ellauri032.html on line 150: 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään. Vietettyään viimeiset pari vuotta suhteellisen huolettomana mietittyään muutakin kuin matematiikkaa ja kristinuskoa, tuona kyseisenä päivänä Pascal oli joutua vakavaan onnettomuuteen: hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset yhtäkkiä pillastuivat ja syöksyivät alas eräältä sillalta, mutta Pascal itse pelastui kun vaunujen valjaat murtuivat kesken kaiken. Pascal tulkitsi tapahtuman ja oman pelastumisensa Jumalan antamaksi varoitukseksi. (Paha aivotärähdys.) Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamentinpalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta, ja kantoi tuota tekstinpätkää sen jälkeen jatkuvasti mukanaan kuin amulettia. Ei lähtenyt enää minnekkään ilman paperia. Corona-viruxen takia jengi hamstraa ennen kaikkea vessapaperia. Ymmärtäisi paremmin jos se olisi koleraa. Lisäksi Pascal vetäytyi Jacquelinen esimerkin johdattamana Port-Royalin luostariin vetäytyäkseen maailmasta ja pohtiakseen filosofisia ongelmia. Tässä on Pascalin pikku paperpala. Sitä kelpaa verrata Dostojevskin puhelinmuistioon. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys.
ellauri035.html on line 1180: Sarjassamme kusipäiden kirjoittamia ikäviä rompskuja, joita meillä täällä on jo aika kokoelma, esittelemme nyt jesuiitta Baltasár Graciánin (1601-1658) kirjoitaman trilogian nimeltä Criticón (1651-57). Siitä esimakua saa siitä, että se oli erityisesti Schopenhauerin ja Nietschen suosiossa. Sope opetteli jopa epsanjaa voidaxeen lukea Btä alkuperäisenä. Se oli Espanjan kultaisen vuosisadan suuria saavutuxia, joka sekin ehkä kertoo jotakin. Se on pitkähkö allegorinen (yäk!) romaani, jossa on filosofisia ylä-ääniä, siis jotain Coelhon alkemistin tapaista, vaikka todennäköisesti tuhmempaa. Joo se on taas tollanen nuoren miehen matka tyyppinen rompsku jossa on paljon siekailuja, jotain pyhiinvaellusta tässäkin. Tien päällä ollaan ja tehdään jäyniä. Mä veikkaan et tämmöinen road movie on ikivanha apinoiden meemi, kun nuoret koiraat on karkoitettu laumasta uhkaamasta silverbäkin haaremia.
ellauri058.html on line 771: Meleagros kirjoitti lukuisia omia epigrammeja eri tyylilajeissa: kuvailevia, muistelevia ja eroottisia. Lisäksi hän kirjoitti filosofisia esseitä, joista on säilynyt jälkipolville vain kaksi mainintaa. Hänet mainitaan kyynikkona, ja kyynisyys filosofisena käsitteenä näkyy myös hänen runoissaan.
ellauri066.html on line 296: Faktat, tarkkaan tutkitutkin, on Pynchonille vaan vaihtoehtona. Eikä siinä kaikki! Samaan hintaan saat filosofisia uninäkyjä, hulluja viittauxia, pitkiä mielikuvituxen kananlentoja, järjettömiä metaforia pyykkikorikaupalla - ja loputtomiin loputtoman kezeliäitä leikkisiä skenejä. Parempaa kuin televisio tai kissavideot.
ellauri082.html on line 222: Frostia inspiroi monesti Uuden-Englannin maaseutuelämä. Teoksissaan hän yhdisti tähän maalaismaisemaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja filosofisia teemoja. Hän oli jo omana elinaikanaan suosittu runoilija, joka palkittiin neljästi Pulitzer-palkinnolla. Runojen lisäksi hän kirjoitti muun muassa neljä näytelmää ja julkaisi proosatekstejä.
ellauri118.html on line 603: Vuonna 1670, kolmekymmenvuotiaana Aphra Behn aloitti kirjailijan uransa ensimmäisellä näytelmällään. Kaikkiaan hän kirjoitti kahdeksantoista näytelmää, runoja sekä useita romaaneja. Ennen häntä naiset olivat kirjoittaneet pääasiassa runoja tai uskonnollisia ja filosofisia tekstejä, ja kirjoittavat naiset olivat olleet varakkaita aatelisnaisia tai mystikkoja. Aphra Behnistä katsotaan alkaneen perinteen, joka salli myös tavallisen, keskiluokkaisen naisen kirjoittaa ja jopa elättää itsensä kirjoittamalla.
ellauri161.html on line 309: – Nihilistit ovat joko paatuneita, teoriassa kuolleita – nämä ovat yleensä filosofisia saivartelijoita, joille Friedrich Nietzsche on idoli ylitse muiden – yksinkertaisesti pelkkiä teeskentelijöitä ja pelkureita, Nyölö kritisoi. Nietsche on kuollut, terveisin jumala.
ellauri207.html on line 263: Niinpä kun tällainen homostelukiihko valtaa alhaisen mielen, tämä käyttää suostuttelukeinoinaan rikkauksia, lahjoja, suosimista arvoasemain pääsyssä ja muita alhaisia houkutuksia, joita antiikki paheksui. Jos se tapahtuu jalommalle sielulle, suostuttelukeinotkin ovat jaloja kuin Platolla: filosofisia opetuksia, neuvoja uskonnon kunnioittamiseen, lakien tottelemiseen, isänmaan puolesta kuolemiseen sekä esimerkkejä urheudessa, viisaudessa ja oikeudenmukaisuudessa, kun rakastava pyrkii katamiitin suosioon sielunsa jalouden ja kauneuden avulla, koska hänen ruumiinsa kauneus on kauan sitten kuihtunut ja koska hän toivoo myös voivansa tämän henkisen yhteyden perustalle solmia lujemman ja kestävämmän liiton.
ellauri210.html on line 699: Alberto Savinio [alˈbɛrto saˈvinjo] , syntynyt Andrea Francesco Alberto de Chirico (25. elokuuta 1891 – 5. toukokuuta 1952) oli kreikkalais-italialainen kirjailija, taidemaalari, muusikko, toimittaja, esseisti, näytelmäkirjailija, lavastussuunnittelija ja säveltäjä. Hän oli väpelön "metafyysisen" taidemaalarin Giorgio de Chiricon nuorempi ja tumpelompi veli . Hänen työnsä käsitteli usein filosofisia ja psykologisia teemoja, ja hän oli myös vahvasti kiinnostunut taidefilosofiasta.
ellauri216.html on line 156: Prokloksesta tuli Akatemian uusi johtaja Syrianoksen kuoltua. Hän asui Ateenassa kuolemaansa saakka, lukuun ottamatta vuoden kestänyttä maanpakoa, johon hän joutui siksi, että kaupungin kristityt hallitsijat eivät suvainneet kaikkia hänen poliittis-filosofisia ajatuksiaan. Talo, jonka Proklos peri ja jossa uusplatonilainen koulu toimi, on mahdollisesti löydetty: arkeologinen kohde tunnetaan nimellä Prokloksen talo.
ellauri219.html on line 660: Sen alkuperäinen nimi on Sisäisen katselun opaskirja nimeltä Tietämättömyyden pilvi, jossa sielu yhdistyy jumalan kanssa. Tässä on heti yhtymäkohta Patanjalin kirjaan: kumpikin lanseerataan oppaina, siis käytännön käsikirjana, joissa annetaan kuvataan menettelytapoja. Ei siis mitään filosofisia jaaritteluja, vaan käytännön asiaa. Oletusarvona täytyykin silloin olla, että tarve kuvattavalle toiminnalle on valmiiksi olemassa. Tarve on olemukseltaan mielen tarve tunnistaa oma itsensä sellaisena kuin se on. Viimekädessä on siis kyse itsetuntemuksesta.
ellauri246.html on line 422: Joskus Brodsky tarkastelee itseään erittäin korkealla ja erittäin kaukaisella näkökulmalla, esimerkiksi enkelin silmät ("keskustelu ..."). Tämä on täydellinen, erittäin objektiivinen näkökulma. Brodskin itsensä määritelmä ei riitä. Hän asettaa kuoleman ilmiön keskenään ja elämään. Rajojen tragedia on Brodskin käsitystä, joka ylittää kaikki hänen draaman. Jos haluat löytää aukon rakkaastasi, joka jakaa sulle kotona ja auttaa tietoisuutta, kaikki odottavat erottamista maailmasta. Suurempi kauhu päällekkäin ja vähemmän juna-asennossa, joka jossain määrin neutraloi sen ja auttaa kestämään sitä. Kuolema olennaisena osana, jolla on merkittävä paikka Brodskin teoksissa. Työn varhaisessa vaiheessa on ominaista epiteeli "musta". Brodsky antaa kuoleman proosan ulkonäöltään. Itse aika, Brodsky, joka on luotu kuolemalla. "Henkilö on itsensä loppu ja menee pois." Rajojen prisman kautta kuolleisuus arvioi runoilijan ja Brodsky, jossa kuoleman osuus esitellään, jää riman alle. Runko korostaa, että sielu, joka on uupunut kokemuksilla, on kuin langat. Elämän käsitys liikkeeksi kuolemaan asettavat melankolian. Brodskin sävyisä runo on eräistä irrottamista päivittäin. Brodsky pyrkii katsomaan reunaa ja olettaa, että se odottaa meitä kuoleman jälkeen. Aluksi runoilija mahdollistaa mahdollisuuden elää arkussa. "Letter pullossa" (1965): "Kun on vaatimaton alus ... Menen hienosti ehkä." Hänellä on puhtaasti symbolistiset ajatukset elämästä unelmana unessa ja kuolema - ylösnousemuksena toisen valtakunnassa. Vähitellen BrodSky alkaa paljastaa järkeistisen ymmärryksen ja tulkinnan tunnettuja uskonnollisia ja filosofisia käsitteitä. Eli sieltä ne tulee kaikki taantumuxen ainexet kun juutalaista vähän raaputtaa.
ellauri330.html on line 127: Kivinen tunnettiin skeptikkona ja paranormaalien ilmiöiden sekä okkultismin oppihistorian tuntijana. S. Albert Kivinen kirjoitti kauhukertomuksia H. P. Lovecraftin luoman mytologian pohjalta sekä levytti joukon poliittis-filosofisia lauluja yhteistyössä muun muassa M. A. Nummisen kanssa.
ellauri345.html on line 500: Lisää mysteerejä. Esinettä, jolle kuori on viime kädessä välttämätön, ei voi kuvailla millään muulla tavalla. Koska vain kauneus eikä mikään sen ulkopuolella voi olla olennaista, kauneuden jumalallinen pohja on mysteerissä. Joten ulkonäkö siinä on juuri tämä: ei asioiden tarpeeton kätkeminen itsessään, vaan asioiden välttämätön kätkeminen meille. Tällainen kätkeminen on toisinaan jumalallisesti tarpeellista, koska on jumalallisesti määrätty, että väärään aikaan paljastettuna tuo huomaamaton asia ei haihdu mihinkään, jolla paljastus korvaa salaisuudet. Kantin opetus, jonka mukaan suhteellinen luonne on kauneuden perusta, puolustaa siksi voitokkaisesti metodologisia taipumuksiaan paljon korkeammalla kuin psykologinen. Kuten ilmestys, kaikki kauneus sisältää historiallis-filosofisia tiedekuntajärjestyksiä itsessään. Koska se ei tee ideaa näkyväksi, vaan pikemminkin sen salaisuudeksi.
ellauri349.html on line 432: Encyclikassa todetaan, että Nouvelle théologie ja sen kannattajat pitivät katolista opetusta suhteellisena, että se poikkesi perinteisestä uustomismista käyttämällä relativistista historiallista analyysiä ja mukaansatempaavia filosofisia aksioomia, kuten eksistentialismia tai positiivisuutta. Uusi filosofia, kuten eksistentialismi, "tänään, kuin olemassa oleva kedon kukka, huomenna vanhentunut ja vanhanaikainen, ajan tuulien ravistelema", hän sanoo, on huono ja epävakaa perusta maailman teologialle. "Kirkko."
ellauri351.html on line 299: Aaron Brown, kirjailija, kvantitatiivinen psykoanalyytikko ja jokapaikan dosentti Yeshivan ja Fordhamin yliopistoissa, sanoi The Black Swan -kirjasta, että "kirja on ikään kuin Taleb ei olisi koskaan kuullut ei-parametrisista menetelmistä, data-analyysistä, visualisointityökaluista tai vankoista arvioista." Siitä huolimatta hän kutsuu kirjaa "olennaiseksi luettavaksi" ja kehottaa tilastotieteilijöitä jättämään huomiotta loukkaukset saadakseen "tärkeitä filosofisia ja matemaattisia totuuksia". Taleb vastasi The Black Swanin toisessa painoksessa, että "Yksi yleisimmistä (mutta hyödyttömistä) kommenteista, joita kuulen, on, että jotkin ratkaisut voivat tulla "vankoista tilastoista". Ihmettelen, kuinka näiden tekniikoiden avulla voidaan luoda tietoa siellä, missä sitä ei ole."
ellauri362.html on line 153: Thomas Love Peacock (18. lokakuuta 1785 – 23. tammikuuta 1866) oli englantilainen kirjailija, runoilija ja East India Companyn virkamies. Hän oli Percy Bysshe Shelleyn läheinen ystävä ja he vaikuttivat toistensa työhön. Peacock kirjoitti satiirisia romaaneja, joissa jokaisessa oli sama perusasetus: hahmot pöydässä keskustelemassa ja arvostelemassa päivän filosofisia mielipiteitä.
ellauri362.html on line 157: Hänen romaaninsa ovat pikemminkin keskusteluromaaneja kuin toimintaromaaneja; Itse asiassa Peacock on niin paljon kiinnostuneempi siitä, mitä hänen hahmonsa sanovat toisilleen kuin siitä, mitä he tekevät toisilleen, että hän esittää usein kokonaisia romaaneja dialogin muodossa. Platonin symposium on näiden teosten kirjallinen esi-isä Athenaeuksen deipnosofien kautta, jossa keskustelu ei koske niinkään korkeatasoisia filosofisia teemoja kuin viinaa ja kalanhajuisia vekottimia. Toiminta alkaa vasta kun kaikki ovat umpitunnelissa.
xxx/ellauri056.html on line 536: Tämä oli yksi hänen viimeisiä filosofisia tekojaan. Hänen terveytensä, joka oli pitkään ollut huono, kääntyi yhä huonommaksi ja hän kuoli Königsbergissä 80-vuotiaana vuonna 1804. Hänen keskeneräinen viimeinen teoksensa, katkelmallinen Opus Postumum, julkaistiin nimensä mukaisesti postuumisti.
xxx/ellauri056.html on line 618: Schelling muutti filosofisia kantojaan kuin väkkärä. Hälläpyörä olisi Sirkkis siitä sanonut. Sen luonnonfilosofia oli jotain vitun hermeneutiikkaa. Empiirisesti aivan pielessä. Toinen on antikartesiolainen näkemys omasta navasta. Pointtina ettei sini ja mini ymmärrä edes izeään. Siinä se on kyllä oikeassa. Size nakersi Hegeliä tavalla josta monet myöhemmät sekulit ml Kierkegaard, Marx, Nietzsche, Heidegger ym ym innostuivat. Ranskalaiset postmodernistit tyyliin Lacan, Derrida tai Adorno näyttää olleen saxalaisen idealismin karkeen manttelin perijöitä. Jälkiuudenaikaisia hämärämiehiä. Existentialistit kuten Eski Saarinen on perimmältään samanlaisia, Aalto yliopiston miehiä.
xxx/ellauri075.html on line 58: Sestofilt opiskeli lakia ja matematiikkaa Moskovassa ja Kiovassa. Hän ei kuitenkaan voinut väitellä tohtoriksi, koska hänen matematiikan väitöskirjassaan oli vallankumouksellisilta vaikuttavia tuloxia. Hän alkoi kirjoittaa filosofisia teoksia. Niissä vaikutteet on ihan paikallaan, eikä filosofiassa tuloxia kaivata, aatteet riittävät.
xxx/ellauri103.html on line 85: Salattu tieto eli esoteria on ympäröinyt Leena Krohnia jo lapsuudessa. Kröhmien porukka on aina olleet jotain hihhuleita tai muuten vaan hulluja. Hän kävi sisarensa kanssa ruusuristiläisyys-liikkeen sunnuntaikoulua ja imi samalla runsaasti vaikutteita teosofiasta. Sekä ruusuristiläisyys että teosofia ovat uskonnollis-filosofisia liikkeitä, joihin on ripoteltu osasia muun muassa mystiikasta, esoteriasta (eli salatusta tiedosta, muistatte) ja idän uskontojen salaperäisistä piirteistä.
xxx/ellauri228.html on line 233: Lem on kirjoittanut filosofisen perusteoksen "Summa Technologiae", jossa hän ennakoi virtuaalitodellisuuden ja, tekoälyn luomista ja kehitti myös ihmisen autoevoluution ideoita, keinotekoisten maailmojen luomista ja monia muita. Lemin tieteiskirjallisuusteokset tutkivat filosofisia teemoja spekulaatioiden kautta tekniikasta, älykkyyden luonteesta, kommunikoinnin mahdottomuudesta ja vieraan älykkyyden ymmärtämisestä, epätoivosta inhimillisistä rajoituksista ja ihmiskunnan paikasta maailmankaikkeudessa (tyyliin koiran paikka on lattialla). Hänen esseensä ja filosofiset kirjansa käsittelevät näitä ja monia muita aiheita.
xxx/ellauri229.html on line 706: Stalker (ven. Сталкер) on vuonna 1979 ensi-iltansa saanut neuvostoliittolainen taide-elokuva, jonka on ohjannut Andrei Tarkovski. Se pohjautuu Arkadi ja Boris Strugatskin romaaniin Stalker: Huviretki tienpientarelle. Elokuva yhdistelee tietesielokuvaa sekä psykologisia ja filosofisia elementtejä.
xxx/ellauri237.html on line 597: ¹Jan Nepomuk Neruda 9. heinäkuuta 1834 Praha - 22. elokuuta 1891 Praha) oli tšekkiläinen kirjailija, kriitikko sekä modernin tšekkiläisen runouden uranuurtaja. Nerudan runot ovat monipuolisia, ja niihin sisältyy niin filosofisia runoja kuin isänmaallisia hymnejäkin. Neruda kuitenkin vihasi yläluokkaa, minkä voi huomata esimerkiksi hänen kertomuskokoelmastaan nimeltä Malostranské povídky vuodelta 1878. Prahan Malá Stranan kaupunginosan elämästä kertova kirja on suomennettu nimellä Prahalaistarinoita (2000).
25