ellauri033.html on line 57: Paul oli kova antisemitisti. Se sai katolisen herätyxen nelikymppisenä. Se diggaa erityisesti katolista tilisiirron opinkappaletta, josta rotestantit nimtuten rotestoivat. La réversibilité des mérites. Siis että pyhyyden ylijäämää voi siirtää syntitililtä toiselle, käydä kauppaa etuseteleillä, ostaa aneita kuin osakkeita pyhimyxiltä. KOP-pankissa oli aikanaan etutilejä. Tosi on. Jännää että näinkin markkinataloudellinen ajatus sai vastaanvänkääjiltä jyrkän tuomion. Vika lie ollut siinä, että koko bisnes oli väärissä käsissä. Paavin osakkeet putosivat, ne meni rotestiin.
ellauri060.html on line 61: Usein kannattaa kärsiä hyvän edestä, esim raamatullisesti 14 vuotta orjuutta Raakelin tähden. Isä ei anna Raakelia avioon, ennen kuin ylkä on palvellut seitsemän vuotta palkatta. Kannattaa silti tehdä työt, että saa unelmiensa tytöt, Laabanin lampaista ja laidunmaista puhumattakaan. Ei Leakaan oikeastaan ollut hassumpi, monessa suhteessa Raakelia jopa parempi. Näin pitää laskea pisteitä, joiden plussien ylijäämää kutsun onnellisuussaldoxi. Elämän tarkoitus, ainakin minusta sanoo Timo, on pitää saldo plussalla mahdollisimman paljon.
ellauri060.html on line 65: Epikuros ajattelee toisin. Hänen mukaansa onnellisuuspisteet eivät toimi aritmetiikasta tutulla tavalla. Hänen mukaansa mikään hyvä ei korvaa koettua pahaa, joten Raakelin tähden kärsittyä pahaa ei korvaa mikään hyvän määrä. Mikään ei kompensoi -4 pisteen maalitappiota, vaan se jää olemaan +5 pisteestä huolimatta. Tällainen esitys ei sinänsä merkitse mitään, mutta kun ajatellaan päätöksentekoa, tilanne muuttuu. Tilanteessa on tarjolla +10 ylijäämää, vaikkapa -5 ja +15 yhteenlaskettuna. Toisessa tilanteessa on tarjolla +1 piste, vaikkapa +1 ja 0 yhteenlaskettuna; kumpi on järkevä ottaa. Epikuroksen mukaan on otettava jälkimmäinen vaihtoehto, koska se ei sisällä lainkaan kärsimystä, eikä 10p yhdessä pelissä ole enemmän eikä vähemmän kuin 1p toisessa.
ellauri060.html on line 67: Eli siis hyvä ja paha eivät ole samalla skaalalla eri etumerkeillä, vaan ne ovat kaxi ortogonaalista onnen mittaria, joiden välillä ei ole äärellistä hyvityskerrointa. Läskin epikuurin yleistävänä johtopäätöksenä on välttää aina ensisijaisesti pahaa; älä koskaan hae hyvän ylijäämää.
ellauri096.html on line 653: Artikkelissa viitataan myös lukuisiin kansainvälisesti tunnettuihin taloustieteilijöihin: Maailmanpankin entisen pääekonomistin Paul Romerin mukaan DSGE-mallien vuoksi ”makrotaloustiede on taantunut viimeiset 30 vuotta” kun taas IMF:n entisen pääekonomistin Oliver Blanchardin mukaan DSGE-malleissa on vakavia, mutta korjattavia puutteita. (mt.) Kooman oletuxia on ricardolainen kuluttaja. Mikäs epeli se on? taloudellista toimintaa kuvataan yksilötasolla toteutuvana rationaalisuutena, ja jätetään tällöin huomioimatta yhteiskunnassa vallitsevat pakot. Esimerkiksi kun Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa todetaan, että julkisten menojen leikkaamisen myötä ”[k]ulutus näyttäytyy houkuttelevampana kuin työnteko, jolloin työtunnit per nuppi alenevat” (VM 2014, 17), ei tällöin huomioida esimerkiksi työsopimuksissa työntekijöille määriteltyjä työaikoja. Kooma-mallin avulla laadituissa laskelmissa kulutusverojen vaikutuksista todetaan, että ”veronkorotus alentaa työnteosta saatavaa ylijäämää alentaen näin työn tarjontaa” (mt., 18). Tulkitsen väitteen siten, että mallin mukaisesti työstä saatavan tulon vähentyessä työntekijä-kuluttajat alkavat suosimaan enemmän vapaa-aikaa.
ellauri115.html on line 444: Kalansilmäinen persupuolueen johtomies sanoo vaalilehdessä: Suomi takaisin! Persujen nylkemisen on loputtava, ja sitä varten on julkista kulutusta railakkaasti vähennettävä. Eli perussuomexi: en tahdo antaa penniäkään muille, varsinkaan meitä vielä surkeammille maahantunkeutujille, ei mä haluun kaikki ize vaikkei sitä olis paljon paskaakaan! Aina sentään enemmän kuin noilla, ja me oltiin täällä ensin. Tästä siinä loppupeleissä on vaan kysymys, oikeisto haluu pitää kaiken ize, ja vasemmisto haluu jakaa oikeiston omiin taskuihinsa keräämää ylijäämää kaikille, tietysti siis myös izelleen. Kun ottaa huomioon että omaisuus on varkautta, näkee että tässä vaan lauma korppikotkia kiskoo eri päistä samaa raatoa.
ellauri341.html on line 525: Siksi, kun puhumme sivilisaation alusta, meidän on ymmärrettävä suotuisten olosuhteiden kilpailu, jossa ihmisen luomis- ja keksintötyö kehittyi erinomaisesti. Tästä näkökulmasta katsottuna tähän mennessä tunnetut tosiasiat näyttävät osoittavan Egyptin ja Kaldean alueen, jossa ensimmäinen ratkaiseva askel kohti sivilisaatiota tapahtui. Neoliittisesta aikakaudesta lähtien ihmisestä on tullut "ruoan tuottaja" - ratkaiseva tekijä sivilisaation rakentamisessa. Ihmisellä on ylijäämää, joka suojelee häntä huomisen epävarmuudelta. Taloudellinen ja ennakoiva henki kehittyy, mikä muuttaa jokapäiväistä elämää. Kertyy hrahahlaareja. Kasautuu kapitalisteja.
xxx/ellauri114.html on line 578: Assyrialaiset oli paimentolaisia ja sotureita. Babylonialaiset oli maanviljelijöitä ja kauppiaita. Näin se tuppaa menemään. Kesyyntyneet metsästäjät vastaan keräilijät. Miehekkäitä miehiä vs naismaisia ämmiä. Lihansyöjillä on nälkä ja ne ovat tottuneet tappamiseen. Farmareille jää ylijäämää jota ne yrittävät kaupata. Sisämaan vuoristot ja arot vs. rannikot ja jokilaaxot. Hedelmällistä lössiä. Kuivurit ja sölsnyrit. Hutut ja tuzit. Viikingit ja baltit. Arjalaiset ja dravidat. Kiinalaiset ja mongolit. Navajot ja hopit. Tolteekit ja olmeekit. Haves and havenoz. Tämmöstä oli siinä fantasiasarjassakin, sano nyt, niin Valtaistuinpeli. Ja sit on vielä ne saaristolaiset, merirosvot ja kauppiaat.
xxx/ellauri120.html on line 322: Hellaan elämä ( Βίος Ἑλλάδος ) - Bios Hellados , kolmessa kirjassa, on Dicaearchuksen tunnetuin teos. Tunnetuimpia kohtia ovat Varron ja Porphyryin mainitsemat kohdat, jotka viittaavat dualistiseen näkemykseen edistymisestä. Esimerkiksi maatalouden keksiminen lievittää nälkää luomalla ylijäämää, mutta ylijäämä puolestaan ​​osoittautuu yllyttämään ahneuteen, joka johtaa sotaan. Jokainen ihmisen edistyminen ratkaisee yhden ongelman, mutta aiheuttaa myös toisen.
xxx/ellauri120.html on line 324: Dicaearchus selitti ilmeisesti sanan "jakaminen lopettaa tukehtumisen" viitaten siihen, kuinka apinat ei ikinä opi jakamaan ylijäämää oikeudenmukaisesti. Eine edes yritä. Emmä osaa. Opettele! Emmä osaa opetella. Menkää 5 metrin päähän! Väännän teiltä kikkelin irti! Pirkko! En minä ole äitisi.
xxx/ellauri139.html on line 168: Kuullostaa tämän perusteella aika kuikelolta. Tollanen pensasmustikka taas kerran. Sartre teki siitä pilaa. Sen "base materialism" idea oli ihan hanurista, vitun bergsonismia. Parempi idis oli sen the cursed share, eli se että kapitalistinen kasaantumistalous tuottaa yxille ylijäämää, josta ne hankkiutuu eroon joko tuhlaamalla älyttömästi tai alottamalla sotia.
11