ellauri032.html on line 313: Hobbesin apinakuva on epärealistisuudestaan huolimatta liberaalin ajattelun kulmakivi. se ilmenee ekonomistien kannanotoissa, katastrofielokuvissa ja närkästyneissä kolumneissa, joiden mukaan meidän täytyy tehdä yhä enemmän työtä ja alistua vallalle, jottemme vajoaisi takaisin luonnon tilan sekasortoon. tässä ajattelussa apinuuden perusluonne johtaa sotimiseen ja epäsosiaalisuuteen - paitsi jos yksilöt muodostavat kansan, joka alistuu "järkevälle" auktoriteetille.
ellauri032.html on line 317: Porvarillisessa ajattelussa yhteiskuntasopimus on jatkuvasti vaarassa murentua ja kaatua kaaokseen, joka hajottaisi kansan takaisin epämääräiseksi rahvaaksi. Alistuminen ja työssä raataminen nähdään aina parempana kuin pelätty vajoaminen kuviteltuun luonnontilaan. Hobbesin näkemyksen ytimessä ovat siis omia etujaan ajavat yksilöt, ja hänen politiikkansa päämääränä on hengen, omaisuuden, lain ja järjestyksen eli "turvallisuuden" takaaminen.
ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
ellauri038.html on line 129: Nietzsche väitti, että moraali on väline, jonka avulla ihmisyksilöt, ihmisryhmät tai kansat tavoittelevat miltei vaistonvaraisesti arvonantoa, henkistä tai poliittista ylemmyyttä ja vaikutusvaltaa, joskus jopa aineellista etua. Älähän! voisko tosiaankin olla noin? Täytyypä pohtia.
ellauri038.html on line 220: Ymmärtävä sosiologia viittaa Weberin määritelmään sosiologiasta. Weberille sosiologia oli tiede, joka ymmärtää tulkiten sosiaalista toimintaa ja siten selittää sen kulun ja sen vaikutusten syitä. Ymmärtävässä sosiologiassa ymmärtämiseen liittyy aina selittävä ote. Sosiologian tulee selittää syitä toiminnalla sekä toiminnan vaikutuksia ja seurauksia. Inhimillisen toiminnan ehdoksi Weber asettaa sen, että toimija liittää toimintaan subjektiivisen merkityksen. Sosiaalista toiminta on vasta silloin kun toimijan subjektiivinen merkityksenanto ottaa huomioon muut toimijat. Weberille vain yksilöt voivat olla toimijoita. No tää on kyllä perinteistä oikeistomeemiä. Weber ymmärtää kapitalisteja, ei ne voi sille mitään että ne on paskiaisia.
ellauri096.html on line 653: Artikkelissa viitataan myös lukuisiin kansainvälisesti tunnettuihin taloustieteilijöihin: Maailmanpankin entisen pääekonomistin Paul Romerin mukaan DSGE-mallien vuoksi ”makrotaloustiede on taantunut viimeiset 30 vuotta” kun taas IMF:n entisen pääekonomistin Oliver Blanchardin mukaan DSGE-malleissa on vakavia, mutta korjattavia puutteita. (mt.) Kooman oletuxia on ricardolainen kuluttaja. Mikäs epeli se on? taloudellista toimintaa kuvataan yksilötasolla toteutuvana rationaalisuutena, ja jätetään tällöin huomioimatta yhteiskunnassa vallitsevat pakot. Esimerkiksi kun Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa todetaan, että julkisten menojen leikkaamisen myötä ”[k]ulutus näyttäytyy houkuttelevampana kuin työnteko, jolloin työtunnit per nuppi alenevat” (VM 2014, 17), ei tällöin huomioida esimerkiksi työsopimuksissa työntekijöille määriteltyjä työaikoja. Kooma-mallin avulla laadituissa laskelmissa kulutusverojen vaikutuksista todetaan, että ”veronkorotus alentaa työnteosta saatavaa ylijäämää alentaen näin työn tarjontaa” (mt., 18). Tulkitsen väitteen siten, että mallin mukaisesti työstä saatavan tulon vähentyessä työntekijä-kuluttajat alkavat suosimaan enemmän vapaa-aikaa.
ellauri150.html on line 105: Yhdysvalloissa ajattelutavan juuret juonnetaan 1950–60-luvuille, kansalaisoikeusliikkeeseen ja kansainväliseen rasisminvastaiseen liikkeeseen sekä valkoiselta puolen laissez faire-kapitalismin hallintomalliin eli meritokratiaan. Sen perimmäinen ajatus nojaa siihen, että yksilöt tulisi nähdä ensisijaisesti saavutustensa ja lahjakkuutensa avulla.
ellauri203.html on line 72: Mykkäkoulut toimivat yleensä siksi, että etukäteen ei ole varoitusta, ja normaalisti ajattelevat yksilöt eivät halua jättää asioita roikkumaan. On järjetöntä vain lopettaa kesken lausetta, mutta sinun annetaan ymmärtää, että olet takertuva, hädänalainen ja hullu yksinkertaisesti siksi, että haluat järkevän selityksen.
ellauri203.html on line 266: Mimeettinen väkivalta synnyttää tilanteen, jota Girard kutsuu erojen poispyyhkiytymiseksi: todelliset erot, joita yksilöiden välillä on havaittavissa, alkavat kadota ja yksilöt muistuttavat toisiaan yhä enemmän, mitä tulee todellisiin, ei pintapuolisiin eroihin. Yksilöt alkavat muistuttaa toistensa kaksoisolentoja, kuin kaksi verikoston kehään (blood-feud) ajautunutta sukua. Hmm Kaxoisolentoja taas, pitäisikö kaivaa Dosto naftaliinista? Darwinista tiedetään että keskenään samanlaisilla lajeilla ja yxilöillä on aina tiukin riita resursseista, koska niillä on sama ekolokero.
ellauri260.html on line 162: Eli Jacques Maritainin sanoin: "Aina kun sanomme, että ihminen on henkilö, tarkoitamme, että hän on enemmän kuin pelkkä ainepaketti, enemmän kuin luonnon yksittäinen elementti, kuten atomi, ruohonterä, kärpänen tai norsu... Ihminen on eläin ja yksilö, mutta toisin kuin muut eläimet tai yksilöt."
ellauri260.html on line 421: Suurmiehet ovat ulkoisesta näkökulmasta harvinaisia poikkeuksia. Toisille he näyttävät vain käsittämättömiltä fanaatikoilta. Se ei ollut yksilöt, vaan massat, jotka tuomitsivat Sokratesin ja Jeesuksen. Itse asiassa ne olivat melko normaaleja, vaikkeivät keskinkertaisia. Keskinkertainen on kauhistus. Kuten Goethe sanoi (runomuodoss), "sitä vihaa jumala ja miehet." Nietsche sanoi paljon samansuuntaista. Meidän neropattien on taisteltava suuntausta vastaan, joka "näyttää kannattavan tasaavaa oikeudenmukaisuutta, mutta todellisuudessa siitä voi helposti tulla epäoikeudenmukaisuutta korkeammille kavereille". Älkäämme unohtako, että kateus ja mustasukkaisuus vaikuttavat aina keskinkertaisiin ja että Goethen sanoin: "Kateellinen ihminen maailmassa on mies, joka ajattelee kaikkia tasavertaisina." Eivät kaikki voi olla nobelisteja, vai mitä? Vai mitä? Ei niitä dynyrahoja ole niin paljoa.
ellauri260.html on line 429: Sosialismin ongelma oli että pelkkä solidaarisuus, sympatia ja tavallinen rakkaus eivät riitä! Se, mitä yleensä kutsutaan "rakkaudeksi ", liittyy pääsääntöisesti läheisesti alempaan luonnolliseen impulssiin, joka tuntuu housuissa, eikä se tee juurikaan koko elämälle (paizi jatkaa sukua). Mutta se, mitä kutsutaan erityisessä mielessä kristilliseksi rakkaudeksi (tsäriti), perustuu luovan maailmantahdon voimaan, joka tuo yksilöt yhteen kuohuttavalla toiminnalla ja yhdistää heidät läheisesti mutta vain vyön yläpuolelta.
ellauri288.html on line 497: Dawkinsin mukaan tätä rupikonnateemaa pohtivat etenkin teologit, jotka unohtavat, että "Luonnossa on mittaamaton määrä kärsimystä. Sinä aikana kun kirjoitan tämän lauseen, tuhannet eläimet joutuvat elävinä muiden eläinten suihin, tuhannet pakenevat henkensä edestä ja ulisevat pelosta, monet tekevät hidasta kuolemaa loisten riuduttamina ja tuhannet mitä erilaisimpien lajien yksilöt nääntyvät nälkään, janoon ja tauteihin." Ja hän tiivistää tämän seuraavasti: "Näin sen pitää ollakin. Jos elinmahdollisuuksia olisi yltäkylläisesti, eliöiden määrä kasvaisi automaattisesti niin suureksi, että edessä olisivat kuitenkin nälkä, puute ja kurjuus." (Viesti miljardien vuosien takaa. WSOY 1985. suom. Risto Varteva. s. 133)
ellauri310.html on line 872: Tutkimusten näyttö on että korkean älykyyden omaavat yksilöt identifioivat itsensä selvästi kohti vasemmistolaisuutta arvopohjaa, sekä kokevat arvoliberalismin itselleen tärkeiksi.
ellauri347.html on line 508: Ruotsalaisen lähestymistavan vahva oletus oli, että elintasomittausten tulisi keskittyä pääasiassa resurssien mittaamiseen, joiden avulla yksilöt voivat hallita ja hallita elämäänsä. Porsasmaisen Erik Allardtin vertailevassa tutkimuksessa indikaattorijärjestelmä perustui norjalaisen Johan Galtungin (1980: 50–125) kehittämään perustarpeiden lähestymistapaan. Perustarpeiden lähestymistapa keskittyy olosuhteisiin, joita ilman ihminen ei pysty selviytymään, välttämään kurjuutta, olemaan yhteydessä muihin ihmisiin ja välttämään vieraantumista. Omistaminen, rakastaminen ja oleminen ovat tunnussanoja ihmisen kehityksen ja olemassaolon keskeisille välttämättömille olosuhteille. Selkeästi svedut oli talousliberaaleja ja Erik porsaanvärinen vihervassari.
ellauri348.html on line 425: Kognitiivinen psykoterapia on yleensä yksilöterapiaa, mutta se voi olla myös ryhmä-, pari- tai perheterapiaa. Se soveltuu kaikille ikäryhmille, myös lapsille. Monia kognitiivisen psykoterapian työtapoja sovelletaan neuvonnassa ja ohjannassa, työnohjauksessa, konsultaatiossa ja koulutuksessa. Kognitiivinen psykoterapia voi olla kestoltaan lyhyttä (10–20 kertaa) tai pitkää (vuosi tai enemmän). Tavallisesti kognitiivinen psykoterapia on tiheydeltään 1–2 kertaa viikossa tapahtuvaa kuten nainti avoliitossa.
ellauri352.html on line 127: yksilöt vaikka jos sortuisi siellä
ellauri352.html on line 275: Kieltäminen – Ensimmäinen reaktio on kieltäminen. Tässä vaiheessa yksilöt uskovat, että diagnoosi on jotenkin virheellinen, ja takertuvat väärään, suositeltavampaan todellisuuteen. Jotkut saattavat myös eristäytyä ja välttää muita, jotka ovat saaneet hyväksyä sen, mitä tapahtuu. Tämä vaihe on yleensä tilapäinen puolustus, kunhan henkilöllä on riittävästi aikaa liikkua vaiheiden välillä, kun hän harkitsee kuolemaa. Kirjassaan Kübler-Ross toteaa, että teknologinen kehitys on saanut ihmiset pelkäämään väkivaltaisia, tuskallisia kuolemantapauksia; siksi suojellakseen psykologista mieltä he kieltävät oman väistämättömän kuolemansa todellisuuden.
ellauri352.html on line 285: Tässä viimeisessä vaiheessa yksilöt omaksuvat kuolevaisuuden tai väistämättömän tulevaisuuden tai rakkaansa tai muun traagisen tapahtuman. Kuolevat ihmiset voivat edeltää selviytyjiä tässä tilassa, johon tyypillisesti liittyy rauhallinen, retrospektiivinen näkemys yksilöstä ja vakaa tunteiden tila. Vainajalla se on hyvinkin vakaa.
ellauri352.html on line 329: Durkheimin mukaan nämä yhteiskunnalliset voimat toteutuvat hetkinä, joita hän kutsuu "kollektiiviseksi kuohumiseksi". Nämä hetket tapahtuvat, kun kaikki ryhmän yksilöt tuodaan yhteen kommunikoimaan "samassa ajatuksessa ja samassa toiminnassa". "Kun yksilöt on koottu, niiden lähentymisestä syntyy eräänlainen sähkö, joka kuljettaa heidät nopeasti poikkeuksellisen korkeaan ylennyksen asteeseen". Durkheim kutsuu tätä energiaa "manaksi". Nykyään voimme nähdä tämän manavoiman jalkapallostadioneilla tai kansallisissa poliittisissa kokouksissa. Sitä on myös määzik korteissa. Tämä mana liimataan sitten johkin höyheneen ja voilà: uusi uskonto on syntynyt.
ellauri352.html on line 346: Yhteiskunnan tiheyden lisääntyessä kilpailu resursseista lisääntyy, mikä saa yksilöt erikoistumaan lieventääxeen tätä kilpailua. Tuloksena on se, mitä Durkheim kutsuu "työnjaoksi". Esim rikollisuus on ihan okei, työtähän sekin oikeastaan on. Lisäksi "rangaistus kumoaa rikoxen yhteiskunnalle aiheuttaman vahingon, jos se toimii säännöllisesti kuin peräsuoli".
ellauri362.html on line 640: Niin pienet rosvot yksilöt tappavat,
ellauri371.html on line 178: Kritiikin merkitys. Hallituksemme päätehtävä on --- sen tarkoitus on heikentää yleisöä mielen kritiikillä, vieroittamaan se ajattelusta, mikä aiheuttaa halua taistella vastaan, ohjata mielen voimat ampumaan tyhjin käsin puhuminen. Aina, niin ihmiset kuin yksilötkin ihmiset ottivat sanan tekoon, sillä he tyydyttävät on näyttävä, harvoin huomaa, onko julkisella maaperällä lupauksen täyttämiseksi. Siksi asennamme näyttäviä instituutioita, jotka tekevät Todista kaunopuheisen, etusi edistymiseen.
ellauri375.html on line 158: Jotkut kädellislajit yrittävät välttää petoeläimiä pakenemalla, piiloutumalla tai antamalla hälytyskutsuja, kun taas toiset itse asiassa lähestyvät, häiritsevät ja joskus hyökkäävät mahdollisia uhkia vastaan. Tämä käyttäytyminen tunnetaan nimellä "mobbing". Miksi yksilöt vaarantavat turvallisuutensa mahdollisten petoeläinten houkuttelemiseksi, on edelleen huonosti ymmärretty. Tässä käyn läpi raportteja kädellisten petoeläinten häirinnästä, määrittääkseni tämän käyttäytymisen jakautumisen taksonien välillä, arvioidakseni, mitä tiedetään väkivallan kustannuksista, ja arvioidakseni sen toimintaa koskevia hypoteeseja. Mobbing on taksonomisesti laajalle levinnyt, ja sitä käytetään monenlaisia ​​petoeläinlajeja vastaan. Kuitenkin käsitteen 'kiusaaminen' epäjohdonmukainen käyttö kädellisten kirjallisuudessa, kädellisten väkivaltaa koskevien systemaattisten tutkimusten puute ja olemassa olevien tietojen systemaattisten harhojen todennäköisyys muodostavat merkittäviä esteitä tämän hämmentävän käyttäytymisen ymmärtämiselle. Vaikka petoeläinten häiritsemiseen liittyvät kustannukset ovat vaikeasti määritettävissä, ne näyttävät ei-triviaaleilta. Monet hyödyt, joita on ehdotettu selittämään lintujen väkivaltaa, voivat olla tärkeitä myös kädellisissä. Kädellisten mobbingissa on kuitenkin hämmentäviä puolia, joita olemassa olevat hypoteesit eivät voi selittää. Tulevassa tutkimuksessa tulisi ottaa huomioon tämän kalliin käyttäytymisen ryhmän sisäinen signalointipotentiaali sekä käyttäytymisoireyhtymien kyky selittää kädellisten väkivallan jakautumista.
xxx/ellauri027.html on line 581: Keskeinen teesi on, että kukoistavat yksilöt synnyttävät kukoistavia organisaatioita. Siksi muutos on aloitettava jokaisesta yksilöstä itsestään. Tää on taas tuiki tuttua oman onnen seppoilua, pienyrittäjyyttä, protestantismia, sitä hoki peruukit Norssin aamuhartauxissa 60- ja 70-luvulla.
xxx/ellauri134.html on line 544: Kun työläisiä on tarpeeksi pesän hoitoon, osasta toukkia kehittyy sotilaita, joiden tehtävänä on suojella työläitä. Pesän edelleen kehityttyä osasta toukkia kehittyvät taas siivekkäät, lisääntymiskykyiset yksilöt. Ne lähtevät pariutumislennolle, jolla suurin osa niistä tulee syödyksi, mutta osa pariutuu ja perustaa uuden pesän.
xxx/ellauri149.html on line 343: Markus Jokela on ize rationaalisesti izekäs. Hän on osoittanut yksilötasoon pureutuvalla analyysillaan yhteyden korkean tunnollisuuden ja alhaisen kuolleisuusriskin välillä. Ääreist tunnolliset eivät kuole laisinkaan. Myös korkean tunnollisuuden ja alhaisen painoindeksin väliltä löytyi yhteys. Jokela puolustaa kiivaasti rehellisyyttä ja nollatutkimuxen tärkeyttä.
xxx/ellauri149.html on line 345: Yhdessä ensimmäisistä yksilötason meta-analyyseistaan Jokela osoitti, että korkea tunnollisuus on yhteydessä alhaiseen kuolleisuusriskiin. Sen sijaan sosiaalisuudella, neuroottisuudella ja sovinnaisuudella ei suuressa aineistossa ollut mitään vaikutusta kuolleisuuteen. Lähes 80 000 ihmisen aineistolla saatu tulos tietenkin harmitti niitä, jotka pienempiaineistoisissa tutkimuksissa tällaisia yhteyksiä olivat havainneet. Kyllä ne olivat kateita.
xxx/ellauri212.html on line 373: – Jokainen epätoivon merkki on määritelty yksilön viaksi. Tämä kehystää ongelman väärin ja ja pakottaa yksilöt selviytymään yksin ja oppimaan kestävyyttä, self help -toimintaa ja niin edelleen.
xxx/ellauri237.html on line 1061: Tämän tyyppiset yksilöt eivät ole realistisia ja käyttävät optimismia paetakseen turhautumista ja sitä tosiasiaa, että heidän on kohdattava epämiellyttävä todellisuus. Kasvaaksemme ihmisinä kuin Bobin puoliso meidän on kohdattava pelkomme ja olla suvaitsevaisia ​​turhautumiselle, muuten emme hyödy elämänkokemuksista, jotka saavat meidät kärsimään, mikä pitkällä tähtäimellä mahdollistaa vahvan ja valmistautuneen persoonallisuuden kehittymisen tilanteisiin, joista pidämme vähiten, kuten pakkotyö volttikuskina nollasopimuxella.
xxx/ellauri237.html on line 1065: Tämäntyyppiset yksilöt eivät ole rehellisiä itselleen, ja tästä syystä tätä ilmiötä kutsutaan falskixi optimismiksi. Tämä itsepetos on yleensä yleistä, kun joku ei halua hyväksyä häntä ympäröivää todellisuutta eikä omaa tumpeloutta, sillä se on yritys vähentää tuntemaansa ahdistusta ja epämukavuutta. Esimerkki tästä ovat 40+ sinkut Suomessa.
xxx/ellauri303.html on line 393: Suruprosessi Shiva-jumalattaren julman viillon jälkeen alkaa ensimmäisestä vaiheesta, joka tunnetaan myös nimellä Aninut. Tänä aikana yksilöt kokevat ensimmäisen shokin menetyksestään. Usein Aninutin aikaan liittyviä tunteita ovat viha, kieltäminen ja epäusko. Tämä on äärimmäisin surun aika, ja se, jolloin keriah (vaatteiden repäisy) suoritetaan; se alkaa henkilön kuolemasta ja kestää hautajaisten loppuun asti. Aninutin jälkeen on shiva , jossa surejat omistavat seitsemän päivää vainajan muistolle. Shivan aikana yksilöitä kehotetaan pitämään tauko rutiineistaan keskittyäkseen menetykseensä. Suruvaihe, joka tunnetaan nimellä sheloshim (kirjaimellisesti "kolmekymmentä"), kestää 30 päivään hautaamisen jälkeen. Sheloshimin ensimmäiset seitsemän päivää ovat shivan aikaa; sheloshim jatkuu shivan päätyttyä. Intensiivisen shivan jakson jälkeen, joka on pääasiassa sisältynyt kotiin, jäljellä olevan sheloshimin aikana surevat jättävät asuinpaikkansa ja alkavat olla vuorovaikutuksessa uudelleen muiden kanssa. Sheloshim rohkaisee yksilöitä osallistumaan sosiaalisiin suhteisiin, jotta he voivat hitaasti palata normaaliin päivittäiseen toimintaan. Viimeinen vaihe, yahrzeit tai yizkor, on kahdentoista kuukauden suruaika, jonka jälkeen järjestetään vuosittain muistoseremoniat kuolleelle henkilölle kuten Kiinassa.
xxx/ellauri314.html on line 243: Tutkijat tekivät tutkimuksen, johon osallistui osallistujia, syömällä sekä yksittäisiä simpukoita että ryhmäkuvia kustakin. Tulokset johdonmukaisesti paljastettiin toistuva kuvio: yksilöt näyttivät olevan houkuttelevampia, kun ne oli osa ryhmästä. Tämä ilmiö laajentaa kiehtovaa näkökulmaa ryhmädynamiikan vuorovaikutukseen ja fyysisen viehättävyyden havaitsemiseen.Mielestäni tämä sosiaalinen vaikutus on huomattavan kiehtova, valottaen niitä monimutkaisia tapoja, joilla kollektiiviset kontekstit vaikuttavat ihmisen käsitykseen.
xxx/ellauri356.html on line 467: Sosiologisissa tutkimuksissa abjekti on käsite, jota käytetään usein kuvaamaan ruumiita ja asioita, jotka ovat luotaantyöntäviä tai vastenmielisiä, kuten Bonesin ym. ruumiinavaajien öklöjä limoja, toukkia ja muita löytöjä. Joku Imogen Tyler (n.h., takuulla brittiämmä) yritti tehdä käsitteestä sosiaalisemman analysoidakseen abjektiota sosiaalisena ja elettynä prosessina ja ottaakseen huomioon sekä abjektoijat että ne, jotka kokevat olevansa abjektoituja, voimakkaiden edustamisen ja sorrettujen vastustuksen välillä. Tyler selvitti tapaa, jolla nyky-Britannia oli leimannut tietyt ihmisryhmät – enimmäkseen vähemmistöryhmät – kapinallisiksi hahmoiksi ja kuinka nämä yksilöt kapinoivat surkeaa identiteettiään vastaan, joka tunnetaan myös syrjäytymisenä, leimautumisena ja/tai sosiaalisena syrjäytymisenä. Sairaalassa on hurja hierarkia. Tästä saa hyvän käsityxen ruumiinryöstösuorasoittosarjoista. Ja vammaiset! Ihmiset, jotka näkevät vammasen yksilön, reagoivat abjektiin joko yrittämällä sivuuttaa ja hylätä sen tai yrittämällä kumikaulamaisesti uppoutua siihen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa, eräs Frances väittää, ensimmäinen ilmenee kieltäytymällä ottamasta katsekontaktia tai tunnustamasta vammaisen henkilön läsnäoloa, kun taas jälkimmäinen ilmenee tunkeilevana tuijotuksena.
xxx/ellauri361.html on line 171: Minä Wexi Rantala olen katsellut, kuinka tämä kansa ja yksilöt elävät syvällä syntielämässä. Ei ole Jumalan pelkoa. Tosin on tässä kansassa pieni joukko, joka pelkää ja rukoilee Jumalaa siunaten myös omaisuuskansaani Israelia. Päivi ja Sari nyt ainakin.
xxx/ellauri385.html on line 243: Sukupuolisuuden torjunta vahvistaa poliittisen taantumuksen kannatusta muutakin tietä kuin viimeksi kuvatulla tavalla, joka kehittää massayksilöt passiivisiksi ja epäpoliittiksi. Tuo torjunta näet luo yksilön rakenteeseen toissyntyisen voiman, epäperäisen asenteen, joka antautuu aktiivisestikin tukemaan autoritaarista järjestystä. Jos näet torjunta estää sukupuoliviettiä tyydyttymästä luontaisissa uomissaan, vietti suuntautuu erilaisia kiertoteitä korviketyydytyksiin. Tällä tavoin esimerkiksi normaali hyökkäävyys kärjistyy raa'aksi sadismiksi, joka on keskeinen tekijä sodan massapsykologiassa, sodan, jonka lavastavat käyntiin harvalukuiset hallitsevat yksilöt ihan vaan omaa imperialistisuuttaan.
36