ellauri002.html on line 1693: Kesän kynnyksellä lensin takaisin Suomeen. Kylä muistan kun toavattiin ekan kerran yhdessäoloa pitemmän tauon jälkeen. Dona Carita tuli vastaan kadulla, varovaisen näköisenä: jatkuuko tää vai ei. Jatkui se. Dona Caritan kamarissa vietettiin kesäöitä ihania. Helppo nakki, kun Sysmän Suopellosta oli (pitkähkö) kävelymatka Talasniemen majalle. Juhannuksena "nukuttiin" Rauhiksen saunan rintelillä.
ellauri003.html on line 378: Sysmän lähes keskiaikaiseen

ellauri003.html on line 585: Tumma yön jalka astuu Sysmän rantaa.

ellauri004.html on line 1253:
Oletko yksinäinen? Saat seuraa Kristusta! Tilaa Kristun saattopalvelu! Sysmän paras saattohoito.
ellauri014.html on line 867: Vekkulisti Ted ylistää Jullen arkea ja toisesta suupielestä surkuttelee sitä. Samat jutut jotka tekee tästä äiti Teresasta onnenmyyrän, sais kenet tahansa muun menettämään hermonsa. Suloinen rauhan tyyssija oisi nukkavieru rauhis. Tyyni elämä ois kuolettavan tylsää. Seesteinen perhearki pelkkää kotiorjan raatamista kiljuvien lasten parissa. Maalaisympäristössä on yhtä jännää kuin Sysmän liikekeskustassa marraskuussa. Viisas aviosiippa ois sietämätön besserwisseri ja kylmiö. Normaali ihminen joutuis suunniltaan ja lähtis litomaan. Mut Julia ei olekaan täysin normaali. Muumeja on sillä kyllä laaksossa, muttei täysi määrä, ja matot ullakolla aika rytyssä.
ellauri015.html on line 972: Sysmän saunan saavissa oli kuolleita hiiriä

ellauri017.html on line 94: Barbadosuikkarit (Laurilla vihreät ja Wokulla keltaiset) kuluivat sittemmin kovassa käytössä kymmenet vuodet, ne muuttui vähitellen molemmat ruskeixi Sysmän Bad Spotin mutaplotussa ja hapertui lopulta päältä. Barbadospyyhe on vielä hyvässä hapessa, ainakin paremmassa kuin pyllyvaon kohdalta hiutunut, halennut ja kuuppeloitu Olavin pyyhe tai Domus Academica, joka täyttää kohtapuoliin 60. Merkkipäiviä se viettänee paikattuna perhepiirissä kuin prinssi Andrew.
ellauri018.html on line 68: Huooah, joupa jou. Eten-takse luki laudankappaleessa, johon Sysmän mökin remonttiäijä Runkmanni oli kirjoittanut muistiin izelleen, miten lauta-aita piti rakentaa. Eten tuli eteenpäin ja takse taaxepäin. Jos piti lautaa kädessä oikeinpäin.
ellauri021.html on line 326: Ajetaan Sysmän keskustaan ja kaupan kautta.

ellauri023.html on line 282: Sysmän kirkonkylän tunsi ennen siitä, että siellä on kunnantalo, osuuskauppa

ellauri023.html on line 287: Talasmäki on niemellä Sysmän kirkon ja Otamon kylän välissä, Huitilan joen

ellauri023.html on line 415: Olihan ne oikeata herrasväkeä, Sysmän Strengejä, aatelissukua.
ellauri023.html on line 432: Sen rouva oli Sysmän isorahaisia, kultakauppiaan tytär, miestäänkin pahempi viinaratti.

ellauri023.html on line 433: Se kai meni sitten ihan deekixelle. Sakuakaan ei juuri näy, se on nyt eläkkeellä Sysmän kylillä.

ellauri036.html on line 111: Rouva Pierson on entinen ruusumorsian, rosière, "jeune fille vertueuse à qui on remettait annuellement une couronne de rose en récompense." (Joka vuosi samalle vai uusi joka vuosi, kuten Sysmän Linta siis? Jälkimmäistä, luulisin, kuka jaxais olla virtuoosi vuosikausia). No emäntä paranee, isäntä ei edes kiitä, mistä Musse on sille hyvin, hyvin vihainen ja meinaa jo panna turpiin kiittämättömälle (ize se on vaan seurannut sivusta tumput suorina), mutta leski hillizee. Kotimatkalla vähän jo ilostellaan ja juoxennellaan kuin 2 linnunpoikaa. Mitähän tästä seuraa? Taidan arvata.
ellauri040.html on line 262: Onhan tässäkin tulkinnan varaa, esim. jos Wilho oli vaurasta kauppiassukua, joutuu sitten mierolle, ja päätyy oman uskonlahkon paimenex, jonka hautajaisissa on puolentuhatta ihmisistä, onko se laskukas, nousukas, vai ensin toista sitten toista? No, ante obitum nemo supremaque funera felix, eli verrataan vaan synnyin- ja kuolinmökkejä. Olihan Eira sentään hyvä osoite Sysmän puustellin loistoaikoihinkin verrattuna. Toinen on nyt öky yxityispalazi, toinen lanattu urheilukentäxi. Ja nythän on Wilho taivaassa, sen pitemmälle ei voi kukaan pötkiä, ei edes jumala. Heka Tikkanen oli loppupeleissä täys spuge, muttei sentään katuojassa, luottotiedot oli kunnossa. Raja märsyrin ja puolikuivurin välillä on horjuva, niinkuin se oli käytännössä esimerkixi Läiskillä. Joskus Läiski, jotkut Läitki. Muistisääntö: oikixuudesta, uskonnosta ja optimismista saa kuivuripisteitä, vasixuudesta, ateismista ja pessimismistä märkyribojoja.
ellauri041.html on line 447: kun se ei päässyt kolmeen viikkoon Pirkko Kolben Sysmän mökille. Paizi se

ellauri049.html on line 47: Salaliittoteoreetikot ja noitavainoiset paranoidit polttaa ja kaataa 5G torneja. Vaikka faktat ovat vääriä, vaisto on oikea. Korona ja 5G ajaa samaa asiaa, termiittipesän yhtenäisyyttä ja tiukkenevaa valvontaa. 5G-hyötyjien mielestä vastustus on narsismia, ja venäläistä trollisalaliittoa. Paranoidit vainoo paranoideja, kaikki yhdennäköisiä narsisteja. Pahaa sähköä. Paha sähkö voi olla vaan omassa päässä. Auttaisiko ruuvata irti sulakkeita, kuten Sysmän hellasta, kun se ei suostu muuten lopettamaan lämmittämistä.
ellauri049.html on line 140: Kailas kävi koulunsa Heinolassa ja pääsi ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta keväällä 1920. Hän oli kirjoilla Helsingin yliopistossa vuosina 1920–1926 mutta suoritti vain hajanaisia opintoja estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta. Kailas osallistui vuoden 1919 Aunuksen retkeen, jossa hänen edellinen homopetterinsä Bruno Schildt sai surmansa. Kailaan tämän vuoksi tuntema syyllisyys näkyy novellissa Bruuno on kuollut. Heinola on Sysmän pääkaupunki. Aunuxen retki oli paska reissu, kansanmurhayritys. AKS jatkoi samoissa merkeissä. Matti Kuusi näytti Eino Kailalle AKS:n merkkiä. Kaila säikähti. "Mauno Mannisen leuhkiva sävy alkoi käydä karvoilleni. Kun hän von oben herab ryhtyi halveeramaan Uuno Kailaan infantiilia lyriikkaa, minä ärähdin. Siteerasin jonkin mielestäni vammattoman säkeistön ja tiedustelin, mikä siinä oli infantiilia. - Kailaan runoushan oli sublimoitua onaniaa! puuskahti Mauno. - Eihän kukaan voi ottaa vakavasti runoilijaa, joka tuntee syyllisyyttä onaniasta!" Kuusi puolustamaan Kailasta ja onaniaa. Kuulijat loivat merkizeviä kazeita toisiinsa. Matti Kuusi ja Eino Kaila oli norsseja. Kaxi vanhaa runkkaria raakkumassa fasismin aidalla. L. Arvi Poijärvi ja Aulis Ojajärvi pyöri samoissa piireissä. Kuusen Ohareissa on pientä jälkipyykin makua. Matti tekee ohareita aseveljille. Kieltää uskon kolmasti kuin apostoli Pietari.
ellauri049.html on line 225: Kaarlo (Kalle) Sarkia (alkuperäiseltä nimeltään Kaarlo Teodor Sulin) (11. toukokuuta 1902 Kiikka – 16. marraskuuta 1945 Sysmä) oli suomalainen runoilija ja esteetikko. Hän suomensi ranskalaista runoutta. Hänestä on käytetty myös nimitystä ”suomalainen Apollo”. Sysmän entisen pankin seinässä on Kaarlo Sarkian muistolaatta. Kai Kalle asui siellä ennenkuin siitä tuli pankki, ellei sitten ollut siellä velan panttina. Niklaxen eka tyttöystävä, juutalainen Hanna jätti Rauhixen pihalle muistolaatan ekoista känneistä.
ellauri049.html on line 285: Saarlo sammui hiljaa Itä-Hämeen erämaapitäjässä Sysmiössä tubitautisena. Olikohan Sysmän vazanvetelöittävällä sahdilla osuutta asiaan. Ottikohan Saarlo osaa Sysmän rollaattorikisoihin? Retorinen kysymys, rollaattoria ei ollut vielä kexittykään. Sarkia oli Turun Musset, pieni Musse Pigg. Dekadenttisymppari oli Mussekin. Baudelaire, Rimbaud, Verlaine, the lot. Kossukin tykkäsi Saarlon kännisestä paatista. Musta se hexametri ei sovi yhtään laivan huojuntaan, humalikkaista puhumattakaan. Sangen artistinen näkökulma! Artisti maxaa.
ellauri049.html on line 293: Loppupeleissä Sarkiaa alko kiinnostaa apinan osa noin ylipäänsä. Irrotin jo teljet, peremmälle veljet! Otettasko erä jaakopinpainia? Valitettavasti tubi katkaisi veljeilyltä siivet, ryhmäytyminen jäi kesken Saarlolta kuin kananlento. Dommage. Hienostunut epikuurolainen, kauneudenpalvoja kuoli Sysmän eloisassa keskustassa. "Kuunsäde tarttui sun unesi leijaan." Noita unten leijoja on lentänyt meidänkin makkarissa, unessa ja hereillä, kuunsäteellä ja ilman.
ellauri049.html on line 702: Charles Marie René Leconte de Lisle (22. lokakuuta 1818 Saint-Paul, Île Bourbonn – 17. heinäkuuta 1894 Voisins, Ranska) oli ranskalainen runoilija, joka syntyi Intian valtameren Réunionin saarella Madagaskarin ja Intian puolivälissä.Kossujen rastatukkainen vävypoika on kotoisin Reunionin saarelta. Se kulexi Sysmän raitilla ja veljeili alkuasukkaiden kaa. Helmin nörttipoikaystävä oli pikemminkin peloissaan. Rastatukka ei ymmärtänyt pelätä. Ja se toimi, koirat ei pure jos niitä taputtaa ystävällisesti.
ellauri051.html on line 234: (Kenr. Patton, Sysmän panssarirykmentti, p.c.)
ellauri053.html on line 297: Vaik ei vaitiskaan. A. Kinnunen on hyyyyvin vanha (88v), ja sitä sixi kiinnostaa eniten miten A. Kinnuselle tulee pian käymään. Tää kirja on oikeesti A. Kinnusen taivastoivoa. Elämän merkitys on traaginen, Mikä merkitys? Emme pyytäneet tulla tänne, ja lähemme väsyneinä eläiminä. Mikä siinä on traagista? Vuohetkin on samassa jamassa. Niklas sanoi pienenä Sysmän hautuumaalla: on se traagista että täällä on näin paljon vainajia. Päkäkäkää.
ellauri053.html on line 643: Sysmän sähköpalvelun takkuisella miekkosella oli päässä likainen punainen lippis missä luki: MAKE SYSMÄ GREAT AGAIN. Sellaisen kun saisi.
ellauri054.html on line 128: Essee edellyttää kykyä ajatella suuria ajatuxia, peri hypsous kuten terotti Pseudo Longinos. Mul on se, ostin Sysmän kirjakyläpäiviltä. Konkan Elämän antimet ei tässä kazannossa kelvannut "Tuus" Tarkalle (mul on kai se, oon ainaskin lukenut). Jouko Tyyrin lehtipakinat muka kelpasi. Niihin en ole sormellakaan koskenut. Se oli joku ohjaaja.
ellauri054.html on line 179: Voltairekin peukutti pörssiä. Ja teki rahakkaita turneita. Keinottelu huipentui etelämeren kuplaan. Kupla kurkussa. Sillä tiellä ollaan vieläkin. Suomi nousuun. Make Sysmä great again. Sysmän Sähköpalvelun miehen takkuinen tukka sojottaa likaisen MSGA lippalakin peräaukosta.
ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
ellauri058.html on line 487: Isä-Hotakainen pyöritti Rautalammilla kyläkauppaa, jossa Karin äiti oli myyjänä. Kari hääräsi koulun ohessa kaupassa tsupparina, varastomiehenä, milloin minäkin. Kun puoti meni illalla kiinni, avattiin sen vieressä perheen elintarvikekioski. Myymäläautokin kulki. Kun isä myöhemmin luopui marketista, hän opetteli valokuvaajan taidot, neuvoi ne vaimolleen ja perusti kaksi valokuvaamoa. Toista pyöritti isä Suonenjoella, toista äiti Rautalammilla. Rautalammilla on razastuslukio. Se kuului ennen Sysmän seurakuntaan.
ellauri063.html on line 443: Samalla Sysmän matkalla tuli myös taas mieleen kuunnellessa autoradiosta oopperalaulua, et aariat on olleet aikansa hittejä. Julia ja Pröö lähetteli toisilleen kirjeitä ja Etäpesäkkeen runoja samalla lailla kuin nykynuoret watsappeja ja kissameemejä.
ellauri064.html on line 368: Marko Suomi fanittaa twitterissä Jouko Turkka-vainajaa, sitä fasistinoloista pipopäistä tumppia. Joka ulkoilutti yhen sysmäläissyntyisen härkämaalarin (Marjatta Tapiola) Australian karjakoiraa Sysmän raitilla. Karjakoira oli se jolla oli remmi kaulassa.
ellauri093.html on line 602: Sinä aamuna jona pastori Frederiksenin ja Neiti Nielsenin kanssa ajoin autossa Fyenin tasaisia maanteita pitkin Søllingeen, luonto kukki ja taivas säteili ja sydämeni oli täynnä kiitollisuutta tämän maallisenkin elämän täyteydestä - vaikka eräs rakas hauta onkin matkani päämääränä. Pastorinrouva oli sydämmellisenä vastassa. Päivällinen oli valmiina, ja sen jälkeen minut lähetettiin rauhalliseen yläkerran huoneeseen nukkumaan päiväunia. Lehtimajassa joka oli luovutettu Povisen lesken ja tyttären asunnoxi kohta astuikin meitä vastaan hento, pienexi kutistunut nainen. Toinen silmä ja hiukan vinoon vetäytynyt suu kielivät lievästä ajatusten katkeamisesta. Hänen yllänsä oli vanhakuosinen musta puku ja päässä yhtä vanhanaikainen liian pieni olkihattu.Kaiken tuon huomasin saman tien tyytyväisenä. Hän on meidän ristimme, ämmä sanoi vielä vammasesta tyttärestä. Noniin, kuinka toisin oisi kaikki jos Povisella oisi käynyt parempi viuhka, sanomatta nyt kenen kaa. Leski esitteli sotasaaliita. Tässä on Sysmän kirkon sisäkuva. Tuossa Autotalon varakkaiden Montosten lahjoittama ruma kuparipakote. Tuolla Sirkka-tädin Israelista tuoma lampukka. Olisi ollut puhelemista kauniista esineistä vaikka kuinka pitkältä.
ellauri101.html on line 682: Mulla on lyhyet hiuxet ja pitkähkö vaikka harvanlainen takkuinen parta. Vaattet ei ole kirpputorilta vaikka vaikuttavat siltä. Ne on kuosiltaan yhtä vanhahtavia kuin mä. Flanellipaidat ja villapaidat on Sysmän rytkyjä. Pipoja en sietänyt ennen kuiin Helmi kutoi mulle niitä. Farkkuja en revi muuta kuin vahingossa, ja sitten paikkaan ne. Jos harvoin ostan uudet ostan peltipönkköjä. Mä ostin Conversen koriskengät Bostonissa 1970-luvulla. Ei mulla niitä enää ole. Juu ei, emmä ole kyllä grungetyylinen. Enempi kuulostan mielensäpahoittajalta, vaikkenmä kyllä tykkää tollasesta mökkinaapurimallisesta karvalakistakaan. Sitä käyttää karvalakkipuolen kaljanryystäjät ja karvalakkilähetystöt. Gilmore Girlsin Jacob on kai grungetyylinen.
ellauri115.html on line 100: Kenen tahansa elämästä saisi tälläisen mökkipäiväkirjan. Sysmän mökkipäiväkirjasta meidän kesäpuuhat selviävät suunnilleen riittävällä tarkkuudella (paino kyllä aurinkoisissa sisääntuloissa), mutta talvipuoli on heikommin dokumentoitu. En sentään ilkiä ihan vielä yrittää vastaavaa, olis se niin noloa. Mutta perintöä odotellessa voi nauraa JJ:n kommelluxille:
ellauri115.html on line 824: Se kexii puheenaiheita saadaxeen olla äänessä. Tätä tyyppiä esiintyy Sysmän itänaapurien joukossa. Keskustelu etenee nopeammin kuin ajatus, on pakko vetää nopeasti hatusta.
ellauri160.html on line 465: outward and away ohi Sysmäntien risteyxeen
ellauri160.html on line 486: 5Sireni on Talasniementiellä homojen mökkiä vastapäätä asustava leski jonka miehellä oli ikkuna-ja-ovitehdas ensin omassa pihassa, sitten Sysmäntien varressa. Harppisaku Swoboda kulki valkoviinikännissä pitkin Talasniementietä ja hölisi niitä näitä kaikille. Se laittoi suntion mökkiin vaakalaudoituxen, joka ei siihen yhtään sopinut, se oli oikeastaan mauton. Nyt on senkin tynnörimaha jo aika kuihtunut.
ellauri206.html on line 241:

Wellbeck Sysmän kirjastosta


ellauri206.html on line 243: Sysmän kirjastossa on uusi vaatimaton mutta viehättävä kirjastonjohtaja, jonka kanssa tuli puhetta Houellebecqistä. Se oli lukenut vähän matkaa Michelin kirjaa Alkeishiukkaset mutta alkoi tympäsemään, jätti kesken. Tolkun ihminen siitä päätellen. Se on ollut Sysmässä kohta vuoden ja pitää työstä, pitäneekö Sysmästä? En huomannut kazoa onko sillä sormusta. Lainasin siltä Wellbeckin 6. romaanin Alistuminen eli Islam. Lisää islamofobiaa ihan takuulla.
ellauri216.html on line 976: Evakuointeihin ryhdyttiin 10.12. alkaen. Ensimmäisenä evakuoitiin luostarin poikakodin asukkaat sekä luostarin noviisit, jotka sijoitettiin Outokumpuun, Vanha-Sysmän kouluun. 20.12. ryhdyttiin evakuoimaan luostarin veljestöstä sairaat veljet sekä ne, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia.
ellauri258.html on line 563:

Teme ja Sysmän wagu-härät vs. lihansyöntiä toppuuttelevat kommarit


ellauri309.html on line 487:
"Anal" on Sysmän linnanherran ilmetty kaxoisolento. Huomaa isältä peritty vino suu. Lindsaylla on 200 neliön vaatehuone kengille.

ellauri325.html on line 578: Sisällissodan puhjettua hän keräsi kouluttamansa suojeluskuntajoukot ja ryhmitti joukkonsa Loviisassa vastarintaan punaisia vastaan, mutta joutui lopulta vetäytymään punaisten voiman tieltä Pernajan saaristossa olevalle Orrengrundin luotsiasemalle. Siellä Kemppi tunsi olonsa tukalaksi ja lähti muutamia miehiä mukanaan pyrkimään valkoiselle rintamalle Sysmään ja onnistuikin yrityksessään, jossa käytettiin reittiä Artjärvi–Mankala–Vuolenkoski ja Heinola. Sysmään Kempin johtamat joukot saapuivat helmikuun puolivälissä, ilmoittautuen sikäläiselle suojeluskuntapäällystölle. Kemppi määrättiin maaliskuun alussa päälliköksi Lusissa olevaan Sysmän 3. komppaniaan, josta myöhemmin muodostettiin Sysmän 1. pataljoonan 3. komppania ja myöhemmin Etelä-Savon rykmentin 10. komppania. Tämän jälkeen Kemppi otti osaa Suomen sisällissotaan Lusissa, toisessa Heinolan valtausyrityksessä ja Hillosensalmella. Sodan loppuvaiheilla hän siirtyi saamansa määräyksen perusteella 30. huhtikuuta 1918 valtionrautateiden palvelukseen.
ellauri325.html on line 584: Kemppi erosi sotien jälkeen vakinaisesta palveluksesta ja siirtyi valtion asiamieheksi Sysmän verotuslautakuntaan, missä hän palveli kuolemaansa saakka. Hänet haudattiin Kouvolaan. Miten noloa. Kuudennen Armeijakunnan komentaja Aarne Blick esitti 28. elokuuta 1942 Armas Kempille Mannerheim-ristiä, jonka Tannerheim torppasi.
ellauri343.html on line 413:
Ilmaveivilotta Ellen Erehdy Sysmän Lahdenpohjan KZ-lagerin valvontatornissa 11.7.1942. Kaksi saksalaista PK-kuvaajaa ja suomalainen TK-kuvaaja ikuistavat lottaa tehtävässään. Kuva: SA-kuva.

ellauri362.html on line 301: Oulunkylässä asuessaan Veijo tutustui Orimattilasta kotoisin olevaan Veikko Kylänpäähän ja sitten hänen sisareensa Eeva Kylänpäähän, jonka Meri vei vihille 1959. Rouva, lehtori Eeva Kyllikki Meri elätti koko perhettä kunnes Veijo pääsi tuloille. Eevasta ei löydy muuta tietoa. 1959 Veijo koki ylirasituksesta johtuneen romahduksen – sen enteitä hän koki jo keväällä 1959 Kööpenhaminassa ja joutui Lapinlahden sairaalaan "lepäämään" kolmeksi viikoksi. Meret viettivät kesän 1964 Sysmän Suopellossa, mikä antoi miljöötä 1966 ilmestyneelle Everstin autonkuljettajalle.
ellauri362.html on line 303: Tiesittekö että Veijo Meri perheineen vietti kesän 1964 Sysmän Suopellossa? Miljöötä kuvaillaan Wexin niteessä Everstin autonkuljettaja.
ellauri390.html on line 389: Meille jäivät kaikki izepäisyytemme symbolit, ei tarvinnut pitää 2x kotkaa eikä sirppiä ja vasaraa. Jäi hakaristilippumme ja Ihanaa leijonat ihanaa. Huono-onnisempien veteraaniemme työstä jäivät puhuttelevat sankarihaudat ja uurnalehdot. Traagista miten paljon on vainajia Sysmänkin kirkkomaalla. 100G luukasaa, joista 10% enää elossa. Amputoidun Suomen väkiluku kasvoi 0.5M Kurjalan itämatuilla. Suhteellisesti uskomattoman suuria sotakorvausjunia puxutti itään leveillä ryssän raiteilla. Tätä häpeää ei saa päästää toistumaan, puretaan siis radat ja käytetään ruåzalaisia Brio-junia! Maanteitäkään ei tarvita enää Kouvolasta itään.
xxx/ellauri010.html on line 1777: Niinkuin sen punaiseen lentäjänlakkiin oxentamisen Sysmän matkalla.
xxx/ellauri027.html on line 575: Tähän vois nyt heittää taas sen ajatuxen puu- ja verkkorakenteiden erosta. Puu toimii mainiosti, kun resuja on vähän ja niitä täytyy säästellä. Mixi rakentaa kahta reittiä missä riittää yxikin. Niinkuin Sysmän tiet, joista ei tahdo löytyä edes koirankusetuslenkkiä. Kun resuja on riittävästi, ja aika enemmän kuin materia on kortilla, kun voitot täytyy kotiuttaa nopeasti ennenkuin tilaisuus on ohize, kanzii rakentaa oikoteitä, vaihtaa reittejä kulloinkin nokkelinta käyttäen. Yhtäälle rakennetaan monta katua ja rataa ristiin, toisaalla sovelletaan luovaa tuhoa.
xxx/ellauri104.html on line 737: Ostin Sysmän kirjakahvilasta Pulkkisen esikoisromaanin Ja pesäpuu itki (1977) kun urbaani Löytty oli haukkunut agraarista Pulkkua ja emerituslammas Jyrki Nummi vuorostaan haukkunut Löyttyä. Se kuvaa pohjoiskarjalaista maaseutuyhteisöä. Sen päähenkilö on Pulkkisen omakuva, liimauxista irronnut nuorukainen. Pulkkinen synnytti kohua ruotiessaan kehitysapupolitiikkaa ja Suomen suhdetta Neuvostoliittoon postmodernissa teoksessaan Romaanihenkilön kuolema (1985).
xxx/ellauri121.html on line 360: Käsineiti (1985) on kirjoitettu samoihin aikoihin kuin Maare Tammin Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma (1988), jonka sain ilmaisexi Sysmän kirjakyläpäiviltä. HBO:n sarja (2016)on samaa nykyaikaa kuin Lastenkokoinen kazomuskasvatus (2020). Käsineiti-kirjan Soul Roll -rukousmyllystä voi valita 5 aiheen joukosta: rikkaus, terveys, syntymä, kuolema, ja synti. Aiheittain kuin virsikirjan lisälehdet: synti, ahdischtus. Tammin kirjan luvussa Pikkulapset ja rukous mainitaan Pyyntörukous, Kiitosrukous, Tunnustusrukous, Sairaus ja muu vaara -rukouxet, Altruistiset rukouxet, Rituaaliset rukouxet, ja Vastausta vaille jääneet rukouxet. Tää viimeinen ei ole oma laji, vaan sisältää kaikki edelliset. Jo hyvin aikaisin lapsi oivaltaa, että kaikkiin rukouxiin ei vastata. 4-5 vuotiaana lapsi uskoo että taivaan iskä unohti kun sillä on niin paljon töitä. 6-7 vuotiaat ovat hyvin vihaisia ja lakkaavat uskomasta koko pelleen. (Mä olin muistaaxeni 9v.) Noin 8-9 vuotiaina lapset uskovat, että niiden rukouxet oli huonoja. Rukoile paremmin. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Vittu tietysti, mixi siis edes vaivautua. Käsineidin porukat on uskonnollisesti kehittymättömämpiä kuin Tammin lapsoset. Myllyissä ei ole kuin pyyntö- sairaus- ja muu vaara -rukouxia. Tammin kakarat on täysinoppineita teologeja, tai Maare Tamm on ainakin. Hengellisesti kypsälle ihmiselle rukous on vaan elämän kolhujen nöyrää vastaanottamista ja kiitollisuutta siitä mitä annetaan. Herra antoi, herra otti, kiitetty olkoon herran nimi. Ottaa antaa, kanankakan kantaa. Lastenkokoisessa ei rukouxia enää pidetä, on vaan aamunavauxia. Heräjä, mixi nukut herra? (Psalmi 44:24).
xxx/ellauri123.html on line 364: Sysmän kirjaston uutuushyllystä löytyi jonkun pelle-Hermannin, kiteeläisen sakumamun, omaa pikku wellness-kirkkoa ylläpitävän puolisekopään kyhäilemä kabbalistinen omakustanne, jonka esikuvana on ollut reb Freek Weinrebin, valkovenäläisen jutkumytomaanin ja huijarin joku 900-sivunen pläjäys. Rebin molemman isoisät oli hasidioppineita, Reb ize sotarikollinen ja parantumaton satusetä. Ei helkatti, kyllä totuus on paljon uskomattomampaa tarinaa. Hermanni kyllä mainizee että Rebillä oli vähän vaikeuxia sodanaikaisten jutkuvedätysten kaa ja niistä se joutui lukemaan tiilenpäitäkin, mutta se olikin sen ihan parasta aikaa, pääsi rauhassa planeeraamaan uusia jäyniä. Niinkuin laittomia lääkärileikkejä ja tätä kabbalistipaskaa.
xxx/ellauri123.html on line 411: Dostojevskin pikkunovellin ”NAURETAVAN IHMISEN UNI”. Saksankielisenä vain 48 sivua taskukirjana. Se kosketti minua heti syvästi, itkin. Luin tämän unikertomuksen melkein joka vuosi uudestaan ja aina se kosketti minua, itkin taas. Naurettava ihminen löytää toisen samankaltaisen veljen ja ehkä siksi uskon ymmärtäväni tämän tarinan myös sydämellä. Annoin tarinan luettavaksi ystävilleni, ei kukaan huomannut tarinassa mitään erikoista. He eivät kuitenkaan haukkuneet tarinaa, koska olivat sitä mieltä, että Dostojevski on suuri kirjailija, jota ei saa kritisoida negatiivisesti. Muuten, tästä tulee mieleen, että ennen kun luette eteenpäin tätä lyhyttä kirjoitusta, lukekaa ensiksi tämä Dostojevskin pikkunovelli. Suomessa löydätte sen kirjasta ”Valkeat yöt”, viimeisenä tarinana. Löydätte sen melko varmasti Sysmän kirjastosta.
xxx/ellauri123.html on line 966: Jumala, hän ei ollut huomannut mitään! Paskanmarjat sehän eli täysin vaikka vielä pienin rinnoin mukana! Terhakoin kuten Sysmän rautakaupan aputytöllä t-paidassa A-koon liiveissä. Niitä kun olis saanut pidellä! Tommosen kun saisi elävänä pulloon! Pahus kun ei tullut kala-ansa mukaan! s. 64-68
xxx/ellauri128.html on line 40: Sysmän Koskueen Salpakierron kierrätyskaupasta löytyi egellä V.A. Koskenniemen Vaeltava viisaus. Lopetetun Alkon edessä oli myytävänä luottokaupalla Hannu Tarmion Elämän viisauden kirja. Maxoinkohan edes egeä. Molemmat WSOY:n julkaisuja. Turmiolan kirja ilmestyi 1990, Vaakun vuonna 1952. Vuosi 1952 oli tärkeä vuosi myös Vladi Nabokoville, kuten Witte totesi (kz. edellinen albumi). Kreikkalaisen sananjohtonsa mukaisesti merkizee aforismi rajoitusta, ja se voitaisiin vaihtaa myös sanaan "määritelmä" (kreikkalaiset eivät kyllä siitä pitäisi). Sitä käytetään usein synonoomisesti (sic) maksiimin kanssa. Kuten raamatussa, näissä kokoelmissa on keskenään ristiriitaisia päähänpistoja. Joku Ebner-Aschenbach nimitti aforismia puuttuvaxi renkaaxi ajatusketjussa. Ryhtyessään toimittamaan tätä antologiaa, jonka ajallinen raja on 2. maailmansota, Vaakku nojasi omaan kotikokoelmaansa. Vaakun töräyxet valmistuivat Hangossa elokuussa 1952.
xxx/ellauri195.html on line 208: Norman Mailer voitti opiskelijoiden kirjoituskilpailun ton nimisellä esseellä. Aikaisemman version kirjoittajan Henry Drummondin mielestä se on rakkaus, koska piskuinen Paul sanoi niin (1 Kor. 13). Hyvinhän Paul siinä vetää, se on sille annettava. Se kohta luettiin Seijalle ja mullekin Sysmän kirkossa. Me oltiin kyllä jo naimisissa ja naitu herran ajat. Hyvähän siitä on kuitenkin aina muistuttaa.
xxx/ellauri199.html on line 812: Muumeissa oli merikoira, se ahdisteli Merenhuisketta. Eikös ne ole haikaloja? Meressä on (tai oli) myös merilehmiä, merikarhuja, merivuokkoja, merisiilejä, merimakkaroita, meritähtiä, merietanoita, merihevosia, merimerkkejä ja merenmiehiä. Merenmiesten enemmistö on naisia. Vuonna 2022 naisten osuus tämän sukunimen kantajista oli 61 %. Nykyään ei sukunimiä enää suojata vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä. Merenmies on latviaxi Merenmiess. Marakatteja ja marsuja. Merileijonia ja merinorsuja. Merihirviöitä ja niljaisia merikäärmeitä joista Seija näki viime yönä unia. Älä unta nää. Meriankeriaita ja merilohia. Merikotkia ja muita merilintuja. Merisotilaita ja merisäätiedotuxia. Meritaisteluita ja merenkulkua. Meriharakoita, haaxirikkoisia ja niistä paistettuja merimiespihvejä, joita tarjoiltiin Sysmän "Kuolleen merimiehen majatalossa". Meriruohoa ja meriheinää. Merimuovista valmistettuja cocacolapulloja. Musk ostaa Coca-Colan ja panee siihen coken takaisin. Niin ja Arto Merenheimo ja Merikukka Forsius.
xxx/ellauri208.html on line 432: Kärkkäisen magneettimedia peukuttaa distributismia, oik. korporatismia. Distributismia mukailevaa talouspolitiikkaa alettiin noudattamaan 30-luvulla niin fasistisessa Italiassa kuin kansallissosialistisessa Saksassakin. Lopputuloksena Saksassa koettiin ihmiskunnan merkittävin taloudellinen nousu ja hyvinvoinnin lisääntyminen uskomattoman lyhyessä ajassa. Tämän yksityispankkien kahleista irtautumisen seurauksena kansainvälinen juutalaisyhteisö julisti Saksalle sodan vuonna 1933, mikä lopulta johti myöhemmin toisen maailmansodan syttymiseen. Distributismin kohtalon koki myös englantilaisen insinöörin Clifford Hugh ”C. H.” Douglasin talousteoriat ja kansanluottomalli (Social Credit). Douglasin mallissa tyrmättiin yksityinen pankkitoiminta ja todettiin rahan olevan tuotantoa ohjaava informaation väline eikä pelkkä vaihdonväline. Sysmän Osuuspankki näkyy lopettelevan, tiesi Sysmän tyrnävä blondi kirjastonhoitaja kertoa. Social Credit –mallia muun muassa USA:ssa, Englannissa ja Italiassa kamppanjoineet Douglas ja hänen yhteistyökumppaninsa runoilija ja filosofi Ezra Pound leimattiin sodan jälkeen antisemitisteiksi ja jopa mielenvikaisiksi.
xxx/ellauri209.html on line 144: Reistä leivotaan lopussa CIAn agentti. Se saanee seuraavassa jaxossa aito amerikkalaista kullia L.L. Beanin lahkeesta. Tämä Rei oli verrattoman puiseva. Tavallistakin sahajauhoisempi. Nyt häätyy lukea Sysmän poistohyllystä löytynyt Stieg Larssonin trilogian 3. osa, siinä Lisbet saanee vihdoin torven täydeltä Mikki Hiiren kullista loppuviimexi.
xxx/ellauri212.html on line 88: Tuskin yhtä pitkälle ejakuloi kuin vietnamilaisen luontovideon munamies public Ben Ho. Sysmän laiturilla asiallisesti mutta kiirehtien nussivat Viet kongit ei osaa sukeltaa pääkkyä. Mahalleen läiskähtävät.
xxx/ellauri227.html on line 243: Riitta varasti Seijan muistoja ja teki niistä omiaan. Se oli Seija joka oxensi lentäjänlakkiin Sitikassa Sysmän matkalla, eikä Riitta. Ei sillä edes ollut pilottilakkia.
xxx/ellauri253.html on line 179: Petter (Pekka) Elias Ervast (26. joulukuuta 1875 Helsinki – 22. toukokuuta 1934 Helsinki) oli okkultisti ja teosofian uranuurtajia Suomessa. Ervast toimi Suomen Teosofisen Seuran ylisihteerinä vuosina 1907–1917 ja 1918–1919. Vuonna 1920 hän erosi seurasta ja perusti Ruusu-Ristin. Samana vuonna hän oli myös perustamassa Kansainvälisen Yhteis-vapaamuurarijärjestön Le Droit Humainin Suomen Liittoa. Tällä Ervastilla oli kesäpaikka Sysmän Valittulassa jonne kokoontui kesäisin kahmaloittain hörhöjä.
xxx/ellauri296.html on line 170: Tervetuloa 2 ilmaiseen tilaisuuteen. Raamattuun perustuva puhe "Voit suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti" (aprillipäivänä) ja "Jeesuxen kuoleman muistojuhla" (kolmantena päivänä). Keskiviikkona 17.5. olisi Sysmän Sisun kirkkovenejaoston kirkkovenesoudut. Veneeseen mahtuu 14 soutajaa ja perähenkilö. Järjestää Virtaan Hatunnuolijat r.y.
xxx/ellauri307.html on line 763: löytyi Sysmän kirjaston poistohyllystä. Kirjailijoiden esikoiset tuppaa olemaan omaelämänkerrallisia. Don Rosa ei vaan Brown (ei siis etu- vaan takapuolen värisävy) omisti esikoiskirjansa Digital Fortress 1998 [silloin(kin) olisi Suomen pitänyt hakea Naton jäsenexi hemmetti! Nyt kun Suomi on vihdoin länsiliitossa on Danin kirja jo Sysmän kirjastosta poistettu] iskälle ja äiskylle. Dan oli silloin 34-vuotias. Se alkaa näillä kuvilla ja tunnelmilla [Just a tip: Don't ever take anything from a Dan Brown novel to be based in fact. Digital Fortress is perhaps the stupidest compilation of nonsense ever published]:
66