ellauri037.html on line 577: Goethe tykkäsi Sopen väikkäristä, sai sen Sopelta ilmasex (epätavallinen suosionosoitus). Siihen teki vaikutuxen Sopen lukeneisuus. Goethe tuskin luki muuta kuin omia juttujaan. Asiaa auttoi että Sope innostui Goethen säälittävästä väriteoriasta. Mut sit Sope alko kirjoittaa siihen parannuxia, ja Goethe närkästyi. Välit viilenivät. Nuoren narsistin tahditon vittuilu ja suuret luulot izestään viilensivät vanhan narsistin tunteita. Kirjeenvaihto tyrehtyi. Sope pani pahaxeen, mutta antoi silti Goethelle tunnustusta hyvästä yrityxestä.
ellauri155.html on line 415: Tämänkertainen muotoilu oli tämänsuuntainen: Hienoa että meziä kaadetaan entistä kiivaammin ja nyt vielä ilman työehtosopimuxia. Samaa ilosanomaa on vietävä nyt kaikille muille työvoimavaltaisille aloille, ottaen mallia Wolt-yrityxestä. Ylipäänsäkin on väärin että rikastumisesta täällä rangaistaan, sen sijaan pitäisi yrittäjäystävällisellä verotuxella kyykyttää entistä uutterammin köyhiä, köyhyys on näät saamattomien ihan oma vika, mitäs eivät seppoilleet ja sampoilleet niinkuin mä.
ellauri158.html on line 53: What Clarke argues is that the Newtonian natural system and the findings that stem from it are incompatible with the “blind necessity” that characterizes both the Epicurean and Spinozistic world picture, precisely because this system implies the existence of an immaterial and wise Creator. What the fuck? It is a deterministic system par excellence. Ach, tarkoitatte alkuehtoja. Vanha antroposentrinen jumalatodistus: jos jumala ei olis säätänyt kaikkea näin hyvin, ei olis meitäkään. Tää ei voi olla sattumaa! Maailmamme ei voi olla 1 ziljoonasta sokeasta yrityxestä! Vai voiko se? This lottery is unfair, huutaa Shirley Jackson kiukkuisena, kun kivet lentävät. Shirley putkahti esille albumissa 133 ja putkahtaa uudelleen esille albumissa 270.
ellauri352.html on line 253: Yxikään suurvalta ei vastustanut kun Saxa liitti itävallan alueisiinsa. Ei edes Itävalta-Unkari. Demokratia epäonnistui. Yxikään suurvalta ei vastustanut kun Jenkkilä liitti Californian ja Texasin alueisiinsa. Demokratia onnistui. Luojan kiitos se epäonnistuu edelleen eri puolilla maailmaa kovasta yrityxestä huolimatta. Kun apina alkaa uskoa, siltä katoaa moraali. Hmm, Ranen izehoitokolleegat sanovat juuri päinvastoin. Ketä uskoa? Tokko moraali on tiedon asia, eiköhän se ole eräänlaista halua. Siinä yhdet apinat haluavat sanoa mitä toisten sopii haluta. Uskokin on tahdon asia, haluaa Uilliam James sanoa. Mutta monta gurua on joutunut viralta. Hitler ei olisi pystynyt hirmutekoihinsa jos ei monta juristia, lääkäriä, virkamiestä ja pankinjohtajaa olisi luistanut ammattietiikastaan. Järjestään fixuja ihmisiä.
ellauri370.html on line 37: Sitä ei turhaan kutsuta ikuiseksi juutalaiseksi, tunnettu kirjailija POUL BORCHSENIUS kirjoittaa tässä kirjassaan juutalaisesta kansasta kautta aikojen ja sen useiden tuhansien vuosien vaikeuksista vihan ja vainon alla. Heidän historiassaan ja olemassaolossaan kätkeytyy salaisuus, arvoitus, jota kukaan ei näytä pystyvän ratkaisemaan. Miten tämä kansa voi vielä olla olemassa kovasta yrityxestä huolimatta? Mikä sitä pitää yllä?
xxx/ellauri057.html on line 227: Hilja piti opiskelusta, opettajista ja koulutovereistaan ja menestyi tyttökoulussa hyvin. Kuulostaa ihan Laura Kolbelta teoxessa Suomen yläluokasta, johon se haluisi kovin kuulua. Muttei kuulu kovasta yrityxestä huolimatta. Tyttökoulun jälkeen hän siirtyi jatko-opistoon, jossa hän harrasti monenlaisia asioita. Hilja oli lahjakas: hän lauloi, kirjoitti, maalasi ja lausui hyvin. Jatko-opistossa hän luki myös ranskaa ja suoritti opettajan tutkinnon vuonna 1902. Kaksi vuotta jatko-opistossa opiskeltuaan Hilja alkoi valmistautua ylioppilaskirjoituksiin Suomalaisen yhteiskoulun yksityisoppilaana, koska jatko-opistossa ylioppilastutkintoa ei voinut suorittaa. Hän kirjoitti vuonna 1901 ylioppilaaksi ja sai tutkinnon arvosanaksi muutamaa pistettä vajaan kiitettävän. Hilja oli aina muutamaa pistettä vajaa. Viimeisenä kouluvuotenaan Hilja pohti elämänuraansa ja tulevaisuuttaan. Valinta oli vaikea, sillä Hiljaa kiinnostivat monet taiteenalat. Jatko-opistossa Hilja oli innostunut teatterista, ja hän suunnitteli vakavasti näyttelijättären uraa. Syksyllä 1902 Hilja kirjoittautui yliopistoon historiallis-filologiseen osastoon, mutta ei koskaan valmistunut. (Täh? Minnekäs see lääkärinura unohtui?)
xxx/ellauri113.html on line 591: Negro napattiin ize teossa raiskausyrityxestä Tulsassa 100v sitten. Kengänkiillottaja astui vahingossa valkoisen hissitytön varpaille joka kiljahti. Tästä alkoi Tulsan lynkkausaalto Oklahomassa jossa poltettiin neekereiden Wall Street maan tasalle ja tapettiin kostoxi tyhjästä koululuokallinen mutiaisia (tai ehkä 10x enemmän, ei kukaan laskenut). 10K savunaamaa jäi kodittomaxi tuhannesta poltetusta kämpästä. Asuivat kuin sillit suolassa. Ketään ei rankaistu. Korvauxia ei maxettu. Ne juuttuivat senaattiin. 9 tapauksessa 10:stä ongelmissa jenkeissä on mukana musta nuori. 9 tapauksessa 10:stä senaattori jenkeissä on kobra vanha valkoinen. Tyttö sanoi vielä jälkeenpäin ettei siinä mitään tapahtunut, varpaisiinkaan ei sattunut. Se vaan säikähti.
xxx/ellauri215.html on line 55: Kunnon seisokista ei vieläkään (tai enää) mitään tietoa. Bugger it. Siru kazoo hämillään päällään ähräävää pikku letkua. Tähänkö on tyydyttävä? Paljon melua, vähän villoja. Oheinen insertiokuva on puhdas lavastus, oikeasti pipu oli kovasta yrityxestä huolimatta pehmyt rusina. Eka kerralla sain sen hikisesti sisään puoliveteisenä ihan zägällä, mutta se pysyi säälittävän pienenä eikä ruiskahduskaan sitten tuntunut kummoseltakaan. Toisen kerran valui runkku vetelästä pipusta purosena pusikkoon kuin hannibal ante portas. Ollaan takaisin esimurkkuiän lähtöruudussa, pikku lätäkkö Merikadun vessanlattian terranvärisillä klinkkereillä. Runkun ja vessapaprun tuoxua.
xxx/ellauri224.html on line 190: Ei mutta nyt tulee kohta joka on aika vekkuli. Linnassa miehensä salamurhayrityxestä lusinut Madge kaataa teet Amyn syliin päästäxeen puhumaan sen kanssa kahden kesken mauttomassa vessassa, jossa "kaakelit kiilsivät niin maan peijakkaasti". Salen käkättävä ääni kaikuu tunnistettavasti näistä sanoista.
xxx/ellauri225.html on line 682: Klaus Härön ohjaama ja helsinkiläisen Making Money Oy:n tuottama kokonaan englanninkielinen elokuva Rakkaani merikapteeni on rontattu Toronton kansainväliselle elokuvajuhlille. Viimeisestä raiskausyrityxestä ja sitä seuraavasta kömpelöstä vanhuspanosta kertova elokuva saa maailman ensiesityksensä Contemporary World Cinema -sarjassa syyskuussa. Myös Härön elokuvat Äideistä parhain ja Tuntematon sotilas saivat maailman ensi-iltansa Torontossa.
10