ellauri112.html on line 152: Omantunnon soimaus perustuu Darwinin mukaan yhteiskunnallisten viettien kestävyyteen ja voimaan. Kun muut viettimme enemmänkin ovat ohimeneviä, on yhteiskunnallinen vietti alituinen, koska me aina elämme joukossa. Jos noudatamme yhteiskunnallisvastaista viettiä, joka hetkeksi saa ylivallan, kadumme jälestäpäin, koska yhteiskunnallinen vietti ajanpitkään on kestävin. Mutta samoin on myös joukoissa elävien eläinten laita. Nekin ovat aina varuillaan yhteistä vaaraa vastaan, valmiita puolustamaan joukkoa, auttamaan tovereitaan. Ne tuntevat aina vissiä suopeutta ja myötätuntoa näitä kohtaan. Ne ovat onnettomia, kun ne kauan ovat tovereistaan erillään, ja aina onnellisia kohdatessaan ne jälleen. »Ja niin on meidänkin laitamme», lisää Darwin. Collin on sitä mieltä, että tämä Darwinin toisen pääteoksen antama kuva eläinten tilasta tuntuvasti poikkeaa »Lajien synnyn» antamasta. Edellisen mukaan luonnossa valoisilla, inhimillisillä piirteillä on huomattavasti suurempi sija. Epäilemättä Darwin itse ei koskaan tullut tajuamaan tätä pääteostensa välillä olevaa eroavaisuutta. »Lajien synnyn» yksipuolinen kuvaus olemassaolon taistelusta, joka miltei oli kaikkien sota kaikkia vastaan, ei ole koskaan tullut oikaistuksi. Ja tämä teos kuitenkin tuli jäämään darwinismin raamatuksi.
ellauri163.html on line 911: Durkheim tarjosi laajassa itsemurhatutkimuksessaan malliesimerkin yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteiskunnallisesta selittämisestä. Siinä Durkheim osoittaa laajoja tilastollisia menetelmiä käyttäen itsemurhien johtuvan pääosin yhteiskunnallisista tekijöistä. Esimerkiksi yhteisön kiinteydellä sekä yhteisön toiminnalla on suora yhteys itsemurhien määrään. Niin myös bestsellereillä jotka aiheuttavat izemurha-aaltoja.
ellauri181.html on line 497: Koska ajanjaxo on ollut merkittävien yhteiskunnallisten muutosten aikaa, suhteutan tuloxet teknologiseen ja demografiseen kehityxeen, talousodotuxiin, ympäristönsuojeluun, mediavalintoihin sekä yhteiskunnallisiin asenteisiin.
ellauri185.html on line 557: Mutta kuten aina korostaa Tolstoi tässäkin nimenomaan, että mitään todellista parannusta ei saada aikaan muuttamalla tai hävittämällä ulkonaisia laitoksia, muotoja ja järjestelmiä. Valtiojärjestyksen tukena oleva ulkonainen väkivaltajärjestö on tosin kaikkien yhteiskunnallisten epäkohtien ja kurjuuden suoranaisin syy. Mutta tämä ulkonainen väkivaltajärjestelmä itse nojautuu syvemmälle katsoen henkiselle perustalle, nim. eräisiin katsomuksiin ja vakaumuksiin tai ainakin ihmisten uskomuksiin ja ennakkoluuloihin. Ulkonaisen väkivaltajärjestelmän henkisinä kannattajina olevat ihmisten sosiaaliset ja poliittiset uskomukset ovat kiteytyneet tai kivettyneet laeiksi. Ja nämä lait ovat yhteiskunnallisen orjuuden ja kurjuuden sisäisenä syynä. Voivatpa ne jopa olla koodattuna genomiin.
ellauri347.html on line 65: henkilökohtaisesta kääntymyksestä, jonka avulla uskottiin myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkeavan. Eivät ratkenneet, pahemmaxi äityivät.
ellauri348.html on line 906: yhteiskunnallisten normien ja instituutioiden ylläpitämä
ellauri395.html on line 1162: Tiistai: Rukous vallanpitäjien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien puolesta
xxx/ellauri013.html on line 353: Filosofian syntymähetki on sattunut ajankohtaan, jona auktoriteetti ei riittänyt synnyttämään yhteiskunnallisten olojen säilymiselle välttämätöntä uskon vähimmäismäärää, niin että oli keksittävä näennäisesti järkeen vetoavia perusteluita, joiden tuli johtaa samaan tulokseen. Tämä syy on johtanut siihen, että sekä antiikin että melkein kaikkeen nykyajan filosofiaan on tarttunut sangen syvälle ulottuvaa epärehellisyyttä. (Bertie ei ole tästä mikään poikkeus.)
xxx/ellauri044.html on line 757: Voltaire tunnetaan terävästä älystään ja filosofisista kirjoituksistaan. Monien muiden valistusajattelijoiden tavoin hän oli liberaali, kannatti vapaakauppaa, ihmisoikeuksia, mielipiteen- ja uskonvapautta, sekä oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin. Hän oli yhteiskunnallisten uudistusten suorasukainen kannattaja ja Bourbonien ancien régimen vastustaja Ranskan tiukoista sensuurilaeista ja kovista rangaistuksista huolimatta. On siinä rikosrekisteriä.
xxx/ellauri091.html on line 168: Kussakin romaanissaan hänellä oli arvokas korostus: Kesätoverit mm. tähdensi merimieslähetystä, Kotkat ja Tulenliekit sisälähetystä, Valkeneva tie, Kun valkenee, Sotkuinen solmu ja Mahdottomuus mahdolliseksi avioliiton pyhyyttä ja puolison vaihtamisen pahuutta, Ahertajat kristillistä työväenliikettä, Todistaja yhteiskunnallisten luokkavastakohtien sovittamista ja Kadotettu kirje ripin merkitystä.
xxx/ellauri149.html on line 105: Filosofi, politiikan tutkija Mikko Lahtinen kuvaa Himasta "valtiofilosofiksi", joka ei ole pohdinnoissaan kuitenkaan mennyt asioiden poliittisten ja yhteiskunnallisten syiden ytimiin. Hän toivoo, että Himanen tarkastelisi tiukemmin globaalin oikeudenmukaisuuden ja nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän välisiä suhteita. Filosofi Tere Vadén arvostelee Himasta lähinnä siitä, että tämä ei voi kirjoittaa vapaana filosofina ja laatia samalla raportteja valtionvallan tilauksesta. Jätkät on vaan kateita. Tai olivat, tuskin enää ovat.
xxx/ellauri208.html on line 515: Synnyin perheeseen, jossa vanhempien poliittiset mielipiteet ilmensivät syvää kiintymystä epäpoliittiseen elämäntapaan. Näin yksinkertaisen asian oivaltaminen vei minulta vuosikymmeniä. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt isääni, hänen varovaisuuttaan, kylmän sodan rintamaseutujen muovaamaa, perisuomalaista, luokka-askeleessaan onnistuneen ensimmäisen polven kaupunkilaisen pragmaattisuutta, joka sai välttämään yhteiskunnallisten ristiriitojen esiintuomista ja muotoilemaan maailmankuvan per heen- ja työnkokoisin ajatuksin. Kun ponnistava jalka on portaalla, ei halua tietää rospuuton rikkovan kiveä. Uskon, että isä valitsi lääkärin ammatin halusta parantaa ihmisten oloja. Sellaisia hänen yksilökeskeiset ihanteensa olivat ja ovat yhä, toteuttamiskelpoisia, järkeviä ja kohtuullisia. Epäkohdista on turha meluta, kun asioihin voi tarttua maltillisen edistyksen ja tasaisesti karttuvan hyvinvoinnin hengessä, toimeliaana ja intohimottomana kuin pesisi kätensä ja ryhtyisi pastöroimaan elämää.
xxx/ellauri231.html on line 411: Vuosina 1925–1926 Kirotut päivät ( Окаянные дни ) alkoi ilmestyä Buninin päiväkirja vuosilta 1918–1920 Pariisissa sijaitsevassa Vozrozhdenye - sanomalehdessä (sen lopullinen versio julkaisi Petropolis vuonna 1936). 2000-luvun Bunin-tutkijan Thomas Gaiton Marullon mukaan Kirotut päivät, yksi harvoista Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan ajoilta säilytetyistä bolshevikkien vastaisista päiväkirjoista, yhdisti "venäläisen 1800-luvun antiutopistisen kirjoittamisen vastine kahdeskymmenes" ja "kivulias poliittisten ja yhteiskunnallisten utopioiden paljastaminen... julisti George Orwellin ja Aldous Huxleyn antiutopistista kirjoitusta. Bunin ja Zamyatin ymmärsivät oikein, että Neuvostoliiton kokeilu oli tarkoitettu itsensä tuhoamiseen", Marullo kirjoitti vahingoniloisena Njeuvostoliiton kaaduttua.
13