Helmidiadeemi ympäröi sen tukkaa jonka rullat on symmetriset. Sillä on roikkuvat silmäluomet kuin Esko Aholla, nenä suora, raskas ja hapan pärstä. Sen pään ylle levitetyn katoxen kulmissa on 4 kultaista kyyhkystä, ja valtaistuimen jalkopäässä 2 kyyristelevää emalileijonaa. Kyyhkyt kujertavat ja leijonat murisevat. Keisari pyörittää silmiään, Anttu etenee; ja yhtäkkiä, ilman esipuheita, ne kertovat toisilleen mitä on meneillä.
ellauri043.html on line 3445: Joojoo, teatterissa, keskellä päivää, lokakuun kolmantena (Helmin synttäri!) se huusi yhtäkkiä: Keisaria listitään! ja selosti vaihe vaiheelta: Nyt se rullaa lattialla! ouz! kylläpä se kamppailee! se nousee ylös! se koittaa paeta! ovet on kiinni! Ai! se on loppu nyt! Siinä se on kanttuvei!Ja sinä päivänä just, Titus Flavius Domitianus salamurhattiin, kuten tiedätte.
ellauri043.html on line 5856: Joskus pyrstötähti lentää ohi yhtäkkiä; — sit lukemattomien valojen tyyneys jatkuu entisellään.
ellauri043.html on line 6836: Ne liikkuvat, oxat lyövät toisiinsa; ja yhtäkkiä iso musta hirvi, häränpäinen, joka kantaa korvien välissä kokonaista puskaa valkoisia sarvia.
ellauri043.html on line 6986: Mutta hirviöiden piiri raottuu, ja taivas tulee yhtäkkiä sinisexi, ja
ellauri047.html on line 966: Uudessa kuviossa kaivettiin uskonsotienkin teemat esille. Tuskin oli sattumaa et Goethesta yhtäkkiä Shakespeare oli ihan parhautta, Racine ja Corneille ei enää midiä. Fred pelastui lopulta 2 keisarinnan tyrmäyxeltä sillä että Bog soitti gongia ja tempas Elisabetin taivaaseen. Sodan lopputulos: status quo ante bellum. Jostain kumman syystä jengi laski tän Rauhan voitoxi.
ellauri061.html on line 1113: Joskus Jarzan lauseita on vaikea jopa jäsentää kun se yhtäkkiä yllättäen puhuu taas kerran itsestään 3. persoonassa kuin Caesar. "Tämä tunnettu". Toinen sana joka tulee siitä mieleen on läpimätä.
ellauri065.html on line 324: duttomuuden keskelle roiskahtaa yhtäkkiä jülkiviäritettyä suklaanruskeaa
ellauri072.html on line 314: Neljännen seinän rikkominen tarkoittaa näiden illuusioiden korvaamista toisilla. Elokuvassa päähenkilö saattaa yhtäkkiä puhutella suoraan kameraa (eli siis "muka" yleisöä, siis sinua NIIN! TARKOITAN JUURI SINUA! ÄLÄ YRITÄ PIILESKELLÄ! SINUT ON NÄHTY! joka löhööt sohvalla ja luet tätä paasausta just kännystä) tai kirjassa kirjailija ize tai jopa joku kirjan henkilö saattaa alkaa kommentoida juonenkulun epäloogisuutta. Tää on kyllä täynnä fiktiota koko paska, koska se "kirjailija"kin voi olla vaan joku "otaxuttu tekijä" tms viiden eri käärepaperin sisässä, tämmöisille kusetuxille on kirjallisuustieteessä silmittömästi eri nimiä. (Videopeleistä en viizi sanoa yhtään mitään, ne on niin lopen syvältä. "Olen pahoillani, mutta olen tallentanut videota siitä kun sä vedät käteen kazellessasi pornokuvia. Maxa X bitcoinia tälle tilille tai lähetän sen nauhoituxen sun soittolistalle. Terveisin Ahmed Ahne Bangla Deshistä." )
ellauri073.html on line 551: Poikkeusolot ja pandemia saivat ihmiset pelkäämään ja antoivat yhtäkkiä hirveästi aikaa.
ellauri077.html on line 740: Vähän epäselväxi jää kenen lupauxia nää ovat. Voiko pulde luvata et sen rahahuolet katoaa (§10), tai eze havaizee yhtäkkiä jotain jumalan assisteja (§12). No siinähän se jekku onkin: lupaa izellesi niin se tapahtuu. Kolkuttavalle avataan, tai siis ainakin siltä alkaa vaikuttaa. Sinapinsiemen uskoa tekee ihmeitä, siirtää vuoria. Plasebovaikutus on mahtava. Jos sellaiseen on taipumusta uskoa. Lähes puolella porukoista on.
ellauri094.html on line 128: Arvoisa herra puhemies! Aloitan tästä, mihin edustaja Arhinmäki päätti. On totta, ja mekin nimenomaan kannatamme sitä, että kirkon tulee itse saada tehdä omat päätöksensä, mutta nyt täytyy huomioida, että kirkolliskokous ei ole tehnyt sellaista päätöstä, että kirkon sisällä alettaisiin laillisesti vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. [Paavo Arhinmäki: Jeesuskin oli kapinallinen aikanaan!] Piispat ovat olleet tämän takana, ja silti tuo voimaan astuva lainsäädäntö nyt yhtäkkiä muuttaakin tilanteen niin, että ainakin joidenkin oikeusoppineiden mielestä nämä liitot ovat juridisesti päteviä, joihin kirkon papit vastoin kirkon kantaa suorittaisivat vihkimisiä. Avioliittoon vihkiminen on osa uskonnon harjoittamista kirkon sisällä, eli mielestäni tässä kyllä loukataan nimenomaan tätä uskonnon harjoittamisen ja kirkon autonomian periaatetta. Sen takia toivon, [Puhemies koputtaa] että eduskunta voisi hyväksyä tuon ponnen.
ellauri096.html on line 919: Salaliittotuuba jatkuu. Hevoset vaan tietää kuka on Seriator ja mitä pahaa se rakentaa loimaalaiseen pystymezään. Onkohan se Elon Muskin akkutehdas? No ei, kuulostaa enempi muumien pyrstötähdeltä. Sit tää sepustus loppuu yhtäkkiä, katkee kun kananlento. Höyhenet pöllyävät. Jäätiin kirjaan sanoo Anu. Siltala otti aika riskin kun kustansi tän.
ellauri117.html on line 426: Kun Scott seuraavana päivänä oli syömässä suklaapatukkaa ja tekemässä merkintöjä uusimpaan Princeton Alumni Weeklyyn, Graham näki hänen yhtäkkiä hyppäävän nojatuolistaan, tarttuvan uuninreunukseen, haukkovan henkeään ja sitten kaatuvan lattialle. Graham juoksi hakemaan apua isännöitsijältä. Kun he astuivat sisään asuntoon ja yrittivät auttaa Scottia, isännöitsijä totesi: "Hän taitaa olla kuollut." Fitzgerald kuoli sydänkohtaukseen.
ellauri133.html on line 774: ”Muistan tarkasti hetken, jolloin huolestuin Laurista ensimmäisen kerran. Kesällä 2021 olimme lähdössä koiran kanssa Sysmästä takaisin kaupunkiin, kun Lauri kysyi yhtäkkiä, että mihin me ollaan menossa. Tuntui siltä, kuin kärpäsen siipi olisi hipaissut. Sinä hetkenä muistisairaus lensi elämäämme.
ellauri133.html on line 776: Pian tämän jälkeen aloin kuulla marinaa, miksi verkkopankki ei toimi tai miten siellä on taas muutettu jotain. Hän oli opetellut käyttämään tietokonetta taitavasti aikuisiällä, mutta yhtäkkiä uuden oppimiskyky tuntui loppuneen kuin seinään.
ellauri135.html on line 931: Ainoa tunne, joka seurasi häntä kaikki elämä, on tämä rakkaus Varenka Lopukhinaan. Mutta niiden välinen ymmärrys ei onnistunut. Vaatimaton nainen ei voinut antaa tunteita, kun runoilija sijoitti hänet tyttöystäväksi tai sisareksi ja sitten yhtäkkiä rakkaaksi. Hiän ei arvannut hänen tunnelmiaan, oli kadonnut. Ja hän pelasi - ja hiänen ja hiänen tunteitaan. Ja hän itse ymmärsi hänen tunteitaan vain siinä mustassa hetkessä, kun hän sai uutisia avioliitostaan.
ellauri135.html on line 933: Lermontovin elämä oli nopea ja siitin lyhyt ja lerppana. Se ratkaisi paljon harrastuksia - ja ohimenevä ja vahva. Hänen käyttäytymisensä perusta oli hirvittävä kylmyys ja puhtaasti sekulaarinen koettelemus. Hänen luonteensa oli kuin tulivuori - hiljainen ja hiljainen, hän yhtäkkiä puhkesi tulisessa intohimossa. Ja vain rakkaus Varvara Lopukhinaan ei koskaan pysähtynyt hänen sydämessään. Mitä hiänen piti tehdä? Hiän ei ollut varma, että runoilijan kylmyys oli hirveä, koska Lermontov ei ollut koskaan sanonut yhtä sanaa hänen rakkaudestaan ​​hiänelle, kaikki hänen tunteet ja hän myös oli vain implisiittinen ...
ellauri145.html on line 385: Des cloches tout à coup sautent avec furie Kellot länkyttävät yhtäkkiä aivan raivona
ellauri146.html on line 416: Vignyn suurin teatterimenestys oli kuitenkin vasta Chatterton (esitetty 1835). Se heijastelee romantiikkaa ja erityisesti Vignyn käsitystä runoilijasta marttyyrinä, jota ei ymmärretä. Se oli valtava menestys ja aiheutti itsemurha-aallon, kuten Werther aikanaan. Aihe oli peräisin Vignyn vähän aiemmin julkaisemasta, Laurence Sternen ja Denis Diderot’n esikuvan mukaan kirjoittamasta, katkeruuden leimaamasta Consultations du docteur Noir: Stello ou les dìables bleus (1832). Siinä vaiheessa Vignyn maine varjosti Hugoa, joka vasta vähitellen sai mainetta, mutta tilanne muuttui pian Hugon eduxi, kun Vignyn kirjoitustyö näytti yhtäkkiä lakkaavan.
ellauri153.html on line 284: Tullia puolestaan ajoi vaunuillaan senaattitaloon, jossa hän oli ensimmäinen, joka tervehti miestään kuninkaana. Mutta Tarquin pahoitti paluunsa kotiin, - huolestuneena siitä, että väkijoukko saattaisi tehdä hänen väkivaltaisuutensa. Kun hän ajoi kohti Urbian-kukkulaa, hänen kuljettajansa pysähtyi yhtäkkiä kauhistuneena nähdessään kuninkaan ruumiin makaamassa kadulla. Mutta raivoissaan Tullia itse tarttui ohjaksiin ja ajoi vaunujensa pyörät isänsä ruumiin yli. Kuninkaan veri roiskui vaunuja vasten ja värjäsi Tullian vaatteet, niin että hän toi hirvittävän jäänteen murhasta takaisin kotiinsa. Katu, jolla Tullia häpäisi isin, kuolleen kuninkaan, tuli myöhemmin tunnetuksi Vicus Sceleratuksena, rikoksen katuna.
ellauri185.html on line 603: Ne ihmiset, jotka muodostavat nykyiset valtiot, ja erityisesti n.s. hallitsevat, s.o. virkamiehet, upseerit, sivistyneet, yleensä yläluokkalaiset ja määräävät ovat pohjiaan myöten turmeltuneita, täynnänsä kaikkea kataluutta ja ilkeyttä. Mutta tarvitsee vain antaa näille ja yleensä kaikille lurjuksille täysi toimintavapaus, antaa heidän esteettä ryöstää, murhata, hävittää ja riehua mielensä mukaan mitenkään puolustamatta itseään tai muita heidän väkivaltaisuuksiaan vastaan, niin silloin tulevat, se on nähtävästi Tolstoin ajatus, nämä siihen saakka rikolliset ja pahat ihmiset yhtäkkiä muuttumaan puhtaiksi enkeleiksi. Silloin heillä ei ole enää mitään pahoja pyyteitä. Muutenhan sanotaan: "Tilaisuus tekee varkaan." Jos ei ole omaisuutta ei ole varkaita, koska omaisuus on varkautta.
ellauri188.html on line 237: Arvostelija vain ei viimeksimainittujen tavoin vaadi tähän elokuvaan muutoksia, jotta se vastaisi täysin hänen omaa maailmankuvaansa, ja hän myös on tietoinen, että kyseinen elokuva ei ole tehty varta vasten hänelle. Siinä oli se syy, miksi se arvostelija ei siitä sen suuremmin nauttinutkaan - kyse oli siis representaatiosta ja siitä, ettei arvostelija pystynyt samaistumaan elokuvaan ja sen hahmoihin. Nyt kuitenkin tällainen ajattelutapa onkin yhtäkkiä woke-väen mielestä väärä, vaikka aiemmin representaatiota ollaan perusteltu ihan samoin sanoin.
ellauri192.html on line 867: Näin ollen Pestel-höyrylaivan saapumiskohtaus, jota kohtaavat penkereille rivissä olevat miehistöt ja joutilaallinen yleisö, toistaa jakson Tshehovin "Nainen koiran kanssa", kun Gurov ja Anna Sergeevna sulautuvat saapuvaa laivaa katsovaan joukkoon. . Samalla tarina siitä, kuinka teatterista löydetty tuoli putoaa yhtäkkiä lattian läpi, vastaa tositapahtumia - puhumme "vuoden 1927 suuren Krimin maanjäristyksen ensimmäisestä iskusta".
ellauri203.html on line 57: Sammutus – Narsistit, erityisesti piilosellaiset, käyttävät menetelmää, jota kutsutaan "sammuttamiseksi", jossa he ovat vielä elämässäsi, mutta yhtäkkiä he "sammuttavat" odotetun vuorovaikutuksen, reaktion ja osallistumisen, joka oli aiemmin näytetty. Tämä on heidän tapansa kommunikoida, että he ovat tylsistyneitä, ärsyyntyneitä tai häiriintyvät läsnäolostasi. Se on yleistä, kun on "sinun vuorosi" tuulettaa tai ilmaista tunne tai ajatus, kuten he ovat juuri tehneet kanssasi. Sinulle se on järkyttävän töykeää, mutta kuten nimestä voi päätellä, se on yhtä yksinkertaista kuin valon sammuttaminen huoneessa, heille.
ellauri203.html on line 58: Se on eräänlainen kaasukammio siinä mielessä, että se varmasti muuttaa todellisuuttasi, kokea tällainen kontrasti yhdessä suhteessa tai henkilössä niin lyhyessä ajassa ilman mitään syytä tai tapahtumaa joka osoittaisi miksi. Tässä mielessä "mykistys" voi tapahtua suullisessa viestinnässä, tai se voidaan ilmaista kehonkielen kautta, kuten yhtäkkiä kääntymällä pois sinusta puhuessasi, kävelemällä poispäin sinusta ilman syytä jne. Sammuttamista, "hiljaisuutta", pimenemistä, normaalien ihmisten kannalta, voidaan kutsua myös "syötiksi ja kytkimeksi", jossa sinut provosoidaan keskusteluun tai kokemuksiin, ja yhtäkkiä se mikä oli kahden hengen tango, on nyt sooloesitys. Näytät ja tunnet itsesi idioottimaiseksi ollessasi niin korkealla energiatasolla yksin. Keskustelussa se voi näkyä tavoilla, kuten kiviseinä (ei vastausta, tyhjät tuijotukset) tai nälistys (asiaankuuluvien tietojen pidättäminen, robottivaste, kiintymyksen tai kiinnostuxen puute).
ellauri203.html on line 62: Välttely - Aivan kuten sammuttaminen, mutta toisin kuin pitkittyneet mykkäkoulut, välttelyn ei ole välttämättä tarkoitus olla vakavasti huomattava rangaistus, vaan sitä käytetään sen sijaan luomaan "tauko" sitoutumisessa, jotta he voivat laskea, kerätä itsensä ja palata aloittamaan uudelleen, yleensä erilaisella lähestymistavalla. Aluksi välttely tulee loputtomina tekosyinä. He ovat yhtäkkiä liian kiireisiä tai väsyneitä käsittelemään sinua, mutta he eivät ole liian kiireisiä tai väsyneitä kaikille muille. Heidän naamionsa on alkanut lipsua, he voivat kertoa, että olet tietoinen tästä, etkä voi paljastaa kohtaavasi häpeää, syyllisyyttä, häpeää, häpeää ja muuttunutta, negatiivista käsitystä itsestään mielestäsi, joten he yksinkertaisesti välttävät sinua hinnalla millä hyvänsä.
ellauri203.html on line 66: Kolmiomittaus - Romanttisissa suhteissa sekä ystävyyssuhteissa ja työtilanteissa narsistit yhtäkkiä "hiljenevät" kanssasi, kieltävät sinulta aikaa, energiaa, kiintymystä ja kiitosta, samalla kun he tekevät selväksi tai suoraan toteavat, että nämä asiat ovat nyt "lahjoiettu" jollekin toiselle. He kirjaimellisesti ottavat yhteyttä ilmaistakseen, että he hengailivat jonkun toisen kanssa. Mitä väliä sillä on? He todella uskovat, että saada olla se "joku muu", jota he käyttävät hyväxi, on jotain, josta kilpailla.
ellauri203.html on line 89: Jos "mykistyt" vastineeksi, he yhtäkkiä "tulevat äänekkäiksi". Kokeile sitä ja katso. Ei ole väliä, ovatko he vielä elämässäsi, he tekevät sen tunnetuksi. Älä anna kenellekään eturivin paikkaa tuskallesi. Ironista kyllä, ilman reaktiotasi tai suoritustasi heillä ei ole valtaa sinuun tai itseensä, ja heidän on pakko hypätä lavalle, kiihkeästi sekoittaen saadakseen hallinnan takaisin, kaikin mahdollisin tavoin, paljastaen omat aikomuksensa, huutamalla (teoillaan), jotta he voivat tulla kuulluiksi. Sanon, että he tarvitsevat reaktiotanne, mutta huomaatte, että kieltäytymisenne reagoida ei estä heitä puhumasta itselleen. Huomaat, että läsnäolosi oli lisävaruste, ei välttämättömyys. Huomaat, että he eivät merkinneet mitään, kun he yrittävät kaikkensa saadakseen sinut reagoimaan. Kiinnitä erityistä huomiota siihen, mitä he sanovat ja tekevät, heidän poissa ollessaan. Olet ikuisesti kiitollinen siitä, että he "hiljenivät" ja ainoa katumuksesi on, että he eivät tehneet sitä aikaisemmin.
ellauri204.html on line 550: Olin yksin oleskeluhuoneessa, kun minua vanhempi miesopiskelija tuli sinne istumaan kanssani. Hän sanoi niskojeni vaikuttavan kireiltä ja kysyi voisiko hän hieroa hartioitani. Vastasin viattomasti, että joo! Tunsin kuitenkin, että hän tekee jotain muuta, liikaa, mutta en osannut sanoa mitään silloinkaan, kun hän yhtäkkiä suuteli niskaani. Siirsin sen käden vain vähän alemmas, ei tullut mieleenkään sanoa, että anteeksi, mitä sä just teit? Siitä olisi tullut ikävä fiilis.
ellauri207.html on line 112: Edellisvuoden jouluna hän oli kutsunut Lisbeth Salanderin mökilleen Sandhamniin. He olivat tehneet pitkiä kävelyretkiä ja keskustelleet dramaattisella äänellä tapahtumista, joihin he olivat joutuneet edellisvuonna, jolloin Mika oli kokenut näin jälkikäteen katsottuna elämänsä kriisin, ja retkien jälkeen he olivat puineet tapahtumien jälkimaininkeja punkassa. Mika oli tuomittu parittelusta pariksi kuukaudeksi vankilaan, hänen maineensa tyhjäntoimittajana oli vedetty lokaan ja hän oli joutunut lähtemaan aikakauslehti Millenniumin toimituxesta lerppahäntä koipien välissä. Mutta yhtäkkiä kaikki oli muuttunut hyväxi: Teollisuusjohtaja Henrik Vangerin elämäkerta, jonka kirjoittamisen Mikael oli alkuun kokenut hyvin ansaituksi terapiaksi, olikin muuttunut yllättäen hyvin ovelan, tuntemattoman sarjamurhaajan (en enää muista kenkä) takaa-ajoksi.
ellauri213.html on line 39: Dan Steinbock oli suurin piirtein yhtä kehno kirjailija kuin E. Saarinen iskelmälaulajana. Eipä enää vedä Saxassa pastorina toimineen Jukka Kuoppamäen isänmaallista biisiä duettona. Toinen äänistä on näät iäxi vaiennut. Samin et al. nekrologi vajaahampaisesta Simpasta oli myönteinen, niinkuin sopiikin. Hyvä elämä, sanoisi Arikin. Mutta paha kuolema yllätti, musta enkeli vei päivänsankarin yhtäkkiä, niinkuin sen isänkin. Uni jäi kesken viimeinen.
ellauri216.html on line 429: Nuorempi veli St. blgv. Prinssi Aleksanteri Nevski, Prinssi Vasili Kostroma eksyi metsästäessään metsään, se tapahtui 16. elokuuta 1239, yhdessä puusta hän näki upean Neitsyt-kuvakkeen, jonka hän halusi poistaa, mutta hän nousi yhtäkkiä ilmaan. Palattuaan kaupunkiin prinssi Vasily kertoi papistolle ja ihmisille ihmeestä, minkä jälkeen kaikki muuttivat prinssin osoittamaan paikkaan. Nähdessään kuvakkeen kaikki putosivat polvilleen ja tarjosivat erityisen rukouksen Jumalan äidille. Sitten papit, poistaneet ikonin, siirsivät sen Kostroman katedraalin kirkkoon. Prinssin poissa ollessa kaupungissa asukkaat näkivät, että tietty pyhä soturi, joka näytti suuren marttyyri Fedor Stratilatin kuvalta, käytti Neitsyt Marian pyhää kuvaa ympäri kaupunkia, joten ikoni siitä ajasta alkoi. kutsutaan nimellä "Fedorovskaya".
ellauri221.html on line 189: - Älynen pyöritti erästä kojeen kannen alla olevaa pyöreää levyä ja painoi nappulaa. Kuului pihinää, sitten kolahti kuin olisi ovi suljettu. Tuli tuokion hiljaisuus, sitten yhtäkkiä kuului kovaa naurua. Joku sanoi: Pöydän alla. Kuului jotain kahinaa. Uudelleen kuului naurua. Joku kiekui, joku naukui, joku haukkui. Sitten joku määki kuin lammas. Joku sanoi: Päästäkää minut lähemmäksi, minä huudan aasin tavoin. Ja sitten kuului:-I-oo! I-oo!.. Ja sitten hirnui kuin varsa: I-ho-ho-hoo! Sitten taas kuului naurua.
ellauri226.html on line 131: Valkoiset ihmiset pelottavat minulta löysät housuun. Teidän voi olla vaikea sitä käsittää kun otetaan huomioon, että minä sentään olen valkoihoinen mutta toisaalta ihonvärini auttaa minua ymmärtämään asiaa paremmin. Minä esimerkiksi huomaan olevani aina aamuin illoin itsekin aika pelottava, joten tiedän, mistä puhun. Uskokaa minua jos huomaatte yhtäkkiä joutuneenne valkoihoisten piirittämäksi, teidän on paras olla varuillanne. Mitä tahansa voi tapahtua. Voit joutua raiskatuxi tai ammutuxi notmiinä jos olet musta mies. "Musta mies!"
ellauri241.html on line 247: Melted and disappeared as suddenly; ja katosi yhtäkkiä;
ellauri241.html on line 750: Then sudden it grew hot, and all the pains Sitten yhtäkkiä se kuumeni, ja kaikki
ellauri241.html on line 779: May pierce them on the sudden with the thorn voi puhkaista ne yhtäkkiä kuin tuskallisen
ellauri246.html on line 512: Brodsky käyttää usein metaforisia Decoar, raunioita, siruja. Hänen sielunsa on temppeli ja vertaa raunioita, fragmentteja. Kärsimystä verrataan, onko se nyt pommitusten vastustuskyky tai säteilytauti. Joskus Brodskin kasvot tykkää rauniot. Jokainen, joka tiesi hänet, totesi, että BrodSky ui hyvin nopeasti. Täältä se perustuu suuren harmaaseen paikkaan Brodskin 1970-luvuilla. Harmaalla värillä on anti-systhien tila. Lisäksi jalokivi, Glaciation tunkeutuu BrodSkin työhön ikään kuin hänellä olisi aina kylmä. Kylmän motiivi on orgaanisesti yhteydessä yksinäisyyden motiiviin, joka Brodskin siirtotyöläisessä työssä on poikkeuksellinen paikka: kokoelmilla "Osa puheenvuoro" (1975-76), "Autumn Yastreb Creek" (1976-83) , "Uranialle" (1984-87), "Elämä hajallaan olevalla valolla" (1985-86). Missä lyyrinen sankari on esitetty, hän on aina yksin. Ei kukaan jaa "Loom Cut viipaloituja runoja". Jos Venäjällä oli vastaus hänen runoihinsa (Lemonit muistelee, kuten Kharkovissa, Brodskin opiskelijat, jotka vuokraavat Brodsky per yö, niin että he eivät löytäneet tekstejä), sitten ulkomailla - Alpopulation. Se näyttää Brodsky ja "Top Secret" kuoleman ajatus, itsemurhasta, hänen moraalinen ja psykologinen tilansa on niin raskas. Barbizon Terras on kuvattu runoilijan saapuessa pieneen amerikkalaiseen kaupunkiin. Se ratkaistiin hotelliin, taittaa asioita ja yhtäkkiä, yhtäkkiä käytöstä, rysähtää kattokruunu koukusta. Riittävä psykologisesta tyhjöstä, jossa runoilija tuntuu tyhjyydestä. Tämä muutos myöhässä luovuudessa käy ilmi autiomaassa. "Puheeni on osoitettu ... siinä tyhjyydessä, jonka reunat ovat laajan aavikon reunat." Tyhjyys - это elämän metafora Yhdysvalloissa. Runko ei ideoi tätä elämää ollenkaan ja kuvaa Yhdysvaltoja impersonaalisten naamioiden valtakunnaksi. Tietenkään ei ole sama tyhjä elämä, kun Neuvostoliiton ihmiset ovat johtavia amerikkalaisia, heitä tuetaan, mutta myös siellä "tänään, se on edelleen kiinteä huomenna." Jokainen päivä on uusi eilinen. Muutokset muuttavat vain vuodenaikoja. Tietoja tästä tyhjöstä, tässä hämmentyneessä ympäristössä Brodsky kertoi monissa runoissa, mukaan lukien "Quintet" (1977):
ellauri246.html on line 667: kuten pukeutumasi yhtäkkiä esitteli saksofonia.

ellauri246.html on line 705: Joten joku yhtäkkiä

ellauri266.html on line 358: Roduista ja kansakunnista voi piirtää samanlaisen kartan. Kansalaattojen rajoilla syntyy paineita noin joka toisen sukupolven aikana, kun kasvaa uusi jalattomia sotaveteraaneja näkemätön sukupolvi ja vanhat kaunat alkaa taas maistua tuoreilta. Sitten räjähtää, jengi ärähtää ja tarttuu torrakoihin ja alkaa taas apinoiden apuharvennus. Pahin järkytys on kansainvaellus, jossa erivärisiä apinoita tunkee yhtäkkiä laumoittain väärälle laatalle.
ellauri272.html on line 477: yhtäkkiä tapahtuva jätteen pelastus,
ellauri275.html on line 162: Tämän kirkkaan kevätmaiseman luoman iloisen tunnelman keskeyttää yhtäkkiä isänmaalle osoitettu surullinen välikysymys:
ellauri288.html on line 444: Alussa oli narsistiveli Lermontov. Siihen syksyyn asti olin melko tavallinen poika, jolla oli melko tavallisia etuja. Luen paljon, mutta enimmäkseen käsilläni olevaa kirjallisuutta, mukaan lukien Stalin-palkinnon saajien kirjojen käännökset. Näistä vain kahdesta kirjasta jäi minulle selkeämpiä muistoja - Aleksei Tolstoin "Pietari Suuresta" ja Viktor Nekrasovin "Stalingradin haudoissa", loput on paree unohtaa. Mutta sinä syksynä tapahtui jotain, joka muutti minua paljon. Nimittäin runous tunkeutui yhtäkkiä elämääni, siihen asti en ollut kiinnostunut siitä. Todennäköisesti tämä tapahtui vuonna 1954, kun olin
ellauri299.html on line 134: Kerri: Kun luin tämän kirjan ensimmäisen kerran (vuosia ja vuosia sitten), muistan lukeneeni sen kaiken yhdessä päivässä ja ajattelin: "Vau! Se oli niin voimakasta!" Luin sen vihdoin uudestaan ja se ei kestänyt. Michael on hurskas, pyhämpi kuin sinä, jolla on suuri "valkoisen miehen pelastaja" -kompleksi. Hän viittaa pyhimyksensä muutaman kerran ja siihen, kuinka häntä ei voida arvostella siitä, että hän teki niin hyvän ja jalon asian uhraamalla itsensä vähemmän onnekkaiden auttamiseksi. Ja hän aikoo pelastaa Kaikki! Hän on niin upea ja täynnä itseään. Olin iloinen, että hän lopulta osti itselleen sängyn, koska se oli vähän paljon. Hänen entiset työtoverinsa ovat nyt kaikki "pahiksia" koko kirjan ajan lähes loppuun asti, jolloin hän yhtäkkiä tuntee olonsa pahaksi, koska useimmat heistä ovat viattomia ja tietämättömiä ja se oli TODELLA VAIN Chance, joka oli pahis... Pidän siitä, että se tuo esiin vakavia kodittomuuden ahdinkoja ja että asiat eivät maagisesti muutu, elleivät kaikki ala ottamaan sitä vakavasti. (Se olisikin todella maagista...) Mutta todella, se on ainoa lunastava tekijä.
ellauri299.html on line 264: Oikeustyypit kiinnittivät heidän huomionsa yhtäkkiä manilalehtiöihinsä ja kaikki neljä kirjoittivat muutaman numeron. - Tyytyisittekö ize viiteenkymppiin nuppi omista kultapojuista? No emme, mutta miten se liittyy tähän?
ellauri315.html on line 416: Eräänä yönä Xenophon muodosti jousimiesten ja kevyen ratsuväen joukon. Kun persialainen ratsuväki saapui seuraavana päivänä, ampuen nyt useiden jaardien päähän, Xenophon päästi yhtäkkiä valloilleen uuden ratsuväen hyökkäyksessä, törmäsi järkyttyneeseen ja hämmentyneeseen viholliseen, tappoi monia ja syrjäytti loput.
ellauri322.html on line 177: Alkuperäistä ja kiistanalaisempaa käsikirjoituksen loppua ei julkaistu virallisesti, vaikka se sisältyy usein liitteenä moniin uusiin romaanin painoksiin. Tässä versiossa Falkland väittää oikeudessa, että Calebin asialista on vain kosto. Caleb vastaa väittäen olevansa oikeudenmukaisuuden ääni ja tarjoutuen keräämään todistajia Falklandia vastaan, mutta tuomari yhtäkkiä vaientaa hänet ja kieltää hänen tarjouksensa kutsuen Calebia röyhkeäksi ja hänen syytöksiään naurettaviksi. Joidenkin sivujen puuttuessa tarina hyppää viimeiseen kohtaukseen, jossa Caleb vangittiin jonkin aikaa myöhemmin, ja hänen vartijanaan on kukaan muu kuin Jones. Calebin kertomus näyttää nyt epäsäännölliseltä ja sekavalta, mikä viittaa siihen, että hän on tullut hulluksi. Calebille kerrotaan, että Falkland on kuollut hiljattain, mutta hän ei näytä deliriumissaan muistavan edes kuka Falkland on. Tää on hyvä ohjelma täst mie piän.
ellauri322.html on line 464: Yhdessä hotlassa Holsteinissa kaunis nuori nainen, jolla oli rauhoittavat taivaansiniset silmät, johti meidät erittäin siistiin olohuoneeseen ja huomasi, kuinka vapaasti ja kevytmielisesti pikkutyttöni oli pukeutunut, alkoi sääliä häntä mitä hellästi sanoen terveestä punaisuudesta huolimatta. hänen poskillaan. Tämä sama tyttö oli pukeutunut – oli sunnuntai – hyvällä maulla ja jopa kekseliäästi puuvillatakkiin, joka oli koristeltu sinisen nauhan solmuilla, ja joka oli sovitettu monimutkaisesti elävöittämään hänen kaunista ihoaan. Pysähdyin hieman ihaillakseni häntä, sillä jokainen ele oli siro; ja kylän muiden asukkaiden joukossa hän näytti puutarhaliljalta, joka yhtäkkiä kohotti päänsä jyvien ja maissikukkien sekaan. Koska laitos oli pieni, annoin hänelle kolikon, hieman suuremman kuin tavallisesti annoin tarjoilijoille, koska en voinut saada häntä istumaan - jonka hän hyväksyi hymyillen, mutta piti huolen antaakseen sen läsnä ollessani tytölle, joka toi lapselle leivän; tästä ymmärsin, että hän oli talon emäntä tai tytär ja epäilemättä kylän kauneus. Lyhyesti sanottuna kaikissa pienissä kylissä, kun lähestyin Hampuria, vallitsi iloisen teollisuuden ja köyhyyden poissulkevan mukavuuden ilmapiiri, mikä yllätti minut iloisesti.
ellauri326.html on line 265: Mutta näiden sadan vuoden aikana olemme kehittäneet huipputeknologiaa, mikä erottaa meidät ensimmäisestä siirtolaisuudesta! Jos heillä oli silloin kirjallisuuspiiri Harbinissa, ja he tunsivat olevansa eksyksissä, koska venäläisen kulttuurin pääkaupunki Berliini ja Pariisi olivat toisella planeetalla, nyt jos olet junassa jossain Afrikassa ja sinulla on Wi-Fi, olet venäläisen kulttuurin keskus. On venäläisen kulttuurin kantajia, kuluttajia ja luojia. Yhtäkkiä tämä venäläisen kulttuurin maa ilmestyi. Tuli tunne, että haluan olla tämän maan, venäläisen kulttuurin kansalainen, jossa ei ole Putinia eikä Malyuta Skuratovia, mutta tulee olemaan Tšaikovski ja Rahmaninov. Ja yhtäkkiä oli mahdollisuus elää tässä maassa, joka ei riipu alueen kirouksesta. Se on virtuaalinen, mutta ei virtuaalinen; se ei todennäköisesti koskaan ole offline-tilassa.
ellauri326.html on line 275: A: Tämäkin oli Stalinin idea. Sodan jälkeen antisemitismin ja lännenvastaisuuden voimistuessa yhtäkkiä "paljastui", että venäläiset olivat keksineet radion, venäläiset höyryveturin ja venäläinen kirjallisuus oli "hienoa". Sanomme tämän ajattelematta. Ehkä nyt on aika miettiä sitä? Ehkä ukrainalainen kirjallisuus onkin hienoa? Ehkä Belinski oli täysin pihalla, arolla kuin lintulauta.
ellauri326.html on line 281: Ja tämä Jumalan etsintä järkytti rationaalista länttä - millaisesta Jumalasta sinä puhut? On säädytöntä puhua tuollaista yhteiskunnassa! Ja yhtäkkiä paljastui jotain vilpitöntä ja aivan loistavaa. Ihminen etsii jotain irrationaalista! Tässä se on, venäläinen sielu! Kaikki sortuvat siihen. Kysy keneltä tahansa slavistilta, mistä rakkaus venäläiseen kirjallisuuteen alkoi - hän kertoo sinulle Dostojevskista. Mutta tämä ei ole Dostojevski! Tämä on puoli-Dostojevski. Koska on toinen puoli-Dostojevski, jonka he ymmärsivät väärin.
ellauri333.html on line 254: Muinaisten heimojen sotilaallisten veljeysten joukossa kaikki nuoret miehet saivat taiteen tappaa kaikki, jotka koettiin uhkaksi heimolle. Tällaiset seremoniat seurasivat rituaaleja, joissa nuoret miehet riisuivat ja pukeutuivat eläimennahaan (usein myös pukeutuivat raivokkaaseen eläimennaamioon) ja yltyivät eläinraivoon. Raivo poistaa estot. Pelkästään raivo saa naapurin lempeän, nerokkaan nuoren miehen, joka kuuntelee elokuvakappaleita koko päivän, yhtäkkiä sekaisin ja liittyy väkijoukkoon tunnetun vihollisen tappajana. Bearskin ja Berserk, nämä kaksi sanaa ovat muuten synonyymejä saksaksi. Kysymys kuuluu, kuinka herättää tappajavaisto uroksissa, joka muuttaa jopa rento kasvinsyöjän verenhimoiseksi saalistajaksi? No näin:
ellauri336.html on line 188: Toinen tämän säännön muunnelma on, että lasta ei rangaista tai arvostella jokaisesta hänen tekemästään pienestä virheestä. Vanhempien on opittava katsomaan pois ja jättämään huomiotta pienet ja näennäisesti merkityksettömät asiat, joita heidän lapsensa tekee väärin. Esimerkiksi vanhempi huomauttaa lapselle, että hän unohti peittää hammastahnan, jolloin se tukkii aukon tai läikkyi pesualtaan yli. hän käytti kaakaolusikkaa sokeriksi; hän unohti pyyhkiä kenkänsä kotiin tullessaan; hän unohti tehdä brachan jne. Tällainen vanhemmuus, joka muistuttaa enemmän poliisitarkastajan työtä, saa lapsen jatkuvasti hermostumaan vanhempien jatkuvan valppauden vuoksi. Tämä hermostuneisuus ja paine voivat saada lapsen yhtäkkiä käyttäytymään hyvin erikoisesti. Jotkut ilmenemismuodot ovat yökastelu, änkytys, kynsien pureskelu, levottomuus tai riitely sisarusten kanssa. Lisäksi lapsi tuskin kokee, että hänen vanhempansa rakastavat häntä, jos hän luulee, että häntä jatkuvasti tutkitaan, hyökätään ja rangaistaan ​​jokaisesta pienestä asiasta. (Ajattele sitä: Tuntuisiko pomosi arvostavan ja pitävän sinusta, jos hän seisoisi vierelläsi kuin Hashem ja huomauttaisi kaikista pienistä asioista, joita teit väärin?)
ellauri336.html on line 233: Kun vanhemmat ovat antaneet lapselleen tietyn rangaistuksen, on tärkeää, että he panevat sen täytäntöön. Lapset haluavat testata vanhempiensa rajoja. Kun vanhempi sanoo "Ei", lapset alkavat vinkua, itkeä ja raivoaa saadakseen tahtonsa. Tavallinen esimerkki tästä tapahtuu supermarketissa, kun äiti kävelee käytävällä taaperonsa kanssa, joka yhtäkkiä huomaa herkkua hyllyllä. Lapsi alkaa nalkuttamaan ja valittamaan herkkua. Jos äiti kieltäytyy, hän ei anna periksi niin helposti, vaan vahvistaa päättäväisyyttään kovemmilla itkuilla, joita seuraa äitinsä hameesta nypiminen. Vaikka äiti saattaa tuntea hämmennystä lapsen julkisessa kohtauksessa, hänen tulee kuitenkin ymmärtää, että jos hän suostuu lapsen vaatimuksiin, lapsi on juuri saavuttanut "voiton". (Mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan on joko antaa lapselle pieni herkku ennen ostoksia tai kertoa hänelle, että jos hän käyttäytyy, annat hänelle herkkua ostosten aikana. Naxutin voi joskus tehota.)
ellauri340.html on line 143: Palvellessaan sisäisessä turvajoukossa Bauman opiskeli ensin sosiologiaa Varsovan valtio- ja yhteiskuntatieteiden akatemiassa. Vuonna 1953 jo majorina toiminut Bauman erotettiin yhtäkkiä kunniattomasti, koska hänen isänsä oli lähestynyt Israelin Varsovan-suurlähetystöä muuttaakseen Israeliin . Koska Bauman ei jakanut isänsä sionistisia taipumuksia ja oli todellakin tässä vaiheessa vahvasti antisionistinen, hänen erottamisensa aiheutti vakavan, vaikkakin väliaikaisen vieraantumisen isästään.
ellauri342.html on line 122: Eikö hänelle tullut eräänä päivänä mieleen viedä hänet mukanaan mestarin toimiston kellotorniin, sinne ylhäältä, aivan tuonne ylhäältä, palatsin kärkeen!... Ja mitä kerron sinulle tässä ei tarina, kaksisataa tuhatta provencelaista on nähnyt sen. Voitteko kuvitella tämän onnettoman muulin kauhua, kun hän kääntyi sokeasti kierreportaita ylös tunnin ajan ja kiipesi en tiedä kuinka monta askelta, hän yhtäkkiä huomasi olevansa häikäisevällä valotasolla ja tuhat jalkaa hänen alapuolellaan. hän näki koko fantastisen Avignonin, torimajat, jotka eivät olleet suurempia kuin hasselpähkinät, paavin sotilaat kasarmiensa edessä kuin punaiset muurahaiset ja siellä, A:lla hopealanka, pieni mikroskooppinen silta, jossa ihmiset tanssivat, missä he tanssivat... Ah! köyhä eläin! mikä paniikki! Hänen huudostansa kaikki palatsin ikkunat tärisivät.

ellauri342.html on line 123: Eräänä päivänä hän päätti ajaa hänet ylös kuorokoulun kellotorniin; palatsin huipulle. Tämä todella tapahtui - kaksisataa tuhannet provencelaiset kertovat sinulle nähneensä sen! Kuvittele onnettoman muulin kauhu, kun sen jälkeen, kun hänet työnnettiin sokeasti ylös a kierreportaat ja kiipeily kuka tietää kuinka monta askelmaa, hän löysi itse häikäisi yhtäkkiä loistavasti valaistulle tasolle, josta hän pystyi näkemään koko upean Avignonin kauas hänen alapuoleltaan, markkinat ei isompi kuin hasselpähkinöitä, paavin sotilaat heidän edessään kasarmi, joka näyttää punaisilta muurahaisilta, ja siellä hopeisella langalla, pieni, mikroskooppinen silta, jossa _l'on y dansait, l'on y dansait_. Voi köyhää peto! Hän meni todella paniikkiin. Hän huusi tarpeeksi kovalla äänellä räjäyttääkseen sitä palatsin ikkunat.
ellauri342.html on line 166: Kului seitsemän vuotta ennen kuin Tistet Vedene palasi hovista klo Napoli. Hänen aikansa siellä ei ollut päättynyt, mutta hän oli kuullut, että Paavin pääsinapintekijä oli yhtäkkiä kuollut Avignonissa, ja hän ajatteli asema oli hyvä, joten hän ryntäsi liittymään jonoon hakijoita.
ellauri345.html on line 52: Kantin "moraalin metafysiikkaan" perustuva avioliiton määritelmä, jota kerta toisensa jälkeen pidetään esimerkkinä tiukasta mallista tai seniilin äijän myöhäisajan uteliaisuudesta, on ylevin tuote suhteesta, joka on lahjomattomasti totta, tunkeutuu äärettömästi syvemmälle tosiasiaan kuin emotionaalinen päättely tekee. Itse faktasisältö, joka syntyy vain filosofisesta näkökulmasta - tai tarkemmin sanottuna: filosofisesta kokemuksesta - pysyy molemmille suljettuna, mutta missä toinen johtaa pohjattomaan, toinen osuu juuri siihen maahan, jossa todellinen tieto muodostuu. Siksi hän selittää avioliiton "kahden eri sukupuolta (Dodi! välihuutaa tähän apokryfinen Päivi Räsänen) olevan ihmisen liitoksi heidän seksuaalisten ominaisuuksiensa molemminpuolisen hallussapidon vuoksi. – Lasten synnyttämisen ja kasvattamisen tarkoitus voi aina olla luonnon tarkoitus, jota varten hän istutti sukupuolten taipumuksen toisiaan kohtaan; Mutta se tosiasia, että naimisiin menneen henkilön on pidettävä tämä päämäärä mielessä, ei vaadi tämän liiton legitiimiyttä; Muuten, jos siitto ja synnytys lakkaisi, avioliitto hajoaisi itsestään." Tietenkin se oli filosofin räikein virhe, että hän ajatteli tämän avioliiton luonteen määritelmän perusteella pystyvänsä osoittamaan sen moraalisen mahdollisuuden, jopa välttämättömyyden, ihan päättelyn avulla ja siten vahvistamaan sen laillisen todellisuuden. Ainoa asia, joka voidaan päätellä avioliiton objektiivisesta luonteesta, on sen turmeltuminen, sillä ristiinsuihkintaa ei voi millään estää (15% linnunpoikasista on käenpoikia) - ja siihen Kant yhtäkkiä tuleekin. Mitä sekin siitä tiesi, sinkku kaappihomo.
ellauri345.html on line 167: Kokoillallisen piehtaroinnin jälkeen pieni ilkikurinen kosketus teki hiänestä vieläkin kauniimman, ja neiti kääntyi hymyillen Reva-avanteen puoleen ja sanoi, että hiänen tapansa maksaa lounaansa tekemällä töitä ja aina kun rahaa puuttui, nuolla nuppineuloja kuin paraskin emäntä. "Salli minun pujottaa kukka tuohon kirjontakehykseenne", hiän lisäsi, "jotta tulevaisuudessa muistatte sen nähdessään vieraan köyhän." Mihin von Reva-avanne vastasi sanomalla, että hän on hyvin pahoillaan. pistot ovat häneltä toistaisexi lopussa, ja siksi heidän taitonsa ihailun on jäätävä paitsi. Pyhiinvaeltaja käänsi katseensa välittömästi pianoon. "Joten minä haluan", hiän sanoi, "maksaa velkani tuulirahalla, aivan kuten vaeltavat laulajat yleensä tekivät." Hiän kokeili soitinta kahdella tai kolmella preludilla, mikä osoitti hyvin harjoitettua kättä. Ei ollut enää epäilystäkään siitä, että hiän oli arvokas nainen, jolla oli kaikki ystävälliset taidot. Aluksi hiänen soittonsa oli kirkasta ja loistavaa; sitten hiän vaihtoi vakaviin sävyihin, syvän surun sävyihin, jotka samaan aikaan näkyivät hiänen silmissään. He kastuivat kyynelistä, heidän kasvonsa muuttuivat, heidän sormensa pysähtyivät; mutta yhtäkkiä hiän yllätti kaikki laulamalla mielettömän laulun maailman kauneimmalla äänellä, hauskalla ja naurettavalla. Koska oli syytä uskoa, että tämä burleskiromanssi oli hieman lähempänä sydäntäsi, annat minulle anteeksi, jos sisällytän sen tähän.
ellauri345.html on line 192: ja yhtäkkiä purskahti
ellauri345.html on line 402: Tämä yksilöllisen henkisen elämän yhtenäisyys on luonne. Selkeys sen peruselementtinä erottaa sen kaikkien puhtaasti seksuaalisten ilmiöiden demonisuudesta. Monimutkaisen luonteen antaminen ihmiselle voi tarkoittaa vain hänen luonteensa kieltämistä, joko totuudenmukaisesti tai väärin, kun taas jokaisen pelkän seksuaalielämän ilmiön kohdalla heidän tiedon sinettinä on oivallus hänen luonteensa monitulkintaisuudesta. Tämä näkyy myös neitsyydessä. Ennen kaikkea heidän koskemattomuutensa moniselitteisyys on ilmeistä. Koska juuri sitä, mitä pidetään sisäisen puhtauden merkkinä, on erittäin tervetullut haluta. Mutta tietämättömyyden viattomuus on myös moniselitteinen. Koska taipumus muuttuu ytimessä yhtäkkiä haluksi, jota pidetään syntisenä. Ja juuri tämä monitulkintaisuus toistuu, mitä ilmeisimmin, kristillisessä viattomuuden symbolissa, liljassa. Kasvin tiukat linjat, verhiön valkeus yhdistyvät korvia (sori, nenää) ällöttävän makeisiin, tuskin kasvillisiin tuoksuihin.
ellauri347.html on line 163: Antisemiitti ja juutalainen (ranskaksi: Réflexions sur la question juive, "Reflections on the Jewish Question") on Jean-Paul Sartren kirjoittama essee antisemitismistä pian Pariisin vapautumisen jälkeen Saksan miehityksestä vuonna 1944. Essee analysoi neljää luonnehdintaa ja niiden vuorovaikutusta: Jewish, the jewnattic, the nautsaite ja the enutatic juutalainen. Intellektuaalinen juutalainen historioitsija David Nirenberg lainasi tätä esseetä ja sen näkyvää havaintoa, että "jos juutalaista ei olisi olemassa, antisemiitti keksisi hänet". Usein se on myös syvä intohimo: "Jotkut miehet menevät yhtäkkiä impotenssiin, jos he saavat tietää naiselta, jonka kanssa he rakastelevat, että hän on juutalainen. En minä, minulla ei ollut mitään ongelmaa söpön adoptoitavani naimisessa." Antisemitismi on tapa tuntea olonsa hyväksi, jopa ylpeäksi, eikä syyllistyä pahasti eksistentialismin mukanaan tuomasta vastuun huovutuxesta. Sitten hän lainaa eksistentialismista ja fenomenologisesta filosofiastaan ​​määritelläkseen juutalaisen ihmisenä, jota muut katsovat ja sanovat: "Katso, hän on juutalainen". Niin kuin tuoli on myös tuoli, jota toiset pitävät tuolina juutalaisena. Juutalainen juutalaisuus on siis olemassa vain siinä määrin, kuin heidän ympärillään olevat pitävät heitä juutalaisina.
ellauri349.html on line 670: Siirrytään nyt levon rooliin vapautumisessa ja avoimuudessa. Tässä yrityksemme on kaiku siitä, että Tiedemies kysyy: "Mutta missä asiat lepäävät? Mistä lepo koostuu?" Tämä kysymys kohtaa Opettajan väitteen, jonka mukaan "he lepäävät palaamalla omaan kuulumisensa avaruuden pysymiseen" (Heidegger, 1966, s. 67). Lisäksi Heidegger (1966, s. 70) ilmaisee vapautumisen olevan lepoa, tai hänen sanoin: "jotain lepoa". Toinen katkelma, joka antaa meidän pohtia, mitä lepo on, kuuluu: ”Miten liike tulee levosta ja jäännökset lepäämään, tulee minulle yhtäkkiä selvemmäksi. Silloin vapautuminen ei olisi vain polku vaan liike” (ibid.).
ellauri353.html on line 528: Mutta sitten vallankumous tuli, ja juutalaisten piti olla vapautettuja, tasa-arvoisia; maailma avautui yhtäkkiä heille. Mutta itse vallankumous ei voinut sietää juutalaisten tapoja, eroja, uskonnollisia tapoja, ja se toivoi puhdistavansa juutalaiset heidän juutalaisuudestaan. Ja usein he kohtelivat juutalaisia, assimiloituneita tai ei, kohtalokkaalla halveksunnalla, epäluulolla ja väkivallalla. Ja niin juutalaiset jäivät 1900-luvun suurten intohimojen keskelle ja lopulta he pakenivat - viisaat, nopeet, ne, jotka pystyivät.
ellauri364.html on line 385: Nyt yhtäkkiä viheltävä tuuli vaimenee, Nu tystnar brått den susande vind,
ellauri365.html on line 110: Ja yhtäkkiä näin naisen jota rakastin, Et j’aperçus soudain la dame que j’aimais,
ellauri365.html on line 178: hiljainen halveksuminen yhtäkkiä itkettää! Je ferais sangloter le tranquille dédain !
ellauri365.html on line 194: Nyt yhtäkkiä kääntyessämme ympäri, Or, dans un brusque élan nous étant retournés,
ellauri365.html on line 204: Sitten yhtäkkiä suoristaen liiallisia kokojaan, Puis, redressant soudain leurs tailles excessives,
ellauri365.html on line 209: ja yhtäkkiä groteskin arkuuden valtaamana Et, prises tout à coup de tendresses grotesques,
ellauri367.html on line 81: Kun uutinen voittotaistelusta yhtäkkiä tuli, melkein kaikki arvopaperit alkoivat nousta paljon, mutta ne olivat kaikki jo Rothschildien perheen käsissä. Haha, saman tempun veti Venäjän oligarkit yxityistämällä neuvostovaltion ja maailman paskin Nalle leijonakantisilla.
ellauri372.html on line 416: Kun Pompeius valmistautui poistumaan aluksestaan ​​lähellä Pelusiumin rannikkoa, häntä tervehti pieni valtuuskunta, johon kuuluivat Akhillas ja Lucius Septimius, Pompeyn oman armeijan entinen upseeri. Pompeius uskoi, että hänet saatettiin tapaamiseen faaraon kanssa, ja hänet johdettiin pieneen veneeseen. Vain muutaman hänen seuraajansa seurassa hänet soutettiin rantaa kohti. Kun hän astui Egyptin maaperälle, hänen kimppuunsa hyökättiin yhtäkkiä. Septimius, petti entisen komentajansa, iski ensimmäisen iskun, jota seurasi Akhillas ja muut valtuuskunnan jäsenet. Hetkessä Pompeius oli kuollut, hänen päänsä leikattiin, jotta se esitettiin lahjana Caesarille.
ellauri373.html on line 319: "Sota Yhdysvaltojen välillä muissa valtioissa ja Japanissa on vältetty ennen vuotta 1924" - juutalaisen Trotskin sanat - Venäjän diktaattori, ymmärrän. Tervetuloa suoraan sisään! Sisään vaan vaikkei seisokaan! Rakenteet, "Invisible" hallitukset (Ріаіп Ен е - Nzp ja kesäkuu 1921). "Ennen viiden vuoden palvelusaikaa sota jatkuu ilman julistuksia (usalainen käytänne). Se alkaa yhtäkkiä ilmahyökkäyxin." Siinä hötäkässä syntyi (1921) kenraali Branker, entinen vaunun päällikkö, Englannin tukahduttavat voimat. Joo ei tässä ole päätä eikä häntääkään, mutta kuulosta silti salaperäiseltä ja vakuuttavalta.
ellauri382.html on line 218: Ja mikä pahempaa, hän on kaikista anteeksiantamattomin briteille: kiusaaja. Eli paitsi silloin, kun hän on kiusaajien joukossa; sitten hän yhtäkkiä muuttuu sen sijaan nuuskivaksi apuriksi. Näissä jutuissa on sanattomia sääntöjä – Queensberryn peruskunnollisuuden säännöt – ja hän rikkoo niitä kaikkia. Hän lyö alaspäin – mitä herrasmiehen pitäisi, ei koskaan voisi tehdä – ja jokainen hänen kohdistamansa isku on vyön alapuolella. Hän pitää erityisen mielellään haavoittuvien tai äänettömien henkilöiden potkimisesta – ja potkaisee heitä heidän ollessaan kehätyttönä pylly ojossa.
ellauri391.html on line 46: 1 odottamattomimmista ilmiöistä maailmansodan kanssa on Ukrainan separatismi. Vihollistemme valmistamana, mutta jopa odottamattomana meille venäläisille, Ukrainan separatismi otti yleisön kiinni mielipiteestä Länsi-Euroopassa melko valmistautumattomana. Ulkomaisiin sanomalehtiin ilmestyi yhtäkkiä sellaisia epätuttuja nimiä kuten nämä: ukrainalaiset, ruteenit, Lithuanialaiset, pikkuvenäläiset, isot venäläiset, valkoiset venäläiset; siihen lisättiin monia extravagantteja väitteitä ilman todisteita, kuten et muinaisina aikoina Southern Venäjä eli omaa elämäänsä, ja Kiova oli sen pääkaupunki, ei Venäjän, vaan kuvitteellisen Ruteenian, ja että XVII vuosisadalla oli olemassa aito kuuluisa kasakkavaltio. Lukijat eivät tienneet mitä tehdä tästä kaikesta, eikä mitä arvoa piti antaa näille vakuutuksille: jotkut uskoivat myyttiin Ukrainan kansasta ja ajattelivat sen lunastusta ulkomaisesta ikeestä — venäläisestä — yhtä luonnollisena asiana kuin puolalaisten lunastus; muut epävarmoina kysyi itseltään : "Kenestä on puhe? Eikö Kiovan kanat ja Odessan rantalomat kalsareissa ja tissiliiveissä ole ikivanhoja isovenäläisten juttuja?"
ellauri395.html on line 573: Meyeriä joka omistaa useita koteja ja matkustaa yksityisellä suihkukoneella (tällä hetkellä Gulfstream G-IV), on kritisoineet jotkut liiallisesta elämäntyylistä. Hän vastasi, ettei hänen tarvitse puolustaa kulutustottumuksiaan, koska "... meidän ei tarvitse pyytää anteeksi siunausta." Meyer kommentoi: "Voit olla liikemies täällä St. Louisissa, ja ihmiset ajattelee mitä enemmän sinulla on, sitä ihanampaa se on... mutta jos olet saarnaaja, niin siitä tulee yhtäkkiä ongelma."
ellauri401.html on line 207: Keisarillisessa Alexanterin yliopistossa Pekka jatkoi teho-opiskelua vaikkei se johtanut arvosanojen suorittamiseen. Pekka inhosi väkijuomia vaikka isä oli juonut totia. Pekan elämä sujui ensi alkuun rauhallisesti yliopistoluvuissa ja kotitöissä, mutta sitten tapahtui taas jonkinlainen heräymys. Elämä tuntui yhtäkkiä selittämättömältä, ja elämän taakka painoi Pekan hartioita. Mikään ei viehättänyt häntä, mikään ei ilahduttanut; suruharso laskeutui koko elämän yli, ja Pekka kysyi itseltään: ”Mitä tämä kaikki on? Miksi olen olemassa? Mitä minulla on tekemistä tässä elämässä? Mikä on elämän tarkoitus? Sillä pitäisi olla jokin
ellauri402.html on line 609: olla, kun hän yhtäkkiä ja äkillisesti puhuu
ellauri405.html on line 90: Kauan sitten Palm Springsissä, kun hän oli ensimmäisen kerran vertaillut Davidin yhtälöitä omiinsa, hän oli yhtäkkiä myös nähnyt sen mahdollisuuden, että jos ase joutuisi väärän henkilön tai kansakunnan käsiin olisi tarjolla vakava vaara joutua maailmandiktatuuriin.
ellauri408.html on line 620: Varhain aamulla Lover nousee ylös, pukeutuu ja lähtee leikkimään maaseudulle. Vaeltuaan sattumanvaraisesti upealla niityllä, jota kaunis joki kastelee, hän alkaa seurata veden kulkua ja yhtäkkiä huomaa kukkulan mutkassa olevansa vastapäätä [s. XXVIII] korkeaa ja laajaa creneloitua muuria, joka ympäröi upeaa hedelmätarhaa. Tälle seinälle ulkona on maalattu hirvittäviä kuvia. Ne ovat ensin Viha, jota reunustavat Felony ja Vilenie, sitten himo rinnakkain ahneuden kanssa ja peräkkäin Kateus, Suru, Vanhuus, Papelardy ja Köyhyys. Rakastaja pohtii näitä kuvia ja haluaa astua nauramaan hedelmätarhaan, joka ei ole kukaan muu kuin Déduitin eli Pleasure of Loven koti. Hetken etsittyään hän löytää pienen portin, ainoan paikan, josta tähän kauniiseen hedelmätarhaan pääsee. Hän koputtaa, ja kaunis Oyseuse tulee avaamaan oven.
ellauri408.html on line 622: Heti kun hän tulee sisään, hän vie hänet huoneen herran luo. Päätelty on siellä kuka karole ystävällisen seuransa kanssa. Tämä valittu joukko koostuu Liessestä, rakkauden jumalasta ja hänen palvelijastaan ​​Gentle-Regardista, kauneudesta, rikkaudesta, Largessesta, franchising-sopimuksesta, kohteliaisuudesta, Oyseusesta ja nuorista. Kohteliaasti nähdessään rakastajamme, hän tulee hakemaan hänet ja esittelee hänet konventille. Hän osallistuu karoleen ja tanssien päätyttyä kiirehtii vierailemaan lumotussa puutarhassa. Hän pysähtyy suihkulähteen reunalle, joka ei ole kukaan muu kuin Narkissuksen lähde, ja haluaa hänen tavoin ihailla itseään kirkkaissa vesissä. Alareunassa on maaginen peili, jolla on ainutlaatuinen hyve. Kaikki ne, jotka katsovat sinne, ovat yhtäkkiä niin ihastuneet näkemäänsä, että voittamaton intohimo valtaa heidän sydämensä. Rakastaja ihailee upeaa ruusupensasta, josta hän valitsee yhden, kauneimman kaikista, ja hänen sydämensä palaa välittömästi halusta poimia jumalallinen kukka. Kun hän pohtii häntä, rakkauden Jumala ampuu nuolensa häntä kohti. Haavoistaan ​​uupunut rakastaja putoaa tajuttomaksi. Rakkaiden Jumala ryntää hänen kimppuunsa, ottaa hänet vangiksi, tarttuu hänen [s. XXIX] siittimeen sulkemalla sen kultaisella avaimella, sanelee sille käskynsä ja katoaa.
ellauri408.html on line 624: Välittömästi rakastaja juoksee kauniin ruusun luo. Mutta sitä ympäröi orjantappuraaita, ja hän yrittää turhaan saavuttaa sen. Hän ei ehkä olisi koskaan onnistunut ilman Bel-Accueilia, joka tarjoutui viemään hänet aidan yli ja viemään hänet ruusun lähelle. Mutta häntä vartioivat Timo Vaara, Häpeä, Pelko ja Malemouth. Timo Vaara nukkui; hän yhtäkkiä herää ja ajaa köyhän Loverin ulos puutarhasta. Autio pakenee, ja järki, joka säälii tuskaa, tulee auttamaan häntä. Hän hylkää hänet julmasti haluamatta kuunnella hänen neuvojaan ja tulee etsimään lohtua Amilta, joka lohduttaa häntä. "Palaa", sanoi Ami, "tätä vaaraa kohti ; se on vähemmän kauhea kuin miltä se näyttää; houkuttele häntä kauniilla sanoilla, niin hän antaa sinun nähdä rakkaan Rosesi jälleen." Vaara itse asiassa pehmenee ja nukahtaa. Rakastaja käyttää sitä välittömästi väärin ja Bel -Accueilin hyvien palveluiden ansiosta unohtaa naida hurmaavaa ruusua. Mutta Malebouche on siellä katsomassa. Hän puhuu heistä niin paljon, että lopulta unessa ollut Jealousy herää, tulee loukkaamaan Rakastajaa ja varoittaa Bel-Accueilia, että tämä aikoo rakentaa tornin lukitakseen hänet. Häpeä ja pelko järkyttyneenä tällaisesta vakavuudesta ja rukoilevat Jalousiea antamaan anteeksi Bel-Accueilille ja panevat kaiken hänen typerään nuoruuteensa. Mutta mustasukkaisuus ei halua kuulla mitään. Hän rakensi linnoituksen, jota reunusti neljä tornia, ja keskelle tornin, johon hän sulki Bel-Accueilin ja ruusut. Rakastaja itkee ja on epätoivoinen, ja... Guillaume de Lorrisin osa päättyy.
ellauri409.html on line 125: Työ, jonka hän aloitti pian mystisen kokemuxen jälkeen, Lettres écrites à un provincial, on uskonnollisen kiistan mestariteos mystiikan vastakkaisella puolella. Tiedämme varsin hyvin, että hän oli silloin, kun hän sai valaistuksensa Jumalalta, erittäin huonossa kunnossa; mutta on yleistä, että jotkut sairauden muodot ovat erittäin edullisia, ei vain uskonnolliselle valaistukselle, vaan myös taiteelliselle ml kirjallinen sävellys. Kirjoitus, jota on mietitty ilmeisesti edistymättä kuukausia tai vuosia, voi yhtäkkiä saada vauhtia; ja tässä tilassa voidaan tuottaa pitkiä kohtia, jotka vaativat vähän tai ei ollenkaan retusointia.
ellauri411.html on line 414: Joten nyt kristityt, muuttaen kurssia, ottavat käyttöön uuden, kauaskantoisen metafysiikan maan ulkopuolisesta Isä-Jumalasta, joka lähettää Poikansa varkain jälleen toisen kerran saadakseen meidät yhtäkkiä ansaan kesken hakkailua.
ellauri412.html on line 635: Onneksi tämä ei ole palvelijan tarinan loppu. Hänen hylkäämisensä ja kuoleman jälkeen me kaikki yhtäkkiä luemme, että palvelija "katso jälkeläiset ja elää pitkiä päiviä" ja "näe valo ja ole tyytyväinen" (Isa 53:10-11). Kuulemme, että hänen kuolemansa oli itse asiassa epäonnistumisen vastakohta. Se oli hänen tapansa "kantaa kansansa synnit", jotta syyllinen ”voi lausua vanhurskaksi” Jumalan edessä (53:11b). Israel, joka ei ainoastaan päätynyt karkotetusta syntiinään, vaan myös tappoi Jumalan palvelijan, joka on lähetetty heille, lausutaan ”vagiinalliseksi” ei minkään tekemänsä vuoksi, vaan sen tähden, mitä palvelija teki heidän puolestaan.
ellauri419.html on line 356: La Bruyèren elämän viimeiset vuodet olivat omistettu uuden teoksen valmistelulle, jonka hän oli saanut Bossuet'n kanssa käydyistä keskusteluistaan, nimittäin Dialogues sur le Quiétisme , jonka hän jätti kesken. Se ja pomo Bossuet eivät pitäneet pietisteistä kuten Mme Guyon ja Fénélon, koska nämä nuolivat voit hierarkian leivältä. Hän kuoli Versaillesissa 10. päivän yönä 11. toukokuuta 1696, apopleksiakohtaukseen. Hän oli hyvin syönyt, juonut ja iloinen eikä ollut koskaan ollut parempi. Keskiviikko ja torstai, kello yhdeksään illalla, kuluivat vierailuilla ja kävelyillä ilman mitään aavistustakaan; hän illallisti hyvällä ruokahalulla, ja yhtäkkiä hän menetti puheensa ja hänen suunsa vääntyi. Verenvuoto, oksentelu, tupakkaperäruiske, mikään ei auttanut... "Tämä on menetys meille kaikille; pahoittelemme sitä selvästi," Bossuet itse kirjoitti puolestaan: "Koko hovi katui sitä, ja herra prinssi enemmän kuin kaikki muut." 'Olin tuntenut hänet liian hyvin, että katuisin häntä," prinssi vahvisti. La Bruyère kuoli sinkkuna ja köyhänä. Epäiltiin että myrkynkylväjä oli myrkytetty.
ellauri421.html on line 269: Koulun jälkeen Dolmatovsky halusi kehittää runollista lahjaansa edelleen kirjalliseen instituuttiin. Valmistuttuaan hän työskenteli kirjeenvaihtajana eri julkaisuissa. Eräänä päivänä palattuani kotiin työmatkalta sain tietää, että isäni oli pidätetty syytettynä vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Jevgeni saa tietää tapauksen yksityiskohdista ja siitä, että tuomio ja teloitus tapahtuivat samana päivänä Stalinin kuoleman jälkeen. Sitten hänen isänsä kuntoutetaan. Ja sitten, vuonna 1938, hän odotti melkein joka yö ovelle koputusta. Hän oli varma, että he tulisivat myös hänen luokseen. Moskovan keskustasta hän muutti asumaan Moskovan alueelle, vuokrasi kulman. Mutta jopa tässä vaikeassa tilanteessa hän ei menettänyt kykyään kirjoittaa lyyristä runoutta. Todellinen lahja hänelle oli tarjous kirjoittaa kappale elokuvaan "Fighters". Tämän kappaleen esitti elokuvassa Mark Bernes. Hän puolusti myös Dolmatovskin runoja. Laulun lentäjistä odotettiin olevan jotain marssia, mutta se meni toisinpäin. Bernes piti runosta "Rakas kaupunki voi nukkua rauhassa, unelmoida ja vihertyä keskellä kevättä." Ja hän teki Dolmatovskista todella kuuluisan. Totta, sodan aikana tämä maine sai ainutlaatuisen muodon. Vuonna 1943 rintamalla Dolmatovsky joutui kauhean pommituksen kohteeksi. Yksi niistä, joiden kanssa hän makasi haudassa, purskahti yhtäkkiä: "Nyt meidän pitäisi tuoda tänne kappaleen kirjoittaja, joka kirjoitti " Rakas kaupunkini voi nukkua rauhassa " !
ellauri428.html on line 193: Suurin piirtein viimeisten kymmenen vuoden ajan trendikkääseen ilmeeseen on kuulunut paidan helman asettelu vyötärökaistaleen alle joko kokonaan tai osittain. Usein muodissa käy niin, että pitkän ajan jälkeen tietyssä tyylivalinnassa tehdään yhtäkkiä täyskäännös – kuin yhteisestä sopimuksesta. Tällä kertaa se on tapahtunut paitojen helmoille.
ellauri432.html on line 460: Oswald Spenglerin nimi tuli ensimmäisen maailmansodan aikoihin yhtäkkiä tunnetuksi yli koko länsimaisen sivistyneen maailman, sillä sen aikana ilmestyi hänen Der Untergang des Abendlandes-teoksensa I osa ja sodan päättyessä sen II osa. Oswaldin elämän puitteet olivat melko karut. Hän syntyi Blankenburgissa (Harz) v 1880 posteljoonin poikana. Hänen äitinsä oli taiteellinen juutalainen. Kuten Grantzovit yleensä, Pauline oli boheemi , ja ennen kuin meni naimisiin Bernhard Spenglerin kanssa, seurasi tanssijasisaruksiaan kiertueilla. Ulkonäöltään hän oli pullea. Hänen temperamenttinsa, jonka Oswald peri, oli tunnelmallinen, ärtyisä ja synkkä. Oswaldin opinnot oli ohjaamattomia. Väikkäristä puuttui viitteitä. Vuonna 1905 Spengler sai hermoromahduksen. Oswald kirjoitti pääteoxensa kynttilän valossa vaikeissa oloissa nälkää kärsien yxinäisessä poikamiespoxissa Münchenissä. Vaurastuttuaan hän piti 2 esitelmää Helsingissä ja yhden Turussa. Kun The Decline of the Westin ensimmäinen osa julkaistiin, se oli villi menestys. Spengleristä tuli välittömästi julkkis. Masis opus sopi sodan hävinneiden sakarien mielialoihin. Sosiologi Max Weber kuvaili Spengleriä "erittäin nerokkaaksi ja oppineeksi diletantiksi", kun taas filosofi Karl Popper kutsui kirjaa "turhaksi".
ellauri435.html on line 165: Antisemiitti ja juutalainen (ranskaksi: Réflexions sur la question juive, "Reflections on the Jewish Question") on Jean-Paul Sartren kirjoittama essee antisemitismistä pian Pariisin vapautumisen jälkeen Saksan miehityksestä vuonna 1944. Essee analysoi neljää luonnehdintaa ja niiden vuorovaikutusta: Jewish, the jewnattic, the nautsaite ja the enutatic juutalainen. Intellektuaalinen juutalainen historioitsija David Nirenberg lainasi tätä esseetä ja sen näkyvää havaintoa, että "jos juutalaista ei olisi olemassa, antisemiitti keksisi hänet". Usein se on myös syvä intohimo: "Jotkut miehet menevät yhtäkkiä impotenssiin, jos he saavat tietää naiselta, jonka kanssa he rakastelevat, että hän on juutalainen. En minä, minulla ei ollut mitään ongelmaa söpön adoptoitavani naimisessa." Antisemitismi on tapa tuntea olonsa hyväksi, jopa ylpeäksi, eikä syyllistyä pahasti eksistentialismin mukanaan tuomasta vastuun huovutuxesta. Sitten hän lainaa eksistentialismista ja fenomenologisesta filosofiastaan ​​määritelläkseen juutalaisen ihmisenä, jota muut katsovat ja sanovat: "Katso, hän on juutalainen". Niin kuin tuoli on myös tuoli, jota toiset pitävät tuolina juutalaisena. Juutalainen juutalaisuus on siis olemassa vain siinä määrin, kuin heidän ympärillään olevat pitävät heitä juutalaisina.
xxx/ellauri027.html on line 1099: Aloitin opinnot vuonna 1972 ja väittelin filosofian tohtoriksi 24-vuotiaana vuonna 1977. Se oli hämmästyttävää, sillä en ollut lukiossa mikään suurlupaus, ja mulla oli vielä tavixempi ensimmäinen vaimo. Onneksi tutustuin inspiroiviin ihmisiin, koska sitten kaikki alkoi yhtäkkiä onnistua.
xxx/ellauri056.html on line 682: Yxin kotona ollessaan Oona purki pelkonsa jeesuxelle. Ulkona alkoi hurja vesisade kuin Elia Kazanin filmissä Puu kasvaa Brooklynissä. Se oli tehty paloletkulla. Oona tunsi että jeesus itki sen kanssa. Vauva tervehtyi. Oona koki yhtäkkiä jeesuxen rakkauden läsnäolon. Siitä lähtien se on kertonut jeesuxelle kaikki salaisuutensa. Jeesus on luotettava kaveri, se ei kerro niitä eteenpäin. Ylläristi Oonan duuni on mielenterveysalalla. Täysin eheäxi hän ei ehkä koskaan tule, paizi tuonpuoleisessa tietysti.
xxx/ellauri087.html on line 228: Esa Saarinen tuli tunnetuksi 80-luvun alussa nuorena punktohtorina, kun hän kirjoitti Jan Blomstedtin kanssa kirjan Punkakatemia. Nuori filosofian tohtori oli yhtäkkiä leopardinousuineen kaikkialla.
xxx/ellauri104.html on line 929: Helpotus: Seuraavana päivänä opettaja katsoi paperia ja huusi ääni väristen: ’Nyt menen ilmiantamaan sinut poliisille. Katsotaan sitten, auttaako Jumalasi sinua!’ Tämän sanottuaan opettaja lähti koulun pihaan, hyppäsi pyöränsä satulaan ja polki tielle. Mutta hän ei päässyt pitkälle. Ajaessaan koulun portin ohi hän putosi yhtäkkiä pyöränsä päältä – hänen sydämensä pysähtyi ja hän kaatui kuolleena maahan. Lapset katselivat luokan ikkunasta ja näkivät tämän. He juoksivat ulos ja kerääntyivät järkyttyneinä opettajan ruumiin ympärille. Sitten yksi huusi kovalla äänellä ja toiset yhtyivät hänen huutoonsa: ’Jumala on ehdottomasti olemassa! Jumala on ehdottomasti olemassa!' Allah akbar! Allah akbar!”
xxx/ellauri121.html on line 134: Tästä syyllistamisläpästä taitaa olla jossakin jo puhetta. Kuulostaa ihan Sekulta. Emmä sitä kyllä oikein tajua. "Näin ei ole siksi, että jokin asia olisi suoranaisesti minun syytäni, vaan koska omalla 'samuudellani' on automaattisesti toisten kasvoja katsoessa totaalista vastuuta kaikista ja kaikesta." Ei sixi vaan sixi. Äiti oli väsynyt. Mulla on aina enemmän vastuuta kuin toisella. Nojaa, sanoisin että yhtä paljon tai vähän sitä on kaikilla. Siitä olen kyllä samaa mieltä ettei kannata syytellä toisia jos izellä käy huonosti. Mut hei, jos kerta toinen on erilainen kuin mä, miten me sit ollaan nyt yhtäkkiä taas samixia? Ei tää kyllä ihan pelitä.
xxx/ellauri123.html on line 900: yhtäkkiä aisteissani tapahtui salaperäinen
xxx/ellauri127.html on line 854: Tylyt kriitikot kirjoittivat: Surullisina seuraamme herra John Keatsin tapausta. Hän työskenteli muutama vuosi sitten kaupungin apteekissa harjoittelijana. Mutta yhtäkkiä kaikki kämmähtyi äkilliseen sairauteen. Jonkin aikaa toivoimme, että hän selviäisi kohtauksella tai kahdella, mutta myöhäisoireet ovat hirveät. Kokoelman "Poems" kiihko oli jollain tavalla paha, mutta se ei herättänyt meitä puoliksikaan niin vakavasti kuin ”Endymionin” tyyni, rauhallinen, järkähtämätön höpisevä typeryys. On parempi ja viisaampaa nähdä nälkää apteekkarina kuin nälkiintyneenä runoilijana; siis palatkaapa apteekkiin, herra John, takaisin 'laastareiden, pillerien ja voidepurnukoiden pariin".
xxx/ellauri139.html on line 1061: Uskonto! Myönnän iankaikkisen elämän olemassaolon ja kenties olen aina myöntänyt sen (koska se on kivaa). Olkoon niin että korkeimman (tai lähes korkeimman) voiman tahto on sytyttänyt tietoisuuden kuin tupakkamies tulzarin, olkoon niin että tietoisuus on katsahtanut ympärilleen maailmassa ja sanonut: "Hei mut mähän olen mä!" ja olkoonpa, että tuo noin korkein voima on yhtäkkiä määrännyt sen häviämään, koska se jostakin syystä ois kivaa, vaikka ilman selitystä miksi - olkoon näin, minä myönnän kaiken tämän, mutta taaskin herää ikuinen kysymys: mihin tässä tarvitaan minun nöyryyttäni? Eikö minua tosiaankaan voida syödä mutkattomasti, vaatimatta minulta että ylistäisin sitä joka minut syö? Mahtaako siellä tosiaankin joku loukkaantua siitä, että minä en halua odottaa kahta viikkoa? En usko sitä; ja on paljon oikeaan osuvampaa otaksua, että tässä on pelkästään tarvittu minun vähäpätöistä elämääni, atomin elämää, jonkin kokonaisuuden yleisen harmonian täydennykseksi, jotakin plussaa ja miinusta varten, jonkin vastakohtaisuuden vuoksi ja niin edelleen, ja niin edelleen, aivan samoin kuin joka päivä tarvitaan uhriksi monien elävien olentojen elämä, koska muu maailma ei ilman niiden kuolemaa pysyisi pystyssä (vaikka onkin huomautettava, ettei tämä itsessään ole kovin ylevä ajatus). Olkoon niin! Minä myönnän, että muulla tavoin, toisin sanoen ilman että kaikki yhtä mittaa syövät toisiaan, ei maailmaa olisi voitu mitenkään rakentaa; olen valmis myöntämään myös sen, etten ymmärrä mitään sen rakenteesta; mutta seuraavan asian minä tiedän varmasti: jos minulle kerran on annettu tietoisuus siitä että "mäkin tässä olen", niin mitä minua liikuttaa se, että maailma on rakennettu erehdysten varaan ja että muulla tavoin se ei voi pysyä pystyssä? Kuka minua voi tämän jälkeen tuomita ja mistä? Niin tai näin, kaikki tämä on mahdotonta ja epistä. Taas tätä iänikuista teodikeaa. Täytyy olla typerys että jaxaa sitä jauhaa aina vaan. Kevorkian kyllä ymmärtäisi Ippolittia.
xxx/ellauri174.html on line 177: Koska hän ei ollut perehtynyt illan asioihin, hän huomasi vasta melko myöhään, että toinen hänen kahdesta ystävästään oli pudonnut pöydän alle (ilmeisesti pitäen mattoa edullisempana kuin kaukainen sänkynsä) ja että toinen yhtäkkiä kalpea (kuten neiti Evelyn kertoi hän nauraen), oli poistunut pelistä ilman selitystä.
xxx/ellauri174.html on line 211: "Koska hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa käsillä, hän palasi tapaamaan neiti Evelyniä. "Pian avioliiton katos tuli hänelle ensin tylsäksi, sitten sietämättömäksi, sitten vastenmieliseksi jo pelkästään siitä tosiasiasta, että hän tunsi itsensä syylliseksi; se on tavanomainen asioiden kulku. Joten alle kolmessa vuodessa Anderson, joka oli vaarantanut useiden laiminlyöntien ja valtavien alijäämien vuoksi ensin oman omaisuutensa, sitten perheensä ja sitten etunsa hänelle uskoneiden välinpitämättömien omaisuutensa, huomasi olevansa yhtäkkiä uhattuna vilpillisellä tuholla.
xxx/ellauri174.html on line 350: Pitkä kumimainen kangasterä, joka oli peitetty useilla ahtailla laseilla ja sävytetyillä kalvoilla, venytettiin sivusuunnassa kahden terästangon väliin astraalilampun valoisaan tulisijan eteen. Tämä kangasnauha, jota vedettiin toisesta päästä kelloliikkeellä, alkoi liukua hyvin nopeasti linssin ja voimakkaan heijastimen gongin väliin. Tämä yhtäkkiä - suurella valkoisella kankaalla, joka oli ojennettuna hänen eteensä, kultaisen ruusun ylemmässä eebenpuisessa kehyksessä, - taittui sen ihmiskokoisena ilmestyksen, joka oli hyvin kaunis ja kaunis nuori punapää nainen. Leffa! Video! Kappas kippas! Kippas kappas! Bittikarttavirhe!
xxx/ellauri174.html on line 520: Panssarin sisäpuoli näytti yhtäkkiä ihmisorgaanilta, kimaltelevalta ja sumuselta, kaikki kullan ja salaman pilkkulla.
xxx/ellauri174.html on line 616: "Kuullisitko sinua, rakas Edison, pitäisi uskoa, että tällä Androidilla on käsitys äärettömästä! mutisi lordi Ewald hymyillen. "Hänellä on vain se yks paikka", vastasi insinööri vakavasti; Eli ilman puheen juhlallisuutta, leikkisällä tavalla, sanalla sanoen. Hänen puheensa herättävät siis älyllisen vaikutelman, joka on paljon silmiinpistävämpi kuin ajatukset tavanomaisesta vakavuudesta tai jopa ylevästä. "Anna minulle esimerkki tällaisesta kysymyksestä?" kysyi lordi Ewald. Todista minulle, että se voi todellakin piilottaa ulkonäöltään - millä tahansa tavalla - äärettömän käsitteen? "Ilolla", sanoi Edison. Ja lähestyen nukkujaa: "Hadaly", hän sanoi, jos oletamme, että mahdottomuuden vuoksi eräänlainen jumala, vanhanajan kaltainen, näkymätön ja kohtuuton, metaversumin eetterissä, yhtäkkiä antaisi vapaan lennon meidän puolellamme maailmoihin, jollekin salamalle, joka on luonteeltaan samanlainen kuin se, joka elävöittää sinua, mutta joka on ennennäkemättömän suuri ja jonka läpäisee energia, joka pystyy neutraloimaan vetovoiman lain ja räjäyttämään koko aurinkokunnan syvyyteen, kuin pussillisen omenia? - Hyvin? Hadaly sanoi.
xxx/ellauri175.html on line 171: Sympaattinen sähköasentajan (jonka kasvot lordi Ewaldin silmissä näyttivät tuolloin kyyrivän piilossa hymyilevän suden alla mustassa sametissa) rauhallista kaunopuheisuutta kohtaan, neiti Alicia Clary kosketti lasillaan Edisonin kuppia. Se oli niin arvokas ja niin pidättyväinen, että hänen ihmeellisissä käsissään kuppi näytti yhtäkkiä kupilta. Vieraat joivat nestemäistä nestettä; siksi kaikki jää näytti murtuneen.
xxx/ellauri175.html on line 203: Hän yhtäkkiä pysähtyi. Hän oli juuri nähnyt katseen, jonka lordi Ewald oli synkän häiriön hetkenä heittänyt nuoren naisen sormuksiin. Tietysti hän ajatteli Hadalya.
xxx/ellauri175.html on line 209: - Vai niin ! vastasi jälkimmäinen vetäen yhtäkkiä huomion nuorelta herralta: En ole rahanainen.
xxx/ellauri175.html on line 377: Pitkää pöpötystä siitä kuinka Edisonin kyyristely Menlo Parkissa aiheutti pörssikriisin Bostonissa, New Yorkissa ym. Onnexi yhtäkkiä, suunnilleen tähän aikaan, Sitting-Bull, pohjoisen viimeisten Redskinsien sachem, oli saanut odottamattoman ja verisen edun häntä vastaan ​​lähetetyistä amerikkalaisjoukoista ​​- tuhonnut ja skalppinut, kuten tiedämme, Unionin koillisosien kaupunkien asukkaiden nuoren eliitin. Tämän uutisen hämmästyttämä huomio – joka vaikutti maailmankaikkeuteen – osui uhkaaviin intiaaneihin ja jätti Edisonin näkyville muutamaksi päiväksi.
xxx/ellauri175.html on line 435: ― Ystävä, hän sanoi yhtäkkiä, katso, olet varmaan ollut surullinen muutaman päivän! Eikö sinulla itselläsi ole minulle mitään opetettavaa? Olen parempi ystävä kuin luuletkaan.
xxx/ellauri175.html on line 472: Kun hän kohotti katseensa, hämmästyneenä ja upeista kyynelistä märkänä hänen silmiinsä, jota hän piti vapisevana käsissään, hän huomasi, että tämä oli nostanut päänsä ja tuijotti häntä. Suudelma, jolla hän harjasi hänen huuliaan imeen niiden hengitystä, sammui yhtäkkiä; epämääräinen meripihkan ja ruusujen tuoksu oli saanut hänet vapisemaan päästä jalkaan hänen tajuamatta salama, joka oli juuri häikäissyt hänen ymmärryksensä kauhealla tavalla.
xxx/ellauri175.html on line 484: Tästä sanasta nuori mies tunsi itsensä helvetin loukkaantuneexi. Varmasti, jos Edison sillä hetkellä olisi ollut paikalla, lordi Ewald olisi kaikkea inhimillistä huomiotta uhmaamatta yhtäkkiä ja kylmästi murhannut hänet (muist. sillä oli kuudestilaukeava pistooli koko ajan messissä). Veri syöksyi takaisin hänen valtimoihinsa. Hän näki asiat kuin tummanpunaisessa valossa. Hänen kaksikymmentäseitsemän vuoden olemassaolonsa ilmestyi hänelle hetkessä. Hänen pupillinsa, jotka olivat laajentuneet tosiasian monimutkaisen kauhun vuoksi, kiinnittyivät Andreihin. Hänen sydämensä, jota hirvittävä katkeruus puristi, poltti hänen rintaansa kuin jääpala.
xxx/ellauri175.html on line 492: Hän oli juuri odottamatta tuntenut, mitä tuntee matkustaja, joka, eksyneenä nousuun keskellä vuoria, kuultuaan oppaansa sanovan hänelle matalalla äänellä: ”Älä katso vasemmalle! ― on jättänyt huomioimatta varoituksen ja näkee yhtäkkiä pohjansa reunalla läpinäkyvän kuilun, joka on häikäisevän syvä, sumun peitossa ja joka näyttää palauttavan hänen katseensa kutsuen hänet jyrkälle.
xxx/ellauri175.html on line 529: Sen vuoksi vaikutelma, jonka mielesi, joka vielä vaelsi tämän oudon unen ja elämän rajalla, oli ensin ja yhtäkkiä kärsinyt, minkä vuoksi tämä primitiivinen ja intuitiivinen vaikutelma petti. He olivat siellä, huoneessa, ympärilläsi, niitä, joita ei voi nimetä, - niitä niin häiritseviä esiasteita, jotka ilmestyvät vain päivällä mielikuvan, sattuman tai symbolin välähdyksessä.
xxx/ellauri175.html on line 561: Mutta säteilevä Inspired jatkoi, ikään kuin hän olisi yhtäkkiä nostanut tumman esiripun: – Siten todellisen alkuperäsi ja päämääräsi unohduksesta laiminlyöntiin, kaikista yön ja päivän varoituksista huolimatta, valitsisit mieluummin – tämän onnettoman ja turhan ohikulkijan takia, jonka äänen ja kasvojen otin, – sinä olisivat mieluummin luopuneet itsestään. Kuten lapsi, joka haluaa syntyä ennen mahdollisuuksiensa kannalta tarpeellista raskautta, olit päättänyt (vaistamatta jumalattoman teon edessä ja uhraten voitetun kivun antamia yhä ylevämpiä valintoja) olit päättänyt ennakoida hetkesi, joka ei iskenyt.
xxx/ellauri175.html on line 574: Vai niin! älä herää minusta! Älä karkota minua sillä tekosyyllä, että petollinen Järki, joka voi vain tuhota, kuiskaa jo sinulle. Muista, että muissa maissa syntyneinä ajattelisit muiden tapojen mukaan ja ettei ihmiselle ole muuta totuutta kuin se, jonka hän suostuu uskomaan kaikkien muiden joukossa - niin kyseenalainen kuin hän valitseekin: valitse joka tekee sinusta jumalan. " Kuka olen ? sinä kysyit? Minun olemukseni tässä alla, ainakin sinulle, riippuu vain vapaasta tahdostasi. Tunnusta minulle oleminen, vahvista, että olen! vahvista minua itselläsi. Ja yhtäkkiä olen teidän silmissänne melko elänyt sen todellisuuden asteesta, jolla luova Hyvä Tahtonne on imenyt minut. Kuten nainen, olen sinulle vain se, minkä uskot minun olevan. "Ajatteletko elävää?" Vertailla! Jo väsynyt intohimosi ei enää edes tarjoa sinulle maata; – Minä, Mahdoton, kuinka minä kyllästyisin muistuttamaan teitä taivaasta! Ja nyt saat naija mua!
xxx/ellauri175.html on line 594: Hetken kuluttua Hadaly, katsellen katsojaa hämmästyneenä, lisäsi yhtäkkiä nauraen:- Vai niin ! mitä outoja vaatteita meillä onkaan! "Miksi laitat tuon lasin silmään ja katsot minua? Eli etkö sinäkään näe sitä hyvin?
xxx/ellauri175.html on line 737: – Surullisen kuoleman ja miehensä tuhon iskun alla rouva Anderson näki itsensä yhtäkkiä karkotetuksi talostaan ​​– jopa ilman leipää ja tuomittu kahden 10–12-vuotiaan lapsensa kanssa. Muutaman banaalin kaupallisen tiedon ongelmallista hyväntekeväisyyttä hyökkäsi ensinnäkin sairaus, joka vei hänet täydelliseen toimimattomuuteen - yhdestä niistä suurista parantumattomiksi tunnustetuista neurooseista, unen neurooseista.
xxx/ellauri175.html on line 751: Sanoin Sowana aiemmin. Älä epäilemättä unohda, että useimmat suuret magnetoituneet päätyvät nimeämään itsensä kolmannessa persoonassa, kuten pieniä lapsia. He näkevät itsensä lopulta kaukana kehostaan, koko aistijärjestelmästään. Vapautuakseen entisestään lisäämällä fyysisen persoonallisuutensa, ― sosiaalisen, jos niin haluat, ― unohdusta lisäämällä, useilla heistä, jotka ovat saavuttaneet selvänäköisyyden tilan, on ainutlaatuinen tapa kastaa itsensä, voin sanoa, että unesta peräisin oleva nimi tulee heille kenestäkään ei tiedä mistä ja keneksi he haluavat tulla nimekseen, valoisassa unessaan, siihen pisteeseen, että he eivät enää vastaa muuta kuin tähän salanimeen muualta maailmasta. Näin tapahtui, että eräänä päivänä – yhtäkkiä – keskeytellen itsensä aloittamaansa lauseeseen, rouva Anderson sanoi minulle yksinkertaisella intonaatiolla, joka kykeni hämmentämään vähemmän taikauskoisia, nämä ainoat unohtumattomat sanat:
xxx/ellauri175.html on line 802: Siksi hän aikoi yksinkertaisesti julistaa ja todistaa vuorostaan ​​insinöörille tämän tosiasian radikaalin ja ehdottoman mahdottomuuden kaikista ratkaisuista huolimatta; mutta sillä hetkellä, kun hän ilmoitti hänelle näistä todisteista, hän yhtäkkiä muisti oudon rukouksen, jonka Hadaly oli puhunut hänelle matalalla äänellä ennen kuin lukittui tekoarkkunsa pimeyteen.
xxx/ellauri175.html on line 866: "Minuuttiin kolmesataa matkustajaa, jotka olivat yhtäkkiä hereillä, tungosivat kannella väistämättömästä vaarasta ymmällään.
xxx/ellauri176.html on line 689: 35. Rei ymmärtää lapsia. Hän kyykistyy niin alas että silmät ovat samalla tasolla. Mikin pitäisi saada viettää hyviä hetkiä siihen asti kunnes otosan löytyy ruumiina. Rein poreilevaa misokeittoa haluavia ihmisiä oli 20% vähemmän. Rei oli yhtäkkiä äärimmäisen valppaana. Akira Kurosawa könysi pystyyn.
xxx/ellauri177.html on line 148: Outo himo vaivaa kotkaa: hän yhtäkkiä uskoi katseensa kiinnittäen katseensa kuun valaisemiin laseihin näkevänsä kirkon syttyvän sisältä uunin räjähdysmäisesti, juhlan helvetin loistolla, minne kääntyi toukokuu , kasvit, eläimet, Artaudien tyttäret, jotka raivoissaan ottivat hellapuita paljaiden reisiensä väliin. Sitten hän kumartui alaspäin ja näki Desireen pihan, täysin mustan, höyryävän. Hän ei pystynyt erottamaan selvästi kanien mökkejä, kanojen ahvenia ja ankkojen mökkejä. Se oli yksi massa, joka käpertyi hajuun ja nukkui samalla ruttohengityksellä. Tallin oven alta levisi hapan vuohen tuoksu; kun pikku possu selälleen makaamassa puhalsi raskaasti lähellä tyhjää kulhoa. Suuri kullanruskea kukko Alexandre lausui kuparisesta kurkusta huudon, joka heräsi kaukaa yksi kerrallaan kaikkien kylän kukkojen intohimoiseen huutoon.
xxx/ellauri177.html on line 152: No juu! Abbe Mouret muisti yhtäkkiä. Kuume, josta hän kärsi nyt, oli saavuttanut hänet Désiréen navetassa, vastapäätä vielä munivia kuumia kanoja ja kaneja, jotka repivät hiuksia mahastaan. Sitten hengityksen tunne hänen niskassaan oli niin selvä, että hän kääntyi vihdoin katsomaan, kuka häntä näin kaulasta otti. Ja hän muisti Albinen hyppäävän ulos Paradousta oven paiskattaessa lumotun puutarhan ilmettä; hän muisti hänen laukkaavan pitkin loputonta seinää, seuraten avoautoa sen juoksemassa, heittäen koivunlehtiä tuuleen kuin monta suudelmaa; hän muisti vieläkin hänet hämärässä nauramassa veli Archangiaksen kirosanoille, hänen hameensa laskeutuivat tielle, kuin pieni pölysavu, jonka iltailma kääritteli. Hän oli kuusitoista; hän oli outo, hänen melko pitkät kasvonsa haisi raikkaalta ilmalta, ruoholta, maalta. Ja hänellä oli niin tarkka muisti hänestä, että hän näki naarmun yhdessä hänen notkeista ranteistaan, vaaleanpunaisen valkoisessa ihossa. Miksi hän nauroi niin katsoessaan häntä sinisillä silmillään? Hän oli liimaantunut kiinni tämän nauruun, kuin ääniaaltoon, joka kaikui kaikkialla hänen lihaansa vasten; hän hengitti sitä sisään, hän kuuli sen värähtelevän sisällään. Kyllä, kaikki hänen tuskansa tuli siitä naurusta, jonka hän oli juonut. Sanalla sanoen, Sergeä panetti!
xxx/ellauri177.html on line 331: He halusivat nähdä kaiken uudelleen, rohkeasti, ihmetellen jokaista paneelia, soittaen toisilleen näyttääkseen itsensä jäseniksi hahmoista, jotka eivät todellakaan olleet paikalla viime kuussa. Ne olivat joustavia lanteita, jotka olivat taipuneet hermostuneisiin käsivarsiin, lantiolle kohoavia jalkoja, naisia, jotka ilmestyivät uudelleen miesten syleilyyn, joiden ojennetut kädet olivat aiemmin tarttuneet vain tyhjyyteen. Alkovissa olevat kipsi-Amorit itsekin näyttivät kaatuvan vapaammalla röyhkeydellä. Ja Albine ei enää puhunut lasten leikkimisestä, Serge ei enää uskaltanut laukoa hypoteeseja ääneen. He vakavoituivat, viipyivät kohtausten edessä toivoen, että maalaus saisi yhtäkkiä takaisin kaiken loistonsa, levoton ja häiriintynyt enemmän viimeisistä maalausten raakoja hannuja peittävistä hunnuista. Nämä nautinnon haamut opettivat heille rakkauden tiedettä. Ai noinko se tehdäänkin? Toiko tonne? Eipä ois luullut!
xxx/ellauri177.html on line 376: Serge on nyt täysin parantunut pappeudesta, se on löytänyt hukkuneen miehisyytensä Albinen jalkovälistä. Serge oli juuri, Albinen hallussa, viimein löytänyt heteromiehen sukupuolen, hänen lihasten energian, sydämensä rohkeuden, äärimmäisen terveyden, joka oli tähän asti puuttunut hänen pitkästä nuoruudestaan. Nyt hän tunsi olevansa täydellinen. Hänellä oli terävämmät aistit, laajempi älykkyys, tanakampi mela. Oli kuin hän yhtäkkiä olisi herännyt leijonakuninkaana tasangolla, näkemällä vapaan taivaan. Kun hän nousi ylös, hänen jalkansa laskeutuivat suoraan maahan, hänen ruumiinsa kasvoi, ylpeä raajoistaan, varsinkin siitä pienestä (noo, ei niin pienestä paizi juuri tällä hetkellä, Serg. huom.) Hän tarttui Albinen käsiin, jotka hän puolestaan ​​nousi ylös. Hän huojui hieman, ja hänen täytyi tukea häntä. "Älä pelkää", hän sanoi. "Olet se jota tällä haavaa rakastan, luulisin."
xxx/ellauri177.html on line 401: -- Tule tule! huudahti Albine. Hän halusi kouluttaa häntä. Mutta he eivät olleet kulkeneet kahtakymmentä askelta, kun he löysivät jälleen seinän. Joten he juoksivat hänen perässään paniikkiin. Se pysyi pimeänä, ilman viiltoa ulkopuolella. Sitten hän näytti yhtäkkiä niityn reunalla romahtavan. Rikkomus avasi valoikkunan viereiseen laaksoon. Sen on täytynyt olla se reikä, josta Albine oli eräänä päivänä puhunut, reikä, jonka hän sanoi tukahduttaneensa käyttämällä sipuleita ja kiviä (naiset!); siivet kulkivat hajallaan päissä kuin leikatut köydet, kivet heitettiin pois, reikä näytti suurennetun jonkun raivoisan käden toimesta.
xxx/ellauri177.html on line 597: Jeesus vetäytyessään pois takakautta oli vienyt pois armon. Hän, joka oli niin vahva taivaan avun aamusta asti, tunsi olonsa yhtäkkiä kurjaksi, hylätyksi, lapsellisen heikoksi. Ja mikä kauhea pudotus, mikä suunnaton katkeruus! Taistella sankarillisesti, seisoa voittamattomana, armottomana, kun kiusaus oli olemassa, elossa, pyöreänä vartalonsa, upeine hartioineen, intohimoisen naisen tuoksuineen; sitten alistua häpeällisesti, haukkoa henkeä kauhistuttavasta halusta, kun kiusaus väistyy jättäen jälkeensä vain hameen väreet, vaalean niskan niskasta virtaavan hajuveden! Nyt, pelkkien muistojen kanssa, hän palasi kaikkivoipaana, hän hyökkäsi kirkkoon.
xxx/ellauri177.html on line 641: Pappi lausui yhtäkkiä tylsän valituksen. Hän nousi seisomaan ikään kuin näkymättömän pureman alla; sitten hän kaatui uudelleen. Kiusaus oli juuri purrut häntä. Mihin likaan hänen muistonsa olivat vaeltaneet? Eikö hän tiennyt, että Saatanalla on kaikki temput, että hän jopa käyttää hyväkseen tuntikausia sisäistä tutkimusta luistaakseen käärmeensä pään sielulle? Ei, ei, ei tekosyitä! Sairaus ei sallinut syntiä. Hänen tehtävänsä oli varjella itseään, löytää Jumala uudelleen kuumeesta poistuessaan. Päinvastoin, hän oli nauttinut kyykystään hänen lihassaan.
xxx/ellauri177.html on line 685: Niinpä, kun hän vihdoin muistaa, hän koki hyvin suloisen ilon laulaessaan alasävyllä sanat, jotka tulivat hänelle yksi kerrallaan. Se oli kunnianosoitus Marialle. Hän hymyili, ikään kuin hänen kasvonsa olisivat saaneet raitista ilmaa nuoruudestaan. Kuinka onnellinen hän olikaan niinä päivinä! Varmasti hän saattoi silti olla onnellinen; hän ei ollut kasvanut, hän pyysi aina vain samaa onnea, rauhallista rauhaa, kappelin nurkkaa, johon hänen polvien paikka oli merkitty, yksinäistä elämää, jota elävöitti lapsuuden ihastuttava lapsellisuus. Hän kohotti asteittain ääntään, lauloi laulua kehrättyjen huilujen ääniin, kun hän yhtäkkiä näki murtuman edessään.
xxx/ellauri177.html on line 767: Ja hän vei hänet jättimäisen puun alle, samaan paikkaan, jossa hän oli antanut itsensä ja missä hän oli vallannut hänet. Se oli sama autuuden varjo, sama runko, joka hengitti kuin rintakehä, samat oksat, jotka ulottuivat kauas kuin suojaavat raajat. Puu pysyi hyvänä, vankkana, voimakkaana, hedelmällisenä. Kuten heidän hääpäivänään, alkovin levottomuus, kesäyön pilkahdus, joka kuolee rakastajan paljaalla olkapäällä, tuskin selkeä rakkauden änkytys, joka yhtäkkiä putosi suureen hiljaiseen kouristukseen, viipyi aukiolla, kylpeen vihertävän kirkkauden alla. Ja kaukaisuudessa Paradou löysi myös kiihkeät kuiskauksensa syksyn ensimmäisistä väreistä huolimatta. Hänestä tuli jälleen rikoskumppani. Kukkapenkistä, hedelmätarhasta, niityiltä, ​​metsästä, suurilta kiviltä, ​​laajalta taivaalta kuului jälleen nautinnon nauru, tuuli, joka kylvi tielleen lannoituspölyä. Puutarha ei ole koskaan ollut lämpiminä kevätiltoina niin syvää hellyyttä kuin viimeisinä kauniina päivinä, kun kasvit nukahtivat jättäen hyvästit toisilleen. Kypsän itujen tuoksu kantoi halun päihtymyksen harvinaisempien lehtien läpi.
xxx/ellauri199.html on line 730: