ellauri016.html on line 158: Iso-Paulin mielivizejä oli se, missä Ylpön huoneessa mellasti karkuun päässyt apina ja teki temppuja. Siivooja suutahti sille sanoen: tule alas sieltä lampusta, et saa tehdä noin, niin professorin poika kuin oletkin. Pauli sai töin tuskin vizin kerrotuxi, kun sitä nauratti niin kovasti jo valmiixi.
ellauri022.html on line 427: Haha? Sofokles ei ollut mikään viziniekka. Kaskun kärki lienee siinä --- siis missä? --- Ja mies osti lehmän. En ymmärtänyt mutta nauroin kuitenkin. Koska Sofokles oli niin komea. (Viivin nolo vastaus Wagnerille.)
ellauri024.html on line 502: Arska on eri puuronen. Se kritisoi Freudia, joka toteaa ettei Don Quijote ize ole mikään viziniekka. Niinkuin ei olekaan, vaikka joskus saattaa nauraa, lähinnä muille ja muiden vizeille. Izelleen ei kuiteskaan, eikä kexi ize läppiä. Mä kyllä, hehe.
ellauri026.html on line 438: Olihan se TDLR, muttei puiseva. Kyllä E.R.:llä on vizin tajua, ja sana hallussa.
ellauri028.html on line 598: Ja että vizin hauskuus kuten koko estetiikkakin,
ellauri030.html on line 774: Immu kertoo yhden vizin jopa:
ellauri030.html on line 839: Filosofit on niin huumorittomia, että ne ei pysty erottamaan leikkitappelua oikeesta, ne lähtee heti tykittämään vastaan täysillä. No leikissä on totta toinen puoli, et jos tehdään pilaa vaikka homoista, blondeista, polakeista, nekruista, italiaanoista, lakimiehistä tai naisista, niin kyllä siinä on mukana aina oikeaakin ilkeyttä. Stanfordin sivusto uskaltautuu vetämään heikohkon puolalaisvizin, koska puolalaiset on niin sulautuneet jenkkeihin, ettei ne enää siitä pahastu. Six kai se vizikin on niin vetämätön. Huoh.
ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
ellauri033.html on line 677: tosiaan poltti todisteet. Saakeli mitä paskaisia. Aatelispyllynreikiä. Ei sentään vaan jotain vielä atavistisempaa: ääliö Antero kertoo kuitenkin oikeudelle totuuden mut menee sit ja kylmän rauhallisesti nirhaa Loup-Garun luotipyssyllä, joka yhtä rauhallisesti sitä odottaa. Vitun mafiosoja. Tollanen kukkoilu on yxinomaan ällöttävää. Ja vielä viimesenä loppuvizinä Adrien Sixte ryömii kyynelehtien oppipojan raadon äärellä taivaallisen isäpapan puoleen. Polle kysyy: mixme huudettaisiin apuun suursmurffia ellei sitä oo? No monet hädissään huutaa apuun äitiä, vaikka se on maannut haudassa jo aikapäiviä.
ellauri034.html on line 237: Darwinin yritysten ja erehdysten sarjakuvan loppuvizinä
ellauri042.html on line 660: Tän perusteella Olli Saxen hieno loppukaneetti Popelta sen kommentoidessa sieluttomia viziniekkoja joutuu ize vähän naurettavaan valoon. Mut tääkin on vaan mun omaa Witzelsuchtia.
ellauri043.html on line 187: Se ei ollut viittätoistakaan kun se tuli; ja se oli utelias kuin kissa, koko ajan kyseli et kuka teki mitä kenellekin missä milloinkin. Oikee kyselijäjyrki. Sitten se kuunteli hartaana - ja jos mä tarvizin jotakin, se toi sen vikkelästi kuin kilipukki, ja oli niin hauska että patriarkatkin nauroi. Siinä poika mun mielen mukaan!
ellauri043.html on line 5600: Minä olin sotajoukkojen jumala, herra Sebaot! Mä pystytin kukkuloille Jaakobin teltat, ja ravizin hiekassa pakoilevan kansani.
ellauri045.html on line 360: Ahonen kertoo vizin: Mannerheimiltä ja Hannulta ammuttiin juhta alta, Manskulta hevonen ja Hannulta Liisa. Mansku jatkoi jalan, Hannu käsin. Hahaa nauroi Kalevi, kuulin ton jo 100v sitten. Kirstikin nauroi, se tuntui pahalta, kun en omistanut sitä. Tämäkö on mustasukkaisuutta? Vaiko sekö että raivostuttaa istua autossa Liisan pihassa ja stalkata sen perhettä?
ellauri046.html on line 857: Freelingillä rivoiluista huolimatta on pientä taikauskoista pyllyilyä joidenkin hiidenkivien keskellä, sevverran siihen on jäänyt 60-luvun patinaa. Puhuu magneettirannekkeista, voimavirroista: yxinäisyys ja hiljaisuus auttoivat tavoittamaan jalouden läsnäolon: mieleen kuvastui majesteettinen uudistumis- ja pyhitysrituaali, puhdistautuminen ja katharsis, jokin suuri lupaus ihmiskunnalle. Niinkuin Adolf Hitlerin lupauxet. Älä usko. Ne on pelkkää potaskaa, termiittiapinan feromonia. Onko mitään surullisempaa ja turhempaa kuin entinen menestyskirjailija, jota kaikki pitävät vizinä? Sas se. Ketkä "kaikki" enivei?
ellauri058.html on line 324: Helenan naisnäkökulmat on aivan vitun täynnä setänarsismia ettei voi uskoa. Ja sit tät ziljoonasta akenttitarinasta tuttua varustelua ja treeniä. Anaalis-obsessiivien peitonalusnamua. Sivistymättömiä kielivirheitä. Juoxiessa. Olivat aina auttanut minua. Pariisin Gard du Nordin rautatieasema. Säälittävää izesääliä kotirintamamiehistä. Puhasta puppua. Ja ilotonta epähauskaa vizinvääntöä omakotiasukeista Ilmari Pimiän kustannuxella, joka oli Olavi Homopaavilaisen lapsuudentoveri. Imi P. Imijä oli karjalaisrunoilija ja piirustuxen ope. Kieriskeli Olkkarin kanssa saunassa ja sen jälkeen lumessa. Liha liikkuu siellä ja kutaa on, häntä koipien välissä tuuhettuu.
ellauri061.html on line 1218: Pervo ei ole syvällinen kirjailija sydänmailta vaan vizinikkari. Hän on monessa haastattelussa myöntänyt olevansa omahyväinen läskiperse paskiainen hepinlutkuttaja ja on siitä vielä ylpeä. Mielellään kertoisi useamminkin jos joku vaan kuuntelisi.
ellauri080.html on line 431: It seems to be a natural tendency of human nature to want to categorize the infinite variety of phenomenological reality into neat, distinct, and useful components. We have types and varieties from every area of human experience. There is some security when confronted by a brand new situation to be able to instantly ascribe this novelty to a pre-arranged mental coding system. Once we have categories we can describe differences and similarities – we can form hypotheses of relationship. This can be both useful and destructive, as unnecessary stereotyping leads to a relativizing of uniqueness. Jung walks this thin line by simply stating, “In my practical medical work with nervous patients I have long been struck be the fact that besides the many individual differences in human psychology there are also typical differences.”
ellauri083.html on line 685: Lisää vittuilua ja vähän törkyilyäkin. Huomattakoon että vizin kärki ei osoita koskaan johtoportaaseen, vaan pikemminkin sieltä alaspäin. No taivaassahan ei käydä enää helpotuxella, perseet on tervattu. Kelpaa siellä naureskella ulosjääneille. No Elian ei kannattaisi liikaa paukutella henxeleitä, sen vittuilu istuu aika hyvin sen omiinkin porukoihin.
ellauri090.html on line 289: Depois do Catete, foram morar na casa nº 18 da Rua Cosme Velho (a residência mais famosa do casal), onde ficariam até a morte. Do nome da rua surgira o apelido Bruxo do Cosme Velho, dado por conta de um episódio onde Machado queimava suas cartas em um caldeirão, no sobrado da casa, quando a vizinhança certa vez o viu e gritou: "Olha o Bruxo do Cosme Velho!"
ellauri096.html on line 565: Tulee mieleen Ben "vaeltava juutalainen" Zyskovizin ehdotus että perustuslaillisia oikeuxia kuten oikeus terveyteen ja elämään ei saisi tarkastella yxinään vaan niitä pitäisi pelata vastakkain kuin korttipelissä. Nää kolme pikkuvalttia ja jätkä kumoo noi neljä hakkua ja sulle jää käteen mustamaija eli mä oon voittanut. Tää on just se lumppukauppiaan moraali joka elähdyttää talousliberaalia utilitaristia: eri dimensiot on kallellaan kuin huolimattoman halot liiterissä ja kaikella on hinta, jopa Benin isoäidillä. No se on jo tosi edullinen, ei siitä ole enää kuin kallo tai tuhkaläjä jälellä.
ellauri097.html on line 812: No entä sit toi palvelusväkiruno? Se on aika surkean oloinen naisväen valitus tyyliin tilitalitilitalitittantaa kyllä torstai meitäkin lohduttaa. Siinä on joku savotan leirintäalueen emäntä joka miettii lähtiskö lätkimään lentojätkän fölissä kun on niin tylsä elämä. Ja päättää sitten järkevästi ettei riski olisi sen arvoinen. Kuukupin mielestä Frost osottaa tässäkin, että avioliitto, rakkaus ja muu sellanen on vaan institutionaalisesti säädeltyä väkisinmakuuta raakojen himokkaiden uittomiesten taholta. Me tulemme taas sinä tyttöni hoi! Varo voi ruiskahtaa! Vähän tässä Kuukupin paasauxessa on sen vanhan Rorschachin musteläikkävizin makua, että mixi näytätte sit mulle noin säädyttömiä kuvia.
ellauri107.html on line 140: Pepun paskanjauhanta muka-uskollisuudesta shixavaimolle on läpinäkyvää valetta. Ize se on seemiläisheimonsa pahin semiitti. On olevinaan sankaria paxujalkaiselle ämmälle joka ei merkitse sille vähääkään. Tääkö pitäis uskoa? Uskokoon ken jaxaa. Ja samalla kuxii jotain "herttaista ja huomaavaista ja sievää opiskelijatyttöä" Karen Oakesia siinä sivussa. Ei tää nyt yhtään komputoi. Ainoa yhteinen nimittäjä sen toimille on ihan silmitön loukattu narsismi ja naisviha. Hei mutta olikohan Peppu Uranuxen poikia? Seuraava mietelmä esiintyi filmin American pastoral loppuvizinä:
ellauri109.html on line 626: Loppuvizinä mammanpoika äitikullan vaatteissa oikeen nyrkkipelillä pahoinpitelee vaimoaan ja vielä keekoilee sillä, kirjoittaa mehukasta kuvausta kuinka veri turskahtaa vaimon nenästä. Todellista pahoinpitelyä ja minä nautin siitä. Se oli suurenmoista.
ellauri142.html on line 848: Angelus Silesius, oikea nimi Johannes Scheffler, (1624–1677) oli saksalainen lääkäri, kotoisin Schleesiasta, Breslausta. Se oli aluxi luterilainen vizinikkari. Mystisen kirjallisuuden vaikutuksesta hän siirtyi katolilaisuuteen ja otti nimen Angelus ('enkeli', 'sanansaattaja'). Hän liittyi fransiskaaniveljistöön ja vihittiin papiksi 1661. Kirjailijana hän käytti nimeä Angelus Silesius, 'sleesialainen postiljooni'.
ellauri162.html on line 439: Runoanalyysissä on sama ongelma kuin vizin selityxessä: saat ehkä nauraa kolmekin kertaa, mutta on se silti aika noloa.
ellauri216.html on line 82: Jumala on hyvän ja pahan tuolla puolella. Kuten Darwin siis. Ihmeen izekeskeisiä nää uskovaiset. Isä Sergei panee varmaan persuuxiin John Malkovizin näköistä veli Pietaria. Johnilla on yhtä paljon ylähampaita kuin Naguib Mahfouzilla. Munkki ja minä hengitimme vastakkain, joopa joo.
ellauri254.html on line 699: Kamenev rehabilitoitiin Mihail Gorbatšovin kaudella vuonna 1988. Siitä näkee heti millainen revari Rozenberg oikeastaan oli. Ben Zyskovizin heimolaisia. Kas kun ei saanut Nobel palkintoa.
ellauri342.html on line 457: Melodrama, you, and I, piilottaakseen tehtäviensä rivon vizin.
ellauri355.html on line 43: Svetlana Aleksijevizin haastattelukirja kierrätysryssistä jäi kesken albumissa 329. Tässä albumissa olisi tarkoitus vihdoinkin pakertaa se loppuun. Mutta ensin vähän taustoitusta.
ellauri392.html on line 869: Palmu Derridan hauskimmasta ylistyspuheesta on annettava London Timesille, joka vittuili vainajalle hyvinkin rumasti. Jos ette huomanneet mikä siinä oli funnyä, niin tässä vizin selitys; Hauskaa tästä tekee se, että kirjoittaja harjoittaa parodiaa. Vaikka Derrida itse oli juutalaista alkuperää, hän näyttää olleen enemmän huolestunut Da Manin kritiikistä kuin omista kärzänneistä heimoveljistään. Derrida päättää kuusikymmentäsivuisen syyttelyharjoituksensa vertaamalla Da Manin arvostelijoita natsiroistoihin. . Derridan vastaus tarjosi graafisen esimerkin siitä mikä oli ollut "meille"selvää dekonstruktiossa koko ajan: että se oli valheellinen älyllinen huonepeli, joka on täysin eronnut "meidän" odellisuudesta. Esimerkiksi vuonna 1977 filosofi John Searle kirjoitti hyökkäyksen dekonstruktiota vastaan, joka oli tuhoisa - paitsi että Derrida syyti välittömästi painoon ikävän kasan sofismia, joka olisi ollut hauskaa, jos se olisi ollut parodia. Derridan vastaus Searlelle kuvasi dekonstruktion kakkaista luonnetta. Derridan dekonstruktio oli ase, kumouksen väline. Lausunnon, jonka mukaan "tekstin ulkopuolella ei ole mitään", oli tarkoitus heittää apina-avain "meidän" perinteiseen totuuden tai arvon fiktioon. Derrida puhui tässä yhteydessä "meidän" perinteisten rationaalisuuskertomusten "tuhoamisesta", "dekonstruoinnista", "erityisesti merkityksen ja totuuden." Mutta yritäpä väittää vastaan niin saat dekonstruoidun kakan naamaasi: "il n'y a pas de hors-texte" tarkoitti vain sitä, että "ei ole mitään kontekstin ulkopuolista". Vai ei muka. Dekonstruktio: pommi tai banaani – riippuen siitä, kuka kysyy. Kritiikillä, niin kuin nyt tämä, ei ole koskaan ollut merkitystä dekonstruktionisteille. Ja tämä johtuu siitä, että heidän sitoutumisensa dekonstruktioon perustuu ensisijaisesti uskoon, ei järkeen. Mikään argumentti ei voi horjuttaa heidän omaksumistaan dogmista, koska se ei koskaan ollut heille tärkeintä. "Me" olemme ihan erilaisia. Annamme vaikka inkkareille maansa taksisin jos niillä on kunnon argumentteja. Enimmäxeen ei ole ollut. Dekonstruktio esitti viettelevän kutsun – ei, ei varsinaisesti uskontoa, vaan ideologiaa, as in communism, ajatusjärjestelmää, joka näytti selittävän kaiken, mutta ei kuitenkaan selittänyt midiä. Ennen kaikkea ei tuonut bisnistä. Tässä dekonstruktio muistuttaa hegelilaisuutta, marxilaisuutta ja freudilaisuutta, muita ideologioita, jotka tunnetaan 'resupekkojen ja juutalaisluopioiden jaanauxena.'
xxx/ellauri027.html on line 555: Hetkinen hetkinen, premissoidaan tilanne! Kukas on tää Kauppinen? Never heard. Äiti kertoi vizin Kauppisesta, joka muutti Savoon, jossa sitä alettiin kuzua Kaappisex. Kauppinen hermostui ja muuttikin nimensä Kaappisex. Savolaiset alkoi sanoa sitä Kuappisex.
xxx/ellauri126.html on line 377: Narsistilla ei ole liiemmälti izeen kohdistuvaa huumorintajua. Naura sinäkin. Paulan miälestä apina on siitä ainutlaatuinen että se osaa nauraa izelleen tai ainaskin muille eläimille. Muut eläimet eivät naura sille, niillä on vizit vähissä. Keskenään ne kyllä nauravat kun apina ei uhkaa. Paula luulee että vizit tulee izestä, ja sixei niihin pystyy alemmat eläimet, joilla ei ole tätä izeä. Ei Paulan kirjassa kyllä ole ainuttakaan viziä. Se ei näytä viziniekalta.
xxx/ellauri225.html on line 498: Staffan pitää ihan vizinä että Karhukopla olis muka nippu kommunisteja jotka koittaa ryöstää Roope Ankan säästöjä. Tai että Sepe Susi on työtön tuillaeläjä joka koittaa tyhjentää keskiluokan säästöpossuja. Kille Kimalaisesta on tekeillä freedom fighteri joka pistää nenään terroristeja. Staffan Bruun on pallokorva jokilaivan kippari joka vihellellen palvelee suurpääoman etuja.
xxx/ellauri228.html on line 336: Vittu mikä tomppeli tääkin Monika Reid joka koittaa vääntää Lemistä jotain tech geekiä ja punaisesta Tarkovskista harrasta viherpiipertäjää. Ei se tajua Lemistä (eikä varmaan Tarkovskistakaan) tuon taivaallista. Kevinin datsa ei muuten ole kovinkaan kummoinen, ja isäpapan mökissä ilmeisesti sataa sisällä. Mixi Kevin antaa poskea isäpapalle loppuvizinä? Oliko Tarkovskilla jotenkin outo isäsuhde?
xxx/ellauri252.html on line 545: Loppuvizinä Wells tai Fargo on Skotlannissa käymässä kengänkiillottaja-ankanpojan asiakkaana ja heittää ankanpojalle dimen sanoen Go West young man. Poika lähtee osallistumaan Alaskan kultaryntäyxeen. Loppu on (ouch-klicheet viiltävät) historiaa.
xxx/ellauri280.html on line 184: Alexei Isajevizin päivä
xxx/ellauri280.html on line 188: Ivan Denisovizin normipäivä ei selvästikään kerro Alexista izestään, ei Solzhenizyn ollut mikään köyhä musikka, eikä varmaan edes hyvä muurari. Ivanin sankareita työleirillä ovat johtoasemiin kivunneet, kotoa paljon paketteja saavat kulakinpojat, porvarit ja oikeistolaiset vähemmistökansallisuuxien edustajat (virolaiset, baltit). Yhtään konnamaista virolaista leirillä ei ole näkynyt, paizi mitä nyt Konsta Päz. Suurimmixi koettuja vääryyxiä näyttää olleen pakkanen ja nälkä. Niistä kai saivat nauttia kaikki Sovjetin valtavan vankileirin jäsenet, kiitos nälistäjä-länkkärien rautaesirippujen, konzaritornien ja piikkilanka-aitojen.
xxx/ellauri280.html on line 190: Ivan Denisovizin kääntäjä Markku Lahtela ("Rakastan sinua ruskea tuuli. Se." Siitä ja sen kestävyydestä) on jo pistäytynyt paasauxissa 40 ja 128. Osasiko Lahtela muka venättä? Ei takuulla osannut. Sen HUK-aineyhdistelmä oli jotain filsahöttöä. Käännös onkin outoa hesan 60-luvun slangin ja pomiloinnin sekasotkua. Vuosi on 1952. "Haluaisin nyt päästä hyvin syvälle", julistaa Sen kertoja. Niinpä tietysti.
xxx/ellauri280.html on line 371: Noniin, siinä se. Ivan Denisovizin normipäivä on nyt lusittu. Eihän se ollutkaan kovin paha. Aika helpolla pääsi Iivana: työ, ruoka ja lepopaikka taattuna. Ollaanhan Neuvostoliitossa. Ei huolta laisinkaan, hakuna matata.
xxx/ellauri354.html on line 232: Ärsyttävä narsistinen tekniikka Ernestolla puhua muiden kautta pääasiassa izestään. Ize se vaan grunttaa ja mielistelee kaikkia ja kaikki on siitä siihen ihan lääpällään. To make a long story short, Henry panee Catherinen paxuxi vastoin lupaustaan ja karkaa kaiken kukkuraxi rintamalta. I enjoyed not being married really. There isn't any me, I'm you. Narsistin märkä uni. Loppuvizinä Catherine parka vielä kuolee lapsivuoteeseen. Cedric syö sillä aikaa kinkku-muna-annoxen ja juo monta pulloa demi- mondea. Catherinen kuoltua Cedric lähtee lätkimään aamuöiseen sateeseen. Cedric olisi halunnut tytön mieluummin. Mieluiten ei mitään. Ei kai tosta arvesta tule ruma. Can I get you anything? You'll be ok, I promise. Niin ja vielä 1 persepäinen piirre Ernstissä: se pitää vedonlyönnistä. Sen nuivat kommentit kun Katja kertoo pohjaanpalaneesta beibistä oli aika karuja. "You aren't angry are you darling?" Voi vinetto. "You always feel trapped biologically." Vitun trappi. Inhottava tenukeppi. Ei keltatauti ole sairaus vaan juoppo-oire. Kaveri on kolmen pointin tolvana ja kylmä murhamies.
xxx/ellauri356.html on line 422: Syyskuussa 1906 Marina Tsvetaeva tuli V.P. von Dervizin tyttöjen lukion neljänteen luokkaan ylärajaksi, josta hänet erotettiin kuusi kuukautta myöhemmin vapaa-ajattelun ja röyhkeyden vuoksi. Hän ei myöskään juurtunut A. S. Alferovan kuntosalille. Syyskuussa 1908 hän astui M. T. Brjuhhonenkon yksityisen tyttöjen lukion kuudennelle luokalle, josta hän valmistui kaksi vuotta myöhemmin.
42