ellauri024.html on line 678: Pär Lagerkvist on ikävän oloinen ruåzalainen, nobelisti kotikenttäedulla. Pietistikodista ja virsikirjasta liian pian Darwiniin ja Marxiin pusakan kääntänyt hyyppä, joka itki loppuelämän omaa ja muiden pahuutta, ahisti kun ei ollut enää jumalaa antamassa satikutia ja sitte anteexi, älä enää koskaan tee niin. Hyvin ikävä aivoknääpiö. Ei ihme et Archie tuntee lukkarin rakkautta sen samannimisen kirjan kääpiöön. Se on itekkin kaiken naureskelun takana tollanen kolea synkän armoton kolmannen Moosexen kirjan Mooses. Ingmar Bergmanissa on tota samaa. Langenneita prematurely lauenneita enkeleitä, pikeentyneitä pietistejä, masokristillisiä. Koittasivat päättää: olis joko entisvanhaan tapaan kilttejä ja kunnollisia tukat suittuna, tai sit iloisia ilkeitä ja kampaamattomia ilman omantunnontuskia, eikä tollasia angstaavia vellihousuja. Tää on vanhan ajan modernismia.
ellauri032.html on line 212: Aurinkokuningas lyttäs Port-Royalin jansenistit 1661. Luostari pantiin matalaxi, ei jäänyt kiveäkään kiven päälle. Pascalinkin cacata carta hukku muutossa. Tästä taisi olla puhetta Madame de Sevignen muistelmissa, jota Marcel Proust luki kuin mummu virsikirjaa. Vielä ennen kuolemaansa Pascal kexi bussin. Autopsiassa ilmeni että sillä oli vikaa päässä. Paavi hommaa siitä nyt autuasta. Tais paska sittenkin voittaa vetonsa.
ellauri032.html on line 659: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on yksi Zinzendorfin virsi, numerolla 388 "Jeesus johdata, tiemme kulkua." Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Zinzendorfin kirjoittama virsi, numerolla 58 "Sydän auki toisillenne". Se on Pekka Kivekkään käännös vuodelta 1998. Virren saksankielisen tekstin alkusanat ovat: Herz und Herz vereint zusammen.
ellauri055.html on line 473:
ellauri055.html on line 475: Minua harmittaa virren 440 poisjättäminen nykyisestä virsikirjastamme. Nyt sillä olisi käyttöä.
ellauri055.html on line 477: Vanhan virsikirjan virsi 440 (joka hyväksyttiin kirkolliskokouksessa v. 1938) on ajankohtainen monessa mielessä. Valitettavasti sitä ei otettu enää mukaan uuteen virsikirjaan v.1986.
ellauri055.html on line 481: Lähetin vuonna 1981 virren sanat useisiin lehtiin sekä joillekin yksityshenkilöille (jostain syystä myös ULF SUNDQVISTILLE, muistaakseni silloiselle opetusministerille). Toivoin silloin, että virsi olisi säilytetty uudessa tulevassa virsikirjassa. Mutta monien muidenkin suureksi pettymykseksi se jätettiin siis pois.
ellauri055.html on line 659: Seija lukee aamu-uutisia luurista kuin herännäiset virsikirjaa. (Värisevällä äänellä:) Anna mun saada suotuisa loppu / kuin Eero-sedällä. Eero-sedän viimeinen sana oli perkele. Se kai sitä oli ovella vastassa. Se kuoli tenniskentän pukuhuoneessa.
ellauri060.html on line 316: Toisen vainaan vuoteella veisataan Johannes Ristin sanoittamaa ja J.S. Bachin säveltämää virttä O Ewigkeit du Donnerwort, ruozixi Lasse Lucidor "o evighet din längd förskräcker mig" ja suomexi "oi iäisyys mua pelottaa sun pituutesi". Jostain syystä tämä hieno viisu näyttää pudotetun 1938 virsikirjasta saastaisella 80-luvulla. Voi helvetti 80-luku! Mua ällöttää sun lättäpäisyytesi. Ja rumat keittiöt, ja klinkkerit ulkoseinissä. Typerä Elmo ilmestyi 1978. Iloisin suru ilmestyi 1986. Runkkujussi kuoli vuonna 1998. Figures.
ellauri062.html on line 678: Keskiaikainen Dies irae 1200-luvulta (mahd. Tuomas Celanolainen). Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. August Ahlqvist 1866. | Sävelmä: Keskiajalta / Suomessa 1911. Luokitus: Kirkkovuoden päätös
ellauri078.html on line 201:
ellauri078.html on line 202: virsikirja.fi/virret/070.png" height="300px" />
ellauri078.html on line 213: Katso virsi 70 ruotsinkielisessä virsikirjassa
ellauri093.html on line 879: Dick ei innostunut juutalaisten omista seurakunnista. Parempi että sakemannit johtavat. Tai mixei suomalaisetkin, warum nicht. Kyllä sellaisia tulee, mutta vasta jeesuxen toistamiseen tultua. Eli kun lipputangot kukkivat, ne on jo nupulla. Niin uskoivat Dolmenit, mutta Hilja oli epäilevällä kannalla. Silloin mieheni siirtyi niittokoneen ääreen. Eikun soittokoneen. Se veti keskustelun päätteexi schlaagerin "Joudu jo Jeesus" (tai sama saxaxi). Olikohan se tää? Es harrt die Braut so lange schon - kuulostaa Hiljalta. Sinua Kristus odottaa, virsi 11 uudessa virsikirjassa.
ellauri115.html on line 764: Hyvä pappi oli puhunut passiohedelmään; hän ja minä olimme tunnekuohuissa. Musta näytti kuin mä olisin kuunnellut jumalallista orgasmia kun se lauloi mulle virsikirjan alusta ja opetti mulle jumalille pyllistelyä. Mä näin tukun vastalauseita jotka voisi nousta tästä; kuitenkaan mun viitan kätköstä ei noussut mitään sen tapaista, sillä huomasin että ne olis enemmän sekottavia kuin vakavia, ja että mun kallistuskulma oli muutenkin jo siihen päin. Kun se viittilöi mulle omantunnon semaforilla, mun oma omatunto toimi kuin heijastimena.
ellauri142.html on line 209: Bhagavadgita on Herran virsikirja. Se on osa kirjaa Mahabharata eli Suur-Intia.
ellauri142.html on line 850: Angelus Silesiuksen Cherubinischer Wandersmann ('Kerubi-vaeltaja') on laaja kokoelma lyhyitä, pääasiassa kaksirivisiä mieterunoja, joissa on Angelus Silesiukselle ominaista mystiikkaa. Hänen virsistään huokuu jeesuxen sulhasen lämmin rakkaus Jeesukseen. Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Silesiuksen virsi ”Ich will dich lieben, meine Stärke”, lemmittäskö tärkkelys.
ellauri144.html on line 821: cual en un libro abierto, surge la letra negra Kuin avoimessa virsikirjassa kirjaimet
ellauri151.html on line 209: 12. maalisk., S. 92, Juran juurella, kansikuvan esittämässä paikassa, vaikka vähälumisemmassa, pastori vihdoin näyttää Kertulle mitä sillä on viitan sisällä, dans toute sa gloire, juhlakunnossa. Kertun virsikirja on sopivasti levällään. Eikun laulamaan.
ellauri181.html on line 121: Monille Kafkan teoxille on tunnusomaista synkkyys, ahdistus ja unenomaisuus. Taas näitä virsikirjan lisälehtiä. Porukat lukee näitä angstaustarinoita kuten muitakin genrejä kulloiseenkin tarpeeseen.
ellauri182.html on line 84: As the story progresses, Mikage thinks about and confronts major issues in life: death, hope, friendship, loneliness, and love. (Cf. Pilin vastaava lista virsikirjan lisälehdistä edellisessä albumissa. Montako erilaista apinan elettä ja pierua näihin tarvitaan?
ellauri206.html on line 430: rukousta? Kannattaisi, se on lyhkäsin koko virsikirjassa. Ehkä olet rukoillut vilpittömästi
ellauri217.html on line 256: Yasser Arafat olikin egyptiläinen ellen väärin muista mokkeri Steinbockin kirjasta. No helkkari, se oli palestiinalainen Gazasta! Tyypillistä farisealaista vääristelyä. Tässä se on Harry Potter tyyppinen velho eli peikkomies. Ilmeisesti niinkö tiedemies. Jaaha, nyt marssitetaan sadun misu esille, nätti vaikka huppu päällä toistaisexi. Pitää popup kahvilaa tossa vastapäätä. Nimi oli Ratafia, Fittavaan tai jotain sellasta. Se ei nyt ole niin tärkeetä. Arafat tahtoo selata luonnon suurta kirjaa niin kauan kun virsikirjan kannet ovat auki. Endoscopy fuck the pussy, to get the cervix point of view. It´s not strange for a bastard to look with all his force for an ancestor. Jöns-setä on tästä esimerkkinä.
ellauri242.html on line 92: Oehlenschläger on 1819 kirjoittanut tekstin Tanskan kansallislauluun "Der er et yndigt land". Yksi hänen kirjoittamansa runo on virtenä Tanskan kirkon virsikirjassa virsi 537 "Lær mig, o skov, at visne glad sekä Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 304 "Lär mig, du skog, att vissna glad", Niilo Rauhalan 1996 suomentamana: "Tahtoisin kerran kuihtua". Virsi sisältyi Oehlenschlägerin kirjoittamaan romanttiseen kertomukseen Eremiten vuodelta 1813. Rauhalalla on vaimonsa Leenan (o.s. Tulkki) kanssa ainakin kymmenen lasta. Eipä Niilolla ihan heti nuupahtanut!
ellauri263.html on line 221: Avot (tunnetaan myös nimellä Pirkei Avot, Isien Opetukset, ja Vot perkele, tuota ne tekkööt, sano lukkari kun tyttö virsikirjan puotti.)
ellauri308.html on line 302: Kuusisen tunnetuin runo on vuonna 1920 ensi kerran ilmestynyt ”Torpeedo”. Se kertoo valtiontarkastusviraston viraltapannusta johtajattaresta Tytti Yli-Viikarista. Hän myös kirjoitti kansainvälisen työväenliikkeen tunnuslaulun Kansainvälisen (Internationale) suomenkieliset sanat yhdessä Yrjö Sirolan, Sulo Wuolijoen ja Pertti Uotilan kanssa vuonna 1905. Parasta laulaa kerta virsikirjan kannet ovat auki, tuumi Yrjö Sirola naida naputellessaan korkokenkäistä Aino Sarolaa.
ellauri313.html on line 567: Suomalaisessa virsikirjassa on yksi Lavaterin virsitekstiin pohjautuva virsi: numero 40 "Oi nimi kaikkein suloisin" (O süssester der Namen all), jonka on suomentanut Julius Krohn 1880. Se otettiin virsikirjaan 1886.
ellauri330.html on line 157: Yksinäisiä naisia ja muutama mies Noormarkussa virsikirjat avoinna. ellauri347.html on line 522: Kumpika on vanhuxelle mieluisampi loppukiri: transgumanismi vaiko gerotranssendenssi? Toinen aktivoi, toinen passivoi. Ontto olisi mieluiten ottanut panorobotin, jota se olisi voinut aktivoida päivittäin. Gerotranssendenssi on siis tota päivänpolttavista aiheista poiskääntymistä, virsikirjan lisälehtien lehteilyä ja vanhojen muistelua. Se monia vanhuxia ize asiassa vähän hävettää, niinkuin vanhusten ostoskärryt Seku Seijukkaa.
ellauri347.html on line 589: Se on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa virsi 629 "Så kort var den fröjd som i världen jag fann", Anna-Mari Kaskisen suomennoksena Ruotsin kirkon suomenkielisessä virsikirjassa "Vain tuokion onnea toi maailma".
xxx/ellauri027.html on line 874: Löftena kunna ej svika är en psalm där varje vers avslutas med den välkända strofen: "Himmel och jord må brinna, höjder och berg försvinna, men den som tror skall finna, löftena de stå kvar." Se on myös Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 254 (Pettikö hän lupaukset, pettikö milloinkaan?). Retorinen kysymys.
xxx/ellauri068.html on line 263: Ambomaalla Rautanen toimi yli viisikymmentä vuotta, 1880 Olukondaan perustamansa lähetysaseman johtajana, raamatunkääntäjänä sekä pitkäjännitteisessä opetus- ja kasvatustyössä: ensimmäiset ambomaalaiset papit vihittiin 1925. Rautasen käännöstyö käsitti erityisesti vuonna 1892 ilmestyneen ndongan-kielisen virsikirjan. Rautanen oli myös tunnustettu virsirunoilija ja kansatieteilijä, joka antoi arvoa ambomaalaisten omalle kulttuurille. Hän keräsi kasveja, teki säähavaintoja ja toimitti esineistöä mm. Kansallismuseoon.
xxx/ellauri087.html on line 446: Riimi tuli Eurooppaan arabeilta joille se oli luontaista, koska arabia on nonkonkatenatiivista ja loppupainoista. Riimit ovat automaattisesti tärkeitä ja tuoreita. Mixi sitten frankit otti riimit saraseeneiltä? Kai se oli muotia ja ne matki niiden trendikkäitä balladeja. Protestanttihihhulit siirsi riimit iskelmistä virsikirjaan, joka levitettiin käännöksinä pohjolaan. Riimi eli loppusointu on suomessa vieraslaji, invasiivinen ukonputki jota Vaakku ajoi kuin putkeen käärmettä. Putkihommat oli sille mieluisia, vaikka piipunrassi olikin. Vaakku matki nazisympparina Schilleriä ja Goethea.
xxx/ellauri091.html on line 39: Hilja Haahden päiväkirja on kuin Kummelin virsikirjan lisälehtiä. Kategoriasta paatumus, lankeemus ja pelastus. Hilja odotti kesälomalla Hämeenlinnan lakanoilla peitetyssä kodissa vanhempia, pelasi itsensä kanssa tikkupeliä ja luki Iäisyysaatelmia. Voi kun olisi tuntenut John Mottin jo silloin pienenä! Ei sittenkään, se olisi ollut liian väkevää lääkettä.
xxx/ellauri091.html on line 160: Haahden runoilua löytyy myös virsikirjasta. Hänen suomentamiansa tai uudistamiansa ovat virret 30 Maa on niin kaunis, 320 Sinua, Jumalaa, 342 Niin ihanaa on ylistää, 508 Valkeus kirkas päällä synkän maan sekä 594 Käy aavaa merta purtemme. Tunnetuimpia virsiä on Haahden runoilema 548 Tule kanssani Herra Jeesus sekä 549 Pidä kiirettä, mä meinaan tulla jo.
xxx/ellauri116.html on line 526: Narsistista irti pääsemisen avainasemassa on izetuntemus. Sokrates sanoi tunne izesi, ja tunnusteli samalla nuorukaisia vaipan alta kädellä. Se oli pederasti. Tollaisia pitäis sitten uskoa. Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon. Pahinta on että elintaso saattaa muuttua ja sosiaalinen asema. Onko vapaus sittenkään sen arvosta? Suruprosessiin kuuluu paljon surua, vihaa, masennusta, ahdistusta ja häpeää. Tukku virsikirjan lisälehtiä. Häpeä on kulttuurissamme ylikorostettua, niinkuin pikku japanilaisilla.
xxx/ellauri121.html on line 360: Käsineiti (1985) on kirjoitettu samoihin aikoihin kuin Maare Tammin Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma (1988), jonka sain ilmaisexi Sysmän kirjakyläpäiviltä. HBO:n sarja (2016)on samaa nykyaikaa kuin Lastenkokoinen kazomuskasvatus (2020). Käsineiti-kirjan Soul Roll -rukousmyllystä voi valita 5 aiheen joukosta: rikkaus, terveys, syntymä, kuolema, ja synti. Aiheittain kuin virsikirjan lisälehdet: synti, ahdischtus. Tammin kirjan luvussa Pikkulapset ja rukous mainitaan Pyyntörukous, Kiitosrukous, Tunnustusrukous, Sairaus ja muu vaara -rukouxet, Altruistiset rukouxet, Rituaaliset rukouxet, ja Vastausta vaille jääneet rukouxet. Tää viimeinen ei ole oma laji, vaan sisältää kaikki edelliset. Jo hyvin aikaisin lapsi oivaltaa, että kaikkiin rukouxiin ei vastata. 4-5 vuotiaana lapsi uskoo että taivaan iskä unohti kun sillä on niin paljon töitä. 6-7 vuotiaat ovat hyvin vihaisia ja lakkaavat uskomasta koko pelleen. (Mä olin muistaaxeni 9v.) Noin 8-9 vuotiaina lapset uskovat, että niiden rukouxet oli huonoja. Rukoile paremmin. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Vittu tietysti, mixi siis edes vaivautua. Käsineidin porukat on uskonnollisesti kehittymättömämpiä kuin Tammin lapsoset. Myllyissä ei ole kuin pyyntö- sairaus- ja muu vaara -rukouxia. Tammin kakarat on täysinoppineita teologeja, tai Maare Tamm on ainakin. Hengellisesti kypsälle ihmiselle rukous on vaan elämän kolhujen nöyrää vastaanottamista ja kiitollisuutta siitä mitä annetaan. Herra antoi, herra otti, kiitetty olkoon herran nimi. Ottaa antaa, kanankakan kantaa. Lastenkokoisessa ei rukouxia enää pidetä, on vaan aamunavauxia. Heräjä, mixi nukut herra? (Psalmi 44:24).
xxx/ellauri174.html on line 458: Sähköasentaja keräsi itsensä hetken, sitten: ― Ikuistaa yksi rakkauden tunti, ― kaunein, ― esimerkiksi se, jossa molemminpuolinen lupaus katoaa ensimmäisen työnnällyxen alla, oi! lopeta se ohimennen, korjaa se ja määrittele itsesi siellä! ilmennä hänen henkeään ja hänen viimeistä toivettaan! eikö se olisi kaikkien ihmisten unelma? Eikö parhaat ole ne kolme sanaa heti erän alussa: syönnä, maxoin runsaasti? Ize asiassa bylsintä on aika lailla typ toisto tyylikeinona, mutta näyttää silti kaikille hyvin kelpaavan. Ei siinä paljon improvisoida, kun pelivälineet, pallot mailat ja pussit on aina samat, sama muna suorassa ja sama virsikirja avoinna. Jokainen apinallisesti mahdollinen asana on jo näytetty kama sutrassa. Suurin osa niistä on aika epämukavia.
xxx/ellauri208.html on line 949: Toisaalta Idströmin proosa välittää postmodernia kuvaa maailmasta, jossa entiset totuudet ovat pettäneet, jossa todellisuutta on mahdotonta hallita ja jossa ulkoisen ja mielensisäisen todellisuuden väliset rajat hämärtyvät. Toisaalta esiin nousevat ennen muuta modernistiset teemat: ahdistus, kauhu ja kärsimys, nuo Anders Gärderudin virsikirjan lisälehdet. Idströmistä tulee ihmiselämän ja ihmissuhteitten raadollisten puolien – alistamisen, hyväksikäytön, väkivallan, julmuuden ja pahan olon – tarkkanäköinen ja pelkäämätön tutkija ja erittelijä. Pohjimmiltaan hänen teoksissaan on yhä uudestaan kyse rakkauden kaipuusta ja pyrkimyksestä selvitä elämässä usein ainoina suojina tunteitten tukahduttaminen ja epäonnistumaan tuomittu pyrkimys itseriittoisuuteen ja välinpitämättömyyteen. Hänen teoksensa käsittelevät yhtä aikaa modernia ja samalla ajatonta kokemusta ja antavat sille muodon. Kokemuksen luonteesta johtuen tuloksena ei ole kauneuden estetiikkaan, vaan modernin groteskin brutaaliin ja julmasti eläytymättömään estetiikkaan perustuvaa taidetta.
xxx/ellauri215.html on line 351: Mitä jäi pois Mereten rippikoululaisten riisutusta credosta? No ainakin taivas, helvetti, ikuinen elämä, sielu, jumala, synti, armo ja tuomio. Tuskin ilman niitä päästään virsikirjan lisälehdille.
xxx/ellauri225.html on line 162: Mahabrahatassa on kaikki, sanoi Norris-setä. Siitä taitaa mulla olla joku paasaus? No ei koko Suur-Intiasta, ainoastaan sen virsikirjasta eli Bhagavadgitasta (Herran veisu) albumissa 142. Se oli kanssa aivan hervotonta bullshittia.
xxx/ellauri237.html on line 144: Mummo oli muriseva ikävä vanha tonttu. Mixei jumala jo korjannut sitä luoxensa. Tai jos mummo oli tiellä siellä, alakerrassa oli tilaa kyllä. Annelin tullessa olivat Poju ja Marquetta matolla virsikirjan kannet avoinna. Välillä mummu toi lisää voileipää ja maitoa ja sitten veisattiin taas. Anneli nolostui ja päätti käydä pahanhajuisen mummon luona heti huomenna.
xxx/ellauri237.html on line 266: Johann Arndtilla on ollut huomattava vaikutus erityisesti pietismin kehityksessä. Häntä on pidetty jopa pietistisen hurskauden isänä. (Paremminkin isoisänä, isähän on jo toi Spener.) Euroopassa Arndtin Totisesta kristillisyydestä levisi laajalle myös kansan keskuuteen. Ruotsissa se oli talonpoikaisväestön keskuudessa Raamatun ja virsikirjan jälkeen yleisin teos.
xxx/ellauri253.html on line 539: Kun herään on Seijalla jo virsikirjan kannet avoinna, niistä loistaa armollista valoa.
xxx/ellauri296.html on line 470: Silloin kun virsikirjan kannet ovat auki on veisattava. xxx/ellauri312.html on line 425: Mehukasta panoa sakkolihalla. Pehmoinen raukea pikku pulu virsikirja auki virren 'mun tukit herra tanakasti' kohdalta, laiha kaveri rähmällään siitin kahvaa myöden tuuheassa tuherossa. On mukavaa pusia kun on keppi liossa eikä kamat vielä pussissa. Suloinen Yui Ogura (nimi muutettu, oikeasti leikisti Yi Kun *<3-€=3) pelehti työxeen, muttei videolla, on se sen verran takavuosilta. xxx/ellauri354.html on line 211: And lovers' sonnets turne to holy Psalms. Ja rakkausviisuista virsikirjan lisälehtiä.
47