ellauri015.html on line 829: Sama Eulenspiegel, joka kirjotti taannoin voimatonta sakemannihauskaa Suomesta, on nyt saanut HS:n spugennäköisen toisen polven koulupudokkaan kyhhäämään uusimmasta (vaikkei enää uudesta, 2018) kyhhäyxestään kolumnin, varmaan kun puli ei kexinyt nyt muutakaan, ja kuukautissiteen deadline uhkaavasti läheni.
ellauri043.html on line 127: Haudan pyyntöä on kunnioitettava, sanoi arkun masuasukki mitä tahansa. (Tää on voimatonta , mua vituttaa kun viittaussuhteita ei hallita. P.o. Antoniuxen omasta pyynnöstä. Sentään melkein kirjoitin niistä väikkärin.)
ellauri043.html on line 6068: Sietääkö se pahaa koska se on voimaton, vai julmuuttaanko se sitä purkittaa?
ellauri047.html on line 906: Sukupolvia luo ulkoiset tapahtumat etenkin sodat, joista jää paljon samanikäisiä saman kokeneita nuoria. Oonx nää sitä ikäpolvea jotka hommaa 20v myöhemmin vallankumousta? Pikemminkin niiden vanhempia. Mix sit, mix? Olix 7-v. sota sellanen sukupolvikokemus saxalaisille? Siinä tehtiin sakujen ja enkkujen protestanttiyhteisvoimin sylttyä Itävallasta eli Habsburgien paavivetoisesta vanhasta pyhästä saxalais-roomalaisesta keisarikunnasta, joka oli monikansallinen ja voimaton kuin joku EU. Kylse koko uskonpuhdistus oli vaan pankkisaneeraus. Paavin valuutta ei enää kelvannut, haluttiin omaa paikallista luottoa.
ellauri096.html on line 395: »Pyhä Augustinus opetti, että Aadamilla oli ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto ja että hän olisi voinut pidättäytyä synnistä. Mutta kun hän ja Eeva söivät omenan, turmelus tuli heihin ja siirtyi heistä kaikkiin heidän jälkeläisiinsä, joi[s]ta ainoakaan ei kykene omin voimin karttamaan syntiä. Vain Jumalan armo tekee ihmisen kykeneväksi olemaan hyveellinen. Koska me kaikki olemme perineet Aadamin synnin, me kaikki ansaitsemme iankaikkisen kadotuksen. Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. (Tunnustuksissaan pyhimys luettelee rikokset, joihin hän teki itsensä syypääksi kätkyessä.) Mutta Jumalan vapaasta armosta ovat muutamat kastetuista määrätyt pääsemään taivaaseen; nämä ovat valitut. He eivät pääse taivaaseen siitä syystä, että ovat hyviä; me kaikki olemme turmeltuneita, mikäli ei Jumalan armo, joka on suotu ainoastaan valituille, tee meitä kykeneviksi olemaan toisenlaisia. Ei voida mainita mitään syytä, miksi eräät pelastuvat ja toiset joutuvat kadotukseen; tämän määrää Jumalan motivoimaton valinta. Kadotukseen joutuminen osoittaa Jumalan oikeamielisyyttä, pelastuminen hänen armoansa. Molemmat yhdessä osoittavat hänen hyvyyttään.
ellauri112.html on line 85: Unennäössä on meillä toteutettuna vanhojen empiristien sielukäsitys: sielu moninaisuutena, erillisten ainesten kokoomuksena. Tämä kuvaus kenties hiukan selventää yllä antamaani abstraktista kaavaa. Sielunelämän luova aktiivinen synteesi saa elää alituisessa taistelussa vastakkaista passiivista hajaantumispyrkimystä vastaan. Jompaankumpaan suuntaan kulkee kunakin hetkenä sielun sisäinen virtailu. Tilaa, jossa tämä jatkuvasti kulkee jälkimmäiseen suuntaan, nimittää Pierre Janet sattuvasti »la misère psychologique». Niinpian kuin, sielullisen energian jatkuvan heikkenemisen takia, uusien synteesien luominen on lakannut, järkkyy sielun tasapaino mitä syvimmin, ennen muodostuneet, mekaanisiksi käyneet mielleryhmät pääsevät ylivaltaan, »sielullinen automatismi» hallitsee, voimaton ajatus taivaltaa yhä auttamattomammin vanhoja polkujaan, eksyy yhä pahemmin omiin sokkeloihinsa, samalla kun ulkoa tai sisältä tulevat mieleenjohtumat eivät kohtaa mitään vastustusta, ne ryhmittävät ympärilleen kaiken mitä tajunnasta löytävät ja kasvavat lumivyöryn tavoin, tehden yksilöstä »piintyneen päähänpiston», »riivauksen», manian tai jonkun muun mielisairauden uhrin. Mielisairaus on monasti ikäänkuin unennäköä, joka kestää vuosia--molemmille on tunnusmerkillistä sielunelämää hallitsevan toisen, passiivisen hajaantumisen periaatteen yksinvalta.
ellauri112.html on line 193: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
ellauri145.html on line 1250: Ahdistusta ankeaa, voimatonta vihaa.

ellauri211.html on line 295:

Totta puhuen ei tämä tekohämmentyneenä hymyilevä persepääkään ole ihan eilisen teeren poika kuvalehtien keskiaukeamaärvönä. Kun hän kihlasi tunnetun valokuvamallin, vasta Njuu Jorkista maahan laskeutuneen bisnesenkelinsä, heidän yhteinen taipaleensa alkoi ei vähempää kuin Ilta-Sanomissa ja Hymy lehdessä! ja heidän suuret häänsä huomattavassa Hämeenkyrossä nousivat Seuran ja Annan etusivuille! Turha häntä on tyrkkiä lavatähden paasipojaksi! Siitä äkämystyneenä hämäläinen Ranu alkoi ize pyytää roskalehdiltä haastatteluja lupaa kysymättä savvoo viäntävältä Katrilta. Ranu myhäili salaperäisenä ja näppi ize izestään belfieitä. Tiesihän sen etukäteen ettei siitä mitään tullut, olivat ihan eri kaliiperia, toinen kestojulkkis toinen wannabe. Hui kuinka Ranu onkin vastenmielinen. Se kuzuu äxäänsä vuoroin laulajaxi vuoroin lavatähdexi. Izeään se tituleeraa kyrvänpää-expertixi. Potkut saaneen peesarin voimatonta kiukkua. Tampereen oikeistosiiven Aamulehdessä, jossa perusporvarillinen Ranu on vakisenttaaja, sekä huomattavassa Hämeenkyrön Sanomissa saa peesarikin palstamillimetrejä. Mahtavan tonniston narsisti! Iltalehden Aila Seppalän puffi on Ranusta "puhtaasti ja kauniisti kirjoitettu." "Katse ja kädenpuristus kertovat paljon. Pana Rajalan terse on rehevä ja lämmin, mahanalusote avoin, utelias ja leikkisä, miehen suoro Sentun pöydän alla vahvistaa ennakkotuntemuksen: Pan on Katrinansa ansainnut." Vizi mitä tuubaa! Jutussa käydään mallikkaasti läpi miehen työhistoria, hänen kirjoittamansa Sillanpään elämäkerta odottaa vielä kolmatta ja huipentavaa osaansa, hänen näytelmäsovituxkistaan on äsken nähty Elämä ja aurink Molojunkaterina, Pyynikille on tulossa Ale ellers on työn alla nuskailtavana Tamge Temerin historian toinen osa. Dosent pissii hunajaa ja tunnustelee töröhampaisen TV-lasisen Aila Meriluodon mahanalusta. Markku Envallilta meni pari vuotta uuden onnen aforisointiin. Kiireinen jokapaikan dosentti aikoo selvitä nopeammin. Ranun izetunto on horjahteleva. Ilmi narsisti! Kazeet kääntyivät Hämeenkyrössä kun Ranu tuli ostamaan Seura-lehteä. Katrin vanhemmat haisee kaskisavulta ja Bertta mummi on riuskasti hymyilevä murretta pulppuava kansannainen. Hizi Ranu kopioi naistenlehtityyliä. Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert. Ranu lukee Seura-lehdestä rakastaako hän oikeasti Katria. Onko Katrin maalaisporukat sille riittävästi hienoja? Vinoiliko vääräleuka Wexi Koistinen sille salamielisesti jotenkin? Panu antaa ymmärtää että tyhmä Katri on Ranuun aivan lääpällään, Ranu miettii vielä ostopäätöstä. Höh, avattu pakkaus on ostopäätös.
ellauri213.html on line 108: Läski neekeriäijä (Felix-setä) opettaa et on ookoo olla läski kuraverinen kuha on iloinen ja vähemmistöä. Ja tyttösankari voi olla supervoimaton ja sankarillinen (paizi herutuskuvissa piilarit on ihan must). Mutta mixi Disneyn sankarit on niin usein vinosuisia? Kazo vaikka Iisebeliä ja sen mummua.
ellauri216.html on line 550: Demonit raivostuivat huomatessaan joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi omalla alueellaan ja yrittivät taistella Makariosta vastaan koko voimallaan, mutta hän ajoi heidät pois kerta toisensa jälkeen. Paha henki sanoi kerran Makariokselle tekevänsä kaikkea samaa kuin hänkin, paastoavansa ja valvovansa koko ajan, mutta olevansa silti voimaton Makarioksen suhteen tämän nöyryyden tähden. Kokemuksensa karttuessa Makarioksesta kehittyi erilaisten pahojen henkien tuntija: toiset niistä lietsovat himoja kuten vihaa ja ahneutta, toiset johtavat harhaan hengellisillä vaikutelmilla, pilkkaamisella ja harhaopeilla.
ellauri216.html on line 819: Skeemaimugeeni Johannexen kanssa itkeskellään vähän näitä imugeenijuttuja. Meidän siemenemme meni enimmäxeen maahan tai harakoille mutta sanan siemenestä tulee sato satakertainen. Isä Johannexen puristus on voimaton mutta lämmin.
ellauri222.html on line 1103: Koko ajan kun ihminen on luullut vetelehtineensä, on tehty työtä hirvittävän lujasti, Kovaa, kovaa raadantaa, kovertamista ja kaivamista, louhimista, punnertamista tunneleissa, nostamista, työntämistä, lohkareiden liikuttelua, uurastusta, uurastusta, uurastusta, uurastusta, uurastusta, huohotusta, kiskomista, hiivaamista. Eikä tästä työstä näy mitään ulospäin. Se tapahtuu sisällä. Se tapahtuu koska ihminen on voimaton eikä kykene menemään mihinkään, ei saamaan oikeutta eikä vapauttavaa tuomiota, joten omassa sisimmässään hän möyrii, taistelee ja kamppailee, maksaa kalavelkoja, muistaa loukkaukset, riehuu, vastaa, kiistää, lörpöttelee, antaa ilmi, voittaa, nujertaa viekkaudella, suoriutuu esteistä, puolustaa itseään, huutaa, pitää pintansa, antaa anteeksi, kuolee ja nousee jälleen. Kaiken tämän yksinään! Missä ovat kaikki muut? Hänen rinnassaan ja ihonsa alla, koko näyttelijäjoukko.
ellauri271.html on line 146: Kirjan viimeinen osa sijoittuu Moskovaan. Kaupungissa eletään raskasta, eristyvää aikaa ennen suurta terroria. Tohtori on perustanut kolmannen perheen, mutta on jo surullinen ja voimaton eikä kykene enää henkiseen työhön. Hän kuolee sydänkohtaukseen raitiovaunussa vieraiden ihmisten keskellä. They can't make great epic movies like this now. It's all disasters and zombies now.
ellauri328.html on line 216: Vot perkele! Tuota ne tekkööt! Raamatun puottavat! sanoisivat tähän Euroopan nimekkäimmät silmänkääntäjät. Samanlaista voimatonta kristillisyyttä on näin länsi-Euroopassa joka paikassa.
ellauri371.html on line 483: Poliisijärjestö. Vapaaehtoinen poliisi on hyvällä päällä. Tämä valtakunta on anteeksipyyntö jumalalle nimeltä "Vishnu", jossa rommi on sen persoonallisuus - vanhassa ru---- Miten se tulee olemaan sosiaalisen koneen kevään mukaan, me--- katsokaamme kaikki tämä tilanne ilman virallisen poliisin apua, joka meidän kehittämiemme oikeuksien muodossa tuli kuin tali goymille, se estää hallituksia näkemästä noin klo 1/2:n ohjelmaamme. Kolmasosa aineistamme on valvoa muita ihan vaan velvollisuudentunteesta, periaatteesta halukkaina vapaaehtoiseen julkiseen palvelukseen. Älä sitten sano että on häpeällistä olla vakooja ja tiedottaja, vaan kiitettävää, mutta perusteettomat irtisanomiset rangaistaan ​​kyllä julmasti. Sen katsotaan estävän tämän vasikoinnin väärinkäyttöä oikein. Agenttimme ovat korkeimpien joukossa, ja alempi yhteiskunta iloisen helvetin joukossa - ministeriluokka, kustantajat, kirjapainot, kirjakaupan myyjät, virkailijat, työntekijät, valmentajat, jalkamiehet jne. Tämä voimaton, ei-valtuutettu mihinkään itseensä käpertynyt tasa-arvo imee, ja siksi siellä voimaton poliisi voi vain todistaa ja raportoida ja todentaa kun santarmit tekevät hänen todistuksensa ja pidätykset taivasjoukot ja kaupungin poliisi, tai asiakkaan haaroista riippuen poliisiasioista vastaava tarkastajaryhmä. Se ei raportoinut liiketoiminnassa nähdyistä ja kuulluista poikkeavuuxista. Myös poliitikot joutuvat vastuuseen salaamista varten, jos todistetaan, että tunnustivat: Tämä on minun syytäni.
ellauri412.html on line 452: Onko mulla liian lyhyt, liian voimaton, liian pieni kukkaro ostamaan teidät vapaiksi,

xxx/ellauri013.html on line 1221: Ketähän noi tyypit on mun ja Anssin lisäxi joihin olmi valaa voimatonta raivoaan? Never heard. Raivo Summanen on nähtävästi joku jääkiekkoilija. Hupaisaa on kuinka samanlaista kullervomaista kiroilua Harrilta irtoaa mulle kuin multa nilkille. Herra se on herrallakin, ja kirppu koiralla.
xxx/ellauri123.html on line 1189: Flac, équené, transi, sans force et sans vigueur. Löpsö, voimaton, tunnoton, vailla kuntoa.
xxx/ellauri177.html on line 706: Sergen kunto on mennyt niin huonoxi etteise jaxa kävelä. Albine kovalla vaivalla nosti hänet ylös, kantoi hänet hetkeksi pois. Ja hän putosi takaisin, hän pysyi masentuneena keskellä tietä. Vastapäätä, hänen alapuolellaan, ulottui valtava Paradou. -- Valehtelit! huudahti Albine, et rakasta minua enää! Ja hän itki, seisoi hänen vieressään, tunsi olevansa voimaton kantaa häntä korkeammalle. Hänellä ei ollut enää vihaa, hän itki heidän kuolevien rakkauksiensa vuoksi. Hän pysyi murskattuna paskana. "Puutarha on kuollut, minulla on edelleen kylmä", hän mutisi.
xxx/ellauri230.html on line 112: Vitun klonkku. Sen miessankarilla on sentään nimi, naiset on vaan "Ankkoja". Geisha ei ole mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin. Kaveria väliin panettaa väliin ei, väliin se on voimaton ja väliin se juoxee ylös mäkeä ja hirnuu izexeen. Omituista porukkaa nää japsulaiset. Naiset on puhtaasti panopuita. No siinä ne ei paljon eroa meistä muista roduista. Kotkan näköisen hoidon paras ominaisuus on sen puhtaus. Sen suu näyttää iilimadon imureijältä. Sammakot syövät kyllä mielellään iiliäisiä, kaivelevat niitä limaisella kielellään. Yäk.
xxx/ellauri235.html on line 404: Niin myös lukijalle annetaan ymmärtää, tunteeko "sukuhenki" kertojan oman epitafinsa kautta. Jos loppujen lopuksi kaikki ovat yksin, yksinäisyyteen pätee yhteinen kuolevaisuus, ja sitä lisää myös sukulaisherkkyyden läsnäolo. Kuolevaisuus ei ole alistettu johonkin henkilökohtaisen pelastuksen tai lunastuksen suunnitelmaan. "Elegia" ei ole tässä suhteessa tavanomainen pastoraalinen elgia; se ei tarjoa lohdutusta esimerkiksi Miltonin Lycidasille(1637). Grayn runo viittaa siihen, että elegisti on itse voimaton kuoleman edessä, eikä pysty viittaamaan siihen uskonnolliseen vakaumukseen, jolla se voidaan tehdä ymmärrettäväksi. Perusteltuja ovat realisoitumattomat elämät, joista runoilijan elämä on yksi esimerkki. "Elegia" on ehkä ennen kaikkea harjoittelua tunteiden vaihteluissa: puhuja tuntee kunnioittamattomia kuolleita ja kunnioitettuja kuolleita; hän kuvittelee tiettyjä henkilöitä, joita kohtaan hän voi tuntea; hän käyttää säälittävää harhaa tunteakseen kukan "syntyneen punastumaan näkymätön"; hän tuntee "ihmiskuntaa" kohtaan; ja "sukuhengen" kautta hän tuntee itsensä. Runo harjoittaa herkkyyttä. Pimeys, jossa kertoja seisoo, on kuolevaisuuden yö, jota valaisevat vain erilaiset tunteet. Tämä sympatian yhteinen nimittäjä, teoksen " The Progress of Poesy: A Pindaric Ode" alkuEnsimmäinen kolmiosa päättyy Aphroditeen ("Cytherean päivä"), luovan voiman hahmo, joka yhdistää veden ja musiikin ("reippaat nuotit poljinrytmissä"; "ylevät, ilmassa leijuvat kädet"). Hän on uudelleen esiintuleva "Venus"Oodi keväälle ", johon osallistui, kuten Venus tuossa runossa, joukko juhlijoita: "Katso hänen lämmintä poskeaan ja kohoavaa rintaansa, liiku / nuoren Halun kukinta ja rakkauden violetti valo." "Oodi keväälle", "ruusuinen rintakehä, / ... Paljasta kauan odotetut kukat, / ja herätä purppura vuosi!"
xxx/ellauri314.html on line 218: Kovaa äherrystä autotallin perällä Helyn kimpussa. Käsipelillä venkutettuna tuli sentään nahistunut terska ulos esinahasta, että sai edes otetuxi nämä kaunistellut näpäyxet Helyn pukilta. Siihen se sitten valitettavasti jäi. Kun juot mietoa teetä on kuin suutelisit epämieluista naista. Hely olis mieluisa, tiukka vee kuin vahva tee, mutta voi nössö kun ei voi seisoa, ei käskien eikä pyytäen. Löysällä letkulla puuhastelun päätteexi ei edes ruiskaha, jotain voimatonta limaa saattaa Helyyn kyrvänpäästä laihaxi kiitoxexi valua.
xxx/ellauri358.html on line 251: Seijan käsivarsi on voimaton, se on murtunut kahdesta kohtaa. Luukasa oli lääkäri, olikohan se ortopedi. Luukasa oli vasemmistolainen, toisin kuin muut evankelistat, varsinkin Peeveli. Luukasa reissusi Peevelin kaa Pafoxella kunnes sai kylläxeen sen naisjutuista.
xxx/ellauri376.html on line 416: Liza, Sofian piika, itsepäinen ja voimaton piika. Hän sanoo rohkeasti mielipiteensä, koska hän ei voi ryhtyä toimiin sukupuolensa ja asemansa vuoksi. Hän on ajoneuvo, jonka avulla useat hahmot paljastavat alhaisemmat halunsa ja paljastavat julkisesti kiivaasti suojattuja totuuksia.
xxx/ellauri388.html on line 334: Elämän voima puussa, kasvissa vastaa luonnon lakia tuottaessaan siemeniä; elämän laki ihmisessä ilmenee perhe-elämän halussa; intohimon ääni on elämän ikuisen lain ääni, joka on kotosin hengestä eikä suinkaan jalkovälistä. Ihmisen ruumiillinen luonto on voimaton siittämään, jollei henki sitä elähytä. Hän on ylösnoussut! voitte huudahtaa kun henki on laskeutunut.
xxx/ellauri394.html on line 393: ja voimaton, vetää yhtäkkiä tikarin ja hyökkää kiivaasti
27