ellauri006.html on line 1331: salawuoteisen silmät wartioizevat hämärää ja sanoo: ei minua yxikään silmä näe, ja panee peiton silmillensä.
ellauri006.html on line 1349: Jopi oli köyhäin isä (uskotaan, varmaan useiden), ja tuntemattoman asian se tutki witusti. Eikun wisusti, lukivirhe. (Tutun kuwaraamattu on fraktuuraa.) Se särki wäärän syömähampaat ja otti saaliin hänen hampaistansa. Varmaan otti kultahampaat talteen HY:n tavalla. Minä naurahdin alaisten puoleen, kun ne oli epätoivoiset, eiwätkä he koskaan pimentäneet iloisia kaswojani. Minun sanani jälkeen ei yxikään enää puhunut. Ugh. Olen puhunut. Näitä näki yliopistollakin. Nilkkejä.
ellauri161.html on line 40: Oliko Huysmansin Jori hinuri tai edes bi? Eräät pahentuvat ajatuxestakin. Pikkusen panee epäilemään kuiteskin, eze jaxais muuten vaan kirjoittaa noin paxun kirjan jostakusta ilmipetteristä. Aika läpinäkyvästi se ihastelee kahta uudenaikaista veturia, jotka ovat hänestä kauneudessaan virheettömämpiä kuin yxikään nainen. Selkeästi junamiehiä!
ellauri220.html on line 665: Onpa hienoa että graffitipaskiaiset saavat teeveen toimimaan kuntopyörällä. Mitä vitun iloa siitä muka on? Pahemmaxi vaan menee. Sisar Edgar on siinä oikeassa: yxikään ajateltavissa oleva sopukka ei jää kuvaamatta, kumikaulat venyvät. Märkäselän yläkerrassa asuu karismaatikkoja, helluntaiystäviä.
ellauri254.html on line 544: Kalju Gorki (oikeasti Alex kuten Stubb, Maxim on sen isännimi) tybeteikka päässä saa aikaan outoja tuntemuxia Fedinin sarkahousuissa: yxikään miesääni ei ole synnyttänyt kaatioissani yhtä suurta vastakaikua kuin Gorkin ääni. Tulkaa siis käymään kotonani. Minusta tuntuu kuin hän kilpailisi kanssani ujoudessa. Olemme kumpikin kuin kangistuneita. Hän päästää vihdoinkin irti k-äteni, jossa hänen lämmin puristuxensa tuntuu vielä kauan.
ellauri283.html on line 468: Mutta kuten aivan oikein arvasitte on olemassa rauhansopimus. Se on allekirjoitettu vuonna 1876 Mambesin olles vielä brittiläinen siirtomaa ja Galungan kuuluessa Ranskalle. Rauhansopimuksessa määriteltiin oli Mambesin ulottuvan etelässä Lunga-joelle saakka. Tosiasia on että koko alue oli siihen aikaan täysin tutkimatonta seutua, jossa joki oli ainoa kaikkien palefacejen tuntema maamerkki. Vuorille ei kukaan länkkäri ollut kiivennyt eikä alueesta muutenkaan tiedetty juuri mitään. Savunaamoilta ei toki kysytty. Käytännön galungalaiset tunsivat voivansa ylittää joen aivan vapaasti ja laiduntaa karjaansa rajan toisella puolella jos halusivat - kun taas yxikään britti ei koskaan vaivautunut vuoriston ylize. Silti vittu britit sanoivat nyppien whiskereitään. Sopimus on sopimus, ainakin jos se on meidän eduxi.
xxx/ellauri312.html on line 733: Der anderen eine Muistakaan yxikään
7