ellauri005.html on line 236: Sillä mitä joku yxilö haluu ei ole kuin epäsuora yhteys siihen mitä tapahtuu. Halut on geeneissä, ohjaus tulee ympäristöstä (Herb Simon), ei murkku ole fiksu, vaan sen pesä, murkkupolut. Niiden seurauxena luonnonhistoria menee miten menee, tieten tai tietämättä, muurahaismaisesti.
ellauri005.html on line 637: Ero (jos sitä edes on) ihmisten ja muiden pörriäisten välillä koskee mikä osa tasapainopisteen hausta tapahtuu hyönteisten pikku päissä ja mikä tulee ympäristöstä. Kuinka monimutkaisia robotteja siirrellään pelilaudalla. Onko ne kuningattaria vai moukkia. Onko luonto sotajoukkojen vai kärpästen herra, eli seebaot vai bel sebub.
ellauri020.html on line 725: Herb Simon on niin oikeassa: termiittiapinassa on vain neljä vaihdetta eteen ja yxi taaxe, muu vaihtelu tulee ympäristöstä. Ei kenenkään elämä ole toista kummempaa. Jokainen termiitti on laulun arvoinen, kuten sanoi Veikko Lavi, vaikka aika lyhyen, alle 5min pituisen juutuubijoihkauxen, kun sen häviöllisesti vielä tiivistää. Ei oo nekrologikaan kuin puoli sivua. Useimmille ei tuu sitäkään. In der Begrenzung kennt man den Meister. Mä en ole kovin hyvä siinä, mut ei oo Iivanakaan.
ellauri020.html on line 865: Pahuus on vihollisuutta, olemista eri puolilla, kotoisin eri ympäristöstä. Kuin termiitit,

ellauri032.html on line 327: Hobbe sanoo aivan oikein että apinoiden passiot on aina samoja, vaikka niiden kohteet riippuu jossain määrin ympäristöstä. Tää on taas se Herbert Simon idea. Se on vähän turhan innostunut liikkeistä, vaan mistäpä se tietäisikään vielä muista energian muodoista. Mutta tarkoitus on oikeensuuntainen, eli redusoida aistit yhteen syyhyn, liikkeeseen, jonka jatkumista kallon sisällä on sitten muukin sielunelämä, liikkeelle lähteneen heilurin vellomista aivovellissä.
ellauri041.html on line 266: Syy 2 on perustavampaa laatua. Tää apina on elukka, ja elukalla on vaan noi 3 halua: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, eikä se halua mitään lukea eikä kazoa mikä ei käsittele noita 3 aihetta, niiden saavuttamista (komedia) tai menettämistä (tragedia). Kaikki komplexius tulee ympäristöstä, apinassa izessään ei ole muuta kuin nää 3 vaihdetta. Kun ympäristö muuttuu monokulttuurixi, monopolisoituu ja monotonisoituu kulttuuri.
ellauri042.html on line 197: näiden kakkapellejen ympäristöstä. Muut elukat on saaneet väistyä, kun mikrobit

ellauri045.html on line 424: Sairaalakuvauxista huomaa miten apinat on muurahaisia: pane ne pöytälevylle niin ne ei osaa enää mitään juoxee ympyrää. Kaikki monimutkaisuus on ympäristöstä.
ellauri055.html on line 844: Hämeenkyrö on rehdisti lande kunta vain 30 minuuttia Tampereelta länteen. Hämeenkyrö on kulttuuristaan ja hienosta ympäristöstään (lause katkeaa).
ellauri058.html on line 406: Kriitikoilla on yleensä tutkijan, toimittajan tai taiteilijan (tässä tapauksessa kirjailijan) tausta (Soikkeli 2007: 148). He luonnehtivat izeään mieluusti yhdeksi modernin yhteiskunnan eliitiksi. Ylevyyden portinvartijoina toimivat. Me papit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija. Kriitikoiden arvot määräytyvät mieluummin kirjallisuusinstituution sisältä kuin laajemmasta sosiaalisesta ympäristöstä. (Niemi 1991b: 148.)
ellauri063.html on line 343: Turhaa keekoilua. Toisen aivoilla ajattelu tarkoittaa meemien nielemistä pureximattomina, se että ottaa ympäristöstä kokonaisia ajatuskökkäreitä ja niihin nivoutuneen termistön. Ja JUURI TÄTÄ tekee Jaakko huolimatta väitetystä yli-juonikkuudesta. Ton kaiken lainaamansa jargonin mukana se nielee valtavia harha-ajattelun ja vika-asenteiden möhkäleitä. Ne luiskahtavat alas liukkaasi, sen huomaamatta ollenkaan. Ja kohta se laulaa samaa laulua kuin laakamato, joka todellakin ajattelee nielemänsä heimoveljen aivoilla ihan kirjaimellisesti. 200M kärpästä lainaa sille parviälyä.
ellauri099.html on line 471: Pidän hiljaisesta ympäristöstä.
ellauri246.html on line 410: Brodskyn pyrkimys sopii henkisesti totalitarismin varapuheenjohtajaksi, Brodsky on yhä enemmän tunkeutumassa eksistenttisiltä maidosilta peremmälle. Toimittajan kysymyksestä, mikä vaikutti hänen luonteensa muodostumiseen: "Kun olin 22 tai 23-vuotias, minulla oli tunne, että minussa oli jotain erilaista, minuun sattui, ja että en ollut kiinnostunut ympäristöstä ... parhaimmillaan kuten ponnahduslaudasta ... »Kuvitukset suuntasivat yhä enemmän itsepäisyyteen. "Ennemmin tai myöhemmin, hetki tulee, kun maallinen vetovoima on lakannut toimimasta." Runoiden sisäelämä, jossa tää paljon puhuttu transsendescence vallitsee, lähti liikenteeseen ulkoisesta elämästä. Fyysisesti maailmassa BrodSky vietti suurimman osan ajasta puhtaan hengen kuningaskunnassa eli vetelehti toimetonna. Viranomaiset hermostuivat, kun Brodskin runoilijapersoonallisuus muuttui vähitellen itsenäiseksi suljetuksi järjestelmäksi. Maailmanlaaja maailma, kuten Lurien tutkija näytti, oli Brodski ainoa vaihtoehto löytää hengellistä vapautta. Sitää löytää nykyään vaan lännestä. "Sisäinen maailma on liioiteltu, ja ulkoinen, vähentynyt" - ilmoittaa viranomaisille naapurinsa autobiografinen sankari psykiatrisessa sairaalassa runossa "Goryunov ja Gorchakov".
ellauri271.html on line 185: Kaikki ryssänroikaleet haluavat nussia pulleaa blondia venäläistynyttä ranskatarta Ameliaa. Sen tytär oli toisesta ympäristöstä tullut tyttö Lara. Amalian rakastaja. Puhveli! Buldoggi Dick vetää sitä kuin muuatta paasaajaa Sammeli. Tekomunat! Jack! Anna mun kaikki kärsiä. Rupusakin lapset kehittyvät nopeasti.
ellauri272.html on line 855: – Kukaan ei ole irrallaan ympäristöstään. Pitäisi osata kuvata kirjoissa muutakin kuin itseäni.
ellauri316.html on line 237: Suolistobakteerit vastaavat 90-prosenttisesti aivojen välittäjäaineiden ja niiden esiasteiden tuotannosta. Lisäksi ne kouluttavat immuunijärjestelmää. Stressi, ympäristöstä peräisin olevat vierasaineet sekä jotkin ruoan mukana saadut lisäaineet vaikuttavat suoliston bakteerikantaan. Bakteerikannan yksilöllisestä vaihtelusta johtuu, että samat lääkeaineet tehoavat eri tavoin eri ihmisiin.
ellauri348.html on line 834: Kokeen tuloksista Bandura muodosti johtopäätöksen, jonka mukaan lapset oppivat paljon ottamalla mallia ympäristöstä, ja kehitti mallioppimisen käsitteen.
ellauri351.html on line 152: Lorenz pohtii vanhaa filosofista kysymystä siitä, antavatko aistimme meille oikein tietoa maailmasta sellaisena kuin se on vai tarjoavatko meille vain illuusion. Hänen vastauksensa tulee evoluutiobiologiasta. Vain piirteet, jotka auttavat meitä selviytymään ja lisääntymään, välittyvät. Jos aistimme antaisivat meille väärää tietoa ympäristöstämme, olisimme pian sukupuuttoon. Siksi voimme olla varmoja, että aistimme antavat meille oikeaa tietoa, sillä muuten emme olisi täällä lämpimässä kattilassa kuin sammakot petetyksi tulleina.
ellauri352.html on line 321: Hänen mukaansa uskomuksemme ja kielemme eivät tule vain sosiaalisesta ympäristöstä, vaan loogiseen ajatteluun tarvittavilla käsitteillä ja kategorioilla, kuten aika, tila, kausaalisuus, numero, on sosiaalinen alkuperä. Tässä Durkheimin analyysi on vähintään viisikymmentä vuotta edellä ranskalaisia strukturalistisia filosofeja, kuten Michel Foucault, johon Durkheimin teoriaa voidaan eduxeen verrata monessa kohdassa.
ellauri371.html on line 418: Vapaamuurarien teloitukset. Kuolema on väistämätön yo-pohjaltakin, ei ole mitään minkäänlaista. On parempi tuoda tämä loppu lähemmäs niille, jotka häiritsevät liiketoimintaamme kuin meidän kenttäpuoliskolle, meille, tämän yrityksen tekijöille. Suoritamme ma-unia niin, ettei kukaan muu kuin veljet puhunut siitä. Edes teloituksen uhrit eivät itse voi epäillä. Kaikki he kuolevat - tarvittaessa, ikään kuin normaalisti - meidän sairauteemme. Tietäen tämän, jopa veljet, vuoteenomana he eivät uskalla protestoida. Tällaisilla toimenpiteillä olemme luoneet konstin päästä eroon protestin juurista vapaamuurariuden ympäristöstä käskyjämme vastaan. Saarnataan goymille uskoa liberalismiin, tuemme samalla kansaamme ja edustajiamme tiukasti tottelevaisesti.
ellauri372.html on line 318: James C. VanderKam kirjoittaa: " Salomon psalmien päivämäärää ei voida määrittää tarkasti. Tärkeimmät vihjeet ovat peräisin psalmeista 2, 8 ja 17, jotka tarjoavat jotain historiallisesta ympäristöstä, jota vastaan ​​ainakin nämä kolme runoa kirjoitettiin. Puhutaan originelleista johtajista, jotka eivät olleet laillisia hallitsijoita ja joiden aikaa leimasi massiivinen korruptio ja paha. Heitä syytetään temppelin ja kultin rikkomisesta. Nämä näyttävät olevan Hasmonealaisia eli simoniittoja. Jumala nosti heitä vastaan ​​vieraan valloittajan, joka toivotettiin tervetulleeksi joidenkin toimesta Jerusalem, mutta joka silti joutui valloittamaan kaupungin väkisin. Hän meni temppeliin, mutta tapasi myöhemmin kuolemansa Egyptissä, missä hänen ruumiinsa jätettiin hautaamatta rannalle (ks. 2:26-27). Kuvaus sopii Pompeuksen toimintaan noin klo 1/2 Jerusalemissa ja tapaan, jolla hän sai loppunsa vuonna 48 eaa. Psalmi 2 (jossa 8 ja 17) olisi silloin kirjoitettu tämän tapahtuman jälkeen; ehkä muutkin runot olivat niin, mutta se ei ole varmaa. Koska siitä ei puhuta mitään temppelin tuhoutumisesta, on todennäköistä, että Salomon psalmit kirjoitettiin ennen vuotta 70 jKr. On väitetty, että Barukin kirjoittaja lainasi nykyisestä teoksesta, koska Psalmit Salomon 11:2-5 ja Baruk 5:5-8 ovat läheisesti rinnakkaisia, mutta Salomon psalmien versio on yhtenäisempi ja tiiviimpi. Lisäksi jotkut tutkijat ajattelevat, että Baruk 5:5-8 on lisäys tähän kirjaan. Lainaamisen suunta on kuitenkin tuskin ilmeinen, ja on yhtä todennäköistä, että molemmat perustuvat yhteiseen runoperinteeseen." ( An Introduction to Early Judaism , s. 129)
ellauri373.html on line 310: "Sillä laittomuuden mysteeri on jo toiminnassa, mutta se ei valmistu ennen kuin se, joka nyt sen hillitsee, otetaan pois ympäristöstä". Apostoli Paavalin toinen kirje tessalonikalaisille, Luku 2. Artikla 7.
ellauri374.html on line 69: Sazon on riippuvainen ympäristöstään (Dan Ariely). Hän tarvitsee tukea, kiitosta, rohkaisua. Nimi Sazon arvostaa suhteita kollegoihin ja tekee kaikkensa parantaakseen heidän asemaansa. Nimen negatiiviset ominaisuudet: röyhkeys, ikuinen tyytymättömyys, passiivisuus, laiskuus, mielialariippuvuus, arkuus, levottomuus. Sazonin yliherkkyys aiheuttaa usein konflikteja läheisten kanssa. Suhteessa tuntemattomiin nimen tarkoitus on hallita itseään. Sazon ei siedä yksinäisyyttä. Nimen merkitys voi palata pitkään unohdetuun rakkauteen ja aloittaa uudelleen suhteen, joka voi osoittautua erittäin vahvaksi ja piristää hänen elämäänsä. Name written with Chinese letters: 萨宗 (pinyin: Sà zōng)
ellauri382.html on line 625: Kerrron nyt vähän izestäni. Lapsena olin erittäin herkkä ja tunnepitoinen. Koska muut olivat hyvin tietoisia ympäristöstäni ja vaikuttivat siihen helposti, muut pitivät minua "liian hauraana", "liian dramaattisena" tai "liian paljon". Sekä perheen sisällä että ikätovereiden keskuudessa reaktioitani asioihin pidettiin liiallisina, ja kiihtyneisyyttäni kutsuttiin kypsymättömyydeksi.
ellauri382.html on line 630: Olen syntynyt ja kasvanut Hongkongissa. Kaupungin väestö on homogeenista ja kulttuuri kollektiivista. Samanlaisuus ja harmonia asetettiin yksilöllisyyden edelle, enkä tuntenut kuuluvani. Kävin tiukassa, katolisessa tyttökoulussa, jossa konkreettisia akateemisia saavutuksia ja sääntöjen noudattamista arvostettiin luovaan tutkimiseen ja laajaan leikkimiseen verrattuna. Sekä kotona että koulussa minun ei annettu "tehdä fläkkejä". Lapsena olin erittäin herkkä ja tunnepitoinen. Koska muut olivat hyvin tietoisia ympäristöstäni ja vaikuttivat siihen helposti, muut pitivät minua "liian hauraana", "liian dramaattisena" tai "liian paljon". Sekä perheen sisällä että ikätovereiden keskuudessa reaktioitani asioihin pidettiin liiallisina, ja kiihtyneisyyttäni kutsuttiin kypsymättömyydeksi.
ellauri382.html on line 632: Olin aina hämmästynyt siitä, mitä tunsin, luin ja näin (luin tosi paljon). Ilman kykyä säädellä tunteitani heilahtelin innostumisen, masennuksen, syvän kaipauksen ja polttavan kateuden välillä muita kohtaan, jotka sopivat joukkoon. Samanaikaisesti minua pommitettiin tiedolla, jonka alitajuisesti imeskelin ympäristöstä: näin A-tyyppien jännityksen, katkeruuden, kilpailun, passiivisen aggression ja toimintahäiriön koulussani ja perheessäni, mutta B-tyypin lapsena en kuitenkaan kyennyt ilmaisemaan, ymmärtämään tai jakamaan näitä vaikutelmia kenenkään kanssa. Elämäni synkimmän ajanjakson elin myöhään teini-iässä ja varhaisessa aikuisiässä. It was hell, reminisces a former child. Oliko se sen arvoista? Helvetti kyllä, se oli. Tänään en tunne kuuluvani mihinkään.
ellauri382.html on line 658: Intellektuaalista erityislahjakkuutta osoittaa selvä tarve etsiä ymmärrystä ja totuutta, hankkia tietoa sekä analysoida ja syntetisoida. Vastoin yleisiä oletuksia, tämä ei koske arvosanojasi koulussa tai edes todellista älykkyysosamäärääsi, vaikka se voi ilmetä näilläkin tavoilla. Se liittyy enemmän oppimiseen, ongelmanratkaisuun ja reflektoivaan ajatteluun. Intellektuaalinen erityisherkkyys tekee uskomattoman aktiivisen mielen; sen avulla olet älyllisesti varhainen, äärimmäisen utelias maailmasta, olet tarkkaan tietoinen ympäristöstäsi ja olet tarkka tarkkailija. Olet myös todennäköisesti itsenäinen ja kriittinen ajattelija, et hyväksy asioita nimellisarvolla ja tunnet tarvetta jatkuvasti kritisoida (mikä voi olla uuvuttavaa!).
ellauri393.html on line 238: Melkein kaikilla nisäkkäillä on viiksikarvat, lukuunottamatta muurahaiskarhuja, vesinokkaeläimiä ja meitä. Eläimen viiksikarvat ovat yleensä todella herkät monenlaisille ärsykkeillä ja ne voivat kertoa eläimelle paljon ympäristöstä – myös pimeässä. Hylje, jonka silmät on peitetty ja jolla on kuulosuojaimet, voi edelleen saada kaloja kiinni sen informaation avulla mitä se saa viiksikarvoiltaan. Ihmiset ovat kehittyneet keräämään tietoa muilla aisteilla, mutta meillä on yhä pienet jäännelihakset ylähuulissamme, jotka ovat jossain vaiheessa kontrolloineet pitkiä viiksiämme. Silmät peitossa ja kyrpä kädessä voimme haistaa kalan pimeässä fishmarketissa. Alahuulten viixilihaxet toimivat mainiosti vallan käsikopelolta. Niitä voi treenata työntämällä emättimeen kegelpalloja.
ellauri393.html on line 533: Viljo Johannes Kojo, salanimi Juho Poutanen (13. joulukuuta 1891 Kaukola – 21. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, sanomalehtitoimittaja ja kuvataiteilija (taidemaalari, kuvittaja ja pilapiirtäjä). Viljo oli karjalainen kuten Johannes Virolainen vaikka neljännesvuosisadan vanhempi. Viljo toimitti vuoden ajan Hymy-lehteä. Hän kirjoitti romaaneja Käkisalmen ympäristöstä. Pilalehdistä hänen töitään julkaisivat Tuulispää, Velikulta ja Kurikka. Viljon tuhertamat runokirjojen kannet, omat ja Juhani Siljon, olivat jostain Hännisestä amatöörimäisiä. Kelju K. Kojootista on enemmän paasauxia kuin Viljosta.
ellauri395.html on line 309: Journal of Neural Engineering -lehdessä julkaistu tutkimus valottaa, kuinka robotti osaa matkia selkäytimen hermoverkostoa ja tulkita viestejä, joita muu keho antaa jaloille kävely-ympäristöstä. Samaan perustuu se, että ihminen osaa kävellä ajattelematta kävelemistä.
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ​​ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia ​​sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ​​ja uudestaan, ja uudestaan ​​ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ​​ja uudestaan ​​ja uudestaan ​​eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri408.html on line 564: Luin hiljan jostain kirjailijasta joka kirjoitti kässärin missä kaikki sankarin elämänkäänteet johtui luonteesta ja ympäristöstä, ei ollut mitään vapaata tahtoa. Sen kirkkoherra isä löysi kässärin ja sanoi ei helkkarissa tällästä voi julkaista. Kuka sitten enää viizii taistella? Tyyppi tuhosi koko ms:n. Kukahan oli kyseessä? En muista.
xxx/ellauri136.html on line 379: Lermontovin "Beggar" -vuosi kirjoitettiin 1830 pyhiinvaelluksen aikana Trinity-Sergius Lavraan, jonka runoilija teki ystäviensä ja rakastetun Ekaterina Sushkovan kanssa. Erään version mukaan Mikhail Yurievich otti todelliset tosiasiat työn pohjalta, vaikka hänen morsian kumosi nämä tiedot. Runon kirjoittamisen jälkeen kukaan kirjoittajan ympäristöstä ei ollut epäilystä siitä, kenelle se oli tarkoitettu, koska se oli Sushkovin teko, joka aiheutti runoilijan kirjoittavan runon.
xxx/ellauri227.html on line 441: Yhdessä nämä kuusi korttia antavat tilannekuvan sisäisestä ja ulkoisesta ympäristöstä lukuhetkellä.
xxx/ellauri250.html on line 81: Alan olla aika lailla irti tästä länsiliberaalista meemiympäristöstä. Ei varsinaisesti niin että olisin entistä enemmän vakuuttunut vastakkaisista persumeemeistä. Pikemminkin molemmat alkaa tuntua yhtä yhdentekeviltä. Alas vaan paskahuussin rööristä koko apinoiden konkkaronkka. Kai tää on jotain anhedoniaa, vanhuusiän depistä.
xxx/ellauri250.html on line 480: Tietoja avausotsikoista kuulostaa Roxy Musicilta: "Etkö näe, rakkaus on minulle huume". (Vittu mitä väliä! Että ottaa päähän tollaset mukanokkelat musaneropatit.) Henkiseen jatkuvuuteen viittaava kappale muuttuu diegeettiseksi heti, kun ensimmäinen kuva ilmestyy. Kävelemme Lauran (Seidi Haarla) kanssa seurueen huoneiden läpi, puoliksi subjektiivisella seurantatasolla. Tämän resurssin ja äänen käytön avulla kentän ulkopuolella käsitys ympäristöstä uhkana suodattuu epämääräisesti. Tiedämme pian vahvistaaksemme sen, että Laura on vieraassa maassa: hän on suomalainen Moskovassa, joka on aloittanut suhteen venäläisen naisen kanssa.
xxx/ellauri286.html on line 301: Ongelma on siinä, että venäläinen media kertoo aivan eri todellisuudesta kuin länkkärit ja valehtelee melkein yhtä usein. Näin venäjänkielinen väestö voi elää täysin täysin erilaisessa tietotilassa kuin maan muut kansalaiset, ja juuri se onkin yksi maamiespolitiikan päämäärä: venäjänkielisten eristäminen elinympäristöstään. Kyllä niiden pitäisi tietää paikkansa oman maansa rotinkaisina.
37