Tommi Kinnunen

xxx/ellauri044.html on line 802: Seuraavissa Lapinlahden linnun runoissa olen ottanut kahmaloittain runollisia vapauxia. Silti Joose on lukemistani runoilijoista parhaasta päästä.
xxx/ellauri044.html on line 909: Kansallisvaltiot pysäytti ruton leviämisen. Taudit leviää kuin lääkärit ilman rajoja. Katariina Aragonialainen filmissä kun Arthur sai sweat-taudin lääkärillä oli ruttolääkärin linnunnokkanaamari. Sellanen olis kiva nyt korona-aikana. No onhan mulla tää isohampainen koronaamari, jossa mä olen vähän Tiger Woodsin näköinen. Narsismi paistaa kummastakin naamarista. Missäs on mun lippis?
xxx/ellauri044.html on line 1019: "Ei! Nyt ei ole Laurin vuoro! Sinun täytyy odottaa vuoroasi. Et voi ottaa Tomin tinasotilaita vain sixi, että haluat ne!"
xxx/ellauri056.html on line 82: – Romaanikirjailijana rakastan kertomisen vapautta – voin viedä lukijan keskelle valtamerta tai loistaviin pukujuhliin eikä minun tarvitse miettiä, miten kalliiksi tämän toteuttaminen tulee. Kirjailija voi myös kertoa suoraan henkilöidensä ajatuksista ja tunteista. Kameran edessä siihen tarvitaan erittäin osaavia näyttelijöitä ja taitava ohjaaja ja kuvaaja – ja silti katsoja jää usein ihmettelemään, että mitähän tuokin nyt tuossa tilanteessa mahtoi ajatella. Kamera katsoo aina ulkopuolelta, kirjailija voi paljastaa salaisimmatkin ajatukset.
xxx/ellauri056.html on line 110: Yhdessä luodun rungon mukaan kirjoitimme luvut kerrallaan siten että Jouko kirjoitti Johanneksen, minä Matildan luvut, mutta ennen oman lukunsa aloittamista toinen aina muokkasi toisen tekstiä. Minun tekstini lyhenivät, kun Jouko karsi kuvauksia ja adjektiiveja, hänen tekstinsä pitenivät, kun lisäsin niihin historian havinaa, makuja ja tuoksuja.
xxx/ellauri056.html on line 285: Juoni on seuraava. Golaud ja Pelleas on iljexet. Misu Melisande on niiden kiistakapula, sidostesukka joka kuitenkaan ei kestä. Enste Golaud löytää Melisanden joen rannalta pusikosta. Se on hukannut kruununsa veteen muttei tahdo löytää sitä. Siispä Golaud ja Melisande menee naimiaisiin (höh mix). Sit Melisande kummiskin joteskin rakastuu veli Pelleaaseen. Ne tapaa lähteellä, ja nyt Melisande hukkaa vihkisormuxensa. Onpas sillä kaikki helyt löysällä. Golaudissa herää aiheellinen epäilys, se panee poikansa (ja Melisanden pojan kai?) Surku Yniäisen vakoilemaan niitä, ja yllättää ne heavy pettingissä. Niiltä jalansijoilta se tappaa Pelleaan ja nirhaisee Melisandea. Melisandelta syntyy kääpiökokoinen tytär, minkä jälkeen sekin kuolee. Golan jää tanterelle voittajana, mutta yhtä vaimoa ja veljeä köyhempänä. Plussan puolella 1 knääpiömäinen äpäre. Mitähän sekin symboloi?
xxx/ellauri056.html on line 354: Tatu Vaasikiven alter ego Joe Arimatee sanoo kirjassa Vittujen kevät: Minun on lähettävä Meeromiin, rabbi Gamaliel on kärsimätön kuten aina vanhat ihmiset. Tatulta jäi Novalixen Blaue Blume prässäämättä, pahoittelee Elina. Tässä kohin käyn pyykkikorikaupalla läpi saxalaisia idealisteja ja romantikkoja. Kai niiden putkahtaminen pinnalle liittyi kaupunkiporvariston rikastumiseen. Toi blaue Blume on Novalixen kexintöjä:
xxx/ellauri056.html on line 368: In der Literatur sollten nun nicht mehr wie in der Klassik bestimmte Schemata für die Erschaffung eines literarischen Werkes vorgegeben sein, sondern man betrachtete den Künstler als freischaffendes Genie.
xxx/ellauri056.html on line 568: Nach seiner Schulzeit zog Fichte 1780 nach Jena, wo er an der Universität ein Theologie-Studium begann, wechselte jedoch bereits ein Jahr später den Studienort nach Leipzig. Die Familie von Miltitz unterstützte ihn nun nicht mehr finanziell, er war gezwungen, sich durch Nachhilfeunterricht und Hauslehrerstellen zu finanzieren und brachte das Studium zu keinem Abschluss.
xxx/ellauri056.html on line 582: Ein zentraler Kern in Fichtes Philosophie ist der Begriff des „absoluten Ich“. Dieses absolute Ich ist nicht mit dem individuellen Geist zu verwechseln. Später nutzte er die Bezeichnung „Absolutes“, „Sein“ oder „Gott“. Fichte beginnt in seiner Grundlage der gesamten Wissenschaftslehre mit einer Bestimmung des Ich:
xxx/ellauri056.html on line 586: Täähän kuulostaa joltain existentialismilta. Tällästä ne talousliberaalit aina höpöttää. Vernunftwille macht das aus, was wir sind – nämlich unser Ich. Samaa peliteoreettista pulinaa.
xxx/ellauri056.html on line 646: Uskoontulo on ollut elämäni rankin matka, josta olen saanut kohtuullisen kovan hinnan. Mutta se on ollut olennaista kehityxeni kannalta, sillä minun piti vihd kohdata izeni: mistä olen tullut ja minne olen menos---
xxx/ellauri056.html on line 674: Huumehörhö Jarkon huumeiden käyttö saatiin uskolla loppumaan, mutta pelkotilat jäivät. Sitten eräänä sunnuntaina Jarkko löydettiin kuolleena. Herra ottaa herra antaa taas. Sairaanhoitaja Eevu on samaa mieltä. Yhdessä he toivovat Osmon kuopuxelle Janille kaikkea hyvää. Hui.
xxx/ellauri057.html on line 211: Pitkäsuo on peltona, linnunpesätkin on kuorittu, liito-oravista puhumattakaan. Siihen on Jakarien rahat upotettu. Loppu on pankissa.
xxx/ellauri057.html on line 323: Minun ei pitäisi näin.
xxx/ellauri057.html on line 655: Marja oli koko koulu-aikansa ruma ja epäonnistunut lapsi, syntymässä säikähtänyt. Hänellä oli pitkät, riippuvat gorillan käsivarret, muodoton pää, kumara selkä, sisäänpainunut rinta, korkeat, luisevat olkapäät, jälkiä liian ahtaista puseroista, joihin lapsen kasvava ruumis oli rutistettu. Hänen silmänsä olivat suuret, vauhkot ja pälyvät. Ne kerjäsivät ja liehittelivät niinkuin koiran silmät. Marja herätti sääliä ja inhoa yht'aikaa. Ja poikkeuksetta kaikissa.
xxx/ellauri057.html on line 703: Kruununkin kyyti
xxx/ellauri057.html on line 714: Kuoppaan pääsi kuppasena kruunun kyydillä.
xxx/ellauri057.html on line 775: Sitäpaizi etoo tollanen mezänraivauxen ylistys. Pois tieltä risut ja männynkävyt, tilalle tulee kohta meidän apinoiden tisut hännät ja hävyt. Linnunpesät pois ja liito-oravat, tähän tulee monokulttuurista peltoa. Hän alkoi heti kiskoa tuohta elävien puiden kyljistä. Auts! Nahka pitäs kiskoa sen omasta perseestä.
xxx/ellauri057.html on line 877: Maurisen tapaiset neropatit johtaa älyn voittokulkua, kunhan laahus luo atmosfäärin joka on siihen suotuisa. Talonpoika, joka sunnuntaisin ei juo izeään humalaan kapakissa, vaan jää leikkaamaan auki Halvattua Tomppelia omenapuiden alle; pikkuporvari, joka nähdäxeen Maeterlinckin ylevän näytelmän uhraa kilpa-ajojen kiihoituxet; työläinen, joka ei kadulla laulele ruokottomia tai typeriä lauluja jostain työn orjista, vaan menee mieluummin kävelemään maalle tai kazelemaan auringonlaskua kaupunginvallilta (se on ilmaista), kaikki he vaikuttavat osaltaan sen suuren liekin voittoon, joka palaa Maurisella päässä.
xxx/ellauri057.html on line 1319: tiell’ avaruuslinnun: ne särkevä oon.
xxx/ellauri057.html on line 1321: minun sieluni kasvoihin katselkoon”.
xxx/ellauri057.html on line 1325: Niin tai näin, minun on naisen sukuelimen mystifiointia vaikea allekirjoittaa, oli kyseessä sitten miesnero tai tietäjänainen. Eikö neroudesta ja inspiraatiosta ole jo luovuttu, siirrytty pois runokiemuroista, joita Vaara tuijotti eikä izekään aina ymmärtänyt? Too Lyrical, Didn't Read.
xxx/ellauri059.html on line 316: ”Se on sitä optimismia. Istuudun lentokoneeseen niin kuin ennenkin ja tunnen oloni levolliseksi autossa, jota ajan yli sadan kilometrin tuntivauhdilla. Miksi juuri minun pitäisi ylireagoida terroristeihin?” Enhän ylireagoi ilmastonmuutokseenkaan. Painan kaasua. Vedenpaisumus tulee vasta minun jälkeeni.
xxx/ellauri059.html on line 525: Tänään on vainajien päivän huominen, sunnuntai, marraskuun ensimmäinen. Tänään opin seuraavan.
xxx/ellauri059.html on line 549: Enunukki: Jaahas, oon lukenu jonkun muun Airaxisen filosofeerauxista. Ei kai ollut kovin painavaa textiä, koska ei jääny mieleen. Itse tyypin oon tavannu kerran ja oli aika kusjpiä.

xxx/ellauri068.html on line 291:

Was nun kleiner Mann

“No such theory has been found in even the most voluminous and learned histories of economic theories, including J.A. Schumpeter’s monumental 1,260-page History of Economic Analysis. Yet this non-existent theory* has become the object of denunciations from the pages of the New York Times and the Washington Post to the political arena. It has been attacked by Professor Paul Krugman of Princeton and Professor Peter Corning of Stanford, among others, and similar attacks have been repeated as far away as India. It is a classic example of arguing against a caricature instead of confronting the argument actually made.”
xxx/ellauri085.html on line 620: Nosiis tää ankeuttaja-Jim siis väittää tehneensä koukuttavaa viihdettä vaan saadaxeen statistipojan heräämään koomasta. Olen hyvin hyvin pahoillani kuin Alex Stubb tai linnunrataoppaan viimeinen viesti jlalta. Jos tää oli tiiliskiven tarkotus niin pieleen meni että mäjähti. Ei viihteestä pääse irti viihteellä.
xxx/ellauri086.html on line 89: Yhtäkkiä hänmies halusinkin ottaa ohjat ja käänsi minut alleen. Sitten huudettiinkin yhdessä. Tunsin kun pilluni puristui tiukemmin ja tiukemmin vasten aivan kovaa kullia, kun levitin jalkojani. Hänmies nosti ne olalleen. Tiesin, tulevani pian, mutta en vielä. Tiesin, ettei hänmies kestäisi kauaa. Koitin kääntyä kontilleni, jossa tulisin nopeammin, mutta hänmies ei antanut armoa vaan työnteli kiroillen menemään minun maatessani kyljellään tämän edessä. Nostin pakaraani, että hänmies pääsi työntymään syvemmälle ja ihailemaan näkyä. Rytmi kiihtyi “Anna mie käännyn?” kysyin varovasti.
xxx/ellauri086.html on line 222: Kukat ovat kasvien genitaaleja ja hedelmät niiden sikiöitä. Haista kukkanen. Näytä tädillesi tulppaani. Sinunko tulppaasi? Muutamia viikunoita ohdakkeista. Terho Pursiainen. Kuuden jalan terttu banaaneja. Luumuja. Kupeitteni hedelmä, kohtusi. Kuuensaan kurkku. Harmaalla alueella kaikki.
xxx/ellauri086.html on line 499: New Yorkin Kirjarevyy paljasti viime sunnuntaina v 2016 että Claudio Gatti, 7 päivää-lehden sydäntään tutkisteleva toimittaja, raportoi, että Ms. Raja sai hurjasti pätäkkää Ms. Ferrantelta kun Ferranten kirjat alkoi mennä kuumille kiville kuin Olavi "Manne" Salmisen nailonpaidat Simonkadun puodissa takavuosina. Maalaisäijät osti niitä kaupunkireissuilla, kun se oli lähin kauppa linja-autoasemalta tullessa. Kauppa käy kuin siimaa, sanoi Manne ja lyllersi kaupan takahuoneesta jossa se oli Ansun kanssa mussuttamassa HK:n sinistä. (Röyh) syömässä.
xxx/ellauri086.html on line 539: Maaliskuista uutta lunta oli satanut meidän pihalle. Lumessa näkyi piipertäviä jälkiä, jotka kiertelivät taloa ja johtivat vanhasta kompostista kuistin alle. Rottia! Niitä ne ovat varmasti. Toiset jäljet tulivat naapurista, keltaisen talon pihalta ja veivät kohtaan johon olin kaatanut laskiämpärin huuhdevesiä. Takkahuipaleiden rottia! Kolmannet jäljet johtivat uudelta lintulaudalta vähän matkaa eteenpäin, kunnes ne kohtasivat lumessa hypähdelleen linnun jäljet, tod.näk. harakan. Molempien jäljet päättyivät siihen kohtaamispaikalle. Harakka oli luultavasti vienyt jyrsijän ja lennähtänyt pois.
xxx/ellauri086.html on line 824: “Though thy crest be shorn and shaven, thou,” I said, “art sure no craven, höyhenpuku taliaivo, petolinnun perse raivo.
xxx/ellauri086.html on line 851: Straight I wheeled a cushioned seat in front of bird, and bust and door; siirsin viereen laiskanlinnan pazaan pahan ilman linnun,
xxx/ellauri086.html on line 854: What this grim, ungainly, ghastly, gaunt, and ominous bird of yore tämä outo urvelo, kumma linnun kuikelo
xxx/ellauri086.html on line 955: Novelli käsittelee ihmismielen järkkymistä, mielen syvimpiä sopukoita. Siinä on yliluonnollisia sävyjä, joiden sekoittuminen ihmisen pimeään puoleen saa aikaan uhkaavan tunnun. Tarina tuntui lähes hämmästyttävän ajankohtaiselta ja Poen vaikutus vielä nykyiseenkiin kauhukirjallisuuteen ja sen teemoihin on selkeä.
xxx/ellauri087.html on line 70: Hetken hiljaisuuden jälkeen jengi ymmärtää ja koko sali puhkeaa aplodeihin. Sitähän tässä jo vähän odoteltiinkin. Amerikkalaiset 50-luvun viihdejäbät osas ton ajotuxen ihan mikrosekunnilleen. Ne ei koskaan jatkaneet läppää ennekuin läpytys ja hirnunta oli oikeasti tauonnut.
xxx/ellauri087.html on line 143: “Mitä ylipäätään ajatellaan, kun ajatellaan muutosta?” Saarinen aloittaa sunnuntain luennolla, kun jonkun puhelin aikaa soida. Nainen penkoo hätääntyneenä laukkuaan ja puhuu lattiaan, “sori, sori, sori”.
xxx/ellauri087.html on line 191: Sunnuntaina, viimeisenä varsinaisena seminaaripäivänä, Saarisella on päällään tavaramerkkinsä, leoparditakki. Koko tyyli on kuulemma Pipsan aikaansaannosta: aiemmin filosofi kietoutui laitossamettitakkeihin ja muihin tavallisiin yliopistokauhtanoihin.
xxx/ellauri087.html on line 269: – Huomaan linnun pesän naapuritalon seinänraossa. Ehdin ihastella varpusen vaatimatonta kauneutta ja samalla muistaa, että koko laji on uhanalainen. (Paizi ettei oo, se on elinvoimainen. Jostain syystä hevonpaskaa on ollut viime aikoina hyvin tarjolla.)
xxx/ellauri091.html on line 147: Haahden kotiin kokoontui v. 1902 hänen ystäviään keskustelemaan sortokauden ja kansallisen heräämisen merkeissä. Kesken kaiken Haahti soitti pianollaan kolmisoinnun, kolme säveltä, joihin hän liitti kristillisyyden, taiteen ja suomalaisuuden. Näin sai alkunsa yhdistys Kolmisointu. Sen toimesta syntyi 17 vuotta myöhemmin Kristillinen taideseura sytyttämään ja tekemään tunnetuksi hyvän taiteen harrastusta. Seura sai monia paikallisosastoja, ja Haahti teki laajoja matkoja näiden järjestämiin juhliin ja neuvonpitoihin. Seuran puheenjohtajana hän tarmokkaasti toimi 27 vuotta, siis v:een 1946 ja oli sen jälkeen kunniapuheenjohtajana. Innoitus kristillisyyteen, taiteeseen ja suomalaisuuteen jatkuvasti sytytti. Haahti kuului ensimmäisiin Suomen kirjailijaliiton jäseniin.
xxx/ellauri091.html on line 214: John Mott ei ole järin tunteisiin vetoava puhuja. Älyllinen selkeys ja johdonmukaisuus leimaa hänen esityxiänsä. Helsingissä hän ei ehtinyt valmistautua, hyvä että ehti vaihtaa matkanahkatakkinsa moitteettoman esitelmöizijänasuun. Tällä kertaa hänellä oli löyhät housut ja leopardipikkutakki. Mainoxista päätellen hän oli tottunut täysiin saleihin. No nyt ei ainakaan tarvinnut huutaa. Varmaan hän laivalla sumusireenin puhallellessa oli ajatellut: "Johan tuo on kuin tuomiopäivän pasuuna. Jumala tarkoittaa että minun tulee nyt hiljentyä hänen eteensä. Kiinteät tulot silti odottavat."
xxx/ellauri091.html on line 237: Mietin pitäiskö minunkin mennä naisylioppilaiden vastaanottoon madame af Forsellesin kotiin käytettäväxi tarvittaessa. En mene, päätin. Tietysti minulla olisi ollut tuo vanha kipeä asiani: miten saan varmistettua jumalalta lapsen? Mitä minun on tehtävä että sen varmuuden saisin? Ei. en osaa vielä kyllixi englantia, minun täytyisi turvautua rva af Forsellesiin. Mahdotonta näin aroissa kysymyxissä. Ja vaikka Mr. Mott on laihanlainen, voisiko hän sittenkään mahtua mun asemaan?
xxx/ellauri091.html on line 270: Kesken veisuun tuli minun vuoroni. Mr. Mott vastasi lyhyesti, ettei ole synti lukea huonoja kirjoja, jos kuzumus niin vaatii. Mutta vastapainoxi en saisi niitä kirjoittaa. Olen pahoillani mutta näin on päässyt käymään. Eikö hän muuta sanonut? Ei varmaankaan, paizi näkemiin Anu. Mixi siis minulla oli juhlallinen olla, kuin jumalan naaman edessä? Tieteellinen tutkimus oli houkutellut, Hanna Andersiin oli siitä painanut paljon paljetta. Mulla oli siitä jo kumu kuin Tupulla. Mutta kestin kiusauxen, sillä kirjailijan kuzumus poltti povessani kuin tulikipinä. Ja nyt tunsin vazassani, olin jeesuxen omena, käyttäisin saamani lahjan (housukilven) hänen kunniaxensa. Samalla minut valtasi ihmeellinen riemuisa tunne, että olin kuin sulaa vahaa Mr. Mottin käsissä, hänelle antautunut. Ehkä olinkin, en kazonut. Palasin kotiin, vaikka olin juhlakunnossa.
xxx/ellauri091.html on line 715: Vinskissä sirkustirehtööri sanoi minä keitän täitä. Jossakin oli ikävällä tyypilla sillinruotoripustimet wiixinä. Jönsin mukaan se oli Herra Linnunlaulu muuttaa meille-kirjassa. Joku Nalle Wahlroosin näköinen se oli kuitenkin.

xxx/ellauri091.html on line 813: John R Mott oli aikanaan maailmanlaajuisesti hyväxytyin kristitty. Niin oli Jeesuskin niin kauan kuin se oli ainoa. Paras mahdollinen kristitty. Mott ei ehkä ajanut nimellisesti Amerikan asiaa, mutta globalisaation apostolina se kulki jeesussandaalit jalassa. Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsixeni! Kõige maade kristlased ühinege! Make Christ the King! se villizi nuorisoa huolimatta maasta, kansasta ja ihonväristä. Samaan laarin se sataa kumminkin, minun isäni talossa on monta kauppahuonetta. Eloa on paljon mutta työväkeä on vähän. Työnantajalle win-win tilanne.
xxx/ellauri103.html on line 85: Salattu tieto eli esoteria on ympäröinyt Leena Krohnia jo lapsuudessa. Kröhmien porukka on aina olleet jotain hihhuleita tai muuten vaan hulluja. Hän kävi sisarensa kanssa ruusuristiläisyys-liikkeen sunnuntaikoulua ja imi samalla runsaasti vaikutteita teosofiasta. Sekä ruusuristiläisyys että teosofia ovat uskonnollis-filosofisia liikkeitä, joihin on ripoteltu osasia muun muassa mystiikasta, esoteriasta (eli salatusta tiedosta, muistatte) ja idän uskontojen salaperäisistä piirteistä.
xxx/ellauri103.html on line 541: Rothien flagship poikaa Niklasta sanotaan Nikexi. Nike puolestaan on nekkebrändi jota myydään kalliisti ostetuilla urheilijajulkkixilla. Mustat myy valkoisia tossuja. Neket vaikka tappaa tai varastaa tai mukiloi äiskän niitä saadaxeen. Se on niille joku toteemi, Nikeissä nekkekin tuntee izensä tärkeäxi ja menestyväxi. Jos niistä vittuilee se on sama kuin vittuilis äiskästä. Kai six et kaikilla cooleilla cooneilla on mainoxissa sellaset. Paizi minun äitini ei pidä enää meetwuastista.
xxx/ellauri104.html on line 879: Sari: Väitätkö sinä tuota jumalaa hyväksi? Sinun jumalasi vaikuttaa erittän julmalta psykopaatilta, jonka kanssa en tahdo olla missään tekemisissä.
xxx/ellauri104.html on line 923: ’Sinun on tänä iltana kirjoitettava kotona viisikymmentä kertaa: ’Jumalaa ei ole olemassa.’ Pieni tyttö meni kotiin, rukoili vanhempiensa kanssa ongelman puolesta ja kirjoitti sitten viisikymmentä kertaa: ’Jumala on olemassa!’ Kun hän seuraavana päivänä palautti paperin, opettaja oli raivoissaan. Nainen räjähti. ’ (Ilkeä commie ope oli nainen.)
xxx/ellauri104.html on line 971: 4. Moos. 11:1 Jumala vihaa vaikertajia. Jos hän kuulee sinun valittavan, hän polttaa sinut kuoliaaksi.
xxx/ellauri104.html on line 991: 5. Moos. 20:16-17 ”Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt.”
xxx/ellauri104.html on line 1054: kuullunna sinun tiällä jottain kalakattavan jotta oot mänössä
xxx/ellauri104.html on line 1135: Vaimo on luotu miehen tähden, mutta miestä ei vaimon tähden. "Sinun tahtos pitä miehen alla annettu oleman ja hänen pitä sinun herras oleman."
xxx/ellauri104.html on line 1143: On siis siirrytty pois perintökaaresta ajankohtaisempiin riidanaiheisiin. Onko Johnun laajennettu avioliittokäsitys yhtä fuulaa kuin teekkareiden laajennettu matematiikka, saat arvioida ize tästä.
xxx/ellauri104.html on line 1149: No onpa noskelaista jargonia! Ei minun raamatustani löydy tollasta. Kyllä siellä tarjotaan kättä päähän niille jotka ei esivaltaa tottele. Taitaa Johnu lukea kuin piru raamattua. Ja pahempaa seuraa:
xxx/ellauri104.html on line 1163: Tämä tuli erityisen selvästi ilmi hänen mullistavassa suhtautumisessaan sapattikäskyyn (siis Moosexen pykälään 4 jota yllä sivuttiin) ja siihen liittyviin sääntöihin. Hänen vastustajissaan fariseusten ja kirjanoppineiden joukossa tällainen käyttäytyminen herätti suurta pahennusta. Se oli heidän mielestään osoitus siitä, että Jeesus halusi kumota koko lain, mistä hän ansaitsisi jopa kuolemantuomion. Mutta parannettuaan eräänä sapattina kauan sairastaneen miehen Jeesus perusteli tekoaan kertomalla, että juuri tällä tavoin itse Taivaallinen Isä toimii tässä maailmassa: ”Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen minäkin” (Joh. 5:17).
xxx/ellauri104.html on line 1165: Höpö höpö, 7. päivänä herra isoherra lepäsi, ja niin pitäs meidänkin. Hizi kai evankeljumit kertois jos Jeesus oisi homostellut tai suorastaan mennyt naimisiin vaikka Johannexen kaa? Sittenhän se olis selvä nakki, mutta kun ei kerro. Jeesus oli kyllä hyvällä asialla sikäli että sunnuntaityö tuli sallituxi varsinkin palvelusammateissa, mutta täytistäkö piti heittää lapsi pesuveden mukana ja sallia rotinkaisille pitkä viikonloppu? Mitä se nyt pyhittää 2 pyhää pitää viikossa tyhjän panttina? Come to think of it, tokko sillä Jeesuxen parantamalla kroonikolla nyt niin kiire oli jalkeille ettei se ois voinut tulla vastaanotolle vasta sunnuntaina? Mutta palataanpa tähän tasa-arvoisuuteen ja sen teologisen merkityxeen.
xxx/ellauri104.html on line 1215: Uskon, että Elian menetelmä Herran aktiivisen läsnäolon selville saamiseksi on käyttökelpoinen myös meidän tilanteessamme. Sen tutkiminen mikä osoittautuu toimivan ja edistävän elämää ja sen eheyttä on hyvä tapa saada selville, onko Luoja siellä jatkamassa luomistyötään. ”Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen minäkin”, Jeesushan sanoi, kun hän sapattina antoi 38 vuotta sairastaneelle miehelle uuden elämän ja uuden tulevaisuuden.
xxx/ellauri113.html on line 60: Löysää puhetta Erkki. Älkää löpiskö! huutaisi Omppu vihaisesti luokalle. Harva kunnon tieteellinen kysymys on edes mixi-kysymys, useammin ne on miten-kysymyxiä. Noi on ainaskin helppo vastata: 1) Ei se nouse se vaan näyttää siltä kun maapallo pyörähtää. 2) Kenen mielestä? Yhden pahuus on toiselle hyvä asia. 3) Koska se irtoaa ja maa vetää sitä puoleensa. 4) Koska mikään maan päällä ei ole ikuista. (Tän todisti Stephen Hawking Penrosen avulla 1965. Penrosen matematiikka oli vielä laajempi kuin Hawkingin.) 5) Sitä ei löydy minun pipliastani.
xxx/ellauri113.html on line 177: Näitä avaruusälyttömyyxiä on ollut pyykkikorikaupalla, yhtä naurettavilla nimillä: Project Dragonfly, Project Daedalus, Project Icarus, Project Longshot, Project Alpha Centauri, Project Starlight, Project Starwisp, Project Star Trek, Project Star Wars, Project Propellerhead in a Rollator, etc.etc. Tekniset haasteet ovat suunnattomia. Nämä ovat kuitenkin vain teknisiä ongelmia. Isot ongelmat on propellipäiden propellipäässä. Kiehtovia lentoja. Apinoiden paskat leviäisivät 1. kerran ympäröivään avaruuteen. Luuleeko nää että joku siellä kaipaa niitä? Saatanan tunarit, sanoisi Urho Kekkonen. Tapsa on jo razastanut tähtiin valonsäteellä. Toivottavasti karvanopat paloivat. Toivon parasta. Minun on pakko. Mulla ei ole muuta vaihtoehtoa. Vittu onpas, heitä toivosi. Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää. Se ei ole uhka, se on lupaus.
xxx/ellauri113.html on line 363: Nuppineulan päästä räjähtää biljardeja galaxeja, on se kyllä posketon väite! Kuinka paljon helpompi on uskoa että jehova leipoi kaiken taikinasta. Pojat tää on helppo, se sanoi kaulitessaan käärmettä. Montako enkeliä mahtuu nuppineulan päähän? Sitä tietoa ei löydy minun raamatustani, se on siis mysteeri.
xxx/ellauri113.html on line 371: pimennät minun aivoitukseni? Herran puheen jatkoa: Eläinkunnasta otetut esimerkit
xxx/ellauri113.html on line 391: tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi kuka irroittanut metsäaasin siteet,
xxx/ellauri113.html on line 400: ja kohonnut käsivarsi murskataan. ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen?
xxx/ellauri113.html on line 407: 19Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja kokoaa viljasi sinun puimatantereellesi?
xxx/ellauri113.html on line 440: niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'? 29 (26) Sinunko ymmärryksesi voimasta
xxx/ellauri113.html on line 443: 37Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, 30 (27) Tahi sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle
xxx/ellauri113.html on line 454: Sinunko pyllystäsi päivä paistaa? Ei vaan minun, vastaa ize Jehova. On tää aika ad hominen argumentointia. God throwing his weight around. Se joka panee turpiin toiselle on oikeassa, niinkuin keskiajalla. Samansuuntaista uhoomista nazoilla ja expertiisillä on Kalevalassa, siinä kohtaa missä Väiski ja Jouko antaa sanan sanasta. Jehova oikein kerskuu biologian tiedoilla. Oikeasti hevoset on vitun säikkyjä, eikä ihme, ne on pakoeläimiä, kasvissyöjiä. Ketähän ne jumalan muut pojat olivat? Mystistä.
xxx/ellauri114.html on line 432: Tähän vielä aupair-tyttöjen kokemuxia. Perheen äiti oli hyvin katkera ja kutsui eksäänsä paholaiseksi jopa lapsen kuullen. Hän ei voinut sietää, että hänen oma äitinsä tuli hyvin toimeen miehen kanssa. Heillä oli hieno 2 miljoonan dollarin talo, jota he yrittivät eron takia myydä. En saanut kutsua kavereita kylään, koska äiti pelkäsi, että kaverit voisivat varastaa jotain tai kaatua portaissa ja haastaa heidät oikeuteen. Perheen koira puri kiinteistövälittäjää ja se oli kuulemma minun syyni. Kun äiti unohti itse viedä lapsen jalkapalloharjoituksiin, sekin oli minun syytäni.
xxx/ellauri114.html on line 441: Tein töitä kymmenen tuntia päivässä ja vapaapäivinäni minun odotettiin lähtevän heidän kanssaan viettämään aikaa.
xxx/ellauri114.html on line 484: Olikohan Wilholla vielä punakapina tuoreessa muistissa? Se oli 12v sinä vuonna. Wilhosta ei ole juuri muuta tietoa kuin Panun mitäänsanomaton pakina Kalevassa 1956 Wilhon 50v-päivänä. Urho Kalevasta tuli elinikäinen presidentti Kekkoslovakiaan samana vuonna.
xxx/ellauri114.html on line 513: Taivaan ja maan terveyssiteessä, Linnunradassa, olivat hiljaiset ja äänet-
xxx/ellauri114.html on line 671: At the time when Ephraim were at war with the Israelites of Gilead, under the leadership of Jephthah, the pronunciation of shibboleth as sibboleth was considered sufficient evidence to single out individuals from Ephraim, so that they could be subjected to immediate death by the Israelites of Gilead.
xxx/ellauri114.html on line 676: The modern use derives from an account in the Hebrew Bible, in which pronunciation of this word was used to distinguish Ephraimites, whose dialect used a differently sounding first consonant. The difference concerns the Hebrew letter shin, which is now pronounced as [ʃ] (as in shoe). In the Book of Judges, chapter 12, after the inhabitants of Gilead under the command of Jephthah inflicted a military defeat upon the invading tribe of Ephraim (around 1370–1070 BC), the surviving Ephraimites tried to cross the River Jordan back into their home territory, but the Gileadites secured the river's fords to stop them. To identify and kill these Ephraimites, the Gileadites told each suspected survivor to say the word shibboleth. The Ephraimite dialect resulted in a pronunciation that, to Gileadites, sounded like sibboleth. In the King James Bible the anecdote appears thus (with the word already in its current English spelling):
xxx/ellauri116.html on line 194: Yleensä on just se käsitys, että vaan rikkaat hienostorouvat anto lapsensa pois. Mut myös köyhähköt ammatinharjoittajaperheet (anakronismi, kaskun ei yxinyrittäjät) hylkäsi lapsensa johkin nunnaluostarin portaille, tai lähetti ne mahd. halvan imettäjän hoiviin maaseudulle. Kaikki antoi lapset veke, jopa Émilen isäpappa.
xxx/ellauri116.html on line 210: Samaan aikaan Koko koko ajan mietti kumman runkku aloitti sen sikiön, sen puoliraiskaavan runkkarin vaiko söpön Peten. Tätä on monen monet naiset saaneet pohtia, ei vähiten Shoshana Ayin. Soinnun tapauxessa se oli helppo sanoa. Ayin on takuulla Ozeri-nimen eka (tai no vika) kirjain. Joo niin on, esim Zion Manshur Ozeri, joka otti mustavalkoisia kuvia Jemenin mamuista, sen nimi Ozeri kirjoitetaan עוזרי .
xxx/ellauri116.html on line 247: But no hätä! Tekonivelestä uutta potkua elämään! Nilkkikin huojui tekolonkan varassa löysässä puvussa kuin suolistettu linnunpelotin. 75-vuotiaina tekonivelletyt vanhuxet potkaisevat tyhjää 90%n tod.näk. ennen uuden nivelöinnin tarvetta. Sekin hyvä puoli siinä on. Elämä kestää parhaimmillaan toivon mukaan 30-40 vuotta. Sen jälkeen se on aika perseestä, sanoo lonkkaprofessori. Tri P. Pylkkänen laittoi tekolonkkia. Se sai 60-vuotispäivälahjaxi tekonivelen.
xxx/ellauri116.html on line 480: Täti oli kauhea, ei vihainen, senhän voi ymmärtää, hän oli vain jäätävän kylmä ja ironinen. Mitä on ironinen, kysyi muumipeikko. No, kuvittele että liukastut limanuljaskaan ja istahdat istumaan keskelle puhdistettuja sieniä. Tietenkin odotat äitisi suuttuvan, se olisi luonnollista. Mutta ehei, hänpä ei suutukaan, katsoo vain musertavasti ja sanoo: "Ymmärrän kyllä että tuo on sinun käsityxesi tanssimisesta, mutta olisin kiitollinen ellet tanssisi ruuassa." Suunnilleen sallaista on ironia. Hyi miten epämiellyttävää, sanoi muumipeikko. Täti oli ironinen aamusta iltaan. Lopulta lapsen ääriviivat hämärtyivät ja hän muuttui näkymättömäxi. Viime perjantaina häntä ei näkynyt enää ollenkaan. Täti antoi hänet minulle ja sanoi, ettei hän todellakaan voi huolehtia sukulaisista, joita hän ei edes näe. Sitä sanotaan dissosiaatioxi.
xxx/ellauri116.html on line 492: Yhdessä hetkessä hyväntuulinen ja iloinen äiskä saattoi muuttua pahantuulisexi kuin Kungfuze. Hyvyys on ihmisten rakastamista, eli sitä kun ihmiset rakastavat minua. Pahinta on ettei missään sen toiminnassa ollut logiikkaa. Olin lutka, minun piti välttää kaikenlaisia voimakkaita tunteita. Isä pettyisi jos saisi tietää. Jeesus itkisi. Sairastuin anorexiaan. Äiti sanoi että sairasta vaan rauhassa. Äiti roikkui perheessä kuin iiliäinen, kuin laastari. Vekutti ja syyllisti. Minä en enää pidä yhteyttä äitiini.
xxx/ellauri120.html on line 206: Tytti on kehittänyt VTV:n korruptiota Ranskan suuntaan palvelulaitoxexi jossa poliittiset kähmijät ovat asiakkaita, joille VTV antaa tyyliopastusta ja veronkiertovinkkejä. Tätä revisionistista imagea se on käynyt opiskelemassa kruunun laskuun verovaroilla mm. Bhutanissa koko perheen voimalla rantalomalla. Ranskassa aina, se sanoo kuin Piki Saxasta. Kauheaa että Suomessa ylipääjohtajat käyvät laahuxen kanssa kanttiinissa syömässä ja kantaa ize tarjottimia. Ranskassa aina on valkoiset pöytäliinat ja särvietit sylissä ja palvelijat kaataa viiniä viiteen eri lasiin, ja jokainen tietää mistä haarukoista pitää aloittaa.
xxx/ellauri121.html on line 128: Lévinasin miälestä se mistä kaikki lähtee liikkeelle, on etiikka, ei metafysiikka, kuten aristotelisessa perinteessä on esitetty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etiikkaa tavanomaisessa merkityksessä, jossa pyritään oikeuttamaan tietyt teot. Filosofian historiaa on Lévinasin mukaan hallinnut pyrkimys totaliteettiin ja hallintaan, jossa tietty "samuus" hallitsee kaikkea jättämättä ulkopuolelle mitään. Tämän murtamiseksi on löydettävä tapa tarkastella suhdetta toiseen tavalla, jossa toinen säilyttää erilaisuutensa. Peruskysymys on, miten minun olemassaoloni oikeuttaa itsensä ja asemansa toisiin nähden. Vastaus tähän saavutetaan toteamalla toisten yhteismitattomuus itseen nähden.
xxx/ellauri121.html on line 134: Tästä syyllistamisläpästä taitaa olla jossakin jo puhetta. Kuulostaa ihan Sekulta. Emmä sitä kyllä oikein tajua. "Näin ei ole siksi, että jokin asia olisi suoranaisesti minun syytäni, vaan koska omalla 'samuudellani' on automaattisesti toisten kasvoja katsoessa totaalista vastuuta kaikista ja kaikesta." Ei sixi vaan sixi. Äiti oli väsynyt. Mulla on aina enemmän vastuuta kuin toisella. Nojaa, sanoisin että yhtä paljon tai vähän sitä on kaikilla. Siitä olen kyllä samaa mieltä ettei kannata syytellä toisia jos izellä käy huonosti. Mut hei, jos kerta toinen on erilainen kuin mä, miten me sit ollaan nyt yhtäkkiä taas samixia? Ei tää kyllä ihan pelitä.
xxx/ellauri121.html on line 360: Käsineiti (1985) on kirjoitettu samoihin aikoihin kuin Maare Tammin Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma (1988), jonka sain ilmaisexi Sysmän kirjakyläpäiviltä. HBO:n sarja (2016)on samaa nykyaikaa kuin Lastenkokoinen kazomuskasvatus (2020). Käsineiti-kirjan Soul Roll -rukousmyllystä voi valita 5 aiheen joukosta: rikkaus, terveys, syntymä, kuolema, ja synti. Aiheittain kuin virsikirjan lisälehdet: synti, ahdischtus. Tammin kirjan luvussa Pikkulapset ja rukous mainitaan Pyyntörukous, Kiitosrukous, Tunnustusrukous, Sairaus ja muu vaara -rukouxet, Altruistiset rukouxet, Rituaaliset rukouxet, ja Vastausta vaille jääneet rukouxet. Tää viimeinen ei ole oma laji, vaan sisältää kaikki edelliset. Jo hyvin aikaisin lapsi oivaltaa, että kaikkiin rukouxiin ei vastata. 4-5 vuotiaana lapsi uskoo että taivaan iskä unohti kun sillä on niin paljon töitä. 6-7 vuotiaat ovat hyvin vihaisia ja lakkaavat uskomasta koko pelleen. (Mä olin muistaaxeni 9v.) Noin 8-9 vuotiaina lapset uskovat, että niiden rukouxet oli huonoja. Rukoile paremmin. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Vittu tietysti, mixi siis edes vaivautua. Käsineidin porukat on uskonnollisesti kehittymättömämpiä kuin Tammin lapsoset. Myllyissä ei ole kuin pyyntö- sairaus- ja muu vaara -rukouxia. Tammin kakarat on täysinoppineita teologeja, tai Maare Tamm on ainakin. Hengellisesti kypsälle ihmiselle rukous on vaan elämän kolhujen nöyrää vastaanottamista ja kiitollisuutta siitä mitä annetaan. Herra antoi, herra otti, kiitetty olkoon herran nimi. Ottaa antaa, kanankakan kantaa. Lastenkokoisessa ei rukouxia enää pidetä, on vaan aamunavauxia. Heräjä, mixi nukut herra? (Psalmi 44:24).
xxx/ellauri121.html on line 399: Peggy on jo (ainakin) toinen koira Waterfordeilla. Kun koira kuolee hanki uusi, kuten Anna ja Vaadin. Pauli antaa koiranpennun niille ilmaisexi.
xxx/ellauri121.html on line 404: Meidät pakotetaan tappamaan. Paskanmarjat, se on oma valinta. Peg puhuu potaskaa kuin Piki, toinen vastuunpakoilija. No ei pakoilussa mitään, syyn lykkääminen muille se on vittumaista. Meitä käskettiin, mun ei annettu. Joku toinen apina on ollut pahantahtoinen. Se ei ole minun vikani. Tänä yönä luen rukouxeni ja sitten pyllistän saföörille. Käsineitien pyllistyxissä on tiettyä anglosaxisuutta kuten jalkapallofaneissa. Paras mies voittakoon. Wembleyn solvausade yllätti italiaanot.
xxx/ellauri122.html on line 1124: värilliseen keittäjään ja postimieheen, joka antoi minun
xxx/ellauri123.html on line 311: Voimakasbassoisen kannettavan stereolaitteeni ja kaikki CD:ni. Minun on tunnustettava, että tapasin teeskennellä kaikkien musiikkityylien asiantuntijaa, vaikka tyylit eivät oikeasti olisikaan kiinnostaneet minua.
xxx/ellauri123.html on line 329: 42 tuuman television, joka oli selvästi sopimaton reilun yhdeksän neliömetrin huoneeseeni, mutta joka oletetusti osoitti minun olevan vannoutunut elokuvien ystävä.
xxx/ellauri123.html on line 355: Miten määrittelemme minimalistin? Miten pitkälle sinun on mentävä aineellisen omaisuutesi vähentämisessä, jotta voisit hyvin perustein kutsua itseäsi minimalistiksi? On hankalaa tuottaa tarkka minimalistin määritelmä, sillä jotakin siitä jää aina puuttumaan, vähintäänkin IPhone ja Calvin Klein trikookalsarit joissa pullottaa pienempikin molo. Oman määritelmäni mukaan minimalisti on henkilö, joka tietää mikä todella on hänelle olennaista ja joka vähentää tavaroidensa määrää niiden asioiden hyväksi, jotka hänelle todella ovat tärkeitä. Jos sälä on sulle todella tärkeetä, olet perillä. Et tarvi tehdä midiä.
xxx/ellauri123.html on line 408: lähtien olen ollut naurettava ja olisin varmasta saanut alemmuuskomplekseja, jos vanhempani eivät olisi tukeneet minua; he uskoivat minuun, he maksoivat tukiopetustunteja, että pääsin koulujen läpi. Ihme kyllä, lääketieteen opiskelut sujuivat sitten erinomaisesti – elämäni lensi nopeasti ja mukavasti ohi, tai melkein ohi; olenhan jo melkein 80-vuotias. Varsinainen ihmisen luonne ei muutu, vaikka elämä tarjoaa kaikenlaisia huippuhetkiä ja myös aallonpohjia. Niin minun luonteeni on sama nytkin ja tiedän, että olen edelleen naurettava ihminen. Se ei haittaa minua, nauran hereästi mukana, onhan se totta.
xxx/ellauri123.html on line 419: Minun välihuomautukseni: Unimaailma on kuonpuoleinen, se tarkoittaa, että siellä ei ole aika- eikä paikkakäsitystä ja -tuntemusta niin kuin meillä tässä nyt. Unessamme olemme kosketuksessa kuonpuoleiseen.
xxx/ellauri123.html on line 688: Vitun Niklas Käki. Aina työntämässä munaa toisten pesään. Nää hemmot on kuin niitä Helmin lekkaavia mannekiinilintuja struttaamassa kukin oman kukkalaitoxensa edessä linnunperseen toivossa. Tai muumin muurahaisleijonia kuopissa heittämässä santaa muurahaisten silmille.
xxx/ellauri123.html on line 844: sohvalla minun onnistui tekemällä sarja
xxx/ellauri123.html on line 880: hirviön välillä - minun kuonokoppaisen
xxx/ellauri123.html on line 898: minun pingottuneeseen, kidutettuun,
xxx/ellauri123.html on line 945: kääntyi puolittain pois ja minun sopertava
xxx/ellauri123.html on line 1197: Ce v.. comme un limier qui de flairante odeur Tää k.. kuin verikoira joka vainun varassa
xxx/ellauri124.html on line 57: Sen pää on alas painunut,
xxx/ellauri126.html on line 295: Selvää huuhailua. "Äitini tuli jouluna vierailulle perseeseeni. Olimme sopineet tarkkaan etukäteen, mitkä jouluruuat valmistan ize ja mitkä hän tuo mukanaan. Hän oli kuitenkin yllättäen valmistanut kaikki ruuat, myös ne jotka olivat minun vastuullani. Sanoin varovasti, ettei hänen olisi tarvinnut nähdä niin suurta vaivaa ja että osa äidin laittamasta ruuasta jää usein jouluna syömättäkin. Äitini loukkaantui tästä kommentistani niin että vetäytyi syrjään ja alkoi itkeä."
xxx/ellauri126.html on line 412: Narsisti on usein se kahvipöydän äänekkäin tyyppi, joka kääntää jutun koko ajan itseensä. Esimiesasemassa hän voi käyttää valtaa vaarallisesti, jopa toisten työuran torppaamiseksi. Määräaikainen työsuhde voi olla narsistin keino pitää alainen nöyränä. Saatetaan esimerkiksi vihjailla, että "kyllä tähän sinun paikallesi on muitakin tulossa, jos työt eivät suju". Narsisti pyrkii parantamaan koko ajan omaa asemaansa ja heikentämään samalla muiden. Hän ei osaa olla aidosti iloinen toisten saavutuksista eikä myöskään kannusta toisia. Älä luota narsistiin, hän pystyy olemaan tarvittaessa hyvin miellyttävä saadakseen itselleen edullista tietoa esimerkiksi toisen ongelmista, talousvaikeuksista tai kasvatusongelmista. Älä yritä muuttaa narsistia, se ei onnistu. Älä mene mukaan narsistin peleihin, jäät kakkosexi kuitenkin.
xxx/ellauri126.html on line 462: Avioliitto on geenimielessä vähän kinkkinen status quo: suvut kilpailevat periaatteessa, mutta tekee tulitauon hankkiaxeen molemmille etua. Ei ihme että kiistat nousee pintaan herkästi. Sama pätee muustakin kaupankäynnistä. Monopolipeli voi olla win-win, muttei sentään kooperatiivista, kaupan osapuolilla on myös oma lehmä ojassa. On silti parempi etmä voitan enemmän ja sä vähemmän. 1 sulle 2 mulle. Eikä niin tiukkaa tiimiä edes olekaan, ettei siinä käytäisi myös jäsentenvälistä. Egokin on helisemässä idin ja superegon välissä. Perheestä nyt puhumattakaan. Aina kun on resursseja on myös kilpailu. Ei ei se on minun!
xxx/ellauri126.html on line 480: Les Grosses Têtes French pronunciation: ​[le ɡʁos tɛt]; is a daily comedy radio programme on the French language RTL radio network. Broadcasted since 1 April 1977, the current host since 2014 is Laurent Ruquier. Presently broadcast from 15:30 to 18:00 in France and Belgium this show has several regular segments.
xxx/ellauri126.html on line 591: Jotta eheytyisimme, meidän täytyy elää kuin villieläimet. Uhrille ei avioeroratkaisu ole helppo, sillä hän menettää paizi narsistin myös sexikumppanin, lapset, yhteiset ystävät, paritalon, kesäpaikan ja pörssiomaisuuden. Jokaisen pitäis duunata sitä mitä sen sisin kuzuu sitä tekemään. Siitä saa ylizevuotavaa iloa. Omien vikojen peittely on yleistä myös henkisissä piireissä. Kaikki yrittävät näyttäytyä mahdollisimman iloisina, hyveellisinä ja viattomina. Jos hengität suun kautta ja laitat oikean käden vasemman alle, saat energiasi virtaamaan uudella tavalla. Sinun olisi hyvä pysytellä tässä asennossa 1h joka päivä. Saat siitä sopivassa määrin rentoutusta ja jännitystä. Jokainen apina on osa luontoa, olemme syvältä vapaita ja luovia.
xxx/ellauri126.html on line 647:

Minun kiinteistö

xxx/ellauri126.html on line 649: Monet ihmiset tiedostavat vasta kuoleman lähestyessä ettei "minun kiinteistöllä" eikä "minun tutkinnolla" ole mitään tekemistä heidän todellisen astraaliolemuxensa kanssa. Ettekö tiedä kuka minä olen? Olen kiro... En minä jaxa. Aito olemus olikin koko ajan niiden housuissa, se oli vaan hävyxissä.
xxx/ellauri126.html on line 787: Tahna-aivo Haalariheikki Pummispurgu Tenunenä talipää
xxx/ellauri126.html on line 868: Huomaa myös se, että sinun ei välttämättä tarvitse vielä uskoa näihin valitsemiisi lauseisiin täysin, mutta pikkuhiljaa tulet huomaamaan niiden vaikutuksen ja niistä tulee tosia. Usko tai älä. Ai et usko,? No älä sitten. Mitäs tänne asti sitten vaivauduit.
xxx/ellauri127.html on line 85: A tree that may in Summer wear Anopin turrukka kuin petolinnun pesä
xxx/ellauri127.html on line 110: John Galsworthy: eräänlainen kirjailija, kuollut kuin kivi. (Nabokov: Lolita s. 174.) Johnun kuollessa Vladi oli 33-vuotias.
xxx/ellauri127.html on line 144: Mikä on pjattipuku? Ei minun ainakaan, sanoi julmistunut Lo ja asettui penkille kahden sunnuntailehden liitteet suloisessa sylissään.
xxx/ellauri128.html on line 193: Mit dem gleichaltrigen angehenden Mediziner David Veit (1771–1814), der Goethe in Weimar besuchte und ihr seine äußere Erscheinung genau schildern musste, führte die junge Levin eine ausgiebige Korrespondenz, die sich auf Fragen des jüdischen Selbstverständnisses ausdehnte. Ihre Außenseiterrolle als Frau und als Jüdin, die ihr weder eine akademische Bildung noch die intellektuelle Teilhabe am aufgeklärten Diskurs ermöglichte, erlebte sie als bedrückend. Ihrer eigenen Sensibilität sowie ihrem Ungenügen an dem Missverhältnis zwischen Anspruch und Wirklichkeit gab sie wie folgt Ausdruck: „Ich verstell’ mich, artig bin ich, daß man vernünftig sein muß, weiß ich; aber ich bin zu klein das auszuhalten, zu klein; ich will nicht rechnen, daß ich keinen empfindlichern reizbareren Menschen kenne, und der immer in Einer Unannehmlichkeit tausend empfindet, weil er die Karaktere kennt, die sie ihm spielen, und immer denkt und kombinirt, ich bin zu klein, denn nur ein solcher kleiner Körper hält das nicht aus.“
xxx/ellauri128.html on line 195: Sie litt damals unter der Vorstellung, es habe „ein außerirdisch Wesen, als ich in die Welt getrieben wurde, beim Eingang diese Worte mit einem Dolch in’s Herz gestoßen [...]: ‚Ja, habe Empfindung, sieh die Welt, wie sie Wenige sehen, sei groß und edel, ein ewiges Denken kann ich dir auch nicht nehmen, Eins hat man aber vergessen: sei eine Jüdin!‘ und nun ist mein ganzes Leben eine einzige Verblutung [...]“. Zu den Jugendfreundinnen Rahels Varnhagens gehörten auch Nichtjuden wie die Tochter einer hugenottischen Einwandererfamilie Pauline Wiesel, geb. César, mit der sie eine lebenslange Freundschaft verbinden sollte, oder der schwedische Gesandte Karl Gustav Brinckmann, der in ihrer Abwesenheit ihren Schreibtisch benutzen durfte.
xxx/ellauri128.html on line 197: Rahel Levins Schwester Rose heiratete am 8. Februar 1801 den niederländischen Juristen Carel Asser (1780–1836), der seit 1799 als Rechtsanwalt in Den Haag praktizierte. Da Rahel Levin eine für sie in Breslau arrangierte Ehe mit einem entfernten Verwandten ablehnte, blieb sie in ihrer ersten Lebenshälfte abhängig von ihrer Familie. Erst im Winter 1808/1809 verließ sie das Elternhaus, und zog, was für eine unverheiratete und nicht verwitwete Frau damals äußerst ungewöhnlich war, in eine eigene Wohnung in Charlottenburg (im Trenck’schen Haus in der Charlottenstraße Nr. 32, zwei Treppen hoch). Von 1793 bis zum Herbst 1808, „in ihrer glanzvollsten Zeit“ (K. A. Varnhagen), bewohnte die Familie Levin-Robert das Haus No. 54 in der Jägerstraße beim Gendarmenmarkt. Hier fanden vor allem in der Zeit um 1800 gesellige Zusammenkünfte der mit dem Haus befreundeten Zeitgenossen statt.
xxx/ellauri128.html on line 555: 1893 verfasste er Sansara, eine humoristische Studie. Das erste Sommersemester verbrachte er mit Kayssler in München. Er vertrug jedoch wegen seiner Tuberkulose das Klima dort nicht und begab sich zur Kur nach Bad Reinerz. Als er nach Breslau zurückkehrte, hatte sich der Vater von seiner zweiten Frau getrennt. Es folgte eine Erholungszeit in Sorau. Da er sein Studium nicht fortsetzen konnte, wären Freunde bereit gewesen, einen Kuraufenthalt in Davos zu bezahlen. Das jedoch wies der Vater zurück, genau wie ein Angebot Dahns, das Studium bis zum Referendar zu finanzieren. Morgenstern entschied sich nun, als Schriftsteller zu leben. Nach der dritten Heirat seines Vaters zerbrach das Verhältnis zu diesem weitgehend.
xxx/ellauri128.html on line 617: Ritva Kirste (Kirsti) Paltto 11. helmikuuta 1947 Utsjoki) on suomensaamelainen kirjailija, joka kirjoittaa pääasiassa pohjoissaameksi. Paltto on koulutukseltaan opettaja.Hän oli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas teoksellaan Voijaa minun poroni vuonna 1986. Voi jaa ei mun poro voittanut. Hänen tyttärensä on alkuperäiskansojen tutkija Rauna Kuokkanen.
xxx/ellauri129.html on line 43: In seiner frühen Studienzeit beschäftigte er sich u. a. mit Spiritismus, einem Gebiet, das damals, wie seine Biografin Deirdre Bair 2005 schrieb, «als mit der Psychiatrie verwandt» angesehen wurde. Sein Interesse für okkulte Phänomene wurde durch zwei unerklärliche parapsychologische Erscheinungen in seinem ersten Studiensemester geweckt: Ein plötzliches Zerreissen eines Tisches und sauberes Zerspringen eines Brotmessers habe er beobachtet.
xxx/ellauri129.html on line 49: Bei ihrer ersten Begegnung 1907 in Wien sprachen Freud und Jung dreizehn Stunden miteinander, wobei sowohl sehr ähnliche Interessen als auch bereits Differenzen sichtbar wurden: Freud habe Jung gebeten, «nie die Sexualtheorie aufzugeben». Ein früher Konfliktpunkt war ihre unterschiedliche Einstellung zu Religion und zum Irrationalen: Jung nahm sogenannte parapsychologische Phänomene ernst, während Freud diese «als Unsinn» ablehnte, selbst als sich nach Schilderung Jungs ein solches Phänomen (ein wiederholter Knall im Bücherschrank) am gemeinsamen Abend ereignet haben soll. Jung war enttäuscht über die Reaktion Freuds und schrieb sie dessen «materialistischem Vorurteil» zu. Freud schätzte es, dass Jung sich als «Christ und Pastorensohn» seiner Theorie anschloss. Erst Jungs «Auftreten [habe] die Psychoanalyse der Gefahr entzogen … eine jüdische nationale Angelegenheit zu werden», schrieb er in einem privaten Brief 1908. Freud sah in Jung den Stammhalter und Fortführer der Psychoanalyse und bezeichnete ihn als «Kronprinzen».
xxx/ellauri129.html on line 84: introvertierte Intuition kommt bei Menschen vor, die sich für die Hintergrundvorgänge des Bewusstseins interessieren. Nicht selten sind sie mystische Träumer oder Seher einerseits, Phantasten und Künstler andererseits. Sie versuchen ihre Visionen in ihr eigenes Leben zu integrieren. Im Falle einer Neurose neigen sie zur Zwangsneurose mit hypochondrischem Erscheinungsbild.
xxx/ellauri129.html on line 182: Mies teki käskien kotitöitä ja osasi huoltaa lapsia, mutta muuten langat olivat minun käsissäni. Työssään hän menestyi vaikka sai siitä aika vähän kiitosta ja kunniaa. Kovin usein hän ei lyönyt, sen sijaan sanan miekka viuhui aina kun pää oli täynnä penseitä.
xxx/ellauri130.html on line 414: Suruni on kuin petolinnun pesä.Sören KierkegaardMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 635: No sitten sama Tarmioxi. Kazomatta veikkaan että Hannun näkökulma kuolemaan on valoisampi. (Ei siihen paljon tarvita.) Vähän vähemmänkin näitä on, 37s. Yllättävän monet lohduttautuvat etne oikeestaan on jo puolikuolleita. Laiha lohtu sanoisin. Elaine Dundylla oli paskamaiset vanhemmat ja hirviömäinen mies, joka ruoski sitä ja uhkaili izemurhalla jos se ei suostunut. Ei ihme että Elaine veti mömmöjä.
xxx/ellauri130.html on line 651: Ellet käy jengin hautajaisissa, he eivät tule sinun hautajaisiisi.Clarence DayFKILL!
xxx/ellauri130.html on line 713: Ovat linnunpoikaset ihanat untuvaiset, on niillä hyvä pyyhkiä. Oi muista kuolemaa! Pian päättyy elosi juoxu ja pois kiidät päin kuolon yötä.Musta P-pääMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 717: Et tiedä saviko vai simpanssi on lintu nyt. Linnunläjä olet izekin.Ellen NiitFKILL!
xxx/ellauri136.html on line 86: Jung war ein Bulle von einem Mann. 1,85 Meter hoch, mit grobgeschnittenen Zügen, nach einer etwas zweifelhaften Familienlegende Urenkel Johann Wolfgang von Goethes durch ein illegitimes Verhältnis, und von einem imponierenden Körperbau. Sein Humor war derb und grob, und geistreich zugleich. Er hatte einen wilden Temperamament und einen Hang zur Grobheit: einmal nannte er eine Patientin mit einer krankhaftern Angst vor Syphilis "eine dreckige Sauge". Seine Neigung zum Grandiosen war vielleicht der Grund für seine Bewunderung Hitlers und der Nazis. Die Juden seien paranoid. Nach dem Krieg hatte er bequemlicherweise seine Meinung geändert: Hitler sei "mehr als halb verrückt". Sein Sohn erzählt dass er mogelte beim Spiel und war ein schlechter Verlorer, wie Adolf Hitler auch. Er lief im Garten in zerlumpten Shorz, mit dem Pimmel heraushängend, aber war ein Feinschmeckerkoch. Er liebte Kriminalromane und Hunde. "Der Weise von Zürich" starb im Alter von 85 Jahren.
xxx/ellauri136.html on line 88: Jung hatte von einem Mann als Junge sexuell missbraucht worden. Dieser Vorfall war die Ursache daran dass ihn die Vorderseite seiner männlichen Patienten abstiess. Er und Freud hatten eine stürmische Beziehung mit heftigen Streiten und gefühlvollen Versöhnungen. Während einer dieser Versöhnungen fiel Freud in Ohnmacht und uwurde von Jung auf eine Couch getragen. Die Knöpfe von Jungs Shorz waren hochgespannt. Emma war fünfzehnjährig aber gab nichts dem Jungen bis sie 21 gefüllt hatte und die Nummer von Carls Schweizer Bankkonto wusste. Carl fing an, seltsame Träume mit zwei order mehr Pferden zu sehen. Die 13 Jahre jüngere Toni Wolff kam als Patientin zu Jung. Sie half ihm, seine "Anima" zu erforschen, und ihre auch. Sie war die Inspiratorin, während Emma Frau und Mutter war. Sie hatten ein Dreiecksbeziehung in Carls Haus in Küssnacht, wo Carl nachts Toni's haarige Dreieck erforschte. In der Ehe braucht "das vielflächige geschliffene Edelstein" (Carl) mehr als "der einfache Würfel" (Emma). Der Dreieck dauerte fast 40 Jahre lang. Sie wurden beide Analytiker, Emma hielt Vorträge über den heiligen Graal und Toni entwickelte neue Theorien über weibliche Funktionstypen. Toni war nicht zufrieden und wollte Emma rausschmeissen. Junge lehnte ab, Emma war viel günstiger als Toni. Toni fing an zuviel zu trinken und rauchen und starb mit 64 Jahren an einem Herzanfall. Emma starb zwei Jahre später nach einer Ehe von 52 Jahren. Sie war eine Königin! weinte Carl genau wie Esa Saarinen.
xxx/ellauri136.html on line 197: Spongebobina olet purkamassa haitallisia esteitä ja rakentamassa moniarvoista maailmaa, jossa tytöillä on mahdollisuus luopua itse elimestään sinun asettamillasi reunaehdoilla. Täytä lomake ja olet mukana arvonnassa, jossa pääpalkintona on mm. Suomen, Etiopian, Ugandan, Mosambikin ja Laosin matkoja. Lohdutuspalkintoina jaetaan Gilletten partateriä.
xxx/ellauri136.html on line 287: Runon analyysi on ehkä yksi eniten mutkaisia kirjallisuuden opintoja. Tämä johtuu runon yksityiskohdista kirjallisena teoksena, koska se joskus heijastaa kirjoittajan erittäin hienovaraisia ja intiimejä tunteita ja kokemuksia, jotka ovat melko vaikeita kylmän rakenneanalyysin kohteeksi. Kirjallisissa ja kasvatuksellisissa toimissa on kuitenkin tiettyjä sääntöjä, jotka kuvaavat yksityiskohtaisesti, miten runun analyysi tehdään. Näiden sääntöjen huomioon ottamalla voit tehdä suunnitelma-ohjelman, jossa pisteissä tietyssä järjestyksessä ilmoitetaan tärkeimmät analyysimenetelmät. Joten teemme järjestelmää, joka vastaa tarkasti kysymykseen siitä, kuinka tehdä runouden analyysi?
xxx/ellauri136.html on line 339: Mayakovskin "ylimääräisen seikkailun" runun analysointi: juonien ja rakentamisen piirteet
xxx/ellauri136.html on line 554: Eisentäskään, täähän jatkuu seuraavalla sivulla! Minun on ryhdistäydyttävä. On mentävä radalle. Lennokkuus täytyy muistaa, muttei saa puristaa liikaa. Rami Jokela voittaa! Hyvä Rami! Mutta kas! Niko tulee onnittelemaan! Hän on aina ihaillut Ramia voimatta sanoa mitään, koska Nikon kaljupäinen isä rähähti hypähtäen tuoliltaan: Razastamaan? Oletko ihan nynny? Eise mitään, ymmärrän kyllä, sanoo Rami ja halaa Nikoa. Kiitos! Soitathan, kun seuraavan kerran tulet käymään kotona. Tarjoan päiväkahvit! lupaa Niko. Tavataanko Luumumäessä? Tavataan. Laukataanko? kysyy Niko. Sopiihan se, sanoo Rami. Siitä kahvihetkestä alkoi pitkä ystävyys. Nikon isän kuppi kyllä kaatui, ja tuolikin.
xxx/ellauri138.html on line 143: näillä lapsukaisilla. Kaikkein pikkumaisimpien tunteiden hyperdramatisointia. Suhde. Minun suhteeni. Selvennä minun suhdettani. He avaavat pikku suunsa ja minä saan sinne orgasmin. Heidän kielenkäyttönsä on viimeisten
xxx/ellauri138.html on line 146: "Loppuratkaisu. Siinä taas yksi! Minun opiskelijani eivät pysty viipymään paikassa jossa on pakko ajatella. Loppuratkaisu! He pitävät kiinni perinteisestä kerronnasta jossa on alku, keskikohta ja loppu - jokaisen kokemuksen, viis siitä miten
xxx/ellauri138.html on line 202: Murta virhe oli tehty. Hän inhosi taas niitä ystäviään jokka eivät olleet osoittaneet mieltään hänen puolestaan ja nuivia kriitikoita jokka olivat tehneet tyhjäksi koko hänen ammattiuransa merkityksen. Kafruja jokka eivät olleet viitsineet edes lukea häntä, ja vihollisia jokka nunnunnun nunnuka nunnuka lailailaa. Se oli kuumavesivaraaja! Opettele lukemaan!
xxx/ellauri139.html on line 642: As though a rose should shut, and be a bud again. Sinunko tulppaasi Porfyyri? Niin, minun niin.
xxx/ellauri139.html on line 1060: Uskonto! Myönnän iankaikkisen elämän olemassaolon ja kenties olen aina myöntänyt sen (koska se on kivaa). Olkoon niin että korkeimman (tai lähes korkeimman) voiman tahto on sytyttänyt tietoisuuden kuin tupakkamies tulzarin, olkoon niin että tietoisuus on katsahtanut ympärilleen maailmassa ja sanonut: "Hei mut mähän olen mä!" ja olkoonpa, että tuo noin korkein voima on yhtäkkiä määrännyt sen häviämään, koska se jostakin syystä ois kivaa, vaikka ilman selitystä miksi - olkoon näin, minä myönnän kaiken tämän, mutta taaskin herää ikuinen kysymys: mihin tässä tarvitaan minun nöyryyttäni? Eikö minua tosiaankaan voida syödä mutkattomasti, vaatimatta minulta että ylistäisin sitä joka minut syö? Mahtaako siellä tosiaankin joku loukkaantua siitä, että minä en halua odottaa kahta viikkoa? En usko sitä; ja on paljon oikeaan osuvampaa otaksua, että tässä on pelkästään tarvittu minun vähäpätöistä elämääni, atomin elämää, jonkin kokonaisuuden yleisen harmonian täydennykseksi, jotakin plussaa ja miinusta varten, jonkin vastakohtaisuuden vuoksi ja niin edelleen, ja niin edelleen, aivan samoin kuin joka päivä tarvitaan uhriksi monien elävien olentojen elämä, koska muu maailma ei ilman niiden kuolemaa pysyisi pystyssä (vaikka onkin huomautettava, ettei tämä itsessään ole kovin ylevä ajatus). Olkoon niin! Minä myönnän, että muulla tavoin, toisin sanoen ilman että kaikki yhtä mittaa syövät toisiaan, ei maailmaa olisi voitu mitenkään rakentaa; olen valmis myöntämään myös sen, etten ymmärrä mitään sen rakenteesta; mutta seuraavan asian minä tiedän varmasti: jos minulle kerran on annettu tietoisuus siitä että "mäkin tässä olen", niin mitä minua liikuttaa se, että maailma on rakennettu erehdysten varaan ja että muulla tavoin se ei voi pysyä pystyssä? Kuka minua voi tämän jälkeen tuomita ja mistä? Niin tai näin, kaikki tämä on mahdotonta ja epistä. Taas tätä iänikuista teodikeaa. Täytyy olla typerys että jaxaa sitä jauhaa aina vaan. Kevorkian kyllä ymmärtäisi Ippolittia.
xxx/ellauri139.html on line 1063: ymmärtää, niin onko minun sitten vastattava siitä, etteivät kykyni ole riittäneet käsittämättömän oivaltamiseen? Totta on, he sanovat, ja tietysti idioottien ruhtinas yhdessä heidän kanssaan, että tässäpä juuri kuuliaisuutta tarvitaankin, että on toteltava järkeilemättä, pelkästä säädyllisyydestä, ja että nöyryyden tähden minut ehdottomasti palkitaan tulevassa maailmassa. Samaa paukutti Perza Rovamo assareiden symppareille kommareiden nimissä: ei tarvi ymmärtää, riittää peukuttaa jos on symppari. Me alennamme liiaksi kaitselmusta liittämällä siihen omia käsityksiämme, koska olemme harmissamme siitä ettemme voi sitä ymmärtää. Mutta jos kerran sitä ei voi ymmärtää, niin, toistan sen vieläkin, on myös vaikeata vastata siitä, mitä ihmisen ei ole suotu käsittää. Mutta jos niin on, kuinka minut voidaan tuomita siitä, etten ole kyennyt ymmärtämään kaitselmuksen todellista tahtoa ja sen lakeja? Ei, parasta on, että jätämme uskonnon rauhaan.
xxx/ellauri148.html on line 294: Danielin aikoina oli siis jo kexitty useimmat Jeshuan Messias-idixistä, niinkö kärsimys, kuolleista herääminen ja ikuinen elämä. Jeesus vaan kierrätti vanhoja meemejä. Se missä se meni pöpelikköön juutalaisten mielestä oli et "minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta" (Joh. 18:36). Pidä pumppusi siinä tapauxessa, sanoivat heimoveljet. Vaikka vähän samantapaisia varauxia näyttää Maimonidexelläkin olevan tossa ennusteiden loppupuolella.
xxx/ellauri148.html on line 528: 7:1 Kuinka ihana on sinun käyntös kengissäs, sinä päämiehen tytär; sinun molemmat lantees ovat yhtäläiset niinkuin kaksi käätyä, jotka taitavan kädet tehneet ovat.

xxx/ellauri148.html on line 529: 7:2 Sinun napas niinkuin ympyriäinen malja, josta ei koskaan juoma puutu; sinun vatsas on niinkuin nisuläjä, istutettu ympäri ruusuilla.

xxx/ellauri148.html on line 530: 7:3 Sinun molemmat rintas ovat niinkuin kaksi nuorta metsävuohen kaksoista.

xxx/ellauri148.html on line 531: 7:4 Sinun kaulas on niinkuin elephantinluinen torni; sinun silmäs ovat niinkuin Hesbonin kalalammikot Batrabbimin portissa; sinun nenäs on niinkuin Libanonin torni, joka katsoo Damaskuun päin.

xxx/ellauri148.html on line 532: 7:5 Sinun pääs on niinkuin Karmeli, sinun pääs hiukset niinkuin kuninkaan purpura, poimuinen.

xxx/ellauri148.html on line 533: 7:6 Kuinka ihana ja suloinen olet sinä minun armaani hekumassa. > Jakeen lisätiedot

xxx/ellauri148.html on line 534: 7:7 Sinun vartes on niinkuin palmupuu, ja sinun rintas ovat viinimarjarypälten kaltaiset.

xxx/ellauri148.html on line 535: 7:8 Minä sanoin: minun täytyy astua palmupuuhun ja ruveta sen oksiin: anna sinun rintas olla niinkuin viinapuun marjarypäleet, ja sinun sierantes haju on niinkuin omenain (haju),

xxx/ellauri148.html on line 536: 7:9 Ja sinun suus niinkuin paras viina, joka huokiasti menee ystävääni, ja saattaa uneliasten huulet puhumaan.

xxx/ellauri148.html on line 537: 7:10 Minun ystäväni on minun, ja hän himoitsee minua.

xxx/ellauri148.html on line 539: 7:12 Että me nousisimme varhain viinamäkeen, ja näkisimme, jos viinapuut kukoistavat ja puhkeemaan rupeevat, jos granatomenat ovat tulleet ulos: siellä minä annan sinulle minun utareeni.

xxx/ellauri148.html on line 540: 7:13 Kukkaset antavat hajunsa, ja meidän ovemme edessä ovat kaikkinaiset hyvät hedelmät: minun ystäväni, minä olen sinulle tallelle pannut sekä uudet että vanhat.
xxx/ellauri148.html on line 550: Pitkän puhumisen ja vaatimisen jälkeen juutalaiset alkoivat laulaa "Tule, rakastettuni" Se oli puolittain laulua, puolittain valitusta. Siihen iltaan asti olin usein haaveillut kädellisten vapahtamisesta, mutta silloin minä tajusin selvästi ettei minun kannattanut vaivautua, apinakööri ei ansainnut vapahtamista. Vapahdus niille olisi todellisuudessa rikos. Homoapina oli villipeto joka surmasi, raateli ja rääkkäsi sekä toisia lajeja että omaansa eikä edes nälkäänsä vaan huvin vuoxi. Toisten tuska oli sen ilo, toisten nöyryytys sen kunnia. Toorassa kerrotaan miten Jumala katui termiittiapinan luomista. Voi helevetti mikä moka tuli tehtyä. Aadamin poika murhasi veljensä. Kymmenen sukupolvea myöhemmin Jumala nostatti vedenpaisumuksen koska maailmasta oli tullut syntinen. Eikä sekään tehonnut. Ei ole toista kirjaa (klikkiuutisia lukuunottamatta) joka kertoisi yhtä paljaasti ja selkeästi totuuden apinoista kain Raamattu. Hyvinäkin pidetyt apinat kuten ukki-Taavetti ja sen poika Shlomo olivat pahoja. Eilispäivän marttyyreistä tulee tämän päivän sortajia. Lajina termiittiapina ansaizee kaiken sen ruoskinnan minkä saakin. Ei ole pelkkä sattuma etta apinat pystyttävät suurimman osan muistomerkeistään murhamiehille - isänmaallisille eli konservatiivimurhaajille tai vallankumouksellisille eli radikaalimurhaajille. Venäjälla on Bogdan Chmielnickinkin muistomerkki. Tämän maailman suht viattomat marttyyrit ovat eläimet, ennen kaikkea kasvissyöjät, mutta mixei leijonatkin. Siilit ovat myös kivoja.
xxx/ellauri148.html on line 552: Jonkin ajan kuluttua hulgaanit väsyivät, nojasivat päänsä selkänojaa vasten ja alkoivat kuorsata. Junanvaunun pikku koronkiskojat olivat suht viattomia mutta minä tiesin varmasti ettà Venäjällä juutalaiset nuoret kiduttivat hekin ja surmasivat ihmisia vallankumouksen nimissä, usein juutalaisia veljiään. Bilgorajn juutalaiset kommunistit ennustivat että kun vallankumous tulee, he hirttävät enoni Josephin ja setäni Itchen rabbiineina, kelloseppä Todrosin porvarina, ystäväni Notte Schwerdscharfin sionistina ja minut siksi että olin rohjennut epäilla juutalaista Karl Marxia. He lupasivat myös repiä juuriltaan bundilaiset, Poale-sionistit ja luonnollisesti hurskaat juutalaiset, hasidit eli ortodoksit. Muutama lentolehtinen oli riittänyt tekemään näistä pikkukaupungin nuorukaisista wannabe teurastajia. Eräät heistä sanoivat jopa teloittavansa omat vanhempansa. Useat näistä nuorista menehtyivät myöhemmin Stalinin orjatyöleireillä. Se oli niille enemmän kuin oikein.
xxx/ellauri154.html on line 66: Konnetaabelin rouva bylsi jotain toista heppua. Kun se tuli ilmi, konnetaabeli hieman suutahti. Mene tuonne ylös, oikaisin Billetteä hiukan kovasti, sanoi konnetaabeli. Naulizin sen hiilihangon seinään, siellä se rojottaa nyt oikosenaan. Ja nyt kerrot kuka täällä käy pystyttämässä lipputankoaan mun reviirini keskipisteeseen, ellet halua että tämän pennun pää pyörii irtonaisena korkokenkiesi väliin. Onk tää edes mun vai jonkun muun? No tästähän tässä loppuviimexi on kymysys. FUCK FUCK tai vaihtoehtoisesti KILL KILL.
xxx/ellauri154.html on line 117: Saavuttuaan Jerusalemiin Maria lähti muiden mukana Pyhän Haudan kirkkoon yöpalvelukseen. Hän oli laivassa "tutustunut" (raamatullisessa mielessä) kymmeneen nuoreen mieheen ja meni kirkkoonkin vain saadakseen katsella heitä. Mutta kun hän saapui kirkon ovelle, näkymätön voima esti häntä pääsemästä sisään vaikka hän kuinka yritti. Muut kulkivat ovesta vapaasti, mutta Maria joutui jäämään oven suulle. Silloin hänelle alkoi vähitellen valjeta, että hänen siveetön elämänsä esti häntä lähestymästä pyhää ristinpuuta. Hän purskahti itkuun ja lyöden rinzikoihinsa kääntyi kirkon eteisaulassa olevan Jumalanäidin ikonin puoleen: “Pyhä Neitsyt Valtiatar, joka au-äitinä olet synnyttänyt Herramme Jeesuksen Kristuksen, tiedän, etten monien syntieni tähden ole arvollinen katsomaan Sinun pyhää ikoniasi. Mutta koska Sinusta syntynyt Jumala tuli maailmaan kutsumaan syntisiä katumukseen, auta minua ja päästä minut kirkkoon kumartamaan Hänen pyhää ristiään. Lupaan sinulle, että heti kun olen nähnyt sen, luovun maailmasta ja kaikista sen nautinnoista ja alan kulkea pelastuksen tietä, jonka Sinä minulle osoitat.”
xxx/ellauri154.html on line 127: Isä Zosima oli iloissaan tavattuaan vihdoinkin todellisen jumalankantaja-askeetin, joka oli kohonnut munkki (tai siis nunna)elämän täydellisyyteen. Hänen pyynnöstään Maria kertoi hänelle siihenastiset elämänvaiheensa. Lopuksi Maria pyysi Zosimaa, joka oli pappismunkki, tulemaan seuraavana vuonna suurena torstaina pyhä ehtoollinen mukanaan Jordanin rannalle. “Sen jälkeen kun tulin erämaahan, en ole saanut pyhää ehtoollista”, hän sanoi. "Vaan näitä kovia muruja." Lopuksi hän pyysi abba Zosimaa välittämään igumeni Johannekselle terveiset, että tämän pitäisi kiinnittää huomiota erinäisiin epäkohtiin luostarissa. Nunnien olisi nukuttava päinmakuulla eikä selällään. Kahvin kanssa ei tulisi tarjota munkkeja. Isä Zosima ihmetteli, kuinka Maria saattoi olla perillä hänen luostarinsa asioista. Hän lankesi maahan Marian edessä kuin sade ja palasi Jumalaa kiittäen luostariinsa.
xxx/ellauri154.html on line 129: Seuraavana vuonna myöhään suuren torstain iltana isä Zosima tuli sovitulle paikalle ja näki kuun valossa Marian Jordanin toisella rannalla. Huomattuaan Zosiman Maria teki ristinmerkin ja ylitti joen kulkien veden päällä. Isä Zosima hämmästyi niin, että valmistautui kumartumaan hänen eteensä. Maria sanoi moittivasti: “Mitä aiot tehdä, abba Zosima? Sinä pidät käsissäsi pyhää ehtoollista ja tahdot kumartua maahan! Kuppi kaatuu ja näkyleivät tippuvat!” Nautittuaan kyynelsilmin pyhän ehtoollisen Maria sanoi: “Herra, nyt Sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet Sinun pelastuksesi.” (Luuk. 2:29) Sitten hän hyvästeli Zosiman ja esitti tälle pyynnön, että tämä tulisi myös seuraavana vuonna suuren paaston aikana sille paikalle, missä he olivat ensimmäisen kerran tavanneet. Isä Zosima oli tuonut mukanaan vähän viikunoita, taateleita ja vedessä kostutettuja linssejä ja tarjosi niitä Marialle. Tämä otti sormenpäillään vain kolme linssiä, teki ristinmerkin ja käveli niiden avulla Jordanin yli. Isä Zosimaa jäi harmittamaan kovasti se, että hän ei ollut muistanut kysyä Marian nimeä, mutta hän päätti ottaa siitä selvän, kun he seuraavana vuonna kohtaisivat uudestaan.
xxx/ellauri154.html on line 135: Palattuaan luostariinsa Zosima kertoi muillekin Jumalan ihmeistä niitä kohtaan, jotka kääntyvät pois synneistään ja tulevat Hänen luokseen. Mariasta, joka oli ollut häikäilemätön ja paatunut syntinen, on tullut toivon lähde ja kääntymyksen esikuva kaikille syntitaakkansa alle musertuville. Siksi hänen muistoaan vietetään hänen kuolinpäivänsä lisäksi myös suuren paaston viidentenä sunnuntaina, jota kutsutaan Maria Egyptiläisen sunnuntaiksi. Suuri paasto on katumuksen aikaa, ja Maria on paras esimerkki siitä, että katumus voi kohottaa suurimmankin syntisen pyhyyden korkeuksiin. Ei siihen tarvita edes lukutaitoa. Aiempi kokemus on suotavaa, muttei vaatimus. Egyptiläinen ja Magdaleena tekee tälläkin hetkellä pilven päällä haifaiveja. Ne ja pyhä neizyt asuu kolmistaan kolmen Marjan mökissä.
xxx/ellauri154.html on line 300: Mies katsoi ruukkua rakkaudella ja sanoi, ”Aina siitä lähtien kun sinä säryit, yritin keksiä miten sinusta olisi hyötyä. Joten päätin siementää aina silloin tällöin matkan varrelle. Sinun ansiostasi olen voinut kastella nuo siemenet joka päivä.”
xxx/ellauri154.html on line 302: ”Ja sinun ansiostasi, sitten kun kukat kukkivat, voin poimia muutamia istuttamiani kukkia ja myydä niitä torilla kalliimmalla hinnalla kuin vettä.” Sitten särkynyt ruukku ymmärsi mikä sen kaunis tarkoitus oli. Rrnahaa! Sehän juipilla oli sittenkin mielessä! Jehuu! Olen arvokas! Olen sijoitus!
xxx/ellauri157.html on line 300: Minun äiti 95v ei laita palasokeria, vaan keittää lanttusiivuja vedessä, johon on lisännyt hieman sokeria. Silti se on eri pahaa.
xxx/ellauri157.html on line 302: Minun äiti 105v keittää luita. Kuorena on muovinen koirankakkapussi.
xxx/ellauri157.html on line 319: Noinko sinunkin ressun into ja itsetunto on aikoinaan nujerrettu? Eipä ihme, jos savolaisilla on heikko itsetunto, jos Savossa on tuo asenne leipomisperinteen uudistamiseenkin. Rohkeasti vaan kokeilemaan sopivia täytteitä, perinnettä ei voi pilata leipomalla! Sen sijaan perinteen voi tappaa nujertamalla tekemisen ilon. Kukko on kukko, vaikka sen voissa paistaisi.
xxx/ellauri157.html on line 567: Martin Buber war von 1924 bis 1933 – zunächst als Lehrbeauftragter, später als Honorarprofessor für jüdische Religionslehre und Ethik – an der Universität Frankfurt am Main tätig. Er legte die Professur 1933 nach der Machtübernahme Hitlers nieder, um einer Aberkennung zuvorzukommen. Danach wirkte er am Aufbau der Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung bei der Reichsvertretung der Deutschen Juden mit, bis diese ihre Arbeit einstellen musste. Noch vor dem Novemberpogrom 1938 emigrierte Buber nach Israel. Zeitlebens stand Martin Buber in Kontakt mit Persönlichkeiten aus allen Bereichen des geistigen Lebens, darunter auch zahlreichen Literatinnen und Literaten wie Margarete Susman, Hermann Hesse, Arnold Zweig, Thomas Mann oder Franz Kafka. Dabei scheute er auch vor kontroversen Auseinandersetzungen nicht zurück.
xxx/ellauri157.html on line 569: Mordechai (Martin) Buber wurde am 08.02.1878 in Wien geboren. Nach der Scheidung seiner Eltern kam er im Kleinkindalter nach Lemberg (Lwow) in der heutigen Ukraine zu seinen Großeltern, wo er im Spannungsfeld von westlicher Aufklärung und osteuropäischer jüdischer Tradition zwischen mehreren Kulturen und Sprachen aufwuchs. Nach dem Gymnasialabschluss wurde er 1896 Student in Wien, später in Leipzig, Berlin und Zürich, wo er Philosophie, Kunstgeschichte, Germanistik und Philologie studierte. Früh beschäftigte sich Buber mit dem Thema Judentum; bereits während seiner Studienzeit in Berlin fand er Anschluss an die zionistische Bewegung. Nach der Gründung einer eigenen Familie und der Geburt zweier Kinder kam es im Jahre 1905 während des Aufenthaltes der jungen Familie Buber in Florenz zu einer wichtigen Ruhe- und „Selbstbesinnungsphase“ in seinem Leben: Er reaktualisierte eine Kindheitserinnerungen und fand seinen eigenen Weg zum Chassidismus.
xxx/ellauri157.html on line 585: Im öffentlichen Ich-Du Dialog mit Rogers äußerte Buber relativ ausführlich seine Ideen über die Anwendung der Dialogik in der Psychotherapie, wobei es trotz Meinungsunterschieden und partiellen Missverständnissen auch viele Gemeinsamkeiten bzw. gegenseitige Ergänzungen mit Ginger --- nein, Fred --- Janice --- Buck --- Roy --- Prince --- Searle --- äsch, Carl Rogers gab.
xxx/ellauri157.html on line 594: Im Umgang zwischen Dingen und Menschen versteht von Weizsäcker die drei Typen des Umgangs; es sind die Ich-Du-Begegnung, die Ich-Ding-Begegnung und die (narzisstische) Selbstbegegnung. Eros, Agape, Paraphilia.
xxx/ellauri157.html on line 603: Binschwanger formuliert dementsprechend „das oberste Raumprinzip Wir“: „die Begegnung der Liebenden als Liebende räumlicht gerade den 'Raum' des liebenden Miteinanderseins, ist sie doch nur ein anderer Ausdruck für das liebende Einräumen, nämlich für die Erschliessung des Wir-Raumes, der Räumlichkeit des Ineinander, des Ich im Inneren von Dir.
xxx/ellauri157.html on line 605: Die philosophische Anthropologie entstand trotz starkem Widerstand und tiefer geschichtlicher Verwurzelung als eigenständige Richtung der Philosophie im ersten Drittel des 20. Jahrhunderts und führte stärker als in der bisherigen philosophischen Tradition die Diskussion um den ganzen Menschen sowie seine Position und seinen Sinn in der Welt. In der Nachfolge von Max Scheler (1874–1928) und Helmuth Plessner (1892–1985) könnten hier „drei Linien in der Konkretisierung unterschieden werden“: die von Karl Jaspers (1883–1969), geprägt von Søren Kierkegaard (1813–1855) („Existenzphilosophie“), die Schule von Martin Heidegger (1889–1976) als Nachfolge von u. a. Edmund Husserl (1859–1938) („Phänomenologie“) und „die Strömung des französischen Existentialismus, vorrangig geprägt durch Jean-Paul Sartre (1905–1980)“ (Beck 1991: 17). Allesamt ekliche solipsistisch-narzissistische Formen von Idealismus. Eine andere wesentliche Eigenschaft der neueren philosophischen Anthropologie war die epochale Entdeckung des anderen als Person und die Überwindung des ausschließlichen Subjekt-Objekt-Bezuges mit genau ebenso solipsistischem Ich-Du-Denken. Und der Sinn nun wieder. Warum können die idealistischen Philosophen sich nicht damit vergnügen dass es keinen Sinn für sie gibt, dass sie total sinnlos sind? Was ist nun so schwer damit? Ich weiss, weil sie narzissistich sind.
xxx/ellauri165.html on line 314: Greville kept Emma in a small house at Edgware Row, Paddington Green, at this time a village on the rural outskirts of London. At Greville's request, she changed her name to "Mrs Emma Hart", dressed in modest outfits in subdued colours and eschewed a social life. He arranged for Emma's mother to live with her as housekeeper and chaperone. Greville also taught Emma to enunciate more elegantly, and after a while, started to invite some of his friends to meet her.
xxx/ellauri165.html on line 431: Lyyra Häpykieli (Silvertongue l. Bonaqua) on kuin Pirkka-Pekka Petelius nuorena. His Masters Voice-sarjan juoni muistuttaa muumipeliä. Tässäkin täytyy kerätä erilaisia esineitä ja palata muumitaloon lopuxi. Kolme kiveä tai kaksi raakunkuorta ja muumitalon avain. Lyyran ja Willin on paras pitää genitaalit housuissa toistaisexi ettei ankeuttajat nappaa niitä. Sinänsä hauska ajatus että synti on siitepölyä joka alkaa vaivata samaan aikaan kuin menstruaatio ja polluutio. Kaikista hauskimmat ovat Inarinjärven noidat ("me puhumme suomea"). Nunnuka-nunnuka lailaalaa. Kaisa ja Sirkka-täti, Hilja Serafia Pylkkänen. Pidän tästä enemmän kuin Games of Thronesista. Molemmat on teeveepelejä, mutta tää on tarkoitettu Kallelle ja alle 12-vuotiaille jotka eivät saa yxin käyttää tissiä, kun taas se on puberteetin ohittaneille häpykarvoittuneille nuorille kaikkine verisine yxityiskohtineen. Tässä on panohommat vasta suunnitelman tasolla, siinä vähän näytetäänkin FUCK! FUCK! touhua. Vaikka kyllä se jää nykymeisingillä liiankin tuttuna paljon hauskemman ja vaikeammin kotona kokeiltavan KILL! KILL! teeman jalkoihin. Mixeivät nuoret väännä pahan lakukepin käärmeeltä niskoja nurin niin että sille tulee paisuvaisen murtuma!
xxx/ellauri165.html on line 442: Otteita De Virginibusista, jonka Pyhä Ambrose omisti vuonna 377 sisarelleen Marcellinelle, nunnalle Roomassa:
xxx/ellauri165.html on line 537: Cittàgazze, sometimes abbreviated to Ci''gazze (Italian pronunciation: [tʃiˈɡaddze]), means "City of the Magpies" in Italian. Siellä oli ylenpalttisesti ankeuttajia, koska Asraelin aukaisema portti teki niitä aivan sikana. Fa i cazzi tuoi! Cazzo oli Silja Huttusen salasana.
xxx/ellauri165.html on line 557: Francesco rinunciò alle attrattive mondane, vivendo gioiosamente come un "ignorante", un "pazzo", dimostrando come la sua obiezione ai valori egemoni della società secolare di allora potesse generare una perfetta letizia. In questo senso il suo esempio aveva un che di sovversivo rispetto alla mentalità del tempo.
xxx/ellauri166.html on line 440: Tefillinien käyttö perustuu Tooran käskyyn Ja sido ne merkiksi käteesi, ja ne olkoot muistolauseena sinun otsallasi (5.Moos.6:8) ja tämän vuoksi ne sidotaan symbolisesti vasempaan käsivarteen sekä otsalle; Tooran opetuksen on oltava juutalaisen sydämessä sekä ajatuksissa.
xxx/ellauri166.html on line 461:

Oltua 32:45 Ja kun Mooses lopetti kaikkien näiden sanojen puhumisen koko Israelille, 32:46 hän sanoi heille: "Aseta sydämesi kaikkiin niihin sanoihin, joilla todistan teille tänä päivänä; että voitte syyttää lapsianne heidän kanssaan siitä, että he noudattavat tämän lain kaikkien sanojen noudattamista. 32:47 Sillä se ei ole turha asia sinulle; koska se on sinun elämäsi, ja sitä kautta tämän asian, että pidennät päiviäsi maalla, johka olet menossa Jordanian yli omistamaan sitä.
xxx/ellauri167.html on line 52: Francesca è presentata come una donna colta, esperta di letteratura amorosa (cita indirettamente lo Stilnovo e Andrea Cappellano, quindi conosce i dettami dell'amor cortese). Attraverso il suo personaggio Dante compie una parziale ritrattazione della sua precedente produzione poetica (stilnovistica e, soprattutto, delle Petrose), che avendo l'amore come argomento poteva spingere il lettore a mettere in pratica gli esempi letterari e cadere nel peccato di lussuria. Francesca è il primo dannato che pronuncia un discorso nell'Inferno dantesco, mentre Guido Guinizelli (citato indirettamente dalla donna) e il trovatore provenzale Arnaut Daniel saranno gli ultimi penitenti a dialogare con Dante nel Purgatorio (Canto XXVI), colpevoli anche loro di lussuria e produttori di quella letteratura amorosa di cui Francesca era stata appassionata lettrice.
xxx/ellauri167.html on line 260:
xxx/ellauri168.html on line 193: Menestyksekäs vedenalaisten aarteiden metsästäjä on sanonut: "Sinun täytyy vakuuttaa muut mitä sinä etsit, sekä olla erittäin peräänantamaton tehdessäsi näin." Minä, Fritz, olen täysin samaa mieltä siitä mitä hän sanoi. Olen etsinyt totuutta kuten perhosten nappaajia, kuin herrasmiesmaanviljelijä, olen selannut asiakirjojen pölyisiä sivuja, kuten kärsivällinen mainari joka etsii kultaa. Kuinka syvälle ja pitkälle sinä olet halukas sukeltamaan etsiessäsi totuutta?
xxx/ellauri168.html on line 203: "Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa virtsan alla. Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen. Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää. Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni. Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt myrkyllä ja vaivalla. Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin lepakot. Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin. Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni. Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni. Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona. Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt. Hän on jännittänyt jousensa kuin japanilaisten kätkijöiden ruma lättäpärstä Petteri ja kusettanut minut nuoltensa maalitauluksi. Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset. Minä olen joutunut koko kansan nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa. Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua vermutilla. Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun. Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen. Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Heran odotus."
xxx/ellauri168.html on line 205: "Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä. Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu. Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon. Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole lopunut: se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen. Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua."
xxx/ellauri168.html on line 211: Jos on olemassa pienintäkään mahdollisuutta että sinut, lukija, on alistettu mielenhallinnalle, sinun täytyy harkita että kirja saattaa olla vaarallinen. Jos sinulla on terapeutti, on suositeltavaa että sinä keskustelet hänen kanssaan ennenkuin luet tämän kirjan. Kenties nyt ei ole aika istuttaa totuutta sinun mieleesi.
xxx/ellauri168.html on line 342: Joulukuussa 1972, 47-vuotiaana, Karkki meni naimisiin Pitkät Kalsarit Nebelin kanssa, New Yorkin menestyneimmän ja kiistanalaisimman radion talk-show-juontajan kanssa. He olivat seurustelleet vain 28 päivää, vaikka he olivat tunteneet kumpikin vuodesta 1941. Melkein heti Nebel huomasi jotain outoa uudessa vaimossaan. Hän puhui toisinaan oudolla, aggressiivisella äänellä ja osoitti voimakkaita mielialan vaihteluita. Hän kärsi myös unettomuudesta, joten kesäkuussa 1973 Nebel tarjoutui yrittämään hypnotisoida hänet parantumaan siitä. Karkki väitti, että häntä ei voitu hypnotisoida, ja vaikka Nebel ei ollut koskaan tehnyt niin ennen, hän oli vakuuttunut, että hänen laaja lukeneisuutensa aiheesta selvittäisi hiänet. Näyttää siltä, että hän teki erittäin ehdottoman aiheen, melkein ainutlaatuisella tavalla, vaikka ehkä tätä auttoi hiänen suuri uskonsa mieheensä. Riippumatta siitä miksi, hiän nukkui ensimmäisen kunnon yöunensa kuukausiin Nebelin hypnoosin seurauksena. Myöhemmillä istunnoilla hän alkoi spontaanisti ikääntyä ja puhui lapsen äänellä. Mutta se oli toinen, ei-lapsuuden, agressio, joka huolestutti Nebeliä, joka sai Karkin ostamaan hänelle hienon nauhurin tallentaakseen nämä häiritsevät keskustelut hypnoosin avulla. Myöhemmin kesäkuussa ilmestyi Karkin lapsuuden kimittävän leikkikaverin Arlettyn ja Ranun persoonallisuudet, ja hypnoottisen agression kautta syntyi synkkä tarina hypnoosista ja mielenhallinnasta Candyn menneisyydessä.
xxx/ellauri168.html on line 344: Se, mitä hiän kertoi näissä hypnoottisissa istunnoissa, alkoi sinä aikana, kun hiänen toimistoaan käytettiin postipudotuksena valtion virastolle. Ilmeisesti hiäntä pyydettiin kuljettamaan kirje CIA:lle miehelle San Franciscoon. Tämä mies oli Douglas McArthur, jonka hän muisti maissipiippuisena upseerina Filippiineiltä, lempinimeltä "Ranu". Ranu pyysi hiäntä sitten menemään toimistoonsa Oaklandiin keskustelemaan izexeen kirjeestä ja muusta mielenkiintoisesta ja tuottoisasta työstä, jota hiän voisi tehdä CIA:lle. Hän kertoi hiänelle, että hän kuljettaisi silloin tällöin hiänelle viestejä, ja sanoi, että hän tarvitsee passin oletetun nimen alla, koska hänen täytyisi joskus matkustaa ulkomaille. Hänen valitsemansa nimi oli "Ranu". Toistaiseksi mikään McArthurn tekemisistä ei ollut erityisen epätavallista kylmän sodan aikana, itse asiassa hän liittyi tuhansien aikalaisten amerikkalaisten joukkoon, jotka työskentelivät samalla lailla lukemattomissa yksiköissä, kuten Kennedyn johtamassa CIA:n perustamassa ja johtamassa Microsoftissa. Kuten muutkin osa-aikaisesti "The Companylle" työskentelevät kansalaiset, kuten CIA tunnettiin, Ranun osa pidettiin salassa, niin salassa, että jopa CIA:n päämajan arkistointitoimisto Langleyssa, Virginiassa, ei tiennyt hänestä mitään. Arietty, hänen ikioma "sieniagenttinsa", oli hänen ainoa yhdyntähenkilönsä.
xxx/ellauri168.html on line 346: McArthur kertoi hiänelle, että hänen pitäisi olla hyvässä kunnossa salatyössään, ja ehdotti, että hän tarvitsisi vitamiineja, joita hiän ruiskutti hänelle siitä lähtien suonensisäisesti. Nämä "vitamiinit" olivat itse asiassa erittäin kokeellisia koronalääkkeitä. Hiän kertoi hänelle myös hypnoosista ja sen käytöstä ja osoitti sen hypnotisoimalla hänet, vaikka hän väittikin, ettei häntä voitu hypnotisoida. Silloin hän löysi Ariettyn Karkin sienipaikasta ja kexi että voisi saada hiänestä jonkun, jota hän voisi käyttää samalla lailla kuin Karkkia. Arietty ongittiin ulos sienestä ja pantiin Karkin taskuun, ja todellisuudessa juuri hiänet lähetettiin kimittämään erilaisille kokeellisille tehtäville kotimaassa ja ulkomailla. Karkista tuli myös ulkonäöltään Arietty, jolla on peruukki ja erilainen meikki. Tietenkin hiän oli ohjelmoitu olemaan muistamatta kaikkea tätä, mutta kun Donald Bain puhui hiänelle kirjastaan, hiänellä oli vielä yksi passikuva Ranusta ja Arietystä (jonka Bain julkaisi), Ranulla oli siinä musta käkkärä peruukki ja tumma meikki. Bain järkyttyi: vizi oliko McArthur neekeri! Ja kimittävä Arietty peukalonkokoinen, Ranun kynnetöntä sormea miltei lyhyempi! Hirveää!
xxx/ellauri168.html on line 496: Tämän keskustelun ymmärtämisen kannalta, ajatellaanpa että kun sinä luet tätä, on ruoka-aika. Olet ollut syömättä koko päivän, ja vaikka olet ollut ollut ankaralla dietillä, sinä ajattelet hyvää ravintolaa minne mennä. Nyt, katsotaanpa, kun sinun mielesi pohtii erilaisia mahdollisuuksia, se ajattelee joitakin jotka ovat lähellä, joitakin jotka ovat nopeita, joitakin joissa on paljon parkkitilaa, ja toisia joissa on hyvännäköisiä tarjoilijoita. Mekaanisesti, sinun ajatusprosessisi kulkee tähän tapaan: Olen nopea kuin gebardi, en tarvi parkkitilaa, tuolla on hyvännäköisiä pyllyjä. Sinne siis!
xxx/ellauri169.html on line 68: Robertson on myös jo kauan hyökännyt hindulaisuutta vastaan. 23. maaliskuuta 1995 hän juonsi hindulaisuuden vastaisen TV-ohjelman, jossa hän kutsui hindulaisuutta demoniseksi ja epäjumalia palvovaksi, ja vaati hindujen pitämistä poissa Yhdysvalloista. Robertsonin kritiikki ei rajoitu ei-kristillisin uskontoihin; 14. tammikuuta 1991 hän hyökkäsi eri protestanttisten uskontokuntien kimppuun ja kritisoi vaatimuksia, joiden mukaan hänen pitäisi suhtautua kohteliaasti eri kristillisiin uskontokuntiin: "Roskaa. Ei minun tarvitse olla kohtelias Antikristuksen hengelle."
xxx/ellauri169.html on line 178: Erään lähteen mukaan, inspiraatio Waltille luoda Mikkihiiri tuli kun hän oli työttömänä ja näki hiiren katuojassa. On olemassa erilaisia tarinoita mistä tämä idea tuli. Ub Iwerks väitti että Walt keksi Mikin piirtäjien kokouksessa Hollywoodissa. Walt sanoi kerran: "Minussa on paljon hiirtä." Itse asiassa, Ub Iwerks kertoi Waltille että Mikkihiiri "näyttää aivan sinulta -- sama nenä, samat kasvot, samat eleet ja ilmeet. Kaikki mitä hän tarvitsee nyt on sinun äänesi." Walt usein palveli Mikin äänenä. Eräs kirja paljastaa että Walt Disney kertoi Ward Kimballille: "Rehellisesti, minä pidän muita eläimiä apinoita parempina." Se oli siis samoilla linjoilla kuin rva Hukkataival.
xxx/ellauri169.html on line 262: Kenties tätä aihetta pitäisi tutkia toisesta näkökulmasta. Lukija tietää että eliitti pitää monopoleista. He pelaavat monopolia todellisessa elämässä -- meille se on vain lautapeli! Jotta perustettaisiin monopoli, sinun täytyy löytää hyvä tuote jonka jokainen haluaa tai jota jokainen tarvitsee, ja sitten sinä eliminoit kaiken kilpailun joko tuhoamalla heidät tai ostamalla kilpailijat ja rakentamalla hotelleja niiden tonteille.
xxx/ellauri169.html on line 284: Aihe josta tällä kertaa keskustelen ovat jäljittäjä-implantit ja etäkatselu. Ennenkuin minä alan jakamaan informaatiota, minun pitäisi selventää yksi seikka. Ihmisen aivosolut kommunikoivat huutoetäisyydeltä superjohtajille, ei sähköisesti. Sähkö kulkee liki valon nopeutta kun taas superjohtokyky etenee äänen nopeudella. Tämän vuoksi yli 5% aivojen kuivapainosta on iridiumia rodiumia radiumia ja strontiumia. Loput ovat stronzoa ja märkäpainoa eli enimmäxeen kusta.
xxx/ellauri169.html on line 285: Tämä ei kuitenkaan kumoa sitä tosiasiaa että sähkömagneettisilla aalloilla on kyky muuttaa sitä mitä aivot kokevat ja ajattelevat. Minun täytyy sixi antaa pieni sanasto sähköisen mielenhälinän termeistä jotka eivät ole tuttuja useimmille ihmisille:
xxx/ellauri169.html on line 358: