ellauri031.html on line 219: Korporatiivisessa valtiossa kaikkia, jotka kuuluvat samaan ammattiin tai luokkaan edustaa ammattikunta, riippumatta siitä ovatko he työnantajia tai työöläisiä ja riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta. "Kiellämme että on vain kaksi luokkaa, kiellämme että maailmanhistorian selittää luokkataistelu, sillä ihminen ei ole vain taloudellinen eläin. Väitämme, että luokkataistelu ja luokkien yhteistyö ovat historiallisia vaiheita, väitämme - vastoin sosialismin idyllisiä ennustuxia - että niin kauan kun on ihmisiä maan päälla tulee olemaan taistelua, taistelua yxilöiden, ryhmien, luokkien, kansakuntien ja rotujen välillä - niin on ihmiskunnan kohtalo määrätty. Taistelu ja kamppailu - siinä kohtalo joka on määrätty ihmiskunnalle. Kamppailu koskee koko maailman herruutta ja kaikkien on otettava siihen osaa. On voitettava, mutta voittaaxeen on oltava vakaumus ja uskallettava uhmata kohtaloa. Sankarillisuus on väline ja valta on päämaali." Ymmärtää, ettei fasistinen hallinto ole erityisemmin kiinnostunut Kansainliitosta.
ellauri048.html on line 569: 1800- ja 1900-luvun vaihteessa naiset alkoivat vaikuttaa entistä aktiivisemmin yhteiskunnan eri aloilla. Etenkin kulttuuritoiminta antoi naisille mahdollisuuden tehdä siihen asti yksityisestä kodista ja kasvatuksesta julkisia. Kansakoulunopettajista tuli kansanvalistajia ja koulutyön ideologiaksi "jalon kansan" kasvattaminen. Naimattomien naisten asemaan haettiin parannusta koulutuksella ja ammateilla. Fredrika Bremerin tapaan alettiin puhua yhteiskunnallisesta äitiydestä. Opettajan ammatti katsottiin naisen kutsumukseksi, sillä opettajana yksinäinen nainen saattoi muodostaa oppilaiden kanssa perheen kaltaisen yhteisön. Koska suomenkielistä lastenkirjallisuutta oli tarjolla niukasti, monet opettajat ryhtyivät kirjoittamaan lapsille. Etenkin runot olivat suosittuja. Myös Immi Hellén toteutti kirjailijana paitsi omaa luovuuttaan myös aatteellista tehtäväänsä.
ellauri100.html on line 678: Rusetin kuuluisin kokoelma, Menninkäisten marketti ja muita runoja, ilmestyi 1862, kun se oli 31. Se sai laajaa kiitosta ja teki siitä aikansa toisexi etevimmän NAISrunoilijan (paitzi Elizabeth Käsiasetta). Epäilyttävät homot ja väpelöt Hopkins, Swinburne ja Tennyson kiitti sitä, ja kun Käsiase (Elizabeth Barrett Browning) vihdoin ymmärsi kuolla 1861 se pääsi kalifixi kalifin paikalle. Kokoelman nimiruno on 1 Rusetin parhaiten tunnettuja. Vaikka siinä on nähtävästi kyse 2 siskon huonoista kokemuxista menninkäisten kaa, kriitikot on saaneet selville, että sen voikin tulkita useillakin tavoilla, eli se on moniteholääke, polyvalentti! Se vois olla allegoria kiusaajista (menninkäiset ois niinku Jari Sairasvyön "kiusoja"!) ja pelastavasta salvasta, tai size vois olla kommentaari Viktorian sukupuoliroolista ja naistoiminnsta, tai sit eroottisesta halusta ja yhteiskunnallisesta lunastuxesta (whatever that is).
ellauri150.html on line 221: – Jos tämä nyt on sitä maailmaa paremmaksi tekevää ”woke”-kulttuuria, johon kuuluva on alati ”hereillä”, tietoinen yhteiskunnallisesta alistamisesta ja muista epäkohdista, laskekaa minut tästä lähtien pysyvästi unikekojen porukkaan. Minä lähden nyt tästä Naantaliin, tai siis Turkusse.
ellauri163.html on line 911: Durkheim tarjosi laajassa itsemurhatutkimuksessaan malliesimerkin yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteiskunnallisesta selittämisestä. Siinä Durkheim osoittaa laajoja tilastollisia menetelmiä käyttäen itsemurhien johtuvan pääosin yhteiskunnallisista tekijöistä. Esimerkiksi yhteisön kiinteydellä sekä yhteisön toiminnalla on suora yhteys itsemurhien määrään. Niin myös bestsellereillä jotka aiheuttavat izemurha-aaltoja.
ellauri204.html on line 493: Runsaasta yhteiskunnallisesta kommentoinnista huolimatta Korhonen on edelleen parhaimmillaan kuvatessaan rakkautta, vaikka sen omat rakkausasiat ovat aivan pielessä.
ellauri247.html on line 167: Vapaamielisellä historioitsijalla Catherine Macaulaylla oli tapana väitellä ahdasmielisen tohtori Samuel Johnsonin kanssa yhteiskunnallisesta tasa-arvoisuudesta. Eräänä päivänä, kun Johnson oli aterialla mainitun naisen kotona, hän virkkoi emännälleen totisen näköisenä:
ellauri282.html on line 444: 5. tammikuuta 1949 Merton matkusti junalla Louisvilleen ja haki Yhdysvaltain kansalaisuutta. Samana vuonna julkaistiin Seeds of Contemplation, The Tears of Blind Lions, The Waters of Siloe ja The Seven Storey Mountainin brittiläinen painos otsikolla Elected Silence. 19. maaliskuuta Mertonista tuli ritarikunnan diakoni, ja 26. toukokuuta (helatorstaina) hänet vihittiin papiksi pitäen ensimmäisen messunsa seuraavana päivänä. Kesäkuussa luostari vietti satavuotisjuhlavuottaan, jonka kunniaksi Merton kirjoitti kirjan Gethsemani Magnificat muistoksi. Marraskuussa Merton aloitti opettaa mystistä teologiaa Getsemanin aloittelijoille, josta hän nautti suuresti. Tähän mennessä Merton oli valtava menestys luostarin ulkopuolella, ja The Seven Storey Mountainia on myyty yli 150 000 kappaletta. Seuraavina vuosina Merton kirjoitti monia muita kirjoja, jotka keräsivät laajan lukijakunnan. Hän tarkisti Seeds of Contemplationin useita kertoja ja piti varhaista painostaan ​​virhealttiina ja epäkypsänä. Ihmisen paikka yhteiskunnassa, näkemykset yhteiskunnallisesta aktivismista ja erilaiset lähestymistavat mietiskelevään rukoukseen ja elämään nousivat hänen kirjoituksissaan jatkuviin teemoihin.
ellauri283.html on line 315: 800-luvun puolivälistä 1100-luvun puoliväliin Christian Nubia koki kultakautensa, jolloin sen poliittinen valta ja kulttuurinen kehitys saavuttivat huippunsa. Vuonna 747 Makulatuuri tunkeutui Egyptiin, joka kuului tuolloin parahultaisesti taantuville Umayyadeille ja teki niin jälleen 960 - luvun alussa, kun se työntyi pohjoiseen Akhmimiin asti. Makurialla säilyi läheiset dynastiset siteet Alodiaan, mikä ehkä johti kahden valtakunnan väliaikaiseen yhdistämiseen yhdeksi valtioksi. Keskiaikaisten nubialaisten kulttuuria on kuvattu " afrobysanttilaiseksi ", ja "afrikkalaisen" komponentin merkitys kasvaa ajan myötä. Myös arabien vaikutuksen lisääntyminen on havaittu. Valtion organisaatio oli erittäin keskitetty perustuen 6. ja 7. vuosisadan bysanttilaiseen byrokratiaan. Taide kukoisti keramiikkamaalausten ja erityisesti seinämaalausten muodossa. Noobit kehittivät kielelleen oman aakkoston, Old Noobin, joka perustui koptilaisiin aakkosiin, mutta käytti myös kreikkaa, koptia ja arabiaa. Naiset nauttivat ihanasti korkeasta yhteiskunnallisesta asemasta: heillä oli mahdollisuus saada koulutusta, he voivat omistaa, ostaa ja myydä maata ja käyttivät usein omaisuuttaan kirkkojen ja kirkkomaalausten lahjoittamiseen. Jopa kuninkaallinen perintö oli matrilineaarista, jopa kuninkaan sisaren poika oli laillinen perillinen!
ellauri317.html on line 505: 22. tammikuuta 1919 Moskovan Cheka pidätti Spiridonovan uudelleen. Moskovan vallankumoustuomioistuimessa, jossa Nikolai Bukharin oli syytteen todistaja, Spiridonova todettiin syylliseksi Neuvostoliiton hallituksen herjaamiseen ja siten vastavallankumouksen auttamiseen, ja hänet eristettiin vuodeksi poliittisesta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta ja lähetettiin Kremlin sairaalaan. Huhtikuussa 1919 hän pakeni sieltä sosialistisen vallankumouksellisen keskuskomitean avulla ja oli lainsuojaton kuin Robin Hood.
ellauri326.html on line 95: Kirjassa ei ole yhtä päähenkilöä, vaan se tarkastelee Newttien kehitystä laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kertojan rekisteri näyttää eri kohdissa "luisuvan" toimittajan, historioitsijan tai antropologin rekisteriin. Kolme keskeisintä hahmoa ovat kapteeni J. van Toch, merimies, joka löytää Newts; herra Gussie H. Bondy, teollisuusmies, joka johtaa Newt-teollisuuden kehitystä; ja herra Povondra, herra Bondyn ovimies. Ne kaikki toistuvat läpi kirjan, mutta yhdenkään ei voida sanoa ohjaavankertomusta millään merkittävällä tavalla. Kaiken kukkuraxi kaikki kolme ovat tšekkiläisiä. Juu ei tästä kirjasta ole romaanina mihinkään. Aika heikko, aika heikko.
ellauri401.html on line 258: Omaiset painostivat Pekkaa luopumaan teosofiasta ja askeettisesta elämäntavastaan. Isän mielestä Pekan olisi ennen kaikkea pidettävä huolta yhteiskunnallisesta asemasta sivistyneistön ja yläluokan jäsenenä ja ajauduttava professoriksi, koska kohtalo ei ollut sallinut sitä onnea isälle, vaan virzakiviä. Mutta Pekka haki uutta suuntaa elämälleen eikä saanut perheeltään, papeilta tai guruilta tyydyttävää vastausta kysymyksiinsä elämän tarkoituksesta. Pekan mielestä kuolemakin olisi parempi vaihtoehto kuin olla olemassa sitä varten, että tekisi työtä, söisi, joisi, nukkuisi ja lisäisi sukua. Vaikka onhan siinäkin toki puolesa.
ellauri403.html on line 326: Ivan Alexandrowitsch Iljin ( venäläinen Иван Александрович Ильин ; syntynyt 28. maaliskuuta / 9. huhtikuuta 1883 Moskovassa ; † 21. joulukuuta 1954 Zollikonissa lähellä Zürichiä ) oli venäläinen filosofi, kirjailija ja julkisuudentutkija. Hän oli bolshevismin vastustaja, valkoisen armeijan kannattaja, konservatiivinen monarkisti, slavofiili ja fasismin kannattaja. Hänen näkemyksensä ja ajatuksensa Venäjän ja Neuvostoliiton yhteiskunnallisesta järjestäytymisestä vaikuttivat ja vaikuttavat edelleen suuresti muihin venäläisiin kirjailijoihin, älymystöihin ja poliitikkoihin, mukaan lukien Aleksanteri Solženitsyniin ja Vladimir Putiniin.
xxx/ellauri287.html on line 514: Kaiken kaikkiaan Julianuksen lyhyt hallituskausi ei yksinkertaisesti kyennyt muuttamaan Imperiumin halki pyyhkäisevää inertian tunnetta. Kristityt olivat tuominneet uhraukset, riisuneet temppeleitä varoistaan ​​ja katkaisseet papit ja tuomarit yhteiskunnallisesta arvovallasta ja taloudellisista eduista, jotka liittyivät johtaviin pakanallisiin asemiin menneisyydessä. Johtavilla poliitikoilla ja kansalaisjohtajilla ei ollut juurikaan motivaatiota heiluttaa venettä elvyttämällä pakanallisia festivaaleja. Sen sijaan he valitsivat keskitien järjestämällä seremonioita ja joukkoviihdettä, jotka olivat uskonnollisesti neutraaleja.
14