ellauri005.html on line 232: Tasa-arvo on fuulaa. Oikeesti mitkää yxilöt ei haluu tasa-arvoo. Ne haluu tasoihin kun ne on jälessä, sit ne haluu joholle.
ellauri005.html on line 236: Sillä mitä joku yxilö haluu ei ole kuin epäsuora yhteys siihen mitä tapahtuu. Halut on geeneissä, ohjaus tulee ympäristöstä (Herb Simon), ei murkku ole fiksu, vaan sen pesä, murkkupolut. Niiden seurauxena luonnonhistoria menee miten menee, tieten tai tietämättä, muurahaismaisesti.
ellauri007.html on line 353: yxilön vapautta sekä vastuuta izestä.

ellauri014.html on line 930: Wolmarien miälest rupusakin lapsia ei tarvi lainkaan kouluttaa, ne ei ole siihen luotuja. Paremman väen lapsia pitää kasvattaa yxilöllisesti kunkin luonteen mukaan.
ellauri014.html on line 1903: pois yxilöllisen olemuxesi, sä meet
ellauri016.html on line 886: Piilottajan sequel on enempi sivustakatsomista, tutkimusapulainen on haastatellut anonyymin vastaanottokeskuksen nimeltä Mäntylä nimeltä mainizemattomia esimerkkimamuja, ja Juhis tekee siitä poliittista yhteenvetoa. Ei yhtä vetävä, vähemmän human interestiä, six varmaan löytyi poistolaatikosta. Se et mamujen nimet muutetaan kertoo jo paljon. Ei nää ole yxilöitä, nää on tyyppejä. Suspekteja tyyppejä.
ellauri022.html on line 672: Briteissä se ihastu Carlyleen, toiseen yxilönpalvojaan, jonka miälest historia on suurmiesten elämäkertoja. No tääkin paasaus on sitten ilmeisesti historiaa.
ellauri022.html on line 695: Jep jep, yxilönvapauden evankelista. Infinitude of private property as well. Get off my property! Sullon mun luonto! Nää on mun maita! Minähän ne oravat myrkytän! Omaisuus on reviiri, reviiri omaisuutta.
ellauri024.html on line 1388: Tai jos terrorismin kaltainen tietoinen izetuho on viimeisiä tapoja lähteä arvokkaasti? Mitä tuomittavaa on tappaa niitä, jotka valmistelevat vielä suurempaa tuhoa? Entä jos viha ei olekaan sokeaa, vaan harkittua? Jos terrorismi antaa edes pienen mahdollisuuden välttyä ekokatastrofilta? Näitä banaaleja kysymyxiä pystyisi esittämään jokainen joka ei ole poliisihallinnon palkoissa. On törkeetä vaatia "voimakkaammin ihmisten välistä solidaarisuutta kuin yxilön izetoteutusta", tää on kuin suora sitaatti Benito Mussolinin puheista. Sokealta filosofilta on tietysti mahdotonta vaatia, että hän näkisi yleisönsä kadonneen. Siinä psyykkisten vammojen pesulingossa, jota myös yhteiskunnaxi kuzutaan, häiriöiden painopiste on aikaa sitten siirtynyt kohti luonnevaurioita, rajatiloja ja psykooseja. Apinoilla ei ole enää särmää vastavuoroisuuden vaatimusten vastaanottamiseen saati toteuttamiseen. Selvemmin kuin ennen Wrightin tyyliset eettiset niitä näitä pohdiskelut ovat vaan kulisseja, naruja niiden takana vetelee vanha kunnon "kaikki mulle heti nyt".
ellauri025.html on line 869: ”Pidin äidin kuolemasta esitelmiä koko lähiympäristölleni. Soittelin yötä myöten ja sanoin: Min mamma är död. Äitini on kuollut.” Kukaan ei jaksanut surra Monikan kanssa, koska hän oli rasittava. Alkoholisti, jonka tunteet olivat aina turbulenssissa. Hän oli addikti, joka halusi kaikkea koko ajan ja näki vikaa vain muiden käytöksessä, ei koskaan omassaan. (Ei se tosin lähe niitä yxilöimään tässäkään, paizi just tän. Ois ollut hyvä kuulla myös Hildingiä, mut se on stashattu.)
ellauri026.html on line 272: Tää on vähän eri selitys altruismille kuin tiimi-izekkyys, siis että peilisolut (izekkäät geenit) saa yxilön samastumaan tiimiin niin kovasti etse unohtaa oman etunsa. Tässä pointtina on et ihan izekkäistä nautinnoista mehukkain on tiimin läpytys, eli ylpeys on kuskin paikalla. Whatever, sama se.
ellauri026.html on line 628: ja sen tulee kohdistua yxilölliseen psyykkis-henkiseen

ellauri028.html on line 815: Lauri H. Anterossonin ottamien ilmakuvien perusteella näyttää, että ihmismuurahaisyhdyskunnat koostuvat pienistä tulitikkulaatikkoja muistuttavista rakennelmista, joiden ympärillä ihmismuurahaiset autoilevat ja säntäilevät päättömästi sinne tänne. Niiden teknologinen taso on lähes yhtä korkealla kuin ihmisten, ja lisäxi ne puhuvat ilmeisesti suomea, tummakuorisemmat yxilöt tosin murtaen. Onko maapallolla sittenkin älyllistä elämää? No tämähän ei sitä vielä todista. Kun Anterosson laskeutui alas Espoon maaperälle, niin ihmismuurahaiset olivat salaperäisesti kadonneet! Niiden kohdalla oli vaan käsittämättömän syvä reikä, josta hämärästi tuttu ääni huhuili: Sori siitä! Mutta ei pidä hellittää, optimistisesti vaan eteenpäin E.J.O Saarisen viitoittamalla positiivisella tiellä!
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri031.html on line 219: Korporatiivisessa valtiossa kaikkia, jotka kuuluvat samaan ammattiin tai luokkaan edustaa ammattikunta, riippumatta siitä ovatko he työnantajia tai työöläisiä ja riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta. "Kiellämme että on vain kaksi luokkaa, kiellämme että maailmanhistorian selittää luokkataistelu, sillä ihminen ei ole vain taloudellinen eläin. Väitämme, että luokkataistelu ja luokkien yhteistyö ovat historiallisia vaiheita, väitämme - vastoin sosialismin idyllisiä ennustuxia - että niin kauan kun on ihmisiä maan päälla tulee olemaan taistelua, taistelua yxilöiden, ryhmien, luokkien, kansakuntien ja rotujen välillä - niin on ihmiskunnan kohtalo määrätty. Taistelu ja kamppailu - siinä kohtalo joka on määrätty ihmiskunnalle. Kamppailu koskee koko maailman herruutta ja kaikkien on otettava siihen osaa. On voitettava, mutta voittaaxeen on oltava vakaumus ja uskallettava uhmata kohtaloa. Sankarillisuus on väline ja valta on päämaali." Ymmärtää, ettei fasistinen hallinto ole erityisemmin kiinnostunut Kansainliitosta.
ellauri031.html on line 245: Yxilön velvollisuus on valtion kautta vaikuttaa ja elää kansakunnan hyväxi, joka on yhteiskunnan korkein ilmentymä ja samalla sen välttämätön edellytys. Vain sikäli kuin se on kansakunnan edun mukaista on yxilöllä mitään oikeuxia. Mikään ei ole fasismin hengelle vieraampaa kuin Ranskan vallankumouxen periaatteet sellaisina kuin ne on muotoiltu "ihmis- ja kansalaisoikeuxien julistuxessa". Tunnuslauseen "vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" sijaan ja sitä vastaan asettaa fasismi vaalilauseensa "järjestys, auktoriteetti ja oikeudenmukaisuus". Law and order. Aina sama tematiikka, tää on kammottavan toisteista.
ellauri031.html on line 247: Vaatiessaan ehdotonta kuuliaisuutta fasismi on verrattavissa katoliseen kirkkoon ja jesuiittajärjestöön. Kuten kirkko, fasismi haluaa kontrolloida ei ainoastaan yxilön toimintaa yhteiskunnassa vaan myös hänen yxityiselämäänsä ja kahta sen tärkeintä instituutiota, avioliittoa ja perhe-elämää. Siveyspoliisista, siittimet esille. Sharialakia. Mumslimeilla on juuri sama meininki. Mutta fasismilla on toinenkin kosketuskohta katolisuuteen. Kuten sitä, fasismiakin elähdyttää syvä ja palava mystisismi, usko Italian tulevaisuuteen. (Voi hemmetti, mystikoita taas.)
ellauri031.html on line 253: Italian kansakunta on organismi, jonka on siihen kuuluvien yxityisten yxilöiden ja ryhmien yläpuolella. Vain valtion tunnustamalla ja valvomalla ammattiyhdistyxellä, korporatiivilla, syndikaatilla, on oikeus edustaa työnantajien ja tyntekijöiden ryhmää ja sopia kollektiivisia työehtosopimuxia. Valtion hyväxymät ammattiyhdistyxet turvaavat työnantajan ja tekijän tasa-arvoisuuden ja valvovat tuotanto- ja työkuria. Ammattikunnat edustavat täysin tuotantoa ja sen etuja. Yxityisyritteliäisyys kazotaan hyödyllisimmäxi ja tarkoituxenmukaisimmaxi työxi kansakunna hyväxi. Koska yxityisyritteliäisyys koskee kansakunnan etua, talousyrityxen johtaja on vastuussa valtiolle tuotannon sujumisesta.
ellauri032.html on line 342: Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa.
ellauri033.html on line 744: Mutta kuka voi määritellä tarkan hetken jolloin jokin tarina alkaa? Kaikki on jo alkanut aikaisemmin, jokaisen romaanin ensimmäisen sivun ensimmäinen rivi viittaa johonkin joka on jo tapahtunut kirjan ulkopuolella. Tai todellinen tarina on se joka alkaa 10 tai 100 sivua myöhemmin ja kaikki se mikä edeltää on vain prologia. Ihmislajin yxilöiden elämä muodostaa jatkuvan juonen, jossa jokaisen yrityxen eristää koetun pätkä jolla on merkitys erillään muusta - esimerkixi 2 ihmisen tapaaminen joka muodostuu ratkaisevaxi kummallekkin - on otettava huomioon että kumpikin kuljettaa mukanaan kudosta jonka muodostavat teot, ilmapiirit, toiset ihmiset ja että kohtaamisesta seuraa muita tarinoita jotka erottautuvat heidän yhteisestä tarinastaan.
ellauri036.html on line 1988: Martan zygologia on jotain selfhelp-psykoanalyysia, joka lähtee yxilöstä ja palaa siihen. Joukkosuggestiosta ei sillä ole mitään sanottavaa, vaik siitähän Freudkin oli kiinnostunut. Mix tiimit alkaa mätkiä toisiansa apinanraivolla? No six, tietysti, et se on darwinistisesti kannattavaa, se toimii. Samaa voi sanoa tiimihierarkian houkutuxista, ne on tosi todellisia, eikä niistä pääse Martan kädenheilutuxella. Ja niiden feromoneja nimenomaan on inho sekä häpeä, kazo vaikka Netflix sarja Unorthodox. Rangaistus on aina kuritusta, ylempien paukutusta alempien selkiin. Ilman hierkiaa ei ole ihmispesiä. Olen samaa mieltä siitä, et ois hyvä, ettei niitä olisi. Mut sillon ratkaisu ei ole tunteiden apuharvennus vaan aappojen. Ei Martta Panopuuta ketjuun, vaan Pentti Linkolaa.
ellauri037.html on line 515: Ihmissuvun jatkamisesta huolehtii luonnostaan nuoret, vahvat ja kauniit miehet, kunnon nazikönsikkäät jotta rotu pysyy hyvänä, ikävä kyllä koaloilla ja mustekaloilla ei ole siinä pennin jakoa. No mä oon aina tykännytkin enemmän koirantalutuxesta ja huiluhommista. Tää on luonnon toivomus, ja naisten himot on sitä myöten. Tää laki on ihan eka kaikissa suhteissa. Six se on voi, jos sitä koittaa vastustaa: siinä käy heti tosi ohraisesti ekassa kurvissa. Sillä naisten salainen, lausumaton, jopa tiedostamaton moraali on: meillä on on oikeus huolehtia lajin jatkumisesta eikä jonkun (esim koalamaisen) yxilön. Me ajatellaan mieluummin meidän lapsia kuin jonkun koalan tohveleita. Naiset ei huolehdi tästä peruslaista vaan in abstracto, vaan myös in concreto, ja todistavat sen käytöxellään (siis jättämällä koalan kuin tikku paskaan kun jotain edes vähän parempaa on näköpiirissä). - Tästä lähemmin mun pääteoxen luvussa 44 osassa 2, jossa kerron naisten mulle tekemistä ohareista.
ellauri042.html on line 191: ja biomassan määrä (yxilöinä/grammoina) kasvaa mutta skaalautuu alas ylöspäin.

ellauri042.html on line 415: Tällä tavalla on apinayxilöt rakennettu, aivoissa on monta kerrosta, joista

ellauri042.html on line 588: Sigge Riemukas sanoi että minuus ja yxilöllisyys on ensi kädessä ruumiintuntoa ja muistia. Sixpä ruumiin ylösnousemus kai on niin tärkeää eikä sielunvaelluxessa ole paljon itua. Miten voi jatkaa elämistä jonain toisena joka ei edes muista sua? No omat lapset on vähän sellaisia. Mehän ollaan vaan sieniä, itiöemiä. Izekkäät geenit ja saidat meemit jatkaa menoa ja leviää, sehän se on pääasia. Pääpä pää, hyvinkin. Hehe. Limanuljaskat lizaantukoot saappaan alle.
ellauri043.html on line 5039: Mä en enää halua ihmissieluja! Pitäköön maa ne, ja heilukoot ne vaan omalla alhaisella tasollaan. Niillä on nyt orjansielu, ne unohtavat loukkauxet, esi-isät, valat! ja jokapaikassa tuulettavat parvityhmyydelle, keskinkertaisille yxilöille, rotusekaannuxelle!
ellauri043.html on line 6499: Ja täähän tässä on tosi hölmöä: mitä hyötyä on yxilöstä, joka ei enää lisäänny, ei edistä tiimin lisääntymistä muutenkaan, vaan haluaa vaan roikkua silti mukana. Täys loinen! Mutta hullunkurisinta on, että just tämän hyödyttömän hengailun toivossa sit termiitit (ei vaan eremiitit) tekee työtä käskettyä, eli uhraa oman onnensa yhteishyvän alttarille. Äärimmäinen izekkyys kääntyykin äärimmäisexi uhrimielexi. Hyvä niin, sanoo Darwin ja antaa mennä.
ellauri047.html on line 873: Fredrik kiistää sen väitteen, että valtioiden suhteen muka olisivat voimassa toiset siveelliset lait kuin yxilöiden suhteen, kuvailee valloituxia tavallisixi halpamaisixi varkauxixi ja opettaa että sodan sankarin ja maantierosvon ero on se, että edelliselle painetaan päähän laakeriseppele, jälkimmäiselle pujotetaan hirttonuoransilmukka kaulaan.
ellauri048.html on line 969: Kuiteskin vaikeista kotioloista huolimatta (tai ehkä sixi) Tennysonnillaa oli extaattisia henkisen toispuolisuuden tiloja, joita hän kuvasi "jonkinlaisexi valvetilatranssixi – paremman sanan puutteessa — mulla on usein ollut, poikasesta lähtien, kun olen ollut yxixeni. Ihan yxkax, ikäänkuin yxilöllisyyden voimakkaasta tietoisuudesta se (yxilöllisyys) ikäänkuin katoaa ja haipuu rajattomaan olemiseen, eikä se ole sekavuutta vaan mitä selvintä, varmaakin varmempaa… ei löydy sanoja – missä kuolema on melkein naurettava mahdottomuus, persoonallisuuden kato (jos se sitä on) ei tunnu sukupuutolta, vaan oikealta elämältä." Näitä “transseja” sillä oli koko elämän. Osuutensa saattoi olla kärpässienillä.
ellauri049.html on line 988: 1800-luvulla mentiin kikyloikin eteenpäin. Tuli industrialismi, urbanisaatio, osakeyhtiö, välistävetävä yrittäjyys. Valtio ja sota teollistuivat. Tuli maaltapako, suurkaupungit, jossa kukaan ei tunne ketään. Tehtaat nielee porukkaa kuin Leviathan. Kaupungistumisen murrosta herrasväessä kuvasi realismi ja rupusakissa naturalismi. Tarkasteltiin yxilöitä luokan edustajina muttei vielä menty kallon sisälle.
ellauri050.html on line 643: Olisimpa halunnut tutustua uljaaseen kansallislintuumme talvikeleillä, mut sillon on huvilassa kovin kylmä ja epäviihtyisää, kun on yxinkertaiset ikkunat eikä uuneja. Et ei sitten, mut runonhan aina saa ihan mielikuvituxesta. Jouzenet on kuumaverisiä niinkuin mä. Pääkallokehrääjän olen nähnyt vaan kirjassa, se oli jänskän pelottava. Eiku runoon vaan. Kämmekän juuriin tutustuin kun jouduin listimään oikein ison yxilön tätä kylläkin rauhoitettua lajia joka oli kasvanut ihan väärään paikkaan meidän pihalla. Mut ei ne suosituxet koske mua eikä Goethea, meitä neroja.
ellauri052.html on line 47: Mitä höpöä se honaa izekin. Täähän on vaan toiveajattelua. Luulo ei ole tiedon väärtiä. No uskoisitko sitten hirsipuumiestä, joka arvattuaan väärin liian monta kirjainta on valmis menemään vakaumuxen edestä hirsipuuhun? Eli yxilön tahdon vapautta on se et se kuolee ihan mielellään der Führerin mahtikäskystä?
ellauri052.html on line 468: Ei vaitiskaan Salella on sama viisu kuin Pentti Linkolalla: ihmiskunnan suurin saavutus on (me) nerot poikkeusyxilöt, muut on vaan laahusta ja massaa. No molemmat nerot työntää nyt samaa koiranputkea kuin laahus.
ellauri052.html on line 471: Kyllähän toi Sale välistä haukkuu izeään suht tarkkasilmäisesti, mut vähintään yhtä usein se panee stoogensa kehumaan izeään aivan päättömästi. Se on miälestään Hegelin tarkoittama maailmanhistoriallinen yxilö, kuten Trump.
ellauri052.html on line 533: että niin erinomainen yxilö kuin mä olis vaan joku kertakäyttökama,

ellauri058.html on line 333: Olen tavallinen ihminen. En ole vähääkään epätavallinen, yxilöllinen tai persoonalinen. En ole se, joka luulin olevani: räjähtävän, koko maailman pirstaleixi lyövän rokkikappaleen kertosäe. En ole se, jollaisesta näin unta, olen se jollaisexi olen nyt herännyt.
ellauri060.html on line 162: Kumiankalta pääsee aika ruilaus omakehua. Muzitä työelämässä tarvitaan ja muuta valehtelua. Erottua pitää ettei eroteta. Kun teollisuus loppui tarvitaan enää yxilöitä. 400K työtöntä pyörittää peukaloita kotona. Virkkaa ja syö kaurapuuroa. Me ollaan Toni Niemisiä joka putos olympiakoneesta.
ellauri077.html on line 360: Espanjalainen filosoofi ja kynäilijä Miguel de Unamuno y Jugo (1864-1936) oli aikaisin 20. vuosisadan ajattelija joka rupesi existentialistixi. Unomunan koko filosofeeraus koski "lihan ja luun miestä" - kouriintuntuvaa yxilöä hinkuineen, tarpeineen, toiveineen ja pelkoineen, sanalla sanoen, Desmond Morrisin alastonta apinaa.
ellauri077.html on line 413: Totuus on - täytyy olla täysin selkeä tässä asiassa - että materialismi ei tee muuta kuin kieltää yxilöllisen sielun kuolemattomuuden, henk.koht. tietoisuuden jatkumisen kuoleman jälkeen. Sielun kuolemattomuus on turvassa vaan dualistisissa järjestelmissä - niissä jotka opettaa että apinan tietoisuus on jotain perinjuurin erilaista kuin muiden elukoiden, puhumattakaan muista ilmiöistä kuten kasvi- ja kivikunnasta.
ellauri080.html on line 937: Määritelmä: Miellyttävyysulottuvuus viittaa yxilön taipumuxeen totella toisia. Korkeasti miellyttävät apinat ovat yhteistyökykyisiä, lämpimiä ja luottavaisia. Apinat jotka jäävät miellyttävyydessä matalille pisteille ovat kylmiä, epämiellyttäviä riitapukareita.
ellauri080.html on line 970: Me määrittelemme etikat six että tehdään se oikea asia kun kukaan muu ei ole kazomassa; oppisana joka on avain johtajuuteen ja organisaation menestyxeen. Jotta ymmärtäisi täysin miten tehdä eettinen päätös just jossain tilanteessa, täytyy täysin ymmärtää mitä on olla eettinen, kuin myös kolme tapaa kehystää päätöxiä eettisesti. Ensimmäisete päätöskriteerit mmitä me yhteiskuntana käytetään mittaamaan ollaanko tehty "oikea" (lainausmerkeissä) päätös on eettinen mittatikku jonka nimi on utilitarismi. Tämä oppisana sisältää ajatuxen tehdä päätöxiä vain niiden tulosten perusteella ("tarkoitus pyhittää keinot"), ja tuottaa isointa hyvää isoimmalle numerolle (tai oikeammin isoimmat numerot isoimmalle hyvälle). Voittoa tuottava firma voi oikeuttaa monet tekonsa tuottamalla voittoa osakkeenomistajille ja pitämällä yrityxen edun etunenässä. Kuitenkin, tämä tekniikka työntää syrjään monet muut yxilöt jotka työskentelevät sellaisessa yhtiössä. Osakevoittojen luominen voi saada yrityxen tekemään kyseenalaisia tekoja kuten heittämään apinoita joukoittain kilometritehtaalle.
ellauri080.html on line 1052: Esimerkixi, Bylsimällä ei ollut vaihtoehtoista palkkiojärjestelmää tai passiivis-agressiivista johtajuutta. (Liiketoimijohtajuuden päähavainto on että apinat suorituvat parhaiten kun komentoketju kuristaa kaulaa tiukasti, naxutin ja psiiska on lujasti johtoportaan handussa. Johtaminen poikkeuxilla (MBE) tarkoittaa haukkumista, uhkailua ja muuta negatiivista vahvistusta esim. karjapiikillä.) Nämä liketoimijohtajuuden välineet olisivat luoneet lisää motivaatiota. 1 pelaaja US tiimissä (Derek Stepan) ei pukeutunut yhteenkään turneen näytöxeen, oli koko ajan valmiudesssa Bylsimään. Jos hän olisi viestittänyt tiimille että jokainen paikka pitää ansaita jokaisessa pelissä, pelaajat olisivat olleet motivoituneempia yxilöllisellä tasolla. Tämäntyylinen sohvailu olisi luonut pelaajille palkkiojärjestelmän: jos ne palaavat sohvan haluamalla korkealla mailalla, ne saavat pitää paikkansa tiimissä. Kun yxilön peli ei ollut aivan huippua, niiden penkittäminen jossain pelissä olisi lähettänyt selvän viestin pelaajille, se ois ollut passiivis-agressiivista johtajuutta.
ellauri080.html on line 1083: Johtajuusteoria mi sanoo johtajuus on vain nimitys jota apinat käyttää toisista yxilöistä
ellauri089.html on line 369: No täähän on vaan peliteorian tuttu erottelu preferenssien ja parhaan strategian välillä. Päämäärä ja keinot. Ja seuraavaxi varmaan sitten pohditaan pyhittääkö toinen toiset. Mikä on yxi variaatio vanhasta individualismi-totalitärismi teemasta. Ollakko erakkomehiläisiä vai termiittejä. Onko 1 hyvä + 2 kaunista meikäläiselle yhtä kuin 3 pahaa tai rumaa temppua jollekulle toiselle? Ovatko eri yxilöiden tai muiden arvioinnin dimensioiden moraaliset suuntaviivat kohtisuorassa vai vähän vinossa? Jos ne ovat vinossa, saadaan hinta vaikka isoäidille.
ellauri095.html on line 192: Tässä kai viitataan Scotuxen keximään käsitteeseen haecceitas eli tämyys, se mikä erottaa yxilön sen lajista. Neljän koordinaatin muodostama piste tai alue riittää siihen aika hyvin.
ellauri098.html on line 74: tiimi / yxilö
ellauri102.html on line 44: Johtavan kuluttajantutkimuslaitoxen Yankelovich Partnersin Vuonna 1997 julkaiseman teoxen Reading the ages mukaan moninaisuus oli X-sukupolven johtoajatus. Suurille ikäluokille eli siis boomereille se oli ollut yksilöllisyys ja heidän sodankäyneille vanhemmilleen epäyxilöllisyys eli velvollisuudentunne. Entäs sitä edelliselle polvelle? No se oli se kadonnut polvi, niille ei ollut mikään pyhää, ei edes omaisuus.
ellauri110.html on line 678: Usko auttaa heikompaa yxilöä sellaiseen mihin hän ei yxin pysty.
ellauri115.html on line 540: Apinoiden erroreiden päälähde on yleisissä ja abstrakteissa idixissä; metafysiikan jargoni ei ole koskaan löytänyt yhtään totuutta, ja se on täyttänyt filosofian älyttömyyxillä joista me ollaan häpeissämme niin pian kun me poistetaan niista pitkät sanat. Sanos mulle, ystäväiseni, kun ne puhuu sulle sokeasta voimasta joka on levinneenä koko luontoon, saako siitä mitään käsitystä mieleensä? Ne ajattelee että ne muka sanoo jotain näillä epämääräisillä ilmauxilla - universaali voima, oleellinen liike - mutta eihän ne sano yhtään mitään. Liikkeen idis ei ole muuta kuin idis siirtymisestä paikasta toiseen; ei ole mitään liikettä jolla ei ole suuntaa; sillä mikään yxilö ei voi liikkua kaikkiin suuntiin yhtä aikaa. Mihin suuntaan sit aine liikkuu välttämättä? Onko koko aineläjällä sama liike, vai onko jokaisella atomilla oma? Ekan ideixen mukaan koko avaruuden pitää muodostaa yxi kiinteä ja jakamaton massa; jälkimmäisen mukaan se voi vaan muodostaa diffuusin ja inkoherentin pilven, ja silloin ei vois mitkään 2 atomia yhtyä. [Se ei olis yhtään kivaa, ja selkeesti vastoin mun arkikokemusta.] Mihin suuntaan lähtis toi kaikelle aineelle yhteinen liike? Suoraviivaisesti, ympyrässä, ylhäältä alas, vasemmalta oikealle? Jos jokaisella molekyylillä on oma suuntansa, mikä olis kaikkien näiden suuntien ja erotusten syy? Jos jokainen molekyyli ja atomi vaan pyörisi axelinsa ymmpäri, kaikki seisokelisivat kadunkulmissa ja kukaan ei pääsi kulkemaan. Ja tänkin pyörimisen pitäis mennä johkin suuntaan. Se et aine lähtis liikkeelle jostain abstraktiosta on paskapuhetta, se ei merkkaa mitään, ja jos aine lähtee johkin suuntaan niin sillä on joku syy. Mitä enemmän esimerkkejä mä otan elävästä elämästä, sitä enemmän syitä mun pitää selittää, enkä löytäis koskaan yhteistä agenttia joka kontrolloisi niitä kaikkia. Ei siinä kaikki etten mä pysty piirtämään kuvaa sellasesta sattumanvaraisesta liikehdinnästä ja elementtien yhteentörmäyxistä, en voi edes kuvitella sellasta härdelliä, ja universumin kaaos on vähemmmän kuviteltavissa mulle kuin sfäärien harmonia. Voin ymmärtää että universumin mekanismi ei ehkä ole apinan käsitettävissä, mutta jos alat sitä selittää, selitä edes niin että apina ymmärtää.
ellauri115.html on line 653: Huomaatte: tää termi ‘substanssi’ mulla tarkoittaa sitä millä on jotain alkeellisia laatusanoja, ilman erikoisia ja toissijaisia virityxiä. Jos sit kaikki meidän tuntemat alkeelliset laatusanat voi olla samalla otuxella, riittää vaan 1 substanssi; mut jos on keskenään poissulkevia laatusanoja, niin tarvitaan niin monta substanssia kun on disjointteja luokkia. Saat miettiä tätä vähän; mun puolesta, mitä Locke ikinä sanookin, mulle riittää että aineella on vaan koko ja jaollisuus, niin mä oon vakuuttunut, että se ei voi ajatella, ja jos joku filosofi väittää että puut tuntee ja kivet ajattelee [Jalkahuomautus: Musta näyttää että moderni filosofia on kaukana siitä että kivet ajattelevat, ne on havainneet että miehet ei ajattele. Onkohan vika mussa vai? No ei, ne ei vaan huomaa luonossa muuta kuin sensitiivisiä olentoja; ja ainut ero jonka ne löytää miehen ja kiven välillä on että miehellä on niitä 2, ei vaitiskaan läppä läppä, vaan että mies on herkkä olento joka kokee sensaatioita, ja kivi on herkkä olento joka ei koe sensaatioita. Mutta jos on totta että kaikki aine tuntee, mistä löytyy tää herkkä yxikkö, mun individi ego? Onxe jokaisessa aineen mölekyylissä, vai ruumiissa jotka on mölekyylien aggregaatteja? Paanxmä tän yxeyden nesteisiin ja kiinteisiin, yhdisteisiin ja alkuaineisiin? Sä sanot että luonto koostuu yxilöistä. Mut mitä nää yxilöt sit on? Onx toi kivi tossa yxilö vai aggregaatti yksilöitä? Jos jokainen alkeellinen atomi on herkkä olento, miten mä voin käsittää sen intiimin viestinnän joka tapahtuu kun toinen apina on toisen sisällä, niin että niiden 2 egoa on sekoittuneet yhdexi? Puoleensaveto voi olla luonnonlaki jonka mysteeri on meille tuntematon; mut ainakin me tajutaan että vetovoima joka riippuu massasta ei sodi kokoa ja jaollisuutta vastaan. Voitko ajatella sensaatiota smalla tavalla? Sensitiivisillä ruumiinosilla on toki koko, jopa vaihteleva [mulla se on aika vähäinen], mutta sensitiivinen olento on 1 ja jakamaton; sitä ei voi panna kahtia, se on kokonainen tai ei mitään; sentakia herkkä olento ei ole aineellinen kappale. Mä en tiedä miten meidän materialistit ymmärtävät sen, mutta musta näyttää että samat hankaluudet jotka sai ne heittämää yli laidan ajattelun, nyt saa ne hylkäämään tunteilun; ja mä en näe mitään syytä, kun kerran eka askel on otettu, ne ei vois ottaa toistakin; mitä se niille enää maxaa? Koska ne on varmoja ettei ne ajattele, miten ne kehtaa väittää että ne tunteilevat? Turhaan se yrittää sekottaa mua ovelilla argumenteilla; mä pidän sitä vaan epärehellisenä sofistina, joka mieluummin sanoo että kivillä on tunteita kun että miehillä on sielua. [Olipa siinä kasa kökköä ajattelua, jos sitä sillä nimellä voi kuzua; pikemminkin tarkotushakuista tunteilua.]
ellauri131.html on line 888: Meitä kaikkia pelottaa ettemme kelpaa, sanoo Tony Robbins. Ja syystäkin. Kukaan ei rakasta minua. Sitä tiukkasi Pirkko Hiekkalakin Carl-Erik Carlsonilta vähän väliä. Viallisuuden tunne ei ole kenenkään yxilöllinen ongelma, komppaa Ekkehart Tollekin. Tällä planeetalla on viallisia apinoita miljardeja. Ne tuntee häpeää.
ellauri132.html on line 35: Ei kylse niin vaan on, että kaik tää kyldyyrihömpötys on vaan samaa apinapesän feromoninlevitystä, jolla saadaan matelijanaivot aivokuoren hallintaan sekä yxilön että yhteiskunnan mittakaavassa. Jos pystyapinakin selviäisi hengissä lyhytnäköisellä puuhastelulla, ei mitään tätä tarvittais ja voitaisiin elää hetkessä niinkuin muutkin elukat. Mutta ei, ilman tätä torventoitotusta koko keko lysähtäisi kasaan alta aikayxikön.
ellauri132.html on line 372: Vaikka tajuaisi onkelman ei pirsuuna välttämästi hyväxy sen korjaamista vastuulleen—erit. jenkkityyppisissä yxilöpesissä. Panethan sen piippuusi ja poltat.
ellauri142.html on line 1039: Aikuisen voiman lehdessä 11/21 oli uutta tietoa paskan elämän oireyhtymästä. Sen tärkein tekijä on laissez-faire kapitalismin keskeinen credo, toi "maaginen vapaaehtoisuus" (Magical voluntarism). Termin lanseeraaja David Small oli hyvä joskin pieni mies. Taavi-eno kuoli 76-vuotiaana 2014. Vaikka britti olikin, se oli aivan oikeilla jäljillä. Amerikkalaisten ylläpitämä Wikipedia tuomizee (tai vähintäinkin leimaa) sen näkemyxet nimellä "a social materialist explanation of psychological distress". Tää "maaginen vapaaehtoisuus" on toi seppoilu, eli existentialistinen uskomus että jokaisella yxilöllä on voima luoda izestään mitä haluaa. No sehän on aivan ilmiselvää potaskaa. Sitä hanakammin sitä tarjotaan kaikessa jenkkiviihteessä, kz. esim. Emily in Paris. Fisherin mukaan "masennus on esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun maaginen vapaaehtoisuus tulee mahdollisen rajalle." Sillä rajalla kävi Eskikin, kun sen tieteellinen uskottavuus upposi, mutta aika äkkiä se osas rationalisoida asian ja asemoida izensä uudestaan nyt "käytännön filosofixi", lue motivaatiopuhujaxi. Pastorixihan se oli pienenä aikonutkin. Haaveet toteutuivat! Höpsismi toimii sittenkin!
ellauri152.html on line 56: Alexanterin valloitusten jälkeinen talousliberaali länsihegemonia sai aikaan suuria muutoxia asenteissa ja maailmankuvassa. Globalisaation mukana nationalismin tilalle tuli yxilö- eli izekeskeinen ajattelutapa. Kiinnostus kääntyi yhteisön hyvinvoinnista yxityisen ihmisen hyvinvointiin ja ympäristön pilaamiseen.
ellauri155.html on line 653: Liberaalit riisuvat ihmisen sosiaalisista ja yhteiskunnallisista suhteista, jotka muovaavat tämän toimijuutta. Jäljelle jää yksilön ja omaisuuden suhde. Kaikki ihmisen toiminta palautetaan tähän sbuhteeseen, siis omistamiseksi, kuluttamiseksi tai sijoittamiseksi. Samalla pösilö käsitetään vapaaksi ulkoisesta pakosta eli väitetään, että yhteiskunnallisiin konflikteihin ei ole pakko osallistua. Eihän niitä olekaan, on vaan laiskojen yxilöiden pahaa oloa.
ellauri158.html on line 89: Filosofien kategoriat lähtee sanaluokista, substantiivit (pronominit ja erisnimet oikeammin) vastaan appellatiivit, adjektiivit ja verbit. Yxilö-luokkajako olis se Leibnizin dualiteetti. Alkaen konkreettisista yxilöistä joilla on aikapaikkakoordinaatit.


ellauri158.html on line 97: Jumalan määritelmä. Riippumaton ääretön yxilö jolla on äärettömät ja iättömät luokituxet. Nää tulee sille siis jo määritelmästä. Ellei niitä löydy ei löydy koko juippia. Mutta Pentti luulee et ontologiatodistus on pätevä. Tässä siltä lähtee jo mopo käsistä.


ellauri158.html on line 115: On vaan yxilöitä ja niiden luokkia. Naiivia joukko-oppia.
ellauri158.html on line 119: Yxilöitä ei voi määritellä. Vaan luokkia. Nojaa, yxiön voi määritellä, jossa on vaan 1 yxilö. Mitä väliä. Ilman urelementtejä tulee ihan sama matikka
ellauri158.html on line 139: Muut yxilöt kuin Jumala ja sen ideat älkööt vaivautuko ontologiarokotuxeen, te ette ole välttämättömiä.
ellauri158.html on line 148: Mitähän toi munkkiesimiehyys tässä oikein tarkottaa? Vaanko sitä ettei irvikissan irvistys voi esiintyä yxixeen ilman kissaa? Tai vaiko jopa ettei kaikkikaan sen irvistyxet määrittele irvikissayxilöä, pace Leibniz? Musta toi tematiikka on aina ollut aika joutavaa, nää Seppo Kivismäiset tämyydet.
ellauri158.html on line 152: Ainut mitä yxilöillä on yhteistä on niiden luokituxet. Vähän epäselvää, ei kai sentään tarkoiteta että monadinen luokkalogiikka olis riittävä? Sehän olis aivan päin vittua.
ellauri158.html on line 161: Eri asioilla on eri osat, eri määritelmät tai eri satunnaiset luokat. Ei kai tässä tavoitella Leibnizin identitas indiscernibilium teesiä, eli että identiteetti on määriteltävissä. Ei ole kivaa jos ainut topologia on diskreetti. Kylme tahdotaan niin paljon pisteitä ettei niille kaikille ole nimiä. Luokkia tulee joka tapauxessa pirusti enemmän kuin yxilöitä, kahden potenssissa kuten Cantor todisti.
ellauri158.html on line 168: Jaha! Tää on nyt jonkinlainen Leibnizin periaate kumminkin. Sitä tarvitaan kai jumalan yxikäsitteisyystodistuxeen. Vähän jää nyt epäselväxi koskeeko tää vaan lajeja vaiko yxilöitä myös.
ellauri158.html on line 191: Häh? Onxtässä puhe jostain olioita yxilöivistä ominaisuuksista? Eihän sellaisia välttämättä ole, tarvitaanhan suhteita. Mihinkähän tätä tulosta tullaan käyttämään. Sieluako tässä taas koitetaan taivaaseen salakuljettaa? Kun kolikko kirstuun kilahtaa, sielu taivaansen vilahtaa.
ellauri158.html on line 376: Me ei tunneta eikä havaita mitään muita yxilöitä kuin korpuxia ja tuumaustapoja. (Mitäs jää siis pois?)
ellauri162.html on line 345: Hyvin se haukkuu kaverinsa esipuheessa: kristilliset internit ahkeroivat messussa ja naisseikkailivat salassa. Ne olivat lahjattomia ja sovinnaisia keplottelijoita, hyväosaisia laiskureita, joiset tuli hurskaita ja kuuliaisia yxilöitä valtion tarpeisiin. Norssit olivat vähemmän tekopyhiä ja vapaamielisempiä, mutta yhtä rajoittuneita. Elostelijoita jotka intoilivat opereteista ja raveista, pelasivat pelejä, matalamielisten apinoiden huvituxia. Sellainen rellestäminen oli Jorista alhaista. Kirjallisuus"miehet" eivät olleet yhtään parempia. Jori tyrmistyi niidn kaunaisista ja halpamaisista mielipiteistä, puheista jotka olivat kuluneita kuin kirkonpenkit ja masentavista kiistoisa, jossa teoxen mitta oli painosmäärä ja myyntiluvut. Nyölen painaa ize omat kirjahkonsa, koska kaunokirjallisuuden painosluvut ovat Suomessa olemattomat. 25K isänmaallista finlandiakirjaa kelpaa vain seinäntäytteexi. Vapaa-ajattelijat oli dogmaatikkoja ja saarnamiehiä, jotka tukahduttavat "muiden apinoiden" mielipiteitä. Kadunkulman suutaria hieman valveutuneempia.
ellauri181.html on line 73: Textianalyysi ja tulkinta Rotpeterin raportti voidaan lukea vertauxena ihmisen heimohistoriasta ja hänen yxilöllisestä sosiaalistumisestaan, koska apinan kokemuxet voidaan siirtää koko ihmislajille. Melankolisen sävyn myötä Kafka näkee ihmisten puutteen - ellei kokonaan - surullisena saavutuxena ja kokonaisuutena hyväxyttävänä kompromissina. Samanaikaisesti hän kuitenkin tekee satiirisia hyökkäyxiä, jotka vetävät ihmisiä alas heidän tärkeydeltään korkealta. Perusmotiivi on melkein maaninen oppiminen (toisinaan viiden opettajan kanssa samanaikaisesti) pääsy toivottomasta tilanteesta samalla kun kieltää omat tarpeet. Tämän edellytyxenä oli tavallisen näkökulman unohtaminen ja kääntäminen. On kuitenkin huomionarvoista, että kaikesta oppimisesta huolimatta apina on silti ensi silmäyxellä muuttumattoman fyysisen ulkonäönsä vuoxi - turkis. Hänen ulkonäönsä suhteen, joka luokittelee hänet selkeimmin apinaluokkaan, hän ei ole koskaan ilmaissut tai pyrkinyt haluun näyttää ihmiseltä, ja tästä hän saa myös oikeuden altistaa izensä sille, mitä ihminen - samoin kuin hänkin - ajattelee. - ei menisi hyvin. Hänen välittömässä läheisyydessä olevat ihmiset saattavat nähdä hänet melkein omana, kuten Hagenbeckin mezästysretken johtaja, jonka kanssa Punainen Pietari on jo tyhjentänyt pullon punaviiniä. Toimittajien muodossa, jota Punainen Pietari halvexivasti kuzuu vinttikoirixi, hän on edelleen koulutettu apina, joka laskee housunsa osoittamaan turkistaan ja arpiaan. Joten vaikka hän on hankkinut ihmisten älyllisen tiedon, hän kiertää sääntöjä riittävälle ihmissuhteelle ja siinä olevien ulkoisten vaikutusten suurelle vaikutuxelle. Historia voidaan nähdä assimilaatioprosessin travestiana ja myös satiirina sivilisaation läsnäolevasta historiasta.
ellauri203.html on line 266: Mimeettinen väkivalta synnyttää tilanteen, jota Girard kutsuu erojen poispyyhkiytymiseksi: todelliset erot, joita yksilöiden välillä on havaittavissa, alkavat kadota ja yksilöt muistuttavat toisiaan yhä enemmän, mitä tulee todellisiin, ei pintapuolisiin eroihin. Yksilöt alkavat muistuttaa toistensa kaksoisolentoja, kuin kaksi verikoston kehään (blood-feud) ajautunutta sukua. Hmm Kaxoisolentoja taas, pitäisikö kaivaa Dosto naftaliinista? Darwinista tiedetään että keskenään samanlaisilla lajeilla ja yxilöillä on aina tiukin riita resursseista, koska niillä on sama ekolokero.
ellauri222.html on line 266: niikö yxilö, eikä mikään laumana
ellauri222.html on line 273: yxilöstä löytyy lähes perfekti
ellauri222.html on line 872: Menin ja puhuin tovereilleni, ihmisten suureksi hämmästykseksi, yleismaailmallisesta muurahaiskeosta jonka vihollinen (kommunistit ennenkaikkea) perustaisi jos voittaisi, kohtalosta jota kukaan ei voisi välttää kun koko ihmiskunta joutuisi yhden ainoan hallituksen alaiseksi, ihmisaavikosta joka hyökyisi mahdin hirviömäisten pyramidien juureen. Muutamien vuosikymmenien kuluttua tämän saman maan pinnalla, saman auringon ja kuun alla, missä kerran oli elänyt jumalien kaltaisia ihmisiä, olisi jäljellä vain tämä ihmishyönteisten sukukunta joka kehittäisi itsensä yhtä peikkomaiseksi kuin ulkona uhkaava avaruus ja jäljittelisi sitä hiomalla itselleen koneelliset säännöt jotka olisivat yhtä muuttumattomia kuin fysiikan lait. Kuuliaisuus olisi jumala, vapaus paholainen. Kukaan uusi Mooses ei nousisi johtamaan pakoa orjuudesta, koska uusien pyramidien maassa ei Moosesta syntyisi. Niin, kohottauduin takajaloilleni kuin Bizcocho ja paasasin voimaini takaa. Ja sitten luistin kuzunnoista kauppalaivastoon. No justiinsa tällästä termiittikekoa on jenkit rakentaneet hiki tukassa etenkin neuvostolan hajottua, sillä erolla että globaalissa kapitalistipesässä voi olla useita kilpailevia kuningattaria (tai siis kuninkaita, sori siitä). Sale kazoo Chicagoa ja ymmärtää: yxilö ei ole täällä mitään. Ei yhtään mitään. No mixi pitäskään.
ellauri299.html on line 442: Ketä E. Saarinen nimitti nimellä Syvällinen? Seija muisti: se oli Jöns. Miten voi olla 1 ajattelu syvempää kuin toinen? KJJ mittasi ajattelun syvyyttä attributiivisilla konstituenteila: montako yxilöä piti ketjuttaa todistuxessa ennenkö ristiriita putkahti pinnalle. Siitä kuitenkin tuskin on kysymys näissä mystikoiden mietintämyssyissä, joissa Pelle Peloton mätkii vasaralla linnunpesähattua niin että linnut pelästyvät ja tähdet lentävät. Mixi et varoittanut rekka-autosta? Ethän kysynyt.
ellauri313.html on line 447: Sarjassamme joutavaa paskaa myös Tom Wolfen dityrambit aiheesta "perpetually pregnant hags whose bestial passivity made man less than dung and destroyed every proud illusion of the priceless value, dignity and sanctity of his individual life." Mitä tuubaa! Pahoja virhekäsityxiä. Kaikki "ikuinen" hölpötys on täysin päätöntä, samoin "arvokkuus" ja yxilöllisyys". Ei mikään ole ikuista eikä järin yxilöllistä, elukan elämä hupenee kuin nöyhtä, kuin pieru Saharaan, tai röyhtäys, hirmuisen sähläyxen päätteexi.
ellauri323.html on line 183: kehystarinan. Sen pääsanoma on kuitenkin ettei kande koskaan luottaa toiseen apinaan, koska kaikki muutkin ajaa omaa etuaan, ja jos ei aja, silloin vasta kannattaakin ketkuilla. Kauppiaan kannattaa aina kusettaa, ja game of chickenissä pitää ajaa kohti vaan. Juuri näinhän jenkit menettelevät. Se on yxilöllisesti rationaalista.
ellauri326.html on line 545: Hoblan muotiasiantuntijoiden mielestä naisen tulisi selviytyä säästä ja tilanteesta riippumatta 20 eri vaatekerralla. Vuodessa ei tarsis ostaa enemmän kuin 5 vaatetta, kaikki hyvää merkkitavaraa. Tällä pidettäisiin kiinalainen pikamuoti kurissa. Mutta valitettavasti emme pukeudu vain lämpimän vuoxi tai pitääxemme genitaalit piilossa tai tarjolla, vaan ilmaisemme sillä yxilöllistä identiteettiä. Siihen tarkoituxeen erilaisia asukokonaisuuxia pitää olla kymmenisen miljardia. Siihen ei ylletä ilman kiinalaista pikamuotia.
ellauri326.html on line 635: Kaikki olivat syyllisiä sillä he halusivat vain ansaita salamantereilla. Kaikki ovat syyllisiä sillä he halusivat vain lämmitellä öljyllä, ajella autoilla ja lennellä lentokoneilla maapallon toiselle puolelle, kazella kissavideoita, ja valmistaa 10 miljardia pikamuotiasua ilmaistaxeen niillä yxilöllistä identiteettiään.
ellauri345.html on line 704: Kaiken tämän perusteella veikkaan, että Klages porukoineen koitti kaataa hengenmiehiä alas pyramiidin huipulta ja korvata ne yxilöllisemmällä sielutieteellä. Sekin oli osa samaa liikehdintää, jolla feodalismin viimeisetkin jämät luudittiin pois kehittyvän talousliberalismin jaloista. Hitler, Mussolini, Stalin ja muut vastarintaliikkeet oli keskusjohtoisen valtiokapitalismin viime kouristuxia. Kun niistä päästiin, valta on viimeinkin siellä minne se kuuluu eli biljonääri oligarkeilla. Kaikkien maiden oligarkit yhtykää taloussopimusten (TTIP) nimessä.
ellauri348.html on line 205: Rei Shimuran divariukkeli Mr. Ishida, filosofi ja buddhalainen opettaja, opettaa, että toivo on sama voima joka liikuttaa maailmankaikkeutta, eli siis painovoima ja armo (Simone Weil). Jännää miten samaan johtopäätökseen on päädytty näin maapallon vastakkaisilla puolilla! Jokaisella yxilöllä on valtava potentiaali painovoimakentässä. Vahinko vaan että maankuori on välissä jarruna. Suuretkin muutoxet ovat mahdollisia niin yxilön elämässä kuin yhteiskunnassa, mutteivät todennäköisiä. Mikä on sikäli lohdullista, että niistä iso osa on huononnuxia.
ellauri348.html on line 330: Allan Bernardo ottaa mukaan yxilön lisäxi ulkoiset tekijät, kuten frendit, perhe, kulttuuri ja henkisyys. Perhe tukee, ystävät auttavat vaihtoehtojen ezimisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa (esim. pukille pääsyyn tarvitaan 1 tai useampia frendejä). Henkisyyteen toivonsa asettava tukeutuu henkisyyteen, yliluonnollisiin pelihahmoihin, kuten jumalan tai korkeimman voiman apuun. Siitä ei kyllä ole juuri apua pukille pääsyssä, paizi jos olet pastori. Taivaassa on perseet tervattu, ja enkeleillä on vaan etupuoli niikö papernukeilla, et so much for that.
ellauri348.html on line 1124: Uteliaisuus ja juoruilunhalu ovat vahvasti yhteydessä luovuuteen. Uteliaisuus on 1/5 vahvuudesta, joka on yhteydessä elämään tyytyväisyyteen. Se liittyy myös onnellisuuteen, terveyteen, pitkäiköisyyteen ja positiivisiin sosiaalisiin suhteisiin. Yxinkertainen keino kehittää uteliaisuutta on kurkistella naapureiden ikkunoihin esim kaukoputkella. Valtaosa tavixista käyttää 50% ajastaan päivittäin unelmointiin. Luovat yxilöt harjoittavat päivittäin tietoisesti masturbointia. Tälläisten päivien jälkeen he tunsivat izensä kukoistavammixi. Eskin viimeisessä kirjassa ei tainnut esiintyä kovin monta kertaa kukoistusta. Onkohan kukoistus nyt tauolla?
ellauri348.html on line 1128: Avoimuus uusille kokemuxille on tärkeää! Eskihän sanoi juuri samaa! Jännityxen eziminen ja avoimuus fantasialle. Juuri näitähän genrejä löytyy esim. Netflixistä. Luovat ihmiset ovat kyltymättömiä. Luovat yxilöt ympäröivät izensä kauniilla esineillä ja kaunottarilla. Totuttu tapa on kokemuxen moninaisuuden tappaja. Luovuus on vain asioiden yhdistämistä, sanoi Steve Jobs. Luovat ihmiset meditoivat milloin joutavat. Vastoinkäymisistä on myös paljon apua. Gerorge Lukas ajoi pöpelikköön ja siitä tuli ohjaaja. Julio Iglesias teki saman ja siitä tuli laulaja. Teuvo osti uuden Taunuxen ja kuoli. Jose Carreras lopetti kemistin karräärin ja siitä tuli maailmankuulu tenori. Pane se piippusi ja polta.
ellauri351.html on line 383: Hyökkäys uskoa vastaan ei todellisuudessa uhkaa yxilöä. Se uhkaa vain joukkoa, jonka olemassaolo perustuu uskolle. Näin siis Juntun Paavo. Kerropa se Kivesvahalle.
ellauri364.html on line 159: Buddenbrookit on toinen tapaus pisteessä. Thomas Mann piti huonoja hampaita suvun rappeutumisen merkkeinä. Morel (fr. "korvasieni") kiinnitti erityishuomiota korviin. Muita degeneroitumisen merkkejä: pääkopan ja kasvojen luiden asymmetria, suun vinous, kallon muut epämuodostumat, rumat silmät, huonot hampaat, pahanhajuinen hengitys. Heikot lihaxet, luisut hartiat, epämuodostuneet jalat, ylimääräisiä nännejä. Homokunkku Kustaa III:n pääkoppa oli huomattavan vino. Hänen enonsa Fredrik Suuri oli myös sexuaalisesti vajavainen (hinuri). Gustaf, du äst falsker, sanoi Kustaan äitikin. Kyllä sielullisesti terveelläkin yxilöllä voi olla rumat korvat. Uudempaa tutkimusta tällä suunnalla edustaa hra KRETSCHMER.
ellauri364.html on line 319: Fanaatikot, kiihkoilijat ja monomaanit kuten Joona Linna ovat ahdasmielisiä ja izepäisiä. Järkisyyt eivät niihin tehoa. Joukkoon kuuluvat myös kverulantit, pitkätukkaiset aseistakieltäytyjät, vastarintamiehet. Varsin monet sosiaalisesti arvokkaat yxilöt ovat kovia, mutta eihän kovuus ole sama kuin pahuus. Paatuneet rikolliset ruokkivat akvaariokaloja. On tunteettomia yxilöitä, esim äitejä joilta puuttuu äidinvaistot. Ja tahdottomia, tähän joukkoon kuuluu yleisiä naisia. Nils Antonia varmaan harmitti että Hitlerin suuri kokeilu meni perseelleen. Aatu oli ilmiselvä skizoidi.
ellauri364.html on line 427: yhteen. Jos yxinkertaista käteenvetoa ei lasketa on homoilu selkeästi tavallisin perversio. Ne ovat tavallista nais- ja miesmäisempiä, väärällä tavalla. Pahinta ovat eleet ja puhetapa. Ne vaikuttavat kiihtyneiltä ja hermostuneena himokkailta yxilöiltä kuten homot Spenserin sisaruxissa. Suomalaiset eivät pidä siitä eikä Spensereistä, eivät halunneet sellaista presidenttiä. Mieluummin valehteleva länsiorava. Näin taataan Suomen jatkuvuus natomaana. Miespuoliset homot ovat rasvalanteisia, naiset tasapaxuja, karvaisia ja laihoja.
ellauri378.html on line 231: Dosto teininä oli Päivi Räsäsluokan ryppyoza kristitty, häpeämättömän taantumuxellinen porvari (punastuu). Ainoa syy olla solidaarinen toisille olisi että siitä saa kuonpuoleisessa jotain etua. Se ei halua kasarmeja, yhteisasumista eikä lapsettomia yhteisiä vaimoja. Se haluaa päättää ize mikä on mukavinta, se olisi ainakin mukavampaa. Leivänkannikasta ja ilmaisesta lämmityxestä vaaditte vastalahjaxi koko minun persoonallisuuteni, yxilöllisyyteni. Jos "vain" Pitkäkäden biologinen isä oli kääntynyt katolismiin, se olisi pahempi kuin pakana. Helkkari mikä ääliö toi Fedja setä oli. Voimakastahtoisilla ihmisillä on erityisen suuri alistumistarve. He valizevat Jumalan ettei tarvi alistua rupusakin tahtoon. Doston näyttää vaivanneen ennen kaikkea talousliberalismin hyöky Venäjällä 1800-luvun lopulla. Kuin lasaretissa maannut länsisotilas V-päivänä se koki sekä hyvää mieltä että hätää, kun ei saanut olla mukana riemuizemassa kaduilla. "Minun ideani on tämä: haluan tulla Rothschildixi." Tai oikeammin Roope Ankaxi, syödä pelkkää leipäkeittoa ja kerätä maailmanluokan kerän narunpätkistä. Tää on tää jälleen trendaava FIRE ajatus: financial independence, retire early. Säästämistä, pörssikeinottelua. Kun on markan tulot niin 95 pennin mänöt.
xxx/ellauri056.html on line 664: Nettiviihde on paha kilpailija uskonnolle. Molemmissa voi luoda kontakteja tarvizematta pelätä tulevansa torjutuxi ulkonäön, ujouden tai sosiaalisen kömpelyyden takia. On huolestuttavaa, jos tietokone syrjäyttää nuoren parhaan kaverin. Netissä voi törmätä vaikka pornoon. Haapasalo-Pesun mukaan tavallinen terve nuori selviää tälläisestä, mutta hauras yxilö voi vahingoittua. Tietokoneessa on nappi, jota painamalla koneen saa kiinni. Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu muistuttaa. Jos nettiriippuvuus aiheuttaa syyllisyyden ja häpeän tunteita, syntyy rako liikenteessä, johon jeesusmobiili saa työnnettyä nokkansa.
xxx/ellauri056.html on line 678: Sitton vielä todistamatta Räppäri Rudolf Kulmala. Herätys Suomi! Los Angeles Raiders lippalakissa. Rudy. Rudy exyi vanhurskauden polulta nappaan pilveä ja olutta. Jumala tarttui sitä hupparista sillä seurauxella, että Rudyn kävelysuunta muuttui. Se käveli City-seurakuntaan missä pyhä henki heti koski sitä sillä seurauxella, et se alkoi itkeä. Monesti täytyy valita, nauraako härskeille jutuille muiden mukana vai alkaako itkeä. Uskovan elämää ei ole helppo sovittaa räp-elämäntyyliin sopivaxi. Lapset kazoo siitä mallia. Mut loppupeleissä Rudy on vastuussa jumalalle vaan izestään. Tää on yxilölaji, ja tärkeintä on kilpailla oma kisa hyvin.
xxx/ellauri084.html on line 494: Monet professorit ovat kunnianhimoisia yxilöitä. On saavutuxia vakiviransaannin jälkeen joista he ovat kiinnostuneita notta niiden pitää jatkaa kovaa rehkimistä. Esimerkkejä:
xxx/ellauri091.html on line 318: Seuraavaxi (tai seuraavassa jaxossa) käsittelen ekologisesti ajatusta, että oikeisto/vasemmisto kissanhännänveto on oikeasti termiittiapinoiden päättämättömyyttä siitä mihin suuntaan pitäis lajina mennä, kohti yhteiskuntahyönteistä vaiko pysyä vaan yxilö- ja klaanierritoriaalisella linjalla. Pyramidimainen klaani on oikeastaan vaan raffinoidumpi versio tosta turnauskilpailusta. Turnaustaulukko on pyramidinmuotoinen, ja se tuottaa nokintajärjestyxiä, nazoja ja nazeja.
xxx/ellauri091.html on line 432: Noin ekologian kannalta mietityttää, miten nää nelikentän eri arvostuxet peilaa sitä että oikea yläkulma edustaa erakkomehiläisten yxilö-ja klaaniajattelua, ja vasen alakulma puolestaan termiittimäistä yhteispesähenkeä? Mixi esim lisääntyminen on niin tärkeää? Darwin ei ole yhtään yllättynyt, iloisena nyökyttelee pilven päällä. Koitetaanpa selittää.
xxx/ellauri104.html on line 170: Luulee izeään ainutlaatuisexi poikkeusyxilöxi jota voi ymmärtää vaan toiset yhtä etevät yxilöt tai laitoxet
xxx/ellauri116.html on line 427: On mahdollista, että koko terapian tehossa on kyse 2 yxilön välisestä kemiasta. Terapiasta on suoranaista haittaa 10% tapauxista. Skizofreniaan, psykoosiin, narsismiin ja psykopatiaan terapia ei tehoa. Terapian etuja ovat ongelman nimeäminen, toivon herääminen, sielullinen voimistelu, merkityxen ezintä, terapeutin arvovalta, ja ennen kaikkea, palvelujen maxullisuus eli työllistymisvaikutuxet. No ei ilman kunnon palkkaa ize erkkikään kuuntelisi tärähtäneiden pitkäpiimäisiä jaarituxia.
xxx/ellauri121.html on line 97: Kazomuxen käsite voidaan eri kazomuxissa määritellä eri tavoin, mutta se viittaa erilaisiin uskonnollisiin ja uskonnottomiin koko maailmaa koskeviin näkemyxiin ja elämäntapoihin. Jokaisella apinalla on maailmankazomus, vaikka pienikin. Mitä on, mitä siitä voidaan tietää, ja hyväkö se on vaiko paha. Se voi olla luonteeltaan joko yhteisöllinen tai yxilöllinen. Päiväkotihenkilöstön täytyy tulla tietoisexi omastaan ja ymmärtää, että se voi asiakkaan mielestä olla aivan perseestä. Kazomuskasvatuxen läpikäyneen täytyy hyväxyä tää: toiset voivat olla kazomuxellisesti täysin väärässä muttei niitä siltikään saa tappaa eikä kivittää. Vaikka oma kazomus määräisikin niin. Kas tässä on tän homman villakoiran ydin: ei voi samaan aikaan uskoa ja myöntää että toisten usko voi olla oikea. The cat is on the mat but I don't believe it.
xxx/ellauri121.html on line 118: Katja Castillo vastaa Karen Murrisin kuzuun kertoa lapsista omilla sanoilla. Mrazafamdl afdafuoic aghacioägok. Rakastan näitä porsaanreikiä sanoi Calvin kokeessa, jossa piti selittää painovoimalakia omilla sanoilla. Emmanuel Levinasin mukaan eettisyys tiivistyy minuuden kyseenalaistamiseen, joka sysää kohti vastuullisuutta. Tää kuulostaa just päinvastaiselta kuin muilla existentialisteilla, jonka miälestä tollanen luonteeltaan yxilöllisnarsistinen kazomus on eettisin. Musta Levinas on vähän paremmin asioista jyvällä. Vittuako sitä pitää aina ajatella izeä, pitää huolta numero 1:stä.
xxx/ellauri125.html on line 320:

Jokainen matkustaja on yxilö


xxx/ellauri125.html on line 371:
Termiittejä baanalla. Hirmu määrä yxilöitä.

xxx/ellauri127.html on line 690: Tässä karvaassa yxilötutkielmassa piilee ilmeinen opetus. Mikähän se on.
xxx/ellauri130.html on line 653: Apinayxilö on vaan tilapäinen säilytyspaikka geneettiselle ainexelle.Rolf EdbergMKILL!
xxx/ellauri134.html on line 120: Carl Jung oli 1 modernin psygologian originelleja, joka koittaa luoda dialogia tajuttomiin energioihin jotka liikkuu izekunkin meistä läpitte. Hän jakoi monia ideoita jotka jatkaa meidän kaa: komplexi, arkkityyppi, pirsuuna, varjo, sielu (f) ja sielu (m), pirsoonallisuustyypit, unien tulkinta (no tää on kyllä Freudin idea), yxilöinti, ja monia muita älynvälähdyxiä. Hällä oli syvä kunnioitus uuden elämän luomiseen ja hää piti henkisyyttä keskeisenä kaluna apinan kassissa.
xxx/ellauri138.html on line 64: Peppu Colemanin hahmossa, se jutkunekru, oli yxi minuuden pioneereista (italics in the original). Pienuuden minooreista. Minäminä yxilöpaskantelu on Rothin lemppareita. Sen se oli varmaan oppinut Emanuel James Rohnilta. Sen inhokkisanoja oli me (suomexi, enkuxi sen mielisana oli sama) ja setelissäkin lukeva e pluribus unum. Annuit coeptis. Novus ordo saeclorum. The phrase is similar to a Latin translation of a variation of Heraclitus's tenth fragment, "The one is made up of all things, and all things issue from the one" (ἐκ πάντων ἓν καὶ ἐξ ἑνὸς πάντα). But it seems more likely that the phrase refers to Cicero's paraphrase of Pythagoras in his De Officiis, as part of his discussion of basic family and social bonds as the origin of societies and states: "When each person loves the other as much as himself, it makes one out of many (unum fiat ex Pluribus), as Pythagoras wishes things to be in friendship." Mikähän jeesus sekin luuli olevansa. Jenkkien peitesana izekkyydelle on vapaus.
xxx/ellauri179.html on line 243: Elukoiden tappoa pyssyillä ja keihäillä sekää turhaa rusikointia nyrkillä. Mä en tajua mitä hienoa siinä on. Mutta Ernesto tajuaa. Se on nupopää härkä ("mulli" on väärä käännös Jouko, kyseessä ei ole nuori vaan kuohittu yxilö!) joka ihailee ja pelkää sonneja, koira joka koittaa olla sutta kuin Surku Yniäinen. Älä koskaan houkuttele minua erilleen laumasta. Nää expatriaatit on kuin mini sonneja. Tölvivät juoppoa Brettiä kuin jotain lehmää. Kerrassaan joutavaa porukkaa.
xxx/ellauri218.html on line 132: Graffitit on yxilöllistä izeilmaisua. Pommikonelentäjät oli nuoria ja hyvin kiimaisia. Pidän kiimaisista lukiolaisista. Niiden kullit ovat kapeat mutta terhakat, hunneja kello yhdessä.
xxx/ellauri218.html on line 137: Lökäpöxyt nekrut hytkyvät ja tekevät panoliikkeitä, Siivot palefacet yleisössä läpyttävät käsiä ja hihittävät. Kysymys on kuitenkin yxilöstä. Naku nainen on onnenkalumme kuolemaa vastaan. Pöh, kuolema koskee pääasiassa yxilöitä, lajit jatkaa lentoaan, vaikkeivät aina enää sukuaan, paizi tää yxi laji, joka lisääntyy kuin kärpäset. Ize asiassa enemmän kuin kärpäset.
xxx/ellauri252.html on line 209: Pena kuzuu toimittajat paikalle kun lahjoittaa muodista menneen maiharinsa pularille (anonyymille tietysti, eihän ne ole yxilöitä enää tässä vaiheessa). Tsäriti on hyvää mainosta. Tästä sen näkee taas millainen retiisi on kysymyksessä. Size usutti Jomppa Ojaharjua Vietnamiin, sanoi naisia pesänrakentajixi, keskittyi mainospuolelle kun ei muna eikä kynä enää luistanut. Mainos on valttia, naiset nussittavia. Läpimätä kaveri.
xxx/ellauri265.html on line 125: Mistä puhuu pojat ja tytöt? yrittää väliin nilkvisti jotain mars-venus potaskaa. Tytöt puhuu pojista ja pojat mopoista ja pillusta. Tytöt on tehty sokerista ja pojat koiranhäntätupsukoista. Pojat on poikia, ne on reippaita. Marianne dementoi: pitäisi puhua vaan izestä, niin minä teen. Kommunikaatio ei ole kilpailulaji, se on yxilösuoritus. Mä oon optimisti niin mäkin! Seuraava sukupolvi on meitä parempi! Tärkeintä ei ole päämäärä vaan nussiretki.
xxx/ellauri273.html on line 500: Lilli valaa oppilaisiin kuitenkin toivoa. Ennen kaikea pitäisi lopettaa yxilöiden syyllistäminen. Siitä ei ole mitään hyötyä, että ihmiset lentävät vähemmän tai ajavat päästöttömämpiä autoja. Sehän vain heikentää maan taloutta. Pidin juuri seminaaria siitä voiko puita istuttamalla pelastaa meziä. Ei voi. Hakkuut hakkaavat sen käsi selän takana. Entä sitten autovalinta? Ei kaikilla ole varaa osaa Teslaa, sixi 4 litran katumaasturi on järkivalinta. Teknologiajätit Meta ja Microsoft yllättyivät 2021, kun yritysten ostamia mezähiileen perustuvia päästökompensaatioita paloi taivaan tuuliin mezäpaloissa. Onnexi ei sentään mezät olleet omia! Keskustelu on avointa, siihen osallistuvat maxettujen tutkijoiden lisäxi niiden palkkaisännät teollisuus, järjestöt ja lobbarit. Huppariporukoiden kanssa Lilli näkee punaista ja ottaa yhteenottoja: asiat eivät ole noin yxinkertaisia! Opetuxessa ymmärretään että mezänhoidon malleja on monia, myös tehottomia mutta kannattavia.
xxx/ellauri306.html on line 55:

Vapaus, oikeus, yxilöllisen onnen tavoittelu


xxx/ellauri306.html on line 505: Peter sivuuttaa kuten ryssänjuutalainen ämmäkin kysymyxen mikä oikeasti on yxilön etu. Mihin sen on pyrittävä järjenkäytöllä? Veikkaan että vastaus on sama kuin Roope Ankalla: että hautaan mennessä sillä on valtava hrahalaari jossa voi sukellella kaljuunoissa kuin myyrä ja heitellä niitä sateena päällensä. Siihen ihmisluonto vetää varsinkin juutalaisia.
xxx/ellauri388.html on line 357: Muthei, ei toi lajinsäilytyxen tarkoitus tarpeexi motivoi yxilöä pitämään sormet pois pyllyvaosta! Tarvitaan joku henkilökohtaisempi ilmoitus saavutettavasta edusta.
112