ellauri001.html on line 1799: ymmärsin yllättäin, äidin ihmeeksi toistin.
ellauri002.html on line 994: Paikallisten puhetta ymmärsin vähiten.
ellauri028.html on line 320: että ymmärsin siitä yllättävän paljon, ehkä se oli suomalainen
ellauri093.html on line 917: Kuinka hyvin ymmärsinkään, että ystäväni tarvizi samanmielisen, käytännöllisen, rakastavan naisen hoivaa ja lohdutusta elämänsä iltapuhteexi, ennen siirtymistänsä kirkkauteen täältä vajavaisuuxien maasta! Sitä paizi Grace oli ykkösluokan suihinottaja. (No ei vaitiskaan, toi vain lipsahti. Läppä läppä hei.)
ellauri097.html on line 230: Lähdin kiukkuisena roistopöytään vaatimaan sitä takaisin. Siellähän se oli jo myytävien tavaroiden joukossa. Otin sen ja vaihdoin kankaan sijalle. Kysuin konnalta meneekö kauppa niin huonosti että asiakkailta pitää varastaa. Siitä se varsin loukkaantui ja uhkasi mua nahkatakkinsa läpi mutkalla. Tai kirjalla kuin Daltonien Joe, mistäs minä tiedän. Ensin en yhtään tajunnut mitä se takin alla hommailee mutta sitten ymmärsin pelästyin ja huusin älä ammu! Mietin jo lähenkö jalan karkuun ja jätän auton Seijalle.
ellauri111.html on line 868: Mutta kaikki tuo on mieletöntä", huudahti Aljoosha, joka tähän asti oli hämmästyneenä ja kiihtyneenä, mutta äänettömänä kuunnellut. "Sinun runoelmasi on Kristuksen ylistystä eikä syyttämistä, niinkuin ehkä tarkotit. Vai ymmärsinkö oikein?
ellauri118.html on line 577: Jos nyt oikein ymmärsin niin Maijasta pääasia näissä aviorikos jutuissa on se eze tyyppi ei vaan elä elämäänsä vaan mäystää sitä samalla. Eli sillä on koko aika ego id ja yliminä messissä. Se on ize oman elämänsä kazomossa, arvostelee sitä yleisönä. Siitä tulee se nausea, tai ennui. Se on oma kertojansa sekä kriitikko. Oman ristiinsuihkimisen urheiluselostaja. Hetkinen hetkinen kazotaan ensin tämä tilanne. Kirjallinen mieli ei lopeta oman kokemuksensa fabulointia.
ellauri238.html on line 192: Pari päivää seminaarin jälkeen Hormia oli pannut Leenan ja Penan poliisilta turvaan Kupittaan hourulaan, Pentin suljetulle osastolle. Pentti oli ammuskellut Seurahuoneella Leenan kotoa pihistämällä aseella. Pentti ei syönyt lääkkeitään, koska niistä tuli tokkuraan (LOL, entä viinasta?), vaan jakeli niitä muille potilaille. Hän muisti potilaan, joka paskansi hihitellen Penan huoneen nurkkaan, osoitteli läjää sormellaan ja hipsi hihitellen ulos. Kyllä minä ymmärsin, että se oli kommentti mun tuotannosta, Pentti veisteli. Pentti oli leuhka ja Marjukka koppava. Pentillä oli lähes olematon perse. Kai sixi että se oli perse koko mies.
ellauri244.html on line 127: Myöhemmin ymmärsin mitä vaihtolämpöinen izetunto tarkoittaa. Se herää henkiin vaan ylistysten paisteessa kuumalla kivellä.
ellauri269.html on line 823: Omien sanojensa mukaan Pullman olisi halunnut mieluummin taidekouluun opiskelemaan huonekalujen valmistusta, eikä viihtynyt yliopistossa erityisen hyvin: ”Ajattelin että pärjäsin melko hyvin, kunnes valmistuin kolmannen asteen todistuksen kera ja ymmärsin, etten ollutkaan pärjännyt – sinä vuonna neljännen asteen todistusten jakaminen oli lopetettu, muuten olisin saanut sellaisen.” Vuonna 1970 Pullman avioitui Judith Spellerin, entisen opettajan ja hypnoterapeutin, kanssa. Heillä on kaksi aikuista hypnoterapeutin poikasta.
ellauri288.html on line 445: 13-vuotias. Meillä ei ollut paljon kirjoja kotona: pommituksen aikana melkein kaikki paloi. Mutta äitini ja isoisäni ostivat jotain, enimmäkseen kirjoja ranskaksi ja venäjäksi - nuoruudessaan äitini asui useita vuosia Pariisissa ja työskenteli sitten ranskan opettajana. Mutta hän tiesi venäjää lapsuudesta lähtien, kuten melkein kaikki ihmiset hänen sukupolvensa, jotka saivat koulutuksensa kokonaan tai osittain venäjäksi. Siten hänen hyllyllään olivat Pushkinin, Lermontovin, Tšehovin niteet. Eräänä iltana luultavasti yksinkertaisesti siksi, ettei minulla ollut mitään tekemistä, otin Lermontovin valittuja runoja ja aloin selata sitä. Yhtäkkiä tajusin, että ymmärsin enemmän tai vähemmän lukemani. Ja sitten törmäsin runoon "Limalaiva". Luin sen ja lopetin melkein kyyneleet silmissä. Ei niinkään sympatiasta keisarin haamua kohtaan, vaan odottamattomasta tapaamisesta hengen kanssa, runouden voimalla. Tuo koira, runous, hän haukkasi minua, ja jokin minussa muuttui peruuttamattomasti. Siitä lähtien Illalla minusta tuli ensin innokas runon lukija ja sitten yritin säveltää jotain itse. Useiden vuosien ajan luin lähes yksinomaan venäläistä runoutta ja klassista proosaa.
ellauri322.html on line 464: Yhdessä hotlassa Holsteinissa kaunis nuori nainen, jolla oli rauhoittavat taivaansiniset silmät, johti meidät erittäin siistiin olohuoneeseen ja huomasi, kuinka vapaasti ja kevytmielisesti pikkutyttöni oli pukeutunut, alkoi sääliä häntä mitä hellästi sanoen terveestä punaisuudesta huolimatta. hänen poskillaan. Tämä sama tyttö oli pukeutunut – oli sunnuntai – hyvällä maulla ja jopa kekseliäästi puuvillatakkiin, joka oli koristeltu sinisen nauhan solmuilla, ja joka oli sovitettu monimutkaisesti elävöittämään hänen kaunista ihoaan. Pysähdyin hieman ihaillakseni häntä, sillä jokainen ele oli siro; ja kylän muiden asukkaiden joukossa hän näytti puutarhaliljalta, joka yhtäkkiä kohotti päänsä jyvien ja maissikukkien sekaan. Koska laitos oli pieni, annoin hänelle kolikon, hieman suuremman kuin tavallisesti annoin tarjoilijoille, koska en voinut saada häntä istumaan - jonka hän hyväksyi hymyillen, mutta piti huolen antaakseen sen läsnä ollessani tytölle, joka toi lapselle leivän; tästä ymmärsin, että hän oli talon emäntä tai tytär ja epäilemättä kylän kauneus. Lyhyesti sanottuna kaikissa pienissä kylissä, kun lähestyin Hampuria, vallitsi iloisen teollisuuden ja köyhyyden poissulkevan mukavuuden ilmapiiri, mikä yllätti minut iloisesti.
ellauri349.html on line 815: ”Papintyttönä Torniosta oli oikeasti aika hirveää tulla Helsinkiin, jossa kaikki sitten pian tunsivat minut. Vaikka nuorena olin tietysti Esan ohjattavana vähän narsistinen, ymmärsin onneksi vetäytyä julkisuudesta”, hän muistaa.
xxx/ellauri027.html on line 736: Kuviosta ilmenee, että tunaroida voi kolmella tavalla: voi kaventaa izensä, lannistaa kolleegat, tai latistaa alaiset. Minä, sinä, ja ne, ikäänkuin, kolme persoonamuotoa (ja kaksi lukua). Vastaavasti jos hommat menee putkeen, voi innostua, rikastua, tai kannustaa. Tää rikastumisjuttu kuulostaa ainakin hyvältä uutiselta näin palkansaajan näkökulmasta. Vai ymmärsinkö sittenkään oikein, sori mun medialukutaito on peräisin 70-luvulta, kaikki ascii-taidetta monimutkaisempi tuppaa menemään yli hilserajan. Mixhän noi nuolet on mustia ja osottaa alaspäin? Se ei näytä järin kukoistuskierteiseltä. Spede väitteli mustavalkoteeveessä tippaleivän kierteistä. Tässä on jotain samaa. Jotenkin spedeä.
xxx/ellauri173.html on line 729: - Hyvä! sanoi Edison. Jatketaan. Jos ymmärsin sinua, neiti Alicia Clary ei ole nätti nainen?
xxx/ellauri218.html on line 200: mä ymmärsin saaneeni pistevoiton
xxx/ellauri227.html on line 306: Usko nalisten myötä. Lopulta ymmärsin, ettei ole tärke onko elämälläni jokin korkeampi tarkoitus. Vaikka sillä olin ei minun ole tarkoin etää tätä ja nyt. Jos nastali tesisin ne jo, ja koska en tiedä, ei auta yhtään vaikka hunks
xxx/ellauri233.html on line 289: Kuninkaan eteen tullessani hän näki minut hyvin ilman silmälaseja ja näytti olevan ihanan suotuisa. Hän teki minulle monia merkkejä, joista osan ymmärsin (mm. sen keskisormi eleen) ja joitain en.
xxx/ellauri265.html on line 91: Epäilyni osoittautui kuitenkin aiheettomaksi. Nina pystyi uskottavasti perustelemaan metodin järkevyyden. On ize asiassa ihan samantekevää onko se totta ollenkaan (sori siitä Niini). Oikeastaan tyypittelyn perustavoitteena on saada ihmiset tajuamaan, kuinka erilaisia olemme. Enneagrammissa on kuitenkin 4 enemmän vaihtoehtoja kuin pentagrammissa. Kolminaisuudessa on vielä vähemmän. Tämä havainto puolestaan ohjaa meitä, kun tapaamme muita ihmisiä. Omassa ajattelussani kommunikaation onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on puhujan kyky mukauttaa puhettaan kuulijan mukaan ja juuri tässä ihmistuntemus on tarpeen. Nina antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tämä tapahtuu. Melkein kaiken ymmärsinkin mitä Nina koitti sanoa, vaikka joskus vasta kolmannella kerralla saatoin nauraa mukana.
xxx/ellauri329.html on line 89: Näin unta sievästä vaaleasta Natashasta jolla oli minishorzit ja ohut pusero, ja vauva kärryissä, joka vaikutti suostuvaiselta jopa halukkaalta tulemaan luoxeni poikamiesboxiini, kun lähdimme jostain lukiosta jossa oli tavattu. Kun multa unohtui jotain luokkaan se ei jäänyt odottamaan koulun ovelle vaan tuli mukaan kerroxiin. Vasta jälkikäteen ymmärsin että se pelkäsi mun livahtavan tieheni. Käytiin läheisessä sairaalassa lainaamassa pyjama ja säästöpakkaus korzuja. Natasha sanoi että silläkin oli niitä käsilaukussa. No parempi vara kuin vahinko. Vauvan kanssa sitten kämpille, jotenkin se saatiin nukutetuxi, Natasha taisi vielä imettää, ainakin sen tissit oli maitoiset ja pulleat, kuten kohta saatoin omakätisesti havaita. Olipa hieno tunne kuoria Natashalta pikku puseroa ja shorzeja, joiden alla oli pienen pienet pikkarit ja -niin, mitäs sitä kiertelemään, ihanan makuiset vaalean karvan somistamat labiat. Olin kai aika lailla nuorempi nykyistä, sillä pikkuveikka jökötti mulla jo pituusennätyxessä tosi kankeana, täydessä taisteluvalmiudessa pää pystyssä ja liikkuvat takana, vaatteet olin jossain vaiheessa jo heittänyt, niin että ihan ilkosillaan puuhastelin siinä meloineni vielä puolipukeisen Natashan herkkukorin kimpussa. Tykistövalmistelun jälkeen poistin esteet reisiltä, kävin hyökkäyxeen ja työnnälsin erittäinkin kuumana käyvän molon kahvaa myöten tytön tiukanliukkaaseen mutta vastaanottavaiseen sukupuolielimeen. Se oli hieno hetki, ja näytti se Natashallekin maistuvan. An auf, hinter in, neben über unter vor zwischen, asennot vaihtuivat mutta nuppi painui aina Natashan kuumaan vaipanväliin loppupeleissä. Kunto oli hyvä, täytin monta korzua. Lopulta korzut loppuivat ja panin ihan paljaalla. Ah nuorta onnea.
20