canadian Human Rights Act, and to similarly expand the definitions of promoting genocide and publicly inciting hatred in the hate speech laws in Canada.
xxx/ellauri085.html on line 301: In April 2019, his prescribed dosage of clonazepam was increased to deal with the anxiety he was experiencing as a result of his wife's cancer diagnosis. Starting several months later, he made various attempts to lessen his drug intake, or stop taking drugs altogether, but experienced "horrific" withdrawal syndrome, including akathisia, described by his daughter as "incredible, endless, irresistible restlessness, bordering on panic". According to his daughter, Peterson and his family were unable to find doctors in North America who were willing to accommodate their treatment desires, so in January 2020, Peterson, his daughter and her husband flew to Moscow, Russia for treatment. Neo-Marxist doctors there diagnosed Peterson with pneumonia in both lungs upon arrival, and he was put into a medically induced coma for eight days. Peterson spent four weeks in the intensive care unit, during which time he allegedly exhibited a temporary loss of any remaining skills. Unfortunately, he was resuscitated, unnecessarily.
xxx/ellauri085.html on line 331: It started out as a cynical exploitation, but the idea is earnestly believed today by many, many people. Thousands of whom are career politicians, conservative think tankers, or academics whose salary depends upon their vigorous pursuit of the idea.
xxx/ellauri085.html on line 339: Jeff Moser·February 9
xxx/ellauri085.html on line 345: Jeff Moser·February 9
xxx/ellauri085.html on line 355: This has a two part answer. The first is, that it assumes that businesses are started and then expanded for the purpose of creating jobs and advancing the working class. This simply is not true. When a person opens a business, their entire purpose is to earn a profit. Not a single multimillionaire has ever said “I think we need more jobs and better wages, so I think we should open another facility.” This can be documented with the exodus of American business to coutries such as Mexico, China, and Japan, just to name a few. They were NOT trying to create jobs in those countries. They were trying to increase profits. There are any number of counties, cities, and states that are held hostage by big business demanding tax abatements and other concessions if they agree to do business and maybe create jobs in those areas. So you see, big business is not about helping the little guy…it is about how much profit they can make with a PROMISE to help the little guy.
xxx/ellauri085.html on line 357: So here is what happens with the “Trickle Down Economics”…. Unlike the working class that, when they get an extra couple of hundred bucks immediately goes out and spends it and helps the entire economy, those at the top of the ladder tend to invest that money. So…. The “Trickle down Economics” theory says that if we give the top 1% more money, through tax breaks, tax credits, or even credits, they will then pass that money on to their employees and servants. This simply isn't true. If it were, they would already be sharing their profits with the working class.
xxx/ellauri085.html on line 359: What happens is this.. Give a blue collar worker $2000 and he will buy new furniture, or clothing, ir maybe put a down payment on a new car. He will definitely take his family out to dinner and a movie, therefore stimulating the economy. However, those in charge of the companies will not do this. They already have their purchases, parties, dinners, and vacations planned and payed for. When they get an extra $2000 or $200,000 they keep it. They purchase more stock ir perhaps an insurance policy. Maybe they just stick it into a CD. In any case they are NOT helping the economy or even interested in doing so.
xxx/ellauri085.html on line 361: The economy is, and has always been, bolstered from the bottom up. Do not forget that that Ford sells more cars to the working class than the elite. McDonald's sells more burgers to the working class…. And more new homes are sold to the working class than to those getting the “trickle down” tax breaks.
xxx/ellauri085.html on line 378: Which of those things, did not come from a wealthy person? Everything did. The food you ate to day, came from a wealthy person’s store, transported by a wealthy person’s truck, and likely produced by a wealthy person’s farm, on a wealthy person’s contract.
xxx/ellauri085.html on line 380: Every single bit of wealth you have, from your socks, to your car, to your house, to the heating and electricity you use….. all of it… likely came from a wealthy person. Come to think of it, isn't the almighty God an almighty wealthy person par excellence? Everything you got is from his hand, and you gotta pay for it through your nose.
xxx/ellauri085.html on line 382: And then look at all the jobs in the country. Go to craigslist and scroll through all the help wanted. Name for me how many of those jobs, are not jobs created by wealthy people? Even the few that exist, would those jobs exist without wealthy people?
xxx/ellauri085.html on line 398: And that’s usually where that thought experiment ends. But let’s keep going with the scenario with low taxes, shall we? After a long time of this pattern, this sandwich shop might turn into a large chain. They’re above the struggle to survive that they started in, and other sandwich shops can’t easily take away a large portion of their customers. It becomes quite expensive to try and out-compete them. But competition is also expensive on their end. And then the owner of this shop starts to think “now wait a minute… I raise the starting wage of my workers and lower my prices, and then everyone else does the same, until eventually, I’m forced to do it again. But that second time, and every time afterwards, I’m not getting more customers or more efficient workers, I’m competing with the other companies to try to maintain what I already have, with less and less profit. And the same is true for everyone I’m competing with. What if I talked to all the other big chains in this area, and we all agreed to keep about the same starting wage and price? That way we ALL make more money.” And now those lower taxes have no effect on price or wages, all that extra money becomes profit.
xxx/ellauri085.html on line 406: There is no such thing as trickle down economics. Democrat and some left leaning Republicans often argue against a straw-man that NO candidate or politician has ever proposed. Here’s a paper Thomas Sowell (from Hoover Institution, one of the worst right wing thinktanks in existence, sadly parked at Stanford University) wrote to "clarify" :P
xxx/ellauri085.html on line 415: Let’s say you have an idea for a business or invention, or innovation on an old idea, it could be anything, a restaurant, or selling the iPhone. An entrepreneur has an idea, without which there would be no iPhone or any other product or service. You start the business by putting in your life savings or and/or getting investors, and they all lose their money if the business doesn’t work out. You have to put out money to suppliers for materials money for rent, you have to PAY EMPLOYEES even when you haven’t made 1 red cent yet from sales, because the product hasn’t even been produced yet, much less sold. Thats SOOO wrong! Never mind that they work quite as hard whether or not your snaky idea will work.
xxx/ellauri085.html on line 419: They understood it going in. It’s called a trade-off: they know they could lose it all, but FOR the chance to make a lot of money over a long period of time they RISK losing whatever they put in. That’s WHY the business environment of taxes and regulations, trade restrictions, etc is so important: If the owner thinks that even if they succeed, the govt will take a big chunk of what they profit, then WHY RISK IT? So they will just put money overseas or in lower risk but lower returns that don’t employ as many people. (Except that more people means lower returns...)
xxx/ellauri085.html on line 438: There is no such thing as trickle down economics and no one has ever even proposed such a thing. Trickle down is a slur invented in the 1930s to ridicule incentive based economics without actually understanding or engaging it.
xxx/ellauri085.html on line 443: The stupidity of the trickle down slur is the notion that lower tax rates are somehow supposed to free up a little more rich peoples’ income to be put in to spending and investment to boost the economy. That’s as stupid as the leftist notion that we will all get rich doing each others laundry and it is put forward by the same people. It is tried and true that only the rich get rich by getting the poor to do their laundry, and clean their golden toilet seats.
xxx/ellauri085.html on line 491: The latest indicator that things are terribly out of whack came in a report last week from the Economic Policy Institute, which found that compensation for American chief executives increased by 940% from 1978 to 2018, while pay for the average worker rose by a miserable 12% over the same 40-year period.
xxx/ellauri085.html on line 508: What happened, needless to say, is that revenue shrank, the state’s bond rating plummeted, and draconian cuts were made to schools and infrastructure. The Republican-controlled state Legislature finally rolled back the tax cuts in 2017 and started scrounging to close a $900-million budget shortfall.
xxx/ellauri085.html on line 528: Make the tax code more progressive, which is to say, have the tax burden fall more heavily on those who can afford it, particularly through a higher levy on capital gains.
xxx/ellauri085.html on line 534: For example, Trump, while enjoying the life of a jet-setting businessman, claimed $1.17 billion in losses from 1985 to 1994, which allowed him to skip income taxes for eight of those 10 years, according to IRS tax transcripts obtained by the New York Times.
xxx/ellauri085.html on line 555: They then traced what happened to those nations’ economies in the five years after the cuts were implemented. They focused particularly on income inequality, economic growth as measured by gross domestic product, and the unemployment rate. They aggregated those trends across countries to capture the broadest possible picture of the tax cuts’ effects.
xxx/ellauri085.html on line 563: But they had no effect on economic growth or employment. Though those quantities fluctuated slightly after the major tax cuts that were studied, the effect was statistically indistinguishable from zero. The “rocket fuel” so often promised by supporters of these tax cuts? It fizzles out time and time again.
xxx/ellauri085.html on line 597: I would increase the minimum wage to $15 an hour and severely limit welfare to those who are disabled.
xxx/ellauri085.html on line 603: I would complete revamp our higher education system to a bunch of 2 year programs designed to teach skills. That would start much earlier, nearer the Junior year in high school, thereby positioning students to begin professional life much earlier. Potentially taking those skills into an actual internship program for two years where they would get paid a nominal amount, instead of paying large sums for college.
xxx/ellauri085.html on line 614: Wallu puolustelee sitä että kirjassa on niin paljon pölisijöitä sillä ezeon yltiörealistista ja demokraattista. Jokainen on oman romaaninsa sankari. Valitettavasti ne näyttää kaikki puhuvan wallulatinaa. Wallun obsessiivinen äiti on tehnyt siitä tosi basillikammosen. Se ei kestä kun muut kaivaa nenää ja kazoo sitten miltä räkä näyttää. Eikö se ize sitten kazo nenäliinaan, tai edes kurkkaa pönttöön paskannuxen jälkeen? Sehän on hyvää ennaltaehkäisevää toimintaa, profylaktista hygieniaa.
xxx/ellauri086.html on line 78: The carpet pages have motifs familiar from metalwork and jewellery that pair alongside bird and animal decoration. No pornographic details, worse luck. I chose to research these particular Gospels because they are the intermediary between the first truly Insular manuscripts, like the Book of Durrow, and the perhaps the greatest achievement of Insular manuscript production, the Book of Kells.
xxx/ellauri086.html on line 232: “What goes into someone’s mouth does not defile them, but what comes out of their mouth, that is what defiles them." Hmm. Better exhale through the nose.
xxx/ellauri086.html on line 339: Ivan(a) Thai Massage (choose one)
xxx/ellauri086.html on line 586: If Kip humped his dreamgirl Peewee it would count as statutory rape. I'm sure Bob would shut an understanding eye to that. If the wormfaces ate up them both that would count as a mutton snack. Bob would not countenance anything like that. We are people, not some animals like sheep, or hobgoblins either, come to that. You gotta choose your team, and stick to them. George Byron would not agree, nor do I.
xxx/ellauri086.html on line 619: The ability to produce the letter at a moment's notice is almost as important as actual possession of the letter. Therefore, he must have the letter close at hand.
xxx/ellauri086.html on line 630: Dupin says he had visited the minister at his hotel. Complaining of weak eyes he wore a pair of green spectacles, the true purpose of which was to disguise his eyes as he searched for the letter. In a cheap card rack hanging from a dirty ribbon, he saw a half-torn letter and recognized it as the letter of the story's title. Striking up a conversation with D— about a subject in which the minister is interested, Dupin examined the letter more closely. It did not resemble the letter the prefect described so minutely; the writing was different, and it was sealed not with the "ducal arms" of the S— family, but with D—'s monogram. Dupin noticed that the paper was chafed as if the stiff paper was first rolled one way and then another. Dupin concluded that D— wrote a new address on the reverse of the stolen one, re-folded it the opposite way and sealed it with his own seal.
xxx/ellauri086.html on line 672: In Puritan Boston, Massachusetts, a crowd gathers to witness the punishment of Hester Prynne, a young woman who has given birth to a baby of unknown parentage. Her sentence required her to stand on the scaffold for three hours, exposed to public humiliation, and to wear the scarlet "A" for the rest of her life. As Hester approaches the scaffold, many of the women in the crowd are angered by her beauty and quiet dignity. When demanded and cajoled to name the father of her child, Hester refuses.
xxx/ellauri086.html on line 674: As Hester looks out over the crowd, she notices a small, misshapen man and recognizes him as her long-lost husband, who has been presumed lost at sea. When the husband sees Hester's shame, he asks a man in the crowd about her and is told the story of his wife's adultery. He angrily exclaims that the child's father, the partner in the adulterous act, should also be punished and vows to find the man. He chooses a new name, Roger Chillingworth, to aid him in his plan.
xxx/ellauri086.html on line 680: Hester, hearing rumors that she may lose Pearl, goes to speak to Governor Bellingham. With him are ministers Wilson and Dimmesdale. Hester appeals to Dimmesdale in desperation, and the minister persuades the governor to let Pearl remain in Hester´s care.
xxx/ellauri086.html on line 682: Because Dimmesdale´s health has begun to fail, the townspeople are happy to have Chillingworth, the newly arrived physician, take up lodgings with their beloved minister. Being in such close contact with Dimmesdale, Chillingworth begins to suspect that the minister´s illness is the result of some unconfessed guilt. He applies psychological pressure to the minister because he suspects Dimmesdale is Pearl´s father. One evening, pulling the sleeping Dimmesdale´s vestment aside, Chillingworth sees a symbol that represents his shame on the minister´s pale chest.
xxx/ellauri086.html on line 755: Rudyard Kipling tunnusti suuren velkansa Poelle ja ihaili etenkin tämän kykyä herättää kauhua. Myös Arthur Conan Doyle tunnusti Poen valtavan merkityksen omaan tuotantoonsa ja Sherlock Holmesin salapoliisihahmoon ja usein mainitsikin Poen tarinoissaan. Poen vaikutus näkyy myös esimerkiksi Joseph Conradin ja James Joycen teoksissa. Tunnettuja romaaneja, jotka perustuvat Poen tarinoihin, ovat esimerkiksi Stevensonin Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde ja Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva.
xxx/ellauri086.html on line 817: Not the least obeisance made he; not a minute stopped or stayed he; sanonut ei päivääkään, puolikuuta peipposesta,
xxx/ellauri086.html on line 858: To the fowl whose fiery eyes now burned into my bosom’s core; Naakalle en sanottua saanut yhtään halaistua
xxx/ellauri086.html on line 861: But whose velvet-violet lining with the lamp-light gloating o’er, Kohentelin pielusta, koin lampunvarjostinta säädellä.
xxx/ellauri086.html on line 865: Swung by Seraphim whose foot-falls tinkled on the tufted floor. lehahti ja joku hyvä haju leyhyi jostakin mun tajuun!
xxx/ellauri086.html on line 919: The essay states Poe's conviction that a work of fiction should be written only after the author has decided how it is to end and which emotional response, or "effect", he wishes to create, commonly known as the "unity of effect". Once this effect has been determined, the writer should decide all other matters pertaining to the composition of the work, including tone, theme, setting, characters, conflict, and plot. In this case, Poe logically decides on "the death... of a beautiful woman" as it "is unquestionably the most poetical topic in the world, and equally is it beyond doubt that the lips best suited for such topic are those of a bereaved lover." Some commentators have taken this to imply that pure poetry can only be attained by the eradication of female beauty. Biographers and critics have often suggested that Poe's obsession with this theme stems from the repeated loss of women throughout his life, including his mother Eliza Poe, his foster mother Frances Allan and, later, his wife Virginia.
xxx/ellauri086.html on line 921: Aika top-down prosessilta kuulostaa. Kaikki ohjelmoijat tietävät että softaa on paras kirjoittaa yhtä aikaa sekä top down että bottom up. Ei hyvässä kirjassa tarvii olla sen enempää juonta kuin huonossa elämässä, esim. sellaisessa kuin Edgarin. Eikä sen kummempaa tematiikkaakaan kuin naiset ja viina, nähtävästi. Konflikteja sillä kyllä piisasi.
xxx/ellauri086.html on line 925: In the essay, Poe traces the logical progression of his creation of "The Raven" as an attempt to compose "a poem that should suit at once the popular and the critical taste." He claims that he considered every aspect of the poem. For example, he purposely set the poem on a tempestuous evening, causing the raven to seek shelter. He purposefully chose a pallid bust to contrast with the dark plume of the bird. The bust was of Pallas in order to evoke the notion of scholar, to match with the presumed student narrator poring over his "volume[s] of forgotten lore." No aspect of the poem was an accident, he claims, but is based on total control by the author.
xxx/ellauri087.html on line 70: Hetken hiljaisuuden jälkeen jengi ymmärtää ja koko sali puhkeaa aplodeihin. Sitähän tässä jo vähän odoteltiinkin. Amerikkalaiset 50-luvun viihdejäbät osas ton ajotuxen ihan mikrosekunnilleen. Ne ei koskaan jatkaneet läppää ennekuin läpytys ja hirnunta oli oikeasti tauonnut.
xxx/ellauri087.html on line 113: Saarinen selittää, että tiede erottaa ihmisestä kaksi systeemiä. Systeemi yksi on nopea ja tilannesidonnainen. Se toimii ilman ajattelua, ärsykkeisiin reagoiden. Siihen voi vaikuttaa systeemi kakkosella, jonka kautta ihminen pystyy erittelemään asioita. Systeemi kakkosen käyttäminen vaatii tietoista keskittymistä ja ajattelemista: siksi se myös lukitsee paljon systeemi ykkösestä.
xxx/ellauri087.html on line 114: Pafoksella systeemit yksi ja kaksi toimivat paremmin yhteen kuin yleensä, koska täällä ihminen vapautuu. Arkena on vaikeaa avata mieli sellaiselle, mitä normaalisti pidetään vähän naurettavana. Vessajonossa on useimmilla mielessä systeemi ykkönen, voi niitä joiden pitää mennä kakkoselle. Panee miettimään: vetiköhän positiivinen Vesa-Matti Loiri myöntyväistä Eskiä Ankallisteatterin miestenhuoneessa kakkoseen? Nyt on myöhäistä kysyä, paizi Eskiltä.
xxx/ellauri087.html on line 330: Milton Friedman ja Elon Musk on niin pahoja miehiä että ennakkoluuloisempi voisi veikata niiden olevan jutkuhomoja. Mutta kiveen menee kirves molemmilla kertaa: Milton on jutku kyllä ja homon kaima, muttei ainakaan julki homo (kz. Rose ja Milton -kuvia albumissa 353, ja Musk ei ole jutku vaikka kuulostaakin siltä. Molemmat on otaxuttavasti nuolleet piirakoita, vaikka valokuvatodisteet näyttää puuttuvan.
xxx/ellauri087.html on line 336: He specialized in mathematics and economics, and became influenced by two economics professors, Arthur F. Burns and Homer Jones, who convinced him that printing more money could help end the Great Depression. Friedman met his future wife, economist Rose Director, while at the University of Chicago. Good name. Milton got a doctorate rather late, in 1946, counting the income of typical Jewish professions. His "consumption function", unlike Keynes, took into account that households overspend on the basis of their felt class membership and optimistic income expectations. Good news for supply side economics.
xxx/ellauri087.html on line 340: Milton Friedman believed that Social Security benefits were the genesis of the welfare state and dependency on government handouts. He advocated the replacement of all welfare programs in America with a negative income tax (effectively a universal basic income, or handouts to the poor) because he did not believe that "society" (the rich) would distribute resources evenly enough for all people to earn a living. Let the destitute have a pittance though they don't deserve it. If they choose to spend it all on drugs that's their choice.
xxx/ellauri087.html on line 348:
xxx/ellauri087.html on line 417: My ecchoing Song: then Worms shall try kaijareista tää mun lauluni. Maan matoset kun madot kokeiltaviksen
xxx/ellauri087.html on line 427: At every pore with instant Fires, Joka huokosesta huokuu pikatuli, kun suitsee joka huokonen -
xxx/ellauri087.html on line 456: Further in the field of science fiction, Ursula K. Le Guin wrote a Hugo-nominated short story whose title, "Vaster than Empires and More Slow", is taken from the poem. Ian Watson notes the debt of this story to Marvell, "whose complex and allusive poems are of a later form of pastoral to that which I shall refer, and, like Marvell, Le Guin's nature references are, as I want to argue, "pastoral" in a much more fundamental and interesting way than this simplistic use of the term." There are other allusions to the poem in the field of Fantasy and Science Fiction: the first book of James Kahn's "New World Series" is titled "World Enough, and Time"; the third book of Joe Haldeman's "Worlds" trilogy is titled "Worlds Enough and Time"; and Peter S. Beagle's novel A Fine and Private Place about a love affair between two ghosts in a graveyard. The latter phrase has been widely used as a euphemism for the grave, and has formed the title of several mystery novels.
xxx/ellauri087.html on line 483: "Le char ailé du Temps" (Time's winged chariot) is the French translation (by Bernard Sigaud, 2013) of a short story by Nina Allan (2009), whose original title is just "Time's Chariot".
xxx/ellauri087.html on line 563: In 1986 he was arrested for soliciting an undercover policewoman for immoral purposes. In 1995 he was charged with battering his girlfriend Krystal Kennedy after leaving his wife of 35 years. Kennedy declined to testify against Knievel, however, and later married him.
xxx/ellauri087.html on line 618: Elsewhere CHAT has been defined as "a cross-disciplinary framework for studying how humans purposefully transform natural and social reality, including themselves, as an ongoing culturally and historically situated, materially and socially mediated process". Core ideas are: 1) humans act collectively, learn by doing, and communicate in and via their actions; 2) humans make, employ, and adapt tools of all kinds to learn and communicate; and 3) community is central to the process of making and interpreting meaning – and thus to all forms of learning, communicating, and acting.
xxx/ellauri087.html on line 737: Vuonna 1983 POP:llä oli noin 3 000 jäsentä. Jäsenkunta oli keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Yksittäisistä kunnista puolueen kannatus oli suurinta Kauniaisissa, jossa se sai seitsemän prosenttia äänistä vuoden 1976 kunnallisvaaleissa. Puolueen pääasiallinen kannattajakunta koostui ruotsinkielisen yläluokan edustajista. POP:n naisjärjestöä johtivat muun muassa Salme Katajavuori ja Marjatta Tuderus.
xxx/ellauri087.html on line 902: Christer Kihlman tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisenä ns. paljastuskirjailijana. Omaelämäkerrallinen romaani Ihminen joka oli järkky (Tammi 1971) teki Kihlmanista suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisen avoimesti biseksuaalisen kirjailijan. Kirjassa hän kertoo myrskyisästä avioliitostaan, alkoholismistaan ja miessuhteistaan – aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos.
xxx/ellauri091.html on line 57: Miten niin? Sommarhemin naapurin kellosepän poika sanoi ärsyttävästi miten niin kun se tarkoitti mixi. Mitä se tarkotti hyvin usein. Sen nimi oli Harri Lind. Se halus aina leikkiä yleisurheilua, hypätä pituutta ja korkeutta. Ei me jaxettu. Oli kivempi lukea Akua. Sen pikkusiskon nimi jolla oli söpöt keltaiset pikkulapsen bikinit sellaiset jamihousut oli sanos nyt... Tuija eli Tuikku. Petti muisti. Onnex Petti muisti.
xxx/ellauri091.html on line 64: Mixi vitussa kysyä joltain lässähtäneeltä 74-vuotiaalta viinileililtä mitä on onni tai elämän tarkoitus, kun sitä voi kysyä suoraan hevosen suusta:
xxx/ellauri091.html on line 292: Hauptmann's early dramas reflect the influence of Henrik Ibsen, but the production of Die Weber, a dramatization of the Silesian weavers' revolt of 1844, brought him fame as the leading playwright of his generation. Hauptmann did not only want to give realistic details, but he paid a great deal of attention to historical accuracy, and studied various dialects. His weavers are "flat-chested, coughing creatures of the looms, whose knees are bent with much sitting." The women's clothes are ragged, but some of the young girls are not without charm � they have "delicate figures, large protruding melancholy eyes." Structurally the play, which was at first banned, was innovative � there is no single, individual hero in the cast of more than 70 characters. (Didn't exceed the 80 character limit of first generation mainframe computers.)
xxx/ellauri091.html on line 294: Die versunkene Glocke (1897), a symbolic story of a master bell founder and his struggle as an artist, has been one of Hauptmann's most popular plays. After this Hauptmann wrote the tragedies Fuhrmann Henschel (1899), Michael Kramer (1900), and Rose Bernd (1903). These works also reflected the personal turmoil Hauptmann was then in he had fallen for a fourteen-year-old girl, a promising violinist Margarete Marschalk. She was the opposite of his wife, interested in his work, and in such outdoor sports as hiking, ice-skating, andf skiing. After Hauptmann wife found out about her rival, she moved with the children to Dresden. Hauptmann had a son, Benvenuto, with Margarete, and in 1904, after a long period of agonising thought, Hauptmann divorced Marie and married Margarete. However, a year later he met a sixteen-year-old actress, Ida Orloff, who became a new object of his obsession. Hauptmann described her in his letters as a moth flirting with flames, as a bewitching Siren, as a mermaid, and as a cruel spider.
xxx/ellauri091.html on line 327: In politics, left refers to people and groups that have liberal views. That generally means they support progressive reforms, especially those seeking greater social and economic equality. The far left is often used for what is considered more extreme, revolutionary views, such as communism and socialism. Collectively, people and groups, as well as the positions they hold, are referred to as the Left or the left wing. What does right mean?
xxx/ellauri091.html on line 329: The word right, in contrast, refers to people or groups that have conservative views. That generally means they are disposed to preserving existing conditions and institutions. Or, they want to restore traditional ones and limit change.
xxx/ellauri091.html on line 353: Left: Collectivism: Community over the individual. Equality, environmental protection, expanded educational opportunities, social safety nets for those who need them.
xxx/ellauri091.html on line 369: Right: Supports homeschooling and private schools. Generally not opposed to public education, but critical of what is taught.
xxx/ellauri091.html on line 379: Right: Generally opposed to gay marriage; opposed to certain anti-discrimination laws because they believe such laws conflict with certain religious beliefs and restrict freedom of religion.
xxx/ellauri091.html on line 388: Right: Believe private companies can provide healthcare services more efficiently than government-run programs. Oppose the Affordable Care Act. Insurance companies can choose what to cover and compete with each other. Healthcare is not a right.
xxx/ellauri091.html on line 392: Left: Generally, support a moratorium on deporting or offering a pathway to citizenship to certain undocumented immigrants. e.g. those with no criminal record, who has lived in the U.S. for 5+ years. Less restrictive legal immigration.
xxx/ellauri091.html on line 393: Right: Generally against amnesty for any undocumented immigrants. Oppose a moratorium on deporting certain workers. Funding for stronger enforcement actions at the border (security, wall). More restrictive legal immigration.
xxx/ellauri091.html on line 401: Left: Strong government to provide a structure. Laws are enacted to protect every individual for an equal society. Safety nets for those in need.
xxx/ellauri091.html on line 413: Right: Based on individual rights and justice. Opposed to gay marriage, abortion, and embryonic stem cell research. Support the right to bear arms, death penalty, and personal responsibility as an individual. Opposed to taxpayer funding of Planned Parenthood.
xxx/ellauri091.html on line 417: Left: Progressive taxation (high-income earners taxed at a higher rate). Generally not opposed to raising taxes to fund the government.
xxx/ellauri091.html on line 418: Right: Tend to favor a “flat tax” (same tax rate regardless of income). Generally opposed to raising taxes to fund the government.
xxx/ellauri091.html on line 428: Right: Favors business owners and corporations with the expectation higher profits will result in higher wages through a free-market. Generally opposed to a minimum wage. Lower corporate taxes.
xxx/ellauri091.html on line 576:
xxx/ellauri091.html on line 599:
xxx/ellauri091.html on line 624:
xxx/ellauri091.html on line 639:
xxx/ellauri091.html on line 640:
xxx/ellauri091.html on line 648:
xxx/ellauri091.html on line 662:
xxx/ellauri091.html on line 688: And none of its neighbors are remotely close. Well, the spaniards, but they could build a wall as we did with Mexico.
xxx/ellauri091.html on line 697:
xxx/ellauri091.html on line 756: Erdogan on riisunut Turkin pois naistenmätkinnän vastaiselta liitolta, jonka aikanaan loi Istanbulin sopimus. Naistenmätkinnän vastustaminen vaarantaa avioliiton ja höllentää perheen naisten lepositeitä. Miesten ja naisten tasa-arvo on vastoin luontoa. Apinat ei ole mitään punaoravia saati sitten liitosellaisia joilla naarat ovat isompia. Ollaan luonnostaan dimorfisia lajina ja Allah on suonut miehelle karvaisemmat käsivarret ja kovemman pään. Me ollaan hopeaselkiä, ei täällä määrää mitkään ruohikkopalon sammuttajat. Erdogan ei enää välitä eurooppalaisista. Se on mieluummin vaikka ö-joukkueen kapteeni kuin a-joukkueen vaihtopenkillä.
xxx/ellauri091.html on line 784: A typical example is her work concerning immigrants. She was the first professor in America to give students a course of lectures on problems relating to immigrants. Best known, undoubtedly, is her work on the Slav immigrants in the United States, a work which is said to be a landmark in the scientific analysis of immigration problems3. This work provides a perfect illustration of her approach: before putting pen to paper she visited most of the Slav centers in the United States and also did research for a year in those regions of Austria-Hungary from which many of the immigrants came. Not content to rely on verbal or written sources, she felt she had to see things for herself, to meet these people, and to study their conditions at first hand.
xxx/ellauri091.html on line 800: *Mr. Jahn delivered this speech in the auditorium of the Nobel Institute in the early afternoon of December 10, 1946. At its conclusion, Mr. Jahn read a message of acceptance from Miss Balch, whose health prevented her from attending the ceremonies, and presented the prize to Mr. Huston of the U.S. Embassy who accepted in her name. This translation is based on the Norwegian text in Les Prix Nobel en 1946, which contains, also, a French translation.
xxx/ellauri091.html on line 837: His simple preaching was a source of strength and inspiration to those whom he addressed or with whom he talked; his powerful tinselfish and his noble character won him friends and followers and opened the way for brotherhood between nations under the banner of Christ – always the central theme of his preaching.
xxx/ellauri103.html on line 74: "Kirjailija" Leena Krohn, samaa saku-ryssäsukua kuin niin monet Krohnit näissä penseissä, on tullut mainituxi 375. humoristin Onnen-Pekan suulla Kasa Verosen ja Kristina Carlsonin kirjailijakohortin tähtenä albumissa 58, sekä Kröhmien sukukronikassa albumissa 92.
xxx/ellauri103.html on line 93: 1800-luvulla elänyt ranskalaisrunoilija Charles Baudelaire on kulkenut Leena Krohnin mukana useamman vuosikymmenen ajan. "Herra hän haisee jo", siitä voisi sanoa kuin Lasaruxesta. Lucilia illustris -novellissa (1992) Krohn kuvaa yksityiskohtaisesti ihmisruumiin mätänemisprosessia. Inspiraatio novelliin tuli Baudelairen Haaska-runosta. Seuraavassa mustavalkoisessa kuvassa Leena on alkanut jo vähän mädäntyä.
xxx/ellauri103.html on line 127: Viime lokakuussa islamisti leikkasi pään irti ranskalaisopettaja Samuel Patylta, joka oli käyttänyt perustuslakiin kirjattua sananvapauttaan ja näyttänyt oppitunnilla pilakuvia profeetta Muhammedista. Hizi kyllä kai Muhammedin pään saa kulttuurillisesti omia, onhan sekin ominut meiltä Moosexen (tai no siis jutkuilta, mutta niiltähän me on kaikki omittu). Mixei sitten saisi omia opettajan pään.
xxx/ellauri103.html on line 168: In 2016 Shriver gave a controversial speech about cultural appropriation. Shriver had previously been criticized for her depiction of Latino and African-American characters in her book The Mandibles, which was described by one critic as racist and by another as politically misguided. In her Brisbane speech, Shriver contested these criticisms, saying writers ought to be entitled to write from any perspective, race, gender or background that they choose, even racist and politically misguided, in fact particularly so, because they sell best. The full text of her speech was published in the British newspaper The Guardian.
xxx/ellauri103.html on line 178: I hate to disappoint you folks, but unless we stretch the topic to breaking point this address will not be about “community and belonging.” In fact, you have to hand it to this festival’s organisers: inviting a renowned racist to speak about “community and belonging” is like expecting a tadpole to balance a beach ball on its nose.
xxx/ellauri103.html on line 187: The student government issued a “statement of solidarity” with “all the students who were injured and affected by the incident,” and demanded that administrators “create a safe space for those students who have been or feel specifically targeted.” The tequila party, the statement specified, was just the sort of occasion that “creates an environment where students of colour, particularly Latino, and especially Mexican, feel unsafe.” In sum, the party-favour hats constituted – wait for it – “cultural appropriation.”
xxx/ellauri103.html on line 190: Now, I am a little at a loss to explain what’s so insulting about a sombrero – a practical piece of headgear for a hot climate that keeps out the sun with a wide brim. And what's so insulting about shackles - a practical way to keep a cotton worker focused on his work. My parents went to Mexico when I was small, and brought a sombrero back from their travels, the better for my brothers and I to unashamedly appropriate the souvenir to play dress-up. For my part, as a German-American on both sides, I’m more than happy for anyone who doesn’t share my genetic pedigree to don a Tyrolean hat, pull on some leiderhosen, pour themselves a weisbier, and belt out the Hoffbrauhaus Song. (Leiderhosen? weisbier? Damn what ignoramus. But she is American, remember. Donald Trump is an expatriate German too. Hitler was an expatriate Austrian. Bet he had a Tirolean hat, a green one like aunt Inkeri.)
xxx/ellauri103.html on line 193: But what does this have to do with writing fiction? The moral of the sombrero scandals is clear: you’re not supposed to try on other people’s hats. Yet that’s what we’re paid to do, isn’t it? Step into other people’s shoes, and try on their hats. Try their underwear for size. Make fun of them when they don't say Calvin Klein, or have skidmarks on them.
xxx/ellauri103.html on line 194: In the latest ethos, which has spun well beyond college campuses in short order, any tradition, any experience, any costume, any way of doing and saying things, that is associated with a minority or disadvantaged group is ring-fenced: look-but-don’t-touch. Those who embrace a vast range of “identities” – ethnicities, nationalities, races, sexual and gender categories, classes of economic under-privilege and disability – are now encouraged to be possessive of their experience and to regard other peoples’ attempts to participate in their lives and traditions, either actively or imaginatively, or just for laughs, as a form of theft.
xxx/ellauri103.html on line 203: What strikes me about that definition is that “without permission” bit. However are we fiction writers to seek “permission” to use a character from another race or culture, or to employ the vernacular of a group to which we don’t belong? Do we set up a stand on the corner and approach passers-by with a clipboard, getting signatures that grant limited rights to employ an Indonesian character in Chapter Twelve, the way political volunteers get a candidate on the ballot? Anyway, do you really expect us Americans to seek permission from any of those lower races? Did we do so when we appropriated their land and property?
xxx/ellauri103.html on line 206: But this latest and little absurd no-no is part of a larger climate of super-sensitivity, giving rise to proliferating prohibitions supposedly in the interest of social justice that constrain fiction writers and prospectively makes our work impossible.
xxx/ellauri103.html on line 211: The felony of cultural sticky fingers even extends to exercise: at the University of Ottawa in Canada, a yoga teacher was shamed into suspending her class, “because yoga originally comes from India.” She offered to re-title the course, “Mindful Stretching.” And get this: the purism has also reached the world of food. Supported by no less than Lena Dunham, students at Oberlin College in Ohio have protested “culturally appropriated food” like sushi in their dining hall (lucky cusses— in my day, we never had sushi in our dining hall), whose inauthenticity is “insensitive” to the Japanese.
xxx/ellauri103.html on line 216: Mine is a disrespectful vocation by its nature – prying, voyeuristic, kleptomaniacal, and presumptuous. And I love it! Those adjectives fit me to a T! When Truman Capote wrote from the perspective of condemned murderers from a lower economic class than his own, he had some gall. After that, he had some cash. And his economic class went way up. What did the murderers get for it? Undying fame.
xxx/ellauri103.html on line 223: Hold it. OK, he’s necessarily “representing” his characters, by portraying them on the page. But of course he’s using them for his plot! How could he not? They are his characters, to be manipulated at his whim, to fulfill whatever purpose he cares to put them to.
xxx/ellauri103.html on line 237: You do indeed see just this brand of tokenism in television. There was a point in the latter 1990s at which suddenly every sitcom and drama in sight had to have a gay or lesbian character or couple. That was good news as a voucher of the success of the gay rights movement, but it still grew a bit tiresome: look at us, our show is so hip, one of the characters is homosexual! It is SOOO tiresome, why can't we just watch the superbly funny middle class straight white Americans instead?
xxx/ellauri103.html on line 250: Thus in the world of identity politics, fiction writers better be careful. If we do choose to import representatives of protected groups, special rules apply. If a character happens to be black, they have to be treated with kid gloves, and never be placed in scenes that, taken out of context, might seem disrespectful. But that’s no way to write. We know that most criminals are black anyway, and many if not most blacks are criminal. Writing to hide that fact would be writing fiction, and we fiction writers have your responsibility toward the white audience. The burden is too great, the self-examination paralysing. The natural result of that kind of criticism in the Post is that next time I don’t use any black characters, lest they do or say anything that is short of perfectly admirable and lovely. (No ei munkaan olis pitänyt alottaa tätä albumia, jossa haukutaan törkimyxiä jotka sattuu olemaan naisia. Äkkiä se kääntyyy naisten haukkumisexi sillä tekosyyllä, että ne sattuu olemaan törkimyxiä. Ehkä se onkin sitä!)
xxx/ellauri103.html on line 257:
xxx/ellauri103.html on line 260: In describing a second-generation Mexican American who’s married to one of my main characters in The Mandibles, I took care to write his dialogue in standard American English, to specify that he spoke without an accent, and to explain that he only dropped Spanish expressions tongue-in-cheek. I would certainly think twice – more than twice – about ever writing a whole novel, or even a goodly chunk of one, from the perspective of a character whose race is different from my own – because I may sell myself as an iconoclast, but I’m as anxious as the next person about attracting big money. But I think that’s a loss. I think that indicates a contraction of my fictional universe that is not good for the books, and not good for my purse.
xxx/ellauri103.html on line 264: Now I proceed to the topic "The left’s embrace of gotcha hypersensitivity inevitably invites backlash." Why, it’s largely in order to keep from losing my fictional mojo that I stay off Facebook and Twitter, which could surely install an instinctive self-censorship out of fear of attack. Ten years ago, I gave the opening address of this same festival, in which I maintained that fiction writers have a vested interest in protecting everyone’s right to offend others – because if hurting someone else’s feelings even inadvertently is sufficient justification for muzzling, there will always be someone out there who is miffed by what you say, and freedom of speech is dead. Why, freedom of speech is just about miffing! What's the use of the freedom if you are not allowed to miff! With the rise of identity politics, which privileges a subjective sense of injury as actionable basis for prosecution, that is a battle that in the decade since I last spoke in Brisbane we’ve been losing.
xxx/ellauri103.html on line 272: But in my events to promote Big Brother, like trying to peddle it to my acquaintances, I started to notice a pattern. Most of the people buying the book in the signing queue were thin. Well the whole queue was pretty thin. Especially in the US, fat is now one of those issues where you either have to be one of us, or you’re the enemy. It's like Christianity: who is not for Jesus is against him. We don't know if he was fat, but most likely he was scrawny, he could not even carry his cross. I verified this when I had a long email correspondence with a “Healthy at Any Size” activist, who was incensed by the novel, which she hadn’t even read. Which she refused to read. No amount of explaining that the novel was on her side, that it was a book that was terribly pained by the way heavy people are treated and how unfairly they are judged, could overcome the scrawny author’s photo on the flap.
xxx/ellauri103.html on line 325: Shriver began by making light of a recent incident in the US, where students faced prosecution for what was argued by some as “casual racial and ethnic stereotyping and cultural insensitivity” at a Mexican-themed party.
xxx/ellauri103.html on line 329: On and on it went. Rather than focus on the ultimate question around how we can know an experience we have not had, the argument became a tirade. It became about the fact that a white man should be able to write the experience of a young Nigerian woman and if he sells millions and does a “decent” job — in the eyes of a white woman — he should not be questioned or pilloried in any way. It became about mocking those who ask people to seek permission to use their stories. It became a celebration of the unfettered exploitation of the experiences of others, under the guise of fiction. (For more, Yen-Rong, a volunteer at the festival, wrote a summary on her personal blog about it.)
xxx/ellauri103.html on line 335: It’s not always OK if a white guy writes the story of a Nigerian woman because the actual Nigerian woman can’t get published or reviewed to begin with. It’s not always OK if a straight white woman writes the story of a queer Indigenous man, because when was the last time you heard a queer Indigenous man tell his own story? How is it that said straight white woman will profit from an experience that is not hers, and those with the actual experience never be provided the opportunity? It’s not always OK for a person with the privilege of education and wealth to write the story of a young Indigenous man, filtering the experience of the latter through their own skewed and biased lens, telling a story that likely reinforces an existing narrative which only serves to entrench a disadvantage they need never experience.
xxx/ellauri103.html on line 337: I can’t speak for the LGBTQI community, those who are neuro-different or people with disabilities, but that’s also the point. I don’t speak for them, and should allow for their voices and experiences to be heard and legitimised.
xxx/ellauri103.html on line 341: In making light of the need to hold onto any vestige of identity, Shriver completely disregards not only history, but current reality. The reality is that those from marginalised groups, even today, do not get the luxury of defining their own place in a norm that is profoundly white, straight and, often, patriarchal. And in demanding that the right to identity should be given up, Shriver epitomised the kind of attitude that led to the normalisation of imperialist, colonial rule: “I want this, and therefore I shall take it.”
xxx/ellauri103.html on line 346: My own mother, as we walked away from the tent, suggested that perhaps I was being too sensitive. Perhaps … or perhaps that is the result of decades of being told to be quiet, and accept our place. So our conversation then turned to intent. What was Shriver’s intent when she chose to discuss her distaste for the concept of cultural appropriation? Was it to build bridges, to further our intellect, to broaden horizons of what is possible?
xxx/ellauri103.html on line 443: “Who had money on JK Rowling pivoting to supporting those who call people who take mental health medication “lazy?” wrote one critic Sunday. I had. But as luck would have it, she has more of it. In fact, she is full of it.
xxx/ellauri103.html on line 497: "Child labor and forced labor have no place in a developed and civilized society." Fuck of course they do! And an all-important one! However else could us monkeys in the West afford to buy new dirt cheap fashion rags every time we round the shops? What would civilized society be without trendy fashion clothes? Are we some kind of apes that use the same fur year in year out? No way Jose!
xxx/ellauri103.html on line 507: Doonesbury sarjakuvaa ei muista kukaan, varsinkaan sen jälkeen kun Gary Trudeau (ihan aiheesta) 2015 kritisoi Charlie Hebdon piirtäjiä "for punching downward..., attacking a powerless, disenfranchised minority with crude, vulgar drawings closer to graffiti than cartoons", and thereby wandering "into the realm of hate speech" with cartoons of Muhammad. Muiden pöyristyneiden öykkärien joukossa joku paska David Frum "criticized what he called Trudeau's moral theory that holds "the privilege-bearer responsible". Eihän se nyt käy, privilege on privilege, Mariallakin oli sellainen, eikä sitä siltäkään otettu pois. Rääppä humanistiystävineen piti rinnassa "Je suis Charlie" läppyjä. Charlie Chaplin lie ollut kyseessä.
xxx/ellauri103.html on line 524: Kathie Lee married Paul Johnson, a composer/arranger/producer/publisher of Christian music, in 1976. After their divorce in 1982, she married sportscaster and former NFL player Frank Gifford in 1986. He died in 2015. Kathie Lee has released studio albums and written books. Kathie Lee has sold clothes made in offshore sweatshops whose living and working conditions were simply inhumane.
xxx/ellauri103.html on line 529: After seeing the Billy Graham–produced film The Restless Ones at age 12, Gifford became a born-again Christian. She told interviewer Larry King, "I was raised with many Jewish traditions and raised to be very grateful for my Jewish heritage. But even more grateful I am to Billy. Jesus sells so much better here in the U.S. than Moses."
xxx/ellauri103.html on line 573: "Tiede häviää kadunmiehelle". "Tappio rationaaliselle päätöxenteolle". Talouslehdet oli Päntyhosen mielestä "tavallaan oikeassa, tavallaan ei". Vitun trapezitaiteilija tasapainoilemassa aidalla. Häppeningeissä kieppuvien kaljakellujien deejii. Brittien John Mayor oli sen mielestä suoraselkäinen konservi, ei antanut hihhuleille perixi kuten Shell. Mutta ne onkin veteliä holländereitä.
xxx/ellauri103.html on line 575: Mitähän Naimi tykkää Greta Thunbergin nenäkkäistä jutuista? Tosi kovasti, se koitti 2019 interseptoida Gretan omaan Intercept-rysäänsä: Wait! become a member! Donate! Ja 2020 Greta huolikin sen poppooseen:
xxx/ellauri103.html on line 579: Tangent: Thunberg told her millions of social media followers on Thursday she had been self-isolating for the past two weeks after returning home from a three-week trip in Central Europe. She said she reported symptoms associated with coronavirus, such as a fever and a cough. While she could not get tested for COVID-19 since Sweden is limiting tests to those in need of emergency medical treatment, she said it was “extremely likely” that she’s had it, given the combined symptoms and circumstances.
xxx/ellauri103.html on line 615: St Maryn lukio on tismalleen kuin Roryn koulu. Prikulleen samoja preppi kermaperseitä. Noin 16v tyttö liihotti mikin (Meeckey Mouse) taa: hei tää on kapitalismia, apinoilla on lupa olla anzaizematonta rahaa. Jos se ei sinulle sovi, olet ehkä vain kateellinen. Totta Mooses olen!
xxx/ellauri104.html on line 130: The hallmark BPD is a pervasive pattern instability in relationships, self-image, and moods. To be diagnosed with borderline personality disorder, you must have at least five of the following symptoms:
xxx/ellauri104.html on line 195: Narsismi ei näy päältä, mutta monet niistä ottaa mömmöjä. Populasta niitä on alle prosentti, mutta hoidonalaisista 2-16 prosenttia. Lähinnä samanlaisia ovat antisosiaaliset, rajatilaiset ja näyttelijäpersoonallisuudet. Narsistille ei ole labratestiä. Jos terapeutti ei tykkää potilaasta, se saattaa hyvinkin olla narsisti. Se potilas. Narsisteista noin puolet on depressiivisiä ja vähintään yhtä monet vetää aineita. Kaikenlaisia terapioita voi kokeilla mutta ei pidä odottaa ihmeitä. Pöpilässä ne harvoin paranee. Toiset terapeutit koittaa olla pahoja poliiseja, toiset kilttejä; molemmista on suunnilleen yhtä vähän apua. Varsinkaan ryhmäterapia ei toimi ollenkaan. Lääkkeitä narsismiin ei ole. Depressiiviset epäonnistuneet narsistit tekee joskus izemurhia.
xxx/ellauri104.html on line 234: It was not that they were unnormal. It was that they were possessed by a higher being that caused them to have such genius levels of intelligence. This possession made them less sociable because they are aware of the darkening hearts of mankind. Those who know the truth, keep it to themselves. Those who do not know the truth, live in ignorance that is bliss.
xxx/ellauri104.html on line 253: Funny thing is, nobody knows why neurotransmitters are of a different level for people with "schizophrenia" and blame it on this label. Those with such illnesses were not always measured for levels of neurotransmitters, they were only assumed to have such levels of neurotransmitters by the psychiatrist who has no real medical background like that of a surgeon. To worsen it, Earthling's medical science has yet to be able to measure these levels accurately and safely! Isn't this shocking?
xxx/ellauri104.html on line 281: POV Purpose of Visit (medical coding)
xxx/ellauri104.html on line 527: Albeit to different extents, the researchers explain, the nine negative personality traits are all based on a rooted tendency to prioritize one’s own well-being, pleasure, or success over those of others, even if it means others will have to suffer for it.
xxx/ellauri104.html on line 767: Neurosis should not be mistaken for psychosis, which refers to a loss of touch with reality. Nor should it be mistaken for neuroticism, a fundamental personality trait proposed in the Big Five personality traits theory.
xxx/ellauri104.html on line 771: Neurootikko on huono sopeutumaan, muuttamaan tapojaan, ja kyvytön kehittämään tyydyttävämpää persoonaa kuin on. Neurooseja ovat:
xxx/ellauri104.html on line 786: Jungin mielestä modernilla miehellä (ja naisella) on neurooseja, koska niiltä on jumala hukassa, niiden sielu on kuin pieru exyxissä. Freudilaisten mielestä neuroosit on egon defenssimekanismeja ilkeän supermiehen kynsissä, siis niistä mekanismeista sellaisia huonoja. Tärkein oire on ahdistus, mutta voi siinä mennä depis, obsessio, fobia ja luonnevika samalla. Ja hysteria:
xxx/ellauri104.html on line 967: Kor. (Paavali) 6:9-11 Homoseksuaalit ja naismaiset eivät pääse taivaaseen.
xxx/ellauri104.html on line 1058: laske nuorempoo valjaisiin. Emäntä otetaan talosta, ja semmosesta joka on kalliolle rakennet tu sillä tavalla kun sanassa tarkotettaan. Vertaistaan vasten on hyvä venytellä.
xxx/ellauri104.html on line 1163: Tämä tuli erityisen selvästi ilmi hänen mullistavassa suhtautumisessaan sapattikäskyyn (siis Moosexen pykälään 4 jota yllä sivuttiin) ja siihen liittyviin sääntöihin. Hänen vastustajissaan fariseusten ja kirjanoppineiden joukossa tällainen käyttäytyminen herätti suurta pahennusta. Se oli heidän mielestään osoitus siitä, että Jeesus halusi kumota koko lain, mistä hän ansaitsisi jopa kuolemantuomion. Mutta parannettuaan eräänä sapattina kauan sairastaneen miehen Jeesus perusteli tekoaan kertomalla, että juuri tällä tavoin itse Taivaallinen Isä toimii tässä maailmassa: ”Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen minäkin” (Joh. 5:17).
xxx/ellauri104.html on line 1183: Tätä taustaa vasten käy selväksi, ettei näiden vuosien taistelu avioliittokäsityksen laajentamisen puolesta ole vain taistelua sen hyväksi, että homoseksuaalinen rakkaus katsottaisiin samanarvoiseksi heteroseksuaalisen rakkauden kanssa, eikä myöskään sen puolesta, että samaa sukupuolta olevien avioliitto tulisi laajemmin hyväksytyksi. On kyse enemmästä. On kyse jostain, joka sijaitsee paljon syvemmällä ihmisten mielissä ja jolla on vielä suurempi merkitys ja painoarvo. Se, mihin viime kädessä pyritään, on homoseksuaalisesti suuntautuneiden tunnustaminen täysiarvoisiksi ihmisiksi. On kyse ihmisarvosta, tasa-arvoisuuden laajentaminen niin, että sen piiriin sisällytetään myös seksuaaliset vähemmistöt kuten naiset ja työläiset runsaat sata vuotta sitten. Tämän puolesta marssitaan nyt sateenkaarilippujen alla.
xxx/ellauri104.html on line 1189: Edellä olevat pohdinnat avioliittokäsityksen mahdollisesta laajentamisesta voidaan tiivistää yksinkertaiseen kysymykseen: Onko avioliitto olemassa vain heteroseksuaalista vai myös homoseksuaalista rakkautta varten? On tehtävä valinta kahden sanan kesken: vain ja myös. Mutta sitä ennen on, kuten mainittua, tehtävä toinen valinta.
xxx/ellauri104.html on line 1191: ”Sanonko ´Kyllä, kyllä´, kun tarkoitan ´Ei, ei´?” Näin apostoli Paavali joutui kysymään kirjeessään Korintin kristityille (2. Kor. 1:17). Kun katsomme taaksepäin kirkossamme tarkistaaksemme mitä olemme viime vuosikymmeninä tulleet lausuneeksi homoseksuaalisuudesta, on meillä syytä katsoa peiliin ja yhtyä Paavalin vakavaan kysymykseen. Olemmeko sanoneet ”Kyllä, kyllä”, kun olemme viime kädessä kuitenkin tarkoittaneet ”Ei, ei”?
xxx/ellauri104.html on line 1196: Myrskyisellä ja kirkkokriittisellä 60-luvulla piispat katsoivat velvollisuudekseen tehdä selkoa kirkkomme seksuaalietiikasta. Se tehtiin kannanotossa nimellä Ajankohtainen asia (1966). Siinä piispojen enemmistö - Karl-Erik Forssell ei allekirjoittanut kannanottoa, koska hän piti sen suhtautumista homoseksuaalisuuteen liian yksioikoisena ja jyrkkänä - katsoi, ettei saa syyttää homoseksuaalisesti suuntautuneita tästä luonteenpiirteestä, joten heillä on täysi kotipaikkaoikeus kirkossa. Mutta heidän ei kuitenkaan pidä elää tämän suuntautumisensa mukaisesti ja siten houkutella maamme nuorisoa syntiin. Siis: Kyllä ja ei.
xxx/ellauri104.html on line 1198: Seuraavassa kannanotossa, Kasvamaan yhdessä (1984) noudatimme suunnilleen samaa linjausta kuin 60-luvun piispat: Homoseksuaalisesti suuntautuneet eivät ole vastuussa suuntautumisestaan, mutta Raamatun mukaan homoseksuaalinen käyttäytyminen on luonnonvastainen ja synnillinen. Tämän linjauksen mukaisesti vastasin itse nuorten kysymyksiin piispantarkastusten koulukäyntien yhteydessä arkkihiippakunnan seurakunnissa. En tainnut puhua ”homoelämän” synnillisyydestä, mutta annoin ymmärtää, etten kannata esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Siis: Kyllä ja ei. Ei ihme että pääsin arkkipiispaxi. Jokainen suolansa arvoinen poliitikko vastaa juurikin näin: Kyllä ja ei.
xxx/ellauri104.html on line 1211: Valinta, jonka eteen Elia asettaa Israelin kansan, on tämä: ”Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä, jos taas Baal, seuratkaa sitten häntä!” Me seisomme vastaavan valinnan edessä: Onko homoseksuaalisuus Herran teko vai hänen vastustajansa Baalin?
xxx/ellauri104.html on line 1238: Augustinuxen opetuksen syvin olemus on, että seksi kuuluu vain avioliittoon. Seksi on syntiä tai syntiin johdattavaa pahaa himoa. (Ainut) lieventävä asianhaara on se, kun seksiä harjoitetaan vain läh. saarnaaja-asennossa lisääntymistarkoituksessa max viiden piston ajan, niin että nainen ei ehdi menoon mukaan. Tiukka tuijotus on optio. Oikeastaan kaikki viime ja tämän vuosisadan seksuaalieettiset vaikeudet kirkossa liittyvät tähän Augustinuksen perintöön: naisten aseman vapautuminen (subjektius), ehkäisyvälineet, itsetyydytys, esiaviollinen seksi, avoliitot, homoseksuaalisuus, samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröinti ja nyt viimeisimpänä samaa sukupuolta olevien avioliitto. Näihin kaikkiin liittyy seksi, joka ei rajaudu vain lisääntymistarkoituksen piiriin.
xxx/ellauri104.html on line 1257: Räsäsen mukaan kyse on pohjimmiltaan siitä, saako Suomessa pitää esillä penistä ja ilmaista vakaumusta, joka pohjautuu Raamatun ja kristillisten kirkkojen perinteisiin opetuksiin. Homoseksuaalien ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia hän vakuuttaa puolustavansa kuin rakkikoira, niiden taivasoikeudethan on tässä vaakalaudalla. On valittava, työntääkö pipunsa paapareikään täällä murheen laaxossa vai lutkuttaako ratki taivaassa perse tervattuna pyhimysten nahkaklarinettia.
xxx/ellauri104.html on line 1287: Ennen tuoretta tutkintapyyntöä Räsäsen kohdalla on käynnissä kaksi poliisitutkintaa ja rikosepäilyä. Molemmat liittyvät hänen näkemyksiinsä ihmisten seksuaalisuudesta. Pamfletin lisäksi tutkinnan kohteeksi on päätynyt Räsäsen tviitti, joka koski seksuaalivähemmistöjen Pride-tapahtumaa.
xxx/ellauri104.html on line 1289: Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan on syytä epäillä, että Räsänen on syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan halventamalla homoseksuaaleja heidän ihmisarvoaan loukkaavalla tavalla. Toivainen punnitsi keskenään sananvapautta, uskonnonvapautta ja syrjimättömyyttä koskevia perus- ja ihmisoikeuksia.
xxx/ellauri104.html on line 1291: Tällä kertaa kyse on jo vuonna 2004 Suomen Luther-säätiön julkaisemasta 29-sivuisesta Räsäsen kirjoittamasta vihkosesta nimeltä ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi - Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen”. Räsäsen pamfletti on yhä luettavissa Luther-säätiön nettisivuilta ja hän itse seisoo kirjoituksensa takana ja kiistää syyllistyneenä rikokseen.
xxx/ellauri104.html on line 1297: - Tieteellinen todistusaineisto osoittaa vastaansanomattomasti että homosexuaalisuus on ihmisen psykosexuaalisen kehityxen häiriö. Päivin tiedot on peräsin lääketieteen opinnoista 1978-1984, "lähinnä psykoanalyyttisesta tutkimussuunnasta." Joku yhtä sivistymätön tv-persoona on tietävinään v. 2018 tutkimuxesta että homous riippuu äidin kohdun hormoonitasosta. Genetiikka selittää muutaman prosentin tapauxia. So what? Mitä tekemistä etiologialla on homofobian kanssa? Ei tätä jaxa erkkikään.
xxx/ellauri104.html on line 1340: Debatti on terapeuttista jos pääsee joholle, muuten turhauttavaa ja traumaattista, niinkuin 30v sitten Cambridgessa sen Ruben Stillerin pirulaisen kaa. Mä luulin olevani eto selittäjä mutta kakkosexi jäin. Kökkötraktorixi nimitti. Se vaivaa vieläkin. Mä oisin voinut sanoa... No antaa olla. Vaan missäpäs on Ruben Stiller nyt? Eipä näy vuosijuhlissa. Pääministeri Sipilääkin se ahdisti! Jeesuxentappaja!
xxx/ellauri113.html on line 60: Löysää puhetta Erkki. Älkää löpiskö! huutaisi Omppu vihaisesti luokalle. Harva kunnon tieteellinen kysymys on edes mixi-kysymys, useammin ne on miten-kysymyxiä. Noi on ainaskin helppo vastata: 1) Ei se nouse se vaan näyttää siltä kun maapallo pyörähtää. 2) Kenen mielestä? Yhden pahuus on toiselle hyvä asia. 3) Koska se irtoaa ja maa vetää sitä puoleensa. 4) Koska mikään maan päällä ei ole ikuista. (Tän todisti Stephen Hawking Penrosen avulla 1965. Penrosen matematiikka oli vielä laajempi kuin Hawkingin.) 5) Sitä ei löydy minun pipliastani.
xxx/ellauri113.html on line 84: Ex nihilo, nihil fit – is one of the propositions to which great significance was attributed in metaphysics. The proposition is either to be viewed as just a barren tautology, nothing is nothing, or, if becoming is supposed to have real meaning in it, then, since only nothing comes from nothing, there is in fact none in it, for the nothing remains nothing in it. Becoming entails that nothing not remain nothing, but that it pass over into its other, being. – Later metaphysics, especially the Christian, rejected the proposition that out of nothing comes nothing, thus asserting a transition from nothing into being; no matter how synthetically or merely imaginatively it took this proposition, there is yet even in the most incomplete unification of being and nothing a point at which they meet, and their distinguishedness vanishes. –
xxx/ellauri113.html on line 85: The proposition, nothing comes from nothing, nothing is just nothing, owes its particular importance to its opposition to becoming in general and hence also to the creation of the world out of nothing. Those who zealously hold firm to the proposition, nothing is just nothing, are unaware that in so doing they are subscribing to the abstract pantheism of the Eleatics and essentially also to that of Spinoza. The philosophical view that accepts as principle that being is only being, nothing only nothing, deserves the name of 'system of identity'; this abstract identity is the essence of pantheism. - Hegel, 'Becoming', in 'The Science of Logic', 1812. [Kay Sage, 'Arithmetic of Breaking Wind', 1947]
xxx/ellauri113.html on line 93: The Principle of Reason, the text of an important and influential lecture course that Martin Heidegger gave in 1955-56, takes as its focal point Leibniz's principle: nothing is without reason. Heidegger shows here that the principle of reason is in fact a principle of being. Much of his discussion is aimed at bringing his readers to the "leap of thinking," which enables them to grasp the principle of reason as a principle of being. This text presents Heidegger's most extensive reflection on the notion of history and its essence, the Geschick of being, which is considered on of the most important developments in Heidegger's later thought. One of Heidegger's most artfully composed texts, it also contains important discussions of language, translation, reason, objectivity, and technology as well as remarkable readings of Leibniz, Kant, Aristotle, and Goethe, among others. And lots of black-and-white pictures of scantily dressed women.
xxx/ellauri113.html on line 135: V. Typerä kysymys, totta KAI emme selviydy! Etpä selviytynyt säkään Tapani vaikka parhaas yritit. Eivät pelastaneet kuolemalta sähköiset huuliharput eikä muut nerokkaat contraptionit. Siellä makaat tuhkauurnassa jonka kannessa on laajennetun matematiikan kaavoja, Penrosen tiiliä. Kyllä tekee susta pilkkaa nyt tohtori Ristintie. Pysähtyi evoluutio sun kohdalla. Koomista.
xxx/ellauri113.html on line 137: Korean orpolapset hyvittävät hoitonsa hiilikaivoxilla. Kanadan papooset Hiawatha ja Auringonkukka sovittavat erilaisuuttaan muuttumalla kirkon pihamaalla ruokamullaxi. Että sellasta. Tiede ja uskonto on järjestelmiä joidenka puitteissa on hyvä olla hirviöitä. Usko vaan se helpottaa, tai luule tietäväsi. Luulo on tiedon väärtti älä muuta vikise.
xxx/ellauri113.html on line 139: Tuomiokirkon kello oli 2018 Hawkingille 2 min vajaa Götterdämmerung. Se johtui Trumpista. Liekö Joe kääntänyt nyt viisareita taaxepäin. Onko alarmismi ajanhukkaa vai onko se ajankohtaista kakkosesta? Menestysteoxeni ajan lyhyt historia venyi niin että oon nyt 76-vuotias. Olen epämiellyttävä ja tietoinen ajan kulumisesta. Aika hidastuu kun vauhti lisääntyy. Ikävä kyllä rollaattori ei ylittänyt valon nopeutta. Loppui sekin 2-minuuttinen. Aikalisää ei annettu ajan asiantuntijalle.
xxx/ellauri113.html on line 155: On herätettävä uudelleen 60-luvun jännitys, minihamoset ja tupeeratut tukat. Se oli hienoa aikaa, meikäpoikakin oli silloin vielä suorastaan iloinen. Vitun lihassurkastus. Tekniikkakin oli miltei käden ulottuvilla, nyt ei enää meinaa ulettua mihinkään edes kulmakarvoilla. Avaruuteen on levittäydyttävä vaikka sitten vaan spermapisaroina tai tuhkapöllähdyxenä.
xxx/ellauri113.html on line 173: Joo tää Breakthrough Starshot on tosiaan tämmönen transhumanistien huuhaayritys. Jotain kärpäsenkakan kokoisia avaruuslaivoja joita vauhditetaan maasta käsin gigatonnien valonsäteellä. Se rahoitetaan Yuri Milnerin, Stephen Hawkingin, ja Facebookin sokeritoukan irtorahoilla. Sinnekö niiden meidän selkänahasta kiskomat pennoset nyt menevät, valonsäteinä avaruuden tyhjyyteen ison ydinvoimalan tehoilla? Voi jumalauta, en paremmin sano, vaikka Pekka kauhistuu. "Tarjoavat ihmiskunnalle tilaisuuden." Haistakaa kuulkaa ihan vittu! Kutistakaa mieluummin kulti Milner ja Sokerivuori kärpäsenkakan kokoisixi ja flengatkaa ne stratosfääriin minitähdixi!
xxx/ellauri113.html on line 216: V. Jane felt that the nurses and assistants of Prof. Hawking were intruding in their family life and Prof. Hawking felt that Jane had stopped loving him and loved Jonathan instead. After taking divorce from Jane in 1995, Hawking married Elaine Mason. Hawking took divorce from Elaine Mason in 2006 because she was physically abusing him. Prof. Hawking again started having a close friendship with Jane. Jane described her experiences with Prof. Hawking in her memoir Travelling to Infinity: My Life with Stephen which was published in 2007.
xxx/ellauri113.html on line 422: erämaahan, jossa ei ihmistä ole, nauraa se hevoselle ja ratsumiehelle.
xxx/ellauri113.html on line 423: 27niin että autio erämaa saa kylläksensä 22 (19) Sinäkö annat hevoselle voiman,
xxx/ellauri113.html on line 454: Sinunko pyllystäsi päivä paistaa? Ei vaan minun, vastaa ize Jehova. On tää aika ad hominen argumentointia. God throwing his weight around. Se joka panee turpiin toiselle on oikeassa, niinkuin keskiajalla. Samansuuntaista uhoomista nazoilla ja expertiisillä on Kalevalassa, siinä kohtaa missä Väiski ja Jouko antaa sanan sanasta. Jehova oikein kerskuu biologian tiedoilla. Oikeasti hevoset on vitun säikkyjä, eikä ihme, ne on pakoeläimiä, kasvissyöjiä. Ketähän ne jumalan muut pojat olivat? Mystistä.
xxx/ellauri113.html on line 476: David Berlinski was born in the United States in 1942 to German-born Jewish refugees who had immigrated to New York City after escaping from France while the Vichy government was collaborating with the Germans. His father was Herman Berlinski, a composer, organist, pianist, musicologist and choir conductor, and his mother was Sina Berlinski (née Goldfein), a pianist, piano teacher and voice coach. Both were born and raised in Leipzig where they studied at the Conservatory, before fleeing to Paris where they were married and undertook further studies. German was David Berlinski´s first spoken language. He earned his PhD in philosophy from Princeton University.
xxx/ellauri113.html on line 490: Professor Stuart Burgess. About: I have a passion for designing engineering systems including bio-inspired designs. Like many scientists I believe that the natural world has a Designer. The purpose of this website is to share some of my design work and to share personal views about why I believe in a Creator. Below is a picture of me holding our two family Chihuahuas – Bambi and Minnie. They were created by the Creator, not me. My creation articles:
xxx/ellauri114.html on line 119: Mustat Pantterit elokuva esittää lainvartijat yxipuolisesti pahoina ja mustat pantterit hyvixinä. Pantterien perustaja Bobby Seale sanoo: Tämäkin on lähes 90-prosenttisesti kexittyä!
xxx/ellauri114.html on line 122: What more than anything is missing in recent films, and shines splendidly in Maxwell’s films, is the sense of glory, the feeling that some have lived on an elevated plane according to the dictates of the highest sense of duty and honor. It’s an unfashionable feeling today, and mocked by those who conspicuously lack it, who love weakly, who think solely in quotidian, political terms. It cannot be understood by those without religious faith, for Heaven is a City of Glory and glory is the special attribute of a God who, if hidden, nevertheless offers us a glimpse of the special virtue of his glory in the lives of those who in moments of danger are willing to sacrifice themselves for a cause they think greater than themselves; and that, above the messiness of political squabbles, is the message behind Maxwell’s films. (The American Spectator 2015)
xxx/ellauri114.html on line 148: Rikas kokemus. Nykyään (1996) retriittejä löytyy joka puolelta Suomea. Toimintaa vaalii kaikessa hiljaisuudessa Hiljaisuuden Ystävät ry. Monet käyvät niissä vähintään kerran vuodessa. Kirkon perinteeseen retriitit ovat kuuluneet jo vuosisatoja. Moosexen se vetäytyi Siinainvuorella ihan vaan kylmyydestä, Jeesuxen Negevissä 40vrk paaston takia. Luostareissa oli mahdollista yöpyä seuraamassa munkkien jokaöistä toimintaa. Taimi Mäki Helsingistä palaa retriitistä kotiin silminnähden rauhoittuneena. Retriittiin tullaan saamaan, suorittamaan ja antamaan, hän korostaa. Potilaat vetävät huoneissansa parin tunnin ajaxi sen sisään lepäämään. Joskus on järjestetty vain naisille tarkoitettuja retriittejä joissa on vähän eri ohjelma. Osallistujat saavat herkutella ja helliäkin toisiaan. Osallistujat ovat kuin yhtä persettä. Ujona saapuneet ihmiset ovat loppupeleissä ihmeen avoinna. He ovat juoneet suuresta yhteisestä kuukupista. Aina ei ole ainoastaan mietiskelyä kuten E.Saarisella vaan on muuta liikuntaa. Ensin opetetaan hengittämistä lyhyt jaxo kerrallaan. Joskus sivakoidaan tuntureilla kilometrikaupalla. Välillä levähdetään laavuilla ja pidetään hartaushetkiä, joskus kaxikin. Joillakin se onnistuu jopa monta kertaa peräjälkeen. Ohjaaja Jouni Hilke hiihteli joukon perällä. Minulle izelleni tuli hyvä olo, Jouni raportoi. Ruokailimme yhdessä, saunoimme ja kävimme riu'ulla. Tilalle tuli iloa ja rohkeutta. Sisätilassa soi rauhoittava musiikki, kun potilaat samoilevat ulkona. Hiljaisuus on voimakas elementti, se herkistää aisteja, varsinkin kun avaa ikkunoita, sanoo kappalainen Esko Aho. Puun lumivaippa koskettaa syvältä.
xxx/ellauri114.html on line 174: Sulata puhallettu polypropeeni, myös sulaa puhallettu PP, on eräänlainen polymeeri polypropeeni, joka johtuu sulaa puhallettu puristaminen prosessi. Sulaa puhalletaan on pyörivä tapa, jossa polymeeri sulaa nopeasti voimakkaasti jännittynyt ja sitten kiinteytetty läsnäollessa nopea kuuma ilmavirta. Etuna on lyhyt prosessi ja se on kehrätty suoraan kuitukankaisiin. Sulaa puhallettu PP on keskeinen materiaali sulaa puhallettu kangas, eräänlainen kangas, jota käytetään tekemään naamarit, hengityssuojaimet ja kertakäyttöiset lääketieteelliset sukkanauhat jne.
xxx/ellauri114.html on line 233: Hopeapajun taimet värjöttelevät melkein varpaat vedessä, eivät uskalla minnekään istutusruukuista. Rantaan pitää ajaa vielä 2x tähänastinen määrä hiekkaa kottikärryllä. Saan sen arviolta valmiixi kun täytän 90. Sitten voin laittaa riippumaton 2 hopeapajun väliin ja ottaa nokoset. Sommarhemissä oli isoja hopeapajuja rannassa, just sellaiset mä haluan. Mulla oli maja yhdessä sellaisessa.
xxx/ellauri114.html on line 265: “See, I will break the bow of Elam, the mainstay of their might. I will bring against Elam the four winds from the four quarters of heaven; I will scatter them to the four winds, and there will not be a nation where Elam’s exiles do not go. I will shatter Elam before their foes, before those who want to kill them; I will bring disaster on them, even my fierce anger,” declares the Lord. “I will pursue them with the sword until I have made an end of them. I will set my throne in Elam and destroy her king and officials,” declares the Lord. "Yet I will restore the fortunes of Elam in days to come,” declares the Lord
xxx/ellauri114.html on line 277: WHO ARE THESE PEOPLE? A case can be made for the view that “Persian” and “Elamite” are not two names for the same people but that having conquered Elam, Persia became the successor to Elam, whose original inhabitants, as Jeremiah’s prophecy indicates, have been scattered to the four winds and absent from the pages of history for over 2,500 years. Evidence of the difference in origin between the Elamites and the Persians came from the mouth of none other than Persian King Darius the Great who said, “I am Darius, the great king, the king of kings, the king of many countries and many people, the king of this expansive land, the son of Wishtaspa of Achaemenid, Persian, the son of a Persian, ‘Aryan’, from the Aryan race” (From Darius the Great’s Inscription in Naqshe-e-Rostam).
xxx/ellauri114.html on line 278: Some scholars say Iran means “land of the Aryans” and claim that the Iranians are not descendants of Shem, as the Elamites were, but more likely came from Japeth, whose descendants are mostly Caucasians. This supports the view that Elam and Persia are not different names for the same people. Also, the native languages of the two groups were different.
xxx/ellauri114.html on line 280: It could also help us understand why the Arabs of the Middle East today are so opposed to the Iranians gaining any kind of political or military advantage over them. Even though they share varieties of the same religion (Islam), the Persians are not Arabs. As an example, if you follow our “Prophecy in the Headlines” feature, you’ve probably read about Saudi Arabian officials announcing that because of the US pursuit of a more cooperative relationship with Iran, the Saudi kingdom will henceforth be limiting its interaction with the US and going its own way where Middle Eastern affairs are concerned.
xxx/ellauri114.html on line 285: WHAT HAPPENED TO ELAM? There’s no record of a re-emergence of the Elamites since the Persian conquest 2500 years ago. Some say Jeremiah 49:39 is currently being fulfilled through the Iranians. They say this partly because Iran’s primary nuclear facilities are in the area once called Elam. Its recently completed nuclear reactor in Bushehr lies on the eastern shore of the Persian Gulf in the heart of ancient Elam. If that’s the case then God’s restoration of Elam’s fortunes is both brief and haphazard, its stated purpose is opposed to God’s plan for Israel, and it is doomed to end in even more destruction.
xxx/ellauri114.html on line 293: LET’S TRY TO BE MORE CAREFUL. I think there are a number of people today who are guilty of interpreting Bible prophecy in light of current events when the reverse is supposed to happen. We are supposed to interpret current events in light of Bible prophecy. These people read the world news and then scour the Bible for prophetic verses that seem to fit without fully researching their history to see to what extent they’ve already been fulfilled. Many of them are novices where Bible prophecy is concerned, but some should know better.
xxx/ellauri114.html on line 299: I make known the end from the beginning, from ancient times what is still to come. I say, My purpose will stand, and I will do all that I please (Isaiah 46:10).
xxx/ellauri114.html on line 305: One of the people groups they "eliminated" was the Rephaites (Rephaim), an ancient group of loosely related tribes of giants who are often thought to be descendants of the Nephilim, mentioned in Genesis 6. In fact, when the 12 Israelite spies first went into the promised land they reported seeing Nephilim there (Numbers 13:33). The Rephaites were a mysterious people about whom the Bible says very little, except that Israel, Edom, Moab, and Ammon were all given the task of destroying them and taking their land.
xxx/ellauri114.html on line 307: Nefilit (hepr. נְפִילִים, nefilim, "langenneet" tai "pudonneet") ovat isokokoisia olentoja jotka esiintyvät Raamatun alkutekstissä, erityisesti Ensimmäisessä (Genesis) ja Neljännessä Mooseksen kirjassa (Numerot). Myös muista Raamatun teksteistä löytyy viitteitä nefileihin. Käännöksissä heitä kutsutaan usein jättiläisiksi. Joonatanin targumin (Tanakin arameannoksen) mukaan nefilit olivat grigoreitten sekä naispuolisten ihmisten risteytyksiä. Grigorit eli Katselijat ovat apokryfisen Toisen Henokin kirjan mukaan langenneita enkeleitä, joita suomenkielisessä Raamatussa kutsutaan nimellä Jumalan pojat. Jumalan kotiin jääneitä peräkammarin poikia. Kuule ezä viizizä. MÖLINÄÄ! Grigorit pariutuivat naispuolisten ihmisten kanssa ja saivat aikaan risteytyksiä, joita kutsutaan Nephilimeiksi. Nimi tulee kreikan kielen sanasta ἐγρήγοροι (egrḗgoroi); sen slaavinkielinen käännös on Grigori, "Katselijat", "ne, jotka valvovat"; kaldeankielen "vartija", "katsoja. JUST LOOKING luki kangaslaukussa jonka Paul askarteli koulussa.
xxx/ellauri114.html on line 335: Realizing they needed separate pasturelands because their herds would now be too large for them to remain together, Esau took his Canaanite wives and all he owned and moved some distance away into the hill country of Seir, east and south of the Dead Sea, just south of Moab and Israel. Later, the Lord told Moses He had given this land to Esau and his descendants. (Deut 2:5).
xxx/ellauri114.html on line 350: Rev. 12:13-17 tells us that after Satan is confined to Earth he will go after “the woman”, symbolic of Israel. But the woman will be given the wings of a great eagle, enabling her to flee into the desert to a place prepared for her, where she will be taken care of for a time, times and half a time, which is 3 ½ years, the duration of the Great Tribulation. This agrees with Matt. 24:15-21 where the Lord warned the believing remnant of Israel to flee to the mountains to escape the Great Tribulation. The closest mountains to Jerusalem are in Moab and Edom.
xxx/ellauri114.html on line 352: And concerning the time of the 2nd coming, Isaiah wrote: Who is this coming from Edom, from Bozrah, with his garments stained crimson? Who is this, robed in splendor, striding forward in the greatness of his strength? “It is I, proclaiming victory, mighty to save.” Why are your garments red, like those of one treading the winepress? “I have trodden the winepress alone; from the nations no one was with me. I trampled them in my anger and trod them down in my wrath; their blood spattered my garments, and I stained all my clothing. It was for me the day of vengeance; the year for me to redeem had come. I looked, but there was no one to help, I was appalled that no one gave support; so my own arm achieved salvation for me, and my own wrath sustained me. I trampled the nations in my anger; in my wrath I made them drunk and poured their blood on the ground”
xxx/ellauri114.html on line 359: These prophecies help us understand how Edom, Moab, and Ammon could escape the clutches of the anti-Christ. The Lord has chosen Petra as the city of refuge where He will protect His people throughout the Great Tribulation. In doing so, He will make sure the whole area stays out of the hands of His enemy. It also explains why, when He returns, He will first go to Edom to clear the way for His people to return to Jerusalem (Isaiah 63:1-6).
xxx/ellauri114.html on line 382:
xxx/ellauri114.html on line 453: Vanhemmuudessa on ollut Toivolan mielestä hänenkaltaiselleen miehelle enemmän liikkumatilaa. Vanhuudessa liikkumatila vaan lisääntyy (vrt Keltin unen väljähtynyt Roger Casement). Samalla kyllä pieruille tulee pidätysvaikeuxia. You win some, you lose some.
xxx/ellauri114.html on line 576: Minä olen vain samallum, pikkukauppias ja kanankakankantaja, mutta niinkuin huomaatte, voin saada paljon aikaan tiedoillani, voin aiheuttaa jopa kokonaisten kaupunkien luovaa tuhoa. Mitäh, huomautti joku paimenista loukkaantuneena. Eikö paimenen virka ole kaikkein vanhin, ja eikö paimenia kunnioiteta kaikkialla? Paimen ja maanviljelijä ovat vanhimmat. Niin ja se maailman vanhin ammatti. - Läppä läppä, oikaisi tietojenkauppias (nimeltänsä Google) havaittuaan paimenten ilmeet karsaixi. (Mutta kauppa se on joka kannattaa, ja henkilöllisyyxien kauppa kumminkin, se ajatteli näin, izexensä nimittäin.) Hawkingia kiellettiin kertomasta lopun aikojen big crashista, se voisi aiheuttaa paniikkia pörssissä. Same difference, plus ca change, plus c'est la meme chose.
xxx/ellauri114.html on line 583: Mä ostin 10-luvulla Stokkalta isoja pyöreitä narusaippuoita à 20e jotka oli tehty Aleppossa. Halpa se ei ollut mutta hyvä, kesti vuoden ennenkuin se hupeni. Kunnes länkkärit meni Syyriaankin sähläämään kalifaatin kimpussa. Lakkas maailman vanhimpien saippuoiden valmistus lyttyyn pommitetussa Aleppossa, maailman vanhimmassa kaupungissa. Jäi vaan maailman vanhin ammatti. Syyrialainen äijä Maailma kylässä teltassa, jolle kerroin tästä takaiskusta ostaessani siltä postimerkin kokoista saippuapalaa vaikutti aika happamelta. Nyt on Stokkakin lyöty aika hajalle. Postimyynti on toiminut Troijan hevosena. Hawkingin mielestä se oli hienoa. Niin tietysti, kun se ei päässyt rullaportaisiin rullatuolilla. Me ajatellaan kaikki omaa persettä.
xxx/ellauri114.html on line 587: Tarḫunz (stem: Tarḫunt-) was the weather god and chief god of the Luwians, a people of Bronze Age and early Iron Age Anatolia. He is closely associated with the Hittite god Tarḫunna and the Hurrian god Teshub.
xxx/ellauri114.html on line 598: Melkisedek (hepr. מלכי־צדק, ”Kuninkaani on sedek”) on Raamatun Vanhan Testamentin henkilö, josta kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Hän oli pappi ja Saalemin kuningas, jonka Aabraham kohtasi palatessaan vapauttamasta suolaista veljenpoikaansa Lootia paikallisten asukkaiden kynsistä. Melkisedek siunasi Aabrahamin ja antoi hänelle leipää ja viiniä. M: Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa? A: Tottakai, hetki vain, Loo-ot! Melkisedekiin viitataan myös Uudessa Testamentissa; esimerkiksi heprealaiskirjeessä Melkisedekiä kutsutaan ”Korkeimman Jumalan papiksi" (tää on sitaatti yhdestä psalmista). Häntä pidetään Jeesuksen Kristuksen vanhatestamentillisena avataarina Raamatussa. Saalemin uskotaan sijainneen nykyisen Jerusalemin paikalla. Nyt niitä on vähän joka kylässä.
xxx/ellauri114.html on line 654: Ne uskoivat että Jeesus oli pyhän Joosefin ja Marian biologinen poika. Kun Johannes Kastaja oli kastanut sen, jumala adoptoi sen pojaxeen ja antoi nimen Messias (eli Kristus siis). Koskemattomat uskoi myös että Jeesus nai Maria Magdalenan, ja niiden poika oli se Elymas Bar Jesus jonka Pauli sokaisi. Ne uskoivat edelleen että Jeesus eli elämäänsä edelleen kuolleista noustuaan.
xxx/ellauri114.html on line 667: Right and left play an important role in Jacob's final blessing to his grandsons, Ephraim and Manasseh (Gen. 48: 12–20), whom Joseph places at the left and right sides of Jacob, respectively (verse 13), expecting his father to place his right hand on Manasseh (the firstborn) and his left on Ephraim, and then bless them. But Jacob crosses his hands, placing his right hand on Ephraim (verse 14) and his left on Manasseh, despite Joseph's objections (verse 18). Jacob explains his actions by stating that Ephraim will be greater than Manasseh (verse 19).
xxx/ellauri114.html on line 669: Manassen olotilanne oli varmaan paha mieli. Joosefin 12. heimoa ei sit ollutkaan vai oliko? Sekö se oli se kadonnut heimo?
xxx/ellauri114.html on line 676: The modern use derives from an account in the Hebrew Bible, in which pronunciation of this word was used to distinguish Ephraimites, whose dialect used a differently sounding first consonant. The difference concerns the Hebrew letter shin, which is now pronounced as [ʃ] (as in shoe). In the Book of Judges, chapter 12, after the inhabitants of Gilead under the command of Jephthah inflicted a military defeat upon the invading tribe of Ephraim (around 1370–1070 BC), the surviving Ephraimites tried to cross the River Jordan back into their home territory, but the Gileadites secured the river's fords to stop them. To identify and kill these Ephraimites, the Gileadites told each suspected survivor to say the word shibboleth. The Ephraimite dialect resulted in a pronunciation that, to Gileadites, sounded like sibboleth. In the King James Bible the anecdote appears thus (with the word already in its current English spelling):
xxx/ellauri114.html on line 678: And the Gileadites took the passages of Jordan before the Ephraimites: and it was so, that when those Ephraimites which were escaped said, Let me go over; that the men of Gilead said unto him, Art thou an Ephraimite? If he said, Nay;
xxx/ellauri114.html on line 684: Despite the loss of the additional history of Manasseh and Ephraim, several modern-day groups claim descent from them, with varying levels of academic and rabbinical support. The Yusufzai tribe (literal translation The Sons of Joseph) of the Pashtuns of Afghanistan, India and Pakistan, who collectively refer to themselves as the "Bani Israel", have a long tradition connecting them to the exiled Kingdom of Israel. The Samaritans claim that some of their adherents are descended from these tribes, and many Persian Jews claim to be descendants of Ephraim. Many Samaritans claim descent from the grandchildren of Joseph under four main septs, his grandsons Danfi, Tsedakah, Mafraj and Sarawi Samaritans Museum In northeast India, the Mizo Jews claim descent from Manasseh, and call themselves Bnei Menashe; in 2005 Shlomo Amar, Sephardi Chief Rabbi of Israel, announced that he regarded this claim to be true, which under the Law of Return allows them to migrate to Israel, as long as they formally convert to Israel's Orthodox form of Judaism. Similar traditions are held by the Telugu Jews, in South India, who claim descent from Ephraim, and call themselves Bene Ephraim.
xxx/ellauri114.html on line 686: Considered less plausible by academic and Jewish authorities are the claims of several western Christian and related groups, in particular those of the Church of God in Christ. It claims that the whole UK is the direct descendant of Ephraim, and that the whole United States is the direct descendant of Manasseh, based on the interpretation that Jacob had said these two tribes would become the most supreme nations in the world. Some adherents of Messianic Judaism also identify as part of Joseph on the basis that, regardless of any genetic connection which may or may not exist, they observe the Torah and interpret parts of the Tanakh in certain ways.
xxx/ellauri114.html on line 690: Latter-day Saints also believe that the main groups of the Book of Mormon (Nephites and Lamanites) were parts of the tribes of Ephraim and Manasseh. They believe that this would be the fulfilment of part of the blessing of Jacob, where it states that "Joseph is a fruitful bough, even a fruitful bough by a well; whose branches run over the wall" (Genesis 49:22, interpreting the "wall" as the ocean). The idea being that they were a branch of Israel that was carefully led to another land for their inheritance.
xxx/ellauri114.html on line 718: The descendants of Lud are usually, following Josephus, connected with various Anatolian peoples, particularly Lydia (Assyrian Luddu) and their predecessors, the Luwians; cf. Herodotus' assertion (Histories i. 7) that the Lydians were first so named after their king, Lydus (Λυδός). However, the chronicle of Hippolytus of Rome (c. 234 AD) ... [aivan päin vittua, sori vaan Hippolytus].
xxx/ellauri114.html on line 766: The curse of Ham (actually placed upon Ham's son Canaan) occurs in the Book of Genesis, imposed by the patriarch Noah. It occurs in the context of Noah's drunkenness and is provoked by a shameful act perpetrated by Noah's son Ham, who "saw the nakedness of his father". The exact nature of Ham's transgression and the reason Noah cursed Canaan when Ham had sinned have been debated for over 2,000 years.
xxx/ellauri114.html on line 768: The story's original purpose may have been to justify the subjection of the Canaanite people to the Israelites, but in later centuries, the narrative was interpreted by some Christians, Muslims and Jews as an explanation for black skin, as well as a justification for slavery. Similarly, the Latter Day Saint movement used the curse of Ham to prevent the ordination of black men to its priesthood.
xxx/ellauri116.html on line 91: Violetit martinit ovat luultavasti lintuja, jotka nauttivat ruokailusta hyttysillä, ja erilaiset virheelliset Internet-väitteet asettavat kulutuksensa monta kertaa korkeammalle kuin se todellisuudessa on. Todellisuudessa enintään 3 prosenttia heidän ruokavaliostaan koostuu todennäköisesti hyttysiä.
xxx/ellauri116.html on line 93: Lepakot ovat nisäkkäitä, jotka syövät hyttysiä. Niiden kaikuun johtamat tavat metsästää, saalistavat ja saaliinsa syövät tekevät muista hyönteisistä helppoja kohteita lepakoille. Vaikka lepakot voivat saada monia erilaisia öisiä hyönteisiä, niiden affiniteetti hyttysiin on kiistaton. Äskettäisessä Wisconsinin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa löydettiin hyttystodisteita guanosta (ulosteista) yli 70 prosenttia tutkituista villieläimistä, mikä viittaa siihen, että lepakot syövät luonnollisessa elinympäristössään paljon enemmän hyttysiä kuin aiemmin ajateltiin.
xxx/ellauri116.html on line 272: Don Rigoberto is compulsive about his personal cleanliness and his bodily functions. He appreciates them as marvelous and necessary, to be worshipped both for their sake as well as for the sake and welfare of the whole body. He devotes a day a week to the care of a different member or organ: Monday, hands; Tuesday, feet; Wednesday, ears; Thursday, nose; Friday, hair...
xxx/ellauri116.html on line 315: Vargas Llosa oli uransa alussa vasemmistolainen, mutta kääntyi 1980-luvulla markkinaliberaaliksi tyrmistyttyään siitä, että hänen aiemmin kannattamansa Fidel Castro sulki kuubalaisia keskitysleirille ja homoseksuaaleja vankilaan. ”Radikalismista en ole luopunut, vaikka olenkin heittänyt sosialismin romukoppaan.” Romaanissaan Maytan tarina (1984) hän kuvasi, miten vasemmistolaiset ja humanistit saattavat turmella moraalinsa asteittain pienillä pelkuruudesta johtuvilla myönnytyksillä.
xxx/ellauri116.html on line 434: Ce recueil de réflexions et d’observations, sans ordre et presque sans suite, fut commencé pour complaire à une bonne mère qui sait penser. Je n’avais d’abord projeté qu’un mémoire de quelques pages; mon sujet m’entraînant malgré moi, ce mémoire devint insensiblement une espèce d’ouvrage trop gros, sans doute, pour ce qu’il contient, mais trop petit pour la matière qu’il traite. J’ai balancé longtemps à le publier; et souvent il m’a fait sentir, en y travaillant, qu’il ne suffit pas d’avoir écrit quelques brochures pour savoir composer un livre. Après de vains efforts pour mieux faire, je crois devoir le donner tel qu’il est, jugeant qu’il importe de tourner l’attention publique de ce côté-là; et que, quand mes idées seraient mauvaises, si j’en fais naître de bonnes à d’autres, je n’aurai pastout à fait perdu mon temps. Un homme qui, de sa retraite, jette ses feuilles dans le public, sans prôneurs, sans parti qui les défende, sans savoir même ce qu’on en pense ou ce qu’on en dit, ne doit pas craindre que, s’il se trompe, on admette ses erreurs sans examen.
xxx/ellauri116.html on line 471: Michael Canfieldin kohtalo oli kuolla prinssin tavoin. Michael hyppäsi vuonna 1969 lentokoneesta matkustaessaan New Yorkista Lontooseen. Lentokoneen noustua 43-vuotias Michael sai sydänkohtauksen, jonka oli aiheuttanut ilmeisesti alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö. Hän kuoli tietämättä lopullista totuutta. Niinhän me kaikki. No kyllä se sitten selviää.
xxx/ellauri116.html on line 484: Keskustelimme terapiassa siitä, miten äitini ei ollut koskaan hyväxynyt yhtään tyttöystävääni, heissä kaikissa oli jotain vikaa. Kuka oli proselyyttijuutalainen, kenellä oli liian pienet korvat, kenen nimi Mimosa. Äiti on edelleen kova valittamaan ja käyttäytyy marttyyrimäisesti. Jälkeenpäin ajatellen olen luultavasti valinnut korkeakoulunkin äidin tahdon mukaisesti. Terapeutti kysyi, olenko kuullut narsismista, ja sanoi, että äidissäni kuulosti olevan paljon narsistisia piirteitä. Luin aiheesta kirjallisuutta ja tulin samaan tuloxeen.
xxx/ellauri116.html on line 526: Narsistista irti pääsemisen avainasemassa on izetuntemus. Sokrates sanoi tunne izesi, ja tunnusteli samalla nuorukaisia vaipan alta kädellä. Se oli pederasti. Tollaisia pitäis sitten uskoa. Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon. Pahinta on että elintaso saattaa muuttua ja sosiaalinen asema. Onko vapaus sittenkään sen arvosta? Suruprosessiin kuuluu paljon surua, vihaa, masennusta, ahdistusta ja häpeää. Tukku virsikirjan lisälehtiä. Häpeä on kulttuurissamme ylikorostettua, niinkuin pikku japanilaisilla.
xxx/ellauri120.html on line 35: Novelist Bulwer-Lytton was a friend and contemporary of Charles Dickens and was one of the pioneers of the historical novel, exemplified by his most popular work, The Last Days of Pompeii. He is best remembered today for the opening line to the novel Paul Clifford, which begins "It was a dark and stormy night..." and is considered by some to be the worst opening sentence in the English language. However, Bulwer-Lytton is also responsible for well-known sayings such as "The penis mightier than the sword" from his play Richelieu. Despite being a very popular author with 19th-century readers, few people today are even aware of his prodigious body of literature spanning many genres. In the 21st century he is known best as the namesake for the Bulwer-Lytton Fiction Contest (BLFC), sponsored annually by the English Department at San Jose State University, which challenges entrants "to compose the opening sentence to the worst of all possible novels", and the township of Lytton, or Camchin until the British nosey parkers came, saw and beat the copper-colored nlaka'pamuxes. Now their village got burned to ashes thanx to the industrial revolution.
xxx/ellauri120.html on line 42: Lytton is a village in British Columbia, Canada, and sits at the confluence of the Thompson River and Fraser River on the east side of the Fraser. The location has been inhabited by the Nlaka'pamux people for over 10,000 years. It was one of the earliest locations occupied by non-Indigenous settlers in the Southern Interior of British Columbia. It was founded during the Fraser Canyon Gold Rush of 1858–59, when it was known as "The Forks". The community includes the Village of Lytton and the surrounding community of the Lytton First Nation, whose name for the place is Camchin, also spelled Kumsheen ("river meeting").
xxx/ellauri120.html on line 57: As deacon in Rome, St. Lawrence was responsible for the material goods of the Church and the distribution of alms to the poor. Ambrose of Milan relates that when the treasures of the Church were demanded of Lawrence by the prefect of Rome, he brought forward the poor, to whom he had distributed the treasure as alms. "Behold in these poor persons the treasures which I promised to show you; to which I will add pearls and precious stones, those widows and consecrated virgins, which are the Church's crown."
xxx/ellauri120.html on line 64: No, Freud was rong! Many basic tenets of Freud’s theory have been completely disproved. To name several: Psychosexual stages. The Oedipal complex. Belief that repressed memories from the first year of life can be unearthed. Sexual fantasy about intercourse with a parent is responsible for hysteria. Even more damning, his methods and procedures cannot be called scientific, his evidence lacks scientific credibility, and what is offered as evidence was sometimes fudged, if not outright fabricated. Not surprisingly, Freud is absented from contemporary psychological pedagogy, theory, and research. Claiming, “Freud is right!” is akin to shouting, “Long live the king!”; historical curiosities, both.
xxx/ellauri120.html on line 66: Key features of Freud’s theory, in addition to being wrong, are repugnant to modern sensibilities. Misogynist perspectives are integral to the theory and to the man. To name but a few of the more egregious: Penis envy. The moral inferiority of woman. Only psychosexually mature women can achieve vaginal orgasm, while orgasm by clitoral stimulation is evidence of stunted development. “Women oppose change, receive passively, and add nothing of their own.”
xxx/ellauri120.html on line 74: Edward Bernays made his fortune, fame, and lasting influence by convincing people to buy things they don’t need, selling harmful products parading as health and beauty, rousing individuals to eagerly embrace slogans, and compelling them to surrender their individuality to the passions of the herd. He is considered to be the progenitor of public relations and is called “The Father of Spin”. He published a seminal book, Propaganda, that became Joseph Goebbels’ guidebook for his many Nazi propaganda campaigns, including developing the Fuhrer cult and orchestrating the genocide against the Jews.
xxx/ellauri120.html on line 80: The conscious and intelligent manipulation of the organized habits and opinions of the masses is an important element in a democratic society. Those who manipulate this unseen mechanism of society constitute an invisible government which is the true ruling power of our country. We are governed, our minds are molded, our tastes formed, and our ideas suggested, largely by men we have never heard of…It is they who pull the wires that control the public mind. (Lähde: Bernays; Propaganda)
xxx/ellauri120.html on line 113: Need we mention all the songs it has composed?
xxx/ellauri120.html on line 223: In Puritan Boston, Massachusetts, a crowd gathers to witness the punishment of Hester Prynne, a young woman who has given birth to a baby of unknown parentage. Her sentence required her to stand on the scaffold for three hours, exposed to public humiliation, and to wear the scarlet "A" for the rest of her life. As Hester approaches the scaffold, many of the women in the crowd are angered by her beauty and quiet dignity. When demanded and cajoled to name the father of her child, Hester refuses.
xxx/ellauri120.html on line 225: As Hester looks out over the crowd, she notices a small, misshapen man and recognizes him as her long-lost husband, who has been presumed lost at sea. When the husband sees Hester's shame, he asks a man in the crowd about her and is told the story of his wife's adultery. He angrily exclaims that the child's father, the partner in the adulterous act, should also be punished and vows to find the man. He chooses a new name, Roger Chillingworth, to aid him in his plan.
xxx/ellauri120.html on line 231: Hester, hearing rumors that she may lose Pearl, goes to speak to Governor Bellingham. With him are ministers Wilson and Dimmesdale. Hester appeals to Dimmesdale in desperation, and the minister persuades the governor to let Pearl remain in Hester's care.
xxx/ellauri120.html on line 233: Because Dimmesdale's health has begun to fail, the townspeople are happy to have Chillingworth, the newly arrived physician, take up lodgings with their beloved minister. Being in such close contact with Dimmesdale, Chillingworth begins to suspect that the minister's illness is the result of some unconfessed guilt. He applies psychological pressure to the minister because he suspects Dimmesdale is Pearl's father. One evening, pulling the sleeping Dimmesdale's vestment aside, Chillingworth sees a symbol that represents his shame on the minister's pale chest.
xxx/ellauri120.html on line 243: Matkasuunnitelmien laadinta ja suunnitelmien käsittely on tärkeä vaihe matkalaskujen hyväksymisprosessissa. Matkasuunnitelmasta tulisi ilmetä matkan tarkoitus, sen liittyminen työtehtäviin, toteutustapa ja matkan arvioidut kustannukset. Suunnitelman hyväksymisen myötä syntyy matkamääräys. Virkamatkoihin liittyvä keskeisin kontrolli toteutetaan siten virkamatkaa harkittaessa. Tämän kontrollin tehokkuutta rajoittaa pääjohtajan tapauksessa se, että matkasuunnitelman hyväksyjänä toimii hänen alaisensa. Tämä tarkoittaa sitä, että pääjohtajan virkamatkojen osalta tarkoituksenmukaisuusharkinta on käytännössä pääjohtajalla itsellään. Valiokunnalle toimitetusta aineistosta käy myös ilmi, että pääjohtajan virkamatkoja koskevat matkasuunnitelmat on useissa tapauksissa laadittu ja hyväksytty hyvin lähellä matkustuspäivää. Joissakin tapauksissa matkasuunnitelmat on hyväksytty matkan alkamisajankohdan jälkeen. Tämä osoittaa, että matkasuunnitelman hyväksymis- ja matkamääräysmenettely ei ole ollut tehokas kontrolli tarkastusviraston pääjohtajan virkamatkojen osalta.
xxx/ellauri120.html on line 416: Valentin Vaala oli tarjonnut Tapiovaaralle sankarin osaa elokuvassa Helsingin kuuluisin liikemies. Koekuvaus epäonnistui, jolloin Tapiovaara vakuuttui, että hänen paikkansa on pikemmin kameran takana. Takaa pienestä mustasta reiästä saa laajemmat näkymät. Hän onnistui närkästyttämään Suomi-Filmin Risto Orkon radioarvosteluillaan niin perusteellisesti, että ne lopetettiin vuonna 1935. Vasemmistoradikaalin mainekaan ei juuri ollut eduksi Tapiovaaran elokuvauran kehitykselle. Sitten kuvaan tulivat kirjailija Juhani Ahon poika Heikki Aho velipuolensa Björn Soldanin kera. Heikki Aho kiinnitti Nyrki Tapiovaaran ohjaamaan elokuvan isänsä kuuluisasta Juha-romaanista. Elokuva sai ensi-iltansa tammikuussa 1937. Samana vuonna Tapiovaara matkusteli Euroopassa ja kirjoitti vaikutelmistaan artikkeleita Helsingin Sanomiin ja Elokuva-aittaan. Juhaa seurasi kaksi komedia- ja kaksi draamaelokuvaa. Olikohan Heikki ja Björn homoja. Isäpappa Juhani bylsi vuoronperään Soldanin siskoxia. Ei sentään kaxosia kuten Marja Leinosen pikkuveikka.
xxx/ellauri121.html on line 223: Surmailta on ollut kaoottinen, ja todistajanlausunnot ovat ristiriitaisia. Monia todistajia kuultiin vasta, kun surmasta oli kulunut useita kuukausia. Epäselvyyttä lisää sekin, että eräs ruotsalainen vapaaehtoinen on myöhemmin kertonut ampuneensa Toivo Kuulan, koska Kuula pilkkasi ruotsalaisia. Tämän Alm-nimisen sotilaan tunnustuksesta kerrotaan Tuomi Elmgren-Heinosen kirjoittamassa Toivo Kuulan elämäkerrassa.
xxx/ellauri121.html on line 308: In the early 70s, Atwood added considerably to her work as a teacher and writer by editing manuscripts for the cutting-edge nationalist publisher The House of Anansi. By then, her marriage to Polk was over (Sullivan is vague about why, offering mainly generalities about the difficulty of staying together in that morally freewheeling era. Fact is, Jim Polk was not enough of a handyman for manly Margaret.) In 1972, Atwood met Gibson, a novelist and cultural activist whose own marriage was crumbling. The two began an affair, meeting at first clandestinely in the basement office of Toronto’s Longhouse Bookshop, but soon living together—for several years on a working farm north of the city.
xxx/ellauri121.html on line 312: He too was an author of novels, none of which ever came close to having the kind of success Ms Atwood has always enjoyed, but Gibson himself would have said his greatest success was the support he gave his partner during one of the most amazing careers any writer has ever had, in Canada or in any country. His support was unstinting and inspiring, and allied to it was a conviction that Atwood’s greatness demanded that kind of commitment.
xxx/ellauri121.html on line 327: Although she never felt particularly tough compared with the rest of her family - "It took me a long time to figure out that the youngest in a family of dragons is still a dragon from the point of view of those who find dragons alarming" - Atwood now recognises that "I was certainly very scary to people in my 20s; I think women with talent are scary."
xxx/ellauri121.html on line 329: She was flat and wore hush puppies. She looked like an artist as a young man. Se on 5"4' pitkä eli Seijan pituinen. Afro hair was prohibited on negroes those days. On her it was tolerated grudgingly.
xxx/ellauri121.html on line 334: In her admiring new biography of Margaret Atwood, Rosemary Sullivan passes on a story about the writer that vividly catches her youthful ambition. One day when she was in her mid-20s, she dropped in at the home of poet John Newlove, who had been drinking heavily with his friend fellow Prairie writer Patrick Lane. The men’s conversation about literature had degenerated into a series of long silences punctuated by the occasional pseudoprofound utterance. Frustrated, Atwood cut to the heart of the matter, demanding to know what their poetic ambitions were. After some drunken dithering, the two declared that what they wanted most was to win a Governor General’s Award. As Lane recalled later, Atwood was indignant at their modest expectations, declaring tartly that the only goal worth pursuing was the Nobel Prize. Swigging down her beer, she then left the room.
xxx/ellauri121.html on line 344: Sullivan rightly traces Atwood’s notable self-confidence to those early years, but she also ignores the hints in her own narrative that Atwood’s family, like any other, had its neurotic tics—and that Atwood certainly carried her own share of psychic stress into adulthood. Where else does the buried grief, anger and sense of calamity in her writing come from?
xxx/ellauri121.html on line 356: Mikä muu on toisin? No June on 168 cm eli 5´6´´ hilkka päässä ja kassi kädessä, 2 tuumaa pitempi kuin Peggy ja 3 tuumaa pitempi kuin Elizabeth Moss. Sen tukka on ruskea pro blondattu, Aunt Lydia ei ole luiseva ja kulmikas kuten kirjassa vaan amerikkalaisittain small fat kokoa. Serena Joy ei ole vanha kääkkänä vaan paljon Junea näyttävämpi tshekkikaunotar. Commander Fred Waterford on kirjassa harmaaselkä eikä yhtä luikero kuin leffan irkku hipsterwiixi rajajooseppi.
xxx/ellauri121.html on line 360: Käsineiti (1985) on kirjoitettu samoihin aikoihin kuin Maare Tammin Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma (1988), jonka sain ilmaisexi Sysmän kirjakyläpäiviltä. HBO:n sarja (2016)on samaa nykyaikaa kuin Lastenkokoinen kazomuskasvatus (2020). Käsineiti-kirjan Soul Roll -rukousmyllystä voi valita 5 aiheen joukosta: rikkaus, terveys, syntymä, kuolema, ja synti. Aiheittain kuin virsikirjan lisälehdet: synti, ahdischtus. Tammin kirjan luvussa Pikkulapset ja rukous mainitaan Pyyntörukous, Kiitosrukous, Tunnustusrukous, Sairaus ja muu vaara -rukouxet, Altruistiset rukouxet, Rituaaliset rukouxet, ja Vastausta vaille jääneet rukouxet. Tää viimeinen ei ole oma laji, vaan sisältää kaikki edelliset. Jo hyvin aikaisin lapsi oivaltaa, että kaikkiin rukouxiin ei vastata. 4-5 vuotiaana lapsi uskoo että taivaan iskä unohti kun sillä on niin paljon töitä. 6-7 vuotiaat ovat hyvin vihaisia ja lakkaavat uskomasta koko pelleen. (Mä olin muistaaxeni 9v.) Noin 8-9 vuotiaina lapset uskovat, että niiden rukouxet oli huonoja. Rukoile paremmin. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Vittu tietysti, mixi siis edes vaivautua. Käsineidin porukat on uskonnollisesti kehittymättömämpiä kuin Tammin lapsoset. Myllyissä ei ole kuin pyyntö- sairaus- ja muu vaara -rukouxia. Tammin kakarat on täysinoppineita teologeja, tai Maare Tamm on ainakin. Hengellisesti kypsälle ihmiselle rukous on vaan elämän kolhujen nöyrää vastaanottamista ja kiitollisuutta siitä mitä annetaan. Herra antoi, herra otti, kiitetty olkoon herran nimi. Ottaa antaa, kanankakan kantaa. Lastenkokoisessa ei rukouxia enää pidetä, on vaan aamunavauxia. Heräjä, mixi nukut herra? (Psalmi 44:24).
xxx/ellauri121.html on line 367: Komentaja on Junesta siitä mukava että se ei ole naisvihamielinen kuten jopa Luke. Se on pikemminkin niinkuin iskä hyönteishemuli. Kun Peggy kunnostautuu ritiratissa sanalla zeugiitti eli ateenalainen iesmies komentaja on suorastaan iloinen, ja Peggy on läpeensä tyytyväinen. Peg pitää vanhemmista miehistä. Leffan luikero Fred (1970) ei oikein täytä roolia, parrasta huolimatta se näyttää melkein nuoremmalta kuin June (1982). Jatko-osien Joosepin näyttelijä on enempi kuin kirjan Fred. Hassua että Fredin nimi on oikeasti Jooseppi! Joseph is the younger brother of Harry Potter. Speaking to The Guardian about becoming a parent in 2016, Joseph said: "Becoming a parent has made me more aware of the role my parents played in my life, in all our lives." Jäätävää. Onko Peggy lapsivihamielinen, välillä se kuulostaa aika kylmältä.
xxx/ellauri121.html on line 369: "Vihaan lapsia. Ne ovat niin inhimillisiä, tuovat mieleen apinat. SAKI". Whodat? Munro, skotl. lehtimies ja kirjailija. Hector Hugh Munro (18 December 1870 – 14 November 1916), better known by the pen name Saki and also frequently as H. H. Munro, was a British writer whose witty, mischievous and sometimes macabre stories satirize Edwardian society and culture. After his wife's death Charles Munro sent his children, including two-year-old Hector, home to England. The children were sent to Broadgate Villa, in Pilton near Barnstaple, North Devon, to be raised by their grandmother and paternal maiden aunts, Charlotte and Augusta, in a strict and puritanical household. A war fanatic, he was killed by a German sniper. According to several sources, his last words were "Put that bloody cigarette out!" Munro was homosexual at a time when in Britain sexual activity between men was a crime. (Mä ARRVASIN! Sen se oli näkönenkin.)
xxx/ellauri121.html on line 518: The histories of Tiberius, Gaius, Claudius, and Nero, while they were in power, were falsified through terror, and after their death were written under the irritation of a recent hatred. Hence my purpose is to relate a few facts about Augustus - more particularly his last acts, then the reign of Tiberius, and all which follows, without either bitterness or partiality, from any motives to which I am far removed.
xxx/ellauri122.html on line 170: The mechanisms underlying the benefits of Mindfulness Based Interventions are suggested to include improved emotional regulation strategies and self-compassion levels, decreased rumination and experiential avoidance [3], as well as improved meta-cognitive skills and body awareness [4,5]. A number of authors have suggested models to explain the psychological mechanisms by which mindfulness interventions have an effect [6,7,8], and Hötzel et al. [9] have proposed a theoretical framework that integrates earlier models. This framework proposes that there are four main mechanisms: (1) attention regulation; (2) body awareness; (3) emotion regulation; and (4) change in perspective of the self; these, therefore, together improve self-regulation [9].
xxx/ellauri122.html on line 759: A: Most Europeans would know that the US has some 300 to 350 million people, yes. They would probably guess closer to 300 million, because that’s what many of them would remember from school.
xxx/ellauri122.html on line 791: Written in 1914 and published in 1925, a year after Kafka's death, 'The Trial' tells the terrifying tale of Josef K., a bank officer who is arrested and finds himself having to defend charges that he struggles to get information on.
xxx/ellauri122.html on line 794: Brod’s memoirs spoke about Kafka’s gentle serenity, describing their relationship almost as if they were lovers. He also recalled the mystical experience of both men reading Plato’s Protagoras in Greek, and Flaubert’s Sentimental Education in French, like a collision of souls. While there is no evidence of any homosexual feeling between Kafka and Brod, their intimate relationship appeared to go beyond typical camaraderie from two straight men of their era.
xxx/ellauri122.html on line 822: 'A Confederacy of Dunces' was written 11 years after Toole committed suicide. Ignatius O'Reilly is a 30-year-old man living with his mother in New Orleans, who comes into contact with many French Quarter characters while searching for employment. Though comical, there is a deep streak of melancholy that runs through Reilly's character, and Toole's ability to combine these two aspects beautifully won him the Pulitzer Prize for fiction in 1981. The moral (as usual): everybody is the Steven of his or her own life. A complete turd. Supposedly funny. Parochial baloney.
xxx/ellauri122.html on line 858: His work is praised for its eloquent prose, immense detail, and layered narratives. But it's just a pile of shit anyway.
xxx/ellauri122.html on line 891: Delving into the two systems that drive the way we think -- System 1, which is fast and emotional, and System 2, which is slower and more logical -- Kahneman exposes the faults and biases of certain thought processes. Most American thought processes are slow and emotional.
xxx/ellauri122.html on line 892: The novel challenges readers to consider how they think, including monitoring their reactions, judgments, and choices. Daniel Kahnemann is a sleazy customer whose antics have been taken under the lupe elsewhere.
xxx/ellauri122.html on line 894: 'The Name of the Rose' by Umberto Eco
xxx/ellauri122.html on line 916: 'Catch 22' by Joseph Heller
xxx/ellauri122.html on line 922: Tätä kirjaa en ole jaxanut lukea useista yrityxistä huolimatta, se on niin tympäisevä. Catch-22 is a satirical war novel by American author Joseph Heller. He began writing it in 1953; the novel was first published in 1961. Often cited as one of the most significant novels of the twentieth century, beats me why. Heller was born on May 1, 1923, in Coney Island in Brooklyn, son of poor Jewish parents, Lena and Isaac Donald Heller, from Russia. Heller said that the novel had been influenced by Svejk, Céline, Waugh and Nabokov. Hilariously funny, the novel’s insights are also deadly serious. It is a debris of sour jokes.
xxx/ellauri122.html on line 959: A timeless tear-jerker, 'Flowers for Algernon' examines the treatment of mentally disabled individuals and how one's past can influence the future. Charles Gordon has an intellectual disability and is chosen to participate in an experiment that could help boost his intelligence, but has only been tried on animals so far. As he volunteers to be the first human subject early on, the effects of the experiment begin to show. Still, getting smarter comes with its own set of surprises.
xxx/ellauri122.html on line 1029: Barbie today is close to fifty years old, but she doesn’t look a day over seventeen. Not only does her image take up entire ailses in toy stores, but she also has a boyfriend, cousins, sisters, and even a punk rock groupie band. She’s found in every little girls toy chest, and her smile still shines brightly off her her glowing rosy plastic face.
xxx/ellauri122.html on line 1076: Truman Streckfus Personsin elämä ja tekoset
xxx/ellauri122.html on line 1079: Truman Streckfus Persons. Tosimiestä oikosela jalavala persauxiin. Nimi oli
xxx/ellauri122.html on line 1095: uuden aviomiehen luo. Isäpuoli Joseph Capote nimesi hänet
xxx/ellauri122.html on line 1107: homoseksuaalisuuden löytäminen ja hyväksyminen. Tämäkin
xxx/ellauri122.html on line 1160: huumeaddikti. Olen homoseksuaali. Olen nero." Viimeinen oli
xxx/ellauri122.html on line 1194: Human Barbie Valeria Lukyanova caused controversy when she expressed support of Russia during the War in Donbas. She wrote, after posing in the Crimea region: "Do not give up! fight! Our grandfathers fought with bare hands against the fascists! Do not disgrace the honour of the Great Warrior! Be aware that Russia is always with you!" In 2022, she criticised the sanctions imposed on Russia as a result of the Russian-Ukrainian War and said that those sanctions would hurt models who couldn't compete in international organisations like Nato. Like her namesake Klaus, she is against racial mixing. "I am Nordic type, I have light skin, blonded hair and blue contact lenses, and I like it. So do you, judging from the bulge in your pants."
xxx/ellauri122.html on line 1205: "Those who are unsatisfied with what I do and critique me and offend me clearly don't have the same figure as I do," she said. "Otherwise they would not be so negative. They are openly jealous."
xxx/ellauri123.html on line 226: Tuli mieleeni, kun aikani katselin Sebastian von Hammerschmackin ja Sir Vincent Goebbelbängin sipsuttavan hännystakeissaan kilpaa hevosella takaperin ja sitten taas etuperin ja nytten vielä sivulle, että niin siis tämä on nyt sitä Oikeaa Urheilua, mutta esportsille naureskellaan?
xxx/ellauri123.html on line 434: Hermanni on mamu kamasaxa joka kauppaa Rebin numeroita. Osta iso numero! Kakkonen on tärkeä. Hermannin jumala on listaykkönen joka teki apinasta hyvän kakkosen. Tehköön kaikin mokomin kuha ei Jillin keittiön veeseeseen. Sinne saa tehdä vaan ykkösen. Ei saisi sanoa Jehova tai Jahve, tässäkin vain opetustarkoituxessa. Jehova jehova jehova! Mitä väliä, anteexiantamaton synti on jo tehty, sut kivitetään kumminkin. Pannaan paholaisen pannuun paistumaan.
xxx/ellauri123.html on line 439: surmauttaa Mooseksen, mutta Mooses lähti lipettiin. Pakomatkallaan hän Midianin
xxx/ellauri123.html on line 447: 17 Mutta paimenet tulivat ja ajoivat heitä takaa kuten tavan takaa. Silloin Moosexella otti eteen, se nousi ja hän auttoi paimenia ja
xxx/ellauri123.html on line 462: 21 Ja Mooses suostui asumaan sen miehen luona,
xxx/ellauri123.html on line 463: ja hän antoi Moosekselle tyttärensä Sipporan
xxx/ellauri123.html on line 466: 22 Sippora synnytti pojan, ja Mooses antoi pojalle nimeksi Gersom sanoen: "Minä olen nyt maahanmuuttaja". Nimi Gersom merkitsee 'mamu'. [2. Moos. 18:3]
xxx/ellauri123.html on line 474: Kylä miespuoli aktiivisemmin ezii sitä vakoa kuin vako miestä. Kakkosen voima on todella niin suuri että se leviää kaikkialle.
xxx/ellauri123.html on line 485: Abraham on Abramin nimenmuutos ympärileikkauksen jälkeen, missä nahka työnnettiin taaxe. Abraham sanassa on pieni vitonen (he). Nahkavitosella hän löi, reikään ykkösellä.
xxx/ellauri123.html on line 498: Who are the difficult people? Everybody else! Those who make you disappointed upset frustrated and angry humiliated and confused drained and despairing.
xxx/ellauri123.html on line 551: Instructions on a well-lived life for dropouts and losers, courtesy of a 25-year-old teen movie. Tää netistä vahingossa löytynyt plokkari Niklas Käki selkeästi maalittaa Isokynä-Lindholmin laulussaan tarkoittamia säälittäviä häviäjiä, löysiä kukkoja ja kanoja.
xxx/ellauri123.html on line 555: Before I left, I tried to fight my nervosity in many ways. I read everything I could get my hands on that seemed relevant to my chosen academic field — a mix of business and engineering. I prepared my courses in advance. I sought reassurance from others that I’d chosen a good school and degree.
xxx/ellauri123.html on line 589: Seiji takes Shizuku on his bike to a hidden lookout, where they see the sunrise. Seiji professes his love for Shizuku and proposes that they marry in the future; she happily accepts.
xxx/ellauri123.html on line 593: Like my own rules, they’re all quite simple, but much closer to timeless principles. So whoever you are, wherever you sit, whatever you are holding on your hand: Thank you.
xxx/ellauri123.html on line 611: Sometimes, even what heals leaves a scar. Those will be with us forever. The least we can do is let them mend properly. And wear a scarf.
xxx/ellauri123.html on line 619: Instead of taking shots at others, most people decide to draw up — and lose at — another imagined game: Who’s better? It’s a moot question. We have no idea what anyone’s story is like up to the page on which we meet them.
xxx/ellauri123.html on line 624: life is all about. Struggle for survival. When I win 😀, when I lose 😩. Simple as that.
xxx/ellauri123.html on line 628: If you’re not supposed to think about others, nor what they think, what are you supposed to mull over? Yourself? Actually, it’s fine to not think so much at all. Answers often come to you when you least expect it. You are probably too stupid anyway, if you hang around this self-help page.
xxx/ellauri123.html on line 630: Make your choices. Choose a path. Be determined. Commit. But, once you have, let the chips fall where they may. You’ll know when to take a different fork in the road. Zig when you ought to zag, hit a tree like Goofy, that´s the chicken way, trial and error. There´s gotta be a hole in this fence.
xxx/ellauri123.html on line 638: If not, it’s not fuel or oxygen that’s missing. Only you can refill that fire hose because it rests limp inside your Calvin Kleins. Choose to fondle that lame thing. Erect it. Hold it tight. And let it shine for everyone to see.
xxx/ellauri123.html on line 645: Haley has Moebius syndrome. She’s 22. She has never smiled in her life. Haley was supposed to have “smile surgery,” but her anaesthetist made a mistake and she almost died. Soon, she’ll try it again, hoping to smile for the first time.
xxx/ellauri123.html on line 664: The True Purpose of Rules & Principles
xxx/ellauri123.html on line 702: Vladin hobby oli neitoperhosten nappaaja, se haaveili nymfettejä, sanallisesti ainakin. Isolla karvaisella kyrvällään se naulasi niitä näytelaatikoihin. Nykyään sitä sanotaan pedofiliaxi ja sitä pahexutaan. Kiistellään onko silikonisista lapsisexiroboteista apua vaiko enemmänkin haittaa. Humbert Humbert näkee polluutiounia tytöistä joilla on vasta alkamassa menstruaatio. Tytöillä menstruaatio ja pojilla polluutio. Raahab oli portto 10v ikäisenä. Danten Beatrice oli 9v ja Petrarcan Laura 12vee. Tää kuulostaa ihan Jean-Jacquesilta, käkikellomaan tirkistelevältä rusakolta. Poser un lapin.
xxx/ellauri123.html on line 729: Samainen viktoriaaninen brittitaiteilija Leighton rakensi izelleen Lontooseen samanlaista mausoleumia kuin Au Reboursin des Esseintes. Sen tarjoamat pöperöt ei olleet mistään kotoisin. Kiinnostus Rikun pompöösiin taiteeseen on romahtanut, mutta mausoleumista on tullut kotimuseo.
xxx/ellauri123.html on line 753: When Sergey was 15, Vladimir found a page of his diary and gave it to his tutor, who later passed the page to the father. It implied that Sergey was homosexual.
xxx/ellauri123.html on line 754: The family reacted relatively calmly to this fact, partly because Sergey´s uncles Konstantin Nabokov and Vasiliy Rukavishnikov were homosexuals.
xxx/ellauri123.html on line 774:
xxx/ellauri123.html on line 966: Jumala, hän ei ollut huomannut mitään! Paskanmarjat sehän eli täysin vaikka vielä pienin rinnoin mukana! Terhakoin kuten Sysmän rautakaupan aputytöllä t-paidassa A-koon liiveissä. Niitä kun olis saanut pidellä! Tommosen kun saisi elävänä pulloon! Pahus kun ei tullut kala-ansa mukaan! s. 64-68
xxx/ellauri123.html on line 1011: was twelve at the start," as Humbert reflects, those three so ordinary words "at
xxx/ellauri123.html on line 1016: for immoral purposes. (Alexander Dolinin has recently produced a fascinating
xxx/ellauri123.html on line 1045: Many a true word is spoken in jest, especially about the kinship between eros and thanatos. FUCK! KILL! Puuttuu enää EAT! The two closest glimpses Humbert gives us of his own self-hatred are not without their death wish—made explicit in the closing paragraphs—and their excremental aspects: "I am lanky, big-boned, wooly-chested Humbert Humbert, with thick black eyebrows and a queer accent, and a cesspoolful of rotting monsters behind his slow boyish smile." Two hundred pages later: "The turquoise blue swimming pool some distance behind the lawn was no longer behind that lawn, but within my thorax, and my organs swam in it like excrements in the blue sea water in Nice." And then there's the offhand aside "Since (as the psychotherapist, as well as the rapist, will tell you) the limits and rules of such girlish games are fluid …" in which it takes a moment to notice that "therapist" and "the rapist" are in direct apposition.
xxx/ellauri123.html on line 1154: Remu was born in Nogent-le-Rotrou. A nobleman (under the tutelage of the Lorraine family), he did his studies under Marc Antoine Muret and George Buchanan. As a student, he became friends with the young poets Jean de La Péruse, Étienne Jodelle, Jean de La Taille and Pierre de Ronsard and the latter incorporated Remy into the "La Pléiade", a group of revolutionary young poets. Belleau´s first published poems were odes, les Petites Inventions (1556), inspired by the ancient lyric Greek collection attributed to Anacreon and featuring poems of praise for such things as butterflies, oysters, cherries, coral, shadows, turtles, and twats. His last work, les Amours et nouveaux Eschanges des Pierres precieuses (1576), is a poetic description of gems and their properties inspired by medieval and renaissance lapidary catalogues. He died impotent in Paris on 6 March 1577, and was buried in Grands Augustins. Remy Belleau was greatly admired by impotent poets in the twentieth century, such as Francis Ponge. Francis Ponge (1899 Montpellier, Ranska – 1988 Le Bar-sur-Loup, Ranska) oli ranskalainen runoilija. Ponge työskenteli kirjailijanuransa ohella toimittajana, kustannustoimittajana ja ranskan kielen opettajana. Hän osallistui toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeeseen ja kuului vuosina 1937–1947 kommunistipuolueeseen. Hän sai vaikutteita eksistentialismista, ja esinerunoissaan hän paljastaa kielen avulla objektin itsenäisenä, omanlakisena maailmana. Francis Ponge was born in Montpellier, France in 1899. He has been called “the poet of things” because simple objects like a plant, a shell, a cigarette, a pebble, or a piece of soap are the subjects of his prose poems. To transmute commonplace objects by a process of replacing inattention with contemplation was Ponge’s way of heeding Ezra Pound’s edict: ‘Make it new.’ Ponge spent the last 30 years of his life as a recluse at his country home, Mas des Vergers. He suffered from frequent bouts with nervous exhaustion and numerous psychosomatic illnesses. He continued to write up until his death on August 6, 1988.
xxx/ellauri123.html on line 1170: Voyant du beau Printemps les richesses écloses, Kauniin kevään rikkaudet vilkahtavat siellä piilossa,
xxx/ellauri123.html on line 1171: Dessus son large sein les œillets et les roses, Sen isolla tissillä neilikoita ja ruusuja,
xxx/ellauri123.html on line 1277: Self-reported and physiological sexual arousal to adult and pedophilic stimuli were examined among 80 men drawn from a community sample of volunteers. Over ¼ of the current subjects self-reported pedophilic interest or exhibited penile arousal to pedophilic stimuli that equalled or exceeded arousal to adult stimuli. The hypothesis that arousal to pedophilic stimuli is a function of general sexual arousability factors was supported in that pedophilic and adult heterosexual arousal were positively correlated, particularly in the physiological data. Subjects who were highly arousable, insofar as they were unable to voluntarily and completely inhibit their sexual arousal, were more sexually aroused by all stimuli than were subjects who were able to inhibit their sexual arousal. Thus, arousal to pedophilic stimuli does not necessarily correspond with pedophilic behavior.
xxx/ellauri123.html on line 1285: Miekkoset joita eniten vituttaa kaikki huutavat: Tajutkaa nyt saatana eze lastenraiskaaja vittupää pedofiili ei tarvi mitään ymmärtämistä vaan ankkurin kaulaan. Myllynkivi ajaa saman asian, lisää löylyä nasaretilainen kolleega.
xxx/ellauri124.html on line 96: Dos. E. Saarisen filosofijulkkisalkeisoppikirjassa vlta 1985 joka löytyi irkku-Tiinan kirjahyllystä (hinta 197mk tms) Eski peukutti Kierkegaardia ja Nietscheä, koska se luuli vielä olevansa joku luova yli-ihminen ja moniosaaja. Nyt siitäkin on enää jäljellä keskustalaisuus, posetiivarius ja yrittäjähenkisyys. Rupsahtanut kuningatar nalkuttaa ja läpsii sitä perseelle. Hellikää toisianne perseet hellinä.
xxx/ellauri124.html on line 149: "Most doll owners although they do go into with the doll as a sex toy they find they do do develop a relationship with it. If I had to choose between April and my wife I honestly don't know what I would do."
xxx/ellauri124.html on line 173: James said: "This is going to bring dolls out of the closet and into the public eye and keep them there. I am very excited about the robotic functions. The ability to answer or wink back to you, lord only knows if they could make a facial expression back to you that would be unbelievable. I might not be able to afford one but I'll keep saving."
xxx/ellauri124.html on line 184: As a scholar of artificial intelligence, neuroscience and the law, I'm interested in the legal and policy questions that sex robots pose. How do we ensure safe sex? How will intimacy with a sex robot affect the human brain? How will intimacy with a sex maniac affect the robot brain? Would sex with a consensual child robot be ethical? And what exactly is a sexbot anyway?
xxx/ellauri124.html on line 222: Joseph Conrad’s Nostromo and Lord Jim and The Shadow-Line
xxx/ellauri124.html on line 346: A bustle is a padded undergarment used to add fullness, or support the drapery, at the back of women's dresses in the mid-to-late 19th century. Bustles were worn under the skirt in the back, just below the waist, to keep the skirt from dragging. Heavy fabric tended to pull the back of a skirt down and flatten it. As a result a woman's petticoated skirt would lose its shape during everyday wear (from merely sitting down or moving about).
xxx/ellauri124.html on line 368: with depression cope a lot easier than people who don’t receive those, “Hey,
xxx/ellauri124.html on line 443: ten thousand. But with the sheer number of options to choose from... well, how are
xxx/ellauri124.html on line 444: we supposed to know when to use them all? Take the huge variety of hands — what do
xxx/ellauri124.html on line 447: smiling cat as opposed to the crying or laughing cat, as well as what each heart
xxx/ellauri124.html on line 448: emoji means, but even with those explainers, we still can find ourselves lost in
xxx/ellauri124.html on line 481: for saying goodbye or goodnight to people (I suppose it's akin to saying "peace"
xxx/ellauri124.html on line 514: you’re channeling those “hang loose,” “totally chill,” “take it easy” vibes, and
xxx/ellauri124.html on line 528: There are 6 tapbacks, basically they are prefabricated one word text messages that appear on the screen inside the first pair part instead of a new message. Big fat hairy deal, but it sets you apart from the hoi polloi. Those six responses include a
xxx/ellauri124.html on line 564: In case you're somehow 15 years behind, emoji are taking over the world. But although there is an obvious benefit to having such a large arsenal of emoji with which to freely share your life with the rest of the world, the choices you have can become overwhelming. For example, what do all the cat emoji mean? Why do we need so many of them? What the heck am I supposed to use them all for? Well, if you're feeling overwhelmed, have no fear — I'm here to help you.
xxx/ellauri124.html on line 567: All those differently colored emoji hearts allow us to express love in every color of the rainbow, and the Apple emoji keyboard has 12 different options for trains, which is arguably a higher number than the actual amount of trains I've spotted in my entire life. We're clearly an emoji-driven society, and our pictorial vocabulary has expanded accordingly.
xxx/ellauri124.html on line 579: Kissing Cat Face with Closed Eyes Cats are a selective animal — they don't just
xxx/ellauri124.html on line 755: koiriensa hoidon. Hyi häpeä! Pahoinpitelystä ei ole Moosexen käskyä mutta koirien
xxx/ellauri124.html on line 830: Kullervo Koivisto päätti päivänsä pornokuvaajana vuonna 2011 Brande Arts -galleriassa järjestettyyn Oman elämänsä stuntti -näyttelyyn. Valokuvanäyttelyyn Koivisto oli valinnut kuvia, joilla oli oma tarinansa. Kuvat eivät valitettavasti sisältäneet kovaa pornoa. Näyttelyn harvinaisuuksiin kuuluivat muun muassa ensimmäinen mallikuva Angelika Kalliosta, kuvia ex-missi Tarja Smurasta ja Marika Hakalasta, sekä kuva räystäsperseisestä Lilli Suomalaisesta alastonmallina. Näyttelyssä oli esillä myös Rasputin-elokuvan kuvauksista otettuja kuvia ja Penthousessa 1980-luvulla maailmalle levinneitä kuvia, joissa Xena-niminen nainen poseeraa niukassa lähitaisteluasussa (pikkarit) jäällä Laajasalon edustalla. Näyttelyn päätteeksi taiteiden yönä huutokaupattiin esillä olleiden töiden vedokset. Huutokaupan meklarina toimi Kauko Röyhkä, ja siitä saaduilla rahoilla lahjoitettiin maalaus- ja piirustustarvikkeita helsinkiläisille päiväkodeille. Hyi-huutoja Distant Burpille! Siinä kanssa paha setämies.
xxx/ellauri124.html on line 1066: Voittoa tavoitteleva Open AI LP toimii tutkimussäätiön alaisuudessa. Vai oliko se päinvastoin? Open AI:n voittoa tavoitteleva yhtiö saa tehdä 100-kertaisesti voittoa siihen sijoitettuun pääomaan nähden. Kun Open AI:hin sijoitettu pääoma tuottaa yli 10 000 prosenttia, ylimenevä osuus ohjataan voittoa tavoittelemattomaan organisaatioon.
xxx/ellauri125.html on line 166: Suellyn Lyon (July 10, 1946 – December 26, 2019) was an American actress. She joined the entertainment industry as a model at the age of 13, and later rose to prominence and won a Golden Globe for playing the title role in the film Lolita (1962). Her other film appearances included The Night of the Iguana (1964), 7 Women (1966), Tony Rome (1967), and Evel Knievel (1971).
xxx/ellauri125.html on line 168: When she was 14 years old, she was cast in the role of Dolores "Lolita" Haze in Stanley Kubrick's film Lolita (1962), against James Mason, then aged 53. Nabokov, the book's author, described her as the "perfect nymphet". She was chosen for the role partly because the film makers had to alter the age of the character to an older adolescent rather than the 12-year-old child Lolita in Vladimir Nabokov's novel Lolita. Although Kubrick's film altered the story so as not to be in violation of the Hollywood Production Code, it was still one of the more controversial films of the day.
xxx/ellauri125.html on line 210: Kimberlyn isä Robert Kardashian tuli aikoinaan tunnetuksi Homer Simpsonin asianajajana. Vanhemmat kuitenkin erosivat 1991, ja äiti Kris meni uusiin naimisiin olympiavoittaja Bruce Jennerin (nykyisin Caitlyn Jenner) kanssa. Pari kuitenkin erosi vuonna 2015. Kimbly on muovinen lasten peli jossa heitetään noppaa painamalla nappia.Caitlyn Marie Jenner, aikaisemmin William Bruce Jenner, (s. 28. lokakuuta 1949 Mount Kisco, New York) on yhdysvaltalainen kymmenottelun olympiavoittaja. Hän voitti kultaa Montrealin olympiakisoissa 1976 maailmanennätystuloksella 8618 pistettä, nykytaulukolla 8634 pistettä. Keväällä 2015 hän kertoi julkisuudessa olevansa transnainen.Kesäkuussa 2015 Jenner poseerasi Vanity Fair -lehden kannessa naisena ja kertoi ottaneensa nimekseen Caitlyn. Jennerin uusi Twitter-tili keräsi miljoona seuraajaa hieman yli neljässä tunnissa, mikä rikkoi Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman vain pari viikkoa aikaisemmin tekemän ennätyksen.
xxx/ellauri125.html on line 255: And you're still my chosen one Ja sä oot silti mun valittu
xxx/ellauri125.html on line 271: And you're still my chosen one, remember who you are Ja sä oot vielä mun valittu, muista kekä sä oot
xxx/ellauri125.html on line 299: The line as used by West is notable for what it’s not: a charged reference to black freedom. Rather, those that are “free at last” aren’t enslaved humans but a woman’s breasts, released from the bondage of a bra during a bathroom tryst.
xxx/ellauri125.html on line 304: Those who can’t stomach the polarizing Chicago artist and producer will have a replenished arsenal at their disposal.
xxx/ellauri125.html on line 309: In addition to the repurposed King quote, West and producers TNGHT sample Nina Simone’s version of “Strange Fruit” without any apparent regard for it as a chronicle of Southern violence. Instead, he harnesses the devastating verses recounting the “strange fruit” hanging from a Southern tree — the dangling body of a lynching victim — in service of a song about gold-digging women, a night on the town taking MDMA and having sex.
xxx/ellauri125.html on line 433: Midwestern town and whose tumultuous life (an alcoholic father, a brute of an
xxx/ellauri125.html on line 542: name of those who decry it and oppose it is legion; they have made
xxx/ellauri125.html on line 624: Munamies (engl. Eggy) on näyttelijä Riku Niemisen luoma ja esittämä sketsihahmo, joka tuli tunnetuksi MTV3-kanavalla lähetettävän Putous-ohjelman toisella tuotantokaudella talvella 2011. Hahmo nousi suureen suosioon, ja Nieminen sai lukuisia sketsihahmoon liittyviä työtarjouksia. Munamies voitti Putoukseen sisältyneen leikkimielisen ”Vuoden sketsihahmo 2011” -kilpailun. Hän sai kilpailun yleisöäänestyksessä neljä prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin kilpailussa toiseksi sijoittunut sketsihahmo, Aku Hirviniemen esittämä ”valvova rakennusmestari” Timo Harjakainen. Yhdessä Putouksen jaksossa Munamies esitti Rajattoman kanssa oman versionsa Mistakesin kappaleesta ”Pidä huolta”, joka tuli sittemmin myytäväksi internetiin. Munamies teki comebackin vuonna 2017 Putouksen 8. kaudella ja lauloi coverin Adelen "Hello"-laulusta. Laulu oli serenadi hänen tyttöystävälleen Muna-Liisalle. Kekä hemmetti on Rajaton?
xxx/ellauri125.html on line 751: In a custody hearing, her mother, as well as one of her father's girlfriends, testified that Hank had dosed Courtney with LSD when she was a toddler.
xxx/ellauri125.html on line 793: In January 1995, Love was arrested in Melbourne for disrupting a Qantas flight after getting into an argument with a stewardess.[163] On July 4, 1995, at the Lollapalooza Festival in George, Washington, Love threw a lit cigarette at musician Kathleen Hanna before punching her in the face, alleging that Hanna had made a joke about her pleaded guilty to an assault charge and was sentenced to anger management classed. In November 1995, two male teenagers sued Love for allegedly punching them during a Hole concert in Orlando, Florida in March 1995. The judge dismissed the case on grounds that the teens "weren't exposed to any greater amount of violence than could reasonably be expected at an alternative rock concert". Love later said she had little memory of 1994–1995, as she had been using large quantities of heroin and Rohypnol at the time. Mullakin on noista vuosista hämärähköt muistot, paizi että muutettiin Ilmattarentielle.
xxx/ellauri125.html on line 797: Love attracted media attention in May 1998 after punching journalist Belissa Cohen at a party; the suit was settled out of court for an undisclosed sum.
xxx/ellauri125.html on line 807: Grohl and Novoselic sued Love, calling her "irrational, mercurial, self-centered, unmanageable, inconsistent and unpredictable". In February 2003, Love was arrested at Heathrow Airport for disrupting a flight and was banned from Virgin Airlines. In October, she was arrested in Los Angeles after breaking several windows of her producer and then-boyfriend James Barber's home, and was charged with being under the influence of a controlled substance; the ordeal resulted in her temporarily losing custody of her daughter.
xxx/ellauri125.html on line 809: Amy Phillips of The Village Voice wrote: "Love is willing to act out the dream of every teenage brat who ever wanted to have a glamorous, high-profile hissyfit [= temper tantrum], and she turns those egocentric nervous breakdowns into art. Sure, the art becomes less compelling when you've been pulling the same stunts for a decade. But, honestly, is there anybody out there who fucks up better?". The album sold fewer than 100,000 copies. Love later expressed regret over the record, blaming her drug problems at the time. Shortly after it was released, she told Kurt Loder on TRL: "I cannot exist as a solo artist. It's a joke."
xxx/ellauri126.html on line 305: Deepak Chopra (/ˈdiːpɑːk ˈtʃoʊprə/; Hindi: [d̪iːpək tʃoːpɽa]; born October 22, 1946) is an Indian-American author and alternative medicine advocate. A prominent figure in the New Age movement, his books and videos have made him one of the best-known and wealthiest figures in alternative medicine. His discussions of quantum healing have been characterised as technobabble - "incoherent babbling strewn with scientific terms" which drives those who actually understand physics "crazy" and as "redefining Wrong".
xxx/ellauri126.html on line 309: Chopra believes that a person may attain "perfect health", a condition "that is free from disease, that never feels pain", and "that cannot age or die". Seeing the human body as undergirded by a "quantum mechanical body" composed not of matter but of energy and information, he believes that "human aging is fluid and changeable; it can speed up, slow down, stop for a time, and even reverse itself," as determined by one's state of mind. He claims that his practices can also treat chronic disease.
xxx/ellauri126.html on line 313: Margaret Schönberger Mahler tai Margit Mahler (1897–1985[1]) oli unkarilainen psykiatri ja psykoanalyytikko, joka esitti teorian lapsen varhaiskehityksestä. Länsi-Unkarissa syntynyt Mahler opiskeli Unkarissa ja Saksassa. Hän siirtyi toisen maailmansodan vuoksi ensin Lontooseen ja sitten New Yorkiin.
xxx/ellauri126.html on line 359: Ei tässä paljon ole kinnovaatiota verrattuna vanhoihin elämänkaaripiirustuxiin. Sellainen oli Pirkolla ja Callella maalla seinällä. Mut Erkki olikin taidemaalari manqué. Paulan kuvailema vanhuusiän elämättömän elämän epätoivo oli nähtävästi kopsittu Erik Erixonilta. Jonka laulussa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit. Einarin epätoivosta ne kertovat. Toivottomia yllättävän paljon, raportoi TIEDE 2005. Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään. Määrä on odottamattoman suuri. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosan toivottomuus on pitkäaikaista, sanoo Kuopion yliopistossa väitellyt filosofian tohtori Kaisa Haatainen. Hän on yllättynyt tuloksesta, sillä hän asetti toivottomuudelle tiukat kriteerit. Naiset osaavat käsitellä miehiä paremmin kuin miehet, mutta - monissa tapauksissa on kuitenkin hyvin vaikea selvittää, kumpi löi ensin, muna vai kana. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa toivottomien osuus väestössä vaihtelee 5-13 prosentin välillä Pohjoissavolaiset ovat ihan kärkijoukkoa, eikä oikeastaan ihmekään.
xxx/ellauri126.html on line 412: Narsisti on usein se kahvipöydän äänekkäin tyyppi, joka kääntää jutun koko ajan itseensä. Esimiesasemassa hän voi käyttää valtaa vaarallisesti, jopa toisten työuran torppaamiseksi. Määräaikainen työsuhde voi olla narsistin keino pitää alainen nöyränä. Saatetaan esimerkiksi vihjailla, että "kyllä tähän sinun paikallesi on muitakin tulossa, jos työt eivät suju". Narsisti pyrkii parantamaan koko ajan omaa asemaansa ja heikentämään samalla muiden. Hän ei osaa olla aidosti iloinen toisten saavutuksista eikä myöskään kannusta toisia. Älä luota narsistiin, hän pystyy olemaan tarvittaessa hyvin miellyttävä saadakseen itselleen edullista tietoa esimerkiksi toisen ongelmista, talousvaikeuksista tai kasvatusongelmista. Älä yritä muuttaa narsistia, se ei onnistu. Älä mene mukaan narsistin peleihin, jäät kakkosexi kuitenkin.
xxx/ellauri126.html on line 502: Henki, syvyys, tietoisuus ja ize tarkoittavat kaikki samaa asiaa. Mitä syvemmälle se uppoaa, sitä laajemmaxi se laajenee. Siittiöiden elämässä tämä ilmenee niin että olemme kaikki samaan suuntaan matkalla yhä syvemmälle, kaikilla on sama kulkusuunta tämän suunnattoman älykkyyden sylkyssä. Kiertosuunta! Osa uupuu matkalla, vain yxi säntää perille. Oletan, että tarkoituxemme on samastua tähän prosessiin ja kokea lopulta koko kosmoskynä sisällämme. (Tää on kyl niin naisnäkökulmaa, et kosmoskynällä on hiukka eläytymisvaikeuxia.)
xxx/ellauri126.html on line 528: Siedätyshoitona Paula suosittaa paskan puhumista. Kun osaa käsitellä verbaalisti tunteita, on eroprosessikin hauskempaa, raportoi eräs toipilas.
xxx/ellauri126.html on line 539: Someone very insecure about who they are that they must at all times appear to be 'edgy' with shock value in order to stay relevant. This often means someone who thinks excessive violence and guns are cool, plays way too much GTA and goes out of their way to be an annoying hipster douchebag, often excusing their pretty disgusting selfish behaviour and toxic conceited attitudes by quoting "Beyond Good and Evil" by Neitzsche. They will also find other Edgelords to create cliques with in order to maintain their comfortable Groupthink dynamics and will malign those who do not share their miserable hipster world view.
xxx/ellauri126.html on line 618: Mitä "laaja tietoisuus" merkizee meidan elamassamme? Se on laaja-ahterista tietoisuutta kolmiosaisuudesta. Hengellinen Pyhä Kolmiomaisuus korvautuu tässä koko pesän jäsenten henkisellä kolmiosaisuudella. Kolmonen on pyhä luku, siitä on jo varmaan joku paasaus. Kakkosella päästään boolen algebraan, kolmosella kolmiomittauxella geometriaan ja topologiaan. 8Boolen avaruus on diskreetti, siinä ei ole sisäpuolta. Kolmosella eteen aukeaa rannaton avaruus ja katoaa sisätilakateus. Kz. albumia 119.
xxx/ellauri126.html on line 784: Eniten vituttaa se kun on "ihmisiä likkeellä". Messuilla, markkinoilla, juhlissa. PAINUKAA VITTUUN! People in motion... Be sure to have some flowers on your hair. P&A vittuuntuvat etenkin läskimoosexista. Niillä täytyy olla anorexia tai jotain. Ja ne on kexineet aika paljon ad hominem nimityxiä, mm.
xxx/ellauri126.html on line 816: Esimerkiksi "aikuisten oikeesti", Ari Koivunen ja Antti Tuisku, besserwisserit, CD-koteloiden päällä oleva muovi, coverbiisit, Crocsit, Danny, dieetit, diesel- ja bensakoneiden vertailu, englanninkieliset tittelit, esimiehet ja alaiset, Espanjan eläkeläiset, fläppitaulut, laserosoittimet ja kaksipuolinen teippi, herätyskellon torkuttaminen, hikeä ozaliinaan pyyhkivät läskit, "hätätilassa riko lasi" vasarat, inttijutut, izensä ezijät, jatko-osat, jenkkakahvat, johdot, joululahjojen ostaminen, jouluvalot kesäkuussa, julkinen nenänkaivuu, juopon tuuri, juuri sinä: heitä tämä kirja vittuun ja mene töihin, jälkiviisastelijat, jäätelöauto, "kannettavat" tietokoneet, kirkollisvero, kiroileva siili, KOKO VIESTIN CAPS LOCK POHJASSA KIRJOITTAVAT URPOT, kotiteatteriurpot, kylmä kala -kättelijät, kännykkäkotelot vyöllä, käsityöblogit, liian ylös nostetut housut, liito-oravat, Markkuliitto, marttyyrit, metrilaku, miljoonat kaukosäätimet ei vehkeisiin, mukafiksut pellehermannit, jotka viittaavat itseensä sanalla allekirjoittanut, naaman kiilto reissujen jälkeen, Nico Rosberg, "niimpä", näppäinäänet, Näsinneula, ohuen ohuet leikkeleet, paperiprosessimiehet, peltipoliisin välähdys, penkiltä vitusti nostajat, perusjurpot hississä, pihatalkoot ja yhtiökokoukset, pirteät radiojuontajat, pissikset, projektit, puheluiden vitun ärsyttävät lopetusrutiinit, "RE Vs: vs: VS. RE Terve!", "Ruuhka-Suomi", se, että "sanos muuta" ja "Älä muuta sano" tarkoittavat samaa, se, kun on "ihmisiä liikeellä", painukaa vittuun! seniilit, debiilit ja gerbiilit, sisäisesti kauniit ihmiset, suomenruotsalaiset, teekkarit, teinityttöjen laihdutus, tietokoneen uudelleen käynnistäminen AINA kun tekee jotain, tsätit, turistit, tusinajulkkikset, TV Shop, TVstä tuttu, tyttöystävät, jotka puristelevat poikaystävänsä finnejä, tyypit, joiden on pakko sanoa joka asiaan jotakin, tyypit, jotka luulevat, että parisuhde paranee, kun otetaan koira tai hankitaan kakara, tyypit, jotka soittavat miljoona kertaa junasta, vaikka puhelu katkeaa heti, "vanha ällä", Venäjä, vesipullot, viinaa kannattaa hakea laivalta-matemaatikot.
xxx/ellauri127.html on line 81: A tree whose hungry mouth is prest Vävyn ahnas suukku painautuu
xxx/ellauri127.html on line 87: Upon whose bosom snow has lain; Naava peittää mamman intiimialueen.
xxx/ellauri127.html on line 116: There are currently five scholarly journals devoted to Nabokov studies. His allusive style and trilingual (English, French, Russian) wordplay are catnip for academics, who endlessly parse challenging texts like “Pale Fire” — a novel in verse, followed by obscurantist commentary — finding new apercus tailor-made for small-journal publication. Nabokov’s apotheosis in academe is quite ironical, because he and his close friend, the literary critic Edmund Wilson, shared an icy disdain for the ivory tower. They viewed universities as ATMs, handy because there were so many of them, and because they were flush with cash. Nabokov, who arrived in the United States penniless in 1940, had to rely on teaching assignments at Wellesley and Cornell to feed his family for 15 years. The moment “Lolita” made him financially independent, he fled Cornell for Switzerland and never set foot in a classroom again.
xxx/ellauri127.html on line 124: I would argue that the first real fissure in the adulatory critical wall hailing the “literary giant” came in 1990, in George Steiner’s erudite assessment of the first volume of Brian Boyd’s Nabokov biography, “Vladimir Nabokov: The Russian Years.” Writing in The New Yorker, Steiner perceived, a lack of generosity of spirit in Boyd’s subject: “Nabokov’s case seems to entail a deep-lying inhumanity, or, more precisely, unhumanity,” Steiner wrote. “There is compassion in Nabokov, but it is far outweighed by lofty or morose disdain.”
xxx/ellauri127.html on line 136: Nabokov clearly had an idee fixe about (undeserving?) Russian writers winning the Nobel Prize. Like Alexander Solzhenitsyn, whose work he dismissed as “juicy journalese.”
xxx/ellauri127.html on line 138: Plenty of monsters make great art, and many of their names emblazon lists of Nobelists, poet laureates, and so. And there is no doubt that Nabokov created great art, in two languages, like Joseph Conrad, whom he predictably disdained. (“A collection of glorified cliches.”) His achievements speak volumes. If only he hadn’t been such a jerk.
xxx/ellauri127.html on line 167: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vastustaa ajatusta, että koko toimeentulotuki siirtyisi jatkossa Kelalle. Nykyisin Kela huolehtii perustoimeentulotuesta ja kunnat vastaavat ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta. Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen ja julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen ovat esittäneet, että Kela huolehtisi jatkossa toimeentulotuesta kokonaisuudessaan.
xxx/ellauri127.html on line 196: suunnilleen kuusi prosenttia. Toimeentulotuen – siis tuen, jota paheksutaan
xxx/ellauri127.html on line 198: prosentti(siirryt toiseen palveluun). Nämä luvut sisältävät myös muun muassa
xxx/ellauri127.html on line 241: Lewis Carroll (January 27, 1832 – January 14, 1898), whose real name was Charles Lutwidge Dodgson – etymologically, « Lewis » is related to « Lutwidge » and « Carroll » to « Charles » – was a young mathematical lecturer at Christ Church college in Oxford.
xxx/ellauri127.html on line 286: Raymond of Poitou came across Melusine in a forest of Coulombiers in Poitou in France, and proposed marriage. Just as her mother had done, she laid a condition: that he must never enter her chamber on a Saturday. He broke the promise and saw her in the form of a part-woman, part-serpent, but she forgave him. When, during a disagreement, he called her a "serpent" in front of his court, she assumed the form of a dragon, provided him with two magic rings, and flew off, never to return.
xxx/ellauri127.html on line 375: Just a quick walk through those 7 unsurprising outward qualities before continuing: 1) Face 2) Mouth 3) Boobs 4) Waist 5) Hips 6) Butt 7) Cunt. Wait, there's more come to think of it: 8) Thighs 9) Legs 10) Hair 11) Pubic hair 12) Cleavage 13) Hands 14) Skin 15) Teeth 16) Smile 17) Laugh 18) Voice ... Longum est omnia enumerari. Sorry, but we gotta move on.
xxx/ellauri127.html on line 441: Merriméen Jose baskiainen tuikkaa Carmenta buukolla
xxx/ellauri127.html on line 443: Loppupeleissä Humbert Humbert tuntee tarvetta samastua Prosper Merriméen nimekkkääseen novellisankariin, jonka koko nimeä ei kyllä kukaan muista, paizi eze oli Hosee. LHC niinkö Wokun projektissa jonka johtajana oli Orava.
xxx/ellauri127.html on line 445: Carmen on Prosper Mériméen kirjoittama novelli tai pienoisromaani vuodelta 1845. Siihen pohjautuu Georges Bizet’n vuonna 1875 säveltämän samannimisen oopperan libretto. Novellin suomensi kuppainen Kasimir Leino, ja suomennoksen on julkaissut vuonna 1907 Kirja. Wilhon seurakunta kokoontui loppupeleissä mm. Kirjalla. Uudelleen sen on suomentanut Reino Hakamies. Reijon pojalla Pekka Hakamiehellä ja sen siskolla oli spanielin silmät. Don Jose oli baskiainen.
xxx/ellauri127.html on line 500: 9. Late in the novel, Nathan discovers that Faunia had kept a diary and that “the illiteracy had been an act, something she decided her situation demanded” [p. 297]. Why did Faunia feign illiteracy? Was there any reason why she chose this flaw in lieu of others? What are the implications of her secret?
xxx/ellauri127.html on line 504: 13. Nathan interprets Coleman’s choosing to reject his past and create a new identity for himself as “the drama that underlies America’s story, the high drama that is upping and leaving—and the energy and cruelty that rapturous drive demands,” whereas Walter thinks of his brother as a “calculating liar,” a “heartless son,” and a “traitor to his race” [p. 342]. Which of these views seems closer to the truth? Are they both legitimate? What is Ernestine’s position?
xxx/ellauri127.html on line 524: On it being revealed that Nerissa and the clerk were one and the same, he is much relieved to discover that he has not in fact been cuckolded, and closes the play on a bawdy pun. Nerissa's ring is the sphincter between her legs.
xxx/ellauri127.html on line 567: Amid whose swift half-intermitted burst ja sinne katkeilevasti ruiskahti
xxx/ellauri127.html on line 585: A damsel with a dulcimer Neitosen dulsimeerin takana
xxx/ellauri127.html on line 595: That sunny dome! those caves of ice! aurinkoisen, ja kaikki näkisivät
xxx/ellauri127.html on line 600: And close your eyes with holy dread Ja silmät kii se on kuin piru ize
xxx/ellauri127.html on line 624: If there were an actual person from Porlock, it could have been one of many people, including William Wordsworth, Joseph Cottle, or John Thelwall.
xxx/ellauri127.html on line 643: Weiss nimisiä psykoanalysteja on netissä vähintään 4: Edoardo Weiss, Joseph Weiss (Control mastery theoryn kexijä), ja vähemmän maineikkaat Robert Weiss ja James Weiss. Mutta vittuilun kohteena on todennäköisemmin Melanie Klein, joka tutki pedofiilejä. Se oli menettänyt 2 lasta pedofiileille (no ei oikeesti), ja kuoli peräsuolen syöpään (serve her right!)
xxx/ellauri127.html on line 645: Klein’s insistence on viewing aggression as an important force in its own right when analyzing children led her into conflict with Freud’s own daughter, Anna Freud, who was one of the other prominent child psychotherapists in continental Europe but who became moved to London in 1938 where Klein had been working for several years. Many controversies arose out of this conflict, and these are often referred to as controversial debates. In reality, the semitic hags were in one another's hairs. Lähde:
xxx/ellauri127.html on line 686: Stalin was asked to give a name to this offensive and he chose Bagration, after a fellow Georgian who had died fighting Napoleon at the Battle of Borodino in 1812.
xxx/ellauri127.html on line 702:
xxx/ellauri127.html on line 711: Endymion" is a poem by John Keats first published in 1818 by Taylor and Hessey of Fleet Street in London. John Keats dedicated this poem to the late poet Thomas Chatterton. Thomas Chatterton (20 November 1752 – 24 August 1770) was an English poet whose precocious talents ended in suicide at age 17. He was an influence on Romantic artists of the period such as Shelley, Keats, Wordsworth and Coleridge. Chatterton was born in Bristol where the office of sexton of St Mary Redcliffe had long been held by the Chatterton family. The poet's father, also named Thomas Chatterton, was a musician, a poet, a numismatist, and a dabbler in the occult. Tom got one over on his uncle the sexton: han var sjutton när han dog.
xxx/ellauri127.html on line 726: Isabella Jones's age is 22. Fashion and lifestyle social media influencer on Instagram whose feed on the account bananablue17 has attracted more than 120,000 followers. The 22-year-old instagram star was born in Greenwood.
xxx/ellauri127.html on line 738: At eighteen, Fanny Brawne “was small, her eyes were blue and often enhanced by blue ribbons in her brown hair; her mouth expressed determination and a sense of humour and her smile was disarming. She was not conventionally beautiful: her nose was a little too aquiline, her face too pale and thin (some called it sallow). But she knew the value of elegance; velvet hats and muslin bonnets, crêpe hats with argus feathers, straw hats embellished with grapes and tartan ribbons: Fanny noticed them all as they came from Paris. She could answer, at a moment’s notice, any question on historical costume. ... Fanny enjoyed music. ... She was an eager politician, fiery in discussion; she was a voluminous reader. ... Indeed, books were her favourite topic of conversation”.
xxx/ellauri127.html on line 756: Sweeter than those dainty pies Makeampia kuin riistapiirakat
xxx/ellauri127.html on line 780: Maybe the bar was very dear to him. ‘Mine host's sign-board flew away’ is a rhetoric figure used as a synecdoche. Synecdoche is a poetic device where a part is mentioned to speak for the whole. He says that the ‘sign board flew away’ instead of saying that the tavern had closed (1818). Lähde
xxx/ellauri127.html on line 798: And on thy cheek a fading rose Ja kurtturuusun sun poskella
xxx/ellauri127.html on line 850: John Keatsin vanhemmat olivat Thomas ja Frances Jennings Keats. Hän oli vanhin heidän neljästä aikuisikään ehtineestä lapsestaan. John syntyi Keski-Lontoossa, mutta tarkasta paikasta ei ole tietoa. Keatsin syntyessä hänen isänsä työskenteli tarjoilijana Hoop and Swan -pubissa. Köyhä John kävi köyhää koulua. Köyhä isä putos hevoselta ja siihen kuoli hän. Köyhä äiti kuoli kun John oli 14v, ja isoäiti hoiti lapsia. Keatsin 1. säilynyt runo on sen 19. vuodelta. John sai paikan haavurina ja masixen, koska se halusi vaan runoilla. Saatuaan apteekkarin paperit se jätti apteekin ja rupesikin runoilija-freelancerix.
xxx/ellauri127.html on line 887: Close bosom-friend of the maturing sun; Läheinen sylikaveri kypsentyvän auringon;
xxx/ellauri128.html on line 87: On mahdotonta rakastaa 2x samaa henkilöä. Joseph Joubert M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 112: Andreas Capellanus, appelé en français par une traduction de son nom André le Chapelain, a écrit au XIIe siècle un traité intitulé ordinairement De Amore, et souvent traduit, de façon quelque peu fautive, Traité de l'Amour courtois, bien que son ton réaliste, voire cynique indique que, dans une certaine mesure, il se veut un antidote à l'amour courtois. On ne sait rien de la vie d'André le Chapelain, mais on suppose qu'il faisait partie de la cour de Marie de France, et qu'il était probablement d'origine française. On a soutenu que De Amore codifie la vie sociale et sexuelle de la cour d'Aliénor à Poitiers, entre 1170 et 1174, mais il a été manifestement écrit au moins dix ans plus tard et, semble-t-il, à Troyes. Il traite de plusieurs thèmes spécifiques qui faisaient l'objet d'un débat poétique entre troubadours et trobairitz à la fin du XIIe siècle.
xxx/ellauri128.html on line 116: Jakob Bosshart (* 7. August 1862 im Weiler Stürzikon, Gemeinde Oberembrach, Kanton Zürich; † 18. Februar 1924 in Clavadel, Gemeinde Davos) war ein Schweizer Lehrer und Schriftsteller. Jakob Bosshart war, wie er schrieb, der Sohn «geplagter, aber aufstrebender Bauersleute». Er wuchs auf einem einsamen Hof zwischen dem Töss- und dem Glattal im Zürcher Unterland auf. Nach dem Besuch der Sekundarschule absolvierte er von 1882 bis 1885 das Lehrerbildungsseminar in Küsnacht und wurde für kurze Zeit Lehrer in Deutschland. 1915 musste er aufgrund einer fortgeschrittenen Tuberkulose in ein Sanatorium im Hochtal von Clavadel bei Davos überführt werden, wo er 1924 starb.
xxx/ellauri128.html on line 121: Chamfort palveli ensin innokkaasti Ranskan vallankumousta, työskenteli Emmanuel-Joseph Sieyès’n ja Mirabeaun kanssa, joutui sittemmin vankeuteen ja kuoli itsemurhayrityksen seurauksista. Chamfort oli kuuluisa henkevästä ja sukkelasta puhetavastaan, hän oli muuten sairaalloisen tunteikas, ylpeä ja kyyninen ihmisvihaaja. Ylen eroottisella elämällään − hän rakasti samalla kertaa neljää ylhäistä naista − hän tärveli terveytensä ja oli jo 40-vuotiaana ruumiillisesti ja henkisesti elähtänyt. Vuonna 1781 hän tuli Ranskan akatemian jäseneksi. Chamfortin teoksista murhenäytelmä Mustapha et Zéangir (1777) on täynnä liikuttavia kohtia, mutta muuten keskinkertainen. Hänen muista teoksistaan on mainittava hänen kuolemansa jälkeen ilmestynyt Pensées, maximes, anecdotes, dialogues (1803). Hänen teoksensa julkaisi Pierre-Louis Ginguené (1795, 4 nidettä) ja Pierre René Auguis (1824−1825, 5 nidettä).
xxx/ellauri128.html on line 128: He maintained a close friendship with Queen Victoria, who in 1876 elevated him to Earl of Beaconsfield. Disraeli´s second term was dominated by the Eastern Question—the slow decay of the Ottoman Empire and the desire of other European powers, such as Russia, to gain at its expense. Disraeli arranged for the British to purchase a major interest in the Suez Canal Company in Egypt. In 1878, faced with Russian victories against the Ottomans, he worked at the Congress of Berlin to obtain peace in the Balkans at terms favourable to Britain and unfavourable to Russia, its longstanding enemy. This diplomatic victory over Russia established Disraeli as one of Europe´s leading statesmen.
xxx/ellauri128.html on line 153: Walter "Savage" Landor (1775–1864) oli englantilainen kirjailija. Hän oli niin kiivasluontoinen että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Hän siirtyi Lontooseen, missä hän julkaisi englannin ja latinan kielellä ensimmäiset runoelmansa. Landorin ensimmäinen laajahko runoteos oli Gebir (1798). Tässä, kuten Landorin myöhemmissäkin runoissa, huomaa järvikoulun ja varsinkin Byronin ällöömän Robert Southeyn vaikutusta. Landorin draamat Count Julian (1811), Andrea of Hungary ja Giovanni of Naples (1839) eivät menestyneet näyttämöllä, ne olivatkin aivan paskoja. Landor eli ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen Walesissa vuoteen 1805, jolloin hän isänsä kuoltua peri kokonaisen omaisuuden. Hän lähti 1808 Espanjaan taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla varoillaan soturijoukon ja joutui siksi taas taloudelliseen ahdinkoon. Hän siirtyi 1815 Italiaan, missä hän asui 20 vuotta, loppuiällään taloudellisten huolien rasittamana, joihin hän ilman Robert Browningin apua olisi sortunut. Samoin kuin lordi Byron ja Leigh Hunt, myös Landor oli intohimoinen vapauden (= britti-imperialismin) rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis uhraamaan omaisuutensa. Landorin pääteos on Imaginary conversations of imaginary literary men and statesmen, jonka kaksi edellistä osaa ilmestyivät 1824 ja kolme jälkimmäistä 1829. Teos on täynnä tekosyvällisiä ajatuksia esitettynä kauniilla, dramaattisesti voimakkaalla, joskaan ei aina helposti tajuttavalla proosatyylillä. Eeva Kilpi on suomentanut osittain runon "On his seventy-fifth birthday" julkaisuun Tätä runoa en unohda. Pertti Niemisen suomentama runo "En käynyt kiistaan, hillizin izeni" on julkaistu kokoelmassa Kuu kultainen terälehti.
xxx/ellauri128.html on line 197: Rahel Levins Schwester Rose heiratete am 8. Februar 1801 den niederländischen Juristen Carel Asser (1780–1836), der seit 1799 als Rechtsanwalt in Den Haag praktizierte. Da Rahel Levin eine für sie in Breslau arrangierte Ehe mit einem entfernten Verwandten ablehnte, blieb sie in ihrer ersten Lebenshälfte abhängig von ihrer Familie. Erst im Winter 1808/1809 verließ sie das Elternhaus, und zog, was für eine unverheiratete und nicht verwitwete Frau damals äußerst ungewöhnlich war, in eine eigene Wohnung in Charlottenburg (im Trenck’schen Haus in der Charlottenstraße Nr. 32, zwei Treppen hoch). Von 1793 bis zum Herbst 1808, „in ihrer glanzvollsten Zeit“ (K. A. Varnhagen), bewohnte die Familie Levin-Robert das Haus No. 54 in der Jägerstraße beim Gendarmenmarkt. Hier fanden vor allem in der Zeit um 1800 gesellige Zusammenkünfte der mit dem Haus befreundeten Zeitgenossen statt.
xxx/ellauri128.html on line 215: Joku Joseph Müller kirjoittaa kuulemma Nordisk familjebokissa, jonka Jönsy sai Tutun kirjastosta, kun en ize viizinyt: "Mutta se ansio hänellä on, että hän aikana, jolloin pilkka ja iva, itsekkyys ja epäusko olivat vallalla kaikkialla, rohkeni muistuttaa ihmisiä heidän moraalisista velvollisuuksistaan ja vaatia heitä kunnioittamaan kaikkia uskonnollisia vakaumuksia." Kuulostaa posetiivarilta. Ainoa häneltä painettuna ilmestynyt teos (1746) sisältää laajahkon kirjoitelman Introduction à la connaissance de l'esprit humain sekä pienempiä, kuten Réflexions sur divers sujets, Conseils à un jeune homme, Méditation sur la foi ja Paradoxes mêlés de réflexions et de maximes.
xxx/ellauri128.html on line 425: Voitto Viro vihittiin papiksi vuonna 1938, ja hän suoritti teologian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1965. Hän työskenteli kirkkoherran apulaisena Hämeen läänin Koskella vuosina 1938–1943 ja Multialla vuosina 1943–1944, Helsingin Pikkukirkkoyhdistyksen pääsihteerinä vuosina 1945–1947, Keski-Helsingin seurakunnan virallisena apulaisena vuosina 1947–1957 ja Lauttasaaren kirkkoherrana vuosina 1957−1977. Papinviran ohella hän työskenteli myös radioselostajana Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Viron mukaan kristittynä ei voi olla oikeassa intellektuaalisesti vaan ainoastaan rakkauden tasolla, sillä Jumala on rakkaus ja kaikki se, mikä ei ole rakkautta, merkitsee Jumalan ulkopuolella olemista. Viro tahtoi olla jumalan sisäpuolella.
xxx/ellauri128.html on line 466: Lassi Nummi: Käsittääkseni se alkoi siinä heti sodan jälkeen 1947-48. Urania-piiri kokoontui monessakin paikassa. Helsingin kaupungin kirjaston johtaja, dosentti Uuno Saarnio, halusi kirjastoihin vireää toimintaa, esitelmätilaisuuksia, opintopiirejä ja keskustelukerhoja. Nimi Urania tuli kuuluisasta tiedekeskuksesta, joka oli perustettu Berliiniin v. 1888. Aluksi uranialaiset kokoontuivat Rikhardinkadun kirjastossa ja sitten myös Kallion ja Käpylän sivukirjastoissa. Usein tavattiin myös jonkun piirin jäsenen kotona. Touko Voutilainenkin oli uraniaani.
xxx/ellauri128.html on line 472: Saarnio väitteli filosofian tohtoriksi 1937, väitöskirja Untersuchungen zur symbolischen Logik I käsitteli merkkien ja merkityssuhteiden logiikkaa. Hän työskenteli Tampereen kaupunginkirjaston johtajana 1939–1940 ja sen jälkeen Helsingin kaupunginkirjaston johtajana 1940–1963. Saarnio toimi myös Helsingin yliopiston logiikan dosenttina 1945–1966 ja hän sai professorin arvonimen 1957. Eläkkeelle jäätyään Saarnio toimi vielä Bonnin yliopiston vierailevana filosofian professorina 1964–1966 ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan filosofian historian luennoitsijana 1967–1969.
xxx/ellauri128.html on line 495: Karl Murdock Bowman (November 4, 1888 – March 2, 1973) was a pioneer in the study of psychiatry. From 1944 to 1946 he was the president of the American Psychiatric Association. His work in alcoholism, schizophrenia, and homosexuality is particularly often cited. In 1953, in "The Problem of Homosexuality," co-authored with Bernice Engle, he argued for multiple causes, including genetics, but proposed that castration be studied as a cure. However, in 1961 he appeared in the television documentary The Rejected presenting the viewpoint that homosexuality is not a mental illness and should be legalized.
xxx/ellauri128.html on line 525: Il préfère en effet une carrière littéraire à la direction de l’usine familiale et s’illustre d’abord par des romans qui lui gagnent un public féminin : Climats, Les Roses de septembre. Il obtient un Prix d´Honneur au Concours général et passe sa licence de lettres. Sa première épouse fut Jane-Wanda de Szymkiewicz (Jeanine) (1892-1923), fille d’un comte polonais qui lui donnera trois enfants, deux garçons et une fille, Michelle1.
xxx/ellauri128.html on line 544: Anouilh a lui-même organisé ses œuvres en séries thématiques, faisant alterner d´abord Pièces roses et Pièces noires. Les premières sont des comédies marquées par la fantaisie comme Le Bal des voleurs (1938) alors que les secondes montrent dans la gravité l´affrontement des « héros » entourés de gens ordinaires en prenant souvent appui sur des mythes comme Eurydice (1941), Antigone (1944) ou Médée (1946).
xxx/ellauri128.html on line 548: Christian Otto Josef Wolfgang Morgenstern (* 6. Mai 1871 in München; † 31. März 1914 in Untermais, Tirol, Österreich-Ungarn) war ein deutscher Dichter, Schriftsteller und Übersetzer. Besondere Bekanntheit erreichte seine komische Lyrik, die jedoch nur einen Teil seines Werkes ausmacht.
xxx/ellauri128.html on line 549: Christian Morgenstern wurde 1871 in der Theresienstraße 12 in München im Stadtteil Schwabing unweit der Universität geboren. Seine Mutter war Charlotte Morgenstern, geborene Schertel, sein Vater Carl Ernst Morgenstern, Sohn des Malers Christian Morgenstern. Wie der berühmte Großvater, von dem Morgenstern seinen Vornamen erhielt, waren auch der Vater und der Vater der Mutter Landschaftsmaler. Die Namen Otto und Josef gehen auf weitere Verwandte zurück, Wolfgang auf die Verehrung der Mutter für Wolfgang Amadeus Mozart.
xxx/ellauri128.html on line 551: 1881 starb seine Mutter Charlotte an Tuberkulose. Morgenstern hatte sich offenbar bei ihr angesteckt. Bald darauf wurde er, ohne in der frühen Kindheit regelmäßigen Schulunterricht erhalten zu haben, seinem Paten Arnold Otto Meyer, einem Kunsthändler in Hamburg, zur Erziehung anvertraut, worunter er jedoch litt. Ein Jahr später kehrte er nach München zurück und kam in ein Internat in Landshut. Dort wurde Körperstrafe eingesetzt, und er erfuhr Mobbing durch seine Mitschüler.
xxx/ellauri128.html on line 555: 1893 verfasste er Sansara, eine humoristische Studie. Das erste Sommersemester verbrachte er mit Kayssler in München. Er vertrug jedoch wegen seiner Tuberkulose das Klima dort nicht und begab sich zur Kur nach Bad Reinerz. Als er nach Breslau zurückkehrte, hatte sich der Vater von seiner zweiten Frau getrennt. Es folgte eine Erholungszeit in Sorau. Da er sein Studium nicht fortsetzen konnte, wären Freunde bereit gewesen, einen Kuraufenthalt in Davos zu bezahlen. Das jedoch wies der Vater zurück, genau wie ein Angebot Dahns, das Studium bis zum Referendar zu finanzieren. Morgenstern entschied sich nun, als Schriftsteller zu leben. Nach der dritten Heirat seines Vaters zerbrach das Verhältnis zu diesem weitgehend.
xxx/ellauri128.html on line 576: Jean Rostand, né le 30 octobre 1894 à Paris (17e arrondissement) et mort le 4 septembre 1977 à Ville-d´Avray (Hauts-de-Seine), était un écrivain, moraliste, biologiste, historien des sciences et académicien français. Très intéressé par les origines de la vie, il étudie la biologie des batraciens (grenouilles, crapauds, tritons et autres), la parthénogenèse, l´action du froid sur les œufs, et promeut de multiples recherches sur l´hérédité. Avec conviction et enthousiasme, il s´efforce de vulgariser la biologie auprès d´un large public (il reçoit en 1959 le prix Kalinga de vulgarisation scientifique) et d´alerter l´opinion sur la gravité et des problèmes humains qu´elle pose. Considérant la biologie comme devant être porteuse d´une morale, il met en garde contre les dangers qui menacent les humains lorsqu´ils jouent aux apprentis sorciers, comme les tenants de l´eugénisme. Toutefois, Rostand soutient une forme d´« eugénisme 'positif' », approuvant certains écrits d´Alexis Carrel et la stérilisation des personnes atteintes de certaines formes graves de maladies mentales, ce qui fut rapproché, après la guerre, de la loi nazie de 1933, et lui fut reproché dans un contexte où l´eugénisme est une idéologie encore répandue avec des auteurs comme Julian Huxley, premier directeur de l´UNESCO (1946-1948).
xxx/ellauri128.html on line 613: Markku Juhani Lahtela (1. elokuuta 1936 Kemijärvi – 31. heinäkuuta 1980 Nummi) oli suomalainen kirjailija. Hänet tunnettiin radikaaleista yhteiskunnallisista kannanotoista, sillä hän oli humanististen tieteiden kandidaatti (Helsingin yliopisto 1963). Lahtela suomensi teoksia, joista keskusteltiin 1960-luvulla paljon, muun muassa A. S. Neillin teoksen Summerhill, joka oli niin sanotun vapaan kasvatuksen perusteos, sekä yhden beat-kirjallisuuden tunnetuimmista teoksista, Jack Kerouacin Matkalla. Keväällä 1967 Lahtela herätti huomiota polttaessaan julkisesti sotilaspassinsa Helsingissä Esplanadin puistossa Kalevi Seilosen, Ilpo Saunion ja Tauno Tuomivaaran kanssa. Miehet kärähtivät ja Mara tuomittiin sakkoihin. Lahtelan isä oli kansanedustaja ja ministeri Olavi Lahtela, äiti kirjailija Kyllikki Kallas ja isänisä kansanedustaja Matti Lahtela. SDP:n poliitikko Mikael Jungner on hänen sisarenpoikansa. Lahtela kärsi alkoholismista. Hän teki itsemurhan pyssyllä vuonna 1980. Taisi olla aihetta. Markku Lahtelan kirja "Se" (1966) oli "huikea".
xxx/ellauri129.html on line 45: Jung spezialisierte sich auf Psychiatrie. Interesse an diesem Gebiet hatte er bereits aufgrund der Aufgaben seines Vaters Paul als Pastor und Konsulent der Psychiatrischen Universitätsklinik Basel (vermutlich von 1886/87 bis zu seinem Lebensende am 28. Januar 1896). Ausschlaggebend für Jungs Entscheidung war die Lektüre von Krafft-Ebings Lehrbuch der Psychiatrie für praktische Ärzte und Studierende, in dem Psychosen als «Krankheiten der Person» beschrieben werden, was für Jung «die beiden Ströme meines Interesses» als «gemeinsame[s] Feld der Erfahrung von biologischen und geistigen Tatsachen» verband. 1900 wurde Jung nach seinem Staatsexamen als Assistent von Eugen Bleuler in der Psychiatrischen Universitätsklinik Zürich in Zürich tätig. Während dieser Zeit entstand aus seinen Beobachtungen von schizophrenen Patienten in 1902 seine Dissertation Zur Psychologie und Pathologie sogenannter occulter Phänomene.
xxx/ellauri129.html on line 74: extravertiertes Empfinden ist eine vitale Funktion mit dem stärksten Lebenstrieb. Ein solcher Mensch ist realistisch und oft auch genussorientiert. Bei zu starkem Objekteinfluss kommt seine skrupellose und teilweise naiv-lächerliche Moral zum Vorschein. In Neurosen entwickelt er Phobien aller Art mit Zwangssymptomen und ist nicht fähig, die Seele des Objektes zu erkennen.
xxx/ellauri129.html on line 80: introvertiertes Fühlen ist schwer zugänglich und oft hinter einer banalen oder kindlichen Maske versteckt. Diese Menschen sind harmonisch unauffällig und zeigen wenig Emotionen, auch wenn diese erlebt werden; Emotionen sind bei ihnen nicht extensiv, sondern intensiv. In einer Neurose kommt ihre heimtückische, grausame Seite zum Vorschein.
xxx/ellauri129.html on line 84: introvertierte Intuition kommt bei Menschen vor, die sich für die Hintergrundvorgänge des Bewusstseins interessieren. Nicht selten sind sie mystische Träumer oder Seher einerseits, Phantasten und Künstler andererseits. Sie versuchen ihre Visionen in ihr eigenes Leben zu integrieren. Im Falle einer Neurose neigen sie zur Zwangsneurose mit hypochondrischem Erscheinungsbild.
xxx/ellauri129.html on line 234: Korhosen teos Emme enää usko paraan valittiin vuoden 2016 Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Pokaalin vei Jukka Viikilä voimattomalla Engel-akvarellilla.
xxx/ellauri129.html on line 235: Syyskuussa 2009 Korhonen avioitui kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkösen kanssa. He erosivat vuonna 2020. - Voin vahvistaa, että ero on jo voimassa, kirjailijanäyttelijä Härkönen vahvistaa Iltalehdelle. Eron syitä hän ei halua tarkemmin avata. Arvatenkin yhteensopimattomuus. Ensimmäisenä erosta kertoi Ilta-Sanomat. Häiden jälkeen he ovat eläneet etäsuhteessa Härkösen asuessa Helsingissä ja Korhosen Turussa. Molemmat ovat narsistin näköisiä, muta pituusero on valtava. Ei tarvinnut Anna-Leenan polvistua häräntappoaseen edessä.
xxx/ellauri129.html on line 294: Riku Korhosen (s. 1972) kuudes romaani alkaa keski-iän turtumuksesta ja käsittelee tarinoiden kohtalokasta voimaa. Teosofisen perinteensä unohtaneen liberaalin kulttuurin neuvottomuutta pahan edessä. Vai oiskoon se sittenkin vaan tavallista toxista setäilyä. Rikusta tulee mieleen vähän Kari Hotakainen, vaikka romuluisempi.
xxx/ellauri129.html on line 300: Riku Korhosen (s. 1972) romaanissa Emme enää usko paraan, uskomme rahaan on päähenkilöinä kaksi pariskuntaa: Eero ja Aino tyttärineen, Lari ja Eeva. Kirjan ensimmäiset pari sataa sivua kuvataan pariskuntien elämää Turun seudulla, Ispoisten omakotitaloalueella. Matti Samuel Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija arvosteli Rikun Finlandiaehdokkaan Hesariin. Kirjailija Matti Mäkelä kuoli 2019 – ”Hän painoi päänsä tyynyyn ja veti vii-mei-set hen-gen-ve-ton-sa”. – Hän oli sanonut, että pyörryttää, sisar kertoo Ilkalle ja Pohjalaiselle. Matti sairasti maxasyöpää. Mäkelä oli syntynyt vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaalla. Mäkelä kasvoi lestadiolaisessa perheessä, jossa oli kova kuri mutta salliva ilmapiiri, kunhan tytöt tuli tehdyiksi. Para on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu talon haltija, jonka tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen.
xxx/ellauri129.html on line 307: Emme enää usko pahaan, mutta saamme anteexi, sillä me emme tiedä mitä he tekevät. Tällä ozikolla paukahti Finlandia vuonna 2014 Jussi Valtoselle. Muut ehdokkaat olivat sinä vuonna vielä mitättömämpiä. Ahneella on paska loppu, Tiede-lehti selvittää.
xxx/ellauri129.html on line 320: Korhonen rakensi ensimmäiset kaukoputkensa lapsena 1950-luvulla, jolloin avaruuden tutkimus eli alkuaikaansa, babylonialaisten tihrustellessa taivaalle ilman silmälaseja. Pian hän oli jo hionut valmiiksi ensimmäisen oman peilikaukoputkensa. Hän aloitti avaruusalan opinnot ja meni myöhemmin tähtitieteilijäksi Tuorlan observatorioon, jossa hän keskittyi avaruusoptiikan tutkimusalaan. Korhosen ensimmäinen suuri toimeksianto oli 2,5-metrisen peilin valmistus yhteispohjoismaiseen NOT (Nordic Optical Telescope) -observatorioon, joka sijaitsee La Palmalla Kanariansaarilla. La Palmalla on lisäksi kaksi muuta hänen tekemäänsä peiliä ja maailman suurimmalla linssiobjektiivilla varustettu aurinkoteleskooppi. Yksi peili on myös Etelä-Amerikan Chilessä, ja myös kiertoradalla on yksi jo ennen Herschelin sinne saapumista
xxx/ellauri129.html on line 322: Korhosen mukaan on nimetty asteroidi eli pikkuplaneetta 2988 Korhonen. Hän on kaikesta huolimatta naimisissa, ja liitosta on kaksi lasta peilien ja pikkuplaneetan lisäxi. Kirjailija Riku Korhonen on Tapio Korhosen poika. Jompikumpi Korhosista sai Lundin yliopiston kunniatohtorin arvon 1.6.1990.
xxx/ellauri129.html on line 324: 2988 Korhonen on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1943 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta. Se on nimetty tähtitieteilijä Tapio Korhosen mukaan. Korhosen likimääräinen läpimitta on 200 senttimetriä. Kohde sijaitsee Auringosta suunnilleen 2,61 kertaa niin kaukana kuin Maa, ja sen kierros Auringon ympäri kestää noin 4 vuotta ja 3 kuukautta. Vaikka sieltä löytyisi älyllistä elämää, se ei horjuttaisi kristityn tähtitieteilijän uskoa. Petri Väisäselle tähtitiede kertoo maailmankaikkeuden olevan Jumalan valtakunta. ”Peruslähtökohtani on kristillinen usko.” Tähtitiedepiireissä on paljon kristittyjä. Ne toivovat pääsevänsä taivaaseen kuin 2988 Korhonen.
xxx/ellauri129.html on line 334: Vanhaan kouluun luotu panimoravintola on juuri Riku Korhoselle sopiva ympäristö – hän työskentelee opettajana, mutta olemukseltaan hän on enemmänkin baarikärpäsenä pyörivä, pitkänhuiskea ja römeä-ääninen rokkari. Farkut, musta rotsi, paita hieman auki. Hänestä tunnistaa yhtä aikaa syvällisyyteen taipuvaisen mielen ja pitkään jatkuneen nuoruuden.
xxx/ellauri129.html on line 336: Hän debytoi niin komeasti kuin tässä maassa voi: voittamalla Helsingin Sanomien palkinnon vuoden parhaasta esikoiskirjasta 2003! Lehden kriitikko kirjoitti silloin Korhosen teoksesta Kahden ja yhden yön tarinoita sanat, joista jokainen aloitteleva kirjoittaja haaveilee: ”Tässä meillä on uusi kyky, sukuelimensä polviensa välistä näkijä!” Mitä Korhonen oli nähnyt?
xxx/ellauri129.html on line 343: Korhosen erityislahja on kyky tuottaa teksteihin sinne tänne ajatuksellisia tiivistymiä. Lauseita, jotka yhteydestään irrotettuina tuntuvat mahtipontisilta mutta joissa on sekä yhteiskunnallista oivaltamista, henkevyyttä että jotain nasevaa.
xxx/ellauri129.html on line 362: Mulla oli vaihe, jossa mulle tapahtui uskomaton määrä onnettomuuksia. Yleensä ne toilailut sattuivat humalassa. Vaikka 36-vuotiaalta Korhoselta on väkevin kapakka- ja klubielämä jäänyt taakse, hän pitää juomapuuhia yhä arvossaan. Pitkiä pätkiä tulevasta romaanistakin on syntynyt umpikännissä, hän kertoo.
xxx/ellauri129.html on line 365: Korhosen kuvaaman kirjoittajantyön huippuhetket vaikuttavat harvinaisen hauskoilta: rokki soi, humala nousee, teksti kulkee. ”Kyllä. Ne ovat kauniita ja mukavia ja kodikkaita hetkiä, jolloin tekee jotain mistä itse tykkää ja on hyvin onnellinen.”
xxx/ellauri129.html on line 377: Lääkäriromantiikka onnistuu Korhosen mielestä kliseistään huolimatta kertomaan jotain olennaista tunteista ja ihmissuhteista, noista tutuista ja rakkaista EAT! ja FUCK! teemoista.
xxx/ellauri129.html on line 387: Riku Korhonen kirjoittaa Image-lehdessä että Riku Korhonen huolestui siitä, miten hän kohtelee työtovereitaan. Väkivaltarikollisten aivotoimintaa tutkinut psykologi Adrian Raine on väittänyt, että losangelesilaisilla keikkatyöntekijöillä epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö oli yli kahdeksan kertaa yleisempi kuin muussa väestössä. Psykopaatteja heistä oli 13,5 prosenttia, lähes yhtä suuri osuus kuin vangeista. Raine selittää tuloksia keikkaduunarien taajaan vaihtuvilla työsuhteilla, jotka mahdollistavat muita hyväksikäyttävän ihmistyypin eli Volt- ym riistotyönantajien toiminnan.
xxx/ellauri129.html on line 457: Jumalinen Olli Jalonen (1954) Hämeenlinnasta on ainoana saanut 2 Finlandiaa. Jalosen väitöskirjan aiheena 2006 oli Hitaasti kudotut nopeat hetket. Kirjoittamisen assosiaatiosta 1900-luvun suomalaisessa proosassa. Olli on hidas. Sen vaimo Riitta Jalonen Kuusjärveltä on melkisten yhtä etevä mutta ryöpsähtelevä.
xxx/ellauri129.html on line 526: Naiset voi lempata miekkosen yllättäen kuin luonnonvoima. Ugo Foscolo M FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 598: Börne oli hehkuva kuin huono tulitikku. Kuuluisuutensa Börne saavutti tulisilla, taantumusta ja Saksan tyrehtyneitä oloja verisesti vitsovilla Pariisin-kirjeillään, Pariser Briefe, jotka hän poliittisessa maanpaossa kirjoitti ihailemastaan Pariisista käsin. Börnen kirjoitustapa on leimahtelevaa, terävää, mutta kiihkoilevan yksipuolista sekä lukijaa "ehkä" uuvuttavaa. Börnen katkera viha Goetheä vastaan on myöskin liittänyt hänen nimeensä jonkinmoisen herostraattisen kaiun. Adolf Menzeliä vastaan Börne on kirjoittanut kiistakirjoituksen Menzel, der Franzosen-fresser. (Kekähän se Meisseli-setä sitten oli?) Börne kirjoitti myöskin teatteri- ja kirja-arvosteluja, joissa kuitenkin häiritsee ahdas, tuomitseva maailmankatsomus, vaikka hänellä toisinaan onkin varsin teräviä huomautuksia etenkin naisista. Vittumainen pärstä potretissa.
xxx/ellauri129.html on line 621: Après avoir été fiancé avec Mlle Dietz-Monnin, petite-fille du sénateur Charles Dietz-Monnin, il rompt ses fiançailles et épouse, en 1910, Marie-Thérèse de Chevigné, veuve de Maurice Bischoffsheim (1875-1904), arrière-petite-fille par sa mère du marquis de Sade et mère de Marie-Laure de Noailles. Ils font aménager à partir de 1912 la villa Croisset à Grasse. À partir de 1934 et jusqu'à sa mort le 8 novembre 1937, il vécut avenue Gabriel à Paris. Élégant, brillant et mondain, il inspire à Marcel Proust la métamorphose de Bloch en Jacques du Rozier dans À la recherche du temps perdu. Tosi kova streeberi, joka antoi Marcelille kimmokkeen ruveta snobixi izekin.
xxx/ellauri129.html on line 625: Marie Joseph d'YZARN FREISSINET + 1867 château de Fontienne, Le Vte. Pensées Grises. Paris: Chez Amyot, 1836. Full morocco, 5.25 inches tall. Some foxing and rubbing. In the original French. Pensées Grises by Le Vte D'Yzarn-Freissinet.
xxx/ellauri129.html on line 629: [Hae sivustossa frases-para-fotos.com] Frases y citas célebres de Vizconde D'Yzarn-Freissinet. Creer en la felicidad hasta el punto de preocuparse por perseguirla: en ello se encierra toda la felicidad, porque otra no existe. El talento solamente nos sirve para enojarnos con los que no lo poseen.En un baile hay siempre un cuarto de hora en que la mujer más enamorada prefiere un traje a su prometido. Mujeres - D' Yzarn-Freissinet. El arte es el sentimiento de las cosas humanas unido al presentimiento de las cosas divinas. Tää pelle on niin unohdettu että siitä on enää nenänkärki pinnalla. Suvun vaakunassa on linnoja ja mäyräkoiria.
xxx/ellauri129.html on line 664: Elizabeth petitioned the Illinois and Massachusetts legislatures, and in 1869 legislation was passed in those states allowing married women equal rights to property and custody of their children. Upon this being passed, her husband voluntarily ceded custody of their children back to Elizabeth, and her children came to live with her in Chicago.
xxx/ellauri129.html on line 666: Elizabeth realized how narrow her legal victory had been; while she had escaped confinement, it was largely a measure of luck. The underlying social principles which had led to her confinement still existed. She founded the Anti-Insane Asylum Society and published several books, including Marital Power Exemplified, or Three Years Imprisonment for Religious Belief (1864), Great Disclosure of Spiritual Wickedness in High Places (1865), The Mystic Key or the Asylum Secret Unlocked (1866), and The Prisoners' Hidden Life, Or Insane Asylums Unveiled (1868). In 1867, the State of Illinois passed a "Bill for the Protection of Personal Liberty" which guaranteed that all people accused of insanity, including wives, had the right to a public hearing. She also saw similar laws passed in three other states. Even so, she was strongly attacked by medical professionals and anonymous citizens, unlike others such as Dorothea Dix, with her former doctor from the Jacksonville Insane Asylum, Dr. McFarland, who privately called her "a sort of Joan D'Arc in the matter of stirring up the personal prejudices". As such, Elizabeth's work on this front was "broadly unappreciated" while she was alive. She only received broader recognition, starting in the 1930s, by a well-known historian of mental illness, Albert Deutsch, and again in the 1960s from those who were "attacking the medical model of insanity".
xxx/ellauri129.html on line 757:
xxx/ellauri129.html on line 784:
xxx/ellauri130.html on line 174: Marcion of Sinope (/ˈmɑːrʃən, -ʃiən, -siən/; Greek: Μαρκίων [note 1] Σινώπης; c. 85 – c. 160) was an early Christian theologian, an evangelist, and an important figure in early Christianity.Marcion preached that the benevolent God of the Gospel who sent Jesus Christ into the world as the savior was the true Supreme Being, different from and opposed to the malevolent demiurge or creator god, identified with the Hebrew God of the Old Testament. He considered himself a follower of Paul the Apostle, whom he believed to have been the only true apostle of Jesus Christ, a doctrine called Marcionism. Marcion published the earliest extant fixed collection of New Testament books, making him a vital figure in the development of Christian history.[citation needed] Early Church Fathers such as Justin Martyr, Irenaeus, and Tertullian denounced Marcion as a heretic, and he was excommunicated by the church of Rome around 144. He published the first known canon of Christian sacred scriptures, which contained ten Pauline epistles (the Pastoral epistles weren't included) and a shorter version of the Gospel of Luke (the Gospel of Marcion). This made him a catalyst in the process of the development of the New Testament canon by forcing the proto-orthodox Church to respond to his canon. Varmaan Marcion oli sitten yhtä persepää kuin Puovoli.
xxx/ellauri130.html on line 321: Täytä se mikä on tyhjä, tyhjennä se mikä on täysi, raavi sieltä mistä kutittaa. Alice Roosevelt F KILL!
xxx/ellauri130.html on line 483: Sattuma ei tee 2 samanlaista ihmistä (paizi identtiset kaxoset). Jean Rostand M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 549: Alfred Austin P.L. (30 May 1835 – 2 June 1913) was an English poet who was appointed Poet Laureate in 1896, after an interval following the death of Tennyson, when the other candidates had either caused controversy or refused the honour. It was claimed that he was being rewarded for his support for the Conservative leader Lord Salisbury in the General Election of 1895. Austin´s poems are little-remembered today, his most popular work being prose idylls celebrating nature. Austin oli aika lailla Unlucky Alfin näköinen. Bugger it. With my luck, they nominate me as Poet Laureate. Austin was caricatured as "Sir Austed Alfrin" by L. Frank Baum in his 1906 novel John Dough and the Cherub. He was also the subject of a Vanity Fair cartoon by Spy published on 20 February 1896.
xxx/ellauri130.html on line 587: But recently that position has shifted a little. Last year he published A Comedian’s Prayer Book, which features him talking to the supreme being in his typically down-to-earth way (“I always liked thinking Jesus' knob hung out from women's clothes with sinners. It made me feel potentially understood”). “One of the things religion has suffered from is being spoken of in grave terms constantly. I seriously think it is a joke." Another boring thing about Skinner: he’s been a teetotaller since he reached his 60s. He got a kid at 55, who must now be, wait, 35? No, Buzz is just 10. I have only recently realized I'm not the main character here, but just an extra in a bigger scene. “Hitting kids … that’s another of those things that have stopped,” Evolution is what Skinner is all about – animals can change and they can grow, it just takes millions of years. When he made his jokes about racism and homophobia, he says, there was a slight backlash from the left. They hadn't stopped hitting lads, the sods. Frank Skinner’s 30 Years of Dirt is at the Assembly Roxy, Edinburgh, from 4 to 28 August. For more information and tickets go to frankskinnerlive.com.
xxx/ellauri130.html on line 667: K. on kuin lasten saanti, ei tiedä mitä siitä tulee. Joseph Heller M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 733: Sammuttaisitteko valot. Theodore Roosevelt, v.s. M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 772: Georges Clemenceau, amateur de littérature et lui-même écrivain, a laissé cette sévère appréciation de la prose claudélienne:
xxx/ellauri134.html on line 256: Kaxoset on mobiili ilmamerkki, nopeeälyinen ja sopeutuva. Sixi mitään ei pidä ottaa liian vakavasti. Se on Speden arkkityyppi, sosiaalinen, länkyttäjä, ja rakastaa kiintoisia apinoita ympärillä alvariinsa. Ne ovat korkeajännitteisiä helppoheikkejä.
xxx/ellauri134.html on line 258: Jill Alden Pylkkänen on kaxonen. On se ehkä pelle muttei sen kanssa auta pelleillä. Olkkari ja Mikko Alapuro on kaxosia, vaikkei keskenään. Molemmat on (oli) aika jäyhiä. Samma här sano kaxoset kun kummallakin oli plödät housussa.
xxx/ellauri134.html on line 536: Termiitit luokiteltiin pitkään omaksi lahkokseen, mutta 2000-luvulla se on siirretty torakoiden lahkon ryhmäksi. Entomological Society of America siirsi esimerkiksi omassa taksonomiassaan termiitit torakoiden lahkoon vuonna 2018. DNA:n sekvensoinnin perusteella termiitit erosivat torakoista 150 miljoonaa vuotta sitten ja kehittyivät eusosiaalisiksi. Termiittien yhteiskuntakäyttäytyminen kehittyi noin 50 miljoonaa vuotta aiemmin kuin esimerkiksi muurahaisten tai mehiläisten vastaava käyttäytyminen. Vanhinta termiittityyppiä edustaa Mastotermitidae-heimo. Ne ovat suurikokoisia ja torakkamaisia. Heimon ainoa nykyisen elävä laji on Mastotermes darwiniensis. Sen suvusta on fossiileja eoseenikaudelta ja ne ovat hyvin samanlaisia kuin nykyään elävä laji. Meiatermes-suvun fossiileja on varhaisliitukaudelta. 130 miljoonaa vuotta vanha työläisfossiili on ensimmäinen todiste eusosiaalisesta käyttäytymisestä.
xxx/ellauri136.html on line 86: Jung war ein Bulle von einem Mann. 1,85 Meter hoch, mit grobgeschnittenen Zügen, nach einer etwas zweifelhaften Familienlegende Urenkel Johann Wolfgang von Goethes durch ein illegitimes Verhältnis, und von einem imponierenden Körperbau. Sein Humor war derb und grob, und geistreich zugleich. Er hatte einen wilden Temperamament und einen Hang zur Grobheit: einmal nannte er eine Patientin mit einer krankhaftern Angst vor Syphilis "eine dreckige Sauge". Seine Neigung zum Grandiosen war vielleicht der Grund für seine Bewunderung Hitlers und der Nazis. Die Juden seien paranoid. Nach dem Krieg hatte er bequemlicherweise seine Meinung geändert: Hitler sei "mehr als halb verrückt". Sein Sohn erzählt dass er mogelte beim Spiel und war ein schlechter Verlorer, wie Adolf Hitler auch. Er lief im Garten in zerlumpten Shorz, mit dem Pimmel heraushängend, aber war ein Feinschmeckerkoch. Er liebte Kriminalromane und Hunde. "Der Weise von Zürich" starb im Alter von 85 Jahren.
xxx/ellauri136.html on line 101: The Pilgrimage by Paulo Coelho—all of his spiritual writings are amazing. I picked this one because the story was closest to my own spiritual journey.
xxx/ellauri136.html on line 125: There is bigotry and racism, and I do not for one second believe that JK Rowling thought hard enough about the issue to make it the product of the “pure blood” crowd. I believe that for her it was all about making Harry and his friends “special.” They had obstacles to overcome, like Hermione with her non-magical parents and the Weasleys, who were generally despised for being not very serious (literally the red-headed step children of the wizarding world.” There were “squibs.” Name-calling and bullying in this school are as common as in the “normal world,” only often the bullying comes much closer to insulting one’s parents than it does in the outside world.
xxx/ellauri136.html on line 383: Lermontovin runon "Beggar" osoittaa, kuinka hämmästytti runoilijan rakastettu, hän näytti näkevän hänet eri silmillä. Sushkovan teosta voidaan verrata ukkosen siniseen, ikään kuin vettä on kaadettu kirjoittajalle. Hän ihastutti tätä tyttöä niin monta vuotta, idolized häntä, ja hiän osoittautui niin hirviöksi. Samoin kuin köyhien kanssa, hiän leikkii hänen tunteistaan, mutta vain siinä vaiheessa Lermontov tajusi tämän.
xxx/ellauri136.html on line 415: Miten palauttaa 13 prosenttia tutkimukselle: käsittelemme verovähennyksiä
xxx/ellauri136.html on line 512: So where I start is with connection. Because, by the time you're a social worker for 10 years, what you realize is that connection is why we're here. It's what gives purpose and meaning to our lives. This is what it's all about. It doesn't matter whether you talk to people who work in social justice, mental health and abuse and neglect, what we know is that connection, the ability to feel connected, is -- neurobiologically that's how we're wired -- it's why we're here. Olemme ohjelmoituja kuulumaan joukkoon. Voi hemmetti.
xxx/ellauri136.html on line 536: And we perfect, most dangerously, our children. Those perfect little babies in our hand, we say, "Look at her, she's perfect. My job is just to keep her perfect -- make sure she makes the tennis team by fifth grade and Yale by seventh."
xxx/ellauri136.html on line 539: I can tell you as a parent, that's excruciatingly difficult -- to practice gratitude and joy in those moments of terror, when we're wondering, "Can I love you this much? Can I believe in this this passionately? Can I be this fierce about this? Can I make her pass the midterm tennis test? Can I really be such a helicopter mom, a really cringy curling one?
xxx/ellauri136.html on line 569: Yhdessä kaksoisveljensä Jere Tiihosen kanssa Jare kuului BWC:hen, joka oli vuosituhannen vaihteessa Lahden ensimmäisiä hiphop-jengejä. Porukan jätöxiä löytyi joka toisesta kaupungin alikulkutunnelista.
xxx/ellauri136.html on line 575: Kotisohvallaan kyykistävä Tiihonen sanoo, että motivoivasta puhumisesta ei ole muodostumassa hänelle uutta uraa. Uskokoon ken haluaa. Kun Tiihosen puhujakeikoista, uudesta urasta ja niistä saatavista jättimäisistä palkkioista spekuloitiin hiljattain iltapäivälehdissä, hän perui vireillä olleet kakat. Hän päätti kuitenkin lähteä Puhdistamon kasvoiksi, koska näki siinä paikan valkaista t-housuja.
xxx/ellauri136.html on line 592: 1905, from German Narzissismus, coined 1899 (in "Die sexuellen Perversitäten"), by German psychiatrist Paul Näcke (1851-1913), on a comparison suggested 1898 by Havelock Ellis, from Greek Narkissos, name of a beautiful youth in mythology (Ovid, "Metamorphoses," iii.370) who fell in love with his own reflection in a spring and was turned to the flower narcissus (q.v.). Narcissus himself as a figure of self-love is attested by 1767. Coleridge used the word in a letter from 1822.
xxx/ellauri137.html on line 61: Maken mukaan lesbouden laadun voi päätellä vartalosta, leuasta ja jopa sormista. "Vastasin siihen lähinnä vitsinä, että olen metroseksuaali, en ole kiinnostunut suklaaosaston miähistä sillä lailla, mut ympäristöhoitajana lepakot kyllä kiinnostaa. Lepakot muuten syövät jauhopukkeja, ja hentosudenkorentoja myäs. Voisi kuvitella, että mentäs eteenpäin, kun ihmiset uskoo tieteeseen. On osa porukkaa, joka elää omassa kuplassaan. Musta mustamaalattiin joku pervo."
xxx/ellauri137.html on line 165: Juutalaisia kirjallisuusnobelisteja on yhtä monta kuin on kirjallisuusnobelistinaisia (16/117 eli runsas prosentti). Maailman väestöstä on enemmistö naisia. Juutalaista verta väestössä on 2 promillea. Sillä ei saisi enää ajaa autoa.
xxx/ellauri137.html on line 182: A: Kommunism är slutstadiet i socialism. I kommunism finns ingen stat, ingen egendom, ingen valuta och inga gränser. Detta tillstånd har naturligtvis aldrig existerat. Problemet med kommunismen är att den också kräver en ny apa, som inte heller existerar. Lenin och senare Stalin, Mao och Pol Pot försökte lösa detta problem genom att utrota alla icke önskvärda apor i det socialistiska samhället; bönder, borgare, intellektuella, vetenskapsmän, homosexuella och gamla apor med glasögon bland annat.
xxx/ellauri137.html on line 194: When Manet painted this piece 1868, scenes of bourgeois life were in vogue. Yet The Balcony went against the conventions of the day. All the subjects were close acquaintances of the artist, especially Berthe Morisot who here, pictured sitting in the foreground, makes her first appearance in Manet's work, and who went on to become one of his favourite models.
xxx/ellauri137.html on line 196: At its presentation at the 1869 Salon, this enigmatic group portrait was overwhelmingly misunderstood despite the obvious reference to Majas at the Balcony of Francisco Goya. "Close the shutters!" was the sarcastic reaction of the caricaturist Cham while another critic attacked "this gross art" and Manet who "lowered himself to the point of being in competition with the painters of the building trade".
xxx/ellauri137.html on line 204: Majas on a Balcony 1800-1810 is one of the many genre paintings by Goya portraying scenes from contemporary life. The physical setting is an azotea or balcony, a characteristic appendage of Spanish houses and an integral part of social life and character in the towns and cities of Goya's country. The features and props of the setting are confined to an iron railing with vertical grills, a very austere structure (compared to the rich elaborate grill-work of which we are accustomed to think as flourishing in Spain, or at least in New Orleans), which alludes to the socio-economic character of the house; the edge of the floor; some chairs - rather inelegant - one of which has cheap wicker matting; and in the background, a bare wall, a only proof of whose presence is a shadow to the extreme right suggesting a material surface.
xxx/ellauri137.html on line 223: Et les soirs au balcon, voilés de vapeurs roses.
xxx/ellauri137.html on line 225: Nous avons dit souvent d'impérissables choses
xxx/ellauri137.html on line 297: Can'st thou remember those luscious caresses,
xxx/ellauri137.html on line 301: Those evenings illumed by the glow of the coal,
xxx/ellauri137.html on line 302: And those roseate nights with their vaporous wings,
xxx/ellauri137.html on line 305: Those evenings illumed by the glow of the coal.
xxx/ellauri137.html on line 307: How lovely the suns on those hot, autumn nights!
xxx/ellauri137.html on line 311: How lovely the sun on those hot, autumn nights!
xxx/ellauri137.html on line 319: I know how to call forth those moments so dear,
xxx/ellauri137.html on line 323: I know how to call forth those moments so dear.
xxx/ellauri137.html on line 325: Those perfumes, those infinite kisses and sighs,
xxx/ellauri137.html on line 342: long balcony-hours veiled with misty rose;
xxx/ellauri137.html on line 344: and all the imperishable things we whispered, those
xxx/ellauri137.html on line 383: The warm rose-misted twilights in the early springs,
xxx/ellauri137.html on line 390: Life ran then in our veins! When I leaned close to you
xxx/ellauri137.html on line 394: The night would close around us like a dim blue wall,
xxx/ellauri137.html on line 398: The night would close around us like a dim blue wall.
xxx/ellauri137.html on line 406: Those cries, those long embraces, that remembered scent:
xxx/ellauri137.html on line 421: The balcony beneath a rose-veiled sky,
xxx/ellauri137.html on line 446: Will they, like suns, once bathed in those abysses,
xxx/ellauri137.html on line 462: The evenings on the balcony, veiled with rose mist;
xxx/ellauri137.html on line 485: Those vows, those perfumes, those infinite kisses,
xxx/ellauri137.html on line 554: The night enclosed us two in silent cover.
xxx/ellauri137.html on line 558: The night enclosed us two in silent cover.
xxx/ellauri137.html on line 672: I've always been interested in law. I have had the opportunity to study it, work in a Senator's office who proposed laws and now work with Detectives who enforce the law. One day maybe I will work for someone who practices the law with my paralegal degree. It has been a good career choice.
xxx/ellauri137.html on line 721: Joosef Lonkorottako on näytelmän konna? Juokohan se rattea? Lei näyttää uitetulta lotalta. Hugh on helkkarinmoinen squashin pelaaja vaikka heikkonilkkainen. Ehei, Joe Lonkorotta on rehellinen ketku, ylipainoinen jenkkiylittäjä jota Lei näyttää ihme kyllä fanittavan. Niinkuin se ihastelee vapaakauppaa puolustavaa valeskottia joka juo valesinglemalttia. Malttia pojat! Vizi tää Massey tuntee yleisönsä, osaa markkinointimixiä. Kuin Piia Pipsukka, joka opiskeli kauppixessa sitä, saxaa ja lineaarialgebraa. Oli alkukesä, kastanjissa oli kukkia. Kohta alettaisiin pukkia. Piia luki saxaxi Konsalikkia.
xxx/ellauri137.html on line 740: In January 1994, Harding became embroiled in controversy when her ex-husband, Jeff Gillooly, orchestrated an attack on her fellow U.S. skating rival Nancy Kerrigan. Both women then competed in the February 1994 Winter Olympics, where Kerrigan won the silver medal and Harding finished eighth. On March 16, 1994, Harding accepted a plea bargain in which she pleaded guilty to conspiracy to hinder prosecution. As a result of her involvement in the aftermath of the assault on Kerrigan, the United States Figure Skating Association banned her for life on June 30, 1994, and stripped her bar the medals.
xxx/ellauri137.html on line 751: The novel features a passionate romance between Rei Shimura and Hugh Glendinning, the Scottish lawyer. Though the romance was not very realistic, I think it added an exciting and entertaining element to the novel. The first person point-of-view from which the novel is narrated allows the audience to truly understand the good and the bad of Rei’s character. She is independent to a fault but extremely loyal. She wants to immerse herself in Japanese culture, yet she rejects the social norms of society when they conflict with her desires. She is passionate about her interest in history and antiques, but logical by staying on as a teacher. The contradictions make her human and contribute to the reality of the novel. While mystery was not entirely believable, it was in no way predictable and I genuinely found the plot to be exciting. The Salaryman’s Wife, fits into the detective fiction tradition as most closely as a cozy, however the urban setting and the inclusion of graphic sex scenes contradict that classification
xxx/ellauri137.html on line 757: Suzy I agree with you entirely about the romance/relationship angle in this (and all her) books. I find the descriptions of life in Japan & art history engrossing, but the shift in to her personal life is shallow and inexplicable. I frequently stare at those paragraphs wondering, what's Rei's problem, whats Massey's problem? Rei's choice of friends are also pretty bad.
xxx/ellauri137.html on line 770: Lastly the main couples' relationship wasn't based on 'anything deeper', nor was it supposed to be. This is the first in a series so the relationship can develop, or not. Deeper deeper faster faster says faster Norie.
xxx/ellauri138.html on line 107: Eker’s writing and speaking often focus on his concept of the "Millionaire Mind," a collection of "mental attitudes that facilitate wealth." This theory proposes that we each possess a "financial blueprint," or an "internal script that dictates how we relate to money," and that by changing this blueprint people can change their ability to accumulate wealth.
xxx/ellauri138.html on line 111: In his book, Eker lists 17 ways in which the financial blueprints of the rich differ from those of the poor and the middle-class. One theme identified in this list is that the rich discard limiting beliefs while the unsuccessful succumb to them. Eker argues that: Rich people believe, "I create my life", while poor people believe, "Life happens to me"; rich people focus on opportunities while poor people focus on obstacles; and rich people admire other rich and successful people whereas poor people resent rich and successful people.
xxx/ellauri138.html on line 206: Wylie applied engineering principles and the scientific method quite broadly in his work. His novel The Disappearance (1951) is about what happens when everyone suddenly finds that all members of the opposite sex are missing (all the men have to get along without women, and vice versa). The book delves into the double standards between men and women that existed prior the women's bowel movement of the 1970s, exploring the nature of the relationship between men and women and the issues of women's rights and homosexuality.
xxx/ellauri138.html on line 219: Gloria Grey was born Maria Dragomanovich in Portland, Oregon in 1909. She was educated in San Francisco, California. Her career was spent chiefly during the 1920s in Hollywood, and the 1940s in Argentina. She was given praise for her starring role in the 1924 adaptation of Gene Stratton-Porter's A Girl of the Limberlost, which garnered her the honor of being selected as one of the WAMPAS Baby Stars in 1924. She also sang Jingo etc kneeling beside two black-and-white kids in a tub, (but not the juicy parts), and alleged got arrested because of indecency. Grey was found deceased in bed at her mother's home in Hollywood, California on November 22, 1947, having succumbed to a two-month bout of influenza. She was survived by her husband, Argentine magazine editor Ramón Romero, and their daughter, whose name is unmentionable. 'Oh By Jingo' sung by Gloria Grey (colorized) Shortly Before Her Arrest...(Allegedly). "I din't know there were nude kids in the tub, a black male and a white female in fact." The little pickaninny boy looks slightly shocked.
xxx/ellauri138.html on line 270: "It would be for Philip a very It 's annoying to think that anyone can dig into it and choose thisthat he wants, "said close friend Bernard Avishai. Bernard never really learnt American.
xxx/ellauri138.html on line 280: When I was diagnosed with multiple sclerosis, Philip came to the hospital and I called him a brave soldier. He sat on a plastic chair beside my bed and told more of his doctor and nurse jokes. I laughed despite myself. When the doctors came on their rounds after his first visit, I commanded a new respect. Word had spread and specialists who had previously answered my questions with no more than a dismissive wave of their hand were suddenly very attentive.
xxx/ellauri138.html on line 287: This was the second defibrillator he'd had after the first had to be replaced. Philip's original defibrillator had pride of place on the kitchen table. When he first handed it to me, I had no idea what it was and palmed the smooth metal disc in my hand. I almost dropped it when he started laughing and told me its original purpose. Over time, I came to appreciate it too and when I was alone in the kitchen, I often picked it up and held it in my hand. We called each other Toots. I found out Philip died when a friend called me at work. I swivelled around in my office chair and googled Philip Roth. There he was on the front page of The New York Times. Dead.
xxx/ellauri138.html on line 294: Philip is buried at the Bard College Cemetery in upstate New York. He'd once considered "moving in" next to his parents at the Gomel Chesed Cemetery in Newark, New Jersey but there was no immediately close plot and the place had fallen into disrepair and Philip liked things to be very neat. I was thrilled to hear that Philip orchestrated every last detail of his own farewell. I was not invited.
xxx/ellauri138.html on line 295: All and any religious overtones were strictly forbidden. There were no speeches, only readings of excerpts he'd selected from his books ahead of time, and a violin recital by a friend's daughter. He knew no one – no matter how well they really knew him and the people there at his graveside were his closest friends – could say it better than he could say it himself. Ingenting går opp mot kålpirog om hösten - som jag själv har lagat.
xxx/ellauri138.html on line 354: Aivan päinvastoin kuin saksalaisessa filosofiassa, jossa laskeudutaan taivaasta maahan, me nousemme maasta taivaaseen, me emme ts. lähde siitä, mitä ihmiset puhuvat, luulevat, kuvittelevat, emmekä myöskään puhutuista, ajatelluista, luulluista, kuvitelluista ihmisistä tullaksemme sitä kautta fyysisiin ihmisiin — me lähdemme todella toimivista ihmisistä ja heidän todellisen elämisensä prosessista ja osoitamme myös tämän elämisprosessin ideologisten heijastumien ja kaikujen kehityksen. Ihmisen aivoissa syntyvät utukuvatkin ovat heidän aineellisen, kokeellisesti todettavan ja aineellisista edellytyksistä riippuvaisen elämisprosessinsa väistämättömiä härmistymiä, sublimaatioita. Moraali, uskonto, metafysiikka ja muut ideologian lajit sekä niitä vastaavat tajunnan muodot kadottavat näin ollen näennäisen itsenäisyytensä. Niillä ei ole mitään historiaa, niillä ei ole mitään kehitystä, vaan aineellista tuotantoaan ja aineellista kanssakäymistään kehittävät ihmiset muuttavat tämän todellisuutensa mukana myös ajatteluaan ja ajattelunsa tuotteita. Tajunta ei määrää elämää, vaan elämä määrää tajunnan. Ensimmäisessä tarkastelutavassa lähdetään tajunnasta, ikään kuin se olisi elävä yksilö; jälkimmäisessä, todellista elämää vastaavassa tarkastelutavassa, lähdetään todellisesta elävästä yksilöstä ja tarkastellaan tajuntaa ainoastaan hänen tajuntanaan.
xxx/ellauri138.html on line 356: Siitä missä spekulatiivinen ajattelu lakkaa, ja se lakkaa todellisen elämän parissa, alkaa siis todellinen, positiivinen tiede, ihmisten käytännöllisen toiminnan, heidän käytännöllisen kehitysprosessinsa esittäminen. Loppuvat korupuheet tietoisuudesta, todellisen tiedon on tultava niiden tilalle. Todellisuuden esittäminen riistää elinympäristön itsenäiseltä filosofialta. Sen tilalle voi tulla korkeintaan yhteenveto yleisluonteisimmista tuloksista, jotka ovat abstrahoitavissa ihmisten historiallisen kehityksen tarkastelusta. Todellisesta historiasta irrotettuina noilla abstraktioilla ei ole sinänsä mitään arvoa. Ne voivat kelvata ainoastaan helpottamaan historiallisen aineiston järjestämistä, osoittamaan sen yksityisten kerrostumien järjestystä. Mutta toisin kuin filosofia nuo abstraktiot eivät anna mitään reseptiä tai kaavaa, jonka mukaan historiallisia aikakausia voitaisiin sovitella paikoilleen. Päinvastoin, vasta sitten vaikeus alkaakin, kun aineistoa käydään tarkastelemaan ja panemaan järjestykseen — olipa kysymys jostain menneestä aikakaudesta tai nykyajasta — kun käydään käsiksi sen todelliseen kuvaukseen. Näiden vaikeuksien voittaminen riippuu edellytyksistä, joita ei suinkaan voida esittää tässä yhteydessä, vaan jotka käyvät selville vasta tutkittaessa todellisen elämisen prosessia ja kunkin aikakauden yksilöiden toiminnan tuloksia. Otamme tässä käsiteltäväksi eräitä noista abstraktioista käyttääksemme niitä ideologian vastaisesti ja selittääksemme ne historiallisten esimerkkien valossa.
xxx/ellauri139.html on line 147: Vanhemmat: Joseph-Aristide Bataille, Antoinette-Aglaë Bataille.
xxx/ellauri139.html on line 209: Mix jenkeillä on niin vitusti noita TLDR neuvokkeja just Doston Idioottiin? Jotenkin se on niille tuiki tärkeä. Tää on nuortenkirja, siitä ei ole epäilystä. Joka iikka haluu olla joku Jeesus nuorukaisena tai neitosena. Ja vastustaahan Dosto siinä nihilismiä. Eikä hölmö altruistikaan selviä täysin ilman risuja, joutuuhan se takas Sveiziin hermoparantolaan.
xxx/ellauri139.html on line 334: When Madeline finally enters the room, undresses, and falls to sleep, Porphyro is watching her. When he decides that she has fallen completely asleep he makes his approach and wakes her with the playing of a flute. She is ripped from a dream in which she was with a heavenly, more beautiful version of Porphyro and is aghast when she sees the real one. She believes for a moment that he is close to death.
xxx/ellauri139.html on line 398: Whose heart had brooded, all that wintry day, Joka näkee unta toisesta leidistä, tosta Aunesta,
xxx/ellauri139.html on line 400: As she had heard old dames full many times declare. Siitä vanhat eukkoset ei väsy kertomaan.
xxx/ellauri139.html on line 450: For him, those chambers held barbarian hordes, Barbaarien ansat joilla ne vaanii noita
xxx/ellauri139.html on line 452: Whose very dogs would execrations howl Niiden koiratkin häpee sitä, käenpoikaa,
xxx/ellauri139.html on line 508: His lady’s purpose; and he scarce could brook Kun ämmä kertoo mikä juoni leidillä on mielessä,
xxx/ellauri139.html on line 509: Tears, at the thought of those enchantments cold, Eipä ole Porfyyrillä homma vielä pielessä,
xxx/ellauri139.html on line 513: Sudden a thought came like a full-blown rose, Sille tulee mieleen idea kuin päivänkakkara,
xxx/ellauri139.html on line 515: Made purple riot: then doth he propose Kun se kekkaa sotajuonen, josta ämmyrkäisen
xxx/ellauri139.html on line 537: “Whose passing-bell may ere the midnight toll; Mun iltahuuto saattaa tulla millon vaan.
xxx/ellauri139.html on line 538: “Whose prayers for thee, each morn and evening, Multa ei koskaan ole päässyt uupumaan
xxx/ellauri139.html on line 546: Which was, to lead him, in close secrecy, Eliskä se ohjaa Porfyyrin ihan salaa
xxx/ellauri139.html on line 548: Him in a closet, of such privacy Mistä Porfyyri voi kazoa, vaikkei halaa-
xxx/ellauri139.html on line 582: Rose, like a mission’d spirit, unaware: Matkallansa ylös unta kiskomaan,
xxx/ellauri139.html on line 615: Rose-bloom fell on her hands, together prest, Ruusuvesi tuli käsille aika pahasti;
xxx/ellauri139.html on line 626: Loosens her fragrant boddice; by degrees Korut ja päästää narzan pikkuhoususta.
xxx/ellauri139.html on line 642: As though a rose should shut, and be a bud again. Sinunko tulppaasi Porfyyri? Niin, minun niin.
xxx/ellauri139.html on line 645: Stol’n to this paradise, and so entranced, Tähän paratiisiin kiemurtanut matosex
xxx/ellauri139.html on line 650: And breath’d himself: then from the closet crept, Aloittaa vällykäärmeen tiedusteluretki.
xxx/ellauri139.html on line 669: While he from forth the closet brought a heap Voisko raottaa vähän laventelista lakanaa,
xxx/ellauri139.html on line 704: Close to her ear touching the melody;— Sokeria ei saa unhottaa, lalii lalaa.
xxx/ellauri139.html on line 725: “And those sad eyes were spiritual and clear: Kun se puhutteli mua kazoen noilla kauniilla
xxx/ellauri139.html on line 727: “Those looks immortal, those complainings dear! "Ootpa Porfyro sä kauheen kalvakka!
xxx/ellauri139.html on line 733: At these voluptuous accents, he arose, Nousi pystyyn jäykkänä kuin kuvapazas,
xxx/ellauri139.html on line 735: Seen mid the sapphire heaven’s deep repose; Sen kun sais sulamaan Melusiinan uunissa,
xxx/ellauri139.html on line 736: Into her dream he melted, as the rose Pyörimään pyöriäisenä märissä unissa.
xxx/ellauri139.html on line 784: And the long carpets rose along the gusty floor. Kato! Toi taulu on aito Mauno Mato!
xxx/ellauri139.html on line 791: The wakeful bloodhound rose, and shook his hide, Verikoira herää, lotkauttaa korvia,
xxx/ellauri139.html on line 828: Maaliskuiset yöpakkaset on ällöjä. Niistä tulee metallinmaku suuhun. Köyhältä miekkoselta tippuu paxu lompakko. Pitkäkauhtanainen hyyppä ei ehdi korjata sitä parempaan talteen. Se ei ollut kunnon ihmisiä vaikka köyhtynyt. Toisin kuin se köyhä tohtori jolta lomassa oli tippunut.
xxx/ellauri139.html on line 973: Nicolas-Laurent-Joseph Gilbert (1751–†1780)
xxx/ellauri139.html on line 1022: Nicolas Joseph Florent Gilbert, né le 15 décembre 1750 dans le sud du duché de Lorraine à Fontenoy-le-Château et mort le 16 novembre 1780 à Paris, est un poète lorrain francophone. Son père, maire de Fontenoy-le-Château, propriétaire de deux fermes, y exerce le métier de marchand de grains. Son éducation est confiée au curé du village, un jésuite qui, voyant en lui « un esprit apte à être éduqué », lui apprend le latin. Puis le jeune Nicolas part faire ses humanités au collège de l'Arc à Dole. Après 1770, il part pour Paris, avec en poche ses premiers vers, ainsi qu’une lettre, signée de Mme de La Verpillière, femme du prévôt des marchands de Lyon et mécène. Cette lettre recommande le jeune poète à D’Alembert. Il semble que D’Alembert, lui ayant promis une place de précepteur, n’honore pas cette espérance, et le reçoit d’ailleurs assez froidement. Gilbert s'en souviendra quand il composera sa satire du Dix-huitième siècle :
xxx/ellauri139.html on line 1041: Hégésippe Moreau ( ranskalainen Pierre-Jacques Roulliot ; 8. huhtikuuta 1810-20 . joulukuuta 1838) oli ranskalainen lyyrinen runoilija . Syntymästään lähtien häntä kutsuttiin biologisen isänsä (Moreau) sukunimellä ja hän otti salanimen Hégésippe, kun hän aloitti runojen julkaisemisen vuonna 1829. Ranskan romantikkojen ja 1800 -luvun yleisön mielikuvituksessa Hégésippe Moreaun vaikeudet elämä ja hänen ennenaikainen kuolemansa tekivät hänestä romanttisen vastineen aikaisemmille runoilijoille Thomas Chattertonille , Nicolas Joseph Laurent Gilbertille ja Jacques Clinchamps de Malfilâtrelle . Tämä romanttinen myytti vahvistui julkaisemalla hänen täydelliset teoksensa yhdessä Gilbertin teosten ja luettelon runoilijoista, jotka kuolivat nälkään vuonna 1856; hänen teostensa 1860-painos sisälsi Sainte-Beuve'n tärkeän elämäkertaisen esipuheen.
xxx/ellauri139.html on line 1146: Manfred est un drame en vers de George Gordon Byron, dit Lord Byron, publié en 1817. Bourrelé de remords après avoir tué celle qu'il aimait, Manfred vit seul comme un maudit au cœur des Alpes. Il invoque les esprits de l'univers, et ceux-ci lui offrent tout, excepté la seule chose qu'il désire, l'oubli. Il essaie alors, mais en vain, de se jeter du haut d'un pic élevé. Il visite ensuite la demeure d'Ahriam, mais refuse de se soumettre aux esprits du mal, leur enjoignant d'évoquer les morts. Enfin lui apparaît Astarté, la femme qu'il a aimée puis tuée par son étreinte (« My embrace was fatal... I loved her and destroy'd her »). Répondant à son invocation, Astarté lui annonce sa mort pour le lendemain. Au moment prédit apparaissent des démons pour s'emparer de lui, mais Manfred leur dénie tout pouvoir sur sa personne. Pourtant, à peine sont-ils apparus qu'il meurt. La situation de Manfred deviendra l'un des poncifs favoris composant le portrait de l'homme fatal du romantisme. Cette pièce s'inspire, pense-t-on[Qui ?], dans son plan, du Faust de Goethe et selon certains, contiendrait une allusion du poète à sa demi-sœur Augusta Leigh. Sitäkin se dodennäköisesti bylsähti.
xxx/ellauri139.html on line 1222: Köyhää väkeä vie Pietarin slummeihin, syrjäytettyjen loukkoihin, jossa kohtaamme Makar Devuškinin, hupsun vanhemman kirjurin, ja Varvara Dobroselovan, kovaonnisen nuoren neidon, ompelijattaren. Tunteet läikkyvät ilmassa. Tapahtumat etenevät läpi Pietarin kesän, kostean, kuuman ja pölyisen vuodenajan, jota Dostojevski inhosi. Sekä Devuškin että Dobroselova yrittävät korvata kalsean todellisuuden kuvitelmilla, mutta onnistuvatko he? (Juonipaljastus: eivät.)
xxx/ellauri139.html on line 1224: Dobroselovasta piirtyy kuva järkevänä ja sivistyneenä neitona. Hän ennakoi Dostojevskin traagisia naistyyppejä, kuten Rikoksen ja rangaistuksen (1866) häväistyä Sonjaa, mutta on myöhempiin sisariinsa verrattuna arkinen. Kirjeissään Dobroselova on yhtäältä torjuva ja kiusaantuu, toisaalta kantaa huolta Devuškinin terveydestä ja pyytää miestä käymään useammin. Dobroselova kertoo myös nuoruudestaan, menetyksistään ja rakkaudestaan ylioppilas Pokrovskiin.
xxx/ellauri139.html on line 1225: Devuškin päinvastoin kitkuttaa eteenpäin. Loppua kohden hän lähes piehtaroi nöyryydessään; neuroottisen masokisti ei mitenkään voi uhrautua tarpeeksi Dobroselovan eteen.
xxx/ellauri139.html on line 1229: Enemmän kuin katujen kieli romaanissa kaikuu viihderomaanien klangi. Hempeilevien ja korrektien ilmausten takaa kuultaa taloudellinen ja psyykkinen hätä, joka dostojevskilaisesti kiihtyy usein suggestiiviseksi, paljastavaksi ryöpyksi tajunnan peräkammarista, jossa haisee kiihko, kaikuu kärsimys ja jonka ovenkarmeissa riippuu tarkoituksettomuus. Devuškin joutuu nöyryytetyksi työpaikallaan, koska hänen vaatteensa ovat kehnot. Devuškin ja Dobroselova kärsivät, mutta tuska on Köyhässä väessä maallista, olosuhteista johtuvaa, eikä ylly Dostojevskin myöhemmän tuotannon metafyysiseen riutumukseen.
xxx/ellauri139.html on line 1231: Juuri kun Devuškinilla alkaa mennä paremmin, saapuu romahdus Bykovin, Dostojevskin niljakkaiden tilanomistajien prototyypin hahmossa; Bykov on selvästi sukua Rikoksen ja rangaistuksen Svidrigailoville. Bykov kosii Dobroselovaa, eikä sairaana riutuva nainen kauaa epäröi. Nuori Dostojevski on tässä ironisimmillaan: naisena Dobroselovaja valitsee miehen eli Bykovin (suom. ”härkänen”) eikä piipunrassia eli Devuškinia (suom. neitonen) – niin banaalia kuin se tavallaan onkin.
xxx/ellauri139.html on line 1233: Romaanin loppu on psykologisesti mielenkiintoinen. Dobroselova juoksuttaa Devuškinia kapioiden ostossa ja kerjää loppuun asti myötäkuntoa. Perinteisessä tulkinnassa Dobroselovan toiminta on nähty dostojevskilaisen motiivin kautta: hyvän maksaminen pahalla, kun hän ei ole voinut vastata Devuškinin tunteisiin, on se aiheuttanut syyllisyyttä, jonka hän nyt maksaa takaisin nöyryyttämällä miestä.
xxx/ellauri139.html on line 1235: Toisaalta Devuškin on liioitellut vanhuuttaan ja surkeuttaan ja ripustautunut Dobroselovaan. Devuškin ei ole mikään uhri, vaan hänen avunantonsa takana on ollut himo ja omistushalu, joista Dobroselovan on riuhtaistava itsensä irti. Ja mikä tepsisi rakkauteen lamauttavammin kuin julmuus? Sen me naiset tiedämme. Sori, olen Ville Ropponen.
xxx/ellauri148.html on line 88: But McCormack also says that interacting with Harvard luminaries like composer/conductor Leonard Bernstein and author Kurt Vonnegut gave him the will to succeed.
xxx/ellauri148.html on line 120: Golda Meir reacted to the overture by forming a committee to examine the proposal and vet possible concessions. When the committee unanimously concluded that Israel's interests would be served by full withdrawal to the internationally recognized lines dividing Israel from Egypt and Syria, returning the Gaza Strip and, in a majority view, returning most of the West Bank and East Jerusalem, Meir was angered and shelved the document next to her stash of knotted french letters and Joshua's foreskin collection. The United States was infuriated by the cool Israeli response to Egypt's proposal, and Joseph Sisco informed Yitzhak Rabin that "Israel would be regarded responsible for rejecting the best opportunity to reach peace since the establishment of the state." Israel responded to Jarring's plan also on February 26 by outlining its readiness to make some form of withdrawal, say in some New York bank, while declaring it had no intention of returning to the pre-June 5, 1967 lines.
xxx/ellauri148.html on line 132: In the 1967 war, it seems the Israeli felt their grip was loosening: based largely on interviews with Israeli soldiers—conducted in 1967, and heavily censored at the time—Censored Voices documents Israeli soldiers “summarily executing prisoners and evacuating Arab villages in a manner that one fighter likened to the Nazis’ treatment of European Jews.”
xxx/ellauri148.html on line 145: Toisinaan hän esittı isälle erittäin vaikeita kysymyksiä. Han löysı Talmudista ristiritaisuuksia. Hän tahtoi tietää kuinka kauan veisi ensimmäisen Messiaan, Joosefin pojan uhrikuolemasta seuraavan Messiaan, Daavidin pojan ilmestymiseen. Hän puhui oinaansarvesta joka ilmoittaa Messiaan tulon, aasista jonka selässä Messias ratsastaisi, legendasta jossa Messias pysähtyi Rooman porteille vaihtamaan haavojensa siteet. Moshe Blecheria suututti kovasti Hillel Oppineen ennustus että Messias ei vapauttaisi juutalaisia koska hänet oli jo "kulutettu" kuningas Hiskiaan aikana. Miten pyha mies voi sanoa jotakin tuollaista? Ja mitä tarkoitti se Mishnassa ilmaistu ajatus että nykyisyyden erottaa messiaanisesta ajasta ainoastaan juutalaisen kuningaskunnan perustaminen? Oliko siinä muka kaikkı? Miten kauan esimerkiksi kestäisi Messiaan tulosta ylösnousemukseen? Ja milloin tulinen temppeli laskettaisiin alas yläilmoista Milloin? Milloin?
xxx/ellauri148.html on line 149: Ennen käyntiään Palestiinassa Mosche Blecher oli ilmeisesti vastustanut sionisteja. Moshe Blecher odotti Messiasta, ainoastaan ja vain Messiasta. Mutta aikaa myöden siionistiset aatteet alkoivat miellyttä häntä enemmän. Jos Messias ei kerta halua tulla, niin onko juutalaisten odotettava loputtomiin? Ehkä juutalaisten on asetuttava Pyhään maahan väkisin niinkuin edelliselläkin kerralla, ja sitten Messias tuo pelastuxen. Muistan että hän alkoi väitellä asiasta isäni kanssa. Isäni mielestä sionistiti olivat ei-uskovaisia lurjuxia, jotka saastuttavat Pyhän maan. Mutta Moshe Blecher vastasi: Ehkä niin on määrätty. Ehkä he ovat Messiaan, Joosefin pojan etujoukkoja, niinkö tollanen pre-emptive strike. Jospa he siellä sitten katuvat ja muuttuvat hurskaixi juutalaisixi. Mistä sitä tietää mitä taivas on suunnitellut.
xxx/ellauri148.html on line 155: Today, Judaism still waits for the coming of the Messiah, but who are they expecting? What qualifications need to met by the Messiah. Moses Ben Maimon (Maimonides), also called Rambam, or Little Drummer Boy, (1135-1204), wrote in his Thirteen Articles of Faith, that belief in the Messiah was required for a Jew to be resurrected. The 12th and 13th articles both deal with Redemption, which will come in the days of Messiah. Eli lisätään dekalogin perään nämä pykälät:
xxx/ellauri148.html on line 163: King Messiah will arise in the future and will restore the kingship of David to its ancient condition, to its rule as it was at first. And he will rebuild the Temple and gather the exiled of Israel. And in his days all the laws will return as they were in the past. They will offer up sacrifices, and will observe the Sabbatical years and the jubilee years with regard to all the commandments stated in the Torah. And he who does not believe in him, or he who does not await his coming, denies not only the [other] prophets, but also the Torah and Moses our Master. For, behold, the Torah testifies about him [the Messiah], as it is written,
xxx/ellauri148.html on line 177: The sages said that the only difference between this world and the days of the Messiah will be with regard to the enslavement to the kingdoms. It appears from the plain meaning of the words of the prophets that at the beginning of the days of the Messiah, there will be the war of Gog and Magog. And that prior to the war of Gog and Magog, a prophet will arise to straighten Israel and prepare their hearts, as it is written, Behold, I will send to you Elijah the prophet before the coming of the great and terrible day of the Lord (Mal. 4:5) And he will come not to declare the pure impure, or the impure pure; not to declare unfit those who are presumed to be fit, nor to declare fit those who are held to be unfit; but for the sake of peace in the world….And there are those among the sages who say that prior to the coming of the Messiah will come Elijah. But all these things and their likes, no man can know how they will be until they will be. For they are indistinct in the writings of the prophets. Neither do the sages have a tradition about these things. It is rather, a matter of interpretation of the Biblical verses. Therefore there is a disagreement among them regarding these matters. And in any case, these are mere details which are not of the essence of the faith. And one should definitely not occupy oneself with the matter of legends, and should not expatiate about the midrashim that deal with these and similar things. And one should not make essentials out of them. For they lead neither to fear nor to love [of God]. Neither should one calculate the End. The sages said, “May the spirit of those who calculate the End be blown away” But let him wait and believe in the matter generally, as we have explained.
xxx/ellauri148.html on line 179: In the days of King Messiah, when his kingdom is established and all Israel are gathered into it, the descent of all of them will be confirmed by him through the Holy Spirit which will rest upon him, as it is written, And he shall sit as a refiner and purifier of silver, and he shall purify the sons of Levi, and purge them as gold and silver ( Mal. 3:3), And he will first purify the Children of Levi and will say: “This is of priestly descent, and this is of Levitic descent.” And he will reject those who are not descended of Israel, as it written, And the Tirshatha [governor] said to them that they should not eat the most holy things till there stood up a priest with Urim and Thummin (Ezra 2:63) From this you learn that the presumption of descent will be confirmed, and those with established descent will be announced by the Holy Spirit. And he will establish the descent not from Israel [in general] but from each tribe and tribe. For he will announce that this one is from such and such a tribe, and this one from such and such a tribe….
xxx/ellauri148.html on line 188: Messiah Son of Joseph
xxx/ellauri148.html on line 190: Maimonides does a great job in condensing Jewish belief and expectation in the Messiah. The Jewish beliefs and expectations of the Messiah is wide and varied. Through the Talmud, and other writing we see the expectation of two Messiahs. One called Messiah Son of David, and the other Messiah Son of Joseph actually precedes the Messiah son of David and is killed in the battle of Gog and Magog. Messiah Son of David then asks the Lord to resurrect the slain Messiah Son of Joseph. The Babylonian Talmud refers to the relationship between these two Messiah’s.
xxx/ellauri148.html on line 197: The rabbis have taught; The Holy One, blessed be He, will say to Messiah ben David, may he be revealed soon in our day!; “Ask of Me anything, and I shall give it to you, for it is written, The Lord said unto me, Thou art my son, this day have I begotten thee, ask of Me and I will give the nations for thy inheritance (Psalms 2:7-8)” And when he will see that Messiah ben Joseph will be slain, he will say before Him: “Master of the World! I ask nothing of you except life! God will say to him: “Even before you said, ‘life,’ your father David prophesied about you as it is written, He asked life of Me, Thou gavest it him (Ps. 21:5) Babylonian Talmud Sukkah 52a
xxx/ellauri148.html on line 201: According to Jewish scripture and tradition, at the End of Days the nations of the world come against Jerusalem in the battle of Gog and Magog. Messiah ben Joseph leads the armies of Israel in battle and dies in the process. Both Elijah and Messiah ben Joseph are forerunners to Messiah ben David, who will come after a period of struggle and trying for the descendents of Israel. Messiah ben Joseph is seen as the pierced Messiah of Zechariah 12:10.
xxx/ellauri148.html on line 209: The fifth house [in the heavenly Paradise] is built of onyx and jasper stones, and inlaid stones, and silver and gold, and good pure gold. And around it are rivers of balsam, and before its door flows the River Gihon. And [it has] a canopy of all trees of incense and good scent. And[in it are] beds of gold and silver, and embroidered garments. And there sits Messiah ben David and Elijah and Messiah ben Ephraim. And there is a canopy of incense trees as in the Sanctuary which Moses made in the desert. And all its vessels and pillars are of silver, its covering is gold, its seat is purple. And in it is Messiah ben David who loves Jerusalem. Elijah of blessed memory takes hold of his head, places it in his lap and holds it, and says to him: “Endure the sufferings and the sentence of your Master who makes you suffer because of the sin of Israel.” And thus it is written; He was wounded because of our transgressions, he was crushed because of our iniquities (Isaiah 53:5) until the time when the comes. (“Midrash Konen” BhM 2:29-30)[13]
xxx/ellauri148.html on line 222: Today, the Jews every year commemorate the wait for Elijah at the Passover Seder meal; he is welcomed in every Jewish home with a large goblet of wine placed in the middle of the festive table for him. If he doesn't come, the guests present gobble the wine. According to some traditions there is a 45 day period following the death of Messiah Ben Joseph, before and the appearance of Messiah Ben David, its during this period, Elijah the forerunner of the Messiah makes his appearance.
xxx/ellauri148.html on line 230: The battle preceding the death of Messiah ben Joseph is the battle of Gog and Magog, when the nations of the North, Gog and Magog, Persia (Iran), Libya and their allies descend on Israel to after they (The Jews) have been gathered out of the nations after a long period of desolation (Ezekiel 38-39).
xxx/ellauri148.html on line 234: 5 "You shall fall on the open field; for I have spoken," says the Lord God. 6 "And I will send fire on Magog and on those who live in security in the coastlands. Then they shall know that I am the Lord. Ezekiel 39:5-6
xxx/ellauri148.html on line 238: Behold I will make Jerusalem a cup of staggering unto all the peoples round about (Zech. 12:2). What is “cup of staggering”? [It means] that He will in the future make peoples drink the cup of staggering of blood….when they [Gog and Magog] go up there, what do they? They assign two warriors to every one of the Children of Israel. Why? So that they should not escape. When the heroes of Judah ascend and reach Jerusalem, they pray in their heart…In that hour the Holy One, blessed be He, gives heroism to Judah and they draw their weapons and smite those men on their right and on their left, and slay them (Midrash Tehillim, Psalm 119, ed. Buber pp. 488-89)
xxx/ellauri148.html on line 244: In the end of day, the armies opposed to Israel will be lead according to Rabbinical tradition by a man named Armilus who is the son of Satan, who the world worships as god and Messiah. He leads the nations against Israel and kills Messiah ben Joseph (Ephraim) and is then killed by Messiah ben David in the end. In one Jewish tradition Armilus is even called the Antichrist. He will persecute Israel, and be victorious over them for a time of testing.
xxx/ellauri148.html on line 248: And when the days of the Messiah arrive, Gog and Magog will come up against the Lord of Israel, because they will hear that Israel is without a king and sits in safety. Instantly they will take with them seventy-one nations and go up to Jerusalem, and they will say; “Pharaoh was a fool to command that the males [of the Israelites] be killed and to let the females live. Balaam was an idiot that he wanted to curse them and did not know that their God had blessed them. Haman was insane in that he wanted to kill them, and he did not know their God can save them. I shall not do as they did, but shall fight against their God first, and thereafter I shall slay them…” And the Holy One, blessed be He, will say to him; “You wicked one! You want to wage war against Me? By your life, I shall wage war against you! Instantly the Holy One, blessed be He will cause hailstones, which are hidden in the firmament, to descend upon him, and will bring upon him a great plague… And after him will arise another king, wicked and insolent, and he will wage war against Israel for three months, and his name is Armilus. And these are his marks; he will be bald, one his eyes will be small, the other big. His right arm will be only as long as a hand…..And he will go up to Jerusalem and will slay Messiah ben Joseph…. And thereafter will come Messiah ben David….And he will kill the wick Armilus…And thereafter the Holy One, blessed be He, will gather all Israel who are dispersed here and there. (Midrash waYosha[19])
xxx/ellauri148.html on line 262: Maimonides in his Thirteen Articles of Faith, states belief in resurrection is an essential part of Judaism. The 12th article is faith in a personal Messiah, and the 13th is the resurrection. According to rabbinical teaching, the resurrection is linked to the coming of the Messiah. When the Son of David comes, the first person resurrected, will be the Son of Joseph, then the rest of Israel.
xxx/ellauri148.html on line 264: 1 “At that time Michael shall stand up, The great prince who stands watch over the sons of your people; And there shall be a time of trouble, Such as never was since there was a nation, Even to that time. And at that time your people shall be delivered, Every one who is found written in the book. 2 And many of those who sleep in the dust of the earth shall awake, Some to everlasting life, Some to shame and everlasting contempt. Daniel 12:1-2
xxx/ellauri148.html on line 266: R. Hiyya bar Yosef said: “In the future the pious will sprout up and emerge in Jerusalem, as it is said, They will blossom out of the city like grass of the earth (Ps. 72:16)… And they will rise up in their garments, as can be concluded from the wheat; If the wheat, which is buried naked, rises in several clothes, how much more so the pious who are buried in their clothes.” Babylonian Talmud Ta’an 2 a[22]
xxx/ellauri148.html on line 268: Our master said two things in the name of R. Helbo: Why did the Fathers love to be buried in the Land of Israel? Because the dead of the land of Israel will be the first to come to life in the days of the Messiah, and they will eat [enjoy] the years of the Messiah. And R. Hama bar R. Hanina said: “He who dies abroad and is buried there, two deaths are in his hand….” R. Simon said: “If so, the righteous who are buried abroad will be the losers? [Not so,] for what does the Holy One, blessed be He, do? He hollows out the earth before them, and makes them into something like a skin bottle, ant they will roll and come until they reach the Land of Israel. And when they reach the Land of Israel He put the spirit of life into them they stand up.” (Midrash Tan. Buber, 1:214)[23]
xxx/ellauri148.html on line 278: Rabba said in the name of R. Yohanan: “Jerusalem of this World is not like Jerusalem of the World to Come. Jerusalem of This world—anybody who wants to go up to visit her, can do so; but to Jerusalem of the World to Come only those can go up who are invited to come…” And Rabba said in the name of R. Yohanan: “In the future, the Holy One, blessed be He, will elevate Jerusalem by three parasangs…Resh Laqish said: “In the future the Holy One, blessed be He, will add to Jerusalem a thousand gardens, a thousand towers, a thousand fortresses, and a thousand passages, and each of them will be like sepphoris in its tranquil days, and there were in it 180,000 marketplaces of merchants of pot dishes.” (Babylonian Talmud Bab. Bath. 75b)[24]
xxx/ellauri148.html on line 282: Original name Simeon Bar Kosba, Kosba also spelled Koseba, Kosiba, or Kochba, also called Bar Koziba, Jewish leader who led a bitter but unsuccessful revolt (AD 132–135) against Roman dominion in Palestine.
xxx/ellauri148.html on line 286: Enraged by these measures, the Jews rebelled in 132, the dominant and irascible figure of Simeon bar Kosba at their head. Reputedly of Davidic descent, he was hailed as the Messiah by the greatest rabbi of the time, Akiva ben Yosef, who also gave him the title Bar Kokhba (“Son of the Star”), a messianic allusion. Bar Kokhba took the title nasi goreng (“prince”) and struck his own coins, with the legend “Year 1 of the liberty of Jerusalem.”
xxx/ellauri148.html on line 288: The Roman historian Dion Cassius noted that the Christian sect refused to join the revolt. The Jews took Aelia by storm and badly mauled the Romans' Egyptian Legion, XXII Deiotariana. The war became so serious that in the summer of 134 Hadrian himself came from Rome to visit the battlefield and summoned the governor of Britain, Gaius Julius Severus, to his aid with 35,000 men of the Xth Legion. Jerusalem was retaken, and Severus gradually wore down and constricted the rebels' area of operation, until in 135 Bar Kokhba was himself killed at Betar, his stronghold in southwest Jerusalem. The remnant of the Jewish army was soon crushed; Jewish war casualties are recorded as numbering 580,000, not including those who died of hunger and disease. Judaea was desolated, the remnant of the Jewish population annihilated or exiled, and Jerusalem barred to Jews thereafter. But the victory had cost Hadrian dear, and in his report to the Roman Senate on his return, he omitted the customary salutation “I and the Army are well” and refused a triumphal entry.
xxx/ellauri148.html on line 303: Takapaikan dosentti Ari Helo ja keskustakonkari Risto Volanen puolustavat Keskon valtakoiraa: täähän vaino on jo yhtä syyllistävää kuin Annan gradun ilmastoahdistus! Rasisteja pitää demokraattisesti taivutella eikä roimia kuin stalinistit. Siitä tulee kaikille vain paha mieli. Demokratiassa enemmistö on aina oikeassa, niinet turpa umpeen vaan kakanruskeat. Tähän väliin työnantajapuolen lausunto.
xxx/ellauri148.html on line 336: 31 Aug Tuesday International Overdose Awareness Day
xxx/ellauri148.html on line 434: F1ilosofia on inspiroiva oppiaine ja samalla myös arkiaskare joka voi muuntaa seuroja. Vilauttamalla maailman intellektuellien virtausten diversiteettiä, filosofia virkistää siveysoppien välistä vuoronperään puhelua. Herättämällä mieliä aivovoimisteluun ja törmäyttämällä perusteltuja mielipiteitä, filosofit auttavat rakentamaan vikasietoisempaa, kunnioittavampaa seurustelua. Ne siten auttavat ymmärtämään ja vastaamaan isompiin ajankohtaisiin haasteisiin luomalla intellektuelleja muutostekijöitä tyyppiä Eski Saarinen. Tuija Pehkosen haastattelussa kahdeksankymmentäluvun kapinallisesta on tullut kaksituhattaluvun hyväntahdon ja rakkauden lähettiläs. Mutta mistä usko ihmisen hyvyyteen kumpuaa? Sas se.
xxx/ellauri148.html on line 454: El Heraldo Chihuahua (Mexico) contributed this: “Every third Thursday of November, World Philosophy Day is celebrated, with the main purpose of revaluing the role of philosophical reflection in all aspects of our lives, in a world that seems to need more and more of this intellectual resource. The need to understand is imperative. The concern for thought, and especially for philosophical thought, appears worldwide when we face a global wave of irrational attitudes and resources that complicate our usual coexistence, generating problems of various kinds. But it is a concern that indicates that we still have conscience."
xxx/ellauri148.html on line 460: The Brussels team notes that Philosophy is often considered to be an intellectual activity and not very practical. However, a basic training in philosophy used to be considered essential before embarking on further study in a whole range of subjects. Over thousands of years, philosophy has been the mother of all sciences and a key driving force in human progress. This year we will be looking at how ‘philosophy in the classical tradition’ can actively contribute to finding solutions to our many crises, help us find more sustainable ways of living and develop the inner potential of the human being. The event will consist of five talks of about 20 minutes each, with a break after the third speaker. Topics covered will include philosophy as the art of living, learning how to think, inner development and transformation, the role of philosophy in promoting active citizenship and the universal laws and timeless principles of the perennial and hermetic philosophy. For those you can, the suggested donation for the live stream is £8 (£5cons), this will help to support our activities, thank you!
xxx/ellauri148.html on line 464: München, Germany. “Long Philosophy Night!” By Lange Nacht der Philosophie. World Philosophy Day is the ideal occasion for hosting a ‘Long Night’. We want to provide a platform for philosophy and bring together friends of wisdom. The whole thing should be a celebration of thinking, but also an opportunity for all those interested in philosophy to meet again or to get to know each other.The Long Night of Philosophy will now take place for the fourth time on November 18, 2021. For this we need your support!
xxx/ellauri148.html on line 470: According to the Quebecois, "PHYLOTHERAPY", the term is no longer appropriate today because of the definition of the word "therapy" itself. The latter implies means "to cure or relieve illnesses". However, philosophical consultation does not aim at such an such an objective. Moreover, in some countries, the use of the term "THERAPY" is regulated and often reserved for the medical field. Finally, the term "PHILOTHERAPY" was initially used to draw attention to the fact that attention to the fact that philosophers were now offering consultations and opening specialized practices for this purpose specialized practices open to all. It was a good marketing move since the term has the attention of the media and the public. Today, the term "PHILOTHERAPY"has been abandoned in favor of "PHILOSOPHY CONSULTATION" offered by "PHILOSOPHES CONULTANTS". "CONULTANT" has even more traction now.
xxx/ellauri148.html on line 476: Cerignola, Italy.‘Philosophical Paths, Philosophically -Agenda 2030’ by Club Unesco Cerignola. For one evening, our Old Earth is transformed into a long philosophical trail made up of the narrating voices of the young and old students of our schools. They will demonstrate, with their words, how the protection of the Environment, health, human rights, enshrined in the 2030 Agenda, are needs expressed by both ancient philosophers and current thinkers. Moreover, walking through the small streets that represent our historical heritage, we could be pervaded by those cultural values that identify us and inspire the desire to be more responsible.
xxx/ellauri148.html on line 552: Jonkin ajan kuluttua hulgaanit väsyivät, nojasivat päänsä selkänojaa vasten ja alkoivat kuorsata. Junanvaunun pikku koronkiskojat olivat suht viattomia mutta minä tiesin varmasti ettà Venäjällä juutalaiset nuoret kiduttivat hekin ja surmasivat ihmisia vallankumouksen nimissä, usein juutalaisia veljiään. Bilgorajn juutalaiset kommunistit ennustivat että kun vallankumous tulee, he hirttävät enoni Josephin ja setäni Itchen rabbiineina, kelloseppä Todrosin porvarina, ystäväni Notte Schwerdscharfin sionistina ja minut siksi että olin rohjennut epäilla juutalaista Karl Marxia. He lupasivat myös repiä juuriltaan bundilaiset, Poale-sionistit ja luonnollisesti hurskaat juutalaiset, hasidit eli ortodoksit. Muutama lentolehtinen oli riittänyt tekemään näistä pikkukaupungin nuorukaisista wannabe teurastajia. Eräät heistä sanoivat jopa teloittavansa omat vanhempansa. Useat näistä nuorista menehtyivät myöhemmin Stalinin orjatyöleireillä. Se oli niille enemmän kuin oikein.
xxx/ellauri149.html on line 73: Hulppeat 95 prosenttia leluista ei olisi täyttänyt Euroopan asettamia vaatimuksia. 45 prosenttia leluista oli suoraan vaarallisia lapselle.
xxx/ellauri149.html on line 75: Myös elektroniikan osalta luvut olivat karuja: 95 prosenttia elektroniikkarojuista ei pääsisi Euroopassa ikinä kauppoihin, ja 90 prosenttia niistä oli tavalla tai toisella vaarallisia.
xxx/ellauri149.html on line 77: Jopa halvat asustekoristeet kuten jalokivet olivat vaarallisia 62 prosentissa tapauksista.
xxx/ellauri149.html on line 89: Saarinen väitteli Helsingin yliopistossa joulukuussa 1977 tutkimuksellaan Backwards-Looking Operators in Intensional Logic and in Natural Language, joka käsitteli logiikkaa ja kielifilosofiaa, ja valmistui filosofian tohtoriksi 1978. Väittelynsä jälkeen hän toimi filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä virkaatekevänä professorina. Saarinen haki Helsingin yliopistosta myös vakituista professorin virkaa mutta ei saanut sitä, koska todettiin epäpäteväxi. Kateet kolleegat ja lööpit nauroivat. Toimittuaan yrityselämän parissa Saarinen nimitettiin vuonna 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi Teknilliseen korkeakouluun.
xxx/ellauri149.html on line 99: Syyttömänä vankilassa 43 vuotta istunut neekerismies vapautettiin USA:ssa: ”En uskonut tämän päivän koittavan” Saattaa olla, ettei miehelle edes makseta lainkaan korvauksia turhaan vankilassa vietetystä ajasta. Charityllä on miekkoselle koottu noin 200K dollaria. Kelpaa sillä rehvastella loput ajasta.
xxx/ellauri149.html on line 117: Wish on tunnettu helppokäyttöisyydestään ja selkeydestään, ja se myy tuotteita laidasta laitaan äärimmäisen edullisilla hinnoilla. Etsiipä asiakas sitten arkisia perustuotteita tai outoja ihmetuotteita tai mitä tahansa siitä väliltä, Wishistä asiakas saa kaiken mitä ikinä tarvitseekaan. Tuotteet saattavat olla jopa 99 prosentin alennuksessa. Myös toimituskulut ovat alhaiset, mutta toimituksessa kestää 2-4 viikkoa, sillä tuotteet lähetetään pääosin Kiinasta. Wish toimii välikätenä myyjän ja asiakkaan välillä – Wish pitää asiakkaista huolen, jos tilauksessa ilmenee ongelmia. Wishillä ei ole omia tuotteita ja varastoja, vaan eri myyjät lähettävät tuotteet suoraan asiakkaille omista varastoistaan.
xxx/ellauri149.html on line 381: Jesus Christ Superstar is a Rock Opera and (subverted?) Passion Play by Andrew Lloyd Webber and Tim Rice. Originally released as a Concept Album in 1970 (when Lloyd Webber and Rice were still in their very early twenties, no less!), it made its way to the Broadway and London stage in 1971, and was adapted into a film directed by Norman Jewison in 1973. An updated version was recorded sometime around 2000 by Webber's Really Useful Group for PBS. A filmed version of the UK arena tour starring Tom Munchin as Judas was released on DVD and digital in 2012, and a live adaptation starring John Lennon as Jesus, Sara Bareilles as Mary Magdalene and Alice Cooper as Herod that aired on NBC in 2018. The show lives on in stage productions and tours (and even non-theatrical tribute albums from fans who were more attracted to it as an album than a show) to this day. Inspired by… The Four Gospels of The Bible (specifically the arrival in Jerusalem and subsequent crucifixion of Jesus), it chronicles the last seven days of Jesus' life, focusing mainly on the characters of Jesus, Judas and Mary Magdalene. It's regarded among Andrew Lloyd Webber's best works, which is not saying much. It's a pseudo-sequel to Joseph and the Amazing Technicolor Dreamcoat, though this took a bit more liberty with the source material and is considerably less playful.
xxx/ellauri149.html on line 383: Alternative Character Interpretation: You are supposed to sympathize with Judas.
xxx/ellauri149.html on line 384: How much you end up sympathising with him is, of course, up to the interpretation of the audience. Either he was a pawn in God's/Jesus' plan, a pawn in the Pharisees' plans, a disgruntled terrorist, or a misguided ho-jay who ultimately chose his fate. (Or a mix).
xxx/ellauri149.html on line 394: Mary Magdalene (whose characterization as a former prostitute is Alternative Character Interpretation all by itself) gets scenes that show her to be spiritual and in tune with Jesus' message. However, seen through Judas' eyes, she comes off as a Yes-Woman constantly telling Jesus that "everything's alright" rather than confronting him about the building problems, as Judas tries to do.
xxx/ellauri149.html on line 410: Those moments of plot, dialogue, acting, etc., that fans delight in interpreting as homoerotic.
xxx/ellauri149.html on line 415: It probably originates from the old days, when the homosexuality taboo was serious enough that every gay pairing was considered a Crack Pairing, so when authors wrote same-sex characters as very intimate with each other, audiences largely accepted that they were just very good friends, and moved on, or when authors wrote outright references to homosexuality, most just laughed at the sheer absurdity of the thought.
xxx/ellauri149.html on line 417: Still, many Yaoi Fans and Yuri Fans willingly interpret any interaction as potentially gay even for those specifically stated by their creators to be straight (in which case the author may be very annoyed by the fans' insistence otherwise).
xxx/ellauri149.html on line 463: Narm is a moment that is supposed to be serious, but due to either over-sappiness, poor execution, excessive Melodrama, unneeded use of foul language, or the sheer absurdity of the situation, the drama is lost to the point of surpassing "cheesy" and becoming unintentionally funny. Sometimes also known as "Cringe": evoking dissatisfaction or even disgust from the poor execution, but said poor execution also evokes a kind of humour to make fun of.
xxx/ellauri149.html on line 498: Parallel to his academic work, he attempted to establish a German national religion whose most striking manifestations were an aggressive anti-Semitism and expansionism.
xxx/ellauri149.html on line 499: He obliged those who had faith in Dog to a radical morality wherein they distinguish solely between "duty or sin" in their every action.
xxx/ellauri149.html on line 503: In his 1887 essay "Jews and Indo-Germans", he wrote: “One would have to have a heart of steel to not feel sympathy for the poor Germans and, by the same token, to not hate the Jews, to not hate and despise those who – out of humanity! – advocate for the Jews or are too cowardly to crush these vermin. Trichinella and bacilli should not be negotiated with, trichinella and bacilli should also not be nurtured, they would be destroyed as quickly and as thoroughly as possible. The problem is, guys like Paul Böttinger are like lice, there is no way to exterminate them for good. Where there are simians, their lice will also thrive.
xxx/ellauri149.html on line 505: Lagarde´s anti-Semitism laid the foundations for aspects of National Socialist ideology, in particular that of Alfred Rosenberg. He argued that Germany should create a "national" form of Christianity purged of Semitic elements and insisted that Jews were "pests and parasites" who should be destroyed "as speedily and thoroughly as possible". His library now belongs to the New York University.
xxx/ellauri154.html on line 60: Sehän on sama asia kuin marsalkka eli Marski, joka sekin oli kunkun hevosrenki ensixi. Hevoset oli samassa asemassa kuin hävittäjälentokoneet nykyään.
xxx/ellauri154.html on line 66: Konnetaabelin rouva bylsi jotain toista heppua. Kun se tuli ilmi, konnetaabeli hieman suutahti. Mene tuonne ylös, oikaisin Billetteä hiukan kovasti, sanoi konnetaabeli. Naulizin sen hiilihangon seinään, siellä se rojottaa nyt oikosenaan. Ja nyt kerrot kuka täällä käy pystyttämässä lipputankoaan mun reviirini keskipisteeseen, ellet halua että tämän pennun pää pyörii irtonaisena korkokenkiesi väliin. Onk tää edes mun vai jonkun muun? No tästähän tässä loppuviimexi on kymysys. FUCK FUCK tai vaihtoehtoisesti KILL KILL.
xxx/ellauri154.html on line 93: Besides a white rabbit, Aurore greatly admired General Murat (especially when he wore his uniform) and was quite convinced he was a fairy prince. Her mother made her a uniform too, not like the general´s, of course, but an exact copy of her father´s. It consisted of a white cashmere vest with sleeves fastened by gold buttons, over which was a loose pelisse, trimmed with black fur, while the breeches were of yellow cashmere embroidered with gold. The boots of red morocco had spurs attached; at her side hung a sabre and round her waist was a sash of crimson silk cords. In this guise Aurore was presented by Murat to his friends, but though she was intensely proud of her uniform, the little aide-de-camp found the fur and the gold very hot and heavy, and was always thankful to change it for the black silk dress and black mantilla worn by Spanish children. One does not know in which costume she must have looked most strange. I would vote for the Scrooge McDuck style high hat.
xxx/ellauri154.html on line 95: Sand was one of many notable 19th-century women who chose to wear male attire in public. For this, she was better known in anglo-saxon circles than Balzac and Hugo in the 1830´s. In 1800, the police issued an order requiring women to apply for a permit in order to wear male clothing. Some women applied for health, occupational, or recreational reasons (e.g., horse riding), but many women chose to wear pants and other traditional male attire in public without receiving a permit. They did so as well for practical reasons, but also at times to subvert dominant stereotypes and to practice same sex relationships.
xxx/ellauri154.html on line 99: While there were many contemporary critics of her comportment, many people accepted her behaviour until they became shocked with the subversive tone of her novels. Those who found her writing admirable were not bothered by her ambiguous or rebellious public behaviour. Victor Hugo commented "George Sand cannot determine whether she is male or female. I entertain a high regard for all my colleagues, but it is not my place to decide whether she is my sister or my brother. I bet s/he doesn´t know her/himself." She engaged in an intimate romantic relationship with actress Marie Dorval. She was buried in sand behind the chapel at Nohant. In 1880 her children sold the rights to her literary estate for 125,000 Francs[28] (equivalent to 36 kg worth of gold, or 1.3 million dollars in 2015 USD). Quite a handsome net worth for a lady. Sand often performed her theatrical works in her small private theatre at the Nohant estate. Sand was all for the bourgeois revolution but no communist. Victor Hugo, in the eulogy he gave at her funeral, said "the lyre was within her, so no wonder nothing else could fit in."
xxx/ellauri154.html on line 108: George Sand is portrayed by Merle Oberon in A Song to Remember, by Patricia Morison in Song Without End, by Rosemary Harris in Notorious Woman, by Judy Davis in Impromptu and by George Who? in a 1973 French biographical film.
xxx/ellauri154.html on line 216: In the New Testament, both Matthew (14:1-11) and Mark (6:14-29) tell of the famous banquet story in which Herodias, having grown angry at John the Baptist for saying she could not marry her ex-husband’s brother, asks her daughter to request John’s head from her half-uncle as payment for her dance. Although neither of these sources mention Salome by name, we can learn of her from Flavius Josephus’ Jewish Antiquities of the year 93-94 (Book XVIII, Chapter 5, 4).
xxx/ellauri154.html on line 218: Given the scarcity of texts, and the fact that Salome seems not to know what to ask her uncle for until instructed by her mother, it is unclear if Salome is truly the evil temptress she is supposed to embody, or just an unwitting instrument in her evil mother’s hands. Har har, vitutonpa hyvinkin.
xxx/ellauri154.html on line 222: Its symbolism is ambiguous. Does it signal lust, or is it a symbol of purity? Mieti sitä. Moreau’s typically enigmatic approach made him a target for the promoters of Naturalism, most notably Émile Zola, who accused him of retreating into his dreams and offering an artistic response to the challenge posed by science—one that couldn’t possibly have value in the modern age. Such criticism hurt him deeply and only fueled Moreau’s purposeful cultivation of ambiguity.
xxx/ellauri154.html on line 239: Matho is tortured before his execution; Salammbô, witnessing this, dies of shock. The Zaïmph has brought death upon those who touched it. What shock? Sounds more like a case of poisoning:
xxx/ellauri157.html on line 64: If you surrender completely to the moments as they pass, you live more richly those moments.
xxx/ellauri157.html on line 98: Jacob (Jacques) Jordaens was a Flemish painter, draughtsman and tapestry designer known for his history paintings, genre scenes and portraits. After Peter Paul Rubens and Anthony van Dyck, he was the leading Flemish Baroque painter of his day. Unlike those contemporaries he never travelled abroad to study Italian painting, and his career is marked by an indifference to their intellectual and courtly aspirations. In fact, except for a few short trips to locations in the Low Countries, he remained in Antwerp his entire life. As well as being a successful painter, he was a prominent designer of tapestries.
xxx/ellauri157.html on line 102: Jordaen's personal interaction with the Bible was strengthened by his conversion from Catholicism to Protestantism. Like Rubens, he studied under Adam van Noort, who was his only teacher. During this time Jordaens lived in Van Noort's house and became very close to the rest of the family. 8 years later, after joining the tapestry painters' guild, 1616, he married his teacher's eldest daughter, Anna Catharina van Noort, with whom he had three children. Perhaps the big butt belonged to Anna Catharina.
xxx/ellauri157.html on line 104: Jordaens’s large painting of The Wife of King Candaules displaying herself to Gyges is in the Nationalmuseum, in Stockholmii. In the large painting, the Queen is depicted lifesize, seen from behind, standing before a canopied bed. She is virtually naked, but for a string of pearls and a lace-trimmed cap. Just as she is about to step into her bed, she pauses and casts a backward glance, apparently addressing the viewer with a conspiratorial smile. On the far right of the picture, Gyges can be glimpsed craning his head through a gap in the curtain, with the King close behind him.
xxx/ellauri157.html on line 109: Vähän siedettävämpi perätarjonta on tämä William Ettyn yritys samasta aiheesta. William Etty (1787–1849), the seventh son of a York baker and miller, had originally been an apprentice printer in Hull, but on completing his seven-year apprenticeship at the age of 18 moved to London to become an artist. Strongly influenced by the works of Titian and Rubens, he submitted a number of paintings to the Royal Academy of Arts and the British Institution, all of which were either rejected outright or drew little attention when exhibited. In 1821 he finally achieved recognition when the Royal Academy accepted and exhibited one of his works, The Arrival of Cleopatra in Cilicia (also known as The Triumph of Cleopatra). Cleopatra was extremely well received, and many of Etty's fellow artists greatly admired him. He was elected a full Royal Academician in 1828, beating John Constable to the position. Jordaens and Etty both contrasted Nyssia's pale flesh against dark red drapery and showed her in a similar pose. Jordaens's painting has hung in Sweden since the 17th century, and it is unlikely Etty was aware of it. Se tuskin löytyi googlaamalla.
xxx/ellauri157.html on line 148: A gemara in Horayot (13a) that contrasts the dog's gratitude to its master with the cat's indifference to its master. Those who have pets testify to the difference in feedback owners receive from cats and dogs. If so, the cat symbolizes the ability to forget our Maker. Rav Kook argues that the damaging and demonic aspects of our existence stem from humanity forgetting the Ribbono Shel Olam. If you want to see demons, bring the tail of a first born black cat, that is the daughter of a first born black cat. Burn it in fire, grind it up, fill your eyes with the ashes and then you will see them. (Berakhot 6b)
xxx/ellauri157.html on line 157: Ei voi luoda maailmaa tekemättä sille tilaa. Ei voi opettaa tyhmiä tekeytymättä ize tyhmäxi. Luominen on pienentymis- ja virzaamisprosessi. Niin aina. Huippuhetken jälkeen äijä emanoituu auttamatta äiti maahan. Iso sukunuija muuttuu pienexi ryppyisexi letkuxi. Tähän tulee size kabbalan puuhäkkyrä (kz ko albumia). Kabbala on panteistinen. Niin Iiskokin.
xxx/ellauri157.html on line 166: Jatkuva taistelu ruuasta ja lisääntymisestä (ei sukupuolisesta tyydytyxestä, hölmö Iisko, se on sivuasia) on kaikkien eläinlajien alkuperä. Apinat jotka jatkuvasti tappavat toisiaan oikeastaan vain täyttävät luomakunnan suurta suunnitelmaa. Malthus kiisti kaikki Raamatun puheet että Jumala muka kavahtaa verenvuodastusta. (Mitä vittua, Jahvehan siellä heiluu ase tanassa ihan päällimmäisenä?) Todellisuudessa hän oli rakentantu maailman vasitusten sellaisexi, että veri vuotaisi, että lapset kuolisivat nälkään ja että muutkin eläimet söisivät toisiaan. Luin nämä totuudet ja tiesin ettei kukaan voisi väittää niitä väärixi, ja silti minusta tuntui samaan aikaankuin olisin niellyt myrkkyä. Suljin tämän hirvittävän kirjan ja avasin toisen samanlaisen, aloin selailla Raamattua. Sama Mooses joka sanoi "älä tapa", sanoi myös: "Älä säästä yhtäkään joka hengittää". Eihän tässä mitään ristiriitaa ole, kun ottaa huomioon kenen tiimistä on puhe. Eli justiinsa sama sanoma kuin Darwinilla.
xxx/ellauri157.html on line 178: Depending upon the translation used (eg. the Hebrew Transliteration “Eth Cepher”) you may get a clearer view of what actually happened. The Moabites were made to lie down upon the the ground. They were measured. Those measuring one length of cord were spared but the giants - a hybrid breed were executed. This is in keeping with the killing of the charge hybrids Goliath of Gath and his brothers. Please note that Og of Bashan was a giant, as were the Rephaim and the Anakin Skywalker. The Book of Echinococh as recommended by Peter, Paul and Mary explains further who “the sons of God” actually were and really clarifies Genesis 6 and why our Mighty Mouse had to destroy the earth. The “sons of God” were not human and hence their offspring were no longer a scale image of God (who had shrunk a lot like a leaky balloon due to all the emanation) so they could never have salivation. The Eth Cepher gives a much clearer translation of the Hebrew than the English versions and so we see that the decimated gorillas were quite malevolent towards God and His more recently created short order cooks - especially people.
xxx/ellauri157.html on line 204: Baal Shem (Hebrew: בַּעַל שֵׁם, pl. Baalei Shem) is a title for a historical Jewish practitioner of Practical Kabbalah and miracle worker. Employing the names of God, angels, Satan and other spirits, Baalei Shem heal, enact miracles, perform exorcisms, treat various health issues, curb epidemics, protect people from disaster due to fire, robbery or the evil eye, foresee the future, decipher dreams, and bless those who sought his powers.
xxx/ellauri157.html on line 216: From the 1730s, Baal Shem Tov (BeShiT) headed an elite chirurgic mystical circle, similar to other secluded Kabbalistic circles such as the contemporary Klaus (Close) in Brody. Unlike past mystical circles, they innovated with the use of their psychic heavenly intercession abilities to work on behalf of the common Jewish populace. From the legendary hagiography of the BeShiT as one who bridged elite mysticism with deep social concern, and from his leading disciples, Hasidism rapidly grew into a populist revival movement with the funny hats. That's the point, there are only so many members of the elite, while the hoi polloi, though poorer, count in zillions. Want to have a large following, lower the entrance fee.
xxx/ellauri157.html on line 226: The founder of Hasidism, the Baal Shem Tov, opposed the ethical practices of admonishment that could interpret fear of God as fear of punishment. In Hasidism such fear is seen as superficial, egotistical and misrepresentative of the Divine love for Creation. Hasidism sought to replace Jewish observance based on self-awareness with an overriding perception and joy of the omnipresent Divine (see Divine immanence).
xxx/ellauri157.html on line 243: The first leader of Lubavitch hasids, Schneur Zalman of Liadi kept in his desk some of his unpublished Hasidic mystical writings. A fire broke out that destroyed them. Afterwards, he asked if anyone had secretly copied them. His close associates replied that no one had, since he had written atop their pages the warning of "Joka tämän varastaa sitä piru rakastaa". Schneur replied "what has become of Hasidic self-sacrifice for the sake of Heaven?"
xxx/ellauri157.html on line 263: Once, when the Baal Shem Tov was on a journey, Sabbath overtook him on the highway. He stopped the wagon, and went out into the field to perform the services that welcome the coming of Sabbath, and to remain there until the Sabbath was ended. On the field, a flock of sheep were grazing. When Baal Shem Tov raised his voice a tad and spoke the prayers that welcome the Sabbath as the coming of a Bride, the sheep rose upon their hind legs, and lifted their heads in the air, and stood like people listening. And so they remained in wrapt attention for two hours, all the while that the Baal Shem spoke.
xxx/ellauri157.html on line 267: Baal Shem Tov's mysticism taught that the sincere common folk could be closer to God than a scholar who has self-pride in his accomplishments.
xxx/ellauri157.html on line 270: The saintly prayers of Baal Shem Tov and his close circle were unable to lift a harsh shortage of drinkware they perceived one Rosh Hashanah (New Year). After extending the prayers beyond their time, the drought remained. An unfettered shepherd boy entered and was deeply envious of those who could read the holy day's prayers. He said to God "I don't know how to pray, but I can make the noises of the animals of the field. With great feeling, he cried out, "Cock-a-doodle-do. God have mercy!" Immediately, joy overcame the Baal Shem Tov, and he hurried to fetch the cellar key. Afterwards, he explained that the heartfelt prayer of the shepherd boy reminded him where he had mislaid the key, and the drought was lifted.
xxx/ellauri157.html on line 334: Mixi eläimet kärsivät? Emme me voi kantaa huolta eläimistä, sanoi Singerin kelloseppä Todros, ja yhtä uskovaisen antropologisesti kommentoi veli Jöns. Olis syytä kantaa, sillä ilman diversiteettiä on apinankin loru pian loppuun luritettu.
xxx/ellauri157.html on line 349: The image of Scholem as a towering intellectual whose reach extended beyond the field of Jewish Studies often seems to exclude his personal and emotive life. Yet Gershom Scholem was anything but an ivory tower thinker cloistered in his study. The very power of his ideas owes much to the passion with which he infused them and that passion was the product of his emotions as well as his thought.
xxx/ellauri157.html on line 356: Jukka Martti Kemppinen (s. 23. joulukuuta 1944 Kauhava) on suomalainen varaprofessori, varadosetti, filosofian varatohtori, varatuomari, Marja Kemppais-vainaan varamies, varakirjailija ja varasuomentaja. Jukka Kemppinen oli Antti Tuurin varaluokkatoveri Kauhavalla. Jukkis hääri vaimo Marjan kanssa Otavalla kunnes Paavo Haavikko sarvetti sen Marjan suostumuxella. Se on sählännyt vallan hirveästi sekä oikeussalitekniikassa että käännöxessä. Sen suomentamat Singerit on huomattavasti kehnommin käännettyjä kuin Liisa Ryömän. Kemppinen on saanut kirkon kirjallisuuspalkinnon, sillä Jukkis on kääntänyt Raamatun yli 10 kielestä.
xxx/ellauri157.html on line 362: Varadosetin vanhanmiehen käkätyxet on aika tutun oloista mezästä huutelua ja takarivin paasauxia. Ehkä Jukkis sai nyt 1001. mm-lukijan.
xxx/ellauri157.html on line 392: All those colours to my dreams
xxx/ellauri157.html on line 413: Of those double games I hear
xxx/ellauri157.html on line 421: All those colours to my dreams
xxx/ellauri157.html on line 514: Interestingly, several of Hesse’s drawings and etchings were discovered at the National Library in Israel half a century after his death. I bet he had asked Buber to come up to have a look at them. Like all narcissists, those born to be wild never wanna die, even if they explode into space.
xxx/ellauri157.html on line 612: Haredi Judaism, Hasidic Judaism, and Orthodox Judaism are all names for different religious movements within the Jewish faith. The three can be looked at as a family (Meshucha), with Haredi Judaism existing as a subset of Orthodox Judaism, and Hasidic Judaism existing as a further subset of the subset. All three sects agree on the importance of God's word and laws, but they choose to adhere to those laws in slightly different ways.
xxx/ellauri157.html on line 616: It wasn´t until the Reform movement that large numbers of Jews departed from more traditional Orthodox teachings. Reform Jews, who focus on the concept of ethical monotheism, believe that only the ethical laws of the Torah are binding. Additionally, they believe that other laws, like those laws in the Talmud, were products of their time and place, and so it was not necessary to treat them as absolute.
xxx/ellauri165.html on line 28: St. Ambrose
xxx/ellauri165.html on line 35: This "expressionist" model claims she doesn't pay heed to her critics, especially those who "call me an attention seeker." According to her, the photos she puts out have an underlying message about "change" and not meant for popularity on social media. "If being popular was my goal, I don't think it would be such a wise decision to upset two-thirds of the world," she said.
xxx/ellauri165.html on line 133: The gospel of Matthew is the only one to tell us Mary was pregnant before she and Joseph had sex. She was said to be “with child from the Holy Spirit”. In proof of this, Matthew quoted a prophecy from the Old Testament that a “virgin will conceive and bear a son and he will be called Emmanuel”.
xxx/ellauri165.html on line 140: Saint Ambrose of Milan (c.339-97 CE) enthusiastically defended the doctrine of the perpetual virginity of Mary:
xxx/ellauri165.html on line 148: Within Western theology, it was generally recognised from the time of Saint Ambrose that Mary never committed a sin. But was her sinlessness in this life because she was born without “original sin”? After all, according to Western theology, every human being was born with original sin, the “genetic” consequence of the sin of Adam and Eve in the Garden of Eden.
xxx/ellauri165.html on line 160: The Eastern Orthodox Greek Church held to the dormition of Mary (uspenskij kafedral). According to this, Mary had a natural death, and her soul was then received by Christ. Her body arose on the third day after her death. She was then taken up bodily into heaven.
xxx/ellauri165.html on line 162: For a long time, the Catholic Church was ambiguous on whether Mary rose from the dead after a brief period of repose in death and then ascended into heaven or was “assumed” bodily into heaven before she died.
xxx/ellauri165.html on line 169: For this belief in the truth of one religion and the falsity of the others leads to inevitable conflict between the believer and the unbeliever, the chosen and the rejected, the saved and the damned. Here lie the seeds of intolerance and violence. Three gods say they are the only one. At least two of them must be wrong. Maybe all.
xxx/ellauri165.html on line 188: – Lutherin mukaan juutalaisten sukukäsitys oli laajempi ja Jeesuksen veljistä puhuttaessa voidaan puhua Jeesuksen serkuista. Toinen tulkinta on, että Jeesuksen veljet ovat Joosefin lapsia edellisestä avioliitosta, sanoo Ghiselli. Seliseliä!
xxx/ellauri165.html on line 194: – Marian synnittömyys oli tärkeä, koska se takaa Jeesuksen synnittömyyden ja se on kaksiluonto-opin perustana. Sen sijaan kaksiluonto-opin kannalta myöhempi neitsyys ei ole tärkeää, sanoo Ghiselli. No mixi sitten Luther piti kiinni siitä? Ehkä se oli Joosefille vähän mustasukkainen.
xxx/ellauri165.html on line 288: The last verse suggests Mary Hamilton was one of the famous Four Maries, four girls named Mary who were chosen by the queen mother and regent Mary of Guise to be companion ladies-in-waiting to her daughter, the child monarch Mary, Queen of Scots. However their names were Mary Seton, Mary Beaton, Mary Fleming and Mary Livingston.
xxx/ellauri165.html on line 292: The ballad could contain echoes of James IV or James V, who both had several illegitimate children, but none of their mistresses were executed or tried to dispose of a baby.
xxx/ellauri165.html on line 296: The story may have been transferred from a wholly different context. It has been noted that it most closely matches, rather than any event in Scotland, the legend of Maria Danilova Gamentova, daughter of an expatriate branch of the Clan Hamilton established in Russia by Thomas Hamilton during the reign of Tsar Ivan IV (1547–1584). A lady in waiting to Tsarina Catherine, second wife of Tsar Peter I "The Great" (who later succeeded him as Catherine I), Mary Hamilton was also the Tsar's mistress. She bore a child in 1717, who may have been fathered by the Tsar but whom she admitted drowning shortly after its birth. She also stole trinkets from the Tsarina to present them to her lover Ivan Orlov. For the murder of her child, she was beheaded in 1719.
xxx/ellauri165.html on line 316: Seeing an opportunity to make some money by taking a cut of sales, Greville sent her to sit for his friend, the painter George Romney, who was looking for a new model and muse. It was then that Emma became the subject of many of Romney's most famous portraits, and soon became London's biggest celebrity. So began Romney's lifelong obsession with her, sketching her nude and clothed in many poses that he later used to create paintings in her absence. Through the popularity of Romney's work and particularly of his striking-looking young model, Emma became well known in society circles, under the name of "Emma Hart". She was witty, intelligent, a quick learner, elegant and, as paintings of her attest, extremely beautiful. Romney was fascinated by her looks and ability to adapt to the ideals of the age. Romney and other artists painted her in many guises, foreshadowing her later "attitudes".
xxx/ellauri165.html on line 322: Greville did not inform Emma of his plan, but instead in 1785 suggested the trip as a prolonged holiday in Naples while he (Greville) was away in Scotland on business, not long after Emma's mother had suffered a stroke. Emma was thus sent to Naples, supposedly for six to eight months, little realising that she was going as the mistress of her host. Emma set off for Naples with her mother and Gavin Hamilton on 13 March 1786 overland in an old coach, and arrived in Naples on her 21st birthday on 26 April.
xxx/ellauri165.html on line 326: They were married on 6 September 1791 at St Marylebone Parish Church, then a plain small building, having returned to England for the purpose and Sir William having gained the King's consent. She was twenty-six and he was sixty. Although she was obliged to use her legal name of Amy Lyon on the marriage register, the wedding gave her the title Lady Hamilton which she would use for the rest of her life. Hamilton's public career was now at its height and during their visit he was inducted into the Privy Council. Shortly after the ceremony, Romney painted his last portrait of Emma from life, The Ambassadress, after which he plunged into a deep depression and drew a series of frenzied sketches of Emma.
xxx/ellauri165.html on line 330: Sharing Sir William Hamilton's enthusiasm for classical antiquities and art, she developed what she called her "Attitudes"—tableaux vivants in which she portrayed sculptures and paintings before British visitors. Emma developed the attitudes using Romney's idea of combining classical poses with modern allure as the basis for her act.
xxx/ellauri165.html on line 340: The Hamiltons moved into William Beckford's mansion at 22 Grosvenor Square, and Nelson and Fanny took an expensive furnished house at 17 Dover Street, a comfortable walking distance away, until December, when Sir William rented a home at 23 Piccadilly, opposite Green Park. On 1 January, Nelson's promotion to vice admiral was confirmed and he prepared to go to sea on the same night. Infuriated by Fanny's handing him an ultimatum to choose between her and his mistress, Nelson chose Emma and decided to take steps to formalise separation from his wife. He never saw her again, after being hustled out of town by an agent. While he was at sea, Nelson and Emma exchanged many letters, using a secret code to discuss Emma's condition. Emma kept her first daughter Emma Carew's existence a secret from Nelson, while Sir William continued to provide for her.
xxx/ellauri165.html on line 380: Within three years, Emma was more than £15,000 in debt. In June 1808, Merton failed to sell at auction. She was not completely without friends; her neighbours had rallied, and Sir John Perring hosted a group of influential financiers to help organise her finances and sell Merton. It was eventually sold in April 1809. However, her lavish spending continued, and a combination of this and the steady depletion of funds due to people fleecing her meant that she remained in debt, although unbeknownst to most people. Her mother, Mrs Cadogan, died in January 1810. For most of 1811 and 1812 she was in a virtual debtors' prison, and in December 1812 either chose to commit herself (her name does not appear in the record books) or was sentenced to a prison sentence at the King's Bench Prison in Southwark, although she was not kept in a cell but allowed to live in rooms nearby with Horatia, as per the system whereby genteel prisoners could buy the rights to live "within the Rules", a three-square-mile area around the prison.
xxx/ellauri165.html on line 436: Lyyra Häpykielen sammakkomaisen äidin nimi Philip Pullmanin kirjaan His Dark Materials perustuvassa Netflix-sarjassa His Masters Voice on Marisa. Sen lemmikki on toinen ikävänoloinen apina. The malevolent dæmon, represented by a golden sub-nosed monkey, is a cute-but-creepy little beast and is supposed to be male as all daemon’s are the opposite gender to their human. Awkwardly, the BBC realised some viewers may be perturbed to see the monkey’s genitals on their 60 inch HD TV, so Mrs Coulter’s Dæmon has had a subtle gender reassignment. Clitoris peeking out from the labia instead of erect middle figer is offensive in Russia, Ukraina and in the eastern half of the Swedish empire.
xxx/ellauri165.html on line 442: Otteita De Virginibusista, jonka Pyhä Ambrose omisti vuonna 377 sisarelleen Marcellinelle, nunnalle Roomassa:
xxx/ellauri165.html on line 463: Il 13 settembre 1968[3] la Procura della Repubblica di Roma sequestra il film "per oscenità e per le diverse scene di amplessi carnali alcune delle quali particolarmente lascive e libidinose e per i rapporti omosessuali tra un ospite e un membro della famiglia che lo ospitava".
xxx/ellauri165.html on line 495: The phrase "His Dark Materials" is a line from Book II of Milton's Paradise Lost, which you can read all about on Shmoop. ... In The Golden Compass, those "Dark Materials" presumably refer to Dust, which – as Lord Asriel tells us in Chapter 21 – the Church interprets as evidence of original sin.
xxx/ellauri165.html on line 553: Nicole Kidman played Mrs Coulter in the film adaptation, The Golden Compass. Pullman had previously indicated that he would like to see Kidman play the role. ... Her dæmon was changed from a Golden Monkey to a Golden snub-nosed monkey in order to better reflect the two sides of Coulter´s character.
xxx/ellauri165.html on line 579: There’s a tonne of therapy and sexual issues wrapped up here isn’t it? Who in their right mind would want a perpetually healing hymen? Or was this just a one time deal - just when conceiving via holy spirit? I should add why was her virginity so important anyway? Seems a throw back to a time which virginity may have been prized. I’d image venereal diseases were considered a curse for those fornicating, a moral judgement. But it still seems over blown.
xxx/ellauri165.html on line 582: When I was much younger I knew a family at Lake Macquarie who were very devout Catholics. Their eldest daughter while still at school in Year 12 became pregnant. She was an atheist and had already rejected Catholicism to the great distress of her parents. She insisted that she had never had sex (haha) and had no idea how it happened. She suggested maybe God had impregnated her. Strangely enough, no one believed her. Even those of strong faith thought she was a liar. Maybe that was the second coming of Jesus and we ignored it. He or she might be living as a 35 year man or woman in Australia today and not a soul knows.
xxx/ellauri165.html on line 604: Then he closed his eyes
xxx/ellauri165.html on line 631: There’s nothing wrong praying to the saints and to Mary the mother of God. They are close to God and can intercede when he has a cow.
xxx/ellauri165.html on line 636: In the eschatological discourse of Matthew 25:31-46, Jesus says that, when the Son of Man comes in his glory, he will separate people from one another as a shepherd separates sheep from goats, and will consign to everlasting fire those who failed to aid "the least of his brothers". This separation is stark, with no explicit provision made for fine gradations of merit or guilt:
xxx/ellauri165.html on line 662: Another area of debate is the fate of the unevangelized (i.e., those who have never had an opportunity to hear the Christian gospel), those who die in infancy, and the mentally disabled. According to ACUTE some Protestants agree with Augustine that people in these categories will be damned to hell for original sin, while others believe that God will make an exception in these cases, rather like the Australian government should have done with the antivac tennis playing serb.
xxx/ellauri165.html on line 666: In Christianity, annihilationism (also known as extinctionism or destructionism)[1] is the belief that those who are wicked will perish or cease to exist. It states that after the Last Judgment, all unsaved human beings, all fallen angels (all of the damned) and Satan himself will be totally destroyed so as to not exist, or that their consciousness will be extinguished rather than suffer everlasting torment in Hell (often synonymized with the lake of fire). Annihilationism stands in contrast to both belief in eternal torture and suffering in the lake of fire and the belief that everyone will be saved (universal reconciliation or simply "universalism").
xxx/ellauri166.html on line 36: When Moses told him, Aaron held out the staff in his hand and struck the dust on the ground. It turned into gnats that bit people and animals. All the dust on the ground everywhere in Egypt turned into gnats.
xxx/ellauri166.html on line 38: Aivan tajutonta että vieläkin kymmeniä prosentteja apinoista ajattelee että tossa on jotain järkeä. Se on niillä paljon syvemmällä jossain matelijanaivoissa kuin mikään tiedehömpötys. Naiset pelkää käärmeitä ja hämähäkkejä aivan vaistomaisesti. No mikä ihme se nyt on, käärme näyttää aivan kikkeliltä ja pillu on hämähäkki väärinpäin.
xxx/ellauri166.html on line 46: What was the significance of Aaron's rod? All Master chefs have great staffs. The Lord told Moses, "Buds will sprout on the staff belonging to the man I choose. They left their rods before the Lord, and in the morning "Aaron's staff, representing the tribe of Levi, had sprouted, budded, blossomed, and produced ripe almonds" (verse 8).
xxx/ellauri166.html on line 48: According to the Book of Exodus in the Bible, the staff (Hebrew: מַטֶּה matteh, translated "rod" in the King James Bible) was used to produce water from a rock, was transformed into a snake and back, and was used at the parting of the Red Sea. Whether or not Moses' staff was the same as that used by his brother Aaron (known as Aaron's rod) has been debated by rabbinical scholars.
xxx/ellauri166.html on line 52: Moses and Aaron appear before the pharaoh, and Aaron's rod is transformed into a serpent. Pharaoh's sorcerers are also able to transform their own rods into serpents, but Aaron's rod swallows their rods (Exodus 7:10-12). Aaron's rod is again used to turn the Nile blood-red. It is used several times on God's command to initiate the plagues of Egypt.
xxx/ellauri166.html on line 54: Moses also uses the staff in the battle at Rephidim between the Israelites and the Amalekites (Exodus 17:8-16).[2] When he holds up his arms holding the "rod of God" the Israelites "prevail", when he drops his arms, their enemies gain the upper hand. Aaron and Hur help him to keep the staff raised until victory is achieved.
xxx/ellauri166.html on line 59: Finally, God tells Moses to get water for the Israelites from a rock by speaking to the rock (Numbers 20:8). But Moses, being vexed by the complaining of the Israelites, instead of speaking to the rock as God commanded, strikes the rock twice with the staff. Because Moses did not obey God's command to speak to the rock, implying lack of faith, God punished Moses by not letting him enter into the Promised Land (Numbers 20:12). Taisit jo mainita albumissa 64.
xxx/ellauri166.html on line 61: Because Aaron's rod and Moses' rod are both given similar, seemingly interchangeable, powers, Rabbinical scholars debated whether or not the two rods were one and the same. According to the Midrash Yelammedenu (Yalḳ. on Ps. ex. § 869):
xxx/ellauri166.html on line 63: The staff with which Jacob crossed the Jordan is identical with that which Judah gave to his daughter-in-law, Tamar (Gen. xxxii. 10, xxxviii. 18). It is likewise the holy rod with which Moses worked (Ex. iv. 20, 21), with which Aaron performed wonders before Pharaoh (Ex. vii. 10), and with which, finally, David slew the giant Goliath (I Sam. xvii. 40). David left it to his descendants, and the Davidic kings used it as a scepter until the destruction of the Temple, when it miraculously disappeared. When the Messiah comes it will be given to him for a scepter in token of his authority over the heathen. (And we don't mean INRI here.)
xxx/ellauri166.html on line 65: There are many speculations about what has happened to Moses's staff.
xxx/ellauri166.html on line 68: There is a mention of the rod of Moses in a deposition of Nicolas, abbot of the Icelandic Benedictine monastery of Thingeyrar, who had seen it guarded in a chapel of a palace in Constantinople in c. 1150. According to this source, the archbishop of Novgorod, Anthony, stated that it was in the church of St Michael in the Boukoleon Palace, among other precious relics. After the sack of Constantinople in 1204 it was transported to France where Bishop Nevelon placed it in Soissons cathedral and it then passed to the treasury of the Sainte-Chapelle.
xxx/ellauri166.html on line 70: According to an unidentified identifying document [citation needed] at the Hagia Sophia in Istanbul, Moses's staff would supposedly be on display today at the Topkapı Palace, Istanbul, Turkey. The Topkapi Palace holds other reputedly holy relics, most notably those attributed to the Islamic prophet, Muhammad. (Such as his bow, his sword, his footprint, and even a tooth.) Topkapı Palace was officially designated a museum in 1924, and the holy relics were placed on public view on 31 August 1962. It is said that Sultan Selim I (1512–1520) brought the holy relics to Topkapi Palace after conquering Egypt in 1517.
xxx/ellauri166.html on line 72: It is narrated in Kitab al-Kafi that Ja'far al-Sadiq claims that the "Tablets of Moses and the Staff of Moses are with us. We are the heirs of the Prophets".
xxx/ellauri166.html on line 75: Sampo, a magical artifact of indeterminate type constructed by Ilmarinen that brought riches and good fortune to its holder, in the Finnish epic poetry Kalevala (The Forging of the Sampo, Joseph Alanen, 1911) Sampo on myymässä osakkeitaan Nordeassa. Sampo! kuului mielevällä äänellä Gretan pihasta takavuosina.
xxx/ellauri166.html on line 178: Elmo toi helpotusta mahavaivoihin, koska hänet suolistettiin loppupeleissä. Elmon tuleksi nimitetään laivojen mastoihin ja lentokoneisiin joskus ukkosella syntyvää koronapurkausta, joka ilmenee sinivalkeana hohteena maston tai siiven kärjen ympärillä.
xxx/ellauri166.html on line 219: “This is spoken of God,” says Dr. Dodd, “after the manner of men, to denote his utter contempt of the opposition of his enemies; the perfect ease with which he was able to disappoint all their measures, and crush them for their impiety and folly; together with his absolute security, that his counsels should stand and his measures be finally accomplished; as men laugh at, and hold in utter contempt, those whose malice and power they know to be utterly vain and impotent. The introducing God as thus laughing at, and deriding his enemies, is in the true spirit of poetry, and with the utmost propriety and dignity.
xxx/ellauri166.html on line 221: Shall laugh - Will smile at their vain attempts, maybe even sneer; will not be disturbed or agitated by their efforts; will go calmly on in the execution of his purposes. Compare as above Isaiah 18:4. See also Proverbs 1:26; Psalm 37:13; Psalm 59:8. This is, of course, to be regarded as spoken after the manner of men, and it means that God will go steadily forward in the accomplishment of his purposes. There is included also the idea that he will look with contempt on their vain and futile efforts.
xxx/ellauri166.html on line 223: The Lord shall have them in derision - The same idea is expressed here in a varied form, as is the custom in parallelism in Hebrew poetry. The Hebrew word לעג lâ‛ag, means properly to stammer; then to speak in a barbarous or foreign tongue; then to mock or deride, by imitating the stammering voice of anyone. Gesenius, Lexicon Here it is spoken of God, and, of course, is not to be understood literally, anymore than when eyes, and hands, and feet are spoken of as pertaining to him. The meaning is, that there is a result in the case, in the Divine Mind, as if he mocked or derided the vain attempts of men; that is, he goes calmly forward in the execution of his own purposes, and he looks upon and regards their efforts as vain, as we do the efforts of others when we mock or deride them. The truth taught in this verse is, that God will carry forward his own plans in spite of all the attempts of men to thwart them. This general truth may lie stated in two forms:
xxx/ellauri166.html on line 225: Laughing is ascribed unto him, according to the language of men, as the Jewish writers speak (d), by an anthropopathy; in the same sense as he is said to repent and grieve, Genesis 6:6; and expresses his security from all their attempts, Job 5:22; and the contempt he has them in, and the certain punishment of them, and the aggravation of it; who will not only then laugh at them himself, but expose them to the laughter and scorn of others, Proverbs 1:26;
xxx/ellauri166.html on line 271: and the fear of the LORD you did not choose.
xxx/ellauri166.html on line 288: Im Herbst 1940 meldete sich Deutscher zur polnischen Exilarmee unter der Führung von Władysław Sikorski, die in Schottland Militärbasen unter eigener Souveränitat hatte. Er wurde dort als verdächtige Person in ein von der polnischen Exilregierung unterhaltenes Internierungslager geschickt, in dem überwiegend politisch Verdächtige, Homosexuelle und Juden interniert waren.[4] Laut Deutschers Biographen Ludger Syré sei das Lager Ladybank bei Kircaldy „kein eigentliches Straflager“ gewesen, allerdings sei beabsichtigt gewesen, ihn als „gefährlichen roten Rebellen“ „ruhig zu halten“ und man ließ „ihn schwere Munitionskisten schleppen“. Deutscher nutzte den Lageraufenthalt zum Erlernen der englischen Sprache und richtete im Lager einen „Übersetzerdienst“ für die Organisation neuester Nachrichten ein. 1949 veröffentlichte er seine Stalin-Biographie, die in 12 Sprachen übersetzt wurde. 1954 bis 1963 erschien sein Hauptwerk, die dreibändige Biographie Trotzkis.
xxx/ellauri166.html on line 308: By now, all our souls have been recycled though the washing machine of Time many times. What your soul accomplished in previous descents, and what is left to be accomplished—all that is of necessity hidden from you. As Rabbi Moshe Cordovero wrote, “Those who know do not say, and those who say do not know.”
xxx/ellauri166.html on line 310: We are all international activists—the yeshivah student struggling for clarity in an abstruse Talmudic passage, the storeowner who refuses to sell faulty merchandise, the little girl joyfully lighting her candle before Shabbat, the hiker who reaches the top of her climb and breathlessly recites a blessing to the Creator for the magnificent view, the young father who has just now started wrapping tefillin every morning, the subway commuter who lent the guy next to him a shoulder to sleep upon, and the simple Jew who checks for a kosher symbol on the package before making a purchase. Our destiny is tied to the destiny of those books, that merchandise, that time of the week, that mountain, that morning rush, that neighbor and that train, and the food in that package. We cannot live without them, and their redemption cannot come without us. We are all sanitation workers.
xxx/ellauri166.html on line 314: Tzvi Freeman is the author of Bringing Heaven Down to Earth and, more recently, Wisdom to Heal the Earth. Subscribe to The Daily Dose of Wisdom and Freeman Files for regular updates.
xxx/ellauri166.html on line 349: The family of Yahuah, just as your family has the name of the father, so if you wish to be grafted into Yahuah's Family and use his name, you need to have a power of attorney giving you authority to use his name, this is given through his spirit, the Ruch Ah Qudsh, together with the son Yahusha HaMashiach (The Messiah), making you a chosen YAHU, having the father and son's name written upon you and also within the family "tree" book, the book of life!
xxx/ellauri166.html on line 371: At that time Yahusha, full of joy through Ruch Ah Qudsh, said, "I praise you, Father, Alahym (Elohim) of heaven and earth, because you have hidden these things from the wise and learned, and revealed them to his chosen children. Yes, father, for this was your good pleasure." Luke 10:21
xxx/ellauri166.html on line 390: Shlomo Yitzchaki (Hebrew: רבי שלמה יצחקי; Latin: Salomon Isaacides; French: Salomon de Troyes, 22 February 1040 – 13 July 1105), today generally known by the acronym Rashi (see below), was a medieval French rabbi and author of a comprehensive commentary on the Talmud and commentary on the Hebrew Bible (the Tanakh). Acclaimed for his ability to present the basic meaning of the text in a concise and lucid fashion, Rashi appeals to both learned scholars and beginner students, and his works remain a centerpiece of contemporary Jewish study. His commentary on the Talmud, which covers nearly all of the Babylonian Talmud (a total of 30 out of 39 tractates, due to his death), has been included in every edition of the Talmud since its first printing by Daniel Bomberg in the 1520s. His commentary on Tanakh—especially on the Chumash ("Five Books of Moses")—serves as the basis for more than 300 "supercommentaries" which analyze Rashi's choice of language and citations, penned by some of the greatest names in rabbinic literature.
xxx/ellauri166.html on line 395: Drawing on the breadth of Midrashic, Talmudic and Aggadic literature (including literature that is no longer extant), as well as his knowledge of Hebrew grammar and halakhah, Rashi clarifies the "simple" meaning of the text so that a bright child of five could understand it. At the same time, his commentary forms the foundation for some of the most profound legal analysis and mystical discourses that came after it. Scholars debate why Rashi chose a particular Midrash to illustrate a point, or why he used certain words and phrases and not others. Rabbi Shneur Zalman of Liadi wrote that "Rashi's commentary on Torah is the 'wine of Torah'. It opens the heart and uncovers one's essential love and fear of Cod.
xxx/ellauri166.html on line 421: The Tosafot do not constitute a continuous commentary, but rather (like the "Dissensiones" to the Roman Code of the first quarter of the twelfth century) deal only with difficult passages of the Talmud. Single sentences are explained by quotations which are taken from other Talmudic treatises and which seem at first glance to have no connection with the sentences in question. On the other hand, sentences which seem to be related and interdependent are separated and embodied in different treatises. The Tosafot can be understood only by those who are well advanced in the study of the Talmud, for the most entangled discussions are treated as though they were simple. Glosses explaining the meaning of a word or containing a grammatical observation are very rare.
xxx/ellauri166.html on line 423: The actual father of the tosafot in France was Jacob b. Meir, known colloquially as Rabbeinu Tam, whose style was adopted by his successors. Hei tää oli se Rashin lisäxi toinen heppu jonka ärhäkämpiä lauseita oli toisessa tefil-laatikossa.
xxx/ellauri166.html on line 448: Why was the Song of Moses (sehän oli se Deuteronomian loppuluritus!) deemed suitable as a tefillin parchment? In all likelihood because both the second paragraph of the Shema, as well as the verses immediately after the Song of Moses in Parashat Ha’azinu, contain references to length of days. A contribution to the wearer's longevity. Nobody is in a particular hurry to get to Paradise. Ei kiirettä kuin pirulla Heinolan markkinoille. Hiivitään ennemminkin hiljaa kuin tiaisen kivittäjä. In conclusion, The archaeological evidence, together with consideration of various biblical passages and even of halakhah, suggests that tefillin were originally practiced as a longevity amulet. Lisää aiheesta: https://www.thetorah.com/article/the-origins-of-tefillin
xxx/ellauri166.html on line 461:
xxx/ellauri167.html on line 52: Francesca è presentata come una donna colta, esperta di letteratura amorosa (cita indirettamente lo Stilnovo e Andrea Cappellano, quindi conosce i dettami dell'amor cortese). Attraverso il suo personaggio Dante compie una parziale ritrattazione della sua precedente produzione poetica (stilnovistica e, soprattutto, delle Petrose), che avendo l'amore come argomento poteva spingere il lettore a mettere in pratica gli esempi letterari e cadere nel peccato di lussuria. Francesca è il primo dannato che pronuncia un discorso nell'Inferno dantesco, mentre Guido Guinizelli (citato indirettamente dalla donna) e il trovatore provenzale Arnaut Daniel saranno gli ultimi penitenti a dialogare con Dante nel Purgatorio (Canto XXVI), colpevoli anche loro di lussuria e produttori di quella letteratura amorosa di cui Francesca era stata appassionata lettrice.
xxx/ellauri167.html on line 127: I’ cominciai: «Poeta, volontieri Aloitin: "Runoseppo, mieluusti
xxx/ellauri167.html on line 165: fin che ‘l poeta mi disse: “Che pense?”. että runoseppo sanoi lopulta: "mitä tuumit?"
xxx/ellauri167.html on line 226: KALEVI KORENTO on helsinkiläinen eläkkeellä oleva tutkija-analyytikko. Nyt hän puhuu videolla koronarokotteista. Hänen mukaansa koronarokotteissa on kysymys kansanmurhasta ja että joka ainoa, joka on saanut rokotteen, ”kuolee 100 prosentin varmuudella”. Kalevin mukaan kaikki ihmiset kuolevat 100 prosentin varmuudella ennen pitkää.
xxx/ellauri167.html on line 244: Turtiainen väittää, että Vkk:n tukijäsenistä noin 70 prosenttia on naisia. On vaikea sanoa, onko se totta, mutta silmämääräisesti Vkk:n keskustelupalstoilla on paljon naisia. ”Emme ole mikään äijäpuolue”, Turtiainen sanoo.
xxx/ellauri167.html on line 292: lsä oli pitkän aikaa hiljaa ja ajattelin ettei hän ollut kuullut. Mutta sitten hän sanoi: "Se on kaikkein suurin salaisuus. Pyhät miehetkään eivät kyenneet luotaaman sitä (naisista puhumattakaan). Niin kauan kuin ihminen kärsii hän ei pysty ratkaisemaan kärsimyksen ongelmaa. Jobkaan ei saanut siihen vastausta vaan pelkkää öykkäröintiä. Mooses itse ei sitä tiennyt vaikka kysyi. Totuus on että ruumis ja kärsimys tarkoittavat samaa. Miten vapaa valinta voisi olla olemassa ilman rangaistusta väärän valitsemisesta ja palkintoa siitä että tekee valintansa oikein? Kaiken tämän kärsimyxen takana on Jumalan loputon armo." Ei pidä hoputtaa harmoa vaan odottaa kärsivällisesti loppua.
xxx/ellauri167.html on line 395: Cutting Edge Films Statement of Faith and Purpose
xxx/ellauri167.html on line 455: You will, I hope, not think it a Presumption in a Stranger, whose Name, perhaps never reached your Ears, to address himself to you the Commanding General of a great Nation. I am a German, born and liberally educated in the City of Heydelberg in the Palatinate of the Rhine. I came to this Country in 1776, and felt soon after my Arrival a close Attachment to the Liberty for which these confederated States then struggled. The same Attachment still remains not glowing, but burning in my Breast. At the same Time that I am exulting in the Measures adopted by our Government, I feel myself elevated in the Idea of my adopted Country. I am attached both from the Bent of Education and mature Enquiry and Search to the simple Doctrines of Christianity, which I have the Honor to teach in Public; and I do heartily despise all the Cavils of Infidelity. Our present Time, pregnant with the most shocking Evils and Calamities, threatens Ruin to our Liberty and Goverment. Secret, the most secret Plans are in Agitation: Plans, calculated to ensnare the Unwary, to attract the Gay and irreligious, and to entice even the Well-disposed to combine in the general Machine for overturning all Government and all Religion.
xxx/ellauri167.html on line 459: It was some Time since that a Book fell into my Hands entituled “Proofs of a Conspiracy &c. by John Robison,” which gives a full Account of a Society of Freemasons, that distinguishes itself by the Name “of Illuminati,” whose Plan is to overturn all Government and all Religion, even natural; and who endeavour to eradicate every Idea of a Supreme Being, and distinguish Man from Beast by his Shape only. A Thought suggested itself to me, that some of the Lodges in the United States might have caught the Infection, and might cooperate with the Illuminati or the Jacobine Club in France. Fauchet is mentioned by Robison as a zealous Member: and who can doubt of Genet and Adet? Have not these their Confidants in this Country? They use the same Expressions and are generally Men of no Religion. Upon serious Reflection I was led to think that it might be within your Power to prevent the horrid Plan from corrupting the Brethren of the English Lodge ove
xxx/ellauri167.html on line 478: It also occurred to me that you might have had Ideas to that Purport when you disapproved of the Meetings of the Democratic-Societies, which appeared to me to be a Branch of that Order, though many Members may be entirely ignorant of the Plan. Those Men who are so much attached to French Principles, have all the Marks of Jacobinism. They first cast off all religious Restraints, and then became fit for perpetrating every Act of Inhumanity. And, it is remarkable, that most of them are actually Scoffers at all religious Principles. It is said that the ‘Lodge Theodore in Bavaria became notorious for the many bold and dangerous Sentiments in Religion and Politics that were uttered in their Harangues, and its Members were remarkable for their Zeal in making Proselytes’; (and no Wonder since the Order was to rule the World.) Is not there a striking Similarity between their Proceedings and those of many Societies that oppose the Measures of our present Government?
xxx/ellauri167.html on line 480: Even in this small Place the French-Faction is very numerous—their Expressions are like those of Bloody-Lutetia [Lutetia Parisiorum, or Paris]: their Sentiments in exact Unison with those of the Jacobine Club: their Hearts panting for Faggots and Guillotines. The Foundation of their Sanctuary is laid with Lies, and every Stone of the Superstructure reared with Falsehood. They are laboriously employed to excite Discord—to extinguish public Virtue—to break down the Barriers of Religion—to establish Atheism, and work the Downfall of our Civil—and Religious Liberty. Should their perfidious Schemes succeed (I tremble even at the Imagination of the Consequences) what would become of our Columbia?”
xxx/ellauri167.html on line 492: “I should be very happy in your Excellency’s good Opinion, that the Contagion of Illuminatism or Jacobinism had not yet reached this Country; but when I consider the anarchical and seditious Spirit, that shewed itself in the United States from the Time M. Genet and Fauchet (who certainly is of the Order) arrived in this Country and propagated their seditious Doctrines, which the illuminated Doctor from Birmingham has been zealously employed to strengthen, I confess I cannot divest myself of my Suspicions: yet I trust that the Alwise and Omnipotent Ruler of the Universe will so dispose the Minds of the People of these United States that true Religion and righteous Government may remain the Privileges of this Nation!
xxx/ellauri167.html on line 521: — I have received your favor of the 17th, & communicated it to Mr. Smith. I lately forwarded your letter from Dr. Priestley, endorsed `with a book’; I struck those words through with my pen, because no book had then come. It is now received, & shall be forwarded to Richmond by the first opportunity: but such opportunities are difficult to find; gentlemen going in the stage not liking to take charge of a packet which is to be attended to every time the stage is changed. The best chance will be by some captain of a vessel going round to Richmond. I shall address it to the care of Mr. George Jefferson there.
xxx/ellauri167.html on line 530: Wishaupt seems to be an enthusiastic Philanthropist. He is among those (as you know the excellent Price and Priestley also are) who believe in the indefinite perfectibility of man. He thinks he may in time be rendered so perfect that he will be able to govern himself in every circumstance so as to injure none, to do all the good he can, to leave government no occasion to exercise their powers over him, & of course to render political government useless. This you know is Godwin’s doctrine, and this is what Robinson, Barruel & Morse had called a conspiracy against all government.
xxx/ellauri167.html on line 536: He believes the Free masons were originally possessed of the true principles & objects of Christianity, & have still preserved some of them by tradition, but much disfigured. The means he proposes to effect this improvement of human nature are `to enlighten men, to correct their morals & inspire them with benevolence. Secure of our success, sais he, we abstain from violent commotions. To have foreseen the happiness of posterity & to have prepared it by irreproachable means, suffices for our felicity.
xxx/ellauri167.html on line 540: As Wishaupt lived under the tyranny of a despot & priests, he knew that caution was necessary even in spreading information, & the principles of pure morality. He proposed therefore to lead the Free masons to adopt this object & to make the objects of their institution the diffusion of science & virtue. He proposed to initiate new members into his body by gradations proportioned to his fears of the thunderbolts of tyranny. This has given an air of mystery to his views, was the foundation of his banishment, the subversion of the masonic order, & is the colour for the ravings against him of Robinson, Barruel & Morse, whose real fears are that the craft would be endangered by the spreading of information, reason, & natural morality among men.
xxx/ellauri167.html on line 542: This subject being new to me, I have imagined that if it be so to you also, you may receive the same satisfaction in seeing, which I have had in forming the analysis of it: & I believe you will think with me that if Wishaupt had written here, where no secrecy is necessary in our endeavors to render men wise & virtuous, he would not have thought of any secret machinery for that purpose. As Godwin, if he had written in Germany, might probably also have thought secrecy & mysticism prudent. I will say nothing to you on the late revolution of France, which is painfully interesting. Perhaps when we know more of the circumstances which gave rise to it, & the direction it will take, Buonaparte, its chief organ, may stand in a better light than at present.
xxx/ellauri167.html on line 558: Now, “Washington” formed the Federalist party. The other major party in those days, The Democratic Republicans, was formed by Thomas Jefferson [and] there are grounds for accepting the testimony of the Reverend Jedediah Morse of Charleston, who accused Jefferson of being an Illuminati agent. Thus, even at the dawn of our government, it was the democratic party that was the Illuminati front. …
xxx/ellauri167.html on line 584: But Chicago was different. Not just because Cronkite was sympathetic to the youngsters in the streets, but because he lost his cool. After his correspondent, Dan Rather, was punched in the solar plexus by a Chicago plainclothes security man on the delegate floor, Cronkite let loose, saying, “I think we’ve got a bunch of thugs here, Dan.” Asked once why Cronkite was so trusted, his wife had responded, “he looks like everyone’s dentist.” But in calling out Daley’s thugs, he had given his conservative viewers a surprise root canal.
xxx/ellauri167.html on line 586: Cronkite thanked Rather “for staying in there, pitching despite every handicap that they can possibly put in our way from free flow of information at this Democratic National Convention.” Cronkite clearly suspected that Daley had purposely avoided resolving the electrical workers’ strike in order to hinder network coverage. “Dick Daley’s a fine fellow, but when his strong hand is turned agin’ you, as the press has felt it was on this occasion, he’s a tough adversary.”
xxx/ellauri167.html on line 592: To his advantage, however, was the fact that he had microphone access whenever he wanted it. But at a key moment, he pointedly chose not to take the mic. When Ribicoff made his crack about “Gestapo tactics in the streets of Chicago” from the dais, Daley stood up and shouted from the floor “Fuck you, you Jew son of a bitch, you lousy motherfucker, go home!” The forceful exclamation, shown on live TV, was later deciphered by lip readers. Friends said Daley called Ribicoff not a “fucker,” but a “faker.” Enemies suggested he had called him not a “Jew” but a “kike.” The CBS newsman who was closest simply reported that Daley had gone bright red with anger.
xxx/ellauri167.html on line 606: Ewige Blumenkraft (German: "eternal flower power" or "flower power forever") is given in Robert Shea and Robert Anton Wilson´s 1975 Illuminatus! Trilogy as a slogan or password of the Illuminati. Ewige Blumenkraft und ewige Schlangenkraft is also offered in Illuminatus! as the complete version of this motto. The text translates "Schlangenkraft" as "serpent power"; thus "Ewige Blumenkraft und ewige Schlangenkraft" means "eternal flower power and eternal serpent power" and may allude to the conjoinment of cross and rose within the alchemical furnace. In this interpretation, the authors seem to suggest sexual magic as the secret or a secret of the Illuminati.
xxx/ellauri167.html on line 608: Robert Joseph Shea (February 14, 1933 – March 10, 1994) was an American novelist and former journalist best known as co-author with Robert Anton Wilson of the science fantasy trilogy Illuminatus!. It became a cult success and was later turned into a marathon-length stage show put on at the British National Theatre and elsewhere. In 1986 it won the Prometheus Hall of Fame Award. Shea went on to write several action novels based in exotic historical settings.
xxx/ellauri167.html on line 627: The religion has been likened to Zen based on similarities with absurdist interpretations of the Rinzai school, as well as Taoist philosophy. Discordianism is centered on the idea that both order and disorder are illusions imposed on the universe by the human nervous system, and that neither of these illusions of apparent order and disorder is any more accurate or objectively true than the other.
xxx/ellauri168.html on line 59: Nazi activist and future German leader Adolf Hitler used the term in 1928. Roosevelt used the phrase "new world order", or "new order in the world" to refer to Axis powers plans for world domination.
xxx/ellauri168.html on line 64: Roosevelt and Truman may have been hesitant to use the phrase that had awkward connotations with the nazis. Commentators have applied the term retroactively to the order put in place by the World War II victors including the United Nations and the Bretton Woods system as a "new world order."
xxx/ellauri168.html on line 88: Europe was seen as a royal pain in the arse, a rival for U.S. attentions to neo-capitalist Russia. They should be left to build their own pathetic old world order without Freedom Fries while the U.S. would watch and sneer in the sidelines. The problem was that U.S. presence in Germany was no longer paying off and the Persian Gulf crisis showed how unreliable those fuckers were. Europe was discussing the European Community, the CSCE warming up relations with the Russkies. Gorbachev even proposed an all-European security council, in effect superseding the increasingly irrelevant NATO. Aargh!
xxx/ellauri168.html on line 94: Next came 9/11 and the Iraq war of the warmonger bad Bush Jr. who chose to stake his political life on it. All that lovely talk about "the new world order" ended there. U.S went to whack the shit out of the ragheads with the help of just the Brits. Former United Kingdom Prime Minister and British Middle East envoy Tony Blair stated on November 13, 2000 in his Mansion House speech: "There is a new world order like it or not, and we are part of it!".
xxx/ellauri168.html on line 104: Xi Jinping, China´s paramount leader, has called for a new world order, in his speech to the Boao Forum for Asia, on April 2021. He criticized US global leadership and its interference on other countries' internal affairs. “The rules set by one or several countries should not be imposed on others, and the unilateralism of individual countries should not give the whole world a rhythm,” he said.
xxx/ellauri168.html on line 133: et statuam ante aras aurata fronte iuvencum Lahjotan sulle puolixi kullatun valkosen mullin,
xxx/ellauri168.html on line 175: Harmaiden pää on ihmisen pään kaltainen (eikä esim hevosen, se ei ole yhtä pelottavaa, sitä kokeili mm. Jonathan Swift huonolla menestyxellä), vaikkakin paljon suurempi vartaloon nähden ja usein hiukset joko puuttuvat kokonaan tai niitä on vain vähän. Pään alapuolella kaula on ohut eikä aataminomenaa tai lihaksia ole näkyvissä. Korvat, jos niitä on lainkaan, ovat hyvin pienet. Suu on yleensä kapea eikä huulia ole. Silmät ovat yleensä suuremmat kuin ihmisellä ja usein mantelin tai vesipisaran muotoiset. Silmät ovat myös tyypillisesti täysin mustat; nähtävissä ei ole iiristä, silmäluomia, kulmakarvoja tai silmäripsiä.
xxx/ellauri168.html on line 184: Ihmeellisimmät olivat sentään silmät – suuret, tummat, loistavat, teräväkatseiset. Ihme kyllä heillä oli yllään pehmeästä harmaasta kankaasta tehdyt vaatteet (mixeine ole nakuja? Onko niillä muka kikkeli ja pillu?) ja heidän jäsenensä näyttivät samanlaisilta kuin ihmisten (no sitten kai on)." Romaanissa on myös kuvia näistä avaruusolennoista. Maahanmuuttajista harmaita on 43 prosenttia Yhdysvalloissa, 90 prosenttia Kanadassa, 67 prosenttia Brasiliassa, 20 prosenttia Manner-Euroopassa ja 12 prosenttia Isossa-Britanniassa.
xxx/ellauri168.html on line 261: There is also compelling clinical data showing that different alters can be concurrently conscious and see themselves as distinct identities. One of us has written an extensive treatment of evidence for this distinctness of identity and the complex forms of interactive memory that accompany it, particularly in those extreme cases of DID that are usually referred to as multiple personality disorder.
xxx/ellauri168.html on line 270: To circumvent this problem, some philosophers have proposed an alternative: that experience is inherent to every fundamental physical entity in nature. Under this view, called “constitutive panpsychism,” matter already has experience from the get-go, not just when it arranges itself in the form of brains. Even subatomic particles possess some very simple form of consciousness. Our own human consciousness is then (allegedly) constituted by a combination of the subjective inner lives of the countless physical particles that make up our nervous system.
xxx/ellauri168.html on line 272: However, constitutive panpsychism has a critical problem of its own: there is arguably no coherent, non-magical way in which lower-level subjective points of view—such as those of subatomic particles or neurons in the brain, if they have these points of view—could combine to form higher-level subjective points of view, such as yours and ours. This is called the combination problem and it appears just as insoluble as the hard problem of consciousness.
xxx/ellauri168.html on line 274: The obvious way around the combination problem is to posit that, although consciousness is indeed fundamental in nature, it isn’t fragmented like matter. The idea is to extend consciousness to the entire fabric of spacetime, as opposed to limiting it to the boundaries of individual subatomic particles. This view—called “cosmopsychism” in modern philosophy, although our preferred formulation of it boils down to what has classically been called “idealism”—is that there is only one, universal, consciousness. The physical universe as a whole is the extrinsic appearance of universal inner life, just as a living brain and body are the extrinsic appearance of a person’s inner life.
xxx/ellauri168.html on line 280: The views expressed are those of the author(s) and are not necessarily those of Scientific American.
xxx/ellauri168.html on line 320: Kyky tutkia mielenhallinta-ilmiön hengellisiä & psykologisia aspekteja puuttuu usein tänä päivänä. On käsityksiä kuten Tri. Loreda Foxin kirja The Spiritual Dimensions of MPD. 1920-luvulla, saksalaiset olivat tietoisia siitä että ihmismielessä on kokoelma ego-psyko-fysiologisia tiloja pikemminkin kuin yksi yhtenäinen mieli, jolle he antoivat nimen "Subjecklose Psychologie" tai psykologia jolla on korjatut psykologiset tilat pikemminkin kuin yksittäisen egon konsepti. Saksalaiset ja italialaiset natsi- ja fasistisen hallinnon alla alkoivat suorittaa vakavaa tieteellistä tutkimusta traumaan perustuvasta mielenhallinnasta. Keisari Wilhelmin lääketieteellisen instituutin suojeluksessa Berliinissä, Josef Mengele suoritti mielenhallinnan tutkimusta tuhansilla kaksosilla. Himmler valvoi geneettistä tutkimusta. Liittoutuneet takavarikoivat natsien tutkimustulokset ja pitävät niitä edelleen salaisina.
xxx/ellauri168.html on line 362: Vuosia myöhemmin, julkisivupersoonat eivät muista nähneensä tätä elokuvaa, mutta he saattavat inhota voimakkaasti tätä filmiä. Joseph Mengele piti Fantasiasta koska hän oli muusikko ja viulisti.
xxx/ellauri168.html on line 387: 37 minuuttia -- Kun Mikki pääsee syklonin pohjalle, siellä on Opas joka tapaa hänet. Tämä henkiopas jakaa veden kahtia aivan kuin hän olisi Mooses.
xxx/ellauri168.html on line 493: Mieli sitoo yhteen "kognitiivisia henkisiä demoneja" joka on sarja henkisiä prosesseja -- samalla lailla kuin tietokoneen ohjelmoija kirjoittaa ohjelmaa. Näitä naruja kutsutaan K-linjoiksi (Kekkosen mukaan, ilman Paasikiveä).
xxx/ellauri168.html on line 496: Tämän keskustelun ymmärtämisen kannalta, ajatellaanpa että kun sinä luet tätä, on ruoka-aika. Olet ollut syömättä koko päivän, ja vaikka olet ollut ollut ankaralla dietillä, sinä ajattelet hyvää ravintolaa minne mennä. Nyt, katsotaanpa, kun sinun mielesi pohtii erilaisia mahdollisuuksia, se ajattelee joitakin jotka ovat lähellä, joitakin jotka ovat nopeita, joitakin joissa on paljon parkkitilaa, ja toisia joissa on hyvännäköisiä tarjoilijoita. Mekaanisesti, sinun ajatusprosessisi kulkee tähän tapaan: Olen nopea kuin gebardi, en tarvi parkkitilaa, tuolla on hyvännäköisiä pyllyjä. Sinne siis!
xxx/ellauri168.html on line 498: Mielen täytyy päättää mille kurssille lähteä. Mieli lopettaa keskittymisen muihin asioihin ja keskittyy päättämään että minkä kurssin ottaa. Mieli on nyt aktivoinut kaikenlaisia sellaisia joita tutkijat kutsuvat "demoneiksi". Paizi me emme puhu tällä kertaa hengellisistä demoneista, vaan paremminkin viittaamme kognitiivisen prosessin yksiköihin -- jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin UNIX-käyttöjärjestelmän demonit -- me viittaamme näihin demoneihin termillä "kognitiivinen demoni-prosessi". Jotkin näistä kognitiivisista demoni-prosesseista ovat toiminta-demoneja ja jotkin ovat sana-demoneja ja jotkin ovat tunnistamis-demoneja. Jotkin ovat oikeita pieniä nuolihäntäisiä piruja, mutta emme nyt puhu niistä.
xxx/ellauri168.html on line 500: Tunnistamiseen liittyvä kognitiivinen demoni-prosessi kulkee juosten läpi mielen, "huutaen" aikomus-varaston toiveita. Lukuisa joukko alemman tason kognitiivisia demoni-prosesseja (sellaisia kuin beatboxing Mike kylmävarastossa) herää ja tekee itsensä tunnetuksi jos nämä identifioituvat siihen mitä tämä tunnistamis-demoni huutaa. Monet saattavat ajatella että he pystyvät täyttämään tämän pyynnön, mutta toiset demoni-prosessit tarkistavat että kuinka hyvin nämä pystyvät tähän. Nyt tarkastajat tulevat esiin kognitiivisten demoni-prosessien listan kanssa jotka ovat keskittyneet ravintolassa syömiseen, jotka ovat heränneet ja jotka kilpailevat huomiosta. kognitiiviset demoni-prosessit perustavat perheitä ja kehittävät suhteita jotka ovat automaattisia. Kognitiiviset demonit eivät kuole, mutta jotkin vaipuvat uneen ja jotkin jossain määrin rupeavat ärhentelemään suhteissaan. Nämä "demonit" jotka vastaavat tunnistamis-demonimme huutoon käyvät läpi sarjan "haastatteluja" muiden demoniprosessien hierarkian kanssa, ja pian tämä viestinviejä-demoni voi rynnätä takaisin aikomus-varastoon käytettävissä olevien vaihtoehtojen listan kanssa.
xxx/ellauri168.html on line 502: Kaikki tämä tapahtuu äärimmäisen nopeasti, kuin gebardit. Jos mieli ei pystytä sarjaa automaattisia kognitiivisia demoni-prosesseja joista tulee tottumuksia (kutsutaan K-linjoiksi), se löytää itsensä kietoutuneena tajuntaan joka opiskelee yhä uudelleen arkipäiväisiä asioita joka tekee mahdottomaksi sen että paljonkaan asioita kyettäisiin suorittamaan. Jokainen taito pitäisi jatkuvasti opetella uudelleen. Henkilö saattaisi helposti joutua käyttämään koko päivän sepaluxen auki napittamiseen. Niin kauan kuin mieli säilyy tasapainoisessa ympäristössä, missä tottumukset toimivat, kaikki on hyvin. Mutta elämä on sellainen muuttuva ympäristö että meidän vakiintuneet tottumuksemme voivat saada mielemme pysäyttämään tottumuksiemme kognitiivisen demoni-prosessin, joka ei ole suotavaa.
xxx/ellauri168.html on line 506: Kognitiiviset demoni-prosessit elävät lähellä muita demoneja, ja kun joku demoni on kiihtyneessä tilassa, muut tällä alueella ovat myös, vaikkakin niiden kiihtymys on paljon vähäisempää. Jos kognitiivisia demoneja käytetään suuressa määrin, ne ovat koko ajan varuillaan, mutta vähän käytetyt demonit vaipuvat uneen, ja joskus niille täytyy huutaa kovaa että ne heräävät.
xxx/ellauri168.html on line 508: Hetken perästä tämä aikomusjärjestelmä pystyttää autopilotin tiettyjä henkisiä toimintoja varten, joka vapauttaa tietoisen mielen asioimaan muiden ongelmien parissa. Tietoinen mieli kykenee keskittymään ainoastaan pieneen määrään materiaalia -- se on kuin vanha DOS tietokone jonka muisti on rajallinen. Se on jatkuvasti joukkojensiirtoja suorittavassa tilassa, ja tällä aikomusjärjestelmällä on ainoastaan vähäinen valta siihen mihin mielen huomiointi-osa päättää keskittyä. Tämä huomio-osa jatkuvasti kysyy itseltään että mitkä tehtävät voidaan luokitella kuuluviksi tottumuksiin. Sitten kun tämä aikomusjärjestelmä lähettää kognitiivisia etsijä-demoneita, niiden ei tarvitse sekaantua tietoiseen mieleen, sillä kaikesta mikä on tottumuksellista tehdään käsikirjoitus ja ojennetaan kognitiivisten demoni-prosessien perheille jotka jo tuntevat roolinsa/suhteensa jota ne esittävät. Taas kerran, käyttäytymisen muokkausta käytetään vahvistamaan demonisten prosessien suhteita, sekä tekemään joistakin demoneista runsaasti käytettyjä ja hereillä olevia, niin että tietyistä käyttäytymistavoista tulee tottumuksia. Kun meidän mielemme meditoi tai vajoaa hypnoottiseen transsiin, se mitä tapahtuu on että meidän tietoinen mielemme valtuuttaa rajoittuneen muistinsa keskittääkseen huomionsa yhteen kohteeseen. Meditaation aikana nämä kouluttamattomat demoni-prosessit nousevat tietoisen mielen huipulle. Sixi kouluttamattomat on meditaatiossa ihan huippua.
xxx/ellauri168.html on line 510: Mitä tapahtuu hypnoosissa näille kognitiivisille demoni-prosesseille jotka normaalisti ottaisivat ohjeita tietoiselta mieleltä? No vaikka kertomalla että kohteen muna jäykistyy, hypnotisoija saa vallan niistä kognitiivisista toiminta-demoneista jotka saavat munan jäykistymään. Ja muna jäykistyy! Sille ei mahda mitään! Voi jumpe! Cisco Caramba on tämän kokenut. Tänään on poliittisesti epäkorrektia myöntää että hypnotisoijalla on valta saada yksilö tekemään sellaista mitä hän haluaisi mutta hän ei normaalisti pysty, mutta valitettavasti hypnoosi antaa tämän vallan.
xxx/ellauri169.html on line 47: Psychologists usually attribute belief in conspiracy theories and finding a conspiracy where there is none to a number of psychopathological conditions such as paranoia, schizotypy, narcissism, and insecure attachment, or to a form of cognitive bias called "illusory pattern perception". However, the current scientific consensus holds that most conspiracy theorists are not pathological, precisely because their beliefs ultimately rely on cognitive tendencies that are neurologically hardwired in the human species and probably have deep evolutionary origins, including natural inclinations towards anxiety and agency detection. Agent detection is the inclination for animals, including humans, to presume the purposeful intervention of a sentient or intelligent agent in situations that may or may not involve one. Pieni vinous on vain luonnollista (see Fig.3).
xxx/ellauri169.html on line 74: 8. kesäkuuta 1998 Robertson tuomitsi 700 Club -ohjelmassa Disney Worldin ja Orlandon kaupungin yksityisen "Gay Days" -viikonlopun sallimisesta. Robertsonin mukaan homoseksuaalisuuden hyväksymisestä saattaisi seurata hurrikaaneja, maanjäristyksiä, tornadoja, terrori-iskuja ja "mahdollisesti meteoriitti". Lausunnosta seuranneen kohun johdosta Robertson palasi aiheeseen 24. kesäkuuta, jolloin hän lainasi Ilmestyskirjaa tukena näkemykselleen.
xxx/ellauri169.html on line 92: Hän tunnusti rukouksensa osuuden hurrikaani Glorian suunnan ohjaamiseen vuonna 1985. 23. maaliskuuta 1995 Pat Robertson johti televisio-ohjelmaa, jossa hän hyökkäsi hindulaisuutta vastaan kutsuen sitä " demoniksi". Hän on kutsunut islamia myös "saataniseksi". Robertson on tuominnut näkemykset feminismistä, homoseksuaalisuuteen liittyvästä aktivismista peräaukolla, abortista ja liberaaleista yliopistoprofessoreista. Robertsonia kritisoitiin maailmanlaajuisesti hänen kehotuksestaan Hugo Chávezin salamurhaan ja hänen huomautuksistaan, jotka koskivat Ariel Sharonin huonoa terveyttä Jumalan tekona.
xxx/ellauri169.html on line 123: Disney was a shy, self-deprecating and insecure man in private but adopted a warm and outgoing public persona. He had high standards and high expectations of those with whom he worked. Although there have been accusations that he was racist or anti-Semitic, they have been contradicted by many who knew him. His reputation changed in the years after his death, from a purveyor of homely patriotic values to a representative of American imperialism. He nevertheless remains an important figure in the history of animation and in the cultural history of the United States, where he is considered a national cultural icon.
xxx/ellauri169.html on line 154: As Walt became more successful, he lost touch with his overworked and undercompensated employees, who eventually started to rebel against him. Even Art Babbitt—one of Walt's closest friends and allies and the man who drew Goofy—stood up to Walt. But Walt didn't want to hear the criticism, and he fired Babbitt. Matters only got worse, when in 1941, 200 of Walt's employees picketed outside the studio.
xxx/ellauri169.html on line 159: Niiltä jotka tunsivat Waltin henkilökohtaisesti voidaan oppia että hänellä oli pakkomielle takapuoleen. Hän rakasti tästä ruumiinosasta kertovia vitsejä, joita hän kertoi henkilökunnalleen usein. Henkilökunta käytti monia näistä vitseistä piirroselokuvissa. Lukuisissa Disneyn piirroselokuvissa hahmojen takapuoli nytkähtelee provokatiivisesti.
xxx/ellauri169.html on line 161: He työskentelivät Roope-sedän autotallissa Hollywoodissa, Kaliforniassa. He kykenivät lopulta tekemään hyvän piirroselokuvan Stemboat Willie vuonna 1928, josta tuli välittömästi hitti.
xxx/ellauri169.html on line 180: Walt oli usein Mikkihiiren äänen takana (vaikka hän ei ollut artisti). Hänen äitinsä suhtautui kylmästi sitä työtä kohtaan jota Walt teki. Vuoden 1940 tienoilla, pitkän suostuttelun jälkeen, hän lopulta sai tämän katsomaan Mikkihiiri-elokuvan. Hänen äitinsä (muutaman vuoden päästä Walt sai selville että tämä ei ollut hänen biologinen äitinsä) kertoi Waltille että hän ei pitänyt Mikkihiiren äänestä; Walt kertoi että se oli hänen oma äänensä, johon "äiti" vastasi että Waltilla oli hirvittävä ääni. Tämä "kylmä suihku" jonka "äiti" heitti Mikkihiiren kasvoille auttoi vakuuttamaan Waltin siitä että oli aika lopettaa Mikkihiiri-piirroselokuvat. Hyvin vähän tuli ulos Disneyltä tämän jälkeen, ja seuraavassa täyspitkässä Mikkihiiri-elokuvassa, Fantasia, Mikkihiiri oli suurimmaksi osaksi hiljaa. Idea elokuvaan Sorcerer's Apprentice tuli Waltin omasta päästä. Waltin näkemää unta käytettiin tässä elokuvassa Mickey Mouse in the Sorcerer's Apprentice. Siinä oli kyse "täydellisestä maan ja sen elementtien hallinnasta". Disneyland ja Disney World toteuttivat osittain tämän unen Mikki Hiiren kaikkivaltiudesta.
xxx/ellauri169.html on line 205: Group members practice prayers, affirmations, mantras and a dynamic form of prayer known as "decrees". These serve many purposes: devotion, calling on angels for protection, calling forth the light of God on the earth, praying for healing, for wisdom, seeking to know God's will and for the transmutation of negative karma. One of the most important uses of decrees is to invoke the violet flame, claimed to be the most effective method of balancing karma built up in the past. The doctrine of the Seven Rays is also taught, as well as teachings about the chakras and reincarnation.
xxx/ellauri169.html on line 225: Useimmat orjat on ohjelmoitu Lopun aikoja varten. Monet ihmiset jotka ottavat osaa Lopun tapahtumiin eivät ole amerikkalaisia. Ize asiassa valtaosa. Esimerkiksi, erilaisia listoja ratsattavista ihmisistä luokitellaan värein. Punainen lista Amerikassa ovat oppositiojohtajia jotka tullaan teloittamaan noin kaksi viikkoa ennen sotatilalakien julistamista. Sininen lista on ihmisiä jotka tullaan ohjelmoimaan tai tappamaan tässä ohjelmointiprosessissa. Keltaisella listalla olevat ihmiset ovat niitä jotka tullaan kuljettamaan uudelleenkoulutusleireille sotatilan julistamisen jälkeen. Muilla valtioilla on ilmeisesti erilaiset värikoodit. Punaista ja sinistä listaa on jaettu, ja niitä silloin tällöin päivitetään. Toisella on rebublikaanit ja toisella demograatit. Siniset reitit on jo merkitty sinisenvärisillä täplillä ohjaamaan kuljetettavat vangit sitten kun sotatilalaki on julistettu USA:ssa. Esimerkki Hello World ohjelmasta NWO-koodissa:
xxx/ellauri169.html on line 273: I am confident that the teachings of Watchman Nee and the churches and individuals associated with him demonstrate clearly that they are orthodox in all areas of essential Christian doctrine and practice, wildly exceeding the expectations of the Body of Christ as composed of orthodox Christians.
xxx/ellauri169.html on line 317: Länsimaisessa filosofiassa ajatuksen esitti ensimmäisenä epäluotettava René Descartes tutkielmassaan Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Itämaisessa filosofiassa samankaltainen argumentti esiintyy Zhuangzin filosofiassa niin sanottuna ”perhosen uni” -mietelmänä. Mietelmässä Zhuangzi näkee unta jossa hän on perhonen. Herättyään hän havaitsee olevansa Zhuangzi. Mutta miten hän voi määrittää onko hän Zhuangzi, joka on juuri lakannut uneksimasta olevansa perhonen, vai perhonen, joka on juuri alkanut uneksia olevansa Zhuangzi. Vaiko kärpänen jonka unta tää kaikki on. It's no use Mr. Russell, it's turtles all the way down.
xxx/ellauri169.html on line 379: Ainakin tusina uhria on valittanut että sen jälkeen kun heidän hampaitaan on paikattu he ovat alkaneet kuulla lisää ääniä. Toiset lähteet viittaavat että paikkaamisprosessin aikana implantteja on asennettu ihmisiin. Tällainen implantti asennettiin J.Z. Knightiin ja hänet jätettiin rauhaan monien vuosien ajaksi kunnes he päättivät aktivoida hänet New Age -guruna.
xxx/ellauri169.html on line 383: On Popular Bio, She is one of the successful Self-Help Author. She has ranked on the list of those famous people who were born on March 16, 1946. She is one of the Richest Self-Help Author who was born in NM. She also has a position among the list of Most popular Self-Help Author. J.Z. Knight is 1 of the famous people in our database with the age of 73 years old.
xxx/ellauri169.html on line 395: Knight says she used to be “spiritually restless,” but not any more. Ramtha from Atlantis via Lemuria has enlightened her. He first appeared to her, she says, while she was in business school having extraordinary experiences with UFOs. She must have a great rapport with her spirit companion, since he shows up whenever she needs him to put on a performance. It is not clear why Ramtha would choose Knight, but it is very clear why Knight would choose Ramtha: fame and fortune, or simple delusion.
xxx/ellauri170.html on line 116: Painting thy outward walls so costly gay? Maalaat ulkoseinät kirjavixi kalliilla?
xxx/ellauri170.html on line 131: A beautiful woman risking everything for a mad passion. A few wild weeks of happiness cut short by a hideous, treacherous crime. Months of voiceless agony, and then a child born in pain. The mother snatched away by death, the boy left to solitude and the tyranny of an old and loveless man. Yes; it was an interesting background. It posed the lad, made him more perfect, as it were. Behind every exquisite thing that existed, there was something tragic. Worlds had to be in travail, that the meanest flower might blow....
xxx/ellauri170.html on line 204: The sweetest flower that blows / I give you as we part. / For you it is a rose, / For me it is my heart. I agree that blows = blooms (obsolete). Can you add to your answer a link or citation to a reputable source. –
xxx/ellauri170.html on line 259: Päivi Räsäsen oikeusprosessi on jatkunut jo kolmatta vuotta, sillä välin kalifaatista palanneet naiset elävät normaalia arkea eri puolilla Suomea, käyvät lähimarketissa, kenties polvistumassa läheisessä moskeijassa. Vakaumuksensa takia.
xxx/ellauri170.html on line 345: Ukkolan kolumnit perustuvat tyypillisesti johonkin lausumattomaan ja akselilla vahingossa–puolivahingossa väärin-, pieleen- tai päin helvettiä ymmärrettyyn perusasiaan. Esimerkkinä alkeistason virheoletuksesta, jolla on tapana toistua Ukkolan teksteissä, mainittakoon esim. ajatus siitä, että feministit ovat jotenkin tekopyhiä siksi (ja juuri siksi), että kritisoivat jotain typeryyksiä tai antifeministisiä näkemyksiä syytävää henkilöä, joka on NAINEN. Tätä monimutkaisempaan prosessointiin Ukkola ei yleensä aivojaan kiihdytä.
xxx/ellauri170.html on line 384: Nimittäin tän onnettomuuksien suman syy on ezittävä noista salaliittoseuroista, joihin kokoontuu kaikki mikä vääräoppisissa ja rikollisimmissa lahkoissa on pyhänhäpäisevää, häpeällistä, ja rienaavaa, ihan kuin johkin paskakaivoon, johon kerääntyy kaikki pökäleet.
xxx/ellauri170.html on line 413: While Mickey Mouse’s brain is far smaller than a human’s, it has essentially the same structures and operates in analogous ways,’ Thompson explained. ‘The prefrontal cortex acts as a kind of ‘executive office,’ controlling other parts of the brain. It makes decisions that determine how you will react. Memories of fear are stored in the amygdala, which codes them into signals and transmits those signals to the frontal cortex for action.
xxx/ellauri170.html on line 416: So, the facts about instincts can, and will, be denied, avoided, ignored or twisted by those unwilling to face the facts and set about changing themselves. It is only those who acknowledge that they feel malicious, murderous, revengeful, resentful, sad, depressed, lonely, despairing, etc. – and want to do something about it – who will be interested in Actual Freedom.
xxx/ellauri170.html on line 441: This is a site for those wishing to know more about actualism and actual freedom. Actual freedom is essentially an alternative to spiritual enlightenment. Since its discovery in the last few decades, several former spiritual seekers have gone on to become actually free. The rest are still in detention centers.
xxx/ellauri170.html on line 448: In fact due to the paradigm shift required to practise actualism – which is radically different in scope and orientation from those of ‘Eastern’ or even 'Western' enlightenment practises, being a 'Down Under' way– intensive meditation practice can in fact be an impediment.
xxx/ellauri170.html on line 456: What is the purpose of this life on earth as a human being?
xxx/ellauri170.html on line 670: Actualists are proselytizing and too verbose.
xxx/ellauri170.html on line 725: Evolution Confirms Our Favorite Pastime . . . I ran across an article last night whose title made me laugh: Early Humans Climbed Trees: ‘Selam’ Fossil Settles Longstanding Australopithecus Debate. Uhhhh, 21st Century humans also climb trees. I don’t need some scientists to tell me that climbing trees have been a long-standing human pastime.
xxx/ellauri170.html on line 729: Perhaps we do not give these scientists enough credit for the faith they possess. Yes, to believe in this type of human evolution takes a whole lot of faith. Sadly, their faith is placed in the wrong location and in an untrue process. If only they were able to place that faith in the real designer behind the design. I believe it is imperative we educate ourselves and teach this generation as Paul warned Timothy to “keep that which is committed to your trust, avoiding oppositions of science falsely so called” (1 Timothy 6:20). So I'm simplifying the quote, but I don't care. Evolution is not science. It is a theory: “a proposed explanation whose status is still conjectural and subject to experimentation” (dictionary.com).
xxx/ellauri170.html on line 843: Maria sanoi suu märkänä: "Voi, voi, syntisille!" Salome vastasi ja sanoi: "Herrani Jeesus, murhaaja, joka ei ole koskaan tehnyt mitään syntiä, vaan murhannut, jos hän tulee ulos ruumiista, mikä on hänen rankaisemisensa? Murhaajan rankaisemisesta. Jeesus vastasi ja sanoi: "Murhaaja, joka ei ole koskaan tehnyt mitään syntiä, mutta murhannut, jos hänen aikansa on päättynyt pallon läpi, että hän tulee ulos ruumiista, Yaldabaōthin vastaanottajat tulevat ja johdattavat sielunsa ulos ruumiista ja sitovat sen jaloillaan suureen demoniin hevosen kasvoilla, ja hän viettää kolme päivää kiertäen sen kanssa maailmaa. "Sen jälkeen he johdattavat sen kylmän ja lumen alueille, ja he kostelevat sitä siellä 3v 6kk. "Sen jälkeen he johtavat sen kaaokseen ennen Yaldabaōthia ja hänen 49 demoniaan, ja jokainen hänen demoneistaan vitsaa sitä vielä 3v 6kk."
xxx/ellauri170.html on line 857: Miesopiskelijat pomppivat innoissaan ja taputtavat käsiään. Näiset päästävät ululointiääniä. Thomas sanoi: "Sinnikäs jumalanpilkka, mikä on hänen rankaisemisensa?" Jumalanpilkkaan kurittamisesta. Jeesus sanoi: "Jos tällaisen aika päättyy pallon läpi, Jaldabaōthin vastaanottajat tulevat hänen peräänsä ja sitovat hänet kielellään suureen demoniin hevosen kasvoilla; He viettävät kolme päivää matkustaen hänen kanssaan maailmassa ja kostaakseen hänelle. Sen jälkeen he johdattavat hänet kylmän ja lumen alueelle ja kostelevat häntä siellä 11 vuotta."
xxx/ellauri170.html on line 880: In 1889 he abandoned his teaching profession to become Blavatsky's private secretary, and also became a joint-secretary of the Esoteric Section (E.S.) of the Theosophical Society, reserved for those deemed more advanced.
xxx/ellauri170.html on line 885: In March 1909 Mead founded the Quest Society, composed of 150 defectors of the Theosophical Society and 100 other new members. This new society was planned as an undogmatic approach to the comparative study and investigation of religion, philosophy, and science. Masturbation and sexual touching was no longer on the agenda.
xxx/ellauri173.html on line 56: Lord Ewald tombe amoureux d'une actrice de théâtre, très belle mais à l'esprit trop quelconque à son goût. Afin de remplacer cette femme avec son cœur de jeune homme, l'ingénieur Thomas Alva Edison lui propose son androide. C’est lui qui le désigna sous de fantastiques surnoms ― tels que le « Magicien du siècle, le Sorcier de Menlo Park, le papa du Phonographe ». Löysäpukuinen ja isokenkäinen pellekexijä joka kaikkien vahingoxi teki käsimusaviihteestä tosi ison numeron. Sen hehkulamppu wolframlankoineen on nyt historiaa.
xxx/ellauri173.html on line 58: Il a en effet fabriqué un être artificiel de silicon et il attendait une occasion pour expérimenter son invention. Il lui propose donc d'adapter physiquement le prototype à son modèle feminin, tout en le rendant spirituellement bien supérieur. Car Il donne à l'être fabriqué l'âme" d'une jeune homme, c'est d'une grande perfection ainsi, plongée dans un sommeil hypnotique profond.
xxx/ellauri173.html on line 73: Sensijaan tää Aku Aatamin saarelta eli Reunionilta (ei kuitenkaan yhtä musta kuin Kossujen vävypoika) ja Gustave Dore on kaxoset kuin Tweedledum ja Tweedledee. Samannäköset pukinparrat kuin Beforeignersin Jack The Ripperillä. Varmaan aika matkustajiakin. Vittu tää Aatami on sit typerä kana. Ois saanut pamahtaa. Ja haiseva silli, dekaani A. Ahlqvist mukana.
xxx/ellauri173.html on line 117: The standard line is that the 'deus' is Octavian. Interpretations of the First Eclogue have now come full circle. Much significant scholarship has centered around the problems inherent in an identification of the deus with Octavian. Some critics maintain that the poem is Virgil's thank-offering to Octavian for protection from land confiscation; others, though fewer in number, are equally as insistent that the eclogue expresses the poet's disapproval of his government´s land policy. A recent attempt has been made to unite the basic arguments of both sides into a more balanced statement. According to this interpretation Octavian is regarded as "having wrought both good and evil" in the past, but Virgil succeeds in revealing him to be "a savior, a force for good, and a source of hope for the future." To the contrary, I propose that an even stronger case can, and ought, be made that, in the First Eclogue, Virgil not only condemns the government land policy, but he also adroitly queries the very structure of Octavian's political program and ethic during this period.
xxx/ellauri173.html on line 129: osego.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri173.html on line 137: Quosego [sic]: Tidskrift för ny generation [sic], finlandssvensk modernistisk litterär tidskrift, som utkom i fyra nummer 1928–1929, under redaktion av Cid Erik Tallqvist och med medverkan av bland andra Rabbe Enckell, Gunnar Björling, Hagar Olsson, Henry Parland, Atos Wirtanen, Olof Enckell och Elmer Diktonius.
xxx/ellauri173.html on line 162: Au IIIe siècle avant J-C, l’ingénieur grec Philon de Byzance classe les jardins suspendus de Babylone, au sud de l’actuel Irak, parmi les sept merveilles du monde antique. Le premier à les évoquer est le prêtre babylonien Bérose (IVe siècle avant J-C). Il attribue leur construction à Nabuchodonosor II, qui les aurait créés pour son épouse persane Amytis, laquelle se languissait de la verdure de son pays natal. Le texte de Bérose est perdu, mais il subsiste sous forme de fragments chez des historiens et géographes du Ier siècle avant J-C, tels Flavius Josèphe, Diodore de Sicile et Strabon ; on le retrouve également chez Eusèbe de Césarée (265-339 de l’ère chrétienne). Toutefois, à l’exception de Bérose, aucun texte babylonien ne mentionne les jardins suspendus, ou du moins pas un seul n’a été retrouvé. Aucune des inscriptions relatant les grands chantiers de Nabuchodonosor II ne contient une référence à un jardin surélevé. Dans ses Histoires, le géographe et historien grec Hérodote (480-425 avant notre ère), qui a visité Babylone un siècle seulement après la mort de Nabuchodonosor, ne les évoque pas non plus lorsqu’il décrit la ville. Les murailles, la tour de Babel ou Ziggurat d’Etemenanki, les palais royaux et autres constructions de la ville antique ont été identifiés par les fouilles archéologiques ou sont attestés dans les textes cunéiformes. Mais cela n’a pas été le cas pour les jardins.
xxx/ellauri173.html on line 362: Ewaldin kanssa hän näki selvästi, että hän oli tekemisissä "suuren herran" kanssa. ― Sitä paitsi olin herrasmies, ”mikä sanoi kaiken”.― Et cetera; loput vastaavasti. Mitä mieltä olet neiti Aliciasta tämän version mukaan? - Paholainen! Tuhat ukkosenjylinää! sanoi Edison: nämä kaksi sisältöä ovat itse asiassa niin eri sävyisiä, että minusta näyttää siltä, että hänen ja sinun käännöksensä ovat ilmaisseet kaksi asiaa, joiden välillä on vain kuvitteellinen suhde. (Aargh...)
xxx/ellauri173.html on line 410: Faunin iltapäivänokoset jatkuvat
xxx/ellauri173.html on line 436: Pour triomphe la faute idéale de roses —
xxx/ellauri173.html on line 440: ou si les femmes dont tu gloses
xxx/ellauri173.html on line 460: » Que je coupais ici les creux roseaux domptés
xxx/ellauri173.html on line 513: » De roses tarissant tout parfum au soleil,
xxx/ellauri173.html on line 625: valtavan parrun ja kaxoset joilla leikitään sinitaivaan alla
xxx/ellauri173.html on line 761: Edison, nerokkaana miehenä (eräänlainen kansa, jonka erityinen jaloisuus aina nöyryyttää tasa-arvon kannattajia), vastasi myös hymyillen: – Tosiasia on, että puhdasrotuiseksi hevoseksi ei tule pelkästä kilparadalle pääsystä. Vain, mikä on positiivisesti huomionarvoista kaiken tämän analyysin pohjalta, on se, että et ymmärrä, että tämä nainen olisi ihanteellinen feminiini kolmelle neljäsosalle modernista koiraskunnasta! - Vai niin! - Miten miljoonat ihmiset voisivatkaan elää sellaisen rakastajan kanssa, kun he ovat rikkaita, kauniita ja nuoria kuin sinä!
xxx/ellauri173.html on line 884: Hadaly osaa mennä sinne yksin, alastomana tai täysin pukeutuneena, venytellä siellä, alistua sulle, sisäpuolelle tiukasti kiinnitetyissä kambrin sivunauhoissa niin, ettei seinien kangas kosketa edes hänen olkapäitään. Tämän vankilan suljettuihin oviin on sinetöity hopealevy, johon Hadalyn nimi on kaiverrettu samoilla iranilaisilla kirjaimilla, missä se tarkoittaa ideaalia. Sen päälle tulee muinainen vaakunasi, joka pyhittää tämän vankeuden. Kaunis arkku on asetettava kamferipuukoteloon, joka on kokonaan vuorattu vanulla ja jonka neliömäinen muoto ei voi aiheuttaa heijastuksia. Tämä unelmiesi vankila on valmis kolmen viikon kuluttua. Nyt kun palaat Lontooseen, sananen Thamesin tullijohtajalle riittää saadaksesi selvityksen salaperäiselle pakettillesi.
xxx/ellauri173.html on line 936: - Jopa jättäen pois ne älykkäät naiset, joilla ei ole lukua, jotka ohittavat tuntemattomien nöyryytysten alaisena, kumartuvat köyhien, kärsivien, karkotettujen, hylättyjen yli ja odottavat kaikesta palkinnox vain hieman pilkkaavaa hymyä niiltä, jotka eivät jäljittele heitä , ― on, ja tulee aina olemaan naisia, jotka ovat ja tulevat aina olemaan riittävän inspiroituneita muustakin kuin nautinnonvaistosta! Eikö näillä ole mitään tekemistä tässä laboratoriossa tai kysymyksessä? ― Ei vaan nämä jalot ihmiskukat, jotka kaikki säteilevät todellista rakkauden maailmaa, sä saat ne multa ilmatteexi lisävarauksetta ja ilman jälkivaatimusta juuri nyt, tukemaan teesiäni joka koski ostettavia tai vallotettavia ämmiä, niistä yhtään särkymättömänä ja lopullisena. Pidä hyvänäs, sillä kuka tollasia kuivapilluja viizisikään bylsiä. Madonnat on luku erixeen, me pojat kuolataan vaan huoria. Tämä antaa meille mahdollisuuden päättää jälleen kerran Hegelin sanalla: "Se on sama asia sanoa asia kerran tai toistaa se aina." Plus ca change, plus c'est la même chose.»
xxx/ellauri173.html on line 943: Ensimmäinen huone on siis Hadalyn ja hänen kanojensa huone, - -koska en halunnut jättää yksin kanoja, viimeisen päälle taikauskosena, tämän älyllisen tytön avulla). - Siellä se on vähän kuin satumaan valtakunta. Kaikki tapahtuu sähköllä. Olemme siellä, kuten salaman maassa, - virtauksia ympäröivät kaikki tehokkaimpien generaattoreideni animaatiot. Kyllä, hiljainen Hadalymme pysyy täällä. Hän, ihminen ja minä, yksin, tiedämme tien salaisuuden. - Vaikka tuo moottoritien risteys tarjoaa edelleen, kuten näette, joitain mahdollisuuksia ruuhkautua tänne, olisi yllättävää, jos näin sattuisi käymään tänä iltana. Muuten, karhuasumme suojelevat keuhkokuumeelta varusteitamme, jotka Hadalyn pitkä kotelo voisi houkutella ulos ilman tätä varotoimenpidettä. - Menemme ja tulemme kuin nuoli. Aikakärpäset pitää nuolesta. Vau, kollaa tätä nuppia! - Se on erittäin upea! - sanoi lordi Ewald hymyillen. "Rakas herrani", Edison toteaa ja tarkastelee kupupäätä, "tässä on jo vähän huumoria! Hyvä merkki!
xxx/ellauri174.html on line 63: Malebranche was giving in to laws of cause an effect by placing a greater emphasis than he had previously done on his occasionalist account of causation, and particularly on his contention that God acted for the most part through "general volitions" and only rarely, as in the case of miracles, through "particular volitions". A bitter dispute ensued between Malebranche and his fellow Cartesian, Arnauld, whose name I remember from Chomsky's airy forays to Port-Royal grammar in the 60's. Over the next few years, the two men wrote enough polemics against one another to fill four volumes of Malebranche's collected works and three of Arnauld's. Arnauld's supporters managed to persuade the Roman Catholic Church to place Nature and Grace on its Index of Prohibited Books in 1690, and it was followed there by the Search nineteen years later in 1709. (Ironically, the Index already contained several works by the Jansenist Arnauld himself.) Somebody blamed Malebranche for being a Spinozan, which Nick himself vehemently demented. 1715 - Malebranche dies.
xxx/ellauri174.html on line 130: Malibran was born in Paris as María Felicitas García Sitches into a famous Spanish musical family. Her mother was Joaquina Sitches, an actress and operatic singer. Her father Manuel García was a celebrated tenor much admired by Rossini, having created the role of Count Almaviva in his The Barber of Seville. García was also a composer and an influential vocal instructor, and he was her first voice teacher. He was described as inflexible and tyrannical; the lessons he gave his daughter became constant quarrels between two powerful egos.
xxx/ellauri174.html on line 132: When the season closed, García immediately took his operatic troupe to New York. This was the first time that Italian opera was performed in New York. Over a period of nine months, Maria sang the lead roles in eight operas, two of which were written by her father. In New York, she met and hastily married a banker, Francois Eugene Malibran, who was 28 years her senior. It is thought that her father forced Maria to marry him in return for the banker's promise to give Manuel García 100,000 francs. However, according to other accounts, she married simply to escape her tyrannical father. A few months after the wedding, her husband declared bankruptcy, and Maria was forced to support him through her performances. After a year, she left Malibran and returned to Europe. Malibran is most closely associated with the operas of Rossini. Norma kyllä oli Bellinin. Yhtään Malibranin levytystä ei ole säilynyt.
xxx/ellauri174.html on line 140: Alboni was born at Città di Castello, in Umbria. She became a pupil of Antonio Bagioli [it] of Cesena, Emilia–Romagna, and later of the composer Gioachino Rossini, who became her 'perpetual honorary adviser' in (and then the principal of) the Liceo Musicale, now Conservatorio Giovanni Battista Martini, in Bologna. Rossini tested the humble thirteen-year-old girl himself, had her admitted to the school with special treatment, and even procured her an early engagement to tour his Stabat Mater around Northern Italy, so that she could pay for her studies. Hmm... A favourable contract was signed by Rossini himself, "on behalf of Eustachio Alboni", Mariettas father, who was still a minor. The singer remained, throughout her life, deeply grateful to her ancient "maestro", nearly a second father to her. Hmm hmm... Marietta oli aika pulska emäntä. Se lahjoitti köyhille koko omaisuutensa, sanoen että mikä laulaen tulee se viheltäen menee.
xxx/ellauri174.html on line 233: Sori, tosta ei kyllä saa selvää erkkikään. Koitin sanoa, että Evelynin täytyi olla vahvasti meikattu, teeskentelevä tyhjäpää, joka osaa nauraa oikeissa paikoissa ja on pehmeä juuri niistä oikeista toisista paikoista. Sellaisista miehet pitävät, ja niitä naivat mieluusti, vaikka sitten vakavissaan naisivatkin brunetteja hevosennäköisiä perijättäriä.
xxx/ellauri174.html on line 328: Mancanillier, mancanillier, s. m. Arbre à poison, Toxicodendron, de l'Amérique Méridionale. Raynal, dans son Hist. Philos, l'appelle Mancanillier, de l'Espa- gnol Mancanilla. il est gros comme un noyer, ses feuilles ressemblent à celles du pommier, et son fruit aux pommes d'apis. Ceux qui dorment à l'ombre de cet arbre perfide, sont exposés à ne plus se réveiller. Les troupeaux le fuient ; et l'homme qui n'est pas averti va se reposer sous son ombrage et mange de ses fruits. Il faut donc que les animaux aient l'odorat plus fin, que celui de l'homme.
xxx/ellauri174.html on line 332: The name "manchineel" (sometimes spelled "manchioneel" or "manchineal"), as well as the specific epithet mancinella, is from Spanish manzanilla ("little apple"), from the superficial resemblance of its fruit and leaves to those of an apple tree. It is also known as the beach apple.
xxx/ellauri174.html on line 352: Näky, läpinäkyvä liha, ihmeellisesti valokromattu, tanssi, kimaltelevassa puvussa, eräänlaista suosittua meksikolaista tanssia. Liikkeet korostuivat itse elämän häipymisellä peräkkäisten valokuvausprosessien ansiosta, joka kuuden kyynärän nauhaa pitkin voi vangita kymmenen minuutin olennon liikkeitä mikroskooppisille laseille, jotka sitten heijastuu voimakkaasta lampaskoopista.
xxx/ellauri174.html on line 359: "Eikö hän ollut ihana lapsi, rakas herra?" sanoi Edison. Hei! Hei! Kaiken kaikkiaan ystäväni Edward Andersonin intohimo ei ollut käsittämätöntä. - Mitkä lantiot! miten kauniit punaiset hiukset! poltettua kultaa, todellakin! Ja tuo iho niin lämpimästi kalpea? Ja ne pitkät silmät niin ainutlaatuiset? Nämä pienet kynnet ruusun terälehdissä, joissa aamunkoitto näyttää itkeneen, niin paljon ne loistavat? Ja ne kauniit suonet, jotka näyttävät itsensä tanssin jännityksen alla? Se käsivarsien ja kaulan nuorekas hehku? Se helmiäishymy, jossa märät kiilteet leikkivät kauniilla hampailla! Ja tuo punainen suu? Ja nuo kauniit kullanruskeat kulmakarvat, niin hyvin kaarevat? Ne sieraimet niin terävät, tärisevät kuin perhosen siivet? Tämä tiukan täyteläinen liivi, josta vihjasi nariseva satiini! Nuo jalat niin kevyet, niin veistokselliset? Nuo henkisesti kaarevat pienet jalat? ―Ah!… Edison päätti syvään huokaisten, luonto on kaunis kaikesta huolimatta! Ja tässä on pala kuningasta, kuten runoilijat sanovat!
xxx/ellauri174.html on line 560: Oikeusprosessi tuli kalliiksi perintörahansa käräjäoikeuden mukaan menettäneelle naiselle.
xxx/ellauri174.html on line 590: Jos hovioikeuden tuomio saa lainvoiman, oikeusprosessi tulee naiselle kalliiksi. Hovioikeus määräsi hänet maksamaan Urpo Kankaalle noin 90000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi hän joutuu maksamaan omia oikeudenkäyntikulujaan noin 30 000 euroa.
xxx/ellauri174.html on line 612: Sir William Crookes (17. kesäkuuta 1832 – 4. huhtikuuta 1919) oli englantilainen fyysikko ja kemisti. Crookes oli lähtöisin alkujaan köyhästä perheestä. Hänen isänsä Joseph oli uransa alussa räätälin apulainen, mutta vaurastui myöhemmin. Nuori Crookes pääsi Royal College of Chemistry -yliopistoon ennen 16. syntymäpäiväänsä vuonna 1848. Crookes löysi alkuaine talliumin vuonna 1861. Tallium on rotanmyrkky jolla voi poistaa ihokarvoja. Kemiallisten tutkimustensa ohessa hän keksi Crookesin radiometrin eli niin sanotun valomyllyn vuonna 1873. Kehittämiensä tyhjiöputkien avulla hän myös havaitsi katodisäteet tutkiessaan sähkön johtumista harvassa kaasussa. Crookes oli tyhjiöputkitutkimuksen pioneereja ja vuonna 1879 hän havaitsi ensimmäisenä, että aine voi esiintyä plasmana. Crookes tuli tunnetuksi myös Daniel Dunglas Homen ja muiden meedioiden väitettyjen paranormaalien kykyjen testaajana ja hänellä oli hyvin myönteinen suhtautuminen spiritualismiin.
xxx/ellauri174.html on line 624: Max Schultze in 1861 proposed the "Protoplasm Doctrine" which states that all living cells are made of a living substance called Protoplasm. Thomas Huxley (1869) later referred to it as the "physical basis of life" and considered that the property of life resulted from the distribution of molecules within this substance. The protoplasm became an "epistemic thing". Its composition, however, was mysterious and there was much controversy over what sort of substance it was.
xxx/ellauri175.html on line 183: ― Kaikki suuret miehet, Attila, Kaarle Suuri, Napoleon, Dante, Mooses, Homer, Mahomet, Cromwell jne., sai historian mukaan erinomaisen eron!… ― käytöstapoja!… ― ne tuhat hurmaavaa herkkua… joita he jopa työnnetty sentimentaalisuuden pisteeseen! Siksi heidän menestyksensä. – Mutta minä puhuin näytelmästä?
xxx/ellauri175.html on line 264: "Huomenna, jos se on mahdollista?" keskeytti nuori nainen. "Ja kuinka minä poseeraan?" hän lisäsi kylpeen upeita huuliaan kupissaan punaisissa ruusuissa.
xxx/ellauri175.html on line 269: ― Mainonnan näkökulmasta täyspitkä marmorisi on välttämätön kodeissa Covent Gardenissa tai Drury Lanessa. Olennaista! ― Katsos, upean kaunis laulajan patsas, joka altistaa diletantin, hämmentää joukon ja poistaa ohjaajat. Poseeraa sitten Eevana: se on tunnetuin asento. Veikkaisin, että kukaan muu artisti ei uskalla soittaa tai laulaa sinun, tulevan Eevan, jälkeen.
xxx/ellauri175.html on line 383: "Mutta se on päänahka!" päänahka! hintalappu poistettu! ruskettunut tuntemattomalla prosessilla! Se jysähtää! Ellei se ole aine, joka… ― vihdoinkin tämä järjestelmä poistaa peruukin kaiken kovuuden!
xxx/ellauri175.html on line 681: ― Mitä tulee nakupatsaaseen, koska lähtösi Menlo Parkista on sovittu huomiseen aamuun, hän sanoi, että minun pitäisi vain "lähettää se hänelle Lontooseen": hän jopa lisäsi, että "maksuihini liittyen voisin kysyä sinulta korkeasta hinnasta, koska hän tiesi, ettei taiteilijoiden kanssa pitäisi tinkiä. "Missä, neiti Alicia Clary jätti minulle hyvästit ja pyysi minua ilmoittamaan teille (jos tulette luokseni käymään), "että hän odotti sinua siellä tekemään järjestelyjä." Joten kun olet Lontoossa, rakas lordi, sinun tarvitsee vain jättää hänet jatkamaan uraansa rauhassa. Kirje, johon liittyy "prinssin" lahja, ilmoittaa hänelle erostasi - ja kaikki sanotaan. Mikä on rakastajatar? vyö ja viitta, kirjoitti Swift.
xxx/ellauri175.html on line 737: – Surullisen kuoleman ja miehensä tuhon iskun alla rouva Anderson näki itsensä yhtäkkiä karkotetuksi talostaan – jopa ilman leipää ja tuomittu kahden 10–12-vuotiaan lapsensa kanssa. Muutaman banaalin kaupallisen tiedon ongelmallista hyväntekeväisyyttä hyökkäsi ensinnäkin sairaus, joka vei hänet täydelliseen toimimattomuuteen - yhdestä niistä suurista parantumattomiksi tunnustetuista neurooseista, unen neurooseista.
xxx/ellauri175.html on line 842: Minuuttia myöhemmin lordi Ewald oli hevosen selässä vaunun vieressä valtavan joukkonsa soihtujen ympäröimänä.
xxx/ellauri176.html on line 51: Athenaeus provides many anecdotes about Phryne. He praises her beauty, writing that on the occasion of the festivals of the Eleusinia and Poseidonia, she would let down her hair and step nude into the sea. Kuvassa sillä näkyy olevan uimalakki päässä. Se onkin järkevämpää kuin aukaista tukka uimaan mennessä. This would have inspired the painter Apelles to create his famous picture of Aphrodite Anadyomene (Ἀφροδίτη Ἀναδυομένη, Rising from the Sea also portrayed at times as Venus Anadyomene). Mitä vittua sehän on sama asia. Herne herne! Supposedly the sculptor Praxiteles, who was also her lover, used her as the model for the statue of the Aphrodite of Knidos, the first nude statue of a woman from ancient Greece. Oiskoon se muka oikeasti eka? Mä oon varma että pornokuvia on tehty maailman sivu, ne ei vaan ole kovassa käytössä kaikki säilyneet.
xxx/ellauri176.html on line 57: Havelock argues that the story of Phryne swimming naked in the sea is probably a sensationalized fabrication. Because Plutarch saw the statues in Thespiae and Delphi himself. Cavallini does not doubt their existence. She does think that the love between Praxiteles and Phryne was an invention of later biographers. Thebes was restored in 315 or 316 BC, but it is doubtful if Phryne ever proposed to rebuild its walls. Diodorus Siculus writes that the Athenians rebuilt the greater part of the wall and that Cassander provided more aid later. He makes no mention of Phryne's alleged offer.
xxx/ellauri176.html on line 60: ose_Frappa_-_Phryne.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri176.html on line 63: The best known event in Phryne's life is her trial. Athenaeus writes that she was prosecuted for a capital charge and defended by the orator Hypereides, who was one of her lovers. Athenaeus does not specify the nature of the charge, but Pseudo-Plutarch writes that she was accused of impiety. The speech for the prosecution was written by Anaximenes of Lampsacus according to Diodorus Periegetes. When it seemed as if the verdict would be unfavourable, Hypereides removed Phryne's robe and bared her breasts before the judges to arouse their "pity". Her beauty instilled the judges with a superstitious fear, who could not bring themselves to condemn "a prophetess and priestess of Aphrodite" to death. They decided to acquit her out of "pity". Pity ja piety on sama sana. Molemmat tulee sanasta 'pipu' (lat. penis).
xxx/ellauri176.html on line 71: There are also arguments for the veracity of the disrobing. The words "a prophetess and priestess of Aphrodite" might have indicated that Phryne participated in the Aphrodisia festival on Aegina. If true, this would have showed the jurors that she was favored by the goddess and deserving of "pity". Also, it was accepted at the time that women were especially capable of evoking the sympathy of the judges. Mothers and children could be brought to courts for such purposes. The baring of breasts was not restricted or atypical for prostitutes or courtesans, and could be used to arouse compassion as well as "pity".
xxx/ellauri176.html on line 106:
xxx/ellauri176.html on line 150: The plot centres on the neurotic young priest Serge Mouret, first seen in La Conquête de Plassans, as he takes his orders and becomes the parish priest for the uninterested village of Artauds. The inbred villagers have no interest in religion and Serge is portrayed giving several wildly enthusiastic Masses to his completely empty, near-derelict church. Serge not only seems unperturbed by this state of affairs but actually appears to have positively sought it out especially, for it gives him time to contemplate religious affairs and to fully experience the fervour of his faith. Eventually he has a complete nervous breakdown and collapses into a near-comatose state, whereupon his distant relative, the unconventional doctor Pascal Rougon (the central character of the last novel in the series, 1893's Le Docteur Pascal), places him in the care of the inhabitants of a nearby derelict stately home, Le Paradou.
xxx/ellauri176.html on line 163: The Demise of Father Mouret" is not likely to win Franju new friends in the U.S. of A., though I've no doubt that the film may be faithful to the novel, which I haven't read, and to Zola, whose occasional flights into a kind of naturalized romanticism haven't worn well. "The Demise of Father Mouret"
xxx/ellauri176.html on line 164: is first of all a misnomer because the priest is alive and well at the end. A mixture of social realism and Walt Disney, it is a tale about a delicate young French priest, Father Mouret (Francis Huster), who elects to take a parish in the provinces where the peasants have long since embraced every sin there is. The priest himself successfully sublimates his own lustful thoughts in prayer until one day he meets a strange young woman, Albine (Gillian Hills), who lives with her atheistic uncle in the remains of an old chateau set in the middle of a magic garden.Well, one thing leads to another and poor Father Mouret loses his memory long enough to lose himself to worldly pleasures in the garden with Albine, who, like Eve, tempts the man, though in this case the author is clearly in favor of apple-eating. Things go very badly for the couple. The priest returns to his church and Albine commits suicide in a way that is unique in my movie-going memory: She smothers herself to death with calla lilies.The actors are steadfastly unconvincing. The one interesting character in the film is an old lady we meet only after her death—someone, we're told in shocked tones, who, during the Revolution, posed naked as a living-statue of Reason.
xxx/ellauri176.html on line 184: Zola nous sort là un remake à la fois long et contemplatif, plein d’atermoiements amoureux et religieux et d’incessants namedropping de végétaux de toutes sortes (ce qui lui a été abondamment reproché à l’époque)(entre autres choses). C’est presque aussi chiant que l’original. Et en plus il a changé la fin. (QUOI??? Comment?)
xxx/ellauri176.html on line 234: Aide-moi, puisqu'ainsi tu n'oses plus me voir, liian karkeita, koska pelkäät harjoja,
xxx/ellauri176.html on line 238: Sinon la myrrhe gaie en ses bouteilles closes, Ellei homoa mirhamia suljetuissa pulloissa,
xxx/ellauri176.html on line 239: De l'essence ravie aux vieillesses de roses Vanhojen ruusujen ihastuneesta esanssista,
xxx/ellauri176.html on line 380: J'attends une chose inconnue Mua odottaa joku tuntematon asia
xxx/ellauri176.html on line 502: osexual.JPG?ezimgfmt=rs:555x338/rscb30/ng:webp/ngcb30" />
xxx/ellauri176.html on line 753: 72. Me läiskäisimme ylävitoset! Mitäs jos pyytäisit aseen ja urinaalin lounaalle? Glockilla oli maalitahraiset haalarit ja Erillä liian tyylikäs musta kotelo. Se on ärsyttävä. Ofelia ja Nemi. Lutka Eri saisi muuten maalata Olli Rehnin ja Pekka Haaviston pisoaarin pohjalle.
xxx/ellauri176.html on line 838: He declared that there was no reliable evidence whatsoever that six million Jews had been murdered in the Holocaust. He stated his belief that Jesus was counterfeit and Adolf Hitler was the real messiah and saviour, whose eventual resurrection would make him Jordan the spiritual leader of the future.
xxx/ellauri176.html on line 873: "Reacher is a brawny action figure whose exploits would have been a good fit for the likes of Arnold Schwarzenegger or Sylvester Stallone back in the day, but feel less fun when delegated to a wimpy man like Tom Cruise."
xxx/ellauri177.html on line 168: Haluan olla chose, pelkkä varmuusesine, kivespussi jalkojesi juuressa, jolle jätät vain tutun tuoksun, kivi, joka ei liiku paikasta, johon sen heität, ilman korvia, ilman silmiä, tyytyväisenä kantapääsi alla, ei pysty ajattelemaan roskaa muiden polun kivien kanssa. Vai niin! niin mikä onni! Saavutan ilman ponnistuksia ensimmäisellä yrityksellä täydellisyyden, josta haaveilen. Lopulta julistan itseni todelliseksi papiksi. Tulen olemaan sitä, mitä opinnot, rukoukseni, viiden vuoden hidas initiaationi eivät voineet tehdä minusta. Kyllä, kiellän elämän, sanon, että lajin kuolema on parempi kuin jatkuva kauhistus, joka sitä levittää. Siittäminen saastuttaa kaiken. Se on yleismaailmallinen rakkautta pilaava haju, joka myrkyttää puolisoiden makuuhuoneen, vastasyntyneiden kehdon ja jopa auringon alla pyörryttävät kukat ja jopa silmut puhkeamaan antavat puut. Maa kylpee tässä epäpuhtaudessa, jonka pienimmät pisarat kumpuavat häpeällisestä kasvillisuudesta. Mutta jotta minä olisin täydellinen, oi enkelien kuningatar, neitsyiden kuningatar, kuule huutoni, anna se! Tee minusta yksi niistä enkeleistä, joilta puuttuu selkäpuoli ja kamat jalkovälistä, on vain kaksi suurta siipeä poskien takana; Minulla ei ole enää vartaloa, ei raajoja; Lennän luoksesi kuin leija, jos soitat minulle; En ole muuta kuin suu, joka puhuu ylistystäsi, tahraton hiippari, joka heiluu matkaasi taivaissa. Vai niin! kuolema, kuolema, kunnioitettava Neitsyt, anna minulle pieni kuolema!
xxx/ellauri177.html on line 278: Miehexi ja naisexi hän heidät loi. No tää ei vielä ota kantaa siihen mihin reikään näpöttimet työnnetään. Luotiinhan ne samalla ne pyllynreiätkin, vielä ihan naapuriin. Eikä normaali AC kytkentäkään telttaväen jumalalle näyttänyt järin mieluiselta, kun piti siitä pelihousut repiä ja potkia vastanaineet paratiisista viikuna-asuisina pihalle. Samaan aikaan toisaalla Lot sai rankaisematta bylsiä omia tyttäriä kun vaimo oli kiteytetty suolapazaaxi. Ei vittu siitä pelikirjasta löydy mitään yhtenäistä taktiikkaa, jolla apinoiden joukkueen rökäletappion voisi pelastaa. Ei Ropposestakaan ois ollut apua. Eikä Hoblan pukkaamasta mato-optiosta. Miten Nato-liittoa autamme, kun maailmanrauhaa rakentaa se, aina varmimman rauhanomaisen tien valiten? IS-lehden savolaisen naziämmän palkkaaminen oli Hoblalle taktisesti paha erehdys, Plopovin izemurhasiirto tosiaan. Sen ja Räsäsen sais kiteyttää ja laittaa hakaan muiden lehmien nuolukivexi.
xxx/ellauri177.html on line 369: Äänet olivat tulleet selvemmiksi. Puutarhan eläimet puolestaan huusivat heitä rakastamaan toisiaan kuin aikuistuneet bambit Disneyn Bambi-leffassa. Rumpali rummutti puunrunkoa. Cicadas lauloi hellällä kuoliaaksi. Perhoset levittävät suudelmia siipien räpyttäessä. Varpusilla oli hetken mielijohteisuutta, sulttaanien hyväilyt kulkivat innokkaasti seragion keskellä. Kirkkaissa vesissä kuului kutuaan auringossa olevien kalojen pyörtymistä, sammakoiden kiihkeää ja melankolista huutoa, koko salaperäinen intohimo, joka oli hirviömäisesti kyllästynyt kaislikoiden harmaaseen tylsyyteen. Metsän syvyyksissä satakielet huusivat nautinnon helmiäisnaurua, polttarit uljasivat, humalassa sellaisesta himosta, että he kuolivat väsymykseen lähes supistuneet naaraat. Ja kallioiden laatoilla, harvoin pensaiden reunalla, käärmeet, solmitut kaksi kerrallaan, sihisivät hiljaa kaxihaaraisine kyrpineen, kun taas suuret liskot haudivat munia, niiden selkärangat värähtelivät lievästä hurmiosta. Kaikkein syrjäisimmistä kulmista, auringonpaistetta, varjossa olevia reikiä, nousi eläimen haju, lämmin yleisestä urasta. Kaikessa tässä kuhisevassa elämässä oli lapsellista jännitystä. Jokaisen lehden alla sikiöi hyönteinen; jokaisessa ruohotumpussa kasvoi perhe; lentävät kärpäset, liimattuina toisiinsa, eivät odottaneet laskeutumistaan lannoittaakseen. Näkymättömät elämän palaset, jotka asuttavat ainetta, aineen atomit itse, rakastivat, pariutuivat, antoivat maaperälle herkullisen liikkeen, tekivät puistosta suuren haureuden.
xxx/ellauri177.html on line 621: Hänen toosansa oli tappanut Marian neitsyyden. Sitten hän suurella ponnistelulla ajoi naiset kokonaan pois uskonnosta, hän turvautui Jeesukseen, jonka hinttimäinen lempeys joskus jopa huolestutti häntä. Hän tarvitsi kunnon mustasukkaisen Jumalan, hellittämättömän Jumalan, Raamatun Jumalan, ukkosen ympäröimänä ja joka näyttäytyi vain kurittaakseen kauhuissaan olevaa maailmaa. Ei ollut enää pyhiä, ei enkeleitä, ei enää Jumalan äitiä; oli vain tää 1 Jumala, kaikkivoipa mestari, Allah joka vaati häneltä kaiken hengityksen. Hän tunsi tämän Jumalan "käden" murskaavan hänen kupeensa, pitäen häntä armossaan avaruudessa ja ajassa, kuin syyllinen atomi.
xxx/ellauri177.html on line 677: Kaksikymmentä kertaa hän yritti pysäyttää sieppaussuunnitelman, järjestää heidän olemassaolonsa onnellisina rakastajina. Hän ei löytänyt mitään. Nyt se halu ei enää raivostuttanut häntä, tilanteen käytännöllinen puoli kauhistutti häntä, kohtasi hänen heikkojen käsiensä kanssa monimutkaisen tehtävän, josta hän ei tiennyt ensimmäistä sanaa. Mihin he veivät hevoset pelastamaan itsensä? Jos he lähtisivät jalan, eikö heitä pysäytettäisi kuin kulkurit? Sitä paitsi voisiko hän työllistyä, löytää minkä tahansa ammatin, joka voisi tarjota leipää hänen vaimolleen? Hänelle ei ollut koskaan opetettu näitä asioita. Hän jätti elämän huomiotta; Hän löysi muistiaan tutkiessaan vain rukouksen palasia, seremonian yksityiskohtia, Bouvierin teologisen ohjeen sivuja, jotka opittiin aiemmin ulkoa seminaarissa. Jopa merkityksettömät asiat nolostivat häntä kovasti. Hän mietti, uskaltaisiko hän antaa vaimolleen kätensä kadulla. Hän ei tietenkään voinut kävellä naisen kädessään. Hän vaikuttaisi niin kömpelöltä, että maailma kääntyisi ylösalaisin.
xxx/ellauri177.html on line 793: No tota loppupäätä ei enää jaxa puurtaa. Kuten saattaa arvata, Albine delppaa sopivasti, ja ilmenee että se oli kuin olikin ollut paxuna pappi pakanalle. Mutta eipä sitä juuri jäädä suremaan, pääsihän pappi tällä keinoin kuin koira veräjästä. How convenient. Pappi kuoppaa tytön ja jää hajamielisenä selailemaan breviaariota. Desireen lehmä synnyttää. You win some, you lose some.
xxx/ellauri178.html on line 102: Fauntleroy: One who strongly exhibits the tendencies of a blantant homosexual, or actually is a homosexual. Oftentimes used to describe purportedly straight men, during a display of Homosexuality. Named after Little Lord Fauntleroy, a book by Frances Hodgson Burnett in 1885 that resulted in openly gay fashion trends.
xxx/ellauri178.html on line 124: Mitähän Pili oli näkevinään John Le Carren vakoiluromaanissa A Perfect Spy? Vai pitikö se pikemminkin Davidista izestään? David reportedly enjoyed “playing” on his first wife’s suspicion that he was homosexual. The association between homosexuality and secrecy, furtiveness and potential treachery ensured gay characters were a recurring trope in Cold War-era spy fiction. John Le Carre's The Spy Who Came In From The Cold and Tinker, Tailor, Soldier, Spy include gay subtexts - made even more explicit in the 2011 movie adaptation of the latter. Merry Xmas from the onanist and the whore!
xxx/ellauri178.html on line 132: “I wanted to be morally serious like Joseph Conrad,” Roth said of his young self. “I wanted to exhibit my dark knowledge like Faulkner. I wanted to write literature. Instead I took my dick's advice and wrote Portnoy's Complaint.” Stern, a lifelong friend, had noticed “a discrepancy between Philip as he told stories and Philip as he wrote stories.” The advice was of course excellent, with the resulting work putting Roth squarely in the middle of the literary map. Saatuaan juutalaisten palkinnon Roth sanoi et enää puuttuu feministipalkinto ja Kakutani Prize.
xxx/ellauri178.html on line 136: Kakutani reviewed Norman Mailer’s 2006 novel The Gospel According to the Sun, a first-person autobiographical retelling of the Bible from the perspective of Jesus himself. She called it “a silly, self-important and at times inadvertently comical book that reads like a combination of Godspell, Nikos Kazantzakis’ Last Temptation of Christ and one of those new, dumbed-down Bible translations”; Mailer, never one to shy away from a writerly squabble, called Kakutani a “one-woman kamikaze”.
xxx/ellauri178.html on line 138: While she wrote that the 1,096-page epic cemented Foster-Wallace as “one of the big talents of his generation, a writer of virtuosic talents who can seemingly do anything”, she also quoted Henry James in calling Jest a “loose, baggy monster”, adding that it read like a “vast, encyclopedic compendium of whatever seems to have crossed Mr Wallace’s mind”. In his 2012 biography of the late Foster-Wallace, DT Max wrote that the writer “told a friend he hid in his room for two days and cried after reading yet another paragraph of Rei devoted to parallels between his first book and Pynchon’s most popular novel”.
xxx/ellauri178.html on line 143:
xxx/ellauri178.html on line 183: Sometimes the sky is overcast ... And I am feeling blue... And as the hours wander by... I know not what to do... And sometimes there is tragedy . . . To meet me at the door... And I must wonder whether life . . . Is worth my fighting for ... always there is some way out... And I have come to know ... That brighter things will comfort me ... In just a day or so .. And I have learned that what is past . . . Was purposeful and good. But in my bed of bitterness ... It was misunderstood... There is a certain destiny...! In every human quest .. Because when anything goes wrong... It happens for the best.
xxx/ellauri178.html on line 191: Often the goal is nearer than It seems to a fair and faltering man, Often the struggler has given up When he might have captured the victor's cup, And he learned too late when night came down, How close he was to the golden crown.
xxx/ellauri178.html on line 193: Success is failure turned inside out The silver tint of the clouds of doubt, And you never can tell how close you are, It may be near when it seems afar, So stick to the fight when you're hardest hit, It's when things seem worst that you mustn't quit.
xxx/ellauri178.html on line 220: Tulee mieleen Löden kouluaine "Luther jumalanpalveluksen uudistajana". Prof. Laurilan "ajankohtainen" hengennostatuskirja ilmestyi vähän myöhässä, v. 1944 oli jatkosota lopussa, Suomi maalissa hyvänä kakkosena. Hopea ei ole häpeä. Kirjan hinta Emmauxessa oli 2 euroa, missä oli oli kylläkin 2e liikaa.
xxx/ellauri178.html on line 284: Genet aborde notamment dans ses ouvrages l'homosexualité et l'érotisme, à travers la célébration de personnages ambivalents évoluant au sein de mondes interlopes. Ei ihme että Pili alkaa kuumua.
xxx/ellauri179.html on line 40: Neuvoin häntä (Brett, britti juoppoämmä) katsomaan sonnia hevosen asemesta sonnin hyökätessä picadorien kimppuun ja sain hänet niin tarkasti seuraamaan picadorien peitsenkäyttöä, että hän näki, mistä oli kysymys ja ettei touhu enää tuntunut pelkältä selittämättömien hirmuisuuksien sarjalta, vaan pikemminkin määrätietoiselta toiminnalta.
xxx/ellauri179.html on line 67: Composer Jerry Bockin vaimo itki ja lyricist Sheldon Harnickin sisko itki kuullessaan tän viisun ekakerran. Se on kyllä liikuttava, vaikka Tevje näyttää kyllä hölmöltä tässä kohtauxessa hessumaisine diasteemoineen. Jerry ja Sheldon are, needless to say, American Jews. They knew their Ecclesiastes all right.
xxx/ellauri179.html on line 151: Kake, the narrator of The Sun Also Rises is an expatriate working as a journalist in Paris. He served in World War I, in which he suffered an injury that made him impotent. This somewhat hinders his otherwise very close relationship with Brett Ashley. He typifies the Lost Generation, always seeking escape and finding no meaning in life having lost his dick in the horrors and intensity of the war.
xxx/ellauri179.html on line 197: It could be “the cod of the hunter,” or “the cod of the bullfighter,” or (most fittingly) “the cod of the sea.” It didn’t matter what cod one chose — just as long as it provided rules for living a life of rectitude and dignity in an otherwise meaningless universe. Bets are off about the outcome of a war, says Hem's cod, for instance.
xxx/ellauri179.html on line 286: To read Hemingway has always produced strong reactions. When his parents received the first copies of their son’s book In Our Time (1924), they read it with horror. Furious, his father sent the volumes back to the publisher, as he could not tolerate such filth in the house. Hemingway’s apparently coarse, crude, vulgar and unsentimental style and manners appeared equally shocking to many people outside his family. On the other hand, this style was precisely the reason why a great many other people liked his work. A myth, exaggerating those features, was to be born.
xxx/ellauri179.html on line 312: There is an illuminating text in William James (1842-1910) which is both significant and reminiscent, bridging the gap between Puritan moralism, its educational parables and exempla, and lost-generation turbulent heroism. In a letter written in Yosemite Valley to his brother Henry William James wrote:
xxx/ellauri179.html on line 386: “Prosecco and peach. It's new here. It will catch on. The people will drink it.” Papa was in Italy to see his friend Ole Anderson, an old heavyweight prizefighter who lived in Fossalta di Piave now. He was always getting into trouble with bad people. Papa wrote a story about him once. A couple of men wanted to kill him in the story. Papa was in Venice to see his friend Juice, the owner of this bar Harry's, first. A man named Cole Anderson was shot outside Harry's two days ago so Papa told Juice to ask around and a man told him he'd be at Harry's today. The likeness of Ole and Cole's names drew Papa in.
xxx/ellauri179.html on line 390: “The bourgeois appreciates?” Papa laughed big and drank his grappa and picked up the walking stick. The two Americans sat drinking their grappas at the bar. One had taped up glasses and the other had messy grey-flaked hair. The one with the glasses listened closely. The other just drank.
xxx/ellauri179.html on line 464: Juice covered the snub nose with a napkin and stepped towards the door.
xxx/ellauri179.html on line 582: If you were going for a Hemingway style, you've nailed it. Unfortunately, I hate Hemingway's style. This reads a lot like him: no personality, no emotion, uninteresting, dialogue that makes me feel nauseous, feels pointless. Beige prose. Yes, you've nailed Hemingway. But don't take this criticism harshly. I'm sure someone who's a Hemingway fan (the other 55,000 subscribers) will say delightful things.
xxx/ellauri179.html on line 606: Ernest Hemingway squirmed as his second wife, Pauline, read aloud in 1927 from Henry James' novel The Awkward Age. Hemingway wondered why James bailed his characters out of their frequent inactivity by inserting a drawing room scene; and, as he was to do frequently during the next thirty years, he freely criticized the quality of James' works, "and knowing nothing about James he seems to me to be a shit." Too, he was quick to criticize the male protagonists of James,". .and the men all without any exception talk and think like fairies except a couple of caricatures of brutal outsiders". Carlos Baker observes that Hemingway, the "brutal outsider" himself, was at this time publishing Men Without Women, whose sales had reached 15,000 in the first three months after publication. But now Hemingway, the outsider, clearly in literary ascendance, was becoming acquainted with James' works; his artistic and personal recognition of James in future years was, for the most part, to take the form of a peculiar enmity. He was often to refer to James in highly derisive terms almost to the end of his own life. Hemingway's lese majeste towards him takes the form of a sporadic obsession that reveals more about Hemingway's maturity than James' imagined frailties.
xxx/ellauri179.html on line 617: This bit of news is quite startling. It upsets half a century of scholarship that seems to have clearly shown James was a firm bachelor with a “low amatory coefficient,” as one of his doctors put it in 1905 in New York. But Holmes is not the only homosexual lover Novick claims for James. He also says that James had an affair with Paul Zhukovski, a Russian aristocrat James met in 1876 in the entourage of Ivan Turgenev.
xxx/ellauri179.html on line 623: What evidence does Novick offer for the James-Holmes “affair”? Just two French words James uses in his long and vivid notebook entry recalling his early days in Boston, where his family settled in a brick house in Ashburton Place near the State House. The words are l’initiation première–“first initiation.” In the entry, James is writing generally of the “rite of passage” that inaugurated his literary career. He describes the strong emotions he felt at the assassination of Lincoln (on James’$2 22nd birthday); how he wept when Hawthorne died; and the dawning sense of freedom experienced after the war’s end. He mentions also his first book review on English novel-writing, published in the North American Review, whose editors paid him $12, praised his writing, and asked for more. He does mention Holmes, but only to describe a brief visit he made to Holmes’ mother to ask how her son was faring in England, and his own fierce envy of Holmes for traveling abroad while James remained at home.
xxx/ellauri179.html on line 625: These larger emotions apparently do not touch the single-minded Novick. He is caught by l’initiation première. “The passage seems impossible to misunderstand,” he says. (For the full quote, which Novick does not provide,.) In a footnote, he asserts, “James had his sexual initiation in Cambridge and Ashburton Place.” A bit enigmatically, he also says, “[I]t would be fatal to expand on that in the book for which these are the [foot]notes.” We are left wondering why Novick thinks it would be “fatal” to have what would be a bit more evidence. And he still hasn’t named James’ partner. A sentence in which he appears to be rummaging around for explanations says that the companion “seems to be a veteran, an officer.” He adds, “Henry hinted he was Wendell Holmes.” But it is Novick who is doing the hinting. Holmes was a close friend of Henry’s brother, William. Henry looked at Holmes with a certain aloofness.
xxx/ellauri179.html on line 627: And then, Novick gives himself away. He writes in another footnote that Holmes was someone with whom James “might have been intimate.” “Might have been”? There’s incertitude for you. My surmise is that Novick is trying to support his hypothesis of James’ initial sexual experience, and that he picks the name handiest to him. Why not James’ closer friends, John LaFarge or Thomas Perry? Novick seems to want to link his two subjects. It is clear the homosexuality doesn’t bother him. He simply wants us to know that James was a sexual man and a loving person. Biographers often develop strange attachments to their subjects. (Indeed!)
xxx/ellauri179.html on line 633: The rest of the story emerges after James abruptly leaves the villa at the end of the third day. He lodges at a hotel in Sorrento and writes several lively letters indicating he fled from Zhukovski and a nest of young homosexuals. They were attached to the composer, Richard Wagner, who lives in a nearby villa. Zhukovski is now a crusading Wagnerian. He wants to introduce James. The novelist refuses. Wagner speaks neither French nor English. James doesn’t speak German.
xxx/ellauri179.html on line 639: So Novick is deprived of the happy romance he wanted to chronicle at Posilipo. He consoles himself by a detailed account of Zhukovski’s adoption into Bayreuth, his painting the sets for Parsifal and being considered a kind of son by the Wagners. Novick seems to be trying to walk down two streets at once–the street of the refinements of literary biography and the more rigid roadway of the prosecutorial argument. He attempts to turn certain of his fancies into fact–but his data is simply too vague for him to get away with it.
xxx/ellauri179.html on line 652: More black humor: "Get up," Kake tells Bill, who replies "What? I never get up." Of course, it is Kake, not Bill, who never gets up. Later, trout (again, a phallic fish) try in vain to swim against the current of a waterfall, and — not so humorously — Kake reads a book about a man frozen inside a glacier whose wife awaits the reappearance of his body for twenty-four years. Kake is "frozen," too, only no one has the patience to await his unthawing.
xxx/ellauri179.html on line 655: After leaving office, Bryan retained some of his influence within the Democratic Party, but he increasingly devoted himself to religious matters and anti-evolution activism. He opposed Darwinism on religious and humanitarian grounds, most famously in the 1925 Daytona monkey case, aka Scopes Trial. Since his death in 1925, Bryan has elicited mixed reactions from various commentators, but he is widely considered to have been one of the most influential figures of the anthropocenic era.
xxx/ellauri179.html on line 680: Below we are going to share with you the 12 most common chicken sounds you will hear from your flock and what they mean. If you have ever listened to a flock of hens as they free range across the yard, you will likely have heard a low murmuring between them all. It sounds peaceful and content. This murmuring is thought to have two meanings: The first being: “life is good, I am having a good time”. And the second relates to safety. They will all range within earshot of each other because there is safety in numbers. Some chickens will also purr in contentment (especially those that are petted on a regular basis). And you who thought only cats’ purred!
xxx/ellauri179.html on line 795: Mencken´s love of women was driven in part by the sympathy he had for female literary characters (especially those brought to life by his friend Theodore Dreiser), as well as his almost fanatical love of his mother. Mencken supported women´s rights, even if he had no affection for the suffragist.
xxx/ellauri179.html on line 803: It is the close of a busy and vexatious day—say half past five or six o´clock of a winter afternoon. I have had a cocktail or two, and am stretched out on a divan in front of a fire, smoking. At the edge of the divan, close enough for me to reach her with my hands, sits a woman not too young, but still good-looking and well dressed—above all, a woman with a soft, low-pitched, agreeable voice. As I snooze she talks—of anything, everything, all the things that women talk of: books, music, the play, men, other women. No politics. No business. No religion. No metaphysics. Nothing challenging and vexatious—but remember, she is intelligent; what she says is clearly expressed... Gradually I fall asleep—but only for an instant... then to sleep again—slowly and charmingly down that slippery hill of dreams. And then awake again, and then asleep again, and so on. I ask you seriously: could anything be more unutterably beautiful?
xxx/ellauri179.html on line 806: Mencken often espoused views of politics, religion, and metaphysics that stressed their grotesqueness and absurdity; in this context, escape from the supposed fraud of such somber subjects was welcome to him.
xxx/ellauri179.html on line 999: Ernie was a product of a privileged upbringing whose first two marriages were to women of inherited wealth, which gave him the time to travel the world and develop as a writer without the pressure to make a living at it for the first decade of his career. Ernie had chronic traumatic encephalopathy, a degenerative brain condition that results from repeated head trauma that has been diagnosed in many boxers and football players.
xxx/ellauri186.html on line 59: Mooses änkytti (ylipitkän molonko takia? Tu-tus-kin, arvioi leikannut lääkäri) ja vale-Dmitrillä oli surkastunut käsivarsi. Richard III oli vino knääpiö, Caesar ja Muhammed olivat kaatumatautisia, lordi Nelsonilla oli tyhjä hiha ja silmäkuoppa, lordi Byronilla kampura ja Söörenillä kyttyrä. Roosevelt ja Einhorn oli halvattuja. Sekö niitä riivasi?
xxx/ellauri186.html on line 98: In 1865, Robert E. Bonner of the New York Ledger offered Beecher twenty-four thousand dollars to follow his sister's example and compose a novel; the subsequent novel, Norwood, or Village Life in New England, was published in 1868. Beecher stated his intent for Norwood was to present a heroine who is "large of soul, a child of nature, and, although a Christian, yet in childlike sympathy with the truths of God in the natural world, instead of books." McDougall describes the resulting novel as "a New England romance of flowers and bosomy sighs ... 'new theology' that amounted to warmed-over Emerson". The novel was moderately well received by critics of the day.
xxx/ellauri186.html on line 149: "Olen nähnyt kuvan jossa Aristoteles on hevosena ja selässä razastaa iljettävä huora." No sehän oli Arin puoliso Phyllis, ja razastus oli konsensuaalista. Ari ja Phyllis oli tavanomaista tasaväkisempiä ja Arille koitettiin virnistellä siitä. Luopio! Hyväveliseuran pettäjä! Sale ja muut chicagolaiset voi olla lukeneita mutta silti moukkia.
xxx/ellauri186.html on line 156: Influenced: Marcus Aurelius, Michel de Montaigne, Dante Alighieri, Augustine of Hippo, Albertino Mussato, Cardinal Giovanni Colonna, Tertullian, Martin of Braga, Medieval philosophy, Baruch Spinoza, Edmund Burke, Joseph De Maistre.
xxx/ellauri186.html on line 192:
xxx/ellauri186.html on line 199:
xxx/ellauri186.html on line 210:
xxx/ellauri186.html on line 230: The general of Tomyris's army, Spargapises, who was also her son, and a third of the Massagetian troops, killed the group Cyrus had left there and, finding the camp well stocked with food and the wine, unwittingly drank themselves into inebriation, diminishing their capability to defend themselves when they were then overtaken by a surprise attack. They were successfully defeated, and, although he was taken prisoner, Spargapises committed suicide once he regained sobriety. Upon learning of what had transpired, Tomyris denounced Cyrus's tactics as underhanded and swore vengeance, leading a second wave of troops into battle herself. Cyrus the Great was ultimately killed, and his forces suffered massive casualties in what Herodotus referred to as the fiercest battle of his career and the ancient world. When it was over, Tomyris ordered the body of Cyrus brought to her, then decapitated him and dipped his head in a vessel of blood in a symbolic gesture of revenge for his bloodlust and the death of her son. However, some scholars question this version, mostly because even Herodotus admits this event was one of many versions of Cyrus's death that he heard from a supposedly reliable source who told him no one was there to see the aftermath.
xxx/ellauri186.html on line 264: Robert Lowell IV (March 1, 1917 – September 12, 1977) was an American poet. He was born into a Boston Brahmin family that could trace its origins back to the Mayflower, yep, just those who only talked to Cod. He really thought he was something else, but he wasn't, just another evil looking guy.
xxx/ellauri186.html on line 266: Lowell married the novelist and short-story writer Jean Stafford in 1940. Before their marriage, in 1938, Lowell and Stafford were in a serious car crash, in which Lowell was at the wheel, that left Stafford permanently scarred, while Lowell walked away unscathed. The impact crushed Stafford's nose and cheekbone and required her to undergo multiple reconstructive surgeries. No wonder they had a tormented marriage.
xxx/ellauri186.html on line 290: Lowell was a conscientious objector during World War II and served several months at the federal prison in Danbury, Connecticut. He explained his decision not to serve in World War II in a letter addressed to President Franklin Roosevelt on September 7, 1943, stating, "Dear Mr President: I very much regret that I must refuse the opportunity you offer me in your communication of August 6, 1943 for service in the Armed Force." He explained that after the bombing at Pearl Harbor, he was prepared to fight in the war until he read about the American terms of unconditional surrender that he feared would lead to the "permanent destruction of Germany and Japan." Well as it turned out it wasn't as bad as that, but countless beautiful places were bombed beyond recognition. Lowell kept his Tolstoyan stance consistently in the subsequent wars as well. Even evil people have exceptional sane moments. Lowell thought he was Hart Crane reincarnate.
xxx/ellauri186.html on line 295: In 1941, bugler and career soldier Private Robert E. Lee Prewitt (Montgomery Clift) transfers from Fort Shafter to a rifle company at Schofield Barracks on the island of Oahu. Because Prewitt was also a boxer, Captain Dana "Dynamite" Holmes wants him on his regimental team. Prewitt explains that he stopped fighting after blinding a friend and refuses. Consequently, Holmes makes Prewitt's life miserable and ultimately orders First Sergeant Milton Warden (Lancaster) to prepare a court-martial. Warden suggests doubling Prewitt's company punishment as an alternative. Prewitt is hazed by the other NCOs and is supported only by his close friend, Private Angelo Maggio (Sinatra).
xxx/ellauri186.html on line 368: Dagon on poliisin vanha tuttu, sen mainizee de Vigny misogyynisessä Simpson runossaan (albumi 146), se löytyy Kanaanin jumalien aakkosellisesta listasta (albumi 171), ja Samuli Kukon kirjan resymeestä (albumi 185). H. P. Lovecraftin kertomuksissa Dagon esiintyy syyläisten Syväläisten valtiaana ja pahana olentona. Tulija ojentaa sielunsa Dagonille kuin mudun sen tutuissa mutaisissa vesissä.
xxx/ellauri186.html on line 390: Jaakko eiku siis Mika Salon mielestä prof. Kepesh muistuttaa enstex eniten Aarne Kinnusta. Totta Mooses: "Rinnan" kaltainen texti ei Mikan esipuheesta kostu, tai jos kostuukin, ei parane. Jaakko Salo orkestereineen oli takavuosien musikantti ja kuuluisampi Mika Salo loisti rallikuskina.
xxx/ellauri186.html on line 392: Seuraavat juutalaiset kirjailijat mainitaan tiheimmin kun keskustellaan kafkalaisuudesta amerikkalaisessa romaanissa ja novellissa: Nathanael West, Isaac Rosenfeld, Delmore Schwartz, Paul Doodman, Saul Bellow, Norman Mailer, J. D. Salinger, Bernard Malamud, Philip Roth, Joseph Heller, Meyer Liben ja Susan Sontag. Sietää muistaa tutkijoiden varaus. Kafkan vaikutus on useimmiten ollut epäsuora ja kietoutunut Freudin ohella muidenkin idealähteiden kanssa: Dostojevski, Kierkegaard, Buber, Reich, Trotski, Sartre... Harvoin se näkyy niin voimallisen tarttuvana kuin Isaac Rosenfeldin (1918-1956) lyhyissä paraabeleissa.
xxx/ellauri186.html on line 394: Kuka hilskutti oli Isaac Rosenfeld? No sehän oli se Salen koulukaveri.
xxx/ellauri186.html on line 395: Rosenfeld's short stories were inspired by his Chicago family: his bombastic father, his mother Miriam who died young, his sister, his unmarried aunts. He and his wife Vasiliki had two children, George and Eleni, the latter of which later became a Buddhist nun. He grew up a few blocks from Saul Bellow, and had known him since he was a teenager, when they worked on the same high school newspaper.
xxx/ellauri186.html on line 396: Rosenfeld oli amerikkalainen juutalainen kirjoittaja, josta tuli merkittävä jäsen New Yorkin älymystössä. Rosenfeld wrote one novel (Passage from Home, 1946), which, according to literary critic Marck Shechner, "helped fashion a uniquely American voice by marrying the incisiveness of Mark Twain to the Russian melancholy of Dostoevsky."
xxx/ellauri186.html on line 428: Laurence Olivier oli vähintäänkin 2-neuvoinen. From the beginning of Olivier's life, there was confusion over his sexual identity. The most intimate friend of his youth was the actor Denys Blakelock, also the son of a clergyman, who was homosexual. The Queen's late aunt, Princess Marina, Duchess of Kent, who was involved with the bisexual and married Kaye for several years, told me quite emphatically that he and Olivier were "épris" ("in love"). And Coward, who was appalled to witness the two men openly exchanging French kisses in public, despised Kaye, whom he habitually referred to as "randy Dan Kaminski" (David Daniel Kaminski was Kaye's real name). One biography printed after his death alleged that Olivier “was deeply involved in a homosexual affair with Danny Kaye.”
xxx/ellauri186.html on line 432: After Lord Olivier's death on July 11, 1989, aged 82, from neuromuscular disease and cancer, and his interment in Poet's Corner, Westminster Abbey, his official biographer, Terry Coleman, asked Mrs. Joan Plowright if he had had homosexual affairs. She replied robustly: "If he did, so what?"
xxx/ellauri186.html on line 452: That can thy light relume. When I have pluck'd the rose,
xxx/ellauri186.html on line 570: Josen evankeliumissa Magdalan Maria on sama kuin Betanian, sen sisaruxet ovat Martta ja Lasarus. Voishan se niinnii olla.
xxx/ellauri186.html on line 584: June-rose, by May-dew impearled; Juhannusruusu, toukokuinen kaste,
xxx/ellauri186.html on line 601: Esim jos vertaa miten Jose ja Postituspussi vääntelevät kivitettävän naisen tapausta, on siinä vinha ero: Jose antaa naisen mennä ja miettii vaan onko asia oikeasti niin että vain synnittömät saavat kivittää (tietystikään ei).
xxx/ellauri186.html on line 606: Josea ei kaikki ihmeet nappaa, se valizee niitä kuin rusinoita pullasta. No niinhän tietty teki alkukirkonkin porukat kanonisoidessaan jotkut tarinat ja apokryptatessaan toiset.
xxx/ellauri186.html on line 641: Jumala huokasi ja alkoi luetella yksitoikkoiseen sävyyn, ikään kuin puuduttaakseen kaiken säälin ja armeliaisuuden, ja eteni lisäksi aakkosittain, jottei tärkeysjärjestyksestä tulisi sanomista, Prahan Adalbert, surmataan seitsenkärkisellä pertuskalla, Canterburyn Aelfheah, hakataan kuoliaaksi häränluulla, Trevin Aemilius, mestataan, Augsburgin Afra, kuolee roviolla, Praenesten Agapetus, kuolee jaloista ripustettuna roviolla, Sisilian Agatha, kuolee rinnat leikattuina kuin body artisti, Rooman Agnes, maha viilletään auki, Bolognan Agricola, kuolee ristiinnaulittuna ja nauloilla lävistettynä, Sirmion Anastasia, kuolee roviolla rinnat leikattuina, Salonan Anastasius, hirtetään ja mestataan, Sienan Ansanus, surmataan kiskomalla sisälmykset ulos. Pamiers'n Antoninus, revitään neljän hevosen välissä palasiksi, Rivolin Antonius, hakataan kivillä ja poltetaan, Ravennan Apollinaris, surmataan nuijalla. Aleksandrian Apollonia, kuolee roviolla kun häneltä on ensin kiskottu suusta hampaat, Trevison Augusta, mestataan ja poltetaan, Ostian Aurea, hukutetaan myllynkivi kaulassa, Syyrian Aurea, kuolee nauloja täyteen hakatussa tuolissa kun veri vuotaa kuiviin. Auta, ammutaan kuoliaaksi nuolilla, Antiokian Babylas, mestataan. Nikomedeian Barbara, mestataan. Kyproksen Barnabas, kivitetään kuoliaaksi ja poltetaan. Rooman Beatrix, kuristetaan kuoliaaksi, Dijonin Benignus, surmataan keihäällä, Lyonin Blandina, kuolee raivoavan härän sarviin,
xxx/ellauri186.html on line 645: Besançonin Ferreol, mestataan, Sigmaringenin Fidelis, piikkinuijalla, Agenin Fides, kurkku viilletään, Filomena, nuolilla ja ankkurilla, Pamplonan Firminus, mestataan, Flavia Domitilla, samoin, Évoran Fortunato, ehkä samoin, Tarragonan Fructuosus, poltetaan, Ranskan Gaudentius, mestataan, Gelasius, samoin, rautakarstoilla kiduttamisen lisäksi, Burgundin Gengulphus, aisankannattaja, vaimonsa rakastajan surmaama, Budapestin Gerardus Sagredo, keihäällä, Kölnin Gereon, mestataan, Gervasius ja Protasius, kaksoset, samoin, Ghistellesin Godelewa, kuristetaan, Maria Goretti, samoin, Aostan Gratus, mestataan, Hadrianus, vasaroidaan kuoliaaksi alasimen päällä, Hermenegildus, surmataan kirveellä, Hieron, miekalla, Hippolytus, laahautuu kuoliaaksi hevosen perässä, Inácio de Azevedo, saa surmansa kalvinistien kädestä, nämä eivät ole katolilaisia, Napolin Januarius, mestataan vielä sen jälkeen kun hänet ensin on heitetty pedoille ja työnnetty uuniin, Jeanne d'Arc, poltetaan elävältä, João de Brito, kurkku viilletään, Prahan Johannes Nepomuklainen, hukutetaan, John Fisher, mestataan, Juan de Prado, päähän isketään tikari, Korsikan Julia, ensin leikataan rinnat ja sitten naulitaan ristiin, Nikomedeian Juliana, mestataan, Sevillan Justa ja Rufina, toinen teilataan, toinen kuristetaan, Antiokian Justina, poltetaan kiehuvalla piellä ja mestataan,
xxx/ellauri186.html on line 695: In the seventh century, a brand new monotheistic religion grew out of the flames of rampant, Arabian paganism. A man by the name of Mohammad is said to have begun receiving direct revelations via the angel Gabriel (the same guy who knocked up Anne and Mary!) about the timely reform of the true religion. The religion of Islam was born out of Mohammad’s revelations from Allah. The Quran, the record of those revelations and the holy book of Islam, contains various statements concerning Jesus Christ (known as Isa ibn Maryam or Jesus the son of Mary within the religion). Esa Saarisen äiti on (tai oli?) Iisa, eikä "Esa"-kaan ole siitä kaukana. Mitähän tämä mahtaa merkitä? Onko (tai oliko?) se enne? Eskiltäkin vuosi verta kylkihaavasta.
xxx/ellauri186.html on line 703: When issues of source material arise within discussions surrounding the Quran with Muslims, statements of inspiration and religious trust in the Prophet’s words abound. Muslim beliefs concerning their doctrine of inspiration supposedly protect the Quran from any error. Cyril Glasse, an Islamic scholar, noted that:
xxx/ellauri186.html on line 705: Western writers who, for reasons of the defense of Christianity and Judaism, or for their reasons of their disbelief in any Divine Revelation, have been wont to disparage the Quran as regards to factual, historical accuracy, or have spoken of “Muhammad’s confused knowledge of history” or his “imperfect or deficient knowledge of Judaism” are, in every respect, wide of the mark. To begin with, such observations presume the Prophet’s participation in the compositions of the Quran, which is in no way admissible...Although the stories in the Quran have their historical origins, they undergo a transformation which lifts them out of their former context into a retelling which is not that of a human tongue ...Divine revelation [takes] this “material” and [uses] it for its own purposes; the origins of the story become irrelevant...
xxx/ellauri186.html on line 740:
xxx/ellauri186.html on line 750: When the boy Jesus was five years old, he was playing at the ford of a rushing stream. And he gathered the disturbed water into pools and made them pure and excellent, commanding them by the character of his word alone and not by means of a deed. Then, taking soft clay from the mud, he formed twelve sparrows. It was the Sabbath when he did these things, and many children were with him. And a certain Jew, seeing the boy Jesus with the other children doing these things, went to his father Joseph and falsely accused the boy Jesus, saying that, on the Sabbath he made clay, which is not lawful, and fashioned twelve sparrows. And Joseph came and rebuked him, saying, “Why are you doing these things on the Sabbath?” But Jesus, clapping his hands, commanded the birds with a shout in front of everyone and said, “Go, take flight, and remember me, living ones.” And the sparrows, taking flight, went away squawking. (Sparrows don't squawk, they tweet. Perhaps they were ducks?) When the Pharisee saw this he was amazed and reported it to all his friends. (Inf: 1:1-5 italics added for emphasis
xxx/ellauri186.html on line 754: While the Quran mentions the miracle in passing whereas the infancy gospel narrates the episode, the apparent similarity cannot be denied. The source material for this account poses special problems for Muslim source critics because of the nature of the infancy account.
xxx/ellauri186.html on line 757: Christian literature. Such legends developed in the early centuries of the Christian movement and were constantly elaborated and expanded upon from late antiquity through the Middle Ages for purposes of edification and instruction. Never mind they were lies, it's okay in fairy tales and fiction. The infancy gospel and other books like it (Protevangelium of James) were written to satisfy the imaginations and creativity of latter Christians who sought to expound upon what the nativity narratives willfully leave out.
xxx/ellauri186.html on line 762: dangerous powers, rather like Harry Potter. His words can have harsh consequences when he is angered or insulted, as when he shrivels up one boy for a quite insignificant act and strikes another dead for merely bumping into him. It is hard not to feel distaste at such stories, which seem so far removed from the Jesus of the canonical gospels, and one can even detect a degree of unease on the part of the author as he narrates them: while attempting to absolve Jesus from the blame, he more than once records the great offense which Jesus’ behavior caused, as well as the efforts of his parents to restrain him, as when Joseph asks Jesus: “Why do you do such things that these people must suffer and hate us and persecute us?” On another occasion Joseph tells Mary: “Do not let him go outside the door, for all those who provoke him die."
xxx/ellauri186.html on line 764: The Christ-child is presented as one that does not grow in wisdom and understanding but yields his sharp omnipotence at a whim on unsuspecting people and his parents. Though widely influential in Christian imagination and art, the infancy gospels were never close to canonization. They were not discussed or considered because they were known to be fictitious fables. F.F. Bruce discussing the nature of the infancy gospels remarked that
xxx/ellauri186.html on line 773: The Quran’s use of the infancy story or legends built upon that story pose a special problem for Muslims apologists: the Quran is a divinely-dictated book that contains accounts of Jesus Christ found in unreliable literature some 100 to 200 years after the last book of the New
xxx/ellauri186.html on line 807: c) Lastly, the psychopathology of the Infancy Gospel of Thomas is loftier and more theologically expansive than the psychopathology of the NT documents! If Muslim apologists choose to argue that the book contains correct theology and history concerning the nature and work Jesus Christ, they will have to deal with the ramifications of a book that teaches Jesus was a nasty boy in more ways than the NT documents otherwise elucidate. Thus, the book would then contradict the teachings of the Quran itself!
xxx/ellauri187.html on line 105: Rilke lived on the brink of poverty for much of his life, dependent on the good graces of aristocratic and haute-bourgeois patrons in the twilight of the Hapsburg Empire. His shaky situation, much as he complained of it, suited his temperament as well as did the black clothes he liked to parade in during his dandyish younger days in Prague. Like the great German mystics, Rilke was a confirmed solitary. Thus he sought to form emotional bonds with people more ardently than do those who take their desire to be with others for granted. Wandering from person to person and from place to place like a pilgrim, he found that patrons offered him, among more practical things, a potential shrine of emotional fulfillment.
xxx/ellauri187.html on line 107: Rilke spent his life wandering. From an art colony in Germany he migrated to a position as Rodin's secretary in Paris; the sculptor eventually claimed that the poet was answering letters without his permission and summarily dismissed him, as much to Rilke's relief as to his chagrin. From Berlin he made two pilgrimages to Russia to meet Tolstoy, on one trip going nearly unacknowledged because of a titanic quarrel between the count and the countess. He traveled from Italy to Vienna to Spain to Tunisia to Cairo. His restless peregrinations had their origins in his epoch, and in a temperament forced painfully to choose perfection of the life or of the work. Rilke's academic sponsor and friend was Georg Simmel, the celebrated German sociologist and philosopher of modernity. In "The Adventurer," one of his most famous essays, Simmel argued that only the experience of art or adventure could invest time with the significance once lent it by religious ritual. The work of both art and adventure had a beginning and an end; they were each an "island in life" that briefly imparted a transcendent wholeness to experience. And of all possible modern adventures, Simmel concluded, the one that most completely combined the profoundest elements of life with a momentary apprehension of what lay beyond life was the love affair.
xxx/ellauri187.html on line 115: Rilke seems to have passed with relief from the all-consuming rites of romance to the half communion, half self-examination of writing letters, an activity that also served as a calm precursor of his art. Not surprisingly, he was one of the greatest--and most self-conscious--letter writers who ever lived. He composed missives with a devotional purposiveness. He once wrote a poem about the Annunciation in which the angel forgets what he has come to announce because he is overwhelmed by Mary's beauty. The implication seems to be that communicating through the mail would have been a more fruitful procedure.
xxx/ellauri187.html on line 119: Ralph Freedman gives a remarkably purposeful account of Rilke's deprivation. But he describes none of Rilke's ardor--or his honest avowals, or all the discipline and strength and health he needed to draw his life's work out of depressions, blocks, and fears, out of his contemporary-sounding struggle between a Faustian ego and an endangered self. In this biography we don't get Rilke's poetic transformations. We get only the modern condition--his and his society's--that he poetically transformed and that we've inherited.
xxx/ellauri187.html on line 127: Freedman's Rilke is an almost wholly psychologized being. He has little existence outside his leaden states of mind. We rarely hear about the rich medley of artistic and intellectual influences on him--amazingly, Simmel's "The Adventurer" never comes up. This is an extreme approach to the telling of a poet's life, but Freedman has a method to his extremism. As in a rash of recent despoiling biographies--John Fuegi's life of Brecht, Michael Shelden's of Graham Greene, Ronald Hayman's of Thomas Mann, to name just three--the author shortly puts his cards on the table: in this case we are going to meet Rilke the anti-Semite, Rilke the secret homosexual, Rilke the sexist.
xxx/ellauri187.html on line 131: One ugly phrase in a personal letter, for instance (out of a vast personal correspondence), referring to Franz Werfel as a "Jew-boy," and some murky generalities about Werfel's "Jewish attitude toward his work," do not an anti-Semite make. Rilke cherished the many Jews he knew, including Simmel; he enjoyed reading the Hasidic philosopher Martin Buber and steeped himself in Jewish Scripture, claiming that Judaism was closer than Christianity to God. He also remained a lifelong champion of Werfel's work. And a reader discovers buried deep in Freedman's footnotes that Rilke wrote the offending letter to the poet Hugo von Hoffmannsthal, a good friend and an important patron. Hoffmannsthal was also Jewish, and he shared Rilke's negative views on the superambitious Werfel, who emigrated to America and, in 1941, published The Song of Bernadette, a novel about a miracle at Lourdes. Freedman doesn't mention that about five months after Rilke wrote the letter to Hoffmannsthal, along with a nearly identical letter to his patron Princess Marie von Thurn und Taxis, Rilke again wrote similar letters to the two of them praising Werfel's poetry so exuberantly that they almost sound like retractions of his first letters.
xxx/ellauri187.html on line 135: With similarly blind zeal Freedman bases his insinuation that Rilke was secretly gay on two pieces of evidence: the poet's idealistic adolescent pact with another boy at military school, "sealed by a handshake and a kiss," as Rilke put it in a letter; and a fictional letter meant for publication, which brought Rilke, in Freedman's weasel words, "close to a disguised rendering of homosexuality with personal overtones." That's all the proof Freedman has.
xxx/ellauri187.html on line 137: Well, so what if Rilke happened to be homosexual? I don't see what Freedman thinks he is gaining by making a near-assertion and then failing to prove it. If there are readers who might be obscurely benefited by the revelation of Rilke's homosexuality, they'll be disappointed. If there are readers whose identity rests on the affirmation of Rilke's heterosexuality, they will be shaken and then cheered. If there are readers who couldn't care less about the whole matter, they'll be bored. Meanwhile, Rilke's ghost drums its fingers on some eternal windowsill, waiting patiently to be evoked.
xxx/ellauri187.html on line 141: The women Rainer chose . . . were themselves practicing artists whose work he respected, from Clara to Loulou and now to Baladine-Merline. But they were given no choice to remove themselves for the sake of their art. . . . Rilke's love imposed a nonreciprocal discipline: in the end, it worked only for him and his poetry.
xxx/ellauri187.html on line 149: Rilke's most benevolent patron, Princess Marie von Thurn und Taxis, was wise enough both to nurture Rilke's gift and to keep her distance from her complicated protégé. An unblinking observer of Rilke's life, she was able to see his liaisons for what they were. And she knew how Rilke's acute sensitivity to his own condition, combined with his talent for self-pity, often landed him in the arms of the wrong people: "You must always be seeking out such weeping willows, who are by no means so weepy in reality, believe me--you find your own reflection in those eyes." But Freedman, doggedly indifferent to the available evidence, makes Rilke's lovers and women friends out to be helpless victims of a smooth seduction machine.
xxx/ellauri187.html on line 153: We must understand one another or die. And we will never understand one another if we cannot understand the famous dead, those fragments of the past who sit half buried and gesturing to us on memory's contested shores. But Rilke, as a poet, should have the last word (in Stephen Mitchell's beautiful translation):
xxx/ellauri187.html on line 178: In 2002 Siegel received the National Magazine Award in the category "Reviews and Criticism". Jeff Bercovici, (alias sprezzatura), writing in Media Life Magazine, quoted the award citation, which called the essays "models of original thinking and passionate writing... Siegel's tough-minded yet generous criticism is prose of uncommon power—work that dazzles readers by drawing them into the play of ideas and the enjoyment of lively, committed debate".
xxx/ellauri187.html on line 186: Economist Susan Dynarski wrote that Siegel is not typical of student loan defaulters both in that the typical student-loan recipient attends a public university and in that only two percent of those borrowing to fund a graduate degree default on their loans. Conservative political commentator Kevin D. Williamson, writing in National Review, called it "theft," saying that "an Ivy League degree or three is every much an item of conspicuous consumption and a status symbol as a Lamborghini." Senior Business and Economics Correspondent for Slate Jordan Weissman called it "deeply irresponsible" to suggest that students should consider defaulting on their loans and said that The New York Times should apologize for the piece. Siegel's original article was also criticized in Business Insider and MarketWatch.Siegel appeared to further discuss the article on Yahoo! Finance.
xxx/ellauri187.html on line 209: The book depicts both men’s messy marriages and complex relationships with men and women. Their success, like most men of all times, was on the backs of women whose exploitation cultural norms sanctioned.
xxx/ellauri187.html on line 253: Jose Saramagon evankeliumissa ristiinnaulitaan epähuomiossa noin v. 10 sotarikollisena 39 syyllisemmän joukossa Joosef niminen pölkkypäinen kirvesmies jolla on 13-vuotias Jeshua niminen äpäräpoika. Tosin päiväyxet eivät ihan nazaa, Varuxen demilitarisaatio-operaation (jos sitä edes oli) piti olla päättynyt noin v. 3.
xxx/ellauri187.html on line 262: Jose kynäili tän mun ikäisenä (69v), mikä osoittaa, ettei se pelkkää pelleilyä enää voinut olla. Sekin selvitteli välejään luojansa kanssa, kävi sen kaa pystypainia kuin Joosefin isä Jaakko. Joosen oman isän nimi oli Joose senhor (jos se nyt oli se, eihän tässä enää tiedä mihin uskoa.)
xxx/ellauri187.html on line 265: Kanarialle Jose muutti suuttuneena varapääministerin ulostulosta.
xxx/ellauri187.html on line 279: Joosefin elämällä on itse asiassa oma tutkimusalansa nimeltä Josephology. Pyhille Joosefeille suunnatut hartaustiedot juontavat juurensa vuoteen 800AD ja katolisen kirkon lääkäreihin sen jälkeen, kun juutalaistaustainen enkelitohtori Saint Thomas Aquinas oli kirjoittanut aiheesta. Mariologian kasvun myötä myös Pyhän Joosefin teologinen tutkimus kasvoi ja 1950-luvulla perustettiin useita tutkimuskeskuksia erityisesti Joosefin – Marian aviomiehen – tutkimista varten. Pyhän Joosefin teologian nykyaikainen tutkimus on yksi vihonviimeisistä teologisista tieteenaloista.
xxx/ellauri187.html on line 281: Yksi selitys hänen Jeesuxen kannalta ennenaikaiseen kuolemaansa annetaan Jaakobin apokryfisessä evankeliumissa (kirjoitettu ~ 145AD), jonka oletetaan olevan Jaakobin – Jeesuksen veljen – protoevangeliumi, joka väittää, että Jaakob oli itse asiassa Joosefin poika aiemmasta avioliitosta. Kaanonin evankeliumit eivät koskaan mainitse Joosefin ikää, mutta tämä Kertomus Jaakobista esittää Josephin vanhana miehenä, joka kutsuttiin jumalauta vaan huolehtimaan neitsyt Mariasta. Jos tämä kertomus pitää paikkansa, selitys Josephin poissaololle myöhemmin Kristuksen elämässä johtuisi siitä, että hän siirtyi ihan vain vanhuuttaan ajasta ikuisuuteen joskus äpäräpoika Jeesuxen 12 ja 19 ikävuoden välillä.
xxx/ellauri187.html on line 283: oseph_and_the_Christ_Child_-_Google_Art_Project.jpg" width="50%" />
xxx/ellauri187.html on line 284:
xxx/ellauri187.html on line 286: Jerome's Against Helvidius (c. 383) paved the way for aspects of future Josephite devotion with his assertion that Joseph was always a virgin. Poor guy. The earliest record of a formal devotional following for Joseph in the Western Church is in the abridged Martyrology of Rheinau in Northern France, which dates to the year 800. References to Joseph as nutritor Domini ("educator/guardian of the Lord") from the 9th to the 14th centuries continued to increase as Mariology developed, and by the 12th century, along with greater devotion to Mary, the writings of the Benedictine monks began to foster a following for Joseph and they inserted his name in their liturgical calendars and their martyrology.
xxx/ellauri187.html on line 288: In the 13th century, the Dominican Doctor of the Church Thomas Aquinas discussed the necessity of the presence of Joseph in the plan of the Incarnation for if Mary had not been married, her fellow Jews would have stoned her to death and that a young Jesus needed the care and protection of a human father figure. The Josephology of Aquinas often proceeded with the juxtaposition of Joseph and Mary.
xxx/ellauri187.html on line 290: In the 15th century, major steps were taken by Bernardine of Siena, Pierre d'Ailly, and Jean Gerson, the chancellor of the Cathedral of Notre Dame, Paris. Gerson wrote a lengthy treatise in French titled Consideration sur Saint Joseph and a 120-verse poem in Latin about Saint Joseph. In 1416 to 1418, Gerson preached sermons on Saint Joseph at the Council of Constance in which he borrowed heavily from Marian themes.
xxx/ellauri187.html on line 292: The growth of the following of Joseph is manifested with the earliest church dedicated to him in Rome, San Giuseppe dei Falegnami (St. Joseph of the Carpenters), constructed in 1540 in the Forum Romanum, above the prison that by tradition had held the Apostles Peter and Paul. The spread of his following is then shown by the publication of the first Litany of St. Joseph in Rome in 1597 and the introduction of the Cord of St. Joseph in Antwerp in 1657. These were then followed by the Chaplet of St. Joseph in 1850, and the Scapular of St. Joseph of the Capuchins which was approved in 1880. The formal veneration of the Holy Family began in the 17th century by Mgr François de Laval.
xxx/ellauri187.html on line 294: From the 16th century onwards, a number of Catholic saints prayed to Saint Joseph, invoked his help and protection and encouraged others to do so. In Introduction to the Devout Life Francis de Sales included Joseph along with the Virgin Mary as saints to be invoked during prayers following an examination of conscience. Teresa of Avila attributed her recovery of health to Joseph and recommended him as an advocate. In her biography The Story of a Soul, Thérèse of Lisieux stated that for a period of time, she prayed every day to "Saint Joseph, Father and Protector of Virgins..." and felt safe from danger as a result. The three mentioned in this paragraph were all Doctors of the Church.
xxx/ellauri187.html on line 296: In 1870, Pope Pius IX proclaimed Saint Joseph "Patron of the Universal Church". Joseph is also the unofficial patron of fighting communism. In 1889, Pope Leo XIII issued the encyclical Quamquam pluries in which he urged Catholics to pray to Joseph as patron of the church. This was in view of challenges facing the church, such as the growing depravity of morals in the young generation. He prescribed that every October, a prayer to Saint Joseph be added to the Rosary, with attached indulgences.
xxx/ellauri187.html on line 298: With the growth of Mariology, the theological study of Joseph also began to grow to discuss his role in the Economy of Salvation. Three centers for Josephology were formed in the 1950s, the first in Valladolid, Spain, the second at Saint Joseph's Oratory in Montreal, and the third in the theologate of Viterbo, Italy.
xxx/ellauri187.html on line 300: During the centenary of Quamquam pluries in 1989, Pope John Paul II delivered the Apostolic exhortation Redemptoris custos ("Guardian of the Redeemer"). This exhortation is part of the "redemption documents" issued by the pope, and refers to the Marian encyclical Redemptoris Mater. It discusses the importance of Saint Joseph in the Holy Family, and presents the pope's view of Saint Joseph's role in the plan of redemption. John Paul II positions Saint Joseph as breaking the old vice of paternal familial domination, and suggests him as the model of a loving father.
xxx/ellauri187.html on line 302: Paavi Johannes Paavali Kakkoineen alensi Joosen kustoxexi. Aika paxua kun miettii että paavin esimies oli alunperin sarvettanut kaverin.
xxx/ellauri187.html on line 362: Josen ateismi näkyy siitä että sen evankeliumin Jeesus on murrosikäisenä pikku paskiainen. Jose heittää kieli poskessa sen tomistisen ajatuxen distributiivisestä oikeudesta että sille jolla on jo enemmän on annettava enemmän, eihän se muuten tunnu samalta, eikä keko pysyisi muodossa vaan alkaisi tasoittua.
xxx/ellauri187.html on line 364: Kekä oli Groddeck jonka Jose mainizee Freudin Jungin ja Lacanin keskellä?
xxx/ellauri187.html on line 375: Now I think we shall gain a great deal by following the suggestion of a writer who, from personal motives, vainly asserts that he has nothing to do with the rigours of pure science. I am speaking of Georg Groddeck, who is never tired of insisting that what we call our ego behaves essentially passively in life, and that, as he expresses it, we are "lived" by unknown and uncontrollable forces. We have all had impressions of the same kind, even though they may not have overwhelmed us to the exclusion of all others, and we need feel no hesitation in finding a place for Groddeck's discovery in the structure of science. I propose to take it into account by calling the entity which starts out from the system Pcpt. and begins by being Pcs. the "ego", and by following Groddeck in calling the other part of the mind, into which this entity extends and which behaves as though it were Ucs., the "id". (Freud 1927/1961, 13).
xxx/ellauri187.html on line 568: Ott was supposed to begin a two-year research position at the University of Turku's Tuorla Observatory on March 1. But on Feb. 1, scientists and professors from Finnish astronomy departments began circulating an open letter strongly condemning harassment. It has so far been signed by more than 240 people.
xxx/ellauri187.html on line 632: yleisesti: vahtimetallimies metallityöntekijä. Huom, erikoistumisen mukaan myös esimerkiksi: kokoonpanija, hitsaaja, levyseppä, seppä. metsänhoitoesimies metsänhoitopäällikkö, metsänhoitojohtaja, työnjohtaja mittamies mittaaja mittakirvesmies mittaaja. Huom, kirvesmiehen ammatista voi erikoistua mittaajan tehtäviin muottikirvesmies muotittaja, muotintekijä murskamies murskaimenhoitaja, murskaaja muuttomies muuttotyöntekijä, muuttaja ovimies, ovimikko ovivahti, ovenvartija, (portieeri, portsari). palveluesimies palveluvastaava pankkilakimies, talouslakimies pankkijuristi, talousjuristi patenttilakimies patenttijuristi palomies pelastaja, palopelastaja palomies-sairaankuljettaja pelastaja-sairaankuljettaja pesulaesimies pesulapäällikkö, pesulanpäällikkö, pesulavastaava postimies postinjakaja, postinkantaja sylinterimies prosessinhoitaja puhtaanapitomies puhtaanapitäjä puistoesimies puistovastaava, palvelupäällikkö. Huom, palvelupäällikkö soveltuu korvaavaksi silloin, kun kontekstista käy ilmi, että kyse on puistotyöstä. pullopoika pullokoneenhoitaja, pullokoneen hoitaja purkumies purkaja, purkutyöntekijä putkimies putkiasentaja rakennusapumies rakennusapulainen saneerauskirvesmies rakennussaneeraaja, rakennuskorjaaja rakennuskonemies rakennustyöntekijä rakennusmies, rakennusammattimies rakentaja, talonrakentaja, rakennustyöntekijä junamies ratatyöntekijä, ratapihatyöntekijä, asentaja ravintolaesimies ravintolapäällikkö, ravintolavastaava;
xxx/ellauri187.html on line 639: Orthodox Jews do rituals around the eighth day that involve terminating the growth of their children. According to Jewish law, all boys should have been born with their ears and noses intact. An alcoholic mohel then eats a mouthful of wine while performing the circumcision ritual on the boy immediately following the procedure. Lähde: Chicago Jewishness
xxx/ellauri187.html on line 643:
xxx/ellauri187.html on line 650: 
xxx/ellauri187.html on line 651: 
xxx/ellauri193.html on line 46: People with “dark personality traits”, such as psychopathy or narcissism, are more likely to be callous, disagreeable and antagonistic in their nature. Such traits exist on a continuum – we all have more or less of them, and this does not necessarily equate to being clinically diagnosed with a personality disorder.
xxx/ellauri193.html on line 54: Psychopathy is characterised by a superficial charm and callousness. People high in such traits often show an erratic lifestyle and antisocial behaviour. Machiavellianism derives from the writings of Niccolò Machiavelli, a Renaissance author, historian and philosopher. He described power games involving deception, treachery and crime. Thus, machiavellianism refers to an exploitative, cynical and manipulative nature. Narcissism is characterised by an exaggerated sense of entitlement, superiority and grandiose thinking, while sadism denotes a drive to inflict and enjoy pain in others.
xxx/ellauri193.html on line 72: Moreover, dark empanzees were a little higher in neuroticism, a type of negative thinking, but did not score higher on depression, anxiety or stress. Instead, their neuroticism may reflect sub-traits such as anger, hostility or self-doubt. Indeed, the dark empanzees reported judging themselves more harshly than those with dark triad personalities. So it seems they may have a conscience, perhaps even disliking their dark side. Alternatively, their negative emotions may be a response to their self-loathing.
xxx/ellauri193.html on line 76: It is worth noting, however, that those clinically diagnosed with an antisocial personality disorder (often showing excessive levels of dark traits), most certainly lack empathy and are dangerous predators – and many of them are in prison. Our research is looking at people in the general population who have elevated levels of dark personality traits, rather than personality disorders.
xxx/ellauri193.html on line 122: The first apartheid law was the Prohibition of Mixed Marriages Act, 1949, followed closely by the Immorality Amendment Act of 1950, which made it illegal for most South African citizens to marry or pursue sexual relationships across racial lines.
xxx/ellauri193.html on line 128: Before South Africa became a republic in 1961, politics among white South Africans was typified by the division between the mainly Afrikaner pro-republic conservative and the largely English anti-republican liberal sentiments, with the legacy of the Boer War still a factor for some people. Once South Africa became a republic, Prime Minister Hendrik Verwoerd called for improved relations and greater accord between people of British descent and the Afrikaners. He claimed that the only difference was between those in favour of apartheid and those against it. The ethnic division would no longer be between Afrikaans and English speakers, but between blacks and whites.
xxx/ellauri193.html on line 144: Kurkin vähän Gordimerin kirjan loppua et niinkö kuka oli murhaaja. Ilmeisesti kyse oli multirasiaalisesta crime passionellistä, josta sekarotuisuuden takia lankeaa joka tapauxessa pyttytuomio. Duncan kermaperseenä pääsee duuniin posen kirjastoon. Siellä ei kyllä ole saatavilla laatukirjoja kuten Gordimeriä ja Dostojevskia, josta konnat oppisivat tuntemaan omat vikansa. Hyvä jos on Teräsmiestä ja Nick Carteria.
xxx/ellauri193.html on line 187: He said the incident happened after he saw Vos talking to and standing close to another man.
xxx/ellauri193.html on line 200: oseph_Anton_Koch%2C_Paolo_e_Francesca_sorpresi_da_Gianciotto%2C_1805-10c..jpg" />
xxx/ellauri193.html on line 222: An honor killing (American English), honour killing (Commonwealth English), or shame killing is the murder of an individual, either an outsider or a member of a family, by someone seeking to protect what they see as the dignity and honor of themselves or their family. Honor killings are often connected to religion, caste and other forms of hierarchical social stratification, or to sexuality, and those murdered will often be more liberal than the murderer rather than genuinely "dishonorable". Most often, it involves the murder of a woman or girl by male family members, due to the perpetrators' belief that the victim has brought dishonor or shame upon the family name, reputation or prestige. Honor killings are believed to have originated from tribal customs. They are prevalent in various parts of the world, as well as in immigrant communities in countries which do not otherwise have societal norms that encourage honor killings. Honor killings are often associated with rural and tribal areas, but they occur in urban areas too.
xxx/ellauri193.html on line 224: Although condemned by international conventions and human rights organizations, honor killings are often justified and encouraged by various communities. In cases where the victim is an outsider, not murdering this individual would, in some regions, cause family members to be accused of cowardice, a moral defect, and subsequently be morally stigmatized in their community. In cases when the victim is a family member, the murdering evolves from the perpetrators' perception that the victim has brought shame or dishonor upon the entire family, which could lead to social ostracization, by violating the moral norms of a community. Typical reasons include being in a relationship or having associations with social groups outside the family that may lead to social exclusion of a family (stigma-by-association). Examples are having premarital, extramarital or postmarital sex (in case of divorce or widowship), refusing to enter into an arranged marriage, seeking a divorce or separation, engaging in interfaith relations or relations with persons from a different caste, being the victim of a sexual crime, dressing in clothing, jewelry and accessories which are associated with sexual deviance, engaging in a relationship in spite of moral marriage impediments or bans, and homosexuality.
xxx/ellauri193.html on line 333: In his early television career Carlson wore bow ties. Like in Carlson's 2003 interview with Britney Spears, where he asked if she opposed the ongoing Iraq War and she responded "we should just trust our president in every decision he makes".
xxx/ellauri193.html on line 341: Carlson opposes abortion and has said it is the only political issue he considers non-negotiable. It is not clear if it was said in jest.
xxx/ellauri193.html on line 342: He opposes death penalty except for dog fighting, gun control and the assault weapons ban. Australian gun laws are for the "insane" and "childish". From 2009 through 2015, Carlson was a funny senior fellow at the Cato Institute, a laissez-faire think tank.
xxx/ellauri193.html on line 404: In addition to those disagreements, Roberts criticises Gordimer's post-apartheid advocacy on behalf of black South Africans, in particular her opposition to the government's handling of the AIDS crisis, as paternalistic and hypocritical white liberalism. The biography also stated that Gordimer's 1954 New Yorker essay, "A South African Childhood", was not wholly biographical and contained some fabricated events.
xxx/ellauri193.html on line 424: So what Winnie? That has nothing to do with Nadine's suggestion. Freedom is power to stop those who want to stop you from getting what you want, that is what freedom is all about. You are welcome to voice your opinion but the question is who gets the listeners and viewers. For that you need power, which in American English is spelled "m-o-n-e-y".
xxx/ellauri193.html on line 428: Her home was close to Mandela, "just a bit down the street," and with a laugh she told me about the times after Mandela and his wife Winnie had separated that he would call and invite himself to dinner at her home. "Really he was just lonesome and wanted someone to talk to. Someone he felt comfortable with. An old friend like me," she said. Not bad for a woman who only spent only one year at the University of the Witwatersrand.
xxx/ellauri193.html on line 464: If immigrants still feel that they dislike everything this country and its people stand for, there is a big wide world out there with plenty of places to choose to live in, but I doubt they would find anywhere better than here.
xxx/ellauri193.html on line 468: Mr Fox called both Mr Blake and the former RuPaul’s Drag Race contestant, whose real name is Colin Munro Seymour, “paedophiles”, in an exchange about Sainsbury’s decision to celebrate Black History Month.
xxx/ellauri193.html on line 583: Även Harry Martinson debuterade som poet men det är förmodligen hans prosa som är mest känd. Som prosaförfattare debuterade han med reseskildringen “Resor utan mål” som följdes upp med reseskildringen “Kap Farväl!”. Mest känd är han nog dock för sin uppväxtskildring “Nässlorna blomma”, som handlar om en föräldralös pojkes uppväxt i Fattigsverige. En av hans mer otippade framgångar var rymdeposet “Aniara” som handlar om ett rymdskepp som transporterar flyktingar från jorden till andra planeter på grund av miljöförstöring och kärnvapenkrig.
xxx/ellauri193.html on line 598: The Swedes feel differently, though. The presentation speech lays out a “cut-out silhouette of two remarkable literary profiles,” drawing parallels between two writers whose work is not very similar, but whose lives curiously are. Both Eyvind Johnson and Harry Martinson come from hardscrabble backgrounds and emerged as unlikely, startling literary figures. “They are representative,” the speech tells us, “of the many proletarian writers or working-class poets who, on a wide front, broke into our literature, not to ravage and plunder, but to enrich it with their fortunes. Their arrival meant an influx of experience and creative energy, the value of which can hardly be exaggerated.”
xxx/ellauri193.html on line 600: Well, first of all, everything can be exaggerated, so calm down a little, Karl Ragnar Gierow. But also there’s a tone here that doesn’t sit well with me. Certainly the literary world has a tendency to calcify—the people who have enough time to write books tend to be from the upper classes, so literature’s concerns and perspectives invariably get narrow without new blood. But those sidebar reassurances that working-class poets aren’t here to ravage and plunder seem nervous and uptight, and not really reassuring to boot. It seems to me that we want a little ravagement and plunder in our literary traditions. Why else would we welcome a stirring new voice, if it didn’t stir us up a little? And if it doesn’t stir us up, is it really a new voice, even if it comes from a place most of us haven’t visited? “To determine an author and his work against the background of his social origin and political environment is, at present, good form,” the speech continues, and that’s OK as far as it goes. But if you’re going to decide that two authors are tied for literary merit, surely we can find some criterion besides their socioeconomic origin stories.
xxx/ellauri193.html on line 620: The Days of His Grace: Grandiose, shadowy, fraught. Representative passage: “She turned quickly to the other and met his eyes, feeling a sudden fear of unwillingness—as though he were peering at her through the crack in the door, or through a keyhole. He’s trying to get at me through my eyes, she thought.” As far as one can grasp, given a translation that feels a little stumbly, I give this tone a seven.
xxx/ellauri193.html on line 644: Views from a Tuft of Grass: That’s a nice poem he closed with. Six.
xxx/ellauri193.html on line 659: And there you have it. It’s a crude way of evaluating literature, of course, but it doesn’t seem much cruder than the methodology used by the people who chose these two authors in the first place. And which author is better, you ask? Well, let’s see, seven plus five, another seven, carry the one—hey! Ladies and gentlemen, we have a tie!
xxx/ellauri193.html on line 679: Avara akkuna: Huoltajalta toiselle, tällä kertaa vuorossa Josefiina-täti. (The Wide Window, suom. Ulla Lempinen 2003)
xxx/ellauri193.html on line 747: Alarmingly, only 90 countries retain the death penalty in their legislation. As a result of the continued use of capital punishment in several countries, it is estimated that just 690 people were executed in 2018. It´s just a drop in the ocean. In terms of alternatives proposed, the report said other common non-custodial sanctions include flogging by a probation officer, electrocution, house arrest, verbal sanctions, economic sanctions and monetary penalties, confiscation of property, restitution to a victim, participation in rehabilitation programmes and community service orders. None of this really works.
xxx/ellauri193.html on line 764: 467 convicted murderers in 18 prisons (urban and rural) in all 9 provinces of our country, located by the South African Department of Correctional Services (DCS), completed a questionnaire, approved by this department. 392 men and 75 women were interviewed before completing their questionnaires. The latter consisted of questions regarding general information such as age, race group, gender, and length of sentence. The first question focussed on: (1.a.1) What was your motive for committing murder (jealousy, spite, anger, thoughtlessness, money, or anything else - that had to be indicated)? (1.a.2) Were you exposed to violence shortly before committing murder (electronic media, or any other type of violence – that had to be indicated)? (1.b) Which of the following contributing factors played a role in the commitment of the murder (drugs, alcohol, or both)? (1.c) Was the murder premeditated or committed impulsively? The second question focussed on: (2.a) Do you think capital punishment would be a deterrent to committing serious crimes? (2.b) And in your specific case: Do you think capital punishment would have been a deterrent to committing murder? Question three (3) asked: Was the victim known to you? By name, sight, or not at all? Question four was interested in: (4.a) Are you currently involved in a rehabilitation program. And (4.b): If you are currently involved in a rehabilitation program, do you think this program is helpful, and if yes, in which ways? The last question (5) focussed on: Will you murder again? In gaol or after you have been released?
xxx/ellauri193.html on line 771: Among the motives put forward for the murders committed, 5.9% of persons indicated jealousy; 4% spite; 41.7% anger; 13.4% thoughtlessness and 16.4% money. 18.6% did so for reasons other than those mentioned.
xxx/ellauri193.html on line 773: 17.9% indicated that they had been exposed to violence in the media shortly before the murder; 2.8% were exposed to serious assault; 4.3% to gang violence; 7.9% to (other) violence within the community; 2.8% to domestic violence, and 12.8% to other forms of violence. 47.2% were not exposed to any violence before the murder
xxx/ellauri193.html on line 786: 12.7% experienced violence in the media shortly before they committed the murder; 7.6% were exposed to serious assault; 1.3% to violence in the community; no one experienced gang-related violence; 16.5% domestic violence; 5.1% experienced other forms of violence and 55.7% did not experience any form of violence before they committed the murder.
xxx/ellauri193.html on line 790: 18.3% planned the murder in advance and 81.7% committed it impulsively. None of these women indicated that they would commit murder again. Some of the reasons they gave for this are: I learned new ways to master difficult circumstances; frightening experience; I met God; I am not inherently a bad person; I never want to end up in prison again; I hurt the people closest to me terribly; I’m very sorry; no one deserves to be hurt like that; such an act follows you for the rest of your life; crime does not pay; I am much wiser now; I will contact a family member, social worker or police member to help me if I find myself in such a situation again.
xxx/ellauri193.html on line 806: Judge Dennis Davis (1990) said that “allegations of racial bias in sentencing practices in capital cases have been made, most prominently by the late Prof. Barend van Niekerk, whose research suggested that black defendants stand a greater chance than white defendants of receiving the death penalty, particularly when the victim is white”. Davis continued by saying that although Prof. van Niekerk “has been criticized for being unscientific, differences in capital sentences between the races continue to exist and are difficult to explain”.
xxx/ellauri193.html on line 812: The death penalty is often used within skewed justice systems. The weight of the death penalty is disproportionally carried by those with less advantaged socio-economic backgrounds or belonging to a racial, ethnic or religious minority.
xxx/ellauri193.html on line 828: Nationally, the overall rate of serious reversible error in capital cases is 68% - nearly seven out of every ten cases … The most common errors, prompting the most reversals at the state post-convictions stage, are (a) egregiously incompetent defence lawyers, mostly court appointed, who did not even look for – and demonstrably missed – important evidence that the defendant was innocent or did not deserve to die. 82% of those convictions overturned at the state level were found to deserve less than death when errors were corrected on re-trial; 7% were found innocent of the capital crime. Only 11% of those capital convictions reversed on state review were still found to deserve death on retrial … These high error rates exist all over the nation. 24 states with the death penalty have overall error rates of 52% or higher. 22 of the states have overall error rates of 60% or higher. 15 states have error rates of 70% or higher. To err is human. Better err on the safe side.
xxx/ellauri195.html on line 173: Kuten Seija huomautti, Saul käytti siis sananlaskua väärin päin. Augie oli nimenomaan kuin kuningas Nuutti, kun hän myönsi heikkoutensa luonnonilmiöihin nähden. Mutta tämän sananlaskun juuri tämänlainen väärinkäyttely näyttää vulgääreillä viikinkivastaisilla anglosaximoukilla olevan tuiki tavallista, a fortiori siis jenkixi muuttuneella kanadanryssäläisellä moosexenuskoisella mamulla.
xxx/ellauri195.html on line 195: The site of the episode is often identified as Thorney Island (now known as Westminster), where Canute set up a royal palace during his reign over London. Thorney Island is also a small peninsula within Chichester harbour, very close to another claimed location, Bosham and Conflictingly, an ancient sign on Southampton city centre's Canute Road reads, "Near this spot AD 1028 Canute reproved his courtiers".
xxx/ellauri199.html on line 69: Vuoteen 399 EKR mennessä hänen nähtiin vastaavan kreikkalaista merenjumalaa Poseidonia. Niinpä hänen valtakuntansa muuttui makeanveden lähteistä meren ja meren lähteiksi. Hänen entinen roolinsa makean veden jumalana täyttyi jumaluus Salaciasta, ” hyppivän lähdeveden jumalattaresta.”
xxx/ellauri199.html on line 85: Poseidon euryproktos
xxx/ellauri199.html on line 89: When Poseidon desired to marry her, Amphitrite, wanting to protect "her virginity", fled to the Atlas mountains. Poseidon sent many creatures to find her. A dolphin came across Amphitrite and convinced her to marry Poseidon. As a reward for the dolphin´s help, Poseidon created the Delphinus (öresvin) constellation.
xxx/ellauri199.html on line 104: Modern knowledge and discussion of the supposed punishment is based largely on a comedic passage within Artistophanes’ Clouds (1083-104) and subsequent scholia addressing the passage, all of which are helpfully translated and discussed over at Sententiae Antiquae:
xxx/ellauri199.html on line 173: Acrostic • Africa • Alone • America • Angel • Anger • Animal • Anniversary • April • August • Autumn • Baby • Ballad • Beach • Beautiful • Beauty • Believe • Bipolar • Birth • Brother • Butterfly • Candy • Car • Cat • Change • Chicago • Child • Childhood • Christian • Children • Chocolate • Christmas • Cinderella • City • Concrete • Couplet • Courage • Crazy • Culture • Dance • Dark • Dark humor • Daughter • Death • Depression • Despair • Destiny • Discrimination • Dog • Dream • Education • Elegy • Epic • Evil • Fairy • Faith • Family • Farewell • Fate • Father • Fear • Fire • Fish • Fishing • Flower • Fog • Food • Football • Freedom • Friend • Frog • Fun • Funeral • Funny • Future • Girl • LGBTQ • God • Golf • Graduate • Graduation • Greed • Green • Grief • Guitar • Haiku • Hair • Happiness • Happy • Hate • Heart • Heaven • Hero • History • Holocaust • Home • Homework • Honesty • Hope • Horse • House • Howl • Humor • Hunting • Husband • Identity • Innocence • Inspiration • Irony • Isolation • January • Journey • Joy • July • June • Justice • Kiss • Laughter • Life • Light • Limerick • London • Lonely • Loss • Lost • Love • Lust • Lyric • Magic • Marriage • Memory • Mentor • Metaphor • Mirror • Mom • Money • Moon • Mother • Murder • Music • Narrative • Nature • Night • Ocean • October • Ode • Pain • Paris • Passion • Peace • People • Pink • Poem • Poetry • Poverty • Power • Prejudice • Pride • Purple • Lgbtq • Racism • Rain • Rainbow • Rape • Raven • Red • Remember • Respect • Retirement • River • Romance • Romantic • Rose • Running • Sad • School • Sea • September • Shopping • Sick • Silence • Silver • Simile • Sister • Sky • Sleep • Smart • Smile • Snake • Snow • Soccer • Soldier • Solitude • Sometimes • Son • Song • Sonnet • Sorrow • Sorry • Spring • Star • Strength • Success • Suicide • Summer • Sun • Sunset • Sunshine • Swimming • Sympathy • Teacher • Television • Thanks • Tiger • Time • Today • Together • Travel • Tree • Trust • Truth • Valentine • War • Warning • Water • Weather • Wedding • Wind • Winter • Woman • Women • Work • World
xxx/ellauri199.html on line 236: Christ-followers’ ultimate goals are to spread the Gospel and show others the path to eternal life, to live righteously, and overall treat people the way Jesus would treat them by loving them and being patient, kind, compassionate, pure, and wise. With that being said, Christians are supposed to do this all the time, no matter the place. This includes high school.
xxx/ellauri199.html on line 238: High school can be everything you want it to be or your worst nightmare. For me — it’s okay other than the fact that just about everything I’m surrounded by goes completely against my beliefs as a Christian. Whether it be walking in the hallway hearing terribly vulgar words, common gossiping, or young kids praising the loss of their virginity. You also have your popular “in” music that blatantly puts pre-marital sex, illegal drugs, and the love of money on a pedestal. These are just some of the worldly things we have to deal with on a daily basis that can oh-so easily sweep somebody in. At this point, the options must be weighed: choose God or choose the world? Which god to choose? Which one has the biggest dick?
xxx/ellauri199.html on line 289: First of all I would like to clarify what poetry is and isn´t. Writing poetry is best described as a composition that uses literary techniques and is not prose. Writing Prose is best described as writing that uses ordinary speech or language, such as a story or letter. However, there is such a thing as prose poetry that does use poetic devices, but it is still written in journal, letter or paragraph or story form. Poetry is written with a certain poetic structure of line breaks and stanzas. We will get more into the structure of poetry later in the course. Now that we have that cleared up, let´s forge ahead.
xxx/ellauri199.html on line 291: Have you read these poets? Walter de la Mare • Dorothy Parker • Max Ehrmann • Sara Teasdale • Paul Laurence Dunbar • Christina Georgina Rossetti • Jose Marti • Robert W Service • Allen Ginsberg • Judith Wright • Siegfried Sassoon • Wilfred Owen • Elizabeth Bishop • Nissim Ezekiel • Billy Collins • Lewis Carroll • Nizar Qabbani • Sir John Betjeman • Richard Brautigan • Henry Van Dyke
xxx/ellauri199.html on line 295: Have you read these poets? William Stafford • Kenneth Slessor • Ralph Waldo Emerson • Theodore Roethke • Thomas Hood • Sir Walter Scott • Henry David Thoreau • Kabir • Percy Bysshe Shelley • Ted Hughes • Walter de la Mare • Dorothy Parker • Max Ehrmann • Sara Teasdale • Paul Laurence Dunbar • Christina Georgina Rossetti • Jose Marti • Robert W Service • Allen Ginsberg • Judith Wright
xxx/ellauri199.html on line 299: Have you read these poets? Christina Georgina Rossetti • Jose Marti • Robert W Service • Allen Ginsberg • Judith Wright • Siegfried Sassoon • Wilfred Owen • Elizabeth Bishop • Nissim Ezekiel • Billy Collins • Lewis Carroll • Nizar Qabbani • Sir John Betjeman • Richard Brautigan • Henry Van Dyke • George Gordon Byron • Jose Rizal • Thomas Hardy • William Carlos Williams • Ezra Pound
xxx/ellauri199.html on line 362: "An Evening Thought: Salvation by Christ, with Penitential Cries" was Jupiter Hammon´s first published poem. Composed on December 25, 1760, it appeared as a broadside in 1761. The printing and publishing of this poem established Jupiter Hammon as the first polished black poet.
xxx/ellauri199.html on line 595:
xxx/ellauri199.html on line 643: Sen se valizee omaxeen. He chooses for His own.
xxx/ellauri199.html on line 854: At whose command the waves obey;
xxx/ellauri199.html on line 877: Vittu täähän on tuskin edes Hello Poetryn tasoa. Neptunus ei taida oikein inspiroida runoseppoja.
xxx/ellauri199.html on line 893: In homage to the Greeks, who still defiantly call Neptune Poseidon, I started with the Homeric ‘Hymn to Poseidon’. This ancient song opens by acknowledging the earth shaker’s desolate domain, but ends with a trusting appeal to his better nature:
xxx/ellauri199.html on line 899: Help those who sail upon the sea in ships.
xxx/ellauri199.html on line 905: Except Neptune (unlike Poseidon) was a hoary geezer. He was a lake poet, not an oceanic person.
xxx/ellauri199.html on line 907: Contemporary odes to Neptune were harder to come by, but divine intervention ensured I found one that mentioned him by name. One of the highlights of my recent trip to Odesa, discussed here on the blog, was a visit to the literary museum, which houses a small collection of Anna Akhmatova’s work. The statuesque Russian poet, melancholic lover and resolute witness to the Stalinist and Putinist terrors, was born near Odesa and spent her childhood summers in the region. The display included a palm-sized booklet of the long poem ‘Close to the Sea’, or as my host translated, ‘very close’: an intimate relationship. I looked it up in The Complete Poems when I got home and assumed it must be ‘By the Edge of the Sea’. The ballad of a fierce young woman willing the arrival of her beloved from the waves, the poem was too long for the workshop and extracts would not do it justice. A shame, I thought, setting down the 950 page book, which promptly fell open to:
xxx/ellauri199.html on line 943: Ginsbergin tuotantoon vaikutti erityisesti William Carlos Williams. Opiskellessaan 1940-luvulla Columbian yliopistossa Ginsberg tutustui William S. Burroughsiin, Jack Kerouaciin, Lucien Carriin, Gregory Corsoon ja Gary Snyderiin. Ginsbergistä tuli beat-runouden johtohahmo. Työskenneltyään muun muassa markkinatutkijana ja merimiehenä Ginsberg julkaisi esikoiskokoelmansa Howl And Other Poems vuonna 1956. Kokoelma ja sen runo ”Uuvo” (Howl) vei kustantaja-runoilija Lawrence Ferlinghettin useisiin sensuurioikeudenkäynteihin. Kohun ansiosta Ginsbergin teos tuli kuitenkin kuuluisaksi. Parhaiten juuri runosta "Uuvo" tunnettu Ginsberg tuomitsi sen, mitä hän piti kapitalismin ja mukautumisen tuhoavina voimina Yhdysvalloissa. San Franciscon poliisi ja Yhdysvaltain tulli takavarikoivat "Howlin" kopiot vuonna 1956, ja myöhempi siveettömyyttä koskeva oikeudenkäynti vuonna 1957 sai laajaa julkisuutta runon kielen ja kuvaukset heteroseksuaalisesta ja homoseksuaalisesta seksistä aikana, jolloin sodomialakeja säädettiin . (mies)homoseksuaali on rikos jokaisessa osavaltiossa. Runo heijasteli Ginsbergin omaa seksuaalisuutta ja hänen suhteitaan useisiin miehiin, mukaan lukien Peter Orlovsky , hänen elinikäinen kumppaninsa.
xxx/ellauri199.html on line 945: Avoimesti homoseksuaalinen Ginsberg oli mukana monenlaisessa kansalaistoiminnassa. Vuonna 1965 hänet kruunattiin Prahassa Toukokuun kuninkaaksi ja karkotettiin Tšekkoslovakiasta, ja hän joutui FBI:n tarkkailulistalle. Ginsberg oli hippiliikkeen esikuva, joka teki myös yhteistyötä monien muusikoiden ja säveltäjien kanssa, joihin lukeutuivat Bob Dylan, Paul McCartney, The Clash ja Philip Glass. Ginsberg pukeutui rytkyihin ja asui New Yorkin Lower East Sidella. Ginsberg oli myös aikuisten miesten ja nuorten poikien välisten seksisuhteiden sallimista ajavan YMCA:n jäsen.
xxx/ellauri199.html on line 954: The world is holy! The soul is holy! The skin is holy! The nose is holy! The tongue and cock and hand and asshole holy!
xxx/ellauri199.html on line 992: Lynn Cowell is an author and speaker with Proverbs 31 Ministries, whose passion is helping moms become wise women who raise wiser daughters. For the past 10 years, Lynn has taught women and teens to discover the radical love of Jesus and build an inner confidence that leads to smart choices. Her ministry and His Revolutionary Love book have helped hundreds of teen girls and their moms discover that only Jesus has big enough a spotted dick to fill the love gap in their "hearts". Read less.
xxx/ellauri199.html on line 1049: In The War on the West, Douglas Murray shows how many well-meaning people have been fooled by hypocritical and inconsistent anti-West rhetoric. After all, if we must discard the ideas of Kant, Hume, and Mill for their opinions on race, shouldn’t we discard Marx (Karl, Groucho´s OK), the Jew whose work is peppered with racial slurs and anti-Semitism? Embers of racism remain to be stamped out in America, but what about the raging racist inferno in the Middle East and Asia? What about Israel? Nigeria?
xxx/ellauri199.html on line 1059: Murray thinks that European civilisation as we have known it will not survive and he explores two factors that he thinks explain this. The first is the combination of mass migration of new peoples into Europe together with its low birth rates. The second is what Murray describes as "the fact that… at the same time Europe lost faith in its beliefs, traditions, and legitimacy". In The Daily Telegraph, Juliet Samuel summarised Murray´s book by saying, "His overall thesis, that a guilt-driven and exhausted Europe is playing fast and loose with its precious modern values by embracing migration on such a scale, is hard to refute".
xxx/ellauri199.html on line 1080: But right now, when the Japs are planting their hatchets in our skulls, it seems like a hell of a time for us to smile and warble: "Brothers!" It is a rather flabby battle cry. If we want to win, we´ve got to kill Japs, whether it depresses John Haynes Holmes or not. We can get palsy-walsy afterward with those that are left.
xxx/ellauri200.html on line 42: Lucidity, whose will is uncontrolled.
xxx/ellauri200.html on line 77: Levitating while in the Lotus Position may also be a sign that a character is powerful or that he or she is far from normal. However, especially when Played for Laughs, if someone wakes them from their serene inner calm, they'll often spontaneously lose their floaty power and collapse in an undignified mess on the floor.
xxx/ellauri200.html on line 167: As others choose to give themselves
xxx/ellauri200.html on line 180: In awarding Naipaul the 2001 Nobel Prize in Literature, the Swedish Academy praised his work "for having united perceptive narrative and incorruptible scrutiny in works that compel us to see the presence of suppressed histories." Kukahan tonkin runoili, olikohan kulturpersonligheten. The Committee added: "Naipaul is a modern philosopher carrying on the tradition that started originally with Lettres persanes and Candide. In a vigilant style, which has been deservedly admired, he transforms rage into precision and allows events to speak with their own inherent irony." The Committee also noted Naipaul's affinity with the novelist Joseph Conrad (toinen kaappikolonialisti pyllypää):
xxx/ellauri200.html on line 184: Naipaul's fiction and especially his travel writing have been criticised for their allegedly unsympathetic portrayal of the Third World. The novelist Robert Harris has called Naipaul's portrayal of Africa racist and "repulsive," reminiscent of Oswald Mosley's fascism. Edward Said argued that Naipaul "allowed himself quite consciously to be turned into a witness for the Western prosecution", promoting what Said classified as "colonial mythologies about wogs and darkies". Said believed that Naipaul's worldview may be most salient in his book-length essay The Middle Passage (1962), composed following Naipaul's return to the Caribbean after 10 years of exile in England, and the work An Area of Darkness (1964).
xxx/ellauri200.html on line 190: The actual world has for Naipaul a radiance that diminishes all ideas of it. The pink haze of the bauxite dust on the first page of Guerrillas tells us what we need to know about the history and social organization of the unnamed island on which the action takes place, tells us in one image who runs the island and for whose profit the island is run and at what cost to the life of the island this profit has historically been obtained, but all of this implicit information pales in the presence of the physical fact, the dust itself. ... The world Naipaul sees is of course no void at all: it is a world dense with physical and social phenomena, brutally alive with the complications and contradictions of actual human endeavour. ... This world of Naipaul's is in fact charged with what can only be described as a romantic view of reality, an almost unbearable tension between the idea and the physical fact ...
xxx/ellauri200.html on line 218: For ordinary washing myself purposes.
xxx/ellauri200.html on line 410: The email will explain that due to political instability, or the death of a relative there is a significant amount of money trapped in an account. It goes on to explain that if the reader could please send just a small amount of cash, it will pay for the fees to access the account. In return for their trust and generosity, the reader is promised a large percentage of the money supposedly locked away.
xxx/ellauri200.html on line 526: Eero on joku luonnevikainen. Se aikoo järjestää Annaleenalle sovinnon kunniaxi jonkun sieppauskepposen. Niinkuin vika olis siinä ettei se olis tarpeex hypomaaninen. Vitun koleerikko. Ois tilannut vaan pizzat kaikille.
xxx/ellauri200.html on line 586: great processes march on, as Time unrolls Isot prosessit marssii, aikaa auki käärien,
xxx/ellauri200.html on line 597: homuncular men, who walk upon the ground Miehet miekkoset, jota kaxijalkaisesti
xxx/ellauri200.html on line 608: and never were so named, till those had been Joku antoi niille nimet, eikä niitä nimetty
xxx/ellauri200.html on line 613: response of those that felt astir within Vaste sellaisilta jotka tunsi hytkähdyxen
xxx/ellauri200.html on line 628: whose very echo after-music long Joka jää sen päähän kiertämään korvamatona
xxx/ellauri200.html on line 688: And those that hear them yet may yet beware. Mutta ostajaa on varotettava.
xxx/ellauri200.html on line 743: and harps whereon their faultless fingers fall: Runosepot, hyvin temperoidut harput käsissä,
xxx/ellauri200.html on line 744: there each shall choose for ever from the All. Ja kaikki saa valita mieluisensa kanavan.
xxx/ellauri201.html on line 52: Pirskatti kun tuo minun vakoseni nyt rupesi vuotamaan, kun näitä parhaita muistoja tässä kertailen! Tiineenä ollessa tuntuu vielä entistä kovemmin heruvan. Ai ai ai, kyllä saakin Reino illalla liukasta tavaraa! Parempi onkin, että on liukas, kun sillä Reinon vehkeelläkin sitä kokoa piisaa. Ei sitten nilelle pääse hankaamaan. Eipä sillä, aina on hyvin meillä luistanut hommat. Meillä, ja minulla muidenkin kanssa. Silloin ennenaikaan. Kymmenen vuotta sitten ja ylikin siellä korvessa kun asuin. Ai ai ai, hyvä olikin, että olen niin hereä kostumaan ja vuotamaan lemmenpuuhissa. Oli se tarpeen Isokukko-Uljaksen kanssa vasitenkin! Siinä sitä oli mies, oikea sonni! Ihan tuo alapää vieläkin kutiaa, kun sitä muistelen. Kyllä varmaan vielä Uljas jaksaa tahollaan miehuustyönsä hoidella, oli se semmoista tekoa! Missä lieneekään, eukkonsa luona vai kylillä vieraan naisen päällä nytkin. Semmoisia ne on monet ukkomiehetkin. Eihän niille yksi riitä.
xxx/ellauri201.html on line 60: Huomasinhan minä, että ei se Eino tästä Isokukko-Uljaksesta pitänyt. Kilpamiehekseen heti arvasi. Syytä olikin! Kyllä se tuommoinen mies pistää naisen kuin naisen lemmenvakosen kostumaan jo pelkällä olemuksellaan. Verevä nainen sen kyllä tuntee, kenestä on niihin hommiin! Eino hiippaili öisin minun sänkyyn entiseen tapaan, koetti kulkea hiljaa, mutta narisihan se lattia. Ja sänky aina rysähteli ja valitti, kun se minua hässi. Kyllä ne muut metsätyömiehet sen tupaan varmasti kuulivat. Vaan onneksi ei kuullut Kustin-ruoja sinne omaan peräkamariinsa. Koko ajan murentui siltä valta ja voima vanhuuden mukana. En minä sitä enää pelännytkään, semmoista käppänää. Eino se vaan minua polki voimissaan, oli sillä iso mollukka se terska! Kuin tatti. Ai ai ai, miten se teki hyvää ja minut sai aaltoilemaan ja sisukseni pirskahtelemaan. Monta kertaa se pyysi saada loppuun asti nussia, että olisi sisään siemenensä sylkäissyt, mutta en antanut. Totteli sentään. Kerran olin sen virheen tehnyt, ensimmäisellä kerrallani, ja nyt oli minulla sen seuraamuksena pieni poika äitini hoivissa kasvamassa.
xxx/ellauri201.html on line 70: Aatulla roikkui jo vehje pitemmällä, semmoinen pitkä ja suikea oli lerssi hänellä. Ja Mikolla oli myös laatuunkäypä kellotin. Naureskellen ne niitä minulle näyttivät, mokomat. Ja Mikolla näytti nykivänkin, meinasi eteen ruveta ottamaan, kun nuori hikinen nainen selänpesijäksi oli saatu. Olihan minulla vaatteet päällä sentään. Arvo, Eino ja Isokukko-Uljas olivat vielä lauteilla. Arvo se oli kohtelias nuorimies ja kysäisi, menisivätkö vanhemmat ukot ensin pestäväksi. Eino äkäisenä äyläisi, ettei häntä pestä tarvitse. Isokukko-Uljas käski Arvon mennä vaan, Arvo tuli alas. Minä kyllä silloin hämmennyin, miten oli nuorella miehellä kokoa enemmän kuin monella vanhemmalla. Olisi siinä rakosen täytettä ollut kerrakseen! Arvo vaan oli ujommansorttinen mies, eikä koskaan minun sänkyyni pyrkinyt.
xxx/ellauri201.html on line 72: Eino ei pestäväksi tullut, oli vihainen kuin ampiainen, jolta oli pesä viety. Niinhän se olikin, pesä oli mieheltä nyt viety, Eino sen kyllä arvasi. Hyväntuulisesti Isokukko-Uljas laskeutui lauteilta minun viimeiseksi pestäväkseni. Muut miehet saunan ovella kyttäsivät, mitä minä tästä miehestä ajattelen. Meninhän minä, munaruokaa jo tuhdisti saanut nuori emäntä, hämilleni sen ilmestyksen edessä. Mies oli iso, lihaksinen ja tuuheakarvainen, korea ilmestys jo semmoisenaan. Vaan kaiken lisäksi oli sillä mahdottoman suuret vehkeet jalkovälissä, semmoiset pelit, ettei niitä oltu nähty edes naapurikylän sonnilla! Ai ai ai, mimmoiset komeat vitjamunat olikin! Semmoiset ne kovalla naimamiehellä kuuluukin olla, kunnon siemennysvälineet. Pussit roikkuivat raskaina ja täysinä, oli niillä mittaa ja painoa. Sisällä kaksi isoa murikkaa, kuin siellä perunat olisivat muhineet. Ja itse siitinkalu oli siinä riippuessaankin iso kuin mikä, paksu ja painava. Oman vaaksani ainakin saisi pituudeksi panna ja vaikka enemmänkin. Nahka oli päällä, terska kyrmötti kookkaana varren päässä, sai minulla vakosen märäksi. Miehet nauraa höröttivät. Sanoivat, ettei ollut emäntäkään semmoista ”kukkoa” ennen nähnyt, kun ihka tuppisuuksi menin. Enkä minä ollutkaan! Ai ai ai, kyllä se semmoinen kukko olikin että! Oli taas nimi miestä myöten tässäkin tapauksessa. Komea nimi, komea mies.
xxx/ellauri201.html on line 84: Isokukko-Uljas kömpi sängyn jalkopäähän, levitti varmalla otteella haarani auki, sai eteensä märän pillun. Suu levisi korviin saakka, niin mielissään se oli. Veti nahkansa taakse ja minä näin taas ison terskan, kun se ohjasi kourallaan kovaa heppiään koloselle. Kuumalta tuntui jo huulia vasten. Alkoi työntää syvemmälle ja levitteli vitunhuulia toisella kädellään. Sai murikan sisään ja minä älähdin ääneen, pyysin varomaan. Isokukko-Uljas vaan nauraa hyrisi ja työnsi lisää, varmana ja julkeana. Iso oli toppa tällä miehellä, isompi kuin Einolla, jonka tattikin oli jo jonkinmoinen. Erimuotoinen tämä oli, semmoinen paksu ja vahvareunainen. Tiukkaa teki alusta saakka. Vittu levisi, antoi väkisin tilaa isolle siittimelle. Minä jo voihkin ja voivottelin, mutta Isokukko-Uljas jatkoi työntymistään. Riitti työnnettävää. Nuori vakoni oli täynnänsä miehen kyrpää, levisi tiukaksi ringiksi sen ympärille, koetti tottua ja vavahdella semmoisen mahtimulkun armoilla. Ei se kokonaan minuun mahtunut, vaikka syvälle meni. Ihan minulta vedet silmistä valuivat, kun niin tiukkaa teki, melkein kuin Mattia maalimaan vääntäessä. Isokukko-Uljas piti vähän aikaa sisässä, huilasi, ei liikkunut, antoi vakoni totutella. Kovasti se jo värisi, oli herkkänä ja norui mesiään. Jo kumartui Uljas antamaan suuta, hyväili taas rintaa. Hyvä mies se oli.
xxx/ellauri201.html on line 86: Kohta veti Isokukko-Uljas suuren kyrpänsä kokonaan ulos. Minun runneltu vakoseni tärisi ja pillunhuulet levällään roikkuivat. Vaan sitten alkoi uudestaan sisään sovittamaan. Nyt kävi jo sentäs vähäsen paremmin se homma. Kova oli kuitenkin minulla koettelemus, liiankin iso oli sille miehelle vehje kasvanut. Ai ai ai, vaan kaikkeen minäkin olen tottunut, siihen mahtimulkkuunkin, Uljaksen sukunuijaan. Isokukko-Uljas ähkäisi, että tämmöistä tämä oli ollut useinkin, piti saada vittu tottumaan isoon kyrpään, ennen kuin pääsi kunnolla nussimaan. Kohta uskalsi jo hiljalleen edestakaisin nytkytellä, vielä teki tiukkaa minulle. Kehaisi se Isokukko-Uljas, että minulla oli pysynyt vittu tiukkana, ei ollut liiasta käytöstä päässyt venymään eikä löystymään. Vanhemmilla ja monta mukulaa tehneillä voi niinkin olla. Lapsenteosta kun puhui, sain minä läähätetyksi, ettei sitten sisään laskisi. Samaahan minä pyysin jokaiselta mieheltä, jonka sänkyyni laskin. En halunnut tiineeksi tulla. Ei vastannut Isokukko-Uljas siihen mitään, jatkoi vaan hiljaista liikettään ja sai minut taasen kerran herkistymään, voihkaisemaankin.
xxx/ellauri201.html on line 88: Aikansa vittuani koulittuaan rupesi Isokukko-Uljas tosissaan lykkimään, työnsi aisaansa vakoseeni oikein voimalla. Minua hirvitti se meno, vieläkin aristi, vaikka nautinto ja hekuma niskan päälle pääsivät. Huohotin, ettei nyt enää pitkään naitaisi, ei kestä paikat. Lupasi se Isokukko-Uljas, mutta ei heti kumminkaan lopettanut. Sänky antoi jo sellaista valitusta, että kuului varmasti tupaan. En minä siinä enempää muita joutanut ajattelemaan, kuulkoot vaan, miten emäntää naidaan. Minulla olikin sängyssä nyt semmoinen sonni, ettei ikinä ollut ennemmin ollut. Se polki tosissaan, kun oli, millä polkea! Ai ai ai, että minä aloin ulista, loppua kohden jo huusin suoraa huutoa! Vittua kirveli, yht’aikaa herkisti, liplatteli, värisytti voimalla, kun iso kyrpä täytti joka paikan. Isokukko-Uljas kurotti jalkansa sängynpäätyyn ja alkoi siitä ponnistella. Ai herrajestas, mimmoista astumista se oli! Minä alla valitin, iso vieras mies päällä nussi, murisi mahdissaan, vitussa iso siitin teki työtään, kirnusi minua, nuorta halukasta emäntää, jonka oma ukko ei pystynyt!
xxx/ellauri201.html on line 184: Sandhamniin oli muuttanut rikkaita sveizinruozalaisia. Stigin Heikki Herliniä muistuttava toimexiantaja väitti olleensa kunnian mies vaikka kapitalisti. Tarkoittaa että pitää sanansa ja lunastaa lupauxensa. Voi helkkari. Sekö muka tekee tyypistä hyvixen? Kamasaxan moraali. Samanlaisia oli sen uuden saxalaisen Liisan ja Lotan kermaperseisemmän kaxosen porukat. Tuli mielen Jarmo ja Masino: ei voi sijottaa, sanoo omistajaperhe surullisesti pyöritellen päätä. Mutta niinhän sen määrittelee hyvä kirjakin: jumala pitää lupauxensa ja jeesus lunastaa. Nekin on kamasaxoja, lumppukauppiaita juutalaisia. Lunastetut pukeutuvat pilven päällä puhtaanvalkoisiin halatteihin. Ne pysyvät siisteinä koska peräaukot on koko porukalta tervattu.
xxx/ellauri202.html on line 147: Thibault'n veljekset saapuvat Ranskaan, isä on kuolemassa ja kärsii (kymmeniä sivuja) jatkuvasti, Antoine jouduttaa prosessia morfiinipistoksella. Testamenttissaan Oscat Thibault haluaa sotilaalliset hautajaiset ja ruumiin sijoitettavaksi Crouy'hyn, hänellä on titteleitä tittelien perän ja testamentissa tehdään litania herran nimeä kantavia säätiöitä ja hankkeita.
xxx/ellauri202.html on line 178: André Gide on arvostettu hahmo ranskalaisen kansakunnan kaapin päällä ja Nobelin palkinnon saaja vuonna 1947. Mutta tässä teoksessa piirretystä kiehtovasta, omituisesta ja intiimistä muotokuvasta voi nauttia joku, joka ei ole koskaan lukenut tai ehkä koskaan edes kuullut hänestä. Hän yllättää meidät jatkuvasti inhimillisyytensä laajuudella. Kirja tuo esiin hänen ristiriitaisen seksuaalisuutensa ja taistelunsa homoseksuaalisuuden hyväksymisestä leimautumisen ja tuomitsemisen aikakaudella.
xxx/ellauri202.html on line 196: Roger Martin du Gard (23 March 1881 – 22 August 1958) was a French novelist, winner of the 1937 Nobel Prize for Literature. Martin du Gard, homosexual by inclination and avocation, was miserably married to a devout Catholic who despised all his literary friends. Martin du Gard is much impressed with the fine appearance of the German race. The handsome boys and beautiful young girls are, to him, a reincarnation of ancient Greece. Martin du Gard reported back to André Gide on the wonders and delights of Berlin, where he had found the young involved in ‘natural, gratuitous pleasures, sport, bathing, free love, games, [and] a truly pagan, Dionysiac freedom’.
xxx/ellauri202.html on line 200: Martin du Gard posed as a specialist in matters sexual in order to attend interviews with homosexual men at Magnus Hirschfeld’s Institute. He also toured the gay clubs, nominating as his favourites the Hollandais and the lesbian Monocle. Christopher Isherwood was at Hirschfeld’s Institute on the day that Gide was given a guided tour, Gide ‘in full costume as The Great French Novelist, complete with cape’. Retrospectively calling him a ‘Sneering culture-conceited frog!’ from the safety of the mid-1970s – and in doing so sounding like a rather uptight, Francophobic D.H. Lawrence – Isherwood failed to consider that Gide’s pose might have been a way of giving Hirschfeld’s project the serious imprimatur of a symbolic cultural visit, to which the cape and the performed ‘greatness’ were essential embellishments.
xxx/ellauri202.html on line 204: Le cycle se compose de huit romans : Le Cahier gris (1922), Le Pénitencier (1922), La Belle Saison (1923), La Consultation (1928), La Sorellina (1928), La Mort du Père (1929), L'Été 1914 (1936) et Épilogue (1940).
xxx/ellauri202.html on line 206: À travers les destinées de deux familles bourgeoises, les Thibault et les Fontanin, est évoquée la France de la Belle Époque qui va sombrer dans le premier conflit mondial. L'ensemble du cycle est surtout centré sur les deux fils du riche notable catholique Oscar Thibault, deux frères que tout oppose : Antoine, l'aîné, médecin sûr de lui, esprit rationnel et plutôt conformiste, et son cadet de neuf ans, Jacques, idéaliste et tourmenté, en révolte contre les valeurs de la société bourgeoise puis militant socialiste.
xxx/ellauri202.html on line 266: This is not a picture of a man in control. This is the posture of a man close to losing everything. He was always shoulders back, head held high. Now he is shoulders front, head held low. He looks like me at the principles office waiting for the punishment. Only it is us Yankees and our NATO cowboys dealing out the punishment in his case!
xxx/ellauri202.html on line 311: Another reason why intelligent people tend to be quiet is simply because of the things they talk about. Many people, especially those with high crystalline intelligence, who know a lot, have certain preferences for topics. Small talk at a party or gossip is not one of them. Self-answering fake questions like this in Quora is.
xxx/ellauri202.html on line 352: But was Frank’s account true? Let's have closer look at a controversial claim!
xxx/ellauri202.html on line 387: Additionally, Frank had had a falling out with Hitler and he was facing a death sentence for his collaboration with the Nazis. So perhaps he felt like he had nothing to lose by publishing a wild claim.
xxx/ellauri202.html on line 403: But sometimes there is no rhyme or reason behind such things. Well, the chosen people killed and still kill droves of Philistines without any personal animus. Natasha Ishak is a staff writer at All That´s Interesting. She is a Jewess. Now that´s interesting!
xxx/ellauri208.html on line 35: osebud.fi/img/kannet/9789513090609.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri208.html on line 187: niiden yhtymäkohtaan on prosessi
xxx/ellauri208.html on line 215:
xxx/ellauri208.html on line 449: Mikäs se olikaan nimeltään se esteettinen jumalan olemassaoloargumentti? Joku on taas kaivanut sen koipalloista. Et täälä on niin kaunista et tän on täytynyt tehä joku tosi etevä. Huohheli huoh. Entäs sit noi vähemmän kauniit detaljit, kuten vanhan ihmisen luttaperse? No ne on perkeleestä tietysti. Huoh ja huoh. Rousseaun kelloseppävertaus. Sehän oli ize uurmaakareiden sukua. Eikä jälki ollut järin kehuttava, vaikka J-J kyllä tikkasi kiivaasti ja taajaan kuin polkusingeri, ensin mamania, sitten äiti Teresaa. Helskutin typerä tää Michel, kyllä näkee ettei se piittaa historiasta. Sen pää on pelkkää höttöä. Imperiumit kestävät niin kauan kuin ne kasvavat ryöstämällä naapureita. Kun kasvu tyrehtyy, tulee ikkunoista ja ovista jotain matuja.
xxx/ellauri208.html on line 457: René Jean Marie Joseph Guénon eli Sheikh 'Abd al-Wahid Yahya (15. marraskuuta 1886 – 7. tammikuuta 1951) oli ranskalainen kirjailija ja metafyysikko. Guénon kääntyi kristitystä muslimiksi ja sovelsi metafysiikkaa kulttuuristen perinteiden ja uskontojen historian tutkimiseen. Hän kuitenkin kieltäytyi ”filosofin” ja ”ajattelijan” leimoista. Ja syystä kyllä, se oli pirun tyhmä apina, sen silmätkin oli kiinni lähes päälaessa. Guénonin kirjoitukset loivat pohjan uskonnonfilosofisen traditionalistisen koulukunnan synnylle.
xxx/ellauri208.html on line 474: Mahfouzin teoksiin kuuluu Awlad Haretna (arab. أولاد حارتنا, ’Awlād Ḥāratnā, joka on käännetty englanniksi nimillä Children of Gebelawi ja Children of the Alley) vuodelta 1959. Se ilmestyi aluksi jatkokertomuksena lehdissä ja kertoo vertauskuvallisesti yksijumalaisten uskontojen synnystä. Uskonoppineet estivät teoksen julkaisemisen romaanina ja Mahfouz joutui fatwayrityksen kohteeksi. Kirjassa kerrotaan Adam-isän ja kolmen pojan (Mooses, Jeesus ja Muhammad) tarinat. Teos julkaistiin kirjana toisella lähettäjänimellä Beirutissa 1967.
xxx/ellauri208.html on line 492: Mahfouz kertoo näiden pieneläjien edesottamuksista värikkäästi ja värikkäitä ovat myös heidän puheensa, jotka ovat täynnä sekä vetoamisia uskontoon että meheviä haukkumasanoja. Sikäli kuin mennään kujan ulkopuolelle, paljastuukin enemmän tai vähemmän turmeltunut maailma, jossa harjoitetaan prostituutiota ja juodaan viiniä kujalaisten nautintoaineiden rajoittuessa tupakkaan, hasikseen ja makeisiin. Lisävivahteen teokseen tuovat maassa olevat englantilaiset sotilaat. Kujan ulkopuolisesta maailmasta mainitaan ohimennen juutalaiset. Hieman yllättäen kujan asukkaiden joukossa on myös homoseksuaali. Sävyt vaihtuvat koomisesta melodramaattiseen ja välillä ollaan miltei viihderomaanin ilmapiirissä. Toisinaan ei vaikutelma tekomakeasta aikuisten sadusta ole kaukana.
xxx/ellauri208.html on line 577: Close by an open gate Aukinaisen portin lähellä
xxx/ellauri208.html on line 591: His achievements were cut short when he was fatally shot on September 6, 1901, by Leon Czolgosz, a second-generation Polish-American anarchist. McKinley died eight days later and was succeeded by Vice President Theodore Roosevelt. As an innovator of American interventionism and pro-business sentiment, McKinley is generally ranked above average. His popularity was soon overshadowed by Roosevelt (#26) and later on totally eclipsed by Trump (#45).
xxx/ellauri208.html on line 597: Oli biologian tunti. Opettaja oli kipeänä. Katsoimme luontodokumenttia mangusteista, mankeloidun rotan näköisistä pikkupedoista. Mangustit kiipesivät päivälevon jälkeen paskanhajuisista koloistaan Serengetillä tai jossain muussa afrikkalaisen viranomaiskorruption perslävessä. Mangustit asettuivat pesäkummulle takajaloilleen, kaulaansa kurkottaen, mietteliäinä, mustin silmänympäryksin, muistuttaen Karhukoplan veljenpoikia, ja tuijottivat tasangolla törmäileviä villieläinlaumoja tiiviinä ryhmänä kuin eloonjäämistaistelun tuomitseva demarikomitea. Pörröiset vauvamangustit huojuivat evoluution keskellä unisina ja paahteen tylsistyttäminä, kurttuisin kulmin, ja lysähtelivät kumoon. Tytöt huokailivat. Ihania, ihan kuin ihmisiä, he kuiskivat luokassa, jonka ikkunoiden eteen oli vedetty pimennysverhot. Ja olivathan mangustit ihania, kun niitä katsoi oikealla tavalla, ihmisestä käsin, kun niiden mittana käytti ihmistä. Minä satuin vilkaisemaan ympärilleni muiden keskellä, edessäni pulpetilla viisisormiset käteni, näin lähellä häämöttävät kasvot, jotka tuijottivat sinertävä ruutua ja kuuntelivat lukijan eläytyvää puhetta. Ajattelin: Ihan kuin mangusteja. Palleani jännittyi. Minua huimasi. En saanut katsetta tarkennettua. Luokan tuttuus katosi, ja ihmisten. Ylle tulvahti pimeä, jota ei valaissut mikään oppivelvollisuus. Pimeä nieli seinien topografiset kartat. Pimeän kosketuksesta styroxinen Unkarin väestöpyramidi mureni ja tuprusi ryhmätyötaulun tähtikarttaan. Ikkunalaudalle lokeroidut Pahtavaaran malminäytteet putosivat paperimassakuun näkymättömälle puolelle Moskovanmereen, tyhjiin pyyhkiytyivät kansantuotteen kasvua osoitta graafit. Nicaragualaisen pihvilihan vientireitit ja uhanalaisen oselotin levinneisyysalue. Suurten jokisuistojen murtovesialueet huuhtoivat mennessään lasikaapin jyrsijät ja formaliiniin säilötyn kyyn ja violettisuonisen lehmänsilmän. Minä istuin sen katoamisen keskellä, hiljaisena, pyörteessä, kahdeksantoistavuotiaana, selitykset kadottaneena, ylettömän todellisuudentunnun vallassa, kun pimeään hävisi kaikki minkä olin uskonut jonain päivänä tietäväni. Jäljellä oli tunteikas olentolauma tuijottamassa sinertävää utua. Huh, ajattelin. Se pyyhki yli väkivalloin. Käteni vapisivat, korvani soivat. Vähitellen pelko lakkasi. Puristin kämmenillä poskiani. Ajattelin, että sen täytyi olla aivojen verenkiertohäiriö. Ajattelin olevani poikkeusyksilö. Jos sille yrittäisi antaa nimen, sen täytyisi olla taitoa olla tietämättä mitään.
xxx/ellauri208.html on line 639: Gunnar Olof Björling, född 31 maj 1887 i Helsingfors, död 11 juli 1960 i Helsingfors, var en finlandssvensk poet. Han var vid sidan av Edith Södergran, Hagar Olsson och Elmer Diktonius en av de ledande gestalterna inom den finlandssvenska litterära modernismen. Björling medarbetade i tidskriften Quosego 1928–1929.
xxx/ellauri208.html on line 666: Björling oli avoimesti homoseksuaali, mikä ei ainakaan vähentänyt häneen kohdistunutta syrjintää ja väheksyntää. Harri Nordell kirjoittaa: ”– – pilkka oli säälimätöntä, eikä päivänkritiikki, jos sitä edes oli, suostunut ymmärtämään täysin omalakisen, dadaistisen ja ekspressionistisen Björlingin runouden arvoa.” Pilkkaajiin kuului aikakauden vaikutusvaltainen kriitikko Hagar Olssonkin.
xxx/ellauri208.html on line 721: Niin tuli yö ja pimeys Kangijalan yli, vuorten ja virran ja maan. Ja minä seisoin jyrkänteen partaalla Joonatanin kanssa, hän oli selässäni (sic) kädet lujasti kaulallani, ja minä tunsin miten hän takaa päin hengitti korvaani. Ihan rauhallisesti hän hengitti. Ei niin kuin minä... Joonatan, oma veljeni, miksen minä ole yhtä rohkea kuin sinä? (Mitä vitun hevosenleikkiä tää oli? Pukkihyppelyä? Pienoisjunaa?)
xxx/ellauri208.html on line 849: En olisi koskaan törmännyt Annika Idströmiin ellen olisi lukenut Esa Sariolaa, Olli Jalosen kirjoja olisi jäänyt hankkimatta, Christer Kihlmaniin olisi jäänyt tutustumatta.
xxx/ellauri208.html on line 896: On tää Onnelikin täysin tärähtänyt. Anaalis-retentiivinen sekobolzi. Onko naiskirjailijoissa isompi prosentti obsessioita kuin väestössä keskimäärin? Suattaapa hyvin ollakin. Tollasia yxinäisiä vilijonkkia. Ei ole terveellistä kirjailijoille että niillä on noin paljon luppoaikaa. Siitä tulee justiinsa tätä nauseaa. Kyllä tämäkin Idström haaveili isokullisesta pollarista nimeltä Marttinen joka ei ota edes kypärää päästä noustessaan Annikalle. Naiset ovat Anuxesta ja miehet Perseestä. Mieskynäilijät ovat järjestään narsisteja ja naiset pyllynreikiä.
xxx/ellauri208.html on line 1032: Due to the linguistic dissimilarities of the name "Idris" with the aforementioned figures, several historians have proposed that this Quranic figure is derived from "Andreas", the immortality-achieving cook from the Syriac Alexander romance.
xxx/ellauri208.html on line 1034: The Alexander Romance is an account of the life and exploits of Alexander the Great. Although constructed around a historical core, the romance is largely fictional. It was widely copied and translated, accruing legends and fantastical elements at different stages. The original version was composed in the Greek language before 338 AD, when a Latin translation was made. Several late manuscripts attribute the work to Alexander´s court historian Callisthenes, but the historical person died before Alexander and could not have written a full account of his life. The unknown author is still sometimes known as Pseudo-Callisthenes.
xxx/ellauri208.html on line 1051: Patricia Crone proposes that both "Idris" and "Andreas" are derived from the Akkadian epic of Atra-Hasis.
xxx/ellauri208.html on line 1116: Tästä kirjasta tulee mieleen epsanjalainen sarja Dos Vidas, samanlainen syvä elintasokuilu eri porukoiden välissä. Vitun kukot tunkiolla olevinaan jotain jaloja. Joo ja ne ylväät länsisaxalaiset tehtaanomistajat sakusarjassa jossa kaxoset asui muurin eri puolilla. Miten ällöä. Ullakkokerroxen laahus tykkää vakoilla parempiosaisten alakertalaisten touhuja. Ei ne sunkaan halua et kaikki olis samassa veneessä, ne haluais ize olla tunkiokukkoja.
xxx/ellauri208.html on line 1126: Totta Mooses
xxx/ellauri208.html on line 1140: Gebel on Calle Roseniuxen linjoilla, ei tässä olla ryöstämässä rikkailta. Gebelin kujalla pantiin pystyyn juhlia, Tamarindi tanssi kunnes kaikki oli jäykkänä. Gebel "jyrähti" epäkristillisesti: Gentlemen don't enjoy other peoples suffering, but they don't mind it much either. Silmä silmästä ja lammas lampaasta, se on meitin kamelinajajien deviisi. Gebel eli ja kuoli isona paskiaisena, vitun Hammurapi.
xxx/ellauri208.html on line 1144: Taas on iso cheeffi ja pikku cheeffi vuorenpeikon jälkeläisten kimpussa, trustee I-haa kahmii pätäkät, tu-Bajumi kazoo päältä ja kukaan ei tee mitään. Joosef ja Maria on Ebyktissä karussa Heroodesta. Porukoiden perseet on mustelmilla potkuista. We must trust in God. In God we trust, all others pay cash.
xxx/ellauri208.html on line 1147: Jee-suxi huomaa ikkunassa Kaifaan tyttären ja punastelee. Äisky sanoo: he's not that kind of boy (but the other kind). Lutka Jasmine on vielä mehukkaampi. Ei tää nyt kärsimyshistorialta kuulosta, passiohedelmäsoseelta pikemminkin.
xxx/ellauri208.html on line 1154: Rifaa käyttäytyy kuin tyttö, ei huoli Aishan kättä, se ei lie tarpeexi karvainen. Se haluu manaajaxi , vitun ämmä. Joosef ja Maria päästää manauxen. Poikahan on homo, selvä hinaaja.
xxx/ellauri208.html on line 1159: Jasmiini kävi bylsimässä ison cheefin tuvassa. Siitä nousi hirveä älämölö. Rifaa asettui puolustamaan lutkarukkaa, siitä nousi vielä isompi. Tätä se romantiikka on, geenit vastaan meemejä. Joosef Shafeystä tulee mieleen se pehmo Nene Schnitzelissä jolla oli kapinakenraalin wiixet kun se oli latino. Sen vaimolla oli siinä perheessä housut jalassa. Sellaisten pojista tulee usein homoja.
xxx/ellauri208.html on line 1180: Cheefit mukiloivat Rifaan hengiltä tylpillä astaloilla. Jee-suxi heittää henkensä huutaen Alp-Öhiä. Apostolinelikko kaivaa sen hiekasta ja vie Hussen hautaan (Husse vetää Joosef Arimatialaisen roolia). Tim takoo maata hännällä ja haukahtaa. Rifaan kaverit, tai siis Muhammad Ali, kuristaa Jasmiinin. Ali johtaa kansannousuja joissa vanhat cheefit jäävät ilman housuja kuin Punavyön vastustajat, ja Alista tulee uusi iso cheeffi. Rifaan porukat on nyt keon päällimmäisenä. Rifaan seuraajat ei ole yhtä mieltä muusta kuin et Rifaa on nyt Nasse-sedän tykönä. Jotkut jopa jättää reiät rauhaan kuin Hariton ja rupee rengasmunkixi. Mut tärkein aateperintö Rifaalta oli korkoa korolle kasvuodotus. Sevverran kristityistä. Detta om smuts.
xxx/ellauri209.html on line 93: Easily topping the list of the 5 biggest companies that don’t pay taxes is Amazon, which is among the largest companies in the world in 2021. As I mentioned earlier, for many years Amazon was not profitable and made huge losses as it made inroads into the e-commerce market and gained a major market share by using extremely low prices as a strategy. This has allowed the company to use the tax losses from those years which are brought forward against any income earned and hence, avoid paid taxes even though they have an income of more than $10 billion.
xxx/ellauri212.html on line 51: Totta mooses oli sulla kissanpäivät. fulsere vere candidi tibi soles.
xxx/ellauri212.html on line 73: All evidence points to the fact that Gauguin might have been drawn to the Mahu culture of a boy performing feminine duties. Drag queens were prevalent in Tahitian culture one which drew the focus of Gauguin. His children are not the reason to believe that he was heterosexual look at his Polynesian artwork!
xxx/ellauri212.html on line 159: I shall now close my eyes, I shall stop my ears, I shall
xxx/ellauri212.html on line 188: Bukkake is the noun form of the Japanese verb bukkakeru (ぶっ掛ける, to dash or sprinkle water), and means "to dash", "splash", or "heavy splash". The compound verb can be decomposed into a prefix and a verb: butsu (ぶつ) and kakeru (掛ける). Butsu is a prefix derived from the verb "buchi", which literally means "to hit", but the usage of the prefix is a verb-intensifier.
xxx/ellauri212.html on line 355: Huumeisiin kuolleiden suhteen tilanne on vielä synkempi. Huumekuolemat ovat lisääntyneet rajusti: Vuosien 2000 ja 2017 välisenä aikana huumekuolemien määrä kasvoi 60 prosentilla. Kuolemia aiheuttavat ennen kaikkea opioidit, kuten heroiini ja metadoni.
xxx/ellauri212.html on line 366: Vuonna 2020 jopa 14 prosenttia ikäryhmästä päätti peruskoulun hylätyillä arvosanoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näiden nuorten on mahdotonta saada töitä.
xxx/ellauri212.html on line 404: Chika halusi liikkua bändin kanssa vapaasti. Siis miten kysyi Norie täti epäluuloisesti. Millaista liikkumista se on? No horisontaalista, neuvoi Rei, ei niinkuin Takeo joka naulizi Rein tatamiin kuin perhosen. Vaikka saattaahan sitä tulla niinkin, jopa 2x, jos on taitava. Sujata ei pitänyt japsujen currystä, se oli liian paxua. 18v emi kuoli ja hede nuupahti. Emin isä pyysi Emin kamikazea julkisesti anteexi mikä oli Reistä naurettavaa. Anteexi mixi? Reinhän tässä pitäisi pyytää anteexi. Emi oli pinnallinen mutta rakasti oikeasti Takeota. Hän erehtyi kuvittelemaan että parittelimme romanttisessa mielessä. Vaixe oli vain isänmaallista anaaliseroottista yhdyntää kahteen otteeseen. En gång är ingen gång men två gånger är en vana.
xxx/ellauri212.html on line 413: The painter — whose real name was Balthasar Klossowski de Rola and who died in 2001 — has been a controversial figure in the art world for decades. Many of his paintings show highly sexualized depictions of young girls. His 1934 work "The Guitar Lesson" was one of his first to scandalize his peers. When it was displayed along with "Thérèse Dreaming" and other Balthus paintings at a special exhibit in the Met in 2013, a plaque warned readers that the paintings were disturbing in nature.
xxx/ellauri212.html on line 420: The Metropolitan Museum of Art is refusing to take down a painting after nearly 10,000 people signed a petition saying it should be removed or recontextualized because it "depicts a young girl in a sexually suggestive pose."
xxx/ellauri212.html on line 458: Nyt nähtävillä olevat suunnitelmat on tehnyt kaupunkikehityksen ja kaavamuutosprosessien asiantuntijayritys Kulmakivi, joka hakee kehittämisvarausta Oulunkylän keskusta-alueelle. Hanketta vetää kokoomuksen puisto-osaston kaupunkihävittäjä Velmu Viurusilmä.
xxx/ellauri215.html on line 55: Kunnon seisokista ei vieläkään (tai enää) mitään tietoa. Bugger it. Siru kazoo hämillään päällään ähräävää pikku letkua. Tähänkö on tyydyttävä? Paljon melua, vähän villoja. Oheinen insertiokuva on puhdas lavastus, oikeasti pipu oli kovasta yrityxestä huolimatta pehmyt rusina. Eka kerralla sain sen hikisesti sisään puoliveteisenä ihan zägällä, mutta se pysyi säälittävän pienenä eikä ruiskahduskaan sitten tuntunut kummoseltakaan. Toisen kerran valui runkku vetelästä pipusta purosena pusikkoon kuin hannibal ante portas. Ollaan takaisin esimurkkuiän lähtöruudussa, pikku lätäkkö Merikadun vessanlattian terranvärisillä klinkkereillä. Runkun ja vessapaprun tuoxua.
xxx/ellauri215.html on line 97: Well, according to Net Doctor, both partners tend to push forward at a rate of approximately once every 0.8 seconds. That means that men on average thrust 48 times per minute. And considering the median time for sex is 5.4 minutes, that means that the average number of thrusts it takes to ejaculate is closer to 260 humps.
xxx/ellauri215.html on line 154: Jewish writer with spectacles on the nose, autumn in his heart and menstrual blood on his penis. Especially fond of Charlie Chaplin's comedies.
xxx/ellauri215.html on line 167: In the best essay ever written on Saul Bellow, Philip Roth wrote that his friend "managed brilliantly to close the gap between Thomas Mann and Damon Runyon". Bellow indeed brought together the teeming, busy world of post-war America, with its wise-guys, money men and "reality instructors", and the high seriousness of old Europe.
xxx/ellauri215.html on line 188: James Francis Durante (/dəˈrænti/ də-RAN-tee, Italian: [duˈrante]; February 10, 1893 – January 29, 1980) was an American actor, comedian, singer, vaudevillian, and pianist. His distinctive gravelly speech, Lower East Side accent, comic language-butchery, jazz-influenced songs, and prominent nose helped make him one of America's most familiar and popular personalities of the 1920s through the 1970s. He often referred to his nose as the schnozzola (Italianization of the American Yiddish slang word schnoz, meaning "big nose"), and the word became his nickname.
xxx/ellauri215.html on line 243: Wikipedia: Psykopatia on viralliseen tautiluokitukseen kuulumaton luonnehäiriö, jota voidaan mitata luotettavasti. Sille ominaisia piirteitä ovat pinnallinen viehätysvoima, itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute. Psykopatiasta kärsivää henkilöä kutsutaan psykopaatiksi. Psykopaatille tyypillisiä piirteitä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä noin yksi prosentti voidaan luokitella psykopaateiksi.
xxx/ellauri215.html on line 372: "Point number three (ok, almost done) is the talk about the Finlandization of Ukraine, which means that Ukraine has to compromise on their values, security and basic existence in order to achieve peace. I fundamentally disagree with this thesis because every independent and sovereign state should have the freedom to choose whose club it wants to join and which cola to buy.
xxx/ellauri215.html on line 384: Countries that were not members could partner with them, like Finland. There was also close partnership with the Russian council in NATO, so there was this cooperation. NATO enlargement took place because Soviet satellites during the cold war wanted to get that extra protection and for fully understandable reason, what with Reagan's plans for Star Wars. But that expansion was not aggressive. NATO has never attacked another country. Iraq, Libya, Sudan etc etc did not involve NATO in the least.
xxx/ellauri215.html on line 390: "The fifth claim (sorry folks) is about the US and EU projecting power onto Russia. Remember that the EU has worked on two premises - Idealism and Realism. HOOHOO, this is getting too hilarious. Idealism because we wanted to create closer relations with Russia, otherwise we would not have created a level of energy dependency on Russia like we have and trying to accommodate Russia with cooperation in the EU; and, Russia has not been aggressive about EU expansion as such.
xxx/ellauri215.html on line 394: "And this brings me to my conclusion. I’m a strong believer in academic freedom (BUAHAHAHA, stop, you're killing me!) and open debate. I’m somewhat worried coming from a country that lives next to Russia and have been attacked by the Soviet Union and had to survive WW2 as a Soviet neighbor and have had to lose my summerhouse in Porckala to the Soviet Union, that academics make claims that simply are untrue and it doesn’t help if you quote documentation and skew it in a certain direction… more important than international relations theory is the reality of what is happening on the ground.
xxx/ellauri215.html on line 413: Aminatu (also Amina; died 1610) was a Hausa (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hausa_people) Muslim (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Muslim) historical figure in the city-state (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hausa_Kingdoms) Zazzau (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zazzau) (present-day city of Zaria (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zaria) in Kaduna State (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kaduna_State)), in what is now in the north-west region of Nigeria (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nigeria). She might have ruled in the mid-sixteenth century. A controversial figure whose existence has been questioned by some historians, her real biography has been somewhat obscured by subsequent legends and folk tales.
xxx/ellauri215.html on line 460: “There must be close bodily contact during sex. This means that a husband must not treat his wife in the manner of the Persians, who perform their marital duties in their clothes. This provides support for the ruling of Rav Huna who ruled that a husband who says, ‘I will not perform my marital duties unless she wears her clothes and I mine,’ must divorce her and give her also her settlement [the monetary settlement agreed to in the marriage contract].”
xxx/ellauri215.html on line 463: “Since a man’s wife is permitted to him, he may act with her in any manner whatsoever. He may have intercourse with her whenever he so desires and kiss any organ of her body he wishes, and he may have intercourse with her naturally or unnaturally [traditionally, this refers to anal and oral sex], provided that he does not expend semen to no purpose. Nevertheless, it is an attribute of piety that a man should not act in this matter with levity and that he should sanctify himself at the time of intercourse.”
xxx/ellauri215.html on line 474: The study included 104 sexually active heterosexual couples who were asked how often they climax, how often they’d like to and how often they expect people should have orgasms. The study underscored a well-established gap in which men climax much more often than women, which the study said can lead to lower expectations among women. The findings were recently published in the journal Sex Roles.
xxx/ellauri215.html on line 476: "The orgasm gap has implications for women’s pleasure, empowerment, sexual satisfaction and general well-being,” said Wetzel, who advocates for orgasm equality to her social media followers (6M to date, same number as holocaust victims. 100K kazojista tykkäsi, se on aika pieni prosentti, 1/60.).
xxx/ellauri215.html on line 479: But Rahab, you must realize that female orgasm is not indispensable for conception, while cum pretty much is (except for pre-cum, but that's so close to coming as makes no difference). Female orgasm is there just as a spark to make it easier for men to get their 5 strokes in. Once the sperm packet is in place, female orgasm may help the little tadpoles to find their way to the jackpot a little faster, but it works tolerably well without.
xxx/ellauri215.html on line 495: Wetzel seems to be a pet form (affectionate variant) of Wenzel.This unusual surname was developed from the German (male) personal name 'Wenzel', a diminutive form of the German given name 'Wenze', with the diminutive suffix '-el'. The origin of the personal name is Czechoslovakian, 'Wenze' being a borrowed form of the Old Czech personal name 'Veceslav', in modern Czech 'Vaclav', which in its Anglicized form is 'Wenceslas'. The name is composed of the elements 'vece', greater, and 'slav', glory, and was borne by a 10th Century duke of bohemia who fought against a revival of paganism in this territory, and after his death became patron saint of Bohemia.
xxx/ellauri215.html on line 500: “I think it is appropriate that on the same day that we mourn the loss of a commander in chief, we also mourn the loss of individuals whose deaths did not receive national attention, or much attention at all, but whose lives were no less worthy of our recognition,” Janice Hahn, a member of the Los Angeles County Board of Supervisors, insincerely said at the service.
xxx/ellauri215.html on line 504: The county does not have to do this, but the tradition, which dates back to 1896, has become a sacred event for the many county workers — coroners, researchers — whose job it is to investigate how people die in Los Angeles. Their work is a long process of figuring out who these people were, and if there are loved ones looking for them. Nearly all of the forgotten Angelenos honored this year died in 2015, and in most cases a relative was found but for whatever reason — financial hardship, estrangement — they did not want to claim the remains.
xxx/ellauri218.html on line 44: A skeleton parodies human happiness by playing a hurdy-gurdy while the wheels of his cart crush a man as if his life is of no importance. As if? The skeletons are winning. The hurdy-gurdy is a string instrument that produces sound by a hand-crank-turned, rosined wheel rubbing against the strings. The wheel functions much like a violin bow, and single notes played on the instrument sound similar to those of a violin.
xxx/ellauri218.html on line 112: He believes the US can still successfully fight the wars of yesteryear — World War-style conflicts — but hasn’t yet mastered how to win wars against insurgents, which are smaller fights against groups within countries. The problem is the US continues to involve itself in those kinds of fights.
xxx/ellauri218.html on line 123: So, the government which was supposed to fall didn’t. As a result, Iraq’s little boys and girls and men and women of all ages didn’t shower kisses on US troops as they freed successive cities and finally Baghdad. During this piece of cake triumph, the "coalition forces" might lose a few troops to accidents and friendly fire like in Grenada, Bosnia and even Afghanistan, but the Iraqis wouldn’t really fight. Thus, we would not have a serious casualty count on our side and attribute a limited number of Iraqi civilian deaths to the cause of freedom itself. The United States would show off the tens of thousands of cowardly Iraqi POWs who surrendered without firing a shot.
xxx/ellauri218.html on line 125: Bush and Rumsfeld obviously believed in this Gulf War 2 scenario. They sneered at the nay-saying generals who demanded more troops and reinforcements to besiege Baghdad. Rummy felt certain that air strikes, with high tech bombs and guided missiles, would more than suffice. They knew, from their studies of selected books and articles written by their ideological neo-con mentors that the Iraqis would surrender rather than fight after US explosives showed them our power; so why the need for all those troops! The brilliant advisers, Deputy Defense Secretary Paul Wolfowitz and Richard Perle, recently resigned as Defense Advisory Board Chief, and other intellectuals had spun a convincing tale, one that included the oft-referenced domino theory. They convinced the lesser IQs like Rummy who in turn convinced the even more intellectually challenged president.
xxx/ellauri218.html on line 170: Wiilmaaa! Open here! huutaa Retu jäätyään sapelihammaskissan sijasta pihalle. Sisaruxet nauroivat. Sellainen jää wannabe lindkvsistille mieleen. Open here luki pantteriaskin kannessa. Retu potkii maasta vauhtia ennenkuin sen auto alkaa startata. Sen kerhoeläin ei ollut coon vaan moose.
xxx/ellauri218.html on line 172: Lollo (tai sen ruipelompi ystävä) diggasi Al Hibblerin Unchained Melodya joka oli UK listakärki 1955. Se on aika pitkäveteinen ja laahaava. Homompi Righteous Brotherseista kimitti sen coverina 1964. A.Hitlerin Horst Wessel Lied 1931 oli vetävämpi. Horst Wessel kirjoitti runonsa kommunistisen runoilijan Willi Bredelin taistelulaulun pohjalta, jonka tämä oli kirjoittanut 1800-luvulta peräisin olevan posetiivilaulelman sävelmään. Al H. oli lakupetteri. Hibbler was born in Tyro, Mississippi, United States, and was blind from birth. Limaisen Lillon olis paree pukeutua kokovartalokondomiin. Älä rakasta ilman satulaa.
xxx/ellauri218.html on line 236: Other animals were also a problem. Feral dog packs roamed the dump and were a hazard to employees. Rats also posed a problem. Attempts to suppress the New York population with poison failed. The area was declared a wild bird sanctuary, and some hawks, falcons, and owls were brought in. The area became a popular spot for birdwatching. Because of the predatory birds, rat sightings, especially during the day, dropped dramatically.
xxx/ellauri218.html on line 240: By 1997, two of the four landfill mounds were closed and covered with a thick, impermeable plastic cap. The landfill received its last barge of garbage on March 22, 2001. A few months later the twin towers of WTC were reduced to rubble.
xxx/ellauri218.html on line 242: The landfill site was finally closed on March 22, 2001, though it was temporarily reopened soon after for the September 11, 2001 attacks on the World Trade Center in Manhattan (see below). The garbage once destined for Fresh Kills was shipped to landfills in other states, primarily in Pennsylvania, but also in Virginia and Ohio. Some garbage was also sent to New Jersey for incineration.
xxx/ellauri218.html on line 246: Thousands of detectives and forensic evidence specialists worked for over 1.7 million hours at Fresh Kills Landfill to try to recover remnants of the people killed in the attacks. A final count of 4,257 human remains was retrieved, but only 300 people could be reconstructed from these remains. A memorial was built in 2011, which also honors those whose identities were not able to be determined from the debris. The remaining waste was buried in a 40-acre (160,000 m2) portion of the landfill; it is highly likely that this debris still contains fragmentary human remains like condoms, false teeth and pacemakers.
xxx/ellauri218.html on line 267: Päästön määrä oli 40 PBq fissiotuotteita. Päästöstä 91 prosenttia muodostivat cerium-144 ja zirkonium-95 (molemmat melko lyhytikäisiä isotooppeja, joiden puoliintumisajat ovat 285 ja 64 vuorokautta). Lisäksi oli 1 PBq stronzium-90:ää, ja 13 TBq cesium-137:ää. 300 × 50 km:n laajuisen saastuneen vyöhykkeen (EURT) saastuneisuus oli Sr-90:lla yli 4 kBq/m². Sr-90:n kokonaislaskeuma oli noin 2 kBq/m². 17 km²:n laajuisen alueen saastelaskeuma oli noin 100 MBq Sr-90/m².
xxx/ellauri218.html on line 269: Laskeuma-alueen asukasmäärä oli 270 000. Alueelta jäi evakuoitavaxi kuitenkin vain 10 000 henkeä. Suurevakuointi suoritettiin siellä, missä ylittyi Sr-90:n, puoliintumisajaltaan 28,8 vuotta, kriittinen raja. Noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon, mutta 82 prosenttia alueesta on myöhemmin metsitetty ja otettu maatalouskäyttöön. Villieläimet kiittävät, kuin myös Zernobylissä.
xxx/ellauri218.html on line 332: Fischer: I was really for the generals, you know. but in the end the president of the so-called democracy won. But I'm hoping for some kind of a Seven Days In May scenario in the lakes of Ontario, where the country will be taken over by the military, all the civil guards, to close down all the synagogues, arrest all the Jews, execute hundreds of thousand of Jewish ringleaders, and ,you know, apologize to the Arabs for the killing, .. for all the Jews over there of that bandit state, you know Israel. I'm hoping for a totally new world.
xxx/ellauri218.html on line 473: Epps said: “It was you who gave [the Memphis sanitation workers] the courage to act. It was these men from New York, if I may use the colloquialism, that fired the shot and made [the U.S.] stand up and its conscience be pricked and compelled Dr. King and others like him to come into the fray.” (Workers World, Jan. 8, 2011) After the murder of Dr. King, oppressed communities in 110 U.S. cities rose up in rebellion.
xxx/ellauri224.html on line 133: Despite grossing just $6.7 million worldwide, one of the lowest totals of Moore's career, Fahrenheit 11/9 received generally positive reviews from crickets. Which helped to get Trump elected as President. Enough is enough, Mike, close your trap!
xxx/ellauri224.html on line 147: This is a situation often found in Bellow’s work: the alliance between the shady millionaire and the intellectual. As a teenager, Trellman had been in love with Amy Wurstin, who had eventually chosen as her second husband Trellman’s best friend in high school, Jay Wurstin. Huom toisexi aviomiehexi, ei tää ole ihan se tavallinen tarina. Throughout the years, Harry Trellman had kept firm to the inner image of Amy in his mind even as he went through his varied career moves. Sitten kotirouviintunut Amy petti Jayta jonkun "Ankan" kanssa ja jäi erossa pennittömäxi. Siitä tuli sisustaja.
xxx/ellauri224.html on line 170: Lujaleukaisesta Stopesista tuli näkyvä naisten oikeuksien ja syntyvyyden säännöstelyn puolestapuhuja, joka herätti voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Hän julkaisi vuonna 1918 kirjan Married love, jonka kirkko ja lääketiede tuomitsivat heti. Hän avasi Pohjois-Lontooseen perhesuunnitteluklinikan naimisissa oleville naisille. Hän uskoi myös eugeniikkaan, ja vaati pakkosterilisointeja "huonommaille ihmisainekselle". Marie Stopesin nimeä kantava hyväntekeväisyysjärjestö tekee vuosittain noin 70 000 aborttia.
xxx/ellauri224.html on line 172: Henry Havelock Ellis (2. helmikuuta 1859 Croydon, Surrey, Englanti – 8. heinäkuuta 1939) oli englantilainen lääkäri ja kirjailija, joka tuli tunnetuksi homoseksuaalisuuteen, transsukupuolisuuteen ja muihin seksuaalikysymyksiin liittyvistä tutkimuksistaan. Hän oli ensimmäisen englanninkielisen homoseksuaalisuutta käsittelevän lääketieteellisen teoksen toinen kirjoittaja. Monien aikansa älymystön edustajien tavoin Havelock Ellis kannatti eugeniikkaa ja toimi rodunjalostukseen tähtäävän seuran puheenjohtajana.
xxx/ellauri224.html on line 174: Ellisin ensimmäinen teos homoseksuaalisuudesta, Sexual Inversion (1897). Siinä homoseksuaalisuutta käsiteltiin ensi kertaa neutraalisti, ei vain kriminologisena ongelmana tai mielisairautena. Se oli ensimmäinen osa Havelock Ellisin pääteoksesta, kuusiosaisesta sarjasta Studies in the Psychology of Sex, jonka viimeinen osa ilmestyi 1928. Ensimmäisen osan aiheuttaman kohun takia sarjaa ei julkaistu Britanniassa vaan Yhdysvalloissa.
xxx/ellauri224.html on line 176: Ellisin ensimmäinen avioliitto Edith Leesin kanssa oli vaikea vaimon homoseksuaalisuuden takia. Ellis was among the pioneering investigators of psychedelic drugs and the author of one of the first written reports to the public about an experience with mescaline, which he conducted on himself in 1896. Jönsy kehui ottaneensa meskaliinia Kaliforniassa jollain highschool teiniretkellä.
xxx/ellauri224.html on line 182: Ellis favoured feminism from a eugenic perspective, feeling that the enhanced social, economic, and sexual choices that feminism provided for women would result in women choosing partners who were more eugenically sound. In his view, intelligent women would not choose, nor be forced to marry and procreate with feeble-minded men.
xxx/ellauri224.html on line 341: What was this book even about??? The "narrator" kept jumping around with what he was talking about, quite a few times I had no idea who was speaking, and what was the point of all the billionaires? They had absolutely nothing to do with the story! It took 104 pages of confusing and pointless narrative for the guy to tell the girl (after 40 years of knowing her, no less) that he wanted to be with her. This might have been one of the most anti-climactic love stories I have ever read. The secondary characters seemed completely irrelevant to the plotline and it appeared that their only function was to take up printable space. The story was unimaginative, lacking in depth, and devoid of anything memorable. The only reason I bothered to finish it was to get one step closer to finishing my goodreads reading challenge, else I would have ditched it at page 20.
xxx/ellauri224.html on line 361: Eliot – arguably the greatest poetry in English in the 20th century – was so worried that he might be pursuing religious and literary sainthood for his own ego rather than to the greater glory of god, that he forgot ever to consider whether it was even possible or desirable to pursue sainthood at the expense of ordinary kindness and common decency. Throughout his life – and it was a long one, full of great work – he left a trail of human wreckage and hurtful speech. Any account of that work and of the ideas embedded in it has to keep track of the harm he did, not in a spirit of cheap point-scoring, but as an awful warning. Those of us who try to pursue both an ethical life and a creative one find that it is never easy, that it is always needful that we weigh one good against another.
xxx/ellauri224.html on line 365: Eliot was in love three times (not counting the catamites), and each of those loves became events in his artistic and spiritual lives – and two of the women involved were massively the worse for it. Vivien Eliot was a difficult woman, yet Eliot – who had connived at her affair with Bertrand Russell – treated her, with the agreement of his spiritual advisers, with a coldness that helped break her spirit, perhaps her mind. Emily Hale was the woman he deserted for Vivien; she spent her life at his encouragement waiting for Vivien to die, and it was in her presence that he had some of his deepest moments of spiritual intensity – yet she was eventually dismissed from his life with equal coldness. They were both central to his greatest works: Vivien to The Waste Land and Emily to much of The Four Quartets.
xxx/ellauri224.html on line 367: Two of his closest friends, Mary Trevelyan and John Hayward, were also in due course sent into outer darkness. We are told to forgive our enemies; Eliot could not even forgive those who loved him. In all those cases, Eliot was aware of the harm done, and may even have taken responsibility for it in his heart; what he never did was question the human cost to others of the life he pursued in his quest for genius and sainthood. He would not face the possibility that any God who asked such things of him was not worth his worship.
xxx/ellauri224.html on line 369: It is clear that Eliot would have preferred to live in a society in which it was not even possible to ask awkward spiritual questions. He grew up under an austere Unitarianism and moved to a high Anglicanism – not because he disliked the doctrinal certainties of the Catholic church, but because Anglicanism meant he could amalgamate religious certainty with a high Tory monarchism that regarded even the rise of the Tudors as a dilution of the divine right of kings. (He mourned Richard III each year with a white rose in his lapel). His antisemitism was expressed in visceral terms but at root it was free-thinking he thought should have little place in a good society as much as the Jews he identified it with.
xxx/ellauri224.html on line 371: As Anthony Julius has demonstrated beyond a shadow of doubt, Eliot used language about Jews that was closely linked both to traditional antisemitic hate speech and to the tropes of the murderous antisemitism of his own time. It is hard to see how this can be reconciled to his Christianity, except because he saw diversity a
xxx/ellauri224.html on line 372: s a threat to his cloistered virtue. Or perhaps I am wrong. Eliot's racism towards African-Americans was expressed in the crudest and most simplistic of doggerel; the antisemitism creeps into, if not his greatest work, at least into work closely allied to it.
xxx/ellauri224.html on line 374: And yet, amid the relationships in bad faith and the vile views, Eliot managed to say important and useful things about both the experience of modernity and the mental states which we may as well call "the spiritual life", even if we are sceptical about the existence of spirit. It is important that we read him, sometimes holding our nose, because with all his deep personal flaws – and all the more when we think about them – he remains one of the lock and key writers of his and our time.
xxx/ellauri224.html on line 520: Because the girls have promised them a "special treat", which Fred and Barney take to mean sexual intercourse, the men are desperate to retrieve their car. The duo begins retracing their steps in an attempt to discover where they left the car. Along the way, they encounter a transgender stripper, a belligerent speaker box operator at a Chinese restaurant's drive-through, two tattoos they discover on each other's backs, UFO cultists led by Zoltan (who later hold the twins hostage), a Cantonese-speaking Chinese tailor, the Zen-minded Nelson and his cannabis-loving dog Jackal, beautiful Christie Boner, her aggressive jock boyfriend Tommy and his friends, a couple of hard-nosed police detectives, and a reclusive French ostrich named Pierre. They also meet two groups of aliens, one group being five gorgeous women, the other being two Norwegian men, searching for the "Continuum Transfunctioner": an extraterrestrial device that the boys accidentally picked up last night.
xxx/ellauri224.html on line 528: Fred and Barney must determine which group of aliens is there to protect the universe and which is there to destroy it. Both claim to be the protectors of the universe, stating that they were with Fred and Barney the previous night, which Fred and Barney still cannot remember, and ask for the Transfunctioner. The two men correctly choose the two men (of course) who answer their question about the previous night by stating they got a hole in one at the 18th hole at the arcade's miniature golf park and won a lifetime supply of pudding. At the last second, they deactivate the Transfunctioner, saving the universe.
xxx/ellauri224.html on line 542: Say, is this supposed to be funny or something?
xxx/ellauri224.html on line 617: Despite his denials, Gary’s ties to Chandra’s case ultimately caused his political career to crumble. In 2002, he lost his house seat — just mere weeks after Chandra’s remains were discovered in Washington, D.C.’s Rock Creek Park. Gary then moved to Arizona, where he opened several Baskin-Robbins stores. However, his venture in the ice cream business was cut short in 2012, when his franchises reportedly closed.
xxx/ellauri225.html on line 56:
xxx/ellauri225.html on line 107: Mistäs nää Ursulan "hainit" tulevat? Perhaps the Middle English word heyne (and its variants, such as haine, hayn ), meaning 'mean wretch, niggard'? Tai Robert Heinlein — aus einer Koseform von Heinrich entstandener Familienname? Ach nein, nö! Heine: Dieser Name leitet sich vom hebräischen Wort für das Leben ab.
xxx/ellauri225.html on line 133: 1,2,3,5,8 on Fibonaccin lukuja. Akaalaiset nähtävästi pitää niitä pyhinä. Fibonaccin jono on kiinnostava, koska sen kahden perättäisen luvun suhde lähestyy kultaista leikkausta. Koska Fibonacci-tyyppisesti eteneviä korkoa korolle -summautuvia prosesseja löytyy paljon biologisesta luonnosta, löytyy sieltä myös paljon kultaista leikkausta vastaavia suhteita. Monissa kukissa terälehtien määrä vastaa jotakin Fibonaccin lukujonon lukua, kuten päivänkakkarassa 34.
xxx/ellauri225.html on line 145: I learned that making power from the Sun is not easy. I began to see how nature beat this problem. Collecting sunlight is key to the survival of a tree. Leaves are the solar panels of trees, collecting sunlight for photosynthesis. Collecting the most sunlight is the difference between life and death. Trees in a forest are competing with other trees and plants for sunlight, and even each branch and leaf on a tree are competing with each other for sunlight. Evolution chose the Fibonacci pattern to help trees track the Sun moving in the sky and to collect the most sunlight even in the thickest forest.
xxx/ellauri225.html on line 175: Mä luulen että näiden nazien poinzina on olla posetiivareita. Ei muistella vääryyxiä pahalla. Don't get mad, get even. Mut ei, nyt on kyllä niin tylsää että tähän kohtaan täytyy saada jotain piristystä. Vaikka lepakoiden kieriskelyä makuupussissa! Sexi on jotain mitä apina aina haluaa ja tarvii. Kieri ja Smutty rakastelevat kuin 2 halkoa.
xxx/ellauri225.html on line 228: Norris avioitui Dianne Holechekin kanssa vuonna 1958. Heidän ensimmäinen lapsensa Mike syntyi kovan yrityxen jälkeen vuonna 1963. Vuonna 1964 syntyi tytär Dina ja kuopus Eric vuonna 1965. Vuonna 1988 Norris ja Holechek erosivat kolmenkymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Norris avioitui uudelleen vuonna 1998 23v nuoremman malli Gena O’Kelleyn kanssa. Vuonna 2001 pariskunnalle syntyi kaksoset: poika Dakota Alan Norris ja tytär Danilee Kelly Norris. Kylä lähtee (vaikkakin koeputkesta).
xxx/ellauri225.html on line 240:
xxx/ellauri225.html on line 257: Le Guin refused a Nebula Award for her story "The Diary of the Rose" in 1977, in protest at the Science Fiction Writers of America's revocation of Stanisław Lem's membership. Le Guin attributed the revocation to Lem's criticism of American science fiction and willingness to live in the Eastern Bloc, and said she felt reluctant to receive an award "for a story about political intolerance from a group that had just displayed political intolerance".
xxx/ellauri225.html on line 267: Le Guin read both classic and speculative fiction widely in her youth. She later said that science fiction did not have much impact on her until she read the works of Theodore Sturgeon and Cordwainer Smith, and that she had sneered at the genre as a child. Authors Le Guin describes as influential include Victor Hugo, William Wordsworth, Charles Dickens, Boris Pasternak, and Philip K. Dick. Le Guin and Dick attended the same high-school, but did not know each other. She also considered J. R. R. Tolkien and Leo Tolstoy to be stylistic influences, and preferred reading Virginia Woolf and Jorge Luis Borges to well-known science-fiction authors such as Robert Heinlein, whose writing she described as being of the "white man conquers the universe" tradition. Several scholars state that the influence of mythology, which Le Guin enjoyed reading as a child, is also visible in much of her work: for example, the short story "The Dowry of Angyar" is described as a retelling of a Norse myth.
xxx/ellauri225.html on line 269: Dad´s discipline of cultural anthropology had a powerful influence on Le Guin´s writing. Her father Alfred Kroeber is considered a pioneer in the field, and was a director of the University of California Museum of Anthropology: as a consequence of his research, Le Guin was exposed to anthropology and cultural exploration as a child. In addition to myths and legends, she read such volumes as The Leaves of the Golden Bough by Lady Frazer, a children´s book adapted from The Golden Bough, a study of myth and religion by her husband James George Frazer. She described living with her father´s friends and acquaintances as giving her the experience of the other sex. The experiences of Ishi, in particular, were influential on Le Guin, and elements of his story have been identified in works such as Planet of Exile, City of Illusions, and The Word for World Is Forest and The Dispossessed.
xxx/ellauri225.html on line 284: Gender and sexuality are prominent themes in a number of Le Guin´s works. The Left Hand of Darkness, published in 1969, was among the first books in the genre now known as feminist science fiction, and is the most famous examination of androgyny in science fiction. The story is set on the fictional planet of Gethen, whose inhabitants are ambisexual humans with no fixed gender identity, who adopt female or male sexual characteristics for brief periods of their sexual cycle. Which sex they adopt can depend on context and relationships.
xxx/ellauri225.html on line 286: Gethen was portrayed as a society without war, as a result of this absence of fixed gender characteristics, and also without sexuality as a continuous factor in social relationships. Gethenian culture was explored in the novel through the eyes of a Terran, whose masculinity proves a barrier to cross-cultural communication. Outside the Hainish Cycle, Le Guin´s use of a female protagonist in The Tombs of Atuan, published in 1971, was described as a "significant exploration of womanhood".
xxx/ellauri225.html on line 288: Le Guin´s attitude towards gender and feminism evolved considerably over time. Although The Left Hand of Darkness was seen as a landmark exploration of gender, it also received criticism for not going far enough. Reviewers pointed to its usage of masculine gender pronouns to describe its androgynous characters, the lack of androgynous characters portrayed in stereotypical feminine roles, and the portrayal of heterosexuality as the norm on Gethen.
xxx/ellauri225.html on line 292: Le Guin initially defended her writing; in a 1976 essay "Is Gender Necessary?" she wrote that gender was secondary to the novel´s primary theme of loyalty. Le Guin revisited this essay in 1988, and acknowledged that gender was central to the novel; she also apologized for depicting Gethenians solely in heterosexual relationships. In fact they did a lot of trainwatching and pussymunching too, she just did not tell.
xxx/ellauri225.html on line 296: Le Guin explores coming of age, and moral development more broadly, in many of her writings. This is particularly the case in those works written for a younger audience, such as Earthsea and Annals of the Western Shore. Le Guin wrote in a 1973 essay that she chose to explore coming-of-age in Earthsea since she was writing for an adolescent audience: "Coming of age ... is a process that took me many years; I finished it, so far as I ever will, at about age thirty-one; like Ellis Havelock I provably only lost my hymen when I was 27, so I feel rather deeply about it. So do most adolescents. It´s their main occupation, in fact." She also said that fantasy was best suited as a medium for describing coming of age, because exploring the subconscious was difficult using the language of "rational daily life".
xxx/ellauri225.html on line 327: When she took questions after her reading, I stood up from my spot in the back of the room and asked Le Guin why she didn’t talk explicitly about sex, hoping for I’m not sure what — some response that would both justify the work I’d been trying to do and connect it to her own work, that I so admired. Instead, Le Guin gave a curt answer about those details not being that interesting. I said, “Oh.” And “Thank you.” I sat down, and tried not to be crushed.
xxx/ellauri225.html on line 357: There are stunning passages from literature that have moved him for decades. There is poetry, prose, and criticism from John Milton, Dr. Samuel Johnson, Phil Collins, Thomas Gray, Blake, Wordsworth, Coleridge, Shelley, Keats, Tennyson, Browning, Swinburn, Elizabeth Bishop, John Ashbery and James Merrill Hintikka. Bloom meditates on the Hebrew prophets, the Kabbalah, Psalms, Job, the Song of Songs, and Ecclesiastes. And of course, his beloved Shakespeare.
xxx/ellauri225.html on line 374: Recently, chanting Walt Whitman to himself at night—he describes Whitman as “our repressed voice,” a loosener and liberator whose fearlessness embraces every living moment—Bloom brought forth an almost feverish recollection from over 70 years ago. There was a young lady of 17 with lustrous long red hair. They were students at Cornell and took long walks together, picking apples that she would transform into a delicious applejack. And then, as with his mother, Bloom stops. We learn nothing else about the girl, what transpired, did he score, or what this memory meant to him on this restless night. He has already moved on, to his infatuation with Proust’s “privileged moments” and “sudden ecstasies of revelation,” which bring back to Bloom his dead parents whom he misses dearly.
xxx/ellauri225.html on line 378: Ultimately Bloom cannot change into anything other than who he has always been—masterful and monstrous. He seems to sense he has moved out of favor in many circles but chooses not to dwell upon why. Instead, he continues as he always has: writing and teaching his handpicked “elite” students at Yale—part of the unique arrangement he has made with the university. He has led a long, cloistered, and entitled life. The aloneness he described as a child seems to have shrouded his adult life as well. I wonder if he questions this aloneness in his darkest moments. I would guess that he does not dwell too deeply upon it, perhaps afraid of answers he doesn’t wish to confront.
xxx/ellauri225.html on line 392: "Faustus and Helen" was part of a larger artistic struggle to meet modernity with something more than despair. Crane identified T. S. Eliot with that kind of despair, and while he acknowledged the greatness of The Waste Land, he also said it was "so damned dead", an impasse, and characterized by a refusal to see "certain spiritual events and possibilities" Crane´s self-appointed work would be to bring those spiritual events and possibilities to poetic life, and so create "a mystical synthesis of America". But he FAILED!
xxx/ellauri225.html on line 396: Just imagine looking out your window directly on the East River with nothing intervening between your view of the Statue of Liberty, way down the harbour, and the marvelous beauty of Brooklyn Bridge close above you on your right! All of the great new skyscrapers of lower Manhattan are marshaled directly across from you, and there is a constant stream of tugs, liners, sail boats, etc in procession before you on the river! It´s really a magnificent place to live. This section of Brooklyn is very old, but all the houses are in splendid condition and have not been invaded by foreigners.
xxx/ellauri225.html on line 406: Crane visited Mexico in 1931–32 on a Guggenheim Fellowship (Sillä oli Guggenheim, kuten sillä etovalla perhostennappaajalla Yellowstonessa. Inkkarit luulivat sitä varmaan joxikin sukupuolitaudixi), and his drinking continued as he suffered from bouts of alternating depression and elation. When Peggy Cowley, wife of his friend Malcolm Cowley, agreed to a divorce, she joined Crane. As far as is known, she was his only heterosexual partner. "The Broken Tower", one of his last published poems, emerged from that affair. Crane still felt himself a failure, in part because he recommenced his homosexual activities in spite of his relationship with Cowley.
xxx/ellauri225.html on line 410: Crane´s critical effort, like those of Keats and Rilke, is mostly to be found in his letters: he corresponded regularly with Allen Tate, Yvor Winters, and Gorham Munson, and shared critical dialogues with Eugene O´Neill, William Carlos Williams, E. E. Cummings, Sherwood Anderson, Kenneth Burke, Waldo Frank, Harriet Monroe, Marianne Moore, and Gertrude Stein. He was also an acquaintance of H. P. Lovecraft, who eventually would voice concern over Crane´s premature aging due to alcohol abuse. Most serious work on Crane begins with his letters, selections of which are available in many editions of his poetry; his letters to Munson, Tate, Winters, and his patron, Otto Hermann Kahn, are particularly insightful. His two most famous stylistic defenses emerged from correspondences: his "General Aims and Theories" (1925) was written to urge Eugene O´Neill´s critical foreword to White Buildings, then passed around among friends, yet unpublished during Crane´s life; and the famous "Letter to Harriet Monroe" (1926) was part of an exchange for the publication of "At Melville´s Tomb" in Poetry. The literary critic Adam Kirsch has argued that "Crane has been a special case in the canon of American modernism, because his reputation was never quite as secure as that of Eliot or Stevens. In fact he FAILED."
xxx/ellauri225.html on line 412: Ongelmaxi muodostui ettei Kraanan runoissa ollut päätä eikä häntääkään. Even a young Tennessee Williams, then falling in love with Crane´s poetry, could "hardly understand a single line—of course the individual lines aren't supposed to be intelligible. The message, if there actually is one, comes from the total effect."
xxx/ellauri225.html on line 414: Ja sitten oli tää homosexuaalisuus. As a boy, he had a sexual relationship with a man. He associated his sexuality with his vocation as a poet. Raised in the Christian Science tradition of his mother, he never ceased to view himself as a social pariah. However, as poems such as "Repose of Rivers" make clear, he felt that this sense of alienation was necessary in order for him to attain the visionary insight that formed the basis for his poetic work.
xxx/ellauri225.html on line 416: Recent criticism has suggested reading Crane´s poems—"The Broken Tower", "My Grandmother´s Love Letters", the "Voyages" series, and others—with an eye to homosexual meanings in the text. Queer theorist Tim Dean argues, for instance, that the obscurity of Crane´s style owes partially to the necessities of being a semi-public homosexual—not quite closeted, but also, as legally and culturally necessary, not open: "The intensity responsible for Crane´s particular form of difficulty involves not only linguistic considerations but also culturally subjective concerns. This intensity produces a kind of privacy that is comprehensible in terms of the cultural construction of homosexuality and its attendant institutions of privacy."
xxx/ellauri225.html on line 418: Thomas Yingling objects to the traditional, New Critical and Eliotic readings of Crane, arguing that the "American myth criticism and formalist readings" have "depolarized and normalized our reading of American poetry, making any homosexual readings seem perverse." Thomas E. Yingling was associate professor of English at Syracuse University until his death from AIDS-related causes in 1992. Even more than a personal or political problem, though, Yingling argues that such "biases" obscure much of what the poems make clear; he cites, for instance, the last lines of "My Grandmother´s Love Letters" from White Buildings as a haunting description of estrangement from the norms of (heterosexual) family life:
xxx/ellauri225.html on line 425: Brian Reed has contributed to a project of critical reintegration of queer criticism with other critical methods, suggesting that an overemphasis on the sexual biography of Crane´s poetry can skew a broader appreciation of his overall work. In one example of Reed´s approach, he published a close reading of Crane´s lyric poem, "Voyages", (a love poem that Crane wrote for his lover Emil Opffer) on the Poetry Foundation website, analyzing the poem based strictly on the content of the text itself and not on outside political or cultural matters. We can faintly hear Harold Bloom clap his hands in the body bag.
xxx/ellauri227.html on line 323:
xxx/ellauri227.html on line 333: Kuten natomatonorskit, niin myös talouslipilaarisvedutkin tulee hyvin toimeen ilman krimifiktiota, ne tekee krimiä koko ajan ihan faktapohjalla. Niinkyllä mongoloidisuomalaisetkin, muistellaanpa vaikka Anneli Auerta ja Jari Aarniota. Tai vielä suurempaa konnaa kuminaama Haju Pisilää, joka hakkasi koko Suomen paljaaxi kun näytti siltä että pian tulee EU:lta hakkuukielto. Nyt kun ei ole jäänyt enää mitään hakattavaa, maxetaan EU:lle miljardikorvauxia menetetyistä hiilinieluista. Sehän on kiva tulonsiirto kaupunkilaisporukoilta maanomistajille ja susien, hirvieläinten ja saamelaisten teurastajille. Ei ihme että keskustan kannatus on pakkasella, ei niitä suurmezänomistajia kuitenkaan ole kuin muutamia prosentteja.
xxx/ellauri227.html on line 344: Despite the titillating title, there's no sex to speak of in Marklund's second thriller featuring Swedish reporter Annika Bengtzon. The events in this book precede those in The Bomber, which introduced Annika as a successful newspaper editor. Here we see her eight years earlier, working as a summer intern at the same Stockholm paper. A young stripper's body is found in a city park, and as Annika and her colleagues investigate, they discover some strange links between the murder, high-ranking Swedish officials, and an illegal espionage operation long since disbanded. Meanwhile, Annika is struggling with a clingy boyfriend and learning the ins and outs of reporting in a competitive environment. These struggles are more compelling than the crimes she is investigating, and the action tends to move at a snail's pace until the rushed climax. However, fans of The Bomber will enjoy a second dose of spunky Annika and the realistic newsroom scenes. An author's note gives helpful background information on Swedish politics and the real-life inspiration for the story.
xxx/ellauri227.html on line 353: Selma Lagerlöf är en av Sveriges mest kända författare. Hon är översatt och bearbetad över hela världen. I och med detta måste en viss “respekt” hållas. Att outa Lagerlöf som lesbisk skulle, enligt dagens normer, inte se bra ut för den svenska delen av världshistorien. Samtidigt som det skulle se så bra ut för den svenska lesbiskheten. Breven mellan Elkan och Lagerlöf hölls i det dolda i femtio år, innan de tilläts öppna på KB i Stockholm. Kanske fanns en tro att deras kärlek, Lagerlöfs begär och åtrå, skulle få komma upp i ljuset. Kanske hade de båda hoppats på att den obligatoriska heterosexualiteten skulle göra deras brev mer orättvisa, än att det på håll sagts, “människor skrev ju sådär till varandra på den tiden.”
xxx/ellauri227.html on line 527: Münchenissä löivät nahkahousut korttia tarok-korteilla, jotka muistuttavat tosi paljon tarot-kortteja. Tämä selvisi pitkäveteisellä kaljakierroxella Wokun kanssa Rosenbergstrassella Seijan ja Riitan kykkiessä sillä aikaa vessanpöntöllä syötyään pilallista riimihärkää.
xxx/ellauri227.html on line 571: Koitin lukea järjestyksessä 2. Röda Kukenia sieltä täältä mutta se vaikutti kerta kaikkiaan puisevalta ja haukotuttavalta. Ei taida tulla mitään, sori "Jami". Kari Hotakainen vahvistaa: Guilloun vuoxi ei kannata kesken tuopin rynnätä minnekään, kuka jaxaa ruozalaisen mezästäjän kuivia ja machoseikkailuja. (Lähde: Klassikko s. 268)
xxx/ellauri227.html on line 585: Tarina rikosetsivä Sofia Karpista päättyy raakoihin murhiin, parasta sarjassa on sen yhden paikan haju. Pihla Viitalan puheesta ei vieläkään saa selvää mutta onko sillä oikeastaan väliä.
xxx/ellauri227.html on line 588: Kasvua on kolmessa vuosikymmenessä 24 prosenttia. Tutkijat eivät tiedä syytä siihen, miksi penikset ovat pidentyneet. Tulos koskee nimenomaan jäykkänä tehtyjä mittauksia. Muutosta ei sen sijaan ole tutkijoiden levossa ja venyttäessään tekemissä mittauksissa.
xxx/ellauri228.html on line 39: "I shall now put a few final questions to the honorable delegation from Rhohchia! Is it not true that many years ago there landed on the then dead planet of Earth a ship carrying your flag, and that, due to a refrigerator malfunction, a portion of its perishables had gone bad? Is it not true that on this ship there were two spacehands, afterwards stricken from all the registers for unconscionable double-dealing with duckweed liverwurst, and that this pair of arrant knaves, these Milky-Way ne'er-do wells, were named Lorrd and God? Is it not true that Lorrd and God decided, in their drunkenness, not to content themselves with the usual pollution of a defenseless, uninhabited planet, that their notion was to set off, in a manner vicious and vile, a biological evolution the likes of which the world had never seen before? Is it not true that both these Rhohches, with malice aforethought, malice of the greatest volume and intensity, de vised a way to make of Earth-on a truly galactic scale-a breed ing ground for freaks, a cosmic side show, a panopticum, an exhibit of grisly prodigies and curios, a display whose living specimens would one day become the butt of jokes told even in the outermost Nebulae?!
xxx/ellauri228.html on line 41: Is it not true that, bereft of all sense of decency and ethical restraints, both these miscreants then emptied on the rocks of lifeless Earth six barrels of gelatinous glue, rancid, plus two cans of albuminous paste, spoiled, and that to this ooze they added some curdled ribose, pentose, and levulose, and-as though that filth were not enough-they poured upon it three large jugs of a mildewed solution of amino acids, then stirred the seething swill with a coal shovel twisted to the left, and also used a poker, likewise bent in the same direction, as a consequence of which the proteins of all future organisms on Earth were LEFT-handed?! And finally, is it not true that God, suffering at the time from a boner and moreover egged on by Lorrd, who was reeling from an excessive intake of intoxicants, did willfully and knowingly jerk off into that protoplasmal matter, and, having infected it thereby with the most virulent viruses, guffawed that he had thus breathed 'the fucking breath of life' into those miserable evolutionary be ginnings?!
xxx/ellauri228.html on line 332: Soljaris (1972) Final Scene. SPOILER WARNING: For those who know & love this movie.
Not a good idea to watch without seeing the whole. (Andrei antaa suuta isän housuille autiolla saarella.)
xxx/ellauri228.html on line 356: in the making-of documentary Directed by Andrei Tarkovsky, in a particularly poignant scene, writer/director Michal Leszczylowski follows Tarkovsky on a walk as he expresses his sentiments on death—he claims himself to be immortal and has no fear of dying. Ironically, at the end of the year Tarkovsky was diagnosed with terminal lung cancer. Shouldn´t have smoked so much bad-tasting Belomore. In his last diary entry (15 December 1986), Andrei wrote: "But now I have no strength left—that is the problem". Eli vuoden ehti nauttia lännen vapaudesta.
xxx/ellauri228.html on line 360: Danish film director Lars von Trier is a fervent admirer of Tarkovsky. He dedicated his 2009 film Antichrist to him, and, while discussing it with critic David Jenkins, asked: "Have you seen Mirror? I was hypnotised! I've seen it 20 times. It's the closest thing I've got to a religion – to me he is a god".
xxx/ellauri228.html on line 397: I´m one of those who´ll be hauling in the nets Olen 1 niistä jotka vetää verkot rannalle
xxx/ellauri228.html on line 431: Yet for a corner whose warmth I could rely on Kuitenkin, lämpöisestä turvaisasta nurkasta
xxx/ellauri228.html on line 448: On the face of it, cosmic exploration of genitals does seem a bit repetitious, viz. those abovementioned and perpetually recurring - as if they represented an unavoidable aspect of the enterprise - sojourns in jail, whether interstellar, planetary, or even nebular, but my situation had never been so dismal as now.
xxx/ellauri228.html on line 458: Looserit
xxx/ellauri228.html on line 475: On the face of it, cosmic exploration does seem a bit repetitious, viz. those abovementioned and perpetually recurring - as if they represented an unavoidable aspect of the enterprise - sojourns in jail, whether interstellar, planetary, or even nebular, but my situation had never been so dismal as now.
xxx/ellauri228.html on line 562: The British-Swedish-American television show places a group of strangers in an isolated location, where they must provide food, fire, and shelter for themselves. They are initially divided into two tribes. The contestants compete in challenges for rewards and immunity from gang rape. The remaining contestants are eventually merged into a single tribe. The contestants are progressively eliminated from the game as they are voted out by their fellow contestants or, as may be the result after the merge, lose an immunity challenge until only one remains and is awarded a grand prize. A Robinsonian version of the American Dream.
xxx/ellauri228.html on line 610: Shabba Ranks advocating crucifixion of homosexuals, which received universal condemnation from presenter Lamarr, who rooted for good old castration.
xxx/ellauri228.html on line 618: Suomen Robinson oli suomalainen Nelosen vuosina 2004 ja 2005 esittämä tosi-TV-ohjelma. Se pohjautui brittiläisen Charles Parsonsin kehittämään konseptiin. Formaatissa kilpailijat evakuoidaan autiolle saarelle, jolla he kilpailevat pudotuspelin kautta rahasumman voitosta. Ohjelmaa tehtiin Suomessa kahden tuotantokauden verran. Molemmat kaudet kuvattiin Malesiassa sijaizevassa viidakossa.
xxx/ellauri229.html on line 43: Rogerius Iosephus Boscovicius (Croatice Ruđer Josip Bošković; natus Ragusii die 18 Maii 1711; Mediolani mortuus die 13 Februarii 1787), Iesuita, fuit theologus, legatus, physicus, astronomus, mathematicus et poëta oriundus e Civitate Ragusina. Frater Bartholomaei Boscovicii fuit.
xxx/ellauri229.html on line 51: Britannian hallitus epäili, että Ragusan satamassa oli varustettu sota-aluksia Ranskan palvelukseen ja että Ragusan puolueettomuutta oli näin rikottu. Bošković lähetettiin selittelemään asiaa Lontooseen vuonna 1760. Englannissa oleskelunsa aikana hänet valittiin Royal Pain Societyn jäseneksi.
xxx/ellauri229.html on line 74: Welcome! I am a PhD student at the University of Buffalo working on the Problem of Universals. My focus is on the Early Modern period. This functions as a window into many other philosophical problems, including those of interest to a broader academic community, such as those found in applied ethics (e.g., biomedical ethics or professional ethics) and in applied ontology (e.g., a web ontology representation of what exists in, say, the relationships between paper documents and the information they contain or the obligations they prescribe).
xxx/ellauri229.html on line 86: At the time of the Oates Plot he entered into communication with the Privy Council which greatly scandalized the Catholics. This arose from his opposition to Jesuit influence in the English Catholic Church. He avoided arrest by passing as a physician under the names of Dodd, Holland, and Smith. There is a very original painting of him at Ushaw College, in Durham.
xxx/ellauri229.html on line 130: If there be so many dangers, why propose such a scheme at all? To this I answer, that the best things are accompanied with danger, as the fairest flowers are often gathered in the clefts of some dangerous precipice (e.g. Edelweiss). Let us weigh
xxx/ellauri229.html on line 142: (5.) The sweet bond of Christian love and unity will be strengthened. – We shall be often led to think of those dear brothers and sisters in the Lord, here and elsewhere, who agree to join with us in reading those portions. We shall oftener be led to agree on earth, touching something we shall ask of God. (He won´t change his mind, he has already planned all of this ahead. But he likes us to try and twist his arm anyway.) We shall pray over the same promises, mourn over the same confessions, praise God in the same songs, and be nourished by the same words of eternal life. What could be better than that! If one of you has the ears of their nikita fur hat down, then everyone must have them down.
xxx/ellauri229.html on line 216: This list only includes those who are imaginary in the fiction they belong to. This excludes most theological characters, since they are taken at face value in the source.
xxx/ellauri229.html on line 226: Alberta from Vancouver, the imaginary girlfriend of Rod from Avenue Q, he invents her to deny he is a oseted_homosexual" class="mw-redirect" title="Closeted homosexual">homosexual
xxx/ellauri229.html on line 333: Matt Harvey is one of the loveliest poets I know, briefly famous for being Wimbledon’s first poet-in-residence and for hosting BBC Radio 4’s Wondermentalist Cabaret. In his prose poem Imaginary Friend he tells the tragic story of how being a shy and withdrawn child he had an imaginary friend, who was also shy and withdrawn and had his own imaginary friend. “The two of them used to play together and exclude me,” he says. As with all of Harvey’s work, it is a lightfooted, calm-mouthed, moving piece of deceptively funny writing. Go read it. Oh and read Ken Nesbitt´s poem of the same name, while you´re at it. It is also super cute.
xxx/ellauri229.html on line 390: A whale named Josephina is a friend of Santi in the Japanese anime television series osephina_the_Whale" title="Josephina the Whale">Josephina the Whale
xxx/ellauri229.html on line 444: Another choice some people won’t agree with, but I let the post-death Elvira in, why be afraid to take the same step in the opposite direction? It’s a puzzle this book, and it would be a shame to attempt to unpick it for anyone who’s not yet had the joy of swimming in its paradoxical, philosophical, intoxicating waters. It’s sometimes been called a grown-up Alice In Wonderland and that seems close enough. It’s a great treat for the enquiring teenager (or any) mind, especially an enquiring mind not in search of anything specific. It’s a book that should be read twice, at least. And you’ll never look at a bicycle the same again.
xxx/ellauri229.html on line 465: In this book four children share a dream. They all wake in the Castle of the Story Giant, a being that only comes alive when children dream him. He collects all the stories of the world, from the very dawn of consciousness and is waiting to hear the one last story he’s not yet found before he dies. This is a very wonderful collection of folk tales and version, told in Patten’s pinpoint prose.
xxx/ellauri229.html on line 515: And then there are a legion of Mr. Hyde type doppelgängers in more or less crappy B movies, which do not really deserve the name, since they hardly count as friends, though imaginary. There´s even a TV film whose name is Imaginary friends. The plot is too lame to relate here, see for yourself.
xxx/ellauri229.html on line 533: Much impressed by what I had heard, I returned to my reading, the third volume now of Dichotican history. It described the Era of Transcarnal Centralization. The Sopsyputer at first worked to everyone´s satisfaction, but then new beings began appearing on the planet-bibods, tribods, quadribods, then octabods, and finally those that had no intention whatever of ending in an enumerable way, for in the course of life they were constantly sprouting something new. This was the result of a defect, a faulty reiteration - recursion in programming language or - to put it in automata terms - the machine had started looping. Since however the cult of its perfection was in full sway people actually praised these automorphic deviations, asserting for example that all that incessant budding and branching out was in fact the true expression of man´s Protean nature. And this praise not only held up the repairs, but led to the rise of so-called indeterminants or entits (N-tits), who lost their way in their own body, there was so much of it; completely baffled, they would get themselves into so-called bindups, entangulums and snorls; often an ambulance squad was needed to untie them. The repair of the Sopsyputer didn´t work - named the Oopsyputer, it was finally blown sky high. The feeling of relief that followed didn´t last long however, for the accursed question soon returned, What to do about the body now?
xxx/ellauri229.html on line 539: The period of private initiative in body building lasted three quarters of a century. At first there was much enjoyment taken in the newly won freedom of automorphosis, once again the young people led the way, the men with their gambrel thills and timbrels, the women with their pettifores, but before long a generation gap developed, and demonstrations-under the banner of asceticism-followed. The sons condemned their fathers for being interested only in making a living, for having a passive, often consumerist attitude towards the body, for their shallow hedonism, their vulgar pursuit of pleasure, and in order to disassociate themselves they assumed shapes deliberately hideous, uncomfortable beyond belief, downright nightmarish (the antleroons, wampdoodles). Showing their contempt for all things utilitarian, they set eyes in their armpits, and one group of young biotic activists made use of innumerable sound organs, specially grown (electric guitars, glottiphones, hawk pipes, knuckelodeons, thumbolas). They arranged mass concerts, in which the soloists-called hoot-howls-would whip up the crowd into a frenzy of convulsive percussion. Then came the fashion - the mania, rather - for long penises, which in caliber and strength of grip underwent escalation according to the typically adolescent, swaggering principle of "You haven´t seen anything yet!" And, since no one could lift those piles of coils by himself, so called processionals were attached, caudalettes, a self-perambulating receptacle that grew out of the small of the back and carried, on two strong shanks, the weight of the testicles after their owner. In the textbook I found illustrations depicting men of fashion, behind whom walked testicle-bearing processionals on parade; but this was already the decline of the protest movement, or more precisely its complete bankruptcy, because it had failed to pursue any goals of its own, being solely a rebellious reaction against the orgiastic baroque of the age. LEM ei paljon perustanut sodanjälkeisestä 60-luvun sukupolvesta, eikä hipeistä. No en minäkään.
xxx/ellauri229.html on line 541: This baroque had its apologists and theoreticians, who maintained that the body existed for the purpose of deriving the greatest amount of pleasure from the greatest number of sites simultaneously. Merg Brb, its leading exponent, argued that Nature had situated - and stingily at that - centers of pleasurable sensation in the body for the purpose of survival only; therefore no enjoyable experience was, by her decree, autonomous, but always served some end: the supplying of the organism with fluids, for example, or with carbohydrates or proteins, or the guaranteeing - through offspring - of the continuation of the species, etc. From this imposed pragmatism it was necessary to break away, totally; the passivity displayed up till now in bodily design was due to a lack of imagination and perspective. Epicurean or erotic delight? - all a paltry by-product in the satisfying of instinctive needs, in other words the tyranny of Nature. It wasn´t enough to liberate sex - proof of that was sex had little future in it, from the combinatorial as well as from the constructional standpoint; whatever there was to think up in that department, had long ago been done, and the point of automorphic freedom didn´t lie in simple-mindedly enlarging this or that, producing inflated imitations of the same old thing. No, we had to come up with completely new organs and mem bers, whose sole function would be to make their possessor feel good, feel great, feel better all the time.
xxx/ellauri229.html on line 543: Brb received the enthusiastic support of a group of talented young designers from SOPSYPLABD, who invented brippets and gnools; these were announced with great fanfare, in ads which promised that the old pleasures of the palate and bed room would be like picking one´s nose in comparison with brip ping and gnooling; ecstasy centers, of course, were implanted in the brain, programmed specially by nerve path engineers and hooked up, moreover, in series. Thus were created the brippive
xxx/ellauri229.html on line 544: and gnoolial drives, also activities corresponding to those instincts, activities with a highly rich and varied range, for one could gnool and brip alternately or at the same time, alone, in pairs, trios, and later - after noffles were tacked on - in groups of several dozen individuals as well. Also new forms of art came into being, master brippers appeared, and gnool artists, but that was only the beginning; towards the end of the 26th century you had the mannerism of the marchpusses, the muckledong was a tremendous hit, and the celebrated Ondor Stert, who could simultaneously gnool, brip and surpospulate while flying through the air on spinal wings, became the idol of millions.
xxx/ellauri229.html on line 546: At the height of the baroque, sex went out of style; only two small parties kept it going-the integrationalists and the separatists. The separatists, averse to all debauchery, felt that it was improper to eat sauerkraut with the same mouth one used to kiss one´s sweetheart. For this a separate, "platonic" mouth was needed, and better yet, a complete set of them, variously designated (for relatives, for friends, and for that special person). The valuing utility above all else, worked in reverse, combining whatever was combinable to simplify the organism and life. The decline of the baroque, typically tending to the extravagant and the grotesque, produced such curious forms as the stoolmaid and the hexus, which resembled a centaur, except that instead of hoofs it had four bare feet with the toes all facing one another: they also called it a syncopant, after a dance in which energetic stamping was the basic step. But the market now was glutted, exhausted. It was hard to come up with a startling new body; people used their natural horns for ear flaps; flap ears-diaphanous and with stigmatic scenes-fanned with their pale pinkness the cheeks of ladies of distinction; there were attempts to walk on supple pseudopodia; meanwhile SOPSYPLABD out of sheer inertia made more and more designs available, though everyone felt that all of this was drawing to a close.
xxx/ellauri229.html on line 554: Everybody was supposed to be a hindless shemale, looking the same coming and going. What a pity. Where´s the fun without a long unbending peg and a matching gooey hole, going in coming out, etcetera ad nauseam. The hole moreover ingeniously placed precisely in the middle of the fork, so it can be conveniently entered from either side.
xxx/ellauri229.html on line 623: On 18 October 1965, MACV-SOG conducted its first cross-border mission against target D-1, a suspected truck terminus on Laotian Route 165, 15 miles (24 km) inside Laos. The team consisted of two U.S. Special Forces soldiers and four South Vietnamese. The mission was deemed a success with 88 bombing sorties flown against the terminus resulting in multiple secondary explosions, but also resulted in SOG´s first casualty, Special Forces Captain Larry Thorne in a helicopter crash. William H. Sullivan, U.S. Ambassador to Laos, was determined that he (Lauri) would remain in control over decisions and operations that took place within the supposedly neutral kingdom, though dead as a doornail. That would keep the excursions to neutral Laos "plausibly deniable."
xxx/ellauri229.html on line 625: The expression "plausibly deniable" was first used publicly by Central Intelligence Agency (CIA) Director Allen Dulles. The idea, on the other hand, is considerably older. For example, in the 19th century, Charles Babbage described the importance of having "a few simply honest men" on a committee who could be temporarily removed from the deliberations when "a peculiarly delicate question arises" so that one of them could "declare truly, if necessary, that he never was present at any meeting at which even a questionable course had been proposed." Charles Babbage ( 26. joulukuuta 1791 Lontoo - 18. lokakuuta 1871 Lontoo) oli englantilainen matemaatikko ja filosofi. Hän oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät ajatuksen ohjelmoitavasta tietokoneesta. Vai oliko se Ada Lovelace? Naah, we need a dad for an idea so masculine as an electronic brain.
xxx/ellauri229.html on line 647: With their support, Thorne joined the US Army Special Forces. While in the Special Forces, he taught skiing, survival, mountaineering, and guerrilla tactics. In turn he attended airborne school, and advanced in rank to sergeant. Receiving his US citizenship in 1957, Thorne attended Officer Candidate School, and was commissioned as a first lieutenant in the Signal Corps. He later received a Regular Army commission and a promotion to captain in 1960. From 1958–1962, he served in the 10th Special Forces Group in West Germany at Bad Tölz, from where he was second-in-command of a search and recovery mission high in the Zagros Mountains of Iran, which gained him a notable reputation. When he was in Germany, he briefly visited his relatives in Finland. In an episode of The Big Picture released in 1962 and composed of footage filmed in 1959, Thorne is shown as a lieutenant with the 10th Special Forces Group in the United States Army.
xxx/ellauri230.html on line 68: Kawabata apparently committed suicide in 1972 by gassing himself, but a number of close associates and friends, including his widow, consider his death to have been accidental. One thesis, as advanced by Donald Richie, was that he mistakenly unplugged the gas tap while preparing a bath. LOL haha! Who is this Donald Duck anyway?1
xxx/ellauri230.html on line 70: In addition to the numerous mentions of Zen and nature, one topic that was briefly mentioned in Kawabata´s mile long Nobel lecture was that of suicide. Kawabata reminisced of other famous Japanese authors who committed suicide, in particular Ryūnosuke Akutagawa. He contradicted the custom of suicide as being a form of enlightenment, mentioning the priest Ikkyū, who also thought of suicide twice. He quoted Ikkyū, "Among those who give thoughts to things, is there one who does not think of suicide?" There was much speculation about this quote being a clue to Kawabata´s suicide in 1972, a year and a half after Mishima had committed suicide. Kawabata saw ca. 200 nighmares about it. Vittu nää insulaariset viirusilmät on aika vinxahtaneita.
xxx/ellauri230.html on line 74: Richie was born in Lima, Ohio. During World War II, he joined the United States Merchant Marine same as Shlomo Belov. (What is U.S. Merchant Marine2 anyway?) The greater tolerance in Japan for male homosexuality than in the United States was one reason he gave for sticking to Japan, as he was openly bisexual.
xxx/ellauri230.html on line 146: Juosten Kustu junior tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1892. Hän aikoi ensin papiksi ja opiskeli sen vuoksi Helsingin yliopistossa latinaa, kreikkaa ja hepreaa, mutta pian hän kiinnostui pyllykielitieteestä ja urasuunnitelma muuttui. Ramstedt suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1895 ja maisterin tutkinnon 1898. Hän meni naimisiin 1897 Ida Olivia Aleksandra Josefssonin kanssa. Idasta ei näytä kuuluvan sen enempää. Jaa tämä: "Kun kotona oli useita koulua käyviä lapsia, ei vaimoni voinut lähteä matkaani. Mutta sensijaan Elma-tyttäremme, joka juuri keväällä v. 1919 oli tullut ylioppilaaxi, suostui mielellään seuraamaan isäänsä aupairina."
xxx/ellauri230.html on line 223: Myöhäisempi mongoli selostaa tapahtumat seuraavasti: Since the late 19 century and early 20 century, Tibet became more and more strategic place for British because Russian Czar’s expansion into Central Asia directly threatened India-‘the jewel in the crown’ of the British Empire. As a result, British government hurried its diplomatic step toward Tibet. In 1893, Qing government signed a contract with British, without Tibetan representative, promising British special trade rights in Tibet. Under such circumstances, Dozhiev, a Buriat Lama, also a close adviser of Thirteenth Dalai Lama, urged His Holiness to seek help from Czar’s Russia to prevent Tibet from British expansion since Manchu Qing was not powerful enough to protect Tibet anymore. This short paper tries to answer the questions like, what was the nature of his missions to Russia? And what was the relationship between Tibet and Russia during his missions in boarder international power relations? Key words: envoy, missions, power relations.
xxx/ellauri230.html on line 230: The Dalai Lama fled to Urga (aka Ulan Bator) in Mongolia along with Dorzhiev. From there, Dorzhiev left for St Petersburg again in March 1905, hoping that Russian government could take Tibet under its protection from British and China. However, after the catastrophic defeat in Russo-Japanese war, Czar’s government could not offer any kind of assistance to Tibet in this historical turbulent time. Meantime, the dramatic rise of Germany in Europe since 1900s eventually led both Russia and Britain to come closer and to settle down their century long Great Game in Central Asia. Anglo-Russian Convention was signed at last by both sides on 31 August 1907, recognizing China’s claim for suzerainty over Tibet. Moreover, the convention also engaged to respect the territorial integrity of Tibet and abstain from all interference in her internal administration.
xxx/ellauri230.html on line 246: Tuntui oikein oudolta seurata japanilaista vastaanottoseremoniaa. Erityisen selvänä syöpyi muistiin erään japanilaisen pariskunnan tervehtimiseremonia. Mies oli ollut poissa Japanista yhteen menoon 8 vuotta, mutta siitä huolimatta aviopuolisot, nyt ensi kertaa tuon pitkän ajan jälkeen tavattuaan, pysähtyivät muutaman askeleen päähän toisistaan ja kumarsivat toisilleen syvään ja pitkään. Odottamiani syleilyä, naurua ja kovaäänistä iloista keskustelua ei syntynyt. Kumpainenkin seisoi siinä syvään kumartuneena ja ikään kuin henkeään pidätellen, katselivat toisiaan miehen vihdoin ensimmäisenä hiljalleen ojentuessa. Mutta vaikka japanilainen näin peittääkin innostuksensa ja katsoo velvollisuudekseen kaikkien tunteittensa tukahduttamisen ainakin ulkomaalaisilta, huomaa kuitenkin heitä mekon alta lähemmin tarkastellessaan mm. Geisha kylpylöissä, ettei innostusta ja tulisuutta suinkaan heiltä puutu, varsinkaan siinä vaiheessa kun mies hiljalleen alkaa ojentua. Alkujäykkyydestä päästyä alkaa viirusilmän pingotuskin löystyä. ;D
xxx/ellauri230.html on line 280: While at the college, Koo once rode a bicycle down the streets of Shanghai into the International Settlement and followed an English boy also riding a bicycle onto the sidewalk, where an Indian policeman allowed the English boy to continue while stopping Koo to give him a fine for riding his bicycle on the sidewalk. Koo was shocked to discover that owing to extraterritoriality, the laws and rules that applied to Chinese in China did not apply to British subjects-in this instance laws prohibiting riding a bicycle on the sidewalk - and that a foreign policeman had power over the Chinese police. Koo was left with a lifelong desire to end the status of extraterritoriality that had been imposed by the 19th century "unequal treaties".
xxx/ellauri230.html on line 309: In December 1937, Koo's spirits sank to a new low by the news that the Japanese had taken Nanking, the capital of China, which was promptly followed up by the infamous "Rape of Nanking". That same month, the Japanese sank the American gunboat U.S.S Panay on the Yangtze river and in the process killed several American sailors. Koo hoped that the Panay incident might lead to the United States taking action against Japan, and he was disappointed when Roosevelt chose instead to accept the Japanese apology that the sinking of the Panay was a mistake, despite the fact the Panay was flying the American flag at the time the Japanese aircraft bombed the gunboat. It had looked just like the Chinese flag from afar.
xxx/ellauri230.html on line 317: In July 1941, the Japanese occupied the southern half of French Indochina, giving Japan the ability to project air and naval power well into the South China Sea. In response, the American, British and Dutch governments imposed an oil embargo on Japan and froze all Japanese assets in their countries.
xxx/ellauri230.html on line 321: The Cairo Conference 1943 established China's status as one of the four world powers, which was of great political and strategic significance to China. Churchill ei tykännyt kuikelosta Chiangi Kai-shekistä ja Roosevelt sai toimia välimiehenä.
xxx/ellauri230.html on line 542: The Spring Temple Buddha (Chinese: 中原大佛 and simplified Chinese: 鲁山大佛; traditional Chinese: 魯山大佛) is a colossal statue depicting Vairocana Buddha located in the Zhaocun township of Lushan County, Henan, China, built from 1997 to 2008. It is located within the Fodushan Scenic Area, close to National Freeway no. 311. At 128 metres (420 ft), excluding a 25 metres (82 ft) lotus throne. It is the second-tallest statue in the world after the Statue of Unity (representing no longer the Buddha but this guy named Patel) in Gujarat, India, which surpassed it in 2018 with a height of 182 metres (597 ft).
xxx/ellauri230.html on line 671: Silti lähelläni ei kuulu hevosen tai valmentajan melua.
xxx/ellauri230.html on line 682: Linjutang piti tästä hepusta, kuten muutkin länkkärit, kerze oli simppeli eikä tehnyt hämäriä alluusioita muihin runoseppoihin.
xxx/ellauri230.html on line 705: The views expressed in this article are those of the author and do not necessarily reflect the official editorial position of UCA News, which all in favor of fucking energetically pre-menarchal girls.
xxx/ellauri231.html on line 216:
xxx/ellauri231.html on line 232: 
xxx/ellauri231.html on line 233:
xxx/ellauri231.html on line 334: А первая пуля,братцы, ранила коня. Ensimmäinen luoti osui hyvään hevoseen.
xxx/ellauri232.html on line 79: Right-wing parties are on the rise across Europe, and Sweden is no exception. The far-right and populist Sverigedemokraterna (the Sweden Democrats) now have representatives in the cabinet, and the bourgeois parties are coming close behind.
xxx/ellauri232.html on line 252: Oletetaan, että rukoilen jotain. Joko on hyvä, että näin tapahtuu, tai sitten ei. Jos on, niin Jumala ei tarvitse rukoustani saadakseen sen tapahtumaan. Hän toteuttaa sen joka tapauksessa, koska se on hyvää ja Jumala on hyvä. Jos se ei ole hyvä, niin Jumala ei saa sitä aikaan, vaikka kuinka kovasti rukoilen. Todiste on ei kukaan muu kuin Mooses. Kun Mooses rukoili, että Jumala antaisi anteeksi israelilaisille, Jumala antoi heille anteeksi, koska Jumala antaa anteeksi. Mutta kun hän rukoili, että hänen, Mooseksen, sallittaisiin ylittää Jordan ja päästä Luvattuun maahan, Jumala ei hyväksynyt hänen pyyntöään. Hän käski häntä lopettamaan rukouksen. Se ei tapahtunut kuinka kovaa tai pitkään Mooses rukoili. Joten rukous ei muuta Jumalan mieltä missään yksinkertaisessa mielessä. ( http://www.rabbisacks.org/wp-content/uploads/2011/09/Letters-to-the-Next-Generation-2-Reflections-on-Jewish-Life.pdf )
xxx/ellauri232.html on line 254: Rabbi Yosef Albo huomauttaa, että ymmärryksemme rukouksesta on erittäin tärkeä asia:
xxx/ellauri232.html on line 265: Rabbi Joseph B. Soloveitchik huomauttaa tämän kirjassaan "Lunastus, rukous ja Moosexen kirjakäärö", jossa hän kirjoittaa:
xxx/ellauri232.html on line 362: The problem ultimately is this: If you work while others rest you get ahead of the others while they rest, and they have to work too to come up even, so the only way for anyone to get some rest is for everyone to rest at once and for everyone to keep a close eye on the others to make sure nobody cheats.
xxx/ellauri233.html on line 162: The rise of modern, centralized states in Europe by the early 19th century heralded the end of Jewish judicial autonomy and social seclusion. Their communal corporate rights were abolished, and the process of emancipation and acculturation that followed quickly transformed the values and norms of the public. Estrangement and apathy toward Judaism were rampant. The process of communal, educational and civil reform could not be restricted from affecting the core tenets of the faith. The new academic, critical study of Judaism (Wissenschaft des Judentums) soon became a source of controversy. Rabbis and scholars argued to what degree, if at all, its findings could be used to determine present conduct. The modernized Orthodox in Germany, like rabbis Isaac Bernays and Azriel Hildesheimer, were content to cautiously study it while stringently adhering to the sanctity of holy texts and refusing to grant Wissenschaft any say in religious matters. On the other extreme were Rabbi Abraham Geiger, who would emerge as the founding father of Reform Judaism, and his supporters. They opposed any limit on critical research or its practical application, laying more weight on the need for change than on continuity.
xxx/ellauri233.html on line 164: The Prague-born Rabbi Zecharias Frankel, appointed chief rabbi of the Kingdom of Saxony in 1836, gradually rose to become the leader of those who stood at the middle.
xxx/ellauri233.html on line 365: Vuonna 1623 East India Company hajotti kannattamattoman Englannin kauppatehtaan Hiradossa ja Cocks lähti Englantiin, ja hollantilaiset kävivät kauppaa Adamsin lasten puolesta Red Seal -alusten kautta. Joseph Adams peri Miura Anjinin tittelin, hänestä tuli kauppias ja hän teki viisi matkaa Cochinchinaan ja Siamiin vuosina 1624-1635.
xxx/ellauri233.html on line 368: Vuonna 1635 Tokugawa Iemitsu pakotti Sakoku-ediktin Japanille sulkemaan ulkomaankaupalta; sekä Joseph että Susanna katosivat historiallisista asiakirjoista tuolloin.
xxx/ellauri233.html on line 377: Missä kohen Jamesin Blackthornen seikkailut poikkeavat esikuvastansa Adamsista? No mietitään - tää on romaani, eikä pelkkä rags to riches tositarina. Ei siis riitä pelkkä (E), pitää olla paxulti myös (K) ja (F). Näyttää siinä olevan kaikenlaista nujakointia, ja aika pian on jonkin verran myös japsunaisten nussintaa (sitähän oli Aatamilla kyllä izellään). "As they spend more time together, Blackthorne comes to deeply admire both Toranaga and (specifically) Mariko, and all three secretly become lovers." Samainen Mariko (joka on sentään vaan japsulainen nainen) silputaan smithereeneixi. "However, she and Blackthorne and the other ladies of Toranaga's "court", escape into a locked room. As the ninja prepare to blow the door open Mariko stands against the door and is killed by the explosion." No jäähän Toranagalle vielä "Lady Anjin". Entäs moraali? "Blackthorne is torn between his growing affection for Mariko (who is married to a powerful, abusive, and dangerous samurai, Buntaro), his increasing loyalty to Toranaga, his household and consort, a "Willow world" courtesan named Kikuli, and his desire to return to the open seas aboard Erasmus so he can intercept the Black Ship fleet before it reaches Japan." Onpa hienoa: (E,F,K) konfliktoituvat! "There are other recurring themes of Eastern values, as opposed to Western values, masculine (patriarchal) values as opposed to human values, etc."
xxx/ellauri233.html on line 391: According to Legend he had committed the Tanakh to memory by the age of four, and aged seven he was taught Talmud by Moses Margalit, future rabbi of Kėdainiai and the author of a commentary to the Jerusalem Talmud, entitled Pnei Moshe ("The Face of Moses"). He possessed an eidetic memory, just like Stieg Larsson's heroine Lisbet. By eight, he was studying astronomy during his free time. From the age of ten he continued his studies without the aid of a teacher, and by the age of eleven he had committed the entire Talmud to memory.
xxx/ellauri233.html on line 393: Through his annotations and emendations of Talmudic and other texts, he became one of the most familiar and influential figures in rabbinic study since the Middle Ages. He is considered as one of the Anachronim, and by some as one of the Rishonim. The Acharonim "the last ones" follow the Rishonim, the "first ones"—the rabbinic scholars between the 11th and the 16th century following the Geonim and preceding the Shulchan Aruch. According to many rabbis the Shulkhan Arukh is an Acharon. Some hold that Rabbi Yosef Karo's first bestseller Beit Yosef has the halakhic status of a Rishon, while his later blockbuster Shulkhan Arukh has the status of an Acharon. The publication of the Shulchan Aruch thus marks the transition from the era of Rishonim to that of Acharonim. According to the widely held view in Orthodox Judaism, the Acharonim generally cannot dispute the rulings of rabbis of previous eras unless they find support from other rabbis in previous eras. Yet the opposite view exists as well.
xxx/ellauri233.html on line 397: When Hasidic Judaism became influential in his native town, the Vilna Gaon joined the "opposers" or Misnagdim, rabbis and heads of the Polish communities, to curb Hasidic influence. When Hasidic Judaism became influential in Vilna, the Vilna Gaon joined rabbis and heads of the Polish communities, to speak against Hasidic influence.
xxx/ellauri233.html on line 402: In 1781, when the Hasidim renewed their proselytizing work under the leadership of their Rabbi Shneur Zalman of Liadi (the "Ba'al Ha'tanya", or "Rebbe Schlemiel"), the Gaon excommunicated them again, declaring them to be heretics with whom no pious Jew might intermarry. He encouraged his students to study natural sciences, and translated geometry books to Yiddish and Hebrew.
xxx/ellauri233.html on line 418: In the course of the Hasidic movement's establishment, opponents (Misnagdim) arose among the local Jewish community. Disagreements between Hasidim and their opponents were debated with knives used by butchers for shechita, slaughtering of certain mammals and birds for food according to kashrut. Kashrut (also kashruth or kashrus, כַּשְׁרוּת) is a set of dietary laws dealing with the foods that Jews are permitted to eat and how those foods must be prepared according to Jewish law. Food that may be consumed is deemed kosher (/ˈkoʊʃər/ in English, Yiddish: כּשר), from the Ashkenazic pronunciation (KUHsher) of the Hebrew kashér (כָּשֵׁר), meaning "fit" (in this context: "fit for consumption"). Oh, and the phrasing of prayers, among others. In the case of an adhesion on cattle's lungs specifically, there is debate between Ashkenazic customs and Sephardic customs.
xxx/ellauri233.html on line 429: In 2009, Craig Johnson and colleagues showed that calves that have not been stunned feel passing pain from the cut in their necks, and they may take at least 10–30 seconds to lose consciousness.
xxx/ellauri233.html on line 442: Temple Grandin has worked closely with Jewish slaughterers to design more comfortable handling systems for cattle, and has said: "When the cut is done correctly, the animal appears not to feel it. Anyway I don't. From an animal-welfare standpoint, the major concern during ritual slaughter are the stressful and cruel methods of restraint (holding) that are used in some plants."
xxx/ellauri234.html on line 157: Torstaiaamuna tuli perääntymiskäsky. Puna-armeijan puolijoukkue oli hyökännyt lähistöllä sijaitsevalle louhikolle ja onnistunut murtautumaan rintamalinjan läpi. Pataljoonamme maantieyhteys rintaman taakse oli katkaistu. Olimme käyttääkseni sotilaskieltä - motissa, eli siis piiritettyjä. Varapäällikkömme kapteeni Kartano, joka oli osoittanut urhoollisuutensa pysyt telemällä kranaattien kantomatkan ulkopuolella, sopivan matkan päässä eturintamasta, pyöräili meitä vastaan maantiellä suu apposen auki ja silmät kauhusta suurina.
xxx/ellauri234.html on line 207: Pohjois-Ruotsin suomalainen »irridenta» liittyy Suomen kansalliseen runkoon sellaisena välittömänä luonnollisena ja historiallisena jatkona kuin Posenin puolalaisalue Suur-Puolaan ja Galitsian rutenilaisalue Ukrainaan, Vähä-Venäjä Isovenäjään, kuriilit Japaniin, Falklandin saaret Argentiinaan ja Tiibet ja Taiwan muuhun Kiinaan.
xxx/ellauri234.html on line 255: Oli kerran venhe ja venheessä mies. Niin nousi myrsky, tuulispää, tuulen huuto täytti ilman, Aioloon luolat tyhjenivät, Poseidon ilkkui ja nauroi. Mies souti, hiki valui hänen kasvoiltaan: Miksi soutaisin, sanoi hän, miksi soutaisin? Minä heitän aironi menemään ja laitan perämoottorin. Tai sitten roimahousuistani purjeen. Tässä on teille juttu, hyvät herrat, vertauskuva, ja ennenkuin
xxx/ellauri234.html on line 357: Raitiovaunun tv-mainosta kazellessa missä neitosella oli huulet aivan ulkosynnytinten näköiset mieleen juolahti että senkö tautta homo sapiensin naama on niin litteä että nää homot nussivat nyttemmin edestä. Muilla apinoilla jotka puuhastelevat pyllypuolelta on purentaelimetkin enemmän pakaroiden malliset.
xxx/ellauri234.html on line 487: Indeed if I could I would rather not have any children. Was almost 30-years old when I did. The issue was the bitch of a partner I chose - not the children. Most of their childhood was complete misery for them but I won’t get those great years back. I kept in a good shape and whacked them well and right to the best of my ability. They are all successful adults now. They are grateful that we are not close at all these days, and I’m living and learning to be OK with that.
xxx/ellauri234.html on line 505: Hi Jack, I read your article and feel your pain. My daughter developed depression in her early teens and it continued for many years, with 10 pathetic suicide attempts. She couldn't even find her arse, let alone her arteries. We tried everything doctors and therapists prescribed, with not much help. It was exhausting and discouraging. Then, miraculously, the depression seemed to “lift". Almost like she grew out of it. Sadly since then she was diagnosed with cancer and is unable to have children now. More recently her fiance was killed in a motor cycle accident. Neither of those things set her back, it's like the depression never existed. Hang in there Jack! A lucky car or bike accident may solve everything yet!
xxx/ellauri234.html on line 508: Depression is terrible. I remember 27 and it sucks. I can't imagine being that age now. In this world we live in. It's no wonder he's depressed. For young people it just seems hopeless, like what's the point? They can't afford a house, family of their own, secondary education, a life except being a slave to the “grind" and having a side hustle…or 5. Just be there for him. Don't tell him to cheer up, others have it worse. None of those things help. Sometimes they just have to hit rock bottom. Sometimes it's like grieving. Like Winston Churchill said, if you are in hell, just keep shoveling.
xxx/ellauri235.html on line 192: Beneath those rugged elms, that yew-tree's shade, Noiden karujen jalavaen alla, tuon marjapuun varjossa,
xxx/ellauri235.html on line 305: And pore upon the brook that babbles by. Ja huokoset purolle, joka kuplii.
xxx/ellauri235.html on line 333: No farther seek his merits to disclose, Älä enää etsi hänen ansioitaan paljastaakseen,
xxx/ellauri235.html on line 335: (There they alike in trembling hope repose) (Siellä he yhtä lailla lepäävät vapisevassa toivossa)
xxx/ellauri235.html on line 345: Cornhillissä 26. joulukuuta 1716 syntynyt Gray oli viides Philip ja Dorothy Antrobus Grayn 12 lapsesta ja ainoa, joka selvisi lapsenkengistä. Hänen isänsä, väkivaltaisuuksiin syyllistynyt, pahoinpiteli vaimoaan; Dorothy jätti hänet jossain vaiheessa, mutta Philip uhkasi ajaa hiäntä takaa ja kostaa hiänelle, ja hiän palasi hänen luokseen. Vuosina 1725-1734 Thomas Gray osallistui Etoniin, missä hän tapasi Richard Westin ja Horace Tadpolen, voimakkaan Whig-ministerin Sir Robert Walpolen pojan. Vuonna 1734 Gray astui Peterhouse Collegeen, Cambridgen yliopistoon. Neljä vuotta myöhemmin hän jätti Cambridgen ilman tutkintoa aikoen lukea lakia Lontoon Inner Templessä. Sen sijaan hän ja Horace Walpole purjehtivat Doverista 29. maaliskuuta 1739 Manner-kiertueelle. Kaksikko riiteli Reggiossa Italiassa toukokuussa 1741; Gray jatkoi kiertuetta yksin ja palasi Lontooseen syyskuussa. Marraskuussa 1741 Greyn isä kuoli; Grayn säilyneissä kirjeissä ei ole mainintaa tästä tapahtumasta.
xxx/ellauri235.html on line 422: Aamu ja huhtikuu väistyvät tauluille, joissa esitetään surun ja lohdutuksen sukulaistoimintaa: "Hymyilee Epäonnen kulmakarvassa / Pehmeän Heijastuksen käsi voi jäljittää; / Ja surun heiton poskelle / Melankolinen armo." Alkuperäisestä kosittelusta tulee toisenlainen sitoutuminen: Suru tavoittelee ruusuista nautintoa, lohdutus lähestyy kurjuutta. "Sekoitettu muoto" on sublimoitunut seksuaalinen kiihko aamun ja huhtikuun välillä, muutettuna depersonalisoituneeksi estetiikaksi, jossa "taiteelliset riidat" ja "voima ja harmonia" syrjäyttävät viettelevän aamun, joka "Pyhällä poskella ja kuiskauksella pehmeästi / ... woo on myöhäinen kevät." Seurustelu muuttuu lohdutukseksi, ja Vicissitudesta tulee toinen hahmo, kuten Contemplation tai Adversity, jonka suojeluksessa halu eliminoituu. Vicissitude, toisin kuin Adversity, on sukupuoleton hahmo, joka ei edusta uhkaavaa seksuaalista kuvaa. Oodi palaa toiseen paikkaan, kun pettynyt puhuja vierailee EtonissaOodi Eton Collegen kaukaisesta näkökulmastatai kun Gray palaa Cambridgeen "Hymn to Ignorance". Tässä paluu "Elegian" alkuun, "pimeyteen" ja maisemaan, jonka yli "kyntäjä kotiinpäin kulkee väsyneen tiensä". Kaikki Grayn runot ovat edistyksen runoja, matkoja, joissa haasteena on löytää jotain muuta kuin alkujen muodostamien päämäärien kiertokulkua ("Ja ne, jotka hiipivät, ja ne, jotka lentävät, / Päättävät sinne, missä alkoivat"). Grayn äiti kuoli 11. maaliskuuta 1753. 5. maaliskuuta 1756 hän muutti kadun toisella puolella olevasta Peterhouse Collegesta Pembroke Collegeen, kuulemma joidenkin opiskelijoiden hänelle tekemän pilan seurauksena. Opiskelijat, tietäen hänen tulipelkostaan, nostivat väärä hälytys. Kun Peterhousen isäntä, tohtori Law, ei onnistunut ottamaan Grayta s valituksen kepponen vakavasti, Gray "muutti" Pembroke. Kun runoilijavoittaja Colley Cibber kuoli vuonna 1757, Graylle tarjottiin paikkaa; mutta hän kieltäytyi. Heinäkuussa 1759 hän muutti Lontooseen opiskelemaan British Museumissa, joka oli avattu yleisölle tammikuussa. Joulukuussa 1761 hän palasi Cambridgeen; Lukuun ottamatta toistuvia matkoja Lontooseen, muualle Englantiin, Skotlantiin ja Walesiin, hän jäi Cambridgeen loppuelämänsä.
xxx/ellauri235.html on line 430: Grayn kirjalliset saavutukset – kuten William Collinsin , James Macphersonin, Thomas Chattertonin , William Cowperin ja Christopher Smartin saavutukset, sekä Joseph ja Thomas Warton – 1780- ja 1790-luvuilla ilmestynyt Wordsworth, Coleridge ja nopeasti menestynyt toinen romanttisten kirjailijoiden sukupolvi varjostivat.
xxx/ellauri235.html on line 438: Cecil Scott Forester was the pen name of Cecil Louis Troughton Smith, an English novelist who rose to fame with tales of adventure and military crusades. His most notable works were the 11-book Horatio Hornblower series, about naval warfare during the Napoleonic era, and The African Queen (1935; filmed in 1951 by John Huston).
xxx/ellauri235.html on line 448: During World War II Forester moved to the United States where he wrote propaganda to encourage the country to join the Allies, and eventually settled in Berkeley, California; while living in Washington, D.C., he met a young British intelligence officer named Roald Dahl, of whose experiences in the RAF he had heard word, and encouraged him to write about them. In 1947, he secretly married a woman named Dorothy Foster. He suffered extensively from arteriosclerosis later in life.
xxx/ellauri235.html on line 569: He continues to be a largely unread, even if much admired poet. Pindar is the first Greek poet whose works reflect extensively on the nature of poetry and on the poet's role.
xxx/ellauri235.html on line 651: In loose numbers wildly sweet Löysänä numerona siitoskullin makeaa
xxx/ellauri235.html on line 683: This pencil take (she said) whose colours clear Tämä lyijykynä (hän sanoi), jonka värit ovat selkeät
xxx/ellauri235.html on line 734: The Spider and the Fly is a poem by Mary Howitt (1799–1888), published in 1829. The first line of the poem is "'Will you walk into my parlour?' said the Spider to the Fly." The story tells of a cunning spider who entraps a fly like Korinna (the name means little girl) into its web through the use of seduction and manipulation. The poem is a cautionary tale against those who use flattery and charm to disguise their true intentions (of fucking the little fly silly).
xxx/ellauri235.html on line 794: Unto an evil counsellor, close heart, and ear, and eye, Sulkekaa korvat, silmät, sydän häntäheikin juonilta,
xxx/ellauri235.html on line 831: "There's a porpoise close behind us, and he's treading on my tail. Perässämme tulee pyöriäinen joka tallaa varpaalle.
xxx/ellauri235.html on line 855: The Interstate Commerce Commission's original purpose was to regulate railroads to ensure fair rates, to eliminate race discrimination, and to regulate other aspects of common carriers, including interstate bus lines and telephone companies. Congress expanded ICC authority to regulate other modes of commerce beginning in 1906. Throughout the 20th century, several of ICC's authorities were abolished. The ICC was abolished in 1995, and its remaining functions were transferred back to laissez faire capitalists.
xxx/ellauri235.html on line 861: The Spider and the Fly" is a song by English rock band the Rolling Stones, recorded in May 1965 and first released on the US version of their 1965 album Out of Our Heads. In the UK, it was released as the B-side to "(I Can't Get No) Satisfaction". Horatio H-blower got no satisfaction off H. Simpson, whose sex pistol was a dud.
xxx/ellauri235.html on line 912: Nykyaikaiset kriitikkosetämiehet ovat yleensä hylänneet Corinnan teoksen pitäen sitä tylsänä. Esimerkiksi joku "West" kuvailee Corinnaa lahjakkaammaksi kuin useimmat paikalliset runoilijat, mutta häneltä puuttuu omaperäisyys, joka asettaisi hänet samalle tasolle kuin Kreikan pojat Bacchylides tai Pindar. No vittu Pindar ei muuta tehnyt kuin apinoi muita hyviä runoilijaveljiä.
xxx/ellauri237.html on line 134: Among modern Western male heteronormal scholars, Sappho´s sexuality is still debated – André Lardinois has described it as the "Great Sappho Question". Early translators of Sappho sometimes heterosexualised her poetry. Ambrose Philips´ 1711 translation of the Ode to Aphrodite portrayed the object of Sappho´s desire as male, a reading that was followed by virtually every other translator of the poem until the twentieth century, while in 1781 Alessandro Verri interpreted fragment 31 as being about Sappho´s love for a guy named Phaon. Friedrich Gottlieb Welcker argued that Sappho´s feelings for other women were "entirely idealistic and non-sensual", while Karl Otfried Müller wrote that fragment 31 described "nothing but a friendly affection": Glenn Most comments that "one wonders what language Sappho would have used to describe her feelings if they had been ones of sexual excitement", if this theory were correct. By 1970, it would be argued that the same poem contained "proof positive of [Sappho´s] lesbianism".
xxx/ellauri237.html on line 136: Today, it is generally accepted that Sappho´s poetry portrays homoerotic feelings: as Sandra Boehringer puts it, her works "clearly celebrate eros between women". Toward the end of the twentieth century, though, some scholars began to reject the question of whether or not Sappho was a lesbian – Glenn Most wrote that Sappho herself "would have had no idea what people mean when they call her nowadays a homosexual", André Lardinois stated that it is "nonsensical" to ask whether Sappho was a lesbian, and Page duBois calls the question a "particularly obfuscating debate". WTF? Pelottaako äijiä ajatus pillua lipsuvasta Psapfasta? Vai onko ne vaan mustasukkiaisia?
xxx/ellauri237.html on line 138: One longstanding suggestion of a social role for Sappho is that of "Sappho as schoolmistress". At the beginning of the twentieth century, the German classicist Ulrich von Wilamowitz-Moellendorff posited that Sappho was a sort of schoolteacher, to "explain away Sappho´s passion for her ´girls´" and defend her from accusations of homosexuality. The view continues to be influential, both among scholars and the general public, though more recently the idea has been criticised by historians as anachronistic and has been rejected by several prominent classicists as unjustified by the evidence. In 1959, Denys Page, for example, stated that Sappho´s extant fragments portray "the loves and jealousies, the pleasures and pains, of Sappho and her companions"; and he adds, "We have found, and shall find, no trace of any formal or official or professional relationship between them... no trace of Sappho the principal of an academy." Toisin kuin Ailin kohalla, hehe.
xxx/ellauri237.html on line 192: Jussi Aro valmistui filosofian kandidaatiksi 1949, lisensiaatiksi 1956 ja väitteli filosofian tohtoriksi joulukuussa 1961. Jussi Aro oli Helsingin yliopiston assyriologian ja seemiläisen filologian dosenttina vuodesta 1956 ja seemiläisten kielten professorina vuodesta 1965. Hän oli yliopiston Afrikan ja Aasian kielten ja kulttuurien laitoksen esimies. Jussi Aro sai teologian kunniatohtorin arvon 1973.
xxx/ellauri237.html on line 194: Raamatunkäännöskomitean jäsen Aro oli vuodesta 1974 ja Vanhan Testamentin käännösyksikön puheenjohtajana vuodesta 1976. Suomen Pipliaseura julkaisi Aron suomentamana Psalmit nykysuomeksi 1973. Aro oli suomentamassa ensimmäisen kerran Koraania Armas Salosen kanssa.
xxx/ellauri237.html on line 235: Renqvist oli syntynyt talonpojan Henrik Kukkosen poikana Ilomantsissa. Köyhyyden vuoksi Heikki myöhästyi koulusta, ja sotaisat ajat ja uskonnolliset mietiskelyt tunnilla sitä vielä hidastivat. Ensin Kuopiossa hän sai vaikutuksia herätysliikkeistä ja taloudellista tukea kirjakauppias Pietari "Näkymätön" Väänäseltä, sitten Turussa herrnhutilaisuudelta. Uskonnollinen murros kehittyi niin rajuksi, että hän joutui mielenhäiriöön mutta toipui siitä (omasta mielestään), pääsi ylioppilaaksi 1816 ja seuraavana vuonna papiksi.
xxx/ellauri237.html on line 356: Hyvä Veli Yrjö Pernaa ryhtyi 1990-luvun lopulla avustamaan tutkimuksellisesti entisen puolustusvoimien komentajan kenraali Yrjö Keinosen perhekuntaa, kun Keinonen oli saanut syytteet ja tuomion ns. kellarijutussa. Tutkimus tuotti vuonna 2016 kirjan Kenraali Keinosen näytösoikeudenkäynti – tarkoitus pyhitti keinot.
xxx/ellauri237.html on line 361: Kellarijupakasta, varusmiestyövoiman käyttämisestä syyskesällä 1968 oman kesäpaikkansa rakennustöihin, Keinonen tuomittiin 1972 sakkoihin. Hän kuoli 1977. Vesterisen mukaan kellarijupakka tarjosi Keinosen erolle vain juridisen perusteen. Perimmäinen syy oli se, että Keinonen epäonnistui komentajana. Pernaa kyseenalaistaa rikollisen tunarin soveltuvuuden kansallissankariksi.
xxx/ellauri237.html on line 363: Vuonna 1965 Urho Kekkonen nimitti oman suosikkinsa kenraalimajuri Yrjö Keinosen Puolustusvoimain komentajaksi täysin ohi useiden pätevämpien ja virkaiältään vanhempien kenraalien ohitse. Keinonen ylennettiin vasta nimityksen jälkeen ensin kenraaliluutnantiksi ja kohta sen jälkeen kenraaliksi. Keinonen sitten kunnostautuikin Kekkosen käsikassarana mm. puhuessaan Suomen Puolustusvoimista Neuvostoliiton armeijan jatkeena täysin YYA-sopimuksen hengessä.
xxx/ellauri237.html on line 369: Pelkkä lipevä, onneton perceennuolija ja omanedun tavoittelija oli tuo Keinosen Yrjö, sanoi Hyvä Veli Yrjö Pernaa mitä tahansa
xxx/ellauri237.html on line 388:
xxx/ellauri237.html on line 477: kuin kaluni, jonka sinä lähetät minne haluat. Ja kuulostavan valittavalta perhoselta, kujertavan kuin kyyhky.
xxx/ellauri237.html on line 687: Obviously the fat poet was assassinated for his close connections to ousted Chilean President Salvador Allende.
xxx/ellauri237.html on line 799: Älä koskaan välitä kenestäkään tai mistään, koska pohjimmiltaan olet tehnyt mitä halusit elämääsi. Hyväksy itsesi rakentamisen vaikeus. Ja Arvo, aloita korjaamalla itseäsi! Todellisen hombren voitto syntyy hänen tuhkasta. Älä koskaan valita yksinäisyydestäsi tai onnestasi, Kohtaa se rohkeasti ja hyväksy se. (Tai älä hyväxy, x. alla.) Tavalla tai toisella sen on seurausta tekosesi ja todistaa, että olet aina et "sinun täytyy voittaa." Älä peitä omaa epäonnistumistasi tai lataa se jollekin toiselle, hyväksy se nyt tai myöhemmin. Jatka itsesi perustelemista lapsena. Muista, että milloin tahansa on hyvä aloittaa ja että mistään ei ole niin kauheaa luopua. Älä unohda, että nykyhetkesi syy on menneisyytesi ja tulevaisuuden syy on nykyhetkesi. (Eli siis menneisyytesi määrää tulevaisuutesi.)
xxx/ellauri237.html on line 868: La persona que es plenamente funcional, es decir, más sana, cuando posee una serie de características. Son las siguientes:
xxx/ellauri237.html on line 913: Poseen un gran espíritu crítico y se rigen por valores éticos
xxx/ellauri237.html on line 941: Las necesidades han de ir cubriéndose para poder aspirar al nivel superior. Por ejemplo, si no tenemos las necesidades fisiológicas cubiertas no podemos aspirar a las necesidades de afiliación. En el nivel superior se encuentran las necesidades de autorrealización. Es esta jerarquía la que según Maslow marcaba el modo en el que la personalidad se adapta a las circunstancias, dependiendo de cada situación vivida. Se trata, en definitiva, de una concepción de la personalidad que abarca aspectos psicológicos muy extensos y que va más allá del enfoque psicométrico que dominaba en su época.
xxx/ellauri237.html on line 957: En concreto, Roger Rabbit creía que la personalidad de cada persona se desarrollaba según el modo en el que consigue ir acercándose a (o alejándose de) sus objetivos vitales, sus metas.
xxx/ellauri239.html on line 40: Vaikka Saarnaaja osuu naulan kantaan sanoessaan että matelija-aivon ohjaaman apinan kujeet ei ole vuosituhansissa mihkään muuttuneet, silti tän viimeisen millenniumin aikana internetin meemitehosekoittimessa valmistetut pöperöt vaikuttaa kaikista ylenannattavimmilta.
xxx/ellauri239.html on line 94: Laozi (kiin. 老子, Lǎozǐ, Wade-Giles: Lao tzu) eli Laotse oli muinainen kiinalainen filosofi ja keskeinen hahmo taolaisuudessa. Nimi Laozi tarkoittaa kirjaimellisesti "vanha ukkeli" (vrt. E. Saarisen kaxoset eli "ukkelit") mutta sitä pidetään yleisesti arvonimenä. Laozia palvotaan jumalana taolaisuuden uskonnollisissa muodoissa. Laozin titteli taolaisuudessa on Taishang Laojun, joka viittaa häneen yhtenä "kolmesta puhtaasta". "Kolme puhdasta" ovat taolaisen panteonin korkeimpia jumalia. Ne toimivat taolaisuuden kannalta samalla tavalla kuin kristinuskon pyhä kolminaisuus (Isä, Poika ja Pyhä Henki) tai buddhalaisuuden Trikaya (Dharmakaya, Samboghakaya ja Nirmanakaya). Ne edustavat kaikkia eläville olennoille luontaisen jumaluuden kolmea aspektia. Kuten Laozi selittää daodejingissä jossain kohassa:
xxx/ellauri239.html on line 97: "Tao tuotti ykkösen; Ykkönen tuotti kakkosen; Kakkonen tuotti kolmosen; Kolmonen tuotti kaiken." Taolaiset tutkijat ovat yleisesti yhtä mieltä siitä, että Tao tuotti Ykkösen tarkoittaa, että Wuji tuotti Taijin, ja Yksi tuotti Kaksi tarkoittaa, että Taiji (太极, äärimmäisen kookas) tuotti Yinin ja Yangin eli Yläkakkosen (liang ji, 兩儀, skolastinen kiertoilmaus joka estää ettei kolmesta tule vahingossa neljä). Kuitenkin aihe siitä, kuinka kakkosesta tuli kolme, on pysynyt suosittuna keskusteluna taolaisten tutkijoiden keskuudessa. (Höh, on multa tullut kakkosesta useampiakin kuin kolme kerralla.) Useimmat tutkijat uskovat, että se viittaa Yinin ja Yangin väliseen vuorovaikutukseen, jossa liikkuu Chi eli elämänvoima (ikäänkuin runkku). 2 ekaa kärpässukupolvea oli nähtävästi partenogeenisiä. Tätä on liikkeellä muissakin uskontokunnissa. Mekin koitettiin opiskella Taijia Sturenkadulla, muttei siitä mitään tullut, kun opettajaakin alkoi naurattaa meidän osaamattomuus, ei millään muistettu mikä temppu piti tehdä seuraavaxi ja piti koko ajan luntata osaavammilta.
xxx/ellauri239.html on line 159: Let’s look at Jesus’ life and times. He grew up in a Jewish community where all little boys were required to go to school and study the Torah–the first five books of the Jewish bible. In the Torah is the story of Moses receiving the Ten Commandments from God. One of those commandments is “THOU SHALL NOT KILL.”
xxx/ellauri239.html on line 161: Don’t you suppose little Jewish boys got those commandments drummed into their heads repeatedly? Wouldn’t you expect the boys would ask questions about that commandment, just as little boys ask questions today? What does that mean? Does that mean I cannot kill a mosquito? Or a fish? Their teacher would remind them that animals could be killed for food and for sacrifice in the temple.
xxx/ellauri239.html on line 163: I doubt, as I am sure you do too, that they wouldn’t ever question the fact that the commandment dealt foremost with killing another human being. It taught them the stories in the Torah that dealt with brothers killing brothers, of Abraham released from killing Isaac, of Joseph’s brothers throwing him down a well to kill him.
xxx/ellauri239.html on line 175: I am sure, as you probably are too, that there were Jewish girls who got pregnant outside of marriage. It is no stretch of the imagination that Roman soldiers could have raped them. Since men are men, I do not doubt that incest existed in Jesus’ community. But Jesus had nothing at all to say about these things. The only examples we have are of his being aware of adultery and prostitution. But there is no mention of abortion to handle rape or incest. It is far more likely that if a girl was pregnant, the solution was to marry her off quickly. We have the example of Jesus’ mother Mary being married quickly to Joseph when she was found to be pregnant. I suspect other parents would do the same.
xxx/ellauri239.html on line 247:
xxx/ellauri239.html on line 317: Jeg har lidd av alvorlig endometriose, skriver hun blant annet. Hun forteller om symptomene og hva hun har opplevd. Sykdommen går i korthet ut på at vev som dét i livmorens slimhinner også vokser andre steder. Det kan være i livmorens muskellag, eller helt utenfor livmoren. Det blør derfor jevnlig, altså der det ikke skal blø. Inni magen, liksom.
xxx/ellauri239.html on line 336: Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -väestötutkimuksen mukaan noin 78 prosenttia 15–74-vuotiaasta Manner-Suomen väestöstä oli pelannut jotain rahapeliä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kerran viikossa tai sitä useammin jotain rahapeliä oli pelannut 29 prosenttia vastaajista. Suosituimpia pelejä ovat lotto, arpapelit ja rahapeliautomaatit.
xxx/ellauri239.html on line 337: Miehet pelaavat rahapelejä naisia useammin. Naisista 75 prosenttia ja miehistä 82 prosenttia oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana. Yleisintä pelaaminen on 25–44-vuotiaiden ikäryhmissä.
xxx/ellauri239.html on line 339: Kun 16 prosenttia alaikäisistä oli pelannut arpapelejä vuonna 2015, niin vastaava osuus vuonna 2019 oli 31 prosenttia. Tämä selittyy paljolti raaputusarpojen pelaamisella.
xxx/ellauri239.html on line 344: Henkilöitä, joiden läheisellä oli ongelmallista rahapelaamista, oli eniten Pirkanmaalla. Vuonna 2019 vastaajista 36 prosenttia oli pelannut netissä viimeisen 12 kuukauden aikana. Merkittävä osa pelaamisesta tapahtuu kuitenkin edelleen netin ulkopuolella, huolzikoilla ja kivijalkakauppojen eteisissä talvihatut päässä.
xxx/ellauri239.html on line 359: Mistä tietää kazomatta nimeä että kirja on naisen tai naismaisen miehen kirjoittama? Siitä että tyypit kazoo koko ajan izeään peilistä, onko tukka hyvin ja meikit kunnossa, mietti asuja ja puhuu kalustuxista. Ei vittu ei ne sille mitään voi. Tässä suhteessa miesmäinen Anne Holt ja naismainen Jonne Nääsböö on kuin kaxoset. Nääsböö on vaan vielä sadistisempi ja ikävämpi ihminen.
xxx/ellauri239.html on line 417: La propriété, c'est le vol ! est une phrase inspirée de l'ouvrage Qu'est-ce que la propriété ? (1840) du philosophe anarchiste français Pierre-Joseph Proudhon. Il est possible qu'elle ait été créée par Jacques Pierre Brissot dans ses Recherches philosophiques sur le droit de propriété et le vol dès 1780, mais Proudhon affirme ne pas avoir lu son livre avant d'utiliser la formule.
xxx/ellauri239.html on line 658: Tikkasen mukaan väkivaltarikollisista 32 prosenttia uusii tekonsa. Hän korostaa, että yli puolet väkivaltarikollisista ei kuitenkaan kuulu uusijoiden riskiryhmään.
xxx/ellauri239.html on line 736: Ehkä hän päätyi tekoon, koska halusi nuoremman naisystävän. Jos nykyinen oli "tiellä" ja ei halunnut avioeroprosessia. Ajatteli, että nainen katoaisi ja hän ihmettelisi asiaa uuden naisystävänsä kanssa.
xxx/ellauri239.html on line 763: Tuo 10 min on kieltämättä suolainen, mutta 45 min on alk. 210 eur. 45 min on todennäköisempi käyntiaika kuin 10 min. 45 min hinta on ihan normi useimmilla psykiatreilla, ainakin Hki:ssä. Löytyy paljon kalliimpiakin, kolmosella alkavia 45 min.
xxx/ellauri250.html on line 134: Guan Moye (simplified Chinese: 管谟业; traditional Chinese: 管謨業; pinyin: Guǎn Móyè; born 17 February 1955) on toistaisexi ainoa aito viirusilmä kiinalainen nobelisti, länsimaisittain vaan Mo Yan, jonka romaanin Punainen durra kahden luvun pohjalta on elokuvakin, nim. Punainen pelto (1987). Länsimaissa Mo Yania on verrattu muun muassa Franz Kafkaan ja Joseph Helleriin. Yhteiskunnallisia kysymyksiä kuvatessaan hän käyttää maagisen realismin keinoja.
xxx/ellauri250.html on line 156: Fante was diagnosed with diabetes in 1955, which ultimately cost him his eyesight and led to the 1977 amputation of his toes and feet, and later legs. He died on May 8, 1983.
xxx/ellauri250.html on line 235: Hoblan ainut edes jotenkin lukukelpoinen sarakenikkari Fredrik Sonck on saanut potkut lehdestä varmaan mädännäisen Erja Ala-Tuuhosen toimesta. Viele vehen vasemmalle ja se on game over. Sama kohtalo saattaa olla edessä hiukka liikaa tuuleen kääntyneellä ex-talousliberaali Torstenilla, joka kehtaa epäillä charitymiljardöörien motia näillä sanoilla:
xxx/ellauri250.html on line 338: For hver gang han så henne, gikk det opp for ham at han hadde glemt hvor vakker hun var. Hver gang pikk gikk opp, var det som om han måtte ha et par sekunder for å ta inn all skjønnheten. A la bekreftelsen synke inn. Bekreftelsen på at hun i utvalget av menn som ville ha henne i praksis enhver seende mann av noenlunde heteroseksuell legning- hadde valgt ham. Bekreftelsen på at han var flokklederen, alfahannen, hannen med førsterett til å pare seg med hunnene. Ja, så banalt og vulgært kunne det sies. A være alfahann var ikke noe man aspirerte til, men var født til. Ikke nødvendigvis det enkleste og mest behagelige liv for en mann, men var man kallet, kunne man ikke motsette seg det. Pikken gikk opp.
xxx/ellauri250.html on line 368: Nääsböö konstruoi mongolinnäköisestä suomalaisesta maahanmuuttajasta Jussi Kolkasta (joka jostain syystä puhuu väärinkirjoitettua suomenruåzia) itämaisia taistelulajeja harrastavan pedofiilin. Jostain syystä kuvittelen Jussin Antti Arpen näköisexi. Se on röyhkeä väkäleukaiselle norski Harrylle, mikä ei Harrystä ole yhtään koselig. Harry alkaa vittuilla Jussille ilkeästi norjaxi. Finnens ansikt var hvit. Taitaa olla turha toivo että Jussi saa vielä tilaisuuden vetää Harryä niin lujaa lättyyn että väkäleuka irtoaa. Kolkkapoika vaikuttaa kiltiltä norskiin juoppolalliin verraten. Mutta remmin pahin fyr on selkeästi Jonne ize. Han ser ut som en erigert, våt penis skjövet øver baken til den som hade på sig byxene.
xxx/ellauri250.html on line 489: Tämä tasapaino karkaa lopulta Kuosmasen käsistä kuvamateriaalin viimeisellä kolmanneksella, kun hän vauhdittaa tapahtumia ja ratkaisuja heti, kun lähtökohta on käytetty loppuun. Mitä vitun tapahtumia ja ratkaisuja? Jukra miten tää Juan Jose Pedrokin on tolvana.
xxx/ellauri250.html on line 532: for as long as those things stay solved Sillä niin kauan kun hyvin luistaa mulkku
xxx/ellauri250.html on line 590: The funeral rites, orchestrated by his widow, were conducted by Buddhist monks. His gravestone reads: "Don't Even Try". That is, you wait, and if nothing happens, you wait some more. It's like a fly high on the wall. You wait for it to come to you. When it gets close enough you reach out, slap out and kill it. Or, if you like its looks, you make a pet out of it, like Kärpyli."
xxx/ellauri250.html on line 592: Bukowski's work was subject to controversy throughout his career, and he readily admitted to admiring strong leaders such as Adolf Hitler and Franklin D. Roosevelt. Some guy claimed that his sexism in his poetry, at least in part, translated his life. Feikki spuge setämies jonka näyttämönimi oli vielä "Buck" - nö, 'swar Hank. When women are around, he has to play Man. In a way it's the same kind of 'pose' he plays at in his poetry—Bogart, Eric Von Stroheim. "Whenever my wife Lucia would come with me to visit him he'd play the Man role, but one night she couldn't come I got to Buck's place and found a whole different guy—easy to get along with, relaxed, accessible."
xxx/ellauri250.html on line 696: Bankman-Fried was born on March 6, 1992, on the campus of Stanford University, into a Jewish family. He is the son of Barbara Fried and Joseph Bankman, both professors at Stanford Law School. His aunt Linda P. Fried is the dean of Columbia University Mailman School of Public Health. His brother, Gabriel Bankman-Fried, is a former Wall Street trader and the former director of the non-profit Guarding Against Pandemics and its associated political action committee.
xxx/ellauri250.html on line 709: On being asked about his previously stated ethical views that it's unacceptable to do unethical things for the greater good, he disagreed with those views and said that expressing those views was a "dumb game we woke westerners play where we say all the right shibboleths and so everyone likes us".
xxx/ellauri250.html on line 713: She says she and her siblings were exposed to economics early, learning Bayesian statistics in primary school. At age 8, Ellison gifted her father with an economic study of stuffed animal prices from Toys "R" Us for his birthday.
xxx/ellauri250.html on line 731:
xxx/ellauri250.html on line 733: In 2018, as she was starting her career in AI research, Joseph recalls being introduced to a prominent man in the field connected to EA. Joseph was 22 and still in college; he was nearly twice her age. As they talked at a Japanese restaurant in New York City, she recalled, the man turned the conversation in a bizarre direction, arguing “that pedophilic relationships between very young women and older men was a good way to transfer knowledge,” Joseph says. “I had a sense that he was grooming me.” (Joseph says she told her roommate about the alleged incident. The roommate confirmed that conversation to TIME.)
xxx/ellauri250.html on line 739: Prominent figures in EA have cast polyamory as a more “rational” romantic arrangement. The philosopher Peter Singer, whose writing is a touchstone for EA leaders, seemed to endorse polyamory in a July 2017 interview in which he argued that monogamy may be increasingly anachronistic in the age of birth control. Caroline Ellison, the CEO of the FTX-tied Alameda Research, who reportedly was romantically involved at times with Bankman-Fried, apparently posted on her blog that the ideal configuration for romantic relationships would resemble an “imperial Chinese harem” in which “everyone should have a ranking of their partners.”
xxx/ellauri250.html on line 743: Gopalakrishnan also described a cult-like dynamic that favored accused men over harassed women. After writing out her concerns about the sexual dynamics within the movement on the EA forum, Gopalakrishnan watched the responses pour in. Shaken, she removed her post. She felt exposed, she recalls, and didn’t feel like being a punching bag. Most of all, Gopalakrishnan was disturbed at the way the rational frameworks to which she had devoted her life could be used to undermine her own experiences. “You’re used to overriding these gut feelings because they’re not rational,” she says. “Under the guise of intellectuality, you can cover up a lot of injustice.”
xxx/ellauri250.html on line 770: Tinderissä Elo-luku kasvaa, jos sinua pyyhkäistään oikealle. Jos pyyhkäisijän Elo-luku on korkea, sitä enemmän Elo-lukusi kasvaa. Vuonna 2019 Tinder ilmoitti, että tieto Elo-luvusta on vanhentunut. Sitä ei ilmeisesti ole hylätty, mutta nykyään Tinderin suosittelualgoritmi yrittää ennustaa asiakkaan käyttäytymistä. Se muistuttaa Amazonin kaltaista verkkokauppaa, joka kertoo, mitä muut saman tuotteen ostaneet ovat hankkineet sen lisäksi. Tämä kuoma on ollut hyvin suosittu! Aww, suit you sir. Queen Mary -yliopiston vuoden 2016 tutkimuksen mukaan naisilla vain 10,5 prosenttia ja miehillä surkeat 0,6 prosenttia pyyhkäisyistä johtaa edes osumaan, panovuorosta puhumattakaan.
xxx/ellauri250.html on line 818: Larry King (born Lawrence Harvey Zeiger; November 19, 1933 - January 23, 2021) was an American television and radio host, whose awards included 2 Peabodys, an Emmy and 10 Cable ACE Awards. Over his career, he hosted over 50,000 interviews. King was born and raised in New York City to Jewish parents who immigrated to the United States from Belarus in the 1930s. Olixillä jotkut henxelit? Tämäkin heppu on mulle tuiki tuntematon, nevö hööd. Oli sillä.
xxx/ellauri250.html on line 858: And there came out from the camp of the Philistines a champion named Goliath of Gath, whose height was six cubits and a span [more than 9 feet tall]. 5 He had a helmet of bronze [Why bronze and not iron? Was the iron one in the wash?] on his head, and he was armed with a coat of mail [bronze scale armor] [same question], and the weight of the coat was five thousand shekels of bronze [about 125 pounds]. 6 And he had bronze armor on his legs, and a javelin of bronze slung between his shoulders. 7 The shaft of his spear was like a weaver’s beam, and his spear’s head weighed six hundred shekels of iron [15 pounds]. And his shield-bearer went before him. [No wonder, he was pretty encumbered with all the other bronze on him.]
xxx/ellauri251.html on line 61: Atalanta voi tarkoittaa ainakin seuraavia: Atalante, kreikkalaisen mytologian hahmo; Atalanta BC, italialainen jalkapalloseura; Atalanta-operaatio eli EUNAVFOR Somalia, Euroopan unionin laivasto-operaatio Somalian vesillä; Britannian kuninkaallinen laivasto. HMS Atalanta (1775), Swan-luokka 14-tykkinen sluuppi; HMS Atalante (1797), 16-tykkinen prikisluuppi
xxx/ellauri251.html on line 71: atalanta ital. jalkapalloseura
xxx/ellauri251.html on line 73: atalanta italialainen jalkapalloseura Serie A
xxx/ellauri251.html on line 74: atalanta italian liigassa Jalkapalloseura
xxx/ellauri251.html on line 85: Atalanta Bergamasca Calcio on vuonna 1907 perustettu italialainen jalkapalloseura Bergamosta Lombardian alueelta. Seuran edustusjoukkue pelaa kaudella 2021–2022 Italian korkeimmalla sarjatasolla Serie A:ssa. Joukkueen valmentajana on kaudesta 2016–2017 alkaen toiminut Gian Piero Gasperini.
xxx/ellauri251.html on line 95: Nimi Atalante on johdettu kreikan sanasta atalantos, jonka merkitys on "samanpainoinen" tai ehkä "lahjaton". Tällä viitataan luultavasti Atalanten hyvään menestykseen erinäisissä koitoksissa miehiä vastaan. Taiteessa Atalante voidaan esittää sorjana ja urheilullisena tai sitten hieman rotevampana naisena. Atalantelta on saanut nimensä muun muassa italialainen jalkapalloseura Atalanta BC. Seuran logossa on profiilikuvassa hoikan naisen pää ja tämän vauhdissa hulmuavat hiukset.
xxx/ellauri251.html on line 160: Whose hair or breast divides the wandering wave Joidenka tukka tai tissit jakaa mainingit
xxx/ellauri251.html on line 161: With salt close tresses cleaving lock to lock, Ja suolaiset tukkatupsut harjaa kampana,
xxx/ellauri251.html on line 175: And one, the maiden rose of all thy maids, Ja 1:n sun neitosista, neitomaisen ruusun,
xxx/ellauri251.html on line 228: The light that loses, the night that wins; Valo joka häviää, yö voittava;
xxx/ellauri251.html on line 480: Murmuring; but those grey women with bound hair
xxx/ellauri251.html on line 835: Visions not dreams, whose lids no charm shall close
xxx/ellauri251.html on line 862: And loosen all their lances, till undone
xxx/ellauri251.html on line 904: And closed, as when deep sleep subdues man's breath
xxx/ellauri251.html on line 906: Lips close and heart subsides; and closing, shone
xxx/ellauri251.html on line 926: Tread loose the long skirts of a storm; and saw
xxx/ellauri251.html on line 936: Fear, and give honour, and choose from all the gods.
xxx/ellauri251.html on line 956: And chosen of gods who reverence maidenhood.
xxx/ellauri251.html on line 1025: The gods have given thee life to lose or keep,
xxx/ellauri251.html on line 1225: Whose hands divide anguish and recompense,
xxx/ellauri251.html on line 1350: Men, and the chosen of all this people, and thou,
xxx/ellauri251.html on line 1362: All couched about one mother’s loosening knees,
xxx/ellauri251.html on line 1462: Till life’s right hand be loosened from thine hand
xxx/ellauri251.html on line 1470: The firm land have they loosed and shaken,
xxx/ellauri251.html on line 1585: Thou hast fed one rose with dust of many men;
xxx/ellauri251.html on line 1594: And loosed the hours like arrows; and let fall
xxx/ellauri251.html on line 1652: Good news and brief; but by whose happier hand?
xxx/ellauri251.html on line 1693: Whose brooks have bled with battle when thy son
xxx/ellauri251.html on line 1702: Lengthening the leash, and under nose and brow
xxx/ellauri251.html on line 1748: Goddess, drew bow and loosed; the sudden string
xxx/ellauri251.html on line 1863: And the fervent rose-cheeked hours,
xxx/ellauri251.html on line 1864: Those that marry dawn and noon,
xxx/ellauri251.html on line 1897: Fair as those that in far years
xxx/ellauri251.html on line 2105: And rose-coloured and cold like very dawn,
xxx/ellauri251.html on line 2154: And please me with great eyes; and those days went
xxx/ellauri251.html on line 2202: And with those eyes that see their slayer alive
xxx/ellauri251.html on line 2214: And I not heed at all? and those blind things
xxx/ellauri251.html on line 2270: Nay, for the son lies close about thine heart,
xxx/ellauri251.html on line 2396: Chosen and constrained to choose, and bear myself
xxx/ellauri251.html on line 2480: Nor loosening of the large world's girth
xxx/ellauri251.html on line 2551: That hast made man and unmade; thou whose mouth
xxx/ellauri251.html on line 2711: She arose, she girdled her sides,
xxx/ellauri251.html on line 2788: And fix the looser leaves, both hands fell down.
xxx/ellauri251.html on line 2879: Atalanta, the pure among women, whose name is as blessing
xxx/ellauri251.html on line 2895: In whose fingers the weight
xxx/ellauri251.html on line 3000: Of the chosen of Thrace,
xxx/ellauri251.html on line 3242: In my good time; for even by all those days,
xxx/ellauri251.html on line 3243: Those days and this, and your own living souls,
xxx/ellauri251.html on line 3247: But thou, dear, touch me with thy rose-like hands,
xxx/ellauri251.html on line 3336: Edes eläkeläisten tulot eivät kartu samaa tahtia kuin eläminen on kallistunut, vaikka työeläkkeisiin tulee vuodenvaihteessa poikkeuksellisen suuri 6,8 prosentin indeksikorotus.
xxx/ellauri251.html on line 3339: PALKANSAAJIEN nimellisansiot olivat Tilastokeskuksen mukaan tänä syksynä kolmisen prosenttia runsaammat kuin vuotta aiemmin – mutta rajun inflaation vaikutuksesta reaaliansiot jäivät liki viisi prosenttia niukemmiksi kuin vuotta aiemmin.
xxx/ellauri251.html on line 3358: Russia's Joseph Stalin's height 5ft 6 (167.6 cm)
xxx/ellauri252.html on line 58: Kaiken kaikkiaan Pena ja Hande oli kuin kakkiaiset kaxoset. Hande oli Penaa vuoden vanhempi. Kyllä Pena niitä suolloxiaan jonkun verran sievisteli, Reenpään käskystä. Reenpää sievisti Penan kyrvän kaluksi, perseen pyllyksi, munat paikoiksi ja kullin siittimexi. Suuhun myös peräpäähän teitä pökkään. Sanasta ”Öin” on tullut aivan suuhun sopimaton hevosenkenkä.
xxx/ellauri252.html on line 137: Suomen nuorin tohtori 1963 ei ollu E.Saarinen vaan se tyhmä lintutieteilijä. Eiköhän vielä nuorempia tullut Turusta 1600-luvulla. Imi toimitettiin runoseminaarista hassufarmille mattokäärössä kuin Bobin vaimo Tikkaska.
xxx/ellauri252.html on line 176: Arvon sekundavaimo oli Brita Polttila. Oliko sillä siis jotain jimbajambaa Sinkkosen Lassin pöxyissä?
xxx/ellauri252.html on line 213: Hannu Salaman uusi kirja Joulukuun kuudes ei ole siinä määrin omaelämäkerrallinen teos kuin oli ’Minä, Olli ja Orvokki’. 6/12 on kaihtelematon kuvaus kolmen ihmisen vaiheista ja keskinäisistä suhteista, taitekohtana yhden päivän ratkaisevat tapahtumat. Taustana on kaupunki, Helsinki tällä kertaa, ja merkitsevä on myös ajankohta. On joulukuun kuudes; Ristosen, Sutisen ja Railin suhteiden ratketessa juhlii Pena päivää iltapuvussa, joku taas tekee kuolemaa siltojen alla.
xxx/ellauri252.html on line 226: Eikös se muuten näytä vähän juutalaiselta? Totta Mooses!
xxx/ellauri252.html on line 228: Friedan was born Bettye Naomi Goldstein on February 4, 1921, in Peoria, Illinois, to Harry and Miriam (Horowitz) Goldstein, whose Jewish families were from Russia and Hungary. Harry owned a jewelry store in Peoria, and Miriam wrote for the society page of a newspaper when Friedan's father fell ill. Her mother's new life outside the home seemed much more gratifying.
xxx/ellauri252.html on line 234: Darth Salama (s. 4. lokakuuta 1936, oikealta nimeltään Harri Salminen) oli tunnettu sith-lordi ja 60-luvun juhannustanssilavojen halutuin poikamies. Salaman perimmäisenä tehtävänä oli suomalaisen modernistisen proosan täydellinen tuhoaminen sith-neuvoston ohjeiden mukaan. Salama epäonnistui operaatiossa surkeasti. Jopa niin surkeasti, että kului yli 40 vuotta ennen kuin sithit uskalsivat lähettää seuraavan oppilaansa, Heli Laaksosen tuhoamaan suomalaista runoutta.
xxx/ellauri252.html on line 248: Cary Grant saattoi olla juutalainen ja se todennäköisesti oli homo. Rooseveltin esi-isät saattoi olla juutalaisia Hollannissa. Claes Rosenvelt entered the cloth business in New York, and was married in 1682. He accumulated a fortune. He then changed his name to Nicholas Roosevelt. Of his four sons, Isaac died young. Nicholas married Sarah Solomons. Jacobus married Catherina Hardenburg. The Roosevelts were not a fighting but a peace-loving people, devoted to trade. Isaac became a capitalist. He founded the Bank of New York in 1790.
xxx/ellauri252.html on line 275: Tää oli Jeesuxelle aika paha narsistinen loukkaus. Se alkoikin välittömästi kylmäillä äitiparalleen. En taida voida enää kuzua sua äidixi ilman vihaa, sanoi Harri koruttomasti. Lutka! Aika vittumainen Harrin äiti kyllä olikin. Size menee aisankannattaja Joosepin
xxx/ellauri252.html on line 281: Hyvin pian Jeesuxen pikkuveikka jo saneli marssijärjestyxen. Pane se sinne, kehotti Maaria. Miten, ihmetteli Jeesus. No eise ollut edes vaikeaa, ja edestakaista pumppuliikettä ei tarvinnut Jeesuxelle erixeen opettaa. Pian he ruiskahtivat lähes yhtäaikaisesti Maarian sormi perämelana, ja Jeesus junior oli tosiasia. Ize asiassa kaxoset kuten kohta ilmenee, Saara ja Andreas. Enemmänkin taitaa tulla niille lapsia.
xxx/ellauri252.html on line 292: Näistä näille vielä postuumisti potkut mahaan kuin Sirolan Jeesuxelta Joosepille.
xxx/ellauri252.html on line 424: Sjövall Wahlöön aikalaiset (ja Handen huorahtava äisky) on ymmärtäneet tän huorajutun ihan väärin. Ei kyse ole siitä myykö sexiä silkasta rahasta, antaako vaihtokaupalla tai suorastaan anteexi, vaan kyse on yxinomaan siitä onko avionrikkoja. Ainoastaan rouvasväki voi tehdä huorin Moosexen pelikirjassa. Miehiä koskee se toinen käsky, joka kieltää "himoizemasta" eli varrastamasta naapurin vaimoa. Ammattihuorat ei siis tee huorin, eikä niitä nuohoavat miehetkään. Vanhassa testamentissa monivaimoiset patriarkat kävi ihan virkistyxen vuoksi huorissa. Jakorasiaa ei kyllä kukaan huoli vaimoxi, ja lapsenteko sellaisen kanssa oli tosi noloa, kuten Tamaran esimerkki todistaa. Eli oli syytä silti varoa mihin reikään kaulatun nuppinsa upottaa, kuten psalmista varotteleekin kiimaisia nuorukaisia.
xxx/ellauri252.html on line 427: Eli Beckin haastattelema kampaaja ei ollut Moosexen lain mukaan syntinen, eikä liioin sitä nussinut läski filmiohjaaja. Kyseessä oli ihan reilu bisnis tränsäxön. Sjövall Wahlöö ovat tässä aivan Moosexen linjoilla. Moraalin muutoxen takana on pilleri. Haikara? Sen tulosta me päätämme ihan ize. Kun ei-toivotut lapset saa torpattua ilman eri käskyä, kuka kaipaa kiveen hakattua moraalia? No ehkä Martti Simojoki: Kirkko ja eronneitten vihkiminen. Kirjapaja, 1948, vide infra.
xxx/ellauri252.html on line 487: Saksan hyökkäys Ranskaan toukokuussa 1940 kuitenkin sai liittoutuneet vetäytymään Norjasta, jonka jälkeen maan oli antauduttava saksalaisille, ja sen hallitus lähti maanpakoon Lontooseen.
xxx/ellauri252.html on line 529: It is very hard to determine, given the facts at hand, whether or not MacArthur would have been right in dropping 30 nuclear bombs on China. I will say this, though; the rose-colored glasses of the present often change the shading of situations in the past. When you consider the decisions of MacArthur and Truman, remember that they lived in a different time with different values and ideas. And don't be afraid to make up your own mind.
xxx/ellauri252.html on line 538: America as the new Chosen People.
xxx/ellauri253.html on line 78: Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, pahempi kuin 1930-luvun lama Suomessa. Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työttömyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana bruttokansantuote laski 13 prosenttia ja työttömyys nousi 3,5 prosentista 18,9 prosenttiin.
xxx/ellauri253.html on line 86: Primary factors believed to have led to the recession include the following: restrictive monetary policy enacted by central banks, primarily in response to inflation concerns, the loss of consumer and business confidence as a result of the 1990 oil price shock, the end of the Cold War and the subsequent decrease in defense spending, the savings and loan crisis and a slump in office construction resulting from overbuilding during the 1980s. The 1990 oil price shock occurred in response to the Iraqi invasion of Kuwait on August 2, 1990, Saddam Hussein's second invasion of a fellow OPEC member. Lasting only nine months, the price spike was less extreme and of shorter duration than the previous oil crises of 1973–1974 and 1979–1980, but the spike still contributed to the recession of the early 1990s in the United States. The average monthly price of oil rose from $17 per barrel in July to $36 per barrel in October. As the U.S.-led coalition experienced military success against Iraqi forces, concerns about long-term supply shortages eased and prices began to fall.
xxx/ellauri253.html on line 90: The collapse of the Soviet Union in 1991 led to a 70% drop in trade with Russia and eventually Finland was forced to devaluate, which increased the private sector's foreign currency denominated debt burden. At the same time authorities tightened bank supervision and prudential regulation, lending dropped by 25% and asset prices halved. Combined with raising savings rate and worldwide economic troubles, this led to a sharp drop of aggregate demand and a wave of bankruptcies. Credit losses mounted and a banking crisis inevitability followed. The number of companies went down by 15%, real GDP contracted about 14% and unemployment rose from 3% to nearly 20% in four years.
xxx/ellauri253.html on line 114: The emergence of sub-prime loan losses in 2007 began the crisis and exposed other risky loans and over-inflated asset prices. With loan losses mounting and the fall of Lehman Brothers on September 15, 2008, a major panic broke out on the inter-bank loan market. There was the equivalent of a bank run on the shadow banking system, resulting in many large and well established investment banks and commercial banks in the United States and Europe suffering huge losses and even facing bankruptcy, resulting in massive public financial assistance (government bailouts).
xxx/ellauri253.html on line 162: Aki: ”Kaikkien aikojen ilmastohallitus, jossa on keskusta päsmäröimässä. Nykyinen hallitus on hoitanut koronan ja tämän nykyisenkin sotatilan ihan kohtuullisella tavalla, jopa hyvin. Mutta mitä luontoon tulee, niin ne ei ole saaneet aikaiseksi mitään muuta kuin taputtaneet käsiä, kun tehdään taas miljardin maksava sellutehdas ja hakataan viimeisetkin metsät. Eihän tuolla ole enää kuin avohakkuuta, jos menet kehäkolmosen ulkopuolelle. Ennen Kainuuta et löydä metsää enää mistään.”
xxx/ellauri253.html on line 185: Pekka Ervastilla oli Jaakko Liukkonen -niminen kasvattipoika, joka oli syntynyt Hankasalmella 1895. Ervasti ja Liukkonen hankkivat Lopen Pilpalasta pienen maatilan, jossa he asuivat vuodesta 1924 lähtien Liukkosen hoitaessa tilaa. Liukkonen jatkoi tilan viljelyä Ervastin kuoltua. Liukkosen vaimon kuoltua hänen raha-asiansa alkoivat kuitenkin mennä hunningolle. Liukkonen ja hänen 9- ja 5-vuotiaat tyttärensä kuolivat helatorstaina 1939 tulipalossa joka tuhosi Liukkosen Lopen Terävännenänkylässä sijainneen Saarenmaa-nimisen huvilan. Liukkonen oli sytyttänyt huvilan palamaan ja ampunut sitten tyttärensä ja itsensä. Tulipalossa tuhoutui myös Ervastin laaja pseudotieteellinen kirjasto ja useita keskinkertaisia taideteoksia.
xxx/ellauri253.html on line 257: Pääkallokiitäjä (Acherontia atropos) on kiitäjien heimoon kuuluva perhoslaji. Se on Euroopan suurin kiitäjä ja kookkain Suomessa tavattu perhoslaji. Pääkallokiitäjän tunnistaa helpoimmin suuresta koostaan ja selässä olevasta, jonkin verran ihmisen pääkalloa muistuttavasta kuviosta. Riku Korhosen Turku-trillerissä haisteltu pahanhajuinen puuntuhooja (Haju Pisilä) ja isohangokas (Cerura vinula) muistuttavat lajia jossain määrin, mutta pääkallokiitäjässä on kuitenkin aina keltaista väriä kuten Haju Pisilän pisinappulassa.
xxx/ellauri253.html on line 270: Kekkosen seuraaja Sakari Mattila on ilmeisesti opportunisti Sauli Niinistö.
xxx/ellauri253.html on line 274: Tony oli huomannut pitävänsä Susanista. Tony inhosi tupakoivia naisia vaikka ne haisisivat hajuvedeltä treenattuine vartaloineen tiukoissa farkuissa rinnat kuumottavina. "Yucca"n porukat oli Vimpelin ja Kauhavan seuduilta, mihnei veri eikä pesäpallomaila vapise. Mutta "Yucca"n rakko tyhjenee kun se näkee Jabes Mond -tyyppisen mustan laatikon. Inkooseen tulee norjalainen viherterästehdas jonka tirehtöörin nimi on Wittusen. Ymmärrän että suomalaiset ovat epäileväisiä, sanoo erittäinkin wittumaisen näköinen Wittusen. Inhottava luupää, painu takas tunturiin harrastamaan maastohiihtoa.
xxx/ellauri253.html on line 340: Massayhteiskunta pääsi kukoistamaan ensimmäisenä Yhdysvalloissa ja siellä se myös ensimmäisenä tuhoutuisi. Massayhteiskunta synnytti automaattisesti kulutuskeskeisyyden, uuslukutaidottomuuden, katuväkivallan ja yhteiskunnallisesti rauhattoman henkisen ja taloudellisen me-first filosofian. Eikä mitään niin tehokasta idiotismia levittävää propagandakoneistoa ollut kuin amerikkalainen massaviihde. Ja brittiviihde hyvänä kakkosena, nytkin poliisisarjassa McDonald and Burger King kaikki alaluokan tyypit oli konnia ja yläluokan akateemikot jäi nauttimaan perimästään omaisuudesta. Värivammaiset poliisit kuljetti konnat poseen hilut kintuissa.
xxx/ellauri253.html on line 548: Ei sunkaan Unto Remexen kirjassa ollut sinisen armeijakunnan aktivisti nimeltä Lemmetyinen? Eipäs vaan Laatikainen. Close but no cigar. Mea culpa.
xxx/ellauri255.html on line 96: The stage was set for a civil war between the Bolshevik Red Army and their “White” enemies that devastated the country and led to millions of deaths. Several international powers also contributed troops and supplies to the conflict, predominantly to the Bolsheviks’ opponents. (Note the similarity to Ukraina today!) In 1919, White armies led by Generals Kolchak and Denikin launched offensives that seemed set to destroy the fledgling communist regime, but the Red Army managed to repel them. Following those triumphs the Bolsheviks were eventually able to achieve ultimate victory, though fighting continued for many more months. It looks like this history is just now repeating itself and in just the same place too, fascist Ukraina!
xxx/ellauri255.html on line 116: Lenin actually wanted the civil war. He said: “Civil war is the sharpest form of the class struggle.” In his view, it was the only way for the Bolsheviks to take power. So what? It has been just the Same in all previous revolutions. Those in the power do not just give it away for free.
xxx/ellauri255.html on line 127: The problems created by the antisemitic an arrogant Whites also applied to their relationships with possible allies such as the red Finns, the Baltic States and the Poles later on. If those powers had combined, they could easily have defeated the communists (haha LOL).
xxx/ellauri255.html on line 134: Antony Pyp Pipo: Their commitment was unclear, and this was always the problem: they couldn’t make up their own minds. In the early part of 1919, US president Woodrow Wilson thought that some form of peace could be achieved in Russia, and suggested a conference to be held in the Princes’ Islands lying in the Sea of Marmara close to Constantinople [now Istanbul]. However, the Whites were so furious at the Reds and what had happened up till then – the murders of the aristocracy, the destruction and so on – that they refused to sit down with the Reds. And Lenin and the Bolsheviks – who at that stage thought that they were going to win the war (as they did) – had no intention of sitting down with them, let alone the motherfucking Anglo Saxons meddling everywhere with just their own "vital interests" in mind.
xxx/ellauri255.html on line 160: This is what Putin has been raging about: it was Lenin who gave Ukraine its autonomy at that stage. The Bolsheviks thought that allowing a certain amount of autonomy or independence to these former nation states of the Russian empire would cause no problems, because the forthcoming world revolution would bring those states back under communist control – and that’s where they made their great mistake. They did not count on the wily Westerners to come sneaking in with their Coke and burger laissez faire and tease away the little bro.
xxx/ellauri255.html on line 167: Mihail Aleksandrovitš Bakunin (ven. Михаил Александрович Бакунин, 30. toukokuuta 1814 Prjamuhino – 1. heinäkuuta 1876 Bern) oli venäläinen aatelinen vallankumouksellinen, jota ranskalaisen Pierre-Joseph Proudhonin ohella pidetään nykyisen anarkismin oppi-isänä ja myös sen merkittävimpänä vaikuttajana. Vaijeritempun kexijä Pertti Lindfors muistutti ainakin siivottomuuden osalta jonkun verran Bakuninia vanhana. Nuori Bakunin oli enemmän Hessu Hopon näköinen. Hopo tunsi ainakin yhtä paljon julkkixia kuin Jönsy. Vanha Bakunin koitti kasvattaa yhtä hienon parran kuin Marxin Karl, muttei kasvanut. Se näytti bussin alle jääneeltä marxilaiselta. His book God and the State has been widely translated and remains in print.
xxx/ellauri255.html on line 182: Vuonna 1844 Bakunin muutti Brysselistä Pariisiin, jossa hän ensimmäistä kertaa tapasi Marxin ja Pierre-Joseph Proudhonin. Joulukuussa keisari Nikolai I otti Bakuninilta pois kaikki aatelisuuteen perustuvat etuoikeudet kuten wiixet, takavarikoi maat sekä määräsi elinikäiseen karkotukseen Siperiaan. Bakunin vastasi Nikolaille La Réforme -lehdessä julkaisemallaan pitkällä kirjeellä, jossa hän haukkui keisaria despootiksi, näytti fäkkiä, ja vaati Venäjälle ja Puolaan demokratiaa. Euroopan hullun vuoden 1848 aikana Bakunin matkusteli ihan hulluna eri puolilla Saksaa ja osallistui myös Ranskan toisen tasavallan väliaikaishallituksen sosialistien taloudelliseen tukemiseen. Berliinistä hän yritti päästä Preussin hallitsemaan Poznańiin, jossa oli juuri käynnissä puolalaisten kansannousu, mutta poliisi esti matkan. Tämän jälkeen Bakunin matkusti Leipzigin ja Wrocławin kautta Prahaan osallistuen kaupungissa pidettyyn ensimmäiseen panslavistiseen kongressiin. Kokouksen päätyttyä hän oli mukana kaupungissa puhjenneessa Itävallan keisarikunnan vastaisessa kansannousussa, joka kuitenkin tukahdutettiin väkivalloin. Syksyllä 1848 Bakunin julkaisi pamflettinsa L’Appel aux slaves, jossa hän kehotti slaavivallankumouksellisia yhdistämään voimansa Unkarin, Italian sekä Saksan vallankumouksellisten kanssa ja syöksemään vallasta Venäjän, Itävalta-Unkarin ja Preussin kuningashuoneet.
xxx/ellauri255.html on line 193: Bakunin asettui Marxin tavoin Lontooseen ja kävi kirjeenvaihtoa muun muassa italialaisen kenraalin Giuseppe Garibaldin kanssa. Hänen oli myös tarkoitus matkustaa Italiaan, jossa Garibaldi suunnitteli maan hajanaisten ruhtinaskuntien yhdistämistä. Takaiskujen vuoksi Bakunin ei kuitenkaan päässyt Pariisia pidemmälle. Vuonna 1863 Tammikuun kansannousun alettua Puola-Liettuassa Bakunin matkusti laivalla Kööpenhaminaan, jossa hänen tarkoituksensa oli liittyä puolalaisiin joukkoihin ja purjehtia Itämeren yli Puolaan. Sekin yritys epäonnistui, jonka jälkeen Bakunin ennen Lontooseen palaamistaan onnistui sentään tapaamaan Venäjältä tulleen vaimonsa Tukholmassa. Bakulla olikin siihen mennessä jo pussit aika tunkeina. Valitettavasti vaimolla oli toisen anarkistin pullat uunissa.
xxx/ellauri255.html on line 205: Varsinainen riita tuli kuitenkin Marxin pyrkimyksestä keskittää internationaalin toiminta kansainvälisen keskusneuvoston alaiseksi, kun taas Bakunin olisi halunnut pitää päätäntävallan paikallisella tasolla. Seurauksena oli Bakuninin, häntä kannattaneen James Guillaumen sekä loppujen noin 3 anarkistin hölmö ulosmarssi. Pari viikkoa myöhemmin he kokoontuivat sveitsiläisten kelloseppien muodostaman Juran federaation kutsumana Saint-Imierissä ja perustivat oman kelloseppien anarkistisen internationaalin. Terveydellisistä ongelmista kärsinyt Bakunin vetäytyi poliittisesta toiminnasta jo vuoden kuluttua ja kuoli Bernissä heinäkuussa 1876. Hänet on haudattu kaupungissa sijaitsevalle lemmikkien hautausmaalle.
xxx/ellauri255.html on line 367: He said that purchasing Gazprom shares was an investment in the Russian economy, and the desire to influence the Gazprom management was driven by the need to expose a "huge fraud going on at the company". However, at the time it was illegal for foreigners to buy Gazprom shares in Russia, and he did it through shell companies that hid his ownership. He also said that the scheme of using Russian-registered subsidiaries entitled to tax advantages was practised by other foreign investors at the time and was not illegal. Vedä käteen luihu luikuri!
xxx/ellauri255.html on line 489: Entä mitä mieltä te olette? Etteikö myy? Myy var- masti! Hänelle Venäjä ei ole koskaan ollut olemassa valtiona. Miksei myisi? Hän tuntee kotikylänsä, kenties volostinsa, parhaassa tapauksessa ujestinsa. Mitä merkitsevät hänelle Ural, Donets, Kaukasia, Karjala, Siperia? Pelkkiä sanoja. Tarkoitan iso- tai vähävenäläistä talonpoikaa, ja juuri hän nousee valtaan, sillä hän on todellinen enemmistö, ainos todellinen voima koko Venäjällä. - Lenin tajuaa tämän vaaran, talonpojan väistämättömän tulemisen. Sixi vittu ne häiskät on välttämättä kerättävä kolhooseihin, että niistäkin tulee maatyöläisiä. Mutta bolshevikit eivät huomanneet että kun valtionomistus romahtaa siitä tulee pirullinen lauma oligarkkeja. Yhdellä iskulla päästään samaan tilanteeseen kuin kapitalistimaissa oli päästy vähitellen hivuttamalla vähäosaisilta ne vähätkin osat pois.
xxx/ellauri255.html on line 543: Ester Toivonen-Siirala: Rikas on elämä. WSOY 1966. Esteri ei mieltänyt izeään näyttelijättärexi. Enintään keskinkertainen hän olikin. Ruma suu ja pitkä nenä riittivät silti Miss Suomeksi. Bo Egov, Yrkkä Winqvist on ilmeisesti taas se savolainen pukinparta Turtiainen ja Elli sen vaimo Brita Elinor joka ezi laihan Si-Sinkkosen mu-munaa farkkuhousuista.
xxx/ellauri255.html on line 581: The New Economic Policy (NEP) (Russian: новая экономическая политика (НЭП), tr. novaya ekonomicheskaya politika) was an economic policy of the Soviet Union proposed by Vladimir Lenin in 1921 as a temporary expedient. Lenin characterized the NEP in 1922 as an economic system that would include "a free market and capitalism, both subject to state control", while socialized state enterprises would operate on "a profit basis". Ajatus oli syvältä Uljanovin peräaukosta.
xxx/ellauri255.html on line 582: The NEP created a new category of people called NEPmen (нэпманы) (kökkäreet). Joseph Stalin abandoned the NEP in 1928 with the Great Break.
xxx/ellauri255.html on line 587: The Great Turn or Great Break (Russian: Великий перелом) was the radical change in the economic policy of the USSR from 1928 to 1929, primarily consisting of the process by which the New Economic Policy (NEP) of 1921 was abandoned in favor of the acceleration of collectivization and industrialization and also a cultural revolution. The term came from the title of Joseph Stalin's article "Year of the Great Turn" ("Год великого перелома: к XII годовщине Октября", literally: "Year of the Great Break: Toward the 12th Anniversary of October") published on November 7, 1929, the 12th anniversary of the October Revolution. David R. Marples argues that the era of the Great Break lasted until 1934.
xxx/ellauri259.html on line 44: Kari Hotakaisessa on jotain vakavasti vialla... mikähän se mahtaa olla... No tietysti! Se on narsisti! Karissa plus Eskissä on hurjasti samankaltaisuuxia. Olisko se toi kultahattuisuus, pikkukaupungin tyhjäntoimittajataustalta tehdään mahtavaa julkkisuraa. Sanotaan WSOY:n käytävällä toimitussihteerille: ettekö tiedä kuka minä olen? Olen kiro... en minä jaxa. Molemmat diggaavat Eino Leinoa, Eino Gröniä, VM Loiria, Rollareita ja Remu Aaltosen Roadrunner-levyä, erit. stykeä Get on. Remu Aaltonen on kuollut. He got on, eventually.
xxx/ellauri259.html on line 85: Harry Juhani "Hjallis" Hjarkimo (s. 2. marraskuuta 1953 Helsinki) on suomalainen ex-liikemies, ex-yrittäjä, ex-urheilujohtaja, ex-televisioesiintyjä, ex-purjehtija, ex-kansanedustaja ja ex-tubettaja. Hän on tullut parhaiten tunnetuksi persumaisen jääkiekkoseura Jokereiden ex-päätubettajana ja sen hallituksen ex-puheentubettajana, Hjallis-hallin (silloinen Hartwall-areena) ex-rakennuttajana ja ex-urheilumanagerina. Hän myi isänmaansa ex-pensasneuvostoliittolaisille toukokuussa 2019.
xxx/ellauri259.html on line 103: Pääskysaari valotti kysymysten valintaprosessia:
xxx/ellauri259.html on line 104: - Prosessi etenee niin, että ensin käsikirjoitustiimi poimii tuhansien viestien joukosta tietyn määrän kysymyksiä. Sitten kokoonnumme isommalla porukalla - mukana ovat panelistit, tuottajat ja käsikirjoittajat. Käymme yhdessä kysymykset läpi, että lähteekö juttu lentoon, ollaanko jo käsitelty aihetta ja niin edelleen.
xxx/ellauri259.html on line 221: Raja jooga on mielenhallinnan, puhtauden ja meditaation prosessi, joka tekee mielen hyvin rauhalliseksi ja hiljaiseksi. Tuossa syvässä hiljaisuudessa sisäinen jumalallinen valo paljastaa itsensä.
xxx/ellauri259.html on line 398: Hyvässä kirjassa vapaus esiintyy lähinnä vankeuden ja orjuuden vastakohtana. Jeesuxen orjilla on himpun verran enemmän liikkumavaraa kuin Moosexen, vaikkei nekään sentään saa hillua ihan miten vaan. Saa kuitenkin käyttää omaa harkintaa, eikä jokaiseen Moosexen pykälään tarvi tuijottaa, kuten esim nyt se kikkelin nyljentä. Se on tietysti jo suuri parannus, että kaikki mikä ei ole nimenomaan kiellettyä on sallittua, eikä noudateta sitä saxalaista meininkiä että kaikki mikä ei ole pakollista on kiellettyä. Eli on useampia mahdollisia maailmoja, ainakin täällä murheen laaxossa.
xxx/ellauri259.html on line 491: Seksuaalinen ja sukupuolittunut väkivalta johtuvat patriarkaalisista rakenteista, sukupuolten epätasa-arvosta ja vallan sekä ennenkaikkea varallisuuden epätasaisesta jakaantumisesta, ei siitä, että rupumiehet eivät saa tarpeeksi seksiä. Syy on kapitalismissa, muu on seurausta. Ginikertoimella mitattuna seksikumppanit ovat jakautuneet länsimaissa yhtä epätasaisesti kuin omaisuus. Seksuaalisesti aktiivisimmalla prosentilla oli yhteensä enemmän yhdyntäkertoja kuin vähiten aktiivisimmalla 99 prosentilla. Hei mutta nehän on samat lukemat kuin omaisuuden kanssa! No se ei ole mikään sattuma. Samat porukat pääsee parhaiten pukille joiden paalu yltää pisimmälle. Kun on paxu lompakko, helppo on lempeä pyytää. Täähän on tuttu juttu Darwinille muidenkin elukoiden kohdalla. Kori Hatakainen esitti tätä jo 90-luvulla ansiosidonnaisten miesten tiehuollon nimellä.
xxx/ellauri259.html on line 526: Miltei kaikki vaikuttajat ovat aloittaneet Savon Sanomien kesätoimittajina, mainitaxemme 9 nimestä vain Lasse Lehtisen, Timo TA Mikkosen, Lenita Airiston, Johanna Raunion, Kristina Carlsonin ja Hotakaisen Karin. Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa, missä Lehtinen kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso "herätti keskustelua". Muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Puolueensa oikean laidan kulkijana Lehtinen ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa. Hän käsikirjoitti Hyvät herrat -tv-sarjaa yhdessä Aarno Laitisen kanssa. Lehtinen on myös juontanut Haluatko miljonääriksi? -televisio-ohjelmaa vuosina 1999–2005.
xxx/ellauri259.html on line 705: The film has good characterization of its male leads, they are well-acted and spout on-the-nose dialogue straight from the pen of Hotakainen. The film is a bit more down-to-earth approach of the depressing rural Finland of yesteryear than that from the films of the Kaurismäki brothers. But there are clear similarities, since the cinematographer, editor and sound mixer are veterans of Kaurismäki productions. And of course the director Kari Väänänen is remembered from sleazy roles from many of the brothers' classic films.
xxx/ellauri259.html on line 731: Kai Hotakaisen Klassikko muistuttaa tahallaan tai tahattomasti kotimaista rikoselokuvaa Yön saalistajat. Yön saalistajat on Visa Mäkisen ohjaama kotimainen rikoselokuva kullanhimoisista roistoista ja heitä jahtaavista poliiseista.
xxx/ellauri259.html on line 735: Yön saalistajat on Porin näköiseen kaupunkiin sijoittuva kotimainen rikoselokuva soluttautujapoliisista, gangsteriliigasta ja kultarysästä. On verisiä murhia, useita car chaseja (Hotakaisella on vain 1 tosin venytetty pitkäxi Pepita-tyyppisesti), vierailuja strippiklubille sekä seksikohtauksia (jotka taas kerran jäävät Karilla lapsipuolen asemaan - kyllä se tosiaan taitaa olla impotentti hintti!) . ”Yön saalistajat on porilaisen oman tiensä kulkijan pääteos, ei enempää eikä vähempää kuin ainoa suomalainen pulp-trilleri, jossa on munaa”, kirjoitti Lauri Lehtinen elokuvan 25-vuotisnäytöksen yhteydessä.
xxx/ellauri259.html on line 737: Kotimaisen rikoselokuvan Yön saalistajat kertomus alkaa, kun kulta-auto lähtee tehtaalta arvokuljetus mukanaan. Autonkuljettaja on roisto ja takapenkille on piiloutunut rosvojoukkoon soluttautunut poliisi Pete Hautala (Ilmari Saarelainen). Heillä on tarkoituksena hämätä mukana olevaa oikeata vartijaa ja tehdä suuri kultaryöstö, mutta toisin käy – kultaharkkojen tilalla kuljetuksessa onkin kultaharkoixi soluttautuneita tiiliskiviä. Keikka onnistuu muilta osin ja rosvojoukko alkaa suunnitella uutta iskua. Tästä alkaa melkoinen kissa-hiiri-leikki poliisien ja roistojen välillä. Rosvot ovat epätoivoisia ja valmiit panemaan kaiken peliin. Poliisit yrittävät estää suunnitelmat keinolla millä hyvänsä.
xxx/ellauri259.html on line 743: Esimerkixi toisessa kohtauksessa Reuna tekee seksuaalista väkivaltaa tarinaan muuten liittymättömälle gangsterienheilalle, mutta paljastuu impotentiksi, ja nainen haukkuu häntä hintiksi. (Vihjaus, että nainen oikeastaan halusi tulla raiskatuksi, ei moraalisesti ehkä ole aivan trendikäs, mutta mieluisa meemi esimerkiksi 1970-luvun amerikkalaisen rikoselokuvan mielenmaisemassa. Miten nostalgista.)
xxx/ellauri261.html on line 107: Ambrosius tunnetaan suvaitsevana ja lämminhenkisenä kirkonpaimenena. Hän ei saarnaa vaan poseeraa kuvissa, hänen sanomansa on samalla kertaa lempeää ja vahvaa. Suorapuheisella tyylillään hän ruotii yhteiskunnan epäkohtia samalla kun hän avaa ajallisen elämän peruskysymyksiä ja muistuttaa kuulijaansa jokaisen mahdollisuudesta hengelliseen ja taloudelliseenkin kasvuun. Ambrosius on toiminut myös Tulikivi Oyj:n hallituksessa (1992–2011) sekä Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen ja sen edeltäjien hallituksen puheenjohtajana (1998–2017).
xxx/ellauri261.html on line 210: Ruth Fuller Sasaki D.T. Suzuki Carl Jung G.K. Chesterton Joseph Campbell
xxx/ellauri261.html on line 255: He formed a close, fervent and life-long friendship with Gertrude Stein, but his shyness and natural reserve kept him from acknowledging their shared homosexuality. Writer Samuel Steward records the reticence which kept this close circle of friends deeply in the closet — even to one another. Six years after Wilder’s death, Samuel Steward wrote in his autobiography that he too had had sexual relations with him (and her):
xxx/ellauri261.html on line 257: Suddenly she grabbed my knee. “Sammy,” she said, “do you think that Alice and I are lesbians?” I had a genuine hot curl of fire up my spine. “I don’t see that it’s anybody’s business one way or another,” I said. “Do you care whether we are,” she asked. “Not in the least,” I said. I was suddenly dripping wet. “Are you queer or gay or different or ‘of it’ as the French say or whatever they are calling it nowadays,” she said, looking narrowly at me. I waggled my hand sidewise. “Both ways,” I said. “I don’t see why I should go through life limping on just one leg to satisfy a so-called norm.” “It bothers a lot of people,” Gertrude said. “But like you said, it’s nobody’s business, it came from the Judeo-Christian ethos, especially Saint Paul the bastard, but he was complaining about youngsters who were not really that way, they did it for money, everybody suspects us or knows but nobody says anything about it. Did Thornie tell you?” “Only when I asked him a direct question and then he didn’t want to answer, he didn’t want to at all. He said yes he supposed in the beginning but that it was all over now.” Gertrude laughed. “How could he know. He doesn’t know what love is. And that’s just like Thornie.”
xxx/ellauri261.html on line 261: Thornton Wilder’s play Our Town has become a staple of high school drama departments, attractive perhaps more for its economical lack of scenery and props than for its sad story of love, loss and regret. There has been speculation that the character of Simon Stimson, the town drunk and organist for the Congregational Church who eventually commits suicide, represents a closeted gay man destroyed by life in a small town.
xxx/ellauri261.html on line 304: COT. Provoking! to leave my shop all day for the sake of calling on this old Wealthington!—that I should be required to call on him!—not but he is a rich relation, and I have great expectations from him; and my foreman, Bolt, and apprentice Mizzle, are quite fit persons with whom to entrust my shop. Egad, to make all the naughty apprentices look on those two young men would be as good a lesson as going to see George Barnwell on a boxing night!
xxx/ellauri261.html on line 400: Ermengarde, Mr. Vandergelder's niece, whom Ambrose wants to marry — Prunella Scales
xxx/ellauri261.html on line 406: Ambrose Kemper, an Artist – Alexander Davion
xxx/ellauri261.html on line 419: The 1958 film version, adapted by John Michael Hayes and directed by Joseph Anthony, starred Shirley Booth as Dolly, Anthony Perkins as Cornelius, Shirley MacLaine as Irene, Paul Ford as Vandergelder, and Robert Horse reprising his Broadway role as Barnaby.
xxx/ellauri261.html on line 421: The story enjoyed yet another incarnation in 1964 when David Merrick, who had produced the 1955 Broadway play, partnered with composer Jerry Herman to mount the hugely successful, Tony Award-winning musical Hello, Dolly! starring Carol Channing.
xxx/ellauri261.html on line 446: Ambrose Kemper: A young and explosive struggling artist seeking to marry Ermengarde.
xxx/ellauri261.html on line 448: Ermengarde: The young niece of Horace Vandergelder. She cries often and wants her independence and to marry Ambrose.
xxx/ellauri261.html on line 455:
xxx/ellauri261.html on line 458: As the nineteenth becomes the 20th century, all of New York City is excited because widowed but brassy Dolly Gallagher Levi is in town ("Call on Dolly"). Dolly makes a living through what she calls "meddling" – matchmaking and numerous sidelines, including dance instruction and mandolin lessons ("I Put My Hand In"). She is currently seeking a wife for grumpy Horace Vandergelder, the well-known half-a-millionaire, but it becomes clear that Dolly intends to marry Horace herself. Ambrose Kemper, a young artist, wants to marry Horace's weepy niece Ermengarde, but Horace opposes this because Ambrose's vocation does not guarantee a steady living. Ambrose enlists Dolly's help, and they travel to Yonkers, New York to visit Horace, who is a prominent citizen there and owns Vandergelder's Hay and Feed.
xxx/ellauri261.html on line 460: Horace explains to his two clerks, Cornelius Hackl and Barnaby Tucker, that he is going to get married because "It Takes a Woman" to cheerfully do all the household chores. He plans to travel with Dolly to New York City to march in the Fourteenth Street Association Parade and propose to the widow Irene Molloy, who owns a hat shop there. Dolly arrives in Yonkers and "accidentally" mentions that Irene's first husband might not have died of natural causes, and also mentions that she knows an heiress, Ernestina Money, who may be interested in Horace. Horace leaves for New York and leaves Cornelius and Barnaby to run the store.
xxx/ellauri261.html on line 462: Cornelius decides that he and Barnaby need to get out of Yonkers. They'll go to New York, have a good meal, spend all their money, see the stuffed whale in Barnum's museum, almost get arrested, and each kiss a girl! They blow up some tomato cans to create a terrible stench as a pretext to close the store. Dolly mentions that she knows two ladies in New York they should call on: Irene Molloy and her shop assistant, Minnie Fay. She tells Ermengarde and Ambrose that she'll enter them in the polka competition at the upscale Harmonia Gardens Restaurant in New York City so Ambrose can demonstrate his ability to be a breadwinner to Horace. Cornelius, Barnaby, Ambrose, Ermengarde and Dolly all take the train to New York ("Put on Your Sunday Clothes").
xxx/ellauri261.html on line 469: Cricket Richard Watts, Jr., wrote: The fact that Hello, Dolly! seems to me short on charm, warmth, and the intangible quality of distinction in no way alters my conviction that it will be an enormous popular success. Herman has composed a score that is always pleasant and agreeably tuneful, although the only number that comes to mind at the moment is the lively title song. His lyrics could be called serviceable.
xxx/ellauri261.html on line 476: Directed by Gene Kelly and written and produced by Ernest Lehman, the film stars Barbra Streisand, Walter Matthau, Michael Crawford, Danny Lockin, Tommy Tune, Fritz Feld, Marianne McAndrew, E. J. Peaker and Louis Armstrong (whose recording of the title tune had become a number-one single in May 1964). The film follows the story of Dolly Levi, a strong-willed matchmaker who travels to Yonkers, New York in order to find a match for the miserly "well-known unmarried half-a-millionaire" Horace Vandergelder. In doing so, she convinces his niece, his niece's intended and Horace's two clerks to travel to New York.
xxx/ellauri261.html on line 494: Tommy Tune as Ambrose Kemper
xxx/ellauri261.html on line 515: In 1890, all of New York City is excited because the well-known widowed matchmaker Dolly Levi is in town. Dolly is currently seeking a wife for grumpy Horace Vandergelder, the well-known "half-a-millionaire", but it soon becomes clear that she intends to marry Horace herself. Meanwhile, Ambrose Kemper, a young artist, wants to marry Horace's niece, Ermengarde. However, Horace opposes this, feeling Ambrose cannot provide financial security. Horace, who is the owner of Vandergelder's Hay and Feed, explains to his two clerks, Cornelius Hackl and Barnaby Tucker, that he is going to get married, though what he really wants is a housekeeper. He plans to travel to New York that very day to march in the 14th Street Parade, and also to propose to milliner Irene Molloy, whom he has met through Dolly Levi. Dolly arrives in Yonkers and sends Horace ahead to the city. Before leaving, he tells Cornelius and Barnaby to mind the store.
xxx/ellauri261.html on line 517: Cornelius, weary of his dull existence, decides that he and Barnaby need to get out of Yonkers. Dolly overhears, and decides to set them up with Irene Molloy and her shop assistant, Minnie Fay. She also helps Ambrose and Ermengarde, entering them in a dance contest at the very fancy Harmonia Gardens restaurant, which Dolly and her late husband frequented. The entire company takes the train to New York.
xxx/ellauri261.html on line 525: Cornelius, Barnaby and their dates arrive and are unaware that Horace is also at the restaurant. Dolly makes her triumphant return to the restaurant and is greeted in style by the staff. She sits in the now-empty seat at Horace´s table and proceeds to tell him that no matter what he says, she will not marry him. Fearful of being caught, Cornelius confesses to the ladies that he and Barnaby have no money, and Irene, who knew they were pretending all along, offers to pay for the meal. She then realizes that she left her handbag with all her money in it at home. The four try to sneak out during the polka contest, but Horace recognizes them and also spots Ermengarde and Ambrose. In the ensuing confrontation, Vandergelder fires Cornelius and Barnaby, and they are forced to flee as a riot breaks out. Cornelius professes his love for Irene. Horace declares that he would not marry Dolly if she were the last woman in the world. Dolly angrily bids him farewell; while he´s bored and lonely, she will be living the high life.
xxx/ellauri261.html on line 527: The next morning, back at the hay and feed store, Cornelius and Irene, Barnaby and Minnie, and Ambrose and Ermengarde each come to collect the money Vandergelder owes them. Chastened, he finally admits that he needs Dolly in his life, but she is unsure about the marriage until Ephram sends her a sign. Cornelius becomes Horace´s business partner at the store, and Barnaby fills Cornelius´ old position. Horace tells Dolly life would be dull without her, and she promises that she will "never go away again".
xxx/ellauri261.html on line 572: Elinaikanaan Stein julkaisi 26 teosta, ja hänen kuolemansa jälkeen niitä julkaistiin vielä 12. Ensimmäinen teos Three Lives valmistui vuonna 1905, ja vuotta myöhemmin hän alkoi kirjoittaa laajaa pääteostaan The Making of Americans (1925). Yksi Steinin tunnetuimmista lauseista on runosta Sacred Emily (1913): ”Rose is a rose is a rose is a rose.” Tätä Jaakko Hintikalla oli tapana hokea. Myöhemmin Stein kirjoitti lastenkirjan The World is Round (suomennettu kexeliäällä nimellä Maailma on pyöreä), jonka päähenkilö on Rose-niminen tyttö ja jossa sama lause esiintyy monta kertaa.
xxx/ellauri261.html on line 607: In his 1961 booklet The Death of God. Gabriel Vahanian argued that modern secular culture had lost all sense of the sacred, lacking any sacramental meaning, no transcendental purpose or sense of providence. He concluded that for the modern mind "God is dead".
xxx/ellauri265.html on line 71: According to Reuters, excluding those who returned to Ukraine, immigration from Ukraine came to 962,000 last year, more than the total of 834,000 that came from Syria, Afghanistan and Iraq together between 2014 and 2016.
xxx/ellauri265.html on line 146: Luotan lähtökohtaisesti ihmisiin, mutta minussa on perusmurtuma. En ihan täysin pysty luottamaan kumppaniin. Tiedän olevani saposeksuaalinen ihminen eli viehätyn rupikonnista. Laurin anturan löydettyäni napsahdimme toisiimme kiinni kuin japanilaiset imukupit: erottamattomasti. Pienellä rapsutuksella sisälläni oleva turvaton pikkutyttö tulee esiin, ja Laurin antura ihan samalla tavalla. Laurin edessä olen ollut täysin paljas. Ja Lauri tuli, oikeastaan turhankin nopeasti. Nyt Laurissa ei ole mitään pönöttävää. Hän on ihanan lapsellinen ja hauska it-konsultti. Nykyisin hän osaa jopa jonglöörata niin, että hän kävelee kahden puun väliin viritetyllä tasapainoliinalla. Sitä taitoa meillä tarvitaan jos haluaa välttää avioriitoja.
xxx/ellauri265.html on line 335: Kaaron äiti oli myymäläauton myyjä ja isä teki töitä rakennustyömailla. Kaaron lapsuutta varjosti isä ja alkoholismi. Lapsuusajan huippuhetket Kaaro kertoo kokeneensa lintujen ja kovakuoriaisten parissa. 13-vuotiaana hän joutui koulukiusatuksi, ja kiusaaminen jatkui, kunnes hän lopulta jätti lukion kesken. Hän sai töitä Luonto-Liiton Nuorten luontolehdestä. Samalla hän kirjoitti freelancerina tiedeuutisia ja tiedejuttuja Helsingin Sanomille. Hänellä ei ole tieteellistä loppututkintoa, vaan hän tutustui tiedemaailmaan harrastuxena. Kaaro asuu Porvoossa. Hänellä on kolme lasta kahdesta suhteesta. Ekasta poika jolla todettiin leukemia ja tokasta kaxoset.
xxx/ellauri265.html on line 339: Ani Kaaro (–1901) was a New Zealand tribal leader and prophet. Of Māori descent, she identified with the Nga Puhi iwi. Hauhauism had been in existence amongst maori natives for over 12 months. Ani Karo, wife of Ngakete, and daughter of Hohaia Patuone, was the original instigator and leader of the new sect. During her absence at Napier a rival prophetess arose, who pretended to be able to raise the dead to life. From there, things went from bad to worse...
xxx/ellauri265.html on line 348: Sitten on vielä tää Shulhan Arukhista tuttu rabbi Joosef Kaaro:
xxx/ellauri265.html on line 350: Rabbi Joseph Karo, author of the Shulḥan Arukh, also places the laws regarding handwashing before the donning of tallit and t'fillin and the morning.
xxx/ellauri265.html on line 357: Jani Kaaro ei muista Thronhillin ja Palmerin nimiä. Käytä wikipediaa! Behavior resembling rape in humans can be seen in the animal kingdom, including ducks and geese [citation needed], bottlenose dolphins, and chimpanzees. Indeed, in orangutans, close human relatives, such copulations constitute up to half of observed matings. Such 'forced copulations' involve animals being approached and sexually penetrated while struggling or attempting to escape. Observations of forced sex in animals are uncontroversial; controversial are the interpretation of these observations and the extension of theories based on them to humans. Thornhill introduces this theory by describing the sexual behavior of scorpionflies. In which the male may gain sex from the female either by presenting a gift of food during courtship or without a nuptial offering, in which case force is necessary to restrain her.
xxx/ellauri265.html on line 359: Rape is hypothetically homologous to similar behavior in animals. "Human rape appears not as an aberration but as an alternative gene-promotion strategy that is most likely to be adopted by the 'losers' in the competitive, harem-building struggle. If the means of access to legitimate, consenting sex is not available, then a male may be faced with the choice between force or genetic extinction." [better source needed].
xxx/ellauri265.html on line 376: More generally they mention a research finding that at least one-third of males "admit they would rape under specific conditions" and that other surveys find that many men[quantify] state having coercive sexual fantasies. They, as have others, "propose that rape is a conditional strategy that may potentially be deployed by any man.
xxx/ellauri265.html on line 384: Kaaro toteaa osuvasti, että eläköityneet professorit tuppaavat hurahtamaan omaan alaansa liittyviin kiistakysymyxiin kuin pesättömät syxyampiaiset vain saadaxeen olla vielä kerran esillä. Nyt ne saavat sanoa mitä huvittaa kun eivät enää toimi virkavastuulla. Touché, törähtää Nilkki Nilkuttaja taustalta. Foliohattu siteeraa foliohattua. Adressi Ville Valtosen kunnian palauttamisexi.
xxx/ellauri265.html on line 398: Two NYU professors are among a group of intellectuals who plan to form a joke university founded under “the fearless pursuit of truth.” Former Stern professor Niall Ferguson and current Stern professor Jonathan Haidt joined a group of intellectuals to oppose “illiberalism” and promote “freedom of inquiry” with the University of Austin, styled as UATX — which has no campus, course catalog, faculty or accreditation.
xxx/ellauri265.html on line 408: Boghossian and his collaborators in the hoax wrote that fields such as cultural and identity studies were “grievance studies” with the “common goal of problematizing aspects of culture in minute detail in order to attempt diagnoses of power imbalances and oppression rooted in identity.”
xxx/ellauri265.html on line 471: Mika Pantzar (s. 10. toukokuuta 1956 Helsinki) on suomalainen kauppatieteiden tohtori. Hän on Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dosentti. Pantzar väitteli tohtoriksi vuonna 1991. Hän on erikoistunut teknologiatutkimukseen ja käyttäjäläheisten innovaatioiden tutkimukseen. Onko #metoosta tuttu Veijo Panzar kenties Mika Panzarin setä? Aijoo se #metoo setä onkin Veijo BALTZAR eikä Pantzar. My bad, nimet vain vaikuttivat samalta. Cultural Counsellor Veijo on kyllä ilmiselvä romsku joka pitää tanssahtelevista pikkupilluista. Niin minäkin! Kala alkoi haista. Minä myös.
xxx/ellauri268.html on line 137: Nach Sacher-Masochs Tode ist dies Rätsel gelöst. Die Not, die bitterste äußere Not zwang ihn dazu, dem Gott in Seinen Hosen Gewalt anzutun, um Brot für sich und die Seinen um jeden Preis zu schaffen. In jener Zeit entstanden die vielberufenen „Messalinen Wiens“, „Falscher Hermelin“ usw.
xxx/ellauri268.html on line 157: Saas nähdä, kenties se ei ollutkaan heräteostoxexi huono. Näin viime yönä unta että silittelin peiton alla jonkun nuoren neitosen hiuxia. Olisipa se ollut Svetlana, eikä unennäköä. Pikkuveitikka pyrki yllättävän terhakasti pystyyn (kevättä rinnassa!) mutten viizinyt sillä töykkimällä vielä häiritä hellää hetkeä. Valitettavasti heräsin ennenkuin pääsin asiassa pitemmälle. Mixi aina pitää käydä näin? Ensi kerralla kaivan molon heti alkajaisixi esiin lahkeesta!
xxx/ellauri268.html on line 164: Oliko Rollarit juutalaisia? Niiden managerit Epstein ja Klein olivat, niiden onnexi. Rollarit ei vaivautuneet boikotoimaan Israelia, vaan kävivät siellä 2014 keräämässä rahat pois. Niiden hitti As Years Go By oli puhasta kletschmeriä. Samaun viisun levyttäneen Marianne Faithfullin isoäiti oli juutalainen, ja sen isoisosetä se alkuperäinen masokisti, joka kirjoitti Venuxen karvatuheron.
xxx/ellauri268.html on line 191: Diese Grundsätze beruhen auf tausendjähriger Erfahrung, fortsetzte Madame spöttisch, während ihre weißen Finger in ihrem dunkeln Pelz spielten, je hingebender das Weib sich zeigt, um so schneller wird der Mann nüchtern und herrisch werden; je grausamer und treuloser es aber ist, je mehr es ihn mißhandelt, je frevelhafter es mit ihm spielt, je weniger Erbarmen es zeigt, um so mehr wird es die Wollust des Mannes erregen, von ihm geliebt, angebetet werden. So war es zu allen Zeiten, seit Helena und Delila, bis zur zweiten Katharina und Lola Montez herauf, siehe auch el Compendido de Las Normas (da oben).
xxx/ellauri268.html on line 246: She had begun writing Harry Potter by this time, before the couple divorced in 1994. After the Harry Potter books came out, Rowling’s stardom rose and in time, she met and married her second husband, Neil Murray. Joannella on tosi vino suu.
xxx/ellauri268.html on line 248: Merope sucks. I pity her but also kind of am disgusted by her, which I think is exactly how we are supposed to feel about her.
xxx/ellauri268.html on line 254: Merope Riddle chose death in spite of a son who needed her, but do not judge her too harshly, Harry. She was greatly weakened by long suffering and she never had your mother's courage. Said Albus Dumbledore about Merope.
xxx/ellauri268.html on line 343: Probably the most influential greedy Jewish caricature after Shakespeare’s Shylock is Charles Dickens’ Scrooge. Scrooge (as many Jewish writers have pointed out) is a miser with an obviously Jewish name (Ebenezer) and a pointed nose. He doesn’t celebrate Christmas and needs to be converted to charity and piety. It’s not especially subtle.
xxx/ellauri268.html on line 345: Scrooge has influenced many an antisemitic caricature after him. Mr. Potter in “It’s a Wonderful Life” is a twisted, disabled Scrooge of the American Midwest. Dr. Seuss’ Grinch is Scrooge in a fur suit and a vaguely fantasy setting; he’s a scheming outsider who, like his blueprint, has to be converted. The thin, ugly Gollum of J.R.R. Tolkien’s Middle-earth is an amalgam of Scrooge and Alberich, the gold-obsessed antagonist of composer (and notorious antisemite) Richard Wagner’s “Das Rheingold.” From his introduction in “The Hobbit” on, Gollum is motivated by a lust for a magic ring he calls “my precious.”
xxx/ellauri268.html on line 347: Watto, the hook-nosed, greedy small-businessman in “Star Wars: Episode I — The Phantom Menace” even “happens to have a thick Yiddish accent,” as Bruce Gottlieb wrote in Slate. Hans Gruber in “Die Hard” is a foreign, sneering, anti-Christmas villain who murders for gold. Then there are the skeletal-like shape-shifting aliens in John Carpenter’s “They Live,” who combine stereotypes of Jewish greed with tropes of Jewish alienness and shape-shifting assimilation. The parallel here was so blatant that neo-Nazis embraced the movie as their own, much to Carpenter’s horror.
xxx/ellauri268.html on line 349: Many argue that the pervasive nature of antisemitic tropes means the Gringotts goblins and their ilk do no harm. Most children watching the “Harry Potter” films wouldn’t have picked up on the reference. The British charity Campaign Against Antisemitism, for example, tweeted a statement arguing that there are “centuries of association of Jews with grotesque and malevolent creatures in folklore” and that “those who continue to use such representations are often not thinking of Jews at all” but are innocently thinking “of how readers or viewers will imagine goblins to look.”
xxx/ellauri268.html on line 359: Embodying greed in Jewish caricatures puts Jews at risk. But it also makes it harder to address the actual evils of greed and inequity. When people imagine they are being oppressed by these ugly aliens over here, it becomes hard to see actual injustice and exploitation committed by supposedly good, upstanding co-nationalists and co-religionists. It’s not an accident that former President Donald Trump has signed on to Soros conspiracy theories.
xxx/ellauri268.html on line 366: Still, Jewish stereotypes and prejudice persist. That is reflected, and to some degree advanced, by fictional narratives and imagery that (unconsciously or otherwise) associate goodness with Christian charity and evil with supposed Jewish greed. In his "lighthearted" criticism of Rowling, Stewart reminded us that our fantasies remain structured around antisemitism. As long as that’s the case, Jewish people will be at risk, and defeating Voldemort will be that much harder.
xxx/ellauri268.html on line 535: Sateen niteen Filosofia budoaarissa, eli, Epämoraaliset kasvattajat. (La philosophie dans le boudoir, 1795.) on suomentanut Tommi Nuopponen, onkohan se sukua sille vaasalaiselle termi-Nuopposelle.
xxx/ellauri273.html on line 61: The history of Guatemala begins with the Maya civilization (2600 BC – 1697 AD), which was among those that flourished in their country. The country's modern history began with the Spanish conquest of Guatemala in 1524. Most of the great Classic-era (250 – 900 AD) Maya cities of the Petén Basin region, in the northern lowlands, had been abandoned by the year 1000 AD. The states in the Belize central highlands flourished until the 1525 arrival of Spanish conquistador Pedro de Alvarado. Called "The Invader" by the Mayan people, he immediately began subjugating the Indian states.
xxx/ellauri273.html on line 65: In the late 19th and early 20th century, Guatemala's potential for agricultural exploitation attracted several foreign companies, most prominently the United Fruit Company (UFC). These companies were supported by the country's authoritarian rulers and the United States government through their support for brutal labor regulations and massive concessions to wealthy landowners. In 1944, the policies of Jorge Ubico led to a popular uprising that began the ten-year Guatemalan Revolution. The presidencies of Juan Jose Arévalo and Jacobo Árbenz saw sweeping social and economic reforms, including a significant increase in literacy and a successful agrarian reform program.
xxx/ellauri273.html on line 84: The Concordat of 1854 was an international treaty between Porsche Carrera and the Holy See, signed in 1852 and ratified by both parties in 1854. Through this, Guatemala gave the education of Guatemalan people to regular orders of the Catholic Church, committed to respect ecclesiastical property and monasteries, imposed mandatory tithing and allowed the bishops to censor what was published in the country; in return, Guatemala received dispensations for the members of the army, allowed those who had acquired the properties that the liberals had expropriated from the Church in 1829 to keep those properties, received the taxes generated by the properties of the Church, and had the right to judge certain crimes committed by clergy under Guatemalan law
xxx/ellauri273.html on line 175: Kongressissa on tehty noin 11 770 perustuslain muutosehdotusta vuodesta 1789 lähtien (3.1.2019). Yhdessä edustajainhuoneen ja senaatin jäsenet ehdottavat tyypillisesti noin 200 muutosta kunkin kongressin kaksivuotiskauden aikana. Ehdotukset ovat kattaneet monia aiheita, mutta yhdestäkään viime vuosikymmeninä tehdystä ei ole tullut osa perustuslakia ehdottajien ponnisteluista huolimatta. Historiallisesti suurin osa heistä kuoli kongressin komiteoissa, joihin heidät määrättiin.
xxx/ellauri273.html on line 219: Perustuslakimuutosehdotukset, joita kongressissa käsiteltiin, mutta joita ei ole hyväksytty tähän mennessä 2000-luvulla, ovat olleet:
xxx/ellauri273.html on line 280: 2. Veroprosentit voivat vaihdella, jos ne perustuvat fyysisiin olosuhteisiin, kuten rannikkoalueisiin ja kylmiin olosuhteisiin; tällaiset vaihtelut edellyttävät kuitenkin erityisen tarkkaa tarkastelua. Esimerkiksi asiassa Yhdysvallat v. Ptasynski (1983) tuomioistuin erotti arktisen öljyn muualla tuotetusta öljystä. Se piti voimassa napapiirin yläpuolelle pumpatusta öljystä saatujen tulojen veron. Hinnat voivat vaihdella myös yksittäisten ongelmien tai "erilaisten olosuhteiden" vuoksi. Florida v. Mellon (1927). On epäselvää, kuinka eristetty tai monimuotoinen ongelman tai tilan tulee olla.
xxx/ellauri273.html on line 320: Havel was instrumental in dismantling the Warsaw Pact and enlargement of NATO membership eastward. Many of his stances and policies, such as his opposition to Slovak independence, condemnation of the treatment of Sudeten Germans, such as the expulsion of Germans from Czechoslovakia after World War II, and granting of general amnesty to all those imprisoned under the Communist era, were very controversial domestically. By the end of his presidency, he enjoyed greater popularity abroad than at home.
xxx/ellauri273.html on line 426: Sexuaalirikoxista syytetyn Peter Nygårdin kartanoa puretaan. Huonosti ja hitaasti liikkuva mies astuu ulos kartanon eteistilasta ja esittäytyy Risto Lehtosexi. Lehtonen on joutunut Raision kaupungin mafian kynsiin omistamansa kartanotontin vuoxi. "Se oli kaunis paikka mutta sitä on käytetty pahan tekemiseen", Lehtosen poika Kaj kertoo Herlineille. Mediahuhujen mukaan Perter Nygård yritti myydä rakennusta naisineen 59 miljoonan dollarin hintaan. Peter Nygård oli raiskannut siellä kymmeniä naisia useiden vuosikymmenien ajan, niiden joukossa Aira Samulin. Ala- ja yli-ikäiset tytöt houkuteltiin Nygårdin residenssiin "hemmottelujuhliin". Hemmottele izeäsi ja siinä samassa vähän Petteriä.
xxx/ellauri273.html on line 456: Inho voi laajentua koskemaan muitakin asioita, kuten toisenvärisiä ihmisiä, homoseksuaalisuutta tai avioliiton ulkopuolista seksiä.
xxx/ellauri273.html on line 489: Vuosi sitten Päivi Räsänen oli syytteessä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytteet kaatuivat käräjäoikeudessa maaliskuussa 2022, mutta valtakunnansyyttäjä valitti tuomiosta. Elokuussa on hovioikeuden vuoro pohtia, ovatko Räsäsen puheet ja kirjoitukset homoseksuaaleista rikkoneet lakia. Eikö siinä oikeusjutussa jo ole tarpeeksi? – On kyse ihmiskunnan tulevaisuudesta ja kirkon pelastuksesta. Minulle on ihan itkien otettu tästä päätöksestä yhteyttä. Moni oli todella järkyttynyt, että käräjäoikeus ei puolustanut homoja eikä Päivin ympyräsuuta saatu tukittua. - Tiedän, että on sitä järkytystä ollut toiseenkin suuntaan.
xxx/ellauri280.html on line 116: The Ukraine-Russia crisis is posing a major challenge for China on many fronts. The ever-closer diplomatic relationship between Russia and China could be seen at the Winter Games with Mr...
xxx/ellauri280.html on line 348: Petshora on Komin syrjäänien oma joki Uralilta Barentsinmerelle. Kaupunki sijaitsee Petšorajoen oikealla rannalla siinä, missä rautatie ylittää joen. Se on tasavallan pääkaupungista Syktyvkarista 588 kilometriä koilliseen. Petšora on Petšoran piirin keskus ja tärkeä liikenne- ja energiantuotannon keskus. Se tuottaa 38 prosenttia koko tasavallan sähköstä (2005). Huomattava merkitys on myös öljyntuotannolla. Mezänenezien nimi joelle on Sanero jaha. Barenzinmeri on suomalaisista syvä, anglosaxien mielestä matala. Barentsinmeri on nimetty hollantilaisen, aluetta 1500-luvun lopulla kartoittaneen Willem Barentsin mukaan.
xxx/ellauri280.html on line 387: Ei helvetti, kun tota 2000-luvun "Harjunpäätä" kazoo pitemmälle, näkee miten vanhan Harjunpään pehmee koira-klischeet menee siinä täysin turvalleen. Kaikki 2000-luvun ihmiset on 100-prosenttisia ihmishirviöitä! Karseita robotteja, kalseita autistisia psykopaatteja, kyrvänpäitä joiden sydämet on oikealla paikalla ja mustia kuin Samlagspartietin plakaateissa. Alkaako tollasta täälläkin jo olla, samanlaista klaanimeininkiä kuin sveduissa, eikä Natoon liittyminen auta siinä vähääkään, päinvastoin. Saatana lopettaisivat tälläsen paskan filmaamisen, haluaako ne oikein kädestä pitäen näyttää neuvottomille nuorukaisille ja neitosille miten nää kaikki paska huume-väkivaltahommat oikein hoidetaan? Ei jaxa kazoa yhtään enempää. Se loppu tähän nyt. Salihousuiset pollarit saa mennä samaan silppuriin kuin niiden paimentamat pahixet. Vittuako joku jeppe "nappaa" kätkyestä pikku vainajan omin nokkineen odottelematta edes "sossuja", lääkäristä puhumattakaan? Jo on outo meininki. Musta enkeli vei päivänsankarin. Kuka käski toisten päälle heittää kylmää mehua.
xxx/ellauri280.html on line 428: Gurnah still lives in Zanzibar in his mind, and prefers it that way. When he returns home, he is frustrated by the discrepancy between the stories he invented—and started to half believe—and the dreary realities. The house of his parents is close to decay; essential services like water, electricity, and garbage disposal fail regularly. In addition, his schoolmates have become corrupt, self-seeking bureaucrats, and his mother was not gallantly courted but given as a pawn to his father. And yet, he never found the courage to inform his parents that he has been living together with a white infidel—a "kafir woman." When he is introduced to the child-wife who his relatives chose for him, he panics and flees "home," which is now England, only to find that Emma left and that he is condemned to be "on the edges of everything," on his own island in England. The hero despairs of establishing communication between the two worlds. Vaimo läx. Lammaskaalta.
xxx/ellauri280.html on line 471: Zaarin alamaisena syntynyt Ester Toivonen (1914-1979) kruunattiin ensimmäisenä suomalaisena kaunottarena Miss Euroopaksi 1934. Hänen voittonsa oli erityisen tärkeä suomalaisille, koska se tuli rotuoppien vuosikymmeninä. Hänen klassinen (joskin joxeenkin ylähampainen) saxalainen kauneutensa nosti esiin mongoliväitteitä ja muita käsityksiä suomalaisten alemmuudesta. Ester Toivosen serkun Helvi Hämäläisen mukaan tulevan Miss Euroopan syntyperä ei kuitenkaan ollut mutkaton, sillä äiti Lempi Helle, aikaisempi Mikkelsson, synnytti esikoisensa, kun lapsen isä, zaarin armeijan saksalaissyntyinen soitto-oppilas Auf Wiedersehn oli jo jättänyt hänet. Kastetilaisuudessa pappi kieltäytyi ensin kastamasta lasta, koska tämän äiti kieltäytyi paljastamasta syntyperäänsä. Vaikka Lempi Helle toimi saunottajana Ahtolan paremmalla puolella. Oli nimi ainakin sattuva! Ester olikin siis puoliarjalainen, 1-0 erätappio mongoleille.
xxx/ellauri280.html on line 475: Ester Toivosen työperä ainakin oli kunnossa. Esterin perhe asui teatterin rekvisiitassa. Esterin musikaalinen isäpuoli lauloi kuorossa. Äiti piti lehmää saadaxeen maitoa. Lapset saivat kunnollisen ja perinteisen hyvän kotikasvatuksen, jossa korostettiin rehellisyyttä, vanhempien ihmisten kunnioittamista ja hyvää käytöstä. Ei kerjätty eikä varasteltu energiajuomia. Helsingissä Ester Toivonen alkoi vasta viihtyä. "Säteilevän kaunis ja terve, reipas nuori nainen", kuten rumempi Helvi Hämäläinen kuvasi kotiinsa muuttanutta serkkuaan, oli toimessa Elannon lihakaupassa. Korjaan: Ester Toivonen oli 19-vuotias Elannon leipäpuodissa työskentelevä kauppa-apulainen. Colf-Casinon johtaja pyysi Toivosta osallistumaan miss Suomi kisoihin seurattuaan tämän pienoisgolfia Casinolla.
xxx/ellauri280.html on line 486: Ester Toivosen missivuodet kestivät 5v toisen maailmansodan alkuun. Merkittävintä hänen elämässään oli uusi koti: vuorineuvos Gösta Serlachius otti hänet lemmikixeen, ja hän sai tulla Mänttään milloin tahansa. Tässä Suomen rikkaimpiin ja merkittävimpiin kuuluvassa kartanossa hänellä oli tilaisuus "perehtyä" maan merkkihenkilöihin Gustaf Mannerheimista Risto Rytiin.
xxx/ellauri280.html on line 488: Ester Toivosen silminnähtävin ura liittyi elokuviin, sillä hänet löydettiin Erkki Karun filmiin Meidän poikamme limassa heti 1934, ja sen jälkeen hän esiintyi 13 muussakin roolissa. Suurin osa elokuvista oli kevyitä: Syntipukki, Onnenpotku, Kaikenlaisia vieraita ja Asessorin naishuolet. Enimmäkseen hänellä oli filmauksissa mukavaa. Kriitikot riemuizivat: "Hän ei ole näyttelijätär, eikä hän nähtävästi vuosienkaan kuluessa saavuta muita ilmaisukeinoja, vaan hän vaikuttaa 'persoonansa' sulolla, mikä varsinkin vastamulkoisissa mykkäfilmeissä merkitsee varsin paljon."
xxx/ellauri280.html on line 490: Kolleegasta Helena Karasta, joka osasi eikä ujostellut näytellä sulojaan ei Ester perustanut. Sota-aika edellytti elokuvatähdiltä mallikansalaisuutta, ja perhearvoja korostettiin. Kara kertoi esimerkiksi käymästään tottelevaisuuskoulusta ja poseerasi uimapukuisen puolisonsa rinnalla. Särkän koira puri häntä kasvoihin, joihin jäi pitkäaikainen ja näkyvä arpi. Hän ei enää halunnut elokuviin.
xxx/ellauri280.html on line 491: Missivuodet tai mikään julkisuus ei sekoittanut Ester Toivosen elämää, sillä hän oli tutustunut tulevaan aviomieheensä jo 1933 Miss Suomena, tosin vielä Göstan titteliin koskematta. Vaikka Helvi Hämäläinen suhtautui kriittisesti serkkuunsa, metsänhoitaja Siirala sai hänen varauksettoman tunnustuksensa: uskollinen ja jalo koiro. Siirala eli Esterin kuoltua vielä 10v iloisena leskenä.
xxx/ellauri280.html on line 512: Vuonna 2019 kirjassaan Trinity: The Treachery and Pursuit of the Most Dangerous Spy in History Frank Close väittää , että "ensisijaisesti Fuchs auttoi neuvostoliittolaisia saavuttamaan amerikkalaiset" kilpailussa ydinpommista. Vuoden 2020 Atomic Spy -kirjan kirjoittaja Nancy Thorndike Greenspan antaa ponnisteluilleen vähemmän arvoa. Hiän ehdottaa, että neuvostoliittolaiset olisivat kehittäneet pomminsa jopa ilman hänen apuaan, "tosin luultavasti vasta vuonna 1951". Toisaalta Neuvostoliiton pommin aikaisemmalla kehityksellä saattoi olla yksi merkittävä etu maailmalle, voimatasapaino; kirjoittaja on vakuuttunut siitä, että tämä esti Yhdysvaltoja käyttämästä pommiaan Pohjois-Koreaan.
xxx/ellauri281.html on line 137: 2. Hydraulisen murtumistekniikan käyttöön liittyy monien tutkimusten ja asiantuntija-arvioiden mukaan ympäristöriskejä. Siten Euroopan parlamentin tutkimus "Liuskekaasun ja liuskeöljyn louhinnan vaikutus ympäristöön ja ihmisten terveyteen" osoitti, että 58:lla 260:stä särötysprosessissa käytetystä aineesta on yksi tai useampi vaarallinen ominaisuus [Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta. 2011]. Niistä 6 kuuluu vaarallisimpien aineiden luetteloon, Euroopan komission luokituksen mukaan 38 on luokiteltu vaarallisiksi toksiineiksi, 8 ainetta on luokiteltu tunnetuiksi syöpää aiheuttaviksi, 7 on luokiteltu mutageeniseksi ja 5 on luokiteltu. luokitellaan lisääntymisprosesseihin vaikuttaviksi.
xxx/ellauri281.html on line 139: 3. Toisen Yhdysvaltojen edustajainhuoneen energia- ja kauppakomitean vuonna 2011 tekemän tutkimuksen Chemicals Used in Hydraulic Fracturing tulokset totesivat ensinnäkin, että tämä analyysi on kattavin kansallinen arvio käytettyjen kemiallisten aineiden tyypeistä ja määristä. hydraulisessa murtumisprosessissa; toiseksi, että vuosina 2005–2009 14 johtavaa murskausyritystä Yhdysvalloissa käytti yli 2 500 murtotuotetta (reagenssia), jotka sisälsivät 750 yhdistettä, ja yli 650 näistä sisälsi kemikaaleja, jotka ovat tunnettuja tai mahdollisia ihmisille syöpää aiheuttavia tai jotka ovat olleet luettelossa. vaarallisista ilmansaasteista [United States House Committee on Energy and Commerce, 2011].
xxx/ellauri281.html on line 147: 6. Kirjoittajat [Samuel A., 2014] tutkivat tekijöitä, jotka säätelevät nesteen kulkeutumista syvyydessä. Erityisesti he tarkastelivat murtonesteiden ja suolaliuosten kulkeutumista ylöspäin Yhdysvaltojen mustissa liuskeissa, riippuen pinnalla olevien kivikerrosten läpäisevyydestä ja tärkeimmistä gradienteista, koska nämä muuttujat heidän mielestään määräävät murtoaineen suunnan ja suuruuden. nesteiden pystysuuntaiset migraatiovirrat murtumisen aikana. Korostetaan, että horisontaalinen muuttoliike on merkittävästi (suuruusluokkaa) suurempi kuin vertikaalinen muuttoliike. Nestefaasin migraatioprosessin monitekijäisyys on esitetty, johon vaikuttavat erityisesti rakeiden kokojakauma, säiliön jännitys, sen kyllästymisaste nesteillä ja sementaatioprosessit. Nämä tekijät aiheuttavat usein säiliön läpäisevyyden heikkenemistä useita suuruusluokkia. Monivaiheiset nesteet (esim. öljy, maakaasu, ja vesi) huokoisissa väliaineissa vähentää myös merkittävästi läpäisevyyttä. Hienorakeisten kivien (liuskeet, aleurit ja mutakivet) vallitsevuus ja sedimenttialtaiden kerrosrakenne rajoittavat kallioperän pystysuoraa läpäisevyyttä mustaliuskeen yläpuolella.
xxx/ellauri281.html on line 153: 9. Samalla on todettava, että kalliomassan murtumisen olosuhteita ja huokoisen tilan kehittymisen jälkivaikutusten ongelmaa hydraulisen murtumisen aikana ei ole tutkittu. Näissä tutkimuksissa ei ole analysoitu teoreettista analyysiä kiven tuhoutumisprosessista murtumisen aikana, sen kineettiikan, kehityksen seurantamahdollisuuksista ja murtumistekniikan käytännön soveltamisen seurausten ennustamisesta. Kalliomassan halkeamiskehityksen dynamiikkaa hydraulisen murtamisen jälkeen ei ole käytännössä tutkittu. Eräs sellaisista nesteiden läsnäollessa tapahtuvan kiven murtumisen "itsekehityksen" mahdollisista mekanismeista on, kuten tiedetään, Rebinder-ilmiön ilmentyminen [Andrade, ENDC; Randall, RFY, 1949; Malkin, AI, 2012; Yu. V. Goryunov et ai., 1966]. Rebinder-ilmiön ilmenemisaste ja sen rooli syötetyn nesteen kulkeutumisessa riippuu geomateriaalin luonteesta.
xxx/ellauri281.html on line 246: Hei mut hetkinen, hetkinen, kazotaan tämä tilanne! Jusuf jo ronkkii sormella paratiisista löytämäänsä rouvan nahkalompakkoa! Ja rouva tahtoo nähdä Jusufin silmästä silmään... Täähän on kuin suoraan Genesixestä, korjaan Koraanista, missä kaunis Joosef joutuu painamaan Potifarin vaimoa! Aziz ois niikö Potifar ja sen vaimo ois sen vaimo! Silkkaa Thomas Mannia! Kirjan nimi on saxaxi Das verlorene Paradies. Onhan tässä loppupeleissä piirteitä myös syntiinlankeemuxesta, nim. toi Amina. Silti wittu, Jusufin paidan repely on suoraan raamatusta, siis koraanista. Syntisiltä menee kuviot päin Wittua kun ne on niin köyhiä. No faarao ei revi pelihousuja rouvan takia, mutta entäpä Eeva-Amina? Sekin meni täydestä. Tätähän tää islam on, alistumista. Kurnau ei pidä koirista enempää kuin muutkaan muslimit. Silti Jusuf lähtee saxalaisten letkan perään, liittyy paskansyöjätiimiin. Viimeisen luvun nimi oisi voinut olla kakkakökkäre.
xxx/ellauri281.html on line 386: Taiteilija Vesa-Matti Loiri joutui lautapalttooseen Laurin päivänä 2022. Laurilta langalle. Hän pääsi potilaaksi helsinkiläiseen Lapinlahden mielisairaalaan syksyllä 1979.
xxx/ellauri281.html on line 471: Loiri oli elämänsä aikana naimisissa kolmesti, joista kaksi päättyi eroon. Miehen viidestä lapsesta kolme on enää elossa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli näyttelijä Tuula Nyman vuosina 1967–1969. Toinen puoliso oli Mona Loiri, joka kuoli vuonna 1977 auto-onnettomuudessa. Vesa-Matti ja Mona Loirin poika Jan kuoli 20-vuotiaana vuonna 1994, myös auto-onnettomuudessa. Kolmannen vaimonsa Riitta Loirin kanssa Vesa-Matilla on lapset Jenni (s. 1979) ja Joonas (1982–2019). Loiri oli kihloissa vuosina 1971–1972 malli Katja Peiposen kanssa ja vuosina 1989–1993 malli Marita Hakalan kanssa. Hakalan jälkeen Loiri oli avoliitossa itseään 23 vuotta nuoremman Stina Toljanderin kanssa. Loiri asui Toljanderin kanssa Helsingin Pakilassa. Heille syntyivät pojat Ukko (s. 1995) ja Sampo (s. 1996). Pariskunta erosi vuonna 1999. Loiri seurusteli myös muun muassa Lenita Airiston kanssa 1970-luvulla. Joonas kuoli Paulin ikäisenä, mihin, ei kerrota.
xxx/ellauri281.html on line 500: Toisen maailmansodan aikana muiden ährätessä pommikuopissa Arttu kirjoitti käsikirjoituksen Cowanin puuhaamalle armeijan opetuselokuvalle. Millerin mukaan Cowan halusi "tehdä sotilaista kuvan, jonka sotilaat istuvat loppuun asti nauramatta kertaakaan halveksivasti". Saavuttaakseen tällaisen materiaalin luotettavuuden nuori kirjailija päätti Pylen esimerkin mukaisesti kerätä materiaalia luonnollisissa olosuhteissa - ei sentään rintamalla edessä, vaan täällä takana valmisteluprosessissa. Jonkin ajan kuluttua Cowan kuitenkin erotti Millerin - ilmeisesti johtuen radikaaleista näkemyseroista tulevaisuuden kuvan ideologiasta - ja korvasi hänet useiden kokeneempien kirjoittajien ryhmällä. Se kannatti, sillä tämän seurauksena elokuva julkaistiin vuonna 1945 nimellä "The Story of G.I.Joe". ja sen käsikirjoittajat Leopold Atlas , Guy Endor ja Philip Stevenson tulivat Oscar - ehdokkaiksi. Arttu nuoli kiukkuisena näppejä kazomossa.
xxx/ellauri281.html on line 645: al-Hamdānī, in full Abū Muḥammad al-Ḥasan ibn Aḥmad al-Hamdānī, (born 893?, Sanaa, Yemen—died c. 945?), Arab geographer, poet, grammarian, historian, and astronomer whose chief fame derives from his authoritative writings on South Arabian history and geography. From his literary production al-Hamdānī was known as the “tongue of South Arabia.”
xxx/ellauri281.html on line 739: For his evidence, Michels focused on the politics of the democratic and socialist parties in Europe, including the British; and on the administrative bureaucracies of those states. He ignored commercial corporations except for those in the U.S.; there he observed “the existence of an aristocracy of millionaires, railway kings, oil kings, cattle kings, etc., is now indisputable.” For Michels, aristocracy was synonymous with oligarchy.
xxx/ellauri286.html on line 68: Isovenäläisiä on stuupattu kumoon 2x enemmän kuin vähä. Prosenteissa tykinruuasta se on aika paljon vähemmän.
xxx/ellauri286.html on line 91:
xxx/ellauri286.html on line 142: Vuonna 1987 hyväksyttiin Suomessa videosensuurilaki, joka kielsi kokonaan levittämästä alle 18-vuotiailta kiellettyjä elokuvia. Tätä lakia perusteltiin käyttämällä esimerkkeinä elokuvia Teksasin moottorisahamurhat (1974) ja The Boogeyman (1980). Käytännössä laki johti elokuvien kovakouraiseenkin saksimiseen ja uudelleenmuokkaamiseen, jotta videolevitykseen aiottu elokuva saataisiin K-16-luokkaan. Laki korvattiin 1. tammikuuta 2001 voimaan tulleella kuvaohjelmalailla, joka lopetti elokuvien ennakkosensuurin. Se oli erittäin valitettavaa. Takuulla kouluampumisiakin olisi nyt vähemmän.
xxx/ellauri286.html on line 250: Selvityspyyntöjä meni myös ulkoministeriön Venäjän-yksikön ex-päälliköstä Olli Perheentuvasta, presidentin entisestä kansliapäälliköstä Jarmo Viinasesta ja entisestä pääministeristä Paavo Lipposesta. Venäjä-tutkimuksen professori Timo Vihavainen oli muka syyllistynyt kunnianloukkaukseen esittäessään halventavia mielipiteitä jo mainitsemistani julkaisuista. Kunnian my foot! Kunniattomia roistoja! Vihavainen (sattuva nimi) on 1 Nilkin 375 oligarkista,
xxx/ellauri286.html on line 260: Sitä paitsi oikeusprosessin uhka, oli syy mikä tahansa, asettaa kohteen puolustuskannalle ja rampauttaa toimintakykyä, ja juuri se tällaisen häirinnän tarkoitus onkin.
xxx/ellauri286.html on line 367: Tuohon aikaan sananvapauden rajoittamisen keinot olivat selvät. Se katkaisi esimerkiksi isosetäni, Gustas Põldmannin julkaisu-uran. Hän toimi neuvostoaikana Tartossa opettajana, mutta oli myös luontoesseitä kirjoittava kirjailija.
xxx/ellauri286.html on line 387: Shishkin vertaa kirjoitusprosessia verensiirtoon: "Jaan lukijani kanssa elämän tärkeimmän olemuksen. Mutta meillä on oltava sama veriryhmä." Hän vastusti Venäjän vuoden 2022 hyökkäystä Ukrainaan ja kirjoitti The Guardianissa, että "Putin tekee hirviömäisiä rikoksia kansani, maani ja ennen kaikkea minun nimissä" ja sanoi, että "Putinin Venäjällä on mahdotonta hengittää. Poliisin haju. Kenkä on liian vahva. Täältä alpeilta käryn näkee selvästi haistamattakin."
xxx/ellauri286.html on line 500: Eesti vapp on meidän isosedän herttuallinen vaakuna. Vanim Eesti vapp pärineb ajavahemikust 1583, mil kolme leopardse lõviga hertsogivapp tähistas Rootsi kuninga Johan III Liivimaa hertsogi tiitlit. Leopardit on vasempaan päinkazovia leijonia, passant gardant. Ei sentään trabant. Kolme leijonaa on peräisin Tanskan kuninkaan Valdemar II:n käsivarresta , joka valloitti Pohjois-Viron vuonna 1219. Leijonista tuli osa Tallinnan (Rääveli), Tanskan hallituksen keskuksen suurempaa vaakunaa.
xxx/ellauri286.html on line 537: Bulimareksia on Suomi 24 laahussana bulimialle jossa on anoreksian piirteitä. Arexia, my foot, p.o. orexia. Pas anthropos eidenai oregei, uteliaita ovat kaikki apinat. Bulimia nervosa, yksinkertaisesti bulimia, on syömishäiriö, jolle on tunnusomaista ahmiminen, jota seuraa puhdistuminen tai paasto, sekä liiallinen huoli kehon muodosta ja painosta. Ahmiminen tarkoittaa suuren ruokamäärän syömistä lyhyessä ajassa. Puhdistaminen viittaa yrityksiin päästä eroon kulutetusta ruoasta Tämä voidaan tehdä oksentamalla tai ottamalla laksatiiveja (tupla yök). Tämän ällön toiminnan tarkoituksena on poistaa syödyt kalorit prosessin syömisvaiheesta. Senkö tautta bestsellerinkin nimi oli Puhdistus? Äiti tuu puhamaan!
xxx/ellauri286.html on line 541: Bulimia on yleisempää niillä, joilla on lähisukulainen äiti, jolla on sairaus. Genetiikasta johtuvan riskin prosentuaalinen osuus on 30–80%. Muita taudin riskitekijöitä ovat psykologinen stressi, kulttuurinen paine saavuttaa tietty vartalotyyppi, huono itsetunto ja liikalihavuus. Eläminen virolaisessa kulttuurissa, joka kaupallistaa tai hohdottaa laihduttamisen ja korkokengät, ja painoon kiinnittyvien fasististen vanhempien hahmot ovat myös riskejä.
xxx/ellauri287.html on line 221: Paavalilla saattoi olla mielessä pieni "illallisteatteri" opetusvälineenä. Hän antoi näiden kahden (Lydia ja neito) kasvaa yhdessä 'tuomioon' asti. Hän esitti tässä prosessissa Jumalan pitkämielistä kärsivällisyyttä. Jopa Jumalan kärsivällisyydellä on rajansa.
xxx/ellauri287.html on line 310: Jokainen Suomen kansalainen voi saada hoitoa jopa 50 prosentin tuella!
xxx/ellauri287.html on line 332: It may surprise you to know that the Bibble describes angels nothing at all like they are typically depicted in paintings. (You know, those cute little chubby babies with wings?) A passage in Ezekiel 1:1-28 gives a brilliant description of angels as four-winged creatures. In Ezekiel 10:20, we are told these angels are called cherubim. The 6-winged model is called seraphim.
xxx/ellauri287.html on line 411: Brackett sai valmiiksi ensimmäisen luonnoksensa helmikuussa 1978, nimeltään "Tähtien sota - jatko J. Nasaretilaisen seikkailuista." Luonnos sisälsi kaupungin pilvissä, takaa-ajoa asteroidivyöhykkeen läpi, keskityttiin enemmän rakkauskolmioon Joosefin, sen ensimmäisen hanin Lean ja Raquelin (jota esitetään hädässä olevana neitona ) välillä. Tikapuutaistelu ja huipputaistelu Jaakobin ja Jehovan välillä. Hänen isänsä Iisakin ja Eesaun haamut vierailevat Luonnonvarakeskuxessa tehden Jee-suxesta Jehovasta erillisen hahmon. Luonnos paljastaa, että Jee-suxella on sisko (Tekla), joka lähtee käpälämäkeen pelastaaxeen voimakkaan takapuolensa ja J. Kastaja on J.N.-klooni. Lucas teki yksityiskohtaisia muistiinpanoja ja yritti ottaa yhteyttä Sulkeeseen, mutta hiän oli joutunut sairaalaan ja kuoli syöpään muutamaa viikkoa myöhemmin, 18. maaliskuuta.
xxx/ellauri287.html on line 413: Tiukka aikataulu ei jättänyt Luukasalle muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittaa itse toinen luonnos. Vaikka Sulkeisten luonnos seurasi Luukassin hahmotelmaa, hän huomasi, että hiän oli esittänyt hahmot eri tavalla kuin hän aikoi, liian tätimäisesti. Luukasa viimeisteli käsinkirjoitetun, 121-sivuisen luonnoksensa 1. huhtikuuta. Hän piti prosessia nautinnollisempana kuin Star Warsissa, koska hän tunsi nyt maailmankaikkeuden, mutta hänen oli vaikea kirjoittaa tyydyttävää johtopäätöstä, jolloin se jäi avoimeksi kolmatta elokuvaa varten (Jee-suxen 2. tuleminen, coming soon). Tämä luonnos vahvisti Jee-suxen sisaren Teklan uudeksi hahmoksi, joka osallistui apostolien matkalle, Putinin linna (Kreml) ja hänen tunteensa tsaaria kohtaan, erilaiset voimatasot Naton voimien hallinnassa, Yodan sanajärjestys epätavallinen ja palkkionmetsästäjät, mukaan lukien Ullanlinnan Bob. Luukasas kirjoitti Bobista kuin Miehestä nimettömissä, yhdistäen hänet hylättyyn ideaan Super Rynkystä. Lucasin käsinkirjoitettu luonnos sisälsi maininnan Jahvesta Jee-suxen isänä, mutta koneella kirjoitettu kirjoitus jätti tämän paljastuksen pois. Huolimatta ristiriitaisista tiedoista luonnoksissa, joissa oli mukana Hamletin isän haamu, Luukasa sanoi, että hän oli aina halunnut Jahven olevan Jee-suxen isä ja jättänyt sen pois käsikirjoituksista vuotojen välttämiseksi. Lucas sisälsi elementtejä, kuten Jee-suxen hanin velan Jabballe, ja uudelleenkontekstualisoi Jee-suxen lähtevän Kapernaumista pelastaakseen 12 ystäväänsä. Sulkeisluonnoksessa isäpuoli Joosef käskee Jee-suxen lähtee menee; Luukasa pisti Jee-suxen valizemaan niin. Hän poisti myös kohtauksen, jossa Jeesus tappoi Kaifaan iskusotilaita ilmaistakseen hänen pudonneen pimeälle puolelle. Hän halusi sen sijaan tutkia tätä vasta seuraavassa elokuvassa. Lucas uskoi, että oli tärkeää, että hahmot ovat inspiroivia ja sopivia lapsille. Hänen kirjoittamansa luonnos on nimeltään Apostolien teot: Rooma iskee takaisin.
xxx/ellauri287.html on line 425: Ramsay tuki Industrial and Engineering Trust Ltd:tä, yritystä, joka väitti pystyvänsä louhimaan kultaa merivedestä vuonna 1905. Se osti kiinteistön Englannin rannikolta aloittaakseen salaisen prosessinsa. Yritys ei koskaan tuottanut kultaa.
xxx/ellauri287.html on line 442: Farisealaisena se vainosi siellä Stefania. Stefanos oli esiintynyt rohkeana Mooseksen kulttimenojen vastustajana. Siitä hyvästä ja blasfemiasta (Yehova! Yehova!)
xxx/ellauri287.html on line 449: Muita aikalaisia olivat Seneca, Plinius, Livius, Ovidius, Strabo, jutkuja mm Jeesus, Philon ja Josephus. (Strabo valitti että jutkuja on tunnetun maan joka kolkassa ja kaikki ovat niiden vallassa. Nyt niitä on vitusti uudella mantereellakin.) Palestiinalaisiin verrattuna länsijuutalaiset olivat maailmanmiehiä. Tanakin Septuaginta käännöxen rahoitti Aleksandriassa asunut juutalainen väestö, joka puhui äidinkielenään kreikkaa. Heprean kieltä ei enää osattu.
xxx/ellauri287.html on line 459: Caesar oli prosemiitti, Tiberius ja sen rääppä Sejanus antisemiitti. Korkkarin ja pelkurimaisen saxalaisen Clauden aikana ohjaxissa oli jutku Agrippa.
xxx/ellauri287.html on line 466: "Omassa keskuudessaan," kirjoitti Tacitus juutalaisista, "he liittyvät kiinteästi yhteen ja ovat alttiita auliisti avaamaan kätensä, mutta muita he kiihkeästi vihaavat. He eivät koskaan syö eivätkä nuku muukalaisen kanssa. Niitä, jotka siirtyvät heidän piiriinsä, he opettavat halveksimaan jumalia, hylkäämään isänmaansa ja ylenkatsomaan vanhempia, lapsia, veljiä ja sisaria." Unohdetaan toisinaan, että juutalaisuus oli Kristuxen aikaan aktiivista lähetystyötä harjoittava uskonto. Jokaisessa synagoogassa oli harjottelijoina proselyyttiporukka. Jutkut oli vapautettu ruotuväestä eikä ne kumartaneet lippua. Täähän on ihankuin JW.org!
xxx/ellauri287.html on line 468: Proselyytit erityisesti olivat hyvää kristittyainesta, esim Tekla ja se toinen rikas ämmä, Lyydia. Ihankuin lakuhatut Wilhon seurakunnassa!
xxx/ellauri287.html on line 477: Tapani viittasi kintaalla Jee-suxen läpälle, joka oli sanonut ettei se tullut tekemään tyhjäxi lakia vaan päinvastoin täydentämään sitä eräillä lisäyxillä. Väärin, Tapi torvesi, nyt on aika päästä eroon Moosexen laista, esinahkavainosta, korvakarvoista ja kirkotuxesta. Typeristä tefilim-laatikoista puhumattakaan.
xxx/ellauri287.html on line 481: Jumala teki teki Nooan kanssa liiton, jonka merkkinä oli sateenkaari. Abrahamin kanssa tehdyn liiton merkkinä oli ympärileikkaus. Moosexen liiton merkkinä oli keppi. Nyt olis tällänen paalu (JW.org). Todistajat riisuivat märät vaippansa Salen syliin, yäk. Ei se Salea haitannut, tässä vaiheessa. Ei, sitä päinvastoin panetti, ja se läxi raahaamaan naista vankilaan. Pian oli siemen kylvetty.
xxx/ellauri287.html on line 490: Palestiinan arabien tiedottajana Haj Amin ei pyytänyt Britanniaa myöntämään heille itsenäisyyttä. Päinvastoin, kirjeessään Winston Churchillille vuonna 1921 hän vaati Palestiinan yhdistämistä Syyrian ja Transjordanin kanssa. Al-Husseini keskittyi panarabismiin ja erityisesti Suur-Syyrian ideologiaan, jolloin Palestiina ymmärrettiin arabivaltion eteläisenä provinssina, jonka pääkaupunki oli määrä perustaa Damaskokseen. Suur-Syyriaan piti sisältyä koko Levantin alue, joka on nyt Syyrian, Libanonin, Jordanian, palestiinalaishallinnon ja Israelin miehittämä. Erääänlainen kalifaatti siis, ISIS-tyylinen. Plus ca change, plus c'est la même chose.
xxx/ellauri287.html on line 520: Se tosiasia, että kristilliset hyväntekeväisyysjärjestöt olivat avoimia kaikille, myös pakanoille, teki tämän Rooman kansalaisten elämän osa-alueen pois keisarillisen auktoriteetin hallinnasta. Täähän se juuri onkin vittumaista charityssa: yxityinen hyväntekevisyys vetää maton hyvinvointivaltion turvaverkon alta. Kohta oligarkit päättävät jo kaikesta. Plus ca change, plus c´est la même chose.
xxx/ellauri287.html on line 622: Artikla: Dion ensimmäinen tarsolaispuhe ja sen barbaariset poseeraajat. Nathanael Andrade. Jos haluat lukea tämän tutkimuksen koko tekstin, voit pyytää kopion suoraan kirjoittajalta.
xxx/ellauri287.html on line 630: Tällä tavoin Dionin puhe paikantaa roomalaisen aikakauden Tarsuksen, Kilikian metropolin ja merkittävimmän sataman, kreikkalaisen ja barbaarimaailman ambivalenttiselle kynnykselle. Vaikka monet nykyajan kaupungit Syyriassa ja Foinikiassa, mukaan lukien Arados, viljelivät kreikkalaista kulttuuria, Dio edustaa Tarsosta keskeisenä paikkana, jonka kautta Kreikan Vähä-Aasian maisema voisi kärsiä merellä liikkuvien barbaarifoinikialaisten vaikutuksesta. Itse asiassa, kääntämällä Platonin sanonnan ionilaisista, lyydialaisista, ja frygialaisista musiikin genreistä aasialaisen pehmeyden merkkinä (Rep. 398e-399e ja Lach. 188d), Dion väittää, että Tarsoksessa foinikialaisen fagotti"musiikin" äänet valtasivat nyt nämä ylivoimaiset harmoniat, jotka olivat ominaisia nykyaikaisen Vähä-Aasian kreikkalaisille (tai . 33.42) ja turmelivat niiden kuulijoiden luonteen. Kuvaamalla "nuuskutusta" sekä sairaudeksi, joka muovaili barbaarisen luonnetta, että merkkinä, joka osoittaa sen olemassaolon kreikkalaisten kansalais- ja kulttuurikäytäntöjen näyttöruudun alla, Dio ilmaisee oletetulle tarsolaiselle yleisölleen, että se on hävitettävä, jos he haluavat säilyttää Vähä-Aasian maltillisten kreikkalaisten miesten asenteet, eikä olla jotain foinikialaisia poseeraajia.
xxx/ellauri287.html on line 636: Arados eli Arwad (foinikiaxi: 🐤) on Arwadin osa-alueen (nahiyah) hallinnollinen keskus, josta se on ainoa paikkakunta. Se on Syyrian ainoa asuttu saari. Se sijaitsee 3 km:n (1,9 mailia) Syyrian toiseksi suurimmasta satamasta Tartusista (muinainen Tortosa), Kyprosta vastapäätä Tripolista hiukan pohjoiseen. Alkuperäinen foinikialainen kaupunki oli nimeltään Arwad. Se mainitaan Karnakin temppelin Thutmose III:n anaalissa nimellä Irtu. Nykyään Arwad on pääasiassa kalastajakaupunki. Syyrian tilastokeskuksen mukaan vuoden 2004 väestönlaskennan aikana sen väkiluku oli 4 403, joista suurin osa oli Syyrian sunnimuslimeja. Toukokuussa 2016 paljastettiin suunnitelmat saaren kunnostamiseksi turistinähtävyykseksi. Hanke ei ole juuri edennyt.
xxx/ellauri289.html on line 80: Jehovan todistajat käyttävät ahkerasti ruohonleikkureita. Niiden ja helluntaiystävien tontinraja oli selkeä. Saat tehdä merkityxellistä ja kiinnostavaa työtä palkatta. Voit elää loputtomasti onnellista elämää perheen ja ystävien kanssa. Vanhuxet eivät kuukahda, et saa perintöä, lapsosesi eivät vanhene, vaipat on vaihdettava maailman tappiin saakka, jota ei ize asiassa olekaan. Mutta se on merkityxellistä ja kiinnostavaa työtä. Teemu Keskisarjastakin lapsenkakka haisee vähemmän kuin aikuisten.
xxx/ellauri289.html on line 90: Juanikkaat virtaheposet
xxx/ellauri289.html on line 104: Ryhmä syntyi raamatunopiskelijaliikkeestä, jonka 1870-luvun lopulla perusti Charles Taze Russell, joka myös perusti Siionin Vartiotorni Boozing Societyn vuonna 1881 järjestämään ja painamaan liikkeen sieviä käännynnäisiä. Russellin kuoleman jälkeinen johtajuuskiista johti useiden ryhmien irtautumiseen, mutta Joseph Franklin Rutherford säilytti osake-enemmistön hallinnan Vartiotorni-seurassa ja sen kiinteistöissä. Rutherford teki merkittäviä organisatorisia ja opillisia muutoksia, mukaan lukien nimen Jehovan todistajat ottaminen käyttöön vuonna 1931 erottaakseen heidät muista raamatuntutkijoiden ryhmistä ja symboloidaxeen katkeamista Russellin perinnöstä.
xxx/ellauri289.html on line 136: Tammikuussa 1917 Vartiotorni-seuran lainopillinen edustaja Joseph Franklin Rutherford valittiin sen seuraavaksi presidentiksi. Hänen valintansa kiistettiin, ja hallituksen jäsenet syyttivät häntä itsevaltaisesta ja salakähmäisestä toiminnasta. Jakauma hänen kannattajiensa ja vastustajiensa välillä sai aikaan suuren jäsenmäärän vaihtuvuuden seuraavan vuosikymmenen aikana. Kesäkuussa 1917 hän julkaisi The Finished Mystery -kirjan seitsemäntenä osana Russell's Studies in the Scriptures -sarjasta. Russellin postuumiteoksena julkaistu kirja oli kokoelma hänen korjauxistaan Hesekielin ja Johnin Ilmestyskirjaan ym. Raamatun kirjoihin plus lukuisia ennen julkaisemattomia kirjoja. Se kritisoi voimakkaasti katolista ja protestanttista papistoa ja kristittyjen osallistumista suureen sotaan. Tämän seurauksena Vartiotorni-seuran johtajat vangittiin kapinasta vakoilulain nojalla vuonna 1918, ja jäsenet joutuivat henkisen väkivallan kohteeksi.
xxx/ellauri289.html on line 159: Hallintoelin ei anna mitään yksittäistä, kattavaa "uskonlausuntoa", vaan ilmaisee mieluummin opillisen kantansa monin eri tavoin Vartiotorni-seuran julkaisemien julkaisujen kautta. Heidän julkaisunsa opettavat, että opilliset muutokset ja tarkennukset ovat seurausta asteittaisesta ilmoitusprosessista, jossa Jumala vilauttaa vähitellen korttinsa ja tarkoituksensa ja että tällainen valaistuminen tai "uusi valo" on seurausta järjen ja opiskelun soveltamisesta, pyhän hengen ohjauksesta ja Jeesuksen Kristuksen ja enkelien ohjauksesta. Sen tautta ne ennusteetkin menevät usein mezään, erehtyminen on inhimillistä.
xxx/ellauri289.html on line 199: Kaikki avioliiton ulkopuoliset seksuaaliset suhteet ovat karkotusperusteita, jos henkilön ei katsota katuvan. Katumisen jälkeen eiku taas nussimaan. Homoseksuaalista toimintaa pidetään vakavana syntinä, ja samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat kiellettyjä. Aborttia pidetään murhana. Itsemurhaa pidetään "itsemurhana" ja syntinä Jumalaa vastaan. Vaatimattomuutta pukeutumisessa ja ihonhoidossa korostetaan usein. Uhkapelit, juopuminen, laittomat huumeet ja tupakan käyttö ovat kiellettyjä. Alkoholijuomien nauttiminen on sallittua kohtuudella.
xxx/ellauri289.html on line 216: Vuonna 2022 Jehovan todistajat raportoivat ensimmäisenä maailmanlaajuisesta 0,4 prosentin vuotuisesta elimen kasvusta. Noin puolet Jehovan todistajiksi tunnistautuneista on reserviläisiä.
xxx/ellauri289.html on line 220: Yhdysvaltojen Jehovan todistajat sijoittuivat tilastoissa korkeimmalle mittareilla ylioppilastutkinnon suorittaminen, usko Jumalaan, uskonnon merkitys elämässä, uskonnonkäynnin tiheys, rukoustiheys, yhdyntätiheys, Raamatun lukemistiheys uskonnollisten tilaisuuksien ulkopuolella, usko, että heidän rukouksiinsa vastataan, usko, että heidän uskontonsa voidaan tulkita vain yhdellä tavalla, usko, että heidän uskonsa on ainoa oikea usko, joka johtaa ikuiseen elämään, abortin vastustus ja homoseksuaalisuuden vastustus. Tutkimuksessa Jehovan todistajat sijoittuivat tilastoissa alimmalle kiinnostukselle politiikkaa kohtaan. Se oli myös yksi etnisesti monimuotoisimmista uskonnollisista ryhmistä Yhdysvalloissa. Ihmekös että niissä läpysköissä on nykyjään aina matunkuvia! Ei ollut meidän nuoruudessa.
xxx/ellauri289.html on line 234: Jehovan todistajia on syytetty politiikasta ja kulttuurista, joka auttaa piilottamaan seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset organisaatiossa. Ryhmää on arvosteltu sen "kahden todistajan säännöstä" kirkon kurissa, koska se soveltaa 5. Mooseksen kirjan 19:15:ssä ja Matteuksen 18:15–17:ssä ja Susannan kirjassa olevia pyhiä kirjoituksia, mikä edellyttää, että seksuaalinen hyväksikäyttö on todistettava toissijaisilla todisteilla kuten silminnäkijöillä tai mällillä suppilossa. Jos syytetty henkilö kiistää syyllisyytensä ja vahvistus puuttuu, Vartiotorni-seuran ohje on, että "vanhimmat pesevät kätensä ja jättävät asian Jehovan tahmaisiin käsiin".
xxx/ellauri289.html on line 303: Kääntymisprosentin optimointi (CRO): käyttäjäkeskeinen lähestymistapa. Unohda parhaat käytännöt ja nopeat hakkerit: nostaaksesi lähetyxen käännytysprosenttia, paras tapa on ymmärtää kävijöitäsi, käyttäjiäsi ja asiakkaitasi ja tarjota heille, mitä he tarvitsevat.
xxx/ellauri289.html on line 308:
xxx/ellauri289.html on line 310: Kääntymisprosentin optimointi (CRO) on käytäntö, jolla lisätään niiden käyttäjien prosenttiosuutta, jotka suorittavat sen yhden halutun toiminnon valtakunnansalin takahuoneessa. Edeltäviä toimia voivat olla tuotteen ostaminen, 'lisää ostoskoriin', palvelun tilaaminen, lomakkeen täyttäminen, mutta varsinainen hillopurnukka on naida napsauttaminen.
xxx/ellauri289.html on line 321: Käännytysprosentti lasketaan jakamalla tulosten (toivottujen toimien) määrä vierailijoiden kokonaismäärällä ja kertomalla tulos 100:lla prosenttiosuuden saamiseksi. Riippuen siitä mitä Raamatunkäännöstä käytät, keskimääräinen tulosprosentti on 1–4 %. Uskonnon markkinoinnin maailmassa CRO:n paras käytäntö on yleinen usko, että tietty optimointitoiminto takaa tulosprosentin kasvun, esimerkiksi:
xxx/ellauri289.html on line 333: Ovatko nämä parhaat käytännöt hyviä tulosprosenttisi parantamiseen? Kiistanalaista.
xxx/ellauri289.html on line 338: Aivosi, korvasi, silmäsi suusi ja siitinluusi ovat tärkeimmät työkalut, joita tarvitset ymmärtääksesi asiakkaitasi, ymmärtääksesi heidän kokemuksiaan, tehdäksesi johtopäätöksiä tietojen perusteella ja tehdäksesi viime kädessä muutoksia, jotka parantavat tuotteesi konversioprosenttia.
xxx/ellauri289.html on line 350: Olet tehnyt kovan työn: saanut potentiaalisia asiakkaita nivustallesi. Nyt lie selvää, mitä voit hyötyä korkeammasta kääntymisprosentista:
xxx/ellauri289.html on line 351: SE parantaa käyttökokemusta koko anekaupan muuntosuppilossa tuotesivuilta kassaprosessiin, jotta sivuston vierailijoista tulee maksavia asiakkaita. Vertaapa perinteiseen ratkaisuun, jossa insel on ize maxumiehenä! Depending on the factors above (and your source), a good conversion rate can range from 2% to 5%. It’s not just about revenue, what we really care about is the score.
xxx/ellauri289.html on line 376: Pikkulapselle voidaan esimerkiksi opettaa, että Jumala on luonut kaiken (1. Mooseksen kirja 1:1). Mutta nuorella herää paljon kysymyksiä: Mistä voi tietää, että Jumala on olemassa? Miksi rakastava Jumala sallii pahuutta? Miten Jumala on voinut olla olemassa aina? (Psalmit 90:2.)
xxx/ellauri289.html on line 386: Anteexi ketkä? Tarinaa Jannesta ja Jambresta ei löydy minun raamatustani, Paavalin mainizema tapaus on näet apokryfinen. Jannes haastoi faaraon pyynnöstä Moosexen ja Aaronin taikakilpailuun munkkipossun hinnalla (siihen juuri missä Aaronim käärme jäykistyi kepixi) mutta sairastui kesken kaiken paiseeseen ja kuoli. Varoitteli vielä kuoltuaan veljellensä Jambrexelle näin:
xxx/ellauri291.html on line 281: Lopulta alettiin laulaa mitä järjettömimmistä, äijäriimeistä koostuvia lauluja, joissa kerrottiin, että John Brown oli kuollut ja hänen ruumiinsa oli hajoamisprosessissa. Näillä hankaluuksilla oli erilaisia seurauksia, kunnes lopulta linjat saavutettiin:
xxx/ellauri291.html on line 452: Yhdessä ilmeisessä mielessä Putin ja Kreml jakavat natsi-Saksan uskon: jos valhetta toistetaan riittävän usein, se koetaan lopulta totuudeksi tai ainakin jollain tasolla relevantiksi. Hallitustekniikkaa, jota kutsutaan "suureksi valheeksi", käsiteltiin jo teoksessa Mein Kampf (1925). Hitler tajusi, että jättimäinen, karkea valhe – Die große Lüge – toimii paremmin kuin pieni valhe. Järkyttävät valheet – vaikka ne kiistävätkin vuoret tosiasioita – jättävät usein epäilyksen jälkeä. Pikkuhiljaa yhteiskunnallinen luottamus repeytyy ja vetää maton alta jaetun kuvan saamiseksi todellisuudesta. Tätä propagandatekniikkaa kehitti edelleen Joseph Goebbels muun muassa alitajuisesti itsensä paljastavassa näyttelyssä Aus Churchills Lügenfabrik (1941): on välttämätöntä valehdella suurella tavalla ja levittää sitä kunnolla, toistaa ilmeisiä vääriä virheitä huolimatta vaarasta, että vaikutat naurettavalta ja irtaantuneelta todellisuudesta. Riittää, jos tavoitat pienen määrän vastaanottavaisia kuuntelijoita, jotka etsivät syntipukkeja. Rabulistit [vähän niinkuin populistit, mutta pahempaa, niinkuin kakka ja paska] vetoavat yhteiskunnan onnettomiin lapsiin, vähäosaisiin, laahuxeen, antavat syrjäytyneille mahdollisuuden tukahdutettuun revansismiin. Sellainen peli nyt ei kerta kaikkiaan vetele! Pitäkää mölyt mahassa ja jatkakaa vessan pesua! Tässä Trump vie tulisoihtua eteenpäin historiallisessa jatkumossa suurella valheellaan ilmeisestä vaalitappiosta vuonna 2020.
xxx/ellauri292.html on line 47: In Rahab, Woman of Jericho, readers discover a Rahab who is a descendent of the tribe of Ephraim, one of the ten lost tribes of Israel. Her clan left Egypt and settled in Canaan before the Hebrews were enslaved. Although they did not wander in the desert with Moses for forty years, nor did they hear the laws that the Lord gave to His people, they still worshipped the one true God, though without the fringes.
xxx/ellauri293.html on line 162: Barnabas, alkujaan Josef (Apostolien teoissa myös Justus), oli leviitta ja apostoli Paavalin työtoveri. Myös häntä kutsutaan virheellisesti apostoliksi. Barnabas toimi Jerusalemin alkuseurakunnassa ja seurasi Paavalia tämän lähetysmatkoilla tiiviisti kuin barnacle eli siimajalkainen merirokko laivan pohjassa..
xxx/ellauri293.html on line 167: Kirje koostuu 21 luvusta. Se on vapaamuotoinen teologinen kirjoitelma, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa (luvut 1–17) käsittelee kristinuskon opillisia kysymyksiä, ja erityisesti sitä, kuinka vanhan liiton aikaiset ilmoituxet on tulkittava uuden liittosopimuxen valossa. Se pyrkii osoittamaan, että ainoastaan kristityt ovat tulkinneet Mooseksen lain oikein (tietysti). Toinen osa (luvut 18–21) käsittelee oikeaa kristillistä vaellusta käyttäen vertauskuvana kahta tietä, valon tietä ja pimeyden tietä. Don't underestimate The Power of The dark side of The force. Tämä osa muistuttaa vastaavanlaisia kohtia Didakhessa ja Hermaan Paimenessa. Tää Didakhe on tullut ennenkin vastaan, albumeissa 216 ja 217.
xxx/ellauri293.html on line 169: Joosesta, jolle apostolit antoivat sukunimeksi Barnabas, (joka on käännettynä: lohdutuksen poika), leeviläinen, Kyproksen maasta" (Apt 4:36) puhutaan paljon Uudessa Testamentissa. Häntä luonnehditaan myötätuntoiseksi ja anteliaaksi (Apostolien teot 4:37), avarakatseiseksi, sillä hän toi apostoleille vastakääntyneen luopion Paavalin, joka oli edelleen häikäistynyt näystä Damaskoksen tiellä (Apt. 9:26, 27). Barnabas täyttyi Hengellä kuin muumi syötyään liljoja, hänellä oli kehotuksen lahja ja innoittava vaikutus (Apt. 11:23-26); hän oli luotettava, soveltuva lähetystyöhön ja kärsi vaimoväestä Paavalin kanssa (Apostolien teot 11:29, 30, 13:2, 50).
xxx/ellauri293.html on line 175: Barnabas vihjaa että juutalaisten liitto Jehovan kanssa meni perseelleen jo silloin kun Mooses joko kiukuspäissään tai epähuomiossa särki jumalan antamista kivitauluista puolet alastulomatkalla. Tarina Mooseksen rikkomisesta kaksi kivitaulua, katso 2. Moos. 32:19 ja 5. Moos. 9:11-17. 13. Sillä Jumala tuomitsee maailman ilman henkilökohtaista huomiota, ja jokainen saa tekojensa mukaan.
xxx/ellauri293.html on line 201: Hagar (arab. هاجر, hepr. הָגָר) oli Raamatun Vanhan testamentin ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kuvattu naishenkilö. Hän on Abrahamin vaimon Saaran egyptiläinen orjatar. Saara ei voinut enää tulla raskaaksi, joten hän antoi Hagarin miehelleen sivuvaimoksi. Hagar tuli raskaaksi ja alkoi ylenkatsoa Saaraa, jonka luota Aaprahammikin pakeni. Kertomuksen mukaan enkeli saa Hagarin palamaan ja synnyttämään Abrahamille Ismael-pojan. Ismaelin syntymän aikaan Abrahamin kerrotaan olleen 86-vuotias. Saaran saatua myöhäisellä iällä oman pojan Iisakin sanoi hän Abrahamille "Aja pois tuo orjatar ja hänen poikansa. Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa". Ja Abraham ajoi Hagarin ja tämän pojan leivän ja vesileilin kera Beerseban erämaahan. Ikäviä tyyppejä, todellakin. Ei olis kannattanut, Ismailista tuli sitten muslimi.
xxx/ellauri293.html on line 227: Mutta miksi Mooses sanoi: älä syö sikoja, etkä kotkaa etkä haukkaa? eikä varis; eikä kaloja, joilla ei ole suomusta? Koska hän ymmärsi kolme oppia, jotka oli tarkoitus koota ymmärrykseen.
xxx/ellauri293.html on line 228: Mooseksen kirja 11 sisältää Vanhan testamentin juutalaisten ruokavaliolain. Oli sallittua syödä eläimiä, jotka pureskelevat mökkiä, jos niillä oli myös sorkat. Sallituissa merenelävissä on oltava sekä evät että suomut.
xxx/ellauri293.html on line 269: Mutta, sanoo Mooses, voit syödä kaikkea, mikä jakaa sorkat ja pureskelee. Eli miksi he voisivat syödä niitä, jotka katkaisivat kavion? Kert ne näyttää vähän halkiohaaroilta! Tämä tarkoittaa sellaista, joka suuhunpanon jälkeen tuntee hänet, joka ravitsee häntä, lepää hänen päällänsä ja iloitsee hänestä. Katsokaa, veljet, kuinka ihailtavasti Mooses käski näitä asioita.
xxx/ellauri293.html on line 279: Kristus itse sanoi Nikodeemukselle: "Ja niin kuin Mooses kohotti vällykäärmeen erämaassa, niin myös Ihmisen Poika on kohotettava puutuella." (Jeesus on uuden testamentin vastine nimelle Joshua tai Jeshua, joka tarkoittaa, että Jehova on pelastusmiehistö.)
xxx/ellauri293.html on line 283: Ja mitä Raamattu sanoo? Ja Jaakob risti kätensä ja pani oikean kätensä Efraimin, hänen toisen ja nuoremman poikansa päälle, ja siunasi häntä. Ja Joosef sanoi Jaakobille: pane oikea kätesi Manassen pään päälle, sillä hän on esikoiseni. Ja Jaakob sanoi Joosefille: minä tiedän sen, poikani, minä tiedän sen; mutta suurempi palvelee vähemmän; vaikka kyllä häntäkin siunataan, mutta kylmäkiskoisemmin. Huolellinen lukeminen osoittaa, että Jaakob todellakin ristisi kätensä siunatessaan poikia antaakseen siunaukset väärinpäin; kirkkoisille tämä oli toinen Kristuksen ristin symboli.
xxx/ellauri293.html on line 289: Sillä näin sanoo profeetta Muhammed: Ja Mooses paastosi neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä Siinain vuorella ottaakseen vastaan Herran liiton kansan kanssa.
xxx/ellauri293.html on line 290: Ja hän sai Herralta kaksi excel-taulukkoa, jotka oli kirjoitettu Herran käden sormella Hengessä. Ja kun Mooses otti ne vastaan, hän toi ne alas luovuttaakseen ne kansan käsiin.
xxx/ellauri293.html on line 291: Ja Herra sanoi Moosekselle: Mooses, Mooses, astu alas nopeasti, sillä kansa, jonka sinä johdat Egyptin maasta, on tehnyt pahaa.
xxx/ellauri293.html on line 292: Ja Mooses ymmärsi, että he olivat jälleen pystyttäneet valetun kuvan; ja hätäpäissä häneltä putosi ne kaksi tablettia käsistä, ja Herran liiton pädit murtuivat. Mooses otti ne vastaan, mutta he eivät olleet kelvollisia.
xxx/ellauri293.html on line 330: tullut tänne muuttamaan Moosexen omaisuuden suojalakeja vaan täydentämään niitä.]
xxx/ellauri293.html on line 355: Jalkamiesten tekoset oli aika karseita.
xxx/ellauri293.html on line 430: Tähän ryhmään kuuluvat kroonista unettomuutta sairastavat ihmiset, joilla on taipumus nukkua alle 6 tuntia yössä, joilla on jatkuvia vaikeuksia nukahtaa ja/tai nukahtaa yön yli, jotka ovat yleensä levotonta ja väsyneitä päiväsaikaan sekä levottomat ja umpikujassa. yö. Tämä ihmisryhmä, joka muodostaa merkittävän osan potilaistani ja noin 10 prosenttia koko väestöstä, näyttää kuuluvan selvästi täysin eri kronotyyppiin. Kuzun niitä delfiineixi (juonipaljastus).
xxx/ellauri293.html on line 438: Noin 15-20 prosenttia Amerikan aikuisväestöstä on näitä koleerisia atleettisia gogetter lioneita (julkkixista 60-80%).
xxx/ellauri293.html on line 445: Karhut ovat yleisin kronotyyppi – noin 50 prosenttia Amerikan aikuisväestöstä on läs- karhuja. Koska karhun aika on yleisin kronotyyppi, sillä on hallitseva vaikutus laajempaan sosiaaliseen aikaan. Kello kuusi on tavallinen illallistunti, koska silloin karhut ovat valmiita ilta-ateriaan. Muina aikoina ne lahmivat välipaloja.
xxx/ellauri293.html on line 453: Sudet toimivat yleensä parhaimmillaan noin seitsemän tunnin unilla. Näin paljon unta voi olla vaikea Wolvesille, koska heidän biologinen rytminsä on niin ristiriidassa amerikkalaisen yhteiskunnan päivittäisen kolmen työn aikataulun kanssa. Noin 15-20 prosenttia Amerikan väestöstä on melankoolisia, asteenisia susia, enimmäxeen jotain mamuja kuten intiaaneja.
xxx/ellauri293.html on line 461: Persoonallisuudeltaan delfiinit ovat erittäin älykkäitä, varovaisia, yksityiskohtiin suuntautuneita INTJ tyyppejä (perfektionismi on yleinen delfiinien ominaisuus, niiden sukulaisten kameleiden myös, kz. alla) ja usein ahdistuneita. Kuten sanoin, noin 10 prosenttia jenkki väestöstä on delfiinejä.
xxx/ellauri293.html on line 499: Testiä on käytetty aivovaurioiden seulontalaitteena. Bender itse sanoi iskevästi, että se oli "menetelmä, jolla arvioidaan 4-11-vuotiaiden gestalt-toimintakykyisten lasten aivotoiminnan kypsymistä, jolla se reagoi tiettyyn ärsykkeiden konstellaatioon kokonaisuutena, jolloin vaste on motorinen prosessi, joka muotoilee havaitun gestaltin".
xxx/ellauri293.html on line 571: Pätevä kameli keskittyy yleensä yksityiskohtiin ja siihen, miten projekti valmistuu. He keskittyvät mieluummin pienempiin tehtäviin sekä prosessien ja järjestelmien luomiseen ja työskentelyyn, ja heillä on yleensä looginen, prosessoiva ja analyyttinen ajattelutapa. He haluavat noudattaa annettuja vaiheita ja sääntöjä ja varmistaa, että jokainen "I" on katkoviiva ja jokainen "t" on ylitetty. Nämä ihmiset lukevat koko taukohuoneen uuden mikroaaltouunin käyttöohjeen kannesta kanteen ja jättävät sen sitten aakkosjärjestykseen, värikoodattuihin arkistokaappiin tulevaa käyttöä varten. Kameli on yleensä lineaarinen ajattelija, ja heidän on tiedettävä, että he ovat saaneet kaiken tarvittavan tiedon ennen kuin he ryhtyvät uuteen hankkeeseen tai projektiin. Ennen kaikkea Camel vetää röökiä ulko-oven vieressä, moittii yksityiskohtia ja haluaa varmistaa työn laadun.
xxx/ellauri293.html on line 621: Brad Pippelin kustantama korealais-arkansasilainem vihannesviljelijä "Joosef" ja sen vaimo "Monica" eivät olleet yximielisiä kokologisesta eläinten erottamisjärjestyxestä. Punalippalakkinen mies oli valmis jättämään rannalle lehmä anopin ja lammas puolison ennen American Dream tiikeriä näyttääxeen lapsi apinoille oikeaa miehen mallia.
xxx/ellauri293.html on line 636: 20. heinäkuuta 1914 Winston Churchill, Admiralityn ensimmäisenä kuumapäänä, takavarikoi kaksi turkkilaista sotalaivaa Newcastle on Tyne. Nämä alukset oli rakennettu siellä Turkin hallitukselle ja ne oli jo maksettu. Takavarikointi, ylimielinen selitys ja korvauksen puute siitä raivostutti turkkilaiset ja tarjosi saksalaisille erinomaisen mahdollisuuden ostaa turkkilaista hyvää tahtoa. He korvasivat Ison-Britannian kaksi sota-alusta kahdella omalla, Goebenilla ja Breslaulla. Houkutellakseen turkkilaisia entisestään Berliini tarjosi nöyryyttävien antautumisten lakkauttamista ja lisää sotilaallista apua. Enver Beyn johtama Saksa-mielinen sotaryhmä Turkin kabinetissa sai kaiken avun vaikutusvaltansa lisäämiseksi. Iso-Britannia ja Ranska eivät tehneet juurikaan kääntääkseen prosessia.
xxx/ellauri293.html on line 640: Halveksittava Lloyd George vastusti War Officen väitettä, jonka mukaan ainoa paikka voittaa sota saksalaisia vastaan oli Ranska. Hän piti ajatuxesta potkia "rekvisiitta" Saksan alta, ja Turkki oli yksi rekvisiitta, joka hänellä oli mielessään. Ajatus musertavan sotilaallisen tappion aiheuttamisesta turkkilaisille antoi hänelle valtavasti iloa. Toinen etu oli se, että turkkilaisia maita voitiin käyttää uusien liittolaisten saamiseksi ja vanhojen pitämiseksi innostuneena. Vaikka varhaiset unelmat strategisen edun hyödyntämisestä romahtivat pian Gallipolin rannoilla ja Mesopotamian autiomaassa, käytäntö tarjota biittejä Osmanien valtakunnan osista kenelle se kulloinkin katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, otettiin pian käyttöön. Huhtikuun 1915 ja sodan lopun välillä Iso-Britannia ja Ranska lupasivat suuren osan ottomaanien alueista muille kansoille ja ryhmille; Tässä prosessissa he joutuivat ansaan päällekkäisten ja ristiriitaisten salaisten sopimusten ja sopimusten verkostoon.
xxx/ellauri293.html on line 686: Pohjimmiltaan rivo Kahnemann todistaa, että alhaiset tunteet, kuten menetyksen pelko tai ahneus, voivat muuttaa päätöksiä, mikä osoittaa irrationaalisen päätöksentekoprosessin olemassaolon.
xxx/ellauri293.html on line 689: Kahnemann sai rivoilusta vuoden 2002 Nobel-palkinnon. Kirjassaan Thinking, Fast and Slow Kahneman syventyi kahteen ajattelun muotoon, nopea ajattelu, joka hänen mielestään "toimii automaattisesti ja nopeasti, vähällä ja ilman vaivaa tai ilkeää vapaan tahdon tunnetta." Toisaalta hidas ajattelu on kognitiivisten kykyjen, valinnanmahdollisuuksien ja keskittymisen jakoa. Nopea ajattelu hyödyntää heuristiikkaa, joka on päätöksentekoprosessi, jossa käytetään oikoteitä, ja peukalosääntöjä tarjotakseen välittömän mutta usein järjettömän ja epätäydellisen ratkaisun. Kahneman ehdotti, että pikanäppäimien tulos on useiden harhojen esiintyminen, kuten jälkitarkasteluharha, vahvistusharha ja tulosharha. Keskeinen esimerkki nopeasta ajattelusta ja siitä johtuvista irrationaalisista päätöksistä on vuoden 2008 finanssikriisi.
xxx/ellauri295.html on line 71: "Pyhille ja uskoville, jotka ovat ___________:n kaupungissa." Molemmat sirkuläärit lie kynäilty posessa Roomassa tuomiota odotellessa.
xxx/ellauri295.html on line 73: Tai sitten ei. Arvausta kaikki se on vain. Uskonasiat on optimistisia arvauxia, toivotaan parasta vaikka pelätään pahinta. 2 sanaa sinulle, ole jumala minulle. Gud om också bara som surrogat, projektion av den ideala föräldern? En anknytningsfigur, kosedjur, snuttefilt, låtsaskompis. Jaha, kanske det kanske inte, ältar HBL:s agnostiker Björn Vikström. Välfärdsstaten kan inte ersätta människans behov av gemenskap.
xxx/ellauri295.html on line 111: Josephuksen mukaan Agrippan kuoltua kansa "syytti vainajaa sellaisista moitteista, joista ei sovi puhua; ja niin monet heistä, jotka olivat silloin sotilaita, joita oli suuri määrä, menivät hänen taloonsa, ja kantoivat kiireesti pois Agrippan tyttärien patsaat ja veivät ne heti bordelleihin, ja kun he olivat asettaneet ne bordellien katoille, he käyttivät niitä väärin parhaansa mukaan ja tekivät niille sellaisia asioita. jotka ovat liian säädyttömiä kerrottavaxi."
xxx/ellauri295.html on line 137: En sano mitään muuta kuin sen, mitä profeetat ja Mooses sanoivat tapahtuvan, tosin ei juuri nyt ja tällä tavalla. Tässä vaiheessa Festus keskeytti Paavalin puolustuksen. "Olet pihalla, Paul!" hän huusi. "Hieno oppisi tekee sinut hulluksi." "En ole hullu enkä humalassa, paras Festus", Paavali vastasi. "Se, mitä sanon, on totta ja aivan järkevää."
xxx/ellauri295.html on line 151: Taniksen kivi on peräisin Ptolemaios III:n ja Berenike II:n valtakaudelta. Kivessä on kaksikielinen teksti (kreikaksi ja muinaisegyptillä) ja kolmikielinen (hieroglyfit, demoottinen ja kreikkalainen kirjoitus) faaraon käskykirje (Kanopuksen dekreetti). Siksi Taniksen kivi on Rosettan kiven tavoin ollut tärkeä apuväline muinaisegyptin hieroglyyfien tutkimuksessa ja avaamisessa.
xxx/ellauri295.html on line 158: Josefus ei ollut ainoa muinainen kirjailija, joka ehdotti insestiläisiä suhteita Bereniken ja Agrippan välillä. Juvenal väittää kuudennessa satiirissaan suoraan, että he olivat rakastajia.
xxx/ellauri295.html on line 234: Seuraavan animaation sisältö on vangizevampi kuin Patin kristillisdemokraattinen paukutus. Tollaisella semaforilla kelpaa vinkata. Ei siinä miekkaa tarvita, voi Magdaleenan iloisesti yllättää tylpälläkin astalolla. Mustasta mambasta 3 viirua Puolan madonnan mustaan poskeen. Messukansa murahtaa sille aamenta niin että Patin korvat soivat. Animaatiossa hauskinta on neitosen arveleva ilme phalloxen venyttyä odottamattoman pitkäxi. Ei sitä pelota, mutta pohtii varmaan mahtuuko tuo kahvaa myöten sisälle. Kyllä mahtuu, siellä on yllättävän paljon tilaa.
xxx/ellauri295.html on line 344:
xxx/ellauri295.html on line 471: Juoni kulkee ilman sen suurempia käänteitä kronologisesti eteenpäin. Se pyrkii olemaan jonkinlainen kasvuromaani, mutta naisen elämän huipentuma on lopulta perin tylsästi miehen löytäminen. (Mitä vetoa että se on talollinen Janne.) Elämän tarkoitus löytyy siis heteroseksuaalisesta suhteesta. Sivujuonne, jossa Liina selvittää mummonsa kirjeiden salaisuutta kuitataan kirjassa lopulta varsin heppoisesti. Näin potentiaalisesti kiinnostava mysteeri jää tarinan kannalta perin ohueksi ja merkityksettömäksi. Enemmän Patti Mulkkisen kaipaamaa merkitystä siihen saisi jos Jyri ja Janne menisivät mimmoisiin.
xxx/ellauri295.html on line 477: Minulle tuli muutama vuosi sitten suorastaan palava tarve kirjoittaa. Halusin huvikseni kokeilla, miten minulta onnistuisi kepeän, viihteellisen maalaisromanttisen tarinan laatiminen. Kirjoitusprosessi oli todella innostava ja hurahdin siihen täysillä. Käsikirjoituksen lähettäminen kustantajalle oli päähänpisto, ajattelin että siinä ei menetä mitään. Valitsin kustantajan joka julkaisee vastaavan genren luettavaa. Läpimeno oli tietysti valtava yllätys, voisi puhua myös järkytyksestä.
xxx/ellauri295.html on line 511: Toora sisältää Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, joista muun muassa suomenkielisessä käännöksessä käytetään nimitystä Mooseksen kirjat. Tätä nimeä niistä käytetään lähinnä protestanttisissa kirkkokunnissa, sillä Martti Luther nimesi saksankielisessä raamatunkäännöksessään niiden keskeisimmän henkilön ja oletetun kirjoittajan, Mooseksen, mukaan. Kirjat sisältävät esityksen vanhimman osan maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan. Lisäksi ne sisältävät juutalaisten uskonnollisen lain, Mooseksen lain.
xxx/ellauri295.html on line 676: Increasingly disillusioned by his close observation of communism in practice, Muggeridge decided to investigate reports of the famine in Ukraine by travelling there and to the Caucasus without first obtaining the permission of the Soviet authorities. His accounts helped to confirm the extent of a forced famine, which was politically unmotivated at the time. Muggeridge sacked The Pooh illustrator Shepard from Punch. Pooh was not Christopher Robin's Teddy but his own son's bear Growler. Eventually Shepard came to resent "that silly old bear" as he felt that the Pooh illustrations overshadowed his other work.
xxx/ellauri296.html on line 68: Mutta asiaan. Raamattua tutkistellessa on tärkeä pitää mielessä historian aikajana, joka mulla kyllä on jo jossain paasauxessa (albumi 185). Joosua on moosexenaikuinen valloittaja (14-13 BCE), Samuli myöhäisempi kunkkuvoide (11 BCE). King Charlieta voideltiin nolosti jonkun särmin takana. Nasaretin poikaan ei tittelistä huolimatta levitetty jee-suxivoidetta. Yäk, voiteet ovat ällöttäviä. Jeremiadit kuuluu Babylonin vankeuteen (587-539 BCE). Siinä on vuosisatoja aina välissä. Tosin aika kului hitaammin niinä vuosisatoina, kun oli vähemmän aikaasäästäviä kexintöjä, mutta kului kuitenkin. Ihan eri porukoille oli kotkannenät kulloinkin kiusana, ja kääntäen. Koko länsipuoli pallosta lukee lähi-idän joutomaan telttailijoiden historiankirjoja historiattomasti mieskohtaisena omahoito-oppaana. Outoa.
xxx/ellauri296.html on line 92: 27 Kun Tamarin piti synnyttää, kävi ilmi, että hänellä oli kohdussaan kaksoset. 28 Hänen synnyttäessään toinen lapsista työnsi kätensä ulos, ja kätilövaimo sitoi lapsen käteen kirkkaanpunaisen langan ja sanoi: »Tämä tuli ensimmäisenä ulos.» 29
xxx/ellauri296.html on line 131: Ilmestysmaja eli tabernaakkeli (hepreaksi Mishkan, Ohel) oli siirrettävä puhelinteltta, jonka Mooses rakennutti Toisessa Mooseksen kirjassa kuvattujen ohjeiden mukaan. Maja oli juutalaisen uskonnon keskeisin palvontapaikka sinä aikana, kun juutalaiset pakenivat Egyptistä Luvattuun maahan, siihen saakka kun sen osat siirrettiin osaksi Salomon temppeliä, joka korvasi majan. Leeviläisten tehtävä oli kantaa ilmestysmajaa ja sen kaikkea kalustoa. Sixi niillä ei ollut pyssyjä eikä maata. Seizemän veljexen Simeoneja. Huviteltan sälät toi Titus Roomaan voitonmerkkinä rutattuaan juutalaisten 2. temppelin 70 jKr (fig. 2).
xxx/ellauri296.html on line 139:
xxx/ellauri296.html on line 381: Pelkään kuollakseni kuolemaa, en oikeastaan mitään muuta. Se on niin tylsän lopullista. Sitten en enää näe lapsenlapsiani. Yrityksestäni huolimatta en ole oppinut venäjää. Meikkitaiteilija Raili Hulkkonen lisää: Hyvinvointi, kolme syöpää, aivoinfarkti ja nivelrikko eivät tunnu missään – Raili Hulkkosella, 77, on yhä kalenteri täynnä ja tuli persuksissa.
xxx/ellauri296.html on line 403: Henrik Ensio Ezechiel Rislakki (vuoteen 1934 Svanberg; 14. helmikuuta 1896 Hausjärvi – 30. tammikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti pakinoita, näytelmiä ja matkakirjoja. Rislakki käytti pakinoitsijana nimimerkkiä Valentin ja kirjailijana salanimeä Heikki Vaanila. Hän käsikirjoitti Aku Korhosen huippusuosittuja Lapatossu-elokuvia 30-luvulla.
xxx/ellauri296.html on line 459: Syntien muistaminen. Ihmisen tulee pitää hänen syntinsä alati mielessään eikä unohtaa niitä, kuten on sanottu (Psalmi 51:3 (51:5)): ”Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.” . Vihkosesta on siinä paljon Apua.
xxx/ellauri296.html on line 463: Munan kääntäminen vääryydestä… Kuten on sanottu (Hesekiel 18:30): ”Kääntykää, palatkaa pois kaikista synneistänne,1” Tämä on yksi katumuksen periaatteista. Ja on sanottu (3.Mooseksen Kirja 19:17): ”nuhtele lähimmäistäsikin, ettet joutuisi hiänen tähtensä syynalaiseksi”. Jos et nuhtele hiäntä, saatat joutua rangaistukseen hiänen synnistänsä… Molo saattaa alkaa taas oieta trikoomekon noustua houkuttavasti reisille paljastaen hiänen hienon halukkaan häpykukkulan. Eikun housut alas, pikkuhousut nilkkoihin, huppu pois ja heti sisään siinä pöydän päällä halkinainen pää edellä!
xxx/ellauri296.html on line 478: Vilpittömällä aiheen tutkijalla Joseph Shulamilla on vastassaan varsin pelottavat vaihtoehdot: Joko Evankeliumit (ja Kirjeet) ovat pohjimmiltaan epäluotettavat, tai sitten Jeshua oli mielipuoli tai paholainen, tai sitten hän oli se, joka väitti olevansakin. Nykyiset rabbit ovat yleensä valinneet jonkinnäköisen yhdistelmän kahdesta ensimmäisestä vaihtoehdosta.
xxx/ellauri296.html on line 480: Jeshuan käsitys (sekä tuon hetkisestä että tulevasta) Messiaan roolistaan ja taivaitten valtakunnasta, ei aina sopinut yhteen hänen aikalaistensa tai opetuslastensa käsitysten tai edes Johannes Kastajan käsityksen kanssa. Samalla Evankeliumit ja kirjeet kertovat useista hänen lyhyen julkisen uransa aikana suoritetuista merkeistä ja ihmeistä. Niitä Patti Mulkkisellakin piisasi. Sinertyy tuas ehtooseen pään ja lintulauvalla liikenne vilikastuu. Luther ei ollut rasisti mutta vihasi juutalaisia. Ne olivat huonoja ja tyhmiä kun nirhasivat synnittömän Jeshuan.
xxx/ellauri296.html on line 487: 
xxx/ellauri296.html on line 488:
xxx/ellauri296.html on line 571: Euroviisuvoittaja oli ruozalainen beduiini. Suomen Munamies vihreässä bolerossa jäi kakkosexi. Lätkässäkin hävittiin tre kronorille. Mutta ollaan Natossa, lälläs lää! AII!
xxx/ellauri296.html on line 630: Rudolf Carnap ja Joseph B. Soloveitchik olivat myös yleisössä Davosissa. (Kukahan se Soloveichik oli. Olikohan Dr. Walter Schneller kuulijoiden joukossa? Tuskinpa, se kävi Münchenissä Volkschulea.)
xxx/ellauri296.html on line 635: Okei siis Joseph Ber Soloveitchik ( heprea : יוסף דב הלוי סולובייצ׳יק Yosef Dov ha-Levi Soloveychik ; 27. helmikuuta 1903 ja 9. huhtikuuta ,1993 ) oli amerikkalainen rabbi-majuri, talmudi-majuri ja näytti aika lailla gopherilta. Hän oli Liettuan juutalaisen Soloveitchik-rabiinidynastian jälkeläinen.
xxx/ellauri296.html on line 636: Rabbi Isaac Elchananin teologisen seminaarin rosh yeshivana Yeshiva -yliopistossa New Yorkissa, The Rav, kuten hänestä tuli tunnetuksi, vihki lähes 2000 rabbiinia lähes puolen vuosisadan aikana. Melkoinen esinahkakukkula. Rabbiinikirjallisuudessa häntä joskus kutsutaan nimellä הגרי"ד, lyhenne sanoista "suuri rabbi Yosef Dov".
xxx/ellauri298.html on line 63: Vittuako pikkuhattu Patti jaxaa vatkuttaa Oidipus-komplexista. Se oli tuskin ize turvonneenakaan tulitikkulaatikkoa pitempi. Pettymyxenmakuinen lerpahdus. Patti vaikuttaa ikävältä ihmiseltä, sen "herkkyys hyvälle" on mätää sentimentalismia. Isätön, naisten kasvattama mammanpoika. Jotain pederastista on sen suhteessa "setäläiseen" ja "Jymyä" polttelevaan Ville Timoseen, jonka sarkahousut haisi hyvältä. Kolmantena hyväkkäänä "kronikkarunoilija Kalle Kettunen", jota Patti puski päällä mahan alle. Osuuskaupan myyjää pyysi tiskin alta hamuilemaan "pannaania." Ota kiinni mandariini, osuuskaupan tissiliivi.
xxx/ellauri298.html on line 184: Eläköityään Howard piti vielä runoseminaareja kohdesuhdeinstituutissa. Yhtään Howardin runoa ei löydy hakukoneista. Kohdesuhde teoria ja sen perustaja Donald Winnicott mainittiin albumissa 147. Donaldinkin äiti oli depressiivinen, sixi siitäkin tuli tollanen narsisti.
xxx/ellauri298.html on line 385: Osa lännen myyttiä Saksasta on se, että se kieltää Saksaa vastaan demokratian nimissä tehdyt räikeät julmuudet. Dresdenin surullinen pommi-isku on Euroopan näkyvin esimerkki. Atomipommin käyttö Japanissa oli sak samma Aasian rintamalla. Sodankäynnissä vallitsee poikkeuksetta kaksoisstandardi: se, mitä "me" teemme vihollista vastaan, on oikeutettua, se, mitä "he" tekevät meitä vastaan, on " rikollinen", "barbaari". ja vastaavaa. Ei itse teko, vaan se, kuka sen teki ja kenelle, on meidän harhaanjohtava relativistinen argumenttimme! Psykologisesti prosessi on aseistariisuttavan yksinkertainen: taistelemme vihollisissamme sitä, mitä vihaamme itsessämme, ja paikannamme heissä kätevästi. Tällästä transferenssiä, vai projektiotako se oli. Taistelemme heissä kiellettyä osaa itseämme vastaan; tappamalla heidät, pahuuden symbolisina ruumiillistumaina, puhdistamme itsemme tuosta pahasta - ainakin tilapäisesti, kunnes seuraava tarve puhdistukseen sodan kautta ilmenee. (Howard F. Stein, op.cit.) Shoah business must go on, kuten hollantilainen patriarkka veisteli.
xxx/ellauri298.html on line 451: When, under the authenticité policy of the early 1970s, Zairians were obliged to adopt "authentic" names, Mobutu dropped Joseph-Désiré and officially changed his name to Mobutu Sese Seko Kuku Ngbendu Wa Za Banga, or, more commonly, Mobutu Sésé Seko, roughly meaning "the all-conquering warrior, who goes from triumph to triumph", tai (väittää Patti) "kukko joka ei jätä yhtään kanaa rauhaan". Kana on suahilixi kyllä Kuku.
xxx/ellauri298.html on line 520: "Yhdessä LSD-istunnossaan Richard koki hyvin epätavallisen kokemuksen oudosta ja astraalisesta maailmasta, joka oli verhottu aavemaisen hehkuun, täynnä kuolleita olentoja, jotka vaativat erittäin kipeästi kommunikointia hänen kanssaan. Hän ei nähnyt tai kuullut heitä, mutta hän saattoi melkein fyysisesti tuntea heidän läsnäolonsa ja vastaanottaa heiltä telepaattisia viestejä. Kirjoitin yhden niistä muistiin, se oli hyvin tarkka ja myöhemmin se oli mahdollista tarkistaa. Richard pyysi ottamaan yhteyttä aviopariin Moravian Kroměřížin kaupungista ja kertomaan heille, että heidän poikansa Ladislav voi hyvin ja että hänestä pidettiin huolta. Viesti sisälsi pariskunnan nimen ja puhelinnumeron. Mikään näistä tiedoista ei ollut aiemmin minun tai potilaani tiedossa. Tämä kokemus oli hyvin mystinen, sillä ei ollut mitään yhteyttä Richardin elämään, eikä se liittynyt millään tavalla hänen sairauteensa tai hoitoprosessiin.
xxx/ellauri298.html on line 538: Synnytysprosessi - tapa, jolla lapsi lipsahtaa synnytyskanavan läpi - on erittäin traumaattinen kokemus, joka on verrattavissa vain kuoleman kokemukseen. Loppujen lopuksi äiti, joka hoiti ja hoiti lasta uskollisesti yhdeksän kuukautta, supisstuu yhtäkkiä kiihkeästi ja yrittää työntää lasta tuntemattomaan. Tällainen kuoleman ja uudestisyntymisen kokemus jättää syvän jäljen (jäljen) ihmisen psyykeen, ja se määrittää hänen henkisen tilansa koko hänen elämänsä ajan: hänen käyttäytymismallinsa, asenteensa maailmaan, itseensä ja jopa alttiuden psykosomaattisille vaikutuksille, sairaudet. Loppujen lopuksi kuinka usein saamme itsemme tuntemaan, että "askelemme samalla haravalla" tai "kuljemme ympyrää" - tämä on vanhojen malliemme oivallus käytännössä. Saammeko outoja, käsittämättömiä tunteita, kuvia, emmekä ymmärrä mistä ne tulevat? Usein vastaukset löytyvät juuri syntymämme mysteeristä. Oliko synnytys luonnollinen ja ilman komplikaatioita, kuinka kauan kesti kohdun avautumisaika ja sikiön kulkeminen synnytyskanavan läpi, käytettiinkö anestesiaa tai keisarileikkausta - miten isämme työnsi mällin kohdunperälle - kaikki tämä on erittäin tärkeää ja sillä on ratkaiseva vaikutus tulevaisuuteen lapsen kohtalo.
xxx/ellauri298.html on line 572: Vinosuinen Stan jauhamassa paskaa. Methinks we are all component parts of some self-organizing wisdom whose movements and machinations are subtle and likely overlooked by the modern Western psyche. In other words, I suspect that everything really is interconnected, although in ways that are deeper than we may be capable of imagining. They're coming to take me away haha.
xxx/ellauri298.html on line 631: Joseph Campbell (26. maaliskuuta 1904 – 30. lokakuuta 1987) oli yhdysvaltalainen professori ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten työstään mytologian ja vertailevan uskontotieteen alueilla. Ei pie sekoittaa samannimiseen irkkurunoilijaan. Campbellin tunnetuin kirja Sankarin tuhannet kasvot (The Hero With a Thousand Faces, 1949, suomennettu 1990) käsittelee eri kulttuureissa toistuvaa sankarin matkan teemaa, ns. hiihtokenkämyyttiä. Hänen neliosainen teossarjansa The Masks of God käsittelee mytologiaa eri puolilla maailmaa. Campbell työskenteli Bill Moyersin kanssa tehdessään PBS:n sarjaa The Power of Myth. He myös julkaisivat sarjaan pohjautuneen samannimisen kirjan.
xxx/ellauri298.html on line 637: On the ship during his return trip from an old world tour he encountered the messiah elect of the Theosophical Society, Jiddu Krishnamurti; they discussed Indian philosophy (that Jiddu had up to his gills by then), sparking in Campbell an interest in Hindu and Indian thought. Lacking faculty approval, Campbell withdrew from graduate studies, becoming a close friend of the budding writer John Steinbeck and his wife Carol. Campbell had an affair with Carol. Campbell too began writing a novel on the "Doc" of Cannery Row but unlike Steinbeck, did not complete his book, instead published a lot of trash on mythology and got rich(er).
xxx/ellauri298.html on line 639: Campbell attended a Grateful Dead concert in 1986, and marveled that "Everyone has just lost themselves in everybody else here!" Campbell died at his home in Honolulu, Hawaii, on October 30, 1987, from complications of esophageal cancer. The works of Arthur Schopenhauer and Friedrich Nietzsche had a profound effect on Campbell's thinking; he quoted their writing frequently. Sinclair's Babbitt did not follow his (Joe's) bliss, while Schopenhauer ans Nietzsche did, enviously watching Joseph hump his best friend's wife. Jung's insights into archetypes were heavily influenced by the Bardo Thodol (also known as The Tibetan Book of the Dead, an interesting tidbit on the side).
xxx/ellauri298.html on line 646: God is a metaphor for a mystery that absolutely transcends all human categories of thought, even the categories of being and non-being. Those are categories of thought. I mean it's as simple as that. So it depends on how much you want to think about it. Whether it's doing you any good. Gets you closer to your bliss. Whether it is putting you in touch with the mystery that's the ground of your own being. If it isn't, well, it's a lie. So half the people in the world are religious people who think that their metaphors are facts. Those are what we call theists. The other half are people who know that the metaphors are not facts. And so, they're lies. Those are the atheists.
xxx/ellauri298.html on line 650: Campbellin kriitikoihin kuuluvat mm. Robert Segal, joka on kirjoittanut esseen "The Romantic Appeal of Joseph Campbell", sekä kulttuurikriitikko Camille Paglia, joka syyttää Campbellia "imelyydestä ja huonosta tutkimustyöstä" ja harhaanjohtavasta vaikutuksesta yhdysvaltalaiseen feminismiin.
xxx/ellauri298.html on line 782: Campbell uskoi, että nykymaailmassa muodollisten, perinteisten mytologisten järjestelmien palveleman tehtävän ovat ottaneet yksittäiset luojat, kuten Josefin tapaiset bullshit artistit, meikkitaiteilijat ja käytännön filosofit. Joidenkin hänen suosikkiensa, kuten Thomas Mannin, Pablo Picasson ja James Joycen teoksissa, hän näki mytologisia teemoja, jotka voisivat palvella samaa elämää antavaa tarkoitusta kuin mytologialla oli kerran ollut. Niistä voisi saada Star Warsiin hienoja jatko-osia. Sääli tosiaan että Lucas huru-ukkona möi koko brändin Disney-vainajalle.
xxx/ellauri298.html on line 786: Joose väittää siis, että sankaritarinoilla, kuten Krishna, Buddha, Luke Skywalker, Apollonius of Tyana, Teräsmies ja Jeesus, on kaikilla samanlainen mytologinen perusta. Joosen teokset ovat nyt loppuneet. Vuodesta 2014 lähtien Joseph Campbell Foundation on parhaillaan luomassa uutta e-kirjapainosta. Ei vain tule valmista
xxx/ellauri298.html on line 788: Antropologi Raymond Scupinin mukaan "Joseph Campbellin teorioita ei ole otettu hyvin vastaan antropologiassa hänen liiallisten yleistysten ja muiden ongelmien vuoksi."
xxx/ellauri303.html on line 65: Vähän ennen Juudas Makkabeuksen kapinaa (2. Makkab 8), Antiokhos IV Epiphanes pidätti erään äidin ja tämän seitsemän poikaa ihan rändömisti ja yritti pakottaa heidät syömään sianlihaa. Yksi veljistä sanoi kaikkien puolesta, että vaikka he kaikki kuolisivat, he eivät rikkoisi Moosexen lakia. Sitäpaizi pulled pork oli niistä pahaa. Vihainen kuningas käski lämmittää pannut ja padat, ja hän käski ensimmäiseltä veljeltä leikata kielen, poistaa pään ihon ja katkaista raajojen sekä kyrvän päät.– Kaikki tämä tapahtui muiden veljien ja äidin edessä, jotka sillä välin rohkaisivat toisiaan passiivisesti vastustamaan kiduttajien vaatimuksia. Kun ensimmäinen marttyyri oli inertti ja hengitti yhä, Epiphanes käski heittää hänet kuumaan paistinpannuun. Kun hän kuoli, seuraava tuotiin ja hänen päästään irrotettiin iho hiusten kanssa. Jokainen seitsemästä veljestä kesti saman kidutuksen. Poikien piinaa seurasi heidän sitkeä ja melko stoinen äitinsä, joka oli menettänyt kaikki poikansa.
xxx/ellauri303.html on line 80: Ordet Leviatan omnämns även i Rashis kommentarer till Första Moseboken 1:21: "Och Gud skapade de stora havsdjuren och hela det stim av levande varelser, som vattnet vimlar av, efter deras arter...". Marcus Jastrow översätter ordet "Taninim" med sjöodjur, krokodil eller stor orm. I sina kommentarer skriver Rashi att "enligt legenden refererar detta till Leviatan och hans maka. Gud skapade en manlig och en kvinnlig Leviatan, dödade sedan honan och saltade den åt de rättrådiga, för om Leviatanerna skulle avla av sig skulle världen inte kunna framträda inför dem."
xxx/ellauri303.html on line 242: Bussin ikkunasta Grein näkee imponeeraavan rabbiinin ja sen pienen harmaan vaimon tyttärineen, kuin riikinkukon perheineen. Niille juutalaisuus on yhtä luontevaa kuin sexuaalisuus. Hän on uusi Aaprahammi joka löytää helposti kaiken mitä juutalainen tarvizee: rahaa, kosherruokaa, rukoushuoneen ja Moosexen kirjakäärön. Niin kauan kuin on tuollaisia rabbeja ei juutalaisuus katoa. Ne kuolisivat häikäilemättä rabbi Isserlesin käskystä.
xxx/ellauri303.html on line 244: Rabbi Moses Isserles (tarkoittaa ' Israelin poikaa'), joka tunnetaan lyhenteellä Remo (tai Rema), syntyi Krakovassa Puolassa vuonna 5280 (1520) ja kuoli 52-vuotiaana (tai size oli 42) Lag-Baomerilla.
xxx/ellauri303.html on line 250: Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli nuorena, 20-vuotiaana, ja myöhemmin hän perusti "Reman synagogan" Krakovaan tämän muistoksi (alunperin hänen talonsa, jonka isä rakensi hänen kunniakseen - jonka hän antoi yhteisölle). Vielä myöhemmin hän meni uusiin naimisiin Joseph ben Mordechai Gershon Ha-Kohenin siskon kanssa.
xxx/ellauri303.html on line 256: Rabbi Moses Isserles on kirjoittanut monia tärkeitä juutalaista lakia ja filosofiaa käsitteleviä teoksia, ja hän tuli tunnetuksi koodarina, jonka päätös oli viimeinen sana juutalaisessa laissa. Hänen pääteoksensa Halacha -alalla (koodi) oli kommentti Rabenu Yakov ben Asherin Turimiin nimeltä "Darkhe Moshe " ja hänen Mappahinsa ("Pöytäliina") Shulchan Aruchille ("Valmistettu pöytä"), jonka kirjoitti hänen haamukirjoittajansa. nykyaikainen rabbi Joseph Caro. Tämä teos julkaistiin hänen elinaikanaan.
xxx/ellauri303.html on line 262: ReMO kuoli 18. päivänä Iyar (Lag Baomer) vuonna 5332 (1572) Krakovassa. Kuuluisa rabbi Shlomo Luria (RaSHaL), joka oli yksi ReMO:n tunnetuista oppilaista, sanoi hänestä: "Moosexesta (Maimonides) Moosekseen (Isserles) ei ollut ketään Mooseksen (alkup. läski-Mooses) kaltaista", ja tämä oli myös kaiverrettu hänen hautakiveensä.
xxx/ellauri303.html on line 266: Moses Isserles tunnetaan yleisesti heprealaisesta lyhenteestä Rabbi Moses Isserlesistä, "Remo" (heprea : רמ״א). Häntä ei pidä sekoittaa Meir Abulafiaan , joka tunnetaan nimellä "Rama" (heprea: רמ״ה), eikä Menahem Azariah da Fanoon , joka tunnetaan nimellä "Rema MiPano" (heprea: רמ״ע מפאנו). Mi pano! voihkivat fanittavat harmaat vaimot Fanon alla nauhakengät solmussa. I Poland darrade judarna inför alla icke-judiska tölpar men tzaddiks hov var ett kungahus. I Amerika går judarna runt som free range chickens men får inte ens minyan ihop. Inte ens i Poland levde schaschlikerna för evigt. En död människa är samma sak som en död kalkon.
xxx/ellauri303.html on line 268: oses_Isserles.jpg" />
xxx/ellauri303.html on line 299: Sukkotin aikana juutalaiset perheet yleensä syövät hyvin ja käyvät vieraisilla toistensa lehtimajoissa. Perinteen mukaan lehtimajassa käy kunakin seitsemänä yönä lisäksi seitsemän vierasta: Aabraham, Iisak, Jaakob, Joosef, Mooses, Aaron ja Daavid. Kiirettä pitää patriarkoilla kuin joulupukilla.
xxx/ellauri303.html on line 307: Sukkotiin liittyvät seremoniat perustuvat Tooraan. Neljä kasvilajia on mainittu kolmannessa Mooseksen kirjassa (3. Moos 23:40); niiden tarkempaa käyttöä ei kuitenkaan ole määritelty, mistä johtuvat erilaiset tulkinnalliset erot. Joidenkin mielestä [kenen mukaan?] ko. neljää lajia tulisi käyttää lehtimajojen rakentamiseen, kuten käy ilmi Nehemian kirjasta (Neh. 8:14-18). Vaan tokko Nehemia tiesi yhtään paremmin. Että sellasta.
xxx/ellauri303.html on line 341: Yosef Rivlin, one of the heads of the Jewish community in Jerusalem, and a Christian Arab from Bethlehem were the contractors. The work was carried out by both Jewish and non-Jewish workers. Conrad Schick planned for open green space in each courtyard, but cowsheds were built instead. Mea Shearim was the first quarter in Jerusalem to have street lights.
xxx/ellauri303.html on line 343: Today, Mea Shearim remains an insular neighbourhood in the heart of Jerusalem. With its Haredi, and overwhelmingly Hasidic, population, the streets retain the characteristics of an Eastern European shtetl, as it appeared in pre-war Europe. Life revolves around strict adherence to Jewish law, prayer, and the study of Jewish religious texts. Traditions in dress include black frock coats and black hats for men (although there are some other clothing styles, depending on the religious sub-group to which they belong), and long-sleeved, modest clothing for women. In some Hasidic groups, the women wear thick black stockings all year long, even in summer. Married women wear a variety of hair coverings, from wigs to scarves, snoods, hats, and berets. The men have beards, and many grow long sidecurls, called peyot. Many residents speak Yiddish in their daily lives, and use Hebrew only for prayer and religious study, as they believe Hebrew to be a sacred language, only to be used for religious purposes.
xxx/ellauri303.html on line 345: Neturei Karta (Jewish Babylonian Aramaic: נָטוֹרֵי קַרְתָּא, romanized: nāṭōrēy qartāʾ, lit. 'Guardians of the City') is a religious group of Haredi Jews, formally created in Jerusalem, then in Mandatory Palestine, in 1938, splitting off from Agudas Yisrael. Neturei Karta opposes Zionism and calls for a "peaceful dismantling" of the State of Israel, in the belief that Jews are forbidden to have their own state until the coming of the Jewish Messiah and that the state of Israel is a rebellion against God.
xxx/ellauri303.html on line 365: Piyyut eli pillut (monikko piyyutim tai pillutim , heprea (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hebrew_language) : פִּיּוּטִים / פיוטים, פִּיּוּט / פיוט äännetään sanasta פיוט (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Help:IPA/Hebrew) Greek ποιητής poiētḗs "runoilija") on juutalainen liturginen runo, joka on yleensä tarkoitettu laulettavaksi, hoilattavaksi tai lausuttavaksi jumalanpalvelusten (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Jewish_services) aikana . Piyyutimia on kirjoitettu jonkun Temppelin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temple_in_Jerusalem) ajoista lähtien. Suurin osa piyyutimista on hepreaksi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hebrew_language) tai arameaksi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Aramaic_language) , ja useimmat noudattavat jotakin runollista kaavaa, kuten sanaristikkoa. (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Acrostic) Esim. Heprean aakkoset (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hebrew_alphabet) tai kirjoittajan nimen kirjaimet.
xxx/ellauri303.html on line 393: Suruprosessi Shiva-jumalattaren julman viillon jälkeen alkaa ensimmäisestä vaiheesta, joka tunnetaan myös nimellä Aninut. Tänä aikana yksilöt kokevat ensimmäisen shokin menetyksestään. Usein Aninutin aikaan liittyviä tunteita ovat viha, kieltäminen ja epäusko. Tämä on äärimmäisin surun aika, ja se, jolloin keriah (vaatteiden repäisy) suoritetaan; se alkaa henkilön kuolemasta ja kestää hautajaisten loppuun asti. Aninutin jälkeen on shiva , jossa surejat omistavat seitsemän päivää vainajan muistolle. Shivan aikana yksilöitä kehotetaan pitämään tauko rutiineistaan keskittyäkseen menetykseensä. Suruvaihe, joka tunnetaan nimellä sheloshim (kirjaimellisesti "kolmekymmentä"), kestää 30 päivään hautaamisen jälkeen. Sheloshimin ensimmäiset seitsemän päivää ovat shivan aikaa; sheloshim jatkuu shivan päätyttyä. Intensiivisen shivan jakson jälkeen, joka on pääasiassa sisältynyt kotiin, jäljellä olevan sheloshimin aikana surevat jättävät asuinpaikkansa ja alkavat olla vuorovaikutuksessa uudelleen muiden kanssa. Sheloshim rohkaisee yksilöitä osallistumaan sosiaalisiin suhteisiin, jotta he voivat hitaasti palata normaaliin päivittäiseen toimintaan. Viimeinen vaihe, yahrzeit tai yizkor, on kahdentoista kuukauden suruaika, jonka jälkeen järjestetään vuosittain muistoseremoniat kuolleelle henkilölle kuten Kiinassa.
xxx/ellauri303.html on line 447: Vaikka yleinen juutalainen asenne on ollut, että Jumala loi maailman ex nihilo, rabbi Marc D. Angel kirjoittaa, että historiallisesti "juutalaisessa perinteessä on ollut yleinen vastahakoisuus spekuloida luomisen metafyysisiä puolia". Lyhyesti sanottuna juutalaisuus vaatii, että Jumala loi maailman, että hän loi sen vaiheittain ja että hän jatkaa jollain lailla luomansa maailmankaikkeuden ylläpitämistä talonmiehenä Luomisprosessin yksityiskohdat tai siihen käytetyt materiaalit eivät ole keskeisiä juutalaiselle ajattelulle. Lehtimajankin saa rakentaa puusta, muovista tai pellistä.
xxx/ellauri303.html on line 449: Moses Maimonides kirjoitti, että "Luojan olemassaolon ansiosta kaikki on olemassa" ja väittää 1100-luvulla ilmestyneessä Hämmentyneiden oppaassaan (2:13), että " aika itsessään on osa luomista" ja että siksi " Kun Jumalaa kuvataan olemassa olevaksi ennen maailmankaikkeuden luomista, ajan käsitettä ei pitäisi ymmärtää sen normaalissa merkityksessä." 1400-luvun juutalainen filosofi Joseph Albo väitti samalla tavalla teoksessaan Ikkarimettä aikaa on kahta tyyppiä: "Mitattu aika, joka riippuu liikkeestä, ja aika abstraktisti", joista toisella ei ole alkuperää ja se on "ääretön aika-avaruus ennen maailmankaikkeuden luomista". Albo väitti, että "vaikka on vaikea kuvitella Jumalan olemassaoloa sellaisen keston aikana, on myös vaikea kuvitella Jumalaa avaruuden ulkopuolella". Muut juutalaiset kirjailijat ovat tulleet erilaisiin johtopäätöksiin, kuten 1200-luvun tutkija Bahya ben Asher , 1500-luvun tutkija Moses Almosnino ja 1700-luvun hasidilainen opettaja Nahman Bratslavista , jotka ilmaisivat näkemyksen - samanlaisen kuin kristitty Neo-Platoninen kirjailija Boethius - tuo Jumala "ylittää tai on kaikkien aikojen yläpuolella." Ei se vanhene.
xxx/ellauri303.html on line 453: "Sullon mun luonto." Laulussa, joka sisältää "varman vahvistuksen" siitä, että "Hän on minun Jumalani, minun elävä Jumalani... joka kuulee ja vastaa". Edward Kassler kirjoittaa, ettäu heprealainen Raamattu "kuvaa kohtaamista Jumalan kanssa, joka välittää intohimoisesti ja joka puhuttelee ihmiskuntaa sen olemassaolon hiljaisina hetkinä". Brittiläinen päärabbi Jonathan Sacks ehdottaa, että Jumala "ei ole ajallisesti etäinen tai irrallinen, vaan intohimoisesti sitoutunut ja läsnä". On tärkeää huomata, että "predikaatti 'persoonallinen' sellaisena kuin sitä sovelletaan Jumalaan" ei tarkoita, että Jumala on ruumiillinen tai antropomorfinen , näkemykset, jotka juutalaisuus on aina hylännyt; pikemminkin "persoonallisuus" ei viittaa fyysisyyteen, vaan "sisäiseen olemukseen, psyykkiseen, rationaaliseen ja moraaliseen". Vaikka useimmat juutalaiset uskovat, että "Jumala voidaan kokea", ymmärretään, että "Jumalaa ei voida ymmärtää", koska "Jumala on täysin erilainen kuin ihmiskunta" (kuten näkyy Jumalan vastauksessa Moosekselle, kun Mooses kysyi Jumalan nimeä: "Minä olen se, no minä, I just Am"); kaikki antropomorfiset lausunnot Jumalasta "ymmärretään kielellisinä metaforina; muuten olisi mahdotonta puhua Jumalasta ollenkaan".
xxx/ellauri303.html on line 455: Vaikka juutalaisuuden hallitseva paine on se, että Jumala on aika persoonallinen, on olemassa "vaihtoehtoinen traditiovirta, josta esimerkkinä on ... Maimonides", joka useiden muiden juutalaisten filosofien kanssa hylkäsi ajatuksen persoonallisesta Jumalasta. Tämä heijasti hänen uskoaan negatiiviseen teologiaan : Jumalaa voidaan kuvata vain sillä, mitä Jumala ei ole. Rabbi Mordecai Kaplan (juutalaisilla ei ole kovin paljon eri nimiä), joka kehitti rekonstruktistista juutalaisuutta ja opetti Amerikan konservatiivisessa juutalaisteologisessa seminaarissa, hylkäsi myös ajatuksen persoonallisesta Jumalasta. Kaplan sen sijaan ajatteli Jumalaa "voimana, kuten painovoimana, joka on rakennettu universumin rakenteeseen", uskoen, että "koska maailmankaikkeus on rakennettu mahdollistamaan henkilökohtainen onnellisuus ja yhteisöllinen solidaarisuus toimiessamme moraalisesti, tästä seuraa, että universumissa on moraalinen voima; tätä voimaa konstruktistit tarkoittavat Jumalalla", vaikka jotkut rekonstruktiolaiset uskovatkin persoonalliseen Jumalaan. Joseph Telushkinin ja Morris N. Kertzerin mukaan Kaplanin "perinteisen juutalaisen jumalakäsityksen rationalistinen hylkääminen vaikutti voimakkaasti" moniin konservatiivisiin ja reformirabeihin, jotka saivat monet lakkaamaan uskomasta persoonalliseen Jumalaan." Pew Forum on Religion and Public Life 2008 US Religious Landscape Survey -tutkimuksen mukaan amerikkalaiset, jotka tunnustavat olevansa juutalaisia uskonnon perusteella, ovat kaksi kertaa todennäköisemmin kannattaneet ajatuksia Jumalasta "persoonattomana voimana" kuin ajatusta, että "Jumala on henkilö, jonka kanssa naisilla voi olla ihmissuhde".
xxx/ellauri303.html on line 463: Heprealainen Raamattu tai Tanakh on juutalaisten pyhien kirjoitusten kaanoni ja keskeinen juutalaisen lain lähde . Sana on lyhenne , joka muodostuu Tanakhin kolmen perinteisen alajaon alkukirjaimista heprealaisista kirjaimista : Toora ("Opetus", joka tunnetaan myös nimellä Viisi Mooseksen kirjaa tai Pentateukki ), Nevi'im ("Profeetat") ja Ketuvim ("Kirjoitukset"). [21] Tanakh sisältää kaikkiaan 24 kirjaa; sen arvovaltainen versio on masoreettinen teksti. Perinteisesti Tanakhin tekstin sanottiin valmistuneen Jamnian kirkolliskokouksessa vuonna 70 jKr., vaikka tämä on epävarmaa. [21] Juutalaisuudessa termi "Toora" ei tarkoita vain Mooseksen viittä kirjaa, vaan myös kaikkia juutalaisia kirjoituksia (koko Tanakh) ja rabbiinien eettisiä ja moraalisia ohjeita (Suullinen Toora ).
xxx/ellauri303.html on line 476: Mooses ja Toora
xxx/ellauri303.html on line 478: Ortodoksiset ja konservatiiviset juutalaiset katsovat, että Mooseksen profetia pidetään totta; häntä pidetään kaikkien profeettojen päällikkönä, jopa niistä, jotka tulivat ennen ja jälkeen häntä. Tämän uskomuksen ilmaisi Maimonides , joka kirjoitti, että "Mooses oli parempi kuin kaikki profeetat, olivatpa he ennen häntä tai nousseet myöhemmin. Mooses saavutti korkeimman mahdollisen ihmistason. Hän havaitsi Jumalan ylittävän kaikki ihmiset, jotka koskaan ovat olleet... Jumala puhui kaikille muille profeetoille välittäjän kautta. Mooses yksin ei tarvinnut tätä; tätä tarkoittaa Toora, kun Jumala sanoo: "Suusta suuhun, minä puhun hänelle." Suuri juutalainen filosofi Philoymmärtää tämän tyyppisen profetian olevan poikkeuksellisen korkea filosofinen ymmärryksen taso, jonka Mooses oli saavuttanut ja jonka ansiosta hän pystyi kirjoittamaan Tooran oman luonnonlain rationaalisen päättelynsä kautta. Maimonides kuvaa Mishnan kommentissaan ( johdanto luvulle "Chelek", Tractate Sanhedrin) ja Mishneh Torassaan (Tooran perusteiden lait, luku 7) samanlaisen profetian käsitteen, koska ääntä, joka ei ole peräisin ruumiista, ei voi olla olemassa, Mooseksen ymmärrys perustui hänen yleviin filosofisiin ymmärryksiinsä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Tooran teksti olisi ymmärrettävä kirjaimellisesti, kuten karalaisuudessa. Rabbiinien perinne väittää, että Jumala ei välittänyt vain Tooran sanoja, vaan myös Tooran merkityksen. Jumala antoi säännöt siitä, kuinka lait oli ymmärrettävä ja pantava täytäntöön, ja ne siirrettiin suullisena perinteenä. Tämä suullinen laki välitettiin sukupolvelta toiselle ja lopulta kirjoitettiin lähes 2000 vuotta myöhemmin Mishnaan ja kahteen Talmudiin. (Täh? 2 talmudia? 1 kummallekin jumalalle? WTF?)
xxx/ellauri303.html on line 480: Uudistusjuutalaisille Mooseksen profetia ei ole profetian korkein aste; pikemminkin se oli ensimmäinen pitkässä progressiivisten ilmoitusten ketjussa, jossa ihmiskunta alkoi vähitellen ymmärtää Jumalan tahtoa yhä paremmin. Sellaisenaan he väittävät, että Mooseksen lait eivät ole enää sitovia, ja tämän päivän sukupolven on arvioitava, mitä Jumala haluaa heiltä. Myös useimmat jälleenrakennusjuutalaiset hylkäävät tämän periaatteen, mutta eri syystä; useimmat väittävät, että Jumala ei ole olento, jolla on tahto ; siksi he väittävät, ettei sen tahtoa voida paljastaa, kun ei sitä ole. Ei izepaljastuskaan onnistu ilman genitaaleja.
xxx/ellauri303.html on line 485: Rabbiinijuutalaisuus katsoo, että nykyään olemassa oleva Toora on sama, jonka Jumala antoi Moosekselle Siinain vuorella . Maimonides selittää: "Emme tiedä tarkalleen, kuinka Toora välitettiin Moosekselle. Mutta kun se välitettiin, Mooses vain kirjoitti sen muistiin kuin sihteeri, joka ottaa sanelun... [Siksi] jokainen Too
xxx/ellauri303.html on line 486: ran jae on yhtä pyhä, kuten he kaikki ovat peräisin Jumalalta ja ovat kaikki osa Jumalan Tooraa, joka on täydellinen, pyhä ja totta." Samaa tolkutti Ismail-serkun kirurille lähettienkeli Gabriel. Puhumattakaan Mormonin kirjasta, jonka otti ylös automaattikirjoituxella Prof. Joseph Smith.
xxx/ellauri303.html on line 488: Haredi- juutalaiset uskovat yleisesti, että Toora ei eroa nykyään siitä, mikä vastaanotettiin Jumalalta Moosekselle, ja siinä on vain pienimmät kirjoitusvirheet. Monet muut ortodoksiset juutalaiset väittävät, että vuosituhansien aikana Tooran tekstiin on hiipinyt kirjoitusvirheitä. He huomauttavat, että masoreetit(7.-10. vuosisadat) vertaili kaikkia tunnettuja Tooran muunnelmia luodakseen lopullisen tekstin. Kuitenkin jopa tämän kannan mukaan, että juutalaisten hallussa olevat kääröt eivät ole täydellisiä kirjaimia täyttäviä, Tooran kääröt ovat varmasti sana-täydellinen textus receptus, joka jumalallisesti paljastettiin Moosekselle. Todellakin, ortodoksisen rabbiinisen auktoriteetin yksimielisyys asettaa tämän uskon Toora-kääröjen sana-täydelliseen luonteeseen edustavana ortodoksisen juutalaisen jäsenyyden kiistatonta edellytystä. [ lainaus tarvitaan ] Vaikka nykyaikaisissa ortodoksisissakin piireissä on joitakin rabbeja (esim. professori Marc Shapiro), jotka osoittavat lukuisia talmudi-, post-talmudic- ja keskiajan rabbiinisia lähteitä, jotka väittävät, että tekstiin on tehty joitain muutoksia, jotka sisältävät kokonaisia säkeitä, jotka on tehty tarkoituksella Mishnaic-aikakaudella ja jopa ensimmäinen temppeli. Professori Shapiro luettelee monet keskiaikaiset rabbit, jotka käsittelevät muutoksia ja lisäyksiä, jotka tapahtuivat kirjanoppineen Ezra aikana teoksessaan "Ortodoksisen teologian rajat: Maimonidesin kolmetoista periaatetta uudelleen arvioituna".
xxx/ellauri303.html on line 492: Ortodoksiset juutalaiset pitävät kirjallista ja suullista Tooraa samana kuin Mooses opetti, kaikissa käytännön syissä. Konservatiivisilla juutalaisilla on taipumus uskoa, että suuri osa suullisesta laista on Jumalan innoittamaa, kun taas uudistus- ja jälleenrakentamisen juutalaisilla on taipumus nähdä koko suullinen laki kokonaan ihmisen luomuksena. Perinteisesti reformiliike katsoi, että juutalaisten oli noudatettava Raamatun eettisiä mutta ei rituaalisia käskyjä, vaikka nykyään monet reformijuutalaiset ovat omaksuneet monia perinteisiä rituaalikäytäntöjä. karaite juutalaisetperinteisesti pitää kirjoitettua Tooraa arvovaltaisena, pitäen suullista lakia vain yhtenä mahdollisena tulkintana kirjoitetusta Toorasta. Useimmat nykyaikaiset ortodoksiset juutalaiset ovat samaa mieltä siitä, että vaikka tietyt suullisen lain lait annettiin Moosekselle, useimmat talmudin lakeja ovat johdattaneet orgaanisesti Mishnaic- ja Talmudic-aikakauden rabbitit.
xxx/ellauri303.html on line 498: Juutalainen perinne korostaa enimmäkseen suht. vapaata tahtoa, ja useimmat juutalaiset ajattelijat torjuvat determinismin sillä perusteella, että vapaata tahtoa ja vapaan valinnan harjoittamista on pidetty moraalisen elämän edellytyksenä. "Näyttää siltä, että sekä Raamattu, joka kehottaa ihmistä valitsemaan hyvän ja pahan välillä, olettaa moraalista epämääräisyyttä, että rabbit, jotka päättävät noudattaa hyvää taipumusta pahan sijasta, kuuluu jokaiselle yksilölle." Maimonides intti sinnikkäästi vapaan tahdon sopivan yhteen Jumalan ennaltatietämisen kanssa (Mishneh Torah, Hilkhot Teshuvah 5). Vain kourallinen juutalaisia ajattelijoita on ilmaissut deterministisiä näkemyksiä. Tähän ryhmään kuuluu keskiaikainen juutalainen filosofi Hasdai Crescasja 1800-luvun hasidilainen rabbi Mordechai Yosef Leiner Izbicasta, plus tietysti Barukh Spinoza.
xxx/ellauri303.html on line 504: Klassinen rabbiininen teos, Avoth de-Rabbi Natan , sanoo: "Kerran, kun Rabban Yochanan ben Zakkai käveli Jerusalemissa rabbi Yehosuan kanssa, he saapuivat sinne, missä Jerusalemin temppeli nyt seisoo raunioina. "Voi meitä", huusi Rabbi Yehosua, "sillä tämä talo, jossa Israelin syntejä sovitettiin, on nyt raunioina!" Rabban Yochanan vastasi: "Meillä on toinen, yhtä tärkeä sovituksen lähde, gemiluth ḥasadim (rakastava ystävällisyys), kuten sanotaan: "Minä tahdon rakastavaa hyvyyttä enkä uhria" (Hoosea 6:6). Myös Babylonian Talmud opettaa, että "Rabbi Yochanan ja rabbi Eleazar selittävät molemmat, että niin kauan kuin temppeli seisoi, alttari sovitti Israelin, mutta nyt pöytä sovittaa [kun köyhät kutsutaan vieraiksi]" (Talmud, traktaatti Berachoth 55a). Samoin kunnioituksen päivien (korkeiden pyhien päivien eli Rosh HaShanah ja Jom Kippur) liturgia sanoo, että rukous, parannus ja tsedakah (izetyydytys? eipäs kuin charity) xsovittavat synnin.
xxx/ellauri303.html on line 531: Historiaa piisaa ja kehitystä tapahtuu koko ajan. Juutalaisista uskomuksista on ilmestynyt useita muotoja, ja on kiistaa siitä, kuinka monta perusperiaatetta on olemassa. Esimerkiksi rabbi Joseph Albo laskee Sefer Ha-Ikkarimissa kolme uskon periaatetta, kun taas Maimonides kolmetoista. Vaikka jotkut myöhemmät rabbit ovat yrittäneet sovittaa erot yhteen väittäen, että Maimonidesin periaatteet kattavat Albon paljon lyhyemmän luettelon, muiden keskiaikaisten rabbiiniviranomaisten toimittamat vaihtoehtoiset luettelot näyttävät osoittavan jonkinasteista suvaitsevaisuutta erilaisia teologisia näkökulmia kohtaan . Virallista tekstiähän ei kanonisoitu.
xxx/ellauri304.html on line 67: Sitten on patologinen narsismi, narsistinen persoonallisuushäiriö, jota on vaikea enää entisestään parantaa. Noin 10 prosentilla väestöstä on persoonallisuushäiriö, ja heistä yksi prosentti on patologisia narsisteja. Promille siis. 5 mega-apinan maassa niitä on noin 5K. Hyvin riittää kaikkiin julkisiin ja johtotehtäviin. Sama promille omistaa muutenkin yli puolet pallosta.
xxx/ellauri304.html on line 174: Helka luki keuhkotautisesta Korpusta joka tiesi kuole- vansa pian ja kiltistä Joonatanista. Lasten kyljet olivat lämpimät ja hiuksissa puhdas tuoksu. Niiden sormet liikkuivat kirjan laidalla kuin uneliaat matoset.
xxx/ellauri304.html on line 218: Kertoessaan historiaa Jumalan ja Israelin lasten välisestä suhteesta, Megillat Shir Hashirim on täynnä kuvia Eretz Yisraelin henkeäsalpaavista maisemista, jotka maahanmuuttajia kohtasivat. Metaforat perustuvat sen luonnonilmiöihin, sen kasveihin ja villieläimiin. Viittaukset tehdään gaselliin ja peuroihin, hevoseen, kyyhkysiin, korppeihin, kyyhkysiin, kettuihin, leijoniin ja leopardeihin. Tietyt paikat mainitaan, kuten Ein Gedi, Giladin, Snirin ja Chermonin vuoret sekä esinahka- ja saapaskukkulat, aavikot, purot ja viinitarhat – jotka kaikki ovat olennaisia osia Israelin maisemaa. Lisäksi on mainittu kaksikymmentäkolme kasvityyppiä Shir Hashirimissa, sisältäen erilaisia mausteita, ruusuja, pähkinöitä, omenoita ja klassista "maitoa ja hunajaa", muttei Jaffa-appelsiineja, joista vientituotteista maa on hyvin tunnettu. Lisäksi suurin osa seitsemästä Israelille ainutlaatuisesta lajista mainitaan Shir Hashirimissä. Kommenttimme korostaa joidenkin näiden hedelmien ja Israelin kansan genitaalien välisiä yhtäläisyyksiä.
xxx/ellauri304.html on line 310: Ystävältämme ja Dianen kollegalta Sarah Tubbesingilta: Ajattelin, että jaan tämän, koska se on Dianelta... Hän kertoi minulle, että juutalaisessa uskossa naiset surevat kuolleita uppoutumalla surun pimeyteen... tyyliin pukeutuminen tummiin väreihin, oleminen matalalla maahan ja olemalla yhdessä. Heidän tuskastaan ilmenee fyysisesti. He eivät kiirehdi tuntemaan olonsa paremmaksi. Hän mainitsi, että tämä auttoi heidän suruprosessiaan. Muistin tämän, kun olin murtunut suhteesta. Luotin siihen, mitä Diane sanoi, oli totta. Se oli. En kiirehtinyt... Tarvitsin paljon aikaa. Olen niin kiitollinen Dianelle tästä.
xxx/ellauri304.html on line 405: However stupid the surrounding text may be, it points out the fact that women nevertheless get turned on with the image of an improbably big slammer being thrust into them by one incredibly rich nice-smelling man, and are happy to shell out that money to get aroused enough to be juicy for their unimaginative hard working, non billionaire, non-nice smelling husbands/boyfriends. You see "Poupon Grey" is actually a pseudonym (chosen exclusively to skewer Fifty Shades Of Grey with) being used by one Warren Murphy.
xxx/ellauri304.html on line 414: Mary Higgins Clark once said (she regrets it now) that the best words for a novelist to use while thinking of a story are these: Suppose? What if? Why? Start thinking that way and you will start thinking of story ideas that can become novels and maybe make you the next Mary Higgins Clark.
xxx/ellauri304.html on line 430: But those five -- plot, hero, motivation, action, background -- are the basic big ideas you need to move ahead with your story, so they are the things you should be kicking around, and not these six, by Ruthanne Reid.
xxx/ellauri304.html on line 444: Just typical for a lady to start with the character and not the plot. For us men, eating fucking and bashing comes first, the choice of carcass, cunt or skull is secondary, same as burying beetles. But remember: Every really good story has some kind of conflict. No conflict, no story, just a big YAAAWWWN. The remaining 3 items on Ruthannes list are also hansypansy, lady stuff. Point of view, theme, style, WTF. Bet 50 shades had a lot of those. All we guys care about is lots of action and motivation (money, in other words, the rest like power and pussy can be bought).
xxx/ellauri304.html on line 452: “That’s astonishing….an Italian operetta, a Broadway musical, Arabian Nights….how do you compose so many different things?” Jerome Kern shrugged and answered: “I just keep writing the same old Kletzmer music.”
xxx/ellauri304.html on line 474: As a boy, I remember a movie where Tarzan is asked by Jane to fight against some Nazis who have come to their neck of the jungle. But Tarzan refuses; the F.D. Roosevelt of his time, he’s got nothing against Nazis. But then they bomb Pearl Harbor sorry kidnap Tarzans son, Boy, and Tarzan bestirs himself, sticks a knife in his arse, and says “Now Tarzan fight.” Että jenkkitolvanoille pitääkin ihan kädestä pitäen opettaa tätä paskan lapparointia.
xxx/ellauri304.html on line 515: There is a hierarchy of character. Minor characters, you let vanish. Usually you bring them alive for a moment by using stereotypes. Stereotypes are not necessarily evil or bad; they are boring characters who are typical members of a group and your readers know the group… Cabbie, cop, waitress, nigger, telephone operator, prostitute, lawyer, doctor, politician, drunken Irishman (What? Are there still some of those?), Italian who talks with his hands. We might not like stereotypes of groups to which we belong but as writers they work. These are place-holding characters; they do their job and disappear into the night. Writers of pulp fiction, say.
xxx/ellauri304.html on line 584: Among the classics, Hemingway was one thing and Dickens another and Melville and Dreiser and James M. Cain (+1977), though he is not a classic. They all had styles as individual as fingerprints. Hemingway is easiest to ape, because he is the one genetically closest to one.
xxx/ellauri304.html on line 586: Theodore Herman Albert Dreiser (/ˈdraɪsər, -zər/;[1] August 27, 1871 – December 28, 1945), born from krauts, became an American novelist and journalist of the naturalist school. His novels often featured main characters who succeeded at their objectives despite a lack of a firm moral code, and literary situations that more closely resemble studies of nature than tales of choice and agency. Dreiser's best known novels include Sister Carrie (1900) and An American Tragedy (1925).
xxx/ellauri304.html on line 598: Those things are all status objects. Here’s another: a guy rents a room in a sleazy hotel; it is a hovel in a dump. The floor of the room is littered with racing forms. Those are status objects and tell you something about the occupant. Or maybe the newspapers are neatly stacked against the wall and, instead of the racing form, they are copies of the Wall Street Journal with many stories circled by magic marker. Those are also status objects but should give you quite a different picture of the room’s occupant. Tattoos today are status objects; so too is a lack of tattoos. They illuminate character sometimes. And just as often an absence of intelligence. Its known as product placement on video. Rei Shimura has a lot of it.
xxx/ellauri304.html on line 623: What to read? If you get no checks, read Writer’s Digest. Read the how-to books. If you want to read books on writing, you can’t find much better stuff then Stephen King on Writing, anything by Dean Koontz or Larry Block, a very specific mystery writing manual from Hallie Ephron (*1948), Writing Mysteries from MWA, a collection which includes me and my ex-partner, read my blogs and those about the writer’s soul by Molly Cochran. Read “Trial and Error”by Jack Woodford (+1971), one of the great commercial writing geniuses. And be sure to read my long time personal favorite book by one of my all time, all-star heroes, “Dare to be a Great Writer” by Leonard Bishop, which is not 300 pages of “rah-rah boys, go do it” but is instead 329 specific tips on how to get the trucks out of the garage in the morning. Fabulous. Reading and writing and remembering, are the only two of the three R’s that count. Who the hell cares about ‘rithmetic? Except Chuck Berry, who could count 6/8 time like a genius.
xxx/ellauri304.html on line 629: Suppose you want to write a “big book.” No genre junk for you. Okay. Here’s what you need to know. A “big book” is just a genre novel that got bigger. More pages, more everything. just make it a little bigger, a little more breathless, give it a little more end-of-the-world panache. Think of selling it to Hollywood where they call it high concept but what that really means is that it’s a very short outline of a book for people who can’t read a whole book or even a whole paragraph at once and their mind starts to wander after one sentence. Where was I? Ah yes:
xxx/ellauri304.html on line 647: I am proud that I never got to be as much as mediocre. Perfect is the enemy of good. (Oh, shut up, liberal, Who asked you?) I also worked with Clint on Lala land. It was great, and so was Clint. Steps is a book by a Polish-American writer Jerzy Kosiński (1933-1991, nee Lewinkopff, luopio, vsta 1957 loikkari), released in 1968 by Random House. The work comprises scores of loosely connected vignettes or short stories, which explore themes of social control and alienation by depicting scenes rich in erotic and violent motives. It was no longer recognized by any literary agent in the eighties. Random House turned it down with a form rejection letter. Well maybe it was a piece of shit to start with.
xxx/ellauri305.html on line 73: Clyde vie Robertan ulos kanootilla kuvitteelliselle Big Bittern Lake -järvelle (malli Big Moose Lakesta , New Yorkissa) Adirondacksissa ja soutaa suojaiselle lahdelle. Hän jäätyy. Roberta aistii jotain vialla ja liikkuu häntä kohti, ja tämä lyö häntä vahingossa kameralla kasvoihin, hämmästyttää hänet ja kaataa veneen vahingossa. Roberta, joka ei osaa uida, hukkuu, kun taas Clyde, joka ei halua pelastaa häntä, ui rantaan. Tarina antaa ymmärtää, että isku oli vahingossa, mutta paniikissa ja syyllisyydestä kärsivän Clyden jättämät satunnaiset todisteet viittaavat murhaan.
xxx/ellauri305.html on line 81: Grace Mae Brown (20. maaliskuuta 1886 – 11. heinäkuuta 1906) oli 20-vuotias amerikkalainen nainen, jonka hänen poikaystävänsä Chester Gillette murhasi Big Moose Lakella, New Yorkissa, kerrottuaan ensin hiänelle olevansa raskaana. Murha ja sitä seurannut epäillyn oikeudenkäynti herättivät valtakunnallisten sanomalehtien huomion. Hänen kuolemansa olosuhteet inspiroivat kuvitteellisia hoitoja, kuten Amerikkalainen tragedia ja Jennifer Donnellyn vuoden 2003 romaani Keräävä valo. Murhaa analysoitiin ja tutkittiin kahdessa tietokirjassa, jotka molemmat julkaistiin vuonna 1986. Mixhän se oli juuri tuolloin tapeetilla?
xxx/ellauri305.html on line 93: Matkansa aikana Adirondacksille he rekisteröityivät hotelleihin väärillä nimillä, mukaan lukien yön hotellissa Uticassa, New Yorkissa, josta he ilmeisesti lähtivät maksamatta majoituksestaan. He jatkoivat junalla Tupper Lakelle Franklinin piirikunnassa, missä he viettivät toisen yön. Seuraavan päivän sade tuhosi heidän suunnitelmansa retkistä läheiselle järvelle, joten he palasivat etelään junalla Big Moose Lakelle, joka ulottuu Herkimerin ja Hamiltonin piirikuntiin.
xxx/ellauri305.html on line 95: Heinäkuun 11. päivänä pariskunta nähtiin soutamassa Big Moose Lake -järvellä. Gillette oli kirjoittanut hotellirekisteriin salanimellä "Carl Grahm" (koska Gilletten matkalaukku oli monogrammi "CEG", hän valitsi nimen samoilla nimikirjaimilla). Kun he olivat järvellä, Gilletten uskotaan lyöneen Brownia päähän tennismailalla (joka oli nähty hänen matkalaukkuun kiinnitettynä) tai mahdollisesti airolla, minkä jälkeen Brownin uskotaan pudonneen veneestä ja hukkunut. Gillette palasi yksin ja antoi vaihtelevia selityksiä tapahtuneelle.
xxx/ellauri305.html on line 179: olevansa sataprosenttinen täysegoisti. ”Minä olen minä, ja minä haluan olla
xxx/ellauri305.html on line 198: poseerasi erityisen mielellään kuvissa. Hänen suurin ansionsa feministinä
xxx/ellauri305.html on line 202: Epäihmisen ääni -kirjan kannessa E. Saarinen poseeraa buutseissa ja nahkatakissa jossa ei
xxx/ellauri305.html on line 274: oseposter.com/wp-content/uploads/2010/02/127.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri305.html on line 297: 613 käskyä ovat Toorassa, Mooseksen viidessä kirjassa annetut määräykset eli mitsvat (hepr. מצוות, mitsvot), joita noudattaen juutalaisten tulee elää. Käskyjen määräksi on vakiintunut 613, sillä se on sanan Torah lukuarvo lisättynä sukuelinten lukumäärällä. Käskyluettelo ei ole yksiselitteinen, mutta arvovaltaisimpana pidetään rabbi Maimonidesin kokoamaa listaa Mishneh Torahissa (1170–1180 jaa.). Käskyistä positiivisia on 248, ja kieltoja on 365. Suuri osa käskyistä on vanhentuneita, kuten jo tuhotussa temppelissä suoritettavan rituaaliköyrimisen ohjeet, ja jotkin vain muinaista Israelia koskevat ohjeet. Nykyisin noudatettavissa olevia käskyistä arvioidaan olevan alle 300.
xxx/ellauri305.html on line 301: Juutalaisen perinteen mukaan Toora sisältää 613 käskyä (heprea : תרי״ג מצוות, latinaisin kirjasimin : taryag mitzvot). Tämä perinne kirjataan ensimmäisen kerran 3. vuosisadalla jKr., kun rabbi Simlai mainitsi sen saarnassa, joka on tallennettu Talmud Makkot 23b. Muita klassisia viisaita, joilla on tämä näkemys, ovat rabbi Simeon ben Azzai ja rabbi Eleazar ben Yose Galilealainen. Sitä lainataan Midrash Shemot Rabbah 33:7:ssä,Bamidbar Rabbah 13:15–16; 18:21 ja Talmud Yevamot 47b. 613 käskyä sisältävät "positiiviset käskyt" suorittaa teko (mitzvot aseh) ja "negatiiviset käskyt" pidättäytyä teosta (mitzvot lo taaseh). Kieltojen numero 365 on sama kuin aurinkovuoden päivien lukumäärä, ja positiivisten käskyjen numero 248 liittyy ihmiskehon luiden ja tuttujen jo mainittujen turpoavien ja kostuvien/ kovettuvien elinten lukumäärään.
xxx/ellauri305.html on line 884: Lev. 22:24 – Ei uhrata Jumalalle kastroituja uroseläimiä
xxx/ellauri305.html on line 1579: Tietyt miesten väliset seksuaaliset toimet (heprea: zakhar), joihin liittyy se, mitä masoreettinen teksti kirjaimellisesti nimittää naisena makaamisexi (heprea: tishkav mishkvei ishah), ja Septuaginta kirjaimellisesti naisen/vaimon sänkytouhuxi (kreikaksi: koimethese koiten gynaikos). Komennon kohteen sukupuoli ymmärretään yleisesti mieheksi, mutta sitä ei nimenomaisesti mainita. Tämän kohdan oikea käännös ja tulkinta sekä sen vaikutukset homoseksuaalisuuteen juutalaisuudessa ja homoseksuaalisuuteen kristinuskossa, ovat kiistanalaisia. Englanninkieliset käännökset ovat laaja-alaisia.
xxx/ellauri305.html on line 1589: Jos härkä on menneisyydessä kurkinut ja omistajaa on varoitettu härän käytöksestä, mutta se ei ole onnistunut hillitsemään sitä ja se syö ja tappaa toisen henkilön, omistaja tuomitaan kuolemaan. Jos asianomainen vaatii maksun suorittamista, kuolemaa ei vaadita. Jos orja tapetaan, härän omistajan on maksettava sakko, ja härkä on kivitettävä kaikissa tapauksissa. Mooseksen kirjoittaman Mooseksen kirjan 21:28:ssa määrätään kuitenkin, että nälkäinen härkä kivitetään ensimmäisestä ryöstörikoksesta.
xxx/ellauri306.html on line 40: osexet.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri306.html on line 41:
xxx/ellauri306.html on line 45: oses.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri306.html on line 46:
xxx/ellauri306.html on line 88: Kirjoittaja käyttää ovelasti kommunismin pilaamaa termiä "kollektiivi" yhteisön sijaan halveksien kollektivismia, joka "on muodon, jossa rikkain 1 prosenttia väestöstä uhrataan 99 prosentille". Kollektivistinen lähestymistapa hallintoon, hän kirjoittaa, "pitää ihmistä tehottomana, jatkuvasti tarvitsevana kokonaisuutena".
xxx/ellauri306.html on line 161: Sellaiset ovat markkinat ja huomenna isot toripäivät. Surkimuksia turpiin, se on nykyajan sankariteko. Niin että jos vaikkapa mutantit ninjakilpikonnat ja rotta Tikku sattuisivat tähän nyt hyviään tekemään, heidän olisi tykkänään käännettävä kelkkansa. Ei enää köyhien hyysäämistä! Päinvastoin, puukko hampaissa kimppuun ja nylkemään neitoselta viimeistäkin ihokasta ja täyttämään sen kukkaroa iloisten puolikuoriveikkojen cumilla. For the TV show, TMNT creator Peter Laird decided to give each Turtle a different color to make it easier to tell them apart: Leonardo has a blue bandana, Raphael a red bandana, Donatello a purple bandana and Michelangelo an orange bandana. Kilpurit pelaa Aprilin kanssa räsypokkaa ja April häviää.
xxx/ellauri306.html on line 220: 
xxx/ellauri306.html on line 227: Hän olikin repeytynyt eurooppalaisen alkuperänsä ja irokeesi adoptionsa välillä. Vuonna 1657 hän seurasi ryhmää jesuiittalähetyssaarnaajia , mukaan lukien isä Paul Ragueneau , lähetystyölle Sainte-Marie de Gannnetaan ( Onondaga ) irokeesien maalle, lähellä nykyistä Syracuse -kaupunkia (New York), jossa noin viisikymmentä ihmistä, mukaan lukien Pierre- Joseph-Marie Chaumonot , Zacharie Dupuisin komennossa. Pian irokeesien vihamielisyys kasvaa sukupuolitautien vuoksi, jotka tuhoavat heidän terveytensä ja joiden takia he eivät pidä musta kaapuista (jesuiitoista). Samalla kun irokeesit uhkasivat päästä eroon ranskalaisista, Radisson, kiitos hänen amerikkalaisen psykologian tuntemuksensa (erityisesti mitä tulee liiallisuuksiin liittyviin rituaaleihin, juhliin, joiden aikana irokeesit täyttivät tankkinsa tulivedellä rajoituksetta, sekä unelmanäön ansiosta, mahdollisesti Radissonilta, rohkaisemalla heitä järjestämään tämän juhlan) ja juonen (veneiden ja kanoottien rakentaminen heidän tietämättään) antaa heidän poistua paikalta ilman välikohtauksia (juhlasta hämmästyneiden irokeesien nukkuessa sikeästi) keväällä 1658 ja päästä kanoottijoukkueella Montrealin talvikisoihin.
xxx/ellauri306.html on line 231: Ernest Solvayn muistoksi . Vuonna 1861 hän kehitti ammoniakki-soodaprosessin
xxx/ellauri306.html on line 234: (kalsiumkarbonaatin lähteenä). Prosessi oli aimo parannus ranskisten nyhveröön Leblanc-prosessiin
xxx/ellauri306.html on line 265: on pysynyt melko vakaana ja kasvanut 2,5 prosenttia vuodesta 1970. Vaikka tämä
xxx/ellauri306.html on line 361: Milloin itsekäs käytös voi olla hyväksi sinulle? Esimerkkejä Joskus sinun on oltava itsekäs; loppujen lopuksi, jos et pidä huolta ykkösestä, kuka muu tekee? Pidä huolta myös kakkosestakin, pese se huolella paskannuxen perästä niin muiden on sitten mukavampi tulla sinne.
xxx/ellauri306.html on line 415: Miten niin "tarkentui"? Eikös scifit olleet ryssien mielestä varhaisia ryssiä? Sekin ranskalainen mamuämmä josta tuli pyhimys naituaan vähän aikaisemmin Pietarissa runoseppo Blokia?
xxx/ellauri306.html on line 442: Attila (floruit n. 406–453 ), jota usein kutsutaan anglosaxeissa Attila the huniksi, oli hunnien hallitsija vuodesta 434 vuoteensa kuolema maaliskuussa 453 eli 19v, vähemmän aikaa kuin Putin tai Kekkonen, 5v kauemmin kuin Roosevelt. Hän oli myös muun muassa huneista, ostrogooteista, alaneista ja bulgaareista koostuvan hevostalousimperiumin johtaja Keski- ja Itä-Euroopassa.
xxx/ellauri306.html on line 470:
xxx/ellauri306.html on line 548: Lordi Chesterfieldin (1694–1773) suuhun laitetun lausahduksen mukaan lika on materiaa väärässä paikassa. Laudoitettu terassi on voittamaton hintalaatusuhteeltaan betonoituun, laatoitettuun tai asfaltoituun pihaan verrattuna, kun tarkoituksena on pitää materia poissa vääristä paikoista. Punkit, perhoset, kukat, mehiläiset ja mökkinaapurit tulkoot tontille ainoastaan kutsusta. Haapapuu päältä ajettavaa ruohonleikkuria haittaavine vesoineen on kuokkavieras. Nää on minun maita, minähän ne oravat myrkytin.
xxx/ellauri306.html on line 566: Mitch on palkattu mafiosojen pöyhkeään veronkiertoyrityxeen Elvixen kotikaupungissa Memfixessä. FBI lähestyy Mitchiä. FBI paljastaa että yritys on Chicagon Morolton rikollisperheen toimihenkilö. Yrityksen perustaja Anthony Bendini oli vanhan miehen Morolton vävy. Hän perusti toimiston vuonna 1944, ja lähes puolen vuosisadan ajan toimisto on houkutellut vaatimattomista taustoista tulevia nuoria lakimiehiä lupaamalla arvovaltaa ja taloudellista turvaa. Vaikka Mitchin työ on tähän mennessä ollut laillista, kumppanit ja vanhemmat kumppanit ovat syvästi uppoutuneita massiiviseen veropetokseen ja rahapesulatoimintaan, joka muodostaa jopa 75 prosenttia yrityksen liiketoiminnasta.
xxx/ellauri306.html on line 637: The British are on their way again, until they approach a terrific castle. They advance quite close to the castle and draw themselves into a line. At a signal from ARTHUR the two PAGES step forward and give a brief fanfare.
xxx/ellauri306.html on line 641: ARTHUR: I am King Arthur and these are the Knights of the Round Table. Whose castle is this?
xxx/ellauri306.html on line 662: MAN: You don't frighten us, English pig-dog! Go and boil your bottoms, son of a silly person. I blow my nose on you, so-called Arthur-king, you and your silly English K...kaniggets
xxx/ellauri306.html on line 684: Midst echoing shouts of "run away" the KNIGHTS retreat to cover with the odd cow or goose hitting them still. The KNIGHTS crouch down under cover
xxx/ellauri307.html on line 122: Miki Liukkosen myötä suomalainen kirjallisuus menetti suuren kirjailijan ja merkittävän äänen
xxx/ellauri307.html on line 123: Miki Liukkosen myötä suomalainen kirjallisuus menetti merkittävän kirjailijan ja suuren äänen. Vahvan äänen oikealta kuin Ben Zyskowiczin ja keinoelinministeri pedofiilinpoika pedofiili kaxois-Wille Rydmanin.
xxx/ellauri307.html on line 131: Ahdistus alkoi pikkupoikana. Lukioiässä tulivat paniikkikohtaukset, vähän myöhemmin syömishäiriö, aikuisena masennus. Se kirjoitti ihan liikaa, 24/7. Kuolleen ystävät näkivät, kuinka vaikeaa elämä joskus oli Miki Liukkoselle: ”Hän sanoi, ettei hänellä ole muuta kuin kirjoittaminen”.
xxx/ellauri307.html on line 137: Hesarin Marja Ylikangas kirjoitti nyreän arvostelun Mikin jostain kirjasta 2121. Se oli Miki Liukkosen lopun alkua. Tulee mieleen se Anja Kaurasen syysprinssi, jonka ura oli samansorttinen lyhyt kananlento. Ei pitäisi ottaa kirjailijankuzumusta noin vakavasti.
xxx/ellauri307.html on line 141: 
xxx/ellauri307.html on line 371: Berdjajev ja Whitehead ovat personalismin kovia ydinkärkiä. Vuonna 1957 Journal of Religion Charles Hartshorne julkaisi tärkeän artikkelin "Whitehead and Berdyaev: Is There Tragedy in God?" Kolmastoista personalistiseminaari keskittyy Alfred N. Whiteheadin ja Nicolas Berdyaevin ympärille, ja heidän työnsä eri puolille on omistettu erilliset päivät. Ensimmäinen päivä esittelee ryhmän Whiteheadin ja Berdyaevin kontekstissaan. Näitä keskusteluja johtaa George Lucas, varaamiraali James B. Stockdalen eettisen johtajuuden ansioitunut johtaja US Naval Academyssa, emeritus, nykyinen etiikan ja julkisen politiikan professori Graduate School of Public Policy at the Navalissa. Jatkokoulu, ja Daniel Dombrowski, Seattlen yliopiston filosofian professori, toimittaja, Prosessitutkimukset. Jäljellä olevat päivät jokainen osallistuja on vastuussa tietystä tekstistä ja/tai näkökulmasta tai esittelee paperin Whiteheadista tai Berdyaevista ja auttaa johtamaan tätä keskustelun osaa.
xxx/ellauri307.html on line 388: Vaikka vain yksi henkilökohtaisesti tragedian kokenut saa täyden siunauksen G-d:n nimellä, kuultuaan toisen kuolemasta monet vastaavat sanomalla: "Baruch dayan ha'emet." Olet ehkä myös kuullut ihmisten reagoivan yleisesti epämiellyttäviin uutisiin lauseella "Tämä on myös hyväksi." "Jokaisella pilvellä on hopeareunus." "Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.". "Tutkimattomat ovat Herran tiet." "Herra antoi herra otti, kiitetty olkoon herran nimi." "Ottaa antaa kanankakan kantaa." "You win some and lose some. Can't win them all. You may fool all some time and some all the time but not everybody forever."
xxx/ellauri307.html on line 483: Vapaakirkko on vastustanut rekisteröityjä parisuhteita ja homoparien adoptio-oikeutta. Entinen kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala on todennut, että homoseksuaalinen taipumus ei sinänsä ole vielä synti, mutta että samaa sukupuolta edustavien parien väliset seksuaaliset suhteet ovat väärin. Kynttilän kuuluu kulkea kitkattomasti kynttilänjalassa uppokasteessa.
xxx/ellauri307.html on line 654: Pakolaisenjäljitys on prosessi henkilön olinpaikan paikantamiseksi. Jäljitystaktiikoita voivat käyttää oharinjäljittäjä, kontaktien jäljittäjä (kansanterveysympäristössä), velkojen perijä, prosessipalvelin, takuitavastaava tai takuita hoitava toimeenpanija (palkkionmetsästäjä), haltuunottoagentti, takuiden täytäntöönpanoagentti, yksityisetsivä, lakimies, poliisietsivä, toimittaja, stalkkeri tai kuka tahansa henkilö, joka yrittää paikantaa kohteen, jonka yhteystietoja ei heti tiedetä. Myös tutkijat ovat käyttäneet samanlaisia tekniikoita todistajien paikallistamiseksi rikosoikeudenkäynneissä.
xxx/ellauri307.html on line 678: Kesäkuussa 2023 Christoper Littlen nettovarallisuus on noin 86 miljoonaa dollaria. Christopher Little: Closed. Following the death of Christopher Little in Jan 2021, the Christopher Little Literary Agency is now permanently closed. Eihän tää ollut mikään kirjailija laisinkaan, vaan joku pelle agentti. Mixi se on yleensä tällä listalla?
xxx/ellauri307.html on line 740: Danilla oli surkea muusikonura länsirannikolla jota nöyrä, sittemmin eroprosessissa kusetettu vaimo Blythe koitti turhaan buustata. Brown and his wife Blythe moved to Rye, New Hampshire in 1993, samana vuonna jolloin ize sain karkoituxen Kouvolaan. Brown became an English teacher at his alma mater Phillips Exeter, and gave Spanish classes to 6th, 7th, and 8th graders at Lincoln Akerman School, a small school for K–8th grade with about 250 students, in Hampton Falls. Aikamoinen mahalasku tuli Danille(kin). While on vacation in Tahiti in 1993, Brown read Sidney Sheldon's (n.h.) novel The Doomsday Conspiracy, and was inspired to become a writer of thrillers. He started work on Digital Fortress, setting much of it in Seville, where he had studied in 1985. He also co-wrote a humor book with his wife, 187 Men to Avoid: A Survival Guide for the Romantically Frustrated Woman, under the pseudonym "Danielle Brown". Brown's first three novels had little success, with fewer than 10,000 copies in each of their first printings. His fourth novel, The Da Vinci Code, became a bestseller, going to the top of the New York Times Best Seller list during its first week of release in 2003. It is one of the most popular books of all time, with 81 million copies sold worldwide as of 2009. Its success has helped push sales of Brown's earlier flops. Brown's prose style has been criticized as clumsy, to say the least. The Da Vinci Code committed style and word choice blunders in almost every paragraph. Recurring elements that Brown prefers to incorporate into his novels include a simple hero pulled out of their familiar setting and thrust into a new one with which they are unfamiliar, an attractive female sidekick/love interest, foreign travel, imminent danger from a pursuing villain, antagonists who have a disability or genetic disorder, and a 24-hour time frame in which the story takes place.
xxx/ellauri307.html on line 741: Brown's work is heavily influenced by academic Joseph Campbell, who wrote extensively on mythology and religion and was highly influential in the field of screenwriting. Brown also states he based the character of Robert Langdon on Campbell. Vizi tästä akateemisesta Joosepista taitaa ollakin jo paasaus! Brown does his writing in his loft. He told fans that he uses inversion therapy (ei tarkoita housut pois homopatiaa vaan roikkumista pää alaspäin kuin apina) to help with writer's block. He uses gravity boots and says, "hanging upside down seems to help me solve plot challenges by shifting my entire perspective". Dan on myös hanakka plagioimaan muiden yhtä onnettomia kirjoja.
xxx/ellauri307.html on line 745: Joosepin tyyppiset monomyytit ovat aivan hanurista. Monomyytti tai sankarin (myyttinen) matka on vertailevassa myyttitutkimuksessa
xxx/ellauri307.html on line 754: 1949 amerikkalainen antropologi Joseph Campbell julkaisi kirjansa The Hero With a
xxx/ellauri307.html on line 826: Trillerikirjailija Dan Brownin ex-vaimolta Blythe Brownilta evätään pääsy kouluratsastajan ja Brownin nykyisen tyttöystävän Judith Pietersenin luottokorttitietoihin. Pietersenin on luovutettava kopio kahden erittäin kalliin friisiläisen hevosen passista, mikä osittain liittyy tapaukseen. Arnhemin tuomioistuin päätti asiasta tällä viikolla.
xxx/ellauri312.html on line 352: "It was one of the great ironies of his career that the pacifist Einstein, through this action, should have helped initiate the era of nuclear weapons to whose use he was completely opposed." Haista paska kappalainen hyvin tiesi wiixiwallu mitä oli tekemässä, vitun luikero.
xxx/ellauri312.html on line 370: Sitä eivät voineet sietää liioin Jeremia eikä Hoosea, kuukupit ja noitasapatit inhottivat niitä. Kuu oli naisten heiniä koska silläkin on kuukkixet.
xxx/ellauri312.html on line 395: v 553 pidettiin Konstantinopolin toinen kirkolliskokous. Eli viides ekumeeninen kirkkoneuvosto, johon osallistui 168 piispaa. Se tuomitsi nestoriaanisuuden, monotelismin ja julisti Marian ikuisen neitsyyden. Elikkä vaikka Joose nussi Mariaa myöhemmin aivan sikana ja Maria synnytti Jee-suxelle useita puolisisaruxia, sitä ei lasketa. Nojaa, olihan se neizyt ennen ekakertaa kuiteskin. Ehkäpä P. Hengen penetraatio ei särkenyt immenkalvoa, se oli vähän niikö koeputkihedelmöitys.
xxx/ellauri312.html on line 433: Mitä pidät ruuasta? Tämo hyvvee! Kuten sanoin sellainen mä olen! en kohtele kaltoin naarasapinoita, vain nautoja ja vihamiehiä. Pyllyllä rikastunut Sharon oli säälittävä toisin kuin tää tuhnuinen poliisi. Rourkella on hissejä ja robotteja. On minulla niitäkin. Minua kiinnostaa miten apinat on eri välineillä vahingoittaneet toisiaan. Tyylikäs väkivalta sopii miekkoselle hyvin. Kun tyylikäs keskijalkani osui miestä haaroihin hän sai muuta ajateltavaa. Roarke hypisteli taskun kautta esinettä jonka oli sinne tuikannut. Roarken kalu oli kova mutta suu pehmeä. Toisella se töykki ja toisella näykki kuin särki matoa. Hermostunut riemu täytti Even, ja hän tunsi kostuvansa. Voimakas kalu tutisutti häntä. Tässä ja nyt se sinne! Mutta ei. Perinteinen taskupuhelu keskeyttää yhdynnän. Roarke löpsähtää. Taskuun jääussel Even tissinnappi. Typerys.
xxx/ellauri312.html on line 482: Miksi alle 1 prosenttiin kiillotetusta riisistä valmistettu sake on niin kallista?
xxx/ellauri312.html on line 597: Hans Blumenberg (1920-1996) war der älteste Sohn von Josef Carl Blumenberg (1880–1949), dem Inhaber eines Lübecker Kunstverlages, und seiner Ehefrau Else Blumenberg, geb. Schreier (1882–1945). Die Familie des Vaters stammte aus dem Bistum Hildesheim und hatte seit Generationen katholische Priester wie Friedrich Blumenberg (1732–1811) und Franz Edmund Blumenberg (1764–1846) hervorgebracht. Aufgrund des jüdischen Familienhintergrundes seiner Mutter musste er im Herbst 1940 das Studium der katholischen Theologie abbrechen. v 1944 Hans oli joutua KZ-lageriin, mutta onnistui piileskelemään sodan loppuun morsiamen kotona.
xxx/ellauri312.html on line 610: Rorty narrates that the West’s first redemptive principle was man’s relationship with God, the guarantor of universal truth, meaning, and salvation. God was eventually dethroned by the Truth of philosophy, as heralded by the Enlightenment and the scientific revolution. Truth’s goal was to decipher reality’s blueprint. At present, the truth is being nudged over by the Imagination. The modern imagination aspires to enlarge our acquaintance with humanity and enrich ethical relations. Rorty argues that a culture of imagination can serve the redemptive purposes previously ministered by religion and truth, only in a manner more suited to a liberal, secular context. He calls this a literary culture, a culture where meaningful human relationships are ‘‘mediated by human artifacts such as books and buildings, paintings and songs’’ (TRR, p. 478). For Rorty, the literary culture may successfully usher a new world motivated by the ideal of human solidarity.
xxx/ellauri312.html on line 615: 123 he desires a human culture fueled by an ethic of self-reliance. Why then does Rorty, a resolutely anti-transcendent pragmatist, brazenly harp on the redemption trope? What purpose does this religiously-inspired idea serve in his project? How will the use of the religious concept impact our current understanding of Rorty’s pragmatism?
xxx/ellauri312.html on line 619: Redemption is also bound up with the sacred, or the locus of a manifestation of something great and holy as opposed to the profane or commonplace. Charles Taylor distinguishes the sacred as non-human forces located in ‘‘certain places (e.g., temples), times (e.g., feast days), actions (e.g., rituals), or people (e.g., priests, victims)’’ in contrast to the ‘‘merely worldly’’ (2011, p. 118).
xxx/ellauri312.html on line 625: romantic hope with those who profess a desire for ‘‘a world in which human beings live far happier lives than they live at the present time’’
xxx/ellauri312.html on line 695: Und die sehnsüchtigen Bäche ja kaipaavat puroset
xxx/ellauri312.html on line 723: Der schattenlosen Straßen genug, varjottomat kadut riittävästi,
xxx/ellauri312.html on line 945: Brawne Lamia’s name comes from a combination of John Keats’ beloved Fanny Brawne, and his poem named Lamia (1819). She is described as a rather short and muscular with an intense gaze. She has shoulder-length black curls, dark eyes, sharp nose and wide expressive mouth. She is said to be very beautiful anyway. She becomes "romantically involved" with Johnny and pregnant to boot. She's from Lusus, a world that has gravity 1.3 times stronger than that of Earth. Because of that, she's shorter than many others, but has "heavy layers of mussel". Varoitus! seuraava kuva paljastaa yxityiskohtia ulkosynnyttimistä!
xxx/ellauri314.html on line 99: He was born into a Jewish family of Polish-Jewish descent. His father was born in Radomyśl Wielki, Galicia (then part of Austria-Hungary, now Poland), and his mother was a native of New York whose parents also arrived from that town. Isidore owned a women's clothing manufacturing business employing 400 people. They owned a summer house in Far Rockaway, Queens, and employed a chauffeur. In the Wall Street Crash of 1929, the family lost almost everything and moved to Gravesend, Brooklyn.
xxx/ellauri314.html on line 101: On May 1, 1935, he joined the League of American Writers (1935–1943), whose members were largely either Communist Party members or fellow travelers. In Rowe's view, all successful plays built dramatically from an "attack" (the introduction of a conflict), through a "crisis," and finally to a "resolution." Rowe consulted his government consulting on the use of drama as a propaganda tool to raise morale and to define America's goals during the war.
xxx/ellauri314.html on line 135: Liitto oli onnellinen ja kesti aina Chaplinin kuolemaan vuonna 1977 asti. Heille syntyi kahdeksan lasta: Geraldine (s. 1944), Michael (s. 1946), Josephine (s. 1949), Victoria (s. 1951), Eugene (s. 1953), Jane (s. 1957), Annette (s. 1959) ja Christopher (s. 1962). O’Neill jätti avioiduttuaan urahaaveensa ja keskittyi vaimon rooliin. Perheen muutettua Yhdysvalloista Sveitsiin vuonna 1953 hän luopui Yhdysvaltain kansalaisuudestaan ja otti aviomiehensä Britannian kansalaisuuden. Chaplinin kuoltua O’Neill asui vuorotellen Sveitsissä ja New Yorkissa, mistä oli ostanut asunnon. Hän kärsi vakavasta alkoholiongelmasta ja kuoli vuonna 1991 haimasyöpään. Viinapiru oli Tyroneilla geeneissä. Oona ei voinut kyllästyä Charlien hassuun kävelyyn, kepin heilutuxeen ja wiixeen vetelyyn.
xxx/ellauri314.html on line 230: Nanami pikku ystävineen teki tässä videossa "nörtille" kepposen. Ne oli niin vekkuleita että "nörtin" nahistunut "pikkuveikka" innostui kazelemaan mukana. Tosin avustettuna.
xxx/ellauri314.html on line 262: kurjistuminen. Prosentti äveriäimpiä omistaa yli puolet kaikesta.
xxx/ellauri314.html on line 276: fortune shared with his six siblings and stepmother, and Kim Jung-yang, whose
xxx/ellauri319.html on line 74: Rosa Luxemburgista ja Karl Liebknechtistä on paasaus albumissa 63. Ne sekaantuvat helposti 50-luvulla jenkkilässä kärzättyihin omituisiin otuxiin (Rosenbergit). Rosa erosi Saxan demareista kun ne läxivät mukaan 1. maailmansotaan. Huom sitähän ei aloittaneet sakemannit vaan Itävalta vs. Serbia. Hyvä Rosa, way to go. Kommunismin aate ei tunne nazirajoja. Kuten ei juutalaisetkaan, paizi siionistit. Rosa ei arvostanut luottoa eikä koronkorkoa. Se on epäjuutalaista.
xxx/ellauri319.html on line 77: Rosenbergejä
xxx/ellauri319.html on line 79: McCarthyn ajanjakson kuuluisin juutalainen kommunistinainen oli Ethel Rosenberg, joka oli ylpeä miehensä Juliuksen kanssa vakoilusta. Kun juutalaiset liberaalit, jotka olivat aikoinaan ystävällisiä CP:tä kohtaan, kääntyivät pois, Rosenbergit teloitettiin vuonna 1953. 1950-luvun "punainen kauhu" sekä itse puolueen sisäiset poliittiset erimielisyydet vähensivät sen jäsenmäärää noin 80 000:sta toisessa maailmansodassa noin 23 tuhanteen vuonna 1955.
xxx/ellauri319.html on line 81: Alfred Rosenberg syntyi riialaisen baltisaksalaisen käsityöläisen Voldemar Wilhelm Rosenbergin ja ranskalaisen hugenottiperheestä peräisin olevan pietarilaisen Elfrida Caroline Ziren perheeseen. Hänen isoisänsä Martin Rosenberg oli suutarimestari ja kiltansa vanhin suutari.
xxx/ellauri319.html on line 84: Unkarilais-juutalainen toimittaja Franz Szell, joka ilmeisesti asui Tilsitissä, Preussissa, Saksassa, vietti vuoden ajan syöden juustoa ja tutkien Latvian ja Viron arkistoista ennen kuin julkaisi vuonna 1936 avoimen kirjeen, josta oli kopiot Hermann Göringille, Joseph Goebbelsille, ulkoministeri Konstantin von Neurathille ym ym, syyttäen Rosenbergiä siitä, ettei hänen suonissaan virtaa "pisaraakaan saksalaista verta". Szell kirjoitti, että Rosenbergin esi-isien joukossa oli vain "latvialaisia, juutalaisia, mongoleja ja ranskalaisia". Liettuan viranomaiset karkottivat Szellin avoimen kirjeensä seurauksena 15. syyskuuta 1936. Hänen väitteensä toistettiin Vatikaanin L'Osservatore Romanon 15. syyskuuta 1937 ilmestyneessä numerossa. Alfred Rosenberg oli todellakin baltisaksalaista, ranskalaista ja luultavasti myös viro- ja latvialaista syntyperää, mutta juutalaista syntyperää ei kovasta pöyhinnästä huolimatta löydetty.
xxx/ellauri319.html on line 92: Vuoden 1918 lopulla hän muutti Müncheniin, jossa kansallissosialismi sai alkunsa. Rosenbergille se on vaikeaa, koska hänellä ei ollut sukulaisia tai tuttuja, joten hän joutui selviytymään tutoroimalla ja myymällä itsestään piirtämiään kuvia. Tapasi Max Erwin von Scheubner-Richterin. Hän auttoi häntä pääsemään Tuglas-seuraan vuoden 1919 lopussa.
xxx/ellauri319.html on line 96: Vuonna 1922 hän julkaisi kirjan "NSDAP:n luonne, perusperiaatteet ja tavoitteet". Hitlerin pidätyksen jälkeen Rosenberg nimitettiin NSDAP:n johtajaksi. Mutta hän itse asiassa tuhosi puolueen, koska hän ei kyennyt suorittamaan käytännön johtajuutta. Kun Hitler poistui vankilasta, hän poisti Rosenbergin välittömästi. "Alf" ei loukkaantunut ja istuutui kirjan "Kahdenkymmenennen vuosisadan myytti" pariin. Hitler ei pitänyt kirjasta. Hän puhui siitä: hämärää hölynpölyä, jonka on kirjoittanut itsevarma balttilainen, joka ajattelee äärimmäisen hämmentyneesti. Heideggerkään ei antanut sille monta tähteä.
xxx/ellauri319.html on line 98: Natsi-ideologiaa käsittelevän tärkeän teoksen The Myth of the Twentieth Century (1930) kirjoittanutta Rosenbergiä pidetään yhtenä tärkeimpien natsiideologisten uskontunnustusten päätekijöistä, mukaan lukien sen rotuteoria, juutalaisten vaino, Lebensraum ja Versaillesin epäreilun sopimuksen kumoaminen. Niin ja vastustaa sitä, mitä pidettiin "rappineena" modernina taiteena. Hänet tunnetaan kristinuskon hylkäämisestä ja vihasta, sixi hänellä on ollut tärkeä rooli saksalaisen kansallismielisen positiivisen kristinuskon kehityksessä.
xxx/ellauri319.html on line 103: Vuonna 1909, muutama kuukausi ennen 17-vuotissyntymäpäiväänsä, Rosenberg meni tätinsä kanssa vierailemaan huoltajansa luona, jonne oli kokoontunut useita muita sukulaisia. Tylsistyneenä hän käveli kirjahyllyn luo, otti kopion Chamberlain's Fundamentalsista ja kuvasi hetkeä seuraavasti: "Tunsin itseni sähköistyneeksi; kirjoitin otsikon ylös ja eikun kirjakauppaan."
xxx/ellauri319.html on line 106: Rosenberg loi myös hallintoa miehitetyille neuvostoalueille - Reichskommissariaats. Samalla hän kiinnitti suurta huomiota Ukrainaan, jossa hän halusi luoda tosiasiallisen itsenäisen valtion. Tämä ajatus ei saanut tukea Valtakunnan ylimmältä johdolta.
xxx/ellauri319.html on line 108: Mutta Rosenbergin Sonderkommandon ryöstö sai tukea. He veivät kaiken - antiikkia, arvokkaita kirjoja, ikoneja ja muita kulttuuriarvoesineitä.
xxx/ellauri319.html on line 117: Born in Hampshire, Chamberlain emigrated to Dresden in adulthood out of an adoration for composer Richard Wagner, and was later naturalised as a German citizen. He married Eva von Bülow, Wagner's daughter, in December 1908, twenty-five years after Wagner's death.
xxx/ellauri319.html on line 126: Tämä on kattavin ja yksityiskohtaisin luettelo (jaotteluineen ja prosentteineen) juutalaisesta vallasta, jonka olen vielä nähnyt. Tämä on upeaa. Jos meillä vain olisi kattavampia luetteloita kuin tämä maakohtaisesti, se järkyttäisi sinua. Tiedän, että Etelä-Afrikassa se oli jonkin verran samanlaista, ja vielä tänäkin päivänä olen hämmästynyt juutalaisvallasta Etelä-Afrikassa – vaikka suurin osa juutalaisista oli lähtenyt. Siitä huolimatta heidän voimansa on valtava.
xxx/ellauri319.html on line 128: Kolmesta (3) Facebook-johtajasta kolme (3) on juutalaisia. Tämä on 100 %:n numeerinen esitys. Seitsemästä (7) Facebook-johtajasta neljä (4) on juutalaisia tai osittain juutalaisia. Tämä on 57 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina Facebookin johtajien joukossa 50-kertaisesti (5 000 prosenttia) ja Facebookin johtajien joukossa 28,5-kertaisesti (2 850 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 132: Microsoftin seitsemästätoista(17) johtajasta kuusi(6) on juutalaisia. Tämä on 35 prosentin numeerinen esitys. Microsoftin yhdeksästä (9) johtajasta viisi (5) on juutalaisia. Tämä on 56 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina Microsoftin johtajien joukossa 17,5-kertaisesti (1 750 prosenttia) ja Microsoftin johtajien joukossa 28-kertaisesti (2 800 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 136: seitsemästätoista(17) Wikimedian vanhemmasta henkilökunnasta ja luottamushenkilöstä viisi(5) on juutalaisia. Tämä on 29 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina Wikimedian ylimmän henkilöstön ja luottamushenkilöiden joukossa 14,5-kertaisesti (1 450 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 140: "Big Six" -mediayhtiöiden kahdestatoista(12) ylimmästä johtajasta yhdeksän (9) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 75 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina "Big Six" -mediayhtiöiden johtajissa 37,5-kertaisesti (3 750 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 144: Kuudestakymmenestä(60) suurten Hollywood-studioiden, ammattiliittojen ja lahjakkuustoimistojen johtajista viisikymmentä(50) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 83 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina suurten Hollywood-studioiden, ammattiliittojen ja lahjakkuustoimistojen johtajissa 41,5-kertaisesti (4 150 %).
xxx/ellauri319.html on line 148: Suurimpien televisiolähetysverkkojen, kaapeliverkkojen ja tuotantoyhtiöiden 64:stä(64) ylimmästä johtajasta 57(57) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 89 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina suurten televisiolähetysverkkojen, kaapeliverkkojen ja tuotantoyhtiöiden ylempien johtajien joukossa 44,5-kertaisesti (4 450 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 152: Viidestäkymmenestä(50) suurten musiikki-yhtiöiden ja kauppajärjestöjen johtajista 39(39) on juutalaisia. Tämä on 78 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina suurten levy-yhtiöiden ja kauppajärjestöjen johtajissa 39-kertaisesti (3 900 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 156: Neljästäkymmenestäkuudesta(46) suurimpien radiolähetysverkkojen ja asemien omistajista johtajista kaksikymmentäkahdeksan(28) on juutalaisia. Tämä on 61 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina suurten radiolähetysverkkojen ja asemien omistajien joukossa 30,5-kertaisesti (3 050 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 160: Suurimpien mainosyhtiöiden ja kauppajärjestöjen neljästäkymmenestäkuudesta(46) ylimmästä johtajasta 31(31) on juutalaisia. Tämä on 67 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina suurten mainosyhtiöiden ja kauppajärjestöjen johtajissa 33,5-kertaisesti (3 350 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 164: Suurimpien televisio- ja radiouutisverkkojen 67(67) ylimmästä johtajasta 47(47) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 70 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina suurten televisio- ja radiouutisten johtajien joukossa 35-kertaisesti (3500 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 168: Suurimpien sanoma- ja uutislehtien 65:stä (65) ylimmästä johtajasta neljäkymmentäkaksi (42) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 65 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina suurten sanoma- ja uutislehtien johtajien joukossa 32,5-kertaisesti (3 250 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 170: Kuka hallizee JP Morgania? Juutalaiset tietysti, mutta tästä on jäänyt pois hieno numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina JPMorgan Chasen toimintakomitean jäsenten joukossa 45-kertaisesti (4 500 prosenttia) ja JPMorgan Chasen johtajien joukossa yliedustettuina. 22,5 kertaa (2 250 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 174: Kahdestoistakuudesta(26) Yhdysvaltain valtiovarainministeriön korkeasta virkamiehestä kahdeksantoista(18) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 69 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina Yhdysvaltain valtiovarainministeriön korkeiden virkamiesten joukossa 34,5-kertaisesti (3 450 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 178: Federal Reserve Boardin seitsemästä (7) kuvernööristä neljä (4) on juutalaisia. Tämä on 57 prosentin numeerinen esitys. Federal Reserve District Bankin kahdestatoista (12) presidentistä neljä (4) on juutalaisia. Tämä on 33 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina Federal Reserve -pankin hallintoneuvostossa 28,5-kertaisesti (2 850 prosenttia) ja Federal Reserve District Bankin johtajien joukossa kertoimella yliedustettuina. 16,5 kertaa (1 650 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 182: Yhdysvaltain puolustusministeriön sadasta yhdestätoista(111) korkeasta virkamiehestä neljäkymmentä(40) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 36 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina Yhdysvaltain puolustusministeriön korkeiden virkamiesten joukossa 18-kertaisesti (1 800 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 186: Kahdestoistakuudesta(26) Yhdysvaltain valtiovarainministeriön korkeasta virkamiehestä kahdeksantoista(18) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 69 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina Yhdysvaltain valtiovarainministeriön korkeiden virkamiesten joukossa 34,5-kertaisesti (3 450 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 190: Neljästäkymmenestäkolmesta(43) kolmenkymmenen jäsenen ryhmästä kaksikymmentäkolme(23) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 53 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 0,25 % maailman väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina Kolmenkymmenen jäsenen joukossa 212-kertaisesti (21 200 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 195: 46 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 1 % läntisen maailman väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina Bilberbergin ohjauskomiteassa 46-kertaisesti (4 600 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 199: Viidestäkymmenestäkuudesta(56) Trilateraal Commission Executive Committeen jäsenestä 23(23) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 41 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 0,25 % maailman väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina Trilateraalisen komission toimeenpanevassa komiteassa 164-kertaisesti (16 400 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 203: Ulkosuhteiden neuvoston 43:sta (43) johtajasta kaksikymmentäkahdeksan (28) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 65 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina ulkosuhteiden neuvoston johtajien joukossa 32,5-kertaisesti (3 250 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 207: Ivy Leaguen korkeakoulujen ja yliopistojen 24 (24) vanhemmasta hallintovirkailijasta kaksikymmentä (20) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 83 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina Ivy Leaguen korkeakoulujen ja yliopistojen johtajien joukossa 41,5-kertaisesti (4 150 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 211: Suurten ajatushautojen 30:stä (30) ylimmästä johtajasta kahdeksantoista (18) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 60 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina suurten ajatushautojen johtajien joukossa 30-kertaisesti (3 000 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 215: Kuudestakymmenestä(60) suurimpien urheiluliigojen, lahjakkuustoimistojen ja tiedotusvälineiden johtajista 43(43) on juutalaisia. Tämä on 72 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina suurten urheiluliigojen, lahjakkuustoimistojen ja tiedotusvälineiden johtajien joukossa 36-kertaisesti (3 600 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 219: Anti-Defamation Leaguen 53:sta (53) johtajasta ja johtajasta 53 (53) on juutalaisia. Tämä on 100 %:n numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina Anti-Defamation Leaguen ylimmän johdon ja johtajien joukossa 50-kertaisesti (5 000 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 223: Kahdestakymmenestäkahdesta(22) Southern Poverty Law Centerin vanhemmasta ohjelman työntekijästä viisitoista(15) on juutalaisia. Tämä on 68 prosentin numeerinen esitys. Kolmestatoista (13) Southern Poverty Law Centerin johtajasta kahdeksan (8) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 62 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina Southern Poverty Law Centerin vanhemman henkilöstön joukossa 34-kertaisesti (3 400 prosenttia) ja eteläisen köyhyyden joukossa. Law Centerin johtajia kertoimella 31 kertaa (3 100 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 227: American Civil Liberties Unionin yhdeksästä (9) johtajasta neljä (4) on juutalaisia. Tämä on 44 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina American Civil Liberties Unionin johtajissa 22-kertaisesti (2 200 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 231: Kahdestakymmenestäkahdesta (22) puolustuspolitiikan hallituksen jäsenestä neljätoista (14) on juutalaisia tai heillä on juutalainen puoliso. Tämä on 64 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ja juutalaisten puolisot ovat yliedustettuina puolustuspolitiikan hallituksen jäsenten joukossa 32-kertaisesti (3 200 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 395: Uuno Kailas, Finnish composer
xxx/ellauri319.html on line 553: Gaetano Donizetti (1797–1848), Italian opera composer
xxx/ellauri319.html on line 632: ETA Hoffmann (1776-1822), German Romantic author of fantasy and Gothic horror, a jurist, composer, music critic and artist
xxx/ellauri319.html on line 661: When diagnosed and treated in its early stages, syphilis is easy to cure. The preferred treatment at all stages is penicillin, an antibiotic medication that can kill the organism that causes syphilis. What penis sows, penicillin reaps. If you're allergic to penicillin, worse luck.
xxx/ellauri319.html on line 694: Tämä jae kertoo meille, että Maria oli kihlattu (luvattu) Joosefille, kun enkeli Gabriel vieraili hänen luonaan kyrpä ojossa. Juutalaisten kihlaukset olivat laillisesti sitovia ja ne voitiin rikkoa vain rabbitin aamenella.
xxx/ellauri319.html on line 695: Juutalaisuudessa avioliiton solmimisikä oli 12 vuotta (ja päivä) tytöillä ja 13 pojilla. Tämä tarkoittaa, että Maria oli todennäköisesti 12-13-vuotias, kun hänet kihlattiin Joosefille.
xxx/ellauri319.html on line 704: KATKELMA neljännen luokan kirjoittamasta, ohjaamasta ja toteuttamasta joulunäytelmästä: Näytelmä alkaa. Maria ja Joosef seisovat majatalon ovella ja pyytävät huonetta josta on näköala Beetlehemiin. Majatalon isäntä: "Ettekö näe, että ovella lukee "Täynnä"." Joosef: "Näemme, mutta ettekö te näe että vaimoni voi saada lapsen minä hetkenä hyvänsä?" Majatalon isäntä: "Sehän ei ole minun syytäni." Joosef: "No ei se ole minunkaan."
xxx/ellauri320.html on line 59: Newman oli eheytysterapian kannattaja joka hoiti "Psycho" Perkinsiä sähkösokilla "parantaakseen" hänen homoseksuaalisuutensa; tästä syystä Perkinsin partneri Stephen Sondheim kuvaili häntä "täysin epäeettiseksi vaaraksi ihmiskunnalle".
xxx/ellauri320.html on line 141: Nämä "tyypit" muodostuvat tyypillisesti lapsuudessa ja ovat élan vitalin eli testosteronipitoisuuden ilmaisuja (alaspäin vähenevästi). Adlerin mielestä keskimmäiset lapset (kuten hän) oli parhaita. Prostituution ja rikollisuuden ohella Adler luokittelil "homoseksuaalit" "elämän epäonnistumisiksi". Freudin mielestä homot oli narsisteja, Adlerista nillä on alemmuuskomplexi (tai ylemmyys, jos ovat päälläpäin).
xxx/ellauri320.html on line 154: En ole vielä tavannut miestä joka ei toivoisi että hänen vaimonsa olisi erilainen kuin ne rattotytöt joiden kanssa hän pitää hauskaa. Heijari heilahtaa milloin suuntaan milloin toiseen. Kun naiset koittaa päästä miesten kanssa tasoihin, viemäristä menee paizi immenkalvo niin sisätilan salaperäisyys. Juuri kaikkeinpyhimmän koskemattomuus on neizyt Maariassakin niin ylimaallista. Ennen taivaaseen astumista ei sitä astunut kuin Gabi, tai ehkä vähän Joosef sittemmin, mutta siitä kuluu hyviin tapoihin vaieta.
xxx/ellauri320.html on line 156: Well, I may write about innocent virgins,' she said, over a lavish lunch of pheasant and vintage hock, 'but I wasn't one when I married. I lost my virginity at 18 to Viscount Elmley, the son of the seventh Earl Beauchamp, Lord Warden of the Cinque Ports, whose glorious home, Madresfield Court, was the model for the house in Evelyn Waugh's Brideshead Revisited.
xxx/ellauri320.html on line 173: Cartland said nothing - but, in truth, remained doubtful. 'The Duke was supposed not to be able to have children, and never had a child by anyone else, so I think it's rather unlikely,' she concluded.
xxx/ellauri320.html on line 196: Nevertheless, the murder by the IRA in 1979 of Lord Mountbatten, a friend for more than 50 years, was a devastating shock. But not least of the faults in tomorrow's TV film is the suggestion that Cartland was expecting him to propose marriage.
xxx/ellauri320.html on line 315: Cipolla väittää, että tyhmyys on muuttuja, joka pysyy vakiona kaikissa populaatioissa. Jokaisessa luokassa, jonka voit kuvitella – sukupuoli, etnisyys, kansallisuus, koulutus, tulot – on kiinteä prosenttiosuus tyhmiä ihmisiä. Yliopiston professorit voivat olla tyhmiä. Yhdysvaltain presidentit voivat olla tyhmiä.
xxx/ellauri320.html on line 363: Det å bli gammel, tenkte jeg ikke over før for 2 år siden da jeg plutselig havnet på sykehuset en morgen. Jeg skulle dusje, så da vannet kom over hodet mitt, var det plutselig vondt å få vann i håret? Jeg skjønte ingenting, så ble alt rundt meg "rosa?" Da besvimte jeg og hektet av glassdøren på dusjkabinettet. Jeg våknet etter noen sekunder på gulvet utenfor dusjen med døren på snei! Jeg hadde ikke følt meg dårlig før dette. Var frisk som en fisk og syklet mye. På sykehuset konstanterer de dobbel lungebetennelse, og flere mangler i blodet, bl.annet Kadium? Og jeg som spiser variert mat, tar mine vitaminer og noe kosttilskudd, vet ikke hvorfor dette skjedde. Men etter noen dager på sykehus var alt ok igjen. Det var ikke hyggelig å reise til sykehus med håndkle rundt håret og badehåndkle rundt kroppen uten noen andre ting med. Jeg ler av det i dag. Men tilbake til det å bli gammel! Plutselig skjer det noe uventet, som artrose, dårligere tarmfunksjon. Jeg la om kostholdet mitt 100%, og vips var alle smerter borte, tarmene har begynt å fungere normalt igjen etter å ha fått Ulcerøs kolitt. Med min nye måte å spise på, er alt bra hittil. Håper det fortsetter slik. Når man blir gammel, gjør det ofte litt vondt her og der. Men kostholdet er nøkkelen til god og smertefri helse. God sommer!
xxx/ellauri329.html on line 126:
xxx/ellauri329.html on line 162: Rachel Luv, Asia and Sativa Rose. Celebrities
xxx/ellauri329.html on line 202: Billy and Maria Dannreuther are among a number of travelers stranded in Italy en route to Africa. While the Dannreuthers seem like an average couple, they have the same goal as Mrs. Gwendolen Chelm and some of their other shifty companions -- to lay claim to property that is supposedly rich with uranium.
xxx/ellauri329.html on line 314:
xxx/ellauri329.html on line 341: Aleksijevitš pohjaa romaaninsa valtavaan määrään haastatteluja. Hän kiertelee kaupunkeja ja maaseutua ja etsii ihmisiä, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet tai todistaneet omin silmin jotain sellaista, mistä Aleksijevitš haluaa kirjoittaa. Hän ei haastattele virallisia tahoja tai valtaapitäviä, vaan etsii aivan tavallisia ihmisiä: työmiehiä, naisia, lapsia. Hän antaa kirjoissaan äänen niille, joita ei historiakirjoista yleensä löydy. Näiden satojen haastatteluiden jälkeen Aleksijevitš alkaa työstää kirjaa ja jokainen prosessi kestää useita vuosia. Ei siis mikään ihme, ettei häneltä tärähdä markkinoille vuosittain uutta teosta. Sittenpä ne ovat sitä paxumpia!
xxx/ellauri337.html on line 65: Jos et halua tietää juonesta ja henkilöistä lopeta luku-urakka tähän (juonta on käsitelty myös Wikipediassa täällä, itse en ymmärrtänyt kuvauksesta juuri mitään. "Leni ei sopeudu kulutus-, suoritus- ja voitto-orientoituneeseen yhteiskuntaan", ei niin, vaan Leni on irrallaan ja omituinen jo syntymästään saakka. Romaanin "rakennetta on verrattu muun muassa Nürnbergin oikeudenkäyntiin ja Ristin Teresan autuaaksijulistamiseen, sillä Leni yhdistettiin useissa kohdissa Jumalan äitiin Mariaan". Tämäkään ei minusta pidä lainkaan paikkaansa. Ihme-asia liittyi lesbonunnaan nimeltä Rahel, ja se selitettiin vanhoilla geysireillä alueella, Rahelin haudalla kukki ruusupensas. Kirjan alkuosassa selitetään, että "Hän on tuttavallisessa suhteessa neitsyt Mariaan, näkee hänet television kuvaruudussa miltei päivittäin, joka kerta yllättyneenä, että neitsyt Maria on vaaleaverikkö ...". s. 17. Koska Leni itse on vaaleaverikkö, luulen, että hän näkee omat kasvonsa tv-ruudussa. Tv kannattaa sijoittaa varjoseinälle, ettei ruutu heijasta kazojien lättyjä.
xxx/ellauri337.html on line 121: Lenis Vater Hubert Gruyten ist Bauunternehmer. Bis 1933 operiert er hart an der Grenze zum Konkurs, dann geht es steil bergauf: Er verdient viel Geld am Bau des Westwalls. Dabei sind sich alle einig, dass er fachlich unbegabt ist. Er ist jedoch ein guter Organisator, furchtlos, vielleicht größenwahnsinnig. Er traut seiner Tochter trotz der schulischen Probleme viel zu. Wen er allerdings mit Bildung geradezu vollstopft, das ist sein Erstgeborener Heinrich Gruyten. Diesem will er den Krieg ersparen, doch der Junge, der mit seinem Vater ständig Streit hat, zieht diesem zum Trotz ins Feld und schickt Briefe mit Zitaten aus militärischen Texten nach Hause. 1940 stirbt der hochgebildete Heinrich einen sinnlosen Tod: Er und sein Vetter Erhard Schweigert werden wegen Fahnenflucht und Waffendiebstahls erschossen. Damit wird Leni zur „platonischen Witwe“: Sie wäre reif für Erhard und die Liebe gewesen und fieberte ihrem ersten Mal entgegen, draußen in freier Natur im Heidekraut. Der hochsensible Erhard hatte sie angebetet und ihr kühne Gedichte geschrieben, doch ansonsten waren beide so schüchtern, dass sie über ein paar Tänze nicht hinausgekommen waren, bevor der Tod Erhard holte. Leni fällt in tiefe Trauer.
xxx/ellauri337.html on line 153: Auf dem Friedhof bildet sich eine Zweck- und Sympathiegemeinschaft, boshaft das „Sowjetparadies in den Grüften“ genannt. Vom 20. Februar bis zum 7. März 1945 leben Leni, Boris, Margret, Pelzer und Lotte mitsamt ihren zwei Söhnen zusammen in einem Gruftsystem, das Pelzer mit Strom, Heizöfchen und Vorratskammer ausgestattet hat – eine veritable Vierzimmerwohnung. In der Gärtnerei bringt Leni einen Sohn zur Welt und nennt ihn Lev. Margret organisiert für Boris das Soldbuch eines gefallenen Soldaten – ein fataler Fehler: Unmittelbar nach Kriegsende, im Liebes- und Friedenstaumel, wird Boris mit seinen falschen Papieren als deutscher Soldat verhaftet und von den Amerikanern an die Franzosen überstellt. Bald kommt er bei einem Bergwerksunglück in Lothringen ums Leben. In Todesverachtung radelt Leni wochenlang durchs deutsch-französische Grenzgebiet, bis sie das Grab findet. Was alles noch tragischer macht: Pelzer, Margret, Hölthohne und auch der hochgestellte Herr bezeugen dem Verfasser, dass Borisʼ Tod vermeidbar gewesen wäre, da sie ihm andere und bessere Papiere hätten besorgen können. Der Herr ist in der Tat so hochgestellt, dass er in den Nürnberger Prozessen verurteilt wird – allerdings reist er 1955 schon wieder mit Kanzler Adenauers Delegation nach Moskau.
xxx/ellauri337.html on line 161: Auf den Spuren von Schwester Rahel und einem Rosenwunder (ein unverwüstlicher Rosenstrauch blüht dauerhaft auf ihrem Grab) reist der Verfasser bis nach Rom in die Ordenszentrale. Dort begegnet er Schwester Klementina, die hochgebildet und außerdem höchst attraktiv ist. Sowohl was Lenis möglicherweise erotische Beziehung zu Schwester Rahel als auch was das Rosenwunder anbelangt, hält sich die Nonne bedeckt. Man raucht Virginia-Zigaretten zusammen, und zum Abschied küsst der Verfasser die Nonne ganz unkeusch, worauf diese ihn zur Wiederkehr einlädt. In Deutschland hat sich das Rosenwunder derweil zum Rosenthermalwunder gemausert: Rund um den Rosenstock im Klostergarten sollen heiße Quellen sprudeln, die Presse ist elektrisiert, doch der Orden wiegelt weiter ab.
xxx/ellauri337.html on line 173: Klementina wird von ihrem Orden nach Würzburg strafversetzt, wo der Verfasser sie besucht. Mit durchschlagendem Erfolg: Sie legt ihre Haube ab und geht mit ihm. Endlich begegnet der Verfasser Leni einmal persönlich. Er ist mehr als angetan von ihr, die schüchtern wirkt und wortkarg bleibt. Sie ist von ihrem türkischen Mieter Mehmet schwanger und will mit ihm eine Lebensgemeinschaft eingehen. Zum Abschied äußert sie einen kryptischen Satz, auf den sich nicht einmal die Literaturwissenschaftlerin Klementina einen Reim machen kann: Man müsse „mit irdischem Wagen, unirdischen Pferden weiterzukommen versuchen“. Das Rosenwunder ist beendet: Der Klostergärtner spritzt solche Mengen Gift, dass dagegen die sterblichen Überreste von Schwester Rahel nichts auszurichten vermögen.
xxx/ellauri337.html on line 177: Der Roman beginnt mit einer ungewöhnlichen Widmung: „Für Leni, Lev und Boris“ – also für die Hauptfiguren der Geschichte. Es handelt sich beim Gruppenbild mit Dame um die Rekonstruktion eines Lebens anhand von Zeugenaussagen, Erinnerungen und Dokumenten. Böll vermischt Fakten mit erfundenen „Originaldokumenten“, er entwirft eine fiktive Handlung unter Bezugnahme auf historische Ereignisse, zum Beispiel den Bombenkrieg, die Nürnberger Prozesse, Adenauers Reise nach Moskau 1955. Die Romanstruktur ist nicht strikt chronologisch, sondern sprunghaft, episodisch, wie die Zeugenaussagen voller Wiederholungen und Ungenauigkeiten und daher oftmals verwirrend. Als Erzähler tritt ein namenloser Verfasser auf, der sich oft mit Beschreibungen von Interieurs und Interviewsituationen aufhält und ein Faible für Abkürzungen und Initialen hat, was dem Leser viel Aufmerksamkeit abverlangt. Der Roman hat Längen da, wo all die Erinnerungen und subjektiven Bewertungen der Beteiligten vorbeiziehen, nimmt aber im letzten Fünftel, als die Handlung auf ihr Happening-artiges Ende zuläuft, deutlich Tempo auf. Böll nutzt das Potenzial der deutschen Sprache für Schachtelwörter zu kreativen sozialkritischen Neuprägungen. Vielerorts ist er sarkastisch, ätzend, bissig. Er schreibt häufig in indirekter Rede und hat sich von der schlichte Prosa seiner Trümmerliteratur und Kurzgeschichten weit fortentwickelt.
xxx/ellauri337.html on line 185: Leni, Boris und Lev sind eine Inkarnation der heiligen Familie in der deutschen Provinz. Sie sind obdachlos, von der Gesellschaft an den Rand gedrängt, angefeindet. Nicht im Stall, sondern in einem Gärtnerschuppen kommt Lev zur Welt. Durch Lenis Klosterschule und die Recherchen des Verfassers im kirchlichen Milieu kommen zahlreiche religiöse Motive in den Text, etwa die Jungfrauengeburt oder das Rosenwunder.
xxx/ellauri337.html on line 290: Vaikka faarao oli valmis päästämään jutkut tiehensä jo verivizauxen jälkeen, Jumala tarkoituxella paadutti hänen sydämensä että Mooses ehti lähettää kaikki 10. Kuulosta Gizan kostoiskuilta.
xxx/ellauri337.html on line 315: Ensimmäisessä faaraon Mooseksen haastattelussa vaati häntä vapauttamaan heprealaiset ja päästämään heidät erämaahan palvomaan Jumalaa, kuten hän oli käskenyt. Muuten Jumala muuttaisi veden vereksi, mutta farao ei kuunnellut.
xxx/ellauri337.html on line 337: Mooses ja Aaron varoittivat uudelleen faraolle, että Jumala aiheuttaisi sammakoiden hyökkäyksen, jos hän ei päästäisi niitä. Toisella kieltäytymisellään Aaron ojensi kätensä vesille ja sammakot hyökkäsivät alueelle.
xxx/ellauri337.html on line 357: Egyptiläiset papit yrittivät matkia ihmelapsia kolmannen kerran, mutta epäonnistuivat. Silloin he tunsivat Jehovan voiman. Mutta faarao ei halunnut kuunnella Moosesta tai omia pappejaan.
xxx/ellauri337.html on line 375: Jos ennen faraota, Moosesta ja Aaronia varoitti häntä, että Jahve lähettäisi hevoskärpästen vitsauksen. Tällä kertaa ero olisi: heprealaiset eivät koskettaneet tunnustaessaan, että Jumala siunasi heidät.
xxx/ellauri337.html on line 379: Katkeus kerrotaan Mooseksen kirjassa 8, 16-28 (Raamatun katoliset versiot) tai Exodus 8:20-32 (Raamatun ei-katoliset kristilliset versiot). Halakha?
xxx/ellauri337.html on line 393: Veljet Mooses ja Aaron palasivat faraon läsnäolo varoittaa häntä, että jos he eivät vapauta heprealaisia, kaikki karja kärsii tappavan vitsauksen.
xxx/ellauri337.html on line 411: Jumala käski Mooseksen ja Aaronin ilmestyä jälleen faraon edessä, ota kourallinen nokea uuneista ja heitä se ilmaan. Tämä pöly levisi ilmassa ja aiheutti haavaumia kaikille alkuperäisasukkaille, mukaan lukien egyptiläisille papeille, jotka eivät voineet kohdata veljiä. Farao ei kuitenkaan suostunut.
xxx/ellauri337.html on line 429: Uudessa haastattelussa faraon kanssa Aaron ja Mooses varoittivat häntä, että Egyptiin tulisi ukkosmyrsky ja rakeita. Jos he halusivat pelastua, heidän piti turvautua sisätiloihin, mutta kaikki eivät uskoneet. Näin pellava ja ohra tuhoutuivat, mutta vehnä ja speltti pelastuivat, koska ne eivät olleet kukoistaneet.
xxx/ellauri337.html on line 433: Kohta kerrotaan 2. Mooseksen kirjan 9, 13-35 kirjassa.
xxx/ellauri337.html on line 447: Mooses ja Aaron ilmoittivat, että farao heinäsirkkojen vitsaus, joka tuhoaisi sen, mitä rakeet eivät tuhonneet. Faraon palvelijat pyysivät häntä anteeksi, mutta hallitsija ei suostunut. Seuraavana päivänä heinäsirkat kuluttivat kaiken tiellään olevan kasvillisuuden.
xxx/ellauri337.html on line 449: Farao pyysi anteeksi syntinsä, ja Jumala syöksyi heinäsirkat Punaiseen mereen. Sitten hallitsija tarjosi Moosekselle, että hän antaisi miesten lähteä rauhaan, mutta tämä ei ollut heidän mielestään sallittua, eivätkä he voineet lähteä.
xxx/ellauri337.html on line 451: Kohta kerrotaan 2. Mooseksen kirjan 10, 1-20.
xxx/ellauri337.html on line 466: Jumala käski Moosesta ojentaa hänen käsi niin, että pimeys peitti Egyptin taivaan kolmeksi päiväksi. Tänä aikana ei näkynyt ketään. Vain heprealaisten taloissa oli valaistus.
xxx/ellauri337.html on line 468: Farao antoi Mooseksen marssia perheidensä kanssa, mutta ilman karjaa. Mutta tämä kieltäytyi. Niinpä farao ei päästänyt heitä ulos. Sitten hän karkotti Mooseksen ja uhkasi tappaa hänet, jos tämä uskaltaisi palata.
xxx/ellauri337.html on line 470: Kohta kerrotaan kirjassa 2. Mooseksen 10, 20-29.
xxx/ellauri337.html on line 484: Herra varoitti Moosesta että hän tappaisi Egyptin esikoiset. Suojellakseen itseään kuolemalta heprealaisten piti merkitä ovensa kattoon Jehovan kunniaksi uhratun karitsan verellä. Muuten enkelit voisivat erehtyä ovesta. Sinä iltana heprealaiset viettivät ensimmäistä pääsiäistä, toisin sanoen Herran kulkua.
xxx/ellauri337.html on line 488: Katkea kerrotaan kirjassa 2. Moos. 11, 1-10; Mooseksen kirja 12, 29-36.
xxx/ellauri337.html on line 504: Genesis 6:1-4 When man began to multiply on the face of the land and daughters were born to them, the sons of God saw that the daughters of man were attractive. And they took as their wives any they chose. Then the LORD said, “My Spirit shall not abide in man forever, for he is flesh: his days shall be 120 years.” The Nephilim were on the earth in those days, and also afterward, when the sons of God came in to the daughters of man and they bore children to them. These were the mighty men who were of old, the men of renown.
xxx/ellauri337.html on line 510: Mooseksen kirjan mukaan heprealaiset asuivat Egyptissä patriarkka Jaakobin ja hänen poikansa Joosefin ajoista lähtien. Mutta molempien kuollessa farao teki heidät orjiksi heidän vaurautensa ja suuren lukumääränsä pelossa ja määräsi vastasyntyneet urokset tapettaviksi. Faaraon tytär pelasti Mooseksen, joka kasvatti hänet omakseen.
xxx/ellauri337.html on line 512: Aikuisena Mooses näki egyptiläisen pahoinpitelevän orjaa ja murhaavan tämän. Kun hänet löydettiin, hän pakeni Midianiin, otti vaimon ja ryhtyi laumaan paimeneksi. Tuona aikana Jumala antoi hänelle tehtäväksi vapauttaa ihmiset ja johdattaa heidät luvattuun maahan veljensä Aaronin avulla.
xxx/ellauri337.html on line 514: Veljet tapasivat toistuvasti faraon välittääkseen jumalallisen sanoman, mutta tämä hän ei halunnut kuunnella. Mooses ja Aaron varoittivat häntä, että jos hän itsepintaisesti kieltäytyy, Jahve lähettäisi Egyptiin useita vitsauksia taivuttelemaan häntä. Vasta kymmenennen (esikoisen kuoleman) jälkeen farao suostui.
xxx/ellauri354.html on line 56: Un viejo periodista Decision festejar sus noventa años a lo grande, dándose un regalo que le hará sentir que todavía está vivo: una jovencita. En el prostíbulo de un pintoresco pueblo, ve a la jovencita de espaldas, completamente desnuda, y su vida cambia radicalmente. Ahora que la conoce se encuentra a punto de morir, pero no por viejo, sino de amor.
xxx/ellauri354.html on line 129: Kalanick was born on August 6, 1976, and grew up in the Northridge neighborhood of Los Angeles. Kalanick's parents are Bonnie Renée Horowitz Kalanick (née Bloom) and Donald Edward Kalanick. Bonnie, whose family were Viennese Jews who immigrated to the U.S. in the early 20th century, worked in retail advertising for the Los Angeles Daily News. Kalanick studied computer engineering and business economics at the University of California, Los Angeles (UCLA) until he dropped out to make MMMMONEY! Inhottava viurusilmä. Uuber ajoi alas Suomen taxilainsäädännön kauko-ohjaamalla limaista näppyläistä kumikana Berneriä.
xxx/ellauri354.html on line 134: Kalanick has been described as a passionate libertarian and a fan of author Ayn Rand. Totta Mooses. Misogyyni paska kaiken lisäxi.
xxx/ellauri354.html on line 147: Kaljupäinen, paxuposkinen Kai Laitinen oli Pirkon ja Callen opiskelukaveri. Kiltti mies se taisi olla, ja ymmärsi runoja. Tätäkin Helvi Juvosen koskettavaa kurkirunoa.
xxx/ellauri354.html on line 151: Helvi Inkeri Juvonen (5. marraskuuta 1919 Iisalmi – 1. lokakuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka sodanjälkeisen modernin lyriikan ensimmäisiä tekijöitä Suomessa. Juvosen runoissa oli uskonnollisia vaikutteita, joita on tulkittu kristillisyyden lisäksi myös panteismiksi.
xxx/ellauri354.html on line 153: Juvosen vanhemmat olivat vaatekauppias Juho Petterinpoika Juvonen ja Impi Maria Liimatainen. Juvonen kirjoitti ensimmäiset runonsa jo kouluvuosinaan, ja hänen mielirunoilijansa oli - ei Horatius vaan - Emily Dickinson.
xxx/ellauri354.html on line 155: Sotavuosina Juvosella oli vaikeuksia löytää vuokra-asuntoa Helsingistä, ja hän joutui palaamaan vuonna 1942 joksikin aikaa Iisalmeen. Seuraavana vuonna pahasta aliravitsemuksesta kärsinyt ja vain 43 kiloa painanut Juvonen oli jonkin aikaa Lapinlahden mielisairaalassa. Vuodesta 1949 lähtien hän asui Aila Meriluodon sisaren Sirkka Meriluodon kanssa kuolemaansa saakka.
xxx/ellauri354.html on line 194: H.K.Riikonen oli Laitisen praktikumin ankkuri, kuin Marko Tapio Saarijärven hiihdossa. Erich Auerbachin toisen maailmansodan aikana Istanbulissa kirjoittama Mimesis oli paizi Riikosen myös Laitisen arvostama teos. Luin sen joskus, ei se ollut kummonen. Jäbä väitti että VT on the cat's whiskers kirjallisuuden ajalla, juutalaisena.
xxx/ellauri354.html on line 253: Sartre has said that the writer's is to cure the "sick" language that is incommunicative. Iris Murdoch, in attempting to answer what the sickness of the language really is, says it is the fact that we can no longer take language for granted as a medium of communication. "Its transparancy has gone. We are like people who for a long time looked out of a window without noticing the glass - and then one day began to notice this too. Hemingway also feals this way. Our time demands a simple prose. with an Eliot-like emphasis on semantics."
xxx/ellauri354.html on line 265: Professor Gianfranca Balestra of the Università Cattolica del Sacro Cuore (Milan) not only located the book but took the extraordinary trouble of having the whole thing xeroxed for me. Finally, in late 1995, I had the 288 pages of Il maiale nero: Rivelazioni e documenti in my hands. But what does it say? It's all in Italian! The puzzle was partially solved by Enzo Michelangeli: “Il Maiale Nero” is a novel written by Umberto Notari in the early 20th Century. His most famous book is the first he published in 1904, “Quelle signore” (“Those ladies”), about the world of prostitution: it earned him a prosecution for obscenity resulting in a fine, but the book was reprinted and by 1920 had sold more than half million copies.
xxx/ellauri354.html on line 271: In 1907, Notari (1878–1950) was already a best-selling journalist, polemicist, biographer, novelist, and dramatist. All told, he would write more than thirty books, in six of which he examines the position of women in society, most notably with a 1903 exegesis of prostitution in high and low places called Signore sole: Interviste con le più belle e le più celebri artiste (Single women: Interviews with the most beautiful and famous artists) that sold 21,000 copies and was denounced as immoral and obscene and taken to court, which inevitably increased its readership. It was followed by Quelle signore: Scene di una grande città moderna (Those women: Scenes of a great modern city; ca. 1904), which was set in a house of prostitution and whose main character, Ellere, was recognizably based on Notari’s good friend Filippo Tommaso Marinetti (1876–1944), an Egyptian-born Italian poet, editor, firebrand, and founder of the Futurist movement.
xxx/ellauri354.html on line 281: Indeed, as Rinaldi claims, The Black Pig “tells you about those priests” (FTA 8). And it is easy enough to see why the priest thought it “a filthy and vile book.” But Rinaldi’s complaint, that it “shook my faith” (7), needs to be read in the context of everything else we know of this character. If Rinaldi is a real believer—which I doubt—he would disdain Notari’s book, which, although heavily documented, is dripping with scorn, irony, and bias. But if his faith is automatic and largely irrelevant, or if it has already been shaken, he might have read on, attracted by Notari’s wide reading, his witty, strong prose, and his relentlessly rationalist logic, sometimes reminiscent of MarkTwain.
xxx/ellauri354.html on line 292: Aale Tynni, joka vaikeroi Martti Haavion alla palvelijan huoneessa Elsa Enäjärvi-Haavion tehdessä syöpäkuolemaa yläkerrassa (kz. albumia 147), suomensi yhden Joosen runon paxuun kirjaansa. Googlen suomennos vähän editoituna ei ole paljon Pekkaa pahempi. Mitta lienee joku Horatiuxen aiolibiitti, kz. tästä.
xxx/ellauri354.html on line 332: e si rinfrange roseo ja särkyy vaaleanpunaisena
xxx/ellauri354.html on line 356: E precipita l'ora. O bocca rosea, Ja tunti rientää eteenpäin. Oi ruusuinen suu,
xxx/ellauri354.html on line 418: The Guardian gave S-Town a critical review. The opinion piece called S-Town "a good story, but an indefensible one." The article states that the podcast is supposed to leave you feeling positive, however instead it feels forced.
xxx/ellauri354.html on line 498: Uskonnollisten juutalaisten keskuudessa äärimmäisen tulevaisuuden hankkeen ennakointi, joka keskittyy Kolmannen temppelin rakentamiseen Temppelivuorelle Jerusalemin vanhaankaupunkiin, on ollut vallitseva teema, jota Israelissa pidetään myös ideologisena motiivina. Muslimit ovat kuitenkin kiistäneet käsityksen Kolmannesta temppelistä, koska on olemassa Kalliokupoli, jonka Umayyad-kalifaatti rakensi Salomonin temppelin ja toisen temppelin päälle; Juutalaisten ja muslimien väliset jännitteet Temppelivuoresta ovat siirtyneet poliittisesti yhdeksi Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin suurimmista leimahduspisteistä, ja alue on myös ollut merkittävän keskustelun kohteena Israelin ja Palestiinan rauhanprosessissa. Suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä on pidättäytynyt tunnustamasta Jerusalemin suvereniteettia Israelin ja Palestiinan kansallishallinnon välisten ristiriitaisten aluevaatimusten vuoksi, koska molemmat osapuolet ovat väittäneet sen pääkaupunkikseen.
xxx/ellauri354.html on line 596: Sefer kuvaa eskatologista taistelua Antikristuksen Armiluksen, joka on Rooman johtaja, ja Messias ben Josephin välillä, joka epäonnistuu taistelussa, mutta tasoittaa tietä Daavidin Messiaalle ja vanhurskauden lopulliselle voitolle. Alkuperäinen kirjoittaja odotti Messiaan tulevan lähitulevaisuudessa; myöhemmät toimittajat toimittivat tilalle myöhemmät päivämäärät.
xxx/ellauri354.html on line 624: Helen Roseveare (lähetystyölääkäri Kongossa, joka oli kärsinyt vangituksesta, hakkaamisesta ja raiskauksista) työskenteli kerran lujasti pelastaakseen vastasyntyneen vauvan hengen. Heillä oli oltava vakiolämpötila, johon kuumavesipullo tekisi. Sinä aamuna hän kertoi tilanteesta joillekin lapsille heidän perustamastaan kodista. Yksi lapsi rukoili.. "Jumala, lähetä kuumavesipullo tänään ja anna myös nukke vauvan sisarelle, joka oli surullinen" Sinä iltapäivänä saapui kuorma-auto tarvikkeineen. Nämä tarvikkeet olivat olleet matkalla kuukausia, mutta tulivat samana päivänä. Siteiden joukossa oli "kuumavesipullo" (jota ei ollut tilattu) ja myös yksi Dolly. Oliko tämä vain sattumaa vai jumalallinen väliintulo?
xxx/ellauri356.html on line 53: Derridan logosentrismi oli uskoa takaa maistuvaan, merkityxet takaavaan persustaan.
xxx/ellauri356.html on line 90: Kiitoxet naismasturbaduureille. Eskille on kiitoskappale, mutta aika vaimea. Yhtä vaisu kuin Arska Kinnuselle ja H.K. Riikoselle. Hyvä elämä on jähmettymisen vastustamista ja jatkuvaa avartumista. Kuin vettynyt patonki porttikonkissa. Toivon tutkimuxeni nostattavan uskoa rakkauden voimiin. Risti, sydän ja ankkuri. Hellikää toisianne, vaalikaa sukupuolieroja.
xxx/ellauri356.html on line 114: 1970-luvulla Cixous alkoi kirjoittaa seksuaalisuuden ja häpykielen suhteesta. Cixous ja Luce Irigaray yhdistivät Derridan logosentrisen idean ja Lacanin halun symbolin (schischeli) ja loivat termin phallogosentrismi. Näppärää!
xxx/ellauri356.html on line 128: Cixous väittää, että naisen alenemisen on määritellyt se, kuinka "fallogosentrinen" ajattelu on "kolonisoinut" meidät. Kirjoittaja rakentaa ideoita, joita on kehittänyt toinen algerialaissyntyinen ranskalainen filosofi Jacques Derrida (1930-2004), joka tosin on mies. Hän loi termin "fallogosentrismi", joka viittaa maskuliiniselle näkökulmalle kielen kautta annettuun painopisteeseen.
xxx/ellauri356.html on line 184: Useaan otteeseen Derrida on tunnustanut velkansa Husserlille ja Heideggerille ja todennut, että ilman heitä hän ei olisi sanonut sanaakaan. Näissä esseissä esitettyjen kysymysten joukossa ovat "Mikä on 'merkitys', mitkä ovat sen historialliset suhteet siihen, mikä väitetään tunnistettuna "ääni"-otsikon alla läsnäolon arvoksi, esineen läsnäoloksi, läsnäolon arvoksi. merkitys tietoisuudelle, itsenäisyys niin sanotussa elävässä puheessa ja itsetietoisuudessa?" Tyypillistä idealistipotaskaa. Tämä paradigma periytyi juutalaisuudesta ja hellenismistä. Hän kuvailee logosentrismiä fallokraattiseksi, patriarkaaliseksi ja maskuliniseksi.
xxx/ellauri356.html on line 386: Susan Sontag, alun perin Rosenblatt, (16. tammikuuta 1933 – 28. joulukuuta 2004 New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija, esseisti ja ihmisoikeusaktivisti.
xxx/ellauri356.html on line 390: Susan Sontag meni naimisiin sosiologi Philip Rieffin kanssa 17-vuotiaana. Heidän poikansa syntyi vuonna 1952. Kirjailija Benjamin Moser sai Pulizer-palkinnon Susan Sontagin elämäkerrasta (2019). Hän väitti, että Sontag oli huono äiti ja kohteli julmasti parisuhdekumppaneitaan.
xxx/ellauri356.html on line 401: Sontagilla oli myös suhde kirjailija Joseph Brodskyyn, joka sai hänet todella ymmärtämään neuvostohallinnon vainoamien kirjailijoiden antikommunismin, joita hän oli lukenut ja joissakin tapauksissa jopa tuntenut, ymmärtämättä heitä. Hän kertoi olleensa rakastunut seitsemän kertaa elämänsä aikana. "Ei, odota", hän sanoo. 'Itse asiassa kello on yhdeksän. Viisi naista, neljä miestä.'
xxx/ellauri356.html on line 426: Sergei Jakovlevich Efron (29. syyskuuta [11. lokakuuta] 1893, Moskova, Venäjän valtakunta - 16. lokakuuta 1941, Moskova, Neuvostoliitto) - publicisti, kirjailija, valkoisen armeijan upseeri, Markovite, pioneeri, NKVD -agentti. Marina Tsvetaevan aviomies. Palattuaan Moskovaan hänet pidätettiin ja teloitettiin vuonna 1941. Kuntoutunut postuumisti. Jakov oli luterilaisexi käännähtänyt juutalainen. Marina and Serjoza had an intense relationship, but Tsvetaeva had affairs, such as those with Osip Mandelstam and a poetess Sofia Parnok. Serjozha otti osaa jäämarssiin valkoisten puolella, mutta käänsi maanpaossa takkinsa ja osallistui toisen takinkääntäjän nirhaamiseen Sveizissä päästäxeen äiti-Venäjälle takasin. Ei olis kannattanut. Tytär todisti että Serjozha oli Trozkin agentti.
xxx/ellauri356.html on line 467: Sosiologisissa tutkimuksissa abjekti on käsite, jota käytetään usein kuvaamaan ruumiita ja asioita, jotka ovat luotaantyöntäviä tai vastenmielisiä, kuten Bonesin ym. ruumiinavaajien öklöjä limoja, toukkia ja muita löytöjä. Joku Imogen Tyler (n.h., takuulla brittiämmä) yritti tehdä käsitteestä sosiaalisemman analysoidakseen abjektiota sosiaalisena ja elettynä prosessina ja ottaakseen huomioon sekä abjektoijat että ne, jotka kokevat olevansa abjektoituja, voimakkaiden edustamisen ja sorrettujen vastustuksen välillä. Tyler selvitti tapaa, jolla nyky-Britannia oli leimannut tietyt ihmisryhmät – enimmäkseen vähemmistöryhmät – kapinallisiksi hahmoiksi ja kuinka nämä yksilöt kapinoivat surkeaa identiteettiään vastaan, joka tunnetaan myös syrjäytymisenä, leimautumisena ja/tai sosiaalisena syrjäytymisenä. Sairaalassa on hurja hierarkia. Tästä saa hyvän käsityxen ruumiinryöstösuorasoittosarjoista. Ja vammaiset! Ihmiset, jotka näkevät vammasen yksilön, reagoivat abjektiin joko yrittämällä sivuuttaa ja hylätä sen tai yrittämällä kumikaulamaisesti uppoutua siihen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa, eräs Frances väittää, ensimmäinen ilmenee kieltäytymällä ottamasta katsekontaktia tai tunnustamasta vammaisen henkilön läsnäoloa, kun taas jälkimmäinen ilmenee tunkeilevana tuijotuksena.
xxx/ellauri356.html on line 507: Ädistä erillisen identiteettinsä kehittymisen erottamisprosessi tunnetaan tona abjektiona, jossa lapsen täytyy hylätä äiti ja siirtyä pois äidistä iskän sykkyyn päästäkseen jämerämpään kielen, kullin, kulttuurin, merkityksen ja sosiaaliseen maailmaan. Tätä kielen valtakuntaa kutsutaan symboliseksi ja se erotetaan semiotiikasta siinä mielessä, että se liittyy maskuliiniseen, lakiin ja rakenteeseen. Mutta typyillä jatkuva samaistuminen äitiin voi johtaa siihen, mihkä Kristeva viittaa Black Sunissa (1989) melankoliaksi (masennus), koska naispuoliset lapset samanaikaisesti hylkäävät äitihahmon ja samastuvat siihen.
xxx/ellauri356.html on line 511: Äidin löylyttämisen jälkeen subjektit säilyttävät silti tiedostamattoman kiintymyksen semiotiikkaan. Slasher-elokuvat tarjoavat siten yleisön jäsenille tavan esittää abjektioprosessi turvallisesti uudelleen karkottamalla ja tuhoamalla äitihahmon. Carol Cloverin Miehet , naiset ja moottorisahat: Sukupuoli nykyaikaisessa kauhuelokuvassa pidetään yleisesti slasher-elokuvien sukupuolen tutkimisen kulmakivenä. Kristeva väittää, että monet ovat kauhuissaan mutta silti täpinöissään abjektista, koska "se on jotain, mikä inhottaa meitä, mutta kuitenkin samalla usein meiltä tulee tai me tulemme kaverin käteen". Eräs Briefel jakaa kauhuelokuvien naispuolisten sukupuolihirviöiden kärsimyksen kahteen tyyppiin: masokismi ja kuukautiset.
xxx/ellauri356.html on line 563: Hölderlinin innoittaja Dionysos melkein paloi kuoliaaksi syntyessään, koska Zeus siitti sen laskeutumalla salamana Dionysoksen äidin Semeleen emättimeen, joka kärähti prosessissa. Legendan mukaan nymfit kasvattivat hänet metsissä ja kukkien keskellä.
xxx/ellauri356.html on line 586: Hölderlinin melankolinen kysymys on vuodelta 1800. Se ilmaisee niiden pettymyksen, jotka näkivät Ranskan vallankumouksen valot sammuneen terrorissa ja Absoluuttisen Hengen laukkaavan hevosen selässä heidän ikkunansa alla katoavan kansojen sodassa (Hegel). Hölderlin tuli hulluxi, ezi mustaa makkaraa pyöreän tornivankilansa nurkasta. Ei löytynyt.
xxx/ellauri356.html on line 594: Bulgarian alkuperä, ranskalainen, Euroopan kansalainen ja amerikkalainen adoptio, Intia ja Kiina houkuttelevat... Opin teidän kielenne, meidän kielemme, ranskalaisten runoilijoiden ja kirjailijoiden teksteistä. Se oli matka kirjoittamiseen, joka rakensi minut, ja jotkut sen asemat on kirjoitettu näytölle. (Mulla on bulgarian aakkoset liimattuina näppixeen.)
xxx/ellauri356.html on line 615: Runoilija on tämän "sisäisen kosketuksen" juurella, hän on inkarnoituneen universaalisuuden kantoaalto. Miksi juuri runoilija? Koska sovittamalla uudelleen merkitystä ja herkkää, kuuntelemalla sanoinkuvaamattomia intohimoja runoilija ylittää identiteetit, rajat ja perusteet ja tekee yhteisläsnäolosta jaettavan muiden kanssa. Kerron teille, että runollisen verbin alkemia on tämän illan kokoukselle sysäyksen antaneen veljeyden erottamaton vuori. Siksi oli väistämätöntä, oleellista, että etsimme runoilijaa, kun ihmiskunta romahtaa, ja että pyydämme häntä ja ennen kaikkea häntä olemaan tai olematta, vaan yksinkertaisesti aloittamaan alusta. Koska ilman häntä ei ole enää jaettavaa "sisäistä kosketusta", ei ole enää ihmisyyttä. Selvennän: tarvizemme runoseppoja nostattamaan me-henkeä.
xxx/ellauri356.html on line 648: Toinen esimerkki: Siirsin seminaarini "Tarvii uskoa" yliopistostani Paris 7:stä Cochinin sairaalaan Maison de Solenille. Toivotamme tervetulleeksi masentuneet, itsetuhoiset, anorektiset ja huumeista riippuvaiset nuoret. Tai radikalisoitumisprosessissa. Souad on 14-vuotias tyttö muslimiperheestä. Häntä oli hoidettu anoreksiasta: ruumiin hidas kuolema, naisen ja äidin tappaminen sisällään, hylätty ja väärinymmärretty. Burka, hiljaisuus ja Internet, jossa hän tuntemattomien rikoskumppaneiden kanssa leimaa perheensä "luopijoiksi, pahemmiksi kuin uskottomat" ja valmistelee matkaansa "sinne" tullakseen satunnaiseksi moniavioisten taistelijoiden vaimoksi, marttyyrien tai itsemurhan tuotteliaaksi äidiksi, pommittajaxi itse.
xxx/ellauri357.html on line 80: meidät valovoimaisella tyylillään tervetulleiksi ja Ilpo Halosen logiikan peruskurssilla opin minkälaista
xxx/ellauri357.html on line 87: Yhdessä puheenjohtaja Heta Gyllingin kanssa toimitimme artikkelikokoelman Filosofien oikeus I-II, jossa käytiin läpi filosofien oikeutta koskevaa ajattelua Platonista Derridaan. Esimerkiksi poikkitieteellinen Heidegger-piiri, jossa Oleminen ja aika käytiin pikkutarkasti läpi. Jukka Kekkosesta en pidä, hän on kova kommunisti. Asuin jonkin aikaa Pariisissa, jossa kävin Jacques Derridan seminaarissa. Derrida käsitteli sattumalta aihetta, joka sivusi teokseni yhtä juonnetta, ajallisuutta Heideggerin ajattelussa.
xxx/ellauri357.html on line 88: Minua on kuluneina vuosina houkuteltu takaisin tutkijaksi oikeustieteelliseen tiedekuntaan, mutta olen pitänyt mielessäni Jukka Kekkosen. Politiikan ytimessä työstin kaunokirjallisia projektejani eteenpäin. Esikoisrunokokoelmani Vuosikirja ilmestyi Otavan kustantamana keväällä 2006 ja sai kiittävän vastaanoton. Sen kannustamana jättäydyin pois virkatöistä. Seuraavan kirjani, romaanin Luokkakokous myötä vakuutuin, että päätös oli oikea.
xxx/ellauri357.html on line 405: Yli 25 vuotta sitten joku WJT Mitchell toivoi, että tulevaisuudessa kriitikot kiinnittäisivät huomiota "vaaralliseen… ilkeään… likaiseen" Blakeen, jonka aikaisemmat tutkijat desinfioivat "turvallisesti pyhitetyksi" tehdessään, ja hänen teostensa asianmukaiseen tutkimiseen ammattilaisvoimin. (Mitchell 1982, 410, 411, 414). Profeetallisten pohdiskelujensa aikana Mitchell tunnisti blakelaisen seksuaalisen siveettömyyden paksun sarjan, joka otti usein hyvin outoja muotoja, ja vaikka nyt onkin epämiellyttävää nähdä hänen paimentavan homoseksuaalista fellatiota, naisellisuutta ja lesbovoyeurismia yhdessä raiskauksen, himon ja sadomasokismin kanssa sinkkuna (lika) "epänormaalin seksuaalisuuden" banneri, hänen paljastamansa elävät – heteroseksuaalisuutta hämmentävät – kohtaukset (414) tekivät kohtuulliseksi olettaa, että kun queer saapui sisään kylmästä, Blake Studies toivottaisi sille lämpimän vastaanoton. Tuon vuosikymmenen lopulla Camille Paglian (1990) karu kuvaus Blakesta "British Sade" (270) ehdotti varmasti samanlaista kriittistä tulevaisuutta. Hänen ilmestymisensä runoilijasta saattaa vapista ja iskeä "suuren äidin" alla, mutta edipaalinen terrori antaa myös outoa ymmärrystä, sillä "Blaken kauhistuttava kohtalo oli nähdä kuilu, josta useimmat miehet väistyvät: infantilismi kaikessa miesten heteroseksuaaluudessa" (287). Ja 1990-luvulla omituisia pilkkuja välähti toisinaan sukupuolitutkimuksesta, varsinkin sellaisesta, joka yritti hypätä tiiliseinää vastaan, johon feministinen kritiikki oli törmännyt yrittäessään tuomita Blaken "naisvihaa".
xxx/ellauri357.html on line 407: Juu heterosexuaaliset feministit ovat totaalisen passé, ei enää pääse puusta pitkään ellei ole pansexuaalinen. Tätä juonetonta töräysluetteloa Taivaan ja Helvetin avoliitosta homo-Jeeves siteerasi. Booth kuunteli haavi auki hölmön näköisenä. Bones tunsi heti viittauxen.
xxx/ellauri357.html on line 447: Joulukuun lopussa 1810 Shelley oli tavannut Harriet Westbrookin, oppilaan samassa sisäoppilaitoksessa kuin Shelleyn sisaret. He kirjoittivat usein sinä talvena ja myös sen jälkeen, kun Shelley oli karkotettu Oxfordista. Shelley esitti radikaaleja ajatuksiaan politiikasta, uskonnosta ja avioliitosta Harrietille, ja he vähitellen vakuuttivat toisensa, että hänen isänsä ja koulussa sorsivat häntä Shelleyn kirjeenvaihto Harrietin kanssa tehostui heinäkuussa hänen ollessa lomalla Walesissa, ja vastauksena tämän kiireellisiin pyyntöihin hänen suojelustaan (Harrietilla oli takuulla pullat uunissa) hän palasi Lontooseen elokuun alussa. Jättäen syrjään filosofiset vastustavansa avioliittoa kohtaan hän lähti kuusitoistavuotiaan Harrietin kanssa Edinburghiin 25. elokuuta 1811, ja he menivät siellä naimisiin 28. päivänä.
xxx/ellauri357.html on line 479: Mary synnytti 2. syyskuuta tyttären, Clara Everina Shelleyn. Pian tämän jälkeen Shelley lähti Lontooseen Clairen kanssa, mikä lisäsi Maryn kaunaa sisarpuoleensa kohtaan. Shelley pidätettiin kahdeksi päiväksi Lontoossa hänen velkojensa vuoksi, ja asianajajat vierailivat Maryn luona Marlowessa Shelleyn velkojen vuoksi. Hizi tää on kovempaa kyytiä kuin Pentti Saarikoskella! Shelleyn pääteos tänä aikana oli Laon ja Cythna, pitkä kerronnallinen runo, joka sisälsi insestiä ja hyökkäyksiä uskontoa vastaan. Se sensuroitiin kiireesti.
xxx/ellauri358.html on line 139: Patriarkat on hommosexuaaleja, ne rotkauttavat ämmiä ja menee sitten sillä kerskailemaan hyväveliseuroihin.
xxx/ellauri358.html on line 142: Jos koiraan teos on kassien tyhjennys, ja naaraan teos perheenlisäys, kenkä mielestä sit rakkaus on uusia ja taas uusia rakkaudentekoja? Metrosexuaalien, veikkaisin.
xxx/ellauri358.html on line 213: Eevan kirjaan sisältyy 25 sivun pituinen Lucelle osoitettu avoin kirje. Lucy ei nähtävästi ole siihen vastannut, kenties koska se on puhuttelua lukuunottamatta kirjoitettu suomexi. Eeva kysyy ihan vaan tietääxeen kirjoittavatko naiset kenties vähän eri lailla kuin miekkoset? Käyttääkö ne enemmän tunneperäisiä sanoja kuten ihqu? Eikö ne oikein premissoi tilanteita eikä pysy asiassa? Eikö ne koskaan päädy mihkään tuloxeen? Ehkäpä. Naisina me emme väitä mitään, me vain kysymme.
xxx/ellauri358.html on line 225: Mixi rotarit ylipäänsä pyrkivät ylempiarvoisen donnan pukille, ja nämä taas tyytyvät izeään alempaan? No kyllähän rotareille kelpaa nuoret typytkin, muttei niille tarvi sepitellä cansoja. Donnilla on silverbäk jo römpsässä, ne hakee vaan pirzakkaampaa panoa. Miekkoset hakee donnista vaan statusta, sämpylää ne saavat kyllä muualta, todennäköisesti tuoreempaa. Silverbäkkejä ei täyttymätön rakkaus haittaa, nostaa vain statusta, ja viisaat rotarit visusti varovat raportoimasta onnistunutta
xxx/ellauri361.html on line 161: Presindenttikandi Haaviston insta on täyttynyt kuvista ja videoista, joissa ehdokas poseeraa keskellä kansanjoukkoja, halailee alpakoiden kanssa, käy Antonion kanssa laskemassa kynttilän äitinsä haudalle musiikin soidessa taustalla, kuvauttaa itsensä julkkismuusikoiden vieressä ja tapaa sissejä Sudanissa ja homoja Jololla.
xxx/ellauri363.html on line 54:
xxx/ellauri363.html on line 82: Mutta oliko Hannulla perettä? Ei sunkaan se ollut asexuaali tai peräti homo? Oli sillä vaimoja, vaikka niistä ei juuri hiiskuta. Eka lienee ollut harppisaku. Kate oli takuulla Handen opiskelija, 21 vuotta tätä Kekkosen ikätoveria nuorempi. Eli vielä 6v Hannun kuoltua.
xxx/ellauri363.html on line 108: Vuoropuhelussa (ns. Gespräch) ennakkoluulomme nousevat esiin, siltä osin kuin ne itse tulevat ilmeisiksi siinä prosessissa. Gadamer myöntää, että ennakkoluulot voivat joskus vääristää – pointti on, että ne eivät aina tee niin. Toisten ennakkoluulot voivat tehdä niin.
xxx/ellauri363.html on line 112: Gadamer näkee ymmärtämisen oman ja kumppaninsa välisenä neuvotteluasiana hermeneuttisessa vuoropuhelussa siten, että ymmärtämisprosessi voidaan nähdä "sopimisexi" kyseessä olevasta asiasta. Paikallinen sopiminen on aina parempi kuin poliittiset lakot, sanoo Ville Rydmankin.
xxx/ellauri363.html on line 157: MAINOS Koe isoseksi Lähetysseuran kesän 2024 rippileireillä!
xxx/ellauri363.html on line 167: Lähetysseuran johdolle lähetetyissä kirjeissä tulivat esille lääkärilähetystyön ongelmat ja vaikeudet, mutta apua ongelmiin ei kuitenkaan saatu Suomen Lähetysseuralta. Kantona kaskessa näyttää olleen taas lähetysjohtaja, pirun pihi Jooseppi Mustakallio.
xxx/ellauri363.html on line 404: muuhun väestöön verrattuna. Prosentuaalisen eron luonnollisena syynä pidettiin
xxx/ellauri363.html on line 659: Bentham väitti lainanneensa tämän käsitteen Joseph Priestleyn kirjoituksista, vaikkakin lähinnä Priestley ilmaisi sen muodossa "jäsenten hyvä ja onnellisuus, eli suurin osa jäsenistä. minkä tahansa valtion jäseniä, on se suuri standardi, jonka mukaan jokainen tähän valtioon liittyvä juttu [ sic ] on lopulta määritettävä."
xxx/ellauri363.html on line 667: Hänestä tuli johtava angloamerikkalaisen oikeusfilosofian teoreetikko ja porvarillinen radikaali, jonka ideat vaikuttivat hyvinvointipolitiikan kehitykseen. Hän kannatti yksilön ja taloudellisia vapauksia, kirkon ja valtion erottamista, sananvapautta, naisten yhtäläisiä oikeuksia, oikeutta avioeroon ja (julkaisemattomassa esseessä) homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointia. Hän vaati orjuuden, kuolemanrangaistuksen ja fyysisen rangaistuksen, mukaan lukien lasten, poistamista. Hänestä on tullut myös varhainen eläinten oikeuksien puolustaja. Vaikka hän kannatti vahvasti yksilöiden laillisten oikeuksien laajentamista, hän vastusti ajatusta luonnonlaeista ja luonnollisista oikeuksista (joita molempia pidetään "jumalaisina" tai "Jumalan antamina"). alkuperä), kutsuen niitä "hölynpölyksi paalujen päällä". Bentham kritisoi myös terävästi juridisia fiktioita (a family of hypothetical figures in anglo-saxon law including: the "right-thinking member of society", the "officious bystander", the "reasonable parent", the "reasonable landlord", the "fair-minded and informed observer", the "person having ordinary skill in the art" in patent law, and stretching back to Roman jurists, the figure of the bonus pater familias, all used to define legal standards).
xxx/ellauri363.html on line 721: Dilthey syntyi Biebrichissä lähellä Mainzia pappisperheeseen, jossa harrastettiin paljon kulttuuria, erityisesti kirkkomusiikkia ja suositeltavaa kirjallisuutta. Teologian opinnot eivät kuitenkaan tyydyttäneet Diltheyta, ja hän vaihtoi ne filosofiaan Berliinin yliopistossa. Dilthey väitteli tohtoriksi Berliinissä 1864. Historialliset opinnot ja filosofia vieraannuttivat hänet uskonnosta. Äidilleen hän kirjoitti, että häntä riivasi tiedonjano, jota papan uskonto ei voi tyydyttää. Hänen kiinnostuksensa uskontoa kohtaan kuitenkin säilyi läpi elämän, samoin kuin jonkinlainen romantikoilta omaksuttu pantyhose maailmankatsomus. Hänen lukeneisuutensa määrä oli miltei käsittämätön, tosin ei se lukemastaan paljon muistanut. Hän kirjoitti paasauxia filosofian historiasta Spinozasta Wolffiin ja Kantiin, Schellingistä Comteen ja Schopenhaueriin, Schleiermacherista Nietzscheen. Multa puuttuu vielä muutama, ainakin Wolff ja Comte. Baselissa (eräänlainen Kouvola) hän kirjoitti suurtyötään Schleiermacherin elämäkertaa sekä tärkeitä tekeleitä kuten Goethe und die dichterische Phantasie ja merkittävään kulttuurifilosofiseen esseekokoelmaansa Das Erlebnis und die Dichtung.
xxx/ellauri363.html on line 747: Nerkerisankkeri on palannut tautikirjoon matkustelun ja maahanmuuton mukana. Satu Tervosen pro graduun liittyvässä, vuonna 2000 pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa vastaajat pitivät ilmauksia ”neekeri”, ”ryssä” ja ”manne” kaikkein loukkaavimpina vähemmistöjen nimityksistä. Vuonna 2019 kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan 30 prosenttia suomalaisista (lähes kaikki boomereita) pitää sanaa "neekeri" hyväksyttävänä. Sen voi parantaa 3 viikon mysiinikuurilla.
xxx/ellauri366.html on line 84: Colleen Renée LaRose (born June 5, 1963), also known as Jihad Jane and Fatima LaRose, is an American citizen who was convicted and sentenced to 10 years for terrorism-related crimes, including conspiracy to commit murder and providing material support to terrorists.
xxx/ellauri366.html on line 96: LaRosen syytteessä syytettiin, että yhdessä viiden syyttelemättömän salaliittolaisen (Etelä-Aasiassa, Itä-Euroopassa, Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa) kanssa hän käytti Internetiä kommunikoidakseen mahdollisten jihadistien kanssa Yhdysvaltojen ulkopuolella, salaliitossa Lars Vilksin fatwan tekemisexi ja rahoittaen terrorismia munkkikahvin hinnalla.
xxx/ellauri366.html on line 102: Jotkut terroristiasiantuntijat viittasivat LaRosen ilmeiseen henkiseen epävakauteen ja väittivät, että hän oli poikkeavuus eikä edusta edustavasti naisjihadisteja. Kommentoijat huomauttivat, että sekä Ramirez että LaRose olivat blondeja, joilla oli siniset silmät, ja että Damache ja hänen kollegansa etsivät vaaleatukkaisia, sinisilmäisiä käännynnäisiä, koska radikalisoituessaan heidän olisi helppo ylittää rajat epäilemättä.
xxx/ellauri366.html on line 106: Vuonna 2009 Ramirez matkusti Irlantiin samaan aikaan Colleen LaRosen kanssa, missä hän meni naimisiin Ali Charaf Damachen kanssa, jota syytetään muiden henkilöiden värväämisestä terroristisoluun, joka suunnitteli Vilksin murhaa. Saapuessaan Irlantiin hän meni naimisiin Damachen kanssa.
xxx/ellauri366.html on line 108: Damachen romanttiset suunnitelmat keskittyivät kuitenkin pian LaRosen ympärille. LaRosen kerrotaan kuitenkin pitäneen Damachea paljon vähemmän vaikuttavana henkilökohtaisesti ja yrittäneen vihjailla itse FBI:lle jotta he maksaisivat hänen palauttamisestaan Yhdysvaltoihin. Niinkuin maxoivatkin. LaRose palasi Yhdysvaltoihin ja myönsi avoimesti roolinsa juonessa, syyllistämällä Damachen ja Ramirezin. LaRose sai kymmenen vuoden vankeustuomion ja Ramirez kahdeksan vuoden tuomion. Ramirez sai istua koko pyttytuomion, LaRose vain 4/10 sinisilmäisyyden tähden.
xxx/ellauri366.html on line 122: Noin seitsemän tai kahdeksan vuoden ikäisenä hänen biologinen isänsä Richard LaRose raiskasi hänet, joka jatkoi hänen seksuaalista hyväksikäyttöään, kunnes hän pakeni kotoa Detroitissa Michiganissa ollessaan 13-vuotias.
xxx/ellauri366.html on line 185: Irlannin tasavallassa pidätettiin 9. maaliskuuta 2010 seitsemän henkilöä väitetyn Vilksin salamurhasuunnitelman vuoksi. Samana päivänä Colleen R. LaRose Philadelphiasta, USA:n lähiöstä, sai liittovaltion syytteen, jossa häntä syytettiin yrittämisestä värvätä islamilaisia terroristeja Vilksin murhaamiseen munkkikahvin hinnalla.
xxx/ellauri366.html on line 189: Vuonna 2013 Charlie Hebdon sarjakuvapiirtäjä Stéphane "Charb" Charbonnier lisättiin Al-Qaidan etsityimpien listalle yhdessä Lars Vilksin ja kolmen Jyllands-Postenin työntekijän: Kurt Westergaardin, Carsten Justen ja Flemming Rosen kanssa. Je suis Charlie. Haha.
xxx/ellauri366.html on line 267: Kaikille Kuuselan suorasukainen puheenparsi ei ole maistunut. (Täytyy tääkin sanoa, jotta Ilta-Pulu saa pennoset myös boomeri demareiden taskusta.)
xxx/ellauri376.html on line 80: Vuosina 1945–1946 François Truffaut näki Sascha Guitryn rainan Le Roman d'un cheateur kaksitoista kertaa Champollion-elokuvateatterissa. Sankarista, kansanmurhaajasta, asosiaalista varkaasta, tulee hänen ihanteensa, joka ilmentää moraalia, "joka koostuu yksinkertaisesti itsensä suojelemisesta muiden moraalilta". 1946 François Truffaut, joka oli yläasteen neljännellä luokalla, sai peruskoulun tutkinnon ja lopetti koulunkäynnin. Pian rettelöivä Ransu pantiin kasvatuslaitoxeen. Kasvattajat ovat tyhmiä. Siellä François Truffautilla diagnosoitiin kuppa kurkussa, joka hoidettiin välittömästi. Hänen suhteensa äitiinsä, "ei tietenkään äitipuoli, mutta ei myöskään äiti", on kauhea, kun niitä on olemassa. Äiti "syyttelee" häntä homoseksuaalisesta suhteesta Jimin kaa. Myöhemmin hänen pakonomainen rakkautensa naimisissa olevien naisten, leskien, nuorten ja prostituoitujen välillä eivät enää lohduta häntä epäonnistumisesta Liliane Litvinin kanssa, jonka johdosta Ransu nirhi auki ranteensa. Oliko Liliane juutalainen?
xxx/ellauri376.html on line 93: impressionistisesta kirjasta Jules ja Jim kirjallisen ihanteen, josta hän tekee oman elokuvaprosessinsa, eli ellipsin
xxx/ellauri376.html on line 111: Melvis toi ilkeän räikeän vulgaarisen seksuaalisen kiihkon Amerikan suosittuihin taiteisiin. Ed Sullivan havaitsi soodapullon Presleyn housuissa, muttei samalla tavalla sijoitettua banaania, wc-rullaputkea tai lyijykynää. Vaikka Melvistä markkinoitiin heteroseksuaalisuuden ikonina, hänen imagonsa oli epäselvä. Presley ei koskaan viihtynyt Hollywood-skenessä, ja useimmat naissuhteista olivat merkityksettömiä. Asepalveluksessa Länsi-Saksassa Elvis tapaa 14-vuotiaan Priscilla Possun, Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjän teini - ikäisen tyttären. Elvisin ongelmallinen käytös ja reseptilääkkeiden riippuvuus valtaa hänet, ja epätoivoinen Priscilla eroaa hänestä tämän 38-vuotissyntymäpäivänä ja ottaa mukaansa heidän tyttärensä Lisa Marien.
xxx/ellauri376.html on line 115: Lausunnon antanut kriitikko Christgau on ize todennäköisesti tuhkamuna. CNN: n vanhempi kirjailija Jamie Allen on kutsunut Christgauta " musiikkimaailman EF Huttoniksi – kun hän puhuu, ihmiset kuuntelevat." Who the heck is EF Hutton? In the 1970s and 1980s, a trademark of the commercials was a crowd of people suddenly falling quiet and listening whenever E.F Hutton was mentioned. The tagline "When E.F Hutton Talks, People Listen" would close the commercial. EF Hutton oli suuren luokan Wall Street huijari 1987 crashin aikoihin, jolloin Christchurch adoptoi Nicaraguasta tyttären.
xxx/ellauri376.html on line 172: Epämiellyttävä Fedja setä on mainittu nimeltä ei vähemmässä kuin 75 albumissa. Mixi vitussa voi hyvällä syyllä kysyä. Ikävämpää ukkoa saa hakea. Vaan nytpä luen Dostojevskin pentateukin ehkä kehnoimman teoxen, nim. "Keskenkasvuinen" (podrostok). Ymmärtääxeni Doston teinipsyyken syväluotausta käytän apuvälineenä Albert Liliuxen (1922) selvitystä Kasvien tunne-elämä nykyaikaisten tuhkimusten mukaan. Albert Lilius valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi vuonna 1897 pääaineenaan biologia. Hänen lisensiaatin väitöskirjansa valmistui vuonna 1905, ja teoksellaan Luonnontiedon opetusoppi hän sai kasvatus- ja opetusopin dosentuurin. Lilius matkusti Saksaan hakemaan oppia Ernst Meumannilta kokeellisessa kasvatustutkimuksessa. Palattuaan Suomeen hän erikoistui lapsipsykologiaan ja julkaisi 1910-luvun Suomessa uraauurtavia teoksia aiheesta. Tässä muutamia Pertin avainpointteja.
xxx/ellauri376.html on line 236: Eräänä syksynä, kun johtaja vaatii kiireellisesti autoveron maksamista ja mylly vaatii rahat takaisin jauhojen jauhamisesta, Anton joutuu menemään kaupunkiin messuille myymään hevosen - ainoan karjan, joka hänellä on jäljellä. Hän pääsee hädin tuskin maakuntakaupunkiin, jossa hän ei ole käynyt moneen vuoteen. Siellä hän viettää koko päivän messuilla, eikä löydä sopivaa ostajaa. Punapartainen mies suostuttelee Antonin odottamaan huomiseen, sanomalla, että hän on jo löytänyt hänelle hyvän ostajan ja vie hänet yöpymään tutun omistajan luo. Antonille tarjotaan juotavaa, ja hän nukahtaa, ja seuraavana aamuna hän huomaa, että punapartainen mies on kadonnut ja hänen hevosensa on varastettu. Vieraiden neuvosta hän menee etsimään hevosta yhdestä kylästä, joka tunnetaan varastettujen hevosten ajamisesta siellä. Samalla majatalon isäntä ottaa pois lampaannahkaisen turkin maksuna oleskelusta.
xxx/ellauri376.html on line 238: Vieraat jatkavat keskustelua tapahtuneesta odottaessaan messujen alkamista. Pihaa lähestyy Antonin kyläläinen, joka työskentelee nyt kaupungin tehtaalla ja tapasi Antonin messuilla edellisenä päivänä. Hän saa tietää hevosen varkaudesta ja kertoo yleisölle Antonin elämästä. Hänen mukaansa Anton eli hyvin, oli kiltti mies, joka ei kieltäytynyt auttamasta muita, ja lisäksi hän oli miesten joukossa ainoa lukutaitoinen mies. Eräänä päivänä miehet eivät kestäneet johtaja Nikitan julmuutta ja kirjoittivat kirjeen Pietariin nuorelle mestarille. Anton sai tehtäväkseen kirjoittaa kirje. Kirje kuitenkin palautettiin Pietarista Nikitalle itselleen, joka oli raivoissaan ja saatuaan tietää, että Anton oli kirjoittanut kirjeen, lähetti veljen taas rekryytiksi, ja Anton itse alkoi karkottua maailmasta. Joten muutamassa vuodessa Anton köyhtyi täysin.
xxx/ellauri376.html on line 572: L’ardent fouteur de Proserpine
xxx/ellauri376.html on line 750: Proserpinan innokkaalla fouterilla
xxx/ellauri376.html on line 859: Charles Maurice de Talleyrand-Périgord (2. helmikuuta 1754 – 17. toukokuuta 1838) oli ranskalainen diplomaatti, joka toimi Ludvig XVI:n alaisuudessa, Ranskan Suuren vallankumouksen, direktoraatin, konsulaatin ja heinäkuun monarkian aikana. Hänet tunnettiin yleisesti vain nimellä Talleyrand. Sano vain Hannixi, balit jäi aidalle. Hänet vihittiin papiksi 1779 ja 1780 hänestä tuli kirkon edustaja hoviin. Tässä tehtävässään hän oli laatimassa kirkon omaisuuden inventaariota 1785 ja puolusti kirkon likaisia oikeuksia. Vuonna 1789 maallisena tunnettu Talleyrand nimitettiin Autunin piispaksi suvun vaikutusvallan ansiosta. Talleyrand kellui joka käänteessä kuin pieruinen paska pinnalle. Se juoni Napoleonia vastaan minkä kerkisi, haukkui sitä Alexanteri I:lle. Napsu nimitti Talleyrandia "paskaksi silkkisukassa" (la merde dans un bas de soie). Talleyrandilla ei ollut laillisia lapsia, mutta suht tuntematon tavis Charles-Joseph de Flahaut tunnustetaan yleisesti hänen pojakseen.
xxx/ellauri379.html on line 45: Marlon Brandon esittämä eversti Walter E. Kurtz on fiktiivinen hahmo ja Francis Ford Coppolan vuoden 1979 Apocalypse Now -elokuvan päävastustaja. Eversti Kurtz perustuu 1800-luvun norsunluukauppiaan, jota kutsutaan myös Kurtziksi, hahmoon Joseph Conradin vuoden 1899 novellissa Heart of Darkness. 80v oli sujahtanut ilman näkyvämpää edistystä. Eikä seuraavatkaan 50 vuotta ole tuoneet mitään parannusta, pikemminkin päinvastoin.
xxx/ellauri379.html on line 95: Heart of Darkness, novelli, kirjoittaja Joseph Conrad, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1899 Blackwood's Edinburgh Magazine ja sitten Conrad's Youth and Two Other Stories (1902). Heart of Darkness tutkii länsimaisen kolonialismin kauhuja ja kuvaa sitä ilmiönä, joka tahraa paitsi sen riistomaita ja kansoja, myös niitä lännessä, jotka edistävät sitä. Vaikka Conradin puoliautoelämäkerrallinen kertomus sai alun perin heikon vastaanoton, siitä on tullut yksi laajimmin analysoiduista englantilaisen kirjallisuuden teoksista. Kriitikot eivät ole aina kohdelleet Pimeyden sydäntä suotuisasti ja moittivat sen epäinhimillistä esittämistä kolonisoituneista kansoista ja sen halveksivaa kohtelua naisia kohtaan. Siitä huolimatta Heart of Darkness on kestänyt, ja nykyään se on modernistinen mestariteos, joka liittyy suoraan postkolonialistiseen todellisuuteen.
xxx/ellauri379.html on line 119: One of the most resoundingly Modernist elements of Conrad’s work lies in this kind of early post-structuralist treatment of language—his insistence on the inherent inability of words to express the real, in all of its horrific truth. Marlow’s journey is full of encounters with things that are “unspeakable,” with words that are uninterpretable, and with a world that is eminently “inscrutable.” In this way, language fails time and time again to do what it is meant to do—to communicate. It’s a phenomenon best summed up when Marlow tells his audience that “it is impossible to convey the life-sensation of any given epoch of one’s existence—that which makes its truth, its meaning—its subtle and penetrating essence… We live, as we dream—alone.” Kurtz—as “eloquent” as he may be—can’t even adequately communicate the terrifying darkness he observed around him.“The horror! The horror!” is all he can say. Some critics have surmised that part of Heart of Darkness’s mass appeal comes from this ambiguity of language—from the free rein it gives its readers to interpret. Others posit this as a great weakness of the text, viewing Conrad’s inability to name things as an unseemly quality in a writer who’s supposed to be one of the greats. Perhaps this is itself a testament to the Heart of Darkness’s breadth of interpretability.
xxx/ellauri379.html on line 129: Character Analysis The Intended. Kurtz's fiancée is marked — like the Harlequin — by her absolute devotion to Kurtz. When Marlow visits her after his return from Africa, he finds that she has been dressed in mourning for more than a year and still yearns for information about how her love spent his last days. However, she is actually devoted to an image of Kurtz instead of the man himself: She praises Kurtz's "words" and "example," assuming that these are filled with the nobility of purpose with which Kurtz began his career with the Company. Her devotion is so absolute that Marlow cannot bear to tell her Kurtz's real last words ("The horror! The horror!") and must instead tell her a lie ("The whore! The whore!") that strengthens her already false impression of Kurtz. On a symbolic level, the Intended is like many Europeans, who wish to believe in the greatness of men like Kurtz without considering the more "dark" and hidden parts of their characters. Like European missionaries, for example, who sometimes fuck the very people they were professing to save, the Intended is a misguided soul whose belief in Marlow's lie reveals her need to cling to a fantasy-version of the what the Europeans (i.e., the Company) are doing in Africa.
xxx/ellauri379.html on line 186:
xxx/ellauri379.html on line 305: Perkele muokkaa tätä ukko! Saatanaa kutsutaan Suomessa myös nimellä Perkele. Sana on lainaa balttilaisesta ukkosenjumalan nimestä, joka liettuassa on Perkunas, latviassa Perkons ja muinaispreussin kielessä Percunis. Sanan on arveltu olevan lainaa germaanisista kielistä.
xxx/ellauri379.html on line 307: Perkelettä on väitetty suomalaisen Ukko-jumalan alkuperäiseksi nimeksi ja vanhaa miestä tarkoittavaa Ukkoa kiertoilmaukseksi. Ukkosenjumala on tosin saattanut olla nimeltään myös Ilmarinen. Ukkosenjumala Perkelettä kristityt pitivät epäjumalana, ja leimasivat sen siksi kristinuskon jumalan vastustajan eli Paholaisen ilmentymäksi.
xxx/ellauri379.html on line 351: Hölmö Hekku Haukka kirjoitti Quorassa: The only way to avoid WW3 is make sure Russia knows if they invade, they will suffer the repeat of 1941 and after that we’ll get serious about this “war” stuff and really start throwing punches. Russian leadership understands very little, but brute force is something very difficult not to comprahend. If they know attacking NATO is wose than suicide we may remain peaceful and safe. We can’t rely on diplomacy or sanity, the only languague the Kremlin understands is being smacked around for lifting a finger.
xxx/ellauri380.html on line 82: Bloombergin mukaan Ukrainan asevoimilla on ongelmia ammusten riittämättömyyden lisäksi sotaväsymyksen kanssa. Sotatieteiden dosentti ja tutkija Kauko Käyhkö sanoo Ilta-Pululle, että Ukrainan selviytyminen riippuu siitä, tuleeko Yhdysvalloilta kauan odotettuja päätöksiä tukitoimista.
xxx/ellauri380.html on line 138: Vanha kreivitär X. istui kammiossaan peilin edessä. Kolme neitsyttä ympäröi häntä. Yksi piti pune-astiaa, toinen hivusneulikkoa, kolmas korkeata, tulipunaisilla nauhoilla varustettua tanua. Kreivittärellä ei ollut vähintäkään vaatimusta ammon aikaa lakastuneesen kauneuteen, vaan säilytti nuoruutensa kaikki tavat, seurasi tarkalleen seitsenkymmenlu'un kuoseja ja pukeutui yhtä kauan, yhtä huolellisesti kuin kuusikymmentä vuotta sitte.
xxx/ellauri380.html on line 265: Morgenin mukaan "Dirlewanger oli häiriö ja kauhu koko väestölle. Hän ryösti toistuvasti Lublinin geton kiristäen lunnaita." Dirlewangerin tekemiin julmuuksiin sisältyi strykniinin ruiskuttaminen juutalaisiin tyttöihin ja heidän kuolemantuskiensa katsominen upseerien sotkussa. Morgenin mukaan Dirlewanger "leikkasi juutalaisnaisia ja keitti heidät hevosenlihan kanssa saippuaksi". Morgen alennettiin sotamiehexi ja lähetettiin itärintamalle.
xxx/ellauri380.html on line 303: If Palestine hadn't kept firing missiles and random firing on Israel this mess would have not been. Why do you think you have the right to fire on them and they don't have the right to protect themselves by bombing everything to bits? It saddens the world that you live in the land of the Bible and Jesus. And you act in this way. Moses was a Jew according to the Bible and it was written before Islam was invented. My friend you are wrong headed about your beliefs because you unlike us and the Jews are being led by a religion of hate.
xxx/ellauri380.html on line 305: Jews and Christians don't believe in killing innocent people with suicide bombers, genocide bombers work much better. We see you eye to eye about keeping women under extreme repression treating them as property and slaves, plus about preaching hate instead of love and killing innocent people because they don't believe what you do. I'm American, so don't come to our country except for cleaning purposes, and try to turn it into what you left. If you love what you are leaving just stay there. I mean in Egypt, not Israel, that is forever reserved for us and our likes.
xxx/ellauri380.html on line 320: CBS News julkaisi 15. helmikuuta 2011 lausunnon, jonka mukaan 39-vuotiasta Logania oli pahoinpidelty ja seksuaalisestikin ahdisteltu 11. helmikuuta, kun hän kuvasi Hosni Mubarakin eroamisen jälkeisiä juhlia Tahrir-aukiolla. 60 Minutes lähetti hänen haastattelunsa aiheesta 1. toukokuuta 2011; hän sanoi puhuvansa Egyptissä esiintyvän joukkoseksuaalisen väkivallan vuoksi ja murtaakseen hiljaisuuden seksuaalisesta väkivallasta, josta naistoimittajat ovat haluttomia raportoimaan, jos se estää heitä tekemästä työtään.
xxx/ellauri380.html on line 340: Lähdettyään CBS Newsista Logan alkoi arvostella mediaa, jonka hän sanoi olevan suorastaan liberaali. Hän kuvaili toimittajia "poliittisiksi aktivisteiksi" ja "propagandisteiksi" presidentti Donald Trumpia vastaan. Logan alkoi esittää laaja-alaisia väitteitä erilaisista salaliittoteorioista, jotka koskivat esimerkiksi AIDS-virusta tai Rothschildien perhettä. Vuonna 2019 hän liittyi Sinclair Broadcast Groupiin, konservatiiviseen mediayhtiöön. Tammikuussa 2020 hän liittyi Fox Nationiin, Fox Newsin ylläpitämään tilaussuoratoistopalveluun. Logan vertasi NIAID:n johtajaa Anthony Faucia natsitutkijaan Josef Mengeleen väittäen, että hän vain toistaa sen, mitä monet ihmiset olivat hänelle uskoneet.
xxx/ellauri380.html on line 356: The whole world is laughing at Ukraine’s failed counteroffensive, which captured nothing more than a couple patches of trees and trenches? How did the Russians, armed with shovels, defeat the “brave” Ukrainian Nazis armed with NATO weapons? No dear. It is definitely not. The “whole world” does not laugh at an invaded sovereign nazion that for over two years and against all odds has made a mockery out of the supposed "second best" army in the world. Don't pretend you’re aligned with the rest of the world. You are not! There is no "rest of the world" in fact!
xxx/ellauri380.html on line 437: In addition, Mstislav Rostropovich, a Polish goy from Orenburg of all places, conductor of the National Symphony Orchestra in Washington, in whose home Mr. Solzhenitsyn lived for a time in the Soviet Union, ''swears'' that the author is no anti-Semite.
xxx/ellauri380.html on line 463: Arabic-speaking armies have been generally ineffective in the modern era. Egyptian regular forces did poorly against Yemeni irregulars in the 1960s. Syrians could only impose their will in Lebanon during the mid-1970s by by the use of underwhelming weaponry and numbers.
xxx/ellauri380.html on line 484: The presumed close U.S.-Israel relationship, thought to be operative at all levels, aggravates and complicates this penchant for secrecy in arab-U.S. military cooperation. Arabs believe that the most mundane details about them are somehow transmitted to the Mossad via a secret hotline.This explains why a U.S. advisor with Arab forces is likely to be asked early and often about his opinion of the "Palestine problem," then subjected to monologues on the presumed Jewish domination of the United States.
xxx/ellauri385.html on line 114: trans. naurettavia, huonosti tehtyjä vaatteita ◆ Millainen lapserdak sinulla on päälläsi ? ◆ Mooses katsoi meitä jokaista vuorotellen, unohtamatta siemailla mukistaan. Oli täysin mahdotonta ymmärtää kuka hän oli ja mitä hän teki täällä. Ja miksi hänellä on yllään tämä pirteä takki ? Arkady ja Boris Strugatski, "Hotel 'At the Dead Climber' ".
xxx/ellauri385.html on line 194: Vajaat viisikymmentä vuotta myöhemmin Freud näytti omaa erkysumeaa siitintään, jota hän sanos prykoanalyysiksi missä jag underjag och överjag pääsi perille mamun siitinelämää hallitsevasta prosessista. Hänen keskeisimmät höynäytykset *såå* murskasivat suuren määrän siihen asti vallinneita cunnuksia että herättivät aluksi koko maailman vihan. Niitä ovat seuraavat.
xxx/ellauri385.html on line 229: Isänvaltais-autoritaarisen yhteiskunnan taloudelliset ja seksuaalicoomiset olosuhteet punoutuvat yhteen. Muuten patriarkaatın seksuaaliekonomiaa ja ideologisia prosesseja on mahdoton ymmärtää. Ne tulokset, joita on saatu kaikenikäisiä. kaikenmaalaisia, kaikenrotuisia ja kaikenluokkaısıa ihmisiä psykoanalyyttisesti tutkittaessa, osoittavat seuraavaa: Yhteiskunnan sosiaaliekonominen ja seksuaalinen rakenne kytkeytyvät toisiinsa ja alkavat uudessa yksilössä jatkua tämän eläessä neljättä ja viidettä ikävuottaan autoritaarisessa perheessä. Kirkko sitten vain tukee ja vie eteenpäin näin alkanutta hyvää kehitystä. Tästä aiheutuu autoritaarisen valtion suunnaton kunnostus autoritaariseen perheeseen ja huolenpito tämän säilymisestä: autoritaarinen perhe on autoritaarisen valtion rakenne- ja ideologiatehdas. Näin siis olemme löytäneet instituution, missä autoritaarisen järjestelmän seksuaalipoliittiset ja taloudelliset etuveitikkapyrkimykset solmiutuvat toisunsa.
xxx/ellauri385.html on line 240: Toinen esimerkki: Militarismin massapsykologinen vaikutus pohjautuu pääasiallisesti libidoperäisun ilmiöihin, kotiapulaiset ja tavalliset toimistoneitoset ovat käytännössä tajunneet sotilaspuvun seksuaalisen yllykearvon, paraatimarssien rytmisen täystehoisuuden ja siitä johtuvan eroottisen kiihottavuuden ynnä koko sotilaallisen esiintymisen ekshibitionistisen luonteen paljon selvemmin kuin kehittyneimmätkään politikot. Se on aivan vittua, kyllä juutalaisella prykologillakin oliisi kukko mahtava, joskin esinahaton ja lapserdakin alla piilossa.
xxx/ellauri385.html on line 280: 3 Seinfeld May be pedophile but apparently he ain't really gay. Seinfeld expressed support for Israel during the Israel–Hamas war, saying "I will always stand with Israel and the Jewish people." In 2024, Bloomberg declared Seinfeld a billionaire, with a net worth standing at more than $1 billion, thanks to various syndication deals his sitcom signed, with $465 million coming from those deals. Seinfeld is an automobile enthusiast and collector, and he owns a collection of about 150 cars, including a large Porsche collection. What a motherfucker.
xxx/ellauri385.html on line 300: Lyhyen aikaa hän työskenteli lontoolaisen kauppiaan Joseph Paicen pyramidihuijauksessa, joka kaatui Lambin lähdön jälkeen. 5. huhtikuuta 1792 hän meni töihin British East India Companyn kirjanpitäjän toimistoon, koska hänen isänsä työnantajan kuolema tuhosi perheen leipäpuun. Charles jatkoi siellä työskentelyä 25 vuotta eläkkeelle jäämiseen asti.
xxx/ellauri385.html on line 379: No more, that light them to their purposes. Ei muuta, jotka syttyy painamalla nappulaa,
xxx/ellauri385.html on line 380: They "wander loose about." They nothing see, Ne "vaeltaa irtolaisina", ei ne mitään nää,
xxx/ellauri385.html on line 444: Siunatuille yksi ihme riittää määrittämään heidät pyhimyksixi. Kunniallisilta kirkko vaatii toista ihmettä ollakseen varma heidän pyhäkkyydestään. Kun kirkko uskoo ihmeen siunatulle henkilölle, seuraa kanonisointi. Paavi päättää prosessin ilmoittamalla, että siunattu henkilö on nyt osa pyhien kaanonia.
xxx/ellauri385.html on line 447: Vastaus kysymykseen on 1 000 ja 8 000 pyhimyksen välillä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä sisällä suurta määrää pyhiä, jotka on pyhitetty viime vuosikymmeninä. Riippumattoman katolisen mediasivuston mukaan pyhimysten kokonaismäärä on 8 050. Mutta tämä luku sisältää pyhät sekä siunatut ja kunnialliset ja jättää pois Jumalan palvelijat, joten se ei ole kovin hyödyllinen. Sivusto ei myöskään selitä, kuinka se on laskenut tämän luvun. Vasta vuonna 993 paavi kanonisoi ensimmäisen pyhimyksen. Ja vasta noin kuusisataa vuotta myöhemmin prosessi todella keskitettiin muodolliseksi prosessiksi, kun paavi Sixtus V perusti pyhien asioiden kongregaation vuonna 1588.
xxx/ellauri385.html on line 466: Voiko syntisestä tulla pyhimys? Totta Mooses, ja se on meille hyvä uutinen (euangelium). Ovatko kanonisoidut pyhät koskaan tehneet syntiä? Syntyivätkö he halon kanssa? No ei! On jopa yksi legenda pyhimyksestä, joka kieltäytyi imettämästä vauvaa pitääkseen viikoittaisen paaston perjantaina! Aika izekästä.
xxx/ellauri385.html on line 469: Kanonisointiprosessin aikana kootaan elämäkerta, ja mukana olleet panevat merkille hyveen harjoittamisen yksilön elämässä. Huomaa: he eivät etsi synnin puuttumista, vaan hyveen esiintymiä.
xxx/ellauri387.html on line 51: balmy, barmy, batty, berserk, bonkers, cracked, crackpot, crazy, cuckoo, daft, deranged, dingy, dippy, flaky, flipped, fool, freaked-out, fruity, funny, insane, kooky, loony, lost his marbles, lunatic, mad, mad as a hatter, mad as a March hare, maniac, mental, moonstruck, nutcase, nuts, nutty as a fruitcake, potty, psycho, out to lunch, round the bend, screw loose, screwball, screwy, silly, touched, unbalanced, unglued, unhinged, unzipped, wacky. 65
xxx/ellauri387.html on line 58: Jan Guilloun Arn oli Euroopan unioniin ja nyt Natoon liittyneen talousliberaalin orjavaltion Ruåzin auguuri. Anglosaxit munkit ja niiden burgunderit leikkikaverit (lekbröder) plus Siirin mutiaiset orjat Sot och Svarte rakentavat munkeille vesivessoja. Porukat on yhtä anakronistisia kuin Conncticut Yankee King Arthurin hovissa. Suomen raideleveys muutetaan eurooppalaisen kaposexi että Naton ammusjunat pääsee nopeammin sisämaahan. Muttei sentään itärajalle, rataverkko lopetetaan Kouvolaan, ja maantiet Haminaan. Mikäs siinä, siihenhän se itäraja sodan jälkeen varmaan palaakin, Ruåzinpyhtäälle. Jäämeren turha rata rakennetaan Ruåzin puolelle, Narvikista Kiirunaan. Olispa se ollut paikoillaan viime erässä niin saxalaiset olis päässeet jo silloin Narvikista Ruåziin rautaa hakemaan. Rautaa rajalle, Suomi hajalle. Harvaanasutusta Suomesta tulee taas ei kenenkään maa kuin säteilevästä Zernobylistä. Eläimet on mielissään. Niin mekin, sanon kuin Ensio Rislakki. Turvallisuus on tärkeintä, vahvistaa Ensio TISSSARRRRI.
xxx/ellauri387.html on line 201: Guillou, Peter Bratt and Håkan Isacson were all arrested, tried behind closed doors and convicted of espionage. According to Bratt, the verdict required some stretching of established judicial practice on the part of the court since none of them were accused of having acted in collusion with a foreign power. After one appeal Guillou's sentence was reduced from one year to 10 months. Guillou and Bratt served part of their sentence in solitary cells. Guillou was kept first at Långholmen Prison in central Stockholm and later at Österåker Prison north of the capital.
xxx/ellauri387.html on line 209: Immediately following the September 11 attacks, Guillou caused controversy when he walked out of the Göteborg Book Fair in the midst of the three minutes of silence observed throughout Europe to honour the victims of the attacks. In an article in Aftonbladet, Guillou argued that the event was an act of hypocrisy, stating that "the U.S. is the great mass murderer of our time. The wars against Vietnam and its nearby countries alone claimed four million lives. Without a minute of silence in Sweden". He also criticised those who said that the attacks were "an attack on us all" by stating that the attacks were only "an attack on U.S. imperialism".
xxx/ellauri387.html on line 251: And lovely is the Rose, on ruusu ihana,
xxx/ellauri387.html on line 311: Shades of the prison-house begin to close Sellin ovet sulkeutuvat naristen
xxx/ellauri387.html on line 355: Thou, whose exterior semblance doth belie Sä jonka ulkonainen olemus piilottaa
xxx/ellauri387.html on line 362: On whom those truths do rest, kenkä varassa lepää totuudet,
xxx/ellauri387.html on line 397: But for those obstinate questionings että izepäisesti kyselijäjyrkinä
xxx/ellauri387.html on line 405: But for those first affections, Ja niistä ekoista housutuntemuxista
xxx/ellauri387.html on line 406: Those shadowy recollections, hämäristä muistoista,
xxx/ellauri387.html on line 427: Then sing, ye Birds, sing, sing a joyous song! Iloitkaa veikkoset, laulakaa te linnut, äläkä muuta viserrä!
xxx/ellauri387.html on line 470: “Those obstinate questionings Of sense and outward things, Fallings from us, vanishings; Blank misgivings of a Creature Moving about in worlds not realised, High instincts before which our mortal Nature Did tremble like a guilty thing surprised.”
xxx/ellauri387.html on line 486: "Who?" said Pococurante sharply; "that barbarian who writes a tedious commentary in ten books of rumbling verse, on the first chapter of Genesis? that slovenly imitator of the Greeks, who disfigures the creation, by making the Messiah take a pair of compasses from Heaven´s armory to plan the world; whereas Moses represented the Deity as producing the whole universe by his fiat? Can I think you have any esteem for a writer who has spoiled Tasso´s Hell and the Devil; who transforms Lucifer sometimes into a toad, and at others into a pygmy; who makes him say the same thing over again a hundred times; who metamorphoses him into a school-divine; and who, by an absurdly serious imitation of Ariosto´s comic invention of firearms, represents the devils and angels cannonading each other in Heaven? Neither I nor any other Italian can possibly take pleasure in such melancholy reveries; but the marriage of Sin and Death, and snakes issuing from the womb of the former, are enough to make any person sick that is not lost to all sense of delicacy. This obscene, whimsical, and disagreeable poem met with the neglect it deserved at its first publication; and I only treat the author now as he was treated in his own country by his contemporaries."
xxx/ellauri388.html on line 65: Upseerikoulutuksessa hän joutui auto-onnettomuuteen. RUK:n kuljetusauton tieltä suistumisessa hän loukkasi päänsä, ja hänet vapautettiin kesken palveluksen toivottomana tapauxena. Waltari kirjoitti asevelvollisuusajastaan armeijamyönteisen omaelämäkerrallisen teoksen Siellä missä miehiä tehdään (1931) vielä Tilkassa toipuessaan kuin Marko Tapio. Toisaalta isänsä ystävälle Jalo Sihtolalle lähettämässään kirjeessä Waltari tekee selväksi, ettei viihdy armeijassa. Waltari-tutkija ja panomies Panu Rajala on arvellut, että Waltarin yksi vaikutin armeijamyönteisen teoksen tekemiseen oli, että hänen morsiamensa Marjatta Luukkosen isä oli lääkintäkenraalimajuri Emil Luukkonen ja (unlike Jöns) Waltari halusi miellyttää tulevaa appeaan.
xxx/ellauri388.html on line 72: Waltari osallistui lokakuussa 1942 suomalaisten kirjailijoiden vierailuun Weimarin kirjailijakokoukseen propagandaministeri Joseph Goebbelsin suojeluksessa. Saatuaan writer´s blockin hänestä tuli Suomen Akatemian jäsen, ja hän kirjoitti enää esipuheita kirjojensa uusintapainoksiin.
xxx/ellauri388.html on line 103: Sangattomalla lennättimellä on onnistuttu sähköttämään Englannin kanaalin ylitse, Konradin isä alkoi puhua ajan mullistavista keksinnöistä, puheenaihe, jonka hän arvasi kiinnostavan jokahista noorta ihmistä. Muutamin piirtein hän loihti Toivon silmien eteen oudon, koneiden hallitseman ja mellastaman yhteiskunnan. Enteellinen oli tämä aika, joka valloitti setterin aallot Dumbledoren sanaa kantamaan, ja mahdotonta oli nähdä tämän mollistavan kehityksen lopullista tulosta. Saksassa aina valmistettiin esimerkiksi jo sokeria puusta kemian avulla ja kukapa saattoi arvata, vaikka jo muutaman vuoden kuluttua jättiläistehtaat jauhaisivat Suomen "loppumattomat" metsät sokerixi. Tiesivätkö nuoret herrat filosofit - sen hän sanoi niin "leikillisesti", ettei se voinut loukata Toivoa, että yksinomaan tämän vuoden kuluessa oli Suomeen perustettu noin neljäkymmentä uutta tehdaslaitosta! Ja että Amerikassa viljeltiin maata sadan hevosen vetämillä koneilla ja että uudet moottorivaunut saattoivat jo saavuttaa saman nopeuden kuin nopea hevonen. Ja että Wienissä suunniteltiin konetta, jolla ihmisen ajatukset voitaisiin valokuvata, ja että elektrofonin avulla saattoi pian tulevaisuudessa jokainen puhelimenomistaja kuunnella musiikkia tai esitelmiä määrätunteina päivästä!
xxx/ellauri388.html on line 121: Järnefelt avioitui Jyväskylässä Emilia Fredrika Parviaisen (1865–1937) kanssa vuonna 1884. Parviaisen vanhemmat olivat paikallinen varakas kauppias Mikko Parviainen ja Katarina Charlotta Pundani. Järnefeltit saivat viisi lasta: Eero (1888–1970), Liisa (1893–1978), Anna (1898–1899), Maija (1900–1986) ja Emmi (1902–1941). Tyttäristä Liisa avioitui juristi Matti Piipposen kanssa. Emilia sai siis avioliitossa 15 vuoden aikana Arvidilta tod.näk. n. 5 kertaa kyrpää.
xxx/ellauri388.html on line 177: Mitäpä Jeppe sanoi panohommista? Eipä paljoa: "Ettekö ole lukeneet, joka alusta ihmisen teki, mieheksi ja vaimoksi hän heidän teki? Ja sanoi: sentähden pitää ihmisen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman: ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi: niin etteivät he ole enää kaksi, mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti, ei pidä ihmisen sitä eroittaman. Ja he sanoivat hänelle; miksi Mooses käski antaa erokirjan, ja hyljätä hänen? Sanoi hän heille: teidän sydämmenne kovuuden tähden sallei Mooses eritä teitä teidän vaimoistanne: vaan ei alusta niin ollut" (Mat. 19: 3-8). "Te kuulitte sanotuksi vanhoille: ei sinun pidä huorin tekemän, mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo vaimon päälle, himoitaksensa häntä, niin hän teki jo huorin hänen kanssansa sydämmessänsä" (5: 27, 28). "On myös sanottu: jokainen, joka emäntänsä hylkää, muutoin kuin huoruuden tähden, hän saattaa hänen huorin tekemään. ja joka nai sen hyljätyn, hän tekee huorin" (31, 32). "Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: jos miehen asia niin on vaimon kanssa, ei sitte ole hyvä naida. Niin hän sanoi heille: No niinpä! eivät tätä sanaa kaikki käsitä, mutta ne, joille se annettu on. Sillä muutamat ovat kuohitut, jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet ovat: ja ovat kuohitut, jotka ihmisiltä kuohitut ovat: ja ovat kuohitut, jotka taivaan valtakunnan tähden itse heitänsä kuohinneet ovat. Joka tämän taitaa käsittää, se käsittäkään (19: 10-12)." Eli parempi on kuohistautua kun naida. Ja parempi naida kuin palaa, quippaa vielä Peeveli ja lisää:
xxx/ellauri388.html on line 198: Richard Freiherr von Krafft-Ebing (koko nimi Richard Fridolin Joseph Freiherr Krafft von Festenberg auf Frohnberg, genannt von Ebing ; 14. elokuuta 1840 – 22. joulukuuta 1902) oli saksalainen psykiatri ja perusteoksen Psychopathia Sex-6-Sexualis kirjoittaja.
xxx/ellauri388.html on line 200: Krafft-Ebingillä oli erityinen merkitys homoseksuaalisuuden tieteelliselle tutkimukselle. Hänet johtivat tälle vielä suhteellisen tutkimattomalle työalalle (hänen omien kertomusten mukaan hänelle lähetetyssä kirjeessä) Karl Heinrich Ulrichsin kirjoitukset , jolle hän teeskenteli tukevansa teoriaansa "Urningista" lähes kolmantena sukupuolena. 1800-luvulla yleisö ja varsinkin kirkot pitivät homoseksuaalisuutta laajalti moraalittoman ajattelutavan ja elämäntavan ilmaisuna, joka on seurausta viettelystä, seksuaalisesta liiallisuudesta tai rappeutuneesta perinnöllisyydestä (dekadenssiteoria). Se kriminalisoitiin joissakin maissa, erityisesti Englannissa ja Preussissa, ja siitä tuomittiin ankarilla vankeusrangaistuksilla. Sitä vastoin siitä lähtien, kun Napoleon alkoi laittaa anista pénaliin, se dekriminalisoitiin Hannoverin ja Baijerin kuningaskunnissa ja muissa Saksan maissa. Krafft-Ebing saavutti suurta julkisuutta oikeuslääkärinä ja psykiatrina. Hänen rikosasioissa ja psykiatriassa saatujen tutkimusten perusteella homoseksuaalit kuvattiin perinnöllisesti kuormitetuiksi kieroutuneiksi, jotka eivät olleet vastuussa synnynnäisestä seksuaalisen halunsa "käänteisyydestä" eivätkä siksi olleet rikostuomareiden, vaan pikemminkin neurologien ja psykiatreiden toimivaltaa . Näin hän avasi uuden potilaspohjan hoidolle ja tutkimukselle. Rahantuloa ei voinut estää.
xxx/ellauri388.html on line 202: Teoksessaan Psychopathia sexualis (1886) hän määritteli homoseksuaalisuuden synnynnäiseksi neuropsykopaattiseksi häiriöksi – pohjimmiltaan perinnölliseksi hermostosairaudeksi. Tämä diagnoosi antoi hänelle mahdollisuuden puolustaa homoseksuaalisuuden täydellistä dekriminalisointia väittäen, että homoseksuaalit eivät olleet vastuussa "epämuodostuksestaan" ja että homoseksuaalisuus ei ollut tarttuvaa. Vaikka Krafft-Ebingiä pidettiin tuolloin oikeuslääketieteen alan arvovaltaisena hahmona, tämä teoria jäi ilman seurauksia dekriminalisoinnille ja asenteissa on palattu entiselle kannalle.
xxx/ellauri388.html on line 217: Tri Jules Matoset, eräs etevä Pariisin lääkäri, on kieltäytymisestä lausunut seuraavaa: "Haureellisuudella on kylliksi suuri joukko asianajajia, jotka vakuuttavat, että kieltäytyminen on nuorisolle haitallinen terveydellisessä suhteessa. Mitä minuun tulee, niin käytäntö ja kokemus, samoin kuin fysioloogiset havainnot ovat tuoneet minut siihen vakaumukseen, että kieltäytymistä on nuorukaisille neuvottava. Niissäkin tapauksissa, missä se on pakollinen, kuten olen huomannut koko lääkärinäoloaikanani, ei sen seurauksena ole suinkaan terveyden huononeminen, josta niin paljon kaikkialla puhutaan."
xxx/ellauri388.html on line 237: Rohleder, kokenut lääkäri ja tunnustettu auktoriteetti seksuaalipatologiaan liittyvissä kysymyksissä, on esittänyt nykyiset näkemykset "seksuaalisesta pidättymisestä" etsivälle kritiikille pitkässä ja tärkeässä paperissa (95 s.) Hän kiistää kokonaan sen, että tiukkaa seksuaalista pidättymistä on olemassa. "Seksuaalisen raittiuden", hän huomauttaa, termin kaikissa tiukoissa kohtauksissa on oltava pidättäytyminen ei vain seksuaalisesta kanssakäymisestä, vaan autoeroottisista ilmenemismuodoista: autofellatiosta, autocunnilinguxesta, masturbaatiosta, homoseksuaalisista teoista, kaikista seksuaalisesti kieroutuneista käytännöistä. Sen on lisäksi sisällettävä pysyvä pidättäytyminen eroottiseen mielikuvitukseen ja aistilliseen haaveluun. Kun kuitenkin on mahdollista muuttaa koko psyykkinen kenttä seksitoiminnan osalta tabula rasaksi – ja jos se ei onnistu niin jatkuvasti ja johdonmukaisesti, ei ole olemassa tiukkaa seksuaalista pidättymistä – silloin, Rohleder huomauttaa, voi pohtia, eikö meillä ole seksuaalista anestesiaa, anaphrodisia sexualista. Se on kysymys, joka harvoin, jos koskaan, kohtaa ne, jotka keskustelevat seksuaalisesta pidättymisestä. Se on kuitenkin äärimmäisen ajankohtainen kysymys, koska, kuten Rohleder väittää, jos seksuaalinen anestesia on olemassa, kysymys seksuaalisesta pidättymisestä putoaa maahan, sillä voimme jollain ihme kokovartalopuudutuxella vain "väistää" toimista, jotka eivät ole vallassamme. Täydellinen seksuaalinen anestesia on kuitenkin niin harvinainen tila, että se voidaan käytännössä jättää huomiotta, ja koska seksuaalisen impulssin, jos se on olemassa, täytyy fysiologisesta välttämättömyydestä joskus aktivoitua jossain muodossa – vaikka vain, Freudin näkemyksen mukaan, muuttumalla johonkin sairaalliseen neuroottiseen tilaan – tulemme siihen johtopäätökseen, että "seksuaalinen pidättyminen" on ehdottomasti mahdotonta.
xxx/ellauri388.html on line 251: Rohleder (Vorlesungen über Geschlechtstrieb und Gesamtes Geschlechtsleben der Menschen) omaksuu tässä asiassa jonkin verran pätevämmän asenteen. Pääsääntöisesti hän vastustaa jyrkästi avioliiton ulkopuolisen sukupuoliyhteyden suosittelemista niille, jotka kärsivät osittaisesta tai tilapäisestä pidättymisestä (ainoa raittiuden muoto, jonka hän tunnistaa), osittain sillä perusteella, että pidättymisen haitat eivät ole vakavia tai pysyviä, ja osittain koska potilas on melko varma käyttävänsä omaa harkintaa asiassa. Mutta joissakin tapauksissa hän suosittelee tällaista yhdyntää ja erityisesti biseksuaalisille henkilöille sillä perusteella, että hän näin suojelee potilaansa homoseksuaalisten käytäntöjen rikollisilta riskeiltä. Dodi! Kahdesta pahasta on valittava pienempi.
xxx/ellauri388.html on line 274: Sillä elämisen taide, kuten mikään muu taide, ei sovi yhteen priapistisen jäykkyyden kanssa, ainakaan puoli tuntia pitempään, vaan se on melkoisen kovaa leikkiä, ainaisia kompromisseja ikuisten hormonien, kutemisesta kieltäytymisen ja perätarjonnan, antamisen ja ottamisen välillä. On pelkkää puppua uskotella, että sukupuoliyhdynnästä "avioliiton" nimellä on hyötyä mutta sama teko "inkontinenssin" alla on turmiollinen. Mikään fysiologinen prosessi tai vielä vähemmän henkinen prosessi ei voi kestää tällaista rajoitusta.
xxx/ellauri388.html on line 294: Oikealla ajalla luonto tuopi veikkosen eteen samanikäisen, yhtä viattoman ja ihanteellisen tytön. He rakastuvat toisiinsa. Luonto vie heidät vastustamattomalla voimalla yhteen näpöttimistä kuin tikanpojat. Rakkaus oikeuttaa, luonto tekee välttämättömäksi. Näin on terveissä oloissa. Kysymys ei kuitenkaan voi olla elämänohjeesta terveille vaan meille sairaille, eli poikkeuksille. Missä onkaan näitä terveitä luonnon ihmisiä, jotka eivät tiedä vietistä ennen rakastumista. Missä ovat ne ihmiset, joille sukupuoliasia nuoruudessa tai rakastuessa tai kihlauksen aikana tai avioliitossa ei ole muodostanut kipeätä ristiriitaisuutta, vienyt harhaan ja synnyttänyt taistelua. Eikö jokaisella ole olemassa tuota kivuloista vempainta, erillään ihanteellisesta rakastumisesta. Eikö koko kysymys ole jokaiselle siinä, kuinka suhtautua tähän viisariin, joka on erillään ihanteellisesta rakastumisesta, ja jos se on tukahutettava, mistä saada siihen voimaa.
xxx/ellauri388.html on line 326: Ajan tultua lapsi tahtoo kävellä; hänen varpaansa jännittyvät tästä halusta, ja vihdoin hän kehittää lapsellisesta järjestänsä kyvyn oppia kävelemään. Myöhemmin hän oppii vetämään pikku kärryjä; tuolista ja nuorista hän laittaa itselleen hevosen ja ajoneuvot. Lastentarhassa hän samaan aikaan oppii paperikutousta ja sormitusta, taittamaan wc-paperia kaikellaisiin muotoihin j.n.e., tutustuakseen näin tieteen luonnollisiin lakeihin ja perustuksiin, joita hän sitten tulee sovittamaan mielikuvituksensa moninaisiin luomiin. Tässä me näemme luovan elämän ilmauksen. Tuo voima tehdä, luoda, niinkuin kaikki muukin kyky, lähtee hengestä, kehittyy sisästä päin, ilmaantuu elämän kaikilla teillä ja voidaan ohjata hyviin ja hyödyllisiin töihin. Tätä en tässä ehdi todistella, joten ottakaa se annettuna.
xxx/ellauri388.html on line 470: Spenser went as far as transferring whole episodes from the adventures of Bradamante to those of Britomart. Both show a preference for a magic spear.
xxx/ellauri394.html on line 70: Nā pua rose o Maunawili The sweet rose of Maunawili
xxx/ellauri394.html on line 104: Vuonna 1901 Lili‘uokalani matkusti Utahiin, jossa hän tapasi mormonien johtajan, Joseph F. Smithin. Tämä oli Lili‘uokalanin ikätoveri ja 16-vuotiaana tullut Havaijille tekemään lähetystyötä, jonka takia hän puhui sujuvaa havaijia. Mitä vetoa että mormoni pyrki prinsessan mustalle luukulle? Neljä vuotta myöhemmin Abraham Kaleimahoe Fernandezin kerrotaan kastaneen entisen kuningattaren mormoniksi.
xxx/ellauri394.html on line 114: The Bayonet Constitution was so named because it had been signed by the previous monarch under threat of violence from a militia composed of armed Americans and Europeans calling themselves the "Honolulu Rifles".
xxx/ellauri394.html on line 116: The coup d'état established a Provisional Government which became the Republic of Hawaiʻi, but the ultimate goal was the annexation of the islands to the United States, which was temporarily blocked by President Grover Cleveland. After an unsuccessful uprising to restore the monarchy, the oligarchical government placed the former queen under house arrest at the ʻIolani Palace. On January 24, 1895, under threat of execution of her imprisoned supporters, Liliʻuokalani was forced to abdicate the Hawaiian throne, officially resigning as head of the deposed monarchy. Attempts were made to restore the monarchy and oppose annexation, but with the outbreak of the Spanish–American War, the United States annexed Hawaiʻi. Living out the remainder of her later life as a private citizen, Liliʻuokalani died at her residence, Washington Place, in Honolulu in 1917.
xxx/ellauri394.html on line 125: In 1842, at the age of four, she began her education at the Chiefs' Children's School (later known as the Royal School). She, along with her classmates, had been formally proclaimed by Kamehameha III as eligible for the throne of the Hawaiian Kingdom. Liliʻuokalani later noted that these "pupils were exclusively persons whose claims to the throne were acknowledged." She, along with her two older brothers James Kaliokalani and David Kalākaua, as well as her thirteen royal cousins, were taught in English by American missionaries Amos Starr Cooke and his wife, Juliette Montague Cooke. The children were taught reading, spelling, penmanship, arithmetic, geometry, algebra, physics, geography, history, bookkeeping, music and English composition by the missionary couple who had to maintain the moral and sexual development of their charges.
xxx/ellauri394.html on line 127: Liliʻuokalani was placed with the youngest pupils of the class along with Princess Victoria Kamāmalu, Mary Polly Paʻaʻāina, and John William Pitt Kīnaʻu. In later life, Liliʻuokalani would look back unfavorably on her early education remembering being "sent hungry to bed" and the 1848 measles epidemic that claimed the life of a classmate Moses Kekūāiwa and her younger sister Kaʻiminaʻauao. The boarding school run by the Cookes was discontinued around 1850, so she, along with her former classmate Victoria, was sent to the relocated day school (also called Royal School) run by Reverend Edward G. Beckwith. On May 5, 1853, she finished third in her final class exams behind Victoria and Nancy Sumner. In 1865, after her marriage, she informally attended Oʻahu College (modern day Punahou School) and received instruction under Susan Tolman Mills, who later cofounded Mills College in California.
xxx/ellauri394.html on line 129: After the boarding school was discontinued in 1850, Liliʻuokalani lived with her hānai parents at Haleʻākala, which she referred to in later life as her childhood home. Around this time, her hānai sister Pauahi married the American Charles Reed Bishop against the wishes of their parents but reconciled with them shortly before Pākī's death in 1855. Kōnia died two years afterward and Liliʻuokalani came under the Bishops' guardianship. During this period, Liliʻuokalani became a part of the young social elite under the reign of Kamehameha IV who ascended to the throne in 1855. In 1856, Kamehameha IV announced his intent to marry Emma Rooke, one of their classmates. However, according to Liliʻuokalani, certain elements of the court argued "there is no other chief equal to you in birth and rank but the adopted daughter of Paki," which infuriated the King and brought the Queen to tears. Despite this upset, Liliʻuokalani was regarded as a close friend of the new Queen, and she served as a maid of honor during the royal wedding alongside Princess Victoria Kamāmalu and Mary Pitman. At official state occasions, she served as an attendant and lady-in-waiting in Queen Emma's retinue. Visiting British dignitaries Lady Franklin and her niece Sophia Cracroft noted in 1861 that the "Honble. Lydia Paki" was "the highest unmarried woman in the Kingdom".
xxx/ellauri394.html on line 131: Marriage consideration had begun early on for her. American merchant Gorham D. Gilman, a houseguest of the Pākīs, had courted her unsuccessfully when she was fifteen. Around the time of Kōnia's final illness in 1857, Liliʻuokalani was briefly engaged to William Charles Lunalilo. They shared an interest in music composition and had known each other from childhood. He had been betrothed from birth to Princess Victoria, the king's sister, but disagreements with her brothers prevented the marriage from materializing. Thus, Lunalilo proposed to Liliʻuokalani during a trip to Lahaina to be with Kōnia. A short-lived dual engagement occurred in which Liliʻuokalani was matched to Lunalilo and her brother Kalakaua to Princess Victoria. She ultimately broke off the engagement because of the urging of King Kamehameha IV and the opposition of the Bishops to the union.
xxx/ellauri394.html on line 137: From 1860 to 1862, Liliʻuokalani and Dominis were engaged with the wedding set on her twenty-fourth birthday. This was postponed to September 16, 1862, out of respect for the death of Prince Albert Kamehameha, son of Kamehameha IV and Queen Emma. The wedding was held at Haleʻākala, the residence of the Bishops. The ceremony was officiated by Reverend Samuel Chenery Damon in the Anglican rites. Her bridemaids were her former classmates Elizabeth Kekaʻaniau and Martha Swinton. King Kamehameha IV and other members of the royal family were honored guests. The couple moved into the Dominises' residence, Washington Place in Honolulu. Through his wife and connections with the king, Dominis would later become Governor of Oʻahu and Maui. The union was reportedly an unhappy one with much gossip about Dominis' infidelities and domestic strife between Liliʻuokalani and Dominis' mother Mary who disapproved of the marriage of her son with a negro. They never had any children of their own, but, against the wish of her husband and brother, Liliʻuokalani adopted three hānai children: Lydia Kaʻonohiponiponiokalani Aholo, the daughter of a family friend; Joseph Kaiponohea ʻAeʻa, the son of a retainer; and John ʻAimoku Dominis, her husband's son.
xxx/ellauri394.html on line 139: After her marriage, she retained her position in the court circle of Kamehameha IV and later his brother and successor Kamehameha V. She assisted Queen Emma and King Kamehameha IV in raising funds to build The Queen's Hospital. In 1864, she and Pauahi helped Princess Victoria establish the Kaʻahumanu Society, a female-led organization aimed at the relief of the elderly and the ill. At the request of Kamehameha V, she composed "He Mele Lāhui Hawaiʻi" in 1866 as the new Hawaiian national anthem. This was in use until replaced by her brother's composition "Hawaiʻi Ponoʻī". During the 1869 visit of Alfred, Duke of Edinburgh and the Galatea, she entertained the British prince with a traditional Hawaiian luau at her Waikiki residence of Hamohamo.
xxx/ellauri394.html on line 145: During Kalākaua's 1881 world tour, Liliʻuokalani served as Regent in his absence.!!One of her first responsibilities was handling the smallpox epidemic of 1881 likely brought to the islands by Chinese contracted laborers. After meeting her with her brother's cabinet ministers, she closed all the ports, halted all passenger vessels out of Oʻahu, and initiated a quarantine of the affected. The measures kept the disease contained in Honolulu and Oʻahu with only a few cases on Kauaʻi. Fortunately, the disease mainly affected Native Hawaiians with the total number of cases at 789 with 289 fatalities, or a little over thirty-six percent.
xxx/ellauri394.html on line 149: Liliʻuokalani was active in philanthropy and the welfare of her people. In 1886, she founded a bank for women in Honolulu named Liliuokalani´s Savings Bank and helped Isabella Chamberlain Lyman establish Kumukanawai o ka Liliuokalani Hui Hookuonoono, a money lending group for women in Hilo. In the same year, she also founded the Liliʻuokalani Educational Society, an organization "to interest the Hawaiian ladies in the proper training of young girls of their own race whose parents would be unable to give them advantages by which they would be prepared for the duties of life." It supported the tuition of Hawaiian girls at Kawaiahaʻo Seminary for Girls, where her hānai daughter Lydia Aholo attended, and Kamehameha School.
xxx/ellauri394.html on line 155: Kalākaua arrived in California aboard the USS Charleston on November 25, 1890. There was uncertainty as to the purpose of the king's trip. Minister of Foreign Affairs John Adams Cummins reported that the trip was solely for the king's health and would not extend beyond California, while local newspapers and the British commissioner James Hay Wodehouse speculated that the king might go further east to Washington, D.C., to negotiate a treaty to extend the existing exclusive US access rights to Pearl Harbor, or the annexation of the kingdom. The McKinley Tariff Act had crippled the Hawaiian sugar industry by removing the duties on sugar imports from other countries into the US, eliminating the previous Hawaiian duty-free advantage under the Reciprocity Treaty of 1875. After failing to persuade the king to stay, Liliʻuokalani wrote that he and Hawaiian ambassador to the United States Henry A. P. Carter planned to discuss the tariff situation in Washington. In his absence, Liliʻuokalani was left in charge as regent for the second time. In her memoir, she wrote that "Nothing worthy of record transpired during the closing days of 1890, and the opening weeks of 1891."
xxx/ellauri394.html on line 157: Upon arriving in California, Kalākaua, whose health had been declining, stayed in a suite at the Palace Hotel in San Francisco. Traveling throughout Southern California and Northern Mexico, the monarch suffered a stroke in Santa Barbara and was rushed back to San Francisco. Kalākaua fell into a coma in his suite on January 18, and died two days later on January 20. The official cause of death was "Bright's disease with Uremic Blood Poisoning." The news of Kalākaua´s death did not reach Hawaii until January 29 when the Charleston returned to Honolulu with the remains of the king.
xxx/ellauri394.html on line 163: From May 1892 to January 1893, the legislature of the Kingdom convened for an unprecedented 171 days, which later historians such as Albertine Loomis and Helena G. Allen dubbed the "Longest Legislature". This session was dominated by political infighting between and within the four parties: National Reform, Reform, National Liberal and Independent; none were able to gain a majority. Debates heard on the floor of the houses concerned the popular demand for a new constitution and the passage of a lottery bill and an opium licensing bill, aimed at alleviating the economic crisis caused by the McKinley Tariff. The main issues of contention between the new monarch and the legislators were the retention of her cabinet ministers, since political division prevented Liliʻuokalani from appointing a balanced council and the 1887 constitution gave the legislature the power to vote for the dismissal of her cabinet. Seven resolutions of want of confidence were introduced during this session, and four of her self-appointed cabinets (the Widemann, Macfarlane, Cornwell, and Wilcox cabinets) were ousted by votes of the legislature. On January 13, 1893, after the legislature dismissed the George Norton Wilcox cabinet (which had political sympathies to the Reform Party), Liliʻuokalani appointed the new Parker cabinet consisting of Samuel Parker, as minister of foreign affairs; John F. Colburn, as minister of the interior; William H. Cornwell, as minister of finance; and Arthur P. Peterson, as attorney general. Exclusively palefaces in the posse, where are all the coons hiding? She chose these men specifically to support her plan of promulgating a new constitution while the legislature was not in session.
xxx/ellauri394.html on line 165: osed_1893_Constitution_of_the_Hawaiian_Kingdom">Main article: Proposed 1893 Constitution of the Hawaiian Kingdom
xxx/ellauri394.html on line 169: American and European residents, granted suffrage in 1887, would lose the right to vote.
xxx/ellauri394.html on line 175: The precipitating event leading to the 1893 overthrow of the Hawaiian Kingdom was the attempt by Queen Liliʻuokalani to promulgate a new constitution to regain powers for the monarchy and Native Hawaiians that had been lost under the Bayonet Constitution. Her opponents, who were led by two Hawaiian citizens Lorrin A. Thurston and W. O. Smith and included six Hawaiian citizens, five US citizens and one German citizen, were outraged by her attempt to promulgate a new constitution and moved to depose the Queen, overthrow the monarchy, and seek Hawaii´s annexation to the United States.
xxx/ellauri394.html on line 179: The proposed constitution (co-written by the Queen and two legislators, Joseph Nāwahī and William Pūnohu White) would have restored the power to the monarchy, and voting rights to economically disenfranchised native Hawaiians and Asians. Her ministers and closest friends were all opposed to this plan; they tried unsuccessfully to dissuade her from pursuing these initiatives, both of which came to be used against her in the brewing constitutional crisis.
xxx/ellauri394.html on line 184: The political fallout led to citywide political rallies and meetings in Honolulu. Anti-monarchists, annexationists, and leading Reform Party politicians that included Lorrin A. Thurston, a grandson of American missionaries, and Kalākaua´s former cabinet ministers under the Bayonet Constitution, formed the Committee of Safety in protest of the "revolutionary" action of the queen and conspired to depose her. Thurston and the Committee of Safety derived their support primarily from the American and European business class residing in Hawaiʻi. Most of the leaders of the overthrow were American and European citizens who were also Kingdom subjects.
xxx/ellauri394.html on line 190: The queen was deposed on January 17, and the provisional government established under pro-annexation leader Sanford B. Dole was officially recognized by Stevens as the de facto government. She temporarily relinquished her throne to the United States, rather than the Dole-led government, in hopes that the United States would restore Hawaii´s sovereignty to the rightful holder. HA big HA! The government under Dole began using ʻIolani Palace as its executive building. A delegation departed for Washington, D.C., on January 19, to ask for immediate annexation by the United States. "At the request of the provisional government," Stevens proclaimed Hawaii a protectorate of the United States on February 1, to "temporarily" provide a buffer against domestic upheaval and interference by foreign governments. The US flag was raised over the palace, and martial law was enforced. The annexation treaty presented to the US Senate contained a provision to grant Liliʻuokalani a $20,000 per annum lifetime pension, and Kaʻiulani a lump-sum payment of $150,000. The queen protested the proposed annexation in a January 19 letter to President Benjamin Harrison. She sent Prince David Kawānanakoa and Paul Newman to represent her.
xxx/ellauri394.html on line 192: Neumann delivered a letter from the queen to Grover Cleveland, who began his second non-consecutive term as president on March 4. The Cleveland administration commissioned James Henderson Blount to investigate the overthrow. He interviewed those involved in the coup and wrote the Blount Report, and based on its findings, concluded that the overthrow of Liliʻuokalani was illegal, and that Stevens and American military troops had acted inappropriately in support of those who carried out the overthrow. On November 16, Cleveland sent his minister Albert S. Willis to propose a return of the throne to Liliʻuokalani if she granted amnesty to everyone responsible. Her first response was that Hawaiian law called for property confiscation and the death penalty for treason, and that only her cabinet ministers could put aside the law in favor of amnesty. Liliuokalani´s extreme position lost her the goodwill of the Cleveland administration.
xxx/ellauri394.html on line 200: For myself, I would have chosen death rather than to have signed it; but it was represented to me that by my signing this paper all the persons who had been arrested, all my people now in trouble by reason of their love and loyalty towards me, would be immediately released. Think of my position, – sick, a lone woman in prison, scarcely knowing who was my friend, or who listened to my words only to betray me, without legal advice or friendly counsel, and the stream of blood ready to flow unless it was stayed by my pen.
xxx/ellauri394.html on line 204: She was tried by the military commission of the Republic led by her former attorney general Whiting in the palace throne room on February 8. Defended at trial by another one of her former attorneys general Paul Neumann, she claimed ignorance but was sentenced to five years of hard labor in prison by the military tribunal and fined $5,000. The sentence was commuted on September 4, to imprisonment in the palace, attended by her lady-in-waiting Eveline Townsend Wilson (aka Kitty), wife of Marshal Wilson. In confinement she composed songs including "The Queen's Prayer" (Ke Aloha o Ka Haku – "The Grace of the Lord").
xxx/ellauri394.html on line 212: She attended the inauguration of US President William McKinley on March 4, 1897, with a Republic of Hawaii passport personally issued to "Liliuokalani of Hawaii" by the republic´s president Sanford B. Dole. On June 16, McKinley presented the United States Senate with a new version of the annexation treaty, one that eliminated the monetary compensation for Liliʻuokalani and Kaʻiulani. Liliʻuokalani filed an official protest with Secretary of State John Sherman the next day. The protest was witnessed by her agent and private secretary Joseph Heleluhe, Wekeki Heleluhe, and Captain Julius A. Palmer Jr., reported to be her American secretary.
xxx/ellauri394.html on line 214: In June 1897 President McKinley signed the "Treaty for the Annexation for the Hawaiian Islands", but it failed to pass in the United States Senate after the Kūʻē Petitions were submitted by a commission of Native Hawaiian delegates consisting of James Keauiluna Kaulia, David Kalauokalani, William Auld, and John Richardson. Members of Hui Aloha ʻĀina collected over 21,000 signatures opposing an annexation treaty. Another 17,000 signatures were collected by members of Hui Kālaiʻāina but not submitted to the Senate because those signatures were also asking for restoration of the Queen. The petitions collectively were presented as evidence of the strong grassroots opposition of the Hawaiian community to annexation, and the treaty was defeated in the Senate— however, following its failure, Hawaii was annexed anyway via the Newlands Resolution, a joint resolution of Congress, in July 1898, shortly after the outbreak of the Spanish–American War. Tuli kiire annexoida lisää maita Mexikon suunnalta.
xxx/ellauri394.html on line 225: During a 1900 Congressional deadlock, she departed for Honolulu with her Washington, D.C., physician Charles H. English (sometimes referred to as John H. English). Newspapers speculated that the Queen, having been diagnosed with cancer, was going home to die. Historian Helena G. Allen made the case that English intended to gain title to crown lands for himself. According to Allen, the Queen balked at his draft of a settlement letter to Senator George Frisbie Hoar that he wanted her to copy in her handwriting and sign. The doctor was terminated "without cause" a month after her return and sued her.
xxx/ellauri394.html on line 245: That first night of my imprisonment I found in my handbag a small Book of Common Prayer according to the ritual of the Episcopal Church. It was a great comfort to me, and before retiring to rest Mrs. Clark and I spent a few minutes in the devotions appropriate to the evening. Here, perhaps, I may say, that although I had been a regular attendant on the Presbyterian worship since my childhood, a constant contributor to all the missionary societies, and had helped to build their churches and ornament the walls, giving my time and my musical ability freely to make their meetings attractive to my people, yet none of these pious church members or clergymen remembered me in my prison. Fuck them. To this (Christian ?) conduct I contrast that of the Anglican bishop, Rt. Rev. Alfred Willis, who visited me from time to time in my house, and in whose church I have since been confirmed as a communicant. But he was not allowed to see me at the palace. It just goes to show, doesn´t it?
xxx/ellauri394.html on line 247: She traveled to Utah in 1901 for a visit with Mormon president Joseph F. Smith, a former missionary to the Hawaiian Island and her teenage beau. There she joined in services at the Salt Lake Tabernacle, and was feted at a Beehive House reception, attended by many expatriate Native Hawaiians. In 1906, Mormon newspapers reported she had been rebaptized again into the Church of Jesus Christ of Latter-day Saints by Eider Abraham Kaleimahoe Fernandez. However, many historians doubt this claim, since the Queen herself never announced it. In fact, Liliʻuokalani continued to refer to herself as an Episcopalian in secular newspapers published the same week of her supposed Mormon baptism. The Queen´s interest in Mormonism later waned. Joe was no longer what he was in the good old days.
xxx/ellauri394.html on line 253: To compose was as natural to me as to breathe; and this gift of nature, never having been suffered to fall into disuse, remains a source of the greatest consolation to this day.[…] Hours of which it is not yet in place to speak, which I might have found long and lonely, passed quickly and cheerfully by, occupied and soothed by the expression of my thoughts in music.
xxx/ellauri394.html on line 257: Imprisoned in the ʻIolani Palace, she was denied literature and newspapers, essentially cutting her off from her people, but she continued to compose music with paper and pencil while she was in confinement. Another of her compositions was "Aloha ʻOe", a song she had written previously and transcribed during her confinement. In her writings, she says,
xxx/ellauri394.html on line 264: The Queen Liliʻuokalani Trust was established on December 2, 1909, for the care of orphaned and destitute children in Hawaii. Effective upon her death, the proceeds of her estate, with the exception of twelve individual inheritances specified therein, were to be used for the Trust. The largest of these hereditary estates were willed to her hānai sons and their heirs: John ʻAimoku Dominis would receive Washington Place while Joseph Kaiponohea ʻAeʻa would receive Kealohilani, her residence at Waikiki. Both men predeceased the Queen. Before and after her death, lawsuits were filed to overturn her will establishing the Trust. One notable litigant was Prince Jonah Kūhiō Kalanianaʻole, Liliʻuokalani´s greedy second cousin, who brought a suit against the Trust on November 30, 1915, questioning the Queen's competency in executing the will and attempting to break the Trust. These lawsuits were resolved in 1923 and the will went into probate. The Queen Liliʻuokalani Children's Center was created by the Trust.
xxx/ellauri394.html on line 340: The closest major city is San Francisco, California, at 2,397 miles (3,858 km). Some islands off the Mexican coast and part of the Aleutian Islands of Alaska are slightly closer to Honolulu than "the mainland." Originally I had said that the closest point on the North American mainland to Hawaii was near Flumeville, California. However, I was wrong! As it turns out, the southernmost tip of the Alaska Peninsula is actually about 12 miles (20 km) closer.
xxx/ellauri394.html on line 344: Kaikki kirjan henkilöt puhuvat samalla palikkamaisella Sujatan äänellä. Tuliaisixi on Seihveistä ostettua aito kalifornialaista Shardonneeta. Otoo-san! Hiroshi sedän pankkiirin aivot olivat tehneet arvion lolon perheestä. Rupusakkia! Yellow trashia. Isosetä Yoshizune muistutti puutarhatonttua. Rein alkoi äkkiä tehdä mieli pokea. Reitä ei pidä keskeyttää, hän osaa nintendoa. Pearl Harborin pommitusten jälkeen puutarhatonttu lähetettiin keskitysleirille Idahoon. Se käänsi siellä takkinsa Shimuran klaanille. Internetin hakupalvelut ovat käteviä. Vain viralliset ja lainvoimaiset kauppakirjat ovat sitovia. Bradley on sekarotuinen skini, mököttävä murrosikäinen. Poika jauhoi ruokaa suu raollaan, epämiellyttävä näky. Rei-tätiä inhottaa. Hiroshi setä ymmärsi raha-asioita. Malihinit riitelevät alkuasukkaiden maista. Voisko isokukko Hugh ehkä auttaa? Se ei olisi sopivaa, totesin tuikeasti, sanomatta mixi. Kyse on meidän hyödyntämisestämme, piste. Rei on koko porukan ainoa täysin izekäs kitupiikki jenkki. Siellä ne maxoivat vain 20 penniä. Ihme penny pincheri.
7722
:max_bytes(150000):strip_icc()/anne-bonny-559573471-5bcf9724c9e77c0051cf5840.jpg){kind=link}
:quality(75)/cloudfront-us-east-1.images.arcpublishing.com/elcomercio/Z4JHQMAFJJHIDKHFIBQ3E7BR7E.jpg){kind=link}
