ellauri009.html on line 1831: Omaisuus on varkautta, pieraisi Joose Proudhon. Ilman omaisuutta ei voi olla varkautta, vai voiko? Miten voi ottaa toisen omaa jos sillä ei oo mitään?
ellauri011.html on line 558: Mut voiko 200M kärpästä olla väärässä? No ehkä 200M tyhmintä kärpästä voi. 200M henkisesti köyhällä on jo aika paljon massia.
ellauri017.html on line 736: Oliko Jeesus oma profeettansa? Ei siis väärä profeetta, vaan 2 in 1. Osta 1, maxa 2. Oman izensä paras ystävä. Vai voiko profeetta profetoida izensä? Epätieteellisenä sitä pidetään näin professoripiireissä. Suomen valtionkirkon piispat kieltää pilkkaamasta tiedettä. Kuha se ei sano uskonnolle: mene ylös kaljupää.
ellauri030.html on line 551: Schopenhauer tarkoittaa kai lapionheiluttajaa. Kaivoikohan ne ennen hautoja. Suku oli noussut kauppamiehixi. Artun lahjat (muut kuin ahneus) tais tulla äidin puolelta.
ellauri032.html on line 78: Calvinin melkein jo kuoltua syntyi Arminius, joka alkoi vääntää veistä Jounin nahkatakissa. Erimielisyys koski pelastamista, eli onko jotkut etukäteen kuumaan paikkaan määrätty, vai voiko pahat teot jotenkin vielä sopia. Vanha kirkkoisäkiista Hipon Akun ja Pelagiuxen välillä kupli pintaan pitkän tauon perästä. Hollantilaiset kalvinistit tiivisti kalvinismin viiteen pointtiin, tulppaaniin eli TULIP.
ellauri033.html on line 966: Kade aika, voiko olla et nää humalanhetket,
ellauri034.html on line 305: Voiko pöllö, voiko herne?
ellauri045.html on line 850: Toni avaa näitä luokkia hieman narsistin näkökulmasta: Narsistit osaa kääntää päälle läsnaolon ja innoituxen ja viestivät taitavasti. Olemus on usein upea. Tosin Toniin sellainen ei vetoa. Miinusta narsisti saa izetunnosta, vaika muulta voikin vaikuttaa: izevarmuus vaihtuu salamannopeasti ärtymyxexi jos jengi ei pysy mukana. Narsistilla on hurjasti tunneälyä kun kyse on narsistin omista tunteista. Rohkeutta riittää koska muiden kohtalo ei arveluta. Ja ne on ihan aidosti omalla asiallansa. Narsistilla on siis karismaa ihan pyykkikorikaupalla. Voikin kysyä, voiko olla kunnolla karismaattinen olematta samalla aika kova narsisti. Narsistitestissä julkkisten pisteet oli suunnilleen tuplat tavisten pisteistä.
ellauri046.html on line 496: Ja mä oon äiti! Setämiehen sikiö vaatii multa soul foodia. Voiko nälkänen syöttää nälkästä, voiko kuiva kurkku lutkututtaa janoista? Mustako tehdään murhaaja? Hei Nyrkki, pelasta edes sikiö, vaikket äidistä välitä!
ellauri058.html on line 402: Esteettisten arvioiden siirron mahdottomuuteen tukeutuen kysynkin, että voiko kuka tahansa esittää arvion objektista. Tällöinhän tavallisella lukijalla on aivan yhtäläinen oikeus esittää arvio. Toki voidaan kyseenalaistaa arvion mielekkyys tai totuudenmukaisuus. Vaarana myös on pluralismi. Blogistit perustavat enemmän makumieltymyksiin omat arvionsa kuin mihinkään kirjallisuustieteelliseen metodiin.
ellauri071.html on line 510: Soh soh kääntäjä! "voiko olla selventänyt" s. 959 on anglismi, suomexi "onko voinut selventää" tai "liekö selventänyt". Ei pidä kompastua näin loppumetreillä, vaikka varmaankin jo väsyttää. Nipsu pääsee irti skatologisista skizoista yhtä paljon kuin täpläsika täplistään: Bodinen sormuspilli viheltää ovelasti sen peräaukossa, kylähullut vetävät käteen unisonossa ja vatkaavat penixiään kuin taistelusauvoja, ruiskauttavat suihkuina veriviiruista spermaa kiiltäville housunpunteille, ym.ym. huumeunia. Ei pitäisi käyttää noin paljon mömmöjä.
ellauri082.html on line 809: En ole varma voiko tätä kuzua kaltoinkohteluxi, mutta kun minä kauan sitten liikuin kuivien ihmisten maailmassa, näin paljon varakkaita ja kouluja käyneitä ja lahjakkaita ja tasapainoisia valkoisia vanhempia, jotka suhtautuivat lastensa elämään kärsivällisesti ja rakastavasti ja kannustavasti ja huolta kantavan osallistuvasti, heidän kehunsa olivat vuolaita ja heidän rakentava kritiikkinsä diplomaattista ja heidän ehdottoman rakkauden ja lapsista välittämisen ilmaisunsa monisanaisia, toisin sanoen he täyttivät hyvän vanhemman määritelmän viimeistä piirtoa myöten, minä tosiaan näin valtavan määrän moitteettomia vanhempia ja näin myös kuinka he kasvattivat lapsia jotka olivat a) tunnetasolla vammaisia tai b) tappavan izekeskeisiä tai c) kroonisesti masentuneita tai d) psykiatrisia rajatapauxia tai e) narsistisessa izeinhossa rypeviä tai f) neuroottisen vimmaisia/riippuvaisia tai g) jollain psykosomaattisella tavalla rampautuneita tai h) ties minkälainen yhdistelmä kohdista a-g).
ellauri082.html on line 811: Mixi näin? Mixi monet vanhemmat, joiden elämäntehtävänä tuntuu olevan izensä hyväxi ja rakkautta ansaizevixi tuntevien lapsien kasvattaminen, tuottavatkin lapsia, jotka tuntevat izensä hirveixi ja rakkautta ansaizemattomixi ja jotka ovat mielestään vain sattumalta saaneet niin upeat vanhemmat, että he rakastavat lastaan, vaikka tämä on sietämätön? Onko se kaltoinkohtelun merkki, jos äiti tuottaa lapsen, joka ei suinkaan uskoe olevansa pohjimmiltaan kaunis ja rakastettava ja äidin upean kohtelun arvoinen vaan joka kokee olevansa hirveä rakkautta ansaizematon apina, joka on vain sattumalta saanut upean äidin? Ei varmaan. Mutta voiko sellainen äiti sittenkään olla kovin upea, jos lapsen minäkuva on sellainen?
ellauri096.html on line 366: Vapaa tahto oli eräs Augustinuksen käsittelemiä ongelmia. Hän pohti, voiko ihmisen tuomita helvettiin pahojen tekojen takia, jos hän ei itse toimi oman tahtonsa mukaan tai ei tunne kristillisiä opetuksia. Erityisesti pelagiolaiskiistassa Augustinus korosti armon olevan pelastuksen edellytys. Ihmisen tahto oli Augustinuksen mukaan alun perin tehty vapaaksi, mutta synnin vuoksi sittemmin turmeltunut ja rappeutunut. Toisin kuin protestantismissa usein on tulkittu, Augustinus ei kuitenkaan kumonnut ajatusta ihmisen vapaasta tahdosta. Augustinuksen korostus oli, että sekä Jumalan suvereeni armo että ihmisen vapaa tahto täytyy hyväksyä.
ellauri098.html on line 149: Monet muuttujista muuttuvat iän mukana, ja sama kirjailija voi kirjoittaa vähän erilaisia kirjoja eri ikäkausina. Sixi taulukon henkilöt täytyy olla kirjailijaviipaleita, episodeja tai tuotantokausia, esim nuori Goethe, Goethe floruit, vanha Goethe. Kokeillaanpas konstruoida alustava datataulukko. Ei ole selvää voiko tähän ottaa mukaan runoja, paizi jos ne on jotain näytelmiä tai kilometrinpituisia eepoxia. Lyriikka ei luultavasti käy. Goethesta pojat oli kivoja, mutta tytöt kivempiä, koska niitä voi käyttää poikina. Ilmeisesti se ei sitten välittänyt ize antaa persettä.
ellauri111.html on line 798: Ihminen on synnynnäisesti kapinoitsija, ja voiko kapinoitsija olla koskaan onnellinen? Ei voi, koska se on onnellinen sitten kun se on voittaja, eikä siis enää ole kapinoizija.
ellauri115.html on line 538: Juuri esittämäni doktriini on tosiaankin hämärä; mut ainakin se kuulostaa kuin se merkizisi jotakin eikä siinä ole mitään järkeä tai kokemusta luotaantyöntävää; voiko samaa sanoa materialismista? Eikö ole selvä että jos liike on oleellista aineelle niin sitä ei vois siitä irrotta, se olis aina läsnä siinä yhtä paljon, aina läsnä jokaisessa aineen hiukkasessa, aina sama jokaisessa hiukkasessa, sitä ei voisi siirtää, se ei kasvaisi eikä vähentyisi, eikä me voitas kuvitella ainetta levossa. [Tää on taas huippumoukkamaista pohdintaa, samaa luokkaa kuin Platonin Sokrateen suuhun laittamat sepustuxet siitä mix sielu ei voisi olla harmoniaa. Leegopalikka-tason törttöilyä. ] Kun sanot mulle että liike ei ole aineen luonteessa mutta välttämätöntä, se on pelkkää sanakikkailua. Sillä joko aineen liike lähtee aineesta izestään ja on sixi sille oleellista; tai se lähtee ulkoisesta syystä eikä ole sille välttämätöntä, koska liikuttava syy vaikuttaa; ja ollaan takas lähtöruudussa. [Toi oli hyvin vedetty, ex je?]
ellauri115.html on line 546: Verrataas erikoisia tarkoitusperiä, keinoja, kaikenlaisia järjestysrelaatioita, ja sitten kuunnellaan tunteen pientä ääntä pään sisällä; mikä terve mieli voi hylätä sen todistusta, sairaista puhumattakaan? Ellei silmät ole muurautunet umpeen ennakkoluuloista, voiko ne olla näkemättä että universumin näkyvä järjestys ihan huutaa superälyä? Tarvii todella kovaa sofismia ennenkuin voi olla honaamatta olemassaolon harmoniaa ja ihmeellistä yhteispeliä kaikkien osien välillä jotka pitää käynnissä toisia? [Esim sodat kulkutaudit ja katastrofit, mikä hienostunut järjestelmä tarpeettoman laahuxen vähentämiseen?] Sano mitä sanot kombinaatioista ja todennäköisyyxistä; vaikka saatkin multa turvan tukkoon, ezaa mua myöntämään yhtään mitään. Mitä hyödyttää tukkia mun suu jos mä en myönnnä olevani väärässä? [No esmes ei tarvi kuunnella tällästä pälinää.] Ja miten sä voit ryöstää multa spontaanin tunteen joka musta huolimattakin aina väittää ezä olet väärässä?
ellauri115.html on line 699: Älä kysy multa kestääkö pahisten kidutuxet ikuisesti, voiko kiltti luoja tuomita ne ikuiselinkautiseen; taaskaan mä en osaa sanoa, eikä mua kyllä kiinostakaan, se on hyödytöntä tietoa. Miten ilkeiden kohtalo koskisi minua? Mähän on selkeästi lampaiden tiimissä. EVVK. Silti mun on vaikea uskoa että niiden rangaistuxet olis iänikuisia. Jos korkein oikeus vaatii kostoa, se vaati sitä tällä puolella. Maailman kansakunnat erroreineen ovat sen toteuttajia. Oikeus käyttää izeaiheutettuja pahoja rangaistaxeen niitä jotka ovat ne ansainneet. Meidän kyllääntymättömissä sieluissa, joita syövät kateus, ahneus ja kunnianhimo, keskellä feikkiä vaurautta, kostavat passiohedelmät saavat ansaitun palkintonsa teidän rikoxista. Ei tässä tarvita mitään helvettiä, se on jo ilkimysten rinnassa.
ellauri115.html on line 750: Mun luonnolliset tunteet, jotka puhuu yhteisestä hyvästä, ja mun järki, joka puhuu vaan musta izestä on aina riidoissa, ja mä olisin ajelehtinut elämän läpi alituisessa epävarmuudessa, vihaten pahaa, rakastaen hyvää, ja aina sodassa izeni kaa, jos mun sydämmeni ei olis saanut lisä läpivalaisua, jos se totuus joka määrää mun mielipiteet ei olis myös asettanut mun käytöstä, ja saanut mua rauhoittumaan. Järki yxin ei ole riittävä perusta miehekkyydelle; mikä sokkeli vois löytyä? Miehekkyys on järjestyxenrakkautta. Mutta voiko tää rakkaus voittaa mun omanvoitonpyyntiä, ja pitäiskö sen edes voittaa sitä? Antakoot ne mulle selvän ja riittävän syyn tälle preferenssille. Niiden niinsanottu periaate on ize asiassa vaan sanaleikkiä; sillä mä sanon myös että pahe on järjestyxenrakkautta, toisella tavalla nähtynä. Missä vaan on fiilistä ja älyä, siellä on jonkinlaista moraalista järjesystä. Ero on tää: hyvä mies järjestää elämänsä suhteessa kaikkiin muihin miehiin; paha järjestää sen vaan izeensä nähen. Jälkimmäinen keskittäää kaikki asiat izensä ympärille, toinen mittaa reviirinsä säteen ja haukuskelee sen aidalla. Siten sen paikka riippuu yhteisestä keskuxesta, joka on Jumala, ja kaikista samankeskisistä ympyröistä jotka on sen erinazaisia luotuja. Ellei ole Jumalaa, ilkeä on oikeassa ja hyvä mies on vaan taulapää.
ellauri142.html on line 532: ”Jumala on yhtä tyhjän kanssa, ja sen tähden sitä kutsutaan tyhjäksi (vaikka se on itse jumala), sillä jumala on käsittämätön ja sanoilla selittämätön.” (J. Böhme, Teosofisia kysymyksiä, II, 13.) Jahven nimi izelleen oli "minä olen", voiko enää paljon sitä narsistisemmaxi tulla. Jos jumalaa voisimme pelkästään ihmisjärjen kannalta käsittää, hän ei olisi mikään jumala. Ainoastaan jumala voi itsensä käsittää jumalana. Adhyatma merkitsee korkeinta maailmansielua (itsetajuntaa).
ellauri150.html on line 61: Niin sanotun ”woke-jakson” tarkoitus oli selvittää, voiko hyvien asioiden ajamisesta seurata pahaa ja miten välttää vastakkainasettelua ja vihaa. Ironista, kuten ohjelmaa seuranneen somekeskustelun perusteella jo tiedämme.
ellauri150.html on line 179: Marja Sannikka oli löytänyt oikeat keskustelijat ohjelmaansa, jonka teemana oli ”voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa?”. Toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja ottivat yhteen, kirjaimellisesti.
ellauri158.html on line 53: What Clarke argues is that the Newtonian natural system and the findings that stem from it are incompatible with the “blind necessity” that characterizes both the Epicurean and Spinozistic world picture, precisely because this system implies the existence of an immaterial and wise Creator. What the fuck? It is a deterministic system par excellence. Ach, tarkoitatte alkuehtoja. Vanha antroposentrinen jumalatodistus: jos jumala ei olis säätänyt kaikkea näin hyvin, ei olis meitäkään. Tää ei voi olla sattumaa! Maailmamme ei voi olla 1 ziljoonasta sokeasta yrityxestä! Vai voiko se? This lottery is unfair, huutaa Shirley Jackson kiukkuisena, kun kivet lentävät. Shirley putkahti esille albumissa 133 ja putkahtaa uudelleen esille albumissa 270.
ellauri163.html on line 974: Söderblomin ajatus frambringareista, tuojajumalista, jotka ovat kulttuurihyvien alku, kuvaa jumalia, jotka eivät ole vihaisia kuin Jahve. Hän itse pohdinnoissaan, voiko Kiinan taivaan herraa koskevat ajatukset liittää frambringare (producteur) -uskon piiriin on kristinuskon suhteen frambringare. Hänen ajatuksensa, miten ajatus Jumalasta taivaassa voisi olla tuontitavaraa Kiinasta joskus ensimmäisen vuosituhannen alkupuolella on kiinnostava, mutta juuri tässä suhteessa. Ajankohta olisi kyllä yllättävän myöhäinen. Taivaalle on kaikki apinat tirkistelleet ja väistelleet Ukon nyrkkiä, ei siihen tarvi vinosilmiä.
ellauri172.html on line 244: Persialainen koululainen ja filosofi 12. vuosisadalta Al-Ghazali sovelsi sitä päätöxentekoon ja kysyi voiko valita 2 yhtä hyvän (tai pahan) vaihtoehdon väliltä. Hän oli sitä mieltä että vapaa tahto eli höpsismi voi sen ratkaista.
ellauri194.html on line 234: Maahanmuuttoon hän suhtautuu hieman nuivasti. Häntä mietityttää, voiko muualta tullut luoda samanlaisen suhteen Suomen maaperään. Olisivatko nämä ihmiset onnellisempia, jos he eläisivät siellä, missä heidän esi-isänsäkin ovat eläneet? Kuolemassa isänmaansa puolesta siellä kuten meidän isämme? Kyllä päättömänäkin on hyvä elellä, voi Viiva kertoa.
ellauri194.html on line 971: Ei ollut aavistustakaan, että voisi saada tällaisia tuloksia. Tietääkö joku voiko sijoittaa muihin kryptovaluuttoihin.
ellauri284.html on line 99: Kovalla vaivannäöllä saivat sakut ja britit nää törrtelöpiät usutetuxi toistensa karvoihin 1. maailmansodassa vaikka molemmat oli musulmaaneja. Sakut oli vetäneet turpiin osmanneille viimexi Habsburgien aikana Zentassa 1697 ja anglot valtasivat Ebyktin niinkin äskettäin kuin 1882. Vähän ristiretkeläisiä kyllä huolestutti että voiko noihin galantteihin mahometteihin luottaa kauemmaxi kuiin jaxaa heittää, sanooko ne kesken taistelua kuin savunaama solttu valkoiselle jenkki kessulle underground-comix vihkossa: "- We are in trouble!" "- Whaddaya mean WE whitey?" Niinkuin Macronilta pääsi Kiinan visiitillä, että vaikka EU on USA:n liittolainen, ei sen tarvi olla sen vasalli. Ei tarvi sekaantua kaikkiin USA:n lokaalisiin konflikteihin. Mitääh!? huusi länkkärit. Jipii, ilahtuivat vinkuinkkarit. Kyse oli Taiwanista tietysti.
ellauri341.html on line 96: Eikä tämä ole leikkipuhetta, vaan se on varma asia että juuri tuo etureijän vartioinnin tarpeettomuus nykymenolla on suistanut myös maximum hopiaselän pilvivaltaistuimeltansa. Jos jostain enää viizitään taittaa peistä on voiko naisesta koskaan tulla Yhdysvaltain presidenttiä. Kenialainen neekeri siellä on jo keekoillut, notta riski on ihan oikea. Harrixen Kamala olisi oikea tupla dystopia.
ellauri349.html on line 674: Tältä osin on mielenkiintoista kysyä (tällä kertaa tutkijan kysymystä toistaen; Heidegger, 1966, s. 67): "Mutta voiko tässä paluussa, joka loppujen lopuksi on liikettä, olla lepoa?" Tähän kyselyyn Opettaja vastaa seuraavalla viisaudella: "Totisesti voi, jos lepo on kaiken liikkeen istuin ja valta" (ibid.).
ellauri362.html on line 126: Viikkoja myöhemmin Darcy palaa Pemberleyyn Lontoosta ja huomaa Elizabethin ja hänen tätinsä ja setänsä Gardinerin kiertämässä Pemberleyn tontteja. He ovat kesälomamatkalla Derbyshiressä ja sen suurissa kartanoissa, ja he päättivät kiertää Pemberleytä sen jälkeen, kun Elizabeth vahvisti, että sen isäntä Darcy on poissa Lontoosta. Darcy opastaa Elizabethin ja Gardinersin ystävällisesti lopun kartanon läpi ennen kuin hän kysyy, voiko hän esitellä hänet sisarelleen Georgianalle kahden päivän kuluessa, kun tämä palaa Lontoosta. Elizabeth ja Gardiners ovat samaa mieltä, ja lopulta he tapaavat Georgianan. Tänä aikana Elizabeth huomaa, että jäykkä, ylpeä herrasmies, jonka hän oli nähnyt Hertfordshiressä, ei ole enää jäykkänä. Ja jopa ylpeä mies Rosings Parkista on poissa. Sen sijaan hän näkee hyvätapaisen, huomaavaisen ja arvostetun herrasmiehen.
ellauri367.html on line 114:
ellauri389.html on line 475: kirjoittanut George Alexander Stevens. Se on vahvistus "meriveneestä Medley" elokuvassa Stevens´s Songs, Comic and Satyrical, Oxford, 1772. Vuonna 1731 painetussa Silvian balladi-oopperassa tai Maahautauksessa laulu, "Kalliolla kukkulalla, meren ympäröimänä" on sovitettu säveleen ja vanhaan kysymyxeen voiko HIV kohdata nuoria rakastavaisia; niin myös Robin Hoodissa, 1730.
ellauri391.html on line 364: Luther tunsi hyvin tahdonvapaudesta käytyä filosofista ja teologista keskustelua, mm. John Streleckyn "Maailmanopun kahvilan". Erityisen tähdellistä on tehdä ero kyvyn ja tahdon välillä. Usein tahtoa kyllä olisi, mutta liha on heikko. Tell me about it. Luther piti tätä erottelua myös teologiassa keskeisenä. Se ei ollut hänen mielestään vain filosofeille jännää spekulaatiota, vaan vastauksen antaminen kysymykseen, voiko ihminen valita vapaasti hyvän ja pahan välillä, oli erityisen keskeinen myös vanhurskauttamisopin ymmärtämisessä. Mitä jännää se on jonsei pahaa voi edes valita. Klassisessa keskustelussa kysymys kuului, voiko ihminen valita vapaasti elämänsä päämäärän. Tähän kysymykseen vastattiin filosofian- ja teologianhistoriassa ennen Duns Scotusta ja William Ockhamia yksiselitteisen kielteisesti. Käsityksessään sidotusta ratkaisuvallasta Luther liittyy ainakin jossain määrin perinteiseen filosofiseen ja teologiseen käsitykseen, jonka mukaan ihminen ei voi valita päämäärää, ainoastaan keinot. So there, Casey! Mansikka- ja raparperipiirakkasi ei muuta asiaa.
ellauri392.html on line 804: Kirkon torni kukkii ihanan sinisenä metallikattoineen. Pääskysten huudot leijuvat hänen ympärillään, koskettavin sinisyys ympäröi häntä. Aurinko nousee korkealle sen yläpuolelle ja värjää peltiä, mutta tuulessa lippu kuolee hiljaa. Kun joku menee alas noista portaista kellon alla, se on hiljaista elämää, sillä kun hahmo on niin erillään, tulee esiin ihmisen taiteellisuus. Ikkunat, joista kellot soivat, ovat kuin kauneuden portit. Nimittäin koska portit ovat edelleen luonnollisia, ne muistuttavat metsän puita. Mutta puhtaus on myös kauneutta. Vakava henki syntyy eri asioista. Mutta kuvat ovat niin hyvin yksinkertaisia, niin hyvin pyhiä, että niitä usein pelkää kuvailla. Mutta taivaallisilla, jotka ovat aina hyviä, varsinkin rikkaiden ihmisten tavoin, on nämä hyveet ja ilo. Ihmiset voivat matkia sitä. Kun elämässä on kyse ponnistelusta, voiko ihminen katsoa ylös ja sanoa: Minäkin haluan olla sellainen? Joo. Niin kauan kuin ystävällisyys, puhtaus säilyy sydämessä, ihminen ei mittaa itseään onnettomana jumaluuteen. Onko tuntematon Jumala? Ilmeneekö hän kuin taivas? Mieluummin uskon tähän. Se on ihmisen mitta. Täynnä ansioita, mutta runollinen ihminen elää tämän maan päällä. Mutta yön varjo tähtien kanssa ei ole puhtaampi, jos voisin niin ilmaista, kuin ihminen, jota kutsutaan jumaluuden kuvaksi.
xxx/ellauri113.html on line 123: niin miten se voi mennä kiekuralle? Missä se on sen aikaa kun se matkaa taaxepäin? Ei ajassa vaan jossain viidennessä ulottuvuudessa? Vai voiko aika ize kiertää kehää? Tapahtumiin tulee sillon toistoa ja/tai epäjatkuvuus kuin uudelleen pyörivässä filmissä.
xxx/ellauri154.html on line 304: Tämä saattaa kiinnostaa sinua... No kiinnostaa mixei vettä oisi voinut kaataa siemenille ehjästäkin ruukusta. Oliko siihen tullut pohjaan kastelukannumaisia reikiä? Kasvoiko muuten niistä siemenistä pieniä lapsensydämiä?
xxx/ellauri265.html on line 85: Seuraava teema liittyy puheen totuudellisuuteen. Kuulijan näkökulmasta on tärkeää tietää, puhutaanko hänelle totta vai ei. Tätä tarkoitusta varten ihmisille kehittyy osana kommunikaatiotaitoja niin sanottu episteeminen valppaus, millä viitataan kykyyn erottaa totuus epätotuudesta. Totuus on itsessään vaikea filosofinen käsite, josta jakson vieras filosofi Ilkka Niiniluoto on kirjoittanut paljon. Hän totesi jaksossa, että ihmisellä on totuuden ja tiedon kaipuu, mutta samalla ihmisen kyky käyttää mielikuvitusta johtaa välillä ajattelemaan totuudenvastaisesti. Iso filosofinen kiistakysymys on, voiko ihminen ylipäätänsä saada totuudenmukaista tietoa ulkomaailmasta vai värittyykö kaikki tieto, kun se suodattuu aistien ja ihmisen päässä olevien mielikuvien kautta hänen tietoisuuteensa. Ilkka on pohtinut paljon myös tieteellisen tiedon luonnetta: miten se eroaa arkitiedosta ja kokemustiedosta.
xxx/ellauri265.html on line 312: Minnalla oli hyvin negatiivinen käsitys Suomi24stä kun sen pomo Hentai-Mika käski sitä tutkia. Se oli nöyryyttävää. Jos aineisto on ala-arvoista vaikka sitä on pyykkikorikaupalla voiko sitä lähestyä edes big datana. Nyze on selattavissa homo-Kristerin Korppi käyttöliittymässä.
xxx/ellauri273.html on line 500: Lilli valaa oppilaisiin kuitenkin toivoa. Ennen kaikea pitäisi lopettaa yxilöiden syyllistäminen. Siitä ei ole mitään hyötyä, että ihmiset lentävät vähemmän tai ajavat päästöttömämpiä autoja. Sehän vain heikentää maan taloutta. Pidin juuri seminaaria siitä voiko puita istuttamalla pelastaa meziä. Ei voi. Hakkuut hakkaavat sen käsi selän takana. Entä sitten autovalinta? Ei kaikilla ole varaa osaa Teslaa, sixi 4 litran katumaasturi on järkivalinta. Teknologiajätit Meta ja Microsoft yllättyivät 2021, kun yritysten ostamia mezähiileen perustuvia päästökompensaatioita paloi taivaan tuuliin mezäpaloissa. Onnexi ei sentään mezät olleet omia! Keskustelu on avointa, siihen osallistuvat maxettujen tutkijoiden lisäxi niiden palkkaisännät teollisuus, järjestöt ja lobbarit. Huppariporukoiden kanssa Lilli näkee punaista ja ottaa yhteenottoja: asiat eivät ole noin yxinkertaisia! Opetuxessa ymmärretään että mezänhoidon malleja on monia, myös tehottomia mutta kannattavia.
xxx/ellauri295.html on line 355: Ulsson. Niin mutta - voiko sen tehdä noin teknisesti? Kirjailija: Ei. Enkä minä sitä enää osaa. En halua. Kyky on halu. Herrajumala mihin ihmisten elämä menee. Ketä toisten salaisuudet kiinnostavat? Paitsi sitä joka piilottelee omaansa.
xxx/ellauri306.html on line 285: Kukaan ei halua, että häntä pidetään itsekkäänä – mutta voiko itsekäs käytös joskus olla hyvä asia? Hmm! Nyt pohditaan kuin Eirassa sienenmuotoisen keltaisen muovisen keittiön pöydän ääressä!
xxx/ellauri319.html on line 296: Visarion Belinskyi suhtautui kielteisesti Taras Shevchenkon runokokoelman "Kobzar" julkaisemiseen vuonna 1840, mikä oli käännekohta ukrainalaisen kirjallisuuden historiassa, sekä E. Hrebinkan julkaisemaan ukrainalaiseen almanakkaan "Lastivka".. Näiden kahden ukrainalaisen julkaisun julkaiseminen sai V. Belinskyin puhumaan julkisesti ukrainalaisen kirjallisuuden kehitysnäkymistä. Välittämättä lainkaan kummankin kirjan kustannuksista, hän "yhdisti ne yhdeksi kriittiseksi artikkeliksi", koska molemmat oli kirjoitettu "pikkuvenäläisellä murteella". V. Belinsky esittää pohjimmiltaan tärkeän kysymyksen — onko maailmassa edes pientä venäjän kieltä, voiko olla pientä venäläistä kirjallisuutta, ja pitäisikö "meidän" kirjoittajien kirjoittaa pikkuvenäjäksi? Vastauksena näin muotoiltuun kysymykseen hän väitti, ettei kirjallisuudella eikä ukrainan kielellä ole mahdollisuuksia spontaanille kehitykselle, ja hän viittasi Hoholiin esimerkkinä kirjailijasta, joka "on intohimoisesti rakastunut Ukrainaan, mutta tästä huolimatta kirjoittaa venäjäksi, ei ukrainan kielellä".
xxx/ellauri356.html on line 488: 26. tammikuuta 1977, Sollers allekirjoitti Le Mondessa – hän plus noin viisikymmentä persoonaa – (erityisesti Jean-Paul Sartren, Roland Barthesin, Simone de Beauvoirin, Alain Robbe-Grillet'n, Françoise Doltin ja Jacques Derridan kanssa) "Avoimen kirjeen rikoslain tarkistuskomissiolle tiettyjen lakitekstien tarkistamiseksi, aikuiset ja alaikäiset", jossa vaaditaan, että "alaikäisten väärinkäyttöä" koskevat lain artiklat "kumotaan tai muutetaan perusteellisesti" siinä mielessä, että "lapsen ja nuoren oikeus tunnustetaan ylläpitää suhteita valitsemiinsa ihmisiin." Se oli vetoomus kolmen miehen puolesta, joita syytettiin 15-vuotiaiden alaikäisten sopimattomasta pahoinpitelystä ilman väkivaltaa. Tämän tekstin oli kirjoittanut Gabriel Matzneff, joka ei salaa makuaan pedofiliaa ja efebofiliaa kohtaan. Matzneff kerskui nussineensa useitakin alaikäisiä tyttöjä. Helmikuussa 2020 julkaistussa New York Timesin profiilissa valokuvassa Matzneff seisoo yksin veden äärellä Italiassa, näyttää masentuneelta, surullinen kalju mies Burberryn trenssitakissa. Ämmä Springora tuhosi muiston siitä, mitä hän muistaa olleen "kestävä ja upea rakkaustarina". Mutta voiko teini-ikäisellä tytöllä olla "upea rakkaustarina" yli kolme kertaa häntä ikäisemmän henkilön kanssa? Tämä on Consentin ytimessä oleva kysymys. Lukijat eivät epäile vastauksesta mitään. This manner willl be convenient for a man who wants to enjoy a woman, and can only get at her by force and against her will. (Perfumed Garden, p. 72.)
xxx/ellauri388.html on line 166: Ihmisen tarkoitus on vaan nypläämällä täyttää Isän tahto. Se tuppaa unohtumaan, sillä alituisesti mielessä voi ainoastaan pysyä kädellä tekemisen, puuhaamisen, käteen vetämisen omaehtoinen vaikutin. Vastaus kysymykseen, voiko vietistä ja siis paheesta vapautua jo lapsena, jääpi minun sisällisten kokemuksieni mukaan tämmöiseksi: Itsesaastutus on ainoa mahdollinen siittimen kasvatustapa, ja sitä se on ennen kaikkea tässä pääasiassa, nimittäin uskon siihen antamisessa lapselle. Muuta keinoa ei ole jo syntyneen lapsen pelastamiseen, sikiöstä puhumattakaan.
xxx/ellauri388.html on line 249: No voiko lääkäri sitten terveyssyistä suorastaan suositella panohommia? Kyl-lä! Toisaalta lääkärillä ei ole oikeutta jättää huomioimatta hänen neuvojensa mahdollisia seurauksia sukupuolitaudin tai naisen tapauksessa raskauden aiheuttamisessa potilaalleen, ja hän uskoo, että nämä vakavat seuraukset ovat paljon todennäköisempiä kuin ne, jotka puolustavat tällaisten neuvojen laillisuutta, myöntävät. Vänr. Molli ei myöskään myönnä, että lääkärillä on oikeus jättää huomioimatta kysymyksen moraaliset näkökohdat. Lääkäri voi tietää, että köyhä voi saada varastamalla paljon terveydelleen hyvää, mutta hän ei voi neuvoa häntä varastamaan. Vänr. Molli käsittelee katolisen papin tapausta, joka kärsii seksuaalisesta pidättymisestä johtuvasta neurastheniasta. Vaikka lääkäri on varma, että pappi voi välttää kaikki sairauden ja julkisuuden riskit, hänellä ei ole oikeutta kehottaa häntä sukupuoliyhteyteen. Hänen on muistettava, että saattamalla papin rikkomaan siveyslupauksensa, hän voi saada aikaan henkisen konfliktin ja katkeran katumuksen, mikä voi johtaa pahimpiin tuloksiin jopa potilaan fyysiselle terveydelle. Samanlaiset tulokset, Vänr. Molli huomauttaa, voivat noudattaa tällaisia ​​neuvoja, kun niitä annetaan naimisissa olevalle miehelle tai naiselle, puhumattakaan mahdollisista avioeromenettelyistä ja siihen liittyvistä pahoista asioista.
47