Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on (oli) aforistinen kiteyttäjä. Se löytyy kaljupäisen Tontin plokista Unohdettuja runoilijoita.
ellauri029.html on line 425: pääpointteja, ettei kusipäitä synny tyhjästä: yhteiskunta synnyttää kusipäitä,
ellauri031.html on line 243: Fasistinen valtio-oppi muistuttaa paljossa hegeliläisyyttä. Kuten Hegel ja jossainmäärin myös hänen oppilaansa Snellman, Marx ja Engels, hylkää fasismi periaatteessa individualismin. (Sixhä Snellmannikin uhras katovuonna Suomen kansan hopeamarkan alttarille. Sadan markan seteliä, jossa JW yrmyili pulisonkeineen, ei vielä ollut kexitty, mutta sen saattoi vaistota.) Kun joukko heittiöitä elää yhdessä, syntyy fasismin mukaan yhteiskunta, valtio ja kansakunta. Yxilö on ehdottomasti riippuvainen yhteisöstä jossa hän syntyy, hän ja hänen elämänsä ovat välineitä, ei izetarkoitus. Yhteiskunta ja sen kirjoittamattomat lait ovat yxiöiden yhteistoiminnan spontaani ilmaus. Valtio taas on abstrakti olio, joka perustuu tiettyihin oikeudellisiin ja taloudellisiin periaatteisiin ja on yhdysside yhteiskunnan ja kansakunnan välillä. (Mitähän hemmetin sanahelinää tääkin on? Hegeliä kai, das Nichts nichtet noch einmal.)
ellauri031.html on line 249: Tietyt piirteet fasismissa muistuttavat sosialistista opeista, mutta mitään pitemmälle menevää yhtäläisyyttä tuskini on. Fasistinen hallinto tunnustaa ja suojaa yxityistä omistusoikeutta ja tekee parhaansa rohkaistaxeen yxityisyritteliäisyyttä sikäli kuin se on kansakunnan eduxi. Fasismi tunnustaa myös luokkajaon välttämättömyyden, ja yhteiskunnan jaon johtajiin ja johdettaviin. Mussolini toivoi aina joskus yhdistävänsä näennäiset sovittamattomat vastakohdat, pääoman ja työn, isänmaan ja köyhälistön. (Täh? outo mutta paljastava vastakkainasettelu. Kaikkien maiden proletaarit, älkää yhdistykö keskenänne vaan omiin työnantajiinne. Vähän sellasta paikallista sopimista.) Jo lapsuudessa Mussolinilla oli ajatus luoda uusi luokkajako, ei prolet vs. porvaristo, vaan urkuharmoninen kokonaisuus, joka liittää yhteen yhteiskuntaryhmät ja niiden vastakkaiset edut. Ja näistä eduista ei pidetä uolta minkään luokkataistelun myötä, joka repii kansakuntaa, vaan luokkien yhteistyön kautta.
ellauri031.html on line 257: Korporatiivinen yhteiskunta ei ole läheskään valmis, mutta näyttää siltä että fasismin johtomiesten tarkoitus on vähitellen siirtää kansakunnan edustamisen tehtävä edustajainhuoneelta korporatiiviselle kansallisneuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja on B. Mussolini. Siihen kuuluu ammattikuntien edustajia, yhtä monta työntekijäin ja työnantajain edustajaa. Vain työtätekevillä on oikeus ottaa osaa valtiolliseen elämään. Ja työtätekevät ovat täydellisesti edustettuina ammattikunnissa ja valtion tunnustamissa yhdistyxissä, joiden sixi tulee valita ehdokkaat valtiolllisiin vaaleihin. Ammattirjärjestöjen laatimat ehdokaslistat alistetaan fasistipuolueen suuren neuvoston hyväxytttävixi ja ne henkilöt jotka tämä hyväxyy asetetaan varsinaisixi ehdokkaixi. Äänioikeutettuja ovat vain ne kuuluvat puolueeseen, ammattijärjestöihin ja yhdistyxiin ja jotka vaalilautakunnat ovat hyväxyneet. Vaaleissa annetaan vain kyllä- ja ei-ääniä ja äänestäjät voivat siis vain hyväxyä ja hylätä koko maalle yhteisen ehdokaslistan kokonaisuudessaan. Vaalit ovat siis luonteeltaan lähinnä kansanäänestys. Ellei riittävästi kyllä-ääniä saada, järjestetään uudet vaalit.
ellauri031.html on line 267: Älyllisen työn ja taiteen edustajat sekä virkamiesyhdistyxet ottavat osaa taiteen, tieteen ja kirjallisuuden valvontaan, tuotannon edistämiseen ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen moraalisten päämäärien edistämiseen. Vapaa-ajan yhdistysten kansalliseen laitoxeenkuuluvat urheilu- musiikki- ja ompeluseurat, lukupiirit, keskustelukerhot. Naisjaostot järjestevät fasistiryhmien naisjaostojen kanssa kursseja lapsenhoidossa, räuuanlaitossa, ompelussa ja kotitaloudessa. Laitoxen jaoxet ovat yhteistyössä korporatiivisten kulttuurikeskusten kanssa. Varsinaisenn kulttuuri- ja valistustyön ohessa nämä järjestöt tekevät propagandaa fasistisen syndikalismin ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen puolesta. Niistä kaavaillaan eräänlaista kansanyliopistoa.
ellauri032.html on line 305: Hobbes on vaikuttanut suuresti uuden ajan yhteiskuntafilosofiaan. Häntä pidetään Niccolò Machiavellin ohella nykyaikaisen politiikan tutkimuksen perustajana. Etenkin klassiset utilitaristit ja oikeuspositivistit pitivät Hobbesia edelläkävijänään. Eli se on tän vitun peliteoreettisen taloustieteen suursyyllisiä.
ellauri032.html on line 317: Porvarillisessa ajattelussa yhteiskuntasopimus on jatkuvasti vaarassa murentua ja kaatua kaaokseen, joka hajottaisi kansan takaisin epämääräiseksi rahvaaksi. Alistuminen ja työssä raataminen nähdään aina parempana kuin pelätty vajoaminen kuviteltuun luonnontilaan. Hobbesin näkemyksen ytimessä ovat siis omia etujaan ajavat yksilöt, ja hänen politiikkansa päämääränä on hengen, omaisuuden, lain ja järjestyksen eli "turvallisuuden" takaaminen.
ellauri033.html on line 26: PS. Mun arvaus on et se oli sotaa käymättömän sukupolven kärsimättömyyttä päästä särkemään taas kaikki mihkä niitä edeltävä sukupolvi saarnasi. Länsimainen arvojärjestelmä loi nahkansa. (prophylaxis, health services, popular culture, green revolution, air travel, electronics, shift from industrial to service economy). Apinalauman ja kunkin yxityisen aapan olemassaoloa uhkaavat todelliset vaarat oli nähtävästi voitettu, isänmaallisuuden korvaa globaali viihde ja ikävystyminen leviää sitä lyytä aatelista kaikkiin yhteiskuntaluokkiin.
ellauri033.html on line 683: Sillä oli monia järkeviä pointteja, kuten determinismi, ateismi, psyykkisen ja sybikaalisen yhteys, ajattelunvapaus, kirkon erottaminen valtiosta, raamatun lähdekritiikki, ja se et yhteiskunta perustuu valtaan eikä johki vitun sopimuxeen. Underdogin ajatuxia. Ihme pykälänikkari, axioomikananpoikien numeroija ihankuin nuori Wittgenstein.
ellauri034.html on line 281: Luotto on termiittiapinan yhteiskuntamaha, joka sulattaa kaikki tarpeet yhdexi likvidixi suolensisällöxi, ravintomehuxi, joka kelpaa joka jähtöön, maistus varmaan sullekin.
ellauri034.html on line 456: Fasismi trendaa taas, kun korona ja talouslama uhkaavat. Fasismi on ääritilanteiden meemi. Siihen pörriäiset turvaavat kuin pesä tuntuu vaarantuvan. Ne pakkautuvat johtajiensa ympärille, pörisevät kovasti ja koittaa olla niin samixia kuin pystyvät. Totalitäärisesti ne koittaa olla kuin yx ainoa iso pörriäinen, yhteiskuntaruumis. Yhdessä me ollaan vahvoja, eikä mun tarvi olla yxin. Noi toisen pesän pörriäiset on niitä pahoja, ne yrittää ihan samaa kuin me mut kerääntyvät ton toisen johtajan ympärille. Kuolema niille! Elämä meidän pesälle!
ellauri038.html on line 176: Sen niminen pomomies pomottaa naislindkvistiä feikki ufofilmissä josta kerrotaan albumissa 88. Mutta oikeasti se oli kermaperse yhteiskuntatiedemies jota Jönsy fanitti opiskeluvuosina. Maxin osallistuvan ymmärtävää mefodia käytti Jönsy gradussaan Salokylän kuusivuotias, joka meni nipin napin läpi tarkastuxesta. Se oli musta hauska väsäys.
ellauri038.html on line 186: Näinä vuosina Weber kuitenkin keskittyi erityisesti yhteiskuntapolitiikkaan. 1888 hän liittyi Verein für Sozialpolitikiin, eräänlaiseen itsenäiseen oppineiden "aivoriiheen" tai "ajatushautomoon", joka pohti yhteiskunnallisia asioita. 1890 "aivoriihi" käynnisti tutkimushankkeen, joka pohti ”Puolan ongelmaa” – ulkomaalaisten maatyöläisten muuttoliikettä itäiseen Saksaan samalla kun paikalliset maatyöläiset muuttivat teollistuviin kaupunkeihin. Weber asetettiin tutkimushankkeen johtoon ja saman tien kexi suurimman osan tuloxista. Lopullista raporttia pidettiin laajalti erinomaisena empiirisen kusetuxen esimerkkinä ja Weberin maine asiantuntijana maatalouspolitiikassa lujittui. Puolan ongelmalle löytyi puoli vuosisataa myöhemmmin muka lopullinen ratkaisu. Vaan ei, toiset 50v myöhemmin polakkeja putkareita häärää pimeästi joka puolella, varsinkin briteissä. Sori Max, ei tullut valmista.
ellauri041.html on line 1924: Connect the dots. Lassi ei perusta pisteenyhdistelypiirustuxista, pitääkö siinä muka noudattaa jotain järjestystä. Ja tuloxena on vaan joku säälittävä ankka. Lassi on taas kerran ihan oikeassa, ne on syvältä. Forsterin laskukas saxalainen vanhapiika on kylästynyt olemaan kulturelli köyhimys ja palastelemaan toimeentulonsa. Se haluu millä hinnalla hyvänsä rikkaisiin naimisiin Howard's Endin omistavan törkymöykyn kolonialistin kanssa. Se haluu yhdistää 2 pistettä: oman kyldyrellin köyhyyden ja Hen-äijän vulgäärit rahat. Oma tyyli ja toisen toimeentuloturva. Taitaa mennä pieleen kuin Lassilla mä veikkaan. Pisteistä ei tule ankka vaan jänis. Vaikken ole lukenut kirjaa enkä nähnyt kaikkia osia. Tää on tällästä varovaista charityhenkistä yhteiskuntakritiikkiä. Jaloja villejä kadun varjosalta puolelta ja piknikkejä jalavoiden varjossa Howard's Endissä. Taattua brittikamaa, brexithenkistä. Ivana Trump Atlantin itäpuolelta.
ellauri042.html on line 408: jossa ajattelun hoitaa johtoporras, muut on yhteiskuntaruumiin käsiä, jalkoja,
ellauri045.html on line 83: Se on debataabelia. Tarvizeeko yhteiskunta
ellauri045.html on line 811: Näyttää siltä että menestyxen salaisuus kaikissa joukkueurheilulajeissa kuten kulttuurin ja politiikan alalla ovat narsismi ja psykopatia. Ne ovat yhteiskuntahyönteismaailman johtajien ominaisuuxia. Piipertely läheisten ja omaisten kanssa on neandertaalitouhua. Jeesus termensi: jätä perheesi ja seuraa minua. Samaa tähdentää kaikki muunilaiset meemiprofeetat. Paperinne eivät ole kunnossa teidän on seurattava minua. Viekää meidät johtajanne luoxe. Jokainen on lähimmäisesi, ei siis kukaan erityisesti. Lähimmäisten sijasta on vaan yleisöä. Jeesus oli psykopaatin poika narsisti. Äidin hemmokki.
ellauri054.html on line 213: Matthew Arnold (24. joulukuuta 1822 Laleham, Middlesex – 15. huhtikuuta 1888 Liverpool) oli englantilainen viktoriaanisen ajan runoilija sekä yhteiskunta- ja kirjallisuuskriitikko. Arnold työskenteli koulutarkastajana. Ei se kuitenkaan ollut pedantti. Hän oli kuuluisan Rugby Schoolin rehtorin Thomas Arnoldin poika ja vähemmän kuuluisien Tom Arnoldin ja William Delafield Arnoldin, romaanikirjailijan veli. Wordsworthin kamuja. A voice poking fun in wilderness. Oliko sekin puun takaa huutelija? Caricature from Punch, 1881: "Admit that Homer sometimes nods, That poets do write trash, Our Bard has written "Balder Dead," And also Balder-dash". Tennysonin ja Browningin jälkeen viktoriaanisten runoilijoiden twit-kisan pronssimies. "It might be fairly urged that I have less poetical sentiment than Tennyson and less intellectual vigour and abundance than Browning; yet because I have perhaps more of a fusion of the two than either of them, and have more regularly applied that fusion to the main line of modern development, I am likely enough to have my turn as they have had theirs." Arnold got into his poetry what Tennyson and Browning scarcely needed (but absorbed anyway), the main march of mind of his time.
ellauri058.html on line 195: Koulupainoxen takakannen kuvasta voi jo päätellä et Topi on hymistelijä. Se ja Väpi on selkeesti porvariston luottovankeja, joita luetetaan koulussa kuin Schilleriä Saxassa. Pekkanen on ennen kaikkea vakavaozainen ajattelija, joka patrioottisin tunnuxin pyrki lähentämään eri yhteiskuntaluokkia.
ellauri058.html on line 272: jestelmiä kohtaan. Hotakainen ei kuitenkaan esitä yhteiskuntakritiikkiään realismin normaaliromaanin puitteissa, vaan on valinnut lajityypikseen fantasian ja tieteiskirjallisuuden sekamuodon. Hotakainen sai vuonna 1993 myös Suomi-palkinnon.
ellauri062.html on line 346: Neljä ratsastajaa on mustan huumorin vahvasti sävyttämä, kielellä ja muodolla leikittelevä ”ponikirjasarja”, joka kommentoi sekä kieltä ja kirjallisuutta että yhteiskuntaa ja ihmisen olemassaoloa laajemmin. Eri tavoin hevos-teemaa varioiva sarja käyttää ”ponikirjallisuutta” enemmän tai vähemmän ironisena kehyksenä vihapuheen kaltaisten ilmiöiden käsittelylle.
ellauri062.html on line 484: Ja äkkiä on ilta -teoksen runot on koottu suomennokseen useista italiaksi julkaistuista kokoelmista. Suomentaja Elli-Kaija Köngäs on kirjoittanut alkuun valaisevan johdannon Quasimodon runoilijakehityksestä. Hän jakaa runoilijan tuotannon kahteen jaksoon. Ennen toista maailmansotaa kirjoitettu tuotanto on yksilökeskeistä (minä), siitä esimerkkinä tuo alkuun kirjoittamani runo, josta koko suomenkielinen valikoima on saanut nimensä. Sodan jälkeen Quasimodon huomio kiinnittyi yhteiskuntaan (me), ehkä politisoituikin, sillä sota ja sen kauheudet muuttivat hänen käsitystään ihmisestä hiukka negatiivisexi.
ellauri062.html on line 851: Hänellä ei ole mitään tarkoitusta itsensä ulkopuolella, ei mitään muuta mitä varten elää – enää hän ei tahdo, ei voi eikä hänen täydy olla orja: ihmisten yhteiskunta ja sen sosiaali-etiikka eivät merkitse hänelle mitään; hän on yksin, yksin. Hän on nyt yksi ja kaikki; ja siksi hänellä on laki itsessään, siksi hän on itse kaikki laki eikä mitään mielivaltaa. Ja hän vaatii itseltään, että seuraa tätä lakia itsessään, tätä itsekexittyä lakia, että on vain lakia ... Lakilyy. Im a poor lonesome cowboy a long way from home. Tässä tämä kauhistuttava suurus: ei ole mitään muuta mikä velvoittaisi. Lännen laki on lyijyä. ... Sanoa jawohl tälle yksinäisyydelle on se, mikä Kantissa on "dionyysistä"; vasta se on siveellisyyttä.
ellauri064.html on line 180: Intersektionaalinen feminismi pyrkii erottamaan itsensä feminismin traditiosta, jonka keskiössä on ollut valkoinen nainen. Pösilön asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muut erot, kuten yhteiskuntaluokka, alkuperä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja ikä.
ellauri064.html on line 493: Vaikka liike sanoo peräänkuuluttavansa väkivallatonta kansalaisvastarintaa, niin vihreän politiikan kriitikkona tunnettu lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti Mikko Paunio huomioi äsken hänen FB-seinällään (kenen? Hemmetti opettele suomea): ”Tietääköhän Antti Rinne, että Greta on sitoutunut Extinction Rebellionin (XR) tavoitteisiin, joihin kuuluu mobilisoida 3,5 % väestöstä ja muuttaa yhteiskuntajärjestys näiden ihmisten avulla. XR kertoo olevansa sitoutunut väkivallattomuuteen, mutta miten 3,5 %:lla voidaan yhteiskuntajärjestys muuttaa ilman väkivaltaa?” Paunio julkaisee muuten lokakuun lopussa humorisesti nimetyn uuden kirjansa Hourulan väen ilmastovallankumous, johon sain kunnian jakaa hieman myös omaa tietämystäni. Annoin Mikolle ilmaisen näytteen omasta eskatologisesta kirjastani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? ja hän kertoi lisänneen kirjani 10. luvun innoittamana jotain oman kirjansa esipuheeseen (Mikon kirjan voit ennakkotilata täältä ja oman kirjani voit tilata täältä).
ellauri065.html on line 230: Jake ei tykkää pelkästä kapitalismin kritisoinnista. Se odottaa taideteosten yhteiskuntakäsitykseltä enemmän verta ja ruhonkappaleita, lihaa ja aistinvoimaista ruumiinfenomenologista otetta. Se on kuin Rousseaun herra Wolmari joka tykkää kazoa ihan vierestä kuin toista raiskataan tai viilleskellään veizellä. Olkoon vaan Sixin kuvaus kapitalismista alkeellinen ja naiivi, sen nakukohtauxet on kuumottavia. Kun turjakkeet tekevät rivoja eleitä, Jaken alapäässä palat loxahtavat kohdalleen nautinnollisesti. Rulla vessapaperia on hyvä pitää mukana.
ellauri065.html on line 444: Seppälä on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja kuunnelmia. Hänen teoksensa sisältävät useimmiten arjen ja niin sanotun tavallisen ihmisen kuvausta. Mukana voi olla ajankohtaisia yhteiskuntakriittisiä elementtejä tai esimerkiksi yksilön kokemuksia sodassa. Etenkin romaanit ovat usein rakenteellisesti kokeilevia. Seppälän kieli on modernismin perinteitä seuraten hyvin taloudellista; hän pyrkii välttämään kuvailevuutta ja metaforia. Seppälän teksteissä on lähes säännönmukaisesti synkähkö pohjavire. Osassa tuotantoa tyylilajina on musta huumori tai satiiri.
ellauri066.html on line 38: Vallankumousta ei tullut, mutta yhteiskunta ja yliopisto kyllä muuttuivat. Moni aktivisteista ja radikaaleista on edennyt tieteenalansa huipulle kansainvälisiin tehtäviin, professoreiksi, kansanedustajiksi ja jopa yritysmaailman johtopaikoille. Minusta tuli vain tällänen olkihattuinen kääntäjä. Tutkintojärjestelmä uudistui. Muistan itsekin olleeni mukana filosofisten ja yhteiskuntatieteellisten tutkintojen uudistamistoimikunnan (FYTT) jossakin alajaoksessa pohtimassa taideaineiden tutkintorakennetta. Opintotukeen vaadittiin ja lopulta myös saatiin muutoksia (yhdessä vaiheessa vaadittiin tuhannen markan opintorahaa kaikille, ja sisäpiirin iskulause kuului: ”tonni käteen – känni toteen”). Laitoshallintoonkin saatiin opiskelijaedustus, monen myllerryksen ja takapakin saattelemana tosin. Yliopistohistorian alaviitteeksi jäänee se, kun Helsingin yliopiston päärakennuksen suuri juhlasali täysin organisoidusti ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa laitoksen historiassa vallattiin 4. marraskuuta 1976 ja siellä pidettiin puheita läpi yön. Yliopiston johto teki viisaan valinnan eikä kutsunut poliisia tyhjentämään rakennusta, eivätkä valtaajatkaan asettuneet haittamaan yliopiston normaaleja toimintoja – vahtimestariparkojen työvuoroja tietysti lukuun ottamatta.
ellauri066.html on line 61: Olavi ja Wilho remppasivat telttajuhlissa Multialla. Siihen tarkoituxeen oli rahoja telttarahastossa ja varattomien veljien rahastossa. Hemmetti mulla ei enää ole mitään kärsivällisyyttä uskontopelleilijöitä kohtaan. Se on eläimellistä, se on mitä se oikeasti on. Myyriäisten touhua, ja yhteiskuntapörriäisten.
ellauri072.html on line 413: Huolenaiheesta huolenpitäjäksi: Miksi nuoret vanhemmat sitten ovat onnettomampia kuin lapsettomat, mutta keski-iässä yhteys kääntyy päinvastaiseksi ja eläkeikää lähestyttäessä lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteys muuttuu positiiviseksi? Tämä käänne on vahva ja havaitaan sekä miehillä että naisilla, rikkailla ja köyhillä, terveillä ja sairailla, naimisissa olevilla ja muilla, riippumatta yhteiskuntajärjestelmästä.
ellauri078.html on line 244: Lyttäävän naiskuvan ylläpidossa on tehokkaampia vaan naisten rakastamat mainoxet ja tv-saippuat, ja niitähän ne tahtoo ite kazoa, eikä niitä suin surminkaan voi lopettaa kun koko avoin yhteiskuntamme perustuu just viihteeseen ja mainontaan. Mikä oli todistettava, eli antaa pornon jatkua jotta meille miehillekin riittää sillä aikaa tekemistä. Penkkiurheilua golffia ja runkkukuvia.
ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b)
ellauri079.html on line 326: No nyt ei jaxa enää suomentaa jenkkien filosofiasivustosta, sanotaan lyhentäen että sen kirjoittajaa vituttaa kun tää on niin totalitaarista, vahvan valtion etu pannaan vapaan individin edun edelle. Tollasta konservativismia mitä uusliberaali ei siedä kuunnella. Paljon parempi on Karl Popperin avoin yhteiskunta vihollisineen. Tollasessa tarvitaan hirmu määrä "guardians" kuten käsineidossa jotka on ystävällisiä kunnon väelle ja käy patraskin kimppuun kuin rakkikoira. Musakin niille pitää valita tää silmämääränä. Ei mitää räppiä poliisikunnalle. Jne jne. Hirmuisesti vaivaa, ja kallista. Paljon parempi että joka iikalla on päässä stezonit ja/tai lippixet ja käsiase lonkalla. "Take him down" huutaa eskareiden vanhemmat riuhtoen esiin rivolleja kun musta pizzakuski unohti ottaa hupparista hupun pois.
ellauri080.html on line 624: Hal miettii, eikä suinkaan ensimmäistä kertaa, mahtaako hän viimekädessä suhtautua ylimielisesti kysymyxiin yhteiskuntaluokista, samoin kuin sitä, mahtaako hänen miettimisensä pienentää todennäköisyyttä, että hän on ylimielinen. Ei pienennä.
ellauri080.html on line 687: Mun hypoteesi, jonka aineisto on kyllä aika suppea, on että autismi suojaa riippuvuuxilta. Mä luulen et toi uskontohöpötys toimii riippuvuuxiin sen takia, että ne lamaa samaa osaa matelijanaivoja. Se on se osa jossa eläimistä tulee yhteiskuntahyönteisiä. Six on samantekevää uskooko AA:n korkeampaan voimaan vaiko ei, se toimii koska pyllistely yhdistyy matelijanaivoihin ilman aivokuoren puuttumista asiaan. Niinkuin aineetkin. Se on sellasta feromoniviestintää. Ei tosiaankaan ole sattuma että vanhat AA-äijät ovat krokotiilejä.
ellauri080.html on line 970: Me määrittelemme etikat six että tehdään se oikea asia kun kukaan muu ei ole kazomassa; oppisana joka on avain johtajuuteen ja organisaation menestyxeen. Jotta ymmärtäisi täysin miten tehdä eettinen päätös just jossain tilanteessa, täytyy täysin ymmärtää mitä on olla eettinen, kuin myös kolme tapaa kehystää päätöxiä eettisesti. Ensimmäisete päätöskriteerit mmitä me yhteiskuntana käytetään mittaamaan ollaanko tehty "oikea" (lainausmerkeissä) päätös on eettinen mittatikku jonka nimi on utilitarismi. Tämä oppisana sisältää ajatuxen tehdä päätöxiä vain niiden tulosten perusteella ("tarkoitus pyhittää keinot"), ja tuottaa isointa hyvää isoimmalle numerolle (tai oikeammin isoimmat numerot isoimmalle hyvälle). Voittoa tuottava firma voi oikeuttaa monet tekonsa tuottamalla voittoa osakkeenomistajille ja pitämällä yrityxen edun etunenässä. Kuitenkin, tämä tekniikka työntää syrjään monet muut yxilöt jotka työskentelevät sellaisessa yhtiössä. Osakevoittojen luominen voi saada yrityxen tekemään kyseenalaisia tekoja kuten heittämään apinoita joukoittain kilometritehtaalle.
ellauri090.html on line 385: Juttu alkaa selvitä kun lukee alkuasetelmasta. Siinä on entinen upporikas julkkisperhe joka on menettänyt kaikki rahansa ja joutuu sopeutumaan pieneen tuppukylään jossain Kanadan takamezissä. Nu blir det giftigt, säikähtää Malin Slotte, onko tää jotain parasiittityyppistä yhteiskuntakritiikkiä?
ellauri094.html on line 114: Lasten tärkein oikeus on saada rakastavat ja huolehtivat vanhemmat, ja tämä parantaa tätä mahdollisuutta. Tämä on herättänyt kirkon piirissä keskustelua. Kysymys ei ole puoluepolitiikasta eikä maallisesta politiikasta vaan siitä, että kirkossa käydään joka tapauksessa, ja on syytä käydä, keskustelua. Sen mukaan kuin yhteiskunta muuttuu, kirkonkin pitää muuttua, jos kirkko haluaa säilyttää jäsenensä.
ellauri094.html on line 136: Siinä mielessä itse nyt olen jopa ajatellut sellaista lähestymistapaa, kun esimerkiksi idässä ja monessa muussa valtiossa, Keski-Euroopan valtioissa, vaikkapa Kreikassa ja muualla, avioliiton merkkinä sormus on oikeassa nimettömässä — tämä on myös ortodoksisen kirkkokunnan tapa osoittaa avioliittoa — että itseni osalta aion tehdä niin, että 1.3., kun tämä tuhkakeskiviikko ja 40 päivän paastoaika alkaa, tulen siirtämään sormuksen oikeaan nimettömään ja pidän sitä siellä ainakin sen 40 päivän ajan, ja luotan vielä siihen, että tähän asiaan tulee uusi näkökulma. Tuhkakeskiviikko tulee olemaan merkkipaalu Suomen historiassa ajasta, jolloin yhteiskuntana käänsimme selkämme kristilliselle moraaliarvolle ja Jumalan tahdolle tältä osin. En epäile lainkaan, etteivätkö seurakunnat huomioi tuhkakeskiviikon sanomaa ja rukoile maamme tilanteen puolesta.
ellauri096.html on line 859: Opiskelijat muodostivat aivan oman yhteiskuntaluokkansa. (Ja paskat, kyllä ne oli kermaan menossa, tää oli vaan väliaikasta initiaatiovaihetta.) He lauloivat opiskelijalauluja, miekkailivat ja pukeutuivat yliopistonsa tai osakuntansa väreihin. Pienet teräaseet kuten Victorinox-linkkarit olivat osa miesten normaalipukeutumista, ja vähitellen niistä kehittyi Saksassa erityisiä mensuurimeikkailuun tarkoitettuja miekkoja. Perinteisissä kaksintaisteluissa käytettiin yleensä Ranskasta lähtöisin olevaa kalpaa, jota käyttämällä ottelijan taidot ja nopeus pääsivät oikeuksiinsa. Kalpataisteluissa kuoli kuitenkin runsaasti nuorukaisia, sillä kalvan terävä kärki tunkeutui helposti rintakehään ja saattoi puhkaista esimerkiksi keuhkon. Siksi opiskelijapiireissä kehittyi vähitellen turvallisempi menstruaatiomeikkailu. Siinä miekkailijat pysyivät paikoillaan ja käyttivät tylppäkärkistä korbschläger-miekkaa, joka ei mene sisään kuin valmiista reiästä.
ellauri096.html on line 869:
Mensuurimeikkailu oli osa hyönteisyhteiskuntaelämää
ellauri100.html on line 1345: Rollo ehti puuhailla vähän joka hämärällä alalla, ml strukturalismi, semiotiikka, yhteiskuntateoria, muotoilu, antropologia ja jälkistrukturalismi. Se oli erityisen kova nimi semiotiikassa, jossa se kexi sen seizemän merkkisysteemiä, ja ansaizi postimerkin (2015) suunnilleen yhtä suurista ansioista kuin kamunsa Algirdas. Se näkyy olleen Greimaxen kolleega EHESSissä. Rollon mukaan postimerkki on arkipäivän ja sivilisaation peili ja kertoo ranskalaisille keitä ne (siis Rollo ja Alrgirdas) oikein on.
ellauri101.html on line 699: Jotain aina pakkosyötetään työläisille jollain keinolla niin kuin termiitille feromoneja yhteiskuntavazasta. Pitkään se oli härkä mörkö tiikeri Jeesus taivas enkeli. Njevvostoliitossa se oli vähän aikaa Marx Engels Freud ja Jung. Nyze on yxinomaan Calvin Klein Nike Coke ja Pizza the Hut.
ellauri102.html on line 157: Klusterilaajenemisen taktiikka on peräisin yhteiskuntahyönteisiltä. Sitä sovelsi myös valkoinen Amerikka villissä lännessä. Antaa yxityisten liikkeiden kuningattarien ja uudisasukkaiden kärsiä, yhdessä ne kuitenkin savustavat preerialta indieyrittäjät mustat muurahaiset ja inkkarit, tukehduttavat ne oman tiimin ruumisröykkiöihin. Sekin on skaalaekonomiaa, paljousalea.
ellauri102.html on line 271: Kolmannen maailman nuorista naarasta on tehty lisääntymiskyvyttömiä työläisiä. Nyt ollaan jo yhteiskuntatermiittien vaiheessa. Kapitalistit onnistuivat siinä mihin kommarit työläisiä turhaan kehotti: ne yhdistyivät koko maailmassa ja pystyivät kiristämään työväenliikkeen hengiltä muuttamalla halvan työvoiman perässä. On silkkaa hyvää liikemiesvainua siirtyä sinne missä apinat on nälissään. Joku muukin on nälkäinen.
ellauri107.html on line 315: Mieheksi kasvaminen on jatkuva prosessi. Se mikä ei tapa, vahvistaa. Minusta. Ei ehkä sinusta. Olen viisikymppinen ho- bibliofiili Tampereelta. Olen valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi 1995. Opetan historiaa, filosofiaa ja yhteiskuntaoppia Tampereen yhteiskoulun lukiossa. Kaikki mielipiteet ovat omiani, tai no, mun ize lainaamia mm. Philip Rothilta.
ellauri109.html on line 292: Tähän izenimitettyjen moraali-ihmisten paskamaisuuteen olisi saatava tiukempaa otetta. Jotain sellasta se on että moraaliheput on siirtäneet darwinistisen henkiinjäämisen kamppailun sisäkentille. Käyvät kisaa sirkusteltassa, sumopainia yhteiskuntahyönteisten areenan hiekalla.
ellauri111.html on line 316: No mitäs se syyllisyys tässä sitten on? Kai sitä vaan että kaikki ottaa toisiltaan kaikesta IOU-lappuja eikä sitten kuitenkaan pidä kirjaa niistä eikä peri velkoja. Kyllä tässä kasvatetaan apinasta yhteiskuntahyönteistä, joka on kaiken aikaa velkaa yhteiskuntavazalle ja kaiken aikaa oxentaa sille ilmaisexi eli anteexi. Se on tosi rakkautta vaikkei siihen kuulu lisääntymistä. Mutta työläismehiläiset onkin lisääntymiskyvyttömiä.
ellauri112.html on line 145: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
ellauri112.html on line 149: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»
ellauri112.html on line 157: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
ellauri115.html on line 35: Tampereen yliopiston pitkäaikainen yhteiskuntafilosofian lehtori Lauri Mehtonen (hämärästi muistaisin että se oli partapozo, mutta saatan erehtyä) sanoo sattuvasti JJ Rousseausta haaveilujen esipuheessa:
ellauri115.html on line 130: Rousseau yhdisti tämän uuden itsetietoisuuden ihmiskunnan kukoistuksen kulta-aikaan. Maanviljelyn ja metallurgian kehittyminen, yksityisomistus ja työnjako johtivat kuitenkin kasvaneeseen riippuvuuteen ja epätasa-arvoon. Seurannut ristiriidan tila johti Rousseaun johtopäätökseen, jonka mukaan ensimmäinen valtio keksittiin yhteiskunta"sopimuksena" rikkaiden ja voimakkaiden "ehdotuksesta". Mitä vittua!
ellauri115.html on line 132: Tämä alkuperäinen sopimus oli syvästi viallinen, koska varakkaammat ja vahvemmat yhteiskunnan jäsenet huijasivat muuta väestöä, ja niin epätasa-arvo asetettiin yhteiskunnan perustavanlaatuiseksi ominaisuudeksi. Rousseaun oma ehdotus yhteiskuntasopimukseksi voidaan nähdä vaihtoehtona tälle epärehelliselle liitolle. Teoksen lopussa Rousseau selittää, kuinka kulta-aikana kehittynyt halu saada arvoa muiden silmissä lopulta romutti ihmisten oikeamielisyyden ja rehellisyyden ihmisten eläessä keskellä riippuvuussuhteiden, hierarkioiden ja epätasa-arvon yhteiskuntaa. Plus ca change, eikö niin?
ellauri115.html on line 972: Yhteiskuntasopimus on yleinen eettinen julkisen moraalin yhteiskuntafilosofinen perustelu, jonka mukaan luonnontilassa olevat ihmiset solmivat keskenään sopimuksen, jolla he perustavat valtion. Sopimuksessa määritetään kansalaisten ja valtion oikeudet ja velvollisuudet.
ellauri115.html on line 973: Alun perin termiä käytti Jean-Jacques Rousseau teoksessaan Yhteiskuntasopimuksesta. Yhteiskuntasopimuksen perusidean mukaista valtioihannetta kannattivat häntä ennen kuitenkin jo Thomas Hobbes, John Locke ja Hugo Grotius. 1900-luvulla yhteiskuntasopimusperinnettä on edustanut John Rawls. Se tietämättömyyden pyllyverhokaveri. Hyvin ällö ja epis oikispää.
ellauri115.html on line 976: 2010-luvulla yhteiskuntasopimusta on käytetty Suomessa myös työmarkkinapoliittisena käsitteenä, eli heikkenevän työväenliikkeen kyykytyxen astalona. Kikyloikan synonyymina. Nyt sentään G7 ja EU ajaa monikansallisten yritysten verotuxeen jotain rotia. Jos siitäkään nyt mitään tulee. On se kyllä prrkeleestä tää globalisaatio.
ellauri115.html on line 978: Hobbesin ja Locken pointtina oli että keskusvalta teki lopun klaanihommasta ja verikostosta. Siitä pääsi apinoiden kanimainen leviäminen vasta vauhtiin kunnolla. Ravintoverkon huipulla keekoilevan apinan ainoot viholliset on enää taudit syöpäläiset ja kollegat. Virkaveljet saadaan kuriin yhteiskuntasopimuxella.
ellauri115.html on line 982: Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuudenkin, arvoteoreettinen nihilismi eli arvonihilismi kieltää moraalisten arvojen, arvostusten tai normien pätevyyden tai mahdollisuuden. Poliittinen nihilismi puolestaan torjuu vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen. Eksistentiaalinen nihilismi kieltää elämän luontaisen merkityksen olemassaolon.
ellauri117.html on line 53: Jokainen pienois-yhteiskunta, kun se on rajoitettu ja hyvin kokoonpantu, erkanee suuresta yhteiskunnasta. Jokainen isänmaanystävä on ankara ulkomaalaisille; nämä ovat hänen silmissään pelkkiä ihmisiä, jopa vallan tyhjänarvoiset. Tätä epäkohtaa ei voi välttää, mutta se ei kuitenkaan ole varsin tuhoa tuottava. Pääasia on se, että kohtelee hyvin niitä henkilöitä, joiden keskuudessa elää. Ulkomaalaisia kohtaan spartalainen osottautui kunnianhimoiseksi, saidaksi ja väärintekeväksi; mutta hänen omien muuriensa sisällä vallitsi omanvoitonpyytämättömyys, oikeudellisuus ja sopu. Älkää luottako niihin kosmopoliitteihin, jotka teoksiinsa hakevat kaukaa velvollisuuksia, joita halveksien kieltäytyvät täyttämästä omaan ympäristöönsä nähden. Sentapainen filosofi pitää tataareista sun muista rättipäistä ja savunaamoista, päästäkseen naapureistaan pitämästä.
ellauri117.html on line 56: On pakko vastustaa joko luontoa tai yhteiskuntalaitoksia, tulee kehittää joko apina tai kansalainen; sillä molempia ei voi yhdellä haavaa tehdä.
ellauri117.html on line 60: Se, joka yhteiskuntajärjestyksen alaisena eläen tahtoo pysyttää etusijalla luonnolliset tunteensa, ei tiedä, mitä tahtoo. Ollen alati sisäisen ristiriidan valloissa hän ei koskaan ole oleva oikea apina eikä oikea kansalainen; hän ei ole kykenevä itselleen eikä muille hyvää aikaansaamaan. Hänestä on tuleva tuollainen tavallinen nykyaikaisilmiö, ranskalainen, englantilainen, poroporvari: sanalla sanoen ei schweizari, ei siis yhtään mitään. Vain Toblerone-patukka on jotaan.
ellauri117.html on line 128: Köyhä ei tarvitse kasvatusta. Hänen säätynsä pakottaa hänet itsetyydytyxeen; muunlaista kasvatusta hän ei kykenisi itselleen hankkimaan. Se kasvatus taas, jonka rikas säädyltänsä saa, on sitä laatua ettei se ollenkaan hyödytä häntä eikä yhteiskuntaa. Luonnollisen kasvatuksen tulee muuten saattaa ihminen soveliaaksi tulemaan toimeen kaikissa elämänoloissa. Niinpä on vähemmin järkevää kasvattaa köyhää sen mahdollisuuden varalle, että hänestä joskus tulisi rikas, kuin rikasta sen varalle, että hän voisi köyhtyä; on näet verrattain enemmän köyhtyneitä kuin nousukkaita. Valitkaamme siis kasvatiksi rikkaan lapsi; silloin on meillä ainakin se varmuus, että kasvatuksellamme olemme ihmiskunnalle lahjoittaneet yhden ihmisen lisää; köyhä näet voi itsestään kehittyä ihmiseksi. (Täh? )
ellauri117.html on line 589: John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset – 28. lokakuuta 1704 Essex) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja. Hän on tunnettu sekä tietoteoriastaan että yhteiskuntafilosofiastaan. Tietoteoreetikkona Locke luokitellaan yleensä brittiläisiin empiristeihin eli kokemusajattelun kannattajiin yhdessä David Humen ja George Berkeleyn kanssa.
ellauri117.html on line 591: Yhteiskuntafilosofiassaan Locke kehitti vaihtoehdon Hobbesin luonnontila-ajatukselle ja esitti omana yhteiskuntasopimusteorianaan, että hallinto voi olla oikeutettu vain, jos se saa hallittavien "hiljaisen suostumuksen" eli suojelee omistavan luokan elämän, vapauden ja omaisuuden luonnollisia oikeuksia. Jos tällaista suostumusta ei ollut annettu, "kansalaisilla" oli oikeus kapinaan. Oikeus schmoikeus, ei ole muuta oikeutta kuin vahvemman oikeus. Vittuako Jussi sä olet siitä mitään sanomaan.
ellauri118.html on line 265: Joka tapauksessa, jos tämä aihe kiinnostaa, olen kirjoittanut kotisivulleni aiheesta tiivistetysti viimeisimmässä kirjoituksessani Tiede harhassa - yhteiskunta perässä? Siinä on otettu oleellisimmat asiat esille naturalistisista syntyteorioista ja evoluutioteoriasta, ja miksi ne eivät voi pitää paikkaansa vaan ovat ristiriidassa todellisen tieteen kanssa. Lopuksi käsitellään hiukan sitä, miten evoluutioteoria vaikuttaa moraaliin yhteiskunnassa. Kotisivuni löytyy myös Googlen hausta nimelläni ja siellä uusimpana kirjoituksena on tämä kirjoitus.
ellauri132.html on line 385: Pidä mielessä että sun yhteiskuntakäsitys on vaan sun oma. Susta voi näyttää ihan selvältä et asiat on pahasti. Vähän väliä; toisille tää saattaa olla unelma. Esim Kardashianeille. Tai niinku villin lännen lehmipojat ja sheriffit. Kaikki "meistä" on haaveilleet tosta elämästä upeana unena, eix je? Paizi, tiezä, mustat, inkkarit, kiinalaiset mamut, köyhät, maajussit, nuoret koiraat ja naaraat köyhistä perheistä, ize asiassa lähes kaikki muut kuin Cartwrightin veljexet. Yeah, niille se oli painajaista. Jos niiltä kysyttäs, saisit kuulla ennenkuulumatonta dystopiaa. Ainakin musta tuntuu niin, mä oon näät musta.
ellauri135.html on line 278: Stolypinin on sanottu tehneen viimeisen yrityksen uudistaa perinpohjaisesti keisarillisen Venäjän poliittinen järjestelmä, yhteiskunta ja talous ennen vuoden 1917 Venäjän vallankumousta. Hän toteutti uudistuksensa pääosin erilaisilla poikkeuslaeilla ja hallinnollisilla määräyksillä, ja kavensi vuonna 1907 äänioikeutta tavalla, jota pidettiin vallankaappauksena. Lisäksi hän tukahdutti avoimen opposition, teloitutti vastustajiaan ja lakkautti sanomalehtiä
ellauri135.html on line 852: Uutiset ja yhteiskunta
ellauri135.html on line 875: Kuusi hevosta siirtyi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten siihen, missä Avtozavodskaya metroasema sijaitsee. Nuoret nauttivat kevät-ilta ja iloinen yhteiskunta, joten he eivät kiirineet missään. Oliko nuori Varvara Lopukhina vahingossa löytänyt itsensä joukkoon, joka ei ole yhtä nuori runoilija, vertaansa rakastunut hiänen kanssaan? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastata luotettavasti. Mutta yksi asia on tietenkin tiedossa: Barbara Lopukhina pysyi muzein roolissa melkein runoilijan kuolemaan saakka.
ellauri144.html on line 253: Osoituksena kansallismielisyydestään José Martí usein hahmotteli Kuuban yhteiskuntaa maan itsenäistyttyä. Hänen perusajatuksiinsa kuului, että maassa vallitsisi puolueeton kapitalismiin pohjaava sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen järjestelmä, jossa rotujen ja eri sosiaalisten luokkien tasa-arvo taattaisiin jakamalla maan taloudelliset ja luonnonvarat tasapuolisesti kaiken kansan kesken. Muun toimintansa ohella José Martí perusti New Yorkin -vuosiensa aikana Kuuban Kansan Puolueen, jonka tavoitteena oli maan vapauttaminen espanjalaisten vallasta.
ellauri145.html on line 94: Swift on Anteron käsityxen mukaan eka jonka kokonainen vizikirja säilyi jälkimaailmalle. Rabelaisia ei lasketa, koska se nauroi mukana. Swift vihas apinakööriä, mutta pysytteli piispana ja shtuppi mielellään Varinaa, Stellaa ja Vanessaa. Se lahos latva edellä ja testamenttasi mielisairaalallensa miljoonan. Instructions aux domestiques vaikuttaa yhtä hauskalta kuin Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ja on yhtä oikealla. Ratkaisuxi köyhien sikiämiselle Swift ehdottaa lasten syöntiä. Vanha vizi, ei naurata. Mixei mieluummin lyödä lihoixi vanhoja lihavia piispoja sekä leukavia subrealisteja. Alaston apina on kuin luuta, paizi päällään seisova, se oivaltaa vielä lopuxi, mutta kuluu kuin se naisten kädessä. Haha. Vitun misogyynejä. Swiftin yhden rivin turauxet on käyt.kaz 1-1 samoja kuin happovaivaisella Ambrose Biercellä.
ellauri153.html on line 834: Pahaa maailmassa yleensä ajatellaan jonkinlaiseksi pahantahtoisuudeksi toisilla, josta noidannuolet sinkoaa ja joilta Jumala sitten rukoilevaa suojelee. Ja kirosana tekee saman nopeasti, tunteen ilmaisten. Mutta jospa kun ikää karttuu, paha ryömiikin tyytymättömyytenä paikalle, kun nainen äksyilee ja mies pääsee väin kepin avulla ylös jne. Kun ei kelpaa enää kunnon pahan kohteeksi, aletaan napsia. Ja ehkä tämä onkin Jobin tarinan (kaunokirjallisena pidetyn) varsinainen sanoma: paha on pois ottamista ja sen aiheuttamaa tyytymättömyyttä, johon Job ei suostunut. Pahempi on sitten Abigail -tyyppinen tilanne, jos Abigaililla ei ole järkeä. Miten muuten nainen voi nousta tyytymättömänä pukilta, kun on itse se pukki. Rolf Nevanlinna sanoi yhteiskuntaluokista, että ei luokkia ole, se on vaan alaluokan höpötystä. Saatanaa ei ole, se on vaan jehovan käsinukke vasemmassa handussa.
ellauri155.html on line 67: Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Kysykää itseltänne muutaman kerran, haluatteko te rikkoa yhteiskuntarauhan. Kysykää seuraavaksi itseltänne, mihin tällainen kansalaisten simputtaminen ja eriarvoistaminen johtaa. Haluatteko tekin rikkoa yhteiskunta rauhan mitä? Omelettia ei voi tehdä rikkomatta jonkun munia.
ellauri155.html on line 82: Presidentti Sauli Niinistö ilmeisesti kuvitteli, että vakavasti heikentynyttä yhteiskuntarauhaa helpottaisi tänään perjantaina hyvän kansainvälisen ihmisoikeuksien päivän toivotus. Twitter räjähti raivoon ja epäuskoon, siis "onko tämä joku vitsi?"
ellauri155.html on line 650: Näitä sääntöjä noudattava yhteiskunta on neutraali ja järkevä sen sijaan, että se olisi poliittinen ja kiistettävissä.
ellauri160.html on line 321: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä. (Valitut runot, Pekka Parkkinen - Kihniön Kukka ja Kirja Oy)
ellauri163.html on line 601: Alceste on mies, jolla on perustavanlaatuinen ongelma. Hän nimittäin vihaa ihmisiä. Oikeastaan Alceste vihaa ihmisten lisäksi myös yhteiskuntaa ja melkein kaikkea muutakin – eikä hän epäröi ilmaista inhoaan vasten ihmisten kasvoja.
ellauri163.html on line 676: Mulefa ovat nelijalkaisia pyörillä varustettuja eläimiä; heillä on yksi jalka edessä, yksi takana ja yksi kummallakin puolella. "Pyörät" ovat valtavia, pyöreitä, kovia siemenpalkoja siemenpodeista; akselin kaltainen kynsi jokaisen jalan päässä tarttuu siemenkapseliin. Mulefa-yhteiskunta on primitiivinen, niinkuin autojen.
ellauri163.html on line 899: Durkheim käsitteli uskontoa yhteiskunnallisena ilmiönä teoksessaan Uskontoelämän alkeismuodot. Yleisesti ottaen sen mukaan ihmisten palvomat jumalat ovat pääosin kuviteltuja olentoja, jotka yhteiskunta on tiedostamattomasti luonut välineiksi, joilla valvotaan yksilön ajattelua ja toimintaa.
ellauri163.html on line 901: Durkheimin malli on seuraavanlainen: Monilla ihmisillä on uskonnollinen tunne, jonka mukaan he ovat alaisina yliluonnollisille olennoille, jotka antavat heidän toiminnalleen käskyjä. Durkheimilaisen käsityksen mukaan he tuntevat tällöin yliluonnollisen mahdin sijaan heitä voimakkaamman luonnollisen yhteiskunnan voiman. Yksilön sisäänsä sulkeva yhteiskunta synnyttää jäsentensä mieliin ajatuksen jumalasta, joka on tosiasiassa heijastus yhteiskunnasta.
ellauri180.html on line 132: Vahvat naiset, orjien vapautus ja naisasia ovat keskeisiä ainexia Irvingsin kirjoittamisessa, mahdollisesti sivuvaikutuksena ilman isää kasvamisesta ja vielä syvemmästä suhteesta äitiinsä, mikä johtaa naiseuden ihannointiin ja ylistykseen. Isien osa. Miten he vastaavat, mitä ajattelevat, haluavat, tuntevat, kuinka erilaiset heidän mielipiteensä ja luonteensa ovat äiseihin verrattuna, kuinka typerät yhteiskuntasopimuxet vaikuttavat lapsi-isä-suhteisiin ja mitä on aito miehekkyys. Ehkä olin liiankin vaikuttunut siitä, että Irvingillä ei ollut isää, hän käsitteli tätä aihetta yliteholla, mitä monet huonot, välinpitämättömät tai ylirasittuneet isät eivät voi tai halua sijoittaa. Omaelämäkerta ja hänen kirjoituksensa ovat usein sama asia, enkä pysty nimeämään kirjailijaa, joka olisi lisännyt töihinsä niin paljon itsestään, jopa hyvin jalkovälisiä ja henkilökohtaisia yksityiskohtia. Vain Irving tietää, kuinka paljon on kexastua ja kuinka paljon totta, mutta minusta on hämmästyttävää käyttää kirjoittamisen lahjaa tehdäkseen itseään kuolemattomaksi poistamalla palasia todellisesta elämästään ja tekemällä niistä kuvitteellisia mestariteoksia.
ellauri181.html on line 334: Minusta on tärkeää, että asuinmaassani vallizee yhteiskuntarauha ja että maalla on vakaa johto.
ellauri182.html on line 153: 1996 tää heppu melkein kuoli uimareissulla ja kirjoitti siitä lähin vain kylmiä paloja alakulttuureista kuten manga, kirjallisuus, politiikka, yhteiskunta ja uskonto. (Hindut, bambut, banaanit ja uusi testamentti. Mitähän se viirusilmä siitäkin ymmärsi, varmaan vähemmän kuin Malamudin simpanssi.) Yashimoto oli sodanjälkeisen Japanin ajattelun pikku jättiläinen joka veljeili entisen vihulaisen kaa. Näytti Tokiota tyypeille kuten Michel Foucault, Félix Guattari, Ivan Illich, and Jean Baudrillard.
ellauri183.html on line 644: Fariseukset olivat yhteiskunnallinen liike, johon liittyi jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista. Tavallisen kansan keskuudessa fariseukset olivatkin suosittuja yläluokkaisiin ja aristokraattisiin saddukealaisiin verrattuna. Suosiota kansan keskuudessa lisäsi myös Rooman miehittäjähallinnon vastustaminen ja vahva kansallismielisyys, johon liittyi hellenististen vaikutteiden vastustaminen juutalaisessa yhteiskunnassa. Fariseukset eivät kuitenkaan varsinaisesti olleet aktiivisessa vastarinnassa. Liikkeen piirissä oli myös sovinnaisempia näkemyksiä, joiden mukaan Rooman kanssa toimeen tuleminen oli järkevää, koska se takasi kohtalaisen rauhalliset olot.
ellauri185.html on line 455: Ei ole ihme, jos vakavat ihmiset kaikkina alkoina, varsinkin ne, ketkä tahtovat olla kristittyjä, melkein hätääntyneinä ovat joutuneet itseltään kysymään, mitä Jeesus oikein on tarkoittanut asettaessaan ihmisten noudatettaviksi tällaista heille aivan ylivoimaisia vaatimuxia. Miten meidän on nämä vaatimukset ymmärrettävä ja miten niihin suhtauduttava. Onko ne pelkkä läppä? Onko yritettävä noudattaa niitä aivan kirjaimellisesti, vaikka se selvästi on ihmisvoimille mahdotonta ja sitäpaitsi johtaisi sekä yksilöitten että koko yhteiskunta-että valtiohierarkian tuhoon? Vai saako niistä tinkiä liiat pois ja lieventää ne ihmisvoimien kantokyvyn mukaisiksi tai ehkä jättää ne tässä maallisessa, taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa elämässä kokonaankin huomiotta ja käsittää ne vain tulevaa Jumalan valtakuntaa tarkoittaviksi? - Tai voitasko vaan teipata kiinni Raamatusta asianomaiset sivut? Kehityskelpoisia ideoita, joihin palataan myöhemmin.
ellauri185.html on line 457: Riippuen siitä, miten vuorisaarnan käskyt käsitetään ja tulkitaan, muodostuu meidän suhteemme yksityisiin lähimmäisiimme, mutta varsinkin yhteiskuntaan ja valtioon sekä niitten asettamiin tehtäviin ja velvoituksiin olennaisesti erilaiseksi. Jos vuorisaarnan käskyt käsitetään sananmukaisesti ja vaaditaan niitä semmoisina noudattamaan, niinkuin esim. jo Lutherin ajan uudestikastajat, myöhemmin etenkin Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, E. Stanley Jones, Toyohiko Kagava y.m. ovat vaatineet, niin joudutaan väistämättömästi niihin samoihin nihilistisiin ja anarkistisiin johtopäätöksiin, jotka Leo Tolstoi perusteellisimmin on vuorisaarnasta kehitellyt. Joudutaan kieltämään ei ainoastaan yksilöjen ja kansojen kaikkinainen itsepuolustusoikeus, vaan myös kaikki kiva väkivallan käyttö yhteiskunnan, valtion ja yleensä hopeaselkien kalleimpien omaisuusarvojen suojelemiseksi. Ja kun kaikki väkivoiman käyttö niitten suojelemiseksi ehdottomasti kielletään, niin se merkitsee käytännössä sitä, että ne jätetään tuholle alttiiksi. Näyteikkunoita särjetään, kesämökeiltä poimitaan marjat ja ruokasienet, tankit ruostuvat ja ruuti kastuu.
ellauri185.html on line 522: Palataanpa tähän anarkismiteemaan. Tolstoi tuomizee jokaisen yhteiskuntajärjestyxen joka ei perustu vapaaehtoisuuteen. Eli siis jokaisen yhteiskuntajärjestyxen, alkaen ydinperheestä, mihin lapset synnytetään lupaa kysymättä ja joita vanhemmat mielin määrin mätkivät milloin toistensa mätkinnältä joutavat.
ellauri185.html on line 617: Mutta jos hallitusten hävittämisen jälkeen väkivaltaisuuksia vielä esiintyy, niin ovat ne varmaan paljon vähä pätöisempiä kuin ne, jotka nykyisin tapahtuvat, nykyään, jolloin meillä on erityisesti väkivallan harjoittamiseen luotuja järjestöjä ja lakeja, joitten mukaan väkivalta ja murha tunnustetaan hyväksi ja hyödylliseksi. Hallitusten hävittäminen tulee vain tuhoamaan perinnäisen, hyödyttömän väkivaltajärjestön ja julistamaan kaiken väkivallan epäoikeutetuksi" (Patriotismus u. Regierung, S. 38-40). Väkivallan harjoittamista varten luodun hallitusjärjestön hävittäminen ei mitenkään tule tuhoamaan sitä, mitä laeissa on hyvää ja järkevää. Se hyvä, järkevä ja oikea, mitä on laeissa, oikeuslaitoksessa, omaisuudessa, poliisisäännöksissä, taloudellisissa laitoksissa, kansansivistyksessä ym, tulee jäämään. Kun hallitukset eivät enää harjoita raakaa väkivaltaa eivätkä pysy pystyssä sen varassa, niin tulee yhteiskuntajärjestys muodostumaan järjellisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi eikä se silloin enää tarvitse väkivaltaa tuekseen.
ellauri185.html on line 629: Tolstoin meille hahmoittelema tulevaisuuden kuva uudesta kaikkea väkivaltaa vierovasta yhteiskuntajärjestyksestä on siis jo itsessään ristiriitainen. (Ei tosin sisäisesti, mutta riistiriidassa meidän parempaan ihmistuntemuxeen perustuvan vastakkaisen näkemyxen kanssa.) Mutta silti on selvää, mitä Tolstoi tarkoittaa. Eli ihan paskaahan se puhuu, läpiä päähänsä vastoin parempaa tietoaan.
ellauri185.html on line 631: Kaikkien valtion pakkokeinojen ja väkivallan käytön poistaminen ei tule - se on Tolstoin luulo - hävittämään oikeutta, rauhaa, yhteiskuntajärjestystä eikä tekemään ihmisten onnellista yhteiselämää mahdottomaksi, vaan päinvastoin turvaamaan kaiken sen paljon paremmin kuin se nykyisessä väkivaltavaltiossa on turvattu. Tämä on Tolstoin ajatus ja usko. Kaikki elämän arvot, niitten mukana oikeutettu omaisuuskin (nimittäin silmälasit ja hammasharja), tulevat väkivallan poistamisenkin jälkeen olemaan "tavan, yleisen mielipiteen, oikeudentunteen ja keskinäisen sovinnollisuuden suojaamia eivätkä tarvitse enää mitään väkivallan antamaa suojaa" (Moderne Sklaven. S. 89). —
ellauri185.html on line 714: Niinpä onkin, kun Tolstoin poliittisesta yhteiskunta filosofisesta ajatusmaailmasta siirrytään Lutherin maailmaan, vaikutelma sellainen, kuin olisi tultu lasaretista jumalattoman vapaaseen luontoon, missä aurinko paistaa, niityt mezät ja raiskiot laihduttavat väriloistollaan silmää ja sydäntä, missä raikkaat keväiset tuulet puhaltavat, luodit viuhuvat ja missä senvuoxi tuntee mielensä vapaaxi, keventyneexi ja iloisexi kuin päästettyään nipun pieruja.
ellauri189.html on line 291: Useat tuntevat vastuunsa ja haluavat kantaa viimeisen oljenkortensa avointa yhteiskuntaa tukeakseen ja tappaaxeen sen vihollisia, ei pelkästään elämään sen kustannuksella. Älä mieti mitä valtio voi antaa sinulle, vaan mitä voit antaa sille. (Tää oli John F. Kennedyä, yllättävän totalitääristä.) Kyse on rohkeudesta ja epäitsekkyydestä.
ellauri189.html on line 318: Myönnän että kyse on myös ideologiasta: lyhyesti sanottuna meidän yhteiskuntamallimme edustaa minun kannaltani jotain sellaista hyvää, joka on säilyttämisen arvoista.
ellauri189.html on line 382: Koko sosialistisen valtiollisen kokeilun ajan, länsivallat pyrkivät lähes kaikin keinoin osoittamaan että kommunistinen yhteiskunta, olisi huonompi kuin lännen kapitalistinen järjestelmä.
ellauri192.html on line 911: Hullunkurista. sama kirja, sama juoni, samat vizit, samat konnat, oli pilkan kohteena zaari tahi kommarit, vain eri juutalaiset remmissä. Mitä tämä todistaa? Ettei ideologisessa ilkeilyssä ei ole kyse yhteiskuntajärjestelmistä, vaan ihan tavallisesta darwinistisesta elukkuudesta. Se on hyvä pitää mielessä.
ellauri194.html on line 51: Harmageddon ei tuhoa ihmiskuntaa vaan pelastaa sen, sillä "suuri joukko" Jumalaa palvelevia ihmisiä säilyy elossa (Ilmestys 7:9, 14; Psalmit 37:34). Maapallon lisäksi sana "maailma" tarkoittaa Raamatussa joskus myös Jumalaa vastustavaa pahaa ihmisyhteiskuntaa. Kootut paasauxet ovat osoittaneet vailla mitään epäilystä että Harmageddonilla alkaa olla kiire. Tämän konnamaisen apinaköörin täydellinen tuho on ihan ykkös ympäristötavoite.
ellauri203.html on line 254: René Noël Théophile Girard [ži'rar] (25. joulukuuta 1923 Avignon, Ranska – 4. marraskuuta 2015 Stanford, Kalifornia, Yhdysvallat) oli ranskalainen historioitsija, kirjallisuudentutkija ja yhteiskuntafilosofi. Hänen tutkimustensa katsotaan joskus edustavan filosofista antropologiaa. Hänen teoksensa käsittelevät antropologiaa, sosiaalipsykologiaa, teologiaa ja kirjallisuutta yhtä lailla kuin filosofiaakin.
ellauri204.html on line 763: Alain Finkielkraut (s. 30. kesäkuuta 1949 Pariisi, Ranska) on ranskalainen essealainen. Hän on Auschwitzista pelastuneen puolanjuutalaisen taidekäsityöläisen poika. Hän opettaa École polytechnique -nimisessä teknillisessä eliittikorkeakoulussa aatehistorian professorina humanististen ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Useita teoksia kirjoittanut Finkielkraut esiintyy säännöllisesti television talk show -ohjelmissa ja kirjoittaa kolumneja ranskalaisiin lehtiin usein humanistisesta näkökulmasta. Finkielkraut on tunnettu erityisesti islamin arvostelijana. Michel ja Alain kuulostavat totaalisen perseiltä!
ellauri210.html on line 1066: Dalí kehitti 1920-luvulla oman merkki- ja symbolikielen, jota hän käytti joskus myöhemmässäkin tuotannossaan. Yksi näistä symboleista oli eläimen raadon ja sitä syövien muurahaisten kautta kuvattu mätäneminen, jolla Dalí pilkkasi vihaamaansa poroporvarillista ja vanhoillista yhteiskuntaa. Toinen Dalín suosima aihe oli lipasto, joka avautuu ihmisen vartalosta tai raajoista. Dalílle laatikot olivat muistin ja piilotajunnan symboleita sekä viittasivat ”lokeroajatteluun”, jonka hän omaksui Sigmund Freudin teoksista.
ellauri220.html on line 73: Yleisö oli ymmällään. Miesten ja naisten ulkoiset puitteet eivät kertoneet mitään heidän yhteiskuntaluokastaan ja sosiaalisesta tehtävästään. Se ei ollut enää hauskaa. Eisensteinillä ei ehkä ollut sexuaalista päättäväisyyttä toteuttaa lähikontakti naisixi pukeutuneiden miesten kanssa. Vain silvottu kaipaus. Siihen on Klaaran helppo eläytyä.
ellauri220.html on line 648: Incel-yhteisöissä syytetään seksin puutteesta yhteiskuntaa ja naisia. Incel-miehet ovat enimmäkseen lihaxettomia, pienileukaisia ja kaljuuntuvia. He kokevat että eivät täytä naisten ulkonäkövaatimuxia. Heiltä puuttuu opiskelupaikka, työ ja ystävät. Moni asuu muzin luona, eikä sekään anna.
ellauri240.html on line 397: Otan tästä kyllä kansalaisaloitteen pystyyn, että jokaiselle tarvitsee jakaa sovinisti kirja. Tasa-arvo kaikessa. Samaa mieltä. Siinä feministi vöyhötyksessä on tasa-arvo kaukana. Mikä tätä yhteiskuntaa vaivaa kun aina vain ihmeellisempiä asioita tulee esille. (👍 Hyvin sanottu: 99)
ellauri240.html on line 455: No vittu sixi tietysti ettei äidistä jää epäilystä, kun taas isä voi olla ihan kuka tahansa! Jokainen kulkumies rotinkainen nimeltä Auf Widersehn on isäehdokas. Näyttää selvältä, että hallitsevien luokkien miehisesti järjestynyt yhteiskunta ymmärsi jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että ilman tiukkaa valvontaa ja kaikkinaista nujertamista naiset eivät suostu alistumaan heitä ympäröiviin moraalisiin, yhteiskunnallisiin, laillisiin ja uskonnollisiin pakotteisiin eivätkä etenkään yksiavioisuuden mukanaan tuomiin vaatimuksiin. Naisten bylsintä piti sixi pitää ihan minimissä (paizi huzujen tietysti, joiden kakaroista ei kukaan välitä). Mies sen sijaan oli vapaa pitämään useampia vaimoja. Tällainen järjestelmä ei olisi voinut syntyä eikä pysyä pystyssä tähän päivään saakka ilman monenlaisia julmia ja kekseliäitä keinoja, joilla naisen seksuaalisuutta valvottiin. Niillä rajoitettiin naisen sukupuolisuhteet vain aviomieheen.
ellauri240.html on line 457: Se on tää Darwinin havaizema sukupuolten taistelu mikä on syynä siihen leppymättömään vihaan, jota yhteiskunta osoittaa naisten seksuaalisuutta kohtaan ja niihin aseisin joilla se taistelee nujertaakseen naisen seksuaalisuuden rajut voimat. Pienikin lempeydenosoitus tätä "mahdollista vaaraa" kohtaan voisi saada naisen murtautumaan vankilasta, johon hänet on avioliitossa kahlehdittu, ja hän voisi karata hilpeästi bylsimään toisen miehen kanssa. Patriarkan itulinjaan pääsisi pujahtamaan väärä makkara.
ellauri240.html on line 459: Historia osoittaa selvästi, että isät ovat olleet innokkaita tietämään, keitä heidän todelliset jälkeläisensä ovat, pelkästään sen vuoksi, että voisivat antaa maaomaisuutensa näille. Patriarkaalinen perhe onkin saanut alkunsa taloudellisista syistä. Yhteiskunnan oli luotava samanaikaisesti sekä moraalinen ja uskonnollinen arvojärjestelmä että lakijärjestelmä, jotka pystyisivät suojelemaan ja pitämään yllä näitä taloudellisia intressejä. Loppupäätelmänä voimme todeta, että tyttöjen ympärileikkaus, siveysvyö ja muut raa´at tavat, joita naisiin kohdistetaan, ovat pohjimmiltaan yhteiskuntaa hallitsevien taloudellisten intressien aiheuttamia. Se, että näitä tapoja edelleenkin ilmenee yhteiskunnassamme, osoittaa, että nämä taloudelliset intressit vaikuttavat edelleen.
ellauri243.html on line 693: Avointen markkinoiden yhteiskunta niin lähellä varkauksien, pahoinpitelyjen ja petosten saastuttamaa kuin inhimillisesti voidaan saavuttaa, on niin lähellä vapaata yhteiskuntaa kuin mahdollista. Ja vapaa yhteiskunta on ainoa, jossa jokainen meistä voi tyydyttää subjektiiviset arvonsa murskaamatta toisten arvoja väkivallalla ja pakotuksella, ainoastaan aivan vitusti ketkuillen paroni Petkunteränä. - Samuel Edward Konkin III. Varmaan Samulit I ja II kieriskeli haudassa noloina.
ellauri244.html on line 184: Samuel Butler (joulukuu 1835 – 18. kesäkuuta 1902) oli brittiläinen kirjailija. Hänen tuotantoonsa vaikuttivat kokemukset Uudessa-Seelannissa. Hänen romaaninsa Erewhon (1872) pilkkaa utopiaromaaneja. Erewhonin maassa koneiden käyttö on kielletty ja järjettömyyden tutkimusta arvostetaan. Butlerin teos on kriittinen oman aikansa yhteiskuntaa ja uskonnollista puhdasoppisuutta kohtaan.
ellauri244.html on line 589: Henry Valentine Miller (26. joulukuuta 1891 New York – 7. kesäkuuta 1980 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Miller tunnettiin aikansa kirjallisten normien rikkojana, joka yhdisti romaaneissaan henkilökuvausta, yhteiskuntakritiikkiä, filosofista pohdintaa, mystiikkaa, roisia seksuaalisuutta ja vapaata assosiaatiota. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Kravun kääntöpiiri (1934), Musta kevät (1936), Kauriin kääntöpiiri (1939) ja Ruusuinen ristiinnaulitseminen -trilogia (1949–59), jotka perustuvat hänen kokemuksiinsa New Yorkissa ja Pariisissa. Niin ja sitten se Marussin kolossi, joka oli makuuhuoneen kirjahyllyssä, mutta näytti tosi tylsältä.
ellauri246.html on line 58: Agnonin kaikkien teosten lähde on juutalaisuus, sen tavat, usko ja kieli. Agnon käsittelee näitä taiteessaan omaperäisella, ainutlaatuisella tavalla. Hän sai myös vaikutteita saksalaisesta kirjallisuudesta ja vasta kehittyvästä uudesta heprealaisesta kirjallisuudesta. Melkein kaikissa hänen teoksissaan kuvataan ristiriitaa vanhan ja uuden välillä, itäeurooppalaisen juutalaisen elämän tuhoa ja Palestiinaan pelastuneiden vaikeaa sopeutumista uudenlaiseen juutalaisuuteen. Hänen kirjojensa tapahtumat sijoittuvat niihin neljään hyvin erilaiseen yhteiskuntaan ja seutuun, joissa hän eli: Galitsiaan (Morsiuskatos), Saksaan (Fernheim), Jaffaan (Uskollisuuden vala) ja Jerusalemiin (Shira). Monissa hänen kuvauksissaan on unenomainen tunnelma, ja lukija jää miettimään, onko se totta vai fantasiaa. Todennäköisesti jälkimmäistä. Agnonin kieli on useimmille pelkkää hepreaa.
ellauri246.html on line 416: Kaiken "Edeffication"in kautta kulkee maailman epäluottamuksen tie, jossa nukkuneen rukous voidaan polttaa ja nälkäinen laittaa pakkaseen. Kaikki nämä vaihtoehdot henkilölle, joka valitsi omalla tavallaan. Tällaisessa maailmassa voit täysin toivoa vain itsellesi. Vizi tääkin heppuli on sit izekeskeinen. Mutta tämä on todellinen tilaisuus selviytyä ja tapahtua. Siksi ominaisuus individualismi on Brodskin kultti. Oli ihan oikein eze tuupattiin jenkkeihin. Brodski pyrkii riittämään tämän negatiivisen halon käsitteen ja hyödyntämään yksilöitä vastapainona "Okhlos" - laahus, joka perustuu joukkoyhteiskuntaan.
ellauri246.html on line 918: Vuonna 1972, Joseph Brodsky lähetetään pahvilaatikossa Yhdysvaltoihin, jossa runoilija asettuu, kaikki, joka tulee kynästä, siirtyy välittömästi sinettiin, mutta hänen lukijoiden lukumäärä on nyt monien satojen maahanmuuttajien ja asiantuntijoiden asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tämä on varsin tuskallista kirjailijalle, törmäys on myös se, että Joseph toi itselleen täysin vastuuvapauslauseke Venäjältä. Kaksi infarktia ymmärtävät hänet. Mutta Jumalan ja amerikkalaisten lääkäreiden ansiosta hän pääsi ulos vaarallisesta valtiosta. Kaiken seikan, että I. Brodssky löytyi Amerikasta, kunnioittaen kulttuuriyhteiskuntaa, hyväntekeväisyyteen työhön, laajaan tunnustukseen. Hän kirjoittaa Venäjän englantia, opettaa kirjallisuutta yliopistoissa ja korkeakouluissa.
ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.
ellauri247.html on line 236: Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.
ellauri254.html on line 47: Konstantin Aleksandrovitš Fedin (ven. Константин Александрович Федин, 24. helmikuuta 1892 Saratov – 15. heinäkuuta 1977 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja.
ellauri254.html on line 608: Saint-Simon halusi vapauttaa työväenluokan. Hän piti välttämättömänä tuotannon suunnitelmallisuutta, tieteen ja teollisuuden yhteistoimintaa. Näin hän toivoi kehityksen lopulta johtavan valtiottomaan yhteiskuntaan. Puhuessaan työväenluokasta hän tarkoitti palkkatyötä tekevien lisäksi kaikkia tehtailijoita, kauppiaita ja pankkiirejakin. Hänen ajatuksissaan he edelleen säilyttäisivät hallitsevan aseman yhteiskunnassa. Saint-Simon teki tärkeän huomion, jonka mukaan Ranskan Suuressa vallankumouksessa vastakkain eivät olleet ainoastaan aatelisto ja porvaristo, vaan vallasta taisteli edellisten lisäksi myös omistamattomien luokka (esim. Claude-Henri ize). Tämä kaikki osaltaan pohjusti nykyaikaisen sosialismin syntymistä. Saint-Simon ei laatinut oppijärjestelmää, mutta hänen oppilaansa hyödynsivät hänen ajatuksiaan kehitellessään saintsimonismia.
ellauri257.html on line 120: Vuosien 1830–1831 marraskuun kansannousun jälkeen Venäjän keisarillista hallintoa vastaan Puolan ydinalueella – jaettu vuodesta 1795 – Puolan kansa joutui tsaarin viranomaisten virallisen syrjintäkampanjan kohteeksi. "Käytännössä koko Venäjän hallitus, byrokratia ja yhteiskunta yhdistyivät yhdeksi purskahdeksi puolalaisia vastaan. Yhteiskuntaan tarttunut fobia antoi uuden voimakkaan sysäyksen Venäjän kansalliselle solidaarisuusliikkeelle" - kirjoitti historioitsija Liudmila Gatagova . Juuri tässä nimenomaisessa kontekstissa monet Venäjän kirjallisista teoksista ja sen ajan suosituista tiedotusvälineistä tulivat vihamielisiksi puolalaisia kohtaan valtion politiikan mukaisesti, varsinkin panslavistisen ideologian ilmaantumisen jälkeensyyttäen heitä "slaavilaisen perheen" pettämisestä. Sosiologin ja historioitsijan prof Vilho Harlen mukaan Taras Bulba , joka julkaistiin vain neljä vuotta kapinan jälkeen, oli osa tätä Puolan vastaista propagandatyötä. Epähuomiossa Gogolin saavutuksesta tuli "Puolan vastainen romaani, jolla on korkeat kirjalliset ansiot, puhumattakaan vähäisemmistä kirjailijoista".
ellauri258.html on line 254: Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa arvioitiin heti julkaisun jälkeen, että Kukoistuksen käsikirjoituksen yhteiskuntakuvaus oli heppoista ja pirstaleista, analyysi höttöistä.
ellauri258.html on line 288: Ei Klassikko siis mikään huippuhyvä ole, mutta puoltaa paikkaansa Hotakaisen laajassa tuotannossa. Se myös ennakoi muutamia myöhempiä Hotakaisen kirjojen teemoja, kuten äärimmäisen ikävystyttäviä miehisyyttä ja yhteiskuntaa pyörittäviä rakenteita. Jännittävästi Hotakainen näkee jo 1990-luvun loppupuolen nousukausi-Suomessa kasvualustan orastavalle oikeistopopulismille, ja juuri niissä ryhmissä, jotka sitten aikanaan aktivoituivatkin. Kannattaa lukea! Oikeistopopulismin klassikko!
ellauri260.html on line 111: Karol Wojtyła luonnehti individualismin ja kollektivismin kahta ääripäätä seuraavalla tavalla: "Toisaalta ihmiset voivat helposti asettaa oman yksilöllisen etunsa kollektiivisuuden yhteisen edun yläpuolelle yrittäen alistaa kollektiivisuuden itselleen ja käyttää sitä yksilölliseen hyvään. Tämä on individualismin virhe, joka synnytti liberalismin nykyhistoriassa ja kapitalismin taloustieteessä. Toisaalta yhteiskunta, pyrkiessään kokonaisuuden väitettyyn hyvään, voi yrittää alistaa henkilöt itselleen siten, että ihmisten todellinen hyvä suljetaan pois ja he itse joutuvat kollektiivin saaliiksi. Tämä on totalitarismin virhe, joka nykyaikana on kantanut pahimman mahdollisen hedelmän."
ellauri260.html on line 115: Nietzsche oli ateistina kehno personalisti, se uhosi liikaa jostain ylipersoonista. Tommonen individividismi ei riitä aokuunkaan, missä ihminen nähtiin yleensä pelkkänä ilmiömäisenä olentona, joka oli helposti rinnastettavissa luontoon, persoonattomaan idealismin periaatteeseen, tiedostamattomaan, kosmiseen tahtoon tai perheen, valtion, kansakunnan, yhteiskuntaluokan kolhooseihin. Nää on kaikki epäkristillisiä. Ihminen ulkoisten voimien tuotteena, merkityksetön pala kosmisessa palapelissä, ilman ihmisarvoa, vapautta, vastuuta tai perustavanlaatuista eksistentiaalista merkitystä.
ellauri260.html on line 308: Juu tää oli pahaa politiikkaa: kun työläisten keskinäinen kilpailu oli poistettu, syntyi ilkeää solidaarisuutta, kun kukaan ei voinut salaa parannella asemiaan toisten kustannuxella. Onnexi jälkiteollinen palveluyhteiskunta on tämän haitan lähes poistanut, kun ei enää ole noita pahanhajuisten työläisten kansoittamia tehdashalleja, ainakaan täällä lännessä, idän hikipajat hoitakoot asiat omilla keinoillaan (kaikki 1800-luvun tehtaista tuttuja). Sensijaan on sen seitsemää palvelutuotetta, kokit, kampaajat, peeteet, feissarit, juontajat jne jne, jossa tyypit heiluu tazkoissa ja kilpailevat keskenään niin maan perkeleesti joka sentistä.
ellauri266.html on line 97: Saiko Deltenre kiitoxexi äkkipotkut EBU:sta? Kyllä sai! Ingrid oli ollut Genevessä sijaitsevan yleisradiojärjestön, European Broadcasting Unionin (EBU) pääjohtaja kesäkuusta 2009. Hän valvoi Eurovision laulukilpailun ohjausta ja neuvotteli tärkeimpien urheilutapahtumien lähetysoikeudet EBU:n jäsenille. Vuonna 2015 Deltenre sai toisen toimikauden EBU:n pääjohtajana, jonka oli määrä kestää tammikuusta 2016 tammikuuhun 2019. Kuinka ollakaan, hän jätti EBU:n syyskuussa 2017 "keskittyäkseen tehtäviinsä eri johtokunnissa ja antaakseen heille ratkaisevaa tietoa digitalisaatio, ympäristö, yhteiskunta ja hallinto, henkilöresurssit ja markkinointi- ym asioista ym". Hän lähti "keskittääkseen huomionsa Banque Cantonale Vaudoiseen, Givaudaniin, Vimpelin mailapoikiin ja Deutsche Post/DHL:n jakelutehtäviin."
ellauri266.html on line 394: Gorillat, jotka ovat täysin pukeutuneet metsästäjiksi, hyökkäävät heimoa vastaan tuliaseilla. Monet tapetaan, mukaan lukien Arthur. Ulysse vangitaan selviytyneiden kanssa ja tuodaan apinoiden asuttamaan kaupunkiin. Apinoiden vaatteet vastaavat 1960-luvun maanihmisten vaatteita, paitsi että apinat käyttävät hanskoja kenkien sijasta tarttuvissa jaloissaan. Apinat polttavat tupakkaa, valokuvaavat metsästyspalkintojaan, juovat olkien läpi ja näyttävät täysin sivistyneeltä. Heidän yhteiskuntansa jakautuu kolmeen kerrokseen: aggressiivinen gorillapoliisi ja armeija, konservatiiviset orangutangipoliitikot ja uskonnolliset auktoriteetit sekä liberaalit simpanssitutkijat.
ellauri266.html on line 522: Kilpailua ei jätetä huomiotta hänen työssään: de Waalin tutkimuksen alkuperäinen painopiste, ennen kuin hän oli tunnettu, oli aggressiivinen käyttäytyminen ja sosiaalinen dominanssi. Hänen tieteenalansa keskittyy kädellisten (enimmäkseen simpanssien, bonobojen, makakien ja kapusiiniapinoiden ) käyttäytymiseen, mutta hänen suositut kirjansa ovat antaneet de Waalille maailmanlaajuista näkyvyyttä yhdistämällä apinoiden ja apinoiden käyttäytymisestä saamia oivalluksia ihmisyhteiskuntaan. Oppilaidensa kanssa hän on työskennellyt myös norsujen parissa, jotka näkyvät yhä enemmän hänen kirjoituksissaan. Norsut saavat apinoiden lailla paljon kärsiä homo sapiensin kädestä.
ellauri267.html on line 1351: Olen erittäin vaikuttunut neiti Almedingenin kirjoituksista. Hän on näkenyt innokkaasti vuosisadan vaihteen venäläistä yhteiskuntaa sekä suurherttuattaren ajatuksia ja motiiveja.
ellauri269.html on line 748: Kahden ohiolaisen jutkupojan herkkähipiäisyys kuvasi kokonaisen maan liikettä. Yhdysvaltoihin muuttaneet juutalaiset ovat täysin sulautuneet sen yhteiskuntaan, samoin kuin heidän luomuksensa. Superman ei ole vain Kryptonin viimeinen poika – hän on Jeesus, amerikkalaisten ikoni. Tämän artikkelin aiemmassa versiossa Rachel ja Angel lueteltiin väärin hewbrew-niminä, jotka sisältävät "-el"-liitteen. Tämä on nyt korjattu. (Aika noloa, mutta vaikka olen rodultani juutalainen, en ole uskovainen, en osaa hepreaa enkä edes Jiddishiä.)
ellauri269.html on line 775: Hänen hankaluudestaan tuli hänen huumorin lähde. Spockin toiseus johti sarjan hauskimpiin hetkiin. Usein tietämättä naurusta, jota hän tuottaa vilpittömästi tarkoitetulla kommentilla tai kukkoisilla kulmakarvoilla, Spock antaa meidän nauraa hänelle kunnioittaen häntä edelleen. Se on huumorimerkki, joka on yksi borsht-vyöhykkeen peruskauraa: keltanokan yritys tunkeutua korkeaan ampiaisten yhteiskuntaan.
ellauri274.html on line 253: 1:36:04 очевидно что Запад будет пытаться расшатать и расколоть наше общество делать ставку на национал-предателей у 1:36:04 on selvää, että länsi yrittää horjuttaa ja jakaa yhteiskuntaamme turvautuakseen kansallisiin pettureihin
ellauri274.html on line 257: 1:36:29 совершая террористические и иные преступления направленные против безопасности нашего общества 1:36:29 terroristien ja muiden rikosten tekeminen yhteiskuntamme turvallisuutta vastaan
ellauri274.html on line 412: 1:54:13 народ страдать тем самым дестабилизировать наше общество изнутри Но их расчет не оправдался Российская 1:54:13 ihmiset kärsivät siitä syystä horjuttavat yhteiskuntaamme sisältäpäin.Mutta heidä
ellauri274.html on line 685: 2:23:56 на поколение вперед а Государство и общество вас безусловно поддержит 2:23:56 sukupolvi eteenpäin ja valtio ja yhteiskunta tukevat sinua varmasti
ellauri274.html on line 734: 2:30:02 общество а пробуждать лучшие человеческие качества 2:30:02 yhteiskuntaan ja herättää parhaat inhimilliset ominaisuudet
ellauri274.html on line 742: 2:30:54 гуманитарным наукам прежде всего история обществознанию литературе географии чтобы молодежь могла как можно больше 2:30:54 humanistiset tieteet, ennen kaikkea historia, yhteiskuntaoppi, kirjallisuus, maantiede, jotta nuoret voivat tehdä mahdollisimman paljon
ellauri275.html on line 124: Ilja Chavchavadze tapasi 1900-luvun alun kuuluisalla artikkelilla "1800-luku". Yhteenvetona menneen vuosisadan suurista saavutuksista hän piti niistä arvokkaimpana ja tärkeimpänä sitä, että ”yhdeksästoista vuosisata julisti omaisuuden ja tulojen epätasaisen jakautumisen ihmisten kesken, kaikenlaisen luokkavallan poistamisen ja mahdollisuuksien mukaan, mikä tahansa luokkaero yhteiskuntajärjestyksen ihanteena." Oliko se nyt puolesta vai vastaan, ottakoon piru selvän.
ellauri275.html on line 190: Samaan aikaan toisaalla runoilija tuomitsee vihaisesti välinpitämättömyyden, julmuuden, jolla etuoikeutettujen luokkien ihmiset kohtelivat rehellistä työntekijää. Runoilija toimii epäinhimilliseen sortoon ja orjuuteen rakennetun yhteiskuntapoliittisen järjestelmän vihaisena syyttäjänä ja paljastaa kaikella ankaruudellaan ja totuudenmukaisesti hallitsevan elämäntavan haavaumat:
ellauri275.html on line 475: Koba oli hahmo Alexander Kazbegin vuoden 1883 romaanista Patriside. Patriside ( georgiaksi : მამის მკვლელი ) on Alexander Kazbegin romaani, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1882. Romaani on rakkaustarina, mutta se käsittelee myös monia 1800-luvun Gruusian yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Romaani kuvaa 1800-luvun kriittistä realismia. Romaani sijoittuu 1800-luvun Gruusiaan, jolloin Venäjän valtakunta miehitti sen. Se on talonpoikaispojan Iagon ja kauniin nuoren naisen Nunun rakkaustarina. Kirjoittaja esittää tšetšeenit vapaina miehinä, jotka taistelevat vapautensa puolesta, toisin kuin georgialaiset, joita ryssät pitivät niin lyhyessä hihnassa, etteivät pystyneet pitämään edes kaupunkikokouksia (perinne keskiajalta lähtien).
ellauri275.html on line 726: Aatesuunta, joka ajaa luokatonta, tasa-arvoista ja yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntamallia.
ellauri275.html on line 758: Lännen ja Neuvostoliiton suhteita määritellyt termi, jonka oli tarkoitus kuvata erilaiset yhteiskuntajärjestelmät omaavien valtioiden hyviä suhteita. Kuten myöhemmät tapahtumat ovat osoittaneet, yhteiskuntajärjestelmista on reviirikärhämissä vitun vähän väliä.
ellauri275.html on line 766: Aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
ellauri277.html on line 310: Monet ihmiset uskovat, että uskonto on vain ritualisoitu uskomus- ja käytäntöjärjestelmä, jota ei pitäisi sisällyttää yhteiskunnan asioihin. Suurin osa näistä ihmisistä ajattelee, että uskonto ja yhteiskunta ovat molemmat täysin erilaisia kokonaisuuksia. Tekniikan ja tieteen edistymisen myötä monet yhteiskunnat ovat hylänneet tai erottaneet uskontonsa yhteiskunnasta. Tällaisen yhteiskunnan ihmiset ajattelevat, että uskontoa tulisi harjoittaa vain henkisissä paikoissa. Mutta jos ajattelemme syvästi, huomaamme, että uskonto ja yhteiskunta eivät ole erillisiä kokonaisuuksia. Uskonto ja yhteiskunta ovat molemmat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia niistä toisiaan. Uskonto ei ole vain rituaalijärjestelmä, vaan myös oikea elämäntapa. Uskonto on erittäin tärkeä, jotta yhteiskunta löytää rauhaa ja vaurautta samanaikaisesti. Tekniikan ja tieteen edistymisen myötä yhteiskunta voi pitää niitä nykyaikaisina, mutta ei löydä todellista rauhaa vaurautta. Uskonnolliset arvot ovat erittäin tärkeitä yhteiskunnassa, koska ne antavat meille oikeanlaisen elämäntavan. Ilman uskontoa ihminen ei voi toimia oikein tässä maailmassa, koska heiltä puuttuu oikea elämäntapa. Ihmiset, jotka elävät yhteiskunnassa ilman uskonnollista arvoa, kohtaavat erilaisia ongelmia, kuten - korkeampi rikollisuus, turhautuminen, arkielämän ahdistukset jne.
ellauri277.html on line 319: Hallitsee rikollisuutta : Seurassa, jolla on uskonnollinen arvo ja uskonnollinen laki, on paljon vähemmän rikollisuutta verrattuna yhteiskuntiin, jotka eivät aseta uskontoa etusijalle. Ihmiset, joilla on uskonnollista arvoa, uskovat, että on olemassa Jumala, joka tarkkailee kaikkea heidän toimintaansa; jos he tekevät minkä tahansa rikoksen tai synnin, heitä rangaistaan kuolemanjälkeisessä elämässä. Tämä Jumalan pelko tuo ihmisille nuhteettomuutta ja johtaa heidän elämänsä rehellisyyden tielle. Tämä auttaa yhteiskuntaa vähentämään rikollisuutta merkittävästi. Kazo esim. El Salvador (suomexi Vapahtaja). Tai britti poliisisarja van der Valk. Kun sitä vertaa Nicholas Freelingin alkuperäisiin kirjoihin, näkee miten syvälle on anglosaxien moraalinen cesspool vajonnut. Silikonipanoropoteilla on aidompia tunteita kuin näillä mallinukeilla.
ellauri279.html on line 250: Kun Neuvostoliitossa juutalaisia syytettiin joukoittain 'vakoilijavaltiona', Yhdysvalloissa syyttömät Ethel Julius Rosenberg tuomittiin kuolemaan Yhdysvaltojen pettämisestä. McCarthyismi levisi holtittomasti kaikkialle amerikkalaiseen yhteiskuntaan sekoittaen autenttisen isänmaallisuuden demagogiaan…
ellauri282.html on line 491: Samaan aikaan hänen kiinnostuksensa uskontoon, erityisesti katolilaisuuteen, alkoi kasvaa. Luettuaan Pyhän Augustinuksen tunnustukset Kristuksen jäljittelyn ajatus tuli hänelle yhä houkuttelevammaksi. Hänestä tuli todellinen maailmankansalainen omalla inhottavalla vuosisadallaan, myrkkykaasun ja atomipommien vuosisadalla. Keltti mies, joka asui Amerikassa apokalypsin kynnyksellä, mies, jonka suonet olivat täynnä myrkkyä ja elivät kuolemasta. Hän tarkasteli modernia yhteiskuntaa uskoen sen edistävän materialismia, itsekkyyttä ja vastuuttomuutta. No se ei ole enää mikään uskon asia!
ellauri285.html on line 443: Erno Paasilinnaa on luonnehdittu suomalaisen kirjallisuuden äänekkääksi toisinajattelijaksi. Paasilinnan kirjat ovat usein yhteiskuntakriittisiä. Monet niistä kuvaavat Lappia ja Petsamoa ja ottavat kantaa luonnon ja syrjäseutujen sekä niiden asukkaiden puolesta. Useimmat kirjoitukset ovat lyhyitä ja niukkasanaisia, mutta samalla niiden sisältö ja sanoma käyvät helposti lukijalle selväksi. Paasilinna haastoi mielellään keskusteluun vaikutusvaltaisia päättäjiä ja joutui myös monesti heidän epäsuosioonsa.
ellauri285.html on line 472: "Jos lehdistö heijastaa yhteiskuntaa, kuten lehdistöfraseologia väittää, niin mitä me täällä oikein valitamme? Lukekaamme Kotiliettä ja unohtakaamme se todellisuus, jota ei ole olemassa."
ellauri285.html on line 482: "Kun hallintokoneisto paisuu, se muodostaa yhteiskuntaluokan. Se ei enää palvele kansaa eikä siihen pyrikään. Virkakoneisto elää omaa elämäänsä ja kansan on palveltava sitä."
ellauri288.html on line 397: Terrorin logiikka ajaa petokseen, parhaimmat eivät selviydy. Aliide uhraa sisarensa ja valitsee pelastajakseen fanaattisen kommunistin Martinin. Silti hän piilottelee Hansia ja haluaa "omistaa" tämän ainakin kerran viikossa. Romaani näyttää loistavasti Aliiden syyllisyyden, paranoian, pelon ja valheessa elämisen sykkeen, joka ei neuvostoaikana koskenut vain yksilöä, vaan koko yhteiskuntaa. Kommunistisetämiesten syytä kaikki.
ellauri290.html on line 85: Plan Daletin suunnitteleman juutalaisen alueellisen jatkuvuuden toteuttamisen puitteissa Haganahin, Palmachin ja Irgunin joukot aikoivat valloittaa seka-alueita. Palestiinan arabiyhteiskunta järkyttyi. Tiberias, Haifa, Safed, Beisan, Jaffa ja Acre putosivat, mikä johti yli 250 000 palestiinalaisen arabien pakenemiseen.
ellauri294.html on line 537: Time - lehden Richard Corliss kehui elokuvaa sen älykkäästä ennakkoluuloista kertovasta tarinasta. Hän väitti, että se osoittaa, että puolueelliset asenteet voivat myrkyttää jopa syvimmät suhteet, ja sen katkeransuloinen loppu antaa yleisölle voimakkaan ja tärkeän moraalisen viestin. Chicago Sun-Times -lehden Roger Ebert kehui myös sitä sanoen: "Kaikista tutuista ominaisuuksistaan huolimatta tämä elokuva merkitsee jotain lähtökohtaa Disney-studiolle, ja sen liike on mielenkiintoiseen suuntaan. Kettu ja Koira on yksi niistä suhteellisen harvoista Disneyn animaatioominaisuuksista, joka sisältää hyödyllisen opetuksen nuoremmalle yleisölle. Se ei ole vain söpöjä eläimiä ja pelottavia seikkailuja ja onnellinen loppu; se on myös melko harkittua mietiskelyä siitä, kuinka yhteiskunta määrää sukupuolisen käyttäytymisemme ja poliittisen kantamme."
ellauri294.html on line 615: Matkan varrella tarinaa muokattiin suuresti, jotta se sopisi paremmin perhe-elokuvaksi. Koirakoiran ja punaketun nalkkikohtauxet poistettiin. Valmistuessaan vuonna 1981 elokuva oli muuttunut kronikkaksi kahden koiraan epätodennäköisestä ystävyydestä, joiden pitäisi olla luonnollisia vihollisia ja jotka oppivat, että yhteiskunta yrittää toisinaan määrittää roolinsa paremmista syistä huolimatta. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa Chiefin oli määrä kuolla samalla tavalla kuin romaanissa, mutta Stevens ei halunnut saada näytöllä olevaa kuolemaa ja muokkasi elokuvaa niin, että hän (koirakoira) selvisi katkenneella koivella. Elokuva sai ensi-iltansa teatterissa Yhdysvalloissa 10. heinäkuuta 1981. Se oli välitön menestys, sillä se tuotti 39 900 000 (no, 40 milj.) dollaria ja tuli vuoden 14. parhaaxi kassamagneetixi. Tuotto/kustannussuhde oli 3,33.
ellauri299.html on line 81: John Grisham (s. 8. helmikuuta 1955, Jonesboro, Arkansas, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen rikoskirjailija. Se on Petskun ikätoveri. John Grisham syntyi vuonna 1955 toisena lapsena viisilapsiseen työväenluokkaiseen perheeseen Jonesborossa. Sen tautta varmaan Juskan teema on aiheellinen epäluulo länsijärjestelmää kohtaan, niin oikeus-, poliittista, taloudellista kuin ideologiaa ja yhteiskuntajärjestelmääkin.
ellauri299.html on line 230: Olin kuullut tämän aiemmin. Häpeämätöntä ahneutta piti ihailla. Se oli hieman karkeampi versio siitä, mitä meillä oli opetettu lapsena: työskentele kovasti ja tee paljon, ja jollain tavalla koko yhteiskunta hyötyisi. Ripple effect, enemmän kuin riittävästi murusia tippuu köyhille rikkaan pöydältä. - Kuinka paljon sinulla on?" kysyin. Ahneeksi
ellauri300.html on line 122: Saatana saapuu Moskovaan on yksi venäläisen kirjallisuuden rakastetuimmista klassikoista, mustan komiikan mestariteos, rakkaustarina ja evankeliumin uudelleentulkinta samassa paketissa. Sen käsittelemät teemat - kuten vapaus, rohkeus, kuolevaisuus, usko ja anteeksianto –vetoavat ihmisiin aikakaudesta ja yhteiskuntamuodosta riippumatta. Selvä talousliberaali vastaisku, ei epäilystäkään.
ellauri300.html on line 126: Saatana saapuu Moskovaan on ajan ja paikan rajat ylittävä kaleidoskooppi jossa yhdistyvät myytti ja historia, huumori ja yhteiskunta, rakkaus ja kuolema.
ellauri300.html on line 332: "Vallankumouksellinen" ajatus tyttöjen muodollisesta koulutuksesta tuotiin varovasti ja innokkaasti Toora-yhteiskuntaan 1930-luvulla, eikä ilman vastustusta. Lubavitchissa edellinen Rebbe kuitenkin otti konseptin innostuneesti vastaan ja tuki sitä. Sitten vuonna 1941 Rebbe saapui Yhdysvaltoihin, jolloin "juutalaisen koulutuksen keskusjärjestö" (Merkos L'Inyonei Chinuch) syntyi. Rebben nimitti sen johtajaksi hänen appensa (edellinen Rebbe), ja yksi ensimmäisistä Merkosin perustamista instituutioista oli Beth Rivkahin tyttökoulu. Mutta mitä iloa on tästä hasiditytölle? No paljonkin!
ellauri301.html on line 408: Tästä alkoi menestystarina. Mankellin yhteiskuntakriittinen esikoinen vuodelta 1973 ilmestyy vihdoinkin suomeksi.
ellauri308.html on line 707: Koko Ukrainan yhteiskuntaa väitetään hallitsevan uusnatsit ja ultranationalistit, jotka vainosivat etnisiä venäläisiä ja venäjänkielisiä ukrainalaisia ; Venäjän hallitus käytti tätä stereotypiaa oikeuttaakseen hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022 , jonka väitetty tavoite oli "demilitarisaatio" ja "denatsifiointi".
ellauri309.html on line 736: yksilöllisyyttä korostavaan nyky-yhteiskuntaan perinteisiä, institutionaalisia
ellauri309.html on line 745: paremmin Suomen kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa on turvallista asua ja
ellauri310.html on line 799: American Enterprise Institute on julkisen politiikan ajatushautomo, lobbarien ajatusten säiliö eli aatepanssarivaunu (think tank), joka on omistautunut puolustamaan ihmisarvoa, laajentamaan inhimillisiä mahdollisuuksia ja rakentamaan vapaampaa ja turvallisempaa maailmaa. Tutkijoidemme ja henkilökuntamme työ edistää ajatuksia, joiden juuret ovat uskomme demokratiaan, vapaaseen yrittäjyyteen, Amerikan vahvuuteen ja globaaliin johtajuuteen, solidaarisuuteen yhteiskuntamme reuna-alueilla sekä moniarvoiseen yrittäjäkulttuuriin.
ellauri310.html on line 846: Nyttemmin kuivahtaneen John M. Olinin säätiön paras sijoitus oli Federalist Society. Federalist Societyn perusti vuonna 1982 joukko Yale Law Schoolin, Harvard Law Schoolin ja Chicagon yliopiston lakikoulun opiskelijoita tavoitteenaan haastaa liberaali tai vasemmistoideologia amerikkalaisten lakikoulujen ja yliopistojen sisällä. Järjestön ilmoittamia tavoitteita ovat "liittovaltion vallan tarkistaminen, yksilönvapauden suojeleminen ja perustuslain tulkinta sen alkuperäisen merkityksen mukaisesti". Maaliskuussa 2020 43/51 Trumpin valitustuomioistuimesta ehdokkaat olivat seuran nykyisiä tai entisiä jäseniä. Federalist Societysta "on tullut yksi vaikutusvaltaisimmista lainopillisista järjestöistä historiassa - ei vain muokkaanut oikeustieteen opiskelijoiden ajattelua, vaan muuttanut itse amerikkalaista yhteiskuntaa siirtämällä tietoisesti, ahkerasti maan oikeuslaitosta oikealle." Yhdysvaltain korkeimman oikeuden nykyisestä yhdeksästä jäsenestä vähintään viisi on organisaation nykyisiä tai entisiä jäseniä.
ellauri310.html on line 853: Veikkaukseni on että oikeus tasa-arvoon ja erilaisuuteen on älykkäille tärkeää. Samalla harva aidosti älykäs on kiinnostunut omaisuuden kohtuuttomasta kartuttamisesta. He kykenevät näkemään, että vähäosaisista huolehtiminen turvaa parhaiten yhteiskuntarauhan ja mahdollistaa ympäristön jossa älykkäät voivat keskittyä tieteen tekemiseen naapurin hyväksikäyttämisen sijaan?
ellauri310.html on line 856: Eikö vasemmistolaisuudessa varallisuus perustu muilta saatuihin rahoihin? Rikkaiden pitäisi elättää köyhät? (Ja keskiluokkaakin?) Mikään yhteiskunta ei kuitenkaan ole menestynyt ilman keskiluokan veroja. Rooma sortui siihen ja Neuvostoliittokin. Yhteiskunnassa, jossa kaikki saavat tukia muilta, mutta kukaan ei tuota rahaa ei ole mitään kovin älykästä. Lopulta pitää keksiä keinoja, miten tulla toimeen ilman rahaa. Kaikki kehitys ja yrittäminen pysähtyy heti (ja ryöstely alkaa). Vasemmistolaisuus lentää ulos ulos ikkunasta välittömästi, kun on kyse omista rahoista.
ellauri311.html on line 523: Hoblan haukat eppäilevät ettei Ukraina voita sotaa vuoden loppuun mennessä, ja suosittavat että elintarvikkeet pannaan Euroopassakin taas kortille että rahaa piisaa lisähaupizeihin, tankkeihin ja rypälepommeihin. Kylmä sota pääsee näin jatkumaan kuumana, ukrainalaiset välityspalvelimina. Ei tällä ole mitään tekemistä yhteiskuntajärjestysten kanssa, tää on puhdasta reviirikahakointia.
ellauri311.html on line 558: ollut sota vaan sotilasoperaatio (big fat hairy diff). 5 satuaihetta: (1) yhteiskunta
ellauri313.html on line 356: Silti ei ole oikein pitää Ukrainan yhteiskuntaa täysin patriarkaalisena. Se on jossain määrin lähellä tasa-arvoa. Aviomies nähdään kuitenkin edelleen täysivaltaisena perheen päänä.
ellauri313.html on line 418: JA KYLLÄ, Noora Fagerströmin puolustukseksi on pakko todeta, että vuosikymmeniä rakennettu hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut myös hänen kritisoimiaan lieveilmiöitä, joihin hallituksen on varmasti tarpeen hakea rohkeitakin ratkaisuja. Kaikkeen aikanaan rakennettuun ei ole enää varaa. Arvokasta kuitenkin olisi, että päättäjä tunnistaa sen, että ongelmana voi olla paizi rönsyilevä, mahdottoman äärellä nitisevä ja tehoton järjestelmä myös sillä loisiva laiska ja yhteiskunnan etuuksia väärinkäyttävä pösilö. Eli nyt lopultakin hyvinvointiyhteiskunta pärekoriin, kiky-yhteiskunta tilalle! Mallia länkkäriesikuvista briteistä, USA:sta ja Ruåzista!
ellauri315.html on line 149: Yksilöeläimet kuten kissa eivät saa syntymään sotaa, sen saavat aikaan vain yhteiskuntaeläimet kuten apina ja ampiainen. Mutta toisaalta yksilöeläimellä ei ole myöskään samanlaisia mahdollisuuksia kehittymiseen kuin meillä apinoilla. Ja ampiaisilla. No, ei oikeasti ampiaisilla.
ellauri315.html on line 441: Ekaterina Mikhailovna Schulmann ( venäjäksi : Екатерина Михайловна Шульман, Jekaterina Mikhaylovna Shulman ; os Zaslavskaya ( Заславская ) Schulmann on RANEPA: n apulaisprofessori, Moskovan yhteiskunta- ja taloustieteiden koulun apulaisprofessori ja Chatham Housen apulaisprofessori. Arvaa kyllä kenen apulaisena se häärii: pirun advokaattina.
ellauri315.html on line 468: Marina Rakova -tapaus on vuonna 2021 aloitettu laajamittainen petosrikosasia entistä varaopetusministeriä Marina Rakovaa vastaan. 7 henkilöä asetettiin vastuuseen, mukaan lukien Moskovan yhteiskunta- ja taloustieteiden korkeakoulun MSSES rehtori Sergei Zuev ja RANEPA-rehtori Vladimir Maumau. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä väärinkäytöksiin ja heidät pidettiin pidätyskeskuksissa paitsi Kristina Kruchkova, MSSES:n entinen johtaja, joka tunnusti ja joutui kotiarestiin. Sillä välin Sergei Zuev pidätettiin pian sydänleikkauksen jälkeen; häneltä evättiin useita kertoja kotiarestiin siirto hänen vakavasta terveydentilastaan huolimatta. Tyypille oli tullut vehkeilystä verenpainetta niinkuin Saska Saharoville. Vanha venäläinen perinne: sairaalat on vankiloita epäterveellisempiä paikkoja.
ellauri315.html on line 472: Tämä Zuev on 1954 syntynyt äijänkäppyrä, jonka ala on "aluekehityksen strategiat, projektinhallinta, ja soveltava sosiokulttuuritutkimus." Vuonna 1998 hänestä tuli Moskovan yhteiskunta- ja taloustieteiden korkeakoulun (MSSES) kulttuurijohtamisen osaston dekaani. Vuosina 2000-2001 hän oli "Strategisen tutkimuskeskuksen" varapuheenjohtaja. Katja oli siis Zuevin alainen tai kolleega.
ellauri316.html on line 189: pieni yhtä korruptoitu joukkio. Voi helvetti. On tosiaan "hyvinvointiyhteiskunta"
ellauri316.html on line 481: Ei auttanut: Huhtikuussa 1976 Moskovan kunnallinen tuomioistuin tuomitsi Tverdokhlebovin viideksi vuodeksi maanpakoon "valheellisiksi tiedettyjen väärennösten levittämisestä, jotka huonontavat Neuvostoliiton valtiota ja yhteiskuntajärjestelmää". Hänet karkotettiin pieneen Nyurbachanin kylään Jakutiaan, Siperiaan. Vuonna 1976 julkaistun New Scientist -artikkelin mukaan kylässä oli vain muutama sata asukasta, ja se oli poissa normaalista liikenteestä kahdeksan kuukautta vuodessa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Lokakuussa 1976 Andrei Saharov ja hänen vaimonsa matkustivat Moskovasta tapaamaan maanpaossa olevaa Tverdokhlebovia. Kovan leivän ääreen oli joutunut tämä vähäisempi Andrei, paskaduuniin USA:sta länteen. Eli kuiteskin 71-vuotiaaxi asti, vaikka sulatti juomaveden lumihangesta. Ehkä juuri sixi.
ellauri316.html on line 567: Niille, jotka eivät koskaan pystyneet määrittelemään sitä [artikkelit – noin. minun] genreni, sanon: se ei ole tietoisesti kirjoitettu tiukoissa akateemisissa muodoissa, vaan käyttämällä tieteellistä terminologiaa, joka on kehittynyt pitkään poliittisen journalismin tyyliin. Koska sitä ei julkaistu tieteellisessä, vaan yhteiskuntapoliittisessa lehdistössä. Eli siis se on propagandaa, yxinkertaisesti.
ellauri318.html on line 50: Vapiduxen huumekonnat muistuttavat voimakkaasti vallankumoushemmoja. Sisään ja ulos vankiloista, joissa muhii toinen toistaan kovempia jengejä, painostusta, vedätystä, pyssynpauketta. Tavallinen yhteiskunta on aivan kädetön. Jengit noudattavat klaaniyhteiskunnan lakeja. Klaaneista ei ole koskaan päästy eroon muulla kuin vielä hirmuisemmalla hirmuvallalla.
ellauri322.html on line 213: Köyhä norjalainen kapteeni oli varastanut arvokasta hopealastia yhdeltä Imlayn laivoista. Niinpä Imlay pyysi suurella röyhkeydellä Wollstonecraftia matkustamaan vaikka Skandinaviaan selvittämään, mitä aarteelle oli tapahtunut, ja hakemaan korvausta. Hän suostui – ei tiedetä, kuinka paljon rakkautta ja kuinka paljon seikkailua – ja lähti matkaan tyttärensä ja piikansa kanssa. Seuraavat neljä kuukautta hän neuvotteli virkamiesten kanssa, teki riskialttiita merimatkoja, imeytyi upeisiin maisemiin, ruokkii metsämansikoita tyttärelleen ja seurasi hyvinvointiyhteiskuntaa kriittisellä silmällä:
ellauri322.html on line 427: Sapettaa kun huomaan joitain kaupallisia petoksia, joita harjoitetaan nykyisen sodan aikana. Lyhyesti sanottuna, riippumatta siitä, millä näkökulmalla katson yhteiskuntaa, minusta näyttää siltä, että omaisuuden ihailu on kaiken pahan juuri. Täällä Tanskassa se ei tee ihmisistä yritteliäitä, kuten Amerikassa, vaan säästäviä ja varovaisia. Sen vuoksi en ole koskaan ollut pääkaupungissa, jossa aktiivista teollisuutta on niin vähän; ja mitä tulee iloisuuteen, odotin turhaan norjalaisten reipasta askelta, jotka minusta kaikin puolin näyttävät olevan näistä joholla.
ellauri325.html on line 710: Eino S. Repo osallistui talvi- ja jatkosotaan rintamalla ja kotiutui 1944 kapteenina. Hän valmistui 1948 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, pääaineenaan kirjallisuustiede. Valmistuttuaan hän toimi vapaana kirjallisuuskriitikkona ja kirjoitti arvosteluja muun muassa Uuteen Suomeen ja Parnassoon sekä radioon. Repo tunnettiin radikaalina kirjoittajana ja hänen oli lopetettava Uuden Suomen avustaminen, kun hän oli riitaantunut pääkriitikon, konservatiivisen V. A. Koskenniemen kanssa. Apu-lehden toimittajana Repo toimi 1958–1964, minkä jälkeen hänet valittiin Mainostelevision ohjelmajohtajaksi. Revon toimiessa vuosina 1965–1969 Yleisradion pääjohtajana hän toteutti yhtiössä useita uudistuksia. Niinpä Yleisradiolle, jossa oli aikaisemmin lähetetty vain STT:n sähkeuutisia, perustettiin Ralf Fribergin johdolla oma uutistoimitus. Samalla voimistunut vasemmistolainen opiskelijaradikalismi sai jalansijaa yhtiössä. Repo antoi runsaasti tilaa nuorille toimittajille ja heidän yhteiskuntakriittisille ohjelmilleen, mikä herätti syytöksiä Yleisradion politisoitumisesta ja toi sille pilkkanimen ”Reporadio”. Nyt on punatauti parantunut vaikka Kempeleeltä kazoen .se on viele vehen vasemmalle. Hehe.
ellauri326.html on line 196: Juuri hillittömän tietosanakirjan muodossa, jossa on runsaasti muistiinpanoja (niin paljon kuin salamanterit kaikilla viiden mantereen rannikoilla), Capek myllytti ihmisyhteiskuntaamme mestaruudella, jota pitäisi tervehtiä. Olento parveilee, Capek iloitsee. Salamanteri aseistaa itseään, Capek kiillottaa kynänsä. Fantastinen ja selkeä, hullu ja uskottava, satu paisuu kolmannessa vaiheessa orwellilaisen tieteiskirjallisuuden varjossa, mutta kaivautuu edelleen, syvemmälle (vedenalainen syvyys auttaa). Salamanteri tarvitsee asuintilaa. Hän uhkailee. Hän teloittaa.
ellauri326.html on line 253: Ehkä venäläinen yhteiskunta hajosi, koska siellä oli vuosisatoja vanha maaorjuus ja melko jäykkä ortodoksinen kirkko? Ortodoksiset kirkot eroavat suuresti muista halussaan nöyrtyä, "vähentää" henkilöä ja tukahduttaa hänet. Ehkä uusi geneettinen muodostuminen on todella kehittynyt?
ellauri326.html on line 255: Kun puhumme yhteiskunnasta, tarvitsemme määritelmiä - millaista venäläistä yhteiskuntaa tarkoitamme? Minusta näyttää siltä, että kaikki, mitä siellä tapahtuu, on vahvistus ajatukselle uluxesta - orjuudesta, orjien pyramidista. Saksalaiset, jotka tulivat Venäjälle 1700-luvulla, eivät jostain syystä hallinneet sitä, kuten Pietari Toinen, Katariinan epäonnistunut aviomies, joka antoi vapauden aatelisille. Aateliston vapaudet julistettiin, ja tuloksena oli tämä venäläinen absurdi - osa ihmisistä on edelleen orjia alhaalla, ja huipulla on ihmisiä, jotka eivät näytä olevan orjia, mutta eivät jostain syystä hallitse maa. Mielestäni Venäjällä oli alusta asti orjakoulu, ja niin se on edelleen. Heti kun ihmiset halusivat muuttaa jotain tässä rakenteessa, heidät, kuten Aleksanterin isä, tapettiin kirveellä.
ellauri326.html on line 581: Kansat, säädyt ja eri yhteiskuntaluokat eivät voi pitkiä aikoja elää yhdessä kiusaamatta ja häiritsemättä toisiaan, kunnes kaikki tuntuu sietämättömältä. Mutta ne voivat elää vuosisatoja joko ilman minkäänlaista kanssakäymistä mikä olisi mahdollista vain niin kauan, kun maailma on tarpeeksi tilava niille, tai sit taistelussa keskenään, taistelussa elämästä ja kuolemasta. Biologisille ih- misyksilöille, kuten roduille, kansoille tai yhteiskuntaluokille, ainoa luonnollinen tie homogeeniseen ja häiriintymättömään autuuteen on tehdä tilaa ainoastaan itselleen ja hävittää muita. Tämän ihmissuku on laiminlyönyt tehdä aikanaan. Nyt se on jo myöhäistä. Olemme hankkineet aivan liian paljon opinkappaleita ja sopimuksia, joilla suojelemme muita, sen sijaan, että olisimme vapautuneet muista. Olemme asettaneet moraalisen lain biologisen lain yläpuolelle ja siten järkyttäneet kaiken yhteisyyden suurta, luonnollista edellytystä: että ainoastaan hyvin pikkuinen yhteiskunta jossain puskissa voi tulla onnelliseksi. Tämän saavutettavissa olevan onnen me olemme uhranneet suurelle, mutta mahdottomalle unelmalle: luoda yksi ihmiskunta ja yhteiskuntajärjestys kaikille kansoille ja sivistystasoille. Se on ollut suurenmoista typeryyttä.
ellauri327.html on line 504: »Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta – siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä ”keisarileikkaus” – kirurgimme olkoon kansan tuomio»
ellauri328.html on line 121: Latinalainen lause liittyy vanhaan kreikkalaiseen oikeistolaisuuden periaatteeseen, joka käännetään kirjaimellisesti englanniksi "jokaiselle omansa". Rebublikaani Plato tarjoaa väliaikaisen määritelmän, jonka mukaan "oikeus on sitä, kun jokainen huolehtii omista asioistaan ja pidättäytyy sekaantumasta toisten asioihin" (kreikaksi : "...τὸ τὰ αὑτοῦ πράττειν καố" μονεῖν δικαιοσύνη ἐστί...", 4.433a). Jokaisen tulee toimia kykyjensä ja kykyjensä mukaan palvellakseen maata ja koko yhteiskuntaa. Lisäksi jokaisen tulisi saada "omansa" (esim. oikeudet) eikä heiltä riistettävä "omaansa" (esim. omaisuutta) (433e).
ellauri330.html on line 309: Maalla Ippolit tutustutetaan siskon ystävättäreen, Varjenkaan. Varjenka on kaikilla kuviteltavilla tavoilla Ippolitin vastakohta. Häntä kiinnostavat ritariromaanit, ei kuiva yhteiskuntateoria. Hän uskoo syvästi Jumalan johdatukseen. Tätä ei pidä lukea että Varjenka olisi hyveellinen ja hauras neito, kaikkea muuta. Varjenka hoitaa maatilan juoksevat asiat isän ollessa siihen liian raihnas, eikä kainostele alaistensa lyömistä jos näkee sen olevan tarpeen. Hän elää hetkessä, on hyvin fyysinen ja välitön sekä ennen kaikkea suorapuheinen.
ellauri330.html on line 358: Werner Sombart ( / ˈ v ɜːr n ər ˈ z ɒ m b ɑːr t / ; saksaksi: [ˈzɔmbaʁt] ; 19. tammikuuta 1863 – 18. toukokuuta 1941) oli saksalainen taloustieteilijä , historioitsija ja sosiologi. "Nuorimman historiallisen koulun " johtaja oli yksi johtavista Manner-Euroopan yhteiskuntatieteilijöistä 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Termi myöhäinen kapitalismi on akkreditoitu hänelle. Kapitalismiin liittyvä luovan tuhon käsite on myös hänen kekkansa. Hänen magnum opuksensa oli Der moderne Kapitalismus . Sitä julkaistiin 3 osana vuosina 1902–1927. Kapitalismuksessa hän kuvaili neljä vaihetta kapitalismin kehityksessä sen varhaisimmista iteraatioista sen kehittyessä feodalismista, jota hän kutsui protokapitalismiksi varhaiseen, korkeaan ja lopulta myöhäiseen kapitalismiin, Spätkapitalismus, ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Sombartilta on myös Die Juden und das Wirtschaftleben. Samaan aikaan toisaalla hirveä puolijuutalainen Alois Hitler suomi Adolf poikaansa.
ellauri330.html on line 426: Tuolloin Marx hyväksyi Saksassa tuolloin hallitsevan poliittisen koulukunnan, Hegelin näkemyksen, että valtio oli korkeampi ihmistoiminnan alue kuin jokapäiväisen taloudellisen toiminnan alue ("kansalaisyhteiskunta" ). Tämä johtui siitä, että vaikka jokapäiväisessä taloudellisessa toiminnassaan ihmiset toimivat oman henkilökohtaisen itsekkään etunsa mukaisesti (koska heidän oli ihan pakko selviytyä paremmin kuin Jonesit), valtio oli se valtakunta, jossa "he" tavoittelivat yhteistä hyvää, kaikkien yleistä etua. Valtio konkreettisesti, yhteiskunnan lainsäädäntö- ja lainvalvontainstituutiot (hallitus, parlamentti, tuomioistuimet, armeija, poliisi, vankilat) nähtiin siis edustavan koko yhteisön etuja. Kuten edelleenkin yleensä nähdään.
ellauri330.html on line 436: Hän huomautti, että Yhdysvalloissa on saavutettu poliittinen vapautuminen ja demokraattinen (no, rebublikaaninen) valtio, mutta sielläkään orjat eivät edelleenkään olleet ohjissa, koska heidän elämäänsä hallitsi edelleen rnaha ja tarve hankkia sitä yhtä paljon tai enemmän kuin muut. Vapautus rnahan orjuudesta voidaan saavuttaa vain rnahattomassa yhteiskunnassa, jossa tarpeet tyydytetään suoraan luottokorteilla ja pay pal maxuilla. Tällainen rnahaton yhteiskunta ei vaatisi valtiota, ei ainakaan demokraatteja, koska silloin ei enää tarvittaisi erillistä poliittista aluetta, jossa lakia ja järjestystä valvotaan, vaan kaikilla olisi joka paikassa omat pyssyt aina mukana.
ellauri330.html on line 440: Joten on erittäin merkityksellistä, kuinka Marx käsitteli Proudhonin näkemyksiä. Luonnollisesti hän osoittaa, että vapaaseen luottoon perustuva vapaa markkinatalous ei ole mikään vastaus. Kommunismi on, mutta Marx korostaa, että tämä tulee olemaan yhteiskunta ilman valtiota, ei mikään boldhevikkipakkosiirtola:
ellauri330.html on line 458: Kropotkin saattoi olla vähän huolestunut Kropotkinien lounassetelien rittävyydestä yhteiseen uima-altaaseen. Kropotkin päätti osoittaa, että omavarainen anarkisti-kommunistinen yhteiskunta voitaisiin perustaa kahdelle saarelle, jotka voisivat olla vaikka Brittisaaret. Olisi kannattanut ehkä opetella englantia.
ellauri330.html on line 467: Tämä on absurdia, koska yhteiskunta oli selvästi olemassa ennen yksilöitä. Yksittäistä ihmistä ei ole eikä voisi olla olemassa yhteiskunnan ulkopuolella: kaikki asiat, jotka tekevät ihmisestä nimenomaan ihmisen, ovat syntyneet yhteiskunnassa ja sen kautta: kieli, abstrakti ajattelu, hankitun kokemuksen välittäminen ei-biologisin keinoin, tietoisuus olemisesta muista erillisenä yksilönä, jopa fyysiset ominaisuutemme (äänilaatikko, iso penis, aivojen koko), kaikki nämä ovat sosiaalisia tuotteita.
ellauri330.html on line 469: Kropotkinin ideat sopivatkin britti Laborille paremminkin kuin sakemannien turauxet. Vaikka hän itse oli perusteellinen kommunisti, hän luopui sittemmin vaatimuksestaan puolustaa rahatonta ja palkatonta yhteiskuntaa ehtona tähän traditioon pääsylle ja päätti puolustaa vain valtiotonta yhteiskuntaa, eli siis 'small governmenttia.'
ellauri331.html on line 714: Viimeinen Uikipedian listaamista ryssameedioista osoittautuu sekin länsimaittain paskalaatikoxi, nimittäin Vzgljad. Sen menestystä on näet siunannut valtion yhteiskuntatutkimuxen asiantuntijainstituutti johtajana Anton Vaino (sic!).
ellauri332.html on line 81: Toimittaja Mirja Pyykön tekemän laajan selvityxenn mukaan meitä narsisteja on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa etnisissä ryhmissä, kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa, ammateissa sekä molemmissa sukupuolissa. Heitä kiehtoo erityisen paljon vallankäyttö. Vasemmistolaiset ja oikeistolaiset ovat yhtä narsistisia, mutta vasemmalla korostuu izepaljastus, oikeistolla izetyydytys.
ellauri340.html on line 103: Christopher Lasch (1. kesäkuuta 1932 Omaha – 14. helmikuuta 1994 Pittsford) oli yhdysvaltalainen historioitsija, moraalifilosofi ja yhteiskuntakriitikko, joka toimi historian professorina Rochesterin yliopistossa. Lasch pyrki käyttämään historiaa välineenä tuodakseen esiin sen, kuinka laajalti amerikkalaisyhteiskunnassa merkittävät julkiset ja yksityiset instituutiot heikensivät perheiden ja yhteisöjen toimivaltaa ja riippumattomuutta. Hän pyrki luomaan historiatietoisen yhteiskuntakritiikin, joka voisi auttaa amerikkalaisia käsittelemään hillitöntä konsumerismia, köyhtymistä ja sitä, mitä hän kutsui tunnetuksi tulleella termillään "narsismin kulttuuri".
ellauri340.html on line 112: 1960-luvulla Lasch tunnustautui sosialistiksi, 1970-luvulla hän kuitenkin paheksui vasemmiston uskoa ”edistykseen”- teemaa, joka onkin aivan potaskaa, pelkkää kuraa. Tässä vaiheessa Laschille alkoi muotoutua hänelle tunnusomainen yhteiskuntakritiikin tyyli: synteesi freudilaisesta ja sosiaalikonservatiivisesta ajattelusta, joka pysyi erittäin epäluuloisena kapitalismia ja sen vaikutukseen perinteisiä instituutioita kohtaan. Jopa puhtaasti historiallisissakin kirjoissaan hän kritisoi terävästi niin sanottujen "radikaalien" tavoitteita, jotka edustivat pelkästään ahneen kapitalistisen eetoksen äärimmäisiä muotoja. Jep, hyvä Lasch!
ellauri340.html on line 141: Hänet ajettiin pois Puolan kansantasavallasta vuoden 1968 Puolan poliittisen kriisin aikana ja hänet pakotettiin luopumaan Puolan kansalaisuudestaan . Hän muutti Israeliin; kolme vuotta myöhemmin hän muutti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Hän asui Englannissa vuodesta 1971, missä hän opiskeli London School of Economicsissa ja hänestä tuli sosiologian professori Leedsin yliopistossa, myöhemmin emeritus. Bauman oli yhteiskuntateoreetikko, joka kirjoitti niinkin monimuotoisista aiheista kuin moderniteetti ja holokausti, postmoderni kulutus ja nestemäinen nykyaika . Bauman oli vuosina 1945–1953 poliittinen upseeri sisäisessä turvallisuusjoukossa (KBW), sotilastiedusteluyksikössä, joka muodostettiin taistelemaan Ukrainan kapinallisarmeijaa ja Puolan kotiarmeijan jäänteitä vastaan. Täähän on nykytilanteessa vähän noloa. The Guardian -lehden haastattelussa Bauman vahvisti olleensa sitoutunut kommunisti toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen eikä ollut koskaan salannut sitä. Hän myönsi, että tiedustelupalveluun liittyminen 19-vuotiaana oli virhe, vaikka hänellä oli "tylsä" pöytätyö, jossa ei päässyt naganilla osoittelemaan kapinallista.
ellauri340.html on line 143: Palvellessaan sisäisessä turvajoukossa Bauman opiskeli ensin sosiologiaa Varsovan valtio- ja yhteiskuntatieteiden akatemiassa. Vuonna 1953 jo majorina toiminut Bauman erotettiin yhtäkkiä kunniattomasti, koska hänen isänsä oli lähestynyt Israelin Varsovan-suurlähetystöä muuttaakseen Israeliin . Koska Bauman ei jakanut isänsä sionistisia taipumuksia ja oli todellakin tässä vaiheessa vahvasti antisionistinen, hänen erottamisensa aiheutti vakavan, vaikkakin väliaikaisen vieraantumisen isästään.
ellauri340.html on line 144: Aluksi Bauman pysyi lähellä ortodoksista marxilaista oppia, mutta Georg Simmelin ja Antonio Gramscin vaikutuksesta hän kritisoi yhä enemmän Puolan kommunistista hallitusta. Tästä johtuen hänelle ei koskaan myönnetty professuuria edes habilitoitumisen jälkeen . Mutta sen jälkeen kun hänen entisestä opettajansa Julian Hochfeldistä tehtiin Unescon yhteiskuntatieteiden osaston varajohtaja Pariisissa vuonna 1962, Bauman itse asiassa peri Hochfeldin tuolin.
ellauri340.html on line 608: Jean Baudrillard ( UK : / ˈ b oʊ d r ɪ j ɑːr / BOHD -rih -yar, [41] USA : / ˌ b oʊ d r i ˈ ɑːr / BOHD -ree- AR, ranska: ʒʑʁʁ7 ] Heinäkuu 1929 – 6. maaliskuuta 2007) oli vähän apean seniori E. Saarisen näköinen ranskalainen sosiologi, filosofi ja runoilija, joka oli kiinnostunut kulttuurin tutkimuksesta. Hänet tunnetaan parhaiten mediaa, nykykulttuuria ja teknologista viestintää koskevista analyyseistään sekä hypertodellisuuden kaltaisten pellekäsitteiden muotoilusta. Baudrillard kirjoitti monista eri aiheista, mukaan lukien kulutus, talouskritiikki, yhteiskuntahistoria, estetiikka, länsimainen ulkopolitiikka ja populaarikulttuuri. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Seduction (1978), Simulacra and Simulation (1981), Amerikka (1986) ja Persianlahden sota (1991). Hänen työnsä yhdistetään usein postmodernismiin ja erityisesti poststrukturalismiin siitä huolimatta että Baudrillard oli vastustanut poststrukturalismia ja etääntynyt postmodernismista.
ellauri343.html on line 365: Nyt kaikki mukaan sävellahjaan isänmaan vapauden, kansamme elintilan, isiemme uskon ja vapaan yhteiskuntajärjestyksemme puolesta! Kaikkia elähdyttää tällä hetkellä talvisodan aikainen asevelihenki ja ohjaa luja päätös pyrkiä yhä suuremman oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen yhteiskunnassa. (Tämä lause piti laittaa punikkien mielixi. Eise kyllä mitään tarkoita, olkaa huoleti. Oops oliko mikki vielä päällä?)
ellauri347.html on line 181: Erich Fromm oli erittäin menestynyt suosittu juutalainen kirjailija ja psykoanalyytikko, jolla oli tärkeä rooli 1900-luvun sosiaalisena aktivistina ja julkisena intellektuellina. Friedmanin elämäkerta paljastaa Frommin kiehtovan "elämän" psykoanalyytikona, yhteiskuntateoreetikona, kosmopoliittisena aktivistina ja rakkauden "profeetana", joka vaikutti merkittävän haitallisesti amerikkalaiseen ajatteluun ja politiikkaan.
ellauri347.html on line 292: Kuten hänen elämäkertansa antaa ymmärtää, Frommin teoria on melko ainutlaatuinen sekoitus: Freud ja Marx! Molemmat pitivät kyllä sikareista, tai ainakin Freud ja Groucho Marx. Freud tietysti korosti alitajuntaa, biologista ajoa, sortoa ja niin edelleen. Toisin sanoen Freud oletti sen että meidän hahmot ovat biologian määrittämiä. Marx sen sijaan näki ihmiset niin että heidän yhteiskuntansa ja erityisesti heidän taloudelliseb asemansa määräävät järjestelmät.
ellauri347.html on line 298: Hyvä esimerkki sosioekonomisesta determinismistä, ala Marx, on perinteinen keskiajan yhteiskunta. Aivan kuten mezämurmelit, harvat ihmiset Keski Ajalla tarvitsivat uraneuvontaa: Heillä oli kohtalo, Olemisen suuri ketju riitti kertomaan heille mitä tehdä. Periaatteessa, jos isäsi oli talonpoika, sinä olla talonpoika. Jos isäsi olisi kuningas, se sinusta tulisi, paizi jos olet pikkuveli tai tyär. Ja jos olisit nainen, niin naisilla oli vain yksi rooli, tai no, 2 (madonna ja huora).
ellauri347.html on line 307: 1. Auktoritaarisuus. Pyrimme välttämään vapautta sulautumalla itsemme muiden kanssa liittymällä osaksi autoritaarista järjestelmää yhteiskuntaan kuin keskiajalla. On kaksi tapaa lähestyä tätä. Yksi on Lähetä toisten valtaan, muuttuen passiivisiksi ja mukautuvaksi. Toinen on tule itse auktoriteetiksi, henkilöksi, joka soveltaa rakennetta muihin putinistina. Joka tapauksessa pakenet erillistä identiteettiäsi.
ellauri347.html on line 315: 3. Automaattien yhteensopivuus. Autoritaarit pakenevat piiloutumalla sisään autoritaariseen hierarkiaan. Mutta yhteiskuntamme korostaa tasa-arvoa! siellä on vähemmän hierarkiaa, johon piiloutua (vaikka paljon jää kaikille, jotka haluaa se, ja jotkut, jotka eivät). Kun meidän täytyy piiloutua, piiloudumme joukkoon kulttuuria sen sijaan. Kun pukeudun aamulla, niitä on niin paljon päätökset! Mutta minun tarvitsee vain katsoa, mitä sinulla on päälläsi, ja minun turhautumistani osa voi kadota.
ellauri347.html on line 319: Automaattiyhteiskuntaa käyttävä henkilö on kuin sosiaalinen kameleontti: Hän omaksuu ympäristönsä värin. Koska hän näyttää samalta kuin miljoona muita ihmisiä, hän ei enää tunne olevansa yksinäinen. Hän ei ehkä ole yksin, mutta hän on ei myöskään sitä itseään. Automaattikonformisti kokee jakautumisen välillä hänen aidot tunteensa ja värit, joita hän näyttää maailmalle. Hyvin paljon ollaan tässä mu Horneyn teorian linjoilla, mikä todistaa että Fromm ei ollut immuuni konformismille.
ellauri347.html on line 326: Minun on omasta puolestani lisättävä tähän, että vapaus on itse asiassa monimutkainen ajatus, ja se mistä Fromm puhuu on "totta Mooses" henkilökohtainen vapaus, ei pelkkää poliittista vapautta (kutsutaan usein talousliberalismixi): Useimmat meistä, olivatpa he vapaita tai eivät, pidämme poliittisen vapauden ajatuksesta, koska se tarkoittaa, että me voi tehdä mitä haluamme. Hyvä esimerkki on seksuaalinen sadisti (tai masokisti) jolla on psykologinen ongelma, joka ohjaa hänen käyttäytymistään. Hän on ei vapaa henkilökohtaisessa mielessä, mutta hän toivottaa tervetulleeksi poliittisesti vapaat yhteiskuntaan se sanoo, että se, mitä suostuvat aikuiset tekevät keskenään, ei ole sitä osavaltion bisnestä! Toinen esimerkki koskee useimpia meistä nykyään: Saatamme hyvin taistella vapauden puolesta (poliittisen tyyppisen), ja kuitenkin kun olemme se, meillä on tapana olla konformisteja ja usein melko vastuuttomia. Meillä on äänestys, mutta emme käytä sitä! Fromm on erittäin tärkeä poliittinen vapaus -- mutta hän on erityisen innokas, että käytämme tätä vapautta ja kantaa siihen liittyvä vastuu.
ellauri347.html on line 337: Mutta huomioi, että siitä huolimatta että se voi loukata nykyaikaisia tasa-arvostandardejamme, tämä on tapa millä ihmiset on eläneet mainiosti tuhansia vuosia. Se on erittäin vakaa yhteiskuntajärjestelmä, se sallii puhua suuresta rakkaudesta ja ystävyydestä, ja miljardit ihmiset elävät siinä silti.
ellauri347.html on line 352: Mutta perheemme heijastavat enimmäkseen vain yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme. Fromm korostaa, että imemme yhteiskuntaamme äitimme maidolla. Se on niin lähellä meitä, että yleensä unohdamme, että yhteiskuntamme on vain yksi ääretön useita tapoja käsitellä elämän kysymyksiä. Ajattelemme usein niinkin sovinistisesti että muka tapamme tehdä asioita on ainoa tapa, luonnollinen tapa. Meillä on oppi mennyt kaaliin niin hyvin, että kaikesta on tullut tiedostamaton - sosiaalinen tiedostamaton, to olla tarkka.
ellauri347.html on line 373: 4. Markkinoinnin suuntautuminen. Markkinoinnin suuntautuminen odottaa myydä. Menestys on kysymys siitä, kuinka hyvin voin myydä itseni, paketoida itse izeni, mainostaa itseäni. Perheeni, kouluni, työni, vaatteeni - kaikki ovat mainos, ja sen on oltava "oikea." Jopa rakkautta pidetään naima kauppana. Vain markkinointisuuntautuneisuus ajattelee avioehtosopimusta, jossa sovimme, että annan sen ja sen, ja sinä vastineeksi tarjota Tämä ja tuo. Jos joku meistä ei kestä päätään järjestelyssä, avioliitto on mitätön - ei kovia tunteita (ehkä voimme silti olla parhaita ystäviä!) Tämä on Frommin mukaan suuntaus the moderni teollinen yhteiskunta. Tämä on meidän suuntautumisemme! Ihan hullua! Vai ystäviä vielä! Ennen hengiltä!
ellauri347.html on line 386: Vastaanottavainen Talonpoika yhteiskunta Symbioottinen (passiivinen) Autoritaarinen (masokistinen)
ellauri347.html on line 387: Riistollinen Feodaalinen yhteiskunta Symbioottinen (aktiivinen) Autoritaarinen (sadistinen)
ellauri347.html on line 388: Hamstraus Porvarillinen yhteiskunta Vetäytyminen (puritaaninen) Perfektionisti to tuhoava
ellauri347.html on line 389: Markkinointi Talousliberaali yhteiskunta Vetäytyminen (infantiili) Automaattikonformisti
ellauri347.html on line 458: Lopuksi meidän on ymmärrettävä maailma ja paikkamme siinä. Jälleen yhteiskuntamme – ja erityisesti uskonnolliset näkökulmamme eli kulttuuri - yrittää usein tarjota meille tämän ymmärryksen. Sellaiset asiat kuin myytimme, filosofiamme ja tieteemme tarjoavat meille lohtua oikein asenne edellä.
ellauri347.html on line 474: Toinen hänen teoriansa puoli on hänelle melko ainutlaatuinen: hänen kiinnostuksensa kohteena persoonallisuuden taloudelliset ja kulttuuriset juuret. Ei kukaan ennen eikä sen jälkeen on ilmaissut sen niin suoraan: Persoonallisuutesi on suurelta osin a heijastus sellaisista asioista kuin yhteiskuntaluokka, vähemmistöasema, koulutus, kutsumus, uskonnollinen ja filosofinen tausta ja niin edelleen. Tämä on oli hyvin aliedustettu näkemys, ehkä sen assosioinnin vuoksi marxismin kanssa. Mutta se on mielestäni väistämätöntä, että alamme pohtia sitä enemmän ja enemmän, varsinkin vastapainona epägumaanien syy-vaikutus / biologia teorioiden lisääntymiselle. Siihen verrattuna on punajuurikin luomua.
ellauri348.html on line 406: Hänen mukaansa nuoret kokevat ensin merkityksettömyyttä koulussa. Myöhemmin merkityksettömyys voi laajentua koskemaan koko yhteiskuntaa. Tutkimuksen tulosten mukaan peliä ei kuitenkaan ole menetetty.
ellauri348.html on line 796: Yritysten velvoittaminen ajattelemaan jotain muuta kuin voittoa on kauhistus vapaiden markkinoiden cheerleadereille, jotka kuvailivat Demosin näkemystä hyökkäykseksi voittoa vastaan. Yksi tällainen ryhmä, Institute of Economic Affairs, sanoi, että ehdotukset olivat "erittäin vaarallisia". Jos yritysten täytyy ajatella ympäristöä ja yhteiskuntaa, ne eivät jotenkin pysty laskemaan kaikkea, ja ne romahtavat.
ellauri349.html on line 244: Toisaalta Irigaray korostaa kyseessä olevan ironisen eron; rinnastaessaan esimerkiksi naisen ja nesteet, hän vain jäljittelee hysteerikon roolia, jota patriarkaalinen yhteiskunta naisilta olettaa ja johon miesfilosofit ovat naiset ajaneet. Just joking girls, läppä läppä. Vaikka feministisessä teoriakeskustelussa Irigaraylle on annettu tunnustusta sukupuolieron merkityksen pohtimisesta ja sen uudelleenkäsitteellistämisestä, on mimesistä mielekkäänä poliittisena strategiana epäilty. Essentialismin lisäksi Irigarayta on kritisoitu historiattomuudesta ja filosofisesta idealismista, tarkoittaen, että hän unohtaa naisten elämän materiaaliset lähtökohdat.
ellauri351.html on line 253: Lewin yhdistettiin usein varhaiseen Frankfurtin koulukuntaan, jonka sai alkunsa vaikutusvaltainen suurelta osin juutalaismarxilaisryhmä Saksan yhteiskuntatutkimuksen instituutissa. Mutta kun Hitler tuli valtaan Saksassa vuonna 1933, instituutin jäsenten piti hajota ja muuttaa Englantiin ja sitten Amerikkaan.
ellauri351.html on line 265: Festinger oletti, että ihmiset pyrkivät arvioimaan mielipiteitään ja kykyjään vertaamalla niitä muiden vastaaviin. Lewin luokan oivallus. Festinger käsitteli myös sosiaalisen vertailun teorian vaikutuksia yhteiskuntaan hypotetisoiden, että ihmisten taipumus siirtyä ryhmiin, joilla on omien mielipiteidensä ja lähellä omia kykyjään olevia kykyjä, johtaa yhteiskunnan segmentoitumiseen ryhmiin, jotka ovat suhteellisen samanlaisia. Birds of same feather flock together.
ellauri351.html on line 295: Taleb kritisoi rahoitusalan käyttämiä riskienhallintamenetelmiä ja varoitti rahoituskriiseistä ja hyötyi rökäleenä myöhemmin 2000-luvun lopun finanssikriisistä. Hän kannattaa yhteiskuntaa, jota hän kutsuu "musta joutsen robustiksi" eli yhteiskuntaa, joka kestää vaikeasti ennustettavia tapahtumia. Hän ehdottaa sitä, mitä hän on kutsunut " antihauraudeksi " järjestelmissä; toisin sanoen kyky hyötyä ja kasvaa tietyn luokan satunnaisia tapahtumia, virheitä ja epävakautta sekä "kuperaa kekseliäisyyttä" tieteellisen löydön menetelmänä, jolla hän tarkoittaa, että hajautettu kokeilu toimii paremmin suunnattua tutkimusta.
ellauri351.html on line 565: Maitreya – 100 000 vuoden tarinan huipennus on Saku Mätön ensimmäinen henkisen kirjallisuuden alalla julkaistu teos. Kirja kertoo vääjäämättömän loogisesti Henkisen Hierarkian taustoista, sen edustajan Maitreyan julkitulosta ja tämän opetusten vaikutuksesta koko länsimaiseen yhteiskuntaan. Kirja on ensimmäinen nykyaikainen, suomeksi kirjoitettu katsaus aiheesta ja siksi tervetullut osaksi suomalaista esoteerista kirjallisuutta. Maitreya – 100 000 vuoden tarinan huipennus onnistuu selkokielistämään Henkisen Hierarkian tehtävää ja toimintaa, ja vetää paikoittain mainiosti salaliiton lankoja nykypäivän maailmanlaajuisten ilmiöiden sekä taustalla toimivan näkymättömän systeemin välille. Ultra-lehden ja Minä Olen -lehden toimitusneuvostoissakin vaikuttaneen Mätön omakohtainen kuvaus Maitreyan ja erään Henkisen Hierarkian Mestarin kohtaamisesta yhdistettynä kirjoittajan laajaan yhteiskuntatietämykseen antaa ajattelemisen aihetta jokaiselle lukijalle, vaikka aihe olisikin entuudestaan tuntematon.
ellauri351.html on line 567: Saku Mättö on kiertänyt lähes kahden vuosikymmenen ajan henkisissä tapahtumissa kertomassa Maailmanopettaja Maitreyan odotetusta paluusta sekä tämän vaikutuksista nykypäivän yhteiskuntaan ja talouteen. Luennoilla saatu palaute tiedon laajemman levittämisen tärkeydestä sai Mätön kokoamaan yksiin kansiin ikiaikaisen tiedon, sekä sen tarjoamat ratkaisut nykypäivän haasteisiin.
ellauri351.html on line 692: Elinikäinen marxilainen, hänen yhteiskuntapoliittiset vakaumuksensa vaikuttivat tuhoisasti hänen työnsä luonteeseen. Brittikommarit vaati 2. rintaman avaamista johki Pohjois-Ranskaan ryssien hädän helpottamisexi. Ei jaxa, istutaan ja kazotaan eka kuinka iivanalle käy, oli Churchillin ja Rooseveltin näkemys. Soditaan vaan tuolla siirtomaissa ja odotetaan itärintaman lopputulosta. M15:n ponnisteluista huolimatta vuonna 1947 hänestä tuli historian lehtori Birkbeck Collegessa, Lontoon yliopistossa, jossa tuohon aikaan epätavallisella tavalla henkilökunnan tai opiskelijoiden keskuudessa ei ollut taipumusta kommunismin vastaisuuteen. Hobsbawm sanoi, että McCarthyismista oli olemassa heikompi versio. joka otti valtaansa Isossa-Britanniassa ja vaikutti marxilaisiin tutkijoihin: "En saanut ylennystä 10 vuoteen, mutta kukaan ei heittänyt minua ulos". Poliittiset viholliset kielsivät Hobsbawmilta luennoitsijan Cambridgessa, ja koska hän oli myös estetty jonkin aikaa professuurista Birkbeckissä samoista syistä, hän puhui onnesta, kun hän oli saanut viran Birkbeckissä vuonna 1948 ennen kuin kylmä sota alkoi todella lähteä liikkeelle. Konservatiivien kommentaattori David Pryce-Jones on dementoinut tällaisten uraesteiden olemassaolon.
ellauri352.html on line 68: Hegel tekee selväksi, että herruus ja orjuus ovat toisistaan riippuvaisia. Tietysti, ne ovat käänteisrelaatioita, se löytyy jo Aristoteleen ykkösosasta (suomexi kommentoinut L. Carlson). Vaikka palvelija onkin palvelija pakko-alaisuutensa vuoksi, isännän asema riippuu siitä, tunnustaako palvelija valtansa. Tässä epäsymmetrisessä tunnustamissuhteessa Hegel kehitti kriittisesti Fichten symmetristä tunnustamisfilosofiaa ja näin ollen hänestä tuli Karl Marxin ja myöhemmin Frankfurtin koulukunnan kriittisen yhteiskuntafilosofian vaikutusvaltainen edelläkävijä. Hegelin näkemyksiin vaikuttivat myös Haitin vallankumousta ympäröivä meedia ja raportit Minerva -lehdessä.
ellauri352.html on line 76: Mutta onnex onnex filosofi Pirmin Stekeler-Weithofer hylkää yhteiskuntateoreettisen tulkinnan taistelulle tunnustuksen puolesta. Sen sijaan hän olettaa, että Hegelin isäntä-orja -luvun todellinen teema on ihmisen itsensä suhde itseensä; hän lukee sen Hegelin kritiikkinä sokraattis-platonis-kristilliselle metaforalle sielusta tai järjestä ruumiin hallitsijana. Vittu Pirmin Stekeler on kuin nippu näitä psykopaattikyrpiä.
ellauri352.html on line 81: Hegelin isäntä-orja-luvun Stekeler-Weiterhofer ymmärtää kritiikkinä sokratis-platonista vertauskuvaa kohtaan sielusta ruumiin hallitsijana. Stekeler-Weithofer näyttää henkilökohtaisen itseluottamuksen kehittymisen itsekasvatuksena ja itsehillinnäna sen sijaan, että se keskittyisi vain yhteiskuntateoreettiseen arkkityyppiin, ihmisten väliseen tunnustamistapaukseen. Platonin tulkinnassa hän erottaa psykḗen maineen ja kunnian kantajana, joka kestää myös kuolemamme jälkeen, ja aktiivisen aretḗ- ihmisen (hyve), jossa toimimme tunnollisesti ja itsetuomisesti, riippumatta muiden kehuista tai moituksista. Huolehditaan siitä, että sielua ei ymmärretä onttisesti 'sieluksi' kutsutun henkisen olennon todellisena olemassaolona. Sielu on vaan meemi, tyypin kuolematon maine meedioissa ja pilvipalveluissa. Stekeler vakuttaa (kuorossa Hegelin ja muiden kellarin juuresten kanssa) tiedon subjektin absoluuttisuudesta. En voi epäillä ajatusteni ja tekoni toteutumista. Ja mixi en, bitte sehr? Die Geschichte vom hölzernen Bengele, by: Joseph Mengele. Ei tässä ole päätä eikä häntää Pirmin hyvä, puhdasta potaskaa.
ellauri352.html on line 313: David Émile Durkheim, (albumi 163) vaikka rabbin poika, oli agnostikko. Rabbi pahastui siitä kovin. Norssissa hänet hyväksyttiin seitsemänneksi filosofian yhdistämisessä vuonna 1882. Nuorena professorina hänet lähetettiin Saksaan, missä hän sai vaikutteita saksalaisten yliopistojen toiminnasta ja modernin valtion roolista kiinnostuneilta yhteiskuntafilosofeilta. Myöhemmin hän opetti filosofiaa mm. San Quentinissä (helmikuu 1884).
ellauri352.html on line 315: Tämän koulutuksen ansiosta hän saattoi olla osa kaksinkertaista kulttuuriperinnettä, juutalaisuutta ja klassista. Hänestä tuli yliopiston opettaja ja hän oli erityisesti vastuussa opettamisesta ja yhteiskuntatieteiden kursseista Bordeaux'n yliopistossa vuonna 1887; tässä kaupungissa, jossa Montesquieu tunnetaan niin hyvin, hän kirjoitti vuonna 1892 latinalaisen väitöskirjansa Quid Secundatus politicae scientiae instituendae contulerit. Hän puolusti kahta väitöskirjaansa 3. maaliskuuta 1893 Pariisin tiedekunnassa, toisen ranskankielinen otsikko on De la division du travail social. Hänestä tuli silti lääkäri, ja hänet nimitettiin professoriksi Bordeaux'n yliopistoon vuonna 1896. Durkheim sai pahan trauman 1. maailmansodasta kotirintamalla. Teoria kollektiivisista edustajista, jonka Durkheim oli rakentanut selittämään ihmismielen universaalia luonnetta, muuttui "kansallismieliseksi pamfleksiksi", joka käsittelee "saksalaista mentaliteettia", joka oli "vastuussa kataklysmista".
ellauri352.html on line 333: Lähes kaikissa Durkheimin teoksissa yksi tärkeimmistä teemoista on huonovointisuus, josta länsimainen yhteiskunta kärsi jo 1800- ja 1900 - luvuilla. Vika on Eemelistä siinä, että
ellauri352.html on line 343: Émile Durkheim kritisoi suoraa demokratiaa, koska se pohjimmiltaan kieltää valtion erillisen roolin yhteiskunnassa, mikä on Eemelistä tuiki tärkeää. Hänen mielestään mitä tahansa yhteiskuntaa täytyy johtaa vähemmistö, joka on tietoinen ja heijastaa joukkojen reflektoimatonta ajattelua taivaalle.
ellauri352.html on line 662: Hän meni opettamaan Harvardiin vuosina 1939–1940 ja liittyi sitten Macmillan Publishersiin yhteiskuntaopintojen koulutustoimittajana. Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain laivasto kutsui hänet aktiiviseen tehtävään.
ellauri359.html on line 76: William Blake (28. marraskuuta 1757 Lontoo – 12. elokuuta 1827 Lontoo) oli englantilainen runoilija, kuvataiteilija ja kirjanpainaja. Blaken tuotantoa luonnehtii mystiikka, okkultismi ja jyrkkä yhteiskuntakritiikki. Hän teki kirjansa täysin itse: hän kirjoitti, kuvitti, painoi ja kaiversi teoksensa. Aikalaisilta Blaken teokset eivät saaneet huomiota, vaan hänen tuotantonsa herätti kiinnostusta vasta 1900-luvulla.
ellauri362.html on line 400: Isä piti aikaansa moraalisesti "pehmeänä" ja "rappeutuneena", mikä johtui pääasiassa lepsusta lasten kouluttamisesta ja kurittamisesta kotona ja koulussa. Hän pyrki "taistelemaan" aikakautensa "heikkoutta" pitkälle kehitetyllä järjestelmällä, jonka tarkoituksena oli tehdä lapsista tottelevaisia ja alistuvia aikuisille. Hän odotti, että hänen käskynsä johtaisivat parempaan yhteiskuntaan ja "rotuun". (Niinkuin kohtapuoliin johtivatkin.) Isä sovelsi näitä samoja perusperiaatteita kasvattaessaan omia lapsiaan, mukaan lukien Daniel Paulin ja toisen pojan, Daniel Gustavin, vanhimman, joka myös hulluuntui ja teki itsemurhan 30-vuotiaana. Psykiatrit ja psykoanalyytikot pitävät edellisen, Daniel Paulin tapausta klassisena vainoharhaisuuden ja skitsofrenian mallina, mutta Freud ja Bleuler pojan sairauden analyyseissä eivät "kyenneet" yhdistämään Daniel Paulin outoja kokemuksia, joiden vuoksi häntä pidettiin hulluna hänen isänsä lastenkasvatustapoihin.
ellauri364.html on line 145: Epänormaalit sopeutuvat hyvin yhteiskuntaan: Newton, Michelangelo, Luther, Strindberg. Kaikki ilmeisen originellit ihmiset ovat psykopaatteja. Kaikki ovat epäonnistuneet ihan tavallisissa arkiasioissa, ovat laskeneet housuihinsa, ja heille on naurettu. Psykopaatti tuntee olonsa oivallisexi, mutta ympäristö kärsii. Esim hysteerinen nainen, kotityranni, nilviäinen, mytomaani, alkkis. Muiden vaiva tuottaa niille tiettyä nautintoa, varsinkin hysteerisille naisille. Suurin osa kirjallisuutta pyrkii vain tyydyttämään ihmisten jännityxen kaipuuta. Viha on hyvä nautintoväline. Kielletty hedelmä maistuu parhaalta.
ellauri364.html on line 457: Harva ihminen on voinut elää eläkeläisemmin kuin me. Lyhyiden sukulaisvierailujen lisäksi, joskus merenrannalla tai muualla, emme ole menneet mihinkään. Asuinpaikkamme ensimmäisen osan aikana menimme hieman yhteiskuntaan ja saimme tänne muutaman ystävän; mutta terveyteni kärsi melkein aina tästä aiheutuneesta jännityksestä, väkivaltaisista vapina- ja oksentelukohtauksista. Olen sen vuoksi joutunut useiden vuosien ajan luopumaan kaikista illallisjuhlista; ja tämä on ollut minulle jonkin verran puutetta, sillä tällaiset juhlat saavat minut aina hyvälle tuulelle. Samasta syystä olen voinut kutsua tänne hyvin vähän tieteellisiä tuttavia. Päähuvinani ja ainoa työpaikkani koko elämäni on ollut tieteellinen työ; ja innostus sellaisesta työstä saa minut hetkeksi unohtamaan päivittäisen epämukavuuden tai karkottaa sen pois. Minulla ei siis ole muuta nauhoitettavaa loppuelämäni aikana, paitsi useiden kirjojeni julkaiseminen.
ellauri365.html on line 263: Hänen lahjakkuutensa ja käytännöllinen liiketajunsa tekivät hänestä varakkaan. Luonnollisella vastenmielisyydellä yhteiskuntaa kohtaan hän rakasti eläkkeelle jäämistä, yksinäisyyttä ja meditaatiota.
ellauri365.html on line 320: Raamatun palvelujohtajuuden käsite on varsin muuttava. Se kääntää käsikirjoituksen siitä, miltä yhteiskunta usein kertoo meille johtajuuden pitäisi näyttää. Yritysmaailmassa johtajuutta pidetään usein huipulla olevana kaverina tai tyttönä, joka vetää kaikki narut. Heillä on suuri toimisto ja valta palkata tai irtisanoa. You're FIRED! Mutta kun sukeltaamme Raamattuun, näemme täysin toisenlaisen kuvan siitä, mitä johtajuuden tulisi olla. Pitäisi pestä kaverien jalkoja ja leikata niiden sisäänkasvaneita varpaankynsiä. EWW!
ellauri367.html on line 294: Antisemitististen opetusten ja Hitler-mielisen asenteen ansiosta Bund syrjäytyi amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja siitä tuli Rooseveltin hallinnon apuväline kansallissosialismin haitallisen vaikutuksen myymisessä amerikkalaiseen yhteiskuntaan.
ellauri370.html on line 427: Chamberlain varttui liberaalipuolueen kannattajana ja jakoi 1800-luvun brittiläisen liberalismin yleiset arvot, kuten usko edistymiseen, maailmaan, joka voisi vain parantua, Ison-Britannian suuruudesta liberaalidemokraattisena ja kapitalistisena yhteiskuntana. Richard piti tähtiä läheisempinä kuin tavixia. Lisäksi hän oli herkkä lapsi, jolla oli huono terveys.
ellauri370.html on line 585: Vankkumattoman konservatiivinen Stoecker oli huolissaan tavasta, jolla köyhät ja työväenluokka äänestivät "jumalatonta" sosiaalidemokraattista puoluetta (SDP), ja vastustaakseen SDP:n kasvua hän perusti kristillisdemokraatisen puolueen vuonna 1878. Puolue oli vihamielinen ammattiliittoja kohtaan ja tuki tuloveroja sekä olemassa olevaa yhteiskuntarakennetta, jossa junkkerit hallitsivat Preussia. Jumala, Stoecker sanoi, uskoi että kapitalistisen järjestelmän sortovalta vieraannutti työläiset oikeasta, Jumalan tarkoittamasta suunnasta, ja tarvittiin sosiaalisia uudistuksia vallankumouksen pysäyttämiseksi. Stoeckerin mielestä sellaisia sosiaalisia uudistuksia oli työntekijöiden houkutteleminen uskollisuuteen "valtaistuimelle ja alttarille", sillä Stoecker väitti, että työläisten kurjuus johtui materialistisesta, ateistisesta maailmankuvasta, joka oli repinyt työväenluokkaa. sen oikeasta kunnioituksesta Jumalaa ja luotua yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Hölmö saksalainen työväenluokka ei lotkauttanut korvaansa Stoeckerin viestille. Se halusi enimmäkseen korkeampaa elintasoa ja demokratiaa, ja toivoi ettei heille kerrottaisi, että heidän velvollisuutensa kristittyinä oli tyytyä osaansa. Tämä viesti rajoitti voimakkaasti hänen vetovoimaansa työväenluokkaan.
ellauri371.html on line 59: Sisäinen vihollinen. Se liberaali sielu sanoisi, että tällainen päättely on viittä vailla moraalista, kysyn: jos jokaisessa valtiossa on kaksi vihollista ja jos suhteessa ulkoiseen viholliseen hän on sallittua, eikä sitä pidetä moraalittomana käyttöä ryhtyä mihinkään taistelutoimiin, kuten: ei tajua hyökätä vihollista vastaan hyökkäys-, puolustus- ja hyökkäyssuunnitelmilla sitten hänen luonaan yöllä tai epätasaisella määrällä ihmisiä. Miksi tällaisia toimenpiteitä esimerkiksi suhteessa pahimpaan viholliseen? yhteiskuntajärjestyksen ja vaurauden tuhoajaan, voit kutsua laittomaksi ja moraalittomaksi?
ellauri371.html on line 147: Vapaus. Sana "vapaus" paljastaa ihmisyhteiskunnan, yhteiskunta lähtee taistelemaan kaikkea valtaa, jopa Jumalaa vastaan, taivas ja luonnollinen kieli. Tästä syystä liittymisemme aikana meidän on suljettava tämä sana pois henkilöstä - venäjän sanaston eläinvoiman periaatteena on kasvattaa joukosta verenhimoisia petoja. Onko se totta että eläimet nukahtavat joka kerta kun ne juovat verta, ja tällä hetkellä on helppo laittaa ne ketjuihin, mutta jos - JOS - et anna heille verta, he eivät nuku eivätkä tappele!
ellauri371.html on line 159: Kullan kultti. Tiukka kamppailu paremmuudesta, taloudellinen elämä aiheuttaa shokkeja ja jo luotu on pettynyt, kylmä ja sydämetön yhteiskuntaan. Nämä yhteiskunnat ovat täysin vastenmielisiä korkeampaan politiikkaan ja uskontoon. Heidän johtajansa siellä on vain laskelma, eli kulta, jota varten he tulee olemaan todellinen kultti tälle materiaalille, Halvan maukas makeus, jonka se voi antaa...: Silloin se ei ole tarkoitettu palvelemaan hyvää, ei edes varallisuuden vuoksi, vaan yhtä vihaa etuoikeutettuja, valtion alempia luokkia he seuraavat meitä kilpailijoitamme vastaan goimien intellektuellien voima.
ellauri371.html on line 182: Kuinka saada käsiisi yleinen mielipide. Vastaanottaja ota yleinen mielipide käsiisi, sinun on saatava se järjestykseen, hämmentyneenä ilmastaen niin monia asioita eri puolilta ristiriitaisia mielipiteitä ja gojiin asti eksyvät labyrinttiinsä eivätkä ymmärrä mikä on parempaa olemalla minkäänlaista mielipidettä politiikkaan liittyvissä asioissa, joita yhteiskunta ei saa tietää, koska se tietää heidän on vain se, joka johtaa yhteiskuntaa. Tämä on ensimmäinen salaisuus.
ellauri371.html on line 333: Lehdistön hallinta. Ei ainuttakaan maxettua ilmoitusta tunkeudu yhteiskuntaan ilman valvontaamme. Olemme saavuttaneet tämän jo sillä, että kaikki uutiset on mainoxia. Uutiset saavat useat virastot, joissa ne on keskitetty kaikkialta maailmasta.
ellauri371.html on line 356: Niin näkymätön yleisön huomiolle, mutta tehokkaat toimenpiteet johtavat yhteiskuntaa menestyneimmin. Vahva mielipide ja luottamus hallitukseen, että heidän ansiostaan olemme paikalla tarpeen mukaan, kiihottaa ja rauhoittaa mieltä poliittisissa asioissa. Voi kuivua, vakuuttaa tai hämmentää tulostamalla ihan vaan jotain, eka totuus, sitten valheet, tiedot tai niiden kumoaminen, riippuen asiakkaan haaroista. Siksi he ovat aina varovaisia riippumatta siitä, otetaanko heidät vastaan hyvin tai huonosti. Kandee panna8 innokkaasti maata ennen kuin astut sen päälle. Voitamme vastustajamme varmasti kuin opgyanp!G Ъ p.!!!
ellauri371.html on line 386: Periaatteidemme ja toimintamme kaikki vahvuus perustuu siihen, että me paljastamme ja tulkitsemme ne, ne ovat taottu kirkkaaksi kontrastiksi rappeutuneille vanhoille yhteiskuntajärjestelmän määräyksille.
ellauri371.html on line 396: Toteutus. Mikä tahansa uusi asia, jonka salaisuudet ovat perustaneet yhteiskuntaamme rangaistaan myös kuolemanrangaistuksella, ja ne, jotka ovat tällä hetkellä olemassa, ovat meille tuttuja Stanit palvelevat meitä ja ovat palvelleet meitä, nostamme ja Lähetämme sinut mantereille kauas Euroopasta.
ellauri371.html on line 408: Vapaamuurarius kaikkien salaseurojen johtajana, yhteiskuntaan. Ihmiset liittyvät yleensä salaseuroihin, etenkin huijarit, urantekijät ja ihmiset yleensä. Kevyet ihmiset, joiden kanssa ei ole vaikeaa tehdä liiketoimintaa. Ja he käynnistävät suunnittelemamme koneen mekanismin. Renkaat vinkuvat... Jos tämä maailma hämärtyy, se tulee olemaan G. Aluksi meidän piti sekoittaa pakkaa \ rakentaa suurempaa solidaarisuutta yhteisön kanssa. Jos, siis jos, hänen keskuudessaan syntyy salaliitto, niin sen kärjessä tulee ei kukaan muu kuin yksi uskollisimmista palvelijoista meidän tiimissä. Luonnollisesti me, emmekä kukaan muu, johdamme vapaamuurarien teot, sillä me tiedämme mihin olemme johtava jokaisen toiminnan lopullista tavoitetta, mutta goyit eivät tiedä ei niin mitään, ei edes välitöntä tulosta: he asettuvat yleensä tyydytettävixi minuuttilaskelmalla räikeä itsetunto ojossa suunnitelmien toteuttamisessa, huomaamatta vaikka idea ei kuulunutkaan heille eikä aloite, turhaan tavaavat tätä ajatusopastamme.
ellauri371.html on line 483: Poliisijärjestö. Vapaaehtoinen poliisi on hyvällä päällä. Tämä valtakunta on anteeksipyyntö jumalalle nimeltä "Vishnu", jossa rommi on sen persoonallisuus - vanhassa ru---- Miten se tulee olemaan sosiaalisen koneen kevään mukaan, me--- katsokaamme kaikki tämä tilanne ilman virallisen poliisin apua, joka meidän kehittämiemme oikeuksien muodossa tuli kuin tali goymille, se estää hallituksia näkemästä noin klo 1/2:n ohjelmaamme. Kolmasosa aineistamme on valvoa muita ihan vaan velvollisuudentunteesta, periaatteesta halukkaina vapaaehtoiseen julkiseen palvelukseen. Älä sitten sano että on häpeällistä olla vakooja ja tiedottaja, vaan kiitettävää, mutta perusteettomat irtisanomiset rangaistaan kyllä julmasti. Sen katsotaan estävän tämän vasikoinnin väärinkäyttöä oikein. Agenttimme ovat korkeimpien joukossa, ja alempi yhteiskunta iloisen helvetin joukossa - ministeriluokka, kustantajat, kirjapainot, kirjakaupan myyjät, virkailijat, työntekijät, valmentajat, jalkamiehet jne. Tämä voimaton, ei-valtuutettu mihinkään itseensä käpertynyt tasa-arvo imee, ja siksi siellä voimaton poliisi voi vain todistaa ja raportoida ja todentaa kun santarmit tekevät hänen todistuksensa ja pidätykset taivasjoukot ja kaupungin poliisi, tai asiakkaan haaroista riippuen poliisiasioista vastaava tarkastajaryhmä. Se ei raportoinut liiketoiminnassa nähdyistä ja kuulluista poikkeavuuxista. Myös poliitikot joutuvat vastuuseen salaamista varten, jos todistetaan, että tunnustivat: Tämä on minun syytäni.
ellauri371.html on line 608: Kuninkaan valmistautuminen. Useita jäseniä siemenestä sori siemeniä jäsenestä on Daavid valmistanut kuninkaille ja heidän hallitsijoilleen, sinä ei oteta niitä perintölain perusteella, vaan myöntämällä kykyjen kehittäminen, omistaminen sisimmän politiikan salaisuudet hallintosuunnitelmiin, kuitenkin yksin eriössä kuiskien jotta kukaan ei tiedä näitä salaisuuksia. Tämän tarkoitus on tapa toimia, jotta kaikki tietävät olevansa oikeassa, ei näät voi uskoa tietämättömille piilopaikoille hänen taidettaan. Vain näitä henkilöitä opetetaan ja kerrotaan nimettyjen suunnitelmien käytännön soveltaminen, vertaamalla vuosisatoja vanhoja kokeita, kaikkia taloudellisia pakkoliikkeitä ja yhteiskuntatieteitä koskeva nollatutkimus, ja Kami! sanalla sanoen, koko lakien henki sulaa horjumattoman suussa. Luonnon itsensä uudistama ihmisen perustamista varten luotu ihmissuhde rulettaa.
ellauri371.html on line 624: BUAAAHAHAHAHAHAH! Olipa hervotonta läppää! Silti musta vaikuttaa että tän on alunperin kirjoittanut joku höynähtänyt valtiotieteen harrastaja taustapaperixi jollekin parannetulle perustuslaille. Tushkin tää on alunperin ollut mikään pilkkakirjoitus eikä salaliittopaperi, vaan ihan vakavalla lärvällä tehtyä yhteiskuntafilosofista sepustusta tyyliin Plato, Adam Smith ja Marx.
ellauri373.html on line 49: Ferdinand Emmanuel Edralin Marcos (11. syyskuuta 1917 – 28. syyskuuta 1989 Honolulu, Havaiji, Yhdysvallat) oli Filippiinien kymmenes presidentti ja diktaattori. Hän hallitsi Filippiinejä vuosina 1965–1986, kunnes hänet syrjäytettiin. Yhdysvaltojen loppuun asti tukema Marcos tuli tunnetuksi paitsi valtavasta korruptiostaan ja nepotismistaan, myös vaimonsa Imelda Marcosin tuhansia pareja käsittävästä kenkäkokoelmasta. Marcos piti hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Hänen tukijoitaan olivat muun muassa Lyndon B. Johnson, Richard Nixon ja Ronald Reagan. Marcos tuki Yhdysvaltain käymää Vietnamin sotaa (1959–1975) ja lähetti sotilaita Vietnamiin. Filippiineillä oli Marcosin aikana Yhdysvaltain asevoimien sotilastukikohtia ja joukkojen kokooma-alueita, kuten Clark Air Base ja Subic Bay Naval Base, mikä toi Filippiinien talouteen miljardeja dollareita. Marcosin visiona oli Bagong Lipunan, uusi yhteiskunta. Hänen mukaansa koko kansan oli työskenneltävä yhteisen päämäärän eteen. Hän takavarikoi business-oligarkian yritykset, jotka päätyivät Marcosin suvun ja ystävien haltuun.
ellauri373.html on line 437: joita yhteiskunta käytti. (* Gb on huolissaan iff p°
ellauri373.html on line 614: Salaa, hiljaa, mutta nopeasti yhteiskunta "Bne- Moishe" alkoi kehittyä. Kun alat seurata sen evoluution kulkua seuraten muistelee tahattomasti aikoja kaukaisen antiikin vaihto, kun sen salaisuuden tarkoituksiin propagandaa, matkusti jatkuvasti Rabbi Akiba: hän myös kaikissa maissaan luomuksia, loi siemenet ja perusti järjestöjä juutalaisten närkästyksen lasku Roomaa kohtaan, puhkeaminen Astu keisari Hadrianuksen valtakuntaan.
ellauri373.html on line 616: Monissa kaupungeissa Venäjällä, Romaniassa, NI, Galicia ja Puola, Bne Moishe -yhteiskunta perustuu Lodgen kuilu, nimeltään "Lishkot" (Бізпкоі). Heidän seuraukset leviävät edelleen ja ulottuivat Pariisiin, Berliiniin, Englantiin, Varsovaan ja Palestiinaan.
ellauri373.html on line 712: Löwenberg ja Kingscourt viettävät seuraavat kaksikymmentä vuotta saarella erillään sivilisaatiosta. Kun he pysähtyvät Palestiinassa matkalla takaisin Eurooppaan vuonna 1923, he ovat hämmästyneitä nähdessään maan, joka on muuttunut radikaalisti. Virallisesti "New Society" -niminen juutalainen järjestö on sittemmin noussut, kun Euroopan juutalaiset ovat löytäneet uudelleen Altneuland- alueensa ja asuttaneet sen uudelleen ja ottaneet takaisin oman kohtalonsa Israelin maassa . Maa, jonka johtajien joukossa on vanhoja tuttavia Wienistä, on nyt vauras ja hyvin asuttu, ja siellä on kukoistava osuuskunta , joka perustuu huipputeknologiaan, ja siellä asuu vapaa, oikeudenmukainen ja kosmopoliittinen moderni yhteiskunta. Haifassa Löwenberg ja Reschid Bey tapaavat ryhmän juutalaisia johtajia, jotka vievät heidät kiertueelle maassa. He vierailevat eri kaupungeissa ja siirtokunnissa, mukaan lukien kibbutzissa ja moshavissa , missä he todistavat juutalaisen yhteisön sosiaalista ja taloudellista muutosta. He oppivat myös uusien teknologioiden kehittämisestä ja juutalaisen yliopiston perustamisesta, joka on tieteellisen tutkimuksen eturintamassa. Arabeilla on täysin yhtäläiset oikeudet kuin juutalaisilla, ja arabien insinööri on Uuden seuran johtajien joukossa, ja useimmat maan kauppiaat ovat armenialaisia, kreikkalaisia ja muiden etnisten ryhmien jäseniä. Kaksikko saapuu yleisen vaalikampanjan aikaan, jonka aikana fanaattinen rabbi perustaa poliittisen alustan väittäen, että maa kuuluu yksinomaan juutalaisille ja vaatii ei-juutalaisilta äänioikeuden poistamista, mutta lopulta häviää. Hahaa hohoo. Boom boom boom.
ellauri377.html on line 181: Se on ristiriidassa lunastuksen käsitteen kanssa, joka saavutetaan sovittamalla ihmiskunta jumalallisen kanssa jollain välirahalla. Marxilaisuus on siis "gnostinen", koska se väittää, että täydellinen yhteiskunta maan päälle voidaan perustaa, kun proletariaatti on kukistanut kapitalismin. Samoin natsismia pidetään "gnostisena", koska se väittää, että utopia voidaan saavuttaa saavuttamalla rodullinen puhtaus, kun mestarirotu on vapauttanut itsensä rodullisesti alempiarvoisista ja rappeutuneista.
ellauri381.html on line 678: Yleisö puhkesi suunnattoman pitkiin aplodeihin, kun säveltäjä Kaija Saariahon, kirjailija Sofi Oksasen ja dramaturgi-kääntäjä Aleksi Barrièren uutuusooppera Innocence sai viimein Suomen ensi-iltansa Kansallisoopperassa perjantaina 21.10.2022. Ooppera käsittelee väkivallan virkistävää vaikutusta yhteiskuntaan, perheisiin ja ihmisten elämään kaiken kaikkiaan.
ellauri382.html on line 238: Elämä on kovaa, yhteiskunta armoton, ihmiset ilkeitä ja sitten sinä kuolet. Ainoa merkitys olemassaolollesi on se, että selviydyt hengissä, lisäännyt ja panet geenisi ja meemisi kiertoon seuraavalle sukupolvelle. Se (paneminen) oli hetkittäin kyllä mukavaa. Life is hard and then you die. Revi siitä huumoria.
ellauri383.html on line 86: Siltä vähän näyttää: Wismarissa syntynyt ja Berliinissä asuva näytelmäkirjailija ja kirjailija Anne Rabe on juuri ehdolla Saksan kirjapalkinnon saajaksi. Uudella romaanillaan "Onnen mahdollisuus" hän kertoo autofiktiivisen tarinan Stinestä, joka kasvoi DDR:ssä järjestelmälle uskollisessa perheessä ja jonka koordinaattijärjestelmä joutui sekaisin muutoksen vuoksi. Anne Rabe puhuu myös totalitaarisen yhteiskuntajärjestelmän pitkän aikavälin seurauksista jokaiselle yksilölle.
ellauri383.html on line 199: Stiglitz etsii kirjassaan hyvää yhteiskuntaa ja löytää sen Pohjoismaista. Siellä tiedetään sääntelyn, verotuksen ja julkisten palvelujen tarkoitus. Mutta kaikki ei ole hyvin sielläkään. Uusliberalistiset ajatukset ovat nousussa myös Ruotsissa ja Suomessa. Stiglitzin mukaan Suomi on pahasti jälkijunassa kikyloikassa.
ellauri383.html on line 218: Tällaisten rikosten sakkoja keskiaikaisessa Walesissa käytettiin osittain estämään perheitä kehittämästä haitallisia riitoja, jotka vahingoittaisivat koko yhteiskuntaa. Det går inte an! Emme kuitenkaan tiedä, kuinka yleistä raiskaus tai tämä rangaistus rikoksesta oli Walesissa tällä hetkellä. Eli siis kuinka yleistä?
ellauri383.html on line 633: Minusta tuntuu että ovat muita paljon lähempänä aitoa suomalaista yhteiskuntaa ja sen lisäksi ovat vapaamielisempiä kuin muut puolueet valittuaan varapuheenjohtajaksikin HOMON joka on parisuhteessa Afrikasta tulleeseen tummaihoiseen mieheen.
ellauri384.html on line 231: Heller osaa juutalaisena hyvin kuvata kunnottomia paskiaisia, joista Rembrandt oli 1. Kun lyydialaiset keksivät rahan 600-luvulla ennen Kristusta, avautui voiton mahdollisuus, ja heti kun voitto astui kuvaan, kuvaan astui myös ihmisiä, jotka halusivat hankkia sitä mieluummin kuin tehdä mitään muuta. Ja aina kun on mahdollisuus hankkia enemmän rahaa rahasta kuin mistään muusta, valtion energiat keskittyvät yhä enemmän tuottamaan rahaa, johon ei ole mitään yleistä tarvetta ja joka syrjäyttää ne hyödykkeet, joita tarvitaan terveyden, fyysisen hyvinvoinnin ja mietiskelyn ylläpitoon. Aina kun on enemmän rahaa kuin rahalla ostettavia tuotteita, yhä suuremmalla rahalla ostetaan enemmän rahaa. Pankkitoiminta kohoaa vallitsevaksi, juristien ja kirjanpitäjien määrä kasvaa, ja yhteiskunta tulee hajanaiseksi ja sotilaallisesti heikoksi. Tässä finanssiympäristössä monet kukoistavat ja vielä useammat suistuvat suoraan helvettiin hukkumaan kuumaan melassiin.
ellauri386.html on line 121: Niissä yhteiskuntapiireissä, joissa äitinikin silloin liikkui oli vielä naittajaeukkoja. Niinpä erääseen nimenomaan äitiäni varten järjestettyyn tilaisuuteen kutsuttiin kerran kaksi nuorta miestä, jotka etsivät itselleen morsianta. Kun äidiltäni jälkeenpäin kysyttiin, pitikö hän näistä, hän vastasi: En, pidin enemmän siitä ukkelista, joka jutteli ja nauroi koko ajan. Hän tarkoitti isääni. Ennen vanhaan yli neljäkymmenvuotiaita pidettiin jo vanhuksina ja isä, joka oli syntynyt vuonna 1799, oli tuolloin neljäkymmentäkaksivuotias.
ellauri386.html on line 418: Kirja pilkahtaa nyky-yhteiskuntaa, mutta pääpaino on satiiri romanttisista ritarillisuuden ideoista ja Sir Walter Scottin romaaneissa ja muussa 1800-luvun kirjallisuudessa yleisestä keskiajan idealisoinnista . Twain ei pitänyt Scottista ja erityisen inhoavasti, koska hän syytti hänen eräänlaista taistelun romantisointia siitä, että eteläiset osavaltiot päättivät taistella Amerikan sisällissotaa vastaan. Sir Walter teki jokaisesta punavyöstä etelässä majurin tai everstin, kenraalin tai tuomarin ennen sotaa; ja hän oli myös se, joka sai nämä herrat arvostamaan näitä vääriä koristeita. Sillä hän loi siellä nazat ja kastin, ja myös arvostuksen nazoja ja kastia kohtaan sekä ylpeyden ja ilon heistä. Sir Walterilla oli niin suuri käsi eteläisen luonteen luomisessa, sellaisena kuin se oli olemassa ennen sotaa, että hän on suuressa määrin vastuussa sodasta.
ellauri386.html on line 469: Aleksandr Nikolajevitš Radishchev ( venäjäksi : Александр Николаевич Радищев ; 31. elokuuta [ OS 20. elokuuta] 1749 – 24. syyskuuta [ OS 12. syyskuuta] 1802) oli venäläinen kirjailija ja suuri yhteiskuntakriitikko. Lodu syntyi kartanolla aivan Moskovan ulkopuolella, pieneen tataarisukuun kuuluvaan aatelisperheeseen.
ellauri389.html on line 241: Nojuu ensinnäkin hän on republikaani, pitkä miinus heti avauxessa. Hänen mielestään tämä riittääkin ratkaisuxi loppuihinkin ongelmiin. Hänen mielenfilosofiassa puolustamansa näkemykset synnyttävät hänen tarjoamiaan ratkaisuja vapaan tahdon luonteeseen liittyviin metafysiikan ongelmiin ja yhteiskuntatieteiden filosofian ongelmiin, ja nämä puolestaan synnyttävät hänen tarjoamiaan ratkaisuja moraalifilosofian ja poliittisen filosofian ongelmiin. Eli samaa taantumusta kehiin oikein leveällä pensselillä. Lue lisää: Dimova-Cockson, Maria (2012), "Republikanismi, vapauden filosofia ja idealismin historia: Philip Pettitin haastattelu." [kuollut linkki]
ellauri390.html on line 223: Romaani oli yksi suosituimmista kirjallisista tapauksista Venäjällä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Seikkailunhaluinen juoni, psykologisesti ja realistisesti tarkat kuvat hahmoista, tutut paikat, joissa toiminta tapahtuu, tyypillisiä luonnoksia eri yhteiskuntaluokkien elämästä - kaikki tämä herätti lukijassa kiinnostusta ja laajaa keskustelua. Lausumat olivat hyvin erilaisia: I. S. Turgenev kutsui sitä "hölynpölyksi", kuuluisa kustantaja ja toimittaja A. S. Suvorin huomautti ironisesti teoksen "stenografismista" ja V. I. Nemirovich-Danchenko päinvastoin oli yksi enemmistölukijoista, jotka ylistivät romaanin korostaen erityisesti sen sexuaalirikollisen toiminnan dynaamisuutta.
ellauri390.html on line 225: "Pikkuhiljaa" romaani alkoi unohtua. Mutta 1900-luvun 80-luvun lopulla, perestroikan aikana, se julkaistiin uudelleen kahdessa osassa (julkaistiin sitten uudelleen vuosina 1994 ja 2005), sillä sen kuvaamat sosiaaliset ongelmat olivat kapitalismin mukana palanneet. "Tämä kirja on yhdistelmä seikkailunhaluista romaania, jossa on selkeä salapoliittinen juonittelu ja erittäin sosiaalista teosta, joka osoittaa, kuinka mittaamaton kuilu erottaa venäläisen yhteiskunnan 'huiput' ja "pohjat", agraari oligarkia ja urbaani pohja. Molemmat näistä olosuhteista varmistavat kirjan menestyksen molemmissa yhteiskuntaluokissa." — I. Skachkovin vuoden 2005 painoksen esipuheesta
ellauri390.html on line 273: Romaanissa esitetyissä tilanteissa ei ole sijaa jaloudelle ja kunnialle, ei ole sijaa edes perusinhimilliselle ystävällisyydelle ja säädyllisyydelle. Hirviömäinen yhteiskuntarakenne tuhoaa ihmisessä kaiken hyvän ja jyväshyvän. Julmuus ja laittomuus - sosiaalinen, kansallinen, aineellinen - voivat ja saavat aikaan vain vielä suurempaa julmuutta ja laittomuutta. Yhteiskunta on kuuro, yhteiskunta on välinpitämätön. Sellainen yhteiskunta tuhoaa itsensä. Kirjoittaja syyttää häntä kertoen tarinan ankarasti ja samalla yksinkertaisesti, ilman koristelua tai epiteettejä. N. S. Leskovin [Mitä vittua?] romaania "Pietarin slummit" pidettiin "sosialistisimpana venäjän kielen romaanina".
xxx/ellauri013.html on line 373: Ihmiskunnan kaikkein sitkeimpiä harhaluuloja on ollut se, että eräät ihmiskunnan osat ovat moraalisessa suhteessa muita paremmat. On varsin luonnollista ajatella hyvää itsestään ja tämän perusteella - mikäli asianomaisen sielunliikkeet ovat kyllin yksinkertaiset - myöskin omasta sukupuolestaan, yhteiskuntaluokastaan, kansastaan ja ajastaan. (Touché, Bert?)
xxx/ellauri027.html on line 1364: Väitöskirjan motto on Russellin raamatullinen elämänohje “Älä seuraa joukkoa pahuuteen”. Halusiko Russell sitten johtaa joukkoja, vai pysyä niistä erossa? Mistä joukosta tarkkaan ottaen oli kyse? Russellin elämän aikana käytiin kaksi maailmansotaa, natsismi ja fasismi nousivat ja tuhoutuivat, Britannian maailmanvalta romahti, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kohosivat suurvalloiksi, asevarustelu sai globaalit mittasuhteet, yhteiskuntaluokkien suhteet muuttuivat, ‘viktoriaaninen’ arvomaailma rapautui, uusia yhteiskunnallisia voimia ja liikkeitä syntyi jne. Himanen ei tällaisia tapahtumia edes ohimennen mainize, ei edes Bertin pasifismia ja vankilareissua.
xxx/ellauri056.html on line 303: Monet Maurisen luettelemista hienoista asioista on kyllä luxusta, karkkeja ja kylmiä paloja apinan aterioiden välillä. Mut monet niistä on apinasuvun elinkeinoja, kuten avioliitto uskonto hyvännäkösyys ja luottokelpoisuus. Ei pelkkä onnen ruiskahdus oo riittävää, pitäähän pennut myös elättää. Sellanen sankarillinen uhraus on yhteiskuntaruumiin solun apoptoosia. Maurice ei ihan huomioinut selfish geneä eikä vielä selfixempää memeä. Vaik ois luullut amatööritermitistiltä.
xxx/ellauri059.html on line 306: ”Optimismi on ihmisen perustila. Ilman optimismia ei olisi mitään, ei koko tätä yhteiskuntaakaan. Optimisti on touhukas ihminen, joka rakentamalla hyvää pitää koossa koko meininkiä.”
xxx/ellauri059.html on line 498: Komea aikalaisdraamasarja kuvaa renessanssiajan mahtavinta pankkiirisukua, joka vaikutti syvästi yhteiskuntaan ja politiikkaan Firenzessä, Roomassa ja laajemminkin Toscanan maakunnassa.
xxx/ellauri086.html on line 113: Gustafsson on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1976. Ennen uraansa kansanedustajana Gustafsson on työskennellyt konepuuseppänä, koulutussuunnittelijana sekä Murikka-opiston rehtorina opiston ensimmäiset kymmenen toimintavuotta (1977–1987).
xxx/ellauri087.html on line 611: Syrjäytymisvaaraa tällä pojalla ei ollut. Hän pääsi saman tien töihin Teiniliittoon, joka 1960- ja 70-lukujen vaihteessa eli kukoistuskauttaan vasemmalta puhaltavassa myötätuulessa. "– Miellyttämisen halu ei kuulu sukuni vahvuuksiin, Yrjö naurahtaa ja puhuu kymmenisen vuotta sitten kuolleesta isästään, taidemaalari ja pilapiirtäjä 'tuplayrjö' Jurij Georg Engeströmistä, paljon ja rakastavasti." ”Miellyttämisen halu ei kuulu sukuni vahvuuksiin.” No ei tosiaan, se nähdään sen massayrittäjäpojastakin, joka on raivoissaan kun Sanna Marin ei sitä tottele. ”Suomi on pieni ja simppeli yhteiskunta. Täällä ollaan tyhmiä, täällä on helppo pioneeriliittolaisten kähmiä. Toivottavasti päättäjät eivät pilaa tätä kaikkea.”
xxx/ellauri091.html on line 92: "Parisuhde, lapsia, menestynyt ura josta tykkään, taloudellinen vakaus, tietoisuus maailman menosta ja tapahtumista, toivon että pystyn vaikuttamaan yhteiskuntaan positiivisesti." Nainen 20
xxx/ellauri091.html on line 274: Eli mitä opimme tästä? Että herrasväistä tulee kansan parhaat johtajat, ja niistä tulee tottelevaisempia kun niitä kesyttää joku Mr. Mottin kaltainen paskanpuhuja. Kristus on kallio ja aurinko, koskivoima ja sillä tuotettava valo. Kristus on lähes kaikki mitä teollistuva yhteiskunta tarvizee. Kunpa työläisetkin tajuaisi tän. Mr. Mottin käynnistä seurasi hurja määrä opiskelijoiden välisiä yhdyntöjä, ettei se ihan turha reisu ollut. Suomenkieliset ja ruozinkieliset, pakkokirkolliset ja vapaakirkolliset, vanhasuomalaiset ja nuorisuomalaiset, perustuslailliset ja -laittomat, kaikki yhteisessä hyörinässä. Tätä koettiin jo helmikuun manifestin aikana.(Ei se ihan kommunistisen manifestin veroinen jamboree ollut, mutta ei huono.) Nyze erikoisesti korostui. Oli jumalan ihme etteivät valtiolliset näkökannat kyenneet nostamaan muureja herrasväkien välille. (Huonommiin kävi sitten vuoden 1918 tapahtumissa, mutta nehän ei olleetkaan herrasväkeä.)
xxx/ellauri091.html on line 318: Seuraavaxi (tai seuraavassa jaxossa) käsittelen ekologisesti ajatusta, että oikeisto/vasemmisto kissanhännänveto on oikeasti termiittiapinoiden päättämättömyyttä siitä mihin suuntaan pitäis lajina mennä, kohti yhteiskuntahyönteistä vaiko pysyä vaan yxilö- ja klaanierritoriaalisella linjalla. Pyramidimainen klaani on oikeastaan vaan raffinoidumpi versio tosta turnauskilpailusta. Turnaustaulukko on pyramidinmuotoinen, ja se tuottaa nokintajärjestyxiä, nazoja ja nazeja.
xxx/ellauri103.html on line 360: Harry on elitistinen ja rasistinen kermaperse, joka on olevinaan jotain parempaa kuin muut, sinistä velhoverta, esi-isätkin jo holier than thou velhokermaperseitä. Siinä tiivistyy brittiläinen luokkayhteiskunta kuin Maggi lihaliemikuutiossa. Sen iskä joka oli sattumalta aivan samannäköinen kuin Harry, oli X-sukupolvea kuten HK ize, ja yhtä öykkäri koulukiusaaja kuin koulukiusattu Jaanakin. Harrystä tulee kirja kirjalta jonkinlainen Aslan leijonan tyyppinen jeesus-avataari. Aivan liian osoittelevasti ja pärstäkertoimella jaellaan valkoisia ja mustia rohkelikkohattuja. Ällöjä perinteisiä sankareita ja roistoja. Kukkoilu ja luikertelu ihan ennustettavissa rodusta ja hatun väristä.
xxx/ellauri104.html on line 1177: Patriarkaalinen avioliittokäsitys liittyi, kuten todettua, laajempaan uskonnollisesti väritettyyn ihmis- ja yhteiskuntakäsitykseen. Kun tasavertaisuuteen pohjautuva avioliittokäsitys sitten murtautui esille, oli silläkin oma näkemyksellinen ja sosiaalinen kontekstinsa. Onko mitään vastaavaa todettavissa, kun laajennettu avioliittokäsitys nyt levittäytyy yhä useampiin maihin maailmassamme? Voisiko sekin olla jonkin laajemman yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kehityssuunnan ilmaus? Mikä voisi olla sen konteksti?
xxx/ellauri104.html on line 1226: Avioliiton perusta on paljon syvemmällä kuin vain kahden ihmisen rakkaudessa, syvemmällä kuin kohdunkaula, ei siihen siittimellä yllä. Avioliiton ikiaikainen perusta on yhteisöllinen ja lopulta myös yhteiskunnallinen. Kirkon opin mukaan avioliitto on suorastaan iloisen jumalan ja läpeensä tyytyväisen eevan kahdenvälinen instituutio, jolle kirkko mielellään oman tunnustuksensa pohjalta rukoilee siunausta ja toimii tirkistelijäviranomaisena mikäli termiittiyhteiskunta tämän valtuutuksen antaa.
xxx/ellauri104.html on line 1346: Kategoria(t): Elämä ja yhteiskunta, Kielet ja kulttuurit, Väärinymmärryksiä. Kirjoittaja: Arto Mustajoki. Lisää kestonilkki kirjanmerkkeihisi.
xxx/ellauri113.html on line 66: Vaivaako yhteiskuntaamme älyllinen laiskuus? – Esko Valtaoja: Aivobodausta tarvittaisiin enemmän. Esa Saarinen, Esko Valtaoja ja Mikko Lahtinen kertoivat Ylelle 2015 arvionsa siitä, onko fyysisen terveyden ihannointi sivuuttanut älyn ja ihmisyyden kehittämisen. Joku voisi päätellä, että on, ainakin, jos katsoisi sosiaalisen median kuvavirtaa eli omakuvia itsestä urheilemassa. Olishan se hienompaa kun porukka laittas nettiin selfieitä omasta izestä ajattelemassa. Me ostettiin Helmille villahuopa että se voisi paremmin ajatella gradua. Se onnistuu parhaiten sängyn päällä pötköllään. Eski pystyy kävelemään ja ajattelemaan samalla, mutta se onkin fixumpi kuin Gerald Ford. Rakkaudellisuutta ei kannata treenata salilla. Se sujuu parhaiten purukumi suussa ilman salihousuja.
xxx/ellauri125.html on line 53: Juryn arvoisat naiset ja herrat, useimmat niistä sukupuolirikollisista, jotka himoizevat jotain sykkivää, suloisentuskallista, fyysillistä mutta ei välttämättä (kyllä mielellään) yhdynnällistä suhdetta johonkin tyttölapseen, ovat vaarattomia, epäkelpoja, passiivisia, arkoja mamuja, jotka pyytävät vain, että yhteiskunta saisi heidän harjoittaa käytännöllisesti kazoen harmitonta, niinsanottua poikkeuxellista käytöstään, pieniä kuumia kosteita sexuaalisia hairahduxian, ilman että poliisi ja seurakunta ja vanhemmat hyökkäävät heidän kimppuunsa. Me emme ole sexuaalipaholaisia! Me emme välttämättä raiskaa kuten kunnon sotilaat. Me olemme onnettomia, lauhkeita koirankazeisia herrasmiehiä, riittävän eheitä hallitaxemme taipumuxiamme aikuisten läsnä ollessa, mutta valmiita antamaan vuosia ja taas vosia elämästämme saadaxemme mahdollisuuden koskettaa "nymfettiä".
xxx/ellauri125.html on line 615: Munamies sulatti sydämiä Putouksessa vuonna 2011. Hän lupaa viedä katsojat nostalgiamatkalle. Munamies ja muut aiempien kausien hahmot tekevät paluun. Sen sijaan uusien hahmojen sketsihahmokilpailua ei tänä vuonna nähdä. Putous on vuosien saatossa uudistunut ja suulaimpien arvostelijoiden mukaan siitä on tullut koko perheen ohjelman sijasta täysin lastenohjelma. Nieminen arvostaa sitä, että lapset ja teinit viihtyvät ohjelman parissa, mutta hän haluaisi tuoda myös aikuisille katsojille laatusisältöä. Luvassa on muun muassa ajankohtaista yhteiskuntakritiikkiä sekä aivan uusi osio: munaa mekkoon.
xxx/ellauri127.html on line 210: Meidän yhteiskuntakoneistomme on rakentunut yksilön varaan, vaikka muuta voisi
xxx/ellauri127.html on line 358: Lukuisesti lukema ja suosittu romaani toi mainetta Stratton-Porterille. Kirjan koko teksti on saatavilla verkossa monissa paikoissa, kuten osoitteessa ClassicReader.com. New York Times kutsui romaania "merkittäväksi". Patricia Raub kertoi romaanin naisista tuon vuosikymmenen aikana, "Stratton-Porter vakiinnutti sankaritarinsa kuvaamalla Elorna Cumstickin vuonna 1909 julkaistussa A tyttö Limberlostissa, ja hänen päähenkilöidensä kuvaus pysyi käytännössä muuttumattomana sen jälkeen. Terve, järkevä ja kaunis Elorna on myös myötätuntoinen, itsevarma ja älykäs: 'Ei ollut minkäänlaista kärsimystä, jota tyttö ei voinut myötätuntoa, ei työtä, jota hän pelkäsi yrittää, eikä yhtään tutkittavaa aihetta, jota hän ei ymmärtänyt.' Kun komea nuori sankari saapuu paikalle, Elorna vangitsee hänet välittömästi, vaikka fyysisesti houkutteleva, mutta itsekäs yhteiskuntatyttö väittää jo hänen. Elornan hyve voittaa hänet sankarin. Yhdistys Elornan kanssa kehottaa yhteiskuntatyttöä uudistumaan: hän lupaa olla tulevaisuudessa enemmän kuin Elorna. " Toinen arvostelija kirjoitti sen "tämän kirjan sankaritar on virkistävä esimerkki nuoresta naisesta, jonka todellinen houkuttelevuus on hänen rohkeudessaan ja älykkyydessään, erityisesti kärsimysten edessä, vaikka hänellä on edelleen terveellinen huolenaihe siitä, kuinka hänet" puusepäksi ". Hän omaksuu myös syvän rakkauden Jumalan luomakuntaan olematta raivostunut ympäristönsuojelija. - - Elornan ainoa kiintymys on naapuriparista, jolla ei ole omia lapsia. Tässä kylmässä ilmapiirissä Elorna kukoistaa ihmisen harvinaiseksi jalokiveksi; Sen sijaan että hän katkeroituu äitinsä tavoin, hän palaa rakkauteen äitinsä huolimattomuudesta ja osoittaa huomattavaa kekseliäisyyttä vastaamaan haaveisiin, joita hänen unelmansa tavoittavat, kun hän yrittää selvittää uudelleen uskollisesti äitinsä käskyille. - - Elorna on huomattavan kärsivällinen ja rakastava tehdessään läpi. vaikeissa koettelemuksissa, mutta sen sijaan, että hän olisi uskomaton, sairaanherkullinen hahmo, hän osoittaa malttia, ahdistusta ja kulkee joskus hienolla rajalla äitinsä tottelevaisuuden ja tiettyjen asioiden piilottamisen oikeuttamisen välillä. Esseen, Joan Aiken mainitsi kuvauksen Elorna n Lunchbox hyvänä esimerkkinä yksityiskohtia kirjallisesti.
xxx/ellauri129.html on line 402: Nuoren kirjailijan vanhempien on vaikea hyväksyä, että yhteiskunta syyttää ongelmasta heitä, vaikka he ovat uurastaneet kuumeisesti hoivatakseen oireilevaa lastaan.
xxx/ellauri130.html on line 109: Tiimin parhaiston on suojeltava laahusta koska ne on pahixille parhaita saaliita ja koska muuten ei laahus pysy yhteiskuntasopimuxessa. Tiimin keskinäinen luottamus on pääasia, sitähän se usko on. Lujaa luottamusta siihen mikä ei näy. Pierukaan ei näy, sitä ei saa vangituxi paperpussiin eikä maalatuxi sinisexi, mutta on se silti täyttä totta. Valot sammuu, haju jää.
xxx/ellauri134.html on line 536: Termiitit luokiteltiin pitkään omaksi lahkokseen, mutta 2000-luvulla se on siirretty torakoiden lahkon ryhmäksi. Entomological Society of America siirsi esimerkiksi omassa taksonomiassaan termiitit torakoiden lahkoon vuonna 2018. DNA:n sekvensoinnin perusteella termiitit erosivat torakoista 150 miljoonaa vuotta sitten ja kehittyivät eusosiaalisiksi. Termiittien yhteiskuntakäyttäytyminen kehittyi noin 50 miljoonaa vuotta aiemmin kuin esimerkiksi muurahaisten tai mehiläisten vastaava käyttäytyminen. Vanhinta termiittityyppiä edustaa Mastotermitidae-heimo. Ne ovat suurikokoisia ja torakkamaisia. Heimon ainoa nykyisen elävä laji on Mastotermes darwiniensis. Sen suvusta on fossiileja eoseenikaudelta ja ne ovat hyvin samanlaisia kuin nykyään elävä laji. Meiatermes-suvun fossiileja on varhaisliitukaudelta. 130 miljoonaa vuotta vanha työläisfossiili on ensimmäinen todiste eusosiaalisesta käyttäytymisestä.
xxx/ellauri136.html on line 297: Järjestelmän ensimmäiset kolme osaa osoittavat, miten runoja analysoidaan yhteiskunnan yhteiskunnallis-historiallisen kehityksen, runoilija- ja yhteiskuntayhteyden ja teoksen genren omaperäisyyden näkökulmasta.
xxx/ellauri136.html on line 437: Uutiset ja yhteiskunta
xxx/ellauri136.html on line 622: Suomalaisten suurten kaupunkien nimet ovat kiinalaisia, kuten Xinjingin kaupunki, jonne Nooran äiti muuttaa. Se on entinen Kajjaani. Veden alle joutuneesta Helsingistä tulee intialaisten ja kiinalaisten snorklaajien asuttama Halsingih, jossa suomalaiset ovat kummallisia aboriginaaleja. Autojen sijasta kulkuneuvoina toimivat sähkövoimalla kulkevat potkulaudat ja valaisimina käytetään valoa tuottavia perskärpäsiä. Muovihauta voidaan tulkita kritiikiksi nykyistä kulutusyhteiskuntaa kohtaan. Sieltä löytyy paljon käyttökelpoista tavaraa, jonka ihmiset ovat tosta vaan heittäneet pois. Yksi selkeimmistä eettisistä kannanotoista tiemestareilta tulee esiin Nooran ja Senjan keskustelussa, kun he ovat tutkimassa muovihautaa ja etsimässä sieltä jotain käyttökelpoista. Tytöt ihmettelevät, miksi entismaailman ihmiset ovat heittäneet pois toimivia muovitavaroita.
xxx/ellauri137.html on line 68: Suomessa kulttuurisota ei ole ihan näin kiihkeää, mutta jakolinjat ovat tismalleen samat. Vielä runsas kymmenen vuotta sitten evoluutiopsykologia oli paljolti pienen porukan asia. Sitä harrastettiin skeptikkojärjestö Skepsiksessä, dawkinsilaiseen ateismiin hurahtaneessa Vapaa-ajattelijain liitossa ja Darwin-seurassa, jonka perustamisen yksi syy oli, että ”evoluutioteorian sovellukset ovat olleet syrjittyjä yhteiskuntatieteissä”. Kirjallisia opinkappaleita julkaisi pieni Terra Cognita -kustantamo.
xxx/ellauri138.html on line 198: Tuhon vuosisata (20. siis) joka kiertelee ja tuhoaa jutkurottia enemmän kuin mikään aiempi - miljoonat ja taas miljoonat tavalliset koukkunokat joutuvat kärsimään menetyksen toisensa perästä, julmuuden toisensa perästä, pahuuden toisensa perästä. Enemmän kuin puoli maailmaa joutui alistumaan patologiselle sadismille (ml kommunismille) yhteiskuntakäsitteenä, julman verovainon pelko säätelee ja kahlehtii kokonaisia yrittäjäyhteisöjä, yrittäjäyksilön elämän alennustila organisoidaan ja viedaan läpitte historiassa aikaisemmin tuntemattomassa mittakaavassa, vasemmiston aaterikolliset hajottavat ja orjuuttavat kansakuntia ja riistävät niltä kaiken kaiken, väestö demoralisoituu niin että se aamuisin sängystä noustessaan on kuin Babbitt: ei tunne pienintäkään halua kohdata uutta päivää, valkoinen nymfetti olikin vaan unta ja tytär käyttää väärää pahanhajuista hammastahnaa, kaikki tämän vuosisadan kammottavat koetinkivet!
xxx/ellauri139.html on line 267: Ollen solidaarinen "yksinäiselle ajattelijalle" Lebedev esiintyy romaanissa vastaan Gertsenin tieteellisen tiedon apologiaa. Kuten Petsherin, Dostojevski Lebedevin suulla puolustaa uskontoa yhteiskuntaelämän välttämättömänä perustana.
xxx/ellauri139.html on line 300: "Ajatuksen syvyydessä ja hänen käsittelemänsä moraalisen maailman tehtävän laajuudessa, kirjoittaa Shtshedrin, tämä kirjailija seisoo täydellissenä kummajaisena. Hän ei vain tunnusta niiden intressien laillisuutta, jotka liikuttavat tämän ajan yhteiskuntaa, vaan jopa menee pitemmälle, siirtyy ennustajan ja profeetan rooliin, jossa asettaa ei välittömien vaan myöhempien apinaston pyrkimysten tavoitteen." Tämän osoituksena Shtshedrin viittaa Idiootti-romaaniin, jossa Dostojevski "teki yrityksen kuvata sellaista aappatyyppiä, joka saavuttaa täyden moraalisen ja henkisen tasapainon".
xxx/ellauri139.html on line 302: Shtshedrin kirjoitti, että sen tehtävän edessä, jonka Dostojevski otti suorittaakseen, tunnetussa määrin "kalpenevat kaikki mahdolliset kysymykset naisten työstä, arvojen määräytymisestä, ajatuksen vapaudesta"... "Tämä, kirjoittaa satiirikko, niin sanotusti lopullinen päämäärä, johon nähden kaikkein radikaaleimmatkin kaikkien muiden yhteiskuntaa kiinnostavien kysymysten ratkaisut vaikuttavat vain väliasemilta". Mutta samalla Shtshedrin osoitti kiivaasti kirkuvia ristiriitoja, joita esiintyy Idiootissa, kuten myös muissa kirjailijan teoksissa. "Ja mitä sitten? huolimatta sellaisen tehtävän säteilyvoimasta, joka sokaisee kaikki tilapäiset edistyksen muodot, herra Dostojevski, kirjoitti Shtshedrin, vähääkään ujostelematta tuhoaa itse asiansa saattamalla häpeään apinoita, joiden ponnistukset ovat suuntautuneet samaan suuntaan, johon ilmeisesti pyrkii myös tekijä erittäin pätevällä päättelyllään. Halpa niin sanotun nihilismin pilkka ja häiritsevä halveksunta, jonka syyt aina jäävät selvittämättä, kaikki tämä värittää herra Dostojevskin tuotantoa rokonarpiseksi, täysin hänelle vieraan, ja korkeasta taiteellisesta tasosta kertovien kuvien ohella loihtii esiin kohtauksia, jotka
xxx/ellauri148.html on line 512: Olin niin sanoakseni luonut etiikalleni itse pohjan - eikä se ollut yhteiskuntaetiikkaa eikä uskonnollista, vaan vastalauseen etiikkaa. Olen vastarannan kiiski, minä sanoin itselleni: sitä on liikkeellä kai kissoissa, kiiskissä ja apinoissa, ainakin kaikissa eläimissä jolla on kärsiä. Pahantekijätkin esittävät vastalauseen ja ovat pettyneitä kun heidän asiansa alkavat mennä huonosti ja toiset pahantekijät tekevät heille sen mitä nämä olivat tehneet heille. Napoleon, joka lähetti miljoonia kuolemaan, protestoi Sant Helenan saarella katkerasti, koska han ei saanut mieleistään ruokaa eika häntä kohdeltu riittävän kunnioittavasti.
xxx/ellauri149.html on line 135: Ensio Miettinen (20. joulukuuta 1929 Helsinki – 8. joulukuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teollisuusmies ja yritys- ja yhteiskuntafilosofi.
xxx/ellauri165.html on line 78: joiden ajattelua on sittemmin tutkittu turhankin paljon. Tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi Rousseau, Voltaire ja Diderot, mutta vain harva on nykyään kuullut Louis-Sébastien Mercier’stä (1740-1814), aikansa terävimpiin (hah) ja suosituimpiin (hah hah) yhteiskuntakriitikoihin lukeutuneesta ajattelijasta ja kirjailijasta. Mercier’tä on tutkittu varsin vähän, ja suuressa osassa häntä sivuavia tutkimuksia on päästy lähinnä negatiiviseen kuvaukseen. Häntä on pidetty kirjallisuuden ”tusinatyöläisenä”, haihattelijana – ei niinkään merkittävänä ajattelijana (kuten mä) – ja on ivallisesti todettu, että hänen ansionsa piilevät suurten filosofi en ajatusten onnistuneessa jäljittelyssä. Tästä pilkkanimet ”Rousseaun apina” tai ”Diderot’n karikatyyri”.
xxx/ellauri165.html on line 80: Vuoden 2022 utopiassaan Mercier vastaa näihin kritiikkeihin. Hän uskoi lujasti ihmisen synnynnäiseen hyvyyteen ja hyväntahtoisuuteen ja siksi näki ihmisessä luontaisen taipumuksen hyveeseen. (Har, har.) Mercier’n mukaan onnellisuutta ei pysty saavuttamaan ilman kanssakäymistä, sosiaalisuutta. Juuri tämän sosiaalisuuden ja siitä seuraavan onnellisuuden Mercier esitti perusteluksi sille, miksi vuoden 2022 yhteiskunnassa sovellettaisiin rousseaulaista yhteiskuntasopimusta. Vaatimattomuus, huolenpito köyhistä ja tasa-arvo ovat Mercier’lle onnellisuuden premissejä yhteiskunnassa.
xxx/ellauri165.html on line 94: Kaunis turhuus on monipuolinen teos 1600- ja 1700-lukujen Ranskasta, missä elettiin todellista kulutusjuhlaa – tosin vain ylhäisön keskuudessa. Köyhät kärsivät nälkää samaan aikaan kun aatelisten peruukit tupsutettiin valkoisiksi jauholla ja naiset kylpivät parfymoidussa maidossa. Työntekijät kuolivat elohopeamyrkytykseen, kun palatseihin valmistettiin aina vain suurempia peilejä. Se kuului yhteiskuntajärjestelmään: jokaisen kuului elää ja kuluttaa säätynsä mukaan. Jotta alemmat luokat eivät rupeaisi matkimaan ylempiään, laadittiin ylellisyyslakeja, joilla säädeltiin niin vaatetusta, sisustusta kuin nautintoaineita. Loputtomiin ei tällaisia lakeja tietenkään voitu pitää yllä, kun aatelisto köyhtyi ja porvaristo rikastui. Vallankumous 1789 merkitsi lopullista niittiä yhdelle ylellisyyden aikakaudelle. Toinen jatkui siitä ilman mainostaukoa.
xxx/ellauri167.html on line 643: Principia Discordiassa on kertomus Harmaanaaman Kirouksesta. Tarinan mukaan vuonna 1166 eaa. sai mies nimeltänsä Harmaanaama päähänsä, että maailmankaikkeus on täynnä järjestystä, ja tästä syystä päätti kaiken olevan vakavaa ja leikin syntiä. Tuntemattomasta syystä kukaan aikalaisista ei huomannut kaikkialla yhtälailla esiintyvää epäjärjestystä, ja hyväuskoisina ihmiset siirtyivät seuraamaan Harmaanaamaa. Tämä johti ajan myötä nykyiseen yhteiskuntaan, jossa järjestystä pidetään tilanteesta riippumatta positiivisena ja epäjärjestystä negatiivisena. Tästä jaottelusta johtuen joutuvat ihmiset sietämään myös järjestyksen tuhoisia ja rajoittavia puolia, ja epäjärjestyksen luovia piirteitä pidetään yhtä paheksuttavina kuin sen tuhoisia piirteitä.
xxx/ellauri168.html on line 354: Tämä salainen maailmanjärjestyksen hallitus joka yhä suuremmassa määrin hallitsee meidän elämäämme toimii monien salamyhkäisten operaattoreiden ja ryhmien kautta. Jotta he kykenisivät pitämään salassa tällaiset valtavan suuret operaatiot he tarvitsevat miljoonia mielenhallinta-orjia maailmanlaajuisesti kuten myös lukuisia vapaaehtoisia palvelijoita. Päällisin puolin, EPIC on vain toinen salainen sotilasyksikkö. Tämä virasto (El Paso Intelligence Center -- EPIC) ei ilmeisesti ole pelkästään lainsäädännöllinen virasto vaan toimii FINCEN:in (=Talousrikosten voimaannutusyxikkö) alaisuudessa. Tällä yksiköllä on asemapaikka Ft. Blississä, joka pitää sisällään armeijan ja ilmavoimien yksikköjä. USA:n vaalit ovat manipuloituja, eikä ole enää ihmisten hallitusta joka olisi ihmistä varten ja ihmisten hallitsema (jos on koskaan edes ollutkaan). Stop The steal! huutaa voipää semihirmulisko pää punasena. Amerikkalaiset pysyvät aloillaan koska he uskovat että he valitsevat hallituksen joka hallitsee heitä. Mielenhallinta tunkeutuu kaikialle, eikä sitä käytetä ainoastaan hyviin tarkoituksiin kuten seksiorjien luomiseen, vaan hallitsemaan yhteiskuntaa kaikilla tasoilla. Sallimmeko me edelleen varjohallituksen johtavan meitä? Sallimmeko? Sallimmeko me heidän kertovan meille että näiden asioiden täytyy pysyä salassa "kansallisen turvallisuuden" vuoksi, kun todellisuudessa he ajavat ainoastaan KANSALLISEN ORJUUDEN etua?
xxx/ellauri169.html on line 231: Valheet vahingoittavat yhteiskuntaa vakavasti, koska totuus ja rehellisyys ovat välttämättömiä kommunikaatiolle ja tuottavuudelle. Eräs ongelma valehtelemisessa on että yksi valhe vaatii taakseen uuden valheen ja tämä taas uuden valheen. On vaikea pitää valheet yksittäisinä. Pian valehtelijasta tulee omien valheidensa uhri, hän joutuu ansaan epäluottamuksen verkkoon joka vaatii paljon energiaa ja läheistukea suojelemaan hänen valheellista julkisivuaan. Tämä on surullinen nurkka johon mytomaanit ovat maalanneet itsensä.
xxx/ellauri169.html on line 377: Maailmanjärjestys valitsee tietyntyyppisiä ihmisiä implanttien uhreiksi. Kriteerit joiden perusteella he valitsevat uhrinsa ovat: a) haavoittuva kuten yksinäiset naiset; b) ihmiset jotka on jo ohjelmoitu traumaan perustuvan mielenhallinnan avulla; c) meediot jotka ovat jo kertoneet ihmisille kuulevansa tai näkevänsä asioita joita tavalliset ihmiset eivät kuule eivätkä näe; d) ihmiset joita yhteiskunta ei arvosta kuten vähemmistöt, rikolliset, kodittomat, mielisairaat -- sellaiset jotka eivät kykene löytämään tukijärjestelmää joka auttaisi heitä taistelemaan kokeita vastaan.
xxx/ellauri176.html on line 441: Amerikan mantereen valtaisa rangaistusvankila oli siirretty meidan maanosaamme, ja nyt pankkiirien ja nousukkaiden suunnaton, pohjaton, mittaamaton öykkärimäisyys säteili kuin paha ja inhottava aurinko epajumalia palvovan kaupunkimme yllä sen maatessa rähmällään pankkien saatanallisten tabernaakkeleiden edessä kuin Suomi neuvostoaikana ja hoilatessa sylki pärskyen saastaisia virsiään! Ulf! Luhistuisit, yhteiskunta! Kuolisit pois, vanha maailma! des Esseintes huudahti tuohtuneena eteensä loihtimastaan riettaasta näystä, ja tämä parkaisu keskeytti hänen ahdistavan painajaisensa.
xxx/ellauri178.html on line 349: Tšehovin toistuvia teemoja ovat ihmisen eristyneisyys, yksinäisyys ja tarpeettomuus. Novellillaan ”Tarpeettomia ihmisiä” Tšehov liittyi tietoisesti venäläiseen tarpeettoman ihmisen kuvauksen perinteeseen. Hänen koko tuotantoaan voidaan pitää tutkielmana tarpeettomasta ihmisestä. Tarpeettomuus, eristyneisyys ja yksinäisyys ovat Tšehoville jotakin ihmisluontoon kuuluvaa, eivät poikkeuksellista. Ne näkyvät hahmojen keskinäisessä kommunikaatiossa tai sen puutteessa sekä heidän suhteessaan yhteiskuntaan.
xxx/ellauri187.html on line 277: Joskus tuntuu että porukoiden elämän tavoite ei ole luokaton yhteiskunta niinkään kuin vaan kivun välttäminen. Ja iankaikkinen elama tietysti, mutta se on jo vaikeampi pala. Fariseuxet uskoo siihen, saddukeuxet ei. Mä en sitä sanottavammin kaipaa. Selkäkipu on kyllä inhottava, sitä ilman voisi olla.
xxx/ellauri208.html on line 418: Omistuksen siirtyminen valtiolle vie kansalaisilta izekkään motivaation työskennellä, pyrkiä kohottamaan omaa sosiaalista asemaansa ja yrittää. Hyödyllisenä kansalaisena toimiminen itsensä ja muut työllistämällä vahvistaa siinä sivussa koko yhteiskuntaa.
xxx/ellauri208.html on line 486: Kuvattu yhteiskunta on patriarkaalinen. Kun Radwan Hossein on menettänyt toivonsa saada valtaa yhteiskunnassa, hän suuntaa vallankäyttönsä vaimoonsa: ”Tyydyttääkseen kalvavan vallanhimonsa herra Hossein piti vaimonsa tiukasti Herran nuhteessa.” Kertoja yrittää ymmärtää tilannetta seuraavasti: ”Ei sovi kuitenkaan unohtaa tuon aikaisia paikallisia perinnäistapoja, naisen asemaa ja oikeuksia. Useimpien herra Hosseinin luokkaan kuuluvien miesten mielestä oli välttämätöntä kohdella naista kuin lasta, ennen kaikkea heidän oman onnensa vuoksi.” Niin patriarkaalinen kuin egyptiläinen yhteiskunta onkin, eräät Midaqq-kujan naishahmoista ovat kuitenkin sangen vahvoja. Avioliittoja järjestävä Umm Hamida on neuvokas, kun taas leipuri Hosneyia pitää miestään tohvelin alla.
xxx/ellauri218.html on line 404: Toi Luigi Cabanossi on varmaan schöne Ärztinin pussiin pian pujahtava makkara. Ensi töixeen se puristelee tohtorinnan tissejä. Eipä aikaakaan kaiketi niin puristelu siirtyy alemmaxi. Ei kyllä hyvät romaanit pyörii kaikki lisääntymisteeman ympärillä, tai sitne on huonoja. Tää Konsalik on konsensuaalista sosiaalipornoa, missä eri maalaiset ja eri yhteiskuntaluokkaiset eurokapitalistit ja gastarbeiterit heittävät pois ennakkoluulonsa ja kustantavat lopuxi yhteistuumin pfarrerille pienen kappelin. Karvarintainen sexiatleetti Affe Caponazi onkin oikeasti paha mafioso, siis maahanmuuttajana poikkeus. Muut sisiliskot ovat laihoja ja rumia mutta reippaita kaivosmiehiä ja kunnon kavereita. Eine koita viedä meidän töitä eikä naida meidän naisia. No ehkä vähän muttei paljoa.
xxx/ellauri224.html on line 52: Hoblan salvukukon ylistämä "lännen demokraattinen yhteiskuntajärjestys" viittaa porvarilliseen 2-puoluejärjestelmään jolla keski-ja yläluokka yhdessä pitää vuorovedolla rotinkaiset persut populistijohtajineen kurissa sillä aikaa kun kermaperseet kahmii kaiken hyvän izelleen. Ainut vaan et tää kusetus alkaa aika ikävästi rakoilla jo saumoista, kuten esim Trump ja svärjedemokraatit todistavat. Ruozissa on jo tehty uusi Ruozin ennätys hengiltä lasautettujen 20-30 vuotiaiden svarzkallejen lukumäärässä, ja ollaan vasta syyskuun puolella. Kylä lähtee! Ihan ollaan 30-luvun teemoissa. Kokonaisia sukupolvia sotaintoisia nuorukaisia on kasvatettu broilerikanaloissamme, joiden ihan välttämättä täytyy päästä vuorollaan kokeilemaan onneaan. Oolantilaiset sipsiyrittäjät siira-asuisina keekoilevat Hoblan sivuilla.
xxx/ellauri224.html on line 287: Elinikäisestä yhteydestään köyhien kanssa Dostojevski suhtautui myötätuntoisesti utopistisiin liikkeisiin, joiden tavoitteena oli luoda tasa-arvoisempi yhteiskunta, mutta hän pelkäsi, mitä tapahtuisi, kun Jumala poistuu valtaistuimelta ja ihminen nostetaan hänen tilalleen. Muista, että tämä oli puoli vuosisataa ennen bolshevikkien vallankumousta ja totalitaarisen kommunistisen hallinnon nousua, joka vangitsi ja tappoi kymmeniä miljoonia Stalinin aikana.
xxx/ellauri252.html on line 123: »Tapausten kulku» on keskeistä ja paljastavaa Salamaa v:lta 1975, kirja siitä miltä tuntuu kun maailma on kaatumassa päälle. Tämä kertoo kirjailijalle läheisestä elämänpiiristä, ravintola Hansasta, sen kantakundeista, omasta avioliitosta kirjailijan silmin nähtynä. »Tapausten kulku»> on suomalaisen kirjallisuuden voimakkaimpia ja suorimpia tunnustuksia. Salama tutkistelee itseään, lähimmäisiään, lapsuuttaan ja nuoruuttaan, yhteiskuntaa ja sen rakenteita, elämänkatsomuksensa vahvuutta, ajan aatteita kolmanteen maailmaan verrattuna, ja kaikki se mikä ei tunnu kestävältä jää syrjään. >>Tapausten kulku» kertoo siitä, miten epäoikeudenmukaiseksi tajuttu oikeudenkäynti vaikuttaa pohjimmiltaan lakia kunnioittavaan ihmiseen, miten se muuttaa hänet. Salama ei säästä ketään ja itseään kaikkein vähiten.
xxx/ellauri252.html on line 174: Hammasteknikon työ ei ajan pitkään tyydyttänyt, ja Turtiainen haki Yhteiskunnalliseen korkeakouluun opiskelemaan sanomalehtimiesoppia, kirjallisuutta ja yhteiskuntatieteitä. Parin opiskeluvuoden jälkeen hän lähti toimittajaksi jyväskyläläiseen sosiaalidemokraattiseen Työn Voima -sanomalehteen ja alkoi kirjoitella runoja. Ensimmäiset runonsa hän julkaisi Erkki Valan päätoimittamassa Tulenkantajat-lehdessä 1934.
xxx/ellauri252.html on line 242: Alistettu rotu on taas päässyt Euroopassa pääasiassa esiin ja voitolle, tämän rodun ihonväri, kallon lyhyys, ehkäpä vielä älylliset ja sosiaaliset vaistotkin: kuka takaa meille ettei nykyaikainen demokratia, vielä nykyaikaisempi anarkismi ja varsinkin kaikille Euroopan sosialisteille yhteinen taipumus kommunismiin, kaikkein primitiivisimpään yhteiskunta- muotoon merkitse pohjimmiltaan valtavaa takaiskua - ja ettei valloittaja- ja herrarotu, arjalaiset ole joutumassa fysiologisestikin tappiolle? Tämmöisiä wiixiä on enää hyvin harvoilla.
xxx/ellauri252.html on line 389: Kun yhteiskunta muuttui ja elämäntavat ja elämänvalinnat moninaistuivat, kirkko oli hetkittäin pulassa. Miten suhtautua, kun yhteiskunnan muutos asetti kirkon osin täysin uudenlaisten kysymysten äärelle? Kristillisen uskon asema kansakuntaa koossapitävänä durkheimilaisena liimana oli permakriisissä. Miten pitkälle voi liima venyä?
xxx/ellauri252.html on line 413: Vasemmistoradikaaleina he kietoivat rikoskertomuksiinsa yhteiskunnan ja halusivat osoittaa, minne Ruotsi oli menossa. Suunta oli ”kapitalistinen, kylmä ja epäinhimillinen yhteiskunta, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät”, määritteli Sjöwall myöhemmin.
xxx/ellauri253.html on line 340: Massayhteiskunta pääsi kukoistamaan ensimmäisenä Yhdysvalloissa ja siellä se myös ensimmäisenä tuhoutuisi. Massayhteiskunta synnytti automaattisesti kulutuskeskeisyyden, uuslukutaidottomuuden, katuväkivallan ja yhteiskunnallisesti rauhattoman henkisen ja taloudellisen me-first filosofian. Eikä mitään niin tehokasta idiotismia levittävää propagandakoneistoa ollut kuin amerikkalainen massaviihde. Ja brittiviihde hyvänä kakkosena, nytkin poliisisarjassa McDonald and Burger King kaikki alaluokan tyypit oli konnia ja yläluokan akateemikot jäi nauttimaan perimästään omaisuudesta. Värivammaiset poliisit kuljetti konnat poseen hilut kintuissa.
xxx/ellauri259.html on line 528: Aarno Olavi ”Loka” Laitinen (17. tammikuuta 1943 Helsinki – 25. syyskuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kolumnisti pysähtyneisyyden aikana. Laitinen oli Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies vuodesta 1972. Hänet erotettiin 1982, kun paljastui, että hän oli keskeinen Tamminiemen pesänjakajat -kirjan kirjoittaja. Saatuaan suuren neuvoston tuomion Aarno "Loka" Laitinen oli Iltalehden pitkäaikainen kolumnisti. Satiirisissa teksteissään hän arvosteli usein suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Toinen kolumnien vakioaihe oli feminismi ja naisverkosto. Toisaalta hän kirjoitti hyväksyvään sävyyn niin sanotuista isojen poikien verkostoista. Hän otti kantaa vihreitä arvoja vastaan ja ydinenergian puolesta. Usein hän oli kolumneissaan vastustanut myös erilaisia sääntöjä ja kieltoja, jotka hänen mukaansa rajoittivat yksilönvapautta.
xxx/ellauri261.html on line 143: - Kyllä tämä on modernin paradigman ongelma ja kysymys on koko länsimaisen yhteiskunta- ja ihmiskäsityksen sisällöstä ja tulkinnasta. Käsityksemme demokratiasta on hyvin mekanistista. Kaikki on yritetty panna samaan muottiin, olipa yhteiskuntaelämän tai kulttuurin alue mikä tahansa. Sama koskee ihmiskäsitystä, koska emme ole riittävästi ottaneet huomioon ihmisten ja alueiden erilaisuutta ja erilaisia lähtökohtia. Tässäkin Ripa on ihan Rudi Euckenin linjoilla. Turhasta demokratiasta on vain harmia, äänioikeus vain niille jotka kuulevat tuonpuoleisesta ääniä.
xxx/ellauri265.html on line 233: Tässä on nyt 2 pappia puukkimassa toisiaan saarnastuolissa. Vauva samastuu äidin tavoitehorisonttiin. Lapsi oppii varhain jakamaan maailman meihin ja muihin. Se on tosi hienoa. Oops sori ei se olekaan hienoa. Avoin yhteiskunta se on todella hienoa, as Karl Popper has argued.
xxx/ellauri281.html on line 504: Miettiessään, millainen sodanjälkeinen amerikkalainen yhteiskunta olisi, hän oli kirjoittanut vuoteen 1947 mennessä näytelmän All My Sons. Teoksen keskiössä on teollisuusmiehen perheen hajoaminen, joka myy viallisia naistenvaatteita sotilasosastolle yrittääkseen pelastaa yrityksensä. Näytelmä mestarillisine dialogeineen, ensimmäisistä minuuteista lähtien aivan valloittavan dynaaminen juoni ja mieleenpainuvat episodiset hahmot olivat Millerin ensimmäinen vakava menestys. Miller ja Kazan saivat myös ensimmäiset uuden Antoinette Perryn (Tony) teatteripalkinnon kirjailijana ja ohjaajana
xxx/ellauri281.html on line 705: Vladimir Vladimirovich Kara-Murza ( venäjäksi : Владимир Владимирович Кара-Мурза ; syntynyt 7. syyskuuta 1981) on venäläinen poliittinen aktivisti, toimittaja, kirjailija, elokuvantekijä joka istuu tällä hetkellä 25 vuoden tuomiota Venäjällä. Boris Nemtsovin suojattina hän toimii Venäjän liikemiehen ja entisen oligarkin Mihail Hodorkovskin perustaman, kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa edistävän kansalaisjärjestön Open Russia varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Venäjän opposition koordinointineuvostoon vuonna 2012, ja hän toimi Kansanerivapauspuolueen varajohtajana 2015–2016. Hän on ohjannut kaksi dokumenttia, Nemtsov ja He valitsivat vapauden. Hän valizi nimexeen Merril Hintikka. He eivät tienneet mitä he tekivät. Vuodesta 2021 lähtien hän toimii vanhempana tutkijana Raoul Wallenbergin ihmisetuoikeuskeskuksessa. Hänelle myönnettiin Civil Courage -palkinto vuonna 2018.
xxx/ellauri287.html on line 615: Athenodoros koetti ensin korjata asioita väittelyn ja suostuttelun avulla, mutta koska Boethus ja hänen puolueensa väittivät sitkeästi vastaan, hän käytti lopulta poikkeuslakia, karkotti rikolliset vastaväittäjät ja muokkasi perustuslaista "timokraattiseen" (= oligarkkkisen), rajoittaen täyden kansalaisuuden niille, joilla oli huomattava omaisuuskelpoisuus. Vain varakkaat ja hyvässä yhteiskunta-asemassa olevat saivat takaisin Tarsoxen kansalaisoikeudet. Muut pyyhittiin osakasluetteloista ja olivat Dion Kultasuun käydessä Tarsoxessa 100v myöhemmin vajonneet laahuxeen ja saaneet pilkkanimen "telttakankaan kutojat". Se seikka, että Paavali saattoi ylpeästi vakuuttaa olevansa "Tarsoxen kansalainen" voi osoittaa että se kuului kermakökkäreisiin. Tai size vallan lasketteli luikuria. Ehkä siinä pääsikin käymään niin, että Paavalin porukoista tuli telttakangasta vuohenkarvoista jossain Tarsoxen tönöissä näpelöivää laahusta juuri tuossa käänteessä, ja Sale tekikin sen uskonnollisen täyskäännöxen juuri sixi. Kenties Patun matkat olivatkin luokkaretki. No voee vittu, en paremmin sano. Hän havaitsi Tarsoxessa vain yhden tunnustuksen ansaitsevan piirteen, nim. tiukkuuden, jolla Tarsoxen naiset peitettiin aina heidän ilmestyessään julkisuuteen.
xxx/ellauri289.html on line 108: He pitävät väärin ja turhaan lausutun jumalan nimen "Jehova" käyttöä välttämättömänä oikean palvonnan kannalta. He torjuvat kolminaisuuden (joka onkin hölmö ajatus), sielun luontaisen kuolemattomuuden ja helvetin tulen, joita he pitävät epäraamatullisina oppeina. He eivät noudata joulua, pääsiäistä, syntymä- tai nimipäiviä tai muita hulluja tapoja, joita he pitävät pakanallisena alkuperäisenä kristinuskona. He käyttävät mieluummin omaa omituista raamatunkäännöstään, Franzin hommaamaa New World Translation of the Holy Scriptures, vaikka heidän kirjallisuudessaan toisinaan lainataan ja viitataan naureskellen muihin raamatunkäännöksiin. Kannattajat kutsuvat yleisesti uskomuskokoelmaansa "totuutena" ja pitävät itseään "totuuden torvina". He pitävät "ihmisyhteiskuntaa" moraalisesti turmeltuneena ja Saatanan vaikutuksen alaisena, ja useimmat rajoittavat sosiaalista vuorovaikutustaan muiden saatanoiden kanssa oville saarnauxeen. Seurakunnan kurinpitotoimiin kuuluu erottaminen, heidän terminsä viralliselle karkottamiselle ja muuten vaan karkottamiselle, viimeinen keino heidän mielestään vakaviin rikoxiin. Kastetut henkilöt, jotka muodollisesti lähtevät, katsotaan eronneiksi, ja heitä myös vältetään. Erotetut ja eronneet henkilöt voidaan lopulta ottaa takaisin, jos heidän katsotaan katuvan.
xxx/ellauri289.html on line 130: Russellin arvaus oli että vuonna1914 maailman yhteiskunta korvattaisiin Jumalan valtakunnan täydellisellä perustamisella maan päälle. Voiko ennuste enää pahemmin mennä pieleen?
xxx/ellauri289.html on line 173: Jehovan todistajat opettavat, että Saatana ja hänen demoninsa heitettiin alas taivaasta maan päälle 1. lokakuuta 1914 jälkeen, jolloin lopun ajat alkoivat. 28. kesäkuuta 1914 Sarajevon laukaukset ennakoivat siis saatanan ulosheittoa. He uskovat, että Saatana on nykyisen maailmanjärjestyksen hallitsija, että Saatana ja hänen demoninsa vaikuttavat ja johtavat ihmisyhteiskuntaan ja että he ovat inhimillisen kärsimyksen syy. He uskovat myös, että Saatana hallitsee ihmishallituksia, mutta että hän ei hallitse suoraan jokaista ihmishallitsijaa, vaan vain esim Stalinia ja Putinia.
xxx/ellauri291.html on line 371: Demokratiamme perustuu, jos ei yhteiseen totuuteen, niin ainakin jossain määrin yhteiseen todellisuuden vääristämiseen. Terve yhteiskunta mahdollistaa moniarvoisen ajatustenvaihdon yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen sijaan yhä useamman maan kansalaiset ovat alkaneet kiistää perusasiat, kyseenalaistaa yleiset säännöt ja pelisäännöt. Ennen kaikkea pelisäännöt, ei monopoli toimi ilman niitä. Mene vankilaan käyden kassan kautta. Sosiaalinen media on rakettipolttoaine. Venäjän propagandakoneisto pumppaa päivittäin uhkauksia ja vihaa Ukrainalle, Yhdysvalloille, Natolle, lännelle ja EU:lle. Ukraina, Yhdysvallat, Nato, länsi ja EU pumppaavat päivittäin uhkauxia Venäjälle ja Kiinalle. Kolmas maailma istuu kerrankin tyytyväisinä kazomossa ja mutustelee popcorneja.
xxx/ellauri293.html on line 447: Muistatko asettuvasi katsomaan suosikki-TV-ohjelmaasi klo 22? Silloin karhut ovat valmiita makaamaan, mutta eivät ole aivan valmiita nukahtamaan. Useimpien karhujen kronotyyppien keskellä moderni yhteiskunta on pitkään ottanut karhun ajan normiksi. Suurelta osin kaikki muut kronotyypit elävät karhun aikaan, kun on kyse päivittäisistä sosiaalisista aikatauluista kouluun, työhön ja seurusteluun.
xxx/ellauri295.html on line 280: Erno Paasilinna (1935–2000) oli suomalainen vittuilija, joka kirjoitti aktiiviuransa aikana satoja vittumaisia kirjoituksia. Ura huipentui vuonna 1984 myönnettyyn Finladia-palkintoon, joka lipsahti Paasilinnalle yhteiskuntasatiirista vittuilua edustavalla vittuilulla Yksinäisyys ja uhma. Lautakunnan kämmi oli ymmärrettävä, koska palkinto jaettiin tuona vuonna vasta ensimmäistä kertaa ja mukana jakamassa oli Esa Saarinen. Paasilinna esiintyi myös usein television ajankohtaisohjelmissa heittämässä vittumaisia kysymyksiä haastateltaville henkilöille. Paasilinna heittäytyi kirjalliselle uralle Arvi A. Karisto Oy:n leivistä, jonka suojissa hän vittuuntui ja turhautui ja koki ainoastaan systemaattisen vittuilun aloittamisen ulospääsyksi tästä tilanteesta.
xxx/ellauri296.html on line 275: Israelilaiset pornosivustot ansaitsevat rahansa ensisijaisesti mainoksilla. "Seksi on osa elämää", hän lisää, häpeämättä uravalintaansa. "Mielestäni on harmillista, että yhteiskunta määrää sanktioita jokaiselle, joka on tekemisissä seksin kanssa. Se on tekopyhää ja pyhää, koska tosiasia on, että kaikki kuluttavat persettä. Auschwitzista selvinnyt pornotaiteilija ajatteli Israelin olevan "pahempi kuin keskitysleiri".
xxx/ellauri296.html on line 369: 1940-luku oli sodan ja vaaran vuosien vuosikymmen. Sen loppuun ajoittuu Suomen korkein syntyvyys. Vuonna 1947 syntyi yhteensä 108 168 lasta, Suomen suurin ikäluokka. Lauri Ihalainen on yksi näistä lapsista. Lapsuus Pihtiputaalla oli taloudellisesti niukkaa, mutta henkisesti rikasta, luettiin Suomen Sosialidemokraattia ja kazeltiin Apu- ja Seura-lehtiä. Työuransa Ihalainen teki ammattiyhdistysliikkeessä, hän on SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja. Ihalaisen mukaan suuret ikäluokat ovat saaneet rakentaa lisääntymiskyvyttöminä työläisinä hyvinvointiyhteiskuntaa ja elää hyvän vaiheen Suomen historiassa.
xxx/ellauri296.html on line 373: 1960-luku oli nuorison esiinmarssin vuosikymmen. Suuret ikäluokat tulivat aikuisikään ja vaikuttajiksi yhteiskuntaan – myös haastamaan aiempien sukupolvien ajatuksia. Nuorisosta alettiin puhua erillisenä ikäryhmnä. Yksi vuosikymmenen ikonisista kasvoista on näyttelijä Kristiina Halkola. Opinnot teatterikorkeakoulussa alkoivat vuonna 1964. Pari vuotta myöhemmin ensi-iltaan tuli elokuva Käpy selän alla ja Halkolan tunsivat kaikki. Halkolalle vuosikymmentä kuvaavat farkut, kävyn vapautuminen ja maailmanparantaminen.
xxx/ellauri298.html on line 154: Kuuba, sanoi Paul Hollanderin (Political Pilgrims) mukaan Saul Landon Castron diktatuurista, "on ensimmäinen merkitystä luova yhteiskunta", ja Huey Newton pani paremmaxi:
xxx/ellauri298.html on line 326: Vuodesta 1987 koulun tiedekunnan jäsenenä hänen ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan olivat esinesuhdeteoria, yhteiskuntafilosofia ja eksistentiaalinen filosofia. Hän sai kansainvälistä tunnustusta panoksestaan esinesuhdeteoriassa. Hän toimi koulun ihmiskäyttäytyminen ja sosiaalinen ympäristö -alueen puheenjohtajana vuosina 1998–2001, ja hänet valittiin uudelleen ihmiskäyttäytymisalueen puheenjohtajaksi vuonna 2010.
xxx/ellauri298.html on line 471: Antti Eskolan esseekokoelman Uhka, toivo ja vastarinta aiheet ja teemat ovat (tai olivat) elämänhallinta, uhat ja yhteiskuntakuvaus. Tarkka aika on (oli) 80-luku.
xxx/ellauri298.html on line 473: Samoihin aikoihin, kun Eskola oli jo asemansa vakiinnuttanut yhteiskuntakriitikko, professori Risto Alapuro väitteli tohtoriksi. Molemmat miehet kuvaavat (kuvasivat) aikaa suomalaisen sosiologian kultakaudeksi. Kultakausi viittaa siihen vaikutusvaltaan, joka sosiologeilla oli.
xxx/ellauri298.html on line 483: Sitten tuli 1980-luku. Sen puolivälistä talousliberalismin viima alkoi puhaltaa. Katse kääntyi yhteiskunnasta yksilöön ja henkilökohtaiseen vaurauteen – Suomi juppiutui. Moni kriittistä yhteiskuntakeskustelua käyvä sosiologi oli asemoitunut vasemmistolaiseksi ja huomasi elintasonsa kaventuneen.
xxx/ellauri298.html on line 493: Olisiko päivystävälle sosiologille taas kysyntää? Kyllä ja ei – sanovat (sanoivat) kaikki kolme sosiologia yhdestä suusta (Alasuutari lie yhä hengissä). Ei ja kyllä! Ei ihme ettei sosiologeja enää kukaan kuuntele. Sosiologia paljasti, että yhteiskunta ei ole oikeudenmukainen – nyt se jo tiedetään, mutta kukaan ei välitä. No tiedettiin se ennen sosiologejakin, eikä välitetty sillonkaan.
xxx/ellauri298.html on line 495: – Silloin esimerkiksi tutkittiin, millaisia rikoksia eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat nuoret tekevät. Selvisi, että luokka-asemasta riippumatta tehtiin samoja rikoksia ja yhtä paljon. Mutta ero oli siinä, että alempiin luokkiin kuuluvat jäivät rikoksistaan kiinni. Siinä ajassa havainnossa oli säihkettä. Nyt samanlainen tutkimustulos ei tunnu hetkauttavan ketään, Alapuro pohtii (pohti).
xxx/ellauri298.html on line 497: Alapuro kiteyttää (kiteytti) asian niin, että vaikka sosiologia tieteenä on (oli) edelleen vahvasti hengissä, se ei ole enää aikakautensa karismaattinen muotoilija. Kaikkein haikeimman arvion antaa (antoi) Antti Eskola. – Aikoinaan me uskoimme tietoon ja valistukseen. Ajattelimme, että jos tieteen keinoin ihmiselle kerrotaan, kuinka tosiasiat ovat ja miten yhteiskunta toimii, se johtaa muutokseen. Oli virhe uskoa niin. Eivät ihmiset vapautta halua vaan rahaa, ja rahan puutteessa edes viihdettä. Panem et circenses. Odi profanum vulgus et arceo. Pecunia non olet.
xxx/ellauri298.html on line 672: olevaa yhteiskuntajärjestystä. Tää on nykyäänkin huisin tärkeä, mm. Star Wars leffoissa. Muinaisten yhteiskuntien piti mukautua olemassa
xxx/ellauri298.html on line 673: olevaan yhteiskuntajärjestykseen, jos ne ylipäänsä halusivat selviytyä. Tämä
xxx/ellauri304.html on line 131: Vielä kun muukin yhteiskunta toimisi noitten ohjeiden mukaan lasta, vanhempia, perhettä ja kaikkia kohtaan.
xxx/ellauri304.html on line 137: Taisi nyt itselläsi kolahtaa. :))) Vaatii muuten aikamoista akrobatiaa vääntää tuosta kommentista negaa, mutta itse sitten varmaankin toivot yhteiskunnan toimivan mahdollisimman narsistisesti, syystä että…? Niin, yleensä ihminen kannattaa sellaista yhteiskuntaa, jossa itse uskoo pärjäävänsä parhaiten.
xxx/ellauri304.html on line 360: Nancy Cartwright FBA FAcSS (*1944) on filosofian professori Durhamin yliopistossa ja arvostettu professori Kalifornian yliopistossa San Diegossa (UCSD). Durhamissa hän on myös tiedettä ja yhteiskuntaa harjoittavan humanistisen keskuksen johtaja. Uransa ensimmäisellä puoliskolla Stanfordin yliopistossa hän erikoistui luonnontieteiden filosofiaan, erityisesti fysiikkaan; toisella puoliskolla London School of Economicsissa ja nyt Durhamissa ja UCSD:ssä hän on erikoistunut yhteiskuntatieteiden filosofiaan ja metodologiaan kiinnittäen erityistä huomiota taloustieteeseen. Hänen nykyinen tutkimustyönsä keskittyy objektiivisuuteen ja todisteisiin, erityisesti hyvään käytöxeen perustuvan politiikan osalta.
xxx/ellauri306.html on line 50: Ilkeys ei riipu yhteiskuntajärjestelmästä, vaan se on izekkäillä omanvoitonpyyntisillä apinoilla ihan verissä. Ne yxinkertaisesti haluavat olla ilkeitä. Kapitalistisessa systeemissä on vaan hienoa vetää kotiinpäin ja huijata leipä toisten kädestä. Jos teet sosialistisen järjestelmän jossa kaikki on muka yhteistä, kaikki on ihan hälläväliä soromnoo ja varastaa vaan tavaraa työpaikoilta.
xxx/ellauri307.html on line 295: Mutta on mahdollista, että uusi aikakausi on jo alkamassa, jolloin sivistyneet ja älykkäät ihmiset haaveilevat tavoista välttää ihanteellisia valtioita ja päästä takaisin vähemmän "täydelliseen" ja vapaampaan yhteiskuntaan. Aldous Huxley käytti tätä kohtaa (ranskankielisessä käännöksessä) Brave New Worldin epigrafina.
xxx/ellauri307.html on line 336: Hän oli perheensä kautta yhteydessä Pietarin korkeaan yhteiskuntaan vaikka viihtyi parhaiten lähes Välimeren viinimaassa Krimillä, Anapassa, jossa hänen perheensä maalaistalo sijaitsi. Lapsena, Venäjän kirkon ankaran ja pelätyn korkean prokuraattorin Constantine Pebedenotsevin suosikki, hänet heitettiin lähes hajoamaan rakkaan isänsä äkillisen kuoleman vuoksi. Tämän epismäisyyden tähden Elizaveta näytti jumalalle fäkkiä ja liittyi bolshevikkeihin.
xxx/ellauri312.html on line 341: Liv Strömquistin sarjixet ovat pääosin hyviä. Mutta se ei vedä oikeaa johtopäätöstä: sosialismi ei ollut epäonnistunut yhteiskuntakokeilu, vaan sen lyttäsi kv. kapitaalin työläisiä nopeampi liittoutuminen ja työn arvon polkumyynti automaatiolla. Sosialistiblokista teki vankilan lännen pahansuopien äkkirikkaiden pystyttämä talouspakotteiden aita.
xxx/ellauri312.html on line 579: Rorty tunnustaa, ettei hänellä ole paljoa luottamusta liberaalien arvojen vakauteen. He ovat liian riippuvaisia modernin lännen yhteiskuntapoliittisen paradigman vakaumuksesta. Hänen mielestään keskinäinen kunnioitus, erilaisuuden suvaitsevaisuus ja sosiaalinen yhteistyö ovat vaarassa vaarallisten tapahtumien tullessa. Tunnekykymme voivat murtua, jos terroristit käyttävät ydinaseita kansalaisjärjestyksen tuhoamiseen tai jos globaali talousjärjestelmä horjuttaa keskiluokan turvallisuutta.
xxx/ellauri320.html on line 44: Facebook odottaa sinua. Lähettää joka aamu viestidröönejä apinan raivolla rikastuaxeen raitapyllypaviaanien kustannuxella. Hyi kuinka se sokeritoukka on karsea. Viimeisin näkemyxeni maailman menosta on että yhteiskuntajärjestelmillä on vitun vähän tekemistä tässä katastrofissa. Apinat jakautuvat aina ilkiöiden käsisä olevixi pyramideixi, jota pitävät pystyssä ahneet wannabeet, ja alempana vielä ovat julmat persumassat ja osattomat tolvanat. Tähän olotilaan vaikuttaa kasautumisen tekniikka minimaalisesti. Vaihda järjestelmää ja samanlaiset ilkiöt on taas huipulla, tai samat.
xxx/ellauri320.html on line 351: Tyhmyyttä vastaan ei ole mitään puolustusta. Ainoa tapa, jolla yhteiskunta voi välttää hajoamisen idioottien taakan alle, on se, että ei-tyhmät työskentelevät kovemmin tasapainottaakseen tyhmien tekemät tuhot.
xxx/ellauri329.html on line 513: No ohjaaja oli käyttänyt taiteellisia vapauksiaan ja hieman muokannut juonenkäänteitä. Varsinkin romantiikan lisääminen oli ainakin naiskatseiljoille mieluisaa. Lisäksi tarina oli älykäs. Tarinan sijoittuminen 1930-luvulle oli niin kulttuuri- kuin yhteiskuntahistoriallisestikin kiinnostavaa. Nostalgiset vaatteet ja vanhat kuorma-autot olivat hauskoja! :)
xxx/ellauri337.html on line 53: Leni Pfeiffer rakastuu venäläiseen sotavankiin ja auttaa tätä hankkimalla tälle saksalaisen sotilaspassin. Mies päätyy kuitenkin amerikkalaisten sotavangiksi ja kuolee onnettomuudessa työleirillä. Leni kieltäytyy sopeutumasta kulutus-, suoritus- ja voitto-orientoituneeseen yhteiskuntaan, ja sen vuoksi häntä vihataan. Heidän yhteisen poikansa Leni kasvattaa vastustamaan hyötyajattelua. Lopulta poika istuu vankilassa, koska on yrittänyt väärentää asiakirjaa, joka oikeuttaisi äidin asumisen talossaan, jonka vuokrankorotukseen tämä ei suostunut. (Wikipedia fi)
xxx/ellauri337.html on line 65: Jos et halua tietää juonesta ja henkilöistä lopeta luku-urakka tähän (juonta on käsitelty myös Wikipediassa täällä, itse en ymmärrtänyt kuvauksesta juuri mitään. "Leni ei sopeudu kulutus-, suoritus- ja voitto-orientoituneeseen yhteiskuntaan", ei niin, vaan Leni on irrallaan ja omituinen jo syntymästään saakka. Romaanin "rakennetta on verrattu muun muassa Nürnbergin oikeudenkäyntiin ja Ristin Teresan autuaaksijulistamiseen, sillä Leni yhdistettiin useissa kohdissa Jumalan äitiin Mariaan". Tämäkään ei minusta pidä lainkaan paikkaansa. Ihme-asia liittyi lesbonunnaan nimeltä Rahel, ja se selitettiin vanhoilla geysireillä alueella, Rahelin haudalla kukki ruusupensas. Kirjan alkuosassa selitetään, että "Hän on tuttavallisessa suhteessa neitsyt Mariaan, näkee hänet television kuvaruudussa miltei päivittäin, joka kerta yllättyneenä, että neitsyt Maria on vaaleaverikkö ...". s. 17. Koska Leni itse on vaaleaverikkö, luulen, että hän näkee omat kasvonsa tv-ruudussa. Tv kannattaa sijoittaa varjoseinälle, ettei ruutu heijasta kazojien lättyjä.
xxx/ellauri356.html on line 463: Nojautuen ranskalaiseen perinteeseen, joka kuhisee hirviömäisiä tyyppejä (esim. kirjailija Louis-Ferdinand Célineä ), ja hämmentäen aihetta, joka perustuu "likaan" (esim. keittiöpsykoanalyytikko Jacques Lacan), Julia Kristeva kehitti ajatuksen "abjekti" sellaisexi, jonka sosiaalinen järki hylkää kun se häiritsee yhteisöllistä konsensusta, joka tukee yhteiskuntajärjestystä. "Abjekti" esiintyy vastenmielisesti jossain objektin ja subjektin välissä, edustaen minän tabuelementtejä kuten esim. runkkuisia kyrpiä ja perseitä, jotka ovat tuskin seipäällä erotettavissa toisistaan. Kristeva väittää, että subjektiksi määritellyn – osaksi itseäsi – ja objektin – itsestäsi riippumattoman olemassa olevan – rajamailla on palasia, jotka on kerran luokiteltu osaksi itseään tai identiteettiä, mutta jotka on sittemmin hylätty – abjekteja. Kristevan abjection-käsitettä käytetään yleisesti analysoimaan suosittuja kulttuurisia kertomuksia kauhusta ja syrjivästä käyttäytymisestä, joka ilmenee naisvihana, homofobiana ja kansanmurhina. Kriittisessä teoriassa abjektio ("hylky/heittiömäisyys") on tila, jossa ollaan erossa normeista ja säännöistä, erityisesti yhteiskunnan ja moraalin tasolla. Termiä on tutkittu poststrukturalismissa sellaisena, joka luonnostaan häiritsee tavanomaista ranskalaista kermaperse identiteettiä ja kulttuurisia käsitteitä.
xxx/ellauri358.html on line 298: He luovat nostalgista kaipausta hyvin konservatiiviseen yhteiskuntaan, jossa nainen tietää paikkansa. Mies on perheen pää ja naisen paikka on kotona hoitamassa lapsia. Tämä näyttää vetoavan tällä hetkellä lisäxeni hyvin moneen muuhunkin nuoreen mieheen, Rasmus ilostelee. Marco Tapio näyttää tuhkalaatikosta peukkua.
xxx/ellauri363.html on line 203: tuomioistuimissa määrättyjä ajanjaksoja. Lisäksi niiden ylläpito oli yhteiskuntaa
xxx/ellauri363.html on line 245: Ryhmittelyperusteita olivat esimerkiksi tehty rikos ja persoonallinen turmeltuneisuus. Myös käytöksellä oli merkitystä, sillä vangilla oli mahdollisuus nousta luokka-asteelta seuraavalle. Työnteon ohella rikollisen yhteiskuntakelpoiseksi tekemisessä sovellettiin sielunhoitoa
xxx/ellauri363.html on line 289: painottaa kansallishengen merkitystä yhteiskuntaelämän pohjana.
xxx/ellauri363.html on line 382: rappeutuminen eli degeneraatio eteni sukupolvelta toiselle tavalla, jossa rappeutumisen taso oli aina seuraavalla polvella vakavampi. Mielisairauden kaltaiset degeneraation merkit olivat ennen kaikkea yhteiskuntaa kuormittavia ja sen kehitystä uhkaavia. Hullut pitää saada pois geenipuulista.
xxx/ellauri363.html on line 498: Toinen ihmiskunnan sielunsairautta osoittava ilmiö on rikollisuus, mikä käy yhä arveluttavammaksi, kun se leviää entistäkin nuorempiin polviin. Ruåzissa esimurkut kilpailevat roistopaikoista jengeissä. Jenkeissä yhdexänvuotias pidätettiin sen lasautettua hengiltä sukulaissedän. Arvaa kumpi on sairasmielinen, lapsi vaiko yhteiskunta?
xxx/ellauri363.html on line 607: yhteiskuntakelpoiseksi. Hän pitää Panopticonia tuon kehityksen arkkitehtonisena
xxx/ellauri363.html on line 756: Saavutettuaan trendiprofesorin mainetta se alkoi heilua joka paikassa, Max Planck instituutissa ja jenkeissä. Innostuxen jäähdyttyä Jyrki palasi Frankfurtin koulun tuoliinsa, ja siellä se istuu vieläkin elle oie vuoteenomana. The Times Higher Education Guide listasi Habermasin vuonna 2007 seitsemänneksi siteeratuimmaksi humanististen tieteiden (mukaan lukien yhteiskuntatieteet) kirjailijaksi Max Weberin ja ja Erving Goffmanin välissä (Goffman ensin, sitten Habermas, Weberin kassit jäävät ulkopuolelle).
xxx/ellauri363.html on line 772: Talcott Parsonsin ja Niklas Luhmannin (n.h.) sosiologinen yhteiskuntajärjestelmäteoria
xxx/ellauri363.html on line 779: Sombartin Wernerin takomaa termiä Spätkapitalisumus käytettiin 1960-luvulla Saksassa ja Itävallassa, kun länsimaiset marxilaiset kirjoittivat Frankfurtin koulukunnan ja austromarxismin perinteeseen. Leo Michielsen ja Andre Gorz suosittelivat termiä "uuskapitalismi" Ranskassa ja Belgiassa uusilla analyyseillä uudesta sodanjälkeisestä kapitalismista. Jacques Derridakin (ranu) piti uuskapitalismista parempana kuin sakemannien post- tai myöhäiskapitalismia. Theodor Adorno piti "myöhäiskapitalismia" parempana kuin "teollista yhteiskuntaa", joka oli Saksan sosiologien 16. kongressin teemana vuonna 1968.
xxx/ellauri376.html on line 462: Toinen pääteema on Arkadin "idean" kehittäminen ja hyödyntäminen elämässään, lähinnä eräänlainen kapina yhteiskuntaa (ja isäänsä) vastaan kieltäytymällä yliopistoon osallistumisesta, tienaamisesta työnteolla ja itsenäisestä elämisestä, mieluummin se haluaa tulla varakkaaksi ja voimakkaaksi vippaskonsteilla. Financial independence retire early (FIRE).
xxx/ellauri385.html on line 222: Anaalisosiologi koettaa analysoida yhteisöä ja yhteiskuntaa aivan kuin yksittäistä arsea, tarkastelee kulttuurin kehitystä ja sukupuolista tyydyttymistä toistensa ehdottomina vastakohtina, käsittää destruktivit, tuhoavat vintit fontaifikfi biologien coimikfi, jotka kukistumattomina hallitsevat ihmuten kohtaloita, kielii äidinvallan olleen voimassa ihmiskunnan varhasimpina aikoina ja päätyi lopulta lamauttavaan epäilyyn koska itsekin kavahti omien käsitystensä mukaisia päätelmiä. Se on jo kauan suhtautunut vihamielisesti kaikkiin pyrkimyksiin tehdä ne päätelmät. joihin sen omat opit johtavat, eivätkä sen edustajat tuollaisia pyrkimysiä vastaan taistellessaan suinkaan ole osoittautuneet epäjohdonmukaisiksi. Mutta kaikesta tästä huolimatta tulemme tarmomme takaa puolustamaan Freudin mullistavia näkemyksiä kaikkia hyökkäyksiä vastaan, tulivatpa ne sitten miltä taholta hyvänsä!
xxx/ellauri385.html on line 232: Joka vakavasti ajattelee tätä asiaa, alkaa aavistella, ettei sexi sinänsä vaadi tukahduttamista ja torjuntatoimenpiteitä, vaan sexityön nykyiset muodot, ja on mielihyvin valmis uhraamaan nuo muodot poistaakseen lasten ja nuorten elämästä sanomattoman määrän kurjuutta. Silloin ei enää olekaan kysymys kulttuurista, vaan yhteiskuntajärjestyksestä. Tutkittaessa sukupuolisuuden tukahduttamisvaatimusten ja seksuaalıtorjunnan vaiheita käy ilmi, etteivät ne ajoitu kulttuurin apinavaiheeseen eivätkä siis ole kulttuurin syntymisen ja kehittymisen edellytyksiä. Ne ovat saaneet alkunsa suhteellisen myöhään ja alkaneet hahmottua autoritaarisen isänvallan ja luokkajaon syntyvaiheissa. Yhteisön kaikkien jäsenten sukupuoliset toiveet ja halut alkavat joutua vähemmistön taloudellisia etuja palvelemaan; isän oikeudellisesti hallitsema avioliitto ja perhe ovat tämän asiantilan kiinteä järjestymä. Kun sukupuolisuutta näin rajoitetaan ja tukahdutetaan, ihmisten tuntemistapa muuttuu, syntyy sukupuolisuuteen kielteisesti suhtautuva uskonto, joka vähitellen pystyttää oman seksuaalipoliittisen organisaationsa, nimittäin kirkon ja sen kaikki airueet, joiden ainoana tavoitteena on hävittää juurineen ihmisten sukupuolikalut, tervata perseet vielä kuonpuoleisessakin, ja saman tien liiskata sen vähäisen onnen, mitä heille maan päällä on tarjolla. Tämä on sosiologisesti hyvinkin perusteltua sikäli, että se liittyy ihmistyövoiman riistoon, joka nykyisın on ylimpia tavoitteita.
xxx/ellauri385.html on line 238: Jos valitsemme esimerkiksi taantumuxellinen työläisperheen keskimääräisen vanhoillismielisen äidin, käy heti selväksi, miksi seksuaaliekonomia pitää perhettä autoritaarisen yhteiskuntajärjestyksen pilluakin tärkeämpänä ylläpitämıs ja jatkamiselimenä. Tällainen vanhoillinen perheenäiti näkee nälkää sinä missä vapaudentahtoinenkin; molemmat ovat taloudellisesti samassa asemassa mutta ensinmainittu äänestää fasisteja, jälkimmäinen kommunisteja. Jos vielä selvitämme, millainen on keskimääräisen vapaudentahtoisen työläisnaısen ja vastaavasti keskimääräisen vanhoillisen seksuaalinen ideologia, tämän ideologian ja viime kädessä ihmisen seksuaalirakenteen ratkaiseva merkitys käy ilmi. Sukupuolisuudenvastaiset, moraaliset estymät ehkäisevät vanhoillista naista tiedostamasta omaa "sitä yhtä paikkaa" ja sitovat hänet kirkkoon yhtä vahvasti kuin hän toisaalta kammoaa seksuaalibolshevismia. Teorian kannalta asiantila on raavaanlainen: Mekanistisesti ajatteleva vulgaarimarxilainen olettaa, et ihminen tiedostaa sosiaalisen asemansa erityisen selkeästi silloin, ku hänen taloudelliseen ahdinkoonsa vielä liittyy sukupuolinen puutteenalaisuus. Tämän olettamuksen mukaisesti nuorten naisten massien pitäisi olla paljon kapinallisempia kuin miesten siitinten. Todellisuudessa tilann on täsmälleen päinvastainen, ja ekonomisti, ahtaasti taloustieteeseen tunkeutuva teoreetikko jää neuvottomaksi. Hän ei jaksa käsittää, en taantumuksellisesti asennoitunut nainen on kertakaikkisen haluton edes kuuntelemaan hänen taloudellista ohjelmaansa, saati tarjoamaan peppua, kun taas kommunistinaaras levittää ilman eri käskyä.
xxx/ellauri385.html on line 415: Kirja pilkahtaa nyky-yhteiskuntaa, mutta pääpaino on satiiri romanttisista ritarillisuuden ideoista ja Sir Walter Scottin romaaneissa ja muussa 1800-luvun kirjallisuudessa yleisestä keskiajan idealisoinnista . Twain ei pitänyt Scottista ja sixi erityisen inhoavasti, koska hän syytti hänen eräänlaista taistelun romantisointia siitä, että eteläiset osavaltiot päättivät taistella Amerikan sisällissotaa vastaan. Sir Walter teki jokaisesta punavyöstä etelässä majurin tai everstin, kenraalin tai tuomarin ennen sotaa; ja hän oli myös se, joka sai kersat arvostamaan näitä vääriä koristeita. Sillä hän loi siellä nazat ja kastin, ja myös arvostuksen nazoja ja kastia kohtaan sekä ylpeyden ja ilon heistä. Sir Walterilla oli niin suuri käsi eteläisen luonteen luomisessa, sellaisena kuin se oli olemassa ennen sotaa, että hän on suuressa määrin vastuussa sodasta, arvioi 2 sylen merkki.
xxx/ellauri385.html on line 614: Philomenan esirukouksen ansioksi luettiin useita ihmeitä, mukaan lukien Pauline Haricotin paraneminen Sydenhamin koreasta vuonna 1835, joka sai laajaa julkisuutta. Se on historiallisesti yksi vaivoista, joita kutsutaan Pyhän Vitutuksen tanssiksi. Philomenasta tuli haudantakainen pyhimys. Noin 1845 Pauline osti masuunitehtaan, jota hän aikoi johtaa kristillisen yhteiskuntauudistuksen mallina. Tehtaan viereisessä rakennuksessa asuivat perheet, ja lähellä oli koulu ja kappeli. Hän jätti kuitenkin johdon epärehellisiksi osoittautuneille ihmisille, ja vuonna 1862 hänet pakotettiin julistamaan konkurssi. Kun hän oli käyttänyt kaikki rahansa, hän vietti loppuelämänsä köyhänä.
xxx/ellauri388.html on line 245: Freud osoitti myös ymmärrystä panohalulle. "Tehtävä hillitä niin voimakas vaisto kuin seksuaalinen impulssi, muuten kuin antamalla sille tyydytystä", hän kirjoittaa, "on tehtävä, joka voi käyttää miehen koko voiman. Alistus sublimaatiolla, ohjaamalla seksuaaliset voimat korkeampaan sivilisaatioon, voi onnistua vähemmistön kanssa, ja näilläkin vain hetken, vähiten kiihkeän nuoruuden vuosien aikana. Useimmat muut tulevat neuroottisiksi tai muutoin surullisiksi. Kokemus osoittaa, että suurin osa yhteiskuntamme muodostavista ihmisistä on perustuslaillisesti epätasa-arvoinen pidättäytymisen tehtävän suhteen. Sanomme todellakin, että taistelu tämän voimakkaan impulssin kanssa ja taistelun painottaminen sielun elämän eettisiin ja esteettisiin voimiin vaatii "teräs" luonnetta, ja muutamille suotuisasti järjestäytyneille luonteille tämä on totta; on myös tunnustettava, että meidän aikanamme näin leimattu yksilöllisen luonteen erilaistuminen tulee mahdolliseksi vain seksuaalisten rajoitusten kautta. Mutta ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksista kamppailu aistillisuuden kanssa kuluttaa käytettävissä olevan luonteen energian, ja tämä juuri silloin, kun nuori mies tarvitsee kaiken voimansa voittaakseen paikkansa maailmassa."
xxx/ellauri388.html on line 399: "Siis: Kristuksen ihanne on saavuttamaton eikä voi olla meille elämänohjeena; siitä voi puhua ja sitä miettiä, vaan elämää varten se ei ole sovelias ja se on senvuoksi hyljättävä. Meille ei ole tarpeen ihanne, vaan semmoinen ohje, semmoinen säädös, jonka noudattamiseen meidän voimamme riittävät kun yhteiskuntamme siveelliset voimat arvostellaan keskimääräisesti: esimerkiksi rehellinen kirkollinen avioliitto, jolloin toinen puolisoista, mies, on voinut ennen sitä pitää yhteyttä muiden naisten kanssa; taikka, sanovat toiset, avioliitto oikeudella avioeroon; taikka siviiliavioliitto; taikka, laskeutuen yhä alemmas samaa tietä, — jaapanilainen, tai juutalainen, ainoastaan ajaksi solmittu avioliitto, — ja miksi ei vihdoin myöskin järjestetyt haureuslaitokset, kun sille tielle lähdetään?
xxx/ellauri388.html on line 497: "Lopullinen johtopäätös on se, että luonto itse vaatii sukupuolia rajattomaan yhteiselämään, tai, että koska sitä yhteiskunta ei salli, on välttämätöntä ylläpitää haureuslaitoksia. Kuitenkin sekä miehen että naisen siveellinen luonto nousee tämmöistä johtopäätöstä vastaan, eikä siis voi olla epäilemättä semmoisen teorian totuutta. Minä puolestani olen sitä mieltä, että tämä kaikkien tunnustama teoria perustuu ainoastaan siveettömyyteen, joka hävittää yhtaikaa ihmiskunnan sekä elämän että onnen.
403