ellauri055.html on line 886: Kun siis vaimo oli ehtinyt neljänteen kuukauteensa, muutti Vihtori makuunsa vaimonsa vierestä pirtin toiseen nurkkaan, nuoremman tytön viereen. Isoa tyttöä hän saattoi hyväillä kädellä sieltä, jommoinen ei juuri kuulunut yleisiin tapoihin senlaatuisen väen kesken. Toini oli jo kohta viidentoista vanha, tuollainen isän hyväily saattoi värähtää hyvin omituisesti tytön koko olemuxessa. Sen isä izekin joskus tunsi housuissaan... (Onkohan tää takautuma Myllykolusta vai omia muistoja?)
ellauri058.html on line 422: Kriitikot ovat osa kulttuuritoimitusta. Kulttuuritoimitus on kokenut 1900-luvun lopulta lähtien murroksen joutuessaan sitoutumaan lehtien uutisjournalismin yleisiin vaatimuksiin ja uutisorganisaatioon yhä kiinteämmin. Murros vaikuttaa myös kritiikkiin, sen sisältöön ja määrään. Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) puhuvat paradigmanmuutoksesta kulttuurijournalismissa. Toisessa ääripäässä on esteettisluontoinen, valistuspainotteinen ja taideorientoitunut linja ja toisessa päässä tiedonvälitystehtävää hoitava uutislinja. Hellman ja Jaakkola kutsuvat paradigmoja esteettiseksi ja journalistiseksi. Paradigmanmuutos on tapahtunut tai tapahtumassa paraikaa. Tämän takia kulttuurijournalismi on joutunut muuttamaan työtapojaan, mikä on vaikuttanut kritiikkien sisältöihin ja määriinkin.
ellauri063.html on line 120: Kansantuomioistuin on nimitys oikeusistuimelle, joka ei perustu ensi sijassa yleisiin oikeusperiaatteisiin ja jonka henkilöstö ei ole oikeusoppineita, vaan oikeusistuimella on yleensä poliittinen vire. Kansantuomioistuimia on yleensä vallankumouksen tai muun yhteiskunnallisen murroksen yhteydessä ja institutionalisoituneina erilaisissa diktatuureissa, kuten natsi-Saksa (Volksgerichtshof) ja Neuvostoliitto (Narodnyj sud).
ellauri115.html on line 551: Ei ole otusta universumissa jota ei voi pitää jossain suhteessa kaiken napana, jonka ympärille kaikki ryhmittyy, niin että ne on toisilleen tarkoitus ja keinot. Mieli menee sekaisin ja exyy kaikkiin näihin suhteisiin, ja kyl ne izekin sekaantuu toisiinsa pää pyörällä. Ihan mahottomia oletuxia tarvitaan että kaikki tää sopusointu syntyis aineen sokeasta mekanismista ihan umpimähkään! Turhaan ne jotka kieltää tarkoituxen yhteyden kaikkien osien suhteissa tähän kokonaisuuteen, turhaan ne koittaa kätkeä sekoilunsa abstraktioihin, koordinaatioihin, yleisiin periaatteisiin, symbolisin kaavoihin; mitä ne yrittääkin, mä en pysty tajuamaan noin tiukasti järjestettyä systeemiä ellen kuvittele jotain diktaattoria joka käskee sitä. Mun vallassa ei ole uskoa että passiivinen ja kuollut aine ois voinut aiheuttaa eläviä ja tuntevia olioita, että sokea sattuma olisi synnyttänyt älykkäitä olentoja, että ajattelematon olis voinut synnyttää ajattelevia olentoja. [No Jannen tasoista älykkyyttä voisi siitä spontaanisti vaikka lantalassa. Sitäpaizi kyllä jumalakin oli aika ajattelematon kun laittoi tän kellon käymään tälleen ihan perunoita.]
ellauri282.html on line 108: [3.4. klo 19.38] +358 44 2776451: Siksi Humen mukaan ei pidä pitää kiirettä, kun kaikki tapaukset on tunteen alaisia, että normilain perusteella ei pidä höökää. Kaikki nää Wck:kin kuitenkin pyrkii lopulta yleisiin normeihin. Olikohan tää mikä herätti Kantin "dogmaattisuuden unesta" että on tunteet? Mut siis elukat haluaa, siis niin pitää. Vai pitäs niinkuin elukat, no pitäs pitäs!
xxx/ellauri237.html on line 175: Philipp Jakob Spener (13. tammikuuta 1635 Ribeauvillé, Elsass – 5. helmikuuta 1705) oli saksalainen luterilainen teologi, joka tunnetaan "pietismin isänä". Spener ajoi saksankielisissä maissa protestanttisen hengenelämän uudistamista. Johtamissaan kokouksissa Spener rohkaisia maallikkoja käyttämään puheenvuoroja ja osallistumaan yleisiin kokouksiin.
xxx/ellauri298.html on line 76: Testistä on sittemmin julkaistu hieman toisistaan poikkeavia tulkintakäytäntöjä sisältäviä ohjekirjoja, toinen toistaan foliohattuisempia. Tulkinnassa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, millä tavoin piirroksenalku on integroitu valmiiseen kuvaan, sekä piirroksen yleisiin piirteisiin. Piirroksissa ilmeneviä piirteitä voidaan myös pisteyttää, jos siltä tuntuu.
xxx/ellauri385.html on line 231: Nyt on syytä kysyä, miten tuo "solmu" (hihi) muodostuu ja vaikuttaa. Suhenkın saadaan vastaus analysoimalla taantumuksellisen ihmisen (vaikkapa työläisen, jos hän asennoituu taantumuksellisesti) luonteenomaista rakennetta: edellytyksenä tietysti on, että analyysiä suoritettaessa myös tämä erityiskysymys otetaan nimenomaisesti selvitettäväk51. Lapsen luontaisen sukupuolisuuden ehkäistyminen, jonka päätevaiheena on pikkulapsen genitaalien ankara kaventuminen, tekee lapsesta ahdistuneen, pelokkaan, auktoriteettiuskoisen, tottelevan eli autoritaarisesti arvioiden »kiltin ja helppohoitoisen». Se lamauttaa lapsen kapinallisuuden, koska jokaista välitöntä, elävää ja vapaudentahtoista siittimenliikettä ja mielitekoa alkaa myötäillä raskas ahdistuneisuus. Ihmisen tarve mukautua yhteisöön ja yhteisön kielteinen asenne sukupuoliseen ajatteluun johtavat kaiken ajattelun estymiseen ja kritiikittömyyteen. Perheen ja yhteisön kasvatus pyrki lyhyesti sanoen kehittämään autoritaariseen järjestelmään sopeutuvia, hädänalaisen asemansa ja alennustilansa uhallakin kärsivällisiä alamaisia. Tämän kehityksen alkuvaiheen lapsi elää perheensä autoritaarisessa pienoisvaltiossa, jonka rakenteeseen sen ensiksi on opittava sopeutumaan, jotta se myöhemmin pystyisi mukautumaan yhteiskunnan yleisiin puitteisiin. Ihmisen rakenne saadaan kehittymään autoritaarisen yhteisön edellyttämään suuntaan kytkemällä sukupuolisten yllykkeiden elävään kenttään tiukasti ja ajoissa seksuaalisia estymiä ja pelkoja. Tästä taktiikasta on ehdottomasti pidettävä kiinni!
8