"Viides jalka on aina daktyyli ja kuudes on aina spondee tai trokee
ellauri001.html on line 303: Irmeli Miisun lemppari vaihtuu äkkiä Lainaan.
ellauri001.html on line 305:
Uskadaaraa, kuka pani Saaraa saunassa lauantaina?
ellauri001.html on line 2346: shhashhTam guru vijAnIyAt etat shlokasya lakshanam // kuudes pitkä aina, tämä on värssyn sääntö
ellauri002.html on line 462: kauan housut kainalossa,
ellauri002.html on line 1372: keräsin kaikki, ainakin tärkeimmät.
ellauri002.html on line 1397: Ihmiset aina ollu sille liia ilkeitä/
ellauri002.html on line 1444: Dona Caritaan se teki jonkinmoisen vaikutuksen ainakin. Siis maksoi vaivan.
ellauri002.html on line 1466: Unkarista ajoin yksin interreilillä etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Piti käydä Venetsiassa, mutta nukuin pommiin ohi aseman. Kävin sitten Belgradissa. Kotimatkalla oli rahat niin loppu, ettei ruotsinlaivalla ollut varaa syödä. Huiputti kuin mummia soutuveneessä. Lainasin (tai sain) rahaa Hannu Riikoselta, joka sattui olemaan samassa laivassa. Söin nakit perunamuusilla.
ellauri002.html on line 1501: Rohkeudestaan pelästyneenä ei uskalla soittaa, vaikka lupasi. Jos se vaikka suuttui, tai paraikaa nauraa mulle bestiksensä kanssa makeasti? Soitan huomenna. Huomenna: soitan huomenna. Menee viikko, dona Carita tulee kärsimättömäksi. Muistaa, että don Jaime menee Bottalle maanantaisin pingpongpelin jälkeen. Laittautuu siis ihan muuten vaan Bottalle ensi maanantaina --- ja tällä kertaa ymmärtää don Jaime raapaista tikun! Sankarimme tutustuu samana iltana myös dona Caritan siskoon, jolle olkoon ovelana peitenimenä Dona Rita.
ellauri002.html on line 1517: Ja niin se tulikin, mä menin sitä vastaan puoliks syöty juustovoilepä kädessä. Se oli eksyksissä, kuten niin monta kertaa myöhemmin. Tästä eteenpäin pitää lainata parempia runoilijoita.
ellauri002.html on line 1615: Sain pyörän lainaksi Jaakon kotkannenäiseltä rakastajattarelta. Siinä oli jarrut eri päin kuin Старт Шоссе:ssa. Lensin nenälleni äkkijarrutuksessa. Stanfordin ensiavussa sain elämäni toisen tetanuspiikin. Nyt en pelännyt yhtä paljon.
ellauri002.html on line 1669:
Tältä ajalta mulla on tallella Steve Millerin levy Fly like an eagle. Sepalus unohtuu multa auki vielä (tai varsinkin) tänäkin päivänä. Hevoset ei enää karkaa. Opiskelukaveri, kiltti filosofi juutalaispoika (mikähän senkin nimi oli?) lainasi meille asuntoaan eläimineen, kun tultiin uudestaan Stanfordiin 1984. Siltä opin useita urbaaneja synonyymejä emättimelle.
ellauri002.html on line 1691:
Elettiin kynän, paperin ja lankapuhelimen aikaa. Ensimmäinen kirje don Caritalta Amerikkaan oli pommikirje. Siinä oli pommin kuva ja tieto, mitä olin velkaa. Olin ennen lähtöä kuhmuttanut dona Caritan isän kuplafolkkaria matkalla Turussa katsomassa Auli Hakulisen uutta vauvaa. Dona Carita lainasi rahat vähistä opintolainoistaan.
ellauri002.html on line 1719: Bostonista mulle tulee aina ensin mieleen
ellauri002.html on line 1819: se lainas meille vauvansängyn kun John synty, oli sekin ihan kiva/
ellauri002.html on line 1834: dona sanoi (niinkuin sillä oli tapana) "senkin paskamuna, sä oot vihannu mua aina",
ellauri002.html on line 1854: paholaismaista, ainakin epäinhimillistä
ellauri002.html on line 1860: mä olin enimmäkseen aina pakotettu, johon
ellauri002.html on line 1908: Kesä 1977 oli kylmä ja sateinen. Elokuussa dona Carita ja don Jaime ratsastivat seuramatkalle Taorminaan. Pihi don Jaime ei halunnut maksaa rantamaksua, vaan kahlasi mereen kohdasta, jonne olivat sisiliaanot heitelleet pulloja. Tuli iso veripipi jalkapohjaan. dona Carita hälytti taksin, joka lähti pillit soiden viemään vuoren päälle paikalliseen sairaalaan. Ospedale, ospedale, huusi kuski taksin ikkunasta ja soitti torvea. Dona Caritalla oli märät hiekkaiset miniminibikinit ja don Jaimella verinen pyyhe jalassa. Ospedalessa ei sattunut olemaan puudutusainetta, haava ommeltiin sitten ilman. Sitten ei ollut stampelle. Seuraavana päivänä dona Carita haki pikku sanakirjan avulla una stampella. Saatin yksi kainalosauva. Tulitikkulaatikko on muuten italiaksi una scatola di svedesi (ibid.). Erittäin pahantuulinen don Jaime katseli jalka paketissa vierestä kun dona Carita snorkkeloi sinistä Välimerta. Pään sentään sai don Jaime kastetuksi veteen.
ellauri002.html on line 1914: Tää on meillä Saarssoneilla murhe ainainen, jos ei mene hiljaa, niin menee kovaa. Monomaaninen innostus johki yhteen asiaan (esim runoiluun), sitä jatkuu kiihtyvällä vauhdilla kunnes tulee väistämätön vastavaikutus, joku romahdus. Maniavaiheessa olin varma, et mun väikkäri MS oli kaikkien aikojen neronleimaus. Se meni niin pitkälle, että pelkäsin mennä kadun yli, ettei vaan joku auto aja päälle ja mun hienot aivot mene muusiksi ennenkuin saan kaiken ulos. (Varmaa just sellasella vauhdilla Kalle-Kustaa kymppi ratasti jään yli Köpikseen. Norjassa tuli sit flunssa, ja siihen kuoli hän. - Vai kuoli hän siihen? Juu, siihen kuoli hän.)
ellauri002.html on line 2142: Näiden surullisten säveleiden jälkeen iloisempi takautuma vuoden 79 kesään on paikallaan. Piristyin masiksesta, kun dona Carita tuli USAan kesäksi. Vielä samana kesänä tehtiin Nikun ja sen isän kanssa USAn kiertomatka, ajettiin syvään etelään aina Georgiaan, sieltä Teksasiin. Niku ja isä jäivät Teksasiin, me ostettiin liput junaan Meksikoon. Houstonissa kysyttiin kumpi ranta on näpeämpi, Meksikon lahti vaiko Atlantti. Molemmat, sanoi höveli meksikaano, varsin valehteli. Don Jaime muisti el Zorron numeron Ei kuolemaa Tampicoon, siis sinne! Hölmö valinta. Ekassa Meksikon puolen pikkukaupungissa tehtiin alottelijan virhe, syötiin jotain salaattia raakana. Siitä lähin don Jaimen input sekä output Meksikossa oli juoksevaa. Bussi Tampicoon hiljensi vaan kun vastaantulijat näytti ristin merkkiä. Välillä oli hätäpysähdyksiä, miehet toiselle puolelle bussia, naiset toiselle. (Ikävä kyllä ei ollut iso-hätäpysähdyksiä.) Seuraavana aamuna liikuttavassa rantahotellissa Meksikon lahdella öljytankkerien lomassa don Carita sanoi: hyi kun täällä haisee öljy. don Jaime tulee vessasta: se olen minä.
ellauri002.html on line 2210: Moskovan reissu oli vitsi. Oltiin Moskovan yliopiston vieraina. Mentiin junalla. Elettin pysähtyneisyyden aikaa. Moskova oli luminen ja harmaa (ei mainoksia kiitos). Mukana oli filosofian laitoksen parhaisto plus apulaiset. Meillä oli päällystakkina yksi pikkuhattu, joka vahti ettei myyty sukkahousuja. Pakkasta oli lujasti, kaikilla oli karvalakit armeijan mallia. Pectopaheissa tarjottiin vanhoja valjaita. Aamiaiseks gostinitsassa paakku smetanaa. Kun punaposki piti puhetta, sen punaisen nenän ympärillä pörräsi kärpänen. Vessatäti kysyi onko iso hätä vai pieni, kaksi vaiko riittääkö yksi paperi. Wexi Salmi valitti tiukkaa ohjelmaa, ei edes ehdi paskalle.
ellauri003.html on line 79: Vähän uutta, paljon vanhaa, lainattua, ja sinistä.
ellauri003.html on line 337: Jotakinhan täytyy aina mennä pieleen
ellauri003.html on line 655: Ja saatiin, vakuudella rikkaiden ystäviemme hienojen. Kun vielä tilattiin kotiin Boston Globe, alkoi tuntua jo oikeen kotoiselta. (Lehden kyllä joku aina varasti.)
ellauri003.html on line 680: Kahenkympin laina. Preppie look. Penny loafers. Filene´s. Jordan Marsh.
ellauri003.html on line 775: B-joukkueen tasolla nyt ainakin.
ellauri003.html on line 922: Niin aina, sanoi Joulukalenterin Kerttu.
ellauri003.html on line 923: Diivaillen, diivaillen, aina diivaillen.
ellauri003.html on line 924: Sehän meillä miehillä on vika ainainen,
ellauri003.html on line 925: komediaa diivailevaa aina vedetään.
ellauri003.html on line 975: ainakaan ei kovin silminnähtävästi.
ellauri003.html on line 1009: niin riemukkaina että entisetkin
ellauri003.html on line 1134: Salpausselällä on paikka, jota painaa
ellauri003.html on line 1139: Painan töitä, turruttavaa rutiinia.
ellauri003.html on line 1300: Lapsia ei pieninä täysin vakuuttanut Rauhixen viime vuosisadan alkupuolen tunkkainen väritys ja homeen haju, vanhojen sukulaisten valokuvat ja jeesusposterit, tai Hunanista tuodut kalusteet, jotka aina heiluvat. Ne äänestivät väliin jaloillaan itänaapuriin Egyptin lihapatojen ääreen, jossa ei heilu mikään paizi Wokun hihat sen tarjoillessa herkkuja majan schnell Imbississä, ihan vaan valkoisella suditun Ikean tuoxuisen ison kuistin kaksineliöisen pelipöydän ääressä, Riitan soittaessa cd-soittimesta pienen pojan elämää. Kiva et niillä oli mistä valita.
ellauri003.html on line 1329: No ei ainakaan siellä
ellauri004.html on line 68: Onhan nolollakin yleisö, ainakin se ize.
ellauri004.html on line 363: Se ei liene luonnollista ainakaan
ellauri004.html on line 441: Hartaina kuuntelee lapset satusetää.
ellauri004.html on line 521: ja aina oun kiitoksessa pysynnä
ellauri004.html on line 535: kiukkuisena vetäis lainaa takaisin.
ellauri004.html on line 544: En kaipaa (ainakaan vaadi kovasti) muiden kiitosta.
ellauri004.html on line 620: Pitäs ja pitäs. Sun täytyy. Joku muu on aina tahtomassa sitä.
ellauri004.html on line 636: Elämä on lainaa joo, mut maksetaan me se takaisin.
ellauri004.html on line 678: Kiitti kun nousitte vuoteesta noin raikkaina,
ellauri004.html on line 697: Kiitti kun nousitte vuoteesta niin reippaina,
ellauri004.html on line 738: vainajat? Saako olla sangollinen ihmisnuggetteja?
ellauri004.html on line 966: Metsästys-keräilijöillä ei mammona taskua paina.
silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...
ellauri004.html on line 1176: Näin siis puritaani, jollon himot niinkuin hiirelläkin, ellei isommat. Isompi on pyssy ainakin, toivottavasti. Seksi on sallittua, kunhan se tapahtuu avioliiton peiton alla, eikä ne jotka siellä lisääntyy ole muumipappa ja pikku Myy. Silverbäkin tottelu on pääasia, että suvun perintö pysyy oikeissa käsissä (ja keskijaloissa). Vain käärmeen sukupuoliopetus on pahasta.
ellauri004.html on line 1195: Perisynnin kiinnelainan maksoi Jeesus, siis luoja ite, tai sen poika, äh, anyway.
ellauri004.html on line 1204: Ei, tää on rangaistus, tavoitteena estää tempun uusiminen, muille antaa varoitus. Joo tää on keissi tätä tyyppiä: teen tän sinun parhaakses, tämä sattuu muhun enemmän kuin suhun. Isi tässä toimii tossut läpsyen, lasten käytöksestä pahoillaan. Yhteispelistä on kyse, ainakin isin mielestä.
ellauri004.html on line 1220: Ei hemmetti, koko komedia on vain teatteria meille. Tuumii luoja (tai sitä edustava taho): ei muhun oikeesti sattunut (mähän oon täydellinen), mutta noihin toisiin uhrautuminen kyllä tekee kipeää. Tää show olkoon niille opetus, tarjoiluehdotus: malli siitä, miten termiittinä pitää muiden eteen kaatua. Kaadu vaan, ei satu, ainakaan ei kauaa. Se on iso askel kohti eusosiaalisuutta.
ellauri004.html on line 1352: Historiattomilla elukoilla onnen differentiaalilaki toimii hyvin, se siirtää syklisesti elukan mielenkiinnon kulloinkin akuuttiin tarpeeseen. Siitä ei seuraa mitään haittaa. Niillä tarpeet seuraa ässäkäyrää. Tän käyrän differentiaali, onnen mitta, on sykähdys, pieni onnen pala. Ensin on vähän nälkä, sitten kova, sitten syödään, tullaan kylläisiksi, ei tee yhtään mieli lisää, yäk. Nyt ois kiva leikkiä. Kun siitä väsytään, sitten nukutaan. Sama toimii kaikilla akseleilla, janon, unen, panonkin tarpeista saa elukka tarpeeksi, ja kyllästyy. Syklit toistuu samanlaisina, karman pyörä pyörii hitaasti ja tasaisesti. Elukan elämä on sarja toistuvia mutta pian aina unohtuvia menestyksiä ja takaiskuja, pieniä iloja, pieniä pettymyksiä, jotka aika ajoin kumoavat toisensa. Onnet ja onnettomuudet menee päittäin. Loppusumma pelistä on nolla, ei synny kasvua.
ellauri004.html on line 1455: Partaansa ei vainaa enää kuovi.
ellauri004.html on line 1460: Calle arkun kannen kiinni painaa.
ellauri005.html on line 234: Kuka sitten tahtoo tota murkkupesää? No ei mikään taho sitä taho as such, se syntyy ikäänkun itestään seurauksena pienemmistä tahtomisista. Niinkun on syntynyt jo monta kertaa eri elukoissa. Menestyvät mulkerot eka petkuttaa moraalilla mähemmät apupojixeen, mut lopulta nekin nielastuu systeemin syövereihin ite. Kaikkia viedään kun litranmittaa, mennään kierteellä kuin vesi lavuaarista tai paska alas pöntöstä, Samaa tietä kuljetaan kuin termiitit aikanaan, ja yksisoluiset niitä ennen. Seuraava askel on yhteiskuntaruumis. Skaalaedut ajaa aina tähän suuntaan.
ellauri005.html on line 463: Niin, sä edustat aina ja mieluusti
ellauri005.html on line 481: suunnittelutaloudesta lainatun vasemman jalan
ellauri005.html on line 576: Ison offisin ainakin josta nähdä maisemia.
ellauri005.html on line 782: Tää sisäistetty herruusteema tuli oppikoulussa vastaan siinä spartalaisläpässä, mis joku kundi oli varastanu jotain oravia (? tai mitä lie ketunpoikia), jotka söi sit sitä puseron sisältä nii et se kuoli kesken kuulusteluja. Ei antanu periksi vaik jengi huusi Tunnusta! Spartalaisten mielestä tää oli upeeta, mut meidän piti kauhistella sitä, koska se jätkä oli silmänpalvoja. Ei ollu sisäistäny jehovan seittemättä käskyä (älä varasta). Noudatti sen spartalais- eli poliitikkolisäystä: älä ainakaan niin et jäät kiinni.
ellauri005.html on line 937: Ei saisi miesten osa olla aina parempi.
ellauri005.html on line 963: sotakin on iso peli jossa on sääntöjä, ainakin on vahvemman mielestä.
ellauri005.html on line 1007: Pienimpiä eläimiä aina sorretaan.
ellauri005.html on line 1017: Tuottaa hyvää ruokamultaa mato vainaista,
ellauri005.html on line 1018: palvelusta eläville tekee siten ainaista
ellauri005.html on line 1030: Että häntä aina vain kehuttiin
ellauri005.html on line 1118: Mun poikakaan ei sais syyttää mua mix siitin sen, sehän olis röyhkeää. Mäkään en saa syyttää jahvetta mix se siitti mut, mähän on sen lelu jolla se saa tehdä mitä lystää. Summa summarum, iskä on aina oikeassa. Mika Häkkinen voittaa! Hyvä Mika!
ellauri005.html on line 1430: Miika painaa tässä kohtaa pausenappulaa
ellauri005.html on line 1642: Täst alkain aamuvarhain käyn aina
ellauri005.html on line 1819: kun on vaan nainen, niin aina.
ellauri005.html on line 1826: loinen lainahöyheniin, jättäen jälkeensä
ellauri005.html on line 1860: maapallon etuoikeutettu avainasiakas,
ellauri006.html on line 399: Nälkäkurjen vauhti kiihtyy loppupeleissä. Paljon samoja kauhuja kuin psalttarissa: Rako avautuu maahan, suuret mullit, koirat ja monet turilaat ahistavat ihmisapinoiden lisäksi, rutto ja pahat mutantit raatelee, ketut popsii. Hyvixet kahlaa vihollisten veressä. Piscuisia lapsia paiscataan kiwiin simona, räjäytetään muksut ilmaan, veri ja suolenpätkät tarkoin kuvaillaan. Se luo motivaatiota yhtä verisiin kostotoimiin. (Kaikkein pahinta tietenkin on, että sankarittaren sisko kuolee, menee 50% omat geenit. Darwin rulaa kuten aina.) Heroes in the half shell. Ja ihanku Austenilla, sankaritar pohtii kaiken aikaa kumman kosijoista ottaisi, vaaleen vaiko tumman. (Spoileri: Se ottaa sen blondin, kiltimmän, joka osaa leipoa. Niin aina.)
ellauri006.html on line 407: Ja sit on tää ihastus koneisiin laitteisiin vempeleisiin roboihin ja geenimanipuloituihin mutantteihin. Nää varsinkin on ajan merkkejä. Ne näkyy myös lasten videoissa. Niis jumalat on korvattu julmilla vehkeillä, tottelevaisilla roboteilla, söpöillä mutanttieläimillä joilla on bioniset jäsenet. (Miten niin korvattu? Sitähän ne jumalat on aina ollu, eri elukoita, superheroja.) Paw Patrol on ihan pahimmasta päästä koneuskontoa, apinan johtama koirapartio muuttuu koneiksi.
ellauri006.html on line 413: (Amerikax ehkä Mousketoo-oo-ools?) josta saa valita ongelmiin sopivia powertools. Muikean hiiren, kaakattavan ankan, tollon neekerikoiran (aina saman aapan, vaikka muita eläimiä halventavissa valepuvuissa) ainoax tehtäväx jää painaa nappia, rakentaa ohjeen mukaan tekolinnuille tekolin-lin-lin- lintulautoja muovipelikorteista, muovipilleistä tai ihan vaan muovista. Tvii, tvii! Tvi helvete.
ellauri006.html on line 417: Videopelit opasti meidän lapset päätetyöhön. Nää lopun ajan hirvitykset valmistaa niiden lapsia kattoon päältä kun koneet tekee työt, köyhä väki mättää pizzaa ja toljottaa sirkushuveja. Eletään digitaaliaikaa. Pehmeä sormi painaa näennäistä nappia.
ellauri006.html on line 492: he painawat wähemmän cuin ei mitän
ellauri006.html on line 823: että heidän pitä aina candaman ja paha kärsimän ellauri006.html on line 1188: Jumalatoin otta lainan ja ei maxa
ellauri006.html on line 1249: Jopi oli upporikas: sillä oli 7 poikaa, 3 tytärtä, 7000 lammasta, 3000 kameelia, 500 paria härkiä, 500 aasia, ja myös sangen paljon perhettä. Vaimokin sillä oli, ainakin 1, kuten myöhemmin selwiää, mutta tässä omaisuusluettelossa ei sitä mainita. Kylla Jopi elamassa parjaa, profetioi Sirkka tati briteistä ääkkösittömällä koneella.
ellauri006.html on line 1298: Tosin jopin lapset on jo listitty, et revi siitä. Mut onhan sillä vaimo. Ai jaa, jopihan on munaton, tai ainaskin, munat rupiset. Sittenhän on game over. Mut äläpäs nuolaise ennenkuin tipahtaa, tätä on monta episodia vielä jälellä.
ellauri006.html on line 1323: Vilautetaan kristittyjen loppuratkaisua: veri punnitaan vasta kuoleman jälkeisissä loppupeleissä, ei täällä maan päällisissä alkuerissä. Kristityistä se on ainoo keino saada tolkku teodikeasta. Peli ei ole vielä pelattu, odottakaahan jumalattomat! Hyppikää te täällä, me päästään palkinnoille pilvilampaina. Ja teille käy siellä niin maan huonosti! Se on vaan reilua. On yllettävä tasoihin, ja joholle.
ellauri006.html on line 1353: Luvussa 31 jopi puhuu panopuuhista. Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten kazoisi neitseen puoleen. Vaan liekö pitänyt se välipuhe. No ainakaan ne ei kazo enää muhun, kun oon näin rupinen. No jos oiskin joskus käynyt hullusti, ja sydämeni lähti waimon perään, ja wäijyin lähimmäisen owella, niin jauhakoon waimoni vastaavasti toiselle ja muut maatkoot hänet. Wuoroinhan sitä wieraissa käydään, saadaan toinen toisiltamme. Mitä pahaa siinä muuten on jos waimo ei oo warattu, kohdustahan me ollaan molemmat, se on vaan kohtuullista. Oisinko kieltänyt tarwitsewaisilta mitä he pyytävät? Oisinko antanut leskein silmäin hiweltyä, hiwelemättä myös takapuolia? Exs se ole ookoo et orwon lanne on mua siunannut, kun se sai lämmitellä mun lammasnahoissa? Hoitelin sen kuin omat sukulaiseni.
ellauri006.html on line 1361: El Luihu terottaa taas, että wika ei voi olla jumalassa, se ei tee wirheitä, määritelmän mukaan. Se on aina oikeassa, se on asiakas, jolle me tuotetaan palveluita. Ei kannata waltaherroille öykkäröidä, ne on oikeassa, koska oikeus on ne ize. Ei korkeinta oikeutta voi haastaa enää minnekkään, paizi ehkä EU-tuomioistuimeen, mut meillä jutkuilla ei sellaista ole. Ei tää ole mikään Montesquieun vallan kolmijakomesta, vaan kaikki oikeudet on yhdellä ja samalla diktaattorilla. Hänen viimeinen sanansa on laki.
ellauri006.html on line 1382: Seuraawat kysymykset tuulispäästä käsin saattaa waikuttaa wähän epixiltä: Onx sulla yhtä paljon habaa kuin mulla? Onko sinulla käsiwarsi niinkuin jumalalla? ja taidatko yhdenkaltaisella äänellä jylistää hänen kanssansa? Pitäisikö sinun minun tuomioni tyhjäxi tekemän, ja minua wääräxi soimaaman, ollaxesi ize wanhurskaana? Sinun ja minkä armeijan? Mut näinhän se just on: tasapäinen oikeus on vaan tasaväkisten oikeutta, sillä oikeus on aina wahwimman. Ei se ole mikään ajatuswirhe, niin se nimenomaan on. Tää on wiiden pisteen wastaus 4 Jobin kirjassa.
ellauri006.html on line 1386: 41. Herra puhuu jobille laweammalta krokodiilista. Tää krokodiili on alkutextissä nimeltään Lewiathan. Vähän kuin Moby Dickin valkoinen valas, albiino kaskelotti, hammasvalas. Se oli ilkeä. Vastusti pidätystä. Söi Ahabilta keskijalan, dick suussa hammasteli sille. Kapu jahtas sitä purjelaivalla kuin porsasta. Nyt ei Dickillä olis enää mitään mahkuja japsulaisen valaskonttilaivan kyljessä. GPS paljastas hetkessä sen sijainnin. Mun tutkit herra tarkasti. Varustat parasta ennen leimalla kuin Wagner wanhemman, Viivin sian isävainajan.
ellauri006.html on line 1430: Moraali on aina meemin leirissä. Kun tavara ja kalu joutuu vastakkain, tavara on tärkeämpi. Siihen tää kaikki moralisointi tähtää, ja on aina tähdännyt. Eroja on lähinnä työn ja omaisuuden jaossa, kuten parta-Kalle tähdensi.
ellauri006.html on line 1730: Ja lada samaraan, ladan ainoaan kopioon, meidän autoomme. Joka ideoitiin venäjällä, syntyi ladatehtaasta, kärsi mitsubishin aikana, renkaat tyhjennettiin, sammui, ja työnnettiin, liukui alas mäkeä, nousi maanantaina kuopasta, ajoi ylös mäkeä (!), on parkkeerattuna ladan, auton kaikkiosaavan oikealle puolelle, ja on sieltä tuleva huoltoon maahantuojalle.
ellauri007.html on line 112: Tapetaan ne, jos ei kaikkia niin ainakin
ellauri007.html on line 1671: Emilialle tuli aina runon leimahduksia. Ne otti porukoita pannuun. Eivät saaneet nukutuksi runoilta. Tuttua.
ellauri008.html on line 36: ... en rikastu, mut pidän hauskaa ainakin / Tullu tää maa tutuks, oon ollu joka paikas Lappeenrannast Lappiin ja Vaasan kaut takas / Pantsu kuskaa, koirat haukkuu, karavaani kulkee / Joka ilta koko ilta kunnes baari sulkee ...
ellauri008.html on line 38: ... ilmaston muutoksia / Syvä transsi taikka joku muu hurmostila / Se on se D-vitamiinin puutostila / Ja voittajalle lohkeaakin kuutossija / Huumekoirat haukkuu Ja karavaani kulkee / Tamashekit hakkaa tahtia / Käyhän peremmälle, peremmälle, paina puuta / Ajat muuttuu, nyt tulee jotain aivan muuta ... (Paleface)
ellauri008.html on line 45: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski oli ukrainalainen (tietysti), syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
ellauri008.html on line 99: Puolta fiksumpikin, ainakin
ellauri008.html on line 194: olla ainakin kuuluisa, ja rikas.
ellauri008.html on line 268: tietämättään Aristotelestä lainasi
ellauri008.html on line 738: Sitaatin alkuperä selvisi Googlen optisesti lukaisemasta kirjasta The Death of the German Cousin: Variations on a Literary Stereotype, 1890-1920, kirjoittanut P.E. Firchow. Firchow on jenkki mutta sakuhenkinen (varmaan syntyjänsä sakemanni nimestä päätellen), ja syyttää syystä kyllä polakkibrittimamua saksalaisstereotypioiden levityxestä. Saxalainen on Konradilla joko paksu roikale (Jimin kapu) tai kalsa kivienkeli (Stein&co), ei mitään siltä väliltä, ei ainaskaan normaali.
ellauri008.html on line 785: Mä (kuten aina)
ellauri008.html on line 827: Witsi, onkohan kaikki jyrkän linjan miesasiamieskirjailijat homoja, ainaskin in spe? Hemingway? No sillä oli paljon naisia, mut oli sekin ollut mamman hännän alla pienenä. Se taiskin olla pikemminkin transu wannabe. Sen poika Gloria oli epäonnistunut sukupuolenvaihtaja. Ille faciet. Hemingwaut on Mannerheimin miehiä. Puskajääkäreitä.
ellauri008.html on line 846: Homoilla on normit kuten aina miesten hommissa. Niin junassa kuin joukkoraiskauksessa jaetaan jonotusliput nokintajärjestyksen mukaan. Ei mitään normin purkua, vaan pelisääntöjä, parhaat menee ensin kuten talvisodassa. Miesten järjestöt ajaa miesten asiaa. Hyvä veli seuroja. YMCA. Men in tights. Batman työntyy mehukaasti takaapäin Robin Hoodin trikoisiin. Tuus, Pekka Tarkka. Tuus ny, siitä jo.
ellauri008.html on line 918: Pääkirjoitukset on aina samaa sodanlietsontaa ja länsipropagandaa. Loput lehdestä on ties mitä tuoteasettelua ja neuvokkeja kerskakulutukseen, löysää ihmetuubaa turistipapeilta, koko sivun potrettien kanssa tietysti, ne on halpaa palstantäytettä.
ellauri008.html on line 1157: Helvatin törkypää, eixe tajua, että sota on aina rikosta,
ellauri008.html on line 1169: tai vainaa, sen permanenttia ei ole vähään aikaan näkynyt.
ellauri008.html on line 1236: Se nyt ainakin on siirto oikeeseen suuntaan.
ellauri008.html on line 1410: vaikka lasten kaa paina nappulaa.
ellauri008.html on line 1416: sparraa hartaina kuulevia oikeistolapsia.
ellauri008.html on line 1438: Stressiä, kiirettä, ahdistusta, näköalattomuutta, pakkomielteistä suorittamista ja loppuun palamisia. 28-vuotias toimittaja Oskari Onninen kuulee huoli- ja stressipuhetta ympärillään päivittäin eikä ymmärrä, mikä hänen ikätovereitaan vaivaa. Heillähän pitäisi olla asiat paremmin kuin hyvin, ainakin jos tilastoihin on uskominen. Tutkijat selittävät nuorten aikuisten ahdinkoa monilla eri tekijöillä – yksi niistä on internet, joka on tehnyt elämästä jatkuvaa vertailua ja kilpailua.
ellauri008.html on line 1450: Painovoima painaa, armo kohottaa, on siinä nostetta kuin ilmapallossa. Armo oikeasti ei oo muuta kuin voittaneiden yksi siirto loppupeleissä (jolla ostetaan hävinneiltä goodwillia - hyvä veto, jos häviäjät kuitenkin jatkaa peliä, eli niitä ei saada pysyvästi pois pelistä). Weil kai ajatteli armoa tahdosta riippumattomana voimana, jonka varassa voi ihmisten välisessä painovoimakentässäkin keijua. Luoja ois tässä (kuin Simonen isä ehkä?) luomiltaan poissaoleva. Tämmöistä on nähty. Aika omituista jälkiteollista panteismia. Onkohan siinä vähän cargokultin piirteitä.
ellauri008.html on line 1452: Mystikoille oon aina ollut vihainen kuin rakkikoira. En nää siinä päätä enkä häntääkään. En liioin Simonen sepustuksissa armosta, panen toivoni mä painovoimaan. Kai kun en tunne mystisiä tuntoja, nöyryyttä, ei kuiski omatunto, suhisee vaan tinnitus, puuttuu hävelkorva. Pamputan niitä simona kuin sapeli Simonen.
ellauri008.html on line 1495: Lea sanoi: Tuo Irja on muuten kyllä mukava huonetoveri, mutta kun se kuuntelee aina tuota radiota. Sammuttaisitteko Irjan radion, se on ollut päällä koko päivän, loppuu patterit. Jonkun ois pitäny kääntää päältä Martin radio. Ois säästynyt paljon paperia ja ehkä joku juutalainen nahkakin. Tai sitten ei.
ellauri008.html on line 1588: Conradin kertomuksessa vallankumouksen välitön syy oli muuan huonoluonteinen sekarotuinen. Juurisyyt olivat "kuten aina":
ellauri008.html on line 1598: Brittikansa oli kypsynyt saatuaan useissa aiemmissa kapinoissa turpaan, mutta sillä pelillä saivat magna chartan ja parlamentin. Just sen verran niillä oli ollut valtaa tuotantokoneen rattaina. Kumoukset just niitä kypsyttivät, kääntelivät paistia, ei jäänyt tuleen makaamaan.
ellauri008.html on line 1757: Taitella ainakin vaikka venehattu
ellauri008.html on line 1771: huolten painamana Sanssoucissa.
ellauri008.html on line 1958: Paavi juuttui sunnuntaina hissiin.
ellauri008.html on line 2134: Pankinryöstäjämoraalia kirjasta Keikkakuski: Keikkakuski soisi että sen lyttyyn ajama nainen toipuisi ja jäisi nauttimaan pikku vauvastaan. Vauvaan ainakaan ei nyt sattunut, kun kuski valitsi äidin maalitauluxi.
ellauri008.html on line 2139: Oli kuitenkin aina ollut yksi asia, jota Lennon ei ollut tajunnut. Ihmisten laki. Se ei ollut jumalan laki, ei moraalilaki eikä edes hallituksen laki. Se oli yhtä vanha kuin ihmiskuntakin, ja se kuului: Jos joku vittuilee sulle, sun tulee vittuilla sille takaisin.
ellauri008.html on line 2146: Konnat toimii yxixeen ja konnatiimeissä, pollarit menettelee prikulleen samalla tavalla. Eroovat vaan hatun värissä eikä aina siinäkään. Poliisit konnailee, konnat pamputtaa. Kumpikaan ei pysty pidättää. Se on joko kanttuvei tai peli jatkuu.
ellauri008.html on line 2151: Huono puoli näissä kovaxikeitetyissä konnakirjoissa on että sankari näyttää aina häviävän lopussa, sekin tapetaan joteskin julmasti. Paha saa palkkansa. Mitä hittoa? Onx tää jotain fiktiota? Vitun moraliteetteja. Ehkä niitä ei saa muuten julkasta. No sellaistahan se on aina ollut, saduissa paha susi täytetään lopuksi kivillä ja ommellaan kiinni, löysäresoriset punahilkat tapetaan epämoraalisten romaanien loppupeleissä. Saavat opetuxen.
ellauri008.html on line 2161: Siinä ei sovi eläytyä mihinkään ruumiinosaan. Ei-toivottu lapsi on pahempi asia kuin ei-toivottu vainaja. Jos sellaista edes on. Toisten kuolema on aina kotiin päin.
ellauri008.html on line 2163: Nettiuutisissa iso lehmänpuolikas kelaa tunteita hirvimezällä: Koko mezästysseura odotti multa sitä. Lopulta ammuin ja tuntuihan se hyvältä. Se oli ihan uskomaton fiilis. Eläimiä pitää kunnioittaa kun niitä teurastaa. Ei pelottanut yhtään kiväärin takana. Mitens hirvi, pelottiko sitä? Kumpi kuoli? Vitun ammuvainaa.
ellauri008.html on line 2168: Tavallisille tallaajille suunnatut moraaliohjeet ei suosi laskelmointia. Sellaiseen ei riitä rotinkaisen pieni pää. Ja laskelmoiva rotinkainen on suorastaan vaarallinen, vähemmän ennustettava, kuin lavetilta irtipäässyt tykki. Ei ei, paljon parempi on antaa yleiset pysyväisohjeet, tai pysyvät yleisohjeet, niin ainaskin tiedetään missä mennään. Ohjelmoituja sopuleita on helppo ohjastaa.
ellauri008.html on line 2194: Vasemmalla onnexi enemmän kuin oikealla, niin aina.
ellauri009.html on line 52: Onko elukoilla keskijohtoa? Ei ehkä as such, virkatien mielessä. Ei ainakaan oo asiantuntijaporrasta. Mutta onhan niillä aateliset kunkun kiusana? Ne de Waalin hopeaselät?
ellauri009.html on line 95: Myyriäiset on ehkä ainoita eusosiaalisia nisäkkäitä. On ne ainakin vielä rumempia kuin ihmiset. Joillakin katkoilla on ritarillisia koiraita. Ihmisillä ritarillisuus on katkolla.
ellauri009.html on line 136: Rikkaan etuako palvelee myös abortinvastustus? Konservatiivista se on ainakin. Suurin osa ei-toivotuista raskauxista tulee köyhille, jotka siitä köyhtyy lisää. Senkötautta oikeistoäijät vastustaa aborttia että prolet lisääntyis, pysyis proleina, siis köyhinä, ei pääsis joholle? Isot perheet köyhille, niin pysyy naiset kotona, miehet nostoväkenä. Ei ala rotinkaiset kukkoilla. Ei tunnu uskottavalta. Tää ois sukupolvien välistä kilpailua. Voisko itiöemät itiöitä noin paljon vetää nenästä? Lisääntyminen on kuitenkin päävoitto geenilotossa.
ellauri009.html on line 144: Joka äijä haluu naida ilmatteexi, mut kukaan mies ei huoli puolisoxi valmiixi naitua, ettei vaan joudu höynäytetyxi, nalkkiin jonkun toisen kakaroiden isäxi. Kaikki ukot haaveilee huorista ja näkee niistä painajaisia, mieluummin kihlaa madonnia, näennäisen jakomielisesti, oikeesti itsekkään johdonmukaisesti.
ellauri009.html on line 148: Raiskaako eläimet? Monilla on kiima, siis ei ainakaan raiskaa kaiken aikaa kuin nää apinat. No sorsat raiskaa ainaskin. Jahdataan ja pihdataan pimpsaa sielläkin. Kun sorsarouva raiskataan, panee oma mies vielä viimeisexi, jotta pääsee mukaan lottoarvontaan.
ellauri009.html on line 193: ja syksy palaa aina aikanaan,
ellauri009.html on line 224: Ryöstetyillä tietty käy päinvastoin tai ainaski tulee vähemmän samaa.
ellauri009.html on line 227: Onnen tunne tulee kasvusta. Se et on jo ei riitä, pitää saada lisää. Filosofit on aina yrittäny vakuuttaa, et nollakasvu riittää onneen, mut ei kukaan usko. Tietävät paremmin. Jehova ja Darwin käskee: lisääntykää ja täyttäkää maa.
ellauri009.html on line 252: Keskiluokka nous Kreikassa, sit Englannissa. Keskiluokka on liikkeessä, hoitaa liikeasioita. Rikastuvia, nousukkaita, liberaaleja. Laissez faire. Älykköjä, ansaizevat oveluudella. Jutkut kexi uskonnon vuohipaimenina mut myi sen NT-version maailmalle kauppiaina. Onx kauppiaat koskaan tehny uskontoo? Ehkä alussa, mut sitten kun se menestyy, uskonto päätyy herran haltuun. Valtauskonnoilla pysytetään kansa paikallaan, ei liikkessä. Kauppiaan on jumala kyltymätön mammona. Liha liikkuu, liikkuu raha.
ellauri009.html on line 301: Vapaakauppasopimuxet sais kaatua kuin WTC:n kaxoistornit. Wall Street, sammumaton silmä Mordorin, muurautua umpeen, pörssit romahtaa. Mänkööt vuan kaek, mänkööt huuthelekkariin. Takaisin kivikaudelle! Silloin oli kaikki paremmin, ainakin noin globaalisesti katsoen.
ellauri009.html on line 342: Siinä hommassa oli juutalaisten laina-apu kullan arvoista.
ellauri009.html on line 344: Pogromissa vei goyim juuttaitten panttilainat, hopeat.
ellauri009.html on line 365: tai jotain sinne päin. Joku ryösti jonkun hopeat ainakin.
ellauri009.html on line 555: ei ole enää. Paha vainajaa on hirttää.
ellauri009.html on line 563: Turpiinanto on aina hyvä opetus.
ellauri009.html on line 732: Onhan tää aina ällöä, mut synti se on vasta
ellauri009.html on line 896: Kun tein toiminnan mallia yhdistämällä peliteoriaa ja modaalilogiikan malliteoriaa joskus kolmikymppisenä, tuli uskon ja toivon eroxi tämä: rationaalinen pelaaja uskoo sen mikä seuraa pelin ratkaisusta, niissä tulevaisuuxissa missä kaikki pelaajat noudattavat optimistrategioitansa. Se toivoo sitä, mikä toteutuu sen omissa optimaalisissa lopputulemissa. Jos vaikka joku toinen mokaisi, tai jos sattumalla olisi sormensa pelissä, niin toive voisi toteutua, vaikkei se ehkä ole todennäköistä. Mut niin kauan kuin ei ole hengityskoneessa eikä intuboitvava, on toivoa. Ja ehkä sittenkin! Ehkä vainajallakin on toivoa, niin ainakin toivovat ne joilla riittää siihen uskoa. Siis tahtoa uskoa.
ellauri009.html on line 1378: julkkisvainajalta,
ellauri009.html on line 1383: joka aina saa siellä asustaa.
ellauri009.html on line 1390: Suomessa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoxen mukaan vähintään 5 000 miestä kohtasi vuonna 2003 perheväkivaltaa, josta noin kaxi kolmasosaa on parisuhdeväkivaltaa. Kuinka suuri osa parisuhdeväkivallasta on raiskauxia, on epäselvää, mutta lienee todennäköistä, että naisen raiskaamaxi joutuu ainakin muutama sata suomalaismiestä vuosittain.
ellauri009.html on line 1436: Kaunistukkaisesta esikuvasta voi olla iloa, jos pojalla ei ole isää, tai se on kamala. Mitenkään vihjaamatta, että mun isi olisi ollut. Mutta kyllä isi oli äkkipikaisempi kuin Lauri Kiuru. Ope ei koskaan rähissyt mulle, en ainakaan muista.
ellauri009.html on line 1495: Raina on häiritsevä, synkkä ja väkivaltainen.
ellauri009.html on line 1508: Se on sitä aina ollut, iloinen asia muille apinoille.
ellauri009.html on line 1604: Säästökorko miinuksella, lainan korkealla,
ellauri009.html on line 1804: Eikä maksa vaivaa marssittaa tässä esiin tiedon paradokseja. Vastaan niihin kuin pikku mummeli vastas Pertille: its no use Mr Russell, it´s turtles all the way down. Ei kukaan ehdi tietää tarpeeksi ennenkuin tilanne on ohi. Jos se ei ole looginen totuus se on luonnonlaki, ainakin se on fakta. Apina alkaa tafsata millisekunteja ennen kuin se aikoo tehdä niin.
ellauri009.html on line 1817: Joku satunnainen arvaus on niillä napannut, 1x2, heti seuraava on mennyt väärin. Ja usein moni muu murkku on ollut myös ihan huulilla, mut tää yks siittiö vie sattumalta palkinnon. Voittajat valizee aina jälkikäteen suurmiehensä. Kun tulee uudet voittajat ne vaihtuu. Kuka oli Almansor? Vanhan tädin koira Anni Swanilla.
ellauri009.html on line 1827: Ihmiset on yxitellen just yhtä tyhmiä kuin murkut, eikä tää niiden pesäkään ole ehtinyt sopeutua nopeeseen muutostahtiin. Tää tuli niin äkkiä, se sanoo kuin entisajan morsian. Six en jaxa uskoa, et se selviää omasta tyhmyydestään lopun edellä. Tältä se ainakin nyt näyttää täältä pesän juurelta. Voihan olla et veikkaan väärin. 1x2. Lottoarvonta. Noppaa heittää jumala, laput silmillä.
ellauri009.html on line 1848: Silloin jengistä tulis käytännössä monisoluinen organismi. Kaikilla samat geenit, ei synny kilpajuoxua. Kaikki käyttäs samaa hammasharjaa ja lainais kalsareita.
ellauri009.html on line 1855: Mun moraaliajattelu pyörii aikalailla samojen ajatusten ympärillä. Selittävät rakenteet on nämä (ainakin):
ellauri011.html on line 62: Luonnolla ja vainajilla ei ole sielua,
ellauri011.html on line 292: Ukrainassa, on Sofi väsähtäneen
ellauri011.html on line 325: Siinä lintuja tarkkaillessa muistin: Olin nähnyt nyt unta että meidän Paul oli keski-ikäinen, Eero-sedän näköinen ja sillä oli poika. Ei ollut kuitenkaan painajainen. Tässä runossa ei olisi aineistoa Annalle. Vaikka osaa se kai eritellä muitakin tunteita kuin surua. Onhan sillä alan tutkinto. Se on tunteiden dosentti.
ellauri011.html on line 333: Kommervenkit maagin on vakiot aina,
ellauri011.html on line 379: Pontena virressä aina on toistuva juoni:
ellauri011.html on line 499: Vanhempien kanssa oli aina känää. Tiukka inssi isä, moneymaker pennyfucker, löysempi jumalinen homemaker äiti. Kerran (ainakin) Patu väärensi isän nimen kaverin työnhakupapereihin. Vanhemmat pani Paulon pakkohoitoon funny farmille.
ellauri011.html on line 677: ainakin sun mielessä, ja se on pääasia.
ellauri011.html on line 702: Tulee mieleen vähän kansakoulun lukujärjestys. Paavo terottaa että kaikille ei ole suotu samoja hengenlahjoja, vaikka kaikki ollaan toki tärkeitä ja toimitaan samassa tiimihengessä voidellun vainaan ruumiinosina, Corpus Christin tappajat kuin el Zorrossa. Paskaduunitkin on hienoja ja pyllynreikä arvostettu elin, elintärkeä ratas kokonaisuudessa, just six pidettävä pöksyissä visusti piilossa. (Onko reikä elin? Rattaanmuotoinen se on ainakin. Paavalille rakas.) Paavi Paavali rakentaa jo tässä kirkkoa.
ellauri011.html on line 766: Selvähän se oli että näin piti käydä hippikirjassa. Paulon sanoma on et anna kaikkien kukkien kukkia, kulje kukasta kukkaan kuksien siellä täällä kukkatarhassa. Saa kivoja kiksejä kun kiksauttelee typyjä, hyviä viboja nuoresta hilloviivasta. Mukavalta tuntuu jättää pikku mällipanoksia sinne tänne, ja joku niistä voi aina tärpätä, mieluusti sen jälkeen kun on sanottu auf Wiedersehn. Ja jos tapaa uuden hoidon, ei tarvi heittää tienoheen vanhaa kunnon Pättiä.
ellauri011.html on line 778: Bridaa harmittaa että noitasapatissa on hauskaa, tavallista ilonpitoa. Pitäisi olla jotain pyhää. Pyhä tarkottaa että ollaan naama norsunvitulla, vakavina ja hartaina, tunnetaan pelkoa ja arvostusta, ylpeyttä ja nöyryyttä, häpeää ja kunniaa, tätä kaikkea, pysytään loitolla, luut kasassa, katsomona läpytetään tähdille, on ylempiä ja alempia, enemmän ja vähemmän pyhiä. Mitä vittua! Miks jotkut kaipaa tollasta? Koska ne haluu olla niitä enemmän pyhiä, ne kumartavat ylempiä, jotta alemmat sit kumartaisi niitä.
ellauri011.html on line 792: Paulon jehova huijas Aatua ja Eeppaa tahallaan, se kielsi omput vaan six et ne varmasti söis just niitä. Näin se homma etenee, saadaan raina liikkeelle, kamerat pyörimään. Aika sadisti, kun sitten anto niille siitä hyvästä piiskaa. Ei Paulo, ei tää komputoi näinkään päin. Good try, but no cigar.
ellauri011.html on line 862: tai ainakin haluaisi olla sellainen,
ellauri011.html on line 1011: Ja sit on näitä ainaisia koheloja satuja, Pauli jeesustelee enteillä ja vertauskuvilla.
ellauri011.html on line 1017: Samat vastakkainasettelut toistuu moraalijutuissa koko ajan, esim. kaupunki vs. maaseutu, aikuiset vs. lapset, rikkaat vs. köyhät, nuoret vs. vanhat, naiset vs. miehet, hyvät, pahat ja rumat, jne jne. Pitäiskö näistä tehdä joku wikipediatyyppinen luettelo?
ellauri011.html on line 1021: Toinen kanin lainatarina: Vinskin ehtoollistaulun jeesus ja juudas on sama hemmo, ennen ja jälkeen kuvissa. Opetus: voittajat on hyviä ja sieviä, häviäjät pahoja ja pyllyn rumia.
ellauri011.html on line 1031: Bertta "näkee" asioita. "Mä nään", se sanoo. Kun sen mies heitti lusikan nurkkaan, joku lapsi näki vainaan hautakiven takana lusikka kädessä. Siis se lapsikin "näki" saman minkä Bertta. Siitä lähin Bertta istui pihalla kaiket päivät "näkemässä" väkeä kuin Riitta Roth, tai Rousseaun Wolmar. Eikä siinä kaikki, sen mieskin istuu siinä vieressä, tosin näkymättömänä, ja "näkee" asioita ennalta. Se "näkee" et Wisconsinin pankki on kohta konkassa, Bertta ehtii just siirtää varat talteen toisaalle. Se on varsinainen noita.
ellauri011.html on line 1035: Piru onkin asetehtailija, se puolustelee asetehtailua, aseita on aina ollut kivikaudesta lähtien, ja niillähän pidetään nytkin vaan järjestystä yllä. Ei kai vanha vasemmistohippi ole voinut näin paljon kääntää kelkkaansa? Mut kyllä se vaan on mahdollista, onhan se nyt porho, pitää pohattojen puolta. Siitä on tullut paholainen.
ellauri011.html on line 1066: Kohelo myllää tän tyynesti yhteen moraaliseen hyvään ja pahaan, eli ilkeyteen ja kiltteyteen, joka koskee kahden tai useamman hengen pelejä. Tyyppi on ilkeä tai kiltti sellaisessa pelissä ihan tahalteen, jos peli on nollasumma tai ei ainakaan win-win, silloin toinen tieten tahtoen koittaa vähentää toisen voittoa, koska toisen voitto on sen oma tappio. Tää on eläimellistä. Ja darwinistista.
ellauri011.html on line 1078: Perinteinen vastaus teodikeaan on et sullon kurjaa, koska sä oot ollut ilkeä, tai josset sä, niin sun esi-isät, oliko se kolmanteen vai neljänteen polveen saakka. Tää selittää miks pikkuvauvoillekin voi käydä kalpaten. Kaikilla on kurjaa, koska me ollaan perusilkeitä, perisyntisiä, se on ihan geeneissä. No sehän on ihan totta, paitsi toi "koska" sana. Ei se ole mikään rangaistus eikä vika, se on tän elämisen piirre. Eikä me aina olla ilkeitä, enimmäkseen vaan silloin kun on jotain kilpailtavaa, eli nollasummapeliä. Vatsa täysinä ja pussit tyhjinä voidaan olla kilttejä. (Naisille myös pussit täysinä.)
ellauri011.html on line 1098: Tässä kohtaa on vähän leikinlaskua, menestynyt kani ei ole enää ihan yhtä vakavikko. Se sallii izelleen vähän vapauxia, pientä pilantekoa pyhistä asioista. Aika rennost noidat ja vainajat heittää läppää pahasta ja hyvästä, eikä kauheasti spennaa käykö lopultakaan oikein vaiko vasein. Kanille on joka tapauxessa käynyt hyvin.
ellauri011.html on line 1293: kinastelee Ukrainan puheluista.
ellauri011.html on line 1326: lainasin tän ajatuksen Donald Trumpilta.
ellauri012.html on line 221: Sun kirjoittama lohdutuskirje jollekin ystävälle joutui pari päivää sitten käsiini; kun tunsin kirjoittajan ja käsialan, avasin sen uteliaisuuttani. Oikeuttaakseni ottamani vapauden uskottelin itselleni että mulla oli etuoikeus kaikkeen sulta tulevaan. Enkä välittänyt hyvistä tavoista kun oli tilaisuus kuulla uutisia Abelardista. Mutta kyllä maksoin uteliaisuuden kalliisti! Kyllä siitä tuli paha mieli, ja yllätyin, kun löysin koko kirjeen täynnä surullista tarinaa meidän onnettomuuksista; tapasin oman nimeni sieltä sata kertaa; kyllä hirvitti, joku iso onnettomuus seurasi sitä aina. Näin sunkin nimesi yhtä onnettomissa merkeissä. Nää surulliset mutta rakkaat muistot pani mun sydämen kovasti liikkeeseen, musta on kyllä liikaa tarjota lohtua jollekin ystävälle jostain sen pikku mokista niin rankalla tavalla kuin kertomalla meidän kärsimyksistä. Kyllä pani miettimään!
ellauri012.html on line 223: Aloin kelata koko juttua uudestaan, ja huomasin saman surun painavan kuin sillon kun jutut alko heittää häränpyllyä. Vaikka ajan olisi pitänyt parantaa haavat, riitti nähdä sun kuvaavan niitä kirjeessä, niin ne aukes ja alkoi vuotaa taas. Mikään ei voi pyyhkiä muistista mitä sä (sic) olet kärsinyt sun sepustusten tähden. En voi olla ajattelematta Aberikin ja Lotulfin pirullista kaunaa. Julma setä ja loukattu rakastaja on aina kipeinä mun silmissä. En koskaan unohda mitä vihollisia sun jutut ja mitä kateutta sun kunnia nostatti sua vastaan. En koskaan unohda miten sun maineen, jonka olit kyllä ansainnut, silppus ja räjäytti ilmaan valeuutiset. Eiks sun jumaluusoppi tuomittu poltettavaks? Eiks sua uhattu elinkautisella? Turhaan peruutit noi mielipiteet, mikään ei auttanut, päätettiin et sä olet vääräoppinen! Mistä noi kaks väärää todistajaa syytti sua Sensin kokouksessa? Mitä skandaaleja kaivettiin esiin Parakleteen, sun kappelin nimestä? Mikä myrsky syntyi munkkikoplan joukossa sua vastaan kun kutsuit niitä veljiksi? Tää meidän takaiskujen historia, jonka sä kerrot niin liikuttavasti, sai sydämeni vuotamaan verta. Mun kyynelet, joita en pysty estämään, on tuhrineet puolet kirjeestä; kunpa oiskin putsannet sen kokonaan, ja et mä oisin palauttanut sen sulle siinä kunnossa; sit olisin ollut tyytyväinen et förbin sen; mutta se otettiin multa pois liian pian.
ellauri012.html on line 227: En säästä ketään koska kukaan ei piittaa susta, ja sun viholliset ei koskaan väsy vainoomaan sua viatonta. Voih! mun muisti on aina täynnä katkeria muistoja kärsityistä vääryyksistä; onko niitä lisää vielä tulossa? Eikö mun Abelardia koskaan mainita huokailematta? Huomaa, pyydän, mihinkä surkeeseen kuntoon sä oot saanut mut: surullinen, vaivainen, ilman mitään lohtua ellei se lähde susta. Älä siis ole tyly, äläkä kiellä mua, rukoilen, sen vähän helpotuksen voit vaan sä suoda. Anna mulle luotettava selitys kaikesta mikä koskee sua; mä haluun tietää kaiken, kurjimmankin. Ehkä huokailemalla sun kanssa kuorossa voin vähentää sun vaivoja, sanotaanhan, että jaettu suru on vaan puolikas.
ellauri012.html on line 231: Kirjoita siis mulle heti äläkä odota ihmeitä; niitä on niin harvoin, ja me ollaan liian totuttu onnettomuuksiin että uskottaisiin onnenpotkuihin. Mä oon aina tämmönen, jos sopii, ja mulle on aina tarpeeksi, kun saan edes jonkun kirjeen että nään että sä vielä muistat mut. Senecakin (jonka sepustuksia sä mulle luit) vaikka stoalainen olikin näytti tykkäävän yhtä paljon Luciliuksen kirjeistä kuin sen kanssa juttelusta.
ellauri012.html on line 233: Mä oon huomannut meidän eron jälkeen että sitä tykkää paljon enemmän toisen kuvasta kun se on kaukana kuin kun se on tässä lähellä. Musta näyttä kuin kuvat näyttäis paremmilta ja näkösemmiltä mitä kauempana kuvattava on, tai ainakin mielikuvitus joka aina kuvaa ne sellaisina kuin haluais, saa siltä näyttämään. Jollain voimalla rakkaus saa kuvan näyttämään elävältä, mut kun rakastettu palaa, ei kuva ole enää mitään. Mulla on sun kuva huoneessani; pysähdyn aina sitä katsomaan; kuitenkin kun sä olet täällä, mä en vilkaisekaan sitä. Jos kuva, joka on pelkkä heijastus, voi olla niin kiva, niin entä sitten kirje? Kirjeillä on sielu, ne puhuu; niissä on kaikki sydämentykytyksen voima ja tunteiden palo, ja ne voi herättää niitä yhtä paljon kuin tyyppi itse; niissä on kaikki puheen hellyys ja herkkyys, ja joskus ne sanoo enemmän kuin suusanat.
ellauri012.html on line 237: Kaikista kurjuuksista huolimatta voit olla millainen tahdot kirjeessä. Kirjeet keksittiin lohduttamaan sellaisia yksinäisiä kurjia kuin mä. Nyt kun mä olen menettänyt ilon nähdä ja pitää sut, niin koitan korvata sitä vähän sun kirjeillä. Sieltä luen sun salaisimmat ajatukset; mä kuljetan niitä aina mukanani, ja pussaan niitä koko ajan; jos olet mustasukkainen, kohdista se sun kirjeisiin, ne on sun ainoat kilpailijat. Jottei siitä koidu vaivaa, kirjoita aina vaan mikä tulee ensin mieleen, älä suunnittele; kuulisin mieluummin sydäntä kuin aivoja. En voi elää ellet kerro että vielä rakastat mua; mutta sen pitäis tulla niin luonnostaan, että voin uskoa, että teet sen vapaaehtoisesti. Ja koska tämä surullinen kertomus sun ystävälle herätti mun kaikki surut, on vähintään oikein että lohdutat mua nyt muuttumattomalla rakkaudella.
ellauri012.html on line 251: Paras todiste tästä on mun äärimmäinen haluttomuus naida sua (siis mennä naimisiin, älä ota tätä väärin), vaikka tiedän että vaimona olo on kunniallista maailman ja uskonnon silmissä; olin mieluummin sun rakastajatar, koska se on vapaampaa. Avioliitto, vaikka kunniallista, sitoo liiaksi, enkä mä halunnut joutua sidotuksi mieheen joka ei välttämättä aina rakastaisi mua. Hyljeksin rouvan titteliä jotta eläisin onnellisena rakastajattarena; ja näen sun kirjeestä kaverille, että et ole unohtanut miten hellästi mä aina rakastin sua ja halusin rakastaa enemmän! Huomautit aivan oikein kirjeessä että pidän sellaisia julkisia menoja typerinä jotka sitoo kuolemaan saakka, ja panee elämän ja rakkauden samaan pantaan. Mutta et muistanut lisätä kuinka usein olen sanonut että miljoonasti mieluummin elän Abelardin kokottina kuin kenenkään muun kaa maailman kesiarinnana. Tottelin sua halukkaammin kuin maailman kuninkaan rouva sitä. Rikkaus ja pösöily ei kuulu rakkauteen. Tosi hellyys erottaa rakastetun kaikesta ulkoisesta, panee syrjään aseman ja ammatin, keskittyy vaan siihen itseensä.
ellauri012.html on line 253: Se ei ole rakkaus vaan rahan ja aseman halu joka saa naisen laiskan aviosiipan hoteisiin. Kunnianhimo eikä kiintymys muodostaa sellaisia liittoja. Kyllähän niistä voi tulla jotain kunniaa ja etuja, mutten voi uskoa että sillä pääsee nauttimaan kiintymykseen perustuvasta liitosta, eikä tuntemaan niitä herkkiä ja hienoja iloja kun kauan erossa olleet sydämet pääsee vihdoin yhteen. Avioliiton marttyyrit suree aina isompia omaisuuksia jotka meni sivu suun. Vaimo näkee omaansa rikkaampia aviomiehiä, ja mies muodokkaampia vaimoja kuin omansa. Omanvoitonpyyntiset siteet kaduttaa, ja katuminen synnyttää vihaa. Pian ne eroaa, tai haluu tehdä niin. Loputon kullanhimo rankaisee niitä, jotka haluaa muuta kuin rakkautta rakkauden vuoksi.
ellauri012.html on line 255: Jos täällä alhaalla on yleensä mitään onnea, se on takuulla kahden rakastavan ihmisen vapaa liitto, jotka liittää yhteen salainen taipumus, ja jotka tyytyy toistensa ansioihin. Niiden sydämet on täynnä, eikä jätä tilaa muille haluille; ne on aina tyyniä koska tyytyväisiä.
ellauri012.html on line 261: Sun tollaset taidonnäytteet sai muut ihan vihreiksi. Kuinka monet muut mimmit väitti niitä omikseen? Kuinka monen olen nähnyt huokailevan rakkaudesta sinuun, kun jonkun vieraskäynnin jälkeen niitä kehuttiin sun runojen Sylvian vertaisiksi? Toiseet on kateesta epätoivoisina haukkuneet mua että mulla ei ole muita ansioita kuin mitä mä saan sulta, eikä mitään etua heihin nähden paitsi että sä satut rakastamaan mua. Voitko uskoa kun sanaon, että naiseudesta huolimatta olin iloinen että mulla on rakastettu jolta sain viehätystä; ja sain salaista mielihyvää siitä että mua ihailee mies, joka pystyy korottamaan misunsa jumalattareksi. Sun kunniasta lainasin valoa, ja kuulin sun kiitokset, välittämättä kuinka vähän niitä ansaitsin, uskoin sun sanoja, jotta olisin enemmän sun mieleen.
ellauri012.html on line 291: On totta, että tuntiessani onnettomuudet jotka meitä kohtasivat, ja pannessani merkille, että mitään muutosta tilassamme ei ollut odotettavissa; että nuo menestyken päivät jotka viettelivät meidät olivat nyt ohitse, eikä jäänyt mitään paitsi pyyhkiminen mielistämme töin ja tuskin kaikki merkit ja muistikuvat niistä, olin toivonut löytäväni filosofiasta ja uskonnosta lääkkeen häpeääni; hain turvapaikkaa rakkaudelta. Kokeilin lupausten antamista kovettaakseni sydämeni. Mutta mitä voitan tällä? Himoni on poistettu kirurgisesti, mutta ajatukset juoksee villinä. Lupaan itselleni että unohdan sinut, mutten voi ajatella sitäkään rakastamatta sinua. Rakkauteni ei yhtään vähenny näistä mietteistä joilla koitan vapauttaa itseni. Minua ympäröivä hiljaisuus saa minut herkemmäksi nille, ja aina kun olen työtön, tästä tulee mun lomautuksen yksinomainen harrastus. Kunnes tuhannen hyödyttömän yrityksen jälkeen alan vakuuttua että on turha vaiva koittaa vapauttaa itseni; ja että riittävää viisautta on että salaan kaikilta muilta paitsi sulta miten sekaisin ja heikko olen.
ellauri012.html on line 293: Häivyin matkan päähän susta tarkoituksenani vältellä sua kuin vihollista; silti taukoomatta haen sua mielestäni; muistan kuvasi, ja kaiken maailman angstailussa paljastan ja petän itseni. Vihaan sua! Ja rakastan sua! Häpeä puristaa mua joka puolelta. Tällä hetkelläkin pelkään että vaikutan välinpitämättömämmältä kuin ansaitset, silti häpeän paljastaa hätäni. Kylläpä me ollaan heikkoja ellei nojailla ristuksen ristiin. Onko meillä niin vähän rohkeutta, ja pitääkö kahden herran palveleminen joka vaivaa sun sydäntäsi vaikuttaa muhun myös? Näet missä sotkussa mä oon, kuinka syytän itseäni ja kuinka MÄ kärsin. Mää, mää, mää. Joo joo sää mut mää! taas kerran. Sehän meillä kundeilla on vika ainainen. ellauri012.html on line 295: Uskonto käskee mun tavoitella hyvettä koska mulla ei ole enää mitään saatavana rakkaudelta. Mutta rakkaus vallitsee yhä mun mielikuvitusta ja viihdyttää menneillä nautinnoilla. Muisti toimii mun rakastajattarena. Vanhurskaus ja velvollisuudentunto ei aina seuraa eläkkeelle menosta; autiomaassakin kun taivaasta ei tule mannaa, sitä halaa mitä ei enää saa. Yksinäisyyden herättämät himot täyttää nääkin maisemat kuolemalla ja hiljaisuudella; harvoin täällä tehdään mitä pitäisi, harvoin palvotaan vain jehovaa. Jos mä oisin tiennyt tän aiemmin, oisin opettanut suakin paremmin. Sä sanot mua sun mestariksi; totta on että sut uskottiin mun huostaan. Mä näin sut, koitin tosissani opettaa sulle kaiken maailman tieteitä; se maksoi sulle neitsyyden ja mulle vapauden. Sun sedästä, joka tykkäs susta, tuli mun vihollinen ja se kosti mulle. Jos olisin munat menetettyäni lakannut rakastamasta sua, olisi se ollut joku lohtu. Konnat oisi antaneet mulle saman onnen mihkä Origenes pääsi omin käsin vaikka ilman lupaa. Kyll on kurjaa! Tunnen itseni syyllisemmäksi nyt sua ajatellessani itku kurkussa kuin silloin kun panin sua täysissä voimissa. Mä mietin sua koko ajan; mä muistan koko ajan sun hellyyden. Tässä kunnossa, herran pieksut! jos juoksen sun alttarille, ja pyydän sua mua säälimään, miksei hengen kestoliekki kuluta tarjottua uhria? Eikö nää mun katumusharjoitukset kiinnosta taivasta pätkän vertaa? Mutta taivas on yhä taipumaton, koska mun himo on vielä elossa; tuli on vaan pettävien hiilten peitossa, eikä sitä sammuta kuin joku poikkeusarmahdus. Ihmisiä käy pettäminen, mut millään et huijaa jumalaa.
ellauri012.html on line 299: Mitä kaikkea mä oonkaan koittanut! Mä olen nostanut käteni itseäni vastaan; olen treenannut niin maan perhanasti; kirjoitan kommentteja Paavaliin (paska homma); kinaan Aristoteleen kanssa: lyhyesti sanoen teen kaikkea mitä tein ennen kuin bylsin sua, mut kaikki turhaan; mikään ei onnistu sua torjumaan. Voi nenä, älä lisää mun kurjuutta olemalla uskollinen; unohda, jos voit, suosionosoituksesi ja niiden antama oikeutus muhun; anna mun välittää susta viis. Kadehdin niiden onnea jotka ei oo koskaan rakastaneet; onpa heillä rauhallista ja iisi olo! Mutta nautinnon vuoksea seuraa aina katkeruuden luode; olen nyt siitä vissin varma; mut vaikka mua ei enää petä rakkaus, en ole parantunut. Järki tuomitsee, mut sydän hurraa. On se heikkoa etten pysty vapautumaan tunteesta jonka niin monet asiat, tää paikka, mun persoona ja mun häpeä koittaa tuhota. Annan periksi välittämättä että parempi vastustuskyky pyyhkisi pois mun vanhat synnit, ja korvaisi ne ansioilla ja laakereilla. Miksi sä käytät kaunopuheisuuttas haukkuakses mun pakoa ja vaikenemista? Lakkaa puhumasta meidän jimbajamboista ja sun täsmällisestä osanotosta niihin tilaisuuksiin, mulla on tarpeeksi kärsimistä ilman että ajattelen niitäkin. Kai filosofiasta olisi paljon etua, jos sen avulla opittaisiin hallitsemaan himojamme? Kyllä tässä piisaa ponnistusta, repsahduksia, angstausta! Mitenkä kauan me ollaan eksyksissä tässä sotkussa, kykenemättöminä järkeilemään, hillitsemään itseämme, hallitsemaan tunteitamme?
ellauri012.html on line 301: Kyl rakkaus on sitten vittumainen homma! Ja kylläpä hyve on on arvokasta ihan omaa rauhaa ajatellen! Muista meidän intohimon hurjastelut, arvaa mun kauhistus; laske mukaan sun omat huoles, meidän ongelmat; heitä vaikka nää kaikki pois debetin puolelta ja ota krediittinä huomioon vaan rakkauden hellyys ja nautinto. Miten vähän siitä tulee! Ja kuitenkin me kaivataan noita varjomaisia alkuajan nautintoja niin sikana, ettei voida olla kirjoittamatta toisillemme, vaikka ollaan puettuna tuhkaan ja säkkikankaaseen. Me oltais hurjasti onnellisempia jos nöyristely ja kyynelehdintä takais pelastuksen. Nautinnonrakkautta ei saa juuritetuksi sielusta muuten kuin pinnistelemällä ihan raivona; sillä on niin kova puolustusasianajaja sydämessä, että meidän on vaikee siitä itseämme tuomita. Miten mä voin kauhistella syntejäni jos niiden kohde on mulle aina reilu? Miten mä voin erottaa rakastamastani henkilöstä vihattavan rakkauden? Riittääkö itkemäni kyynelet saamaan mut sitä vihaamaan? En tiedä miten mutta rakastetun itkeminen on aina jotenkin myös ihanaa. On vaikea erottaa surustamme katumuksen ja kaipuun osuuksia. Rikkeen ja rikoksen kohteen muistot on liian lähellä toisiaan. Ja rakkaus jumalaan ei tee tyhjäksi rakkautta sen luomaan.
ellauri012.html on line 315: Mutta olin yhä epäluuloinen. Luulin että naiset ei pysty pitämään lupauksia ellei niitä pakoteta siihen jollain valoilla. Vaadin noi valat, ja taivaan takuumieheksi, ettei mun tarvitsis enää epäillä. Kiitti teille pyhät paikat ja lujaseinäiset luostarit! ootte vapauttaneet mut tuhannesta huolesta. Uskonto ja hartaus pitää tarkkaa vartiota teidän muurien ja rautaristikoitten ympärillä. Tää on täyttä lepoa mustasukkaiselle mielelle! Miten kärsimättömästi mä siihen pyrinkään! Kuljin ympäri kuin jalopeura päivittäin kehottamassa sua tähän uhraukseen; mä ihailin (uskaltamatta mainita) sun kauneutta, ihankuin en oisi sitä ennen nähnytkään. Oliko se pyhistelyn aikaansaamaa kukintaa, vai mun suuren menetyksen kaikua, en välittänyt tutkia, kiirehdin vaan sun nunnavihkimystä. Lahjoin sun abbedissan rahalla että saisin oikeuden sit sut haudata. Talon papit oli myös lahjottu ja pidettiin poissa sun läheltä, vaikka murisivat. En unohtanut mitään, isoa enkä pientä asiaa, ja jos sä olisit päässyt mun kynsistä, mä en ois itsekään mennyt luostariin; olin päättänyt seurata sua kaikkialle. Mun varjoni ois seurannut sun askelia ja aina aiheuttanut sussa sekaannusta tai pelkoa, mistä mä itse oisin ilahtunut.
ellauri012.html on line 324: Näin sun silmät, kun sanoit viimeisen kerran hyvästi, sul oli silmät ihan ristissä. Kesti yli puoli vuotta ennenkuin kirjoitit mulle, koko sinä aikana en saanut mitään messua. Ihailin tätä vaitioloa, en voinut sitä syyttää, mutten kyennyt samaan. Kirjoitin sulle, sä et vastannut: sun sydän oli kiinni, mutta nyt tää siipan puutarha on auki; jumala on vetänyt ulos ja jättänyt sut yksin. Se vaan testaa sua; pure hammasta ja koita imaista se takaisin. Me tarvitaan jahven apua jotta saadaan kettingit rikki, me ollaan liian kiintyneitä irrottaaksemme itse itsemme. Meidän hullutukset ulottuivat kaikkein pyhimpään; meidän lemmiskelyt oli valtakunnallinen skandaali. Niitä luetaan ja ihaillaan; siitä rakkaudesta kirjoitetaan vieläkin. Me ollaan lohdutuksena mokaileville nuorille tästä ikuisuuteen; ne jotka jää kiinni meidän jälkeen voi tuntea itsensä vähemmän syyllisiksi. Me ollaan rikollisia, jotka narahti tosi myöhään; ollaan rehellisiä! Korjataan siinä määrin kuin mahdollista tekemämme hairahdukset, Ranska joka todisti meidän munaukset hämmästyy kun sanomme: Sori siitä. Hämätään kaikkia jotka koittaa kopioida meitä; pelataan jahven jengissä itseämme vastaan, et vältetään sen tuomarointi. Meidän vanhat mokat vaatii sovitukseksensa kyyneleitä, häpeää ja surua. Tarjotaanpa näitä lääkkeitä siis sydämen pohjasta, punastutaan ja ulvotaan. Jos meidän sydämet ei ole alkuun ihan mukana, ainaskin voidaan ajatella et niiden pitäisi olla.
ellauri012.html on line 328: Älä mutustele liian ankarasti omaa tunne-elämää, vaan opi virheistä ja neuvo heikompia siskoja; sääli niitä omien vikojesi tähden. Ja jos luonto kerran kuussa kiusaa sua levottomilla ajatuksilla, pakene ristin juurelle ja pyydä sieltä apua, sieltäkin löytyy säännöllistä verenvuotoa aina uudelleen delppaavan jumaluuden jalkain välistä. Kun komennat uskonjärjestöä, älä nöyristele, saathan käskeä kunigattaria, käske myös omaa persettä. Punastu pienimmästäkin haksahduksesta. Muista että alttarin juurellakin uhrataan makuulla oleville hengille, ja kaikkein mieluisin suitsuke on niille nunnan nännit. Jos olet oppinut maailmalla rakastelemaan, säästä se nyt jesselle. Kadu kaikkia maallisia nautintoja. Joo joo, syytä kaikesta vaan mua, jos tuntuu siltä, mähän ne sulta ryöväsinkin.
ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä. Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä.
ellauri012.html on line 355: Abelard hyvä, sääli mua! Onko kukaan koskaan ollut näin onneton? Mitä korkeemmalle sä korotit mut muiden naisten yli, jotka kadehti multa sun rakkautta, sitä suuremmin mä kärsin nyt mun menetyksestä. Mut korotettin onnen huipulle vaan että putoisin sitä rajummin. Mun mielihyvät oli vailla vertaa, ja nyt mikään ei vedä vertoja mun kurjuudelle. Kerran mun iloa kadehti mun kilpailijat, mun nykyinen kurjuus säälittää kaikkia ketkä näkee mut. Mun onnenpyörä on aina käynyt ääripäissä, se on kasannut mulle suurimmat lahjat ja sitten suurimmat kärsimykset; ovelana kiduttajana se on tehnyt koettujen ilojen muistosta loppumattoman kyynellähteen, kerran ne oli tosi hieno lahja, nyt pois otettuina sanomaton suru. Siinä sen ilkeys on onnistunut totaalisesti, ja mun nykyiset tuskat on suhteessa yhtä katkerat kuin kokemani hekkuma oli suloinen.
ellauri012.html on line 363: Olisin tosi iloinen jos voisin pestä kyynelillä tyhjäksi noiden nautintojen muiston, jota ajattelen vieläkin niin mielellään. Ainakin yritän kovasti pinnistäen sammuttaa sydämestäni ne halut jotka mun heikko luonne synnyttää, ja koitan harjoittaa itseäni kidutuksilla jota sä oot kokenut sun vihollisilta. Koitan tällä lailla tyydyttää sua ainakin, vaikken pysty lepyttämään kiukkuista jumalaa. Näyttääkseni sulle miten huonoon kuntoon mä oon mennyt, ja miten pitkällä mä oon näissä katumusharjoituksissa, mä uskallan jopa syyttää taivasta siitä että se sotki sut näihin ansanaruihin. Ei kai tästä voi jumalakaan suuttua, kun en pyydä itselleni armoa.
ellauri012.html on line 367: Mä muistan (sillä rakastavaiset ei unohda mitään) ajan ja paikan missä sä ekan kerran tunnustit tunteesi ja vannoit että rakastaisit mua aina kuolemaan. Sun sanat ja valat on syvälle kaivertuneet mun sydämeen. Mun katkonainen puhe kavaltaa mun mielen sekavuutta; mun huokaukset paljastaa mut, ja sun nimi on alituiseen mun huulilla. Voi juku! Kun mä kärsin näin mikset sä herra siellä ylhäällä sääli mun heikkoutta ja vahvista mua sun armolla? Sä olet onnellinen Abelard että sulle on suotu se armo, ja sun onnettomus on käännetty levoksi. Sun ruumillinen rangaistus on parantanut sun panohalut. Myrsky on ajanut sut satamaan. Jumala joka näytti vähän jakaneen sulle huonot kortit, koitti vaan auttaa sua; hän olikin kiltti isi joka vaan ruuvas irti sulta kikkelin, eikä paha vihollinen - viisas lekuri joka sanoo: tää voi vähän kirpaista, vaan pelastaakseen sun henkesi. Mua pitäis sääliä tuhat kertaa enemmän kuin sua, sillä mulla on tuomiota jäljellä vaikka kuinka monta kuukautta. Mun pitää vastustaa noita kuumeita jotka rakkaus herättää nuoreen sydämeen. Tää sukupuoli on vitun heikko, ja mun on vaikeempi puolustautua, koska mua ahdistava vihollinen miellyttää mua; mä nautin vaarasta joka uhkaa mua; miten mä voin olla antautumatta sille?
ellauri012.html on line 369: Näiden taistelujen keskellä koitan edes piilottaa heikkouteni niiltä jotka sä olet antanut mun hoitoon. Kaikki mun alaiset ihailee mun hyvettä, mut jos niiden silmät vois tunkeutua mun sydämeen, mitä ne näkiskään siellä? Mun tunteet siellä kapinoi; mä käsken muita mutten pysty käskee itseäni. Mulla on valepuku, ja tää valehyve on tosi pahe. Miehet pitää mua kiitettävänä, mut mä olen syyllinen jahven silmissä; niiltä ei mikään pysy piilossa, ja se näkee suonikiekuroiden läpi suoraan sydämeen. Mä en välty paljastukselta. Ja kuitenkin on kova homma pitää yllä edes tää hyveen näköiskuva, joten kait tääkin teeskentely jotain hyvittää. En aiheuta skandaalia maailmalle, joka on herkkä ottamaan huonoja vaikutteita; en heiluta hyveen venettä noille jotka on mun käskyläisiä. Sydän täynnä rakkauta yhteen mieheen opetan niitä rakastamaaan yhtä jumalaa. Maisten nautintojen hurmaamana koitan näyttää niille että ne on kaikki turhuutta ja petosta. Mulla on just tarpeeksi voimaa kätkeä niiltä mun kaipaus, sitä kai on pidettävä armon työnä. Jos se ei saa mun aikomuksia hyviksi, se ainakin estää mua jauhautumasta jyviksi.
ellauri012.html on line 373: Oliko sulla mitään syytä kiittää mua? Kiitoksesta on usein haittaa niille joita kiitetään: salainen turhamaisuus syttyy sydämeen, sokeuttaa, ja peittää haavat jotka oli vasta puoliksi parantuneet. Viettelijä imartelee, ja samalla pilaa ihmisen. Rehellinen ystävä ei salaa mitään, eikä silittele haavaa, oikeestaan saa tuntumaan sen kipeemmältä, koska laittaa lääkettä. Mikset sä menettele näin mun kaa? Haluutko olla halpa vaarallinen liehittelijä? tai jos sä näät mussa jotain kehuttavaa, etkö pelkää, että turhamaisuus, joka vaivaa jokaista ainakin meistä naisista, pian tuhoo sen? Mut ei tuomita hyvettä ulkopuolelta, sillä muuten rikolliset kelpaa yhtä hyvin kuin herran valitut. Ovela huijari voi saada enemmän ihailua osakseen kuin intoileva pyhimys. Touché, osui ja upposi, vai mitä Abelard? ellauri012.html on line 383: Kun mä kerron mikä kilpailija on tempaissut mun sydämen pois sulta, kiität mun mielenmuutosta, ja pyydät tätä kilpailija liimaamaan sen kii. Tästä sä jo arvaat että jumalahan se on joka vie nyt sulta Heloisen. Jep, mun rakas Abelard, nyt se antaa mulle sen mielentyyneyden jonka meidän kurjuuden kirkas muisto ennen esti. Just taivas joo! mikä muu kilpailija vois ottaa sulta mut? Voisitko kuvitella, että joku vaan, joku ihminen voisi kumittaa sut mun sisältä? Voisitko kuvitella mun vaihtavan jumalisen ja sivistyneen Abelardin kehenkään alempaan kuin jumalaan? Ei, must tuntuu et sä olet arvioinut mut oikein tässä kohtaa. Varmaan sä haluut tietää millä keinoin jumala sai aikaan näin suuren muutoksen? Kerron sulle, että saisit ihmetellä sallimuksen salaisia kiemuroita. Muutama päivä sen jälkeen kun sun vika kirje tuli mä sairastuin vakavasti (Joopa joo, aina tää sama deus ex machina näissä muinaisjutuissa); lääkärit jo luovutti mut kuolemalle. Silloin mun tunne, joka aina ennen oli tuntunut musta viattomalta, alkoi näyttää pahalta. Muistista tulvahti kuin filmissä (joojoo, anakronismi, mutta siltä se varmaan just tuntui) kaikki mun elämän menneet teot, ja mun täytyy tunnustaa että ainoo tuska jonka tunsin oli tunnontuska meidän rakkaudesta. Kuolema jota olin siihen saakka katsonut vain etäältä, häälyi nyt mun edessä kuin syntisillä. Aloin pelätä jumalan kostoa nyt kun olin lähempänä sitä, ja mua kadutti etten mä ollut ottanut kunnolla käyttöön armolahjoja. Ne hellät kirjeet jotka sulle kirjoitin, rakkaat keskustelut joita kävin sun kanssa, kiusas mua nyt yhtä paljon kuin ne oli ennen viehättäny. Voi Heloise-repukka, mä sanoin, jos on rikos lähteä tolla lailla hehkuttamaan, ja jos tämän elämän jälkeen siitä seuraa varma rangaistus, mikset sä vastustanut kunnolla tollaisia kiusauksia? Ajattele mitä kidutuksia on sulle varalla, kauhistu sua venttaavia helevetin koneita, ja muista samalla nautintoja joita sun eksynyt sielu piti niin hitsin hienoina. Äh! eikö vähän harmita että kieriskelit niin falskeissa huveissa? Lyhyesti, Abelard, kuvittele katumusta jota tunsin, niin et ihmettele lehmänkäännöstä.
ellauri012.html on line 385: Yksinäisyys on kestämätöntä ahdistuneelle mielelle; sen huoli kasvaa hiljaisuudessa, ja syrjäytyminen vaan lisää sitä. Siitä lähin kun olen ollut suljettuna näihin seiniin, en ole tehnyt muuta kuin itkeskellyt meidän vahinkoa. Tää luostari on kaikunut mun kiljunnasta, ja ikuiseen orjuuteen tuomitun kurjimuksen lailla olen kuluttanut päivät surun parissa. Sen sijaan että olisin toteuttanut loordin armollisen suunnitelman mua kohtaan, olen kapinoinut sitä vastaan, pidin tätä pyhää pakopaikkaa kauheeena vankilana, ja olen kantanut loordin iestä vasten tahtoa. Sen sijaan että olisin putsannut itseäni katumuksen harjoituksilla, olen vaan vahvistanut mun tuomiota. Fataali erehdys! Kardinaalimunaus! Mut Abelard, mä oon nyt repinyt silmiltä siteen joka sokaisi mut, ja jos mä nytkään voin yhtään luottaa omiin tunteisiin, musta on nyt tullut sun arvostuksen arvoinen. Sä et ole mulle enää muuta kuin se rakastava Abelard, joka aina pyrki yksityisiin hetkiin mun kanssa sumuttaen meidän vartijoiden silmät. Meidän onnettomuudet sai sut kammoamaan pahetta (ei ihme, kun et siihen enää itse kyennyt), ja sä heti omistit loput päiväs hyveelle, ja näytit alistuvan siihen pakkoon mielelläsi. Mä taas, joka olin herkempi, ja enemmän nautinnon perään (ja jolla oli paikat vielä kunnosssa) olin vitun kärsimätön tästä, ja olet kuullut miten paljon kannoin kaunaa sun kalttaajille. Oot nähnyt mun kaunan mun viime kirjeistä; tää se oli, varmasti, joka sai mun Abelardin, sut munattoman Hannibalin, mulle äkämystymään. Sä hermostuit mun valituksista, ja jos totta puhutaan, menetit toivon mun sielun pelastuksesta. Et voinut aavistaa että Heloise voisi voittaa noin vahvan tarpeen; mut olit väärässä, Abelard, mun heikkous, armon lihaksilla, ei estänyt mua tavoittamasta voiton seppelettä. Palauta mut siis sun hyviin kirjoihin; sun oma jumalisuus varmaan kehottaa sua siihen.
ellauri012.html on line 389: Koskemattomuuden polku, niin okainen kuin onkin, näyttää musta silti hyvältä, jos vaan saan kulkea sun saappaiden jäljessä. Sä löydät mut aina täältä sun kintereiltä. Mä luen suuremmalla mielihyvällä kirjeitä jossa sä ylistät hyveen etuja kuin koskaan niitä joilla sä taitavasti pistit muhun naintihalun myrkkyä. Et voi nyt enää mulle vaieta tekemättä rikettä. Kun mulla oli niin kova rakkauden hätä, ja mä painostin sua niin kovasti kirjoittamaan mulle, kuinka monta kirjettä sain kirjoittaa ennen kuin sain edes yhtä takaisin? Sä kielsit multa mun kurjuudessa mun ainokaisen lohdun, koska pidit sitä vaarallisena. Sä yritit tylyttämällä pakottaa mut unohtamaan sut, enkä mä sinänsä syytä sua, mut nyt sulla ei ole mitään pelättävää. Tää hyvän onnen sairaus, jolla sallimus mut nujersi, on tehnyt sen mitä ihmisten ponnistukset ja sun julmuus turhaan yritti. Nään nyt miten turhaa oli meidän rakkaus, johon me luotettiin kuin johkin ikuiseen. Kyllä siitä tuli sitten paljon harmia!
ellauri012.html on line 391: Ei hyvä herra, maan päällä ei ole muuta nautintoa kuin hyveen antama. Kaikkien maisten ilojen keskellä sydäntä pistää, se on rauhaton ja levoton kunnes se pysähtyy suhun. Miten paljon mä oonkaan kärsinyt, Abelard, niin kauan kun mä koitin pysytellä elossa luostarissa niillä eväillä jotka oli tuhonneet mut maailmassa? Vihasin seiniä jotka ympäröivät mua; tunnit tuntui pitkiltä kuin nälkävuodet. Kaduin tuhannesti että olin haudannut itseni tänne. Mut sen jälkeen kun armo avas mun silmät on kaikki muuttunut; yksinäisyys tuntuu kivalta, ja tän paikan rauha on vuotanut mun sydämeen. Tyytyväisenä että hoidan hommani tunnen iloa joka ylittää kaiken sen minkä rikkaus, komeus tai aistillisuus vois mulle tarjota. Mun tyyntymys on kyllä käynyt mulle kalliiksi, sillä se maksoi mun rakkauden; tein ihan väkisten tän uhrauksen joka tuntui ennen mahdottomalta. Mut jos mä oon vihdoinkin päässyt susta eroon, älä mustasukkaile; jumala jonka ois aina pitänyt omistaa mut on nyt mun sisässä sun sijasta. Ole tyytyväinen että voit vielä nussia mun mieltä, sitä sä et koskaan menetä; ja mä saan aina salaista mielihyvää kun ajattelen sua, ja must on hienoa totella säääntöjä jotka sä mulle teet.
ellauri012.html on line 393: Hei just nyt mä sain kirjeen sulta, mä luen sen ja vastaan samantien. Sä näät mun vastauksen nopeudesta et sä olet aina mulle rakas.
ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
ellauri012.html on line 404: Kerron sulle mikä on musta mukavinta täällä eläkkeellä; kun olen kuluttanut päivän ajatellen sua, täynnä tätä alas painettua ajatusta, menen nukkumaan. Sillä öisin Heloise, joka ei kärsi ajatella sua päivisin, rentoutuu mielikseen sua katsomaan ja kuulemaan. Silloin mun silmät liimautuu suhun! joskus sä kerrot sun salaisista huolista, ja mun mieli tuntee surua, joskus unohdat sun vihamiehet ja painat mut lähelles ja mä antaudun sulle, ja meidän sielut, joilla on sama tunne, tuntee myös saman nautinnon. Mutta voi, iloiset unet ja hellät kuvitelmat, miten nopeesti te katootte! Mä herään, avaan silmäni enkä näe Abelardia: ojennan käteni halatakseni häntä ja hän ei ole siinä; itken, ja se ei kuule mua. Tosi hölmöä mun on kertoa mun unistani sulle, joka et välitä sellaisista huvituksista. Mutta Abelard, etkö koskaan näe Heloisea sun unissa? Miltä se näyttää niissä? Puhutko hänelle yhtä hellästi kuin ennen, ja oletko iloinen vai pahoillasi kun heräät? Anteeksi Abelard, anna anteeksi harhaiselle rakkaalle. En mä voi enää odottaa sulta sitä eloisuutta mikä oli sulle ominaista ennen, enkä voi vaatia että meidän halut kohtaavat. Me on sidottu itsemme ankariin sääntöihin, joita pitää seurata ilman mukinoita. Ajatellaan vaan näitä tehtäviä ja meidän sääntöjä, ja käytetään hyvin hyväksemme pakkoa joka pitää meidät erossa. Sinä Abelard päätät sun kurssit ja sun juoksun onnella; sun halut ja pyrkimykset ei estä sun pelastusta. Mut Heloisen pitää itkeä, sen pitää surra ikuisesti tietämättä, kelpaavatko sen kyynelet pelastuksen pantiksi.
ellauri012.html on line 406: Olisin halunnut lopettaa tän kirjeen kertomatta mitä täällä tapahtui pari päivää sitten. Nuori nunna joka oli pakotettu luostariin ilman kutsumusta siihen karkasi jollain ilveellä, en tiedä miten, ja pakeni Englantiin yhden herrasmiehen mukana. Olen käskenyt koko talon salata tän jutun. Voi Abelard! Jos sä olisit täällä näitä juttuja ei tapahtuisi, sillä kaikki siskot jotka hurmaantuis sut nähdessään ja kuullessaan, eivät ajattelisi kahdesti vaan noudattaisivat sun sääntöjä ja ohjeita. Se noviisi ei olisi ikinä tehnyt noin rikollista suunnitelmaa kuin rikkoa valansa, jos sä olisit ollut täällä kehottamassa kuuliaisuuteen. Jos sun silmät vahtis meitä, kaikki olis viattomia. Kun me liukastutaan sä nostaisit meidät pystyyn ja tukisit neuvoillas; me marssittaisiin varmajalkaisina lampaina hyveen kaitaa tietä. Alan huomata että musta on ihan liian hauskaa kirjoittaa sulle; mun pitäis polttaa tämäkin kirje. Siitä näkee että mulla on vielä ihan liikaa tunteita sua kohtaan, vaikka yritin aluksi vakuuttaa sut ettei niin ole laita. Mä tunnen joskus armon, joskus himon laineita, ja vuorotellen annan periksi kummallekin. Sääli mua Abelard, ja tilaa johon sä olet mut saattanut, ja tee mun viime päivistä tääällä yhtä levollisia kuin ne ensimmäiset oli ahdistuneita.
ellauri012.html on line 413: Koitetaan viedä uskonnollinen perfektionismi ihan tappiin. On kaunista kun löytää kristillisiä mieliä jotka on niin irti maasta, luojan luomista ja itsestäänkin, että ne näyttävät levitoivan erossa ruumiista missä ne on kiinni, ja käyttää ruumista vaan orjana. Me ei voida koskaan päästä jumalan tasolle. Miten paljon me yritetäänkin, me jäädään aina takatuhdolle, me ei edes tajuta kuinka paljon. Toimitaan vaan jumalan kunniaksi välittämättä muista luomista tai edes itsestämme, ei välitetä omista haluista tai muitten toiveista. Jos me oltaisiin aina sellaisia, niin mä voisin ihan hyvin tulla asumaan Parakleteeseen, josta mä olen pitänyt tarkkaa huolta ja sitä koko ajan tuhannesti siunannut. Mä opettaisin sitä mun omilla sanoilla ja animoisin sille esimerkkiä; stalkkailisin mun siskojeni elämää, enkä komentaisi mitään mitä en itse voisi pitää: käskisin teidän rukoilla, mietiskellä, ja tehdä työtä, ja pitämään hiljaisuuden lupauksen; ja mä itekkin rukoilisin, duunailisin, tuumailisin ja oisin enimmäkseen hiljaa.
ellauri012.html on line 415: Ja jos mä joskus puhuisin niin vaan nostaakseni teidät ylös kun te lankeette, vahvistaakseni teitä kun ootte jälleen heikkoja, valaistakseni teidän pimeitä päitä, aina kun pimeys teidät yllättää. Mä lohduttaisin teitä kun hyveen harjoitus tuntuu liian ankaralta; mä kohtuullistaisin teidän virkaintoa, ja silittelisin teidän hyveitä sopivan oloisiksi: mä osoittaisin mitä tehtäviä teidän pitää toimittaa, ja rauhottaisin epäilyksiä joita teidän järjen hataruus voisi nostattaa. Se olisi kivaa. Mä olisin teidän mestari ja iskä, ja hämmästyttävän taitavasti olisin eloisa tai hidas, hellä tai ankara, aina sen mukaan mitä eri luonteet vaatisivat, jotta saisin ne kaituksi kaitaa polkua kristilliseen nirvanaan.
ellauri012.html on line 424: Alku on tietty aina vaikeaa, mutta lopussa luojan kiitos seisoo (siis ainakin jos on kassit). On hienoa rohkeasti aloittaa akti, ja kunnia kasvaa suhteessa siihen miten vaikeat on vastukset. Meidän pitäisi siis selvitä urheasti kaikista vastuksista jotka estää meitä kristillisten hyveitten käytössä. Luostarissa miehistä otetaan mittaa kuin kullista uuneissa. Kukaan ei kestä siellä kauaa ellei ne vedä kiltisti loordin iestä.
ellauri012.html on line 426: Yritä siis edes katkoa noi häpeän kettingit jotka pitää sut kiinni lihassa, ja jos insh´allah sulle käy niin hyvin että pystyt siihen, pyydän sua muistamaan mua rukouksissa. Koita kaikin voimin olla taivaan mallikansalainen; se on vaikeaa, sen myönnän, muttei mahdotonta, ja mä uskon sun voittoon koska sä oot niin oppivainen. Jos ekat yritykset lässähtää, elä hellitä, se olisi pelkuruutta; sitä paitsi muista että sun pitää tosissaan pinnistää, sillä sulla on vastassa tosi paha vihollinen, koitat sammuttaa metsäpaloa, kesyttää sun rakkaimmat tunteet. Sun pitää taistella sun omia haluja vastaan, ettei sun mätä luonne paina sua alaspäin. Sulla on ovela vastustaja, joka käyttää kaikki keinot sun viettelyyn; ole aina valppaana. Niin kauan kuin me eletään, meitä kiusataan; siks yks Jansson niminen iso pyhimys kai sanoikin: ihmisen elämä on yhtä kiusausta: piru, joka hain lailla ei nuku koskaan, vaan ui koko ajan meidän keskessä yllättääkseen meidät joltain suunnalta, päästäkseen meidän sisään ja tuhotakseen meidät sisältäkäsin. (Siis vähän niinkuin mä tein sulle.)
ellauri012.html on line 428: Vaikka kuinka täydellinen olisi, voi langeta kiusaukseen, ja hyödylliseenkin sellaiseen. Eikä ole ihme ettei siitä koskaan vapaudu, koska kiusauksen lähde on sussa itsessä; tuskin yhdestä pääsee niin toinen alkaa ahdistaa. Se on aatamin perikunnan osa, niillä pitää olla aina jotain kärsittävää, koska ne on tulleet alas puusta ja menettäneet kädellisen onnensa. Turhaan luuulemme että pääsemme kiusauksesta edes karkuun juoksemalla; ellei kärsivällisyyttä yhdistä nöyristelyyn, turhaaan kidutetaan itseämme. Ei kannata yksin yrittää, on paras pyytää apu yläkerrasta.
ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen.
ellauri012.html on line 436: Jumala ihan tosissaan tahtoo meidän selviävän, ja on tehnyt kaiken niin helpoksi kuin pystyy. Vanhassa sopimuksessa lukee taulukoissa mitä kaikkea se meiltä vaatii, ettei mene aikaa etsiessä oikeata pykälää. Uudessa sopimuksessa on poikkeuspykälä, jotta ei koskaan tartte ihan luovuttaa; ainahan voi tärpätä, armo käydä oikeudesta, kun osaa just oikeeseen aikaan kääntää kelkkansa. Eikä siinä kaikki! se on valinnut joukosta aina jotakin erityisen eteviä miehiä (juu, se sanoi kyllä meitä miehiä), jotka esimerkillään innostaa muita tekemään velvollisuutensa. Tähän hän on sittemmin valinnut myös muitakin ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Koita siis yhdistää persoonaasi kaikkien noiden esikuvien hyviä puolia. Ole puhdas kuin neitseet, ankara kuin ankoriitti, innokas kuin pastori tai piispa, ja sitkeä kuin halstarilla käristetty marttyyri. Ole eksakti kuin matemaatikko, täytä koko ikäsi kaikki pyhän ja valistuneen esimiehen vaatimukset, niin sitten kuolema, jota muut enimmäkseen kauhistelee, tuntuu susta ihan helpotukselta.
ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon.
ellauri012.html on line 450: Terve menoa, Heloise, tää on sun rakkaan Abelardin ja sen jumalan viimeinen sana sulle: valitamme aiheuttamaamme vaivannäköä. Viimeisen kerran: noudata hyvää sanomaa, tai oikeammin siihen liittyviä vakuutusehtoja. Taivaan poika suokoon, että sun sydän, joka niin kiltisti otti vastaan mun rakkauden, nyt ottaa vastaan tänkin hullutuksen. Toivon tosiaan että sun mielessä aina väikkynyt harhakuva rakastavasta Abelardista nyt edes muuttuisi kuvaksi tosi nolosta Abelardista; ja toivon että itket yhtä monta kyyneltä omasta puolestasi kun turhaan itkit mun munattoman takia.
ellauri012.html on line 586: Mut ei kun ei. Iso kaula-aukko ja pushup liivit ei ainaskaan mitenkään käy. Häiritsevät kardinaalin keskittymistä pyhiin juttuihin. Eikä liian herraskaiset kuteet, se on mautonta. Jotain rumaa mielellään, se on säädyllistä.
ellauri012.html on line 648: se paiskii aina kädet täynnä töitä.
ellauri012.html on line 669: Ota säkin nyt tästä vähän itelles, osta jotain kivaa, mä aina kehun sua tuolla portaalissa.
ellauri012.html on line 674: Tää lainaus on Ransulta. Descartesille (joka kuoli Ransun ollessa jo putkessa) geometria oli paras argumentti taivaan puolesta. Kolmionsa kullillakin, joku tykkää sileistä, joku karkeekarvaisista. Ransu oli 30v tyttötutkielmaa tehdessä. Saattoi surtuutti sillä teltata, tehdä kartion rippituolissa. Niinkuin sittemmin Julien kotiopettajalla Saint-Preuxlla.
ellauri012.html on line 688: Eli vanhemmaxi kuin oli nuorempanana luullut. Ei olisi uskonut elävänsä tälle vuosituhannelle. Pötki pitkälle. Pitkään ainakin.
ellauri012.html on line 732: Lainaa ottamatta
ellauri012.html on line 750: Ikkunat aina kiinni
ellauri012.html on line 794: Koraania on pakko opiskella aina.
ellauri012.html on line 846: Apina ei muutu mixikään. Vie sika Saxaan, vaikka Frankfurtiin, tuo se kotiin, sama se on pikku sika sieltä tultuaankin. Vaikka voissa paistaisi. Kiltistä ei tullut tuhmaa eikä tuhmasta kilttiä. Se oiskin satua. Kiltti pääsi lettu eloon jetsettiin niinkuin Ivana Trump. Tuhmat on nyt jauhettuina jyvix, mylvii Disneyworldissa Donald Trumpin vaalikarjana. Tyhmä on tyhmä vaikka voissa paistaisi. Ei pääse babiaani punaisesta pyllystään. Haukkuu väärää puuta aina vaan. Liimaa kostoxi vaikka verisen housukilven resepsuunin ikkunaan.
ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
ellauri014.html on line 38: Richardsonilla oli jo kuudes vuosikymmen alulla, kun se alko kirjoittaa Pamelaa. Sen onnellinen aatos oli antaa joillekin kirjeille syvempää inhimillistä mielenkiintoa lisäämällä juoni ja opettavainen moraali. Koko rupeama otti kolme kuukautta. Aika rivakkaa. Nimeltänsä Samuli, maalaispuusepän poika kyläkoulun tiedoilla, vähän niinkuin kaimansa nilkki. Sävyisä ja hempeä, poikasena leikki tytöillä. Porvaristui kirjanpainajana ja rikastui omakustanteisilla bestsellereillä keski-iässä. Ei tullut hylkyjä, kustantaja tykkäsi.
ellauri014.html on line 49: Kun siirtomaakauppa, pyssyt ja kirjapaino teki lopun maa-aatelista ja vahvisti kansanvaltaisuuden henkeä (siis kauppiaiden kukkaroa), tarvittiin eteenpäinpyrkivän keskiluokan käytösoppaita, eli romskuja. Ekax tuli näitä kirjeromaaneja. Ne on musta aina ollu vitun kuivia.
ellauri014.html on line 105: Kävelivät vainajina Abbey Roadilla.
ellauri014.html on line 153: ei vielä kuustoistavuotiaskaan neitokainen. Sellaisia ne on aina el Zorrossakin.
ellauri014.html on line 166: Ennen kaikkea se oli rotinkainen nousukas, joka pyrki osaltansa tienaamaan siirtomaiden ja teollisuuden seurauxena alkaneesta aateliston rappiosta ja rupusakin noususta. Lähti apinoimaan 1740 ilmestynyttä britti bestselleriä, Richardsonin kirjeromaania Pamela piukkapeppua. Sama idis, päähineet vaan toisinpäin. Koitti päästä ansaizemaan izekin kuten vaurastunut kolleega, ja ansaitsikin, ainakin sai paljon nimeä, ja peppua. Tätä oli samaan aikaan paljon liikkeellä. Vrt Fieldingin Shamela, ja Joseph Andrews 1742, jonka olen lukenutkin. Se oli sentään vähän hauskempi, vaikkei mikään kuoliaaksinaurattaja sekään. Sveitsari oli kakskyt vuotta briteistä jäljessä.
ellauri014.html on line 199: Tutustu Pariisissa yhtä köyhään Dideroohon. Diderot oli pieni ruipelo, boheemi veitsisepän poika, jonka iskä hylkäsi kun ei mennyt lukee papiksi, lakia, tai lääkäriksi. Varmaan oli aina komeen Rousseaun hintelämpi sivuvaunu. Yhtä vihattu, ei yhtä ihailtu. Naiset ei kuumu tietosanoista. Croyez-moi, je le sais.
ellauri014.html on line 217: Jos Jean-Jaques ei päässyt enää kaverien pukille jatkopeleissä, se ei johdu yrityksen puutteesta, vaan siitä ettei Jannen kavereiden heiloja vaan enää haluttanut. Rusakko voi kääntää tappionsa voitoksi, kuten narsistikolleegansa Paulo: mitä me ei saatu, sitä me ei haluttukaan, ainakaan aikuisten oikeesti.
ellauri014.html on line 219: By the way, aika samanlainen sepaluksen raottaja, nyt muistan, oli myös se toinen reikäjuusto, sveitsiläinen panomies, siis tää punanen ja musta, sotilas vai pappi, ei väliä, molemmilla käy naisten suhteen hyvä viuhka. Stendhal eli Marie-Henri Beyle Grenoblesta. Se käytti itestään aina salanimiä. Don Phlegm. Poverino. William Crocodile. Ei tainnut tykätä nimestään. Tai itestään. Olikohan sen vanhemmat odottanu tyttöä, Marja-Siskoa. Orpo enon kasvattama sekin. Niinkuin Konradkin. Kuppanen. Se tykkäs oppilaiden mammoista. Rusoolle kelpas molemmat, äidit sekä tyttäret.
ellauri014.html on line 274: Enemmänkin kiinnostaa Rousseaun moraalinen ryhti tai paremminkin skolioosi. On jännä kattoo mitkä moraalikannanotot on aina samanlaisia, esim. setämiesjuttuja, ja mitkä tuntuu nyt aika oudoilta, lähinnä koska tuotantosuhteet ovat muuttuneet. Meemien kuten moraalin kanssa on kuin muunkin evoluution, alkeelliset ja kehittyneemmät elämänmuodot sinnittelee rinnakkain, kukin omanlaisissaan ekolokeroissa. Päivi Räsäsellekin on tänään kysyntää, Hitleristä puhumattakaan. Eski Saarisesta tai Saska Saarikoskesta näinä huonompina aikoina vähemmän. Kukoistus ei käy kaupax lamassa.
ellauri014.html on line 318: JJ heittää väliin runonpätkiä Petrarcalta, renesanssin pikku kosiomieheltä. Janne oppi italiaa Torinossa pölliessään röyhelöitä piioilta. Giucco pianissimo, hyvä shakkiavaus. Italialaisella pelillä kelpaa painaa. Loppupelissä pääsee syömään nappulaa, lisäämään meemipappana pikku myytä. Pappa peiton alla imettyään namua pyyhkii suuta: en mä oo tehny mitään pahaa, ainakaan en ilman eri lupaa.
ellauri014.html on line 342: Mit vit? Karsee narsistinen kylmiö. Mut setämieshän se siellä törisee Juulia-naamarista. Claire 18v osallistuu seuraavassa mesessä vainaan arvosteluun, sehän olikin oikeastaan aika paska paitsi että oli uskollinen kuin koira. Voi helevetti. Jannen ääni kuuluu sieltäkin.
ellauri014.html on line 348: Julie ja pröö on kuin 2 dinosaurusta. Niillä on toinen sydän takapuolessa ja pienet kakkosaivot vieressä, jotka aika izenäisesti tekee päätökset peräpuolen puolesta. Siitä sydämestä tai sen puutteesta ne jaksaa japittaa kuusisataa sivua. Siis Rusakko jaksaa saarnata eri naamareista. Vaikee uskoa et tätä opusta lainattiin kirjastoista tuntitaksalla. Varmaan panokohdat oli helppo tunnistaa kirjan reunasta. Tuhansien peukaloiden mustaamat. Niit on kaks (2).
ellauri014.html on line 350: 2kk on nyt vierähtänyt tässä touhussa. (Lukeminenkin kulkee aika tahmeesti.) Juliesta tää on ihanaa, se ei kaipaa munaa vielä ainakaan, mut Pröön melaa pakottaa ankarasti, se ei meinaa pysyä kaprihousuissa. Pröö jatkaa vonkaamista tietysti. Luonnonääni huutaa kovaa, tikanpoika haluu puuhun. Tätähän tää on, ei apina lisäänny ennenkö kamat on pussin perällä. Muu on hämäystä, esivalmistelua, loiskiehuntaa.
ellauri014.html on line 361: Myöhemmin käy ilmi et nää oppiennätyxet on lainattu piispa Fenelonilta.
ellauri014.html on line 388: No tätä ongelmaa ei oo etäpesäkettä lainaavalla Juulialla ja sen yhtä monisanaisella Roomeolla. Voi hokee tota lausetta yhtä monta kertaa kuin oopperan nk. lihava nainen, ja kyl ne hokeekin. Erityisherkkyys on tosi fataali lahjakkuuden laji, Rousseau toteaa. Lo siento, sanoi humalainen pablo hississä Barcelonassa kun housut putosi.
ellauri014.html on line 411: Tää on onnettomien rakkaustarinoitten bottom line. Tästä oli kyse jo Aatamin ja Eevan kohdalla. Mut Juulia on nykyaikainen pien sijoittaja, se panee monta munaa samaan koriin, pelaa useemmassa automaatissa pienillä panoksilla. Saa sotavanhuxelta meemit, rotinkaisen geenit. Kolmin aina kaunihimpi. Sen salkussa on tilaa, lomssaan mahtuu paalua. Esi-isämme Kalle-Kustaa X kokeili samaa, mutatis mutandis. Hyvillä tuloksilla :).
ellauri014.html on line 434: Britin tultua voidaan taas pohtia syntyjä syviä. Rusakko panee Julkun suuhun totuttua perse ja anus folklorea: kaksinaismoraali on ihan luonnon mukaista, koska sukupuolet on keskimäärin erilaisia. Mut mix naiset jää siinä aina tappiolle, on niitä heikompia astioita? Siinä on jotain hyvin kyseenalaista. Haiskahtaa voimaperäisesti omanvoitonpyynniltä.
ellauri014.html on line 529: Noin kolmannes on Juliesta puurrettu. Alkaa tosissaan rassata noi ooht ja aaht, vitun maneerit joilla Janne-Jaakko razastaa. Onkohan sillä yhtään omaa ajatusta tai henkilökohtaista kokemusta koko kirjassa? Ei se ainakaan tähän asti ole niitä kertonut. Ihan pelkillä klisheillä mennään. Ei tää oo muuta kuin jonkun alppimaan tuppukylän pojan tuhnuista filosofiaa. Sellaista jota syntyy jos pesee säännöllisesti talon seinätkin ulkoota vesiletkulla. Sa mère etoit un hamstre et son père puoit aux baies de sureau. ellauri014.html on line 551: Julle lähettää Pröölle muistoxi thumbnail kokoisen näpäyksen itestään, onko edestä vai takaa ei kerrota. Teddy haukkuu lisää ransumaata ja varsinkin ransunaisia aivan sikana. Se on meillä mamulandereilla aina tapana, jotain huonommuutta kai me sillä puretaan:
ellauri014.html on line 566: Julle ei osta (lausumatonta) vastaväitettä et marssilaiset tarvii tyhjennystä enemmän kuin venuslaiset täyttöä. Jos mä kestän ilman, sunkin pitää kestää. Ja ainahan on nyrkkikyllikki. Ja mitä sä hengaat siellä meidän aatelisten kaa? Oot rotinkainen, etsi muita samanlaisia! Seuraa pientä yhteiskuntakritiikkiä omaisuuden kasautumisesta suurkaupungeissa (muttei täällä maalla, meillä on vain pikkuisia läjiä), mikä ei johda mihinkään.
ellauri014.html on line 605: Julle ja sen faija manipuleeraa toisiansa kilpaa, ärjyy ja vetistelee toisilleen vuoron perään. Millainen isä sellainen tytär tosiaan. Säälix kävi vaimovainajaa niiden välissä, paitsi se on jo kuollu, ja fiktiota anyway.
ellauri014.html on line 653: Kaise halus sitten pysyä hyvän miehen kirjoissa, vaikka hukuttautui. Robeckin sinänsä järkeenkäypä pointti oli, et jos elämä on lahja eikä joku vitun laina, kai sillä saa tehdä mitä haluaa. Antaa poiskin jos ei tykkää siitä. Lahjahevosen saa laittaa vaikka meetwuastixi. Kasakstanissa hepat on pääasiassa proteiinilähde nykyään.
ellauri014.html on line 670: Tää idea et izari on syntiä, ja izaristit pelkureita tai rikollisia, on ikivanha. Se on moraalia omimmillaan. Muut tahtoo, siis sun täytyy. Sen verranhan siinä on perää, että itsensänitistäjä pelkää elämää tai ei kestä sitä, mut usein sillä on siihen hyvä syy, ainaski parempi kuin jälkiviisailla vierestä vekuttajilla.
ellauri014.html on line 700: Julle maxaa takaisin kehumalla Wollea. Wolle on lähes viisikymppinen mut käyttämättömänä hyvin säilynyt, pohjoismaisen oloinen kiltti pikku kylmiö, varmaan harppisaku, hiljaisempi versio Kimmo Koskenniemestä, yhtä besserwisseri. Yhtä armoitettu humoristi myös. Julle ei ehkä ole juuri onnen kukkuloilla, mut ainakin on niillä pätäkkää, talouspuoli kunnossa. Samaa ei voi sanoa kotiopesta. Julle detaljoi tarkasti tätä aineellista onnea. Wolmarilla riittää muonaa rrunsaasti omille joukoille, plus muru rikkaan pöydältä kerjäläisille. Tää on tärkeää, sillä JJ on veteraani kuokkija, ammattiparasiitti, usein nähty ilmainen ruokavieras paremmissa perheissä. Alaviitteessä se valittaa piheistä isännistä, jotka tarjoo murua vasta iltapäivällä, nähtyään ettei sveizari muuten lähde kulumallakaan. Rusakko muuten nakersi viimeisen porkkanansa sellaisilla ilmaiskesteillä. Sai slaagin kesken ylensyöntiä.
ellauri014.html on line 708: Tää on just tätä, niinko 99% kaikesta moraliteetista: geenit vs. meemit. Moraali on aina meemin leirissä. Kun tavara ja kalu joutuu vastakkain, tavara on tärkeämpi. Siihen tää kaikki moralisointi tähtää, ja on aina tähdännyt. Eroja on lähinnä työn ja omaisuuden jaossa, kuten Marx tähdensi.
ellauri014.html on line 719: Mikäs se sit on? Ralph ei sano, mut ainakaan ei ilman lupaa bylsintä eikä seppuku. Pitäs saada aikaan jotain kouriintuntuvampaa. Esim hyväntekeväisyyttä, köyhäinapua.
ellauri014.html on line 757: Ted palaa meriltä toivottavasti miehistyneenä tai ainakin ahavoituneena. Rusakko joka ei kai ize ole käynyt Englantia pitemmällä, kertoo kauheita silminnäkijän kertomuxia maan ääristä, kuvaa kolonialismin hirmutöitä, mut päästää joukkoon izekin rasistista textiä. Eritoten sättii kiinalaisia. Varmaan ovelasti petkuttaneet Rusoota porsliinikaupassa, myöneet kenties potan ming-vaasina. Orjakauppiaat on pahoja, britit hyviä. Höh, samaa porukkaa, olihan briteilläkin kaikkialla orjia, ja jenkeillä. Sit vasta lopettivat kun eivät enää tarvinneet, teollisuustyöläiset tuli halvemmaxi. Britti ei pelkää muuta kuin nälkää ja ikävystymistä. Semmoinen oli varmaan Rusoo izekin, ainakin se luuli niin, oli aina aatelisten ruokapöydässä ensimmäisenä. Vaikka pelkäsi se myös Mamania.
ellauri014.html on line 767: Wolmari maxaa minimipalkkaa päiväläisille plus bonusta hyville duunareille kutenkin niin, että pääsee aina voitolle. Se on preussilainen tarkan markan poika, käy duunareita observoimassa monta kertaa päivässä. Julle toimii huolehtivana komppanian äitinä, maxaa kilteimmile joskus kourallisen hiluja.
ellauri014.html on line 783: Aalto-yliopiston insinöörit ja taideväki pysyy erillään, koska ne on luonnostaan ihan erilaisia. Miehet tykkää matikasta ja mezästää, naiset ei; naiset mielixeen siivoaa, kokkaa ja hoitaa lapsia, miehet ei. Näin se kuuluu mennä, näin se on aina ollut ja tulee herran tähden olemaan, taivaankin isä haluaa sen näin. Naisenkelit imuroivat sielläkin pyhäin miesten hoivakotia.
ellauri014.html on line 844: Alaviitteessä Rusoo nälvii naisia jotka unelmoi pysyvästä lemmestä: älä unta nää. Jos pysyisitte aina nuorina ja mehukkaina, olis jotain kanttia sellaisesta edes haaveilla. Mutta ei. Eikä siltikään, kaipaahan mies sentään jotain vaihtelua, haluu mendelöidä vaihtoehtoisilla reijillä, lisäten siten osaltaan luonnon diversiteettiä.
ellauri014.html on line 917: Jullen kaverit: maalaistollot, upseerit evp, emerituskauppiaat, lasten kavereiden vanhemmat. Wollen kamuina on vielä joitain höynähtäneitä gentlemannifarmareita, sen entisiä humputteluveikkoja. Mökkinaapureina on hauskoja originelleja tai nöyriä ihailijoita. Kiltistippä Julle kestizee maalaisäijiä, nyrkkiin haukotellen kuuntelee niiden puisevia juttuja. Tähän käsittelyyn huolitaan vain vanhoja rupuja, ettei muiden rotinkaisten ala käydä kateeksi. Julle antaa vielä lasten ojentaa äijälle (niin, ne on aina äijiä, perheenpäitä) jonkun pieleen menneen käsityön emännälle kotiin vietäväxi. Kotona vanhus kertaa koko jännän vierailun ja koko perhe yhteen ääneen siunaa herrasväkeä. Vertaa La Republica 200 vuotta myöhemmin.
ellauri014.html on line 936: Koirankasvatuksen taktiikka, selvä keppi ja selvä porkkana. Hurjistunut äiti vastaan äiti aurinkoinen, revi siitä. Kuten koiran kanssa, on lapseen sovellettava selektiivistä kylmyyttä. Parempi aina käyttää arvovaltaa kuin selityxiä, niin sit ei tarvi nolosti valehdella silloinkaan kuin selitys on huono. Sama meisinki kuin armeijassa: tämä on käsky, pussiin pulinat.
ellauri014.html on line 944: Voin kertoa kokemuxesta, minkä ongelman tämmöinen koirankasvatus voi aiheuttaa: lapsesta ei koskaan tule aikuista. Mä muistan vielä kuinka hämmästyin, kun nelikymppisenä sairaalassa kuulin musta käytettävän sanaa "mies". Ajattelin itteäni yhä pikkupojaksi, koska isi ei koskaan päästänyt poikiansa keulailemaan rinnalleen. Sen piti aina olla oikeassa ja voittaa pojat pingispelissä viimeiseen asti.
ellauri014.html on line 946: Mulle siitä jäi semmonen vamma, että mulle on aina ihan sama voitanko vai häviän. Oikeesti haluun niin kovasti voittaa, etten kestä hävitä. Parempi on kun en lähde peliin mukaan ollenkaan. Sillä vaan ei pötki hirmu pitkälle.
ellauri014.html on line 957: Syy Wolmarin uskonpuutteeseen on Julkun mukaan se, et se on ortodoxitaustanen, kuka nyt niin järjettömään järjestelmään voisi uskoa! Vittu, mitä eroa? En edes osais sanoa. Ei tuu muuta mieleen kuin et onko paavi katolinen, siis onxe jahven avainasiakkaana aina oikeassa? Mut eihän siihen usko Calvin eikä Erkkikään, eli Wollen porukat ja Jullen on tässä samoilla linjoilla.
ellauri014.html on line 966: Julle ois kärkäs uskomaan mitä schweizin papit käskevät, mut ei aina oikeen luota izeensä. Tuntuu joteskin kuivalta sieltä, ei ole olo tarpeex hartaan heltynyt ja mystinen. Ei oo pumppu kisakunnossa eikä pönttö tarvittavan tyhjä.
ellauri014.html on line 968: Mut kyl on kurjaa promeneeratessa kartanolla käsi Wokun kainalossa, kun kaikki olis muuten hienosti, ihan sydän märkänee hämärästä kiitollisuuden velasta, tekis mieli pälähtää veisaamaan siitä edes jollekulle muulle glooriaa, ja toinen siinä kuivasti vaan laskeskelee rahantuloa. Julkku pelkää oikeesti ison maalivahdin ulostuloa, et jostain pilven raosta jahven korkee maila Wollen päähän kohta kumahtaa. Kun niin käy, se ei tahdo olla paikalla.
ellauri014.html on line 983: Tässä vaiheessa sarjaa aletaan pohjustaa jimbajambaa Pröön ja Clairen välille. Myöhemmin selitellään, et Claire onkin aina ollut huomaamattaan rakastunut Prööhön. Niistä saataisiin hyvä kakkosketju romaaniin, romanttinen b-miehitys lakeijaleevelille Molièren parhaita farssiperinteitä seuraten. Ikivanha meemi joka trendaa aina. Säädyt ei tosin pysy ihan preussilaisessa ojennuxessa, mut sentään Clairen vapaaherraiskä on köyhempi kuin Jullen paroni.
ellauri014.html on line 1002: Lukaisin tähän väliin kirjan liitteestä ne loordin Rooman seikkailut. Melkomoisen törkymöykky viftaaja, Sibeliuxen sanaa lainataxeni. Sillä oli enste joku markiisitar, elävän leski, jota se lakkas siveyssipulina naimasta kun kuuli et sillä oli mies komennuxella jossain Wienissä. Tapailivat ahkerasti siltikin. JJ tähdentää et niillä aina synkkas hyvin, vaikkei ne loordin tyhmän ahdasmielisyyden vuoxi enää bylsineet. Markiisitar luonnollisesti ei perustanut sellasesta protestanttipelleilystä. Kiltti kun oli, hankki loordille pumpattavan barbaran, pikku Lolitan, johon se voisi kevennellä itseään.
ellauri014.html on line 1053: Wolmari on hirmu mielissään asioiden saamasta käänteestä, ja kuzuu poikakaveruxet jatkamaan poikarakkauttansa paratiisissa. Ted on osoittautunut luotettavaxi hyveen ritarixi. Kylmä Wolmari pitää Lolitan nitistystä tästä parhaimpana todistuxena. Jos Aku oisi pettänyt kotijoukot tässä asiassa, Wolle-setä oisi antanut sille potkut margariinitehtaasta siinä samassa, ajanut sen pihalle kepin kanssa (Äyk!) palkatta ja ilman työtodistusta. Mut ei, Wolmari on innoissaan: Nuorimies on varma nakki, aina meidän aatelisten puolella. Niin on Rusookin. Aatelisten ja papiston fänijoukoissa, niin rotinkainen tai mikä vitun kellosepän sälli onkin.
ellauri014.html on line 1089: Saarnaajamatroona Juulia alkaa sillä aikaa tykistövalmistelun tyrkkiäxeen Tedin Clairen makkariin. Se kirjoittaa sille ekan kirjeen 7 vuoteen tässä asiassa. Perustelut lähtee pelottelupäästä, ne on Rusakolta tutux tullutta hyvetuubaa. Hyve sillä aina tarkottaa tunkkasta säätymoraalia, jolla pönkitetään porvariston hegemoniaa. Käytännössä Julkku kieltää Prööltä paratiisin portin ilman vihkirinkulaa. (Ralphin anulus ei todellakaan kelpaa.) Mitään puolivallatonta poikamiestä se ei päästä pentujansa sorkkimaan.
ellauri014.html on line 1125: Omatuntomeemistä on ohessa erillinen runoelma. Muiita näkokohtia (tää fraasi on peräisin lopen leipääntyneeltä Oiva Ketos-vainajalta filosofian laudaturseminaarissa 70-luvulla)?
ellauri014.html on line 1161: Julle aloittaa saarnan hartaasti kuin Olavi, alkaa sitten lämmetä, käy kuumana, keinuu kantapäillä, loppupäässä messuaa kuin kuumeessa, on ihan liekeissä juuri ennen aamenta. Mun moraalinen elämä on nyt läpi, moraalittomasta alkupätkästä ei nyt puhuta. Loppu on pelkkää peruskauraa, kalmokandidaatin normipäivää. Kiltin iskän syliin on kiva uinahtaa, se ei potki mua mahaan ainakaan.
ellauri014.html on line 1167: Sit puhellaan taas lämpimixeen odotellessa, saarnaajien ammattiasioita. Pastoria harmittaa, et papit muistetaan vasta kun on loppu käsillä, ne lentää paikalle kuin korpit haaskalle mustissa höyhenpuvuissaan. (Tästä marisi setä Fénelonkin, lapsiakin pelottaa, eivät päästä silittää.) Ihmekkö tuo, silloinhan vasta testamentti avataan. Vainaat on avokätisempiä kuin elävät, mannaahan ei saa mukaan taivaaseen, eikä sitä viitti kaikkee jättää ahneille sukulaisillekkaan.
ellauri014.html on line 1219: Julle alkaa sekoilla jotain haamuista ja vainajien hengistä, jotka lähettelee esp-sanomia eläville, siis vähän sellasta spiritismiä. Tätä ei pastori kuule hyvällä, tää on aika pahaa taikauskoa, kiinalaistyylistä esi-isäin palvontaa. Klaanitouhua, ei kunnon totalitarismia. Pastori muistuttaa, et haamuilla on muita kiireitä kuin turista eläville, niiden pitää asioida lähinnä ylöspäin.
ellauri014.html on line 1225: Julkku, joka on aina ollut hyvä syömään, natustaa ferran, joka on genevenjärven kala. (Tää selvis vanhan kirjan alaviittestä, ei netistä. Toinen outo sana oli mali, joka kai on joku lemmikkieläin, mutta mikä? Oisko se belgianpaimenkoira eli malinois, often referred to as mali?)
ellauri014.html on line 1233: Mitäs olisitte tehneet mun sijassa, tolkun ihmiset, kysyy Wolmari. Varmaan saman kuin minä, pakkasin sekopään heppakuormaan ja kuskasin palautuspostina kotiin isäpapalle. Eihän tollasella hullulla mitään tee. Kun Wolle tulee takas postista, odottaa kotona kaamea yllätys. Väki huutaa ja riehuu: emäntä on noussut kuolleista! Siellä ne läpsyttelee ja pyörittää ruumista, yrittää saada siihen jotain eloa. Hän on ylösnoussut, noh, oli äsken ainaskin.
ellauri014.html on line 1239: Meillä sidotaan vainajan leuka sijoilleen valkoisella sideharsohuivilla. Claire kääri Jullen naaman kultabrodeerattuun sellaiseen, ihan kuin Pröön ennusunessa. Sellaisena se myös haudattiin. Huivin alle ei kukaan hirvinnyt kurkistaa. Helveetit on kyllä protestantteja, mut samalla taikauskosia kuin pakanat. Pahaa silmää pelkäävät. Ainakin kolme sellaista oli Jullella, ellei neljä.
ellauri014.html on line 1248: Kuudennen käskyn laajennus koskemaan sakkolihaa lie alkanut pyhän Paavon, ton repressiivisen homon aloitteesta, jota izeään asia ei sattuneesta syystä edes kiinnostanut. Sitä helpommin sen voi kieltää muilta. Kielsi se homoilunkin, ihan piikittääxeen omaa lihaansa, onhan piikityskin kivaa. Kyllähän jesse jossain kohtaa kieltää pelkän makustelunkin, ainaskin miehiltä. Epäselväx jää koskiko se myös Jullea. Ei jessekään mikään naisasiamies ollut noin yleensä.
ellauri014.html on line 1262: Rakas lukija, jos neuvo sallitaan: oletpa neitonen tai setämies, älä hemmetissä ota tästä opuxesta mitään oppia! (Tästä paasauxesta ainakaan.)
ellauri014.html on line 1289: Köxät lainaa julkisesta kirjastosta Lady Chatterleyn epsanjaxi v 1930. Tushkinpa. Kirja oli kielletty vielä 60-luvulla. Löysin sen teinipoikana vanhempien kirjahyllystä piilotettuna hyllyn taakse. Muistan että talonmiehen fallos oli pikkuinen ja ruttuinen ruiskahduxen jälkeen. Veripenis, sanoisi Herr Kuckelmann.
ellauri014.html on line 1303: Aika samixia nää saippuat. Republikaaniset nyt ainakin.
ellauri014.html on line 1336: Se toinen sarvilla ja hangolla varustettu pikku aku on Akun varsinainen oma egoistisempi ego, ei muilta lainattu. Erittäinkin "se", eli liskoaivot, etulohkon nilkkimäiseen toiminnanohjauxeen helposti väsähtävät nopean toiminnan yksiköt, joita kiinnostaa vaan mättö, ryyppäys ja se yx paikka.
ellauri014.html on line 1343: Mitään yhteistä valuuttaa ei eri ötököiden onnen kesken ole. Onni ei ole mikään rahayksikkö, jolla yhden otuxen onni voitas ostaa toisen onnettomuudella. Vaikka niinhän käytännössä juuri menetellään, kun tehdään hyöty-kustannuslaskelmia, ammennetaan onnellisutta rahan kauhalla, tai äänestäjäin äänimäärillä. Jonkinlainen onnen mittahan on sekin, ainakin poliitikon onnelle. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin, se pikku sika.
ellauri014.html on line 1440: Se et geenit näyttäis taas olevan joholla, Juulian ja Roomeon nuori rakkaus taas selättää Roope Ankan ainakin nykyajan nuorten fiktiossa (saippuasarjat voi todistaa vähän massille myönteisempää näkemystä), liittyy varmasti vallitsevaan tuotantotavan muutoxeen. Oikeasti se on yhä meemit kekkä rulettaa, vaikka eri meemit ja eri menetelmät on käytössä.
ellauri014.html on line 1455: Rikkaista ei voi tulla valtalajia, tietystikkään, niinkuin ei kaikki autokuskit voi olla keskimääräistä parempia ajajia. Vain hölmöt lisääntyvät liikaa ja köyhtyy samalla. Hölmöjen osuus geenipuulissa ei ole ainakaan vähenemään päin. Varmaan sixikin omaisuus kasaantuu yhä harvemmille. Ei siltikään aina samoille. Mammonalla ei oo kestosuosikkeja. Se kaipaa versatiileja rahoitusinstrumentteja, yhä uusia ideoita, taloudellisen toimeliaisuuden haaroja.
ellauri014.html on line 1503: Vaikee siltäkään on löytää mitään lainaamisen arvoista. Toi pätkä yllä on ihan parasta, sen jutuissa on tosi paljon klisheitä.
ellauri014.html on line 1626:
Täähän himskatti (forgive my French), kuulostaa vähän mun tuotannolta! Mäkin "lainaan" muilta aika röyhkeästi, yrittämättä varsinaisesti peitellä jälkiäni. "Kiva juju" siinä on just, että voi tunnistaa klisheitä uusista asennoista.
ellauri014.html on line 1663: Darwinistisempi vastaus on, että ilkeys, joka pitkän päälle sattuu omaan nilkkaan, on tyhmää, ja tyhmä ja tuhma ovat sama asia, ainakin sama sana alunperin. Just niin ilkeä voi kukin olla, ettei siitä tule sanomista, ja lopulta verta omasta nenästä. Tai lasten nenistä kolmannessa ja neljännessä polvessa. Antaa luonnon hoitaa laskutoimitukset, eli markkinoiden määrätä. Darwinkin on talousliberaali, vaikkei sentään kvartaalin kirjanpidolla.
ellauri014.html on line 1934: nyt siellä vallizee vain vainajat.
ellauri014.html on line 1970: Bryantin nuoruuden runot meni vesilinnuille (To a Waterfowl), sen piti mennä lakimiehexi. Sen paras runo oli Thanatopsis, ja se onkin tosi hyvä, 17-vuotiaan tekeleexi, ainakin mun miälest. Kunnolla darwinistinen. Ville ei muistanut jälkikäteen kysyttäessä, missä ja milloin se oli kirjoittanut sen. Oisko tässä syy:
ellauri014.html on line 1975: Thanatopsis on uudisssana, sitä ei ole Liddell Scottissa eikä liioin Passowissa. Opsis on kazanto, kasvotkin. Täähän vois tarkottaa myös kuolinnaamiota, sellasta kun tehtiin Paul Bourgetista. Lämitään kipsiä vainaan naamalle ja odotetaan kunnes se kangistuu. Tai ne. Thanatos tarkoitti sukukielissä myös hämärää. Wagnerin Götterdämmerung oli jumalhämärä. Hotellin hämärässä jumalat kykkii lattioilla niinkuin Dumarin laulussa Vielä yxi opetus.
ellauri014.html on line 2002: Pahoittelut karvanaama, et ole kirjailija, olet myönyt sielun rahnalle, sikäli kun sitä oli. Nyt ei ole ainakaan. Tyhjä tynnyri kuumaa ilmaa täynnä, yhä kolisee.
ellauri015.html on line 47: Teemu edustaa moraalista relativismia, tai relatiivista moralismia. Hän on muun muassa vastustanut prostituution kriminalisointia väittäen, että jos seksityö on vapaaehtoista, ei se välttämättä ole sen huonompaa työtä kuin muutkaan työt. Teemu on Schopenhauerin oppipoikia. Ei ainakaan sen huonompaa kuin julkisuuden huoraaminen taiteen valepuvussa. Eix se pönttö edes tiedä mitä eroa on panolla ja parituxella? No heebolta joka runkkaa kuolleen kissan päälle ei voi odottaa aivotyöskentelyn ihmeitä.
ellauri015.html on line 82: Maria valitsee "hyvän osan" JEESUKSEN päivinä rabbiiniset perinteet ympäröivät juutalaisnaisia. Niiden varjolla heitä yritettiin estää tutkimasta Lakia. Eräs Mišnassa lainattu mielipide kuuluukin: "Jos joku mies perehdyttää tyttärensä Lakiin, on se sama kuin jos hän opettaisi tälle irstautta." (Sotah 3:4.)
ellauri015.html on line 163: Isävainaa surmannut sen on
ellauri015.html on line 197: Isäpapan, oma aina vaiheissa.
ellauri015.html on line 233: ja sen seevee on kuin sattumalta täynnä vainajia.
ellauri015.html on line 254: kumitti naisparan ja lapsivainaansa pöytäkirjasta.
ellauri015.html on line 261: Ei ainakaan niin ärsyttävän etevä vaikka nenäkäs.
ellauri015.html on line 620: jos ei toimintaa, niin ainakin puhetta siitä,
ellauri015.html on line 725: Ne jaxaa aina toistaa samoja tuhnuja klisheitä muka vizeinä.
ellauri015.html on line 745: Rami on lyhyenläntä pyylevä pyknikko, vaimo Pia on ex-koripallisti, Korbballspielerin. Antoi Ramille pesää, eikä kosijalle ojentanut koria. Koivun latvassa korkealla Piukulla on pesä, Jouzan Koivuniemessä. Rami ulottuu Piaa juuri ja juuri isokainaloon. Pöntön oloinen on Rami, persumies, tykkää härkätaistelusta ja muusta joukkourheilusta. Muutenkin on tollo, kulttuurihistorian saralta tohtorixi väitellyt, vieläpä Bakhtinista. QED, I rest my case. Tykkääköhän se mezästyksestäkin? No ainaskin puhuuu kalastuxesta, ja ryhmäsexistä sekasaunassa, muistelee autuaana kuinka vaihto-opiskelijana nuoleskeli kaveriaan Sveniä saunanlauteilla jostain aukosta. Maistui savulta.
ellauri015.html on line 767: Loppupuolella kirjaa Ramin vauhti paranee, se on paikoin jopa hauska, lähestulkoon liikuttava, kun se siirtyy klisheistä ize kärsiminsä vastoinkäymisiin. Häätangosta ei tule mitään, kun Herr Kuckelmann ei näe eteensä morsiamen ryntäiltä. Hellien sanojen alta haistaa kyllä pitkän kaavan mukaan kirjoitettua takaisinmaxua aina satulassa istuneelle, 5v vanhemmalle, ilmeisesti fixummalle, ainakin lihaxikkaammalle rouvalle. Mutta kyllä se sitä varmaan rakastaa, siitä ei jää epäilystä.
ellauri015.html on line 775: Voin uskoa, että Wokulla oli samantapaisia kulttuurishokkeja tänne tullessa kuin Ramilla. Lea ei puhunut saksaa, mutta halusi silti viestittää kaikenlaista saksalaiselle vävylle, onnexi Lea oli nopea puhuja ja hyvä näyttelijä, ja Rikulasta tuli kääntäjä. Pauli ei uskonut että sakemanni saisi saunaan tulta, niin herrakansaa kuin onkin, ja tunaroi pitkän tovin sille mallixi. Kostoxi Woku vinoili sen pikku korjauxille kuuden tuuman nauloilla. Ehkä Woku näki samantapaisia painajaisia kuin Rami (ks. alempana). Oudoista lankomiehistä hiirenkorvat päässä jotka sanoo: Ich bin eine Ratte.
ellauri015.html on line 777: Jostain sentään voi harppisaku olla ylpeä: veli westiellä on uudemmat autot, ja halvemmat, kun sakut eivät verota omia valmisteitansa. Antavat mennä vaan täysiä aatun autostraadoilla, tulkoon vaan ruuhkia, vainajia ja peltiromua, ja paljon paljon pakokaasuja. Se on hienoa. Paina jo Waffenbruder kaasua, älä köntystele siinä edessä, siirry hidastelijoiden kaistalle, kun mä tulen täältä isolla autolla. Verdammt, Blödmann, geh in die Fahrschule, Idiot!
ellauri015.html on line 779: Wokun iso auto alkaa olla vanha, eikä enää tykkää moottoritiestä enempää kuin äiti meetwuastista, se pitää mekkalaa ja kuumenee. Mutta Range Rover on aina hieno, vaikka antiikkinen, ja vanhalla Lahden tiellä sillä pääsee ylinopeutta. Hitaammassa vauhdissa ehtii moikata muita rangekuskeja. Ei käsi kipeydy.
ellauri015.html on line 803: Tiukka koputus, kuin tikka hakkaisi. Oviaukossa on ukki. Käskee minun herätä. "Tule Rami, tule hiljaa", hän kuiskaa ja elehtii, että antaisin hänen tyttärensä nukkua. Kömmin aitasta valoon, ja hän liu'uttaa raskaan rauta-avaimen yhteen öljytahraisen haalarinsa monista sivutaskuista. Vielä ei kuulu yhdenkään linnun laulu. Vain rupikonnat ovat valveilla ja loikkivat editsemme varvikkoon. Ukki on ajanut mökin edustalle koneen. Se on alun alkaen ollut päältä ajettava ruotsalaisvalmisteinen ruohonleikkuri, mutta palvelee nyt lehtien kerääjänä, traktorina, leikkuupuimurina, ruoppaajana, betonimyllynä, moottorikelkkana ja kakkosautona aina sen mukaan, minkälaisen omatekoisen ukki siihen ruuvaa. (Tää kuulostaa muuten ihan Wokulta päältäajettavine ruohonleikkureineen ja veemäisine laitteinen.) Nyt kone kiiltelee lukuisin kukkakimpuin koristeltuna tunnelmallisessa aamuvalossa. Sen edessä seisoo nahkavaljaissa kaksi poroa ja nyhtää kulkuset kilisten ruohoa. "Ho! Ho! Ho!" vastaa ukki hämmästyneeseen katseeseeni. Vasta nyt huomaan, että hänellä on päässään valtava joulupukinpipo, jonka valkoinen villatupsu heilahtelee polvien korkeudella.
ellauri015.html on line 808: "Syö poika", sano mummi. Minua puistattaa. Minua palelee. En tahdo. "Miksi, mummi?", kysyn. Silloin pimeästä astuu aavemaisesti esiin Raimo, niin ikään oranssissa verryttelypuvussa. Hän laskee kätensä olalleni ja painaa minut puujakkaralle istumaan. "Ei miksi. Syö!" HK:n sinisestä tirskahtaa jotain oikeaan silmääni. Polttava kipu. Pyydän sinappia. Kaikki nauravat. Tämä se on, hetki, jolloin kelpoisuuteni pannaan koetteelle.
ellauri015.html on line 811: Vatsani tekee tenän. Puoliksi pureskeltuja makkaranpaloja purskahtaa pöytäliinan unikkokuosille. Mummi painaa sekuntikelloa ja röhähtää tyytymättömästi. Hän palaa jääkaapilta valkoinen posliinikulho kädessä. Kulhossa on pahanhajuista tummanruskeaa puuroa. Ihan kuin hän olisi käynyt tyhjentämässä ulkovessan ja pannut sitten hiukan maitoa ja sokeria päälle. Se on mämmiä. Se on syntynyt satoja vuosia sitten Suomessa eikä ole koskaan levinnyt maan rajojen ulkopuolelle. Erityisen iso annos. Olen aikeissa nousta, protestoida, mutta tunnen kuinka Raimon vahva käsi laskeutuu uudelleen olalleni.
ellauri015.html on line 993: laihalta vainajalta, Oscarin tyttäreltä Tutulta.
ellauri015.html on line 1164: Lea Lyytikäinen oli suomalainen kirjailija joka kirjoitti lähinnä lukemistolehtiin. Hän käytti kirjailijanimeä Lea Leksi ja myös nimimerkkiä Anita Nora. Lyytikäinen kirjoitti jännistysnovelleja suomalaisiin lukemistolehtiin jo 1930-luvulla ja hänen kirjallinen uransa jatkui aina 1950-luvulle saakka. Hän kirjoitti myös paljon romanttisia tarinoita.
ellauri016.html on line 29: Kojootti painaa dynamiittilatauksen laukaisinta, ja räjähtää itse. Ei tullut kojootille Nobel-palkintoa, vaan Darwin-palkinto. Näyttää mustaksi palaneelta tulitikulta, jota pikkupoikina tehtiin sormet ruvella (nimeltä jepari).
ellauri016.html on line 169: Ingmanien perilliset kazoi päältä huuli pyöreenä. Titaaninkokoinen Olli Kilpi jättiläis(kumi?)tyttärineen kantoi ulos vähin äänin kahteen pekkaan kantohihnoilla Strengnäsin tuomiorovastilta kuittaamansa chiffonnieerin. Samaan aikaan neljä pikkuruista Carlson-agenttia, hälisten kuin nippu neekereitä kuorma-auton lavalla, kuskas ulos Tutun hirmu suurta astiakaappia. Pikku Tiina kulki hississä kaksinkerroin kaapin päällä lisäpainona, ei vaitiskaan, vaan painamassa nappulaa kuin Michael Jackson. Lisäys 11/2024: Ollin Kamux on käytkaz konkassa. Sesiitä tuli kun veit Carlsonien lipaston!
ellauri016.html on line 274: Moraalin opetusvideona La Republica on etevä. Nyt oli oppitunnin aiheena jälleen kerran geenit vastaan meemit. Ekassa valintatilanteessa Fernando ja Alejandra haluis vielä nussia, mutta nussimisen esteenä on maatilojen välille kohoava aita, jonka Agostin "Donald Trump" La Torre tahtoo pystyttää. Fernando oli jo valinnut oman lapsensa ja Alejandran välillä: lapsi on sukua suoraan alenevassa polvessa, rahakkaan pankin perijä. Alejandra on vaan serkku, eikä siitä ole mihinkään jos se on rutiköyhä. Lapsi ja pankki Fernandolle siis, puolet tilasta Alejandralle. Bylsiä ehkä voitaisiin, mutta maa on sentään aina maata. Erät 1-1 geeneille ja meemeille. Alejandra suuttuu kun Fernando ei tulekaan naimaan hotelliin, ja soittaa leuattoman everstin ovikelloa. Joku piti saada, fiilis oli sellainen.
ellauri016.html on line 277: Mut hei: jos Fernando menettää Mersun se menettää myös pankin, ja jää Donald Trumpin panttivangiksi. Mersusta voi saada lisää lapsia, jos se säilyy elolle, jos tarvitaan. Sitäpaizi jos lapsi kuolee, Mersusta saa halutessa eron ilman seurauxia, ja voi valita tilalle Alejandran plus tilan puolikkaan. Spoileri: Fernando valizee Mersun ilman lisävarusteita. Äiti, joka on sentään nainen, hyväxyy valinnan. Miehille se on käsittämätön: lapsi on sukua, äiti ei, pankki on sentään aina pankki, ja akkojahan on lisää joka oxalla. Erät 6-0 meemeille. Pallo, erä ja ottelu moraliteetille.
ellauri016.html on line 284: Siis oikeestihan tää on vaan klikkiozikoiden klishee, vitun meedioiden kusetusta. Surullista on että se ilmeisesti toimii, ei ne muuten sitä hokis. Eli siis koko Suomi, siis aika monet ainakin, tosiaan klikkaa tällaisia ozikoita hullun lailla. Täytyy pysyä jengin tahdissa, olla samixia. Harhautunut silakka joutuu hauen suuhun.
ellauri016.html on line 356: Poptähti pukeutui Game of Thrones -hahmoksi – some hullaantui: "Kuningattarella on ollut rankka talvi". Game of Thronesin kahdeksas ja viimeinen tuotantokausi käynnistyi maanantaina 15. huhtikuuta. Sen kunniaksi poptähti Joe Jonas päätti pukeutua sarjaa tähdittävän kihlattunsa Sophie Turnerin roolihahmoksi.
ellauri016.html on line 505: Tää urbon sanakirjan määritelmä on yhtä epätyydyttävä. On väärin luulla olevansa parempi kuin muut (tout court, ilman määreitä), MILLÄÄN perusteella, on ne pinnalla tai muka syvemmällä. Voi olla parempi kuin joku JOSSAKIN, esim voittaa sulkapallossa, painaa enemmän, kirjoittaa enemmän paasausta, kusta pitemmälle, elää kauemmin (jos se on nyt edes etu), mutta ei mikään sellainen, edes kaikki yhdessä, tee toisesta apinasta toista parempaa. Yhtä paskoja me ollaan kaikki. Siinä ainakin oli Jesse oikeassa. Maailman pilaajia. Darwinismin mauton pila.
ellauri016.html on line 537: Ja se on nenäkäs! Nenäkkyys on ominainen piirre snobille. Edelleen ylpeily, eli mahtailu, uhoilu, rehvastelu, herrastelu, ylvästely, leveily, tärkeily, kukkoilu, kunkkuilu, keekoilu, keulailu, komeilu, pöyhkeily, pröystäily, prameilu, isottelu, pullistelu, luulottelu, elvistely, sprettailu, spendailu, spräädäily, brassailu, ja doppailu. (Hizi tälle on synonyymeja kuin sukuelimille.) Ollaan aina ollaxeen, aina diivaillaan, ollaan olevinaan jotakin. Keulitaan, kerskutaan ja leuhkitaan. Öykkäröidään ja vähexytään muita. Tätä kyllä harrastaa muutkin kuin vaan snobit. Se on meillä nuorilla näät pahe ainainen.
ellauri016.html on line 541: Tai voihan snobi jossain asiassa ollakin keskimäärää parempi, mut ei sen tarttis sillä koko aika sprettailla, eikä luulla et se on nyt kaikissa asioissa joholla. Niinku julkkixista tehään joka paikan höyliä, tanssitähtiä ja superkokkeja ja ties mitä. Se on usein selvää snobbailua. Ei aina. Joskus julkkixet on vaan matti meikäläisen avataareja. Onneton yxinäinen hemmo saa samastua johonkin, ainaskin teeveessä ollaan sitten tuttuja.
ellauri016.html on line 548: Köyhät teillä on aina keskuudessanne sanoi Jeesus. Oliko Jeesus snobi? Julkkis ainakin. Kyllä kai se oli fariseusten mielestä. Pyrkyröizi herrakastiin kuolevaisten luokasta, parhaaseen J-ryhmään säätyläisten ohize. Oli olevinaan muita parempi, joku jumala. Ylipapin mielestä myös hyvin nenäkäs.
ellauri016.html on line 667: Ja Oscar isosedän ainut lapsi, tytär Margareeta eli Tutu vainaja
ellauri016.html on line 834: Joo, (mä lainaan suomennosta, en alkutextiä):
ellauri016.html on line 844: Heti arvasin et tää on lainaus raamatusta, mut mistä?
ellauri016.html on line 869: Ei voi voittaa kaikkia sieluja ja aina,
ellauri016.html on line 877: Mulla on työhuoneella vastaanottokeskus keskiviikkoisin kello kolmen ja neljän välillä. Sen paras puoli on et se on melkein aina lähes tyhjä. Siellä ei viru mamuja eikä riehu persuja. Jaa onhan siellä yksi perusviruja, viidennen polven matu länsinaapurista, 11. polven sakemanni. Se on koko kotoutunut tänne jo, varsin käy persuna jo täydestä.
ellauri016.html on line 882: Tää on odotettu jatko-osa menestyskirjaan Piilottajan päiväkirja 2010, missä Juhis kertoo miten se piilotteli afgaanipakolaista vaarivainajansa lukaalissa. Siinä oli "keski-ikäinen kirkosta eronnut professori jokseenkin rähmällään elämän perimmäisten kysymysten äärellä".
ellauri016.html on line 888: Juhis lainaa Rancièrea, jonka kirjoituxissa sen mielestä on jujua. Rancière toteaa, että valtioilla ei ole enää muuta virkaa kuin paimentaa kansalaisia. Pääoman liikkeistä ne on jo aivan ulkona. Tarkemmin sanoen, valtiot tuottavat ja hallinnoivat turvattomuutta.
ellauri016.html on line 890: Kannattaisi muistaa, että turvattomimpia apinoista ovat mamut, jotka ovat karkuteilla kotiviidakosta, ja eksyilevät toisten apinoiden tontille. Niitä ei siellä katsota juuri hyvällä, näytellään hampaita, ja hätistetään turvaan ipanoita. Kuten aina apinoilla, ja eläimillä yleensä, suurin osa muuttajista on parittomia nuoria koiraita nussiretkellä.
ellauri016.html on line 976: Lopussa on kannustuxexi menestystarinoita, valtioiden karvaisesta kainalosta löytyneitä pikku Sointuloita. Mitä esimerkit kertovat? Ei paljon paskaakaan. Kuten se izekin sosiologina tietää, tommonen on lyhytaikaista, hyvin pian aapat hakeutuvat luutuneisiin rakenteisiin, silverbäkit komentaa ja rupusakki toteuttaa. Turhaan se marssittaa nipuittain pieniä karvaisia ranskalaisia sosiologisnobeja todistamaan puolestaan. Darwinin keilapallo kaataa ne kerralla kuin keilat.
ellauri016.html on line 1076: Amerikka on mahdollisuuxien maa. Siellä on mahdollista, ja tapahtuikin juuri Utahissa, et äitipuoli saa syytteen seksuaalirikoxesta, jos se vaihtaa kuivat rintaliivit hikisten sijalle autotalliremontissa, ja lapsipuolet tölmää silloin paikalle. Esimurkkupojat raportoi siitä biologiselle äidille, joka nosti oikeusjutun, pojat oli kuulemma järkyttyneet. Se että sen mies vaihtaa paitaa vieressä, ja sen tyttäret näkee sen tissit paljaina, on ihan eri asia. Outoa rinnastusta. Pojat näki äitipuolen rinnat, näkee kai nyt unta tussusta. Nainen voi saada siitä vuoden vankeutta ja nimen ikuistetuxi Utahin seksuaalirikollisten hall of fameen.
ellauri016.html on line 1092: Ei mee Elisabetin hovissa nyt putkeen, brexittiä lyö kuviot. Andrew hölmö punkero jäi kiinni rysän päältä alaikäisten naimisesta. Se on liian tyhmä edes valehtelemaan kunnolla. Hyväntekeväisyysmiljoonat putoo pakkaselle, äitykkä joutuu leikkamaan suosikkipojan viikkorahan minimiin. Mahtaa Charles ruipelo hymyillä kätöseensä. Kuninkaallinen mulatti Megan ja dirty Harry sekoilee brexit hovin ovissa. Ette arvaakaan millaista meillä täällä on, miten rumaa kieltä huudellaan käytävillä, sanoo rottweileri Camilla, kuin Lea vainaa Kivelässä.
ellauri016.html on line 1107: Maaantaina hauska meno jatkuu.
ellauri016.html on line 1143: Johannes Brotherus on vihdoin vainaja, neljä vuotta vaille satavuotias. Hyvät geenit, pitkäikäinen kuin Kusti-koira. Carlsonien heikkouxista ei ole tietoa, Johannes on puhdasrotuinen Brotherus. Pilven veikko on nyt pilven reunalla. Tuleekohan Onkel Walter Munchenistä siivestämään näihin peijaisiin pilven aseveljenä? Tuskinpa, se ei tunne enää edes sukulaisia. Vihannesta suremaan jäävät hermostuneesti räpsyttävä Anja, sinipiian nielaissut Ilkka sekä Floora-täti.
ellauri016.html on line 1176: joka kulkee kotiin vaikka köyhän kainalossa.
ellauri016.html on line 1197: Mahanpohjaa painaa Ikean paha muusi ja halpislihapullat.
ellauri017.html on line 83: Vuonna '86 mulla oli joku kesäkoulu Saksassa, Saarbrückenissä. Sillä reisulla viivyttiin jonkun aikaa Münchenissä Rikun ja Wokun vieraina. Meillä oli John ja ihan pikku Pauli silloin messissä, Paul oli vasta puolivuotias.
ellauri017.html on line 88: Meikämannet meni vielä viikon ajax tän jälkeen Tukholmaan, jossa saatiin kiinata Eva Ejerhed-vainaan pojan opiskeluboxissa. Peter ei ollut kova poika siivoomaan. Sen jääkaappi vuoti jäätikkönä huoneeseen, jäähän oli jäänyt kiinni prinssinnakkeja kuin Özin miehen hyvin säilyneitä sormia.
ellauri017.html on line 94: Barbadosuikkarit (Laurilla vihreät ja Wokulla keltaiset) kuluivat sittemmin kovassa käytössä kymmenet vuodet, ne muuttui vähitellen molemmat ruskeixi Sysmän Bad Spotin mutaplotussa ja hapertui lopulta päältä. Barbadospyyhe on vielä hyvässä hapessa, ainakin paremmassa kuin pyllyvaon kohdalta hiutunut, halennut ja kuuppeloitu Olavin pyyhe tai Domus Academica, joka täyttää kohtapuoliin 60. Merkkipäiviä se viettänee paikattuna perhepiirissä kuin prinssi Andrew.
ellauri017.html on line 306: Kaxin aina kaunihimpi.
ellauri017.html on line 323: Ei haittaa, Jeesuxeen ei tartu, eikä se tartuta. Koronaa ainakaan,
ellauri017.html on line 329: Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin! Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää, kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois. Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta. Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton. Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan. Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa. Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut, houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt. Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot, yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain. (On se v-a, sanoi Koskenniemi.)
ellauri017.html on line 475: Petos ainakin on mukana. Enneagrammin numeroiden summa olis 45. Suunnilleen sen ikäisena se alkoi menestyä huuhailulla. Paizi se valehteli ikänsä suuremmaxi, vaikuttaaxeen viisaammalta. Ehkä sit 42. Tai täysi kymppi.
ellauri017.html on line 526:
ellauri017.html on line 592: Uskonto ja matematiikka ovat lähisukulaisia, kuten fasistinen Platon hyvin oivalsi. Taivaassa on vain puhtaita ideoita, ei tarvi vaipanvaihtoa. Ne ei pissaa eikä kakkaa, on perseet niiltä tervattu. Ei tarvi xy-kromosomeja, kun pörrätään zeze-kärpäsinä z-ulottuvuuden neulankärjellä. Jumalunta syvää nukutaan siivet selässä on a point at infinity, taivaan häviävässä horisonttipisteessä. Hyvin mahdutaan, sillä ollaan nollia. Rappiolla on hyvä olla, ei rasita polla. Loppuu vanheneminen eikä satu, ei ainakaan mitään ikävää.
ellauri017.html on line 659: Sun kainaloon mä käperryin ja samaa unta näin.
ellauri017.html on line 673: Profeetat ei siis vaan ennusta ja puhu hepreaa, ne pitää julkistuxia. Lehdistötilaisuuxia kuin Trump. Eikä aina sitäkään, ne puhdistaa myös vesiä. Profeetta Telian kakkosmies Elisa ripotteli Jerikossa kaivoon suolaa. Hyvin pelitti. Vaikka janotti. Sieltä Elisa meni ylös Beteliin.
ellauri017.html on line 726: Mikä kirjoitus? Ei pitäs kirjottaa niin paljon, jättää paper trailia. Jengi lukee sitä kuitenkin kuin piru raamattua, ezii ennusteita rivin välistä. Pitäs ainaskin käyttää pienempää rivinväliä.
ellauri017.html on line 834: Älkön myös jocu luulco, että Jesaiast on nijn paljo pidetty silloin hänen aicanans Judan Canssan seas, nijncuin hänestä nyt pidetän meidän Christityiden kesken, waan sangen ylöncadzottuna, nijncuin hän idze todista 58. lugusa, nimittäin että he pistit kieldäns maalle, ja cocotit händä cohden sormellans, ja pidit caicki hänen saarnans hulludena, paidzi muutamita harwoja hywiä sencaltaisia cuin Cuningas Ezechia: sillä se oli sen Cansan wanha tapa, naura ja pilcata Jumalan Prophetaita ja näyttä nijlle fäkkiä, (4. Reg. 9). nijncuin myös ainakin caikille saarnaille ja Jumalan palwelioille tapahtu. Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda, sahalla sahatuxi.
ellauri017.html on line 881: Sekukin näkee käärmeunia. Käärme on nostanut taas päätänsä. Ystävällisen näköinen, vähän siskonmakkaran. Mä nään aina painajaista etten saanutkaan väitöskirjaa valmiiksi. Molemmat on vaan unta. Älä unta nää.
ellauri017.html on line 1121: Jumala vahvisti Jeesuksen opetuksen olevan totta siten, että moni nuha parani, kuolleita nousi ylös kuin sieniä ja riivaajahenkiä ajettiin ulos taivaasta, jossa ne oli olleet ranskalaisella visiitillä. Riitaisat vallat ajavat ulos vieraan vallan diplomaatit aina kun ne joutuvat hakauxiin. Vähin äänin ne sitten palaavat asemapaikoilleen kun suutahdus on ohize.
ellauri017.html on line 1143: Oli Petri Puovolan puhe oikeaa tai väärää, niin herää kysymys, millä valtuuksilla Petri Puovola moista puhuu? Millä valtuuksilla Petri Puovola jatkaa ankaraa muiden arvostelua, vaikka Petri Puovolan on todistettu olevan itse väärä profeetta? Mitäs jos Petri Puovola itse kuolee muiden syntisten pappien joukossa? Joukon jatkona. Häntä kainalossa, paholaisen natsat olalla. Ja vihtahousun kokardi hatussa.
ellauri017.html on line 1192: Me juodaan aina aamu- ja iltateetä,
ellauri017.html on line 1222: Himskatin semantikko, aina oikeassa.
ellauri017.html on line 1256: aina ylhäällä, vaikka mistä kazoisi.
ellauri018.html on line 101: Siks hyvästi on aina vähän kysyvä
ellauri018.html on line 267: Tutu vainajan vaatemytyt meni keräilijälle, niitä ei sen sukulaiset huolineet. Tuskin uffikaan. Jättinaisen vuosikymmeniä vanhat ryysyt.
ellauri018.html on line 300: Omasta viitastaan Peeveli pitää kyllä huolta (2 Tim. 4:13). Siltä varmaan kuluu niitä aika monta, sillä niitä pitää seurakunnan nähden aina repiä, kun ne peevelin lampaat lähtee sooloilemaan. Kuparisepät vaivaavat, varsinkin ehtoollista seuraavana aamuna.
ellauri018.html on line 528: Samaa paskaa aina vaan. On vaikea pitää mielessä,
ellauri018.html on line 531: Samat eläimet aina häärää haaskalla, kahmii itellensä osia.
ellauri018.html on line 555: Linnanmäellä sijaitsevan Sea Life -akvaarion meriahven Mikko söi tiistaina harjan. – Mikko jaksaa aina yllättää, päivittelee intendentti Markus Dernjatin.
ellauri018.html on line 619: Pamelan aikaan siis varmaan ainaskin joka kymmenes ellei viides neizeelliseen viixeen vetäjä oli onnellinen isä. Muistettakoon että pyhä henkikin veti kamat pussiin ekalla.
ellauri018.html on line 686: Täytyyhän aina olla halvan aseman merkkinä ottaa vastaan velvoittavia suosionosoituxia joita ei voi maxaa, samaten kuin niiden jakeleminen vastalahjaa ottamatta tai kaipaamatta todistaa rikasta sydäntä.
ellauri018.html on line 744: Allah on kunnon käskijä, ei mikään feikki palvelujentuottaja kuin jutkuilla ja kristityillä. Ei tule jumalan oikeutuxen ongelmaa kun se ei lupaakaan mitään. Se on aina oikeassa. Apinan rooli on palvoa ja pyllistellä, selkä vääränä alistua kohtaloon, ei odottaa jotain palveluita.
ellauri018.html on line 807: Koska Jumalan laki on ikuinen ja muuttumaton, mitään uutta lainsäädäntöä ei voi olla. Lain soveltaminen vaatii silti aina tulkintaa. Tulkinta oli sharian osalta tarpeen senkin takia, että hadith-perinne on itsessäänkin ristiriitaista ja sisältää keskenään yhteensopimattomia ohjeita. Kuulostaa tutulta, vai mitä jutkut ja kristityt? Lain tulkinta on tafsir, tafsausta. Uskonnollinen papisto eli ulama ulahtelee. Fatwa-neuvostot palvelevat neuvotonta netissä. Allah tietää parhaiten.
ellauri018.html on line 810: Valtio nimittää tuomarit eli qadit, joiden tehtävänä on jakaa oikeutta tuomioistuimissa, mutta ei tulkita lakia. Lain tulkinta kuuluu muftille, joka antaa lainopillisia tulkintoja, eli fatwoja. Muftin antama fatwa on lausunto, jossa mufti käy ensin läpi asiaankuuluvia haditheja, jotka yleensä ovat keskenään ainakin jossain määrin ristiriitaisia ja antaa lopuksi oman suosituksensa todeten lopuksi, että "Allah tietää parhaiten".
ellauri018.html on line 812: Fatwa on luonteeltaan uskonnollinen mielipide, joten samasta asiasta saattaa olla useita erilaisia fatwoja. Toisia mielipiteitä kuin lääkäreiltä. Erikoinen piirre on, että muftin antama lainopillinen mielipide eli fatwa on vain hänen oma kantansa, mutta sen katsotaan silti aina edustavan pätevää tulkintaa shariasta. Mufti voi myös muuttaa mieltään ja antaa kaksi keskenään ristiriidassa olevaa fatwaa, jolloin molemmat ovat yhtä päteviä, ja uskova voi valita niiden välillä.
ellauri018.html on line 914: Lain noudattaminen on islamin avainkysymys, sillä juuri sillä tavalla ihminen hankkii ansioita, joilla hän voi päästä kuoleman jälkeen Paratiisiin. Islam ei tunne kristillistä syntien anteeksi antamista katumuksen ja uskon kautta. Sen sijaan viimeisellä tuomiolla ihminen joutuu punnittavaksi, jolloin hyvät teot ovat zarathustralaiseen tapaan vastapaino pahoille. Suotuisa lopputulos voi tällöin avata taivaan portit. Toisaalta Jumala voi armahtaa ihmisen, vaikka tämän pahat teot olisivatkin painavampia kuin hyvät. Mikään ei ole varmaa, sillä Jumalan tekoja ei islamissa voi ennustaa, eikä Jumala ole luvannut mitään.
ellauri018.html on line 932: Muhammedin kerrotaan avioituneen yli 50-vuotiaana vain 6-vuotiaan Aishan kanssa tämän isän, Abu Bakrin, suostumuksella. Abu Bakrista, Muhammedin apesta, tuli sittemmin Muhammedin seuraaja, ainaskin sunnipuolella. Olikohan sattumaa. Shiiat peukuttivat siihen hommaan Alia, Muhammedin vävyä. Profeetta oli sukupuoliyhteydessä Aishan kanssa tämän ollessa yhdeksän vuotta. Aika kärsivällisesti jaksoi odottaa kunnes mahtui sisälle. Aisha eli Muhammedin kanssa kunnes Muhammed kuoli 9 vuoden kuluttua. Sittenhän se alkoi olla täysi-ikäinen. Muhammedin eka vaimo oli sitä 20 vuotta vanhempi syyläinen leskirouva, jolla oli 3000 kamelia, se vastaa 3000 pakettiautoa. Muhammed tarvitsi pakettiautoja levittääkseen islamia. Se otti sitten vahingon takaisin naimalla Aishan viisikymppisenä.
ellauri018.html on line 937: pilvenhattaraa ei näy. Kivespussin Allah mulle mukaan muisti ojentaa. Minä poljen, sinuun sattuu, niinkuin matka nainti käy. Naituamme levähdämme, sillä siitä voimaa saa. Minä ainakin.
ellauri018.html on line 994: Uskonnollisia velvollisuuksia suorittaessaan henkilön tulisi olla puhdas. Tämän johdosta naiset eivät rukoile, paastoa tai käy moskeijassa kuukautisten tai lapsivuodeajan aikana. Ne on hyi hyi likaisia aina.
ellauri018.html on line 996: Naisen tulisi pestä koko vartalo aina yhdynnän, kuukautisten tai synnytyksen jälkeen. Muutoin riittää pieni alapesu. Yleensä kuukautiset ovat tabu, ja niiden alkaminen saattaa olla järkytys nuorelle tytölle. Nyt saavat sedät ja heimoveljet siitä vainun.
ellauri018.html on line 1042: Keskiaikainen shariakäsikirja Umdat al-Salik kertoo Muhammedin antamista ohjeista orjuuden suhteen. Kirjan mukaan ”valloitetun maan naiset ja lapset ovat saalista ja orjia”. Kaikki kuuluu ensin imaamille, ja kun hän on ottanut oman viidenneksen osuutensa, loput annetaan niille sotilaille, jotka ovat osallistuneet sotaan. Jos isä ja äiti on otettu orjiksi, myös kaikki lapset ovat orjia, sillä orjuus periytyy. Orjat ja orjattaret ovat heidän isäntänsä omaisuutta ja hän voi kohdella heitä haluamallaan tavalla. Orjan tyytyväisyydellä ei ole väliä. Joka omistaa orjattaren voi käyttää häntä mielensä mukaan seksuaaliseen nautintoon. Orjattaren seksuaalinen tyydyttyminen ei ole tärkeää. Isäntä saa myös lainata orjatartaan toiselle miehelle seksuaalista kanssakäymistä varten ilman orjattaren suostumusta.
ellauri018.html on line 1093: Koraanin lukeminen auttaa aina, ensisijaisesti mielenhäiriöihin. Saatanasti säkeitä puhalletaan sairaan päälle, sille juotetaan mustetta ja siihen liimataan koraaninsäkeitä. Jos kaikki menee nabbiin, potilas ei kuole.
ellauri018.html on line 1110: Ei tietystikään kaikki, mutta taajuuskin on kulttuuriero. Meillä noin tekee vaan hullut ja luonnevikaiset, ikävät ihmiset. Noihan on ihan hulluja. Outoa porukkaa. Ils sont fous, les romains. Pitäskö meidän muuttua tollasixi, ja vielä kiittää siitä? Ei meidän perhe ainakaan ikinä. Köyhiä ollaan, mutta kunniallisia. Zahra laita huivi kunnolla!
ellauri018.html on line 1124: Muistaminen on moraalinen teko yhden gurun miälestä. No onhan sitä ainaskin merkkipäivän muistaminen, yleensäkin hyvällä tai pahalla muistaminen, kuten anteeksianto ja kiitollisuus. Seku muistaa tosi hyvin multa kärsimänsä vääryydet. Niistä on hyvä muistutella ongelman nostaessa päätä.
ellauri018.html on line 1134: Tukahtuneen trauman oireita on painajaiset, säikähtely, väistely ja ylivalppaus. Näitä löytyy kyllä. Mulla on vielä ärtyisyyttä ja Seijalla unettomuutta.
ellauri018.html on line 1148: Tämmönen työnjako toimi Somaliassa suurperheessä, missä oli aina auttajia, mutta Suomessa se on perseestä. Äidit väsyvät ja lapset kuihtuvat. Lapset pannaan pöydälle ja avataan ikkunat, että tuulettuvat.
ellauri018.html on line 1149: Telkkari on päällä koko päivän. Lasten päiväunet on päivän parasta aikaa. Mut aina ei voi olla puhelimessa, mies ei tykkää jos koti ei ole kunnossa.
ellauri019.html on line 43: Korkkarit oli Eski Saarisen mielilukemistoa, etenkin Battler Britton, joka taisteli maalla, merellä ja ilmassa, ja aina voitti tunnottomat nazisakut ja julmat vinosilmä japsut. Toinen käsi selän takana listi niitä verisexi tohjox.
ellauri019.html on line 44:
Vaikka päästiin viime savotassa kukox tunkiolle, on länsimaiden perikato lähellä, lähempänä ainakin kuin Oswald Spengler teoksessa Der Untergang des Abendlandes 1918 arvasi. Toisen maailmansodan jälkeen saatiin pystyyn vielä aivokuollut Nato, ja vihdoin viimein turpiin kommareille itänaapurissa. Hiton hieno savotta.
ellauri019.html on line 52: Siinä oli Spengler kyllä oikeassa, niin nazi oppikoulumaikka kuin olikin, et vaikka vehkeet kehittyvät, ei muutu apina. Six tää kaikki pyörii sittenkin vaan ympyrää, yhtä vitun sykliä, tai paremminkin syöxykierrettä, tappotekniikka vaan kehittyy ja pilaantuu maisemat. Yhdenkaltaisia paskiaisia työntyy apinoiden perseestä päättymättömänä syöttönä. Ei ne opi, aina pitää alkaa alusta.
ellauri019.html on line 180: ei vaan aina sitä iankaikkista samaa paskanjauhantaa.
ellauri019.html on line 280: Tyypillistä et kun suurvalta mätkii pienempää, mätkitty on kiukkuisin niitä jelppiville entisille alamaisille. Nille ainakin me näytetään.
ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri019.html on line 336: Nabatealaiset asuivat Edomin alueella 300-luvulla eaa., eivätkä edomilaiset koskaan päässeet palaamaan sinne. Edomilaiset löysivät asuinpaikan sen sijaan Negevistä Juudan eteläpuolelta. He siirtyivät pohjoiseen aina Hebroniin saakka, ja lopulta Juudan eteläosa tuli tunnetuksi Idumeana. Josefuksen mukaan Johannes Hyrkanos I alisti heidät jolloinkin vuosien 130 ja 120 eaa. välisenä aikana ja pakotti heidät omaksumaan juutalaisuuden (Jewish Antiquities, XIII, 257, 258 [ix, 1]; XV, 253, 254 [vii, 9]). Sen jälkeen he sulautuivat vähitellen juutalaisiin, ja Rooman tuhottua Jerusalemin vuonna 70 heidän olemassaolonsa kansana päättyi (Ob 10, 18). (Ks. IDUMEA.)
ellauri019.html on line 358: harventaa avomaiden elukat, likvidoida kaikki elävä, niin että Cakkanin nelijalkaiset ei enää sonni pellolle, kosteikot kuivuvat karrelle eikä kasva mitään, ruovikoissa on vaan viallisia ruokoja, niitä peittää haiseva muta, hedelmätarhat ei enää kasva, kaikki hajoo vaan omia aikojaan -- Urim kukistuu kuin köytetty härkä, painaa niskansa maahan: se iso hyökkäävä villihärkä, joka luotti voimiinsa, herruuden ja kuninkuuden ur-kaupunki, parhaalla tontilla.
ellauri019.html on line 383: Kuka välittää kuinka meitin käy. Ei ainakaan jumalat An ja Enkil. Ei enempää kuin Eino Poutiainen, tai Rabbe Enckell, den finlandssvenska poeten. Nike bara flyr i vindens klädnad, som
ellauri019.html on line 496: Jutkut on orjuuden ja orjuutuxen experttejä. Eriseuraisia paskiaisia, olevinaan parempia vaikka aidanvizaxina. Kaikkein vittumaisinta on et ne tosiaan on parempia, ainaskin fixuimmasta päästä raha- ja kulduurialalla. Urheilijoina aika vaatimattomia, ellei lasketa Daavidia, shakkia ja Euroviisuja. Tekevät myös tehokkaita aseita. Vaan armeenit ja kiinalaiset pärjää niille fixuudessa. Valikoiva listintä jalostaa rotua. Kauppa kannattaa ja karsii tunareita.
ellauri019.html on line 565: Minun lempivärini on vihreä, vaikka siskoni halusi muuttaa minun mielipidettäni ja hän jo lapsena kun kysyttäessä sanoin lempivärini olevan vihreä, niin Anne heti korjasi että eikä ole kun ruskea. Minä kun olin aina kiltti, enkä halunnut koskaan riidellä turhaan, hyväksyin Annen oman päätöksen, vaikkei se ollutkaan totuus. Lempivärini on siis edelleen vihreä, sellainen lehden vihreä, eikä niinkään tumma metsän vihreä, vaan kevään vihreä.
ellauri019.html on line 567: Toinen juttu on että minua on seurannut joka paikassa numero viisi (5). Olen syntynyt 15.5.1964 ja painoin syntyessäni huimat 5 kg ja 550 grammaa. Nimessäni on viisi kirjainta ja numeron 5 gematria on "armo" joka tarkoittaa tietenkin Jumalan armoa (nimessäni on iso alkukirjain J, jonka perässä armo, syntyy viisikirjaiminen nimi Jarmo) Eikös ole omituista? Minusta ainakin.
ellauri019.html on line 669: Se mitä tulee Jeesuksen tulemukseen, oli Markun hyvä huomio, koska Joulupukkihan on nimenomaan punainen antikristillinen hahmo, joka tulee yöllä varkain ja antaa lahjoja lapsille, jotka ovat olleet "kilttejä". Tuhmille lapsille hän antaa pelkästään "koivunherraa ja havuja", eli piiskaa. Tontut seuraavat kaiken aikaa aina pitkin vuotta ikkunasta ja kirjaavat kaiken ylös mitä lapsi tekee. Sama pätee monen vanhemman opetukseen, kuten minun adventistisessa lapsuudessani oli enkeleistä jotka kirjaavat jokaisen pahan tekoni ylös. Näin minut saatiin pelkäämään syntiä, enkä ole nyt siitä ollenkaan pahoillani, koska Jumalan pelko on hyvästä. Ei ne opit pahasta olleet mutta nykyään ne veisivät opettajiltakin jopa työpaikan.
ellauri019.html on line 677: Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ehdottaa rajuja keinoja laman torjumiseksi. Järventaus väläyttää jopa palkkojen väliaikaista alentamista irtisanomisten ja lomautusten välttämiseksi. Se laskee omaakin palkkaansa, ize asiassa antaa izellensä potkut. Lisäksi se ehdottaa, et jehova voisi olla pankin hyväksymä yrityslainan takaaja. Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Järventaus esittää viatonta, vikakappale koko käppänä.
ellauri019.html on line 704: Viitaten uneesi ruokavarastosta sekä irja s:n tuntemuksiin tuon esille seuraavan asian: Olen nähnyt jo pidemmän aikaa rukouksessa säilykkeitä, etenkin sardiineja ja tonnikalaa. Nämä ovat edullisia hankkia ja säilyvät ainakin kolme vuotta. Herättyäni menen tavallisesti jääkaapille.
ellauri019.html on line 721: Näin viime viikolla voimakkaan näyn. Se tuli rauhallisessa mielentilassa mentyäni sänkyyn, ja miettiessäni maailman tilaa. Kuljin portaita ylös jonnekin. Aluksi oli pimeää, mutta kun nousin, tuli valoisampaa ja huomasin kiipeäväni vuorelle. Vuoren huipulla oli kaksi hahmoa. Toinen oli pukeutunut mustaan, toinen valkeaan kaapuun. En nähnyt kummankaan kasvoja. Hetkeksi pelästyin että olin kuollut, ja tämä olisi jonkinlainen tuomion paikka. Hahmot huomasivat pelkoni ja sanoivat, ettei ole siitä kysymys. Musta hahmo oli kuolema. Ei siis Saatana tai demoni. Valkoinen oli enkeli. Näin ainakin käsitin. Nämä hahmot eivät olleet viholliset toisilleen. Kuolema hakisi sieluja enkelille.
ellauri019.html on line 754: Haaviston presidenttivene taisi upota. Tiedä häntä, nää puliveivarit on kuin ilmavia pökäleitä, ei mee alas pöntöstä vetämällä, tuskin edes painamalla kädellä. Kuten luki MIT:n miestenvessan seinässä: TURDS IN EXCESS OF TWO POUNDS MUST BE LOWERED BY HAND.
ellauri019.html on line 892: Parempi niin. Mixi pitää aina yrittää liikaa.
ellauri019.html on line 975: Ei ainakaan yhtä isoja ja kilttejä.
ellauri019.html on line 1067: aina Hangosta Petsamoon.
ellauri019.html on line 1097: Pezamokin meni kuin Suomineidon nazitervehdyxeen ojentunut käsi. Hangonniemi joutui karanteeniin ja riippuu surullisesti alaspäin. Mitä lieneekin aarteita Suomessa ei niistä osata nauttia vaan myydään ulkomaille ja ahnehditaan aina lisää.
ellauri020.html on line 29:
Iltalehden viihdeuutiset: kuolemansairas Janita Lukkarinen siirrettiin Terskakotiin, keräystili suljettiin tehottomana. Jos jokin kuolinvuoteella kaduttaa, niin se ettei elänyt sellaista elämää kuin olisi halunnut. Mix ihmeessä se kaduttaa? Vitun tarpeetonta. Kuten katuminen ainakin. Ennen piti katua mitä oli tehnyt, nyt mitä jäi tekemättä. Mä oon kyllä Edith Piafin kannalla. NOOOON; Rien de rien; Je ne regrette rien. En edes ole pettynyt. Kaikki on Allahin kädestä.
ellauri020.html on line 33: Nalle Puh, joka ei ole alkuperäisteoxessa kovin toxinen, on approprioitu kaiken maailman parantajien ja posetiivareiden käyttöön, koska se kuulostaa niin positiiviselta, kun sitä lukee pirun lukutikulla. Alkaen Disneystä (joka ei edes osaa piirtää niitä) Rikun ja Wokun naapuriin, joka rehvasteli Wokulle 30 kilomarkan palkallaan Kalutuista Paloista 80-luvulla, sai potkut kun lehti meni huonosti, ja perusti oman Posetiivarit-postimyyntifirman, joka myy samaa kaluttua katteetonta optimismia, päivyreitä ja postikortteja. Se näyttää olevan vieläkin netissä. Nimenäkin on vielä Nyyrikki, vaikka niille tuli potkujen perään ero ja karkotus Nyyrikintien paratiisista. Voi kysyä, mixi optimistit on useimmiten oikeistolaisia, ja kääntäen. Vastaus on ilmeinen: koska niiden on uskottava kasvuun ja saarnattava sitä, se on kapitalismin keskeisin uskonkappale. Milos Kunderan kirjassa yks tshekki joutuu poliittisesti epäilyttävien listalle, kun se lähettää ystävälleen postikortin textillä: Optimismi on oopiumia kansalle. Milos lienee oikeistolainen sekin. Setämies se on ainakin.
ellauri020.html on line 113: kuljettaa kainalossaan aamua.
ellauri020.html on line 123: Silti se näyttää silmään aina samalta,
ellauri020.html on line 129: tunnistettavana, vaikka aina tuoreena,
ellauri020.html on line 152: joka puolestaan oli lainaavinaan pirua.
ellauri020.html on line 165: Viereisissä pöydissä istuis tunnettua ja arvostettua väkeä, kuten imaami ja sen rouva, jotka moikkais sua niin et kaikki huomaa. Juurikin näin. Kaverit ois kaikki laihoja tai ainaskin hoikkia kuin nuoret somalit, vaikka syövät herkkuja. (Ei kalliista ruuasta liho niinkuin halvasta. Rasvamaxa on köyhillä pizzan syöjillä.) Kuteet ois merkkivaatteita (H&M) ja meikit vimpan päälle (Lumene).
ellauri020.html on line 175: Rikkailla on päällä aina jonkun muun vaatteita ja kenkiä. Samaa häsläystä rahan kanssa kuin samoosanmyyjillä, vaan enemmän nollia. Katrinka on uupunut. Liian paljon rahan kahmintaa, matkustelua ja juhlintaa. Katrinka ressukka. Minkäs teet. Raha-aateluus siihen velvoittaa. Tää on uhri uudelle isänmaalle. Katrinka on elintasopakolainen, oman elämänsä seppo, kova kokkare. Hiihti huipulle omilla housunsisäisillä ansioilla, Trumpin reittä myöten kiiveten. Nimikatollinen, kiihkeä isänmaallinen, kiihtyvyyttä löytynee myös punkassa. MAGA. Tehdään Akun kokko komeaxi taas.
ellauri020.html on line 197: Val d'Isère on hiihtopaikka Savoijissa Ranskassa, Italian rajalla. Isar-jokia on muitakin, se on vanha IE sana joka tarkoittaa vuolasta. Sen nimisessä linnassa el Zorron vanha vihamies, taisi olla Tambieda tai sen veli, koitti saada Zorron rautoihin mehevillä pimuilla. Jäi ize loukkuun, kenraali ja Zorro herkutteli sussuilla. Iivana Trumpin näköisillä sutturoilla (ks kuva). Iivana lie joskus hiihdellyt Val d'Isèressä, tai ainakin Tatralla. Jean-Claude Killy syntyi Val d'Iséressä. Lavastaja Roy muisti nimen ehkä urheilu-uutisista. Donald valehteli Iivanan puolesta et se olis 1974 pudonnut Sapporon kisakoneesta kuin Toni Nieminen perunamuussiin. Ei pudonnut, kun konetta ei ollutkaan. No luvattiinhan Iivanalle toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri020.html on line 303: Pian kaikki alussa tavatut hyypiöt on tuolla laskettelemassa, tuubaa ja luikuria nekin ketä ei hiihtele. Ravintola Schlossiin ilmestyy myös Sabrina, sairaan hiiren näköinen muotitoimittaja, jota lytättiin jo alkupuolella. Se on varmaan joku oikee tyyppi joka sanoi joskus rumasti jostain Iivanan hökötyxestä. Kissamaisia vittuiluja sinkoilee hiirivainaan kustannuxella. Sabrinan mieskin on mitätön, sitä tyyppiä jota ei koskaan panna merkille.
ellauri020.html on line 315: Vanhat rikkaat on varmoja että ne aina saa mitä haluaa, ne on lähes nöyriä kun niillä on ollut niin hyvä pulla ja muilla huonompi. Vaik sehän siinä on just parhautta. Koitappa keulia tai panna kapuloita rattaisiin niin se nöyryys katoaa hyvin äkkiä.
ellauri020.html on line 342: “In fifty years Donald and I will be considered old money like the Vanderbilts,” she once told the writer Dominick Dunne. Aku on muka kaikessa ykkönen. Oikea the Don on kärkeä vaan kerskailussa. Akkari lähettää Iinexelle 72 ruusua, "tietenkin" Mynhhenin kalleimmasta kukkakaupasta. Mix se on näille rahantunteville niin "tietenkin", et ne syö ja ostaa izelleen aina kalleinta? Se on se sama killer instinct joka ajaa ne ryöstämään vastustajat, asiakkaat ja alaiset putipuhtaixi. Iivana koittaa selittää ettei 72 kukkaa näytä extravagantilta, mut kun seuraavat 72 tulee, ne on "another extravagant arrangement". Pääpointti on just tää tuhlailu, Aku mezo näyttää koppelolle et sillon kapassiteettiä, niinkuin riikinkukolla. Vittu apinat on eläimellisiä. Mut mixei olis, nehän ON eläimiä.
ellauri020.html on line 384: New Yorkissa ollaan taas lainatavaroiden keskellä. Warholin nähtävästi passikuva seinällä, lakanat on jonkun Blassin Billin narulta, Lanvinilta puku "lainassa". Raflassa pitää istua häkin keskellä, ettei kumikaulat huomaa bisnesten menevän päin persettä. Pitkiä, hyvännäköisiä, tyylikkäitä, ennen kaikkea rikkaan näköisiä on oltava, tai lauma repii riekaleixi riemulla. Tää toimii, kommunismi ei. Katrinka nauraa syvää, hohottavaa, tarttuvaa tsekkiläistä naurua. Kuin Merrill B. Kaikki kazovat. Se tavallinen roikka tuttuja on jälleen koolla. Tää muistuttaa La Republicaa ja Madridin ainoata yökerhoa El Alemania. Jalkapuoli Hugo varoo ettei liukastu rappusissa saippuaan.
ellauri020.html on line 393: Akun vanhemmat on kuin sini ja mini, äiskä ilkeä ja pelottava, iskä kiltimpi ja väpelö. Niillä on moisio Newportissa muka, tiu huoneita ja puoli tusinaa kotiorjia. Se on paljon nykyään. (Trumpeilla oli Floridassa pelkkää vuokraväkeä.) Haha, tais äiskä saada ize siivota Queensissa. Sehän oli siivooja. Se mukiloitiin vanhuxena siellä vielä karzalla. Niilläkin on koti täynnä lainasälää, jonkun Holstebron laivatauluja ja äiskä tukka pöyhittynä nyljettynä jonkun toisen hoolla alkavan yxinkertaiseen mutta sitä hintavampaan tuppeen. Ei ollut halpa et mauton kuitenkaan. Obligatooriset ginimukit kädessä kuin La Republicassa. Butleri on otettu suoraan lepakkomiehestä. Tulossa on monesta saippuasta tuttu "ilkeä rikas anoppi vs. puoliaan pitelevä köyhä kaunis miniä" -episodi. Mamu ja matu ottaa nokkapokkaa.
ellauri020.html on line 410: Lähes kaikki eläkeläiset sanoo olevansa kovin kiireisiä. Kai six ettei ajateltas niiden olevan yxinäisiä, istuvan kotona kädet ristissä pyöritellen peukaloita odotellen noutajaa. Kenties niistä oikeesti tuntuu kiireiseltä, kun on vaikka tukkasuihkupäivä eikä sen päälle enää ehdi tehdä juuri mitään, paizi lämmittää vähän einestä ja kattoo telkkarista joku sarja, ja niin on päivä pulkassa. Katrinka on tottunut saamaan paljon aikaan päivässä, niin että hyväntekeväisyysgaalat, kiitoskortit, tyttölounaat, kampaaja ja manikyyri kahdesti viikossa jättää vielä liikaa luppoaikoja. Kun se ostaa 16 huoneen pikku koperron ensiasuntolainalla, sen maalailu ja paperointi tuo kaivattua sisältöä elämään.
ellauri020.html on line 418: Tuomas tulee käymään Kekkoslovakiasta ja päivittelee Katri-Helenan luxusta. Olet lasketellut ylellisyyden syliin, se tiivistää. Niin voi sanoa. Niillä on jopa oma lentokone, jossa on monta huonetta. Ja Aku lentää koko ajan rahan perässä. Mammona on sille tärkeämpää kuin Katrin mammaariot. Sillä ei ole yhtä hyviä kavereita kuin Tuomas, joka ei välitä rahasta, koska sen ja sen kaverien pitää koko ajan kilpailla. Ihan kuin Rikun, jonka pitää aina saada käpälänsä toisen kaulalle. Koiraihmisiä.
ellauri020.html on line 428: Näiden pullasorsien kauhein painajainen on, että paxu rahamassi exyy epähuomiossa väärälle keitaalle, kaivelee jonkun solakamman pikkumustan etumustaa, takamustakin jos oikein ohrasesti käy. Daisyn vaisu Elliott läxi juuri sillä lailla laukalle, aisoissa monen kuulummankin ohjastajan, mm. prinssi Andrewin ja Rod Stewart-vainajan läpirazastama ravikuningatar, pornoleffan tähtönen, pien sokerpala vain. Sokru on Elliottille kuin nuoruudenlähde, ikämiehen veteraanipippeli herää takas aktiivipalveluxeen Sokrun taikakosketuxesta. Ainaskin ajoittain."Sori siitä Daisy, but I love her, and I want to marry her." Kolme kertaa ympäri ja "eroan sinusta". Rikkaat naiset on muslimien veneessä. Somalinaisetkin pahexuvat moniavioisuutta. Mut menestyneen miehen on ihan pakko vaihtaa hevosta. Siitä just näkee miten menestynyt se on. Iines miettii ohimennen, mitä eroa on sillä, Santralla ja Sokrulla. Naah, ei muuta kun et ne on ne ja mä oon mä. Turha skizoilla.
ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
ellauri020.html on line 466: Katasta paljastuu varsinainen piiskuri, sen mielihokema on diilerisiipan tunnuslause "You´re fired", sen mielikirja sen "The Art of Dirty Dealing", Raamatun jälkeen tietysti. Raivottuaan duunareille ja heitettyään niitä mäkeen se muistaa aina pyytää anteexi. Sori siitä kaveri, mut sait just potkut. Ehtiäxeen huutaa työmaalla enemmän se ostaa harmaan mersun ja palkkaa autonkuljettajax neekerin, tosin komean, ja kotiin peeteen jumpparixi. Se lukee pörssikurssit automatkalla. Pitää kiirettä. Se ottaa hedelmöityshoitoja, mut Akkari ei pysy naintiaikataulussa, se sanoo ettei nussi äidin kalenterin mukaan, termometri kellokallena. Ollii, minä seison mistelin alla, nyt ois näpein aika, turhaan Iines huutelee silkkilakanoista.
ellauri020.html on line 479: Oiskohan tää ilta nyt apinamaisen naisen maisen onnen huipennus: Iinexen gaala on jymymenestys, se kerää pikku katupojille puolitoista miljoonaa. (Hyttysenpaska meressä, jenkeissä on miljoonia kodittomia. Maxaisivat rikkaat veroja eikä vitun gaalailtoja.) Eikä siinä kaikki, Akukin on hirmu tyytyväinen ja komeasti pukeutunut Armanilta lainaamaansa tuxedoon, ja kun ne tanssahtelee kahdestaan, kaikki muut kazoo ja ajattelee, niinkuin ne izekin: Aku on illan komein mies, nuori, rikas komea, käsittämättömän menestyvä, mikä tarkoittaa että se tekee ainoastaan rahakkaita bisnesdiilejä. Sillä on Midaan kosketus, ja sitä lyytä Kulta-Katriina on yhtä kultainen, siitä tykkää jopa toiset naisetkin. Se on kaunein nainen täällä, ja Aku on komein mies, ja älykkäin. Mitäs sitä voi enää lisää toivoa. Paitsi vielä lisää rahaa tietysti, ja lapsia, joita ei vaan ala kuulua. Ehkä vika onkin Akussa, se saattaa olla tuhkamuna. Tai se on muuttanut Iinexen munasarjat kullaxi.
ellauri020.html on line 481: Kaikkein traagisinta on, että laiha Natalie on pantu paxuxi, syyllinen on partaweizenterävä Jean-Jacques, tms, whatever, se Gillettemies. Mies sanoo että oma syy, pikku sika, ehkäisy on naisen asia. Miehen asia on vaan käyttää spermalinkoa. Se on Katrinkasta hirmu tuskallista. Ei oo elämä iisii, se on yrjön ällöttävää. Ei aina, mutta joskus, kun muilla on parempi pulla kuin vaikka mulla. Samaan aikaan toisaalla, aika lähellä, huhtikuussa 81, Cambridgessa Massachusettsissa, kauniilla Seijalla oli pullat hyvin uunissa, kolmannella kuulla pikku Johnista. Me käytiin Eskin ja Liisan kaa samana keväänä vielä Nykissä, mut ei taidettu asua sillä kertaa hotelli Prahassa. Hyvä niin, ois tullut ankkalinnalaisille vaan paha mieli.
ellauri020.html on line 520: Hannun omistuxista sais yhtä pitkän luettelon, ja sillä on lähes yhtä iso kerä säästettyjä narunpätkiä. Mainittakoon vaan et sillon Stockmannin herkkuja monessa maassa ja kolme siitostallia, joissa se käy vuoron perään naisten seurassa, joskus jopa vaimonsakin kaa. Se on eto razastaja, aina satulassa kuin liimattuna.
ellauri020.html on line 530: Kääntäen, Katrinkaa ei yhtään lohduta et on miljardeja sitä köyhempiä, tai et se on maailman äveriäin tshekki. Ne oli karsintaeriä, ei se enää vertaa izeänsä niihin, van tyttökavereihinsa. Mix pitää aina verrata ja kilvoitella, on se vittua. Darwin on säätänyt sen niin. Ei siitä pakoon pötkitä, juoksurata on reunustettu panssariaidalla. Voi vain juosta mukana tai jättää suikaleita nahastaan, kuin Kit Willer hopi-intiaanin humman perään sidottuna. Hemmetti.
ellauri020.html on line 556: Kun Kata tulee oopperaan tyylittömään Lincoln Centeriin, kaikki kazoo sitä ihaillen tietysti, kun se on taas niin kuninkaallinen niin kuninkaallinen. Ne arvaa että se on joku, ja kysyvät, kysymyxen presupposition näin täytyttyä, kuka se on. Her name is Kenneth Widmerpool, she works in the City. No, I don´t mean her name, but who is she with, and what is her net worth? Jaakko Hintikka parka, kysymysten tietäjä, on nyt vainaja. Se sekoittuu nyttemmin usein samannimiseen salibandyn pelaajaan.
ellauri020.html on line 639: St Moritz. Aku pakoilee. Katrinka hiihtelee, voittaa ohimennen jotain pokaaleja. Turm oder Taxixen naamiaisissa Katrinka kiristää Mengeleltä oharit saaneen kiukkuisen Ewa Braunin avulla Mengeleä paljastamaan pikku-Mirekin olinpaikan. Partaweizi Hannu-serkku flirttailee ankarasti. Muistaa jopa Iinexen synttärin, toisin kuin Aku. Tuo suklaalaatikon ja ruusupuketin. Waikka kaikki tutut wanhenee ja rypistyy, tukkaan tulee harmaata, ne ei muutu ollenkaan. Niin kai se on, aina aikalaisten mielestä. Suurin hölmö on wanha hölmö.
ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
ellauri020.html on line 665: Ankat on molemmat pyrkyreitä, sillä erolla, et Iines on tyytyväinen siihen mitä saa vaikkei tyydy siihen, kun taas Aku on aina tyytymätön niinkuin ilkee äitinsä. Kuka on tuonut koirankakkaa matolle? ne kysyvät. Se on aina joku muu.
ellauri020.html on line 681: Katriina pukeutuu Victor Costan housuihin (Victor saa olla kalsarisillaan tänään), kermaperseen väriseen svetariin, ja menestysjakkuun tweedistä. Se tuntee izensä ihan koulutytöxi, aika monta kertaa luokalle jääneexi, joka saa paljon viikkorahaa. Viihteen vuoxi ne menee Vermoon raveihin. Katrinka voittaa vedonlyönnissä £100 ja Markku häviää £50. Mut lyön vetoa et se pääsee vetäsemään ennenkuin päivä on pulkassa. Huono on onni pelissä, hyvä lemmessä. Illalla ne menee uupperaan. Katjuskalla on läpinäkyvä rinnusta ja keuhkotkin on vielä komiat. Komia on Markkukin - hetkinen tshekkaan kenen - ai niin Armanin puvussa. Sillon aina kalliit kuteet, Katinka hokaa vasta nyt. Sabrina huomaa ne ovella, ja Katjusha riitelee vähän Markun kanssa siitä, pitäiskö sille antaa potkut.
ellauri020.html on line 734: Ukrainalaisessa koneessa ei pudonnut yhtään Suomen kansalaista, onnexi.
ellauri020.html on line 828: En ole jaxanut vielä lukea yhtäkään Kunderan kirjaa kokonaan. Ne on pahasti ikääntyneet, ja niin on Milankin, 90, syntynyt 1929 kuten Jaakko Hintikka-vainaa ja köyryselkäinen Noam Chomsky. Ivana Trumpin alter egon kaverin pojan nimi oli Milan, ja sen äiti luki Milan Kunderan kirjoja. Alter-Ivana luki vaan yhtä äidin vanhaa kirjaa aina uudelleen äidin muistoxi. Eikä sekään ollut Kunderaa, vaan Kafkaa. Kafka tarkoittaa naakka. Milan tarkoittaa haukka. Kundera ei kai tarkoita mitään, se on vaan nimi. Merkityxettömyyden juhlaa.
ellauri020.html on line 916:
ellauri021.html on line 168: Ruokalasta löytyi vuoden 2020 ekana työpäivänä elokuun 2019 Suomen kuvalehti. Yxi uutisviikko on yhtä hyvä kuin toinenkin, apinoiden hölmöilyt ei muutu mixikään, ne on ikivihreitä. Parasta ennen päivä puuttuu, koska sellaista ei olekaan. Ne on aina samanlaisia. Ja ristikko oli ihan omituinen, ei kunnon vihjeitä, vaan jotain pirun assosiaatioita.
ellauri021.html on line 316: lainapeitteen paikallaan myrskytuulessa.
ellauri021.html on line 770: Jarella oli siinä omaa sekä lainakapassiteettia.
ellauri021.html on line 772: Meillä oli molemmilla nimipäivät sunnuntaina.
ellauri021.html on line 939: Se mikä mua näissä Daytonan apinajutuissa kiehtoo ehkä eniten, on miten samanlaisia ne on aina ja kautta aikojen. Vaan detaljit voi vaihtua (esim. sekamiehistöt sukellusveneissä vaiko miesten taloja). Herb Simon oli kyllä NIIN oikeassa.
ellauri022.html on line 30: Useimmat Youtube-kouluttajista haluavat oikaista yhden olennaisen virheellisen ajatuksen, johon moni nainen heidän mukaansa sortuu. "Thainaiset luulevat, että jos on seksiä heti ensitapaamisella, mies rakastuu enemmän. Mutta se on väärin. Jos seksiä on heti, mies usein katoaa sen jälkeen", Tina sanoo videollaan.
ellauri022.html on line 90: Onhan siinä aina se sinisen laguunin riski olemassa,
ellauri022.html on line 96: että muistat aina meitä, etkä meille pettymystä siellä aiheuta.
ellauri022.html on line 129: Jimmy-velivainaan avulla Polli saa Tomin ja Faninkin sopuisammixi.
ellauri022.html on line 206: Lasten kesken kilpailut on enempi leikkiä, tai ei ainakaan yhtä verisiä, kuin jo nuorten neitosten ottelut parhaista pokista. Polly on siitä tuskallisen tietoinen, eikä viihdy enää varpusroolissa. Fan laittautuu ihan vimpan päälle trendipellexi, kade Polly mutristelee kuin isoäiti vainaja.
ellauri022.html on line 209: Se tekee paljon hyvää Pollylle, ainahan se on kivaa kun jollakulla menee vielä huonommin.
ellauri022.html on line 227: Tytöt tytöt, ommelkaa enemmän ja juoruilkaa vähemmän. Neiti Perkins tässä varsinkin on ihan viiden piston mies. Kaxi pistoa ja tiukka tuijotus. Se ei riitä. Pah, köyhät aina valittavat, on meillä parempaakin tekemistä, sanoo nti Perkins timangit välkkyen.
ellauri022.html on line 229: Jos kaikki säästäisivät kuin Davenport ja Polly, ei olisi köyhiä, ajattelee Luisa. Senkin kommunisti. Jeesus tiesi paremmin: köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja rikkaat myös. Sillä siitä tässä kaikessa on kysymys. Se ei ole bug, se on feature.
ellauri022.html on line 230: Darwinin disainaama ominaisuus luonnossa. Olemassaolon kilpailu. Mikä se sellainen kilpailu on jossa kaikki voittavat. Se on kasvuräjähdys, vastaa kapitalisti ja räjähtää nauramaan.
ellauri022.html on line 238: Nyt seuraa ihan perinteistä conduct kirja tavaraa. Kirkkoisä Akun ja uuden Heloisen nazitouhua, hyvä emäntä ja hyvä palvelija potaskaa. Ehkä palkoistakaan ei tarvis aina tinkiä?
ellauri022.html on line 241: Kaikki tytöt sulavat kun Polly laulaa sydämeenkäyvästi Huokausten siltaa. Tuskin kuitenkaan Pave Maijasen versiota siitä. Ei edes Procol Harumin kitaristin Robin Trowerin "where the sun don't shine". Eikä offenbar liioin Offenbachin farssia 1861, jossa on liikaa hahatusta, kastanjetin näpsytystä ja cachucha tanssia. Luultavimmin Thomas Hoodin runo 1844, jossa köyhä misu hukkuu hypättyään London bridgeltä. Hood oli humoristi, joka vakavoitui tultuaan kipeäxi nelikymppisenä. Venezialainen silta tuli kuuluisaxi Byronin matkailumainoxesta Childe Harold. Jennylle kerätään heti kolehti. Kolme kilteintä tyttöä auttaa sitä uudemmankin kerran. Antaa ompelutöitä ainakin. Hinnasta kai voi vähän tinkiä. On niin paljon rahanreikiä.
ellauri022.html on line 275: Tyhmä Tom ei tajua et Fan ottaa Sidin ja Polly sen. On ihan turhaan mustasukkanen Sidille. Antaa muiskun Pollylle niinkuin ennen isoäidille. Tykkäsköhän isoäiskä märistä pusuista. Polly on ainakin ihan pöllyssä. Tomi lähtee länteen kuin yxinäinen kauboi, Pollyn veljen Nedin luo.
ellauri022.html on line 293: Ruman Luisa Mayn oma tarina? Sinne päin, ei ihan. Sen isä Bronson oli melko paskamainen setämies, huuhaileva visaneuvos koulupää, Platonin Valtion fänittäjä. Paljon pahempi kuin Mr. Shaw. Pahempi kuin paapa. Pahempi kuin kakka. Melkein kuin (kuiskaten) paska. Luisan feminismi oli huonosti kohdellun äidin peruja. Silti Luisa oli isän tyttö. Alcottin porukka muutti kuin mustilaiset 22 kertaa huuhailun merkeissä, kunnes äiskä peri rahaa ja Emerson tuli avuxi. Visapäästä ei ollut mihinkään. Plain living and high thinking. Luisa sai paiskia paapahommia kuin Polly. Luisalla oli kova elämä ennenkuin siitä tuli kuuluisa ja rikas. Vaan eipä saanut miestä, ruma punkero. Olikohan se lesbo? Milton oli homo. No oli se, ainakin kaapissa:
ellauri022.html on line 514: • Liimaa eri sivut pojille ja tytöille, ja eri-ikäisille lapsille, aina käsittelyvaiheen mukaisesti.
ellauri022.html on line 600: Samat eat!fuck!kill! tyypin kropleemit toistuu kun tyypit sekoaa, ja niiden reaktiot siihen on aina samat. Apinat on suht yxinkertasia koneita, ja ne menee aina samoista kohtaa rikki. Ne on tyyppivikoja.
ellauri022.html on line 606: Todistaako se jotain että Siri aina tappaa nää pikku Maxit, Paul doppelgängerit. Ingan uus heila Henry on sen miesvainaan elämäkerturi. Inga kysyy Ekeltä minkälainen nainen makaa rakkaan miesvainajansa elämäkerturin kaa. Kai Sirin tapanen. Siri antaa taas ymmärtää et se on oikeestaan Paulin haamukirjottaja. Kexii sille juonet ainakin. Helppo uskoa. Paul on sen verran tollon olonen. Innostuu pesäpallosta. Leo Herzberg, ei siis Lars (joka ei saanu Helsingistä virkaa mun ansiosta ja styylas Mereten kaa), on kameo Sirin bestselleristä What I loved, jota en oo lukenut. Hypistelee Ingaa vaatteet päällä keppi kädessä.
ellauri022.html on line 616: Tiukat handshaket on jenkeissä hyvä merkki, rehtiä. Mä oon aina inhonnut kättelyitä, tiukkia ja löysiä. Jakkoh-Hintikalla oli tosi löysä, kuin kuollut kala. Mut yltiöpäiset puristajat on yhtä vittumaisia. En pidä myöskään silmiin kazomisesta, se on hyökkäävää. Ei muutkaan eläimet pidä siitä.
ellauri022.html on line 620: Kaikkein tuhnuisinta on Eken sanattomat käsieleet et Burtonilla on liikaa meikkiä. Mitä se sille kuuluu. Mix jengi on niin avuliasta naamaan jääneiden ruoanjätteiden ja aukijääneiden sepalusten kaa? Pitää aina huomautella. Mitä se niitä niin kiinnostaa? Ai wei, sanoisi jiddischixi Max, ellei se oisi kuollut.
ellauri022.html on line 626: Näkyvyyden puute varmaan Siriäkin surettaa. Sillä on oidipaalinen fixaatio ilkeeseen isävainajaansa. Se skizo ei kuulosta uskottavalta Ekeen siirrettynä. Vähän homolta.
ellauri022.html on line 698: Pikku naisten äidinisä, Emersonin symppari Bronson Alcott oli aina pummaamassa Rafulta. Sen perustama transsendentalisti kommuuni Fruitlands (paremminkin Fruitcakes) meni perseelleen. Se oli jotain esiveganismia. Emerson haistoi vararikon alun alkaen, jäi sekoilusta pois "sad at heart". "Their whole doctrine is spiritual", he wrote, "but they always end with saying, Give us much land and money".
ellauri022.html on line 722: Lafayetten pojasta tuli George Washington. Lapsille on aina annettu julkkisten nimiä. Pyhä Paolo oli julkkis sekin. Brooke, Ridge ja Jasmine oli taannoin suosittuja suomalaisia etunimiä. Karjalaisia olisivat Puahko, Päntti ja Nuama. Nekin on vanhoja julkkisnimiä, joskaan ei enää yhtä suosittuja. Jerome ja Oliver Saarinen ovat myös hauskoja. Mikko, Niklas ja Max naxuu kivasti hampaissa. Kexeliäitä on myös John, Paul ja George Carlson. Ringoa ei sitten enää tullutkaan.
ellauri022.html on line 835: "Oisin halunnut ainaa razastaa,
ellauri022.html on line 898: I saw the winter weaving from flakes a robe of Death; Näin talven kutovan hiutaleista vainajalle lakanaa.
ellauri022.html on line 903: For God had set His likeness on all the things that were. Sillä jumala on painanut naamarinsa kaikkeen olevaan.
ellauri022.html on line 917: Paul Celan 1920-1970, Sirin miehen kaima, oli sekin pikku juutalainen, saxankielellä kirjoittava romanialainen mamu. Se oli oikeasti Antschel, sen isä oli sionisti ja äiti Frizi. Ne asu nykysessä Ukrainassa. Äiti halus että puhutaan saxaa kotona ja luetaan saxalaisia kirjoja. Paulin eka runo 18-vuotiaana oli äitienpäiväonnittelu. Kannustivat punaisia Espanjan sisällissodassa. Paul saxansi Shakespearen sonetteja ghetossa. Vanhemmat menehty nazien työleirillä. Celan tunsi syyllisyyttä siitä. Pakeni kommareita Pariisiin. Tunsi katumusta varmaan niistäkin.
ellauri023.html on line 86: Siskokset sanoi Olavia Kaapin Kalleksi, koska se sai aina kaapia padan pohjia.
ellauri023.html on line 88: Olli möi lehtiä saadaxeen ruuan jatketta. Äitipuoli lainas siltä markan eikä palauttanut.
Niinpä! Onpa sattuva tämäkin runo! Joka päivä luoja antaa einehen, mitä tarpeen on, sen juuri, ei enempää. Kuinka monta kertaa olenkaan saanut mennä nukkumaan nälkäsellä vazalla! Mutta ehkä se sitten on niin, ettei sen enempää olekaan ollut tarpeen. Enhän ainakaan tähän mennessä ole nälkään kuollut...
ellauri023.html on line 225: ja koska tämä voisi tapahtua. Ensi sunnuntaina, sanoi veli Sutela, ihan into piukeena.
ellauri023.html on line 228: Sinne on monet menneet, mutta harvat palanneet, ainakaan ehjin nahoin, Jeesus tallella.
ellauri023.html on line 266: Orpo Olavista eli junanlähettäjä Kaarlosta tuli '47 tienravaaja Israelin laulumaille. Kuin ärhäkkä bobcatti, se ahersi juuttaanmaalla runsaat 30v karja-aurana, kärsä ylös, siivet ylös, aina kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan.
ellauri023.html on line 270: Jumala kosti vanhurskaan teon teon satakertaisesti Kaarlolle. Se oli ostanut kesämökin lainarahalla, ja maxoi korkoja kaatamalla mökin mezästä halkoja. Jumala järjesti niin, että saman tien alkoi talvisota, ja halkojen hinta nousi taivaisiin. Kaarlo pääsi veloista. Mixen kaatanut naapurinkin mezästä Kaarlo mietti varmasti. Se oli kiltisti ajateltu herralta. Sitten kateellinen naapuri hankki Kaarlon mezän hakkuukieltoon, varmaan siltä oli kaadettu liikaa halkoja. Jumala järjesti niin, että sodan jälkeen vaadittiin mezänomistajilta halkosouveja polkuhinnalla. Kaarlo pääsi tästäkin pälkähästä, koska sen mezä oli hakkuukiellossa! Taas oli kiltisti ajateltu herralta. Se auttaa Kaarloa oikein norsupyssyllä. Lähimmäisiä kaatuu kuin heinäpellolla.
ellauri023.html on line 380: josta se on hyvin ylpeä. Sireni-vainajan vanha Mercedes ruostuu pihalla.
ellauri023.html on line 417: Vaikka ei aatelisillakaan ole aina helppoa. Leelia nai talon vilkkusilmän
ellauri023.html on line 514: Luen Himoshoppaajaa. Kinsella kexii noloja tilanteita jopa paremmin kuin heppahullut. Mutta himoshoppaaja selviää aina pinteestä, se ei ole mikään luuseri.
ellauri023.html on line 564: Eikä ne juhlat edes menneet pilalle, se meni peruttuihin häihinsä uuden sulhasensa kaa. Sen Samin jonka kaa se aina textaili. Nyt ne sextailee.
ellauri023.html on line 610: Taiteen tarpeesta on vaikeampi sanoa, kun taiteellisesti kaunis on enempi irrallaan darwinistisista hyötynäkökohdista. Taide ei aina edes ole kaunista, vaan vaikka hätkähdyttävää. Ruma voi olla hyvää taidetta. A good kind of hurt.
ellauri023.html on line 628: Musta Marx sentään oli paremmin vainulla sanoessaan, että ostotaide seurailee luonnonkauniin lakeja vaikka riitaisasti (dialektisesti), oikeammassa ainakin kuin hölmöt idealistit, joilla kaikki on taas kerran nurinperin, luonto taidetta, materia henkeä. Ei siihen usko sellaisenaan Aarnekaan. Korvaa hengen ja herran sanan Ludin kielipeleillä.
ellauri023.html on line 651: Multa unohtuu kännykkä kotiin ja jää vetoketju auki aika usein. Muusan pitää aina tarkistaa. Epäesteettinen äijänkäppyrä.
ellauri023.html on line 670: "Enqvistille ei ole olemassa mitään ihmisen vapaata tahtoa vaan kaikki mitä pään sisällä tapahtuu, on pelkkää molekyylitason fysiikkaa. En tullut vakuuttuneeksi. Ajattelin tehdä pienen kokeen. Lähdenkö viikonlopuksi mökille vai en. Päätin lähteä ja täällä Sipoossa minä nyt tätä kirjoitan. Jos olisin päättänyt toisin, kirjoittaisin Helsingissä. Jotenkin vapaa tahtoni tuntuisi ulottuvan ainakin tuohon asti. En oikein ymmärrä, mitä Enqvist tarkoittaa vapaalla tahdolla ja sillä, ettei sitä ole."
ellauri023.html on line 800: Jos se nyt oli viimeinen, ainahan ne sanoo niin, mut pitävätkö lupauxet.
ellauri023.html on line 811: Aika paljon rainassa oli vanhan lämmitystä, mutta myös ajan säveltä,
ellauri023.html on line 814: kesyttämään kainaloisexi kanaxi, ja ulkonäöltäänkin se oli enemmän
ellauri023.html on line 836: Tosi vähän sexiä on aina ollut Star Warsissa, varmaan six kun se on
ellauri023.html on line 840: tai ainakin vakavimmin otettavin niistä, Adam Dryer, tosin tapettiin
ellauri023.html on line 857: Kumma miten pääroistojen pitää olla aina mustia ja pukeutua nazeixi. Pahat
ellauri023.html on line 858: aina tykkää kuhkia huonoissa valaistusolosuhteissa, univormuissa ja mustat
ellauri023.html on line 868: aina puhtaan valkoinen, värivammaiset B-ryhmää tai koomisia helpotuxia).
ellauri023.html on line 885: nappien painallusta. Kun tulee brownout, odotetaan vaan pimeessä,
ellauri023.html on line 887: piuhoja avaruusromuissaan kuin teini-ikäiset autonlainaajat.
ellauri023.html on line 900: Nimet on enteitä. Leijavainaa leijuu kaupungin yllä, luo taisteluhenkeä.
ellauri023.html on line 910: vaikka se on pahisvainaan lapsenlapsi, siis Palanderi. Ottakaa siitä oppia mamut!
ellauri023.html on line 970: haistellen kainalostaan izekehun hajua.
ellauri023.html on line 1069: Näissä jumalalle izen kohdalle sattuneista ihmeteoista osoitetuissa kiitoxissa vähän kaihertaa, että kiittäjät on niitä lottovoittajia, joita kohti on lotossa aina ziljoona häviäjää, joiden tarinat jää kertomatta, koska niissä ei ole tapahtunut mitään ihmettä. Ihmeitä on harvassa, eihän ne muuten olisikaan ihmeitä. Näin Pamela (osassa II, kihlattuna morsiamena:)
ellauri023.html on line 1116: Sillä oli siellä henkiystäviä, mikä oli harvinaista leirillä. Olikohan se gay? Hilpeä. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Ainakin se oli kemisti, ja sixi pääsi leiriltä. Opinnoista on aina hyötyä, ja optimismista.
ellauri023.html on line 1118: Ja musiikkikorvasta. Piti tarkkaan kuulla yöllä pottaan lorisevan kusen sävelkorkeus, oliko potta puolityhjä vai puolitäysi ettei ize joudu tyhjentämään.Vangit innostui, kun tuli uusi erä Unkarista kaasutettavaxi, kohta jaettaisiin uffivaatteita. Uff. Jutkut piti mustaa pörssiä vainajien vermeistä, kurssi vaihteli leipäkopukasta kahteen. Onko nää enää ihmisiä, kysyi Primo tarkoittaen vankeja. No apinoita tässä ollaan, sisaruxia eikä serkkuja. Leevi petikavereineen tukki palavassa sairaalassa huoneen oven, leavingsit jäätyi oven taaxe tai paloi käytävään. Darwinismin karumpia puolia.
ellauri023.html on line 1133: New Yorker palaa Leeviin kuin koira oxennuxelle Leevin koottujen ilmestyttyä 2015. Seuraava on lainausta New Yorkerin kirjoittajalta James Woodilta.
ellauri023.html on line 1144: Isäni oli inssi, insinööri, sen taskut oli täynnä kirjoja. Salamintekijöiden tuttu, koska se tarkasti laskutikulla kinkkulaskut. Se oli kyllä vähän taikauskoinen, sitä pelotti syödä sikaa, mutta se piti kinkusta niin paljon, että se aina lankesi, huokaisten, izexeen kiroillen, kazoi mua salaa, peläten tuomiota ja toivoen rikostoveria.
ellauri023.html on line 1170: Toisin kuin nazifilosofin heila Hannah Arendt, joka piti jutkuqvislingejä pohjasakkana, Leevi koittaa ymmärtää niitäkin, eikä tuomize niitä kovin kovasti. Onhan ne säälittäviä ja rangaistavia, koska ne oli samalla aikaa uhreja ja syyllisiä. Sellaisia nilkkejä. Oli lieventäviä asianhaaroja. Leevi izekin oli suosikkina vähän samoissa housuissa, ainaskin tuntee syyllisyyttä siitä että jäi henkiin kun muita kuoli läjäpäin. Isi Callella oli sodan jäljiltä näitä samoja fiilixiä. Oiskohan mulla ollut sen housuissa? Mulla on sen housut, mutta epäilen. Ei niissä tunnu olo mitenkään erilaiselta. Mun omatunto on aika tunnoton. Sehän onkin oikeastaan yhteistunto, ja Miisu tunnetusti on hirmu epäsosiaalinen.
ellauri023.html on line 1176: Helmikuussa ennen kuolemaa se kertoi jenkkikääntäjälle Ruth Feldmanille (selkeesti jutku sekin) että sen masis oli joissain suhteessa pahempaa kuin Auschwitz, koska se ei ollut enää nuori eikä ollut enää voimia. Sen perhe oli varma asiasta: "Nei! nyt se teki millä se aina uhkasi", sen vaimo valitti, kun kuuli mitä oli sattunut. (Paizi ne ei osanneet kuin pari sanaa jiddishiä.)
ellauri023.html on line 1218: Vielä 1960-luvulla jokaisella pojalla piti ainakin Kuopiossa olla litteällä paristolla varustettu taskulamppu, jossa oli punainen, vihreä ja sininen suodatin. Näin monella asemalla junansuorittajienkin käyttävän samanlaisia. Sellainen itsellänikin oli 1970-luvun kaamosvaelluksilla. Sitten ne katosivat kaupoista. Kaarlo Syvännölläkin varmaan oli sellainen, kun oli junanlähettäjä. Mutta punaisen sijasta varmaan näytti muita sateenkaaren värejä. Sellainen oli mullakin.
ellauri023.html on line 1222: Hupaisaa kyllä rovasti Rovamo perustelisi luojan tarvetta ihan samalla ex nihilo nihil fit argumentilla. Sen kexi Parmenides: ouden ex oudenos. Idealismin ykkösmies. Eli kukas tän kaiken loi ellei ollut luojaa ekana? Se ei kyllä toimi sen paremmin kuin muutkaan yrityxet vetää herraa hatusta, nimittäin voi kysyä takas mistäs reiästä se luoja sitten tuli? Tyhjästäkö? Jos se on ollut aina, niin mixei luodut sitten pystyis samaan. Kumpi oli ensin, muna vaiko kana? Kilpikonnia koko matka alas asti, kuten mummu todisteli Bertrand Russellille. Tästä löytyy pelkästään Wikipediasta löpinää sivukaupalla.
ellauri023.html on line 1232: Merkittävin evästys, jonka sain [Dilemman pj:n] tehtävään, oli että yleiskokoukset ja muut Dilemman tilaisuudet on kyettävä johtamaan niin, ettei niihin aina ympäripäissään saapuvalle Pertti ”Lande” Lindforsille anneta puheenvuoroa, koska siitä ei tule loppua ja kaikki tietävät, mitä hän sanoo Georg Klausista. Onnistuin kohtuullisen hyvin olemaan huomaamatta ja kuulematta hänen puheenvuoropyyntöjään.
ellauri023.html on line 1236: Että sellaista mies ja ääni demokratiaa. Lande harjoitti Vanhan Kellarissa (ravintolassa, jonka nimi oli unohtunut V-M Ploirilta) peliä, jossa puoli-tai täysveteisellä kyrvällä lakaistiin pöydältä pois kekkomarkkoja. Sen nimi oli "vaijeritemppu". Parhaiten menestynyt sai pitää pudottamansa kolikot, ostaaxeen niillä lisää juomatavaraa. Äsken lainattua kaskua (ei siis tätä vaijeritemppua) ja toista (Oiska Ketosta ylistävää) lukuunottamatta Perzan kontribuutio on väritön, se keskittyy vaan pesemään siitä izestään pois punamaalia. Mä en käynyt koskaan Vanhalla, mutta Eski kävi kaiketi, kun tiesi kertoa mulle vaijeritempusta. Ellei se ollut kuullut sitä valepukuiselta jänixeltä eli Mauri Anterolta.
ellauri023.html on line 1238: Perinteisen Landen pillaamisen lisäxi Perza nuolaisee Oiska Ketosta, vanhaa yrmyvainaata.
ellauri023.html on line 1244:
Tapasimme loppukesällä Saariselällä isän ja Petterin kanssa kaverinsa kanssa vaeltavan Pertti Rovamon 1970. Sitten tämä ettei ollut ei-assilaisten kanssa erimielisyyksiä dilemman hallituksessa. Savustuin sieltä ulos kun viimeinen itseni lisäksi ei-assilainen Mirja Metsola ilmoitti liittyneensä seuraan. Rovamo disainasi äänestyksen, jolla mut olisi nollattu tai suututettu ja kävelin ulos. Jätkä ei saa sitä anteeksi vaikka tilaisi ruokalähetillä helvetistä Ketoselle hehtolitran vissyä ja suolatun maitovalaan.
ellauri024.html on line 51: Tehtävä on vähän samanlainen kuin Jessicalla, jonka tyttärellä oli maapähkinäallergia. Jessican piti aina lukea purkeista pienellä präntätty teksti, että tiesi, onko ruoka valmistettu myllyssä, jossa on ehkä käsitelty maapähkinöitä.
ellauri024.html on line 205: Ei mikään "tee", ne ON sellasia, on olleet aina.
ellauri024.html on line 239: Raina on ehdokkaana Oscar gaalassa.
ellauri024.html on line 256: Jussi Talven mielestä on kuksiminen ristiin jalompaa, kun skizoilee siitä samalla. Heikot sortuu elon tiellä, vahvat senkun porskuttaa. Porsaina syö porsasta, sikailee sikana.
ellauri024.html on line 311: Aarne Kinnunen muistelee tapaamiaan henkilöitä kohtuullisen mustavalkoisesti, joko hyvällä tai pahalla. Hän nostaa tapaamistaan yliopisto-opettajista ylös Irma Rantavaaran ja Maija Lehtosen ja painaa alas Rafael Koskimiehen, Pekka Tarkan ja Annamari Sarajaksen. Kaunokirjailijoista ylistämisen arvoisiksi osoittautuvat Lauri Viita, Juha Mannerkorpi ja ennen muuta Pentti Haanpää. Kielteisemmin Kinnunen muistaa muun muassa Väpi Linnan ja Pave Haavikon.
ellauri024.html on line 314: Arskan puolustuxexi: ei se niitä alas paina, se vaan kertoo tapauxia, joista ilmenee, millaisia kusipäitä ne on olleet sille joskus. Tai paskiaisia. Ja niitä se muistaa hyvällä jotka kiitti sitä. Ihan tavallista narsismia. Nää on muistelmat, ei mikään kirjallisuusarvostelu. Ylös ystävät ja alas vihulaiset, se on homman nimi. Ei tarvi teeskennellä mitään objektiivista. Näin se on paljon hauskempaa. Kun horiseva "v---a kosken, Niemi" kiitti Arskaa kirjeessä, se sai Kinnulta ikuisen kunnian. Poliittisestikin ne sopi yhteen. Haavikko taas erehtyi sanomaan että Arskan aforismit oli alisuoritus, ja sai siitä vastineexi muistelmiin: "hyviä kirjoja, mutta typerä ihminen". Älä hemmetissä tölvi Arskaa, se muistaa sen. Jonkun tovin vielä ainakin. Puovo kyllä olikin sietämätön besserwisseri, koleerinen kakka. Luuli olevansa jotakin.
ellauri024.html on line 324: Se on talonpoika, ja äidin josta ei vielä kerrota. Aluxi psykologi, vaikka oli sairaalloisen ujo. Parantaja paranna izesi. Se luki innoissaan Paul Ziffin "semantiikkaa", jonka mä olin totaalisesti unohtanut, onkohan mulla se vielä jossain hyllyssä. Ei tehnyt muhun suurta lovea. Se mainizee (alaviitteessä) Jaakko Hintikan (1929), joka ei istunut yölampun valossa (kuten Arska), vaan oli maailmanmatkaaja (toisin kuin Arska). Osaakohan Arska muuta kuin suomea ja savvoo? Kai sentään luki ainakin. Enkkua mongersi.
ellauri024.html on line 326: Sitäkin on vaivannut vuodenaikadepressio. Oiskohan tää joku ihmistyyppi, johon me molemmat kuulutaan? Toivottavasti ei. Se on aina nukkunut päikkäreitä niinkuin maalaiset, ja kiinalainen Kun Ji. Kasvantaviärä savolainen irvileuka, sekin vielä. Mezän omistus toki rauhoittaa, kuin myös kesämökki ja iso velkavapaa lukaali krunikassa.
ellauri024.html on line 330: Arska sanoo että izestään voi tehdä koomisen muttei traagista. Mixei voisi. Vaikkakaan ei tieten. Se on lukenut hurjan määrän muiden elämäkertoja, niinkuin kaikki toisiansa kateina seuraavat ihmiset. Mä en ole. Luen vasta nyt niinkuin aikanaan tutkimuxissa: teen ensin oman arvauxen ja luen vasta sitten, mitä muut on sanoneet. Related work, ikäänkuin. Arskassa on vähän linssiluteen vikaa, se lainaa viisasta: "Käyttäydy aina kuin olisit muiden näkyvissä". Jumala näkee vaikka olisit muna kädessä pimeässä vessassa. Paizi valokuvaajasta ei ole väliä, sen tiesi Kundera. Kuva on kyllä tärkeä.
ellauri024.html on line 337: Arskan elämässä ei ole juonta, eikä opetusta sen lopussa. Siinä se ei eroa ziljoonista muista. Juoni ja opetus kexitään vaan tarpeen tullen jälkeenpäin, niinkuin kristuxelle ja sen antipartikkelille. "On myös ihmisiä, joilla on tehtävä. Ei minulla ole ollut. En ole myöskään Heideggerin tavoin ylentänyt izeäni joxikin kummallisexi. Olen kyllä lukenut Hölderliniä." Saxalaisista saxalaisinta. Tykkäsköhän Arska siitä? Musta se oli aika paska. Knasu tykkäsi, six sitä luinkin, ja saatoin ennalta arvata että se olis suht paska. Heideggeristä ja Nietschestä se ei ainakaan tykkää. Vitun Ubermenschejä. Menkööt sepot ajelemaan taxia.
ellauri024.html on line 345: Arskan iskä bylsi apulaista ja jäi siitä loppuiäxeen vaimon hännän alle. Niinkuin se yx jäbä kirjassa Tanssi ajan pyörteissä. (Vrt. myös Petskua.) Ei kyllä kannata, ainakaan jäädä kiinni. Arskan isä potkaisi perunakattilan perunoineen pihalle. Ei kuitenkaan vaimoa.
ellauri024.html on line 373: Arska ennustaa että ennen pitkää naiset on maailman johossa. Miehet on tyhmiä lapiomiehiä. Onko se siitä iloinen vai surullinen, ei kai osaa izekään päättää. Sillä on kaxi tytärtä joista se on ylpeä. Mut sittenkin... ois se kiva kelvata muuhunkin kuin itiöemäksi. Nytpä tiedät miltä naisista on aina tuntunut.
ellauri024.html on line 405: Irma Rantavaara (1908) ja Annamari Sarajas (1923) oli mulle tuntemattomia suureita. Irma oli Arskan ohjaaja, esitarkastaja ja vastaväittäjä. Onnexi niillä synkkasi. Näyttää kuvissa jyreältä tädiltä, oliskohan ollut isokokoinenkin, ja naimaton. Naimaton oli Sarajaskin, ei kai sitä muuten uraa voinut nainen tehdä noihin aikoihin. Vähän ilkeen näköinen. Kaunainen, ainakin Irmalle, joka vei Rafun viran sen nenän edestä. Irman työt oli sitä Virginia Woolfia. Entäs Sarajaxen? Suomalaista tuhnua. Se oli ihan hullu, tappoi izensä työnteolla. (Taino, tabuilla ja keskikaljalla, kz. albumia 354.).Juha Seppälä (1956), porilainen kirjailija, oli paarmana Arskan kimpussa. Siitäkään ei mulla ole minkään maan havaintoa.
ellauri024.html on line 439: On moukkamaista mennä valikoimaan mitä normeja saa nauraa ja mitä ei missään nimessä, ei siis ainakaan herrasväkenä hyvän maun nimessä. Tää on täysin perseestä. Tuttua "leikki leikkinä pylly pois takinasta" -sohittelua nenänkaivusormi pystyssä. Naurakaa noille normeille muttei sentään näille normeille. Se on vaan tuuman päässä sensuroinnista ja kuvien kumartelusta. Rukoilkaamme tänne päin ja pyllistäkäämme tonne. Naurua kolmannella tiimissä. Ei tää keltainen kirja ole mikään tutkimus, vaan tapakasvatusta. Porvariversio Maon punakantisesta. Ammatinvalinnanohjaaja ei pääse pilkuistaan, vaikka on korvannut ne pisteillä. Sille mä näytän fäkkisormea.
ellauri024.html on line 441: Mies tulee räkänokasta vaan ei turhan naurajasta. Onko Aarne räkänokka vai turhan nauraja? Räkättäähän se toisille, muttei turhan päiten. Kyllä siinä on aina joku tosi paikka takana. Niinkuin sen ihailemalla Puovo Huovikolla. Toinen koomillinen tosikko. Kun Arska puhuu huumormiehistä se ajattelee izeään.
ellauri024.html on line 455: Nauru kuulostaa katkonaiselta itkulta. Ensin meinaa itkeä säikähdyxestä, sit huomaa et selviskin pelkällä säikähdyxellä ja ilostuu, mieli kevenee. Tän huomaa hyvin pikkuvauvoista. Ja aidoimmasta ilosta, vahingonilosta. En se ollutkaan minä vaan toi. Viuhka kävi kun vierestä vietiin. Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään naurannasta. Monet humoristit on pitkän päälle masixia. Ilo pintaan vaikka syän märkänee. Elämän normit painaa päälle, ei enää selviä niistä naurulla. Tulee itkua. Niin Arskallakin.
ellauri024.html on line 476: Kahlaan sitkeästi läpi Aarne Kinnusen pientä keltaista kirjaa huumorista ja sen puutteesta. Huumorin ja koomisen keskeräinen kymysys. Se on raskasta luettavaa, koomisista kevennyxistä huolimatta, koska siinä ei hevin päästä puusta pitkään. Kuhan naureskellaan Aarnen tahdissa. Huumorin Herbert Karajan. Vallatonta ja vakavaa savolaisen vääräleuan näkövinkkelistä, näkösmirgelistä, näkösirkkelistä, lainataxemme AVS:n muukalaisvihaista nimismiestä Vesilahdesla. (Nää muistiinpanot on suunnilleen yhtä hajanaisia kuin Aarnen oma suolennos. En pyydä anteexi, ja ihan sama mulle saanko.)
ellauri024.html on line 493: Arska on ize hyvin tarkka ulkoasustaan. Se myöntää että on sellaisiakin omituisia otuxia jotka ei niin tee, mutta ne onkin sitten muutenkin jotenkin ulkopuolisia, nauravatkin eri vizeille. Semmoinen peli ei vetele, kaikki mukaan, naura sinäkin! Luennoilla Aarnen teki niin mieli vinoilla opiskelijoille, tehdä niitä naurunalaisixi, siihen riittää pikku ilmekin. Muttei saa, niinkuin ei saa nauraa vammaisillekaan. Ize se sanoo pelkäävänsä ihan kauheesti koomiselta näyttämistäkään. Oiskohan tää vähän tämmöstä izeironiaa vaiko ei. Totta toinen puoli kuten koomisessa ainakin.
ellauri024.html on line 512: Toi Aarnen vertaisryhmäajatus on lupaava, mut kaipaa selvittelyä. Et vaan sellaset nauraa toisilleen jotka on joteskin vertaisia, tai tahtois olla sitä, kilpailevat. Kyl erisäätysetkin nauraa toisilleen, varsinkin osaansa tyytymättömät alaiset ylemmille. Ylemmät pitää alaisten naurua röyhkeänä, eivätkä aina alennu nauramaan takasin. Asettuvat pilkan yläpuolelle ja rankasevat mieluummin. Et jotain perää siinä on, ainaski tää: vaarattomille ei naureskella, eikä liian vaarallisille, vaan siltä väliltä.
ellauri024.html on line 561: Lapset nauraa piirretyille missä kaatuillaan ja satutetaan leuka. Vahingonilo ainakin on synnynnäistä. Se on halpamaista Arskan miälestä.
ellauri024.html on line 566: Arska liioittelee komiikan ainutlaatuisuutra. Päin vastoin se on hyvinkin tyypitettyä ja toistuvaa, toisto tyylikeinona. Wanha Simonin Herbin sananlasku: wizit ovat aina samoja, vaikka ympäristö vaihtuu kerta kerralta. AVS:n jutut toisti izeään 27 vuoden aikana ja silti nauratti. Vanhoja wizejä kierrätetään vuosikirjoina.
ellauri024.html on line 580: Paha myös on kun joku wannabe koomikko pilkkaa upseeria eikä sotamiestä. Komiikka on kazojan silmässä, ja aika malka voi se ollakin sellaisella pölkkypäällä kuin Aarne Kinnunen. Sivistynyt ihminen kuten tämän kirjoittaja ei näe mitään koomista Estherin kirjan 2.12. meikkauskohdassa. Pitä olla Jeremias tai Cato sen nähdäxeen. Näyttää Aarne tykkäävän myös Mark Twainin jumalaa sättivistä pissajutuista, se varman hihityttää sitä äitivainaan jäljiltä.
ellauri024.html on line 588: Hmm, tuo sianhoito-opas pitää lukea. Sitäkään en nähnyt aikanaan. Mä taisin olla tosi ulkona Suomen kähinöistä 90-luvulla. Lainasin sen kirjastosta. Siinähän haukuskellaan muitakin tuttuja, hyvinkin osuvasti molempia Esoja. Mutta keskitytään tässä Punaposken tapauxeen.
ellauri024.html on line 636: Hän kuoli taistelussa Akhilleusta vastaan, joka rakastui Penthesileian kauneuteen poistettuaan tämän kypärän ja suri hänen kuolemaansa. Kreikkalainen sotilas Thersites nauroi Akhilleukselle tämän takia. Akhilleus kiivastui ja tappoi Thersiteen. Älä naurrra! Älä ainakaan pyllistä gepardeille, ne näyttävät nopeilta.
ellauri024.html on line 656: Hauskimmasta päästä Arskan lainaamia kaskuja oli se missä 12 ja 10 vuotiaat tyttö ja poika esitti aikaihmisille keximänsä näytelmän jossa köyhä aviopari oli puolillaan ahkerana, mies meni vuosixi meriretkille ja toi sieltä aarteita. Vaimo kotona näytti ettei sekään ollut maannut toimettomana, pirtin lattialla oli kymmenen vauvanukkea. Aikuisia nauratti, lapset ei tajunneet viziä. Tän ymmärtää riippumatta poliittisesta kannasta, tää on perusdarwinia.
ellauri024.html on line 660: Oireellisesti Arska jaxaa aina messuta hyvästä mausta. Et kirjoittajaan pitää tarkkaan kalibroida vizit yleisön normeihin. Se on kyllä aivan hanurista. Maku on vaan makustelijan kitalaessa. Yx tykkää äidistä toinen tyttärestä. Onko tarkoitus, et vizikirja koostuis tyyten samantyyppisistä vizeistä? Satunnainen lukija joko tykkää niistä kaikista tai pitää kaikkia mauttomina. Se olis ikävää.
ellauri024.html on line 662: Ei se toimi, eikä ole edes tärkeetä. Musta esim Rabelais on enimmäxeen suht rahvaanomainen ja mauton (hehe), mut on sillä joitain hyviäkin tsoukkeja. Samoin valtaosa Don Quijotesta on haukotuttavaa, vaik silläkin on valoisammat hetkensä. Läpeensä hauskoihin kirjoihin voi kyllästyä (esim AVS), kun samaa hauskaa saa mahan täydeltä. Et aina you win some, you lose some, ei sille mitään mahda.
ellauri024.html on line 674: Kyllähän mäkin ylennän izeäni kuin Arska panemalla muita halvalla, ainaskin suhteellisuusteoriassa. Pääsenxmä joholle on vähemmän ilmeistä, mut mulle yleensä riittääkin tasapeli. Se on jo puoli voittoa. Traagisia ollaan kaikki, ja koomisia, enemp vähemp.
ellauri024.html on line 732: Arskakin on lukenut Jevgeni Popovin novellin Nuoruuteni vuosina, missä Jevgeni alkaa kesken ilostelun itkeä. Muttei se komiikka siihen lopu, kato vaikka mun runoelman osasta XXVIII. Voihan sitä ihan hyvin itkeä ja nauraa samalla ajalla. Kettu kylpee, sanoo Seija lainaten äitiänsä Leaa, kun aurinko paistoi sateen lävize.
ellauri024.html on line 736: Se on monitulkintaista myös syvällisemmällä tavalla: olix joku kohtalo hyvä vi paha riippuu arvoista, ja arvoja voi aina kieltää tai muuten väännellä. Sehän se on sitä filosofiaa, joka just synnyttää komiikkaa. Paras huumoripläjäys on sellainen, jonka hauskuus jää just tolla lailla kahden vaiheille. Totta toinen puoli, mutta kumpi?
ellauri024.html on line 756: Kylse pointti on et humoristi nauraa izexeen ja izelleen, se eio ensi sijassa esiintymässä muille. Se ei ole rooli vaan asenne. (Roolit on ällöjä.) Mikä on luonnollista kert se rakasta ja nauraa samaa asiaa, izeään ja elämää. Se nauraa kaiken suhteellisuuta, ei suhteettomuutta. Sen normimaisema on loiva. Onkohan Aarnessa ainesta humoristix vikaa, vai onko se pelkkä koomikko kuten Frangenin Simo? Siis klovni, harlekiini, pelle, narri, pilkkakirves, irvihammas, koiranleuka, ilveilijä. No on se ainakin tollainen sekulihumoristi, eli hessu joka pitää vizeistä ja kaskuista, kertoilee ja kuuntelee niitä mielellään.
ellauri024.html on line 795: Poliittisesti Arska on vanhoillinen, vasureista se ei tykkää, vanha antikommunisti ja ryssänvihaaja. Laahus teillä on aina keskuudessanne, ja kermakökkäreet nousee aina pintaan. Mieluummin se kelluu sentään kerman joukossa. Se tykkää auktoriteetista, eli olla "pelätty mutta pidetty".
ellauri024.html on line 804: Haanpään luo tuli joku kunnan pampuista. Pentti meni heti toiseen huoneeseen, josta kuului vähän päästä kajahtava pieru. Aili meni availemaan ikkunaa. Jälkikäteen sanoi, että Pentti ei voinut sietää sitä heppua. Ihamaniemeläinen Heikki Ilvonen huusi järvellä apua. Mentiin kazomaan, istui juovuxissa veneen pohjalla. Mikä hätänä? No kun perse on märkä. Mullakin aina kastui takapuoli pienellä punaisella muovikanootilla meloessa Sommarhemin järviplotussa, mistä toistuvasti valitin. Siitä tuli sanonta: Miisun pylly on märkä.
ellauri024.html on line 857: Olis jopa valmis pesemään niiden varpaanvälejä. Hyi hemmetti. Kyllä nyt on Jeesuxen oppi unohtunut: köyhät teillä on oltava aina jaloissa.
ellauri024.html on line 868: Texasilainen trikoopipo muka baptistipastori hupparissa, suunnillen Paulin ikäinen nulkki, ahdistelee naisia aborttiklinikoiden liepeillä peukun kokosella kumisikiöllä ja ellon näkösillä nallekarhuilla, joissa on sydänääninauhoite. Vaaleansininen karhu poikasikiöille, kovemmalla sydänäänellä, pojat on aina kovaäänisempiä.
ellauri024.html on line 914:
Mä
en
tuskin
harvoin
joskus
usein
taajaan
aina
ellauri024.html on line 959: Järjestelmä-ällitieteen tarkoitus on valkopestä yritysten aikeita, tehdä omanvoitonpyynnistä salonkikelpoista. Osittain uudistetulla uljaan uuden maailman newspeakilla, mutta vanhoilla pappisvallan keinoilla. Koulitaan insinöörinplantut kuuliaisuuteen esivallalle, ja opetetaan niitä puolestaan opettamaan muut ulkoistetut työläiset tiimihenkisixi yhden hengen yrittäjixi, positiivisixi polkupyöräläheteixi, optimistisixi uberkuskeixi, muixi oman onnen sepoixi, hyödyllisiixi idiooteixi, hyväuskoisixi hölmöixi, hyvixi häviäjixi. Korvataan kollektiivisuus konnektiivisuudella. Samaa vedätystä se silti on kuin aina ennenkin. Vanhaa vinettoa uudemmissa leileissä. Kyllä olis Marxille ja Engelsille taas töitä.
ellauri024.html on line 1018: Kun kapteeni Teppo-Raimo lähti eläkkeelle, Eskin virka (no, tehtävä) siirretiin tuotantotalouteen osaxi työpsykologiaa. Sielunpaimen palaa Eino Kailan tielle. Se onkin ollut aina kiinnostuneempi filosofian sielunhoidollisista aspekteista kuin systemaattisista, niin systeemifilosofi kuin onkin. Lujaapierevän mustavalkoista valokuvaa seinällä se saa siellä kazella. Kohta roikkuu siinä ize vierellä. Tapettuna tapettiin.
ellauri024.html on line 1028: Onnex herra B lainaa porhon asua,
ellauri024.html on line 1044: kuten aina tehtiin vanhassa kunnon Yorkissa.
ellauri024.html on line 1071: Pamela tietää olevansa vain kurja kimpale maalattua lokaa. Hyväntekijänäkin vain nilkki kolmannella portaalla. Kaikkivaltias suuri laupias jumala on ensimmäisenä, sitten tulee herra B. Jospa muistaisin aina olla kiitollinen hänelle ja jumalalle myös.
ellauri024.html on line 1234: Siitä on ainakin 7 eri parametria piilotettu,
ellauri024.html on line 1244: on muita parempi? En minä ainakaan. Toki yritän
ellauri024.html on line 1372: Juuri näin paavit on aina suudelleet nazeja: teitä tarvitaan, muuten ollaan hukassa. von Wrightin kirjoittelu antaa vallankäytölle alibin ja byrokratialle oikeutuxen. Se saa kaiken näyttämään traagiselta välttämättömyydeltä: yhteiskunnan mutkikasta koneistoa öljyämään tarvitaan juuri tälläinen asiantuntijaeliitti ja byrokratia. Kansalaiset eivät tätä ymmärrä ja tuntevat izensä avuttomixi ja olonsa epäviihtyisäxi.
ellauri024.html on line 1386: Kirjastossa "The Library of the Living Dead" filosofimme kertoo terroristien tuntevan sokea vihaa ja haluavan hävittää olemassa olevan yhteiskunnan. (Mitähän terroristeja nää oli, ei sentäs arabisellaisia vielä tässä vaiheessa, mut ainahan niitä on, terroristeja.) Kummastakohan on enempi kyse, terroristien sokeasta vihasta vai sokean filosofin vihasta? Entä jos terroristi onkin ihminen, joka on kylästynyt olemaan mielisairaiden marmorikuula, järjettömien ja tuhoisten poliittisten, taloudellisten ja hallinnollisten toimenpiteiden kohde?
ellauri024.html on line 1394: Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.
ellauri024.html on line 1400: Toivon asettaminen tollaiseen edustaa samaa ajattelun syvyyttä kuin toivoa puhevikansa paranevan uittamalla tekohampaita vessanpöntössä. No kyllä von Wrightkin myöntää, että asennemuutoxia todennäköisempiä muutostekijöitä on kapinat, kumouxet, ekokatastrofit, sodat ja kärsimyxet. Niissähän apinat on aina olleet hyviä.
ellauri024.html on line 1402: Suomessa von Wrightin lällyfilosofian perintö jakautui kahtia: Ilkka Niiniluoto jatkoi torjuntaa maalivahtina ja Esa Saarinen kuljetti kiekon Espoon päätyyn. On myönnettävä Saarisen "kadonnutta puberteettia ezimässä" tyypin kulttuurikritiikin olevan hilpeämpää kuin von Wrightin ja Niiniluodon latenssifilosofia. Niiniluoto väittää kyynisexi nihilismixi kaikkea tutkimusta, joka ei ole todenkaltaisuuden näköistä. Vuosisatamme filosofia teoxen (sitäkään en ole lukenut, en edes tiedä miltä kansi näytti) esipuheessa, paljastaneixi missä on vika: filosofit on aina olleet tiennäyttäjiä. Ulkopuolinen asiaa tuntematon voisi ajatella, että suomalaisen filosofian suurperheen pitäisi kiireesti asettaa vaari holhouxeen. (No nythän se on tarpeetonta, suomalainen filosofia on kuollut jo luonnollisen kuoleman.) 1987 se näytti ennenaikaiselta, sillä von Wright ei ollut vielä lähelläkään silloin vielä huokuvien Kuusen veljesten, noiden suomalaisen kulttuurikritiikin Pekan ja Pätkän muodostamaa esseistiikan nollapistettä, AKS-henkistä Pentti Linkolan ylistelyä ja muita riman ohituxia, sosiobiologista führerin ezintää tästä ministerin maailmasta. Vaik ei pidä aliarvoioida sosiobiologian ja kasvitieteen soveltuvuutta kuusten salatun elämän tutkimuxessa.
ellauri024.html on line 1408: Helle: Eniten närkästystä – ja toisaalta huvittuneisuutta – tuntuu herättäneen akateemikko Georg Henrik von Wrightin runteleminen esseessä ”Lakritsipenis ja omenansyönnin ammattilaiset”. Kyse ei kuitenkaan tainnut olla niinkään henkilökohtaisesta von Wrightiin suunnatusta ryntäyksestä, ainakaan jos Jälkisanoja lukee vähän tarkemmin. Vai oliko sittenkin?
ellauri025.html on line 42: Ja Pollen ymmärtävän kaiken minä aina huomasin
ellauri025.html on line 64: Russellin kritiikki tässä on, että perustelut on jälkiviisautta, koska uskovainen uskoo johtopäätöxeen vaikkei arvostaisi Tompan kohtia (a) ja (b). Russell ize peukutti vapaata liittoa, ainakin niin kauan kun se ei sattunut omaan nilkkaan. Tompan bändärit on vastanneet että (c) Tomppa ei ize kirjoittanut noita typeryyxiä, ne on vaan osa katolista uskoa, ja (d) Bertie ize käyttää Principia Mathematicassa satoja sivuja todistaaxeen että 2+2=4. Ja silti todistuxessa oli virhe, tai paradoxi, joka kulkee Russellin nimellä. Credo quia absurdum. Avioliitossa 1+1=3 tai enemmän, et revi siitä ihmettä. Kyl tää kaikki on aika absurdia, ei tiedä nauraako vai itkeä. Absurdismin mestari Beckettin Sammeli tekee molempia.
ellauri025.html on line 95: Tuomas hyökkää voimakkaasti kaikkeuden ikuisuuden oppia vastaan. Koska tämä oppi oli kuitenkin Aristoteleen arvovallan tukema, hän pyrki osoittamaan, ettei Aristoteles ollut ilmaissut itseään oikein selkeästi tässä asiassa. Hän kirjoitti: ”Argumenttia jonka Aristoteles esittää tämän väitteen tueksi ei voi kutsua todistukseksi, sillä se on vain vastaus niiden entisaikaisten ajattelijoiden horinoille, jotka olettivat tälle maailmalle alun ja tarjosivat vain mahdottomia todistuksia. On kolme pointtia syytä uskoa, että Aristoteles itse antoi vain suhteellisen arvon tälle päättelylle ” (ST Ia 46,1). Tässä Tuomas lainaa sanasta sanaan Maimonideen Eksyneiden opasta, jossa syyt annetaan (I:2,15).
ellauri025.html on line 145: Calvinon pointti, ainaskin mulle, on että kaikki on jo sanottu, ja sanottu monta kertaa uudestaan tuhansia kertoja. Ei mitään uutta auringon alla, sen puolesta voitais yhtä hyvin vaikka lopettaa. Niin voitaskin, mutta apinoita tulee sieltä yhdestä paikasta koko ajan uusia, ja niille tää kaikki vanha sama on joka kerta uutta. Sen huomaa hyvin noista opiskelijoista. Samat vizit naurattaa niitä joka kerta, kunhan varoo, ettei kerro niitä samalle kohortille liian useasti.
ellauri025.html on line 156: Kimmerialaiset olivat muinainen kansa, joka eli nykyisen Ukrainan ja Venäjän alueella noin 700- ja 600-luvuilla eaa. He olivat alkujaan Keski-Aasian aroilla liikkuva sotaisa paimentolaiskansa, luultavasti indoeurooppalaisia. Myöhemmin kimmerialaisten alueelle tulivat skyytit. Assyrialaiset mainitsevat ensi kerran 714 eaa. ja iranilaiset viimeisen kerran noin 515 eaa.
ellauri025.html on line 283: Rahat pois meiningillä lainaa kulahtaneita brittisarjoja
ellauri025.html on line 284: samalla röyhkeydellä kuin islantilaispankit lainasivat rahoja
ellauri025.html on line 431: Onhan näissä ohjeissa paljonkin talonpoikaisjärkeä, ja onnex suhteellisen vähän on ohjeistusten väliin pantu hihhulointia, ihan minimimäärä jumalaista perustelua. Tulee etsimättä mieleen, että muinaisaikain jumalat oli mikrobien personointia. Nehän on suht näkymättömiä, aina paikalla, näkee kaiken, ja rankaisevat julmasti jos pettää hygienia. Uhrisavukin ja eläinten paistaminen ennen syöntiä on antiseptistä. Toisaalta jos uhrituleen pantiin jo vähän pilaantuneita paloja, ei niitä oikeestaan paranekkaan enää napsia.
ellauri025.html on line 465: Mäkin ostin 80-luvulla aivan humongous isot TV-lasit Lauttasaaresta (jossa niitä oli ennen muita kauppoja), mutta en sitten käyttänyt niitä päivääkään. Oli ne sen verran ääliömäisen näköiset kun kazo tarkemmin. 90-luvulla ostin Synsamista kovat piilarit, mutten pannut silmiin monta kertaa niitäkään. Inhotti työntää jotain vierasesineitä silmään. Larry Kakkonen näemmä käyttää piilareita, ainakaan sillä ei oo kuvissa enää muita laseja kuin Google-lasit, jotka meni perseelleen. Vakoiluvehkeitä, niitä ei sitten kukaan huolinut. Tai sit se on leikkauttanut silmäteränsä.
ellauri025.html on line 503: Vainajien, etenkin kuuluisien, ripattua alkaa respiitti.
ellauri025.html on line 512: ainaskin päiviä kuolemasta kulunut, niin jo muuttuu
ellauri025.html on line 518: Päättyy respiitti, alkaa karista vainaan rispekti.
ellauri025.html on line 536: vainajasta myös eräitä varjopuolia. Onnexi se on kanttuvei,
ellauri025.html on line 601: Något slags konsult vid ett stort företag. Näin ne aina sanoo kun ne antaa ymmärtää et nyt on kyse menestyvästä porhosta.
ellauri025.html on line 673: Å nej, kylä tossa Saga-Lillissä on paljon Monikaa, ainakin sen vanhemmissa on Monikan vanhempia.
ellauri025.html on line 682: Tää on lainaus Ingeborg Bachmannin (1926) prujauxesta Das dreissigste Jahr (1961). Varmaan kirjoitettu 1956 kolmenkympin kriisissä. Ingeborg on Itävallan tyttöjä, Klagenfurtista, väitteli (uskokaa tai älkää) Heideggerin existentialismista. Voihan se siitä huolimatta olla ihan ok. Vaikka vähän epätodennäköistä se on. Sen byhlainin saxankielinen synopsis on aika hämärä, joku Moll siinä on joka on ilkeä, kun taas tää "er" tai "ich" joka siis on Ingeborg ize, on hyvis, ei luikuri niinkuin Moll. Jotain sekoilua Italiassa ja lopussa joku autokolari. Siinä se. Tää on siis vaan novelli. Olikohan Monikan äidillä tää kirja ruozix kotona? Kirjoittaa vähän samalla lailla kuin Monika, katkonaisilla lauseilla ja runokuvilla. Ottaa Ingeborgilta vähän mallia toi Monika. Se varmaan muistelee omaa kolmenkympin kriisiä.
ellauri025.html on line 702: Jostain syystä tuli tuli Sagasta mieleen Liisa Mäntymies, toinen pelastunut, Aarnelta löytynein Haanpään sanoin "hienosittain, eikä aina niin ohueltakaan, hurskas".
ellauri025.html on line 737: Patti syntyi Germanstownissa kuten LM Alcott. Malethorpe koitti olla rivo kuin Kari Rydman, julkaisemalla lasten nakukuvia (ihan viattomia). Siitäkös möykkä nousi Nykissä. Onnistui. Kerroinko jo että se tyttö pimppisilteen Karin levyn kannessa on Simo Knuuttilan ja sen ekan vaimon tytär Nonna? Nyt ei Simolla enää ole hampaita, ainakaan etu. Sössötti epäselvästi Jaakko Hintikan hautajaisissa. Simo ja Eski Saarinen lauloi filosofien tilaisuuxissa soraäänisesti kuoppaleukaisen Jukka Kuoppamäen viisua Sininen ja valkoinen. Musta se oli jo siihen aikaan tympeää. Liian keskustaoikeistoisänmaallista. Vaikka oli olevinaan pelleilyä. Ei naurattanut. Naura sinäkin.
ellauri025.html on line 739: P.S. Nyt on Simokin jo vainaja. Mitäs hampaattoman vihoista.
ellauri025.html on line 752: Saschan muzi tarjoo bästa sugjobb i Santa Monica med omnejd. Mekin käytiin Santa Monicassa 70-luvulla, tai Santa Barbarassa ainakin. Ei kyllä tilattu imujobeja Saschan muzilta, surfattiin vaan Snoopyllä. Pappa heter Klas-Åke, Åke Hokan siis. Bling bling bling. Mix tää ämmä kirjoittaa tämmösiä 7 päivää lehden juttuja, tietääkö se niistä yhtään sen enempää kuin muutkaan kumikaula Alibin ja Ilta-Pulun lukijat? Eikös riittäis ne juorut jotka on muutenkin jo jaossa, pitääkö niitä saxia vielä lisää ehjästä kankaasta?
ellauri025.html on line 772: Kai tää Gusten väpelö on sit joku hyvis, kun siitä niin paljon on juttua. Ja yökkäsihän se bylsittyään sidottua tyttöä. Se osoittaa että sillä oli omatunto tallella. Vaikka vähän puuduxissa alkoholista ja huumeista. Mut sen nyt luulis Monikankin ymmärtävän. Gustenhan sentään meni poliisiin eikä tyytynyt sopupeliin, koko jutun painamiseen villaisella. Onhan tää poliisiasia. Poliisit on musta vituttavia. Somalien systeemi tuntuu paremmalta: silmä silmästä, hammas hampaasta, tai niiden arvoa vastaava etuseteli.
ellauri025.html on line 774: Så feminist jag är, äcklar Monika mig lite grann. Se on ihan oikeusministeri Häkkäsen linjoilla: elinikäinen tuomio ei riitä, pitää antaa niin monta sataa vuotta että takuulla sinne häkkiin kuolevat. Sähkötuoli hidastuxena, paristovirralla. Fast ingen har dött och livet går vidare. Ei kyllä mene ohi Monikalta, se näyttää märehtivän tätä maailman tappiin. Som feminist hon är. Onkohan Monikaa joku yrittänyt bylsiä väkisin? Ei Hilding ainakaan. Pikemminkin päinvastoin, kunde man tänka sig.
ellauri025.html on line 780: Pojat on mätiä omenoita, niillä on paha olo, ainakin sillä yhdellä Juuttaalla. Lukiallakin on paha olo, koska tän kirjan ihan koko porukka on mätiä. Maistuvat ja hajahtavat pahalta kuin pahentunut omena. Tytön olosta ei ole vielä ollut vielä puhetta. Tekikö sen mieli mätkiä niitä poikia? Ehkä se kerrotaan viimeisillä 40 sivulla. Aina voi toivoa että gängfäkki vähenee kovilla rangaistuxilla. Ainakin päästään enemmän tasoihin. Ja se on puolet rangaistusten tarkoituxesta, se retributiivinen.
ellauri025.html on line 811: No ei oo yxinomaan homo ainakaan, netistä löytyy kuva siitä häämekossa. Jonkun vanhan miehen käsikynkässä. Onkohan se sen isä? Tuskin sittenkään. Stashattu se on joka tapauxessa. Voi olla isän korvike. Olikohan sen isä Nisse juoppo? Äiti ainakin joi sen kanssa isän kuolemaa. Sen äiti oli töissä pääkirjaston lasten osastossa Rikhardinkadulla. Olikohan mun aikana? Ehkä mä oon tavannutkin sen. Monika on aika jyreä, silmät viirulla kuin kissapedolla.
ellauri025.html on line 871: ”Pidin äidin kuolemasta esitelmiä koko lähiympäristölleni. Soittelin yötä myöten ja sanoin: Min mamma är död. Äitini on kuollut.” Kukaan ei jaksanut surra Monikan kanssa, koska hän oli rasittava. Alkoholisti, jonka tunteet olivat aina turbulenssissa. Hän oli addikti, joka halusi kaikkea koko ajan ja näki vikaa vain muiden käytöksessä, ei koskaan omassaan. (Ei se tosin lähe niitä yxilöimään tässäkään, paizi just tän. Ois ollut hyvä kuulla myös Hildingiä, mut se on stashattu.)
ellauri025.html on line 874: ”Koko siihenastinen aikuisikäni oli ollut juomista ja juomisen ajattelua. Kun se sitten viimein loppui, olin kuin pikkulapsi, joka ei tuntenut itseään lainkaan.” Nyt se kai on löytänyt paremman minänsä, kun uskaltaa todistaa siitä Kotiliedessä. Kuivemman ainakin. Gnothi seauton, tunne izesi, kuten kanit kuvassa. Onhan se mainosta kirjoille, jotain kai maxettiinkin.
ellauri025.html on line 903: Monika oli pitkään yrittänyt vastustaa lukemista ja kirjoittamista. Hän ei halunnut olla kiinnostunut samoista asioista kuin äitinsä, joka toimi lastenosaston päällikkönä Rikhardinkadun kirjastossa. Se taisi olla isän tyttö, mutta äiti oli vahvempi. Sitkeämpi ainakin. Monikaa häiritsi myös se, että kirjoittaessa koko maailma pyörii helposti oman navan ympärillä. (Ei se sitä sittemmin liikaa ole häirinnyt.)
ellauri025.html on line 929: ”Vanhempani olivat hyvin läheisiä keskenään. Äiti ja isä olivat olleet aina tiivis pari, ja siskoni kanssa me olimme pari. Kun isä kuoli, äiti romahti.”
ellauri025.html on line 971: Kun puhelu päättyi, Monika meni polvilleen lattialle ja rukoili. (Vertaa Rousseaun Juliaan, sekin meni aina Vollen konttoriin vollottamaan polvillaan. Musulmaanit kyykistyy uimahallin vessassa. Lindgrenin lapset notkisti polviaan vain luvan kanssa. Kysyivät: Äeti, saako polovistua? Pamelan iskä piti polvirukouxia herra B:n vaunuissa, pysyäxeen poissa herrasväen silmistä.) Hän oli ollut aiemmin rationaalinen ihminen, joka ei uskonut Jumalaan, mutta nyt hänelle tuli tarve turvautua rukoiluun. Ei kestänyt ataraxia kuin Auschwitzissä Primo Levillä.
ellauri025.html on line 1033: Nimeni on Miina Sillanpää, muoto, Saariselkä. Avioliiton 12 vuoden jälkeen minä ja mieheni ovat olleet riitaa toisiinsa, kunnes hän lopulta jätti minut ja muutti Kaliforniaan ollakseen toisen naisen kanssa. Tunsin elämäni ohi ja lapseni ajattelivat, etteivätkö he koskaan näe isäänsä enää. Yritin olla vahva vain lapsille, mutta en pystynyt hallitsemaan sydäntäni kiusavia kipuja, sydämeni oli täynnä suruja ja kipuja, koska olin todella rakastunut mieheni. Joka päivä ja yö ajattelen häntä ja toivon aina, että hän palaa takaisin minuun, olin todella järkyttynyt ja tarvitsin apua, joten etsin apua verkosta ja löysin verkkosivuston, joka ehdotti, että tohtori Osagiede voi auttaa entisen takaisin saamista nopeasti . Joten tunsin, että minun pitäisi kokeilla häntä. Otin yhteyttä häneen ja hän kertoi minulle mitä tehdä ja minä tein sen sitten hän teki Rakkaus loitsun minulle. 48 tuntia myöhemmin, mieheni todella soitti minulle ja kertoi minulle, että kaipaa minua ja lapsia niin paljon, niin uskomattoman !! Joten näin hän tuli takaisin sinä päivänä, paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi virheestään ja kivustaan, jonka hän aiheutti minulle ja lapsille. Sitten siitä päivästä lähtien avioliitto oli nyt vahvempi kuin milloin se oli, kaikki kiitos tohtori Osagiedelle. hän on niin voimakas ja päätin jakaa tarinasi Internetissä, että tohtori Osagiede on todellinen ja voimakas loitsunpitäjä, jota rukoilen elääkseni pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex takaisin tai aviomiehesi muutti toisen naisen luo, älä itke enää, ota nyt yhteyttä tähän voimakkaaseen loitsuyrittäjään. Tässä on hänen yhteystietonsa osoitteessa: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp puhelinnumeroon +2349014523836 tai viber +2349014523836.
ellauri026.html on line 76: Juukassa lasten kanssa kesälomalla nostin auton takakonttiin 20 litran painavia vesipytiköitä, maitotonkkia. Siitä tuli mulle nivustyrä, joka leikattiin noin vuotta myöhemmin. Epäilen usein, että se vaikutti mun sukupuolitoimintoihin negatiivisesti. Kikkeli jäi vinoon ainakin. Mutta pieni vinous on vain luonnollista.
ellauri026.html on line 78: Merikadulla kaivettiin jouluisin esiin sinänsä aika suloton mäntypuusta veistetty lastutettu pöytäristi. Sitä ei tainnut kukaan ruumissiivouxessa huolia. Tollaisia aarikkamaisia talonpoikaisrykäyxiä olen myöhemminkin aina inhonnut.
ellauri026.html on line 92: Meteli nousi meillä viimexi, kun uskaltauduin tuumimaan, että misogynia (sanan kirjaimellisessa mielessä, siis naisviha) voi jäädä päälle pikkupojan äitiin, tätiin, mummoon tai muuhun mahtinaiseen kohdistuneesta kiukusta. Minä en istu Axan hännän alla, murisi Sakukin. Siitä huusi perheen naiset mulle pää punasena: onko sekin nyt taas naisten vika, syyttäkää vaan paska patriarkat izeänne eikä meitä. Ei kanzi tämmöisiä ääneen tuumia, meillä ainakaan.
ellauri026.html on line 102: Pienenä ihmettelin mixi kenkäraja on raja. Ei se olekaan sama sana etymologisen sanakirjan mielestä. Mä ostin etymologisen sanakirjan osa osalta "omilla" rahoilla lukioaikana, siitä oli silloin saatavana vaan nidottu versio. Tuolla se on vielä hyllyssä. Tutu-tädiltä perin hiljan sidotun kappaleen. Sisältö näyttää olevan ennallaan. Sen mukaan raja on loppuun kulunut tai muuten huono kapine. Niinkuin roju. Rajasuutarit paikkaa kenkärajoja. Ne on snobeja. Se toinen raja on venäjästä, kraj, niinkuin Ukraina, rajamaa.
ellauri026.html on line 112: Vatikka löytyy Lönnrotin sanakirjasta, jonka sain isiltä ylioppilaaxi tultua. Kirja jäi kuitenkin isin hyllyyn ikäänkuin syytinkinä kunnes isi kuoli. Nyt se on tossa mulla hyllyssä, kunnes mäkin liityn Hietaniemen hiljaisiin. Vatikka eli vatukka eli vattu, sanoo Elias. Mä tykkäsin pikkuisena vatuista enemmän kuin puutarhamansikoista. Ize asiassa en niin järin perusta jordgubbeista vieläkään. Mezämansikat on ihan toinen asia, ne on ihania, varsinkin kesän ensimmäiset. Ukonmansikoita kasvoi Sommarhemissä, ne oli jännän makuisia. Ei niin hyviä, mutta jänniä. (Joku eläkeukko Sivula Ylen uutisissa väittää, että vatikka on joku lyhyt varsta. Pitäköön pumppunsa. Mä lainaan mieluummin Lönnrotilta.)
ellauri026.html on line 165: Tapaamistani takinkääntäjistä on tässä puheena Anna Mauranen. Anna, oman edun ajaja ja viirusilmäinen kuten Anni Sinnemäki ja Monika Fagerlund, oli 70-luvulla kova kommari kielitieteen aineyhdistyxessä Aspektissa, kun tulin opiskelemaan. Se joutui maaseutukierroxelle kieli-instituuttiin Savonlinnaan, jossa se tutki mitäpäs muuta kuin käännöxiä. Hyvää harjoitusta takinkääntäjälle. Sittemmin se kipusi aina vararehtorixi asti, olihan se kehittänyt pelisilmää 70-luvun taistolaisten taistoissa. 2000-luvulla se siirtyi vähin elein valtaapitävien puolelle. Ei se niin suuri muutos ole, saman teki Björn Wahlroos ja monen moni muu. Diktatuuristahan kummallakin puolella on kysymys. Kasan päälle pääsystä, sama se minkä kasan.
ellauri026.html on line 170: Mauranen sanoi myös, että yliopiston henkilöstöä on vaikea saada osallistumaan hallintoelimiin. Se on aina valmis uhrautumaan toisten puolesta. Kekkosen mukaan henkilöstön edustajat haluavat kyllä osallistua elimiin, joilla on todellista vaikutusvaltaa. Viime vuosina juuri demokratiavajeen paikkaamiseksi on kehitetty erilaisia keskustelukerhoja, joilla ei faktisesti ole mitään merkitystä, koska johtajat kuitenkin päättävät. Sellaisiin ihmiset eivät halua mennä. Ei huolta, kyllä päätöxiin riitti Annan elin yxinkin. Kyrvänpää Kola-Ollin terho vetoapuna. Nilkki Samu hurraamassa lavasteissa. Koneen nuijapää nuijan varressa. Saatiin satoja varattomia verstaalta kilometritehtaalle. Osa otettiin kohta takaisin huonommilla ehdoilla. Annan alennusmyyntiä orjatorilla.
ellauri026.html on line 178: Puheessa Tyhmyys ylistää itseään. Tämän jälkeen teos saa vakavamman sävyn, joukossa puheita, joissa Tyhmyys ylistää itsepetosta ja hulluutta, ja siirtyy satiiriseen hurskaiden mutta taikauskoisten katolisten oppien ja katolisen kirkon korruptoituneiden käytäntöjen läpikäyntiin — joille Erasmus kuitenkin oli itse aina uskollinen — sekä pilantekoon pedanttien saivartelijoiden kustannuksella — mukaan lukien Erasmus itse. Essee päättyy kristillisten arvojen julistukseen. Kuulostaa pitkäpiimäiseltä tämäkin. En kyllä ole lukenut. Millään kielellä.
ellauri026.html on line 192: Eliezer oli ainakin 3 henkilöä raamatussa. Abrahamin ovela hovimestari, Moosexen poika, ja joku pienempi profeetta, joka ennusti jonkun haaxirikon.
ellauri026.html on line 255: Se panee koko jutun naispuolisen Tyhmyyden nimiin, siis puhuu naisen suulla, ja lopux vielä pitää sitä lieventävänä asianhaarana, naisethan on tyhmiä. Siinäpä turvallinen koni piiskata, ammuvainaa jota vihtoa.
ellauri026.html on line 263: Soihtuliljaniityt esiintyy Homeroxella vainajien stomping groundina. Joku typerä linkvisti Steve Reese luulee että Homeros kuuli väärin, kyse oli kata spodelon leimona (tuhkakentällä) väärin kuultuna kat´asphodelon deimona (soihtuliljaniityllä). Paskan marjat Steve, sanonko minne saat ton neronleimauxesi työntää. Me romantikot peukutetaan soihtuliljoja. Tai vähintäänkin narsisseja. Narsissihan on vähän kuin mun oma kukka, hehe.
ellauri026.html on line 268: Tyhmyyden kavereita on izerakkaus ja mielistely. Mikko Tolosen väitöskirjan nimi oli "izerakkaus ja izestä tykkäys Mandevillellä ja Humella." Mä luin sitä jonkun pätkän kun se oli hyllyssä, ihan vaan tutustuaxeni Mikko Tolosen mielenmaisemaan. Nyt en muista paljonkaan. Hume ainakin oli aika izetyytyväinen. Kai sen vois uudestaankin lukea, nyt tän runoelman valossa. Self-love ois niinku izekkyys, ja self-liking niinku ylpeys. Ne pitäis erottaa eri passioixi, ne sanovat.
ellauri026.html on line 321: Tässä huoahtaessa on tilaisuus kysyä kysymys joka juolahti mieleen viime yönä (nyt on aamukahdexan ja vielä pimeää helmikuun puolessavälissä): onx tää mitä E.R. ylistää tyhmyytenä oikeasti tyhmyyttä (mun, tai edes sen mielestä) ja ylistääx se sitä oikeesti vaiko kieli poskessa. Mun fiilis on et se ei aina tiedä izekään, eikä välitä. Tää tekee siitä renesanssi-ihmisen.
ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
ellauri026.html on line 384: Mut hei mähän oisin hölmöin kaikista, Demokritos osoittelis mua sormella, jos jatkaisin tätä tavisten luetteloa pitempään. Etenen siis korkeakoulutettuihin pelleihin, niihin jotka luulee olevansa fixuja mut on ihan yhtä pönttöjä. Niiden joukossa on paalupaikalla lingvistit, joita surkeampia ei ole kyllä kukaan, kaikki niitä vihaavat, besserwissereitä tuhnuja. Ne kukkoilevat tiedoillansa kouluissa - sanoinko kouluissa? Luostareissa paremminkin, tai teurastamoissa, koulukodeissa - vanhenevat siellä keltanokkain keskellä, metelissä ja homeen lemussa, silti luulee olevansa jengin parhaita, pelottelee opiskelijoita kelalla ja aikarajoilla, muilla virtuaalikepeillä ja porkkanoilla, lampaina hiiviskelee sutten pikkutakeissa. Viihtyy niin mainiosti ettei menis eläkkeelle ollenkaan, jatkavat vaan "tutkimusta" eläkkeellä muka "kiireisinä." Paukuttavat opiskelijoiden päähän jotain vanhentuneita nixejä, joilla raukat sitten turhaan ezii pestejä. Ihan onnesta puikeena jos saa selvillle, kuka oli Ankhiseen äidin kummin kaima, tai löytää jonkun ammoin kuolleen kielen sanavainaan jostain homeisesta kivestä: ahaa, mentula tarkoittaakin kullia.
ellauri026.html on line 386: Mut ei haittaa, kun on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muhun kiukkunsa. Tunsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin muun rähmäsilmän peukutuxia. Tää mun elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, kun niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?
ellauri026.html on line 388: Ne onkin vixuimpia jotka plagioivat toisten töitä omixeen, ja siirtää toisten kovalla vaivalla sepittämät jutut omiin töihinsä; ei väliä jos plagiaatit selviävät myöhemmin, nyt ainakin ne saavat niistä ilmaista kunniaa, jengi osoittaa niitä haavi auki sormella ja läpyttää. Pääasia et oma nimi paistaa joka lehdellä. Se nimkin voi olla joltain kuuluisammalta kirjoittajalta nyysitty, jotta kansi kiinnittäisi rahvaan huomion kirjamyyynnissä. Ja kirjan nimi vielä, se voi olla vaikka "Kuka tappoi kenetkin".
ellauri026.html on line 392: Ja sit on nää tietokirjailijat hyötykirjoineen, karvaisine viittoineen ja naavapartoineen esim Klinge, Wahlroos, Enkvist ja Valtaoja, jotka ovat olevinaan ainoita viisaita miehiä, muut vaan statisteja. Esittelevät keximiään mahdottomia mahdollisia maailmoja ja historian käänteitä, selvittävät kaikki markkinoiden ilmiöiden syyt ja seurauxet, ihan kuin ne olis luonnon kirjanpitäjiä tai sihteerejä, tai jostain taivaasta pudonneita sanansaattajia. Luonto nauraa niille koko matkan geenipankkiin. Ne ei tiedä mitään, on keskenäänkin aivan eri mieltä. Esittelee ensimmäisiä syitä, mityyxiä ja tämyyxiä kuin S. Albert Kivis-vainaja. (KOO) ellauri026.html on line 407: Stoalaiset muuten kuvittelevat olevansa kaikista kuolevaisista eniten jumalisia. Mutta ottakaapa käsille vaikka vain yksi ainoa tuollainen oppinut; olkoonpa hän 3- 4- tai jopa 600-kertainen stoalainen, myös hän siirtää antaumuxella syrjään elleikään partaansa, joka on hänen viisautensa olennaisin tunnusmerkki ja yhdistää hänet joulupukkiin, niin ainakin piinallisen arvokkuutensa ja rautaisen siveysoppinsa ja kalsarinsa, samoin kun oikaisee ozansa rypyt kun ryhtyy harjoittamaan kaikenlaisia tonttuiluja petihommissa. Lhyesti sanoen, jokaisen viisaan on huudettava avuxi minua, yxin ja ainoastaan minua, halutessaan ruveta isäxi. Niinpä niin, mixi en voisi puhua teille avoimesti ja vapaasti tapojeni mukaan? Sanokaa minulle, ovatko pää, kasvot, rinta, käsi, korvat, jotka kaikki ovat kunnian- ja huomionarvoisia ruumiinelimiä, luodut ihmisten ja jumalien siittämistä varten? Ei, arvelen etteivät ne kaikki yhdessäkään kelpaa elämän siementämiseen. Pikemminkin ihmissuvun monikertaistamiseen kelpaa eräs toinen elin, joka on niin hullunkurinen ja etuveitikkamaisen näköinen, ettei sitä voi mainita nimelläkään naureskelematta. Tästä pyhästä lähteestä jokainen olento ammentaa alkunsa varmemmin kuin pytagoralaisuus numerosta 4.
ellauri026.html on line 430: Ne jotka kokee tämmöstä viisautta, eikä niitä ole paljon, kokee jotain hulluuden kaltaista. Sillä ne sanoo sekavia asioita, niinkuin sellaiset jotka eivät ymmärrä edes ize izeään. Näyttävät välillä hilpeiltä, välillä masixilta, välillä itkevät, välillä nauravat tai huokailevat. Ja kun ne palaa tolkkuihinsa, ne ei tiedä missä ne on olleet, ruumissako vaiko sen ulkopuolella, vai unessa; eivätkä muista mitä kuulivat, näkivät, sanoivat tai tekivät, ja tietävät vain tän, vähän niinkuin sumussa tai unessa: että niillä oli siinä hulluudessa hyvä olla. Ja six ne ovat pahoillaan että ne on taas tajuissaan, ja haluisivat takaisin, ollaxeen aina hulluja. Ja se on pientä esimakua niiden tulevasta onnesta.
ellauri026.html on line 461: Oli miten oli, Fima on jo päättänyt että Erasmus on pikku huijari ja narri. Niinkuin kai olikin. Mut ei se silti tarttis jotain huumoritonta jenkki mitättömyyttä osottamaan sitä unitaarisella sormella. Fima lähtee siitä, että jokainen Eran sana on todennäköisesti valetta. Era "lainaa" koko ajan, jopa omastakin taskusta. Tässäkin se muistuttaa erästä toista elämäkerturia, jonka nimi vaatimattomuuden vuoxi jääköön nyt mainizematta. Se löytyy näitten mustelmien etusivulta. Se alkaa ällällä.
ellauri026.html on line 465: Kukas se oli tää Scaliger? Se ainakaan ei tykänny Erasmuxesta. Nimitti sitä halvax oikolukijaxi ja viinaratixi.
ellauri026.html on line 485: Selkeesti Jefaa ärsyttää tää väpelö, joka ei pelaa amer. jalkapalloa ja haluu nukkua pitkään aamulla kuin muumiperhe, syödä vaan huviretkellä kylmiä paloja. Izensä paapoja! se ärisee Era-vainajalle kuin Calleri. Erityisesti Era inhos kalaa. Huono juttu munkille. No onhan niitä kala-allergisia, mutta Jefan mielestä se on TRIVIAALIA! Ota izeäsi niskasta ja niele kala kokonaisena, kuin kondori. Mikä ei tapa, se vahvistaa.
ellauri026.html on line 651: > Joku nimenpudottelija se oli, ihan hienoillaxeen pudotti H:lla nimikoidun nenäliinan jonnekin. Sellaisiakin on, nimiä nyt pudottelematta. Siteerasi sitä iänikuista kahteen kertaan uimatonta jokea, johon Hesiodos silti vahingosta viisastuneena kielsi kusemasta, ettei tule juotua toista kertaa samasta virzasta. Oliko se Gunnel? Ei. Ei ollut Eskin kirjanen Better butter ainakaan. Eski ei ole niin negatiivinen eikä yhtään niin vaikeasti ymmärrettävä. Voi ei sula Esan suussa. Se tavoittelee joukkoja. The more the merrier. Kukoistus kuuluu kaikille. Yöpostinkantajille ja vessaa peseville islamisteille, joista jokainen voi räätälöidä oman duuninsa. Harsi pätkätöistä izellesi oiva tuluskukkaro, nollasopimuxet parsinlankana. Läpiveto-ohjeet Eskin Topaasi-pelistä! Hinta vain noin 20e! Tule fyysisest tuotantotalouden laitoxeen noutaa oma!!
ellauri028.html on line 61: Oi sukupolvi! oi nuoruuteni! Oi ajat, jolloin pääministeri heitteli ukrainalaisessa kirjopaidassaan väkijoukkoon piirakoita, konvehteja ja kuparirahoja! Oi vuodet, oi ajat, kun kauppasin perunaa, työskentelin puimuritehtaalla, kävin koulua, yliopistoa, kävin istunnoissa "Eteenpäin"-lehden kirjallisuuspiiri "Petäjikössä", lensin Murmanskiin, join vodkaa, kunnioitin tyttöjä, laskin logaritmitikulla, luin "Junostia", poltin mezässä nuotioita ja vannoin Nikolaitshukin kanssa kalliorotkon yllä "säilyttäväni kaiken tämän"! Oi nuoruuteni! Oi nuoruutemme! Sen sankarillisen ajan lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset!
ellauri028.html on line 88: Initially, a surviving one of his daughters, Clara Clemens, objected to its publication in March 1939, probably because of its controversial and iconoclastic views on religion, claiming it presented a "distorted" view of her father. Henry Nash Smith helped change her position in 1960. Clara explained her change of heart in 1962 saying that "Mark Twain belonged to the world" and that public opinion had become more tolerant. (Ehkä se myös tarvizi vähän pätäkkää leivän syrjäxi.) She was also influenced to release the papers by her annoyance with Soviet reports that her father's ideas were being suppressed in the United States. (Ei Laika ole ainut koira radalla. Vuosi 1962 oli Kuuban kriisi, kylmä sota kuumeni. Popovin nuhruista mutta optimistista nuoruutta.) The papers were selected, edited and sequenced for the book in 1939 by Bernard DeVoto. (Sota tuli väliin, jumala piti varmistaa voittajien puolelle. No ainahan se on voittajien puolella. Tai sit se haluu antaa opetuxen tai sillä on joku ovelampi suunnitelma mielessä.)
ellauri028.html on line 99: Toinen aivan mainio kahden markan pläjäys on What is man. Kyse on taas just samoista teemoista kuin mullakin, onx ihminen vaan tyhmä elukka vai vielä pahempaa, vaan kone, vaiko jotain hienoa, joku taskukokoinen puolijumala. Nuori mies uhoilee, vanha mies suhtautuu kyynisesti, ei enää edes sarkastisesti. (Joku kyllä kommentoi, fair enough, että näissä filosofisissa dialogeissa on aina joku fixu, esim. vanha mies, ja toinen totaalinen tomppeli, esim. nuori mies. Epistä, Joni heittää KOKO AJAN! valitti Pauli lumisodassa Juuan mökillä.) Erittäinkin hyvin väännettyjä pointteja. Mm. se LM Alcottin runotytön skizo et jos hyvis saa hyvät vibat kiltteydestä onx se sillon izekäs vai epä. Turhaa nikerrystä ja nakerrusta, mitä väliä. Hyvin menee mutta menköön. Who cares, kuten argumentoi Booze Hound alempana.
ellauri028.html on line 101: Onkohan jenkit kiemurrelleet ihan noloina kun nää Markun jutut tuli julki. Epäamerikkalaisuutta Mississippin suurmieheltä. No ei, kyllähän Amerikkaan mahtuu mielipiteitä. Vaikenivat kuoliaaxi. Sehän olikin jo melkein vainaja. Piti näitä pöytälaatikossa, sanoi raamatuxensa mieli mustana, luki yxityisesti kavereille kuin Rusakko sen tunnustuxia. Sellaista on liikkeellä kuin coronavirusta. Pari vinkkiä ois kiva miten ne sai yleisönsä pysymään istumassa paikallaan ja kuuntelemaan loppuun saakka. Kuoli 75 vuotiaana, julaisi tän anonyyminä vuotta ennen sitä. Alla tulee arvioita Goodreadsilta. Booze Hound on nähtävästi Jevgenin hengenheimolaisia.
ellauri028.html on line 258: Eli huonomminkin voi käydä, ja joka iikalle on oma elämä ainutlaatuinen ja ennen näkemätön (edellisiä ei muista ainakaan, mikä voi sekin olla hyvä asia). Voi siitä huumoria repiä vaikkei mitään uutta, kyllä hyvä läppä naurattaa vaik 300M kertaa kuultuna. Jos 200M kärpästä ei voi olla väärässä, miten sitten 300M vääräleukaa apinaa.
ellauri028.html on line 287: Kielistä mä oon ollut aina kiinnostunut, ihan pienestä.
ellauri028.html on line 296: on mulle aina ollut ominaista. Six kai mä jäin näille alaoxille.
ellauri028.html on line 314: Mut nolot asiat muistaa aina parhaiten, onnistumiset hävii mielestä.
ellauri028.html on line 498: Tapani tulette tuntemaan, urbaanin käytöxen käsikirja, yhdessä toisen yhtä nimitutun vainajan,
ellauri028.html on line 575: No hyppään yli pari vielä puujalkaisempaa viziä ja menen suoraan asiaan: pianaikaa koko rauhanaikainen rauhantahtoinen armeijamme voidaan korvata armeijasimulaattorilla, joka puolustaa simuloitua maatamme ulkoa tulevia uhkakuvasimulaattoreita vastaan. Kyberuhat pannaan superselliin, pilviporsaat roviolle, jossa niitä linkoo virtuaaliläjillä äreet lintuset. Kassa kukoistaa. - Hauska kuulla että armeija ottaa vaihtoehtoisen todellisuuden vakavasti! Kybersodassa pärjännee tälläinen rimpulampikin kaveri, et mä tuun mielläni reserviin! Isänmaallisuus on aina ollut mun sydäntä lähellä! - Hienoa! Olkaa hyvä, saako pyytää vapaaehtoisexi tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM! Ei vaitiskaan, vizi vizi! se oli vaan simulaatio! - Aargh! niin olin mäkin! Mein leben!
ellauri028.html on line 604: hah hah olipa hauskaa (kutittaen kainalosta izeä),
Laihialla surettiin hautajaisia koska ne maksoi liikaa ja surettiin myös vainajaa.
raha kuolema
puujalka
"surettiin?" Voiko puujalan enää veistää kehnommin?
ellauri028.html on line 663: - Jumala on kuollut! (Nietsche) - Nietsche on kuollut! (Jumala) - Molemmat on vainaita! (mä)
ellauri028.html on line 665: Ääh. Ei huonosta tule kalua. Sama juttu kuin musiikissa, kuuntelen sujuvasti mutta laulussa on kuutonen. Pienin mahdollinen siirto tuottaa mahtavasti huvia, sanoi Aarne Kinnunen. Aarne kyllä takuulla vinoilee tässä Paavolle, vaaralliselle vainajalle selän takana.
ellauri028.html on line 832: Kok jäi viimesex, ei ollut vielä aika kypsä. Johtoon meni kexusta. Totta Mooses, Puovon loputon autiomaavaellus simahti lopulta. Jätemäen irakgaten jälkeen päsmärixi tuli uuniperunoista kuulu Frankenstein. Hyi kuinka olikin aika vastenmielistä, saatana. Ja mä olin aina vaan siellä Babylonin vankina.
ellauri028.html on line 871: Jumala on raamatussa ilmoittanut nimensä: Jahve, sukunimi epäselvä, poikansa on Jeesus Jahvesson. Jahve on annettu iankaikkiseksi nimeksi eli isän nimi tulee aina olemaan Jahve, kaikissa kielissä, vaikka sitä nimeä ei saa turhaan lausua. Jehova! Jehova! Jehova Jehova Jehova! Tää ei ollut turhaa ollenkaan! Kumpaakaan nimeä ei koraani käytä puhuessaan jumalasta. Allahilla on 99 nimeä mutta yksikään niistä ei ole Jahve/Jeesus. Se on sadas/101:s, mutta se on Allahille hepreaa.
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri029.html on line 122: Nämä ohjeet ovat siinä mielessä ”vain” suuntaa-antavia, että tilannekohtaisista linjauksista voi tulla minkä verran vaan meidän keximiä mielivaltasia poikkeuxia. Opitte samalla suhtautumaan rennommin sääntöihin ja määräyxiin. Ne on vaan suosituxia. Vähän sellasta norminpurkua. Hinnoista voi aina neuvotella. Isoäiti on nyt tarjouxessa.
ellauri029.html on line 148: Kaikki kirjoittamasi esseet ovat julkisia ainakin Runk-akatemia-tasolla. Salaaminen vaatii, että neuvottelet ja sovit asiasta valmentajasi kanssa etukäteen. Laadullisesti heikko essee ei ole peruste salaamiselle. Ilman valmentajan kanssa sopimista salattuna julkaistu essee ei ole hyväksytty tapa toimia eikä oikeuta esseepisteiden hopsaukseen. Runk-akatemialla omista opeista, kopeista, nakeista ja nenäherneistä täytyy pystyä viestimään avoimesti. Kirjaa esseet myös HOPSiin esseepisteiden välilehdelle.
ellauri029.html on line 176: Akateemisen esseen kirjoitat 2 – 3 henkilön ryhmässä. Sitä varten tarvitaan aina useita lähteitä, kirjoja ja mielellään myös muita lähteitä kuten ajankohtaisia artikkeleita Wahlroosilta, Vartiaiselta tai Embuskelta. Kirjat saavat olla niitä vanhoja. Esim. Popperin Avoin yliopisto tai Runk-akatemia on hyviä.
ellauri029.html on line 183: Hemmetti, jo on kova vaatimus, jopa 9 sivua 3 hengen tiimissä, siitähän tulee, hetkinen, katon luuurista, kolme sivua per nuppi. Onkohan tää nyt kohtuullista. No toisaalta onhan se kiva perehtyä johkin asiaan oikeen kunnolla. Ja opintopiste sivusta kuulostaa kyllä reilulta. Nää solut on varmaan jotain talousfundamentalismin terroristisoluja. Hipsterparrat ja vyöpommeja. Se solun ahkerin jolla on rumimmat vaatteet ja pisin naama raportoi, kommentoi, imuroi ja tiskaa astiat. Niin aina.
ellauri029.html on line 190: Podcasteja/vlogeja saa alkaa tehdä vasta, kun tiimiyrittäjä on ensin osoittanut kirjoittamisen kykynsä. Tähän menee ainakin ensimmäinen lukukausi. Podcast-julkaisemiseen saa luvan omalta valmentajalta.
ellauri029.html on line 253: Johtoporras yritti edistää kahden erilaisen kulttuurin sopeutumista asettamalla työpareiksiaina yhden kiinalaisen ja yhden amerikkalaisen työntekijän. Tämä oli ihan fiksu liike johdolta ja johtikin