Ja nyt seuraa jotain aivan muuta.
Pihan lapset puhuu jotain slangia,
ellauri001.html on line 575: äidin vieressä jotain pikkuautoa.
ellauri001.html on line 627: jotenkin hyvältä, ja meri myös.
ellauri001.html on line 656: jota kestää kolme täyttä kuukautta
ellauri001.html on line 1203: oli vahva look and feel; jotain muistankin.
ellauri001.html on line 1392: jota on jatkunut jo viikkomääriä.
ellauri001.html on line 1394: sääennusteita, jotka aurinkoista lupaa.
ellauri001.html on line 1568: jotta vanhemmilla oisi hyvä elämä.
ellauri001.html on line 1624: Sankareita jotkut, toiset antisankareita.
ellauri001.html on line 1772: tuberkuloosin vaaraa keuhkojen varjot.
ellauri001.html on line 1928: jota hämärsivät kiukun kyyneleet.
Ei, pikemminkin on kyseessä tihentyvät märät unet jotka ovat tyydyttäviä sinänsä noin unina mutta joista nolosti saa aamusella herätä pyjamanhousut tahrasina ja häpeillen piilotella syntynyttä ylimääräistä pyykkiä.
Laakson urheilukentän raunioituneen katsomon seinään on joku nimetön runoilija ikuistanut sanat jotka hämmentävät ja kiihottavat pikku kulkijaa:
Aloitin uuden osaston pahansisuisille mietteille, jotka nousevat hiljan lukemastani.
ellauri008.html on line 722: Postkolonialistit sanoo et Conradin valkoset on asennevammasia koska ne on niin rasistisia. Värilliset on sekarotusia, niitä sopii Jimmy-serkun hukuttaa, Elisabeth-tädin kissanpoikia. Näyttää että Conrad tuntee jotain syyllisyyttä siitä kuiteskin.
ellauri008.html on line 732: Kun tänään tuli puhe käännöstieteen pikkujouluissa Kouvolan instituutin lopettamisesta vuonna 2009, tulin vertailun vuoxi ohimennen maininneeksi Torquato Tasson Jerusalemin vapautuxen. En ole Torquatoa yhtään lukenut, kai sen vuorokin vielä tulee. Arvatenkin se on aivan vitun ikävystyttävä. Joku renessanssin Iliadi-jäljitelmä ristiretkistä. Hehkutellaan jotain alusmaiden ryöstöä. Näitä piisaa, tyyliin Vergiliuxen Aineias tai Camõesin Os Lusiadas.
ellauri008.html on line 740: Tuttu juttu, Konrad levittää stereotypioita joka asiasta, se on kävelevä tai paremminkin kirjoittava klisheepankki. Vastaan siis samalla mitalla: polakit on persumoukkia, ja niin on brititkin. Vulgäärejä buldoggeja, inselaffeja. Saksalaisetkin on niihin nähden hienostuneita ja kulturelleja, ja se on jo jotakin.
ellauri008.html on line 778: Romantikko on vanha synonyymi narsistille. Hoito-ohje on oikeen suuntainen. Paras ois kun lakkais luulemasta et on jotain erikoista. Kun ei kuvittele liikoja, niin ei niin petykään. Yllätyxet, jos niitä on, on iloisia. Uimaan on vaikee oppia, mut vähän päästä, kun lihoo vanhetessaan, osaa jopa kellua. Ei tarvi enää edes polkea. Voi uiskennella matalalla veden alla, vain silmät pinnalla. Saku Sammakko viihtyy lammikossa, pitää suorastaan olematta ylpeä. On läpeensä tyytyväinen. Se on sen elementti, ei harva ilma.
ellauri008.html on line 879: Brittipaskiaiset ryösti siirtomaiden mutiaisia jumalan ja kruunun nimissä ihan tieten tahtoen, ajatellen tekevänsä siinä palveluxen kaikille. Ne oli siinä vielä karmeampia kuin Roope Ankka, joka tietää rikastuttavansa muiden kustannuxella vaan izeään. Conrad-Marlow kirjottelee menestyneelle brittiläiselle siirtomaatavarakauppiaalle näin:
ellauri008.html on line 901: 6 Mennyt on tytär Siionilta kaikki hänen kauneutensa. Hänen ruhtinaansa ovat kuin peurat, jotka eivät laidunta löydä; he kulkivat voimattomina vainoojan edessä.
ellauri008.html on line 915: Maksaakohan metsäherrat sille siitä jotain bonusta.
ellauri008.html on line 916: Sit on se toinen nikottelija joka vääntää antropomorfista vitsiä sukupuuttoon kuolevista elukoista ja seuraavalla sivulla kauppaa jotain bensaa nieleviä ökyautoja. Ei ees madot ole yhtä selkärangattomia. On se kiva että suomalaisetkin jo uskaltaa keekoilla, itseään Ferrareilla kovasta työstä palkita.
ellauri008.html on line 924: Yhellä sivulla nuollaan ekoporukoita ja sanotaan et kerskakulutus on pahasta. Seuraavalla sivulla kuolataan kalliita autoja ja veneitä tai vaatemuotia. Päivitellään lajikatoa ja ihannoidaan metästystä. Jokaiselle jotakin, eniten maksava asiakas on päivän kuningas, etusivun mainosuutinen.
ellauri008.html on line 925: Oikeista uutisista tulis ehkä parin sivun verran. Sivukaupalla on joka päivä poliittista länsipropagandaa naamioituna "analyyseiksi" ja "kolumneiksi" jota nöyrästi suoltaa samat naamat, kuukausipalkkaiset sätkynuket, työrukkaset ja käsikassarat. Oli loistoidea panna kätyreiden nimet juttuihin, menee mokat sitten niiden nimiin vaihtoehtoisina totuuksina. Kun on tyhjäntoimittajat hyvin voideltu, Herlinien kone käy kuin rasvattu. Pallinaamat omistajat hieroskelee käsiään.
ellauri008.html on line 965: jotka oivalsi pitää talouden pyörät pyörimässä,
ellauri008.html on line 1024: spa-tuoteperhe ja sisistussäläsarja, jota tekemään on pestattu kovassa nosteessa oleva
ellauri008.html on line 1062: vaan että jotkut laahuxen vanhuxet
ellauri008.html on line 1079: HS:nkin tilalle vois hyvin tulla jotain parempaa
ellauri008.html on line 1095: jotka tekee parastaan luihuillaxeen Sanna Marinin
ellauri008.html on line 1158: siitä ei jotkut vitun pelisäännöt ei tee tiimiurheilua.
Huomaa et synnit on luonteenpiirteitä, paheet tapoja, rikoxet tekoja. Hemmoja rankaistaan uskonnossa niiden luonteesta, ei rikoxista. Luonnetta pitää muuttaa, kun on tapahtunut rikos. Ylpeä tekee rikoxia, jotka palvelee sen turhamaisuutta.
Monille jotka uskoo mystiikkaan ei ole kovin tärkeetä onko se mihin ne uskoo totta, totuus ei ole niille mikään prioriteetti. Tieto ei ole niille pyhempää kuin satu. Ne ei ole tietouskovaisia, kuivia kireitä realisteja. Ne on loivempia ihmisiä, leväperäisiä, löyhäperseitä. Sillä lailla menee elämäkin lupsakammin.
ellauri011.html on line 610: jotka se kekseliäästi liittää niihin.
ellauri011.html on line 673: kirjotetaan Isolla Kirjaimella, eikä selitetä,
ellauri011.html on line 706: Julistus on profetiaa. Sääennustusta. Se on nyt ajankohtaista. Paavo on Jeesuksen profeetta niinkuin Muhammed on Allahin. Muhammedin mielestä Jeesuskin oli profeetta, tosin pienempi kuin se, tai Aapraham. Sentään jotakin. Nokintajärjestys käy selväksi. Jihad ja ristiretkeily alkoi myöhemmin tonttipulan mukana. Sitä on taas ilmassa, odotettavissa iltaan saakka käsirysyä, mm. puolikuun ja ristin välistä. Lännen ristiretkeläiset kokoo voimiaan, talloo kuun sirppiä kuin sapelia suomen jellona. Vähän aasialaiset saa turkkiin. Ei oo tullut Alepposta aikapäiviin narusaippuaa. Kai ne kohta ottaa natsimenetelmät käyttöön.
ellauri011.html on line 778: Bridaa harmittaa että noitasapatissa on hauskaa, tavallista ilonpitoa. Pitäisi olla jotain pyhää. Pyhä tarkottaa että ollaan naama norsunvitulla, vakavina ja hartaina, tunnetaan pelkoa ja arvostusta, ylpeyttä ja nöyryyttä, häpeää ja kunniaa, tätä kaikkea, pysytään loitolla, luut kasassa, katsomona läpytetään tähdille, on ylempiä ja alempia, enemmän ja vähemmän pyhiä. Mitä vittua! Miks jotkut kaipaa tollasta? Koska ne haluu olla niitä enemmän pyhiä, ne kumartavat ylempiä, jotta alemmat sit kumartaisi niitä.
ellauri011.html on line 780: No ei se ihan noin selkeetä omanvoitonpyyntiä tarvi olla, voi se olla myös sitä hyvä me -tiimihenkeä. Jotkut oikeesti tykkää olla nöyriä, kumartaa jotain itseänsä suurempaa, olla osa jonkun herran suurta suunnitelmaa. Ne osaa ja tahtoo sulautua laumaan. Tietysti mieluummin jollain hyvällä pallilla, kuten sanoo Paavali armolahjoista.
ellauri011.html on line 782: Mut tänään on silti just MUN suuri päivä, tuumii Brida pahastuneena. Kaikkien pitäis tajuta ja tunnustaa et mä oon nyt jotain hienompaa. Hienompaa kuin ennen, parempaa ehkäpä kuin ne. Ei se onnistu jos ne vaan juo, hälisee keskenään ja nauraa. Look at me! Katso tännepäin kun puhuttelen sinua! Hiljaisuutta saanko pyytää!
ellauri011.html on line 790: Tämmöstä kuukuppia siis ottaa noitanaiset. Miesmaagit ottaa suulista, se on paljon yxinkertaisempaa mutta eittämättä vaikeempaa. Miehet on keksijöitä, luojia: puuseppiä, matemaatikkoja ja etenkin runoseppoja, jotka kirjottaa hienoja kirjoja kuten tää. Miehet on perseestä, naiset anuksesta.
ellauri011.html on line 892: Pikku Paulon avauspano Istanbulissa sitä miehekkäämmän Karlan kanssa oli pannukakku, viisi pistoa ja tiukka tuijotus, ejaculatio ante portas. Aamulla Paulo vetää hiljaa varahousut jalkaan lähteäkseen katsastamaan dervissejä, mut Karla herää. Paulo pitää pienen oppitunnin dervisseistä. Karla haukottelee, se lähtee mieluummin ikkunaostoksille basaariin. Kauneus on sille pääasia.
ellauri011.html on line 926: Näin unta et mun muka joku entinen tyttöystävä oli keskustalainen presidentti. Mä olin tapaamassa sitä kultarannassa pesemättömänä parta ajamatta. Se tykkäs mutta kuitenkaan ei oikein tykännyt. Paparazzit tuli jonona perässä ja räpsi kuvia. Sekään ei oikein sopinut. Salissa pelattiin krokettia alamaisten kalloilla. Tää uni tuli jotenkin illalla luetusta el Paulon luvusta. Korjaan o Paulo, sehän on dago. Sen huomaa roikkuvista silmistä. Kai mä olin siinä unessa Paulo ja tää pressa oli Karla. Mäkin oon pieni ruipelo.
ellauri011.html on line 1005: Jos "ne" on perushyviä, eli eivät lähde mukaan, kaikki on annettu etukäteen ylhäältä jo anteexi, ja on siis ihan sama mitä teet. Jos "ne" on pahoja, eli lähtevät, me ei saada mitään koskaan anteexi, joten taas on ihan sama mitä teet.
ellauri011.html on line 1007: Tää dilemma on jotain kanin ihan omaa puppua, se ei ole kylä minkään kirkon oppia paizi kanin hippitemppelin. Moraalin tarkoitus on antaa keppiä ja porkkanaa, ohjailla apinoiden joukkotoimintaa. Mut eihän toi kanin dilemma voi toimia: keppi tai porkkana, ihan sama tulos, anything goes.
ellauri011.html on line 1037: Njaa, tässä kerrotaankin tän surullisen pirun elämäntarina. Se oli upporikas asekauppias, tosin rehellinen reilun pelin rohmu kuten Roope Ankka, jonka perhe kidnapattiin lunnaiden toivossa. Kokemattomat nuoret terroristit listi koko konkkaronkan äijän pyssyillä ja sitten poliisi listi terroristit samoilla torrakoilla. "Kadotin jotain joka on ihmiselle tärkeintä", se valittaa, nimittäin uskon lähimmäiseen (perhe jää hopealle, niinhän Jeesuksellakin). Kai se oli uskonut et terroristit ei osuisi lähimmäiseenkään, sen tekemillä aseilla. Täähän oli Hararinkin pointti: usko on luottoa, sen varassa toimii taloudellinen yritteliäisyys. "Nauroin ja itkin jumalan ironiaa," sanoo se. Aika absurdia. Sen jälkeen siitä tuli paha kuin Silppurista väriammeessa, siis entistäkin pahempi.
ellauri011.html on line 1064: Täs näyttääkin olevan ekvivokaatio sanojen paha ja hyvä suhteen. Narsistia matoa kiinnostaa vaan paha ja hyvä mulle itelle, siis kiva vastaan kurja, eli siis voitto ja tappio yhden hengen pelissä. Sen pelissä ei oikeastaa ole edes muita pelaajia, se pelaa yksisteen luontoa vastaan. Luonto on kaikki muut kuin se ize kimpassa, jotka koittaa estää sitä voittamasta kaikkea, tahalteen tai vahingossa ihan sama. Kaappi johon lyön otsani on ilkeä, se ansaizee nyrkistä, ja saa. Tää on alkeellista.
ellauri011.html on line 1078: Perinteinen vastaus teodikeaan on et sullon kurjaa, koska sä oot ollut ilkeä, tai josset sä, niin sun esi-isät, oliko se kolmanteen vai neljänteen polveen saakka. Tää selittää miks pikkuvauvoillekin voi käydä kalpaten. Kaikilla on kurjaa, koska me ollaan perusilkeitä, perisyntisiä, se on ihan geeneissä. No sehän on ihan totta, paitsi toi "koska" sana. Ei se ole mikään rangaistus eikä vika, se on tän elämisen piirre. Eikä me aina olla ilkeitä, enimmäkseen vaan silloin kun on jotain kilpailtavaa, eli nollasummapeliä. Vatsa täysinä ja pussit tyhjinä voidaan olla kilttejä. (Naisille myös pussit täysinä.)
ellauri011.html on line 1084: Kohelo luettelee vinon pinon erilaisia helvettejä, kylmiä ja kuumia. Se tykkää eniten selityxestä, että perkeleet on epäonnistuneita tyyppejä, luusereita jotka haluu vaan panna vahingon kiertämään. Kateita surkimuxia. Menestyneet hemmot tapaa niitä joka paikassa, ne on ärsyttäviä.
ellauri011.html on line 1090: Ylöspäin puhuminen on kyllä paha merkki, kohta se varmaan alkaa kuulla sieltä ääniä. Kadulla näkee nykyään usein mutiaisia ja karvakäsiä, jotka näyttää puhuvan tyhjälle. Ize asiassa niillä on handsfree puhelimet, joilla ne pitää yhteyttä kohtalotovereihinsa. Muuten niillä oliskin tosi yxinäistä, kantaväestö välttelee niiden kazetta.
ellauri011.html on line 1096: Valaslaivan kapteenin kaima kertoi kaskun taivaasta ja helvetistä. Helevettiin ei saa tuoda ihmisen parhaita ystäviä kuten hevosia ja koiria, no pets. Taivaassa ei ole yhtä hienoa, mutta lemmikit on tervetulleita. Taivaassa ei ole allergioita. Ne jotka on kilttejä eläimille on kilttejä myös apinoille. Fair enough. Miten se liittyy tässä mihinkään on epäselvempää.
ellauri011.html on line 1100: Tehdään pilkkaa kylän herrasväestä, jotka myisi sielunsa 11 kultaharkosta. Sillä muka Winsconsinin asukkaat ja niiden lapset pärjäis loppuikänsä. Alle euro päivässä per nuppi. Halpaa on eläminen missä tää Viskoosi nyt onkaan, brasseissako vaiko ehkä Pyreneillä. Siellähän kani bunkkaili kai aikanaan, siellä on enää mezästäjiä ja turisteja. Ja oli kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
ellauri011.html on line 1121: Kani kertoo charitykaskun papista, joka jelppii vaan niitä jotka jelppii izeään, eli lähtee vapaaehtoisesti risusavottaan. Perinteistä jo tutuxi tullutta seppotuubaa. Onko ex-hippi liittynyt vaurastuneiden vuohilaumaan, vai mäkättääkö tässä vaan paha pappi varoittavana esimerkkinä?
ellauri011.html on line 1166: isot aivot juuri tätä varten, jotta voitte
ellauri011.html on line 1168: käyttäen jotain ovelampaa keinoa.
ellauri011.html on line 1228: ja jotenkin läheisemmiltä
ellauri011.html on line 1284: Kun rojalteista on vielä jotain iloa.
ellauri011.html on line 1354: Julkinen mielipide on apinoiden punaisesta perseestä. Ja hitsi se toimii! Julkkikset saa paljon helpommin punaista persettä kuin tavikset. Tosin tää ei takaa kestävää onnea, niinkuin ei monet muutkaan asiat jotka tulee laulaen. Niillä on taipumus myös mennä viheltäen. Mutta se takaa maistuvia hetkiä, kuten taannoinen hampparikiska Kouvolassa, joka myi takaa maistuvia burgereita.
ellauri012.html on line 70: "Jape" ei kyllä ollut paikalla 1961 Tehtaankadun kansakoulun ruokalassa. Meillä ei ollut tomaattilihapullia, ei ollut tomaattia eikä lihapullia. Meillä oli kaalikeittoa, jauhelihakeittoa, siskonmakkarakeittoa, hernekeittoa, kauralimaa, puolukka-ruispuuroa, vitapuuroa, tillilihaa joskus juhlapäivinä. Ei ollut lukujaksoja. Ei ollut yläastetta. Ne jotka ei päässeet oppikouluun jatkoi neljännen luokan jälkeen kansalaiskoulussa ja sit suoraan lapioimaan tai lakaisemaan katua. Niinkuin mun ekan luokan paras kaveri Antti Räty. Äiti ei antanut mun leikkiä sen kanssa, kun sen isä oli talonmies. Tavallisilla tallaajilla ei ollut Aaronia tai muita pianokirjoja, koulussa ne oli tuntemattomia. Ei ollut pianoakaan, oli urkuharmooni. Eikä omia tavaroita saanut tuoda kouluun. Ei edes salmiakkilaatikkoa. Jotkut kyllä kaatoi salmiakkijauhoa mustepullokoloon ja söi sieltä nuolaistulla sormella, kun opettajan silmä vältti. Törö ei uskaltanut. Eikä ois uskaltanut heittää lihapullia ruokalassa, jos niitä oisi ollut. Ruokalan tädit oli pelottavia. Aikaihmisillä oli valta antaa luunappi lapselle tai tukkapöllyä.
ellauri012.html on line 94: JOS hra Koipalli (helmik. 23 Sunn.Liite, s.8 4. palsta) luulee että Kananed. (Eevert Yskä). Niin minä kyllä sanoisin hänelle (hra Koipalli) että on nuolassut ennen kuin tipahtaa. Kuin uskalta vihjasta että hra Yskä on yhteiskunniallisesti varamato? Eikö juuri Yskä pannut alulle kanainvälilliset järjestöt jotka puolestaan johtivat välittömään vastakiekuun Länt. Liittoutuman (NATO) taholta. Jos hra Soipilli vlipittömästi kuvittelee että Indonegro totisesti aikoo hyökätä Vähä-Karelian mantereeseen maailman huomion ollessa siihen suuntaan, mind saatan vain olletaa että hän (hra Suopullo) on menettänyt loputketkin ölyn rippeensä! Onko hän unhotanut hra Yskän surenmooisen puheen Ryhdistyneessä Ylöskoukouksessa? Untohaako hän myös tuon tähän menessä enennäkemättömän lain - Siunaantuneet Vanhat Läskit - joka yhväksyttiin Edusmunassa ehlottomalla ennemistöllä?
ellauri012.html on line 117: 30:5 Caicki Jumalan sanat owat kircastetut/ ja owat kilpi nijlle jotca uscowat hänen päällens.
ellauri012.html on line 123: 30:11 On nijtä jotca kiroilewat Isäns/ ja ei siuna äitiäns.
ellauri012.html on line 124: 30:12 On nijtäkin jotca luulewat idzens puhtaxi/ ja ei ole cuitengan saastaisudestans pestyt.
ellauri012.html on line 125: 30:13 Owat myös/ jotca silmäns nostawat/ ja silmälautans corgottawat.
ellauri012.html on line 126: 30:14 Ja owat/ joilla on miecka hammasten sias/ jotca heidän syömähambaillans pureskelewat/ ja syöwät waiwaiset maan pääldä/ ja köyhät ihmisten seasta.
ellauri012.html on line 137: 30:25 Muuraaiset wähä wäki/ jotca cuitengin elatuxens suwella toimittawat.
ellauri012.html on line 138: 30:26 Caninit wähä wäki/ jotca cuitengin pesäns wuorten racoon tekewät.
ellauri012.html on line 143: 30:31 Hurtta jolla wahwat siwut owat/ ja jäärä: ja Cuningas jota wastan ei kengän olla tohdi.
ellauri012.html on line 144: 30:32 Jos sinä olet ollut tyhmä ja corgottanut sinuas/ ja jotakin paha tehnyt: nijn laske käsi suus päälle.
ellauri012.html on line 221: Sun kirjoittama lohdutuskirje jollekin ystävälle joutui pari päivää sitten käsiini; kun tunsin kirjoittajan ja käsialan, avasin sen uteliaisuuttani. Oikeuttaakseni ottamani vapauden uskottelin itselleni että mulla oli etuoikeus kaikkeen sulta tulevaan. Enkä välittänyt hyvistä tavoista kun oli tilaisuus kuulla uutisia Abelardista. Mutta kyllä maksoin uteliaisuuden kalliisti! Kyllä siitä tuli paha mieli, ja yllätyin, kun löysin koko kirjeen täynnä surullista tarinaa meidän onnettomuuksista; tapasin oman nimeni sieltä sata kertaa; kyllä hirvitti, joku iso onnettomuus seurasi sitä aina. Näin sunkin nimesi yhtä onnettomissa merkeissä. Nää surulliset mutta rakkaat muistot pani mun sydämen kovasti liikkeeseen, musta on kyllä liikaa tarjota lohtua jollekin ystävälle jostain sen pikku mokista niin rankalla tavalla kuin kertomalla meidän kärsimyksistä. Kyllä pani miettimään!
ellauri012.html on line 229: Kerro nyt äläkä väitä ettet halua aiheuttaa kyyneleitä; naisten kyyneliä, jotka on suljettu surulliseeen paikkaan ja omistettu katumukselle, ei tarvi säästellä. Ja älä odota tilaisuutta kertoa mukavia ja miellyttäviä juttuja, se kestää liian kauan. Menestys ei ole hyveellisten puolella, ja onni on niin sokea, että joukosta jossa on ehkä vaan yksi viisas ja hyvä mies se ei kyllä löydä sitä.
ellauri012.html on line 247: Kun kirjoitat mulle kirjoitat vaimollesi; avioliitto on tehnyt tän kirjeenvaihdon lailliseksi, ja kerta voit tehdä mun mieliksi ilman skandaalia, mikset tee niin? Mua ei sido vaan mun valat, vaan pelkään myös mun setää. Sulla ei ole mitään pelättävää. Sä näät mut, kuulet mun huokaukset, ja voit todistaa kaikki suruni ilman vaaraa, koska voit helpottaa mua kyynelillä ja sanoilla. Jos mun piti mennä luostariin, edes auta mua kestämään sitä jotenkin. Sä olet aiheuttanut mun ikävyydet, sun pitää myös mua lohduttaa.
ellauri012.html on line 249: Et voi olla muistamatta (eihän rakastavaiset unohda) miten mieluusti mä kuuntelin päivät pitkät sun saarnoja. Miten mä sulkeuduin sun lähdettyå kirjoittamaan sulle; kuinka olin kärsimätön kunnes kirje tuli perille; miten vaikeaa oli löytää viestinviejiä. Tää detalji voi yllättää sua, ja saatat kärsiä kun kuulet jatkon. Mutta mä en aio enää hävetä että mun rakkaudella ei ollut rajoja, mä oon tehnyt vielä enemmän. Olen vihannut itseäni jotta rakastaisin sua; tulin tänne vankeuteen tuhoomaan itseni et sulla olis mukavaa ja helppoa. Mikään muu kuin hyve ja täydellinen rakkaus ei voisi saada tälläistä aikaan. Pahe ei tämmöistä synnytä, se on liikaa kiinni ruumiissa. Ruumiillinen rakkaus rakastaa elävää ruumista, ei kuollutta. Tää oli mun sedän käsitys; se mittasi mun hyvyyttä mun sukupuolen mitalla, ja luuli että rakastin kikkeliä enkä ihmistä. Turha vaiva; mä rakastan sua enemmän kuin koskaan, ja kostan tällä lailla sille. Rakastan sua hellästi elämäni viimeiseen hetkeen saakka. Aikaisemmin mun rakkaus ei ollut ihan näin puhasta; silloin rakastin sua sekä mielellä että ruumiilla. Mutta silloinkin sanoin että sydän oli tärkeintä, ja kikkeli vaan bonusta.
ellauri012.html on line 251: Paras todiste tästä on mun äärimmäinen haluttomuus naida sua (siis mennä naimisiin, älä ota tätä väärin), vaikka tiedän että vaimona olo on kunniallista maailman ja uskonnon silmissä; olin mieluummin sun rakastajatar, koska se on vapaampaa. Avioliitto, vaikka kunniallista, sitoo liiaksi, enkä mä halunnut joutua sidotuksi mieheen joka ei välttämättä aina rakastaisi mua. Hyljeksin rouvan titteliä jotta eläisin onnellisena rakastajattarena; ja näen sun kirjeestä kaverille, että et ole unohtanut miten hellästi mä aina rakastin sua ja halusin rakastaa enemmän! Huomautit aivan oikein kirjeessä että pidän sellaisia julkisia menoja typerinä jotka sitoo kuolemaan saakka, ja panee elämän ja rakkauden samaan pantaan. Mutta et muistanut lisätä kuinka usein olen sanonut että miljoonasti mieluummin elän Abelardin kokottina kuin kenenkään muun kaa maailman kesiarinnana. Tottelin sua halukkaammin kuin maailman kuninkaan rouva sitä. Rikkaus ja pösöily ei kuulu rakkauteen. Tosi hellyys erottaa rakastetun kaikesta ulkoisesta, panee syrjään aseman ja ammatin, keskittyy vaan siihen itseensä.
ellauri012.html on line 253: Se ei ole rakkaus vaan rahan ja aseman halu joka saa naisen laiskan aviosiipan hoteisiin. Kunnianhimo eikä kiintymys muodostaa sellaisia liittoja. Kyllähän niistä voi tulla jotain kunniaa ja etuja, mutten voi uskoa että sillä pääsee nauttimaan kiintymykseen perustuvasta liitosta, eikä tuntemaan niitä herkkiä ja hienoja iloja kun kauan erossa olleet sydämet pääsee vihdoin yhteen. Avioliiton marttyyrit suree aina isompia omaisuuksia jotka meni sivu suun. Vaimo näkee omaansa rikkaampia aviomiehiä, ja mies muodokkaampia vaimoja kuin omansa. Omanvoitonpyyntiset siteet kaduttaa, ja katuminen synnyttää vihaa. Pian ne eroaa, tai haluu tehdä niin. Loputon kullanhimo rankaisee niitä, jotka haluaa muuta kuin rakkautta rakkauden vuoksi.
ellauri012.html on line 255: Jos täällä alhaalla on yleensä mitään onnea, se on takuulla kahden rakastavan ihmisen vapaa liitto, jotka liittää yhteen salainen taipumus, ja jotka tyytyy toistensa ansioihin. Niiden sydämet on täynnä, eikä jätä tilaa muille haluille; ne on aina tyyniä koska tyytyväisiä.
ellauri012.html on line 257: Jos voisin uskoa että olet yhtä varma mun ansioista kuin mä olen sun, voisin sanoa että me oltiin kerran sellainen pari. Voi ei! Miten on mahdollista etten ole varma sun ajatuksista? Jos epäilisin niitä, sun yleinen arvostus riittäisi vakuuttamaan mut. Kuka ei ois halunnut sua luokseen? Etkö sä saanut kaikkien katseet perääsi? Naisetkin aika hävyttömästi näytti sulle, että tykkäs susta enemmän kuin pelkästään arvosti. Jotkut jotka kehu omia aviosiippojaan kadehti kuitenkin mun onnea. Mut kuka pystyiskään suoa vastustamaan. Sun maineesi, joka houkuttelee niin kovasti meitä turhamaisia naisia, sun tyyli, toi pilke sun silmässä joka ilmaisee sun nokkeluutta, sun sujuva ja elegantti juttelu joka kääntää kaikki jutut hyvin päin, sanalla sanoen kaikki puhui sun puolesta. Ihan toinen juttu kuin tylsät koulumestarit jotka tietää kaiken muttei osaa edes keskustella, ja jotka kaikesta fiksuudestaan huolimatta ei saa edes naista joka on niitä tyhmempi.
ellauri012.html on line 259: Ja miten helposti sä keksit värssyjä! Siltikin kaikki noi pikku jutut jotka oli sulle vaan ajankulua, on matalaotsaisemman väen viihdettä. Pienikin laulu tai piirustus jonka teit mulle on niin ihquja, että muut hurmaa niillä muita naisia ja auttaa niitä ilmaisemaan omia tunteitaan.
ellauri012.html on line 261: Sun tollaset taidonnäytteet sai muut ihan vihreiksi. Kuinka monet muut mimmit väitti niitä omikseen? Kuinka monen olen nähnyt huokailevan rakkaudesta sinuun, kun jonkun vieraskäynnin jälkeen niitä kehuttiin sun runojen Sylvian vertaisiksi? Toiseet on kateesta epätoivoisina haukkuneet mua että mulla ei ole muita ansioita kuin mitä mä saan sulta, eikä mitään etua heihin nähden paitsi että sä satut rakastamaan mua. Voitko uskoa kun sanaon, että naiseudesta huolimatta olin iloinen että mulla on rakastettu jolta sain viehätystä; ja sain salaista mielihyvää siitä että mua ihailee mies, joka pystyy korottamaan misunsa jumalattareksi. Sun kunniasta lainasin valoa, ja kuulin sun kiitokset, välittämättä kuinka vähän niitä ansaitsin, uskoin sun sanoja, jotta olisin enemmän sun mieleen.
ellauri012.html on line 263: Mut voi! missä on noi onnelliset ajat? Nyt valitan rakastajaani, ja mulla ei ole muita iloja kuin tuskalliseet muistot menneestä. Kaikki te menneet kilpailijat jotka katoitte mua kadehtien, kuulkaa, se teidän kadehtima ei enää ole mun. Rakastin sitä; mun rakkauteni oli sille rikos ja rangaistuksen syy. Mun kauneus kerran lumosi sen; toisiimme tyytyväisenä me vietettiin hienoimmat päivämme rauhassa ja onnessa. Jos se oli rikos, olkoon vaan, tykkään siitä vieläkin. Mä en sure muuta kuin että nyt mun pitää olla ilman. Mut mitä sanonkaan? Mun onnettomuus oli että mulla oli julmat sukulaiset, joiden ilkeys tuhosi meidän onnen; jos ne olis ollut järkeviä, olisin ollut onnellinen mun rakkaan miehen kaa. Mut ei! Ne oli tosi julmia kun ne raivossaan laitto roiston yllättämään sut unessa! (Roistot siis sahasivat irti Abelardin munat, ikäänkuin väänsivät siltä irti kikkelin. Tää oli se suuri onnettomuus josta ei suoraan sovi puhua.) Missä mä olin silloin? Olisin tosi mielelläni puolustanut rakastettua; olisin suojellut sua väkivallalta henkeni hinnalla. Äh! minne tää liika into on viemässä mua? Rakkaus säikähtää ja häveliäisyys vie mun kielen.
ellauri012.html on line 267: Voi surkeus! Onpa hullua selitellä näin. Täällä on vaan jumalankuvia, ja mä puhun vaan miehistä! Sä olit julma aihe tähän käytökselläs, senkin uskoton! Pitikö sun kerralla katkaista tää suhde! Mikset edes huijannut mua jonkin aikaa sen sijaan että heti hylkäsit? Olisit edes antanut jotain loppumerkkejä rakkaudesta, mä olisin kyllä uskonut ne. Mutta turhaan uskottelen itselleni että sä voisit olla uskollinen; sä et ole esittänyt mitään lieventäviä asianhaaroja. Mun oikeesti pitäis nähdä sut, mut jos se ei onnistu, tyydyn pariin riviin sulta postissa. Onko se nyt rakastavan niin vaikee kirjoittaa? En pyydä niitä sun opettavaisia kirjeitä, joilla tavoittelet mainetta; mä haluun vaan kirjeitä suoraan sydämestä, mitä käsi ei edes voi kirjoittaa kyllin nopeasti. Miksi petin itseäni toiveilla että sä olisit kokonaan mun, kun menin nunnaksi, ja lupasin elää niiden lakien mukaan? Siinä en oikeasti luvannut muuta kuin olla yksin sun, ja suostuin vankilaan jonka sä mulle määräsit. Vain kuolema saa mut pois tästä luostarista johon sä mut länttäsit; ja sit mun tuhat odottaa täällä sun tuhkia pölistäkseen vielä maassakin sun edessäs.
ellauri012.html on line 276: Ei; sellainen epäilys loukkaisi meitä molempia: hyve on niin kaunis et sitä on pakko halaata kun näet sen sulot, ja pahe liian karmea et sitä vois sietää kun sen muodottomuuden näkee. Ei, kaikki mikä sulle on mieleen näyttää musta ihanalta, ja mikään ei ole rumaa kun mä oon sun kanssa. Mä oon heikko vaan kun mä olen yksin ilman sun tukea, ja siksi on sun asia tehdä musta sellainen kuin haluat. Vittu miten mä toivon ettei sulla oisi sellaista valtaa muhun! Jos sulla olis jotain syytä pelätä mua, sä et olis noin välinpitämätön. Mutta mitä sulla on pelättävää? Olen tehnyt liian paljon, ja nyt en voi tehdä muuta kuin niittää sun kiittämättömyyttä. Kun elimme onnellisina yhdessä, olisit voinut epäillä oliko se mielihyvä vai kiintymys joka liitti suhun mut, mutta mun oleminen täällä kyllä poisti epäilykset siitä. Täälläkin mä rakastan sua yhtä paljon kuin ulkona maailmassa. Jos se olisi ollut vaan mielihyvä, enkö mä ois löytänyt muita keinoja sitä hankkia? En ollut kuin 22, ja onhan niitä muitakin miehiä kuin Abelard. Ja kuitenkin mä hautasin itseni elävältä luostariin, ja jätin elämän iässä jolloin oisin voinut vielä nauttia siitä täysillä. Sulle pyhitän nää katoovan kauneuden jämät, nää leskenyöt ja tylsistävät päivät; ja koska sä et ota niitä vastaan, mä otan ne sulta ja tarjoon ne taivaalle, teen näin uudelleen lämmitetyn näkyleivän mun sydämestä, mun päivistä, mun elämästä!
ellauri012.html on line 282: Joo, Abelard, mä vetoon suhun näiden kahleiden nimessä, helpota niiden painoa, ja tee ne mulle niin helpoiksi kuin voi. Opeta vaikka taivaallisen rakkauden säännöt; koska sä olet hylännyt mut, oisin iloinen, jos edes taivas naisi mut. Mun sydän pitäis nyt rouvan tittelistä ja hylkii muita; kerro miten tätä taivaallista rakkautta ravitaan, miten se toimii ja puhdistaa. Kun meidät heitettiin maailman valtamereen, me ei kuunneltu muuta kuin sun värssyjä, jotka julisti kaikkialla meidän iloja ja nautintoja. Nyt kun me ollaan armon satamassa, eikö sopisi että sä saarnaisit mulle tästä uudesta onnesta, ja opettaisit mulle kaiken, mikä voisi lisätä tai parantaa sitä? Näytä mulle samaa miellyttävää naamaa mun nykyisessä olotilassa kuin kun oltiin maailmassa. Ei vähennetä kiihkoa, mutta vaihdetaan sen kohdetta; jätetään laulelut ja veisataan virsiä; nostetan katseet pois sieltä yhdestä paikasta ylös jumalan luo, eikä hekumoida muusta kuin sen kunniasta!
ellauri012.html on line 289: Jos olisin voinut kuvitella että kirje, joka ei ollut tarkoitettu sulle, voisi joutua sun käsiisi, olisin ollut varovaisempi enkä pannut siihen mitään mikä olisi voinut herättää sussa menneiden vastoinkäymistemme muistot. Kuvasin rohkein vedoin menetyksieni sarjan ystävälle saadakseni hänet järkiinsä omasta menetyksestään. Jos olen tällä hyväntahtoisella keinolla häirinnyt sinun rauhaasi, koetan nyt kuivata nuo kyyneleet, jotka surullinen kuvaus sai sinut vuodattamaan; koetan sulauttaa oman suruni sinun suruusi, ja vuodattaa sydämeni sinun eteesi; lyhyesti, avata silmiesi eteen koko hätäni, ja sieluni salaisuuden, jonka turhamaisuuteni on tähän saakka salannut muulta maailmalta, ja jonka sinä nyt pakotat esiin minusta, huolimatta päinvastaisista päätöksistäni.
ellauri012.html on line 291: On totta, että tuntiessani onnettomuudet jotka meitä kohtasivat, ja pannessani merkille, että mitään muutosta tilassamme ei ollut odotettavissa; että nuo menestyken päivät jotka viettelivät meidät olivat nyt ohitse, eikä jäänyt mitään paitsi pyyhkiminen mielistämme töin ja tuskin kaikki merkit ja muistikuvat niistä, olin toivonut löytäväni filosofiasta ja uskonnosta lääkkeen häpeääni; hain turvapaikkaa rakkaudelta. Kokeilin lupausten antamista kovettaakseni sydämeni. Mutta mitä voitan tällä? Himoni on poistettu kirurgisesti, mutta ajatukset juoksee villinä. Lupaan itselleni että unohdan sinut, mutten voi ajatella sitäkään rakastamatta sinua. Rakkauteni ei yhtään vähenny näistä mietteistä joilla koitan vapauttaa itseni. Minua ympäröivä hiljaisuus saa minut herkemmäksi nille, ja aina kun olen työtön, tästä tulee mun lomautuksen yksinomainen harrastus. Kunnes tuhannen hyödyttömän yrityksen jälkeen alan vakuuttua että on turha vaiva koittaa vapauttaa itseni; ja että riittävää viisautta on että salaan kaikilta muilta paitsi sulta miten sekaisin ja heikko olen.
ellauri012.html on line 295: Uskonto käskee mun tavoitella hyvettä koska mulla ei ole enää mitään saatavana rakkaudelta. Mutta rakkaus vallitsee yhä mun mielikuvitusta ja viihdyttää menneillä nautinnoilla. Muisti toimii mun rakastajattarena. Vanhurskaus ja velvollisuudentunto ei aina seuraa eläkkeelle menosta; autiomaassakin kun taivaasta ei tule mannaa, sitä halaa mitä ei enää saa. Yksinäisyyden herättämät himot täyttää nääkin maisemat kuolemalla ja hiljaisuudella; harvoin täällä tehdään mitä pitäisi, harvoin palvotaan vain jehovaa. Jos mä oisin tiennyt tän aiemmin, oisin opettanut suakin paremmin. Sä sanot mua sun mestariksi; totta on että sut uskottiin mun huostaan. Mä näin sut, koitin tosissani opettaa sulle kaiken maailman tieteitä; se maksoi sulle neitsyyden ja mulle vapauden. Sun sedästä, joka tykkäs susta, tuli mun vihollinen ja se kosti mulle. Jos olisin munat menetettyäni lakannut rakastamasta sua, olisi se ollut joku lohtu. Konnat oisi antaneet mulle saman onnen mihkä Origenes pääsi omin käsin vaikka ilman lupaa. Kyll on kurjaa! Tunnen itseni syyllisemmäksi nyt sua ajatellessani itku kurkussa kuin silloin kun panin sua täysissä voimissa. Mä mietin sua koko ajan; mä muistan koko ajan sun hellyyden. Tässä kunnossa, herran pieksut! jos juoksen sun alttarille, ja pyydän sua mua säälimään, miksei hengen kestoliekki kuluta tarjottua uhria? Eikö nää mun katumusharjoitukset kiinnosta taivasta pätkän vertaa? Mutta taivas on yhä taipumaton, koska mun himo on vielä elossa; tuli on vaan pettävien hiilten peitossa, eikä sitä sammuta kuin joku poikkeusarmahdus. Ihmisiä käy pettäminen, mut millään et huijaa jumalaa.
ellauri012.html on line 299: Mitä kaikkea mä oonkaan koittanut! Mä olen nostanut käteni itseäni vastaan; olen treenannut niin maan perhanasti; kirjoitan kommentteja Paavaliin (paska homma); kinaan Aristoteleen kanssa: lyhyesti sanoen teen kaikkea mitä tein ennen kuin bylsin sua, mut kaikki turhaan; mikään ei onnistu sua torjumaan. Voi nenä, älä lisää mun kurjuutta olemalla uskollinen; unohda, jos voit, suosionosoituksesi ja niiden antama oikeutus muhun; anna mun välittää susta viis. Kadehdin niiden onnea jotka ei oo koskaan rakastaneet; onpa heillä rauhallista ja iisi olo! Mutta nautinnon vuoksea seuraa aina katkeruuden luode; olen nyt siitä vissin varma; mut vaikka mua ei enää petä rakkaus, en ole parantunut. Järki tuomitsee, mut sydän hurraa. On se heikkoa etten pysty vapautumaan tunteesta jonka niin monet asiat, tää paikka, mun persoona ja mun häpeä koittaa tuhota. Annan periksi välittämättä että parempi vastustuskyky pyyhkisi pois mun vanhat synnit, ja korvaisi ne ansioilla ja laakereilla. Miksi sä käytät kaunopuheisuuttas haukkuakses mun pakoa ja vaikenemista? Lakkaa puhumasta meidän jimbajamboista ja sun täsmällisestä osanotosta niihin tilaisuuksiin, mulla on tarpeeksi kärsimistä ilman että ajattelen niitäkin. Kai filosofiasta olisi paljon etua, jos sen avulla opittaisiin hallitsemaan himojamme? Kyllä tässä piisaa ponnistusta, repsahduksia, angstausta! Mitenkä kauan me ollaan eksyksissä tässä sotkussa, kykenemättöminä järkeilemään, hillitsemään itseämme, hallitsemaan tunteitamme?
ellauri012.html on line 301: Kyl rakkaus on sitten vittumainen homma! Ja kylläpä hyve on on arvokasta ihan omaa rauhaa ajatellen! Muista meidän intohimon hurjastelut, arvaa mun kauhistus; laske mukaan sun omat huoles, meidän ongelmat; heitä vaikka nää kaikki pois debetin puolelta ja ota krediittinä huomioon vaan rakkauden hellyys ja nautinto. Miten vähän siitä tulee! Ja kuitenkin me kaivataan noita varjomaisia alkuajan nautintoja niin sikana, ettei voida olla kirjoittamatta toisillemme, vaikka ollaan puettuna tuhkaan ja säkkikankaaseen. Me oltais hurjasti onnellisempia jos nöyristely ja kyynelehdintä takais pelastuksen. Nautinnonrakkautta ei saa juuritetuksi sielusta muuten kuin pinnistelemällä ihan raivona; sillä on niin kova puolustusasianajaja sydämessä, että meidän on vaikee siitä itseämme tuomita. Miten mä voin kauhistella syntejäni jos niiden kohde on mulle aina reilu? Miten mä voin erottaa rakastamastani henkilöstä vihattavan rakkauden? Riittääkö itkemäni kyynelet saamaan mut sitä vihaamaan? En tiedä miten mutta rakastetun itkeminen on aina jotenkin myös ihanaa. On vaikea erottaa surustamme katumuksen ja kaipuun osuuksia. Rikkeen ja rikoksen kohteen muistot on liian lähellä toisiaan. Ja rakkaus jumalaan ei tee tyhjäksi rakkautta sen luomaan.
ellauri012.html on line 303: Mut mitä lieventäviä näkökohtia löytyiskään sussa jos rikos oisi anteeksiannettava? Kannattamaton kunnia, vaivalloinen rikkaus ei mua koskaan oisi houkuttanut; mutta noi sulot, toi kauneus, toi ilme, jonka näen silmissäni vielä nyt, ne aiheutti mun lankeemuksen. Sun kasvot oli mun syyllisyyden syy; sun silmät, sun puhe lävisti mun sydämen; ja vaikka mun kunnianhimo ja omatunto koitti panna vastaan, rakkaus kohta voitti. Jumala hylkäs mut mua rangaistakseen. Sä et ole enää maailmassa, sä sanoit sen irti: mä oon munkki olosuhteiden pakosta; eikö meidän pitäisi ottaa lusikka nyt kauniiseen käteen? Koitatko sä tuhota mun hartauden näin alkumetreillä? Pitäiskö mun jättää apottikunta jonka just vasta aloitin? Hylätä valat? Mä tein ne jumalan katsoessa päältä; minne mä pakenen sen vihaa jos mä rikon ne? Anna mun hakea helpompaa oloa työhommista, vaik se onkin vaikeaa. Multa kuluu kokonaisia päiviä ja öitä täällä luostarissa ilman silmän täyttä. Mun rakkaus palaa vaan kuumemmin keskellä näitä huolettomia hessuja, ja mun sydäntä pistää sun surut ja mun omat. Vitsi mä menetin paljon ajatellen sun uskollisuutta! Mitä nautintoja jäikin kokematta! Mun ei pitäs tunnustaa tätä heikkoutta sulle; tiedän että teen siinä virheen. Jos mä voisin olla lujempi, saattaisin suututtaa sut muhun ja sun vihastus vois saada aikaan sen mihin sun tahdonvoima ei näytä riittävän. Mä julkaisin mun heikkouteni maailmalle rakkauslauluissa ja värssyissä, eikö tän rakennuksen pimeät sellit vois peittää saman heikkouden ees vähän? Mut ei! Mä oon yhä sama! Tai jos vältänkin mä pahimman, en pysty hyvään. Velvollisuudentunto, järki ja säädyllisyys, jotka joskus on merkinneet mulle jotakin, on täällä hyödyttömiä. Kaikkien näiden äänten keskellä jotka käskee mun tehdä mitä pitää, mä kuulen ja tottelen vaan salaisen ja epätoivoisen tunteen ääntä. Nauttimatta yhtään hyveestä, välittämättä tilastani ja keskittymättä lukuihin, mä olen mielikuvituksessani koko ajan just siellä missä mun ei pitäis olla, enkä pysty oikaisemaan itseäni. Koko ajan panttaa vastakkain taipumus ja pakko. Olen sekopäinen rakastaja, meluan hiljaisuuden keskellä, olen levoton täällä rauhan sydämessä. Tää on niin vitun noloa!
ellauri012.html on line 305: Älä enää ajattele mua, pliis, minään perustajaisänä tai suurmiehenä; sun kehut ei sovi yhteen mun heikkouteen. Mä oon kurja syntinen, rähmällään tuomarinsa edessä, naama ravassa mä sekoitan kyyneliä maa-ainekseen. Pystytkö näkee mut tässä ja silti pyytää mun rakkautta? Tule, jos kehtaat, ja työnny huiviasussasi mun ja jahven väliin, jokskin väliseinäksi. Tule ja purista musta huokailut ja ajatukset, jotka kuuluis vaan yläkerran kaverille. Auta paholaisia ja toimi niiden välikappaleena. Sä saat kehnon sydämen itkemään sitä kaikkea, sä kyllä tiedät mitä. Eips, vaan peruuta pois ja auta mua pelastumaan. Salli mun välttää kadotus, sitä pyydän sun entisvanhan hellyyden ja meidän yhteisen onnettomuuden nimessä. Suurin rakkauden osoitus on olla näyttämättä sitä; mä puolestani vapautan sut täten kaikista sun valoista ja lupauksista. Ole vaan herran morsian, jolle mä sut lupasin; mä en asetu vastustamaan niin hyvää suunnitelmaa. Mä oon kyl tosi ilonen jos mä menetän sut niin! Sit must tulee oikee kirkonmies ja susta ihan upee abbedissa.
ellauri012.html on line 307: Tyydy tähän näin komeeseen lopputulokseen; tee hyveestäsi malli miehille ja enkeleille. Ole nöyrä lastes edessä, laula ahkerasti kuorossa, pidä kova kuri, lue uutterasti; uhraa jopa vapaa-aika hyötyliikuntaan. Oletko sä saanut viran niin helpolla ettei sun tarvi nähdä yhtään vaivaa? Kun kerta annoit mun käyttää sua hyväksi ja opettaa sulle kiellettyjä juttuja, älä nyt vastusta näitä hyviä neuvoja jotka mulle inspiroi nyt armo ja uskonto. Mun on tunnustettava että tähän asti ajattelin olevani parempi naimisen opettajana kuin uskossa uimisen tai niiden asioiden puimisen. Mun hyvästä supliikista on ollut pelkkää harmia. Mun sydän, joka juopui hekkumasta, keksi vaan niitä sanoja, jotka sopi siihen tarkoitukseen. Syntisten kuppi kallistuu niin ihku makeasti, että meillä on luontojamme suurta taipumusta maistaa siitä, ei sitä tarvi kahdesti tarjota. Pyhimysten tuoppi taas on täynnä niin pahanmakuista juomaa, että yhtä luonnostaan sitä kammotaan. Ja sit sä ihmettelet miks mä pelkurina tarjoon sitä ensin sulle. Syytä vaan, olet oikeassa, enkä mä voi kyllin ihailla sua et sä menit siihen halpaan. Kanna siksi rohkeasti risti jonka otit niin visusti vastaan. Juo pyhimysten litran tuoppi pohjaan saakka, äläkä kato muhun päin, anna mun juosta sua pakoon noudattaen apostolin (ja sopuleita pakenevan Roope Ankan) käskyä: Karkuun!
ellauri012.html on line 315: Mutta olin yhä epäluuloinen. Luulin että naiset ei pysty pitämään lupauksia ellei niitä pakoteta siihen jollain valoilla. Vaadin noi valat, ja taivaan takuumieheksi, ettei mun tarvitsis enää epäillä. Kiitti teille pyhät paikat ja lujaseinäiset luostarit! ootte vapauttaneet mut tuhannesta huolesta. Uskonto ja hartaus pitää tarkkaa vartiota teidän muurien ja rautaristikoitten ympärillä. Tää on täyttä lepoa mustasukkaiselle mielelle! Miten kärsimättömästi mä siihen pyrinkään! Kuljin ympäri kuin jalopeura päivittäin kehottamassa sua tähän uhraukseen; mä ihailin (uskaltamatta mainita) sun kauneutta, ihankuin en oisi sitä ennen nähnytkään. Oliko se pyhistelyn aikaansaamaa kukintaa, vai mun suuren menetyksen kaikua, en välittänyt tutkia, kiirehdin vaan sun nunnavihkimystä. Lahjoin sun abbedissan rahalla että saisin oikeuden sit sut haudata. Talon papit oli myös lahjottu ja pidettiin poissa sun läheltä, vaikka murisivat. En unohtanut mitään, isoa enkä pientä asiaa, ja jos sä olisit päässyt mun kynsistä, mä en ois itsekään mennyt luostariin; olin päättänyt seurata sua kaikkialle. Mun varjoni ois seurannut sun askelia ja aina aiheuttanut sussa sekaannusta tai pelkoa, mistä mä itse oisin ilahtunut.
ellauri012.html on line 317: Mut taivaan kiitos sä päätit ottaa valat. Mä seurasin sua alttarille, ja kun sä ojensit kätes koskettaakses pyhää rättiä mä kuulin sun pupeltavan noi kohtalokkaat sanat, jotka lopullisesti erotti sut miehistä. Siihen asti olin pelännyt että sun nuoruus ja kauneus voisi sotkea mun konseptit ja pakottaa sut palaa siviiliin. Eiks joku pieni houkutus ois voinut muuttaa sun mielen? Voiko hylätä lopullisesti itsensä vasta kakskytkaksivuotiaana? Voiko silloin, kun pitäis olla maksimi vapaa, ajatella ettei maailma tunnu miltään? Vähänpä mä tein sulle hallaa, ja pidin sua heikkona. Sä olit mun mielikuvituksessa kevytmielinen ja häilyvä. Voiko nainen, joka kuulee Sodoman liekit ja romahduksen, olla kääntämättä päätään sääliessään jotakuta? Katsoin sun silmiä, sun joka liikettä, sun ilmettä; kaikki vapisutti. Saatat pitää tämmöistä itsekästä toimintaa petoksena, julmuutena, murhana. Rakkaus joka muistuttaa noin paljon vihaa ei voi synnyttää muuta kuin halveksuntaa ja vihaa takaisin.
ellauri012.html on line 321: Jos jumala puhuis sun sydämeen kuin nunnalle jonka viattomuus saa pyytämään jotain suosiota, mulla ois syytä lohtuun; mutta kun nään meidät molemmat rikollisen rakkauden uhreina, ja nään miten tää rakkaus loukkaa meidän vielä sileitä asepukuja ja lupauksia, se kauhistaa mua ihan sairaasti. Onko tää joku ehdonalainen? Vai krapulaa pitkästä maisen lemmen humalasta? Ei tiedä onko rakkaus myrkkyä ja huumausta ennenkuin saadaan armoa. Siihen saakka se on vain pahaa josta nautiskellaan. Kun ollaan erheessä, sen huomaaminen on eka askel parannukseen. Tiedetäänhän että jahve antaa meille anteeksi just siksi että ite loi meidät tälläsiksi paskoiksi. Kun se on osoittanut meille meidän mokan ja me ollaan voivoteltu sitä, se voi panna teräsvoimat liikkeelle ja auttaa meitä. Sun lohduksi voin kertoa et just näitä kiusauksia on kärsineet pyhimmistäkin pyhimmät pyhistelijät. Ollaan hyvässä seurassa.
ellauri012.html on line 323: Jumala voi tarjota läsnäolonsa jengille pehmentääkseen niiden onnettomuutta jos se näyttää siitä hyvältä. Se oli mielissään kun sä otit huivin ja liityit sen tiimiin.
ellauri012.html on line 324: Näin sun silmät, kun sanoit viimeisen kerran hyvästi, sul oli silmät ihan ristissä. Kesti yli puoli vuotta ennenkuin kirjoitit mulle, koko sinä aikana en saanut mitään messua. Ihailin tätä vaitioloa, en voinut sitä syyttää, mutten kyennyt samaan. Kirjoitin sulle, sä et vastannut: sun sydän oli kiinni, mutta nyt tää siipan puutarha on auki; jumala on vetänyt ulos ja jättänyt sut yksin. Se vaan testaa sua; pure hammasta ja koita imaista se takaisin. Me tarvitaan jahven apua jotta saadaan kettingit rikki, me ollaan liian kiintyneitä irrottaaksemme itse itsemme. Meidän hullutukset ulottuivat kaikkein pyhimpään; meidän lemmiskelyt oli valtakunnallinen skandaali. Niitä luetaan ja ihaillaan; siitä rakkaudesta kirjoitetaan vieläkin. Me ollaan lohdutuksena mokaileville nuorille tästä ikuisuuteen; ne jotka jää kiinni meidän jälkeen voi tuntea itsensä vähemmän syyllisiksi. Me ollaan rikollisia, jotka narahti tosi myöhään; ollaan rehellisiä! Korjataan siinä määrin kuin mahdollista tekemämme hairahdukset, Ranska joka todisti meidän munaukset hämmästyy kun sanomme: Sori siitä. Hämätään kaikkia jotka koittaa kopioida meitä; pelataan jahven jengissä itseämme vastaan, et vältetään sen tuomarointi. Meidän vanhat mokat vaatii sovitukseksensa kyyneleitä, häpeää ja surua. Tarjotaanpa näitä lääkkeitä siis sydämen pohjasta, punastutaan ja ulvotaan. Jos meidän sydämet ei ole alkuun ihan mukana, ainaskin voidaan ajatella et niiden pitäisi olla.
ellauri012.html on line 326: Vapaudu Heloise liian syvälle juurtuneen rakkauden häpeällisistä jämistä. Muista että nyt on aviorikos sun ajatella ketään muuta miestä kuin jeesusta (ja jehovaa, jos se nyt on eri äijä, tai edes mies. Pyhää henkeä ei kärsi mainita, siitähän ei saa heittää läppää, se on kuolemaksi.) Jos sä näkisit mut täällä näin laihana ja naama pitkänä, tunkeilevan munkkilauman keskellä, jotka pelkäävät mun oppinutta mainetta ja loukkaantuvat mun kaidasta lätystä, ihan kuin mä uhkaisin niitä uskonpuhdistuksella, mitä sanoisit mun alhaisista huokailuista ja hyödyttömistä kyynelistä jotka harhauttaa näitä herkkäuskoisia miehiä? Voi voi. Mua nöyryyttää rakkaus, eikä ristin sellainen. Sääli mua ja riistäydy vapaaksi. Jos sun kutsumus on mun ansiota, älä sit kiusaa mua jatkuvilla epäilyksillä. Lupaa että olet uskollien asulle joka peittää sut. Pelkää jumalaa jotta se vapauttaa sut pelosta, rakasta sitä että pääset etiäppäin hyveessä. Älä pitkästy luostarissa, sillä se on paikka pyhimyksille. Halaa tyhjää, tyhjät kädet on jeesus-lasso, se kyllä halaa takaisin jos nöyristelet sille.
ellauri012.html on line 332: Näin sun pitää ajatella musta karkulaisesta, joka vaan haluu viedä sulta halut tavata mua enää koskaan. Mutta kun rakkaus on kerran ollut viatonta, onpa siitä vaikeata päästä eroon! On tuhat kertaa helpompi lähteä maailmasta kuin siitä. Vihaan tätä petollista, uskotonta maailmaa; en enää ajattele sitä; mutta mun harhaileva sydän silti ikuisesti etsii sua, ja täyttyy ahdistuksesta kun olen menettänyt sut, vaikka kuinka järkeilisin. Sillä aikaa, vaikka mä oisinkin niin pelkuri että peruuttaisin jotain nyt sanomaani, älä anna mun höpistä sulle mitään paitsi näitä viimeisiä juttuja. Muista, että mun viimeiset tempaukset oli sun petkutusta; sä tuhouduit mun toimesta, mä sun mukana: samat aallot nielaisivat meidät molemmat. Me odotettiin kuolemaa kylmän rauhallisina, ja se sama kuolema on heittänyt meidät samoihin rangaistuksiin. Mutta sallimus vähän harhautti iskua, ja meidän hylky on ajautunut satamaan.
ellauri012.html on line 334: Jotkut jumala pelastaa panemalla ne kärsimään. Rukoileppa siis sinä että minä pelastun, sä joka itket niin paljon ja olet hyvin pyhä. Ja herra, vaikka mun sydän rakastaakin sun luomusta, sun käsi voi putsata sen muusta kuin rakkaudesta suhun. (Siitä ei kyllä tule lapsia, mut mullahan on jo yksi jossakin.) Paras rakkaus Heloiselle on nyt jättää se rauhaan sinne luostariin. Sen mä oon nyt päättänyt: tää kirje on mun laitimmainen erehdys. (Erehdys: niitä tuli vielä lisää.) Moido. Jos mä kuolen täällä, niin mä käsken että mun ruumis viedään Parakleteen. Sittenhän sa näät mut siinä kunnossa; ei siksi, et sä itkisit, koska se on myöhäistä; vollota mieluummin nyt ja sammuta sillä mussa palava roihu. Vaan siksi, et sun pitää nähdä mut jotta sun usko vahvistuu kun näät tän haaskan, ja mun loppu kertoo paljon puhuvasti miten käy kun rakastaa munatonta miestä. Toivon et sä haluisit kuoltuasi tulla haudatuksi jonnee lähelle. Sun tuhka on sit jo suht turvassa, varsinkin kun mun munat meni roskikseen. Ja sun kanssa mun hauta näyttää hienommalta ja meistä tulee julkkikset.
ellauri012.html on line 345: Sä toivot että sun kuoltua mä hoitaisin sun tuhkat ja pakkaisin ne kuntoon. Kurjuus! Missä mielentilassa sä keksit nää synkät aatteet, ja miten sä voit kuvailla ne mulle? Eikö pelko mun slaagista saanut kynää putoomaan sun kädestä? Ei yhtään taas ajatellut, tietystikään, kaikkia niitä tuskia jotka sillä mussa aiheutit? Taivaskaan, niin ilkeä kun se onkin ollut, ei ole niin julma että antais mun elää hetkeäkään sun jälkeen. Elämä ilman Abelardia ois sietämätön rangaistus, ja kuolema ihan herkkua, jos siten päästäisiin taas yhteen. Jos taivas yhtään kuuntelee mun alituista huutoa, sun päivät on pitemmät ja sä hautaat mut.
ellauri012.html on line 347: Eikö sun tehtävä ole tehokkain kehotuksin valmistella mua siihen isoon kriisiin, joka koettelee vahvintakin mieltä? Eikö sun pitäisi vastaanottaa mun viimeiset henkäykset, hoidella mun hautajaiset, pitää mulle muistopuhe arkulla? Kuka muu kuin sinä voi mua suositella yhtä vahvasti jumalalle, ja rukouksilla saatella lupauksen tehneitä sieluja yläkerran saleihin? Kyllä me odotetaan sulta sitä, isä hyvä. Sen jälkeen saat olla rauhassa näiltä epäilyksiltä jotka nyt sua kiusaa, ja voit lähteä vaivatta milloin vaan jumala niin toivoo. Tulet perässä sitten tyytyväisenä kaikkeen mitä teit, ja varmana autuudestas. Mutta siihen saakka älä helvetissä kirjoita mulle noin karseita juttuaja, sillä meillä on täällä ihan tarpeeksi kurjaa muutenkin, ei tänne tarvita enää lisäahdistusta. Meidän elämä on täällä vaan pitkitetty kuolema, miks sä nopeutat sitä? Meidän nykyiset kurjuudet riittää jutuntyngäksi ihan hyvin, pitääkö tulevaisuudesta noutaa vielä lisää? Kyllä miehet on sitten ääliöitä, sanoi Senecakin, kun ne tekee tulevista kurjuuksista nykyisiä, ja keksii ongelmia ennen kuolemaa jotka vie elämästä kaiken ilon.
ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä. Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä.
ellauri012.html on line 355: Abelard hyvä, sääli mua! Onko kukaan koskaan ollut näin onneton? Mitä korkeemmalle sä korotit mut muiden naisten yli, jotka kadehti multa sun rakkautta, sitä suuremmin mä kärsin nyt mun menetyksestä. Mut korotettin onnen huipulle vaan että putoisin sitä rajummin. Mun mielihyvät oli vailla vertaa, ja nyt mikään ei vedä vertoja mun kurjuudelle. Kerran mun iloa kadehti mun kilpailijat, mun nykyinen kurjuus säälittää kaikkia ketkä näkee mut. Mun onnenpyörä on aina käynyt ääripäissä, se on kasannut mulle suurimmat lahjat ja sitten suurimmat kärsimykset; ovelana kiduttajana se on tehnyt koettujen ilojen muistosta loppumattoman kyynellähteen, kerran ne oli tosi hieno lahja, nyt pois otettuina sanomaton suru. Siinä sen ilkeys on onnistunut totaalisesti, ja mun nykyiset tuskat on suhteessa yhtä katkerat kuin kokemani hekkuma oli suloinen.
ellauri012.html on line 359: On tosi vaarallista suurmiehen langeta naisten pauloihin! Sellaisen pitäisi pienestä pitäen tulla puudutetuksi meidän houkutusta vastaan. Kuule poika, sanoi entinenkin viisas mies, kuuntele ja pidä nämä ohjeet; jos kaunis nainen yrittää vilkkusilmin iskee sut, älä anna periksi näille rumille kotkotuksille; hylkää myrkky jonka se tarjoilee, äläkä lähde polulle sinne yhteen paikkaan minne sut se veisi. Se pesä on sisäänpääsy tuhoon ja kuolemaan. Mä on pitkään tutkinut tätä asiaa, ja huomannut, että kuolema on vähemmän vaaraksi kuin kauneus. Se on vapauden haaksirikko, kohtalokas naru, josta on mahdotonta päästä irti. Just nainen suisti ekan miehen paalupaikalta, johon taivas oli asettanut sen; oliosta joka oli luotu hauskuttamaan sitä, tuli sen lankeemuksen syy. Ajattele miten kivaa ois ollu Simsonista jos sillä ois ollut vastustuskyky Delilalle samoin kuin filistealaisten aseille. Mut nainen riisui siltä kaikki paitsi sen paljaan aseen, vaikka se oli päihittänyt kokonaisen armeijan. Se joutui vihollisten käsiin ja menetti silmänsä, pääsytien miehen päähän; hulluna ja epätoivoisena se kuoli ilman muuta lohdutusta kun että sai mukaansa tuhoon nipun vihollisia. Salomo pani hetkeksi kaniin jehovan jotta pääsis naisten suosioon; kunkku jonka viisautta prinssit tuli kaikkialta ihailemaan, jonka jahve oli pannut rakentamaan temppelin, lakkas käyttämästä alttareita jotka oli pystyttänyt, ja meni niinkin pitkälle että poltti suitsutusta pahvikuville. Jobilla ei ollut ketään niin julmaa vihollista kuin sen vaimo, kyllä se saikin kärsiä siltä ikävyyksiä. Paha henki joka julistautui Jobin vainoojaksi käytti naista välineenä sen mielenrauhan järkyttämiseen.
ellauri012.html on line 363: Olisin tosi iloinen jos voisin pestä kyynelillä tyhjäksi noiden nautintojen muiston, jota ajattelen vieläkin niin mielellään. Ainakin yritän kovasti pinnistäen sammuttaa sydämestäni ne halut jotka mun heikko luonne synnyttää, ja koitan harjoittaa itseäni kidutuksilla jota sä oot kokenut sun vihollisilta. Koitan tällä lailla tyydyttää sua ainakin, vaikken pysty lepyttämään kiukkuista jumalaa. Näyttääkseni sulle miten huonoon kuntoon mä oon mennyt, ja miten pitkällä mä oon näissä katumusharjoituksissa, mä uskallan jopa syyttää taivasta siitä että se sotki sut näihin ansanaruihin. Ei kai tästä voi jumalakaan suuttua, kun en pyydä itselleni armoa.
ellauri012.html on line 365: Rikoksen sovitukseen ei riitä kärsiä määrätty rangaistus; kärsiminen ei auta jos sydämeen jää halu entiselleen. On helppo asia tunnustaa heikkous, ja antaa siitä itselle vähän rapsuja, mutta täytyy olla täydellinen itsehallinta jotta voisi sammuttaa nautintojen muiston, jonka tapa on tartuttanut aivoihin. Nähdään aika usein että jotkut tunnustaa omat vikansa, mut vähät niistä ottaa vahinkoa, suorastaan mielissään vaan kertoilevat niistä. Sydämellisesti katua pitäisi tekoa suusanallisen myönnytyksen lisäksi, mut tää toteutuu vaan harvoin. Mä joka olen kokenut niin monta hyvää hetkeä sun kanssa, tunnen vastoin tahtoani etten voikaan niitä katua, enkä välttyä muistoissani nauttimasta niistä taas. Ponnistan vaikka kuinka kovasti, tai käännyn sitten mille kyljelle, ihana ajatus vaan seuraa, ja jokainen tarvekalu tuo mun mieleen mitä mun pitäisi unohtaa. Hiljaisessa yössä kun mun tulis ottaa palloon unta, joka lievittää suurimmatkin huolet, en voi välttää näitä unelmia. Uneksin että olen taas mun rakkaan Abelardin kaa. Mä näen sen, puhun sille ja kuulen sen vastaavan. Toisiimme ihastuneina me unhdetaan kirjat ja ruvetaan taas hommimaan. Joskus mä olen tappelevinani sun vihollisten kaa; mä vastustan niiden raivoa, mä huudan säälittävästi, ja sit mä herään kyyneliin. Jopa kirkkoon alttarille mä vien meidän rakkauden muiston, ja sen sijaan että valittaisin joutuneeni nautintojen uhriksi, mä huokaan ja kaipaan niitä takaisin.
ellauri012.html on line 367: Mä muistan (sillä rakastavaiset ei unohda mitään) ajan ja paikan missä sä ekan kerran tunnustit tunteesi ja vannoit että rakastaisit mua aina kuolemaan. Sun sanat ja valat on syvälle kaivertuneet mun sydämeen. Mun katkonainen puhe kavaltaa mun mielen sekavuutta; mun huokaukset paljastaa mut, ja sun nimi on alituiseen mun huulilla. Voi juku! Kun mä kärsin näin mikset sä herra siellä ylhäällä sääli mun heikkoutta ja vahvista mua sun armolla? Sä olet onnellinen Abelard että sulle on suotu se armo, ja sun onnettomus on käännetty levoksi. Sun ruumillinen rangaistus on parantanut sun panohalut. Myrsky on ajanut sut satamaan. Jumala joka näytti vähän jakaneen sulle huonot kortit, koitti vaan auttaa sua; hän olikin kiltti isi joka vaan ruuvas irti sulta kikkelin, eikä paha vihollinen - viisas lekuri joka sanoo: tää voi vähän kirpaista, vaan pelastaakseen sun henkesi. Mua pitäis sääliä tuhat kertaa enemmän kuin sua, sillä mulla on tuomiota jäljellä vaikka kuinka monta kuukautta. Mun pitää vastustaa noita kuumeita jotka rakkaus herättää nuoreen sydämeen. Tää sukupuoli on vitun heikko, ja mun on vaikeempi puolustautua, koska mua ahdistava vihollinen miellyttää mua; mä nautin vaarasta joka uhkaa mua; miten mä voin olla antautumatta sille?
ellauri012.html on line 369: Näiden taistelujen keskellä koitan edes piilottaa heikkouteni niiltä jotka sä olet antanut mun hoitoon. Kaikki mun alaiset ihailee mun hyvettä, mut jos niiden silmät vois tunkeutua mun sydämeen, mitä ne näkiskään siellä? Mun tunteet siellä kapinoi; mä käsken muita mutten pysty käskee itseäni. Mulla on valepuku, ja tää valehyve on tosi pahe. Miehet pitää mua kiitettävänä, mut mä olen syyllinen jahven silmissä; niiltä ei mikään pysy piilossa, ja se näkee suonikiekuroiden läpi suoraan sydämeen. Mä en välty paljastukselta. Ja kuitenkin on kova homma pitää yllä edes tää hyveen näköiskuva, joten kait tääkin teeskentely jotain hyvittää. En aiheuta skandaalia maailmalle, joka on herkkä ottamaan huonoja vaikutteita; en heiluta hyveen venettä noille jotka on mun käskyläisiä. Sydän täynnä rakkauta yhteen mieheen opetan niitä rakastamaaan yhtä jumalaa. Maisten nautintojen hurmaamana koitan näyttää niille että ne on kaikki turhuutta ja petosta. Mulla on just tarpeeksi voimaa kätkeä niiltä mun kaipaus, sitä kai on pidettävä armon työnä. Jos se ei saa mun aikomuksia hyviksi, se ainakin estää mua jauhautumasta jyviksi.
ellauri012.html on line 371: Ja siltikin on turha edes yrittää erottaa näitä kahta: ne jotka ei ole vanhurskaita on syntisiä, ja ne jotka hidastelee hyvän kanssa jää siitä jälkeen. Sitäpaitsi ei pitäisi olla muita motiiveja kuin rakkaus jumalaan. Voi vinde! mitä toivoa on sit mulla? Mun sekavuus johtu enemmän pelosta loukata miestä kuin suututtaa jumalaa, ja mä käytän vähemmän aikaa sen miettimiseen kuin edelliseen. Just niin, sun käsky vaan, eikä mikään oikee kutsumus lähetti mut tähän luostariin; mä koitin helpottaa sun oloa enkä pyhittää itseäni. Mä oon niin onneton! Mä revin itseni irti kaikesta mistä pidin; hautaan itseni elävältä; harjoitan mitä tiukinta paastoa ja kaikkia muita julmuuksia joita täällä tehdään; ruokin itseäni kyynelillä ja suruilla; ja tästä huolimatta en ansaitse mitään näillä harjoituksilla. Mun väärä hartaus on kauan pettänyt niin sua kuin muitakin, sä oot luullut että mä oon rauhoittunut vaikka mä oon häiriintyneempi kuin mä oon ollut ikinä. Sä uskottelit itsellesi että mä olin ihan omistautunut tälle hommalle, mutta mulla ei ollut muuta harrastusta kuin tää rakkaus. Tässä harhassa sä pyydät multa rukouksia - hitsi! mä tarvitsen niitä sulta! Älä oleta mitään mun hyveistä tai huolesta; mä horjun, tue mua sun neuvoilla; mä oon heikko, vahvista ja ohjaa mua sun ohjeistuksilla.
ellauri012.html on line 373: Oliko sulla mitään syytä kiittää mua? Kiitoksesta on usein haittaa niille joita kiitetään: salainen turhamaisuus syttyy sydämeen, sokeuttaa, ja peittää haavat jotka oli vasta puoliksi parantuneet. Viettelijä imartelee, ja samalla pilaa ihmisen. Rehellinen ystävä ei salaa mitään, eikä silittele haavaa, oikeestaan saa tuntumaan sen kipeemmältä, koska laittaa lääkettä. Mikset sä menettele näin mun kaa? Haluutko olla halpa vaarallinen liehittelijä? tai jos sä näät mussa jotain kehuttavaa, etkö pelkää, että turhamaisuus, joka vaivaa jokaista ainakin meistä naisista, pian tuhoo sen? Mut ei tuomita hyvettä ulkopuolelta, sillä muuten rikolliset kelpaa yhtä hyvin kuin herran valitut. Ovela huijari voi saada enemmän ihailua osakseen kuin intoileva pyhimys. Touché, osui ja upposi, vai mitä Abelard?
ellauri012.html on line 375: Ihmissydän on sokkelo, jonka reittejä on vaikee seurata. Sun ylistykset mulle on sitä vaarallisemmat, kun mä rakastan ihmistä joka niitä tarjoilee. Mitä enemmän mä haluun sua miellyttää, sitä helpommin mä uskon kiitosta jonka sä osoitat mulle. Mrr! ajattele mieluummin miten vahvistaa mun heikkoutta terveellisillä haukuilla! Sun pitäisi pikemmin epäillä kuin uskoa mun pelastukseen; sanoa että sun hyve perustuukin heikkouteen, ja et vaan ne saa seppeleen jotka on pinnistäneet kovimmin. Mut mä en edes tavoittele voiton seppelettä - mulle riittää vältellä vaaroja. On helpompi pysyä poissa tieltä kuin voittaa taistelu. Voitonpallilla on monta tasoa, enkä mä tavoittele korkeinta; jätän sen niille jotka on usein jo voittaneet. En koita valloittaa ettei mua voitettaisi; mulle on tarpeeksi onnea välttää haaksirikko ja päästä johkin satamaan. Taivas vaatii mua hylkäämään tän mun kohtalokkaan rakkauden suhun, mut voi helvetti! mun sydän ei koskaan suostu siihen. Moido.
ellauri012.html on line 381: Rakas Abelard, - sä ehkä luulet et mä syytän sua vetelyydestä. Sä et ole vastannut mun viime kirjeeseen, ja taivaan kiitos, siinä kunnossa missä mä nyt oon, on helpotus että sä osoitat niin vähän kiinnostusta tunteisiin jotka kavalsin. Lopultakin Abelard sä olet menettänyt Heloisen iäksi. Kaikista niistä valoista huolimatta etten ajattelis muuta kuin vaan sinua, enkä saisi viihdytystä muusta, olen nyt karkottanut sut mun mielestä, mä oon unohtanut sut. Sä ihana ajatus rakastetusta jota kerran jumaloin, sä et ole enää mun onnen avain! Rakas Abelardin kuva! sä et enää vainoo mua, mä en enää edes muista sua. Ooh kuuluisuus ja ansio, mies joka vihollisista huolimatta on aikansa ihmemies! Oi lumoavat nautinnot mihin Heloise alistui - te olitte mun kiduttajia! Mä tunnustan mun häilyvyyden, Abelard, ihan punastumatta; opettakoon mun uskottomuuteni maailmalle ettei naisten lupauksiin ole luottamista - meidän mieli ja kielikin on niin muuttuvainen. Tää kiusaa sua, Abelard; tää tieto ulkoa voi sut yllättää; sä et koskaan kuvitellut että Heloise voisi olla petollinen. Sillä oli niin vahvat ennakkoluulot sun puolesta, ettet voi kuvitella miten aika voisi muuttaa niitä. Mutta pidä kiinni tuolista, mä aion nyt paljastaa sulle mun kaksinaamaisuuden, vaikka luulenkin että sä et moiti mua, vaan itket ilosta.
ellauri012.html on line 383: Kun mä kerron mikä kilpailija on tempaissut mun sydämen pois sulta, kiität mun mielenmuutosta, ja pyydät tätä kilpailija liimaamaan sen kii. Tästä sä jo arvaat että jumalahan se on joka vie nyt sulta Heloisen. Jep, mun rakas Abelard, nyt se antaa mulle sen mielentyyneyden jonka meidän kurjuuden kirkas muisto ennen esti. Just taivas joo! mikä muu kilpailija vois ottaa sulta mut? Voisitko kuvitella, että joku vaan, joku ihminen voisi kumittaa sut mun sisältä? Voisitko kuvitella mun vaihtavan jumalisen ja sivistyneen Abelardin kehenkään alempaan kuin jumalaan? Ei, must tuntuu et sä olet arvioinut mut oikein tässä kohtaa. Varmaan sä haluut tietää millä keinoin jumala sai aikaan näin suuren muutoksen? Kerron sulle, että saisit ihmetellä sallimuksen salaisia kiemuroita. Muutama päivä sen jälkeen kun sun vika kirje tuli mä sairastuin vakavasti (Joopa joo, aina tää sama deus ex machina näissä muinaisjutuissa); lääkärit jo luovutti mut kuolemalle. Silloin mun tunne, joka aina ennen oli tuntunut musta viattomalta, alkoi näyttää pahalta. Muistista tulvahti kuin filmissä (joojoo, anakronismi, mutta siltä se varmaan just tuntui) kaikki mun elämän menneet teot, ja mun täytyy tunnustaa että ainoo tuska jonka tunsin oli tunnontuska meidän rakkaudesta. Kuolema jota olin siihen saakka katsonut vain etäältä, häälyi nyt mun edessä kuin syntisillä. Aloin pelätä jumalan kostoa nyt kun olin lähempänä sitä, ja mua kadutti etten mä ollut ottanut kunnolla käyttöön armolahjoja. Ne hellät kirjeet jotka sulle kirjoitin, rakkaat keskustelut joita kävin sun kanssa, kiusas mua nyt yhtä paljon kuin ne oli ennen viehättäny. Voi Heloise-repukka, mä sanoin, jos on rikos lähteä tolla lailla hehkuttamaan, ja jos tämän elämän jälkeen siitä seuraa varma rangaistus, mikset sä vastustanut kunnolla tollaisia kiusauksia? Ajattele mitä kidutuksia on sulle varalla, kauhistu sua venttaavia helevetin koneita, ja muista samalla nautintoja joita sun eksynyt sielu piti niin hitsin hienoina. Äh! eikö vähän harmita että kieriskelit niin falskeissa huveissa? Lyhyesti, Abelard, kuvittele katumusta jota tunsin, niin et ihmettele lehmänkäännöstä.
ellauri012.html on line 387: Mut mut: mikä salainen huoli nyt nousee mun sieluun - mikä loppuun ajattelematon tunne nyt nousee joka vastustaa mun lupausta olla huokailematta Abelardin perään? Voi taivas! eks mä ookkaan päihittänyt mun rakkautta? Heloise sä onneton! niin kauan kun sulla henki pihisee sun pitää nähtävästi rakastaa Abelardia, niin on päätetty. Itke vaan kurja ämmä, sillä tätä parempaa tilaisuutta siihen tuskin tarjoutuu. Mun pitäis kuolla surusta; armo oli jo kerran ohittanut mut, ja sit mä lupasin olla sille uskollinen, mut nyt mä olen taas kerran pettänyt lupaukseni, ja armo on taas uhrattu Abelardille. Tää pyhäinhäväistys kyllä jo saa kupin kaatumaan. Miten mä voin tän jälkeen enää toivoa et jumala aukasee mulle aarrearkkunsa, sillä mä oon ihan väsyttänyt sen. Aloin loukata sitä heti ekasta hetkestä kun näin Abelardin; onneton sielun veljeys sai meidät ryhtymään luvattomiin panopuuhiin, ja jumala lähetti roiston erottamaan meidät puukolla. Mä valitan tätä onnettomutta, mutta jumaloin sen syytä. Aargh! mun pitäisi pitää tätä onnettomuutta taivaan lahjana, se ei hyväksynyt meidän liittoa ja erotti meidät, ja mun pitäisi pinnistää et saisin mun tunteen loppumaan. Eikö olis paljon parempi jos unohtaisin kokonaan sen kohteen, enkä jättäisi mieleeni mitään muistoa joka on fataali mun rauhalle ja pelastukselle? Herra varjele! pitääkö Abelardin kummitella mun ajatuksissa iän kaiken? Enksmä koskaan pääse vapaaksi lemmen kahleista? Mut ehkä mä pelkään ihan turhaan; ohjaahan hyve nyt kaikkia mun akteja ja ne on kaikki armon huostassa. Siis pelko pois, Abelard; ei mulla enää ole noita tunteita joiden kuvaaminen mun kirjeissä sai sut niin hermoksi. En mä enää yritä, kertomalla noista hyvistä hetkistä jotka rakkaus meille jakoi, herättää mitään syyllistä tunnetta jota sä voisit tuntea mua kohtaan. Mä vapautat sut kaikista sun valoista; unohda rakastajan ja aviomiehen tittelit ja jätä vaan toi iskä. Mä en odota sulta enää muuta kuin lempeitä nuhteita ja kirjeitä jotka pitää yllä rakkauden loimua. En vaadi sulta muuta kuin hengellistä neuvontaa ja terveellistä kuria.
ellauri012.html on line 391: Ei hyvä herra, maan päällä ei ole muuta nautintoa kuin hyveen antama. Kaikkien maisten ilojen keskellä sydäntä pistää, se on rauhaton ja levoton kunnes se pysähtyy suhun. Miten paljon mä oonkaan kärsinyt, Abelard, niin kauan kun mä koitin pysytellä elossa luostarissa niillä eväillä jotka oli tuhonneet mut maailmassa? Vihasin seiniä jotka ympäröivät mua; tunnit tuntui pitkiltä kuin nälkävuodet. Kaduin tuhannesti että olin haudannut itseni tänne. Mut sen jälkeen kun armo avas mun silmät on kaikki muuttunut; yksinäisyys tuntuu kivalta, ja tän paikan rauha on vuotanut mun sydämeen. Tyytyväisenä että hoidan hommani tunnen iloa joka ylittää kaiken sen minkä rikkaus, komeus tai aistillisuus vois mulle tarjota. Mun tyyntymys on kyllä käynyt mulle kalliiksi, sillä se maksoi mun rakkauden; tein ihan väkisten tän uhrauksen joka tuntui ennen mahdottomalta. Mut jos mä oon vihdoinkin päässyt susta eroon, älä mustasukkaile; jumala jonka ois aina pitänyt omistaa mut on nyt mun sisässä sun sijasta. Ole tyytyväinen että voit vielä nussia mun mieltä, sitä sä et koskaan menetä; ja mä saan aina salaista mielihyvää kun ajattelen sua, ja must on hienoa totella säääntöjä jotka sä mulle teet.
ellauri012.html on line 395: Sä moitit mua hyvin auliisti etten ole kirjoittanut uutisia; mun sairauteni selittäköön sen. Mä en jätä käyttämättä mitään tilaisuuksia sun muistamiseen. Kiitos vaan kun sanot että mun vaikeneminen on sua hermostuttanut, ja mun terveyttä koskevasta huolenpidosta. Sä siis olet aika huonossa hapessa itse, ja äsken luulit jo et tulee noutaja. Kylläpä sä julma mies kerrot kylmästi uutisen jonka tiedät huolettavan mua. Kerroinhän mä edellisessä kirjeessä miten mua masentais jos sä kuolisit, ja jos sä yhtään välität musta, sä vähän hellität noita harjoituksias. Mähän tarviin sun neuvojas, ja siksi sun pitäis pitää huolta itsestäs; - mut en mä viitsi väsyttää sua nalkuttamalla. Sä toivot ettei me unohdeta sua meidän rukouksista; No jo, Abelard kulta, voit olla varma että tää tiimi on sun takana; se omistautuu sulle etkä voi epäillä sitä unohtamisesta. Sä oot meidän iskä ja me ollaan sun tyttöjä; sä oot meidän opas, ja me alistutaan sun ohjaukseen ihan varmoina et sä oot kunnon veijari. Sä käsket, me totellaan; sä juhlit, me pakataan. Me toteutetaan pilkuntarkasti mitä sä oot käskenyt. Me ei ruoskita itseämme enempää kuin sä suositat, ettei olla virkaintoisia ja ylitetä normia. Sanalla sanoen, mikään ei ole oikein ilman Abelardin leimaa. Kerrot yhtenä hämmennykseen aiheena että jotkut meidän siskoista on huonoja esimerkkejä, että ne ei yleisesti ottaen ole tarpeeksi tiukkoja. Näyttäks tää sulta oudolta kun tiedät millä jengillä luostarit täyttyy nykyaikana? Kysyykö iskät tyttäriltä onko ne kiinnostuneita ennenkuin ne sulkee ne kiven sisään? Eikö oma etu ja maan tapa oo niiden ainoo ohjenuora? Siksi luostareissa on paljon poppoota joilla on joku kohujuttu takana. Mut kerropa tarkemmin mitä väärinkäytöksiä on sun korviin kiirinyt, ja neuvo miten mä korjaan ne parhaiten. Mä en ole ite havainnut mitään löyhiä kuminauhoja; kun löydän, niin kiristän ne kyllä. Mä teen tarkastuskierroksen joka ilta, ja lähetän karkulaiset takaisin huoneisin; sillä muistan kyllä mitä seikkailuja tapahtui taannoin Pariisin konventeissa.
ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
ellauri012.html on line 400: On se nyt häpeä ettei filosofi voi sulattaa mikä oisi voinut sattua kelle vaan. Kato musta esimerkkiä; mä sain syntyessäni kovat halut, mä joudun päivittäin taistelemaan tunteiden kanssa, ja iloitsen kun saan ne järjen hallintaan. Miten tälläinen heikko luonne joutuu vahvistamaan vahvempaansa? Mut nyt mä meen liian pitkälle. Näinkö mä kirjoitan mun kultu Abelardille? Sille joka noudattaa kaikkia saarnaamiaan hyveitä? Jos valitat onnen arvasta, se ei ole niinkään että tunnet sen iskut, vaan koitat osoittaa vihollisilles kuinka moitittavia ne on kun ne satutti sua. Jätä ne rauhaan Abelard, anna niiden kiehua omassa liemessään, jatka sä sun yleisöjen hurmaamista. Löydä ne sivistyksen aarteet jotka taivas näyttää varanneen vaan sulle; sun viholliset jotka sä häikäiset sun järkeilyllä tulee lopulta kyllä järkiinsä. Voi että sä olisit onnellinen jos saisit koko maailman vakuutetuksi sun oikeassa olosta, niinkun mä jo oon. Kaikki myöntää sun fiksuuden; sun pahimmat vastustajatkin tunnustaa, että sä tiedät kaiken mikä on inhimillisesti tiedettävissä.
ellauri012.html on line 402: Rakas ukkokulta (käytän tätä nimitystä viimeisen kerran), enkö enää koskaan saa nähdä sua hengissä? Enks mä saa edes halata sua ennenkun sä kuolet? Hei mitäs tuli sanotuksi Heloise? Tajuutko mitä sä haluat? Voisitko katsoa noihin säkenöiviin silmiin muistamatta helliä katseita niistä, jotka oli sulle niin kohtalokkaita? Voisitko nähdä Abelardin leijonamaisen ilmeen olematta mustasukkainen kaikille jotka näkee noin komeen kaverin? Sen suuta ei voi katsoa haluumatta sitä pussata; siis kukaan nainen ei voi katsoa Abelardia joutumatta vaaraan. Älä siis pyydä saada nähdä Abelardia; jos sen muisto on aiheuttanut sulle niin paljon harmia, Heloise, miten paljon tulisi sen näkemisestä? Mitähän haluja taas sussa heräisi? Miten voisit pitää halus kurissa nähdessäs niin makeen ukkelin?
ellauri012.html on line 406: Olisin halunnut lopettaa tän kirjeen kertomatta mitä täällä tapahtui pari päivää sitten. Nuori nunna joka oli pakotettu luostariin ilman kutsumusta siihen karkasi jollain ilveellä, en tiedä miten, ja pakeni Englantiin yhden herrasmiehen mukana. Olen käskenyt koko talon salata tän jutun. Voi Abelard! Jos sä olisit täällä näitä juttuja ei tapahtuisi, sillä kaikki siskot jotka hurmaantuis sut nähdessään ja kuullessaan, eivät ajattelisi kahdesti vaan noudattaisivat sun sääntöjä ja ohjeita. Se noviisi ei olisi ikinä tehnyt noin rikollista suunnitelmaa kuin rikkoa valansa, jos sä olisit ollut täällä kehottamassa kuuliaisuuteen. Jos sun silmät vahtis meitä, kaikki olis viattomia. Kun me liukastutaan sä nostaisit meidät pystyyn ja tukisit neuvoillas; me marssittaisiin varmajalkaisina lampaina hyveen kaitaa tietä. Alan huomata että musta on ihan liian hauskaa kirjoittaa sulle; mun pitäis polttaa tämäkin kirje. Siitä näkee että mulla on vielä ihan liikaa tunteita sua kohtaan, vaikka yritin aluksi vakuuttaa sut ettei niin ole laita. Mä tunnen joskus armon, joskus himon laineita, ja vuorotellen annan periksi kummallekin. Sääli mua Abelard, ja tilaa johon sä olet mut saattanut, ja tee mun viime päivistä tääällä yhtä levollisia kuin ne ensimmäiset oli ahdistuneita.
ellauri012.html on line 411: Älä kirjoita mulle enää Heloise, älä kirjoita yhtään kertaa; on aika lopettaa nää viestit, jotka pilaa meidän katumuksen vaikutuksen. Me vetäydyttiin maailmasta putsataksemme itsemme, mut tämmöisellä kristillisen moraalin vastaisella käytöksellä me vaan suututetaan jeesus kristusta. Ei viiti enää petkuttaa itseämme muistellen entisiä herkkuhetkiä, se vaan tekee meidän elämästä levotonta ja pilaa yksinäisyyden siivot namuset. Käytetään hyväksemme näitä ruoskintajuttuja eikä enää muistella rikoksiamme kesken rangaistuksen viuhinaa. Kuoletetaan liha ja kastike, tiukkaa paastoa, jatkuvaa yksinäisyyttä, syvää ja pyhää mietiskelyä, ja lujaa jumalan rutistusta, niin vanhat rikkeet unohtuu.
ellauri012.html on line 413: Koitetaan viedä uskonnollinen perfektionismi ihan tappiin. On kaunista kun löytää kristillisiä mieliä jotka on niin irti maasta, luojan luomista ja itsestäänkin, että ne näyttävät levitoivan erossa ruumiista missä ne on kiinni, ja käyttää ruumista vaan orjana. Me ei voida koskaan päästä jumalan tasolle. Miten paljon me yritetäänkin, me jäädään aina takatuhdolle, me ei edes tajuta kuinka paljon. Toimitaan vaan jumalan kunniaksi välittämättä muista luomista tai edes itsestämme, ei välitetä omista haluista tai muitten toiveista. Jos me oltaisiin aina sellaisia, niin mä voisin ihan hyvin tulla asumaan Parakleteeseen, josta mä olen pitänyt tarkkaa huolta ja sitä koko ajan tuhannesti siunannut. Mä opettaisin sitä mun omilla sanoilla ja animoisin sille esimerkkiä; stalkkailisin mun siskojeni elämää, enkä komentaisi mitään mitä en itse voisi pitää: käskisin teidän rukoilla, mietiskellä, ja tehdä työtä, ja pitämään hiljaisuuden lupauksen; ja mä itekkin rukoilisin, duunailisin, tuumailisin ja oisin enimmäkseen hiljaa.
ellauri012.html on line 415: Ja jos mä joskus puhuisin niin vaan nostaakseni teidät ylös kun te lankeette, vahvistaakseni teitä kun ootte jälleen heikkoja, valaistakseni teidän pimeitä päitä, aina kun pimeys teidät yllättää. Mä lohduttaisin teitä kun hyveen harjoitus tuntuu liian ankaralta; mä kohtuullistaisin teidän virkaintoa, ja silittelisin teidän hyveitä sopivan oloisiksi: mä osoittaisin mitä tehtäviä teidän pitää toimittaa, ja rauhottaisin epäilyksiä joita teidän järjen hataruus voisi nostattaa. Se olisi kivaa. Mä olisin teidän mestari ja iskä, ja hämmästyttävän taitavasti olisin eloisa tai hidas, hellä tai ankara, aina sen mukaan mitä eri luonteet vaatisivat, jotta saisin ne kaituksi kaitaa polkua kristilliseen nirvanaan.
ellauri012.html on line 417: Mut ei, nyt mun turhamainen mielikuvitus taas vie mua kuin litranmittaa. Voi Heloise, miten kaukana me ollaankaan oikeasta mielenrauhasta! Sun sydän vielä palaa roihulla jota et saa sammutetuksi, ja mun on täynnä hätää ja levottomuutta. Älä luulekaan Heloise, että mä nautin täällä täydellistä lepoa; mä avaan nyt viimeisen kerran sulle sydämeni; - mä en ole vieläkään ihan irti susta, ja vaikka mä taistelen mun sua kohtaan tuntemaani hellyyttä vastaan, niin kaikista yrityksistäni huolimatta mä koen liian voimakkaasti sun surut ja haluisin jakaa ne. Sun kirjeet on tosiaankin liikuttanut mua; en voi lukea kylmänä sun rakkaan käden raapustamia kirjaimia! Mä huokaan ja itken, ja kaikki mun järki tuskin riittää kätkemään mun heikkouden mun oppilailta. Tää, Heloise parka, on Abelardin kurja olotila. Maailma, joka on yleensä väärässä joka asiasta, luulee että mä olen päässyt rauhaan, ja luullessaan et mä rakastin sua vaan aisti-ilon tähden, et mä oon nyt unohtanut sut. Ja vitut! Ihan väärin meni! Ihmiset oli kyllä oikeassa kun sanoivat et kun me erottiin, mä menin luostariin häpeestä ja surusta. Mut se ei ollut, kuten tiedät, kunnon katumusta siitä et oisin jotenkin loukannut jumalaa, mistä mä keksin tän ajatuksen. Mutta mä pidän meidän kurjuutta sallimuksen salaisena merkkinä että se tahtoo rankaista meitä; ja pidän Fulbertia vaan jumalan koston välikappaleena. Armo veti mut houruintaloon missä olisin vieläkin jos mun vihollisten raivo ois sen sallinut; mä olen kestänyt niiden vainon, varmana että jumala ite usutti ne mun kimppuun mun puhdistukseksi.
ellauri012.html on line 424: Alku on tietty aina vaikeaa, mutta lopussa luojan kiitos seisoo (siis ainakin jos on kassit). On hienoa rohkeasti aloittaa akti, ja kunnia kasvaa suhteessa siihen miten vaikeat on vastukset. Meidän pitäisi siis selvitä urheasti kaikista vastuksista jotka estää meitä kristillisten hyveitten käytössä. Luostarissa miehistä otetaan mittaa kuin kullista uuneissa. Kukaan ei kestä siellä kauaa ellei ne vedä kiltisti loordin iestä.
ellauri012.html on line 426: Yritä siis edes katkoa noi häpeän kettingit jotka pitää sut kiinni lihassa, ja jos insh´allah sulle käy niin hyvin että pystyt siihen, pyydän sua muistamaan mua rukouksissa. Koita kaikin voimin olla taivaan mallikansalainen; se on vaikeaa, sen myönnän, muttei mahdotonta, ja mä uskon sun voittoon koska sä oot niin oppivainen. Jos ekat yritykset lässähtää, elä hellitä, se olisi pelkuruutta; sitä paitsi muista että sun pitää tosissaan pinnistää, sillä sulla on vastassa tosi paha vihollinen, koitat sammuttaa metsäpaloa, kesyttää sun rakkaimmat tunteet. Sun pitää taistella sun omia haluja vastaan, ettei sun mätä luonne paina sua alaspäin. Sulla on ovela vastustaja, joka käyttää kaikki keinot sun viettelyyn; ole aina valppaana. Niin kauan kuin me eletään, meitä kiusataan; siks yks Jansson niminen iso pyhimys kai sanoikin: ihmisen elämä on yhtä kiusausta: piru, joka hain lailla ei nuku koskaan, vaan ui koko ajan meidän keskessä yllättääkseen meidät joltain suunnalta, päästäkseen meidän sisään ja tuhotakseen meidät sisältäkäsin. (Siis vähän niinkuin mä tein sulle.)
ellauri012.html on line 428: Vaikka kuinka täydellinen olisi, voi langeta kiusaukseen, ja hyödylliseenkin sellaiseen. Eikä ole ihme ettei siitä koskaan vapaudu, koska kiusauksen lähde on sussa itsessä; tuskin yhdestä pääsee niin toinen alkaa ahdistaa. Se on aatamin perikunnan osa, niillä pitää olla aina jotain kärsittävää, koska ne on tulleet alas puusta ja menettäneet kädellisen onnensa. Turhaan luuulemme että pääsemme kiusauksesta edes karkuun juoksemalla; ellei kärsivällisyyttä yhdistä nöyristelyyn, turhaaan kidutetaan itseämme. Ei kannata yksin yrittää, on paras pyytää apu yläkerrasta.
ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen.
ellauri012.html on line 434: Älä anna sen harmittaa, Heloise, vaan ala jo; pane sun pelastussuunnitelma täytäntöön viivytyksittä; kyllä sä vielä ehdit kuiville kun pidät kiirettä. Lemmi jesseä, ja halveksi itseäsi sen sijasta. Se tulee sun sisään ja on sun huokausten ja kyynelten ainoo kohde; älä etsi muuta lohtua kuin se. Jos et pääse musta vapaaksi (ei tosin ihme, mähän on niin ihana), niin sä lankeet mun mukana; mut jos sä jätät mut ja liimaudut siihen, niin sä oot hyvässä veneessä. Jos pakotat loordin heittämään sut oman onnes nojaan, sulle käy köpelösti; mut jos sä olet uskollinen sille, niin iloa löytyy kyllä. Magnaleenakin itki kun luuli jo et jeesus oli sen jättänyt, mut Martta sanoi, kato hei, loordilla on sulle asiaa. Ole hiljainen ja halukas, ketterä ja kurvikas, vastaa joka kutsuun, niin jeesus tulee. Ja hei Heloise, tässä olis vielä muutamia ohjeita: sä olet teidän yksikön esimies, ja siellä on privaattipotilaita ja toisia jotka johtaa muita; ensinmainitut hoitaa vaan omaa pelastusta, ja niiden ei tarvitse noudattaa kaikkia hyveitä niin näkyvästi, mut ne jotka on alipäällystöä niiden pitää näyttää muille esimerkkiä ja tehdä niin hyvin kun vaan pystyy. Muista tää, ja seuraa sitä, niin että sun koko elämästä tulee hyvän abbedissan rautalankamalli.
ellauri012.html on line 436: Jumala ihan tosissaan tahtoo meidän selviävän, ja on tehnyt kaiken niin helpoksi kuin pystyy. Vanhassa sopimuksessa lukee taulukoissa mitä kaikkea se meiltä vaatii, ettei mene aikaa etsiessä oikeata pykälää. Uudessa sopimuksessa on poikkeuspykälä, jotta ei koskaan tartte ihan luovuttaa; ainahan voi tärpätä, armo käydä oikeudesta, kun osaa just oikeeseen aikaan kääntää kelkkansa. Eikä siinä kaikki! se on valinnut joukosta aina jotakin erityisen eteviä miehiä (juu, se sanoi kyllä meitä miehiä), jotka esimerkillään innostaa muita tekemään velvollisuutensa. Tähän hän on sittemmin valinnut myös muitakin ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Koita siis yhdistää persoonaasi kaikkien noiden esikuvien hyviä puolia. Ole puhdas kuin neitseet, ankara kuin ankoriitti, innokas kuin pastori tai piispa, ja sitkeä kuin halstarilla käristetty marttyyri. Ole eksakti kuin matemaatikko, täytä koko ikäsi kaikki pyhän ja valistuneen esimiehen vaatimukset, niin sitten kuolema, jota muut enimmäkseen kauhistelee, tuntuu susta ihan helpotukselta.
ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon.
ellauri012.html on line 446: Hoohoo jaajaa Heloise, estä tää ikävä lopputulos, ja elä siivosti, että vältät syntisille varatut rangaistukset. En tässä tohdi enkä ehdi kuvata kaikkia noita hirveitä kidutuksia, jotka seuraa syntisestä seeveestä. Mua itseäni hirvittää kun kuvitttelen niitä. Ja kuitenkaan, Heloise, mäkään en osaa kuvitella mitään yhtä kauheaa kuin ne oikeet kidutukset, täkäläinen tuli on vaan heikko heijastus siitä mikä siellä roihuaa. Ihan luettelemattakin tuomittujen loputtomia kipuja, niistä on eri kurjaa olla eri paikassa kuin jumala. Miten kukaan joka uskoo tähän uskaltautuu syntihommiin? Hui! uskallettaisko me uhmata sua siellä ylhäällä? Vaikka taivaan ilot ei ketään vakuuttaisi, niin joutumisen tollaseen kurjuuteeen luulis riittävän pelotukseksi, ettei ruveta sille yhtään niskuroimaan.
ellauri012.html on line 497: Solisaliratti, joka strategisista syistä kääntyi skogilaisuuteen. Saattoi käydä sotaneuvotteluja kuuskytluvulla meidän keittiössä. Meidän talo on Emil Skogin vanha kotitalo, päältä vihreä, sisältä punainen kuin vanhan vitsin Lada. Setelinvihreä laatikko, jota omistajat koittaa pitää käynnissä polla punaisena. Mamma kerää muttereita, pappa korjaa pattereita.
ellauri012.html on line 520: Sillä enkelillä oli joku nuorehko mies. Niillä oli jotkut bileet alkamassa, ovesta lappoi sisään naamioituneita ihmisiä. Oltais päästy muuten vähin äänin tiehemme mut mun sandaalit oli hukkuneet. Olin ottanut ne jalasta sisään tullessa. Etsin niitä joka paikasta, ei löytyneet, eikä ulos kärsi lähteä talvikeliin sukkajalassa. (No tokko ne ois sandaalitkaan olleet paljon paremmat.)
ellauri012.html on line 548: Tyttölasta ei saa hemmotella. Jos se haluu liikaa jotakin niin otetaan se pois, se kasvattaa vaatimattomaksi.
ellauri012.html on line 551: Pienille tytöille pitää antaa enemmän plussaa kysymyxistä ja epävarmuudesta kuin mielipiteistä, jotta niistä tulee nöyriä.
ellauri012.html on line 557: On setämiehellä suht järkeviäkin ajatuxia lasten kasvatuxesta noin yleensä, sellaisia jotka jokainen järkevä äiti ja iskä tietää kokemuksesta tai luonnostaan:
ellauri012.html on line 588: Ja vielä yx juttu: tytöt ei saa ilostella liikaa. Eikä röyhkeillä, niiden pitää olla hiljaa, jos on pakko jotain sanoa niin sävyisästi, nöyrästi ja lyhyesti.
ellauri012.html on line 630: Maalaus, musiikki ja varsinkin runous on aika turhanpäiväistä. No, jotain hyveellistä musaa tai runoja voi harkita. Kirkkomusiikki on A-OK.
ellauri012.html on line 633: Koko ajan pitäis olla jotain tekemistä käsillä, ja samallahan voi sit rukoilla.
ellauri012.html on line 645: Se on hintansa väärti toisin kuin kaukoidästä tilattu kuminen nettiostos. Sen mies voi luottaa siihen; se ei pilaa einexiä jotka siippa sille tuo; se tekee siitä siipalle vaan hyvää, ei pahaa. Ei siinä kasva väärät itiöt.
ellauri012.html on line 669: Ota säkin nyt tästä vähän itelles, osta jotain kivaa, mä aina kehun sua tuolla portaalissa.
ellauri012.html on line 686: Syntyi Urjalassa, kuoli jossain kurjalassa, vanhusparkissa vaipan hajussa. Saattohoivakodin ystävälliselle henkilökunnalle ei kiitos. Vittu jotain rajaa.
ellauri012.html on line 806: Julkeet tuijottajat.
ellauri012.html on line 853: - Monet asiat maailmassa muuttuvat, mutta yhä pitää paikkansa se sanonta, että henkilö tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. - Tuo oli oikeata henkilön puhetta. Mutta kyllä silti kaipaa aikaa, jolloin laivat oli puuta ja henkilöt metallia. - Niin, sitä ei ole enää henkilömuistiin nähty. Kunnon henkilökkäät, henkilöiset henkilöt ovat harvassa. Vastaavasti naisista on tullut henkilömäisiä, henkilöittävät jo hallituspaikkoja, pilkkaavat entisajan suurhenkilöitä. Kyllä alkaa olla aika henkilöasiahenkiöiden ajaa henkilöasiaa! - Sanasta henkilöä, sarvesta nautaa! Mutta asiasta kolmanteen, ei nimi henkilöä pahenna, jos ei henkilö nimeä. Vaikka se olisi niin spede kuin Henkilö Reenkola. - Niin tai ulkomaille mennäxemme Ludwig Henkilö van Rohe. Kyllä näin henkilöiden kesken henkilö henkilölle puhuen voitaneen siten todeta. Niinkuin elokuva Etäisten laaxojen henkilö meille opettaa: henkilön on tehtävä mitä henkilön on tehtävä, että säilyy henkilökunnia. - Ei mutta nyt on saatava jotain henkilöä väkevämpää. Varovasti kuitenkin, väkijuomat alentavat henkilökuntoa. Etenkin meidän henkilöiden henkilöiden on oltava tässä varuillaan, jotka leikimme junahenkilöitä henkilöiden veeseessä puhtaasti henkilöseurassa, ihan henkilöissä, mihin tarvitaan notkumaton miekka henkilöä myöten.
ellauri014.html on line 26: Täs on mun kaunokirjallisuusopintoja, nousten puuhun perse edellä: luen jotain ja sitten otan selvää kirjailijasta ja ajankohdasta. Tai kääntäen, eli tullen alas puusta kovempi pää edellä.
ellauri014.html on line 34: nuorempi kuten Jean-Jacques kadonnutta isobroidiaan), entinen Andelin, Mikko Vilkastus Suomen Lahdesta, lehtineekeri, käänsi lisää romskuja, Richardsonin Pamelan edellisen vuosisadan alussa. Pienen paksun islamistijulkkiksen isoisä, sen jonka kuuluisampi vaimo kirjottaa rouva Hietamiestä huonompia lällyromaaneja. Pojanpoika käänsi jostain koraanin. Aikamoinen takinkääntäjä. Pyhiäpä kirjoja kääntelevät Andelinit.
ellauri014.html on line 43: Lisäksi osoittausi suorasanainen esitys ehdottomasti soveliaammaxi uusille aiheille kuin näytelmä tai runous, joiden aihepiiri on luonnostaan jotensakin rajoitettu ylevään ja (huvinäytelmän) naurettavaan, kykenemättä tehoisasti laajentautumaan ihmiskunnan valtavan keski-enemmistön elämän esittämiseen, joskin sitä on meidän päivinämme yritelty. Tätä taasen kaipasi yhä voimistuva kansanvaltaisuuden henki.
ellauri014.html on line 81: Ketä kiinostaa jotkut tamilit. Ne on säälittäviä häviäjiä. Halpa markkina. Historia alkaa lännestä.
ellauri014.html on line 125: Ihan sama meininki on apinoilla, koirilla ja kanoilla. Se on se nokintajärjestys. Huvittavinta lähes on, että Richardson meni myöhemmissä painoxissa muuttamaan Pamelan vanhemmat köyhistä ojankaivajista köyhtyneeksi herrasväexi ja korjasi Pamelan työläispuheita fiinimmixi, jotta epäsäätyinen avioliittoskandaali ei olisi niin vaarallisen näköinen. Voi hemmetti! Kyllä on nää apinat sitten naurettavia! Kanavanhuxetkin on herttaisempia.
ellauri014.html on line 203: Theresen kaa se teki viitisen lasta, jotka pantiin saman tien orpokotiin. Tätä se ehkä vähän katuu vanhana, kun pentuja ei löydy mistään, ja selittelee eri tavoilla, kaikki falskeja. Voltaire pilkkaa: on siinä meillä kanssa kasvattaja.
ellauri014.html on line 207: Paitsi siinä se menee metsään et tää apina ois jotenkin luonnostaan hyvä. Se on luonnostaan vaan apina. Mut ehkä se tarkotti just sitä. Ei et apina on kiltimpi, vaan et sillon hyvä olla puussa. Se on sopeutunut puuhun. On sopivan kiltti apinaksi. Ei vieraannu tehtaassa.
ellauri014.html on line 311: Rusakko vanha nyhtänköljä neuvoi vonkauskonsteja jo esipuheessa. Ei riitä vaan toistaa anna anna, mä haluuuuun. Pitää vuorotellen kuumentaa ja jäähdyttää, ikäänkuin nyiskellä pilkkiä pokan nenän edessä, kehua vuorotellen sitä ja izeään, jotta pysyy mielenkiintosena.
ellauri014.html on line 329: Näin tänään töihin pyöräillessä venäläisen Allegro-junan tulossa Viipurista, venäläisten ikiaikaisesta kaupungista. Se oli jotenkin kolhiintunut kyljistä. Näytti tutulta. Terveisiä Neuvostoliitosta.
ellauri014.html on line 348: Julie ja pröö on kuin 2 dinosaurusta. Niillä on toinen sydän takapuolessa ja pienet kakkosaivot vieressä, jotka aika izenäisesti tekee päätökset peräpuolen puolesta. Siitä sydämestä tai sen puutteesta ne jaksaa japittaa kuusisataa sivua. Siis Rusakko jaksaa saarnata eri naamareista. Vaikee uskoa et tätä opusta lainattiin kirjastoista tuntitaksalla. Varmaan panokohdat oli helppo tunnistaa kirjan reunasta. Tuhansien peukaloiden mustaamat. Niit on kaks (2).
ellauri014.html on line 374: Rusakko kirjoittelee Julialle matkavaikutelmia maaseudulta. On Markus Selinin linjoilla: ei sylje lasiin eikä luota ihmisiin jotka ei ota kuppia. Tästä dokailusta tulee myöhemmin kyllä ikävyyksiä (toinen spoileri).
ellauri014.html on line 434: Britin tultua voidaan taas pohtia syntyjä syviä. Rusakko panee Julkun suuhun totuttua perse ja anus folklorea: kaksinaismoraali on ihan luonnon mukaista, koska sukupuolet on keskimäärin erilaisia. Mut mix naiset jää siinä aina tappiolle, on niitä heikompia astioita? Siinä on jotain hyvin kyseenalaista. Haiskahtaa voimaperäisesti omanvoitonpyynniltä.
ellauri014.html on line 438: Seuraavassa numerossa Pröö juoppolalli on umpikännissä mökeltänyt Juulialle jotain rivoja, Julle siitä polttaa hihat pahan kerran. Pitää moraalisaarnan vaikka sillä on jo oma lehmä ojassa, tappi poissa kirkkoveneestä.
ellauri014.html on line 485: Austenin jotkut sankarittaret otti vanhan hienon herran. Elizabeth Bennet sai lottovoiton, se kesytti tumman, tuhman ja rikkaan lopulta kiltiksi. Vanhan ja hienon se saa siitä sitten lopuksi, kun on itsekin vanha hieno, ja niistä tulee dekkareita. Varo ottamasta liian vanhaa, voi tulla ei-toivottua vaipanvaihtoa.
ellauri014.html on line 506: Pröö epäilee ihan syystä et loordi kähmii jotain sen selän takana. Tulee karmit kaulassa haastamaan sen kaa taas riitaa, mut loordi saa sen taas kerran narutettua. Se on kyllä hölmö rotinkainen, aateliset vetää sitä nenästä mennen tullen. Se alkaa päästä hajulle et Julie aikoo ottaa lusikan kauniseen käteen ja naida Volmarin. Mut loordi lupaa sille vaihtoehtoista uraa briteissä (nim. omaansa). Juliestakin se oisi hyvä ajatus.
ellauri014.html on line 521: Alaviitteessä R. väittää että Platon on rakastavaisten filosofi, muut ei voi sitä sietää. Hmh. Miten niin sehän oli homo? Aika sietämätön selittäjä Plato on, ja huumoriton myös. Ei se sietänyt runouttakaan. Mut niin on Rusakkokin, naurattaa enintään tahatta, kuten lajitoverinsa Kani. Ehkä rakkaus on vähän niinkuin uskonto, liian vakava asia naurettavaksi, niille jotka on jo uskossa. Idealisti ei voi sietää realistia, eikä toisinpäin.
ellauri014.html on line 529: Noin kolmannes on Juliesta puurrettu. Alkaa tosissaan rassata noi ooht ja aaht, vitun maneerit joilla Janne-Jaakko razastaa. Onkohan sillä yhtään omaa ajatusta tai henkilökohtaista kokemusta koko kirjassa? Ei se ainakaan tähän asti ole niitä kertonut. Ihan pelkillä klisheillä mennään. Ei tää oo muuta kuin jonkun alppimaan tuppukylän pojan tuhnuista filosofiaa. Sellaista jota syntyy jos pesee säännöllisesti talon seinätkin ulkoota vesiletkulla. Sa mère etoit un hamstre et son père puoit aux baies de sureau.
ellauri014.html on line 531: Pariisiin tultua Pröö (eli Ted) alkaa kirjottaa muistiin Jullen opetuxia, ostaa oikeen ison vihkon, niitä onkin kosolti. Niistä tulee kokonainen postilla, käsityöopas, josta voi opiskella kuivan hyveen vetoa. Kuha ei jää kirjan väliin fläkkejä niin ettei sivut aukea. (Onkohan tää kirja se?)
ellauri014.html on line 551: Julle lähettää Pröölle muistoxi thumbnail kokoisen näpäyksen itestään, onko edestä vai takaa ei kerrota. Teddy haukkuu lisää ransumaata ja varsinkin ransunaisia aivan sikana. Se on meillä mamulandereilla aina tapana, jotain huonommuutta kai me sillä puretaan:
ellauri014.html on line 560: Mut nythän paska mätkähti taas tuulettimeen oikein voimalla. Pröö kyynelehtii (tai jotain) kirjepaperin aivan märäxi, nyt tuli tehdyxi mitä ei ois saanu tehdä, eikä mitenkään saa tekemättömäksi, se on käynyt epähuomiossa vieraissa. Helvetian kaverit (joojoo nehän ne) hommas sen bordelliin. Se joi muka vahingossa valkkua kuin vettä, ja heräs vanhan hutsun punkasta housut nilkassa. Haahaa, muka vahinko. Tais vaan pussit vuotaa ylitse. Kuivat Julkun kuvan kaa ei oo ihan riittävää. Nyt se ulvoo ja selittelee vuolaasti.
ellauri014.html on line 564: Julle kuvittelee et Pröö jäi bordelliin, jotta kaverit ei nauraisi. Höpsis. Elementary, my dear Watson, sitä panetti. Pikku huijari. No, Juulia ei päästä sitä vähällä, sivukaupalla jatkuu vielä haukkuja, kuin Iines Ankalla sen nokka väpättää.
ellauri014.html on line 570: Ja varokin ettet saanut siitä mitään tautia. P.S. Mix Eetu saa sulta fixumpia kirjeitä kuin me tytöt? Ollaanx me jotain tyhmiä kanoja? No politiikka ei kyllä kiinnosta, eihän me edes saada äänestää.
ellauri014.html on line 591: Pröö vinkuu äänettömästi vuoteen vierellä kuin koira jota on kielletty ulvomasta, nuolee vuodeverhoa ja peittoa, kaipaa rapsutusta mahan alta. Käden (?) nuolaisusta tarttui isorokko siihenkin. Ei tullut kummallekaan pahoja rupia. Se ei olis romanttista.
ellauri014.html on line 597: Siltä varalta et se jäis lukijalta hoxaamatta, Rousseau selittää kirjan avainpointin vielä kerran jaxon XX alaviitteessä. Se on tää: ei siinä tunteet auta jos tekee jotain säädytöntä, pitää rukata säätysuhteet jetsulleen kuin sveiziläinen käkikello, sit vasta pelittää. Taas meemilaaksoon, tässä pikakelaus:
ellauri014.html on line 612: Mut Pröön itsetartutus isorokkoon Jullen rupista kättä (tai jotain) nuolaisemalla liikutti taas Juuliaa niin maan lujasti, et se kävi tosi kuumana.
ellauri014.html on line 674: Siihenhän noi pelottelijatkin tähtää mut typerällä tavalla. Kaikki sellaset syyt et "täst on sulle henkkoht ehkä jotain hyötyä loppupeleissä" tai et "muuten sun käy vielä köpelömmin", eli tulee sitten jälkeenpäin turpaan joltakulta vielä pahemmin, on perseestä. Alkeellista paska moraalia, koirankoulutusta, naksutus ja keksiä.
ellauri014.html on line 700: Julle maxaa takaisin kehumalla Wollea. Wolle on lähes viisikymppinen mut käyttämättömänä hyvin säilynyt, pohjoismaisen oloinen kiltti pikku kylmiö, varmaan harppisaku, hiljaisempi versio Kimmo Koskenniemestä, yhtä besserwisseri. Yhtä armoitettu humoristi myös. Julle ei ehkä ole juuri onnen kukkuloilla, mut ainakin on niillä pätäkkää, talouspuoli kunnossa. Samaa ei voi sanoa kotiopesta. Julle detaljoi tarkasti tätä aineellista onnea. Wolmarilla riittää muonaa rrunsaasti omille joukoille, plus muru rikkaan pöydältä kerjäläisille. Tää on tärkeää, sillä JJ on veteraani kuokkija, ammattiparasiitti, usein nähty ilmainen ruokavieras paremmissa perheissä. Alaviitteessä se valittaa piheistä isännistä, jotka tarjoo murua vasta iltapäivällä, nähtyään ettei sveizari muuten lähde kulumallakaan. Rusakko muuten nakersi viimeisen porkkanansa sellaisilla ilmaiskesteillä. Sai slaagin kesken ylensyöntiä.
ellauri014.html on line 719: Mikäs se sit on? Ralph ei sano, mut ainakaan ei ilman lupaa bylsintä eikä seppuku. Pitäs saada aikaan jotain kouriintuntuvampaa. Esim hyväntekeväisyyttä, köyhäinapua.
ellauri014.html on line 733: Jopa oli outo ölähdys. Onx tää jotain lisääntykää ja täyttäkää maa käskyn kaikua? Ei kylä trendaa enää.
ellauri014.html on line 755: Alaviitteessä JJ oudosti vittuilee vielä Clairelle, omalle kexinnölleen, et se on moukkamainen sveizitär, joka tahkoo vizejä ihan vaan saadaxensa läpyjä. R. ei ole mikään keveen tyylin ystävä. Syvällä se ui syntilastissa. Cunnon Calvinisti happamessa ranskankermakastikkeessa. Ehkä se Clairen kautta kuittailee joillekin tutuille, niille jotka nauroi sille eikä antaneet.
ellauri014.html on line 779: Voi ei nyt seuraa jotain vielä paxumpaa. Sama Julkku, joka äsken vielä halus Pröötä pylly märkänä, on nyt apuväen seksiapartheidin ylin kannattaja. Hyvin hoidetussa talossa on pidettävä sukupuolet erillään, ettei ei-toivottuja ilmiöitä pääse siellä sikiämään, rotinkaisten se livahda luvatta rupusakin sinne, ja apulaisen sikiöitä ala ilmetä. Herrojen bastardeista puhumattakaan, kuten me.
ellauri014.html on line 844: Alaviitteessä Rusoo nälvii naisia jotka unelmoi pysyvästä lemmestä: älä unta nää. Jos pysyisitte aina nuorina ja mehukkaina, olis jotain kanttia sellaisesta edes haaveilla. Mutta ei. Eikä siltikään, kaipaahan mies sentään jotain vaihtelua, haluu mendelöidä vaihtoehtoisilla reijillä, lisäten siten osaltaan luonnon diversiteettiä.
ellauri014.html on line 850: Mutta voi! nousee vihuri ihankuin Jeesuxelle Genesaretin järvellä, meinataan hukkua, usko menee, mutta Julle pyyhkielee miesten ozia ja tarjoo viinistä tehtyä vesimehua (etteivät mene juovukkeeseen), ja ihme tapahtuu, jaxetaan soutaa rannalle. Siellä syödään eväät. Kaloja ei ole yhtä paljon kuin Jeesuxella, koska Julle oli käskenyt armahtaa saaliskalat, arvaa että soutajia vähän vitutti. Mut Julle osoittaa taas suuruutensa, syö vaan ihan pikkuriikkisen (vaikka se tykkää tosi tosi paljon taimenesta), jotta lakeijoillekin riittää murunen.
ellauri014.html on line 867: Vekkulisti Ted ylistää Jullen arkea ja toisesta suupielestä surkuttelee sitä. Samat jutut jotka tekee tästä äiti Teresasta onnenmyyrän, sais kenet tahansa muun menettämään hermonsa. Suloinen rauhan tyyssija oisi nukkavieru rauhis. Tyyni elämä ois kuolettavan tylsää. Seesteinen perhearki pelkkää kotiorjan raatamista kiljuvien lasten parissa. Maalaisympäristössä on yhtä jännää kuin Sysmän liikekeskustassa marraskuussa. Viisas aviosiippa ois sietämätön besserwisseri ja kylmiö. Normaali ihminen joutuis suunniltaan ja lähtis litomaan. Mut Julia ei olekaan täysin normaali. Muumeja on sillä kyllä laaksossa, muttei täysi määrä, ja matot ullakolla aika rytyssä.
ellauri014.html on line 883: Paroni ja Wolle auttelee alaisia jotka ymmärtää paikkansa, ja kouluttaa sotaisista nuorukaisista itselleen nostoväkeä, kansalliskaarti pitää rettelöijät kurissa.
ellauri014.html on line 887: Itse asiassa se on pahempi kuin nazi, se on keskiaikainen feodaalirouva. Säätykiertokaan ei ole tarpeen, ei ole fiksua lykkiä koulutielle köyhiä, olkoonkin fiksuja. Valistus ei ole rotinkaista varten. Maalaistolloista 99% eksyy kaupungissa, ja palaa takas maalle varastelemaan ja kerjäämään. Lopuista (paitsi ehkä yhdestä ilmiömäisen kunnollisesta promillesta, jolla silläkin oisi takuulla lepposampaa kuokan varressa) tulee äkkirikkaita kelmejä, jotka keulii vanhaa aatelia lakatuilla vaunuillaan. Eto laskelma, linnanrouvaan exceli.
ellauri014.html on line 901: Taas solvataan vulgääreja epikurolaisia, vaikka täähän on just epikuuron oppia. Kohtuus nautiskelussa, samoin kun se että taviksina piileskellään pensaassa, λάθε βιώσας (Plutarchus De latenter vivendo) on just siltä hemmolta. Julle tykkää nautiskella pikku paloissa, se keskeyttää vaik yhdynnän jotta voi jatkaa sitä myöhemmällä kerralla. Mahtaa miesroikan pusseissa olla painetta.
ellauri014.html on line 905: Julkku pynttäytyy erityisesti kun Wolmari on paikalla, muulloin näyttää enempi tavalliselta kotirouvalta. Se vähän kismittää entistä riiaajaa. Ennenvanhaan sillä oli vaan farkkuja ja teepaitoja eikä edes meikkiä, silti kotiope kävi aivan kuumana. Wollen poissa ollessa Julkku näyttäytyy nyt Pröölle papiljoteissa ja violetissa kotitakissa.
ellauri014.html on line 909: Oikeestaan Wolmari on aika trendikäs ekofarmari, hoitaa tonttiansa itse (ziljoonan taksvärkkärin ja loisen avulla kylläkin), ja tekee mökkinaapurien kanssa vaihtareita, ei käy agrimarketissa eikä prismassa. Tää on suljettu kierto, ilman suuta ja ja peräreikää selvitään. Sitäpaizi se on kivaa, se sanoo kuin paraskin Kimmo Koskenniemi. Kirkkosetä Akustin nuotit tästä tunnistaa, nää on kuin jotain Amisheja. Säälix käy lapsiparkoja, jotka lyttääntyvät tässä myllyssä.
ellauri014.html on line 923: Se on sentään hyvä että Julle on melkein lakannut lueskelemasta, ei se ehdi, kun on niin paljon puuhaa perheen kaa ja siivottavaa. Se valvoo tunnin kauemmin kuin Wolmari, et se ehtii vähän jotain saarnakokoelmaa lukea, ettei sisälukutaito pääse unohtumaan. Ja onhan sillä nää iänikuiset kirjeet.
ellauri014.html on line 948: Julle ei näytä lapsilleen flashcardeja, ei järkkää eskaria, muskaria eikä lätkämatseja. Saavat juoksennella omissa leikeissänsä kartanolla. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
ellauri014.html on line 949: Mut hullua on et Julkku ei voi lukea pojalle Fontainen satuja, kun niissä korppi osaa puhua: sehän on valetta!? Sen sijaan se lukee pikku tarinoita vanhasta testamentista, nehän on totta, kuten vaikka Bileamin aasi. Julle alkaa satuilla itekkin, onhan sillä kokemusta ekoilta tuotantokausilta. Poika innostuu äidin tarinoista niin että oppii niistä lukemaan. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
ellauri014.html on line 955: Rusakko on päässyt niin hyvään saarnavireeseen, et se jättää Ralphin Flanderiin talvex jäähylle, jotta Pröö voi jatkaa seuraavankin saarnan raportointia.
ellauri014.html on line 966: Julle ois kärkäs uskomaan mitä schweizin papit käskevät, mut ei aina oikeen luota izeensä. Tuntuu joteskin kuivalta sieltä, ei ole olo tarpeex hartaan heltynyt ja mystinen. Ei oo pumppu kisakunnossa eikä pönttö tarvittavan tyhjä.
ellauri014.html on line 996: Jossain tässä kotiope kiittelee Wolmaria vuolaasti kuin jotain meemipapan esi-isää, kun se on luvannut palkata sen kotiopettamaan Wolmarien pentuja.
ellauri014.html on line 1002: Lukaisin tähän väliin kirjan liitteestä ne loordin Rooman seikkailut. Melkomoisen törkymöykky viftaaja, Sibeliuxen sanaa lainataxeni. Sillä oli enste joku markiisitar, elävän leski, jota se lakkas siveyssipulina naimasta kun kuuli et sillä oli mies komennuxella jossain Wienissä. Tapailivat ahkerasti siltikin. JJ tähdentää et niillä aina synkkas hyvin, vaikkei ne loordin tyhmän ahdasmielisyyden vuoxi enää bylsineet. Markiisitar luonnollisesti ei perustanut sellasesta protestanttipelleilystä. Kiltti kun oli, hankki loordille pumpattavan barbaran, pikku Lolitan, johon se voisi kevennellä itseään.
ellauri014.html on line 1033: Mut Ted on vielä julmempi. Nyt seuraa jotain tosi ilkeää. Annetaan Loordin kertoa omin (siis JJn) sanoin:
ellauri014.html on line 1047: Nimittäin vannoa ikuista uskollisuutta vaan ja ainoastaan "ystävälleen" Tedille. Minkä se tekeekin. Kaveruxet juhlistanee liittoa pujottamalla kynnettömän sormen anuluxeen. Kukkuloiden sota Roomassa on viety päätöxeen. Marsin kukkula voitti kädet selän takana, Venuxen hävisi. Tästä pätkästä näkee miten homo Rusakko oikeesti on:
ellauri014.html on line 1127: Jotain mainintaa on Abelardin harhaoppisesta rukouskäsityxestä. Ei sanota mikä siinä oli vikana. Oisko se ollu se huomio et ei sitä sopotusta kukaan kuuntele, paizi sä ize ja ehkä äiti oven raosta, mut se on kivaa ja tekee hyvää sulle izelles. Joo se kai se on. Stultilogiaa. Pröö on sitä mieltä et Julkun ja muiden pietismiin yms mystiikkaan taipuvaisten virhe on rukoilla ihan liikaa. Siitä vaan suu kuivii ja tulee polvet kipeiksi. Ei sovi odottaa nopeaa pöytiin palvelua eikä tilata menun ohitse jotain ihmettä. Ihmeiden aika on ohi, tekniikan ajan valistuneen jumalan on noudatettava luonnon lakeja ja asetuksia.
ellauri014.html on line 1139: Tässä kohtaa joko alko Rusoota itteäänki tympästä, tai sit sen kustantaja vihelsi pelin poikki, kun kuusisataa tiheellä kirjotettua sivua tuli täyteen. Juliesta tehdään kyllä pikainen loppu, se ikäänkuin liukastuu vaan saippuaan. Jollain piknikillä se hyppää kengännauhoihinsa kompastuneen pojan perään jorpakkoon ja saa vettä väärään kurkkuun, vilustuu yhtä pahasti kuin esi-isämme Kalle-Kustaa, ja se on auf Wiedersehn. Tän meille raportoi tähän asti vaiti ollut kotihengetär Fanchon.
ellauri014.html on line 1172: Wolle koittaa toppuutella Julkun puheripulia. Julkku vastaa: älä nyt, tää on mun vika tilaisuus esiintyä kotiyleisölle. Usko tai älä (joo mä tiedän, et usko, sähän olit pakana), mä oon harjotellu tätä sikana. Työhuoneessa oven takana oon usein tehyt mielikuvaharjotuxia ja harjotellut äänenavausta. Viimeset sanat tulee multa vanhalla rutiinilla, helppoa kuin heinänteko. Eikä niitä olekaan ihan vähän. Aameniin on vielä hyvän matkaa.
ellauri014.html on line 1219: Julle alkaa sekoilla jotain haamuista ja vainajien hengistä, jotka lähettelee esp-sanomia eläville, siis vähän sellasta spiritismiä. Tätä ei pastori kuule hyvällä, tää on aika pahaa taikauskoa, kiinalaistyylistä esi-isäin palvontaa. Klaanitouhua, ei kunnon totalitarismia. Pastori muistuttaa, et haamuilla on muita kiireitä kuin turista eläville, niiden pitää asioida lähinnä ylöspäin.
ellauri014.html on line 1231: Claire sekoo ihan täysin, se pitää panna lukon taa, ja tästä lähin se inhoo pikku Markkua, sitä joka putos vahingossa veteen, kuin jotain äidinmurhaajaa. Kyl tässä oli vähän enemmän pelissä kun pelkkä serkkurakkaus. Aika insestistä porukkaa.
ellauri014.html on line 1233: Mitäs olisitte tehneet mun sijassa, tolkun ihmiset, kysyy Wolmari. Varmaan saman kuin minä, pakkasin sekopään heppakuormaan ja kuskasin palautuspostina kotiin isäpapalle. Eihän tollasella hullulla mitään tee. Kun Wolle tulee takas postista, odottaa kotona kaamea yllätys. Väki huutaa ja riehuu: emäntä on noussut kuolleista! Siellä ne läpsyttelee ja pyörittää ruumista, yrittää saada siihen jotain eloa. Hän on ylösnoussut, noh, oli äsken ainaskin.
ellauri014.html on line 1235: Ei onnaa, väärä hälytys. Syypää on paroni, joka on selvinnytkin portaista ja tullut kazastamaan tyttärensä ruumista. Oli näkevinään jotain silmänliikettä ja alkoi potkiskella tytärtä jalkeille, niinkuin niin monta kertaa ennenkin. Mut ei tule lasta eikä paskaakaan, takasin on pantava eloton emäntä laatikkoon. Arvaa et olin saada sydärin.
ellauri014.html on line 1248: Kuudennen käskyn laajennus koskemaan sakkolihaa lie alkanut pyhän Paavon, ton repressiivisen homon aloitteesta, jota izeään asia ei sattuneesta syystä edes kiinnostanut. Sitä helpommin sen voi kieltää muilta. Kielsi se homoilunkin, ihan piikittääxeen omaa lihaansa, onhan piikityskin kivaa. Kyllähän jesse jossain kohtaa kieltää pelkän makustelunkin, ainaskin miehiltä. Epäselväx jää koskiko se myös Jullea. Ei jessekään mikään naisasiamies ollut noin yleensä.
ellauri014.html on line 1250: Julie lähtee ihan mielellään takavasemmalle, ettei tule enää kiusausta Prööstä. Se surkuttelee vaan Pröötä, jonka se tietää menettävän jotain aivan korvaamatonta. Paras lohtu on et sille jää vielä toinen Juulia. Ai kuka? Sekopäinen serkkuko? Tai sen alaikäinen tytär, joka sattuu olemaan vielä ihan Jullen näköinen? Kohtahan kotiope vois koittaa sitäkin! Hmm. Pitääpä miettiä. Ei ihan huono ajatus.
ellauri014.html on line 1281: Eiih. Amparo menee taas kohti lavaa. Mikähän biisi lähtee tällä kertaa? Nää on muistumia La Republicasta, jota katottiin samaan aikaan Rusoon kanssa telkkarista episodin ilta-annoxina kuin yskänlääkettä. Hyvin samanfiilixinen viihde-elämys kuin Julkku.
ellauri014.html on line 1339: Sikäli kun Rusoon tarkoitus on sanoa Humen linjoilla, että "pitäis" ihan noin vaan paljaana ei ole tosiasia, ellei sanota kenen eduista kulloinkin on kysymys, niin onhan se oikeassa. Eri käsityxet hyvästä on vaan apinoiden ja muiden elukoiden haluja, jotka on yleensä keskenään ristiriidassa.
ellauri014.html on line 1382: Mut mix kusipään markiisin piti siin leffassa lopux päästä joholle? Setämiehet 6-0 taas. Vastaus: koska Netflixin tuottajat on rahantuntevia setiä, jotka haluu, että sedätkin kazoo niiden leffoja.
ellauri014.html on line 1451: Samassa rytäkässä osakeyhtiöiden keximisen kanssa alkoi apinoiden reviirien räjähtävä kasvu ja virtualisoituminen kapitaalixi. Meemit sai ikioman lisääntymiselimen. Mammona on uusi verimuurahaisten kuningatar, jota apinat sokeasti palvelee orjamuurahaisina. Tuottavuuden kasvu osoittaa, että se lisääntyy nyt nopeammin kuin sen lakeijat.
ellauri014.html on line 1589:
Mut tää voi teidät kyllä yllättää (sanon kuin Matti Vanhanen tv-showssa): sehän oli hittovie homppeli! No so what, niinhän näyttää olevan suurin piirtein puolet kaikista nimekkäistä artisteista. Ehkä ei voi edes tulla nimekkääksi artistiksi ellei sitä kokeile. Voivoi. Multa on jo mennyt mahixet. Ellei sitten riitä vaan tarjota takapuolta pystyvämmille. Jos sillä pääsis edes puolijulkkikseksi.
ellauri014.html on line 1637:
Tää Adone oli Mariinin magnum opus. Nimi on jo dead giveaway, tää on varmasti huterasti peiteltyä homostelua. No, Miltonin Jeesuskin joutui kauniiden poikain tähden kiusaukseen, siinä kadotetun paratiisin huonommassa jatko-osassa. Ei kannattas kirjottaa noita jatko-osia. Helevetti on yleensä parempi kuin paratiisi. Mut harva tajuu lopettaa kun on voitolla.
ellauri014.html on line 1665: Joholla olevat eivät tarvi moraalia, eikä ne, jotka on liikaa häviöllä. Moraali on keskiluokkaisille, pelisääntöjä Smitheille ja Virtasille, jotka koittaa ankarasti päästä joholle Joneseista ja Korhosista. Shakkioppaitakin ostaa eniten keskitason pelaajat.
ellauri014.html on line 1788: Katkerot (Gentiana) on kasvisuku katkerokasvien (Gentianaceae) heimossa. Siihen kuuluu yli 300 ruohovartista kasvilajia, jotka kasvavat usein vuoristoissa. Joukossa on sekä yksi- että monivuotisia kasveja. Niiden varsi on pysty, ja kukat kasvavat yksitellen tai muutaman kukan ryhmänä kasvin latvassa. Kukat ovat sinisiä tai purppuranpunaisia, viisiterälehtisiä ja yleensä suhteellisen suuria.
ellauri014.html on line 1916: jotka venyttelee hiljaa mietteissään siinä välissä;
ellauri014.html on line 1917: Kunnioitettavia meziä—jokia jotka liikkuvat
ellauri014.html on line 1919: jotka saavat niityt vihreixi; ja kaiken ympärille
ellauri014.html on line 1927: jotka lepäävät jo sen sylissä.—Ota aamun siivet,
ellauri014.html on line 1949: ja niiden, jotka niitä vuorostaan saa seurata.
ellauri014.html on line 1982: Irlantilainen Muruta-san eliskä Niall Murtagh sinnitteli 15v elinkautisesta Mitsubishillä. Lopulta kylästyi, otti lopputilin ja kirjotti kokemastaan kirjan nimeltä Sinisilmäinen salariiman. Japsulaiset osoittautu karseiksi kamikaze nazeiksi, ihan pilakuviensa mittasixi anaalisixi kusipäixi.
ellauri014.html on line 1984: Osakassa ei tykätä burakumeista. Ne on feodaalijapsien paarialuokan etan jälkeläisiä. Vuokralaisten täytyy rekisteröidä sukupuunsa, jotta vuokraisäntä voi luottavaisin mielin syrjiä burakumeja. Mukavia heittiöitä nää japsit. Vinkuintiaaniversioita sveiziläisistä.
ellauri015.html on line 55: Puoli vuotta myöhemmin, koronapandemian silmässä Teemu Mäki nostaa taas pystyyn pienen kaljun terskansa. Nyze ei enää ole feikkiprofessori, vaan ihan vaan freelanse taiteilija, lue työtön. Se on sittemmin julassut ison joukon selitysteoxia, jossa se selittää mixe runkkas sen kissan päälle tapettuaan sen. Juttu on se että maailmassa on liikaa väkivaltaa, mutta Suomessa liian vähän, täytyy tasapainottaa. Teemu innostuu väkivallasta, ja se luokittelee eri väkivallan lajeja sen mukaan kuinka viihdyttäviä ne on sen mielestä. Kissantappo ja runkkaus on ihan sen suosikkilistan kärjessä. On siellä myös 99 lapsen tappo Utoyan saarella, siinä oli jotain komeeta. Mäki haluun! Mäki! huutaa Teemu Mäki. Muttei sittenkään uskalla. Lähtee ezimään lisää kissoja.
ellauri015.html on line 78: Kaikki on siis politiikkaa, ja etiikkaa, mut kaikki on myös taidetta, ja ekonomiaa. Tarkoituksenmukainen on kaunista, jos osaa kazoa oikealla silmällä. Mulla on vasen silmä kyllä parempi, oikeaan on tullut jotain sumua. Mut koitan parhaani. (Abbas Kiarostami on joku persialainen ohjaaja, jos jäi kiusaamaan.)
ellauri015.html on line 111: Aikaisemmin ihmettelin miksi jotkut kriitikot ylistävät joidenkin kirjailijoiden proosarytmiä. Ei kai ne sentään tätä tarkoittaneet? Mitämaks, kenties ehkä nimenomaan tätä. Aika noloa. Mä luulin että se olis jotain sofistikoidumpaa.
ellauri015.html on line 132: ne on jotain sen omia assosiaatioita sen omiin skitsoihin,
ellauri015.html on line 134: Niitä voi ihailla kuin jotain origamia,
ellauri015.html on line 141: jotka mä vaan voin tajuta (kunnes unohdan).
ellauri015.html on line 142: Mietin jotain kirjoitettuani itekkin
ellauri015.html on line 363: jotka on saaneet henkikasteen,
ellauri015.html on line 364: jotka tuntee kaanonin, osaa
ellauri015.html on line 376: joteskin hienommin.
ellauri015.html on line 445: Stockmann julkistaa kuusi säätyä kangaskasseja, jotka korvaavat luottokorttien kolmen värin nokintajärjestyxen. Tää on selkee parannus, nyt näkee kaikki, muut asiakkaat ja myyjät jo ennen kassajonoa, ootko ostellut neljännessadantuhannen arvosta (violetti viiden euron kassi), kymppitonnilla (musta) vai vaan jollain hiluilla (alemmat säädyt). Osaavat kohdella sua arvosi mukaisesti, mitattuna ostovoimalla. Olla höveleitä kattokassisille, ja ylenkazoa kassittomia.
ellauri015.html on line 447: Ne on vihdoin tajunneet missä oli vanhan stokkan viehätys ja voima, nimittäin hajuraossa. Niinkuin ne takavuosien stokkan tädit, jotka peruutti pois vero modan osastolta, koska ne ryysyt oli tosin kivoja, mutta ihan liian halpoja.
ellauri015.html on line 462: Olympiavuoden 1952 huhtikuun Sovjetskij Sojuz-lehdessä istuu SNTL:n korkein neuvosto maaliskuussa mustavalkoisessa kuvassa (kuvassa). Takarivissä istuvat generalissimus Josef Stalin ja Nikita Krutsev. Stalinilla, jota Ljudmila Ulitskajan juutalainen perhe kutsui peitenimellä Samek ס (Lenin oli Lamed ל), oli vajaa vuosi jäljellä elinpäiviä. Ulitskajan kirjassa Vihreä teltta Tamara kuulee, kuinka Stalinin kuolemasta uutisoidaan radiossa. Pysähtyi soittorasia. Kaikki näytti sen ajan valokuvissa vielä kauniilta ja optimistiselta. Hinaajan musta savuvanakin on askel eteenpäin.
ellauri015.html on line 531: jotta ne varmajalkaisemmin löytäis lunnin pesiä
ellauri015.html on line 535: jotka sijaitsi kallionkoloissa ja luolissa.
ellauri015.html on line 577: jotenkin kuitenkin seurallinen.
ellauri015.html on line 606: Pitää olla jotain moraalia,
ellauri015.html on line 632: se jotenkin salaa teki pilkkaa keskustan credosta.
ellauri015.html on line 648: dollareiden varjot luolan seinällä,
ellauri015.html on line 737: d'Holbachin kirja Système de la Nature veti luonnontieteestä ilmeiset johtopäätöxet ja heivas kuvitteellisen taivaan johtoportaan tienoheen. Siitä tyrmistyivät monet, ml. Rousseau ja Voltaire, jotka oli deistejä, sekä Preussin Friedrich, joka oisi ehkä ollut muuten samaa mieltä mutta oli monarkki. Taikauskoisten alamaisten venettä ei pidä heiluttaa, ettei mene vallan kumoon. Peirce Bysshe Shelley kääntyi siitä hartaaksi ateistixi. Se oli DDR:nkin virallinen linja, mitä sitten Friedrichin alamaisten jälkeläiset lienee ajatelleet tykönään.
ellauri015.html on line 748: Herr Kuckelmann on kavereille vaan Rami. Tätä lempinimeä koitettiin puoliveteisesti tarjota Wolfram Rothille, mutta Pia Roth torppasi sen äkkiä. Rami kuulostaa eiralaisen korvissa liikaa puliukolta.
ellauri015.html on line 758: Sakemannin mielestä kaikki Suomen naiset on persjalkasia ja ohuttukkasia ja pukeutuu housupukuun ja/tai marimekkoon. Miehillä on joka pojalla jokapoikapaidat. Eikä ne välitä vaik on samixet. Toisin kuin harppisakut, joilla on lähes kaikilla polyesteriset diagonaalipuvut, dirndlit ja/tai nahkahousut. Muttei kaikilla, mikä niitä kyllä kismittää niin vitusti. Vihaisena itä-saksan tuppukylissä heiluttaa hakaristilippuja ja nyrkkiä mamuille, jotka kehtaa pukeutua kaapuihin ja huiveihin. Näillä lakeuxilla ei pilkata Hitleriä.
ellauri015.html on line 775: Voin uskoa, että Wokulla oli samantapaisia kulttuurishokkeja tänne tullessa kuin Ramilla. Lea ei puhunut saksaa, mutta halusi silti viestittää kaikenlaista saksalaiselle vävylle, onnexi Lea oli nopea puhuja ja hyvä näyttelijä, ja Rikulasta tuli kääntäjä. Pauli ei uskonut että sakemanni saisi saunaan tulta, niin herrakansaa kuin onkin, ja tunaroi pitkän tovin sille mallixi. Kostoxi Woku vinoili sen pikku korjauxille kuuden tuuman nauloilla. Ehkä Woku näki samantapaisia painajaisia kuin Rami (ks. alempana). Oudoista lankomiehistä hiirenkorvat päässä jotka sanoo: Ich bin eine Ratte.
ellauri015.html on line 783: Eilenberger on kirjottanut izestään peninkulman pituisen Wikipedia-artikkelin, jossa se pazastelee värikuvassa kädet puuskassa. Vähän naurettava ammattinaurattaja, "filosoofi", omakustantaja. Yhtä tyrnävän itäsaxalaisen saxanopettajan doppelgänger. Yhteiskuvassa ne ois kuin Tweedledum ja Tweedledee. Ja tyrnävämmän suomalaisen suomenopettajan vaimo. Siis mies.
ellauri015.html on line 805: Sisällä mökissä istu keinutuolissa mummi violetit papiljotit päässä ja kutoo lapasia. Hänellä on yllään oranssi verryttelypuku. Kangas kiristää rinnan ja lantion kohdalta. Kaulassa on metallinen sekuntikello.
ellauri015.html on line 808: "Syö poika", sano mummi. Minua puistattaa. Minua palelee. En tahdo. "Miksi, mummi?", kysyn. Silloin pimeästä astuu aavemaisesti esiin Raimo, niin ikään oranssissa verryttelypuvussa. Hän laskee kätensä olalleni ja painaa minut puujakkaralle istumaan. "Ei miksi. Syö!" HK:n sinisestä tirskahtaa jotain oikeaan silmääni. Polttava kipu. Pyydän sinappia. Kaikki nauravat. Tämä se on, hetki, jolloin kelpoisuuteni pannaan koetteelle.
ellauri015.html on line 829: Sama Eulenspiegel, joka kirjotti taannoin voimatonta sakemannihauskaa Suomesta, on nyt saanut HS:n spugennäköisen toisen polven koulupudokkaan kyhhäämään uusimmasta (vaikkei enää uudesta, 2018) kyhhäyxestään kolumnin, varmaan kun puli ei kexinyt nyt muutakaan, ja kuukautissiteen deadline uhkaavasti läheni.
ellauri015.html on line 844: Kiltti eläinlääkäri on puhdasta wolframia, lihaxikas veikko, mutta tuo ääni! Siinä on jotain hypnoottista, Virpin kurkunpäässä on enemmän habaa kuin Arnold Schwarzeneggerillä.
ellauri015.html on line 876: kuin jotain niljakasta psienilajia.
ellauri015.html on line 954: Kyynärkaupalla runoa. Sitähän multakin tulee, ja tasalaatuista. Renkipoika Perry sepittää myös runoja. Ne on jotenkin samantapaisia kuin mun:
ellauri016.html on line 29: Kojootti painaa dynamiittilatauksen laukaisinta, ja räjähtää itse. Ei tullut kojootille Nobel-palkintoa, vaan Darwin-palkinto. Näyttää mustaksi palaneelta tulitikulta, jota pikkupoikina tehtiin sormet ruvella (nimeltä jepari).
ellauri016.html on line 50: Suomalaisessa sotilasslangissa sana "kojootti" tarkoitti pitkään jotakin hyvää luettavaa.
ellauri016.html on line 87: eri kartanoista jotain samanlaista takana.
ellauri016.html on line 139: 9 Pitkän ajan kuluttua sanoi hänelle hänen vaimonsa: Mihin asti sinnittelet? Vastasi: Kas kun odotan vielä vähän aikaa elätellen toivoa mun pelastuxesta. - Mut kato nyt, sun muistokin on hävinnyt maan päältä, pojat ja tyttäret, noi mun mahanpurut ja kivut, jotka tyhjän vuoksi kestin kärsien. Ja sä itse mätä matoisena istut ulkona kaiket yöt. Ja mä vaan juoksen ympäriinsä palkkapiikana paikasta paikkaan ja talosta taloon, odottaen koska laskee aurinko, jotta voin levähtää vaivoistani ja kivuista jotka mua nyt ahdistaa. Sano nyt joku sana herralle ja tee loppu tästä.
ellauri016.html on line 198: jotka eivät pääse rähmälleen vihkipallille?
ellauri016.html on line 318:
ellauri016.html on line 352: Suomi hullaantui nuorisotakuu -käsitteestä, ja nyt mallia ollaan lanseeramassa koko Euroopan Unioniin. Kun EU-herrat innostuvat, he innostuvat. Nuorisotakuun ideana Suomessa on, että vastavalmistuneelle tai työttömäksi jääneelle nuorelle tarjotaan kolmen kuukauden sisään työpaikkaa, koulutusta tai työharjoittelua.
ellauri016.html on line 511: Silti tää urbo versio on liian sisäistetty herruus tyyppinen. Snobi on ylpeilevä pahis ja sen kadehtija nöyrä hyvis. Ihan kun mauttomasta joteski objektiivisesti puuttuis mausteita. Tavixen omakehunhajuinen käsitys. Ns. paremmuudessa on kyse vaan nokintakisan juoxuhaudoista. Snobin kadehtijaa vituttaa kun snobi pöyhkeilee ja keulii edelle. Itelle ei jää muuta kuin olla moraalisesti parempi. Niinkuin lyhyt Kimmo Koskenniemi koripallossa, noudattaa sääntöjä.
ellauri016.html on line 515: Nää on näitä moderneja alhaalta ylöspäin eteneviä snobin pahexuntoja. Luetaan vähän sellasta janttelakia (ks. oheinen tietolaatikko). Alkuperäiset snobileimat tuli aatelisilta, jotka pelkäs rikkaan porvarin porhaltavan oikealta ohize.
ellauri016.html on line 526: Nyt kun ei enää ole aatelia, nimittely alkaa alhaalta. Snobit on pyrkyreitä jotka keulii muun keskiluokan edelle, on ollaxeen muita hienompia. Pyllistelee rupusakille ja rehvastelee parempien ja kaltaistensa parissa, erottuaxeen laahuxesta.
ellauri016.html on line 535: Snobi luulee olevansa jotakin, se vaan luulee olevansa parempi vaikkei oo. Ei snobi sano izeänsä snobixi, paizi snobbaillaxeen silläkin. Izeään haukkumallakin voi snobbailla (mä teen paljon sitä). Enempi se on haukkumasana kuiteskin. Esim Molieren hemmo ei oikeasti osannu miekkailla eikä muita aatelisten taitoja, se vaan esitti.
ellauri016.html on line 537: Ja se on nenäkäs! Nenäkkyys on ominainen piirre snobille. Edelleen ylpeily, eli mahtailu, uhoilu, rehvastelu, herrastelu, ylvästely, leveily, tärkeily, kukkoilu, kunkkuilu, keekoilu, keulailu, komeilu, pöyhkeily, pröystäily, prameilu, isottelu, pullistelu, luulottelu, elvistely, sprettailu, spendailu, spräädäily, brassailu, ja doppailu. (Hizi tälle on synonyymeja kuin sukuelimille.) Ollaan aina ollaxeen, aina diivaillaan, ollaan olevinaan jotakin. Keulitaan, kerskutaan ja leuhkitaan. Öykkäröidään ja vähexytään muita. Tätä kyllä harrastaa muutkin kuin vaan snobit. Se on meillä nuorilla näät pahe ainainen.
ellauri016.html on line 546: Mut eihän luokkarajat siihen loppuneet. Kaikkialla misson hajurakoja on myös snobeja jotka niitä haistelee.
ellauri016.html on line 564: Snobi on yhtä hyvin tää nuori karvainen pikkumies joka taputtaa liian ilmeisellä innolla ollakseen aitoa avantgardistiselle kappaleelle jota paheksuu suuri yleisö, kuin tää kunniamerkitty herra jonka edessä kaikki pyllistelevät joka saapuu varman menestyskappaleen ensi-iltaan; sitä on yhtä hyvin tää pieni keikari joka koittaa saada sanan väliin ruhtinattarien keskusteluun, kuin tuo monokkelipäinen herrasmies joka ikävystyneen ja alentuvan näköisenä suostuu sanomaan sille pari yhdentekevää sanaa. (Emilien Carassus: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. 1966, Librairie Armand Colin.)
ellauri016.html on line 742: Toivot tosissaan et ajot on ohitse
ellauri016.html on line 748: jotkut selvii mut toiset rypistyy
ellauri016.html on line 850: tällä viestittää nyt mulle jotakin, kuten tohtorille?
ellauri016.html on line 870: jotkut on pirun sitkeästi kiinni piessä.
ellauri016.html on line 890: Kannattaisi muistaa, että turvattomimpia apinoista ovat mamut, jotka ovat karkuteilla kotiviidakosta, ja eksyilevät toisten apinoiden tontille. Niitä ei siellä katsota juuri hyvällä, näytellään hampaita, ja hätistetään turvaan ipanoita. Kuten aina apinoilla, ja eläimillä yleensä, suurin osa muuttajista on parittomia nuoria koiraita nussiretkellä.
ellauri016.html on line 919: Elämä on täällä raskasta ja tylsää, pelkkää toistoa. Te kopitatte meitin, kohtelette kuin jotain roistoa. Kopin koosta päätellen pidätte meitä elukoina.
ellauri016.html on line 924: Ikävä kyllä jotkut suomalaiset ovat erittäin ennakkoluuloisia maahanmuuttajia kohtaan. Kun kävelemme jalkakäytävällä, suomalainen vaihtaa kadun toiselle puolelle. Jotkut suomalaiset ovat meille todella etäisiä.
ellauri016.html on line 931: Vastaanottokeskuxen johto huomauttaa: ensisijainen tehtävämme ei ole kotouttaa, kerta mahdollisimman moni näistä veijareista on määrä palauttaa. Kotoutus kuuluu kunnille plus niille onnekkaille jotka ei hujahda läpi meidän pöntöstä vaan jää useammankin vedon jälkeen tänne kellumaan. Meidän tehtävä on varastoida, ja teemme sen nyt noin 40 euron taksalla per pää ja päivä. Ei hullumpaa, kustannustehokasta.
ellauri016.html on line 985: Saarnan tekstinä on tänään käännöstieteen alan väitöskirja, jota puolustaa filosofian maisteri Taru Virtanen tässä oikealla puolellani.
ellauri016.html on line 997: Eli mikä saa sen tikittämään kuin geigermittarin. Kirjalla on myös pitkänläntä alaotsikko, jota en hirviä edes yrittää tässä lausua. Mutta se tullee tutuksi tilaisuuden edetessä.
ellauri016.html on line 1180: Ja pieni avain, jota ei kärsi hukata.
ellauri017.html on line 39:
Onko siis puhemiehen ärhentelyt menneen kesän lumia? - Mitä vielä! Älkää kuulkaa toimittaja laittako minun suuhuni sanoja! Minä panen ize sanat suuhuni, ja te kuuntelette mitä sanoja tulee minun suustani ja pidätte suunne kiinni! (Juurikin niin sopulit! Ärsyttävää nenäkästä porukkaa.) Paavo on kärttyisä vanha käpy, jota lapset pelkäävät maakuntamatkoilla.
ellauri017.html on line 49: Sillä laella on assie ja minkä Puovo Lipponen kerran sannoo, se on justiisa eekä vuan sinne päin. Tammikuun nummeroon minä oun kertonna sen seikkaelun joka sattu minulle toestakymmentä vuotta sitten Amazonin uarniometissä mehtää polttamasa, kun jouvuin ahvärasioilla ollessan kamppailemmaan Brittonin Battlerin kansa, jota sanottiin brexitin arkkitehixi. Se ol kovanuamanen gangster moppikampaaksestaan huolimata, mutta eipäs vuan pärjännä minulle kipa piässä...
ellauri017.html on line 51: Minäpä lopetan tähän tämän piäkirjuutuxen. Kyllähän työ jo ymmärrättä mistee päen nyt tuuloo: minun elämän kerrastolla tienuusta kaekkien keropäejen kustannuxella jotka ossoo lukkoo, tae ies jaxaa kahtella kuvia. Ja niitä on paljon. Tehhäänpäs yhteesvoemin tästä Suomen kannattavin lehti - sillä kyllä Outsiderin lompsa on sen väärti.
ellauri017.html on line 90: Vuoden '90 kesällä purjehdittiin poikain kanssa hopeahondan kyydissä Anhevan maalle laivalla. Paulilla oli nuremopureso. Johnin polkupyörä oli pystytettynä auton katolla. Sillä piti harjoitella pyörällä ajoa lomalla. John suhtautui pyörään yhtä epäluuloisesti kuin Lassi ja Leevi sarjakuvan Lassi. Asuttiin kivassa vanhanaikaisessa punaisessa puutalossa. Salissa oli puinen neekeri joka ojensi tarjotinta. Sauna oli rimpula mutta sai sentään peseytyä. Se oli airbnb ilman airia.
ellauri017.html on line 92: '92 tai niillä main Seija ja minä lennettiin kahdestaan Barbadoxelle. Helmi pantin alulle tämän matkan jälkeen. Seija valmistui fil.kandiksi (tää on 70-luvun neukkusana, vanhemmalla ja uudemmalla kielellä maisteri). Ajatus oli sinä vuonna välttää jokatalvinen melankolia. Pojat oli puolet aikaa mummilla ja faffalla, puolet Rohteilla. Illalla hotellin bambumajassa sammakot lauloivat puissa. Silloin koko ajatus tuntui erehdyxeltä. Mut se meni ohize, ei tullutkaan kauppakirppua. Eikä depistä. Ruuaksi syötiin lentokaloja. Brittienglantia murtavat mustat möivät rannalla aloeta. Viidakossa säntäili jotain apinoita. Atlantin puoleiset hiekkarannat oli upeita mutta tuulisia. Rannalla lojui turkoosinsinisiä veneitä. Banaaniviljelmillä ajeltiin mönkijäntapaisella autolla. Vaikkei suomessa silloin vielä ollut koko sanaa mönkijä. Tuliaisixi ostettiin kivoja peltimukeja joita ei olla koskaan käytetty mihinkään. Tuolla ne ovat vieläkin keittiön avohyllyssä.
ellauri017.html on line 96: Vuonna '94 me muutettiin Käpylään vihreeseen 20-luvun puupytinkiin. Rahatilanne näytti valoisammalta, koska vuonna '93 heitin pyyhkeen kehään ja lähdin Kovvolaan sudeettiprofeetaksi kärsimään 15-vuotista kuritushuonerangaistusta. Vuonna '92 syntyi Helmi, joka valmistui justiinsa biologian kandixi. Niin ne vuodet vierivät. Vielä saattaa olla jokunen Sisyfoksen ajastaika jäljellä vierrettävänä, ellei sitä ennen satu jotain kivaa ylläriä.
ellauri017.html on line 118: Vuoden '15 kevättalvella ajettiin autolla Seinäjoen ja Haaparannan kautta Uumajaan katsomaan lapsenlapsia Elliä ja vasta syntynyttä Charlottea. Mukana olivat Helmi, Paul ja Markus meidän isovanhempien lisäxi. Asuttiin Uumajan keskellä sojottavassa huippumoternissa nettihotellissa, jossei ollut edes vastaanottoa. Eivät muistaneet lähettää laskua.
ellauri017.html on line 440: Ennegrammityypillä tarkoitetaan ihmisen persoonallisuuden perustyyliä, joka tavallisesti ilmaistaan neutraalilla numerolla 1, 2, 3, 4, 5 ,6 7, 8, tai 9. Enneagrammityypit kuvataan ympyrässä, jossa jokainen on symmetrisesti suhteessa toisiinsa ja ympyrän keskustaan. Jokainen tyyppi on siis yhtä hyvä. Numeroiden lisäksi monet enneagrammiopettajat käyttävät jotain tyyppinimeä tai kuvaavia adjektiivejä tai määrittelyä.
ellauri017.html on line 442: Kolmonen, kuutonen ja ysi on joteskin etevimpiä. Mix, Gurdijeff kai tietää, muttei kerro, paizi telepaattisesti.
ellauri017.html on line 454: Pjotr Demjanovitš Uspenski, (ven. Пётр Демья́нович Успе́нский; 17. maaliskuuta (J: 5. maaliskuuta) 1878 Moskova – 21. lokakuuta 1947 Surrey, Iso-Britannia), laajemmin tunnettu nimellä P. D. Ouspensky, oli esoteerikkona tunnettu venäläinen intellektuelli, matemaatikko, journalisti ja teosofi. Hän toi euklidisen geometrian ja epäeuklidisen geometrian mukaan psykologiaa sekä korkeamman ulottuvuuden olemassaoloa käsitteleviin keskusteluihin. Sehän mun teometrisestä runosta vielä puuttuikin.
ellauri017.html on line 522: Ja yksi harvoja, jotka viittii tuhlata elämänsä tällaseen.
ellauri017.html on line 609: In Euclidean geometry, the origin may be chosen freely as any convenient point of reference. Jokainen meistä on oman maailmansa napa, ja voi siihen tuijottaa, se on itsekullakin yhtä onnistunut ja ainutlaatuinen kuin toisilla. Napanöyhtää on jokaiselle sama määrä suotu syntyessä, vaikkei päivä paistakaan yhtä iplakasti joka puosta loppupeleissä.
ellauri017.html on line 675: Kun hän kulki tietä pitkin, kaupungista tuli pikkupoikia (yht. 50), jotka pilkkas häntä ja sanoi hänelle: ”Mene ylös, kaljupää! Mene ylös, kaljupää!”
ellauri017.html on line 677: Lopulta hän kääntyi ympäri, katsoi heitä ja kirosi heidät Jehovan nimessä. Silloin metsästä tuli kaksi naaraskarhua, jotka raatelivat lapsista 42.
ellauri017.html on line 679: 42! Katoppa! Gurdijeffin luku! Ja linnunradan liftarissa juuri 42 on maailman, elämän ja kaiken tarkoitus. Tän täytyy merkata nyt jotakin. Ei tää voi mitenkään olla pelkkää sattumaa! Jehova yrittää kertoa meille jotakin. Tää on vastaus ylhäältä. Ikävä kyllä kysymys puuttuu yhä. We apologize for the inconvenience.
ellauri017.html on line 687: Pakkoko poikain oli kaivaa verta nenästä. Sattui pilkka omaan nilkkaan. Silmä silmäilystä, hammas irvihampaasta. Kost jumala. Ota mallia Hammurabista. Käsi poikki kirveellä kuin kalifaatissa, kazokaa näin käy kaikille jotka etääntyvät meistä. Ovat pettureita. Elisalla oli selkeesti jotain mielenterveysongelmia.
ellauri017.html on line 723: Kai ne oli vaan kateita. Oma poika keulii, luulee olevansa jotakin. Ihan inhimillistä. Ei oo lukenut Janttelakia.
ellauri017.html on line 726: Mikä kirjoitus? Ei pitäs kirjottaa niin paljon, jättää paper trailia. Jengi lukee sitä kuitenkin kuin piru raamattua, ezii ennusteita rivin välistä. Pitäs ainaskin käyttää pienempää rivinväliä.
ellauri017.html on line 738: Israelin mennyt historia sisälsi oikeita ja vääriä profeetoita, joita seurakunnan piti tutkia. Tääkin on tuttua myös tiedealalla. Vääriä professoreita: työelämäsellaisia, lukeproffia, emerituxia ja emeritoja, tenureita ja ostettuja arvonimiä on et kummatkin kaljut päät yhteen kolkkaa. Kalju vasten pyllyä pump pump. Siinä sitä jotakin on. Kuten ex proffa Veijo Mustilainen voi totistaa.
ellauri017.html on line 782: Olis myös hywä jotakin tietä cuinga maacunnat sijnä ymbärillä owat ollet, ettei wierat ja oudot sanat suututais lukemast, eli estäis ymmärtämäst.
ellauri017.html on line 796: Näistä maacunnista, jotca Judan ja Jerusalemin ymbärillä nijncuin sudet lammashuonen ymbärillä owat, joiden cansa Judalaiset olit usein tehnet lijton, waan huckan, Jesaia ennusta.
ellauri017.html on line 822: Ennusta hän sijs wiljalda, cuinga taas sitä wastan Babel piti häwitettämän, ja Judalaiset pelastettaman ja palajaman Jerusalemijn, nijn että hän nimittä Cuningatkin jotca piti Babelin häwittämän, erinomattain sen joca Judalaiset oli wallallens päästäwä, nimittäin Cuningas Corexen Persiast, jonga hän myös Jumalan woidelluxi cudzu, aica ennen cuin jocu Cuningan waldacunda olican Persias.
ellauri017.html on line 826: Nämät owat ne colme osa, joista Jesaia puhu. Mutta ei hän näitä cappalita tuo edes oikialla järjestyxellä, waan secoitta toisen cappalen toinen toiseens, nijn että hän ensimäisest cappalest paljo toiseen ja colmandeen wetä, ja colmannest puhu jotain ennen cuin toisest.
ellauri017.html on line 827: Jos se nijn muilda, jotca nämät ennustuxet coonnet ja kirjoittanet owat, on tapahtunut, eli jos Propheta idze tilan jälken sen nijn on tehnyt/ ei tietä sanoa.
ellauri017.html on line 832: Täsä puhutan myös kyllä muiden seas niscureita cowacorwaisita syndisitä wastan, erinomaittain nijtä jotca wäärän jumalan palweluxeen ja epäjumalisuteen, Cuningoihin ja lijttoihin idzens luotit, jos se muutoin jotain olis tainnut autta. Cowakorwaiset saa jälleen kerran corwilleen ja cowaa.
ellauri017.html on line 844: Jesaja oli ruotiukko Hiski Piskisen (aka Hiskian) aikalainen. Wanhat cunnialiset ihmiset owat pää mutta Prophetat jotca opettawat wäärin owat händä. On tää vähän tällänen coirien calewala tämäkin. Jesaja räkyttää käheällä äänellä käreänä kuin Samppi vanhana.
ellauri017.html on line 851: Yksi hävinneistä heimoista oli just toi Manasse, Joosefin huono-onninen esikoispoika, jota Jaakob siunasi kierosti kädet ristissä vasemmalla kädellä kansakoulun opetustaulussa, jota Seija ei koskaan anna mun ostaa kirpputorilta. Vizi mikä kusettaja, varsinainen luikuri toi Israel, ihan kuten äitinsä Rebekka.
ellauri017.html on line 860: Jesaja ihmelettää retoorisesti: Mitä warten teitä lyödän niin ette kotiin löydä? Hamast candapääst nijn kijresen asti ei ole terwettä paikkaa waan haawat ja sinimarjat ja weripahgat jotca ei ole puserretut eikä sidotut taicka öljyllä siwellyt. No en ihmettele, turpasaunan ansaizewat juutalaiset maahantunkeutujat, warsinaisia mulkeroita ovat.
ellauri017.html on line 862: Jesaja on Rusakon linjoilla tai ehkä pikemminkin kääntäen. Ei pidä nokkavista naisista, jotka käwelewät ja coriast astelewat nijncuin olis jalat sidotut.
ellauri017.html on line 875: Woi nijtä jotca warahin huomeneltain ylhällä owat juopumutta nouteleman ja istuwat haman yöhön asti että he wijnasta hehcuisit.
ellauri017.html on line 899: Ne jotca wuorilla suidzuttawat ja minua cuckuloilla häwäisnet owat, minä tahdon mitata heille heidän endiset menons heidän helmaans. Kaadan pahat padat niille syliin.
ellauri017.html on line 901: Vanhast minä olen wai ollut, olin hiljainen ja pidätin idzeni. Teki mieli sanoa, mutten sanonut mitän. Olin ihan hilja. Hillidzin izeni. Mutta nyt minä tahdon huuta nijncuin synnyttäjä, puren nijtä käten kuijn Ricu Wocua, minä tahdon hajotta heitä ja caicki niellä, paizi niitä patoja. Minä häwitän wuoret ja cuckulat ja annan caicki heidän ruohons cuiwua, teen wirrat luodoixi ja järwet cuiwan pois.
ellauri017.html on line 924: Ja ruoho ojain tykönä ja caickinainen jywä wetten tykönä pitä lacastuman ja tyhjään tuleman. Ja calamiesten pitä murhettiman ja caicki cuin ongen heittäwät weteen pitä walittaman ja caicki ne cuin wercot weteen laskewat pitä murhellisexi tuleman. Ne pitä häwäistämän jotca hywä langa tekewät ja
ellauri017.html on line 991: Vanhempi käsitys tästä kirjasta kolmena melko erillisenä osiona, jotka johtuvat tunnistettavissa olevista kirjoittajista, johtaa sumennettuun kuvaan sen sisällöstä, kuten tässä esimerkissä:
ellauri017.html on line 1005: 36–39: Tarinoita Jesajan elämästä, jotkut Kuninkaiden kirjasta
ellauri017.html on line 1014: Hymnin fragmentit, jotka jakavat eri osioita;
ellauri017.html on line 1018: Neljä " palvelijalaulua ", jotka personoivat profeetan sanomaa;
ellauri017.html on line 1110: Sinä näytät olevan sellainen, jota on helppo vetää nenästä. Puovolan opetus ei ole Raamatun mukaista. Puovola on itse väärä profeetta. Petri Puovolassa on arvostelun henki ja hän opettaa harhaoppisesti. Jos sinulla on kykyä lukea ja ymmärtää, niin täällä on lisää puheenvuoroja:
ellauri017.html on line 1119: Muutama huomio Pyhän Hengen pilkasta syntinä: Jeesus opetti Jumalan Sanaa, kuten se on alunperin tarkoitettu Pyhissä Kirjoituksissa. Kirjanoppineet fariseukset eivät ymmärtäneet eikä hyväksyneet Jeesuksen opetusta. Fariseuksilla on monimutkaisia Perinnäissääntöjä, jotka olivat Raamatun opetuksen Vastaisia. Jeesus sai paljon peukutuksia ja fariseukset tulivat kateellisiksi Jeesukselle.
ellauri017.html on line 1123: Kirjanoppineet fariseukset eivät sittenkään uskoneet, vaan lähtivät vastustamaan entistä voimakkaammin Jeesusta pilkkaamalla Pyhän Hengen voimatekoja Pahojen Henkien teoiksi. Näin he syyllistyivät syntiin, jota ei saa anteeksi. Huomaatte kai vertauskuvani ja sen yhteyden päivän otteluun. Pojat joita ei saatu hyvix on nyt jauhettuina jyvix. Niitä nokkii vallattomat Myllärimme kanat omat.
ellauri017.html on line 1133: Kommentoin aloituksessa olevaa tilannetta seuraavasti: Petri Puovola ei näytä hyväksyvän mitään taivasvierailuja. Hän ei jäänyt vain väittelemään taivasvierailujen raamatunmukaisuudesta vaan lisäksi opettaa, että kaikki taivasvierailut ovat riivaajahenkien antamia valhekokemuksia. Tämän sanominen on selvästi Pyhän Hengen pilkkaamista, koska Raamatussa on kuvattu vierailuja taivaassa. Puovola on kirjanoppinut fariseus, joten hän on ollut tietoinen näistä Raamatun kohdista, mutta ei mitenkään niele niissä ilmoitettua asiaa.
ellauri017.html on line 1141: Puovola kertoo, että eräät suomalaiset seurakuntien johtajat saavat kuolemantuomion. Syntiin langenneet seurakuntien johtajat surmataan. Tämän asian Petri Puovola kertoo uusimmassa artikkelissaan 'Ajatuksia Raamatullisesta paimennuxesta'. Petri Puovola sanoo seuraavaa: "Tulevina päivinä jotkut kehnot paimenet tullaan tuomitsemaan sellaisella tavalla, että Herra ottaa heidät pois tästä ajasta kuoleman kautta, koska he eivät halunneet tehdä parannusta pahoista teoistaan." Puovola uhkaa seurakuntien johtajia myös sillä, että he sairastuvat nuhaan. Kun lukee Puovolan artikkelin kokonaan, niin siitä saa sellaisen kokonaiskäsityksen, että iso osa suomalaisista seurakunnista on langennut sellaiseen syntiin, että niiden paimenet surmataan syntien takia. Tai ne vilustuvat pahasti.
ellauri017.html on line 1147: Petri Puovola uhkasi pappeja ja kirkkoherroja kuolemanrangaistuksella, josta on erillinen aloitus yllä. Tässä aloituksessa kysellään sen perään, että millä natsoilla Puovola on uhkaillut pappeja. Hyvä kysymys!!! Yllä oleva aloitus todistaa sen, että Puovola on jakanut sellaista sanomaa, jota ei ole Herra hänelle antanut.
ellauri017.html on line 1148: Jotenkin tulee mieleen se, että kun Puovola on puhunut uhkailuja ilman lupaa, niin nyt Puovolan sallittiin tehdä selvä Pyhän Hengen pilkka, jottei Puovola pelastuisi. Tätä kutsutaan sydämen paaduttamiseksi.
ellauri017.html on line 1156: Hyvä kysymys. Ehkä Petri Puovola saa nyt päälleen sen kiven, jota vieritti toisten päälle. Kiven alta se on ryöminytkin, senkin siira.
ellauri017.html on line 1211: fariseusten tyyliin, jotka tentti Jeesusta
ellauri017.html on line 1288: Meillä naurettiin kun ei osannut jotakin. TV:stä joka meille ostettiin 60-luvulla, tuli suosittu piirretty sarja Kiviset ja Soraset: Meet the Flintstones, japadapaduu. Aina samana toistuvassa alkupätkässä Retu heittää kissaa pihalle, kissa säntää takas sisään ja ovi läimähtää kiinni Retun nenän edestä. Retu kiskoo ovea ja huutaa: WIILMAA! Open here! Paitsi ei se huuda niin. Se oli mun eka yritys puhua englantia, sanat sain Pantteriaskin läpästä: avaa tästä.
ellauri017.html on line 1297: Kolmas takauma. Kansixessa mun piti olla musta kissa jossain näytelmässä. Mulla oli jotkut mustat trikoot, varmaan tyttöjen. Ja ihan kuin se ei ois jo ollut kyllin noloa, ope vielä kaiken kukkurax piirsi pienen hännän perseeseen valkoisella liidulla. Aivan sikanoloa! Mä koitin kumittaa sitä pois hankaamalla vaivihkaa penkkiin peppua. Ei lähtenyt, tuli vaan pahempaa tuheroa, kuin joku linnunkakka pepussa.
ellauri017.html on line 1303: Oireellista, että mulla on vaikka kuinka paljon noloja muistoja, mutten muista milloin oisin jotain hävennyt. Hyi häpeä! sanottiin kyllä, mutten silti hävennyt. Ehkä sisäistetty herruus hävis muutaman vääryydexi koetun selkäsaunan mukana. Kaikkein ällöintä oli pyytää joltakulta jotain anteexi siihen pakotettuna. Herruus ulkoistettiin meillä aika tehokkaasti.
ellauri018.html on line 26: Seija Airi ja mä oltiin Pihlajasaaressa uimassa ja aurinkoa ottamassa. Seija pelkäsi olevansa kalkkilaivan kapteeni. Ei se ollut. Vaan ensimmäinen perämies. Mulla oli mukana paksu kirja jota luin pahantuulisena. Seija kysyi ystävällisesti: mitä luet? Vastasin töykeästi: Semantiikkaa. Mitenhän se oikein jaksoi sietää tällästä? Siis jaksaa.
ellauri018.html on line 45: Räppi on kielellistä taiturointia. Taide on toki makuasia, ja eri yleisöä miellyttävät erilaiset riimittelyt. Se me täällä Hesarissa tiedetään, tääkin juttu kirjoitettiin huolellisesti kieli keskellä, ettei varakkaat vanhat pierut suutu enempää kuin uudet nuoremmat. Jokaiselle jotakin, ja meille täpäkät.
ellauri018.html on line 53: Oumaigaad sul on jotain partaa naamas
ellauri018.html on line 153: Jotkut rukoilee, jotkut vetää käteen,
ellauri018.html on line 154: jotkut lukee el Zorro-lehteä. Shalaam.
ellauri018.html on line 164: Onhan jotkut niistä nuoremmista tummasilmäisiä ja tosi nättejä,
ellauri018.html on line 179: Onx se reilua muita vähäosaisia kohtaan jotka seisoo leipäjonossa
ellauri018.html on line 191: mä sit anna tolle toiselle, tai joka päivä jotain jollekulle. Sit
ellauri018.html on line 193: velvollisuus. Alkaa tuntea itsensä tyhmäksi, jotenkin huijatux.
ellauri018.html on line 203: ojentaa kahvimukia eikä tarjota myytäväksi Isoa Numeroa.
ellauri018.html on line 281: Kun erakkoravut vaihtaa kuoria, ne haistaa kohtalotovereiden kuolemat: nyt on jossain haistettavasti huoneisto vapaana. Vai onko se maistamista kun haistaa vedessä? Haaskoo, teällä maestuu vaenajalta, tuumaa ilahtunut rapu, jota liian pieni vanha kämppä ahistaa. Vaenajoo ei ennee ahista.
ellauri018.html on line 321: hehkuttaa jotain mitätöntä tuotetta,
ellauri018.html on line 332: paskaa jauhatte kuin jotkut saarnaajat,
ellauri018.html on line 353: Viru nyt ei ole mikään sivistyxen kehto muutenkaan. Pirkka-Pekan ja Aaken nuotilla polottavat paxut setämiehet, pikkuveljet jotka jäi vahingossa rannalle, kun suomalaiset jatko lahden yli, joutui sakemannnin ja ryssän orjixi, eivätkä vieläkään ole oppineet siitä sisäsiistiksi. Hämärähommissa käy Suomessa polkuhinnalla ja siitä ovat vähän ylpistyneet.
ellauri018.html on line 536: jotka ei osaa sopeutua, jotenkin menettelee tyhmästi.
ellauri018.html on line 542: "Kah", virkkoi rouva Jewkes (heittiö, sillä luulen että tästä lähin kutsun häntä heittiöksi), "hän on isäntäni, ja jos hän käskee minun tehdä jotakin, minkä voin, tulee minun kaiketi se tehdä ja antaa hänen, jolla on valta minua käskeä, pitää huolta asian laillisuudesta. Ja jos hän pääsisikin halujensa perille, onko se yhtä pahaa kuin tytön kurkun leikkaaminen?" Ja sitten se ilkimys purskahti nauruun ja puhui mitä julkeimmin, osoittaen minulle, ettei minulla ollut mitään toivottavaa hänen kunnollisuudeltaan tai omaltatunnoltaan.
ellauri018.html on line 568: Dernjatinin mielestä Mikko näytti siltä, että se tajusi, että nyt ei ole kaikki kohdallaan. – Se heilutteli ja availi suutaan, että nyt olisi ongelma, että voisitteko tehdä jotain. En usko, että kalat syvällisiä ajattelevat, mutta sellainen fiilis jäi, että Mikko tarvitsee apua.
ellauri018.html on line 592: Tähtien sodan viimeiset osat ovat saaneet toxista kritiikkiä fäneiltä. Mix on tehty tarinan peruselementteihin muutoxia? Mixi sankari on on tyttö? Mix se ei ole Skywalker-sukua? Mix sen vanhemmat on jotain rupusakkia? Ei sen näin kuulus mennä, täähän on kun joku Pamela. Ja sit vielä joku ruma mutiainen nainen b-miehityxen sankarina. Maailmojen kirjat on pahasti sekaisin.
ellauri018.html on line 611: Jotain oireellista on näissä numeroissa. Jos kazoo kikkelin kantajien kritiikkejä, ne sanoo booooring, mitään ei tapahdu, "se" ei mene "sinne" koko kirjan aikana eikä jotmuile siellä, ei yhtään car chasea. Lisäx ne on vähän niinku hämärästi loukkaantuneita ja vihasia, jotenkin tää kirja tekee lommon niiden imagoon. Sama vika kuin Star Warsissa, tyttösankari on fixumpi miehiä. Ei käy. Älä lue, sanoo Alex, et tarvi tätä, älä lue. Jackin miälest kirja on naisvihamiälisempi kuin de Sade. de Sade sentään pääsi pukille.
ellauri018.html on line 621: Kengitetyn naisen tavara oli tärviöllä. Sit jotkut nykynaislukijat päivittelee mix tää pano oli Pamelasta niin iso juttu. Hemmetti eikö ne tajua et ilman sähköä ja ehkäisyä ne olis vieläkin samassa jamassa kuin Pamela.
ellauri018.html on line 653: Näät kun B Virtasesta lopulta tulee kiltti ja se päästää Pamin lähtemään kotiin, siitä tuntuu tyhjältä ja omituiselta. En suinkaan voi olla niiden vanhojen nurisevien israelilaisten kaltainen, jotka ikävöizivät takaisin sipulien ja kynsilaukan ääreen Egyptiin, sitte kun olivat siellä kärsineet niin raskasta orjuutta? Onx tää nyt sitä sadomasokismia? Onx herra Huu joku Udo ja Pamela Piki? No ei, se mistä Pam nyt pehmeni on et herra Huu vihonviimein tulee jalalle. Vallasta on valloittavuudessakin kysymys loppupeleissä. Saa mitä tilaa.
ellauri018.html on line 697: Muhammed oli synnitön kuin Jeppe Nasaretilainen, tuo edeltävä mutta mitättömämpi profeetta. "Kun hän kasvoi mieheksi, hän oli ylevyytensä ja jaloutensa ansiosta hyveellisin kansastaan, paras tavoiltaan, jaloin teoiltaan, paras naapurina, lempein, totuudenmukaisin, luotettavin ja kauimpana siveettömyydestä ja tavoista, jotka alentavat miehen."
ellauri018.html on line 701: Muhammed kannattajineen otti vallan haltuunsa Medinassa ja perusti sinne umman eli uskovien yhteisön. Kärsiköhän se ummetuksesta. Vois selittää sen kiukkuisuutta. Tässä vaiheessa elämänkertaa Hisham varoittaa, että hän on karsinut Ibn Ishaqin selostusta ja jättänyt pois ne asiat, jotka ovat häpeällisiä kertoa. Hisham kertoo, että Muhammed alkaa saaliin toivossa ryöstää kauppakaravaaneja, on sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa, anastaa ottopoikansa vaimon (vrt. Koraani 33: 37–40), kiduttaa ja tappaa vankeja, järjestää murhapolton moskeijassa, käskee tappaa häntä pilkanneet naiset, ja järjestää Medinassa juutalaisten joukkomurhan. Hisham kertoo, että Medinan joukkomurhaa seurannut sivullinen tokaisi: "Kautta Jumalan, tämäpä vasta uskonto!" ja kääntyi islamiin. Nää ei siis olleet häpeällisiä. Hitzi, mitähän Hisham jätti pois Ibn Ishaqin raportista. Oiskohan Muhammed epähuomiossa ollut laupias? Hypittänyt tyttöä vaan polvella? Myynyt maton tappiolla? Kazonut izeänsä peilistä ja katunut koko ideaa? Se tuntui aluxi niin hyvältä.
ellauri018.html on line 707: Koraanista löytyy ohjeita esimerkiksi avioliitosta ("älkää ottako vaimoksenne isänne vaimoa"), perinnönjaosta ("pojalle kuuluu sama osuus kuin kahdelle tytölle"), orpojen omaisuuden hoidosta ("antakaa orvoille heidän omaisuutensa") tai ryöstösaaliin jaosta ("sotasaaliit kuuluvat Jumalalle ja profeetalle"). Ohjeet ovat kuitenkin irrallisia ja satunnaisia, joten Koraani ei yksin riitä lakikirjaksi.
ellauri018.html on line 744: Allah on kunnon käskijä, ei mikään feikki palvelujentuottaja kuin jutkuilla ja kristityillä. Ei tule jumalan oikeutuxen ongelmaa kun se ei lupaakaan mitään. Se on aina oikeassa. Apinan rooli on palvoa ja pyllistellä, selkä vääränä alistua kohtaloon, ei odottaa jotain palveluita.
ellauri018.html on line 759:
Kalifi on arabiankielinen arvonimi, jota käytetään Muhammedin seuraajasta islaminuskoisten yhteisön eli umman johtajana. Oppi yhden johtajan hallitsemasta yhtenäisestä uskovien ummasta oli ihanne, joka ei koskaan toteutunut käytännössä, ellei sitten myyttisessä menneisyydessä, jota kuvattiin neljän oikeaan johdetun kalifin aikana. Loput on olleet sitten harhaanjohdettuja.
ellauri018.html on line 790: Kalifeja voi kerrallaan olla vain yksi, joten islamiin sisältyy ajatus koko maailman kattavasta kalifaatista. Jos kalifeja on kaksi, kummankaan kalifaatti ei ole pätevä. Lännessäkin paavi ja sen vastapaavi kilpailivat siitä kumpi ompi paavimpi. Paavi voitti.
ellauri018.html on line 810: Valtio nimittää tuomarit eli qadit, joiden tehtävänä on jakaa oikeutta tuomioistuimissa, mutta ei tulkita lakia. Lain tulkinta kuuluu muftille, joka antaa lainopillisia tulkintoja, eli fatwoja. Muftin antama fatwa on lausunto, jossa mufti käy ensin läpi asiaankuuluvia haditheja, jotka yleensä ovat keskenään ainakin jossain määrin ristiriitaisia ja antaa lopuksi oman suosituksensa todeten lopuksi, että "Allah tietää parhaiten".
ellauri018.html on line 812: Fatwa on luonteeltaan uskonnollinen mielipide, joten samasta asiasta saattaa olla useita erilaisia fatwoja. Toisia mielipiteitä kuin lääkäreiltä. Erikoinen piirre on, että muftin antama lainopillinen mielipide eli fatwa on vain hänen oma kantansa, mutta sen katsotaan silti aina edustavan pätevää tulkintaa shariasta. Mufti voi myös muuttaa mieltään ja antaa kaksi keskenään ristiriidassa olevaa fatwaa, jolloin molemmat ovat yhtä päteviä, ja uskova voi valita niiden välillä.
ellauri018.html on line 814: Motsäger jag mig själv? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder. Sanoo Allah ja hymyilee monimielisesti kuin Wilt Whatman, jota siteeras Thoreau isin mielikirjassa Skogsliv vid Walden. Elastista juridiikkaa, mielivalta sisäänrakennettuna. Not a bug but a feature. Tää on yksi tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan peruseroja. Hieman iso, mutta kyllä tästä selvitään, sanoo Allah ja taikoo ristiriidan piiloon. Tai poistaa valittajan pään.
ellauri018.html on line 855: Luvallinen: suurin osa arkielämään liityvästä toiminnasta, jotka ovat lain kannalta neutraaleja (mubah)
ellauri018.html on line 892: Hadd (monikossa hudud, rajat) tarkoittaa rangaistuksia rikoksista, jotka kohdistuvat uskontoa vastaan siten kuin ne määritellään Koraanissa. Hudud-rikoksia ovat aviorikos ja väärä syyte aviorikoksesta, varkaus, maantierosvous, viinin juominen ja islamista luopuminen. Islamista luopuminen tarkoittaa myös yksittäisiä opinkappaleita. Eri lakikoulukuntien tulkinnat eroavat hieman.
ellauri018.html on line 898: Joissakin rikoksissa rankaiseminen delegoidaan rikoksen uhreille, joten kyseessä on kosto eli Hammurabin lain "silmä silmästä" - periaate. Tällaisia rikoksia ovat muun muassa murha, tappo, kuolemantuottamus tai ruumiinvamman tuottaminen. Uhrilla tai tämän omaisilla on oikeus vaatia hyvitystä teon tekijältä tai edustajalta.
ellauri018.html on line 910: Eurooppalainen ajatus vallan kolmijaosta lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan ei kuulu islamiin. Islamissa valta kuuluu Jumalalle, jota edustaa kalifi ja tulkitsee papisto eli ulama. Mitenniinei kuulu? Allah sääsi, papisto tulkkaa, virkamiehet tuomizee, kalifi ja klaanit panee toimeen. Mitä eroa?
ellauri018.html on line 916: Shariaan kuuluu vielä kaksi erikoisuutta. Ensinnäkin tärkeitä ovat nimenomaan teot, ei niiden tarkoitus. Tekojen motiivit, kuten velvollisuuden tai omantunnon seuraaminen, eivät islamissa merkitse mitään. Ihminen voi sen takia saada ansioita myös teoista, jotka hän tekee pakon edessä, sillä islamissa pääasiana on uskonnon nimen mukaisesti alistuminen.
ellauri018.html on line 961: Sharian yleisimmin nykyaikana sovellettu alue on perheoikeus, josta tiettyjä osia on otettu käyttöön myös esimerkiksi Britanniassa. Avioliitto solmitaan sopimuksella, jota edeltää avioliittotarjous (Ííájáb). Naisen on saatava suostumus liittoon holhoojaltaan, joka on hänen isänsä, veljensä tai muu läheisin miespuolinen muslimisukulainen.
ellauri018.html on line 967: Avioero on luvallista, mutta erään hadithin mukaan kaikista luvallisista teoista avioero on se, "jota Jumala eniten inhoaa". Mies voi erota vaimostaan sanomalla todistajien läsnä ollessa "talaq" eli "eroan sinusta" kolmesti. Useimmissa muslimimaissa tämä tapa ei enää ole voimassa.
ellauri018.html on line 1010: Pitkää huntua nimitetään yleensä jilbabiksi, jota voidaan käyttää yhdessä niqabin kanssa.
ellauri018.html on line 1016: »Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla.»
ellauri018.html on line 1019: »Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi.)»
ellauri018.html on line 1038: Aasiassa tyttöjen ympärileikkausta harjoitetaan lähinnä vain niissä maissa, joissa on muslimienemmistö. Tapa on levinnyt Aasiaan islamin myötä. Afrikassa ympärileikkausta esiintyy myös sellaisten heimojen keskuudessa, jotka eivät ole muslimeja. Useimmat tällaisista heimoista ovat kuitenkin läheisessä kosketuksessa muslimiväestöjen kanssa, kuten Egyptin koptit ja eräät etiopialaiset heimot. Muslimien mainio perinnäistapa on havaittu naapurissa hyväxi. Pitää naiset kurissa ja herran nuhteessa. Naisen hauskanpito ei ole suositeltavaa, se on oikeastaan vältettävää.
ellauri018.html on line 1042: Keskiaikainen shariakäsikirja Umdat al-Salik kertoo Muhammedin antamista ohjeista orjuuden suhteen. Kirjan mukaan ”valloitetun maan naiset ja lapset ovat saalista ja orjia”. Kaikki kuuluu ensin imaamille, ja kun hän on ottanut oman viidenneksen osuutensa, loput annetaan niille sotilaille, jotka ovat osallistuneet sotaan. Jos isä ja äiti on otettu orjiksi, myös kaikki lapset ovat orjia, sillä orjuus periytyy. Orjat ja orjattaret ovat heidän isäntänsä omaisuutta ja hän voi kohdella heitä haluamallaan tavalla. Orjan tyytyväisyydellä ei ole väliä. Joka omistaa orjattaren voi käyttää häntä mielensä mukaan seksuaaliseen nautintoon. Orjattaren seksuaalinen tyydyttyminen ei ole tärkeää. Isäntä saa myös lainata orjatartaan toiselle miehelle seksuaalista kanssakäymistä varten ilman orjattaren suostumusta.
ellauri018.html on line 1048: Teidän oikeutenne on, että vaimonne eivät anna kenenkään, jota te inhoatte, astua vuoteeseenne, ja etteivät he tee selkeää säädyttömyyttä. Jos he näin tekevät, Jumala on antanut teille luvan välttää heitä vuoteessa ja lyödä heitä, mutta ei liian kovasti. Jos he pidättäytyvät näistä asioista, heillä on oikeus saada kohtuullinen elatus ja vaatetus. Neuvokaa naisia lempeästi. He ovat teidän vankejanne, eikä heillä ole valtaa omien asioittensa suhteen, mutta te olette ottaneet heidät Jumalan teille uskomaksi velvoitteeksi, ja teillä on oikeus nauttia heistä sukupuolisesti Jumalan sanojen mukaan.
ellauri018.html on line 1052: »Samoin (ovat kielletyt teiltä) kaikki naidut naiset lukuunottamatta niitä orjattaria, jotka ovat joutuneet haltuunne (oston tai sodan kautta). Nämä rajat on Jumala teille määrännyt. (4:24)»
ellauri018.html on line 1070: Tämä näkyy myös siinä, että sharia on vain osittain käytössä niissäkin maissa, jotka ovat korostuneesti islamilaisia valtioita.
ellauri018.html on line 1074: Islamilainen valtio ei ole demokratia, vaan jotain aivan muuta. Kansalaiset eivät liioin ole oikeudellisesti tasa-arvoisia, vaan laki suosii muslimeja ja syrjii dhimmejä tavoilla, jotka on kirjattu muun muassa Umarin sopimukseen.
ellauri018.html on line 1078: Islam on paimentolaisten klaanivärkki, jota ei ole päivitetty urbaanin kermaperseen tarpeisiin. Paimentolaiselämä on kovaa, hiekka lentää suuhun, maito ja veri valuu, kärpäset pörrää, kamelit ja vuohet haisevat. Pannaan kova kovaa vastaan ja työnnetään se lupaa kysymättä pehmeään. Juutalaisuus ja kristinusko on samaa maata, monoteististä totalitääristä aaprahammin telttaväen kantaa.
ellauri018.html on line 1102: Naiset jotka ei saa olla pappeja eikä lääkäreitä on sitten noitia.
ellauri018.html on line 1108: Mix noiden tarttee kokoa ajan hälistä ja tuoda izeään esille? Mix noi on töykeitä tunteettomia kylmiöitä? Mix ne ei ole kiitollisia, ahkeria, nöyriä ja tunnollisia? Mix ne ei ole siveitä, kohteliaita ja kunniallisia? Mix ne ryyppää ja kusee kadulle, tuijottaa julkeasti ja huutaa perään? Mix ne raiskaa koulutyttöjä?
ellauri018.html on line 1126: Tarkotushakusesti muistetaan mikä kulloinkin näyttää tärkeältä, revitään valokuvia tai silitellään niitä kuin Leocadia tai ohimoon lasautettu Amaro. Kirjotetaan historiaa uudestaan ja uudestaan. Juhlat ja kuvat jatkaa sitä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Muu haihtuu välistä, kun ei tullut otetuxi kuvia.
ellauri019.html on line 26: Korkeajännitys (”Korkkari”) (engl. Commando) on Egmontin kustantama ja julkaisema sarjakuvalehti, jossa aiheena on useimmiten sota. Korkeajännitys aloitti ilmestymisensä Suomessa vuonna 1953 nimellä Korkeajännityssarja. 1960-luvun alussa Korkeajännityksessä alettiin julkaista vain sotasarjakuvia, jotka useimmiten käsittelivät toista maailmansotaa brittiläisestä ja fiktiivisestä näkökulmasta. Suomessa Korkeajännityksen ”kulta-aikaa” oli määrällisesti 1970-luku.
ellauri019.html on line 59: Jenkkiteinifilmissä Tall Girl pitkä tyttö tavoittaa ruottalaista grania mutta kapsahtaa lopulta italokatajaan, sitä yli puolta lyhyempään hukkapätkään. Kyllä pikku enbuskekin pääsi lopux halaamaan, kun oli alla appelsiinilaatikko. Pitkän tytön onnen huipennus oli päästä esiintymään lavalla, kehuskella siinä itseään, ison siskon suukku tukkia ja saada läpyjä. "May I have all of your attention." Mix vitussa, kuulux se joteski muka ohjelmaan? Ja parhautta oli kostaa ilkeälle poikaystävälle, maxaa potut pottuina kuin profeetta Jesaja. Hemmetin pyrkyreitä noi jenkit, elämänsä seppoja.
ellauri019.html on line 84: kun jenkkikana lautasella rojottaa
ellauri019.html on line 217: Jeremiaa kiellettiin menemästä naimisiin, koska lapset jotka sille syntyisivät kuolisivat sairauksiin. Hän särki tyhjän pullon katuun Ankkalinnan pormestarin nähden protestiksi kaupunkia uhkaavasta sekasorrosta.
ellauri019.html on line 242: Roopen menetettyään Ankkalinna on nijncuin äveriään miehen leski. Joca ylimmäinen oli pacanain seas ja wallan päällä oli maacunnisa, sen täyty nyt weron alaisna olla. Hänen wihollisens woitti, hänen wihollisillens käy hywäst. Ei olis luullut, että hänelle näin pidäis wijmein käymän. Wihollinen on pannut kätens caickein hänen callisten caluins päälle. CUinga on culda nijn mustennut? ja jalo culda nijn muuttunut? ja pyhät kiwet owat joca catulla hajotetut.
ellauri019.html on line 249: Torni seiso surkiast ja muuri on cukistettuna. Caicki ohidzekäywäiset paucuttawat käsiäns ja wiheltelewät Ankkalinnan tyttärelle. Roopen wiholliset ammottelewat suutans sinua wastan, wilistäwät sinua ja kiristäwät hambaitans: tämä on se päiwä jota me halaisim. Me saimme sen! Me olemma nijn cauwan elänet. Se HERra on tehnyt nijncuin hän oli ajatellut: hän on armottomat hucuttanut.
ellauri019.html on line 256: Onhan tää nyt tosi epistä. Jotca muinen söit hercullisest, he owat catulla näändynet; jotca muinen olit silkillä waatetetut, heidän täyty nyt loasa maata.
ellauri019.html on line 272: Jeremiaalla on jeremiaadiin helppo selitys: Sentähden on HERran wiha heitä hajottanut, ja ei niinku sillen cadzo heidän päällens, ettei he Pappia cunnioittanet eikä wanhoja armahtanet.
ellauri019.html on line 278: Mikäs se olikaan tää Edom? Ahaa, Jehovan todistajlla on siitä pitkät turinat. (Tääkin on lyhennelmä...) Ei ihme, että Jeremiaalla oli jotain niitä vastaan hampaankolossa. Vaik ei kai se niiden vika ollu et Karhuvaari valtas Ankkalinnan. Mut varmaan ne vihelteli vahingoniloisina raunioissa ja keräs talteen Roopen säiliöstä karanneita mustuneita kultarahoja. Pahanilkisiä vanhempia veljiä, Esukan karvakätisiä poikia. Karhukoplan kumppaneita, Kroisos Pennosia. No saivat lopulta ansionsa mukaan. Jeremias veikkasi oikeata hevosta, kun kannusti kotijoukkuetta. Jos toisin oisi käynyt, nyt sit kai luettaisiin jotain kadonneita edomilaisia suosivia ennusteita.
ellauri019.html on line 296: Edomin alueen keskeisin osa sijaitsi kuitenkin ilmeisesti Araban itäpuolella, sillä siellä korkea vuorijono, jonka jotkin huiput yltävät 1700 m:n korkeuteen, saa jonkin verran sadetta. Tämä johtuu siitä, että Araban länsipuolella oleva maa-alue, Negev, on huomattavasti alavampi, ja siksi Välimereltä tulevien myrskypilvien riekaleet pääsevät kulkemaan sen ylitse korkeammille Edomin vuorille, missä ne luovuttavat niihin jäänyttä kosteutta. Arkeologiset tutkimukset osoittavatkin asumusten ja linnoitusten ketjun kulkeneen muinoin pitkin kapeaa viljelymaakaistaletta pitkän ylätasangon korkeimmalla kohdalla, mutta ne häviävät mentäessä etelään kohti Akabanlahtea. Nykyisessä Tafilassa, joka sijaitsee n. 30 km Kuolleestamerestä (Suolamerestä) etelään, on suuria oliivilehtoja, jotka tosin saavat vetensä pääosin kahdeksasta erinomaisesta lähteestä; alueen vuotuinen sademäärä on vain n. 280 mm.
ellauri019.html on line 302: Edomin kansa. Esaun jälkeläisinä edomilaiset olivat pohjimmiltaan seemiläisiä, mutta heillä oli kuitenkin voimakkaita haamilaisia piirteitä. Tämä johtui siitä, että kaksi Esaun vaimoista oli haamilais-kanaanilaista syntyperää (heettiläinen ja hivviläinen); vain yksi nimeltä mainituista vaimoista oli osittain seemiläinen Abrahamin pojan Ismaelin kautta (1Mo 36:2, 3). Jos nimitys horilainen tarkoittaa yksinkertaisesti ’luolassa asujaa’, niin kuin jotkut tutkijat ajattelevat, Esaun hivviläinen vaimo Oholibama, Anan tytär, on voinut olla lähtöisin Seirin horilaisten asukkaiden keskuudesta (vrt. 1Mo 36:2, 20, 24, 25). Joka tapauksessa edomilaiset olivat Lootista polveutuvien moabilaisten ja ammonilaisten tavoin (huom. Da 11:41) sukua israelilaisille, ja alun pitäen ympärileikkaus kuului heidänkin tapoihinsa (Jer 9:25, 26; vrt. Hes 32:29). Jehova kutsui heitä Israelin ”veljiksi”, eivätkä israelilaiset saaneet loukata edomilaisten maanomistusoikeuksia vaeltaessaan erämaassa, koska Jehova oli antanut Seirinvuoren Edomin jälkeläisten omaksi (5Mo 2:1–8).
ellauri019.html on line 308: Toisaalta vaikuttaa vahvasti siltä, että yksi Jobin kolmesta ”toverista”, jotka kävivät arvostelemassa häntä hänen sairautensa aikana, oli edomilainen, nimittäin temanilainen Elifas (Job 2:11; vrt. 1Mo 36:11, 34). Jeremian 49:7:ssä Temanin esitetään olevan edomilaisen viisauden keskus; ehkäpä edomilaiset olivat viisaan maineessa, koska he olivat säännöllisesti kosketuksissa ja yhteydessä itämailta tulleisiin matkalaisiin.
ellauri019.html on line 320: Ei voida sanoa, jatkuiko tilanne tällaisena kokonaisen vuosisadan ajan Daavidin ensimmäisen voiton jälkeen. ”Ammonin poikien ja Moabin ja Seirin [Edomin] vuoriston” hyökkäys (2Ai 20:1, 2, 10, 22) on saattanut tapahtua ennen kuin Juudan, Israelin ja Edomin yhdistyneet joukot hyökkäsivät Moabin kimppuun (2Ku 3:5–9; ks. MOAB, MOABILAISET). Edom oli nähtävästi mukana kummassakin kolmiliitossa ja taisteli ensin toisella ja sitten toisella puolella. Lisäksi kerrotaan, että jolloinkin Josafatin hallituskaudella Edomissa ei ollut kuningasta; maata hallitsi valtuutettu, joka oli ilmeisesti vastuussa Juudan valtaistuimelle, joten Juudalla oli vapaa pääsy Akabanlahdelle ja sen satamaan tai satamiin (1Ku 22:47, 48). Liittoutuneiden sotajoukkojen leiripaikkana olleen aiemmin kuivan purolaakson ennustettu tulviminen Moabin vastaisella sotaretkellä on saattanut johtua korkealla ylätasangolla puhjenneesta aavikon rajuilmasta. Tämänkaltaiset myrskyt voivat nykyisinkin synnyttää vuolaita virtoja, jotka ryöppyävät wadeja pitkin kohti Arabaa. Tai vesi on voinut ilmaantua täysin ihmeen välityksellä. (2Ku 3:16–23.)
ellauri019.html on line 324: Syyria hyökkäsi Juudaa vastaan Ahasin hallituskaudella (761–746 eaa.) ja palautti Elatin, Punaisenmeren satamakaupungin, Edomin haltuun (2Ku 16:5, 6). Edomilaiset, jotka olivat ilmeisesti vapautuneet Juudan vallasta, tekivät muiden kansakuntien, mm. assyrialaisten, kanssa yllätyshyökkäyksiä Juudaan (2Ai 28:16–20; vrt. Ps 83:4–8).
ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri019.html on line 352: Anin julmisteltua kotimaalle ja Enlilin nyökyteltyä vihulaisille, Nintudin hajotettua luomansa elukat, Enkin käännettyä kaksoisvirran navat, Utun kirottua tieliikenteen,
ellauri019.html on line 354: hävittääkseen Sumerin esivallan, muuttaakseen sovitut suunnitelmat, viedäkseen Urimin kuninkailta valtuudet, nöyryyttääkseen kruununprinssiä Eciknujalin linnassa, hajottaakseen Nannan kansan, joita on kuin lampaita; muuttaakseeen Urimin ruokatarjoilun, tosi hienon tarjoustemppelin; ettei sen kansa enää asuisi omakotitaloissaan, vaan ne ajettaisiin asumaan ikävissä mestoissa; että Cimacki ja Elam, siis viholliset, asuisivat niiden osakkeissa; että sen paimen palatsissaan joutuisi vihollisen käsiin, että Ibbi-Sin vietäisiin Elamin maahan käsiraudoissa, koskaan enäää palaamatta pesästä lentäneen pääskyn lailla kaupunkiinsa Zabun vuorelta meren ääreltä Ancanin rajoille
ellauri019.html on line 362: An säikäytti Sumerin pahan kerran, porukkaa pelotti. Enlil puhalsi pahan myrskyn, kaupunki hiljeni. Nintud pulttasi kiinni varmuusvarastot. Enkil patosi Tigriksen ja Eufrateen vedet. Utu peruutti tasa-arvo- ja oikeuspykälän. Inana ojensi voiton taistelussa kapinoizijoille. Ninjirsu kaatoi Sumerin kuin maidon koirille. Myllerrys valtaa maan, pahempi kuin miesmuistiin, ennennäkemätön, nimetön, jota ei voinut aavistaa. Maat on sekaisin pelosta. Kaupungin suojelija käänsi selkänsä, paimen häippäsi.
ellauri019.html on line 375: Sumerit ei ole seemiläisiä. Ne puhu omaa isolaattia baskimaisesti, vaikka ählämien akkadien kanssa kieliliitossa. Kirjotti nuolenpäiden näköisillä painokirjaimilla savitauluihin ruokotikulla. Tauluja on löytynyt kaxoisvirran savimaasta niin maan pirusti. Simo Parpola ehti luoda uran lukemalla niitä.
ellauri019.html on line 449: Sumerilaiset ei olleet Urin ur-einwohner, vaan jotkut ubaidit. Sumerit oli itänaapureita, jotka valloitti sen joskus 3300 eKr paikkeilla. Seuraavan vuosituhannen aikana siitä tuli kaksikielinen kuin Helsingistä, kun junantuomat akkadit, seemiläiset mamut muutti kaupunkiin. Kielet sekoittui kuin Baabelissa sitten myöhemmin, vaikka torniakaan ei ollut vielä pystyssä. Eka akkadikunkku oli nimeltään Sargon Suuri 2100 eKr. Siitä tulee mieleen Sormusten herra Sauron. Oli siellä jopa kunkku nimeltä Hegel.
ellauri019.html on line 452: Aikainen pronssikausi päättyi joskus 2100 eKr hujakoilla. Urin laatikon muotoisessa vaakunassa näytetään paraatipuolella mukavia oloja, musiikkia ja kukoistusta, kääntöpuolella kuninkaan ja armeijan ajamassa vihollisten päälle tankkivaunuilla. Viesti on et kuningas ja tankit tarvitaan, jotta oisi mukavaa, älkää nurisko veroista ja maxuista. Ur oli maailman byrokraattisin kaupunkivaltio, ei ihme, kun se oli samalla kertaa kaupunki ja valtio.
ellauri019.html on line 523: Koko tarina Joosepista ja Egyptin orjuudesta taitaa olla puppua. Mitään puolen miljoonan jutkun retkeä Egyptistä luvattuun maahan tuskin tehtiin, meren pohjaa pitkin vielä, LOL. Jos jotain matkustusta oli, niin pikku porukoiden retkeilyä Egyptin ja Kanaanin välimailla joskus 1500-1200 eKr.
ellauri019.html on line 527: Luvattu maa (eli Palestiina tai sinnepäin) tuli Genesiksen mukaan jahvelta luvattua irakilaiselle Ibrahimille, ja siks se läksi kotikaupungista Urista vähitellen yhä lännemmäksi. No tää on varmasti jälkikäteen selittelyä. Irakilaisia itänaapureita ehkä vaan tuli Siioniin (Urushalemin seudulle) ja hätyytti sinne asettuneet karvakädet vähitellen pois. Jos edes niinkään, jotkut on sitä mieltä ettei mitään muuttoretkeä koskaan tehtykään. Mooses ja Joosua olis pelkkää satua.
ellauri019.html on line 586: Kaikki, jotka ovat sijoittaneet USA:han, amerikkalaisiin velkakirjoihin, osakkeisiin tai joiden omaisuus on pääasiassa sidottu dollariin, ovat jo menettäneet kaikki nämä rahansa. He eivät vain vielä tiedä sitä. Kevättalvella alkaa dollarin historiallinen alamäki lähes Zimbabwen malliin. Luulenpa, että tämän myötä kaatuu jopa Suomen Nordea pankki. Ei noin suuria summia voi hävitä ilman vakavia seuraamuksia. Tosin näkyni rahasta on vielä avoinna. Hampurilainen maksaa kohta 600 dollaria, jee, jee...
ellauri019.html on line 640: 1. kirje Timoteukselle 2:8-15 Minä tahdon siis, että miehet rukoilevat, joka paikassa kohottaen pyhät kädet ilman vihaa ja epäilystä; niin myös, että naiset ovat säädyllisessä puvussa, kaunistavat itseään kainosti ja siveästi, ei palmikoiduilla hiuksilla, ei kullalla, ei helmillä eikä kallisarvoisilla vaatteilla, vaan hyvillä teoilla, niinkuin sopii naisille, jotka tunnustautuvat jumalaapelkääviksi. Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena; mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva; eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen. Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä.
ellauri019.html on line 667: Joulun sanoma, eli Jeesuksen syntymäjuhla on materiaalistettu kaikella mahdollisella tavalla, jotta Jeesuksen olemuksesta saataisiin mahdollisimman lähelle ihmiskäsin tehty legenda ja uskomus jostain vaan "ehkä joskus syntyneestä" erikoisesta poikalapsesta.
ellauri019.html on line 669: Se mitä tulee Jeesuksen tulemukseen, oli Markun hyvä huomio, koska Joulupukkihan on nimenomaan punainen antikristillinen hahmo, joka tulee yöllä varkain ja antaa lahjoja lapsille, jotka ovat olleet "kilttejä". Tuhmille lapsille hän antaa pelkästään "koivunherraa ja havuja", eli piiskaa. Tontut seuraavat kaiken aikaa aina pitkin vuotta ikkunasta ja kirjaavat kaiken ylös mitä lapsi tekee. Sama pätee monen vanhemman opetukseen, kuten minun adventistisessa lapsuudessani oli enkeleistä jotka kirjaavat jokaisen pahan tekoni ylös. Näin minut saatiin pelkäämään syntiä, enkä ole nyt siitä ollenkaan pahoillani, koska Jumalan pelko on hyvästä. Ei ne opit pahasta olleet mutta nykyään ne veisivät opettajiltakin jopa työpaikan.
ellauri019.html on line 671: Tästä voi vetää jonkinlaisen yhteenvedon, että saatana haluaa käyttää samoja keinoja omiin tarkoituksiinsa, eikä ne keinot ole hänen keksimiään, vaan hän ottaa Jumalan neuvoista kyllä osan omaan käyttöönsä, samoin kuin Jumala käyttää saatanaa ihmisiin, ymmärtämään syntiä ja katumaan pahoja tekoja. Jumala jopa antaa ihmisen saatanalle riepoteltavaksi, jotta tämän sielu voisi pelastua. Näin sanoo Raamattu. Ja Jarmo. Pikku copycat.
ellauri019.html on line 708: En minä leikkuupuimurille keksi mitenkään, enkä millään muuta merkitystä kuin nisu korjataan aittaan, eli Pyhä morsianseurakunta lähtee ja ne jotka eivät odota Jeesusta, jäävät. Ei tähän voi laittaa muuta viestiä perään, kuin Niilon näky viljapellosta:
ellauri019.html on line 714: Juuri silloin lähtivät vanhanaikaiset vankkurit liikkeelle. (2009 alkukesällä 1.6. ?) Tuli miehiä, jotka nostivat hirmuisella kiireellä lyhteitä vankkureille, leikattua viljaa, pilvien alla, tuulessa, mustien pilvien alla. Siihen päättyi näky. (Kuvitus: siin oli soo.)
ellauri019.html on line 726: Ihmettelin, miksi tämä kerrotaan juuri minulle. Enkeli sanoi vain, että minun kuuluu tietää. Sitten hän sanoi, että tunnistan hetken koittaneeksi siitä, että lyhdyt sammuvat ja tulee kolmen päivän pimeys. Silloin pitäisi vartioida tarkasti jotakin. Tämä oli ilmeisesti näkyni olennainen osa, koska pidemmälle en muista.
ellauri019.html on line 881: Onx tää nyt jotain misääripeliä?
ellauri019.html on line 911: jotta katsomon rekkahymyt saa siitä kiksejä.
ellauri020.html on line 45: jotka ovat aivan Asiallisia silloin,
ellauri020.html on line 165: Viereisissä pöydissä istuis tunnettua ja arvostettua väkeä, kuten imaami ja sen rouva, jotka moikkais sua niin et kaikki huomaa. Juurikin näin. Kaverit ois kaikki laihoja tai ainaskin hoikkia kuin nuoret somalit, vaikka syövät herkkuja. (Ei kalliista ruuasta liho niinkuin halvasta. Rasvamaxa on köyhillä pizzan syöjillä.) Kuteet ois merkkivaatteita (H&M) ja meikit vimpan päälle (Lumene).
ellauri020.html on line 236: Kun Mirek bylsii Katrinkaa eka kerran, kuvaillaan vaan Katrinkaa izeään, ei edes mainita Mirekin kikkeliä. Setämiespornoa. Kukahan tän kirjan haamukirjotti? Tai sit vaan narsismia. Oma naama päilyy peilistä.
ellauri020.html on line 262: Iivanan mielestä sosialismin vika on, ettei olla vapaita, tai ei oikein sekään, se ettei voi odottaa lottovoittoa, jotain ihan ihmeellistä pullaa, tulla ökyrikkaaxi, tai siis, ahkerat oman elämänsä sepot ei ökyrikastu, tai siis, kaikilla sepoilla ei ole sitä mahdollisuutta edes, siis siitä toivoa, ei voi ottaa riskejä ja hit it big, laahus vaan laahustaa, plodding thru life hardly noticing they´re alive. The American dream you know. äh, miten sen nyt sanoisi. Iivana, pliis älä jauha, älä edes yritä. Koitat vaan sanoa, et tasa-arvo ei ole vapautta, vapautta on valta, ja mielivalta varsinkin, ja siihen pitää olla paljon paljon pätäkkää, ennen kaikkea paljon enemmän kuin muulla laahuxella. Kuten Darwin sanoo, ei voita ellei voita muita. Kyynärpäille pitää olla liikkumavapautta.
ellauri020.html on line 303: Pian kaikki alussa tavatut hyypiöt on tuolla laskettelemassa, tuubaa ja luikuria nekin ketä ei hiihtele. Ravintola Schlossiin ilmestyy myös Sabrina, sairaan hiiren näköinen muotitoimittaja, jota lytättiin jo alkupuolella. Se on varmaan joku oikee tyyppi joka sanoi joskus rumasti jostain Iivanan hökötyxestä. Kissamaisia vittuiluja sinkoilee hiirivainaan kustannuxella. Sabrinan mieskin on mitätön, sitä tyyppiä jota ei koskaan panna merkille.
ellauri020.html on line 307: Donald Duckin peitenimi tässä niteessä on Adam Graham. Se on tässä vaiheessa vasta rikas, ei vielä ökyrikas, mutta varteen otettava. Tää on kirjotettu kun Donald on just dumpannut Iivanan parasta ennen päivän mentyä. Iines ottaa Akusta irti viimeiset tipat ennen lähtöä, hehkuttaa vielä sillä, hetkuttaa jo ulos lipsahtanutta letkua. Antaa ymmärtää et se oisi muka ize vaihtanut johkin parempaan.
ellauri020.html on line 319: Iskurepliikissä epäonnistuttuaan Aku kättelee Iinestä kovaa kuin pientä presidenttiä. Iines puristaa epänaisellisen kovaa takaisin. Aku pahastuu taas miehekästä käytöstä, mutta kuvittelee sitten miten Iinexen vahvat reidet puristais sen kylkiä. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
ellauri020.html on line 323: Entä homeerista naurua, sellaista joulupukin hohotusta, polviin lyöntiä? Ei sitäkään. Tahatonta huumoria. Muunlaista ei tästä juuri löydy. Rahanteko ei ole naurun asia. Yritetään tosissaan. Jos kiivetessä naurattaa voi luiskahtaa. Naurakaa te jotka olette alamäessä. Me nauretaan sit teille kun on päästy kasan päälle.
ellauri020.html on line 362: Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.
ellauri020.html on line 370: Katrinkan häät on karsee seurapiiripippalo. Akun vuokraamalla jetsetillä lennetään johki Rivieralle uudet karvakämmeniset saudi bisnestuttavuudet ja jotkut veneenrakentajat fölissä, koko mitäänsanomaton saattojoukko skumppakännissä, käydään pelailemassa Monacon K-kaupan peliautomaatissa, josta Khalidia ei meinaa saada irti kirveelläkään hedelmäpelistä. Rankkaa ristiinsuihkintaa on ilmassa, mut Iines vaimentaa sen kovalla kädellä. Keskityttäiskö nyt näihin mun häihin.
ellauri020.html on line 382: Heti häiden jälkeen alkaa ikävyydet paparazzien, mummo Ankan, Roope-sedän ja muiden ankkasukulaisten kaa. Vielä keritään intiimit pikapanot vetää Nykin koneessa ekan luokan paikoilla. Niissä mahtuu sentään jotenkin bylsimään, turistiluokan keskijalkatilassa oisi kovin ahdasta. Akun terska on herkkusienimäisen pehmeä kovan varren päässä. Julkisuus on hinta tämmöisistä mukavuuxista, tuumii peruspositiivinen Kulta-Kaarina.
ellauri020.html on line 397: Katri esiintyy taas kuninkaallisesti niinku taannoin vanhempien hautajaisisissa, hymyilee appivanhemmille leppoisasti ja armollisesti jottei tekis röyhkeätä vaikutusta. Justiinsa joo. Tykätkää jos tykkäätte, sen hymy sanoo, jos ette, niin EVVK. Väliin ehtii Iivana suihkata, mimmoset kengät anopilla on, niinkun linnan juhlissa. Anoppi ehtii nimitellä miniäänsä kommunistixi, kun Akun sisko astuu kuvaan ja kylmäilee vielä enemmän kuin äiskä, jos mahollista. Charityämmä vaikkei näytä järin laupiaalta. Appi tarjoo hätäpäissään lisää drinxuja. Hyvin lähtee.
ellauri020.html on line 424: Seurraavaxi tyttökaveruxet menee Pariisiin ja siellä haute couture rättisulkeisiin. Maailma kallein uffi, josta ostaa hyntteitä vaan 2500 ökyrikasta, siis ne jotka on niin laihoja, et ne vielä mahtuu niihin. Katri-Helena on just vasta päässyt Alli Paasikiven maailman parhaiten pukeutuneiden listalle, ja sillon palli ihan eturivin paikalla. On ahasta ja hikistä ja karsee mekkala. Tästä kanzii kyllä maxaa ihan sieraimesta. Pääasiahan on et saadaan hajurakoa.
ellauri020.html on line 426: Ex-köyhän Santran budjetti on sata tonnia (se sai vikitellyxi Neilin uusiin naimisiin). Sillä pitäs irrota noin kuusi mekkoa. Pienet pojat Intiassa riemuizee, kun rantatuuli kääntyy puhaltamaan mereltä päin, se ajaa rantaan tavallista enemmän lietteistä muovikrääsää, jota keräämällä ryötän seassa uppeluxissa ne saa tänään ruokaa, ehkä limssankin, jos parin ruven budjetti vaan kestää sen. Oma vika jos ovat köyhiä, mustat pojat ei ymmärrä kovan työnteon arvoa. Tyttökaveruxet muotinäytöxessä on jo ihan hikisiä. Ne tietää rahan arvon, ja mitä on kova työ.
ellauri020.html on line 464: Kun salaatit asetettiin tyttöremmin eteen, ne pysty nokkimaan vaan pari haarukallista. Palanutta Liisaa oli kadehdittu, nyt on vaikee pidätellä hymyä. Korjaan kyyneltä. Kaikki nää naiset oli veikanneet mustaa hevosta vasten vanhempien tahtoa (tai oli ize sellaisia, kuten Katrinka), ja saaneet jackpotin. It just goes to show. Ne jonka kaakit hävisi ei istu nyt Grenouillessa. Tää kai siis todistaa jotakin, piru tietää mitä. Liisan vanhemmat oli snobeja kun hyljexi wannabe lehtikeisaria, ite ne oli rikastuneet lihapakkaamosta Chicagossa 20-luvulla. Daisy tietää mitä sana snobi merkizee, tajuaa snobiuden suhteellisuusteorian. Snobi se on snobillakin, niinkuin herra herralla.
ellauri020.html on line 475: Lippispäiset jenkit on järkyttävän vulgäärejä moukkia, ja latinaa siteeraava Arthur Leech hemmetin ärsyttävä, olevinaan jotenkin parempaa väkeä, vaikka pennitön säälittävä köyhimys, Cleesen nettoarvo on vaivaiset 10M$. Täys pelle, toi summa ei ole vakava, ei edes mukava.
ellauri020.html on line 477: Sabrina on lehmä homopetterinkin mielestä. Katriina ei näytä lehmältä, sillä on kultakala-asu. Sormessa sillä on Akulta saatu kolmensadan karaatin timantti, jota se työntää edellään kottikärryllä. Katrinka kazoo kättensä työtä, kauniita julkkixia kauniissa hotellissa, ja toteaa sen hyväxi, kuin luoja kuudennen työpäivän iltana.
ellauri020.html on line 538: Kaikilla on jotain syytä valittaa ja toisia syitä olla tyytyväisiä. Katrinka on ökyrikas, istuu ökyjahissa Venetsian lidolla pikku pikku bikinissä muki kädessä ympärillään Öky Ankka ja sen ökykumppanit. Olen onnen ankka ja tiedän sen, se sanoo haikeana. Ankanpojat puuttuvat, Tupu, Hupu ja Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu. Kaikkea ei voi saada, Tuomas vahvistaa. Meemit on kunnossa, geenit menee munille.
ellauri020.html on line 540: Venezian Pelastakaa edes palatsit, viis lapsista -gaalassa Akuun näyttää vihdoin tarttuneen 7-year itch, vuoden myöhässä, se riiustelee jotain tähtöstä. Iines on mustasukkainen. Saudi matto- ja ranskis saippuakauppias irvistelevät toisilleen ja näyttävät hampaita resuten kiimaisen Natalie-nartun häntäkarvoista. Saudi voitti, sil oli enemmän pätäkkää.
ellauri020.html on line 578: Tie eeku paranoo, sano savolaenen kun ajo jäällä ympyrää. Iso-Masan antama ilmainen joululahja, arvostelijankappale Savon Sanomista. Not that I would care. Iivanan kirja on ällistyttävän hyvä, verrattavissa Thackerayn niteeseen Turhuuden turuilla. Mitä ökyrikkaampia ollaan, sitä paljaan klisheisemmin ilmenee tän apinan elukkapiirteet kuin keisarista ilman vaatteita. Perustarpeet jää jälelle kun ei tarvi tyydyttää mitään monimutkaisempia. Onhan ne monimutkaisemmatkin tarpeet sitä samaa apinajuttua, mut monimutkaisempi ympäristö monmutkaistaa käytöstä. Sileällä pöydällä muurahainenkin menee ympyrää eikä brownin liikettä. Tie eeku paranoo. Kuin kiveen hakattuna paljastuu tän otuxen koko radollisuus. Eat! Eat! Fuck! Fuck! Kill! Kill! Siinä se on nimenpudottelun perässä, pienessä lankakerässä. Iivanan sketsi lapsettoman parin keskinäisestä syyttelystä on kuin Teofrastoxen coveri. Eski ja Liisa, Antti ja Auli. Ei kenenkään syy ja kuitenkin jotenkin toisen syy.
ellauri020.html on line 580: Rankka elämä jatkuu Akun poissaollessa. 10-tuntisia työpäiviä, ravintoloita, 20 hengen päivälllisiä, landeviikonloppu, flirttailua sliipattujen liikemiesten kanssa, jotka ei yllä hilloviivalle, kun Iines pitää ne käsivarren mitan päässä. Oopperagaalaa varten Kata pukeutuu geishaxi, lentää Tokioon ja tekee bilateraalisen sopimuxen keisari Hirohiton kaa japanilaisen teltan erektiosta oopperan pihalle. Sieltä saa susheja, kaburakia, tähtiesintyjinä Mokomaki Kusimuki ja Jokohama Kumahuta, Nintendo-pelejä, pääosassa Super Mario, ja tombolassa palkintona Toyota Corolla (tietysti lemmikille kakkosautoxi).
ellauri020.html on line 586: Kaikki tuijottaa taas vaan Iinestä ja Akua (joilla nyt on ikävä kyllä nyt eri partnerit), koska ne on vielä suht nuoria, no nelikymppisiä, ja koska ne on koko joukosta rikkaimpia, paizi ehkä Khalid ja Akio Morita, mutta niistä ei kukaan välitä, kun ne on väärää rotua, väriviallisia.
ellauri020.html on line 639: St Moritz. Aku pakoilee. Katrinka hiihtelee, voittaa ohimennen jotain pokaaleja. Turm oder Taxixen naamiaisissa Katrinka kiristää Mengeleltä oharit saaneen kiukkuisen Ewa Braunin avulla Mengeleä paljastamaan pikku-Mirekin olinpaikan. Partaweizi Hannu-serkku flirttailee ankarasti. Muistaa jopa Iinexen synttärin, toisin kuin Aku. Tuo suklaalaatikon ja ruusupuketin. Waikka kaikki tutut wanhenee ja rypistyy, tukkaan tulee harmaata, ne ei muutu ollenkaan. Niin kai se on, aina aikalaisten mielestä. Suurin hölmö on wanha hölmö.
ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
ellauri020.html on line 832: Heti ulosheiton jälkeen siltä tuli jotain kuulemma mielenkiintoisia kirjoja. Sit se kirjotti selitysteoxen omille kirjoilleen nimellä The Art of the Novel 1986. Tulee mieleen Iivanan miehen menestysteos The Art of the Deal 1987. Matkiko Trump Kunderaa (Ivanan idea?) vai molemmat Henry Jamesia (The Art of Fiction 1884). Mytomaniastahan on kyse kummallakin.
ellauri020.html on line 836: Guardian-lehden arvostelu, jota tässä referoin, on mieltä, että Kunderan keekoilu teki sen kirjoista epäuskottavia. Niinhän se tekikin. Ne ei ole zygologisia. Sen henkilöt ei puhu itekseen. Ne ei mieti omia asioitaan tai izeään vaan Milan pompittaa niitä kaivellaxeen ize jotain hämärää, jota voi sen mukaan avata vaan avainsanoilla: “body, soul, vertigo, weakness, idyll, Paradise”. Tulee mieleen Dumbledoren muutamat sanat koulun avajaisissa:
ellauri020.html on line 844: Naisista ei Kundera tajua pätkääkään, ei edes yritä. Kundera on misogyyni, se vihaa naisia kuin rakkikoiria. Jossain kirjassa joku onneton nainen saa pelosta ripulin, ja Kundera saa siitä vaan seisokin. Sehän on kuin James Joyce, koprofiili. Jossain toisessa niteessä on Iivanan tapainen loikkari, jota lopux esitellään nukkumassa jalat harallaan, ja sen poikaystävä tuijottaa sitä kauan "siihen yhteen, surulliseen paikkaan". Aika ilkeää.
ellauri020.html on line 858: Se näyttää muulta vaan jos jää tuijottamaan omaa napanöyhtää.
ellauri020.html on line 866: nää apinat terminoi ne serkut, jotka tulee eri pesästä. Termiittiapinoilla näitä
ellauri020.html on line 921: - Vai miljardi puuttuu. Paljonko se on nykyrahassa? - Eikö se ole jotakuinkin tuhat miljoonaa? - No eihän se sitten paljoa ole. Eikö sen voisi säästää jostain menopuolen momentista, vaikka lapsiperheiltä? - Ei taida onnistua, kun vaalit ovat tulossa 4 vuoden perästä. - No, sitten pitää kexiä valtiolle jotain uutta tuloa . - Se tietää uusia tai isompia veroja. Pitää sitten olla tarkkana, ettei veroteta köyhiä, joilla ei ole rahaa. - No verotetaan sitten rikkaita. Joko voimme poistua? Karhupuku odottaa.
ellauri020.html on line 925: - Joo. Näitä yhteiskunnan vähäosaisia ei kande verottaa. On iskettävä rikkaisiin, jotka asuu vuokralla, matkustaa julkisilla, pyöräilee tai kävelee, ja pukeutuu kirpputoriryysyihin. Niitä on sitäpaizi paljon paljon enemmän, et verokertymä on ihan toista luokkaa kuin nylkemällä harvalukuisia miljonääriressuja. - No, eikö tämä ole tässä? Pitäis mennä treenaamaan näitä karhupuvun vuorosanoja.
ellauri021.html on line 52: Mä en juuri lukenut Tex Willereitä, pidin niitä jotenkin vulgääreinä. Ne oli sellaisia pieniä matalia pitkiä vihkosia, vähän kuin KOP:n shekkivihkot sittemmin. Paizi shekkivihoissa oli siniset muovikannet. Texeissä oli kauboita ja intiaaneja. Pikku Matti tykkäs niistä kovasti. Seija luki Matin Tex Willereitä kesällä majalla muun lukemisen puutteessa.
ellauri021.html on line 54: Parasta Willereissä oli pukinpartaisen Kit Carlsonin kiroilu: Pannahinen! Lempo! Mitä hittoa?! Jukoliste! Saamari! Texissä izessään oli jotain Fred Karlssonmaista, vaivoin hillittyä primaaliaggressiota. Pukinpartainen seniori vois sit olla Kimmo. Mä oisin pikku Kit. Oikea Kit Carlson oli jonkun kenr.Washingtonin heitukkana kansanmurhaamassa lounaiskulman inkkareita. Siitä historiasta on tehty aivan vitusti väärennöxiä. Tony Hillerman kertoo muisteluissaan melko hilpeitä tarinoita valkonaamamatujen törkeilyistä punaisten varattomien veljiensä kimpussa.
ellauri021.html on line 56: Kun joku leffayhtiö lupas tehdä Hillermanin Blessing Waysta elokuvan (ei tehnyt), skriptiäijä halus shootingpaikkana käydä kazomassa inkkareiden puebloja. Tony huomautti että navajot on nomadeja, ne asuu hoganeissa eikä puebloissa. "Sinä tiesit tuon, nyt minäkin tiedän sen, mutta luuletko että suuri yleisö haluaa jotain tietoiskuja? Mennään nyt kazomaan niitä puebloja." Ja niin ne menivät. John Wayne-leffoissa inkkareita näyttelee italomamun näköiset väritetyt statistit jotka pomppii tökerösti jollain razastuskoulukoneilla, naiset kokkailee kebaabia tiipiimezän keskellä ja koirat haukkuvat.
ellauri021.html on line 58: Willereiden valkohattuiset on huolellisesti ajellut (paizi sitä joulupukkia, mut senkin parta on siististi kammattu), konnat on ajelemattomia ja epäsiistejä. Ne on köyhiä. Ne ei ole oman elämänsä seppoja, vaan jotain teuvoja. Intiaaneilla on vaan housut säästä riippumatta, mut ne on kaikki komeita ja lihaxikkaita, kuin tinasotilaita samasta muotista. Niitä ei voi sanoa köyhixi, koska ne painii eri sarjassa. Ne on vielä kivikaudella, vaikka osaakin käyttää pyssyjä. Muttei ammu niillä yhtä tarkasti kuin Tex Willer. Siihen pitää olla valkoihoinen. Osa inkkareista on hyvixiä, osa razastelee pahisten puolella. Harhaanjohdettuja villejä. Tuhlaa panoxia, paukuttelee ilmaan ilman aikojaan, huutaen Yahii, tai Aijaijai, kuten Ivana Trump. Hmm. Olikohan noin, tuskin niillä oli pateja tuhlattavaxi asti.
ellauri021.html on line 65: Vanhempien kirjahyllyssä oli Edgar Lee Mastersin Kauhajoen kasvisto. Lusikan nuolleiden kukkakauppa. Tää Kauhajoki on Chicagon lähellä. Edgar oli siellä päin pikku lakimies, mutta tykkäsi enemmänkin sepitellä värssyjä. Kauhajoen herbaario julkaistiin vuonna 1915, ennen sotia. Siinä on epigrammeja: kexittyjä hautakirjoituxia, tai oikeastaan lyhykäisiä omaelämäkertoja, tee se ize obituaareja, nekrologeja, eulogioita, you name it, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin lyhkäsiä et suomen kuivimman lehden ivailema kyldyyrin Teuvo Hakkarainen olisi mielissään. Tähän yritän jotain samaa.
ellauri021.html on line 67: Suomentaja oli Arvo Turtiainen, kommari, Kiilan kiilusilmiä. Onkohan Ano ('Bleeding ex ano, no need for any therapy') Turtiainen sen sukulaisia? Helmin luokkakaveri Saga joka asui yhtenäiskoulun vieressä vaaleenpunaisessa talossa oli sekin Turtiainen. Onkohan ne jotain puluja? Karhennettuja turtanoita? Vai muuten vaan turtia?
ellauri021.html on line 82: Hammett oli 37 vuonna 1931 kun se kirjoitti Lasiavaimen. Se oli ihan saman näköinen kuin Ned, ja piti Lasiavainta parhaana kirjanaan. Ei mennyt naimisiin, mutta seukkas pitkään saman naisen kaa. Lakkas kirjottamasta 40-luvulla. Hammett oli kommunisti ja antifascisti. Luki tiilenpäitä McCarthyn aikana. Ryyppäsi, poltti tupakkaa ja kuoli keukosyöpään 67-vuotiaana. Mun ikäsenä siis. Sotaveteraanina on haudattuna Arlingtonissa.
ellauri021.html on line 118: 'mmiez'a 'sta via, Hän tuntee työn ja varjot päiväin aurinkoisten
ellauri021.html on line 168: Ruokalasta löytyi vuoden 2020 ekana työpäivänä elokuun 2019 Suomen kuvalehti. Yxi uutisviikko on yhtä hyvä kuin toinenkin, apinoiden hölmöilyt ei muutu mixikään, ne on ikivihreitä. Parasta ennen päivä puuttuu, koska sellaista ei olekaan. Ne on aina samanlaisia. Ja ristikko oli ihan omituinen, ei kunnon vihjeitä, vaan jotain pirun assosiaatioita.
ellauri021.html on line 174: Puolimatka vastaa: "Setan vastustajilleen antama kunniarotta-antipalkinto tuo mieleen totalitaaristen liikkeiden tavan kuvata vastustajansa ihmisinä, jotka ovat vajonneet eläinten tasolle. Onko Setan tarkoituksena viestiä, että kaikki ne, jotka puolustavat lapsen oikeutta isään ja äitiin, ovat verrattavissa rottiin ja että heihin tulisi suhtautua kuten syöpäläisiin?" Törkeetä rottien ja syöpäläisten syrjintää! Eikö ne muka ole yhtä hyviä kuin sä? Niilläkin on kaksi emoa, ja sä kehtaat niitä siitä läpsiä!
ellauri021.html on line 180: Äänikirjoja pahexuu myös Finlandia-voittaja, joka herkutteli lesbosexillä. Voishan se olla ällöttävä äänitehosteiden kaa. Puolimatka ei kuuntelisi edes puolia. Entä vaikka olisikin, en kuuntelisi. Pahinta on, että kursiivi ei kuulu. Voishan kursivoidut kohdat vaikka kiekasta lujempaa. Yahii! Aijaijai! Niin toimi iranilainen imaami, jotta sokea muezzin tiesi milloin on aika polvistua.
ellauri021.html on line 217: näki jotain jota kukaan muu ei nähnyt.
ellauri021.html on line 340: Iso hätä oli tulossa joten valizin
ellauri021.html on line 431: avonaisina. Varmaan sanelurauhan ehtoja, jotka
ellauri021.html on line 460: Mordechai, jota kaikki kuzuu Motixi,
ellauri021.html on line 479: Ne on, jotka tuli Babylonin vankilasta
ellauri021.html on line 488: On jotenkin antisemitistinen.
ellauri021.html on line 788: sanoin, emmä tiedä, mut jotain samaa meis on.
ellauri021.html on line 909: Useimmat feministit haluavat pukeutua kuin miehet housupukuihin hameiden sijasta, tai sitten muuten rivosti. Väittävät vieläpä, että missikilpailut ja meikit on naisten sortoa. Kysypä misseiltä, ja niiden äideiltä, ja meikkivalmistajilta. Lähes kaikki naiset laittaa meikkiä, feministitkin. Ainaskin jotain päivävoiteita, yäk. Ja vielä lisää feministimeemejä:
ellauri021.html on line 917: Vähexyvät ja pilkkaavat naisia, jotka haluavat lapsia ja kasvattaa perhettä.
todellisuus=asiakas
) saman verran vaihtoehtoisia totuuxia todellisuusvalikoimassa. Siitä riittää joka oivalluxelle jopa 300M kexijää (oikeasti vähemmän, useimmat ei kexi mitään koko ikänä). Samaa saarnasi jo saarnaaja, nihil novi. Kapinen jopi, joka parjas vaihtelevasti elamassa, muttei silti suostunut parjaamaan kiusaajaansa, nyökyttää myös nuppi ruvella.
I bore myself to sleep at night / I bore myself in bright daylight / I'm bored / I'm the chairman of the bored.
Markku Envall on väittänyt, että on vaikea kuvitella Blomstedtia innostuneena. E.Saarinen ja J.Blomsted on koominen pari, jotain Mikin ja Hessun tapaista.