ellauri012.html on line 549: Nuorna viza väännettävä, penska luokille. Tyttöjä ei saa ihailla vaik onkin söpöjä, ei niille liikaa puhua, ettei niistä tule turhamaisia ja suulaita.
ellauri017.html on line 931: Paizi ei paljon tarvita apua, apinat rankaisee toisiaan ja ize izeään, tylysti vastaanottaa pakolaiset, vizaa antaa omin käsin paljaalle pepulle. Polttaa ja syö kaiken.
ellauri019.html on line 496: Jutkut on orjuuden ja orjuutuxen experttejä. Eriseuraisia paskiaisia, olevinaan parempia vaikka aidanvizaxina. Kaikkein vittumaisinta on et ne tosiaan on parempia, ainaskin fixuimmasta päästä raha- ja kulduurialalla. Urheilijoina aika vaatimattomia, ellei lasketa Daavidia, shakkia ja Euroviisuja. Tekevät myös tehokkaita aseita. Vaan armeenit ja kiinalaiset pärjää niille fixuudessa. Valikoiva listintä jalostaa rotua. Kauppa kannattaa ja karsii tunareita.
ellauri024.html on line 341: Yx esi-isä ja mongoloidipojan nimiserkku Petter Joel oli ollut lähetystyössä Australiassa. Muuten se on molempien vanhempien puolelta perussuomalainen lantasaapas, jurottaja maalaamattomasta talosta. Siitä se ei yliopistolla varmaan koskaan päässyt irti, vaikka yritti. Mutta mezää oli kivasti. Isä oli aika tunari. Kävi sotia, Arska kynti sillä aikaa suopeltoa. "Oli jäänyt välejä." Isän suku Kinnut oli juoppoja, äidin suvun Turuilla oli sisäistä ryhtiä. (Talo oli Kinnuilla.) Arska samastui tunari isään ja oli vähintäänkin salavihainen suppusuiselle opettajaäidille, joka läimäytteli sitä ohuella vizalla. Arska oli äidin luokalla. Aika oidipaalista. Äidin lahja Arskalle oli synnintunto. Kun Arska kirjoitteli teininä, äiti kysyi: "Mitä likaista nyt syntyy?"
ellauri024.html on line 578: Rosvo mikä päällikkö. Joopa joo, vaikeeta on erottaa tyylirikkoja merkityxistä, huonoa viziä pahoista ajatuxista. Reilumpaa ois olla yrittämättäkään, sana 'mauton' on luokkasodan tylsä astalo. Antikommunisti Arska on pyhissä kysymyxissä ihan tosikko. Ryssäviha ei ole naurun asia. Vois sanoo suomalaista taistelijaa noin ehkä joskus niinku hyvässä mielessä rosvopäälliköx, esim Santeri Ivalo Juho Vesaista, mut et Rossi Talvelaa, se ei oo vaan tyylitöntä, se on rienausta, pyhäinhäväistys. Arskassa on persua, vaikkei sotiemme veteraanix ehtinyt. Arska ize voisi tolleen jollekin kenraalille silleen virkeästi mutta kunnioittavasti vizailla, mutta että luokkavihollinen Rossi, se on jo liian paxua.
ellauri024.html on line 586: Kuollutta komiikkaa ovat Adolf Hitlerin herjat Rooseveltista, Mussolinin virnuilut (loppuihan se vittuilu kun roikkui pää alaspäin Esson katosta), NKP:n kapitalismin herjaus ("etenkin nyt kun kapitalismi maxaa kommunismin velkoja" - juu kyllä on Aarne kapitaalin kaveri!), Matti Rossin valheellinen satiiri. Tästä taas näkee että kun normit nousee eteen kuin Juntingin äkkijyrkkä karstiseeinä, kaatuu nauru veneestä. Maailmantilanne on muuttunut, suolasta menee maku. Uudemmistakin pyhäinhäväistyxistä, kuten Make Eskelisen henkilökohtaisuudet Punaposkesta (joita ei voi edes siteerata, häpeilee Archie.). Miten surkea on epäonnistunut klovni, miten säälittävä epäonnistunut satiirikko! ei ole viheliäisempää olentoa! Siinä hän seisoo kaikkien edessä aatteen piiskaamana! No nyt on kyllä sattunut Aarnea pahasti nilkkaan, kalikka kalahtanut kipeästi, kun sylikoira näin kovaa älähtää. "Kaikkien edessä", sepä häpeällistä. Linssiluteen kadotus. Pahempi kuin äidin viza paljaalle pepulle.
ellauri024.html on line 719: Pahempa seuraa ellen erehdy, Arska tarjoo komiikan sankarin mallixi jotain Rokan kaltasta vizailevaa tappajaa, joka ei ammu ihmisiä vaan vihollisia. Irtopäitä lentelee, verta ja suolenpätkiä. Kazoo kuin Indiana Jones hölmistyneenä huvittavaa veiziä heiluttavaa rättipää pelleä, vetää rivollin ja ampuu sen hengiltä suoralta kädeltä. Ryhmy ja Romppainen. Asterix ja Obelix. El Zorro ja kenraali Xavier. Jerry Cotton ja Phil Decker. Batman ja Robin. Tintti ja Kapteeni Kapu. Puovo Lipponen ja Kalle Kustaa Korkki. Mikki ja Hessu. Ilmiselvä sankari. Yhdellä ainoalla vantteran jalkansa potkaisulla kenraali lennätti miehen läpi seinäpaneelin. Mies lensi kuin tikkapelin tikka. Miehessä on ainesta lentäjäxi, kenraali huomautti. Revi siitä huumoria.
ellauri025.html on line 711: ole mihinkään. Ei ne ois sitä saaneet aikasexi kahestaan. Ja nytkin se on Gusten ketä menee poliisille kertomaan koko jutun ja pyytää saada vizaa
ellauri026.html on line 124: Viime kesänä ei ukkostanut ollenkaan, oli niin kylmä kesä. Nyt on lämpimin talvi sitten 70-luvun. Maa on vihreä ja sula helmikuussa. Bagdadissa sataa lunta. Australia tulvii. Navat sulavat. Etiopiassa on heinäsirkkalaumoja. Coronavirus leviää kuin espanjantauti. Raamatun vizat läiskivät. Maailmankirjat ovat sekaisin. Onkohan tää maailmanloppua. Viimenen hetki kirjottaa runoja. Kohta ketään ei enää ole lukemassa. No eihän kukaan lue enää muutenkaan, jengi kazoo vaan videoita. Näitä jorinoita ei kukaan lue kuitenkaan. (Paizi mä, narsistin yhden hengen yleisö.) Alkaisinko väsätä videoita emerituxena. Osaanhan mä niitä tehdä ennestään. Suunnilleen yhtä hyvin kuin näitä runoja.
ellauri026.html on line 323: Vapaa-ajattelu oli syntymässä uudelleen. Ei tarte ajaa pitkin valtion raiteita veeärrän aikataulussa. Yxityistäminen nostaa päätä, kun siihen on nyt varaa. Kapitalismi kukoistaa luxuxen oloissa, se vaatii avointa rahan, tavaran ja työvoiman virtausta, maanteitä ja ilmalentoa, verkkomaisia vaihtoehtoisia reittejä, vaihtoehtoisia totuuxia, korkoa korolle kasvua. Ahtaissa oloissa, rajoitettujen resurssien maailmassa syntyy puisevia rakenteita, ratapihoja, pappisvaltaa eli hierarkiaa, komentoteitä, virkatietä ja diktatuuria. Totaalisessa puutteessa alkaa anarkia, kaikkien sota kaikkia vastaan. Luonnontila. Asutaan ontoissa puissa tahoillaan. Luonto synnyttää järjestelmiä, järjestelmät meemejä. Luonto myös keilaa järjestelmät katastrofeilla: tulee maanjäristyxiä, tulvia, kuivuutta, katoja, pikku jääkausia. Raamatun vizauxia. Kasvihuoneilmiö.
ellauri026.html on line 600: vihmo Aarnea ohuella vizalla. Aarnessa on selvästi
ellauri031.html on line 831: Viime yönä heräsin pahaan painajaiseen joka oli takautuma depressioajoilta. Olin taas älyttömästi mustasukkainen Seijalle jostain joutavasta tyypistä. Halusin ryömiä lavizalle kuolemaan kuin Franz Kafkan torakka. Olin ihan ontto ja kitiininen, jalat kankeat, nivelikkäät, korkeat, ohuet ja hatarat. Hyi se oli hirveää. Pelottaa että tuleex musta nyt samanlainen alzheimer kuin isästä, joka hörhöpäisenä saattoi lyödä äitiä. Äiti oli ihan vitivalkoinen. Seijan korvat huusi yöllä, liekö sama liimakorva kuin Lealla. Sairaudetkin peritään esi-isiltä, kolmannessa ja neljännessä polvessa. Kyllä me ollaan vanhoja ja sairaita.
ellauri033.html on line 626: Kyllä me ollaan kamalia eläimiä. Tää on yhtä kaaosta. Lopun ajan vizauxia. Maailmanlopun enteitä.
ellauri033.html on line 780: Tänä päivänä rutto vaanii teitä, ja se merkizee sitä, että on tullut hetki, jolloin teidän on pysähdyttävä ajattelemaan. Vanhurskaiden ei tarvize olla peloissaan, mutta pilkkaajat vaviskoot. Maailmankaikkeuden suunnattomassa riihessä on leppymätön vizaus puiva inhimillistä eloa kunnes akanat saadaan erotetuxi jyvistä. Akanoita on oleva enemmän kuin jyviä, kuzuttuja enemmän kuin valittuja, eikä tätä onnettomuutta ole tahtonut jumala. ... Mutta näin ei ole voinut jatkua. Hän, jonka anteexiantavat kasvot niin kauan ovat kurkottaneet tämän kaupungin ihmisten puoleen, on väsynyt odottamaan, pettynyt jumalallisessa toivossaan ja kääntänyt kasvonsa pois. ... Kirkossa päräytti joku sieraimiaan kuin malttamaton hevonen. ... Paneloux vaikeni, tukka ozalla ...
ellauri036.html on line 2089: Konevizan luostarissa oli noin 40 varatonta veljeä, ja niiden lisäxi 2x niin monta "muuta väkeä", jalkavaimoja ja lehtolapsia. Muuta henkilökuntaa ei juuri tarvittu, kun oli se konevviza.
ellauri037.html on line 541: No nyt jos et herkeä, top tykkänään, Artturi, there is a limit, be nice now! Nyt kyllä jo ansaizet vizaa paljaalle pyllylle, oikein äidin kädestä!
ellauri039.html on line 532: Korona on vizaus, Jöns maanvaiva, Lauri koettelemus.
ellauri039.html on line 686: kun tai jos tästä vizauxesta selvitään, kaikuu kuuroille
ellauri058.html on line 384: Hotakaisen lastenkirjat ovat lapsille sopimattomia. Raateleva lammas Jyrki Nummi huomauttaa, että Hotakaisen textit on mutkikkaiden struktuureiden sijaan pintaliitoa. Kerronnallisuus nojaa pelkistettyyn esitystapaan ja tarinat rakentuvat tyylitelmille ja parodioille yksinkertaisessa juonenkuljetuksessa. (Nummi, 1997: 33.) Hotakaisen teosten ominaisuuksiksi on niin kriitikoiden kuin yleisönkin parissa huomattu kankea pahansuopa vizailu, pinnallinen juoni ja nykyajan ilmiöiden käsittely. Kari Hotakaisen tunnetuimpia teoksia ovat autofiktiiviset Klassikko (1997) ja Juoksuhaudantie (2002). Kari Hotakaisen julkkiskirjailijan kuvassa on kysymys näkyvyydestä ja teosten mainostamisesta keinolla millä hyvänsä.
ellauri071.html on line 460: Tomppeli on varmasti saanut äidiltä vizaa paljaalle pyllylle vähän liian isona. Noi hissi-raketti -symboliikat on aika selviä, miljoonat valkopukuiset siittiöt tungexii kokoontumisaulassa päästäxeen uimaradalle kuin Woodyn elokuvissa. Alaikäisten poikien pyllistelyä nahkahousuissa, "Lederhoseners" (mautonta kulttuurista appropriointia), Nipsun kullin päähän kiinnitetty kulkunen alkaa kilistä. Näkyjä äidin koivunvizasta läjähtämässä päin alastonta pyllyä, pohkeita, jalkateriä ja reisiä kazottuna hameen alta ylöspäin. Voi tuota Nipsua! Lapsuudenmuistoja! Herttasta! On se liikuttava! Se on lapsi joka inhoaa äidin pelmeniä. Nipsun kotiolot on varmaan olleet aika vääristyneet. Taisin olla oikeassa että tässä vikassa luvussa alkaa selvitä mikä oikein on mitäkin, ja mikä Nipsua mahtaa oikeasti vaivata.
ellauri073.html on line 397: Wallace halusi päästä eteenpäin kuin Seija ja Lea Lehtisalo postmodernismin väsyttävästä ironiasta ja metafiktiosta. Sen mielestä hölmöpönttö oli tuhonnut fiktion. Kirjailijoiden pitäis panna pönttö pihalle ja pää oikeasti pukille. Ironia, pokerinaama ja naurettavuuden pelko leimaavat U.S. kulttuuria kiitos teeveen tyhmistävän vaikutuxen. Ironia ja nauru ovat hauskaa ja tehokasta, mutta niihin piiloutuu iso epätoivo ja seisahdus U.S. kulttuurissa, ja siitä tulee aloitteleville kirjailijoille no end of trouble. Wallacekin on vizailija, mutta koittaa kuitenkin tavoittaa yxityisten ihmisten elämäntuskaa virnuilevan naaman takana.
ellauri093.html on line 672: Sodan aikana Dickin porukat on kotiarestissa ei sentään konzentrationslagerilla keskittymässä tärkeimpään. Dolman todisti: Herra on mun poimeneni, ei multa mitään puutu (tää lukee englannixi Rauhixen portaikossakin). Onko se totta? Eikö pikemminkin meiltä puutu jotakin, puutu aika vitun paljon? Ei herra riitti jo, kiitos ei enempää. Sinun tiesi ei ole minun teitäni, ja sun pöytä on kyllä katettu yhdelle vaikka viholliset ympäröivät meitä, ja pimeässä laaxossa vizasi ja sauvasi mätkivät meikäläisiä. Sun seurassa mulla on ihan tarpeexi, en ensinnä ezi kallista äitiäni, en herttaista Willyä, en kovaan aukioon törmännyttä Ilmoa, vaan vaan sinua, vapamieheni, joka mulle helvetinkin taivaaxi teet...
ellauri117.html on line 107: Lapsi kestää sellaisia muutoksia, joita mies ei kestäisi; lapsen jänteet, jotka ovat pehmeät ja notkeat, taipuvat helposti taivuttajan tahdon mukaisesti. Nuorna viza väännettävä.
ellauri142.html on line 791: ”Olkaa kiltisti niin kuin lapset.” Lapsen mieli on intohimoista vapaa. (No ei kaikista, ainoastaan panohalusta.) Lapsi on pelkäämätön: hän tekee noloja kysymyksiä, joille vanhemmat useinkaan eivät osaa antaa tyydyttävää vastausta, vaan sensijaan vizaa paljaalle pyllylle. Hän omistaa siis vapaan sanavallan (vizan riskillä) ja kysymyksillään hän saattaa usein jumalat hämmästyneinä ajattelemaan monta tärkeää seikkaa, jotka heiltä muuten ehkä olisivat jääneet huomaamatta. Hetken ajateltuaan ne suuttuu ja antaa lapselle vizaa paljaalle pyllylle. Tässä mielessä meidän pitää olla lapsia. ”Ihmisen ei pidä pelätä jumalaa. Vaikka se uhkaa ja usein lyökin vizalla." (Eckehart) Charlottekaan ei aina pelkää Susannaa vaan jäynän tehtyään juoxee karkuun ihan täysiä. Keppiä! Ska jag ta dej i håret?!
ellauri184.html on line 183: Yäk! Iljettävä häpy paljastuu! Ja sitten tulee vizaa paljaalle pyllylle! Tää kuumottaisi markiisi de Sadea. Se ketä tässä on oikeasti toxinen on Naahum ize. Feministipuhe pannaan pirun suuhun, se on kiusausta, joka tulee saatanalta ja sen tyttäreltä. Jeshuan muna alkaa nyökkiä sen kuunnellessa pirun raamattusitaatteja. Monikohan on vetänyt käteen pyhän kirjan ääressä? Monikohan pyhä sivu on liimaantunut yhteen onanoidun siemenen Elmer-liimasta? Vain herra tietää, ja kertoo pyhille ehkä myöhemmin.
ellauri185.html on line 749: Salen chicagolaiset heimoveljet tuli pääsiäisenä parhaat päällä synagoogasta "rukousvälineet" siistissä samettiaskeissa. Muistelivat mieluisasti Egyptin 10 vizausta. Siinähän saivat Nasserin porukat vizaa oikein paljaalle pyllylle!
ellauri192.html on line 205: Et peut-être, oublieux de ces fléaux lointains, Ja kenties unohdittekin nää etävizauxet,
ellauri203.html on line 589: Oli ihqua kazoo vierestä kun pisamainen saxalainen sakkoliha saa vizaa pylly paljaana. Dostolla aina ruiskahtaa kun se jää kiinni törkeistä noloista puuhista. On ihanaa kun tuntuu pahalta. Narsistista yhden hengen sadomasokismia. Swinburneluokan algolagni ja kaappihomo takuulla, ja kova runkkari kuten sen sielunveli Rusakko. Se ei tahdo syyttää ympäristöä eikä sairautta, koska tuntuu ihanalta olla ize syyllinen. Vaikka takuulla sen huono parta, paskat vanhemmat, rumat vaatteet, isot korvat, pitkä naama ja tyhmä pää selittävät tästä paljonkin.
ellauri203.html on line 625: - Mixet pahennu, mixet kazo karsaasti kuin DI Lewis ja Sgt Hathaway seittenkymppisiä hippejä? Nikke kysyy pettyneenä. Se haluaisi koivuvizalla paljaalle pyllylle kuin aina äidiltä ja iskältä.
ellauri214.html on line 631: Haluaisin ryhtyä munkixi koska en vesipäänä saa naistakaan. Piirikirjaston porno-osasto on huonosti varustettu, teologisesta puhumattakaan. Ei ei olet väärässä. Autot, sputnikit. Jumala on reformoitava. En pitänyt, sanoi hydrokefali. Eniten häntä häirizi jumalan sukupuolielin. Mitäpä jos jumala olis nainen, valtavan suuri kosteana höyryävä pimppiloora? Sehän tekis eetvarttia. Eikun jumala on muu. Se on täynnä rakkautta ja iloa mutta julman pelottava. Haleja ja vizaa samalle paljaalle pyllylle.
ellauri216.html on line 679: Voi vittu, joudun talouspuolelle. Vanha "kultaseni minulla on päänsärkyä" ei taaskaan vetele. Veljesten kokous on vallankumoushenkinen. Bolshevikit ovat äänessä. Nikander lyö Johannesta nenään saatuaan vain yhden tulitikkulaatikon. Vallankumouksellinen lehti Elävä Sana kertoo luostarielämästä sensaatiouutisia. Valamon munkit ovat juoppoja, konevizan isät nussivat pyhiinvaeltajia ja Petrogradin naisluostarissa pyllyt heiluvat. Saastainen mielikuvitus on lehtimiehellä! Tätäkö se on se svoboda?
ellauri216.html on line 734: Isä Jefrem nukkuu ruumislaatikossa ihan läpällä. Ei mutta nytpä meillä on täällä herkkuja, karjahovin lypsäjätyttöjä ja niitten piirakoita! Kyllä meidän nyt kelpaa! Voznikajet vopros: mistä lisää munkkeja? Olisiko tässä ratkaisu? Konevizassa munkeilla oli perettä. Munkit ovat positiivisia vaikka aina tonttuilevat, sillä ne saavat aina anteexi, ja ei kun yrittämään uudestaan. Rizan esimiehet honaavat että sille erakkous on vain kivaa lusmuilua. Töihin vaan! Voi hemmetti, vale-Dimitri sai jo ylennyxen skeemamunkixi! Epistä!
ellauri216.html on line 809: Uudessa Konevizassa Keiteleellä on köyhää sekä kakkaista. Ihmeitätekevä ikoni ei ole saanut aikaan ihmeitä. Vanhan luvun ex-imugeeni Amfilohi köhii riemuiten yläkerrassa.
ellauri216.html on line 863: Konevizalla paljaille pyllyille
ellauri216.html on line 907: Luostarin johtaja kuitenkin päätti totella valtiovaltaa ja sai lopulta palautettua kurin luostariin konevizan ahkeralla käytöllä. Konevitsaan määrättiin 1. tammikuuta 1924 sijoitettavan kotiarestiin lakkautuspalkalle asetettu entinen arkkipiispa Serafim; hänen valvojakseen ja rippi-isäkseen määrättiin silloinen luostarin valvoja, pappismunkki, myöhempi igumeeni Muurikki. Kaksi vuotta kestänyt oleskelu päättyi kun Serafim anoi ja sai siirtolaisviisumin Isoon-Britanniaan jonne hän sitten muuttikin – menettäen samalla lakkautuspalkkansa. No ize asiassa se muutti sieltä Moldaviasn loppupeleissä.
ellauri240.html on line 74: Miespuolisen alkion on taisteltava ollakseen miespuolinen. Se on siitetty naispuolisessa ympäristössä, josta se on täysin riippuvainen, joka on osaksi vihamielinen koska se on feminiininen. Miesalkion on ryhdyttävä puolustusmielessä nopeasti erittämään omia mieshormoneja. Ollakseen mies sen on annettava alussa naisen hallita elämäänsä, se on ihan vittua. Nainen vaihtaa vaipat, nainen pissattaa ja kakattaa, nainen antaa vizaa paljaalle, tukistaa, pusii ällösti, nauraa kaakattaa pikkumiehen pystyyn pyrkivälle pipulle.
ellauri269.html on line 123: 31 Niin tuli tuuli Herralta ja ajoi peltokanat merestä, ja hajoitti ne leiriin, täältäpäin päiväkunnan matkan, ja sieltäpäin päiväkunnan matkan leirin ympärille, liki kahta kyynärää korkialle maan päälle. 32 Niin nousi kansa koko sinä päivänä, ja koko sinä yönä, ja koko toisena päivänä, ja kokosi peltokanoja, ja se, joka vähimmän kokosi, hän kokosi kymmenen homeria, ja he leivittivät ne kohta ympäri leiriä. 33 Koska liha oli vielä heidän hammastensa välillä, ja ennenkuin se tuli kuluneeksi, julmistui Herran viha kansan päälle, ja Herra löi heitä vizauxella, 34 Josta se paikka kutsutaan Himohaudaksi (Kibrot-Hattaava); sillä siihen on haudattu himoitseva kansa. 35 Ja kansa matkusti Himohaudoilta Hatserotiin ja pysähtyi Hatserotissa.
ellauri270.html on line 184: Nicholson vastustaa ilmoittamalla Saitolle, että Geneven sopimus vapauttaa upseerit ruumiillisesta työstä. (Vitun kermapuo!) Kun värvätyt miehet marssivat komentosillalle, Saito uhkaa ampua upseerit, kunnes majuri Clipton, brittiläinen lääkäri, varoittaa Saitoa, että hänellä on liian monta todistajaa, jotta hän pääsisi eroon murhasta. Saito jättää upseerit seisomaan kovennettua kuin Edwin Laineen Sontimattoman tutilaan Ellun kanat koko päivän kovassa helteessä. Sinä iltana upseerit sijoitetaan rangaistusmajaan, kun taas Nicholsonia hakataan vizalla paljaalle pepulle ja lukitaan rautalaatikkoon.
ellauri299.html on line 397: Enbuske valittaa että vain rumat naiset eivät pidä kikkelikuvista. Taustalla voi olla Enbusken omien selfieiden ongelma: niistä ei erota mistä päästä ne on otettu. Tuomas Enbuske (vas.) ize vizaileekin yhdennäköisyydestään prinssi Danielin prinssinnakin kaa (oik.)
ellauri300.html on line 376: Lubavitcher Rebbe, rabbi Menachem M. Schneerson, vanhurskas muisti, selittää kuitenkin, että tämä näkökulma on pinnallinen. Kun alamme analysoida Sederiä, ymmärrämme, että näillä kahdella osalla on yhteinen lanka; ne ovat yhden näytelmän kaksi näytöstä, joista kumpikin työskentelee synkronoituna toistensa kanssa tuodakseen esiin Seder-illan teeman. Se teema on Egyptin muistaminen. Ensin istumme alas Maggidille, Sederin askelmalle, kun käytämme puhe-, luovuus- ja mielikuvituslahjojamme kertoaksemme tarinamme orjuudestamme ja lunastuksestamme. Mutta se ei riitä; tarina rajoittuu edelleen vain mieleemme. Joten kun olemme valmiita, otamme pääsiäisruoat sisäistääksemme tuon vapauden tunteen toimillamme. Kun syömme maror, karvas maku antaa meille arvostuksen esi-isiemme kärsimistä vaikeuksista, ja ihannetapauksessa, jos voisimme maistella pääsiäislammasta, sen runsas makeus osoittaisi meille seuranneen vapauden. Piparjuuren ja endiivin syönti mahtoi olla kova vizaus.
ellauri336.html on line 241: Shelah Hakadosh vangitsee tämän ajatuksen osuvasti kommentoimalla Eicha17:n possukia: "Myötätuntoisten naisten kädet ovat keittäneet omat lapsensa", mikä tarkoittaa, että naiset, jotka ovat liian armollisia lapsilleen (eli joilla on vääränlainen myötätunto), voivat heikentää lastensa chinuch. Joka vizaa säästää, se lastaan vihaa.
ellauri348.html on line 1077: Mikään ei ole ihmeellisempää kuin usko, sanoi lääketieteen isä William Ostler, joka kexi 1910 lumelääkkeen. Hengellisessä yhteydessä usko on paizi luottamusta myös kuuliaisuutta jumalallisille olennoille (1 tai useampia), pyhälle tai korkeimmalle. Ishida luulee että uskon vallassa ei pelkää mitään. Tästä eivät kaikki ole yhtä mieltä kyllä. Pelkäähän se sentään isäntäänsä? Placebo-vaikutuxen lisäxi usko aiheuttaa tiettävästi ki-energiavirtoja. Parannus on kuitenkin perimmältään existentiaalinen kysymys, kuin Ukrainan rajat. Se että placebo-vaikutus on totta, ei tarkoita etteivät jumalalliseet voimat työskentele maailmankaikkeudessa. Kyllä ne työskentelevät, ihan simona! Lourdesissa kävijöistä 1% ihmeparantuu. Konevizalla on saatu hyviä hoitotuloxia myös. Lopuxi muutamia pikaohjeita ihmisarvosta:
ellauri365.html on line 47: Nordiska familjebok (jonka Jöns koppasi Tutun jäämistöstä) tähdentää Antonin ällistyxexi Maupassantin suurta terveyttä. Vaikea uskoa, Nissen mielestä, Guyhän oli sadisti joka nai ja suomi kirjoissa äitiä ja tytärtä. Pähkähulluhan se oli loppupeleissä. Sen hulluus juontui luultavasti ranujen 1870-71 sodan nolosta tappiosta sakuille. Eräässä ekoista Guyn lastuista lutka Läskipallero antoi preussilaiselle isänmaallisesti pillua ja joutui siitä silti muiden vihoihin. Maupassantit oli porvareita, le particule oli pelkkää hämäystä. Family guytä paaponut äiti ryhtyi elävän leskexi, kun isälle ei riittänyt pelkkä sexi vaan se ryhtyi väkivaltaisexi. Kiltit "sedät" Flaubert ja Swinburne väänsivät Guyn vizaa in loco parentis. (Mixi Guy ylipäänsä kävi Algernonin kanssa naku-uinnilla? Ota kiinni mistä saat, pikkukaveri.) Guy piti veneilystä kuten se Kaislikossa tuulee Ratty.
ellauri372.html on line 494: Alkuperäinen sananlasku esiintyy King James Version of the Bible:ssä, Sananlaskujen kirjassa, 13:24, mutta tämä runo on lainauksen ensimmäinen esiintyminen ja siteeraa aforismia "ken vizaa säästää se lastaan vihaa".
xxx/ellauri121.html on line 42: Miten varhaiskasvattajat syöttävät uskonnollisen pajunköyden alle esikouluikäisille? Lapsi tajuaa syntyneensä, elävänsä ja kuolevansa jotain 3-4 vuotiaana. Montaigne 10x vanhempana pelkää kuolemaa ja koittaa turhaan vakuuttaa izelleen ettei se ole mikään juttu. Uskonnolla ei ole varmempaa perustusta apinassa kuin kuoleman halvexunta. Siitäkö narusta tulisi varhaiskasvattajankin vetäistä? Eikö se ole vähän ennenaikaista? Ei sunkaan, nuorna viza viuhutettava.
xxx/ellauri136.html on line 598: Timo Airanvizas hulluttelee taas. Johnny Knigan knigan etukannessa on kihokki ja takakannessa Timo ize kakkakärpäsenä. Kärpänen istu seinällä seinällä seinällä, kärrpänen istu seinällä, seinällä, ja.
xxx/ellauri136.html on line 605: Pyhyyteen kuuluvat uskonnolliset arvot mutta myös muut vastaavat haihatuxet. Onko sittenkin egoistinen minäarvo kaikkein tärkeintä? Timo Airanvizaxelle se nähtävästi on. Plus hyöty ja välineet: autot simpukat ja punaviini.
xxx/ellauri178.html on line 374: Pepulla "ei ole käyttöä" Clairelle kun se ei tahdo nieleskellä Pilin runkkua. Jopa tuli Pililtä narsistinen lause sepitettyä. Claire ei alistu kun sitä alistetaan. Mitähän mamma Roth olis sanonut. Peppu olis saanut pelle-Hermannilta vizaa paljaalle pyllylle. Mutta jos Claire ei alistu ketäs silloin alistetaan? Ånej! Peppua! Men det går ju alldeles inte an! Roth on Daavid Shylock Fagin ja Harari fourpackina, se edustaa toxista telttajuutalaisuutta pahimmillaan.
xxx/ellauri224.html on line 283: Bonuslainaus: "Ihminen on olento, joka voi tottua kaikkeen, ja mielestäni se on hänen paras määritelmänsä. Pärjää tovin vaikka aidan vizaxena. Kaikkeen tottuu sanoi pässi kun päätä leikattiin." "Kuolleiden talo" (1861)
xxx/ellauri250.html on line 865: Vihaava rakkaus Ja rakastava viha. Vihaa nää krimiapinat kiittävät, se on rakkauden lantin kääntöpuoli. Pääasia että on voimakkaita tunteita jotta lukijat saavat niistä jotain viboja. Viha on tarpeellinen välivaihe myös romcomeissa, viha on sitten helppo kääntää vastakohdaxi. Entiset vihaajat naivat kohta apinan raivolla. Se oli kriitikoita vikana Compartment 6:ssa, vihavaihe oli liian lyhyt, ei motivoimut kunnolla. Olisivat ottaneet mallia Jane Austenilta. Naisten mieleisissä viihdejutuissa koppelolla on aina valkattavana väh. 2 ukkomezoa, jotka rakastaa sitä ja vihaa toisiaan. Molemmilla on hyvät puolensa, mutta vihattavampi valitaan loppupeleissä. Jumalakin vihaa pahoja vuohia ja rakastaa rakkaita lampaita. Joka vizaa säästää se lastaan vihaa. Monet ovat kuzutut mutta harvat valitut. Onnexi jo etukäteen, Darwinin valintamyymälä näät toimii predestinaatiolla.
xxx/ellauri253.html on line 472: Ervasti koetti kovettaa izensä nähdessään Jukan vekarat. Ei kovettunut. Ervastin äiskyn nimi oli Taavizainen. Jukka ja Tony laittaa Irvexelle kuonokopan. Ja Heikillekin. Jukan kainalot - arvasitteko - on likomärät. Rumihia tulisi mutta Ville pääsisi matkustamaan minne halusi. Jos rahaa piisasi. "Yucca"kin näki rakkaimpansa, Tonysta puhumattakaan. Susanilla on korvat tallella. Mutta voi ei! Jukan ja Tonyn kommandoisku menee reisille. Tony saa ansionsa mukaan Iljexeltä luodin munaskuihinsa.
xxx/ellauri255.html on line 587: The Great Turn or Great Break (Russian: Великий перелом) was the radical change in the economic policy of the USSR from 1928 to 1929, primarily consisting of the process by which the New Economic Policy (NEP) of 1921 was abandoned in favor of the acceleration of collectivization and industrialization and also a cultural revolution. The term came from the title of Joseph Stalin's article "Year of the Great Turn" ("Год великого перелома: к XII годовщине Октября", literally: "Year of the Great Break: Toward the 12th Anniversary of October") published on November 7, 1929, the 12th anniversary of the October Revolution. David R. Marples argues that the era of the Great Break lasted until 1934.
xxx/ellauri329.html on line 81: Vanhan mezän määritelmää on nuorennettava ettei talousmezistä lahoa pelkkiä hiilinieluja. Nuorna viza väännettävä, riukuna mezä kaadettava, jotta kasvutuotto saadaan maximoitua.
xxx/ellauri337.html on line 290: Vaikka faarao oli valmis päästämään jutkut tiehensä jo verivizauxen jälkeen, Jumala tarkoituxella paadutti hänen sydämensä että Mooses ehti lähettää kaikki 10. Kuulosta Gizan kostoiskuilta.
xxx/ellauri337.html on line 456: purkauksesta. Vulkaanisen tuhkan karkottaminen olisi aiheuttanut sarjan ilmastomuutoksia, jotka suosivat ilmiötä. Tällaisia olosuhteita olisivat erityisesti liiallinen sademäärä ja korkea kosteuspitoisuus, jotka kaikki edistäisivät näiden hyönteisten hallitsematonta lisääntymistä. (Se että tämä ja eräät muut vizauxet saattoivat kiusata muitakin kuin ebyktiläisiä, oli jehovasta vain se on voi.)
xxx/ellauri337.html on line 533: Tuhansittain Egyptin vizauxesta exyneitä heinäsirkkoja lentää ympyrää Kanariansaarilla. Valtava heinäsirkkaparvi siirtyi tuulten mukana Afrikan mantereelta Kanariansaarille vielä marraskuussa 2004. Kuva: Juan Medina / EPA
xxx/ellauri388.html on line 560: Ihminen voi elämää katsella kahdella tapaa. Joko hän tuntee elämänsä siksi ajanjaksoksi, joka kuluu alkaen hänen ruumiillisesta syntymisestänsä hänen ruumiilliseen kuolemaansa. Taikka tuntee hän elämänsä riippumattomaksi tästä lyhyestä ajanjaksosta, käsittää olevansa ajassa ainoastaan jotakin erityistä tehtävää varten ja pitää itseänsä muuten iankaikkisuuden, ajattomuuden eli hengen lapsena. Nämät kaksi katsantotapaa ilmaisevat eri uskoja. Sillä uskohan ei ole mitään muuta kuin se, mitä ihminen uskoo elämän olevan. Jos joskus tuleekin ajatelleeksi iankaikkisuutta ja "mitä tulee tämän elämän jälkeen", — jos vaikka on vakuutettu siitä, että "löytyy elämää kuonpuoleisessakin, ja siellä kämmenten karvoitusta kazotaan",— niin ei se vielä läheskään merkitse, että uskoo iankaikkisuuteen. Sillä iankaikkisuuteen uskoo vasta silloin kuin uskoo, että iankaikkisuus määrää minun tehtäväni nykyisessä elämässä. Voipi ajatella iankaikkisuutta, voipi saarnata siitä ja kuitenkin teossa näyttää pitävänsä tehtävänään personallisten tarkoitusten saavuttamista tässä ajallisessa elämässä, eli siis ei uskovansa iankaikkisuuteen. Jos on vallalla toinen näistä uskoista, niin se synnyttää erilaista toimintaa ihmisen puolelta, kuin jos hänessä on vallalla toinen. Uskoessa elämän alun ja lopun olevan näkyvissä ihminen tietysti rupee itsellensä puuhaamaan tätä hänen personallista oloaan niin tyydyttäväksi, mukavaksi ja turvatuksi kuin mahdollista. Personallista elämää tarkoittavat silloin sekä hänen tulevaisuuden haaveensa että jokapäiväiset tehtävänsä. Mutta käsittäessä elämää ikuisuuden kannalta ihminen hakee ennen kaikkea tehtävää ikuisuudelta, eikä rupea tätä lyhyttä elämänjaksoa varten rakentamaan jotakin erikoista itselleen eikä täkäläiselle tulevaisuudelleen. Tämän aikaa voi olla vaikka aidanvizaxena pyykkipoika pippelissä, kuha loppuaika menee yläpilvessä.
57