ellauri007.html on line 1543: Hyvin valmisteltu on puoliksi voitettu,

ellauri015.html on line 1176: Lauri Levola (s. 1981 Pori) on turkulainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjailija Kari Levolan poika. Kari Levola (s. 1957 Pori) voitti pari nuorisopalkintoa ja on sittemmin ollut mm Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilija. Mutta riittäköön tämä Karista, sehän on asian vierestä. Lauri Levola aloitti säännöllisen kirjoittamisen jo ala-asteella voitettuaan kuudennen luokan runokilpailun. Nuori runotyttö. Yläasteella panopiste siirtyi novelleihin. Lukioikäisenä hän kävi kaksi kesää Kokemäen kirjoittajalukiota, jossa hänen isänsä oli rehtorina. Ei vähän nepotismia. Levola opiskelee viestintää, ja on tukenut myös sanataidetta Turun avoimessa yliopistossa ja draamakäsikirjoitusta Taideakatemiassa.
ellauri016.html on line 407: Bulgarian matala verotus ja löyhä lainsäädäntö koskien rahapeliyhtiöitä on johtanut siihen, että maasta on tullut uhkapelitarjoajien leikkikenttä. Toisin kuin kaikissa muissa EU-maissa, Bulgariassa rahapeliyhtiöt eivät ole velvoitettuja lahjoittamaan rahaa julkisiin avustuskohteisiin. Toisen ääripään esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea – Veikkaus jakaa Suomen lainsäädännön nojalla 100 % tuotoistaan taiteen, tieteen, kulttuurin ja urheilun tukemiseen.
ellauri033.html on line 26: PS. Mun arvaus on et se oli sotaa käymättömän sukupolven kärsimättömyyttä päästä särkemään taas kaikki mihkä niitä edeltävä sukupolvi saarnasi. Länsimainen arvojärjestelmä loi nahkansa. (prophylaxis, health services, popular culture, green revolution, air travel, electronics, shift from industrial to service economy). Apinalauman ja kunkin yxityisen aapan olemassaoloa uhkaavat todelliset vaarat oli nähtävästi voitettu, isänmaallisuuden korvaa globaali viihde ja ikävystyminen leviää sitä lyytä aatelista kaikkiin yhteiskuntaluokkiin.
ellauri047.html on line 910: Goethe kuuli vanhojen ihmisten kertovan miten Maria Teresia oli Frankfurtissa tuulettanut siippansa voitettua pyhän saxalaisen keisarinvaalit. "Kun Frans Stefan kuin mikäkin Kaarle Suuren haamu lähti tuomiokirkosta yllään omituinen kruunausviitta ja leikkisästi kohotti käsiään osoittaen Maria Teresialle valtakunnan omenaa, valtikkaa ja merkillisiä kruunaushanskoja, tämä purskahti hillittömään nauruun, ja tuo riemu levisi kazojien keskuuteen." Tässä on vanha valta enää pilkan kohteena.
ellauri051.html on line 464: War, sorrow, suffering gone--The rank earth purged--nothing but joy Sota voitettu, kärsimyxet unohdettu -- laahus puhdistettu -- vain iloisia
ellauri058.html on line 211: Suurin osa Hannu Salaman esikoiskirjasta keskittyy yhden kesän kuvaamiseen Eelin elämässä. Se tavallinen tarina. Raskaaksi tullut Eeli joutuu poikaystävänsä hylkäämäksi, hänelle tehdään abortti ja hän joutuu lopulta mielisairaalaan. Olipas siinä passiivia kotitarpeixi. Syyllisiä ei tavoitettu. Hemmetin masentava. Samaa agraarista paskaa kuin joku Sillinpää tai Ahani Juho. Meni salamana vessaan, veti viivana housut alas mutta kakka oli jo tullut. Sori vaan Salama, ei tällä vielä kuuhun mennä. Onnex mulla on Salamalta koko kokoomateos. Jossa juhannustansseista on kyllä poistettu ne jumalanpilkkarivit. Naurettavaa kerta kaikkiaan.
ellauri096.html on line 841: Televisio kamarimusisoi olohuoneessa. Aiti ja lina katselivat äänistä päätellen historiallista pukudraamaa. Koska meneillään ei ollut mikään hälyisä kotimainen huumoriohjelma eikä visailu, Anun ei tarvinnut sulkea huoneensa ovea. Aänimaisema ymparoi häntä herttaisena kukkatapettina. Isä puuhaili jotain kellarin verstashuoneessa. Veti käteen varmasti. Arpajaisista voitettu norppaherätyskello näytti [mitä näytti].
ellauri107.html on line 609: Jos haluaa perusteellisesti ymmärtää ja oikein arvioida avioliiton sisäistä rakennetta ja sukupuolten suhdetta, pitää heittää ainakin lyhyt kazaus sen kehityxen historiaan, ennen kaikkea johtoajatuxiin joiden mukaan se on määritelty. Sikäli kuin voidaan selvittää, aikojen alussa nainen oli miehen omaisuutta kaikilla Euroopan sivistyneillä kansoilla. Ostamalla tai vaihtamalla mies sai täyden omistusoikeuden häneen ja hänen lapsiinsa. Tästä syystä hän saattoi vapaasti menetellä naisen kanssa, esim. myydä, karkoittaa tai ottaa kilpailijoita, samaan aikaan kuin nainen jäi hänen suhteensa täysin vaille oikeuxia, pysyvästi sidottuna ja lojaaliuteen ja kuuliaisuuteen velvoitettuna. Sellaisena miehen ja naisen suhde on yxinkertaisesti vahvemman oikeutta: primitiivistä patriarkaalisuutta. Sitä on yhä olemassa sivistymättömillä kansoilla kyseenalaistamattomana lakina.
ellauri112.html on line 144: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
ellauri115.html on line 689: Vois luulla kärsimättömien miesten valituxista että Jumala on velkaa niille palkkion ennenkuin työ on edes tehty ja hyväxytty, ezen pitäis antaa miehuudesta förskottia. Voi ei! Ollaan ensin hyviä, onni tulee perässä pienessä lankakerässä. Ei vaadita Nobelin palkintoa ennenkuin ollaan voitettu se, eikä vaadita sitä ennenkuin tää työ on lopussa. [Ai vittu, sitä ei myönnetä postuumisti. No kai siellä kuonpuoleisessa on joku vastaava kunnianosoitus.] “Me ei kruunata voittajia vedonlyöntilistoissa," sanoo Plutarkhos, "vaan vasta kun juoxu on lopussa." Sitäpaizi voitto ei ole tärkeintä, vaan hieno palkinto.
ellauri132.html on line 656: Meno-paluu. Tää juoni on yxinkertaisesti matka pisteestä A pisteeseen A. Päähenkilö lähtee matkalle, vaan palataxeen lopussa lähtöruutuun voitettuaan viisautta ja kokemusta (ja joskus jonkun aarteen myäs). Paulo Coelhon Alkemisti on rakastettu havainnollistus tästä juonesta.
ellauri145.html on line 392: Vaincu, pleure, et l´Angoisse atroce, despotique, Toivo voitettuna itkee, ja kauhee ahdistus despoottina
ellauri162.html on line 552: Sitten toinen Antikristus, mies Persiasta, tulee idästä, valloittaa Neron, polttaa Rooman, vakiinnuttaa asemansa Juudeassa ja tekee ihmeitä. Mutta Jumala, siunatun armeijan kanssa. etenee Persian ulkopuolelta voittomarssilla; Antikristus on voitettu, ja Kristus ja Hänen pyhänsä asettuvat Jerusalemiin. Saadaksesi tietää, mitä seuraa, meidän on tutustuttava "Ohjeisiin" (II, 1-4). Ensinnäkin valitut nousevat kuolleista ja elävät 1000 vuoden ajan nautinnon ja onnen elämää. Tuon ajan lopussa tuli tuhoaa maailman, Kristus ilmestyy, ja kaikki kuolleet nousevat viimeiseen tuomioon, joka johtaa joko Paratiisin iloihin tai kipuihin.
ellauri184.html on line 187: Jee-suxen forte on just siinä eze on väpelö, pikku pilkunnussija. Vähän sitä harmittaa jättää toisille pillunnussinta. Mutta, se lohduttautuu, saatanaa harmittaa vielä enemmän. Sitä vituttaa aivan saatanasti. Kiusauxet on voitettu, eiku saarnaamaan!
ellauri185.html on line 683: Jo näistä lausunnoista, joita eri suuntiin täydennetään ja laajennetaan m.m. kirjoituksessa "Voivatko sotilaatkin tulla autuaiksi" (kyllä hyvinkin!), missä esitetään sotaan nähden sama myönteinen kanta, edelleen lähestyskirjeessä kristilliselle aatelille (jota nuori Saul Bellow luki Einhornin tuhopoltossa kärzänneestä Harvard Classics niteestä) ynnä muissa kirjoituksissa, selvinnee Lutherin periaatteellinen kanta väkivallan käyttöön ja siihen nojautuvaan valtiojärjestykseen. Lutherin asenne meitä askarruttavaan kysymykseen on, kuten näkyy, jyrkästi Tolstoin asenteen vastainen. Lutherin mielestä ei vuorisaarna, niin kuin kristinoppi yleensäkään, kiellä meitä suojelemasta tarpeen tullen väkivoimin ihmiselämän pyhimpiä arvoja. Päinvastoin: kristittykin on sellaiseen suojelupalvelukseen velvoitettu.
ellauri196.html on line 519: On suuresti paradoksaalista, että kaikki Israelin miehittämät alueet ovat tulleet sen käsiin arabien käynnistämien sotatoimien seurauksena, mutta tätä ei suomalainen media halua tuoda esiin. Yleisesti ottaen kansainvälinen yhteisö/laki hyväksyy sodassa voitettujen alueiden liittämisen voittajavaltioon, kuten kävi mm. Krimin suhteen, mutta juutalaisvaltion suhteen tulkinta on erilainen.
ellauri217.html on line 247: Kassin voitettua erä-ja ottelupallon se hyppää verkon yli kättelemään kristityt ja mokkerit. Se on muuten tolkun mies mutta vaimoja se keräilee kuin trofeita. Eikä siinä mitään, Egyptin babiaanipiireissä se on koiraan suurin kunnia. Sevverran Osku islamista, tuosta alistettujen uskonnosta ja sen kexijästä. Siinäkin oli ilmeisesti puolet liikaa, ellei enemmän.
ellauri246.html on line 470: Brodskyn "postisiirtokuori" ja oma kuolema. Tämä kokemus herättää ymmärrystä, että hengen symbolisen kuolemattomuuden kuolema on voitettu. Kuolemattomuus BrodSkylle - elämän perustelut. Jos pysyt, niin olet luonut jotain erittäin tärkeää ja arvokasta. Mitä vitun väliä? Keinot kuolemattomuuden saavuttamiseksi - runoutta. "On outo metamorfoosi ... ja vain osa puheesta jää henkilöltä." "Roseto kanssasi menemme" (vetoaa jakeisiin). Jakeissa heidän Brodsky investoi kaikki parhaiten kuin sillä vaan hallussaan:
ellauri256.html on line 127: Ja se oli kerran. Ja niin Israel tapasi medianilaiset. Ja siellä oli mahtava taistelu. Piinehas, ylimmäisen papin Aaronin pojan Eleasarin poika, johti Israelia, ja hänen käsissään olivat pyhät astiat ja hälytystorvetit. Ja Israel voitti, ja voitettuaan hän raivostui. Ja sitten hän jakoi karjan ja naiset. Pinehas, ylipapin pojanpoika, otti parhaan lauman ja parhaan naisen.
ellauri267.html on line 1318: Näytelmä sijoittuu Pohjois-Afrikkaan, jossa Portugalin kuningas Don Sebastian ja hänen liittolaisensa on voitettu ja vangittu maureita vastaan käydyn sodan jälkeen. Sebastianin tärkein halu on mennä naimisiin rakastamansa naisen kanssa, Almeyda, Barbaryn kristitty kuningatar, jota myös pidetään vankina. Tämän hän onnistuu tekemään sen jälkeen, kun keisari Muley-Moluch on antanut hänelle jonkin verran vapautta, jotta Sebastian voi yrittää voittaa Almeydan käden keisarille. Sebastian ja Almeyda pakenevat keisarin kostoa avioliitostaan, koska hänet tapetaan kapinassa, mutta he eivät pakene kohtaloa. Viimeisessä näytöksessä he oppivat vanhalta neuvonantajalta Alvarezilta, joka on juuri vapautettu vankeudesta, että he ovat velipuoli ja sisar, joilla on ollut sama isä. Heidän suhteensa insestisyys, vaikka se olikin tietämätöntä, pakottaa heidät eroamaan ja vetäytymään erillisiin uskonnollisiin taloihin.
ellauri315.html on line 184:
  • Ei sotaa ole voitettu seisomalla rajoilla, vaan voittamalla vihollisen vastus. Hyökkäystä ei ole eteneminen vaan valloitushalu. Tietysti Saksa olisi voittanut ilman Suomeakin, mutta maamme asema Euroopan rauhassa on nyt toinen. Muistatte kaikki Hitlerin sanat suomalaisten osuudesta taistelussa (1.10.). Emme tiedä tulevia aikoja. Mutta ihmissilmin katsoen nämä ajat takaavat myös maallemme rauhan moniksi sukupolviksi eteenpäin. Tällaista mahdollisuutta meillä ei koskaan olisi ollut yksin.
    ellauri315.html on line 340: Kesällä 1919 puna-armeija oli saavuttanut suuren voiton Kolchakin armeijaa vastaan. Valkoiset joukot perustivat uuden linjan Tobol- ja Ishim -jokia pitkin pysäyttääkseen väliaikaisesti puna-armeijan, jota Anton Denikinin valkoisen armeijan eteneminen Moskovaan kohtasi etelästä. Syksyllä Denikin oli voitettu ja puna-armeija pystyi ohjaamaan vahvistuksia takaisin itärintamalle. Punaiset murtautuivat läpi Tobol-joella lokakuun puolivälissä ja marraskuussa valkoiset joukot olivat putoamassa takaisin kohti Omskia hajanaisena massana. Punaiset valloittivat Omskin 14. marraskuuta 1919.
    ellauri315.html on line 420: Kymmenentuhatta pääsi lopulta Kardashianien maahan, villiin heimoon, joka asuu modernin Kaakkois-Turkin vuorilla,...raivokas, sodan kaltainen rotu, jota ei ollut koskaan voitettu. Kerran Suuri kuningas oli lähettänyt heidän maahansa 120 000 miehen armeijan alistamaan heidät, mutta kaikesta siitä suuresta joukosta kukaan ei ollut koskaan nähnyt kotiaan enää.
    ellauri316.html on line 420: Amerikkalaiset komentajat julistivat kokonaisia alueita palovapaiksi vyöhykkeiksi. Joukot keräsivät kyläläisiä, polttivat heidät köysissä ja siirsivät heidät heidän esi-isiensä maista surkeille pakolaisleireille. Ei ole yllättävää, että sydämiä ja mieliä ei voitettu.
    ellauri325.html on line 554: Helanen sai syytteen vuonna 1948 ja 5.5.1950 Korkeimmalta oikeudelta kuuden vuoden kuritushuonetuomion maanpetoksellisesta toiminnasta avustettuaan Saksan hyväksi vakoillutta tanskalaista insinööriä Thoralf Kyrreä Moskovan välirauhan aikana lokakuussa 1944. Tasavallan presidentti JK Paasikivi armahti laupiaasti Helasen 3.3.1951. Sitä edelsi marraskuussa 1950 presidentille lähetetty Helasen armahdusanomusta puoltava kirjelmä, jossa oli allekirjoittajina "useita tunnettuja kansalaisia." Joukko huolestuneita perheenisiä. (Lähde: Pesonen, Niilo: Voi voitettuja, s. 124-140. Tammi, 1992. ISBN 951-31-0070-7.)
    ellauri344.html on line 169: Suomessa, tuossa porvarillisen demokratian maassa, ovat ne auttaneet maan porvaristoa murhaamaan kymmeniätuhansia proletaareja. Helsingissä ajoivat he konekivääritulen edessä naisia ja lapsia. Heidän avullaan kävi Suomen valkokaartilaisille ja ruotsalaisille brigadisteille mahdolliseksi toimeenpanna verilöylynsä voitettua Suomen proletariaattia vastaan. Tampereella pakotettiin kuolemaan tuomitut naiset itse kaivamaan hautansa; Viipurissa niitettiin tuhansia suomalaisia ja venäläisiä miehiä, naisia ja lapsia j.n.e.
    ellauri348.html on line 350: Sinä iltana voittoa juhliessaan Gerry loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa ja on halvaantunut vyötäröstä alaspäin . Huolimatta All-American linebackerin menetyksestä, joukkue tekee paluun osavaltion mestaruuden neljännellä neljänneksellä ja voittaa tittelin. Kymmenen vuotta myöhemmin neliraajahalvaantunut Gerry kuolee toisessa auto-onnettomuudessa, jonka aiheutti humalainen kuljettaja voitettuaan kultamitalin kuulantyöntössä paralympialaisissa . Hänen hautajaisiinsa osallistuivat entiset jalkapallovalmentajat ja pelaajat avauskohtauksessa.  Julius, josta Gerryn äiti ei aiemmin pitänyt, pitää nyt häntä kädestä, kun hän johtaa joukkuetta surumielisessä versiossa "Na Na Hey Hey Kiss Him Goodbye".
    ellauri353.html on line 555: Todellisuus on hieman vähemmän värikäs: olen melko varma, että se ei ollut suurin ratsuväen taistelu sitten vuoden 1813, eikä se todellakaan ollut viimeinen suuri ratsuväen taistelu. Itse asiassa Komarówin taistelu ei ollut mitenkään erityisen ratkaiseva toimenpide – sota oli jo voitettu pohjoisessa sen alkaessa ja Konnaya Armiya oli jo vetäytymässä etelässä. Päivän toiminnot muodostivat kaksi erillistä osaa ja ensimmäinen oli vain ratsuväen taistelu, jos puolalaiset jalkaväet päätetään jättää huomiotta kentällä (heillä ei tosin ollut suurta roolia). Seurauksena oli lähes täydellinen katastrofi Neuvostoliitolle, mutta puolalaisten koordinoinnin puute ja epäonnistuminen takaa-ajoissa antoivat Budënniyn paeta. On totta, että päivä päätti 1. hevosarmeijan kampanjan puolalaisia vastaan.
    ellauri360.html on line 434: Konstantinusko päätti, mitkä kirjat kuuluivat Raamattuun? On erittäin tärkeää selventää hyvin tarkasti, mikä rooli keisari Konstantinuksella oli Nikean kirkolliskokouksessa, mikä oli kirkolliskokouksen tarkoitus, mitä tapahtui Nikeassa ja lyhyesti kuinka kaanoni – Raamattu sellaisena kuin me sen tunnemme – muodostui. Konstantinus oli Rooman keisari, joka eli vuosina 274–337 jKr. Hän on tunnetuin Rooman valtakunnan ainoaksi hallitsijaksi tulemisesta (petettyään ja voitettuaan lankonsa Liciniuksen) ja oletettavasti kääntyneensä kristinuskoon. Keskustelua kiistellään siitä, oliko Konstantinus todella uskova (tunnustustensa ja uskonkäsityksensä mukaan) vai vain joku, joka yritti käyttää kirkkoa ja uskoa omaksi hyödykseen. Konstantinus kutsui Nikean kirkolliskokousta – kristillisen kirkon ensimmäiseksi yleiskokoukseksi, 325 jKr. – ensisijaisesti siksi, että hän pelkäsi, että kirkon sisäiset kiistat aiheuttaisivat epäjärjestystä imperiumin sisällä. Kiista mielessä oli arianismi, joka oli usko, että Jeesus oli luotu olento. Kuuluisa lause, josta he kiistivät, oli: "Oli, kun Hän ei ollut." Tämä viittasi Jeesukseen, ja neuvosto julisti sen harhaoppiseksi ja näin ollen johti Nikean uskontunnustuksessa seuraaviin sanoihin Kristuksesta: "Jumala tosi Jumalasta...Isältä...ei tehty." Neuvosto päätti, että Kristus oli homo deus ex machina, mikä tarkoittaa yhtä maata kuin maalarin housut isänsä kanssa.
    ellauri374.html on line 606: Se, joka pelkää, on puoliksi voitettu. Pelolla on suuret silmät, yksi kymmeneltä näyttää.
    xxx/ellauri044.html on line 127: velvoittavat karanteeniin, vaikka kulkutauti on lähestulkoon voitettu.

    xxx/ellauri068.html on line 452: Eteenpäin, mieti Argentiinan Lasten tasavaltaa, lapsille mittakaavoitettua kaupunkia, joka luotiin Juan Peronin hallituxen aikana ja avattiin 1951. Oli hienoa että Pinochet 70-luvulla teki lopun siitä, ja niistä lapsista, joista oli kasvanut ilkeitä terroristeja.
    xxx/ellauri175.html on line 337: Nyt kun minulla on ollut tilaisuus katsoa tämän naisen verhottua ihannevartaloa ilman pyllyverhoja sekä taistelussa voitettua ruumista, josta nousen pukilta liian myöhään voittajana kuolettavan haavoittuneena, sallin itseni tiivistää koko tämän vertaansa vailla olevan illan, päästää eroon tästä verhosta sanomalla sinulle: "Koska mahtava älykkyytesi voima ehkä sallii sen, uskon sinulle, että voit muuttaa sen ikäänkuin pieruxi, joka pystyy antamaan minulle ylevän muutoksen, tämä kalpea ihmisaave. Ja jos tässä työssä vapautat minulle tämän ruumiin pyhän muodon tämän sielun taudista, vannon puolestani yrittääni - toivon henkäykseen, joka on minulle vielä tuntematon - täydentämään tätä lunastavaa varjoa.
    xxx/ellauri177.html on line 450: Serge marssi voitettuna kohti murtumaa. Kun veli Archangias raa´alla eleellä veti hänet ulos Paradousta, Albine liukastui maahan, hänen kätensä hullusti ojennettuina lähtevää rakkautta kohti, nousi ylös, hänen kurkkunsa murtui nyyhkyistä. Hän pakeni, hän katosi puiden sekaan, joiden runkoja hän löysästi väisti löysillä hiuksilla.
    xxx/ellauri234.html on line 280: Ei ole Suomen karhulla ainoastaan kämmenet, joilla voi lyödä murskaksi vihollisen, vaan se pitää salamoivaa miekkaakin, joka leikkaa pään poikki. Tätä olet sinä, voitettu moskovalainen, koke nut kun sotavoimalla ahdistit Suomen maita ja Viipurin koteja. Silloin karhu antoi sinulle ankarat iskut, vieläpä miekanterällään tuotti kuolettavat haavatkin. Tokkohan toistamiseen sinun tekee mieli koota soturilaumasi ja hyökätä Suomen rajoille?
    xxx/ellauri237.html on line 532: Siivettömänä ja haavoitettuna, sieluni usvaisessa lapsuudessa,
    xxx/ellauri281.html on line 790: Turvavyö tuli Suomessa pakolliseksi takaistuimella kaikissa uusissa henkilöautoissa. Sen käyttöön ei kuitenkaan velvoitettu.
    xxx/ellauri293.html on line 638: Turkit lhti liikkeelle Berliinin suojeluksessa purjehtimalla Goebenilla ja Breslaulla Mustallemerelle 28. lokakuuta 1914. Siellä he pommittivat Venäjän laivastotukikohtia Odessassa ja Novorossiskissa, provosoiden Venäjän sodanjulistuksen, joka annettiin 1. marraskuuta. Britannia ja Ranska seurasivat esimerkkiä muutama päivä myöhemmin. Vuoden 1914 lopulla Turkin liittyminen sotaan keskusvaltojen puolella ei kuitenkaan ehkä näyttänyt Antantille niin onnettomalta kuin myöhemmin. Kun Turkki ja Saksa on voitettu, väsyttävä itämainen kysymys voidaan ratkaista lopullisesti. Iso-Britannia saattaisi saada Mesopotamian öljykentät kiistattomasti hallintaansa; tiettyjen ottomaanien alueiden – kuten Egyptin – todellisen brittiläisen hallinnan poikkeama voitaisiin ratkaista ja salmien ja Konstantinopolin kysymys voitaisiin ratkaista sovinnollisesti voittajien kesken. Tästä näkökulmasta katsottuna jopa tapa, jolla Turkki astui sotaan, oli edullinen; se oli Turkki, joka oli lyönyt ensixi, jolloin Antente vaikutti loukkaantuneena osapuolena, jotain, jota sekä britit että ranskalaiset pitivät tärkeänä suhteissaan miljooniin valtakuntiensa muslimeihin. Intian toimiston vastustus veneen keinuttamista vastaan syntyi pelosta, että kaikki puuttuminen Ottomaanien valtakuntaan ja erityisesti sekaantuminen Konstantinopolin asemaan islamin kalifin kotipaikkana vaikuttaisi "häiritsevästi" miljooniin muslimeihin brittiläisessä imperiumissa.
    xxx/ellauri387.html on line 172: Tähän aikaan Pyhästä maasta tuli uutisia, jotka huolestuttivat kristikuntaa. Kristityt oli voitettu Edessan piirityksessä ja suurin osa maakunnasta oli joutunut seldžukkien turkkilaisten käsiin. Jerusalemin kuningaskuntaa ja muita ristiretkeläisvaltioita uhkasi samanlainen katastrofi. Armenian piispojen lähetystöt pyysivät apua paavilta, ja Ranskan kuningas lähetti myös suurlähettiläät. Vuonna 1144 Eugenius III valtuutti Bernardin saarnaamaan toista ristiretkeä ja myönsi sille samat edut, jotka paavi Urbanus II oli myöntänyt ensimmäiselle ristiretkelle.
    40