ellauri007.html on line 353: yxilön vapautta sekä vastuuta izestä.

ellauri022.html on line 671: Briteissä se ihastu Carlyleen, toiseen yxilönpalvojaan, jonka miälest historia on suurmiesten elämäkertoja. No tääkin paasaus on sitten ilmeisesti historiaa.
ellauri022.html on line 694: Jep jep, yxilönvapauden evankelista. Infinitude of private property as well. Get off my property! Sullon mun luonto! Nää on mun maita! Minähän ne oravat myrkytän! Omaisuus on reviiri, reviiri omaisuutta.
ellauri024.html on line 1388: Tai jos terrorismin kaltainen tietoinen izetuho on viimeisiä tapoja lähteä arvokkaasti? Mitä tuomittavaa on tappaa niitä, jotka valmistelevat vielä suurempaa tuhoa? Entä jos viha ei olekaan sokeaa, vaan harkittua? Jos terrorismi antaa edes pienen mahdollisuuden välttyä ekokatastrofilta? Näitä banaaleja kysymyxiä pystyisi esittämään jokainen joka ei ole poliisihallinnon palkoissa. On törkeetä vaatia "voimakkaammin ihmisten välistä solidaarisuutta kuin yxilön izetoteutusta", tää on kuin suora sitaatti Benito Mussolinin puheista. Sokealta filosofilta on tietysti mahdotonta vaatia, että hän näkisi yleisönsä kadonneen. Siinä psyykkisten vammojen pesulingossa, jota myös yhteiskunnaxi kuzutaan, häiriöiden painopiste on aikaa sitten siirtynyt kohti luonnevaurioita, rajatiloja ja psykooseja. Apinoilla ei ole enää särmää vastavuoroisuuden vaatimusten vastaanottamiseen saati toteuttamiseen. Selvemmin kuin ennen Wrightin tyyliset eettiset niitä näitä pohdiskelut ovat vaan kulisseja, naruja niiden takana vetelee vanha kunnon "kaikki mulle heti nyt".
ellauri026.html on line 272: Tää on vähän eri selitys altruismille kuin tiimi-izekkyys, siis että peilisolut (izekkäät geenit) saa yxilön samastumaan tiimiin niin kovasti etse unohtaa oman etunsa. Tässä pointtina on et ihan izekkäistä nautinnoista mehukkain on tiimin läpytys, eli ylpeys on kuskin paikalla. Whatever, sama se.
ellauri031.html on line 247: Vaatiessaan ehdotonta kuuliaisuutta fasismi on verrattavissa katoliseen kirkkoon ja jesuiittajärjestöön. Kuten kirkko, fasismi haluaa kontrolloida ei ainoastaan yxilön toimintaa yhteiskunnassa vaan myös hänen yxityiselämäänsä ja kahta sen tärkeintä instituutiota, avioliittoa ja perhe-elämää. Siveyspoliisista, siittimet esille. Sharialakia. Mumslimeilla on juuri sama meininki. Mutta fasismilla on toinenkin kosketuskohta katolisuuteen. Kuten sitä, fasismiakin elähdyttää syvä ja palava mystisismi, usko Italian tulevaisuuteen. (Voi hemmetti, mystikoita taas.)
ellauri037.html on line 515: Ihmissuvun jatkamisesta huolehtii luonnostaan nuoret, vahvat ja kauniit miehet, kunnon nazikönsikkäät jotta rotu pysyy hyvänä, ikävä kyllä koaloilla ja mustekaloilla ei ole siinä pennin jakoa. No mä oon aina tykännytkin enemmän koirantalutuxesta ja huiluhommista. Tää on luonnon toivomus, ja naisten himot on sitä myöten. Tää laki on ihan eka kaikissa suhteissa. Six se on voi, jos sitä koittaa vastustaa: siinä käy heti tosi ohraisesti ekassa kurvissa. Sillä naisten salainen, lausumaton, jopa tiedostamaton moraali on: meillä on on oikeus huolehtia lajin jatkumisesta eikä jonkun (esim koalamaisen) yxilön. Me ajatellaan mieluummin meidän lapsia kuin jonkun koalan tohveleita. Naiset ei huolehdi tästä peruslaista vaan in abstracto, vaan myös in concreto, ja todistavat sen käytöxellään (siis jättämällä koalan kuin tikku paskaan kun jotain edes vähän parempaa on näköpiirissä). - Tästä lähemmin mun pääteoxen luvussa 44 osassa 2, jossa kerron naisten mulle tekemistä ohareista.
ellauri050.html on line 644: Olisimpa halunnut tutustua uljaaseen kansallislintuumme talvikeleillä, mut sillon on huvilassa kovin kylmä ja epäviihtyisää, kun on yxinkertaiset ikkunat eikä uuneja. Et ei sitten, mut runonhan aina saa ihan mielikuvituxesta. Jouzenet on kuumaverisiä niinkuin mä. Pääkallokehrääjän olen nähnyt vaan kirjassa, se oli jänskän pelottava. Eiku runoon vaan. Kämmekän juuriin tutustuin kun jouduin listimään oikein ison yxilön tätä kylläkin rauhoitettua lajia joka oli kasvanut ihan väärään paikkaan meidän pihalla. Mut ei ne suosituxet koske mua eikä Goethea, meitä neroja.
ellauri052.html on line 47: Mitä höpöä se honaa izekin. Täähän on vaan toiveajattelua. Luulo ei ole tiedon väärtiä. No uskoisitko sitten hirsipuumiestä, joka arvattuaan väärin liian monta kirjainta on valmis menemään vakaumuxen edestä hirsipuuhun? Eli yxilön tahdon vapautta on se et se kuolee ihan mielellään der Führerin mahtikäskystä?
ellauri080.html on line 937: Määritelmä: Miellyttävyysulottuvuus viittaa yxilön taipumuxeen totella toisia. Korkeasti miellyttävät apinat ovat yhteistyökykyisiä, lämpimiä ja luottavaisia. Apinat jotka jäävät miellyttävyydessä matalille pisteille ovat kylmiä, epämiellyttäviä riitapukareita.
ellauri080.html on line 1052: Esimerkixi, Bylsimällä ei ollut vaihtoehtoista palkkiojärjestelmää tai passiivis-agressiivista johtajuutta. (Liiketoimijohtajuuden päähavainto on että apinat suorituvat parhaiten kun komentoketju kuristaa kaulaa tiukasti, naxutin ja psiiska on lujasti johtoportaan handussa. Johtaminen poikkeuxilla (MBE) tarkoittaa haukkumista, uhkailua ja muuta negatiivista vahvistusta esim. karjapiikillä.) Nämä liketoimijohtajuuden välineet olisivat luoneet lisää motivaatiota. 1 pelaaja US tiimissä (Derek Stepan) ei pukeutunut yhteenkään turneen näytöxeen, oli koko ajan valmiudesssa Bylsimään. Jos hän olisi viestittänyt tiimille että jokainen paikka pitää ansaita jokaisessa pelissä, pelaajat olisivat olleet motivoituneempia yxilöllisellä tasolla. Tämäntyylinen sohvailu olisi luonut pelaajille palkkiojärjestelmän: jos ne palaavat sohvan haluamalla korkealla mailalla, ne saavat pitää paikkansa tiimissä. Kun yxilön peli ei ollut aivan huippua, niiden penkittäminen jossain pelissä olisi lähettänyt selvän viestin pelaajille, se ois ollut passiivis-agressiivista johtajuutta.
ellauri095.html on line 192: Tässä kai viitataan Scotuxen keximään käsitteeseen haecceitas eli tämyys, se mikä erottaa yxilön sen lajista. Neljän koordinaatin muodostama piste tai alue riittää siihen aika hyvin.
ellauri132.html on line 35: Ei kylse niin vaan on, että kaik tää kyldyyrihömpötys on vaan samaa apinapesän feromoninlevitystä, jolla saadaan matelijanaivot aivokuoren hallintaan sekä yxilön että yhteiskunnan mittakaavassa. Jos pystyapinakin selviäisi hengissä lyhytnäköisellä puuhastelulla, ei mitään tätä tarvittais ja voitaisiin elää hetkessä niinkuin muutkin elukat. Mutta ei, ilman tätä torventoitotusta koko keko lysähtäisi kasaan alta aikayxikön.
ellauri348.html on line 205: Rei Shimuran divariukkeli Mr. Ishida, filosofi ja buddhalainen opettaja, opettaa, että toivo on sama voima joka liikuttaa maailmankaikkeutta, eli siis painovoima ja armo (Simone Weil). Jännää miten samaan johtopäätökseen on päädytty näin maapallon vastakkaisilla puolilla! Jokaisella yxilöllä on valtava potentiaali painovoimakentässä. Vahinko vaan että maankuori on välissä jarruna. Suuretkin muutoxet ovat mahdollisia niin yxilön elämässä kuin yhteiskunnassa, mutteivät todennäköisiä. Mikä on sikäli lohdullista, että niistä iso osa on huononnuxia.
ellauri348.html on line 330: Allan Bernardo ottaa mukaan yxilön lisäxi ulkoiset tekijät, kuten frendit, perhe, kulttuuri ja henkisyys. Perhe tukee, ystävät auttavat vaihtoehtojen ezimisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa (esim. pukille pääsyyn tarvitaan 1 tai useampia frendejä). Henkisyyteen toivonsa asettava tukeutuu henkisyyteen, yliluonnollisiin pelihahmoihin, kuten jumalan tai korkeimman voiman apuun. Siitä ei kyllä ole juuri apua pukille pääsyssä, paizi jos olet pastori. Taivaassa on perseet tervattu, ja enkeleillä on vaan etupuoli niikö papernukeilla, et so much for that.
xxx/ellauri116.html on line 427: On mahdollista, että koko terapian tehossa on kyse 2 yxilön välisestä kemiasta. Terapiasta on suoranaista haittaa 10% tapauxista. Skizofreniaan, psykoosiin, narsismiin ja psykopatiaan terapia ei tehoa. Terapian etuja ovat ongelman nimeäminen, toivon herääminen, sielullinen voimistelu, merkityxen ezintä, terapeutin arvovalta, ja ennen kaikkea, palvelujen maxullisuus eli työllistymisvaikutuxet. No ei ilman kunnon palkkaa ize erkkikään kuuntelisi tärähtäneiden pitkäpiimäisiä jaarituxia.
xxx/ellauri306.html on line 505: Peter sivuuttaa kuten ryssänjuutalainen ämmäkin kysymyxen mikä oikeasti on yxilön etu. Mihin sen on pyrittävä järjenkäytöllä? Veikkaan että vastaus on sama kuin Roope Ankalla: että hautaan mennessä sillä on valtava hrahalaari jossa voi sukellella kaljuunoissa kuin myyrä ja heitellä niitä sateena päällensä. Siihen ihmisluonto vetää varsinkin juutalaisia.
xxx/ellauri404.html on line 332: Vätyxellä on hirmu sotkuista, kämppä on kuin kepillä sekotettu, mutta se ei jaxa siivota, ei nappaa, ja olisihan se akkamaistakin. Mitä on oikeastaan yxilön elämä? Eipä paljon paskaakaan. Juosten kustu, kuin itkis ja nussis samalla. Mixei toi ämmä siivoa, juoxee vaan kyläluutana hoitamassa omia klesoja sukulaisia. Syönnä, maxoin rrunsaassi!
18