ellauri022.html on line 148: Lafayette antoi pojalleen etunimexi George Washington. Olikohan niillä jotain jimbajambaa keskenään? Se otti pojan mukaansa jenkkeihin, ehkä Fanin isoäiti näki sen. Pikku-Jorista ei tullut kovin kuuluisaa. Napsu epäili Lafayettejen lojaalisuutta. Jäljet pelottivat.
ellauri022.html on line 150: Washington ei muuten kaatanut kirsikkapuuta 6-vuotiaana ja pystyi oikein hyvin valehtelemaan, kuten kaikki muutkin USA:n presidentit. Trump hakkaa siinä jopa edeltäjät kirkkaasti. Eikä iso-Jori heittänyt taalan rahaa Potomacin yli, toisin kuin Roope, joka vielä juoxi vastarannalle ja otti rahan kii.
ellauri024.html on line 1358: von Wright torjuu vähän kaikkea, se on taantumuxen varamaalivahti, nyt kyllä jo vilttiketjussa. On torjuttava antirationalismi, joka syyttää järkeä ihmiskunnan onnettomuuxista ja uskoo, että vain lapsi ja villi-ihminen voivat tulla autuaixi. Ehei, kyllä eturauhasvaivoista kärsivät vanhuxetkin on sinne jonossa. On torjuttava, se on wrightiläinen kategorinen imperatiivi perusmuodossa. Jorin laki 1. Taas tätä antroposentrismiä: rationaalisuus on "epäilemättä" piirre joka syvällisimmin erottaa apinan eläimestä. Helvetin rasisti, taas ajamassa apinoiden apartheidia.
ellauri024.html on line 1360: Huikein antikliimaxi: "älä kysy, tuletko sinä paremmaxi tekemällä sitä tai tätä - esim ryhtymällä filosofiseen mietiskelyyn tai lievittämään köyhien hätää. Anna vaan vaatimuxen vaikuttaa izeesi omalla voimallaan, niin löydät oikean tien." Täähän on jo E.Saarisluokan izehoitoa. Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAAAN. Älä kysy, Jorin laki 2.
ellauri024.html on line 1362: von Wright ei kohtaa non-Wrightia. Se tukehtuu omaan oxennuxeensa yrittäessään sulkea pois kaiken erilaisen ja vaikeasti sulavan. Sen esseet ei ole keskustelevaaa filosofiaa (no kenen filosofin on, antiikin dialogit oli ihan samanlaista paasausta). Jorin textit on jatkuvaa normatiivista monologia, joka ei kysy vaan käskee.
ellauri024.html on line 1372: Tätähän luonnevaurioiset poliitikot vakuttelevat izelleen ja muille vuodesta toiseen: te ette ymmärrä, että on pakko tehdä juuri näin. (Luonnevauroisten onkin pakko tehdä vaikka mitä.) Traagisen erehdyxen tunne kasvaa seuraavassa lauseessa: Yhteiskunta "vaikuttaa 'epäinhimilliseltä', työelämä tarkoituxettomalta." Eihän yhteiskunta ole oikeesti epäinhimillinen, ihmisistä vaan tuntuu siltä. Työelämäkään ei ole tarkoituxetonta, vaikka valmistaisi jippoja riisimuropakettiin. Työntäisi päivittäin pienten myrkkymuovihevosten sisään Jorin lakien lyhennelmiä, eli paperilappuja joissa lukee: "Älä kysy. On torjuttava. En ole ensimmäinen enkä viimeinen." Työpäivän jälkeen voi kysyä mitä tuli tuotettua, ja vastaus on: ekokatastrofia vuodelle 2030. Hizi tää on niin pelottavan totta nyt.
ellauri024.html on line 1388: Humanismin ydin on Wrightille se mikä on apinan parhaaxi (mix vaan apinan, eläinrasisti?), ja apinan paras on taas kaikki mikä on hänelle hyväxi ja tekee hänelle gutaa. Koska vain paras on kyllin hyvää, ei kande jäädä seuraamaan kuinka nää Jorin klisheet kiertää kehää, vaan syvennytään von Wrightin filosofisempiin texteihin.
ellauri024.html on line 1394: 5-vuotiaan pikku Jorin kirje joulupukille: kaksi toivetta, yleinen asenteidenmuutos joka vaikuttaa suotuisasti yhteiskuntajärjestyxen kehityxeen. Poliisivaltion joulupukin vastaus: joku jossain tekee jotain mistä meille ei kerrota mitään, heittää lisää järjestystä kehiin: kybersotaa, taistelukaasuja, lennokkeja, kidutusta. Pohtia voi miten von Wrightin "kulttuurikriittinen" esseetuotanto eroaa massaviihteestä. Samat naiivif ajatuxet ja julistuxet on ennen von Wrightiä suunnattu suppeille ja laajoille yleisöille tuhansia kertoja ja tuhansilta kanavilta (esim. Disney Hollywoodissa).
ellauri026.html on line 503: Pot pot pot pot potkut sain, kesken hakkailua, lauloi joku Malmsten, joko Jori tai Jevgeni. Samaa saattoi laulaa se Jevgeni Popovin novellin Jäkätti pikkumies, joka ehdotti naisystävälleen Mashkalle (sille jäkätille), että oltas niinkun raiskausta. Miten niin raiskausta? No niin et mä yritän naida sua väkisin ja sä paat vastaan minkä kykenet. Mashka kiinnostui. No pikkumies yritti parastaan, väänsi ja väänsi, sai kaikki vaatteet pois, ja oli jo työntämässä sisään, kun Mashka potkaisi niin kovaa et se putos lattialle ja mursi isovarpaansa. Töissä työnjohtaja laski varovasti tynnörin sen (toiselle) jalalle, se huusi kovaa: Uijuijui! Varpaani! Koko homma todettiin työtapaturmaxi ja miekkonen sai kuukauden saikkua täydellä palkalla. Kokeilivat sitten Mashkan kanssa kaikkea, ette uskokkaan. Mashka oli sitä kymmenen - ei yksitoista vuotta vanhempi, ja painoi 91 kiloa. Kai se rakastikin pikkumiestä, kerta antoi sille ex-miehensä lentäjäntakin ja karvalakin, kun heitti hukkapätkän ulos ovesta. Oli pahoillaan, mutta omat lapset oli tärkeempiä. Äijä asui sitten firman autotallissa, pysyi lämpimänä kun oli se takki ja karvalakki. Oli kiitollinen Mashkalle.
ellauri028.html on line 95: Ihmetellessään taivaskuvitelman tylsyyttä Make huomauttaa aivan oikein, et se FUCK! FUCK on elukoiden kolmesta tavotteesta kaikkein mieluisin, eli mix pitää ne perseet jehovan taivaassa nimenomaan tervata? Mä on ajatellut tykönäni (ihan izexeni vain, siteerataxeni Jori Malmstenia) että #metoon kannalta se iso virhe jumalalta (Darwinista en sano mitään ettei se suutu) oli, että elukat pitää päämääränänsä nimenomaan panoa, eikä läheskään niin paljon lasten tekoa. (Kai se johtuu siitä, että lasten tulo on elukoille liian etäinen ja abstrakti päämäärä, sitä ei hevin saa koodatuxi liskoaivoihin.) Nimittäin siitä justiinsa seuraa kaikki nää #metoo väärinkäytöxet: pannaan alaikäisiä, pannaan vastahakoisia, yhtään edes miettimättä edistääkö se puuhastelu onnellista perhettä. Pääasia et tuntuu pippelistä kivalta ja pääsee kyykyttämään naisia. Suunnittelufiba miehissä. Takaisin piirustuslaudalle jehova! Vaan näyttäähän se pelittävän näinkin, tuumaa jumala ja Darwin miehissä. If it ain't broken, don't fix it. Let good enough alone. Paras on hyvän pahin vihollinen.
ellauri033.html on line 323: Jorikalle"/>
ellauri033.html on line 324: Joris-Karl Huysmans
ellauri033.html on line 336: Charles-Marie-Georges Huysmans (Parijs, 5 februari 1848 – aldaar, 12 mei 1907) was een Frans auteur. Huysmans werd geboren uit een Franse moeder en een Nederlandse vader; zijn grootvader was tekenleraar aan de Militaire Academie in Breda en stamde uit een Zuid-Nederlands geslacht van schilders. Om zijn Nederlandse afkomst te onderstrepen publiceerde de auteur onder de naam Joris-Karl Huysmans.
ellauri033.html on line 1099: À rebours est un roman de Joris-Karl Huysmans paru en 1884. La particularité de ce roman est qu´il ne s´y passe presque rien : la narration se concentre essentiellement sur le personnage principal, Jean des Esseintes, un antihéros maladif, esthète et excentrique, et constitue une sorte de catalogue de ses goûts et dégoûts.
ellauri033.html on line 1101: Jorixen paras kaveri oli toinen deeku Villiers. Siltä ei ole yhtään mainittavaa kirjallista jäännettä.
ellauri033.html on line 1106: Villiers collabore au Figaro à partir d´avril, puis à Gil Blas en août 1884. À cette époque, il se lie avec Léon Bloy et Joris-Karl Huysmans, qui entretient avec lui une correspondance littéraire, et qui publie À rebours, où Villiers apparaît comme l´un des auteurs préférés du héros, des Esseintes.
ellauri034.html on line 52: Jumalan edessä – niin ajan oven tuolla kuin tällä puolen – elämäsi arvo ei perustu siihen, mitä sinä olet tai teet, vaan kenelle sinä kuulut. Kuolemassa tämä on helppo ymmärtää ja hyväksyä. Ajan oven tuolla puolen ei ole merkitystä sillä, mitä minä teen tai olen tehnyt, vaan kenelle minä kuulun. Jumalan omat astuvat Jumalan valtakuntaan Kristuksen tekojen perusteella, koska he kuuluvat hänelle. (Jori Brander, metodistikirkon pastori Kuopiosta)
ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
ellauri036.html on line 47: Amantine kuumui julkkixista, izekin kun oli sellainen. Se kuoli siis 71-vuotiaana 1876. Sen isoisoäiti Mme Dupin oli naisasianainen jo 1700-luvulla. Jori pukeutui maskuliinisesti kuin Elna-mummi 30-luvun potretissa. Nuorempana se bylsi kirjailijajulkkiksia, vanhempana jelppi niitä muutenkin, kuten Balzacia ja Flaubertia. Hugo oli vaan pen pal. No Viki joutui matkustelee paljon maanpakolaisena. Joria haukku setämiehet kuin kissaa koiratarhassa, etenkin Baudelairen taholta:
ellauri036.html on line 54: Mussen kalju kaveri Desgenais yrittää todistella ettei sillä ole väliä bylsikö Jori muitakin samaan aikaan kuin Mussea. Kert ei ole väliä sillä et sitä oli bylsitty paljon ennekin ja bylsitään sun jälkeenkin. Niinniimmutta, inttää Musse, ja sen pointti on se sama atavistinen, koitetaan välttää epäselvyyttä siitä kenen runkusta naaras kulloinkin tulee paxuxi. Ettei tule kannateltua jonkun toisen aisaa. Vaikka se ei tässä tapauxessa, toistettakoon, ole edes relevanttia.
ellauri036.html on line 185: Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päättyi Mussen kolmen vuoden elämäkerta. Panee miettimään mitä nää oli nää 2 George Sandin puolikasta, olixne jotkut Mister Hyde ja Doctor Jekyll? Luultavasti George lyttäs pikku Mussen aika pahasti, ja toipuaxeen siitä nöyryytyxestä sen piti palastella Jori kahtia, joista jälkimmäisestä se sitten otti sen kuristusotteen, jonka se olis halunnut siitä ekasta, siitä oikeasta molli-Jorista.
ellauri046.html on line 284: Sörkä Diapsalmata ei ole muuta kuin sen Paasauxia. Jokunen Jorina ja Penseys on joukossa. Esm Sörkkä heittää kehnon läpän Swiftistä. Siitä ei kaunosielu ilmeisesti tykännyt. Mautonta. Tragikoominen pastori laittaa humoristipiispaa. Sören oli sevverran viikinki, et luki brittejäkin saxaxi. Sen paasauxet on iankaikkista marinaa. Pigene behage mig ikke, ne rupistuu niin nopeasti. Ja ne on uskottomia, mikä on ikävää, tai sit ne on uskollisia, mikä on myös ikävää. Entten tentten, kurjaa on kumminkin päin. Marinaa. Joku Ingrid Basso on äkännyt et Luutarha ehkä apinoi Reikärauta Rene Chateubriandia, jonka haudantakaiset muistelmat on hyvin samantapaista kristillis-masista märinää.
ellauri061.html on line 1166: Jari Tervon sain haasteena takaisin Jorilta, jolle määräsin Ursula K. Le Guinin Hain-sarjaa. Tämä kyseinen Minun sukuelimeni tarina löytyi minulta omasta kirjahyllystä, sillä se tuli silloin aikoinaan kirjakerhosta, kun olin unohtanut peruuttaa kuukaudenkirjan. Jostain syystä olin säilyttänyt kirjaa, vaikkei se koskaan minua kiinnostanutkaan. No, nytpä se sitten pääsi käyttöön.
ellauri063.html on line 440: Luin Volvoa ohjaavalle muusalle Hamletin spoilerin Wikipediasta just ton Yorickin takia. Yorick esiintyi, muistettaneen, myös huonojen tilanteiden miehen apulaisena Black Adder-skezissä. Näytätpä huonovointiselta Jori, loputtoman läpän mies, sanoo Hamlet jaxossa 5 sen pääkopalle.
ellauri074.html on line 397: Tää hemmo pelkää kuolemaa ihan sikana. Se on tavallista tosi solipsistisissa narsisteissa niinkuin vaikka Palkeen Saku. Ne ei voi kuvitella että maailma jatkuu niiden kuoltua ihan samanlaisena. Niinhän siinä kuitenkin kävi. Cioran sanoo olevansa katkera tänne jälkeenjääville, jos niitä nyt voi ollakaan. Size oli huonouninen ja musikaalinen. Kaikki edellytyxet mystikoxi. Ilmiselvä narsisti. Kova poika kittaa kaffea ja vetää röökiä. Ei Ihme ettei nukuttanut. Ryppyoza mammanpoika pelkuri. Piisamirotta joka syö kakkua riippukeinussa. Naisten suhteen se näyttää olleen tavallinen setämies. Similaires à Emil Cioran: Sean Connery, Alice Miller, G.A. Moore, Emil Cioran, ja koko joukko mulle tuntemattomia suuruuxia. Punaposkinen G.H.von Wright kirjoitti Eno Kalalle Cambridgesta että G.E. Moore oli suuri pettymys. Se oli sekottanut sen johkin toiseen ja oli pettynyt Russellin haamukirjoittajan seminaareihin. (Kukahan se toinen oli? Tuskin G.A. Moore Jr.) Onnexi Wittgenstein tuli pian sen tilalle, ja punaposkelle tuli maittavampaa poskeenpantavaa. Skriv till mig så ofta som du kan. Eno ja Jori oli sukulaisia äidin puolelta. Vähän tollasta nepotismia.
ellauri077.html on line 789: Toi essee on Jorin kommunistifoobista örwellystä. Kommunistipamflettia se ei voi edes lukea kun se on niin huonoa englantia, käännöstä jostain saxasta ranskasta tai venäjästä. Oikeistoveikko Örwell käyttää anglosaxonia lyömäaseena ajaaxeen kommunismin aaveen brexitmatkalle.
ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.
ellauri145.html on line 688: Joris-Karl Huysmans on Anteron seuraava potilas. Charles-Marie-Georges Huysmans (5. helmikuuta 1848 Pariisi, Ranska – 12. toukokuuta 1907 Pariisi, Ranska) oli pukinpartainen Jorikalle">flaamilaissyntyinen ranskalainen kirjailija ja taidekriitikko, jonka ensimmäiset romaanit olivat naturalistisia. Hänestä tuli kuitenkin pian dekadentti. Hän oli myös arvostettua kirjallisuuspalkintoa jakavan Goncourt-akatemian ensimmäinen johtaja Huysmans oli ranskalaisen äidin ja alankomaalaisen isän ainoa poika. Hän aloitti 20-vuotiaana pitkän uran Ranskan sisäministeriössä. Useimmat romaaninsa hän kirjoitti virka-aikana työpaikalta varastamalleen kirjepaperille. Ranskalaisillahan ei ole töissä muuta kuin luppoaikaa, kuten selviää amerikkalaisten tekemässä ranskisklisheekokoelmassa nimelltä Emily in Paris. Se on mikäli mahdollista vielä kehnompi kuin Jorin romaanit. Huysmansin varhaisimmat teokset saivat vaikutteita naturalisteilta. Niihin kuuluvat muun muassa romaani Marthe, histoire d’une fille (1876) ja pienoisromaani Sac au dos (1880), joka perustui Huysmansin omiin kokemuksiin Saksan–Ranskan sodasta.
ellauri161.html on line 28: Jori Huysmans - Andy Nyölén
ellauri161.html on line 40: Oliko Huysmansin Jori hinuri tai edes bi? Eräät pahentuvat ajatuxestakin. Pikkusen panee epäilemään kuiteskin, eze jaxais muuten vaan kirjoittaa noin paxun kirjan jostakusta ilmipetteristä. Aika läpinäkyvästi se ihastelee kahta uudenaikaista veturia, jotka ovat hänestä kauneudessaan virheettömämpiä kuin yxikään nainen. Selkeästi junamiehiä!
ellauri161.html on line 42: Oli sillä kyllä joku "ompelija" Anne Meunier, vanha kunnon Pät, jonka kuoltua se rupesi katolisexi Huismannien suvun kauhuxi. Se siirtyi Baudelairesta ja Moreausta gregoriaanisen kirkkomusiikkiin. No kaikki tollaset symbolistit on jumalisuuteen oljen verran raollaan. Ne on anaalista järjestystä rakastavia narsistisia oikislaisia. Ihmettelin et mikä sai Andy dandyn suomentamaan tämän romskun ihan apropoo asiasta neljänteen? No selityshän löytyy tosta esipuheesta, tää on kirja noin 179 asteen kääntymyxestä, ja Andylla on tässä oma lehmä ojassa. Lopuxi Jorikin söi tärkkelysöylätin ja kuoli sen perään kurkkusyöpään 1907. Ei siitä koskaan tiedä, vaikka siitä olisi jotain hyötyä, siitä öylätistä siis. Paizi jos tuonpuoleisessa odottaakin jättimäinen kana. Tai Allah, mikä pahempaa. Olis siinä vähän selittelemistä.
ellauri161.html on line 448: Joo ja nimenomaan! Huysmansin jälkipuheesta on ilmeistä, että Au rebours tarkoittikin kirjaimellisesti taantumusta, réaction. Vitun poliisivirkamies halus peruuttaa takas keskiajalle, joka sen miälestä oli apinaköörin historian parasta aikaa, kirkko päätti kaikesta ja hyvin meni. Kristikansan 1000v suruaika, sanoi joku kolleega. Mistä se tähän sitten päätyi? No solipsistis-narsistis-idealistifilosofi Sopen fanittajana, "luotti Schopenhaueriin enemmän kuin omaan järkeensä". No sitä Jorilla ei ollutkaan edes kotitarpeixi. Helvetti mikä ellopää, ja Andy on toinen samanlainen.
ellauri161.html on line 456: Jori ei jaxanut innostua enää panojutuista, enintään junista ja käteenvedosta. Uusia muotoja tarvitaan se sanoo kuin Sakari Jurkka vainaa, muuten ei ole koko taidetta. Kukahan senkin ääliömäisyyden kexi ensimmäisenä?
ellauri161.html on line 458: Zolan henkilöillä ei Jorin mielestä ollut sielua, sen halusi Jori puhaltaa heroihinsa takaisin. Vittu tää fin se sièclen pärinä oli tosiaan taantumuxen paluuta. Zola oli isokourainen ja ronski, ruipeloa Joria se samalla "ihastutti" että pelotti. Mutta se halusi jotain jalompaa, olihan se sentään sisäministeriössä töissä. Saatana mikä lällypää, kuin Ändy Nyölen pimiössä maripaita päällä.
ellauri161.html on line 795: Jorin mielestä Ambrosius oli tylsimys, kristittyjen kikhernekauppias. Mutta sen virsistä se piti. Vilkaistaanpa sitten niitäkin. Tässon 1 aika lyhykäinen.
ellauri161.html on line 811: Virgilin ja Kikherneen latinasta ei Jori perusta, hankalaa se onkin lukea. Vulgäärilatina on paljon helpompaa frankofonille. Myöhemmästä kirkkoilustaan huolimatta Jori on ja pysyy kummallisena hienohelmana, hyvin homahtavana.
ellauri161.html on line 819: Hello, Léon, Kari-Jori, Andy, neljä katolista dändyä. Sen ne ovat näkösiäkin.
ellauri161.html on line 887: Aivan päättömiä otteita. Jotain sekin todistanee. Ernest Hello est mentionné par Joris-Karl Huysmans dans son roman Là-bas en ces termes : « Le véritable psychologue du siècle, se disait Durtal, ce n´est pas leur Stendhal, mais bien cet étonnant Hello dont l´inexpugnable insuccès tient du prodige. »
ellauri161.html on line 1009: Huis hais käsi sinne. Jori kuoli inselinä leukasyöpään. Varmaan poltti piippua molemmista päistä.
ellauri161.html on line 1011: Kari-Jorin piti olla Maupassantin kanssa Zolan naturistioppilas. Mutta se alkoikin sekoilla katolisten kaa. Zola luovutti, löi hanskat tiskiin. Naturismi myytiin lyhyexi. Sehän olikin vähän niinkö kommunistiviihdettä. Kun sota hävittiin, taantumus teki sellaisesta lopun. Molli-Jori puolustaixen: Ei Eemelikään jäänyt tuleen makaamaan, nuoresta pessimististä tuli ajan kanssa ensin katteeton optimisti ja sitten journalisti.
ellauri162.html on line 74: Kirjakauppa, jossa on kirjoja!” huudahtaa Rosebudiin astuva toimittaja Jari Mäkäräinen. Hän on saapunut haastattelemaan kirjailija Pirkko Saisiota. Saisio on paikalla, yleisöä vain ei näy. Paloviita arvelee, että ihmiset odottelevat ja ”säästelevät” kirjamessuviikonloppua varten. Tai ne pelkäävät että Pirkolla on korona ja kyyristelevät kotona. Rosebudista löytyi mulle Nyölenin suomentama Huismannin Jorin kirjahko joululahjaxi. Kiitos Seija.
ellauri162.html on line 169: Mustikoille on paha paikka päättää kumpi loppuviimexi on ohjaxissa, sallimus vai homo tylsimys. Esim Huishais Jori ei osannut oikein sanoa. Mun kanta on eze on näkökulmakysymys. Homma etenee deterministisesti niin, että järjestäytynyt materia esim apinoiden päässä heijastaixen izeään ja angstaa sixi koko matkan kohti lämpökuolemaa.
ellauri162.html on line 340: Antti Nyölenin Huismannisuomennos on selvää 21. vuosisataa. Sellasta rapsakan rouheaa uutta suomea. En brasilienare vid namn Ricardo levde som en död pojke I 20 år. Kari-Jori gjorde det hela livet långt.
ellauri162.html on line 342: Jean des Esseintesin kotilinna oli Lurps. Vanhemmista sillä oli vain pelonsekainen muisto. Sellaisista tuleekin iisisti tunnekylmiä narsisteja. Sillä oli suippo, yllättävän vaalea parta ja ilme samaan aikaan penseä ja viekas. (Jori on tässä kohtaa kazonut izeänsä peiliin.) Jesuiitat pilasivat Huishaisin orvon sankarin.
ellauri162.html on line 345: Hyvin se haukkuu kaverinsa esipuheessa: kristilliset internit ahkeroivat messussa ja naisseikkailivat salassa. Ne olivat lahjattomia ja sovinnaisia keplottelijoita, hyväosaisia laiskureita, joiset tuli hurskaita ja kuuliaisia yxilöitä valtion tarpeisiin. Norssit olivat vähemmän tekopyhiä ja vapaamielisempiä, mutta yhtä rajoittuneita. Elostelijoita jotka intoilivat opereteista ja raveista, pelasivat pelejä, matalamielisten apinoiden huvituxia. Sellainen rellestäminen oli Jorista alhaista. Kirjallisuus"miehet" eivät olleet yhtään parempia. Jori tyrmistyi niidn kaunaisista ja halpamaisista mielipiteistä, puheista jotka olivat kuluneita kuin kirkonpenkit ja masentavista kiistoisa, jossa teoxen mitta oli painosmäärä ja myyntiluvut. Nyölen painaa ize omat kirjahkonsa, koska kaunokirjallisuuden painosluvut ovat Suomessa olemattomat. 25K isänmaallista finlandiakirjaa kelpaa vain seinäntäytteexi. Vapaa-ajattelijat oli dogmaatikkoja ja saarnamiehiä, jotka tukahduttavat "muiden apinoiden" mielipiteitä. Kadunkulman suutaria hieman valveutuneempia.
ellauri162.html on line 347: Jorin halvexunta apinalajia kohtaan lisäntyi päivä päivältä. Hänelle alkoi valjeta, että valtaosa kädellisistä on joko roistoja tai typeryxiä, tai molempia. Hänellä ei ollut toivoa löytää toista hapantelijaa, jolla olisi samat antipatiat kuin hänellä, ja joka olisi silti nauttinut sen seurasta. Ylläri.
ellauri162.html on line 456: Jorin avatar marisee et kaikkivaltias suuri yleisö peukuttaa kirjoja joista puuttuu niin ajatuxet kuin tyyli. Sellasia mauttomia kuten Ayme ja Artaux Pas si Mauvais.
ellauri162.html on line 492: Tertullianus suositti yxinkertaisia asuja sekä kasvisruokia. Samaan aikaan toisaalla Heliogabalus esiintyi drag queeninä, homosteli sikana ja keekoili merkkivaatteissa. Tää oli Jorista "ihastuttavaa". Hm, Andyn mielisana taas.
ellauri162.html on line 589: Virtahevon (Augustinus von Hippo) tunteellisiin uikutuxiin Jori oli lopen kyllääntynyt. Naisia halventavat pätkät näyttää sitä lämmittävän erityisesti.
ellauri162.html on line 680: Papille tulee keikkalainen pyykkäri ja se menee häpeissään ostamaan ehjät kalsarit. Sillä on koko aika mahakipuja. Mixeise mene lääkäriin? Mullon koko ajan selkäkipuja. Mixen mä mene lääkäriin? Koska ennen lääkäriä on vain kipeä, lääkärillä käytyä on sairas. Se ei kelvannut edes tykinruuaxi eikä pidä urheilusta. Se on oikeestaan aika saman sorttinen mitään tekemätön vastarannan kiiski kuin tässä samaan aikaan työn alla olevat Itchele ja Jori. Sellaisia kirjailijat enimmäxeen ovat. Ne jotka osaa tekee, ne jotka ei osaa tekee teoxia.
ellauri172.html on line 57: Rabelais ja Moliere ei Huismannia naurata. Se ei ole mitään huumormiehiä. Hartaus, ahdistus ja katumus ei viihdy samassa alkovissa kuin tyhjännaurajat. Villonia se lukee aika ajoin, ja d'Aubignéta joskus, verensä siitä tuntien kuumemmax. Vaikkei se edes ole katollinen, vaan hottentotti! Kenties Jori luki tämän:
ellauri172.html on line 138: A rebours s. 251 meinaa vastoinpäin kuin vastarannan kiiski eikä ainoastaan juurittaen kuin mopsi Eetu. Tämmönen rienaus on Huisingan mielestä palvomista nurittepäin, pyllistämistä kumarruxen sijasta. ("Vastahankaan" kuulostaa pikemminkin vain passiivis-aggressiviselta vastahakoiselta jarrutuxelta, huopaa kun muut soutavat. Vastustus, vastarinta, hangoittelu. Esimerkiksi: Päätös toteutettiin vastahangasta huolimatta. Olla vastahangassa jossakin asiassa: vastustaa jotakin asiaa. Asettua vastahankaan: ryhtyä vastustamaan. ) Jorin pointti lienee että mixi pyllistellä ellei ole jotain mille pyllistää. Kyllä kyllä, mutta siihen riittää että on jotain nilkkejä jotka ize tyhjän päälle kyykistyessään kyykyttää alamaisia ja joita suututtaa alamaisen väärään suuntaan pyllistys.
ellauri172.html on line 142: Pariisilaisrunoissa Jorin silmiin osui tämä syvällinen naisen määritelmä: eternel feminin de l'eternel jocrisse. Ikuisen aisankannattajan ikuinen naispuolisuus. Siis mitä? Nyöleen panee potin nokkiin: Iänikuisen tolvanan lähtemätön naisen luonne. "Säe on vaikeasti avautuva." No tässä mennään taas kuin Zolan lukkari. Le dégoût, la haine de la femme le firent jurer comme un charretier.
ellauri172.html on line 148: Yxi Jorin diggaamista Edgar Allan Poe-tyyppisistä sekoiluista oli Villiers d'Isle-Adamin noveletta Veera, jonka mottona luki: L’amour est plus fort que la Mort, a dit Salomon : oui, son mystérieux pouvoir est illimité. Paskanjauhantaa. Kuten todettiin hautakirjoitus-albumissa: rakastaminen on elävien askaretta. Kuolleet eivät bylsi eikä juorua. Villiers oli jonkunlainen Hegel-diggari. Tarina ei kaikessa lyhykäisyydessään ollut kummonen:
ellauri206.html on line 252: IL fréquente le salon de Charles Buet, où il rencontre Jules Barbey d'Aurevilly, Joris-Karl Huysmans, François Coppée, Léon Bloy, Laurent Tailhade et autres cretins. Il rencontre Edmond de Goncourt, avec qui il restera lié jusqu'à la mort de ce dernier en 1896, et qui fut son principal protecteur. Edmond de Goncourt, dans la récente édition complète en 22 volumes du Journal des Goncourt, se montre curieux de toutes les questions sexuelles et particulièrement de l'homophilie. À partir de 1884, Edmond de Goncourt, jusque-là banalement réactionnaire, devient un antisémite enragé, Jésus l'a sauvé après 27 années d'homosexualité. Il se veut esthète et dandy en même temps qu'explorateur tapageux du vice et de la vulgarité, curieux assemblage qui verse souvent dans le pire mauvais goût, et qui lui vaut le mépris hautain de Robert de Montesquiou, dont Lorrain, pour sa part, fait volontiers sa tête de Turc pour sa prétention à l'élégance et à la chasteté. « Lorrain », écrit Léon Daudet dans ses Souvenirs, « avait une tête poupine et large à la fois de coiffeur vicieux, les cheveux partagés par une raie parfumée au patchouli, des yeux globuleux, ébahis et avides, de grosses lèvres qui jutaient, giclaient et coulaient pendant son discours. Son torse était bombé comme le bréchet de certains oiseaux charognards. Lui se nourrissait avidement de toutes les calomnies et immondices. »
ellauri222.html on line 896: Georges Benjamin Eugène Clemenceau [kləmãsõ´] (lempinimi Le Tigre de Papier, ”Paperitiikeri”; 28. syyskuuta 1841 Mouilleron-en-Pareds, Vendée – 24. marraskuuta 1929 Pariisi) oli ranskalainen journalisti ja valtiomies. Hän oli yksi Ranskan kolmannen tasavallan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajia ja toimi kahdesti Ranskan pääministerinä vuosina 1906–1909 ja 1917–1920. Clemenceaulla oli keskeinen rooli ensimmäisen maailmansodan jälkeisten rauhanjärjestelyjen muotoilussa ja hän vaati erittäin ankaria rauhanehtoja Saksalle. 1865 eli sisällissodan päätyttyä Jori muutti Yhdysvaltoihin, jossa asui neljä vuotta ja työskenteli muun muassa tyttökoulun opettajana Stamfordissa Connecticutissa. Häneen teki vaikutuksen amerikkalainen sananvapaus, joka oli paljon laajempi kuin Napoleon III:n Ranskassa. Palattuaan Ranskaan vuonna 1869 Clemenceau ryhtyi harjoittamaan lääkärin ammattia Pariisissa. Clemenceaun ensimmäinen vaimo oli hänen entinen oppilaansa, amerikkalainen Mary Plummer, jota hän nai vuonna 1869. Heillä oli kolme lasta, mutta liitto päättyi eroon.
ellauri222.html on line 902: Clemenceau kannatti interventiota Venäjän sisällissodassa ja otti käyttöön sanonnan cordon sanitaire (terveysside) kuvaamaan Neuvosto-Venäjän eristämistä, jonka oli tarkoitus estää kommunismin leviäminen Länsi-Eurooppaan. Jori teki 1922 menestyksekkään puhematkan Yhdysvaltoihin. Ei ihme että Sale sitä peukutti.
ellauri254.html on line 358: Primary influences on the movement weren't merely western writers such as Brix Anthony Pace, Paul Verlaine, Maurice Maeterlinck, Stéphane Mallarmé, French symbolist and decadent poets (such as Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine and Charles Baudelaire), Oscar Wilde, D'Annunzio, Joris-Karl Huysmans, the operas of Richard Wagner, the dramas of Henrik Ibsen or the busty broad and toyboy philosophy of Arthur Schopenhauer and Friedrich Nietzsche.
ellauri260.html on line 395: Tätä Joria peukuttaneet kaverit on voittopuolisesti jotain patakonservatiiveja tai muuten oikeistohenkisiä hörhöjä: Ludi Wittgenstein, Jöns Carlson, Sigmund Freud, TS Eliot (The Waste Basket). Belovin Sale varmaan kerta sillä oli senniminen hahmo Augiessa, ja nyt siis tää Aucken. Hiljattain The Golden Boughia on kritisoitu laajalti imperialistisena, katolisten vastaisena, luokka- ja rasistisena elementtitalona, mukaan lukien Frazerin oletukset siitä, että eurooppalaiset talonpojat, aboriginaalit australialaiset ja afrikkalaiset edustivat kivettyneitä, kulttuurisen kehityksen aikaisempia vaiheita.
ellauri345.html on line 48: Tää on oikeastaaan jatkoa Goethe-albumille 47. Märepalana on näet jälleen kerran aiemmista paasauxista tuttu saxalainen marxistijuutalainen Walter Benjaminin ja sen pitkänläntä yritelmä Goethesta, tai varsinaisesti Goethen valinnaisista sukulaisista eli seelenbryydereistä. Antisemitistinä suhtaudun jo ennakolta aika nuivasti Benjy-jyrsijään. Mutta niin kuuluu ollakin, ennakkoluuloista sopii alotella, rohkaisee Hannu-Jori Gadamer. Siis to business!
ellauri349.html on line 175: "Onko siis oikein sanoa, että kyseessä on eräänlainen tanssimusiikki?" Wittgensteinin persoonallisuus pusertui läpi Molli-Jorin punaisten poskien ja kääntäen. Korkean tason rohkaisu, ellei peräti siunaus. Siinä prosessissa jokin on parempaa ja tavoiteltavampaa kuin jokin muu. Kasvussa on, ja kasvu on talousliberalismin taikasana. Asioilla, tilanteilla, koko elämällä on myönteinen eikä kielteinen liikesuunta. Energia, bossanova, tunnetotuus, epätäydellisyyden estetiikka. Keskinkertaisuuden logiikka. Oiska osui naulan kantaan: Oletko jäänyt vaille vittua? Eski oli kuin Alvar Aalto pörssiklubilla, puhui ruokottomia ja kehui koko ajan izeään. Infantiili. Ylisanojen estetiikka on sukua ulkokultaisuudelle, omahyväisyydelle ja sille että luulee liikoja izestään. Tismalleen!
ellauri365.html on line 245: Joris-Karl Huysmans, Antoine Guillemet et Tourgueniev (la princesse Mathilde voulait venir à tout prix, masquée...
xxx/ellauri057.html on line 892: Andre Gide kadehti kovasti Joria. Merkkas reunakommentteja kaikkiin Maigret-kirjoihin. Andre oli homo. Andre kadehti myös Dostojevskiä.
xxx/ellauri057.html on line 895: Perhe oli laskukas, isä sydänvikainen. Äiti hemmotteli Joria, mutta tykkäs enempi pikkuveljestä. Äiti piti ensin airbnb:tä, sitten muutettiin pieneen postilaatikkoon. Zhozh lopetti koulun kesken ja rupes lehtineekerixi.
xxx/ellauri057.html on line 901: Tigy (Jorin eka vaimo) oli belgi maalari. Simenon hankki sille naispuolisia pokia sittemmin tunnetuxi tulleella taidolla.
xxx/ellauri057.html on line 911: Josephine ei ollut vakuuttunut Jorin tulokulmasta ja dumppas sen.
xxx/ellauri057.html on line 923: Tulihan se sieltä. Olin vissinvarma et kun Jori saavuttaa maailmanmenestystä, Tigy on tehnyt tehtävänsä ja saa mennä. Ja saihan se. Lapset jäi takuulla äiskälle.
xxx/ellauri057.html on line 949: Oikein Jori paskiaiselle, vaik säälix käy Marie-Georgesia. Jori delppaa 86-vuotiaana. Viimeisenä emäntänä eli garde-founa sillä oli joku Teresa Sburelin. Joo se oli vaimo Denisen kotiapulainen vsta 1961, 23 vuotta nuorempi kuin Jori, joten Jori oli sen kimpussa kuin kiiliäinen. Loppupeleissä Teresa otti Jorille äiti Henrietten paikan. Vuonna 1964 Jori tuli hetkexi järkiinsä ja meinas hiihtää jyrkänteeltä alas, mutta Teresa pysäytti sen vahvoilla handuilla. Sehän ois ollu Teresalle katastroofi. Jori sanoi sitä nartuxi, mikä oli kohteliaisuus Jorilta. Kun Jori pöpisi muistelmian mankkuun, Teresa ei saanut enää puhua koko iltana. Jorin punainen lanka olis katkennut. Tai pikemminkin vyyhti. Jos Simenonilla ois ollut textinkäsittelyohjelma se ois voinut tuottaa puolet uuden Maigret kirjan lauseista kopipeistaamalla. Hirvee sika miehexi, mutta rahantunteva. ("mutta" vaiko pikemminkin "ja"?)
xxx/ellauri170.html on line 942: Aika paskapuhetta vääntää Huismanni katolisesta kirkosta. Kyllä se on aina ollut vallanpitäjien kelkassa, kz vaikka Nasse-sedän kirjelmä. Vittuako Jori ja Koala-setä valittaa, ihan mukavastihan niillä molemmilla oli asiat.
xxx/ellauri170.html on line 943: Köyhillä on puutetta ja rikkailla kivan tekemisen puutetta. No voi voi. Sope oli aivan vitummoinen marisija. Jori harkizee kääntymistä aina kun sen vaivat kääntyy pahemmixi. Niinpä tietysti. Kyllä toi mun analyysi oli aivan sattuva, että usko ja toivo ovat valintafunktion arvoja imaginäärialueella.
xxx/ellauri170.html on line 947: Vulgääri tietämätön snobi, moukka maripaidassa kuten ihailemansa Jori. "Peijakas!" hän huusi tohkeissaan.
xxx/ellauri170.html on line 948: "Totisesti ällistyttävä nämä kasvit !" "Syfilis on kaikkivaltias", mietti des Esseintes. Syfilis on kaikkivaltiaan kexintö, yxi parhaita. Pelkääköhän Nyöleenkin pillua kuten Jorin avatar, näkee siitä painajaisia. Se et tää snobi inhoaa suosittuja juttuja on vaan käänteistä kumikaulailua. Vitunko väliä kuka tykkää mistäkin. Hizi tästä kirjasta tulee yhtä kiukkuisexi kuin Hesarista. Hienoa.
xxx/ellauri170.html on line 955: Baiser mélangé nimeä ei löydy, mutta voisi vaikka tarkoittaa 69-asentoa eli 2 hengen suusexiä. Molo molemmissa poskissa. "Sylisuudelma"pa hyvinkin. Jori on ilmiselvä homopetteri. En kylä sitä yhtään epäillyt.
xxx/ellauri208.html on line 178: Molli-Jori tunsi epätoivoista
xxx/ellauri208.html on line 192: Molli-Jorin erektiovaikeuxia.
xxx/ellauri208.html on line 453: Koko liuta keropäitä tulee luetelluxi: Molli-Jori, fig Newton, Imi Cunt, pelokas Petilt Pascalle, pyssy-Peggy ja luihu Claudel. Eipä huisin vakuuttavaa sori vaan. Mumslimistuneiden opiskelijattarien hunnuista tulee Michelille mieleen Nouvelle Heloise ja sen munaton Abelard. Polygynismi ei ole vahinko vaan Allahin ja hänen profeettansa Darwinin nimtuten tarkoitus, että vain parhaat koiraat pääsee levittämään siementä. Kuten esim ja erit humanistiproffat. Jepu jee! Muhammed ei liioin sunkaan ize kexinyt kivitystä, se vain sofistikoizi sitä. Sekin on osa Allahin suurta suunnitelmaa. Mut on parempi ettei lue Koraania ize, on se sen verran paxua pahansuopaa jollotusta. Parhaiten Mikin vakuutti Ernst Rüdigerin 4 vaimoa, eri tarkoituxiin soveltuvina.
xxx/ellauri208.html on line 464: Michelin mielestä Molli-Jori pelkäsi vain ruumiillista kärsimystä ja kaipasi vain kotiliettä ja piparjuurella maustettua lihasoppaa Anne Meunierin esiliinan nauhoissa. Oletteko mennyt naimisiin? Kyllä, naimisiinpa hyvinkin. Todella merkillistä yhtyä lihassa, mutta oikeastaan ihan mukavaa. Eli mikäs oli tän faabelin opetus? Että sietää varoa musulmaaneja, varsinkin muhoilevia. Ne tekevät vielä lopun ranuista. Ja piilottakaa hyvän tähen apinakoiraiden silmistä las tetas y el culo, ne saavat ne aivan hulluxi. Euroopan johtavan misantroopin vangizeva, tyrmäävän pessimistinen ja myyvä summeeraus ihmisluonnosta. - The Guardian.
xxx/ellauri305.html on line 169: 40v sitten punkkiambulanssi Esa Saarinen koitti selvittää Jori Henrikille mistä
xxx/ellauri363.html on line 69: Hannu-Jori
xxx/ellauri363.html on line 76: Gadamerin perhetausta oli protestanttinen, ja hänen yliopiston rehtori-isänsä oli ankarasti preussilainen. Kemisti-isän mielestä Hannu-Jorin humanismi oli pelkkää huuhaata. Hänen äitinsä kuoli diabetekseen, kun Gadamer oli vain neljävuotias, eikä hänellä ollut elossa olevia veljiä tai sisaria. Jean Grondin kuvailee Gadamerin löytäneen äidistään "runollisen ja melkein uskonnollisen vastineen isänsä rautaiselle nyrkille." Gadamer suoritti tohtoriopinnot Marburgissa vuonna 1922 (omien sanojensa mukaan "liian nuorena") Platonin oikealle kazovista operaattoreista. Samana vuonna Gadamer sairastui myös polioon josta hän toipui vain hitaasti ja jonka jälkivaikutukset säilyivät hänellä koko loppuelämänsä (102 vuotta!)
xxx/ellauri363.html on line 80: Nazi-Heideggerin vaikutuksesta Gadamer irtautui Jakkoh-Hintikan uuskantilaisuudesta. Kantilaiset on idealistiagnostikkoja: voi tuolla joku todellisuus olla takana muttei siitä saada tietoa, kun oma pää on edessä. Heideggerille tekemänsä habilitaatioväitöskirjan Interpretation des Platonischen Philebos hyväksymisen jälkeen Gadamer nimitettiin vuonna 1929 Privatdozentiksi Marburgin yliopistoon. Vuonna 1939 hän sai ensimmäisen filosofian professuurinsa Leipzigin yliopistosta. Filebos on huumoritonta vanhusplatonismia siitä onko kivempi syödä sängyssä struudeleita vaiko pohtia. Hannu-Jori on Platon kanssa yhtä mieltä että vähän pitää olla kumpaakin. Mukavinta on järjestää fellow hermeneuttien kaa truth happeningeja nauttien kauniista taide-elämyxistä.
xxx/ellauri363.html on line 99: Stanfordin porukoiden mielestä Hans-Georg Gadamer on ratkaiseva hahmo 1900-luvun hermeneutiikan kehityksessä – lähes varmasti syrjäyttäen vaikutuksen ja maineen suhteen muut johtavat hahmot, mukaan lukien Paul "freedom fry" Ricoeur. "Nazi" Heideggerin filosofia vaikutti Hannu-Joriin syvästi ( huolimatta siitä, että Heidegger hylkäsi hermeneutin myöhemmässä ajattelussaan).
xxx/ellauri363.html on line 105: Gadamer peukutti ankarasti ennakkoluuloja. Ne ovat juuri ne, jotka avaavat meidät sille, mitä tulee ymmärtää. Se tosiasia, että ymmärrys toimii tällaisten ennakkokäsitysten avulla, tarkoittaa, että ymmärrykseen liittyy aina se, mitä Gadamer kutsuu "täydellisexi ennakoimiseksi" – se sisältää "aina tarkistettavan oletuksen, että se, mitä on ymmärrettävä, muodostaa jotain, mikä on ymmärrettävää, toisin sanoen jotain, joka on ymmärrettävää. muodostaa yhtenäisen ja siksi merkityksellisen kokonaisuuden." Hyvä Hannu-Jori, selkeästi sanottu on puolixi jo ymmärretty!
xxx/ellauri363.html on line 133: Käytännön filosofian puolella Gadamer oli innostunut tuulettamaan monia konkreettisia ajankohtaisia kysymyksiä. Keskeinen huolenaihe monissa Gadamerin esseissä on Euroopan ja eurooppalaisen kulttuurin rooli nykymaailmassa – mikä oli Gadamerille erityisen kiireellistä Saksan yhdistymisen ja Euroopan Yhteisön laajentumisen myötä. Harppisaku Gadamerista tuli kova länkkäri! Tervetuloa länteen Andrei! Gadamerin työtä on myös sovellettu, joskaan ei kiistattomasti, feminismissä ja nykyajan rotuteoriassa. Rotuennakkoluulot ovat pysyvintä Hannu-Joria.
xxx/ellauri363.html on line 135: Etiikka, mukaan lukien rauhan, ystävyyden ja solidaarisuuden aiheet, näkyy myös selvästi Gadamerin vuorovaikutuksessa Aristoteleen kanssa sekä hänen kanssakäymisessään Platonin kanssa. Hannu-Jori piti kahvista ja struudeleista.
xxx/ellauri363.html on line 754: Nuorena teini-ikäisenä toinen maailmansota vaikutti Jyrkiin syvästi. Lukion valmistumiseen asti Habermas asui Gummersbachissa Kölnin lähellä . Hänen isänsä Ernst Habermas oli Kölnin teollisuuspamppuja. Jyrki kuvaili häntä osuvasti natsien kannattajaksi ja vuodesta 1933 natsipuolueen NSDAP:n jäseneksi. Jyrki itse oli Jungvolkführer, saksalaisen Jungvolkin johtaja, joka kuului Hitlerjugendiin. Aika noloa. Hänet kasvatettiin vankkumattomassa protestanttisessa miljöössä, sillä hänen isoisänsä oli Gummersbachin seminaarin johtaja. Hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Bonnissa vuonna 1954 väitöskirjalla, jossaa kirjoitettiin absoluutin ja "absoluutin" välisestä konfliktista Schellingin ajattelussa, Jakkoh-Hintikka sentään todisti jotain 2. kl logiikan ilmaisuvoimasta. Habilitaatiovaiheessa tuli riitaa Horkheimerin kanssa Frankfurtin koulussa, ja Jyrki painui iänikuiseen Marburgiin. Hannu-Jori hommasi sille henk.koht. ylim. professorin paikan Heidelbergistä. 1964 Jyrki kosti Horkheimerille potut pottuina ja vei sen tyhjentämän tuolin Frankfurtin koulussa.
86