ellauri008.html on line 315:

Lutherin virsi


ellauri012.html on line 282: Joo, Abelard, mä vetoon suhun näiden kahleiden nimessä, helpota niiden painoa, ja tee ne mulle niin helpoiksi kuin voi. Opeta vaikka taivaallisen rakkauden säännöt; koska sä olet hylännyt mut, oisin iloinen, jos edes taivas naisi mut. Mun sydän pitäis nyt rouvan tittelistä ja hylkii muita; kerro miten tätä taivaallista rakkautta ravitaan, miten se toimii ja puhdistaa. Kun meidät heitettiin maailman valtamereen, me ei kuunneltu muuta kuin sun värssyjä, jotka julisti kaikkialla meidän iloja ja nautintoja. Nyt kun me ollaan armon satamassa, eikö sopisi että sä saarnaisit mulle tästä uudesta onnesta, ja opettaisit mulle kaiken, mikä voisi lisätä tai parantaa sitä? Näytä mulle samaa miellyttävää naamaa mun nykyisessä olotilassa kuin kun oltiin maailmassa. Ei vähennetä kiihkoa, mutta vaihdetaan sen kohdetta; jätetään laulelut ja veisataan virsiä; nostetan katseet pois sieltä yhdestä paikasta ylös jumalan luo, eikä hekumoida muusta kuin sen kunniasta!
ellauri012.html on line 448: En edes kyseenalaista sitä Heloise, ettet sä ryhtyis tästä lähin ihan tosissaan hommaamaan tota pelastusta; tän pitäs olla sun ykkösasia. Hylkää mut siis lopullisesti sun sydämestä - tää on paras neuvo jonka mä kykenen sulle antamaan, sillä syyllisesti rakastetun persoonan muistelu ei voi kuin vahingoittaa taivasasiaa, miten pitkälle olisikin päästy hyveen tiellä. Kun olet saanut sammutetuksi sun epäterveen kiinnostuksen muhun, muiden hyveiden harjoitus käy helpoksi; ja kun lopulta sun koko elämä noudattaa kristillisiä sääntöjä, sä olet ihan kypsä heittämään jo lusikan nurkkaan. Sun sielu lehahtaa iloisesti ruumiista ja suuntaa lennon kohti taivasta. Siellä sä meet itsevarmana pelastusmiehistösi eteen, sulle ei lueta lakia tuomiolla, vaan kuulet kun pelastaja sanoo: tule mukaan, meillä on täällä tosi kivaa, soitellaan harpulla ja laulellaan virsiä, heitetään rengasta sädekehillä pilven päällä, ja muuta sellasta.
ellauri015.html on line 761: Moment mal! Mihis kirkkoa ja rukouxia sit tarvitaan? Tai pastoria? Huono virsivalinta. Mieluummin vaikka biafran kansallishymni. Siihen päädytään, tai naiset päätyy, sakulta ei kysytä. Se jää pettyneenä pyörittämään peukaloita ja kuuntelee lisää Old Nick Cavea, toista luolamiestä, yhtä sammahtanutta kasaritähteä.
ellauri016.html on line 173:

Lyhyestä virsi kaunis


ellauri016.html on line 181: Se on hyvä vaan. Lyhyt virsi tällä nuotilla on kauniimpi.
ellauri016.html on line 802: Tää virsi kaiuttaa profeetta Jesajan jaetta 11:1 (and I quote):

ellauri018.html on line 695: Koraani on laskeutunut alas Muhammedin saamina ilmestyksinä, ja profeetan elämäntavan eli sunnan kautta ihmisille on annettu Jumalan ikuinen laki, sharia. Nämä kaksi lähdettä muodostavat islaminuskon perustan. Enkeli Gabriel kävi Muhammedin kanssa ilmestykset läpi kerran vuodessa ja kahdesti kuolinvuoteella. Ei pitäisi olla virheitä. Lehmän suura on pisin, ihmisen lyhin. Jokainen lehmä on laulun arvoinen. Ihmiselle onkin lyhyt virsi kaunis.
ellauri019.html on line 224: Jutkut kuttu kirjaa nimellä 'Ekhah, "kuinka", joka kuvaa valitusvirren yleistä muotoa. Se on kirjan ensimmäinen sana, ja myös monet muut valituksista alkavat tällä sanalla, esimerkiksi "Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta". Roopen itkuvirsi. Samaa vanhaa virttä kuulee juuttaan maassa, Skotlannissa ja Laihialla. Muoto esiintyy myös esimerkiksi Akun itkuvirressä. Aina samaa juonta sahaa Ankat, oo-o.
ellauri024.html on line 678: Pär Lagerkvist on ikävän oloinen ruåzalainen, nobelisti kotikenttäedulla. Pietistikodista ja virsikirjasta liian pian Darwiniin ja Marxiin pusakan kääntänyt hyyppä, joka itki loppuelämän omaa ja muiden pahuutta, ahisti kun ei ollut enää jumalaa antamassa satikutia ja sitte anteexi, älä enää koskaan tee niin. Hyvin ikävä aivoknääpiö. Ei ihme et Archie tuntee lukkarin rakkautta sen samannimisen kirjan kääpiöön. Se on itekkin kaiken naureskelun takana tollanen kolea synkän armoton kolmannen Moosexen kirjan Mooses. Ingmar Bergmanissa on tota samaa. Langenneita prematurely lauenneita enkeleitä, pikeentyneitä pietistejä, masokristillisiä. Koittasivat päättää: olis joko entisvanhaan tapaan kilttejä ja kunnollisia tukat suittuna, tai sit iloisia ilkeitä ja kampaamattomia ilman omantunnontuskia, eikä tollasia angstaavia vellihousuja. Tää on vanhan ajan modernismia.
ellauri032.html on line 213: Aurinkokuningas lyttäs Port-Royalin jansenistit 1661. Luostari pantiin matalaxi, ei jäänyt kiveäkään kiven päälle. Pascalinkin cacata carta hukku muutossa. Tästä taisi olla puhetta Madame de Sevignen muistelmissa, jota Marcel Proust luki kuin mummu virsikirjaa. Vielä ennen kuolemaansa Pascal kexi bussin. Autopsiassa ilmeni että sillä oli vikaa päässä. Paavi hommaa siitä nyt autuasta. Tais paska sittenkin voittaa vetonsa.
ellauri032.html on line 660: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on yksi Zinzendorfin virsi, numerolla 388 "Jeesus johdata, tiemme kulkua." Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Zinzendorfin kirjoittama virsi, numerolla 58 "Sydän auki toisillenne". Se on Pekka Kivekkään käännös vuodelta 1998. Virren saksankielisen tekstin alkusanat ovat: Herz und Herz vereint zusammen.
ellauri040.html on line 625: Niinkuin koronavirus vaeltaa neron henki maasta maahan, laukaisi leukavasti hullu Hördelin, kietäessään ympyrää tornikopissa kuin Rilken pantteri. Näin muotoili Vaakku v 1934, joka kenties elätteli vielä jotain toiveita. Vaan jäivät siltä eepoxit vetelemättä, tuli vaan noita laulurunoja ja valitusvirsiä. Niin käy kun saa professorin varman leivän jo maisterina. Sitä valitti Pärttyli-kollegakin, se aarnikotka eli vaakalintu eli griippi: mukava elämä vaientaa apinasta runoilijan.
ellauri043.html on line 159:

Vaikka aikaisemmin, en ollut näin huonossa hapessa! Aamuhämärässä aloin jo runoilla; sitten menin suihkuun kellariin - eipäskun joelle vedenhakumatkalle, ja palasin tökeröä polkua leili olkapäällä, hymistellen virsiä. Seuraavaxi musta oli kiva siivota koko mökkerö. Otin työkaluni ja koitin tehdä palmikoista tasakokoisia, ja koreista kevyitä; sillä pikkuhommatkin tuntui silloin niin kivoilta ettei ne maistuneet edes velvollisuudelta.


ellauri043.html on line 1326: toisia rukoilee kädet kyynärpäitä myöten ristissä, kykkii maassa, laulaa virsiä, tai juo viiniä; yhden pöydän ympärillä uskovaiset pistää tuulensuojaan rakkaudenateriaa, marttyrit käärii hihoja näyttääxeen haavojaan; patukoihin nojailevat vanhuxet kertoo matkakertomuxia.


ellauri043.html on line 5090: Hekatombien kuussa mun koko kansa hankkiutui mun luo, virkamiesten ja pappien johtamana. Sitten ne tulivat esiin valkoisissa puvuissa ja kultaisissa villatakeissa, pitkät jonot neizyitä pidellen kuppeja, koreja, ja parasolleja; 300 uhrihärkää, vanhuxia Tintti-julisteineen (tai vihreine oxineen), sotilaat paukuttamassa haarniskojaan, efeebejä laulamassa virsiä, huilunsoittajia, lyyranrimputtajia, rapsodeita, tanssijoita, — vihdoin yhden pyörillä rullaavan kolmisoudun mastossa mun iso purje, jonka oli kirjoneet vuoden ajan ihan erityisellä tavalla ruokitut neizyet;
ellauri048.html on line 433: Tää on enemmän kuin hellää väkivaltaa, tää on väkisinnaintia puukko kurkulla. Antiikissa ei käytetty riimejä, ne tuli mukaan varhaiskristillisistä virsistä. Mulla on kyllä Tuomo Tuomen suomen kielen käänteissanakirja, josta noita loppusointuja voi eziä. Silti vittu, kun mittaan menee koko tarmo, sisällöstä tulee ihan torttua.
ellauri048.html on line 436: On Kumpulassa tavallinen virsi:
ellauri048.html on line 565: Immi (1861-1937) oli kanttorin tytär Kuorevedeltä. Kuorevesi on liitetty nyttemmin Jämsään. Äiti oli Toppeliuxen henk.koht. hyvä ystävä ja toivoi Immistäkin nationalskaldia. Toive toteutui. Äiti kuoli 7-v Immiltä, äitipuoli oli paha. Ruozinkielisen koulun ja seminaarin jälkeen Immi opetti Lapinlahden kansakoulussa 4v. Paras kaveri oli sisko Onni (sic), virsirunoilija. Uskonnollinen, isänmaallinen, vahva ääni oikealta joka suhteessa.
ellauri048.html on line 975: Alf meni kihloihin nuoren naisen kaa nimeltä Emily Sellwood, mutta purki kihlauxen kuin Sören Kierkegaard, koska sillä oli huono luonne, huono terveys ja köyhäkin. (Siis Alfilla. Tuskin tyttökään oli varakas.) Alf ratkes ryyppäämään ja asusteli leskiäitinsä nurkissa tai kavereilla Lontoossa. Sen kaverit kylästyi ja pakotti sen julkaisemaan taas runoja, ja 2-osainen runokokoelma "Runot" saikin menestystä. Yhtäkkiä deeku Alf olikin suurin runoilijatoivo nousevassa polvessa. Myöhemmät julkaisut vaan paransivat menekkiä ja Alf pääsi rahoihin. Valitusvirsikokoelma Hallamille in memoriam nosti sen päivän julkkixexi.
ellauri049.html on line 19:

DISTANT HILLS

Valitusvirsiä


ellauri049.html on line 25: Viime yönä mietin, mitä on oodi, elegia ja epigrammi. Ylistys, valitus ja hautakirjoitus. 2 ensimmainittua on raamatussakin, ylistys- ja valitusvirsiä. Epigrammeja kyllä aika hinzusti. Nehän on oikeastaan vittuilua enimmäxeen. Jeesuxenkaan isossa kivessä ei lukenut mitään näppärää. No ristissä luki INRI, joka oli eräänlainen epigrammi roomalaisten taholta. Kirjoitin mitä kirjoitin. Pesen käteni. Vanhempainyhdistys repi pelihousunsa. Juutalaisten raamatussa ei pahemmin vittuilla eikä naureskella, eikä kristittyjenkään. Se ei ole harrasta. Raamattu on katolisille harrastuskirja, protestanteille izehoitoa. Izehoitokirjatkin on enimmäxeen vakavia. Tai vallatonta ja vakavaa. Lopuxi kuitenkin jotain vakavaa. Tilanne on vakava muttei toivoton, ne sanovat. Mä sanon just päinvastoin.
ellauri050.html on line 501: Ensimmäinen valitusvirsi Duinosta käsin on nipin napin Rilken top tenissä. Onko se jotain maailmansodan herättämää skizoilua? Rene vetää Sveizissä valitusvirsiä miljoonista ruumiista? No tää on nyt vaan arvaus. Aika hautajaistunnelmaista kuiteskin. Modernismille tunnusomaisinta on angstaus. Ei omastatunnosta niin vaan pääse irti. Onnex mulla ei oo sellasta.
ellauri050.html on line 505: Ei ihan oikeita elegioita, daktyyleitä kyllä mutta hexametrit jää joskus lyhkäsixi joskus pitkixi ja kaxirivisyys on vähän juosten kustua. Pikemminkin virsiä. Koskenniemi heristäisi sormea.
ellauri050.html on line 714: Kenen leipää syöt, sen laulat virsiäkin.

ellauri053.html on line 681: Oi Albius! Älä sure, muistellessasi liian paljon tylyä Glykeraa, äläkä virittele surullisia valitusvirsiä siitä, jotta nuorempi, vastoin annettua vakuutusta, näyttää sinua viehättävämmältä.
ellauri055.html on line 473:

VIRSI 440 (vanha virsikirja)


ellauri055.html on line 475: Minua harmittaa virren 440 poisjättäminen nykyisestä virsikirjastamme. Nyt sillä olisi käyttöä.
ellauri055.html on line 477: Vanhan virsikirjan virsi 440 (joka hyväksyttiin kirkolliskokouksessa v. 1938) on ajankohtainen monessa mielessä. Valitettavasti sitä ei otettu enää mukaan uuteen virsikirjaan v.1986.
ellauri055.html on line 481: Lähetin vuonna 1981 virren sanat useisiin lehtiin sekä joillekin yksityshenkilöille (jostain syystä myös ULF SUNDQVISTILLE, muistaakseni silloiselle opetusministerille). Toivoin silloin, että virsi olisi säilytetty uudessa tulevassa virsikirjassa. Mutta monien muidenkin suureksi pettymykseksi se jätettiin siis pois.
ellauri055.html on line 644: Seija lukee aamu-uutisia luurista kuin herännäiset virsikirjaa. (Värisevällä äänellä:) Anna mun saada suotuisa loppu / kuin Eero-sedällä. Eero-sedän viimeinen sana oli perkele. Se kai sitä oli ovella vastassa. Se kuoli tenniskentän pukuhuoneessa.
ellauri060.html on line 316: Toisen vainaan vuoteella veisataan Johannes Ristin sanoittamaa ja J.S. Bachin säveltämää virttä O Ewigkeit du Donnerwort, ruozixi Lasse Lucidor "o evighet din längd förskräcker mig" ja suomexi "oi iäisyys mua pelottaa sun pituutesi". Jostain syystä tämä hieno viisu näyttää pudotetun 1938 virsikirjasta saastaisella 80-luvulla. Voi helvetti 80-luku! Mua ällöttää sun lättäpäisyytesi. Ja rumat keittiöt, ja klinkkerit ulkoseinissä. Typerä Elmo ilmestyi 1978. Iloisin suru ilmestyi 1986. Runkkujussi kuoli vuonna 1998. Figures.
ellauri061.html on line 543: To sing a requiem and such rest to her laulaa sille virsiä ja muita vippaskonsteja
ellauri062.html on line 503: Muutenkin kuolema on usein läsnä, alkupuolen runoissa jotenkin kauniina, kuin elämän yhtenä (vai ainoana?) ilmentymänä. Sodan jälkeen runojen kuolemasta tulee kauhea ja uuvuttava kuten katkelmassa runosta "Itkuvirsi Etelälle":
ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu.
ellauri062.html on line 678: Keskiaikainen Dies irae 1200-luvulta (mahd. Tuomas Celanolainen). Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. August Ahlqvist 1866. | Sävelmä: Keskiajalta / Suomessa 1911. Luokitus: Kirkkovuoden päätös
ellauri070.html on line 309: 10. valitusvirsi liittyy 7. ja 9. älinän ylistyxiin. Tää ylistys suoritetaan valvovan enkelin siiven alla, joka kazeillaan näyttää erottavan jyvät akaniin. Vain aito on oleellista. Vain oleellinen on kestävää. Sixi enkelit astuuu kuvaan 10. ruikutuxessa. 10. valitusvirsi palaa ekojen ulinoiden ajatuxiin kuin koira oxennuxelle, et elämää leimaavat kärsimys ja kuolema. Näyttelijöiden vuosimarkkina 5. valituxesta palaa kuvaan. Me kuljetaan sen halki Tuska-Stadin lohtutorina. Kuvaan tulee taas "lapset", "lempiväiset", ja elukat koiran hahmossa, jotka "asioivat" taas "luonnossa." Oxentavat, paskantavat, kuseskelevat sinne ja bylsivät.
ellauri071.html on line 610: Jos lohtua kaipaatte, on vielä aikaa koskettaa lähimmäistä tai työntää käsi omien kylmien jalkojen väliin... Ja sitten William Pynchonin kirjottama virsi lopuxi:
ellauri071.html on line 624: Tähän se vihdoinkin loppui. Mitähän toikin "virsi" tahtoo sanoa? Eipä se nyt kovin selvä ole. Ketä noi on noi sammuneet razastajat, onxne hyvixiä vai pahixia? Donald Trump ois halunnut oman naamansa sinne kallioseinään presidenttien naamariviin jonnekin Dakotaan. Dakotat ei halunnu. Sinne Dakotaan Shlotrop joutui huuliharpunhakumatkalla vessanpöntöstä (kertoo Tiina Käkelä, alla). Taisit Mexicoon. Se parhaiten nauraa joka nauraa viimexi. Mua ei Nipsu kyllä naurattanut, muistaaxeni kertaakaan.
ellauri078.html on line 106: Tässä pari näytettä Emilyn virsirunoudesta.
ellauri078.html on line 167: Hihhulit laulaa aikansa hittisävelmillä, se uppoo parhaiten käännytettäviin. Me ollaan ihan teikäläisiä, tykätään samasta musasta. Kahdexannentoista vuosisadan rokkistaran Isaac Wattsin kovin hitti oli virsi 70 Kun kazon ristin ihmettä", eli "When I Survey the Wondrous Cross". Kuten Kauko Röyhkällä, sen sanoissa on sekä sexiä että kuolemaa. FUCK ja KILL on pääosissa, EAT on mukana mutta taka-alalla (voitot ja reviirit).
ellauri078.html on line 201:
ellauri078.html on line 202: virsikirja.fi/virret/070.png" height="300px" />
ellauri078.html on line 213: Katso virsi 70 ruotsinkielisessä virsikirjassa
ellauri078.html on line 217: Englannin virsirunouden isäksi sanotun Isaac Wattsin (1674-1748) tunnetuin virsi.
ellauri078.html on line 220: Virrellä on hyvä maine. Joku hypnologi lukee sen neljän parhaan englantilaisen virren joukkoon. Jonkun toisen mielestä se on hienoin englannin kielellä kirjoitettu virsi. Ruotsalainen Emil Liedgren suhtautui varovaisesti brittien innostukseen: "On kuitenkin aika vaikeaa muukalaisen täysin ymmärtää sitä tavatonta arvostusta, jonka tämä virsi on saavuttanut englantia puhuvissa maissa." Varmana voi sentään pitää, että Wattsin yli 600 huonosta virrestä se on paras.
ellauri078.html on line 221: Yksi virren raamatullisista lähtökohdista on Gal. 6:14: "Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä." Virren englantilainen sävelmä on vuoden 1780 tienoilta. Monet englantilaiset virsisävelmät, joita vanhastaan on kutsuttu nimellä anthem, ovat juhlavia, melodisia ja kolmijakoisia – niin tämäkin. Sävelmän sovitti kirkolliseen käyttöön 1790 Edward Miller (k. 1807).
ellauri078.html on line 235: Wallun äiti kävi Mt Holyokea kuten Emily Dickinson. Sen hukin aihetta ei löytymyt kuolinilmoituxesta eikä Holyoken sivuilta. Se ei ollut Holyoken kuuluisa alumni. Se kuoli rakkaittensa ympäröimänä. Lähti Wallun seuraxi. Wallun naisviha narsismi ja lievä psykopatia lyö läpi elvixenmunanpituisesta alaviitteestä 110. Kaikki Emilyn runot ei olleet jenkkivirsimitassa, pussiin oli pujahtanut jokunen trokeinen.
ellauri083.html on line 547: Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa: "Veisatkaa meille Siionin virsiä".
ellauri092.html on line 463: Kurki-Suonion harrastukset suuntautuivat musiikkiin, hymnologiaan (hän tutki virsitekstejä ja sävelmiä), historiaan, raittius- ja heimoasiaan. Ja kai naisasiaan, kerze oli naispappeuskomitean jäsen? No ei: Tunnustuksellisen ja raamatullisen näkökannan puheenvuoroja sisältävät prof. Heikki Koskenniemen kirjanen ”Vedenjakajalla naispappeuskysymyksessä”, v:n 1958 kirkolliskokouksen asettaman komitean mietinnön 2. eriävä mielipide, jonka on esittänyt teol. tri Erkki Kurki-Suonio.
ellauri093.html on line 683: Iltapuolella oli past. Dolmen ize meitä vastassa, sydämellisenä ja säteilevänä. Dolmenin vaimo oli liesussa, joten Dick oli ottanut mukaansa juutalaiskristityn sihteerikkönsä, neiti Regina Lehden, ja muutamia juutalaisia poikia työntökärryineen. Muut lapset olikin jo syöty paizi nuorinta, joka oli laiha mutta sitkeä. Iltatarjoilun jälkeen kokoonnuttiin iltahartauteen. Puoli vuorokautta se kesti, mutta siihen mahtui paljon. Ensin veisattiin virsi kullekin; sitten luettin sekä vanha että uusi testamentti vuorotellen värsy kerrallaan. Sen jälkeen past. Dolmen muutamin :) vaikuttavin lausein selitti mistä teoxissa oikein oli kysymys, keskittyen ydinkohtiin, kyselikin hiukan knoppeja ja viivoitutti jakeita, joita erityisesti toivoi painettavaxi mieleen.
ellauri093.html on line 685: Lopuxi polvistuttiin joukolla ja luettin koko joukko klassikoixi muodostuneita rukouxia. Hyvää yötä ja nukkukaa oikeen pitkään. Herätyskello soi kuudelta ja aamuhartaus on klo 7. Kahdexalta on aamiainen ja lounas klo 12. Iltahartaus alkaa päiväunten jälkeen klo 14. Sen ohjelma on sama kuin tänään. Miettikää noita virsiä jo etukäteen, ja alleviivatkaa värsyt jotka on jääneet vielä alleviivamatta kahdesti.
ellauri093.html on line 687: Iloisena yllätyxenä laulettiin aamumuonan yhteydessä taas virsiä ja luettiin luku tai useampia vanhasta ja uudesta testamentista, samalla tavalla kuin illallakin lyhyine :) selityxineen. Sen jälkeen pastori luki seinäkalenterista päivän salasanan, johon jokaisen läsnäolijan tuli ulkomuistista liittää joku tunnari, mainiten samalla kyseessä olevan raamatunkirjan luvun ja jakeen. Lopuxi siirryttiin armoistuimen eteen, josta siunaus seurasi suojaavien siipien lailla päivän askareisiin.
ellauri093.html on line 879: Dick ei innostunut juutalaisten omista seurakunnista. Parempi että sakemannit johtavat. Tai mixei suomalaisetkin, warum nicht. Kyllä sellaisia tulee, mutta vasta jeesuxen toistamiseen tultua. Eli kun lipputangot kukkivat, ne on jo nupulla. Niin uskoivat Dolmenit, mutta Hilja oli epäilevällä kannalla. Silloin mieheni siirtyi niittokoneen ääreen. Eikun soittokoneen. Se veti keskustelun päätteexi schlaagerin "Joudu jo Jeesus" (tai sama saxaxi). Olikohan se tää? Es harrt die Braut so lange schon - kuulostaa Hiljalta. Sinua Kristus odottaa, virsi 11 uudessa virsikirjassa.
ellauri093.html on line 890: Muistelmateoksessaan Valoisia jälkiä (suom. 1927) Dora Rappard kertoo merkittävistä tapaamisista ja tapauksista elämässään. Tärkeä sija on tempautumisella mukaan Englannista 1870-luvulla alkunsa saaneeseen pyhitysliikkeeseen. Siltä ajalta on peräisin myös tämä virsi. Se sai alkunsa puolisoiden välisestä keskustelusta matkalla Baselista ylös Chrischonavuorelle. Carl Rappard sanoi vaimolleen: "Kun taas kirjoitat uuden laulun, sen aiheena pitää olla Herran paluu ja meidän valmiutemme siihen." Kotiin päästyä Dora Rappard tarttui kynään, ja niin syntyi tämä virsi. Työtä käskettyä.
ellauri094.html on line 404: "Veisatkaa meille Siionin virsiä".
ellauri094.html on line 406: Herran virsiä vieraalla maalla?
ellauri094.html on line 457: Now how shall we sing the Lord's song in a strange land Mitens me vedettäs virsiä matulas
ellauri110.html on line 577: taas kutovi lehtihin, kukkasiin sen verran meistä myös jäljelle jää, ja julista virsillä Jumalaa,
ellauri115.html on line 764: Hyvä pappi oli puhunut passiohedelmään; hän ja minä olimme tunnekuohuissa. Musta näytti kuin mä olisin kuunnellut jumalallista orgasmia kun se lauloi mulle virsikirjan alusta ja opetti mulle jumalille pyllistelyä. Mä näin tukun vastalauseita jotka voisi nousta tästä; kuitenkaan mun viitan kätköstä ei noussut mitään sen tapaista, sillä huomasin että ne olis enemmän sekottavia kuin vakavia, ja että mun kallistuskulma oli muutenkin jo siihen päin. Kun se viittilöi mulle omantunnon semaforilla, mun oma omatunto toimi kuin heijastimena.
ellauri142.html on line 209: Bhagavadgita on Herran virsikirja. Se on osa kirjaa Mahabharata eli Suur-Intia.
ellauri142.html on line 311: Tuomaan kirjoitukset ovat tähän mennessä aika hauraita. Niihin kuuluu fraktaalinomaisia raapustuxia, mietiskelyjä, kirjeitä, virsiä, saarnoja, ja elämäkertoja. Kristuksen imitointia, mietiskelyä Vapahtajan elämästä, lihaksikkaaxi tulemisesta. Kuumimmat niistä ovat täynnä Kristuksen ihailua.
ellauri142.html on line 850: Angelus Silesiuksen Cherubinischer Wandersmann ('Kerubi-vaeltaja') on laaja kokoelma lyhyitä, pääasiassa kaksirivisiä mieterunoja, joissa on Angelus Silesiukselle ominaista mystiikkaa. Hänen virsistään huokuu jeesuxen sulhasen lämmin rakkaus Jeesukseen. Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Silesiuksen virsi ”Ich will dich lieben, meine Stärke”, lemmittäskö tärkkelys.
ellauri143.html on line 1747: Lopullisesti kyllästyin homojutku Harariin sen kirjan Homo Deus ansiosta. Mulkero ja talousliberaali pääoman luottomies se oli aiemmissakin väsäyxissä, muzen syvällinen kusipäisyys kävi ilmiselväxi etenkin tässä Homo Deus suolloxessa. Huomisen lyhyt historia hyvinkin, lyhyestä virsi kaunis. Vannoutuneena suklaaosaston miehenä se peukuttaa täpinöissään into piukeena tollasta kuolematonta koneapinaa, jonka voi vetää käyntiin selässä olevasta avaimesta, minkä jälkeen se paukuttaa symbaaleja yhteen kunnes veto loppuu. Vaan ei hätää, kierretään vieteri taas piukalle, niin meno jatkuu hamaan maailman tappiin asti. (Mikä tappi ei tosin enää ole apinoiden kohdalla kovin kaukana.) Ei tarvi siihen naisia eikä kohtuja, sen voi väsätä jossain koeputkessa ja siihen väkertää vielä kaikenlaista varaosaa, esim kalansilmät. Mitäs täällä tapahtuu? Eikai vaan duracell puput puuhastele turhanpäiväisessä lisääntymistoimessa? Se on vanhanaikaista, nyt trendataan me transuapinat. Avainta reikään, se tuntuu mukavalta, tekee kutaa kun tehdään vaijeritemppu selkäpuolelta.
ellauri144.html on line 850: cual en un libro abierto, surge la letra negra Kuin avoimessa virsikirjassa kirjaimet
ellauri151.html on line 210: 12. maalisk., S. 92, Juran juurella, kansikuvan esittämässä paikassa, vaikka vähälumisemmassa, pastori vihdoin näyttää Kertulle mitä sillä on viitan sisällä, dans toute sa gloire, juhlakunnossa. Kertun virsikirja on sopivasti levällään. Eikun laulamaan.
ellauri161.html on line 275: – Tällaisessa uskonnon vastustamisessa on nykyään jotain väsynyttä ja alistunutta. Ikään kuin vanhat arvot, kuten Suvivirsi, haluttaisiin ”konmarittaa” pois nurkista vain pois heittämisen ilosta, kun ”ei ole ollut käyttöä viime vuosina”…
ellauri161.html on line 795: Jorin mielestä Ambrosius oli tylsimys, kristittyjen kikhernekauppias. Mutta sen virsistä se piti. Vilkaistaanpa sitten niitäkin. Tässon 1 aika lyhykäinen.
ellauri163.html on line 96: Mooseksen virsi, Mooses saa nähdä Kanaanin maan (32)
ellauri163.html on line 176: Moosexen lähtövirsi.
ellauri163.html on line 624: Vittu nää pallokalloapinat on tismalleen samanlaisia tänä päivänä kuin ne oli pentateukin aikana, ja varmasti kymmeniä tuhansia vuosia sitä ennenkin. Kavereita petetään ja vihollisen elävää voimaa vähennetään, suojellaan omia poikasia ja syödään eläimiä, ja väliin aina pyllistetään oikeille ja kexityille herroille, lauletaan helkavirsiä ja tapaillaan noitavaimoja. Ei tää tästä muutu mixikään, ja mixkä muuttuisi, tälläisestä pallokallot pitävät, tälläisessä maailmassa viihtyvät.
ellauri164.html on line 126: Näin vilauxen käännöxestä hyvään ja onneen, pelastuxesta. Pystynkö kuvaamaan sen vision, helvetin ilma ei siedä virsiä! Siinä oli miljoonia sharmantteja otuxia, sulava spirituaalinen konsertti, voima ja rauha, jaloja pyrkimyxiä, ties mitä.
ellauri181.html on line 121: Monille Kafkan teoxille on tunnusomaista synkkyys, ahdistus ja unenomaisuus. Taas näitä virsikirjan lisälehtiä. Porukat lukee näitä angstaustarinoita kuten muitakin genrejä kulloiseenkin tarpeeseen.
ellauri182.html on line 84: As the story progresses, Mikage thinks about and confronts major issues in life: death, hope, friendship, loneliness, and love. (Cf. Pilin vastaava lista virsikirjan lisälehdistä edellisessä albumissa. Montako erilaista apinan elettä ja pierua näihin tarvitaan?
ellauri206.html on line 430: rukousta? Kannattaisi, se on lyhkäsin koko virsikirjassa. Ehkä olet rukoillut vilpittömästi
ellauri216.html on line 970: Vuoden 1939 matkailukausi oli Vanhassa Valamossa ollut tavallista vilkkaampi. Sodan mahdollinen syttyminen näkyi mm. siinä, että luostarin ruokavaroja ryhdyttiin luetteloimaan ja säännöstelemään, kun aiemmin esim. teetä ja sokeria oli aina ollut vuoden tarvetta vastaava määrä. Luostariin tuli myös kaksi luterilaista sotilaspappia, jotka järjestivät ehtoollistilaisuuden Uuden Jerusalemin skiitan kirkkoon. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Valamoon kuuluvassa kirkossa veisattiin luterilaisia virsiä. Tzort vazmi, kak strashno!
ellauri217.html on line 258: Yasser Arafat olikin egyptiläinen ellen väärin muista mokkeri Steinbockin kirjasta. No helkkari, se oli palestiinalainen Gazasta! Tyypillistä farisealaista vääristelyä. Tässä se on Harry Potter tyyppinen velho eli peikkomies. Ilmeisesti niinkö tiedemies. Jaaha, nyt marssitetaan sadun misu esille, nätti vaikka huppu päällä toistaisexi. Pitää popup kahvilaa tossa vastapäätä. Nimi oli Ratafia, Fittavaan tai jotain sellasta. Se ei nyt ole niin tärkeetä. Arafat tahtoo selata luonnon suurta kirjaa niin kauan kun virsikirjan kannet ovat auki. Endoscopy fuck the pussy, to get the cervix point of view. It´s not strange for a bastard to look with all his force for an ancestor. Jöns-setä on tästä esimerkkinä.
ellauri242.html on line 92: Oehlenschläger on 1819 kirjoittanut tekstin Tanskan kansallislauluun "Der er et yndigt land". Yksi hänen kirjoittamansa runo on virtenä Tanskan kirkon virsikirjassa virsi 537 "Lær mig, o skov, at visne glad sekä Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 304 "Lär mig, du skog, att vissna glad", Niilo Rauhalan 1996 suomentamana: "Tahtoisin kerran kuihtua". Virsi sisältyi Oehlenschlägerin kirjoittamaan romanttiseen kertomukseen Eremiten vuodelta 1813. Rauhalalla on vaimonsa Leenan (o.s. Tulkki) kanssa ainakin kymmenen lasta. Eipä Niilolla ihan heti nuupahtanut!
ellauri263.html on line 94: Muun muassa katolinen Barukin kirja sisältää kuudennen luvun, Jeremian kirjeen, joka on itäisen ortodoksisuuden Raamatussa omana kirjana. Kummatkin lukevat Barukin kirjan profeetallisiin kirjoihin Jesajan, Jeremian, Valitusvirsien, Hesekielin, Danielin ja kahdentoista pienen profeetan joukkoon.
ellauri263.html on line 221: Avot (tunnetaan myös nimellä Pirkei Avot, Isien Opetukset, ja Vot perkele, tuota ne tekkööt, sano lukkari kun tyttö virsikirjan puotti.)
ellauri264.html on line 273: Valitusvirsiä käytetään juutalaisuudessa nykyään joidenkin psalmien ohella Jerusalemin Itkumuurilla valitettaessa. Kristinuskossa valitusvirsiä käytetään katolisen ja anglikaanisen kirkon tenebrae-palvelussa.
ellauri266.html on line 195: Iloize Hilarios. Oi Hilarios ja Proklos, koristettuna tuliaseella | te kilvoittelitte ja tulitte Kristuksen rikoxesta osasyyllisiksi. | Te taivaallisesta kunniasta osalliset | ja armolahjoilla loistavat, teille me huudamme: | Kunnia Hänelle, joka teidät vahvisti, kunnia Hänelle, joka teidät seppelöi, || kunnia Hänelle, joka kauttanne parannusta vuodattaa. Luikauttakaa kiitosvirsi vaikka.
ellauri276.html on line 891: Se mitä jenkit saavat aikaan sokeroimalla näitä melko masentuneita luterilaisisia virsiä näkyy seuraavasta gospelcoverista Johanin "Vi prisar dig" biisiin. Sokeroinnin jälkeen ne palaavat sveduihin sokerrikuorrutettuina:
ellauri285.html on line 125: El Alin koneessa ei tarvinnut kuulla humalaisten örinöitä eikä naisten odotuksenkiimaisia naurunhiihahduksia vaan reippaasti laulettuja virsiä. Oli johtajina pappeja ja seurakuntasisaria, ja omaa ryhmäänsä vetämässä entinen nyrkkeilijä Purtsi Purhonen.
ellauri288.html on line 576:
Jumalan kämmenellä -virsi päätti Kanalan siunaustilaisuuden.

ellauri308.html on line 303: Kuusisen tunnetuin runo on vuonna 1920 ensi kerran ilmestynyt ”Torpeedo”. Se kertoo valtiontarkastusviraston viraltapannusta johtajattaresta Tytti Yli-Viikarista. Hän myös kirjoitti kansainvälisen työväenliikkeen tunnuslaulun Kansainvälisen (Internationale) suomenkieliset sanat yhdessä Yrjö Sirolan, Sulo Wuolijoen ja Pertti Uotilan kanssa vuonna 1905. Parasta laulaa kerta virsikirjan kannet ovat auki, tuumi Yrjö Sirola naida naputellessaan korkokenkäistä Aino Sarolaa.
ellauri313.html on line 563: Uudenvuodenpäivä on joulun oktaavi, kahdeksas päivä joulusta. Päivän alkuperäisenä aiheena on Jeesuksen ympärileikkaus, jonka yhteydessä hän sai nimensä (Jeshua); se merkitsee ”Herra pelastaa”. Lavaterin sepittämä virsi 40 on yhtenä vaihtoehtona päivän virreksi.
ellauri313.html on line 567: Suomalaisessa virsikirjassa on yksi Lavaterin virsitekstiin pohjautuva virsi: numero 40 "Oi nimi kaikkein suloisin" (O süssester der Namen all), jonka on suomentanut Julius Krohn 1880. Se otettiin virsikirjaan 1886.
ellauri313.html on line 598: Felix sävelsi hienoja protestanttisia virsiä. Sen isoisä oli Moses Mendelssohn, kuuluisa juutalainen filosofi. Sen isä Abraham oli luopio, jonka äiti teki perinnöttömäxi. Se ize oli kastettu protestantixi, mistä sille tuli paljon harmia.
ellauri313.html on line 612: Hebrew Melodies on Lord Byronin 30 runon kokoelma. Byron loi ne suurelta osin säestämään Isaac Nathanin säveltämää musiikkia, joka soitti virsimelodioita, joiden hän väitti (virheellisesti) olevan peräisin Jerusalemin temppelin palveluksesta. Esim. Nathanin "My Soul is Dark" perustuu oikeasti saksalaiseen lieder-tyyliin. 1 niistä on nimeltään She walks in beauty. "She Walks in Beauty" sopii hyvin synagogahymniin Adon Olam, josta taitaa olla jo joku paasaus.
ellauri315.html on line 198: Kukkonen Anssi, kers. kuoli noin klo puoli. Hänen vanhempansa olivat Kouvolasta. Lähetti terveisiä. Saarijärvi, Paavo, pion. kuoli omien tulesta. Friendly fire. Oli sanonut ettei tahtoisi mennä etemmäxi, tuntui pahalta. Päivän lehti ja paketti serkultani Laina Pekkariselta, sukat, käsineet karamelleja, Niveaa ja partasaippuaa. Ei vieläkään tietoa vaihdosta. Soittelin korsussa pianontapaisella virsiä. Saxalaiset ovat saaneet motista vankeja 500K. Hyvä tulee. Uskokaa että Jumala on olemassa ja ohjaa tiemme.
ellauri321.html on line 501: Mut hei täähän on se Horation hautajaisvirsi, jonka P.A. Hannikainen ja V.A Koskenniemi suomensi?!
ellauri330.html on line 157:
Yksinäisiä naisia ja muutama mies Noormarkussa virsikirjat avoinna.

ellauri335.html on line 231:

Aamuvirsi


ellauri335.html on line 233: Heräsin myterään marraskuiseen aamuun taas. Seijan puolelta loisti valohehku sen lukiessa kansi auki puhelimen aamuvirsiä. Siitä lähti liikkeelle tämä paasaus.
ellauri335.html on line 244: Paremmin nyt lähtiessämme aamupiikille Koskelan vanhusasemalle sopii meille aamuvirsi 538 ja siihen liittyvä kevyt rollaattorishuffle. R-kioskin kohdalla työnsi punaista rollaattoria vanhus jolla oli väriin sointuva punainen pipo ja kassi jossa luki Happy Holidays. Punainen pipo oli myös neljän alakoululaisen tytön remmissä pikku mutiaisella, joka ei päässyt kurkistamaan ryhmän blondin kuningattaren kalliiseen kännykkään. Tulee mieleen Deborah Feldman, unorthodox. Sen luokalla oli 5 Deborahia, koko koulussa niitä oli sata. Kuten muistamme, Debra oli juutalainen tuomari ja esinahka-Joosuan chickenimpi aisapari.
ellauri339.html on line 178: Seijan lukemassa, Sally Salmisen väsäämässä kirjassa piti laulettaman tämä virsi jäihin pudonneelle lapselle. Mutta mikä sen nimi on ruåzixi? Nyt kun olis Olavin toimittama ekumeeninen laulukirja käsillä, siellä se olisi numerolla 555. Mutta kun se taitaa olla maalla. Laulun on jokatapapaukauxessa sepittänyt Lina Sandell, joka oli Pohjoismaiden tuotteliain virsinikkari. Lina oli erehdyttävästi Hessu Hopon näköinen. Vain tötteröhattu puuttuu.
ellauri340.html on line 116: Vähän jäi Laschilta lyhyexi virsi kaunis. Three score and ten on apinalle mitattu elinvuotten määrä. Meiltä se meni rikki vuosi sitten, ja sen kyllä huomaa. Se seisoo psalmissa 90, jossa mm. todetaan:
ellauri343.html on line 94: Pitäjästä kerätyt kansanrunot muodostavat yli kolmasosan Suomen kansan vanhojen runojen toisessa osassa julkaistuista Aunuksen runoista. Repolan kylissä kävivät runonkeruumatkoillaan Elias Lönnrot vuonna 1832, M. A. Castren 1839 ja D. E. D. Europaeus vuosina 1845–1846 sekä myöhemmin muun muassa A. A. Borednius ja Klaus Karttunen. Koko Aunuksen parhaana runonlaulajana pidetään Omelian kylässä asunutta Simana Olekseine Kyöttistä eli Kyöttiä, jolta on tallennettu muun muassa Lemminkäisen virsi ja harvinainen Ahdin ja Kyllikin runo. Rikas runoperinne oli myös Lentierassa, jossa sen tunnetuimmat edustajat kuuluivat Nili Nesterisen sukuun.
ellauri359.html on line 205: Kuolemapäivänä (12. elokuuta 1827) Blake työskenteli hellittämättä Dante-sarjansa parissa. Lopulta, kerrotaan, hän lopetti työskentelyn ja kääntyi vaimonsa puoleen, joka oli kyyneleissä hänen sängyn vieressä. Blaken sanotaan huutaneen häntä katsoessaan: "Pysy Kate! Pysy sellaisena kuin olet - minä piirrän muotokuvasi - sillä olet koskaan ollut minulle enkeli." Saatuaan valmiiksi tämän muotokuvan (nyt kadonnut), Blake (70vee) laski työkalunsa (lyijykynän) ja alkoi laulaa virsiä ja säkeitä.
ellauri370.html on line 431: Av-kuukautta edeltävän tammuz-kuukauden 17. päivän paastosta alkaa suruaika, joka huipentuu tiša be´avina. Nämä kolme viikkoa ovat erityinen katumusaika ja niiden aikana ei solmita kihlauksia tai avioliittoja. Tavan mukaan yhdeksänä tiša be´avia edeltävänä päivänä liharuokien ja viinin nauttiminen ei ole sallittu (sapattia lukuun ottamatta) Temppelin lihauhrien muistoksi. Tiša be´av on jom kippurin tapaan 24 tunnin paasto ja silloin luetaan Valitusvirsien kirja.
ellauri372.html on line 216: Maria Epämakulatuuri -fransiskaanien veljille opetetaan puolan perusteet, jotta he voivat laulaa Kolben laulamia perinteisiä virsiä hänen äidinkielellään. Vuonna 2000 National Conference of Catholic Bishops (USA) nimesi Marytownin, jossa asuu fransiskaanien luostariyhteisö, St. Maximilian Kolben kansallispyhäköksi. Marytown sijaitsee Libertyvillessä, Illinoisissa. Siellä on Kolbe Holocaust -näyttely. Vuonna 2023 meksikolainen tuotantoyhtiö Dos Corazones Films julkaisee animaatioelokuvan Max, joka kertoo osan tämän papin elämästä.
ellauri372.html on line 248: Idumea oli liiviläisten ja latgallien sekaisin asuttama muinaismaakunta Latviassa. Nimitys Idumea tulee ehkä liivin kielen itäistä maata tarkoittavista sanasta idumaa. Idumean keskus oli Straupen kaupunki, jonne tuli myös alueen ensimmäinen kirkko. Idumea mainitaan Henrikin Liivinmaan kronikassa, jossa siitä puhutaan paikallisten käännyttämisen yhteydessä. Maakunnan on oletettu muodostuneen 1000-luvulla ja sen asema itsenäisenä alueena päättyi vuoteen 1206, jolloin se joutui Saksalaisten ristiretkeläisten käsiin. Valitusvirsissä Uusimaa sijoitetaan Idumean alueelle.
ellauri386.html on line 542: Skovoroda syntyi Ukrainan pienviljelijäperheeseen Tšornukin kylässä Lubnyin rykmentissä, kasakkahetmanaatissa. Vuonna 1708 kasakkahetmanaatin alue liitettiin Kiovan kuvernöörikuntaan, vaikka kasakoita ei suorastaan likvidoitu, Venäjän valtakunta (nykyinen Poltavan alue, Ukraina), vuonna 1722. Hänen äitinsä Pelageja Stepanovna Shang-Giray oli suoraan sukua Şahin Giraylle ja hänellä oli osittainen Krimin tataarin syntyperä. Hän oli opiskelija Kyiv-Mohyla-akatemiassa (1734–1741, 1744–1745, 1751–1753), mutta ei valmistunut. Vuonna 1741 hänet vietiin 19-vuotiaana setänsä Ignati Poltavtsevin johdosta Kiovasta laulamaan keisarilliseen kuoroon Moskovaan ja Pietariin ja palasi Kiovaan vuonna 1744. Vuodesta 1759 vuoteen 1769 hän opetti keskeytyksin sellaisia aineita kuin runoutta, syntaksia, kreikkaa ja etiikkaa Kharkov Collegiumissa (kutsutaan myös ukrainalaisemmin Kharkiv Collegiumiksi). Hyökkäyksen jälkeen hänen semantiikan kurssilleen vuonna 1769 hän päätti luopua opettamisesta ja tyytyi säveltämään virsiä. Häntä kuvailtiin taitavaksi soittajaksi huilussa, torbanissa ja kobzassa.
ellauri389.html on line 463: Cowper tunnetaan virsirunoilijana. Hänen tunnetuin virtensä on "There is a fountain fill'd with blood". Sen hän on kirjoittanut vaikean masennuksen jälkeen. Virsi julkaistiin alun perin 1772 Richard Conyersin kirjassa A Collection of Psalms and Hymns, from various authors: for the use of serious and devout Christians of all denominations, ja vuonna 1779 se julkaistiin Olivia Newton-Johnin ja Copwerin yhdessä julkaisemassa Oldie Hymns -kirjassa otsikolla "Praise for the fountain open". Se oli merkittävimpiä 1700-luvun evankelikaalisia laulahduxia. Se on hengellisen laulukirjan n:o
ellauri389.html on line 464: 296 On verilähde sydämen Nyt auki Jeesuxen (There is a fountain filled with blood drawn from Emmanuel´s veins). Olivia Newton-John muuten kirjoitti hymnin "Amazing Grace". Siinä on kanssa eri hyvä virsikappale.
ellauri389.html on line 466: John Newton (4. elokuuta 1725 Lontoo – 21. joulukuuta 1807 Lontoo) oli englantilainen merimies, orjalaivan kapteeni, orjakauppias sekä myöhemmin anglikaanisen kirkon pappi, virsirunoilija ja tunnetun virren ”Amazing Grace” kirjoittaja. Newtonin äiti kuoli, kun John oli seitsemän vuoden ikäinen, ja hän joutui lähtemään iskän orjalaivaan töihin laivapojaksi. Hänestä kehittyi vuosien mittaan raaka ja häikäilemätön nuorukainen. Jo nuorena hänestä tuli laivanomistaja, joka kuljetti orjia Afrikasta Amerikkaan. Se oli niin ikävä tyyppi että sen liikekumppanit kerran kylästyivät siihen ja möivät sen jollekin länsiafrikkalaiselle prinsessalle orjaxi. Yhdellä tällaisella matkalla vuonna 1748 joutui hänen huonokuntoinen laivansa kovaan myrskyyn Irlannin merellä. Hän joutui kamppailemaan myrskyn kourissa yksitoista tuntia, mutta selviytyi myrskystä. Newton lupasi parantaa tapansa jos ei uppoisi. Laivan pysymisen pinnalla hän koki osoituksena Jumalan armosta, joka kohdistui nimenomaan häneen, mutta vähän myös kaikkein jumalattomimpiin värillisiin ihmisiin kannen alla, ja tämä kokemus muutti hänen elämänsä. Järkevänä miehenä hän kuitenkin jätti orjakaupan vasta kuuden vuoden kuluttua jäädessään eläkkeelle. Hän jäi töihin Liverpoolin satamaan ahtamaan orjia, mutta pian hän alkoi opiskella teologiaa ja valmistui papiksi ja määrättiin hoitamaan pientä Olneyn seurakuntaa. Siellä hän tutustui runoilija William Cowperiin ja yhdessä he julkaisivat 1779 Olney Hymms -nimisen kokoelman lauluja, josta tuli yksi merkittävimpiä 1700-luvun evankelikaalisista laulu­kokoelmista. Sen 349 laulusta Cowper oli runoillut 67 ja loput Fig Newton. Virrellä "Amazing Grage" on liittymäkohtia hänen kokemaansa myrskyyn ja siitä selviytymiseen. Vähän sama legenda kuin Martin Luderilla, quod vide. Amerikkalaiset pitävät siitä erityisesti, sillä se ilmaisee amerikkalaisia perusarvoja olematta yhtä jingoistinen kuin America the Beautiful tai Star Striped Banner. ("By Jingo!" on brittiläinen vastine sanalle "Jösses!".)
ellauri389.html on line 468: Tultuaan institutionalisoiduxi hulluuden vuoksi Cowper löysi turvan kiihkeästä evankelikaalisesta kristinuskosta. Hän epäili edelleen pelastustaan ​​ja uskoi unen jälkeen vuonna 1773 olevansa tuomittu ikuiseen kadotukseen. Hän toipui siitäkin ja jatkoi uskonnollisten virsien kirjoittamista.
ellauri390.html on line 604: Gut ist nicht gut genug, man will etwas mehr. Let good enough alone, I would say. Paras on hyvän vihollinen, totta Mooses. Nää kirjat myivät varmaan hyvin six koska ne on näin lyhkösiä. Tyhmempikin jaxaa ne läpi tavata. Coelhon niteet on näihin verrattuna tiiliskiviä. Lyhyestä virsi kaunis kun on lattapäiset lainehilla.
ellauri395.html on line 281: ”Korah, vanhoissa Raamatun käännöksissä Koorah tai Kora, on kahden Vanhan testamentin henkilön nimi. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Korah oli Esaun ja Oholibaman poika (1 Moos. 36:5), joka taisteli Israelia vastaan ja sai Jumalan vihan päälleen (Mal. 1:3). Toisessa Mooseksen kirjassa Korah oli Jisharin poika (2. Moos. 6:21), joka kapinoi Moosesta vastaan. Näiden ansiosta nimestä Korah on tullut konnamaisten hahmojen nimi. Psalmeista yksitoista on koorahilaisten sukujen virsiä.”
ellauri401.html on line 540: Pääsiäissunnuntai oli juhlapäivä. Kello 12 pidettiin Kansallisteatterissa Vuosijuhla, jonka pääsyliput olivat nytkin huonoimpiakin pylvääntauspaikkoja myöten loppuunmyyty. Arvokkaan ohjelman aloitti torvien soitto, jonka jälkeen Bertha Lindberg lausui Eino Leinon Helkavirsien. styken ”Marjatan reikä”. Sen jälkeen Georg Ots ja Georg Malmstén esittivät katkelman Aida-oopperan kolmannesta näytöksestä. Trio Joulukalenteri esitti Erkki Melartinin uudet sävellykset Barcorolan ja Meditaation. Pekka Ervast piti palopuheen EU:n puolesta. Juhlan lopuksi Hilda Pihlajamäki ja Jussi Snellman esittivät jälkimmäisen runomittaan suomentaman André Dumasin yksinäytöksisen näytelmän Läheinen ikuisuus.
ellauri412.html on line 761: Valitusvirreksi tämä oli tehty, ja valitusvirsi tästä tuli.
ellauri420.html on line 525: Toinen tarina kertoo, että Atys, Cybelen pappi, pakeni metsään paetakseen Fryygian kuninkaan herkullisia syleilyjä, mutta hänet otettiin kiinni ja siitä seuranneessa taistelussa hänen takaa-ajajansa hukkasi killuttimensa. Kuoleva kuningas kosti itsensä aiheuttamalla saman onnettomuuden Atysille. Cybelen papit löysivät Atysin kuusen alta, sillä hetkellä hän oli vanhentumassa. He kantoivat hänet jumalattaren temppeliin ja yrittivät palauttaa hänet henkiin, mutta turhaan. Cybele määräsi, että Atyksen kuolemaa piti itkeä joka vuosi juhlallisin valitusvirsin ja että tästä lähtien hänen pappinsa olisivat eunukeja.
xxx/ellauri027.html on line 874: Löftena kunna ej svika är en psalm där varje vers avslutas med den välkända strofen: "Himmel och jord må brinna, höjder och berg försvinna, men den som tror skall finna, löftena de stå kvar." Se on myös Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 254 (Pettikö hän lupaukset, pettikö milloinkaan?). Retorinen kysymys.
xxx/ellauri068.html on line 263: Ambomaalla Rautanen toimi yli viisikymmentä vuotta, 1880 Olukondaan perustamansa lähetysaseman johtajana, raamatunkääntäjänä sekä pitkäjännitteisessä opetus- ja kasvatustyössä: ensimmäiset ambomaalaiset papit vihittiin 1925. Rautasen käännöstyö käsitti erityisesti vuonna 1892 ilmestyneen ndongan-kielisen virsikirjan. Rautanen oli myös tunnustettu virsirunoilija ja kansatieteilijä, joka antoi arvoa ambomaalaisten omalle kulttuurille. Hän keräsi kasveja, teki säähavaintoja ja toimitti esineistöä mm. Kansallismuseoon.
xxx/ellauri087.html on line 446: Riimi tuli Eurooppaan arabeilta joille se oli luontaista, koska arabia on nonkonkatenatiivista ja loppupainoista. Riimit ovat automaattisesti tärkeitä ja tuoreita. Mixi sitten frankit otti riimit saraseeneiltä? Kai se oli muotia ja ne matki niiden trendikkäitä balladeja. Protestanttihihhulit siirsi riimit iskelmistä virsikirjaan, joka levitettiin käännöksinä pohjolaan. Riimi eli loppusointu on suomessa vieraslaji, invasiivinen ukonputki jota Vaakku ajoi kuin putkeen käärmettä. Putkihommat oli sille mieluisia, vaikka piipunrassi olikin. Vaakku matki nazisympparina Schilleriä ja Goethea.
xxx/ellauri091.html on line 39: Hilja Haahden päiväkirja on kuin Kummelin virsikirjan lisälehtiä. Kategoriasta paatumus, lankeemus ja pelastus. Hilja odotti kesälomalla Hämeenlinnan lakanoilla peitetyssä kodissa vanhempia, pelasi itsensä kanssa tikkupeliä ja luki Iäisyysaatelmia. Voi kun olisi tuntenut John Mottin jo silloin pienenä! Ei sittenkään, se olisi ollut liian väkevää lääkettä.
xxx/ellauri091.html on line 160: Haahden runoilua löytyy myös virsikirjasta. Hänen suomentamiansa tai uudistamiansa ovat virret 30 Maa on niin kaunis, 320 Sinua, Jumalaa, 342 Niin ihanaa on ylistää, 508 Valkeus kirkas päällä synkän maan sekä 594 Käy aavaa merta purtemme. Tunnetuimpia virsiä on Haahden runoilema 548 Tule kanssani Herra Jeesus sekä 549 Pidä kiirettä, mä meinaan tulla jo.
xxx/ellauri091.html on line 259: Siinä odotushuoneessa selailtiin virsikirjoja ja veisattiin. Tähän esim yhdyin sydämmestäni, vaikka tilaisuutta ennen:
xxx/ellauri116.html on line 540: Narsistista irti pääsemisen avainasemassa on izetuntemus. Sokrates sanoi tunne izesi, ja tunnusteli samalla nuorukaisia vaipan alta kädellä. Se oli pederasti. Tollaisia pitäis sitten uskoa. Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon. Pahinta on että elintaso saattaa muuttua ja sosiaalinen asema. Onko vapaus sittenkään sen arvosta? Suruprosessiin kuuluu paljon surua, vihaa, masennusta, ahdistusta ja häpeää. Tukku virsikirjan lisälehtiä. Häpeä on kulttuurissamme ylikorostettua, niinkuin pikku japanilaisilla.
xxx/ellauri121.html on line 360: Käsineiti (1985) on kirjoitettu samoihin aikoihin kuin Maare Tammin Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma (1988), jonka sain ilmaisexi Sysmän kirjakyläpäiviltä. HBO:n sarja (2016)on samaa nykyaikaa kuin Lastenkokoinen kazomuskasvatus (2020). Käsineiti-kirjan Soul Roll -rukousmyllystä voi valita 5 aiheen joukosta: rikkaus, terveys, syntymä, kuolema, ja synti. Aiheittain kuin virsikirjan lisälehdet: synti, ahdischtus. Tammin kirjan luvussa Pikkulapset ja rukous mainitaan Pyyntörukous, Kiitosrukous, Tunnustusrukous, Sairaus ja muu vaara -rukouxet, Altruistiset rukouxet, Rituaaliset rukouxet, ja Vastausta vaille jääneet rukouxet. Tää viimeinen ei ole oma laji, vaan sisältää kaikki edelliset. Jo hyvin aikaisin lapsi oivaltaa, että kaikkiin rukouxiin ei vastata. 4-5 vuotiaana lapsi uskoo että taivaan iskä unohti kun sillä on niin paljon töitä. 6-7 vuotiaat ovat hyvin vihaisia ja lakkaavat uskomasta koko pelleen. (Mä olin muistaaxeni 9v.) Noin 8-9 vuotiaina lapset uskovat, että niiden rukouxet oli huonoja. Rukoile paremmin. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Vittu tietysti, mixi siis edes vaivautua. Käsineidin porukat on uskonnollisesti kehittymättömämpiä kuin Tammin lapsoset. Myllyissä ei ole kuin pyyntö- sairaus- ja muu vaara -rukouxia. Tammin kakarat on täysinoppineita teologeja, tai Maare Tamm on ainakin. Hengellisesti kypsälle ihmiselle rukous on vaan elämän kolhujen nöyrää vastaanottamista ja kiitollisuutta siitä mitä annetaan. Herra antoi, herra otti, kiitetty olkoon herran nimi. Ottaa antaa, kanankakan kantaa. Lastenkokoisessa ei rukouxia enää pidetä, on vaan aamunavauxia. Heräjä, mixi nukut herra? (Psalmi 44:24).
xxx/ellauri130.html on line 687: Olen toukan kotihirsi, lyhyestä kaunis virsi.Unto KupiainenMKILL!
xxx/ellauri139.html on line 823: Päävika näyttäs olevan toi nihilismi eli uskonnottomuus kimaramaisesti yhtyneenä jenkkiläiseen "sää pystyt vaikka mahdottomaan" charity-supermiesajatuxeen. Terveet on tyhmiä kun ne ei tiedä sitä, köyhä vinttikerran väki tyhmiä kun ne aina valittavat ("iänikuinen virsi"). "Olen kieltänyt Matrjonaa korjaamasta sitä pois. Minua on aina toteltu." Väärä kombinaatio! Missä luotto, missä positiivisuus? On oltava Korean, cool and Christian. Surikov on syypää omaan köyhyyteensä.
xxx/ellauri139.html on line 863: Mut Millevoyen vahvuusalue oli valitusvirsissä. Sen 10. kokoelma jossa oli Mamman rakkaus, Hylätty majala, Tuhottu halko, Lupaus, Matkamuisto,. Kuoleva runoilija ja Lehtien putous, on sen talangin täydellisin ilmaus.
xxx/ellauri139.html on line 867: Millimolli jolla oli izelläänkin varoja rakasti eleganttia ja vähän ylellistäkin elämää. Jean-Baptiste Sanson de Pongerville sanoi eze muutti keisarin rahalahjat pikaisesti lyxihevosiin, vaunuihin ja upeisiin huonekaluihin. Sen horjuva terveys ärkkyi maailmallisessa sutinassa ja tunteilussa jota vaati salarakkaudet. Loistavasta seurapiiristä se löysi vakavan kiintymyxen, mutta siihen liittyvä käsi oli kielletty ajosuunta, isä sanoi eze mieluummin näkee tyttärensä kuolleena kuin kynäilijän vaimona. Neitonen kuolikin Millimollin ja Millimolli hyvin surullisena piiloutui Ville-d'Avrayhen missä se sävelsi 2 kokoelmaa valitusvirsiä nimillä Soutukahdexikot ja Aloituskymmeniköt. Et hyväxi kääntyi tämäkin takaisku.
xxx/ellauri139.html on line 872: Pikku sävellys eläinsatugenressä, Eginardin Emma, oli hyvinkin suosittu Empire piireissä; se oli mallikasta sentimentaalista trubaduuri kamaa, joka on nykyään aivan pasee. Runoilija on enempi mukavuus alueellaan Sulamitissa, eroottisessa puodissa joka matkii korkeata viisua, ja joissain krekuilta kopsituissa valitusvirsissä joissa on Andre Chenier coveria.
xxx/ellauri149.html on line 47:
E.S. ennen-jälkeen kuvissa. A? A vot perkele tuota ne tekkööt sano lukkari kun tyttö virsikirjan puotti. Huikeaa settiä leipääntyneellä äänellä. 2025 Eskin vaaleneva pääkallo paistaa takatukasta.

xxx/ellauri166.html on line 186:

14. Aamu- ja ehtoovirsiä.


xxx/ellauri174.html on line 458: Sähköasentaja keräsi itsensä hetken, sitten: ― Ikuistaa yksi rakkauden tunti, ― kaunein, ― esimerkiksi se, jossa molemminpuolinen lupaus katoaa ensimmäisen työnnällyxen alla, oi! lopeta se ohimennen, korjaa se ja määrittele itsesi siellä! ilmennä hänen henkeään ja hänen viimeistä toivettaan! eikö se olisi kaikkien ihmisten unelma? Eikö parhaat ole ne kolme sanaa heti erän alussa: syönnä, maxoin runsaasti? Ize asiassa bylsintä on aika lailla typ toisto tyylikeinona, mutta näyttää silti kaikille hyvin kelpaavan. Ei siinä paljon improvisoida, kun pelivälineet, pallot mailat ja pussit on aina samat, sama muna suorassa ja sama virsikirja avoinna. Jokainen apinallisesti mahdollinen asana on jo näytetty kama sutrassa. Suurin osa niistä on aika epämukavia.
xxx/ellauri175.html on line 461: Ja hänen huulensa koskettivat huulia, viimein palauttaen, mikä oli lohduttanut häntä. Hän unohti kärsimänsä pitkät kuivienvetotunnit: hänen rakkautensa nousi kuolleista. Harras virsi nousi housuista: hän on ylösnoussut! Puhtaiden ilojen herkullinen ääretön tunkeutui hänen sydämeensä, ja hänen hurmioitumisensa oli yhtä äkillistä kuin odottamatonta! Tämä yksittäinen sana oli haihtunut kuin tuulenpuuska taivaasta, hänen ahdistuneet ja ärtyneet ajatuksensa! Hän syntyi uudelleen! Hadaly ja hänen turhat kuulustelut olivat nyt kaukana hänen muistoistaan.
xxx/ellauri176.html on line 441: Amerikan mantereen valtaisa rangaistusvankila oli siirretty meidan maanosaamme, ja nyt pankkiirien ja nousukkaiden suunnaton, pohjaton, mittaamaton öykkärimäisyys säteili kuin paha ja inhottava aurinko epajumalia palvovan kaupunkimme yllä sen maatessa rähmällään pankkien saatanallisten tabernaakkeleiden edessä kuin Suomi neuvostoaikana ja hoilatessa sylki pärskyen saastaisia virsiään! Ulf! Luhistuisit, yhteiskunta! Kuolisit pois, vanha maailma! des Esseintes huudahti tuohtuneena eteensä loihtimastaan riettaasta näystä, ja tämä parkaisu keskeytti hänen ahdistavan painajaisensa.
xxx/ellauri201.html on line 108: graduaalivirsi
xxx/ellauri208.html on line 949: Toisaalta Idströmin proosa välittää postmodernia kuvaa maailmasta, jossa entiset totuudet ovat pettäneet, jossa todellisuutta on mahdotonta hallita ja jossa ulkoisen ja mielensisäisen todellisuuden väliset rajat hämärtyvät. Toisaalta esiin nousevat ennen muuta modernistiset teemat: ahdistus, kauhu ja kärsimys, nuo Anders Gärderudin virsikirjan lisälehdet. Idströmistä tulee ihmiselämän ja ihmissuhteitten raadollisten puolien – alistamisen, hyväksikäytön, väkivallan, julmuuden ja pahan olon – tarkkanäköinen ja pelkäämätön tutkija ja erittelijä. Pohjimmiltaan hänen teoksissaan on yhä uudestaan kyse rakkauden kaipuusta ja pyrkimyksestä selvitä elämässä usein ainoina suojina tunteitten tukahduttaminen ja epäonnistumaan tuomittu pyrkimys itseriittoisuuteen ja välinpitämättömyyteen. Hänen teoksensa käsittelevät yhtä aikaa modernia ja samalla ajatonta kokemusta ja antavat sille muodon. Kokemuksen luonteesta johtuen tuloksena ei ole kauneuden estetiikkaan, vaan modernin groteskin brutaaliin ja julmasti eläytymättömään estetiikkaan perustuvaa taidetta.
xxx/ellauri215.html on line 351: Mitä jäi pois Mereten rippikoululaisten riisutusta credosta? No ainakin taivas, helvetti, ikuinen elämä, sielu, jumala, synti, armo ja tuomio. Tuskin ilman niitä päästään virsikirjan lisälehdille.
xxx/ellauri225.html on line 163: Mahabrahatassa on kaikki, sanoi Norris-setä. Siitä taitaa mulla olla joku paasaus? No ei koko Suur-Intiasta, ainoastaan sen virsikirjasta eli Bhagavadgitasta (Herran veisu) albumissa 142. Se oli kanssa aivan hervotonta bullshittia.
xxx/ellauri237.html on line 144: Mummo oli muriseva ikävä vanha tonttu. Mixei jumala jo korjannut sitä luoxensa. Tai jos mummo oli tiellä siellä, alakerrassa oli tilaa kyllä. Annelin tullessa olivat Poju ja Marquetta matolla virsikirjan kannet avoinna. Välillä mummu toi lisää voileipää ja maitoa ja sitten veisattiin taas. Anneli nolostui ja päätti käydä pahanhajuisen mummon luona heti huomenna.
xxx/ellauri237.html on line 266: Johann Arndtilla on ollut huomattava vaikutus erityisesti pietismin kehityksessä. Häntä on pidetty jopa pietistisen hurskauden isänä. (Paremminkin isoisänä, isähän on jo toi Spener.) Euroopassa Arndtin Totisesta kristillisyydestä levisi laajalle myös kansan keskuuteen. Ruotsissa se oli talonpoikaisväestön keskuudessa Raamatun ja virsikirjan jälkeen yleisin teos.
xxx/ellauri251.html on line 192: Clean offering, and chaste hymns; but me the time Hieno tarjoomus, ja siveitä virsiä; mutta mullei
xxx/ellauri252.html on line 320: Uusi päivä, uudet kujeet: kirkkovuoden virsien tutkiskelua. Kirjapaja, 1982.
xxx/ellauri253.html on line 539: Kun herään on Seijalla jo virsikirjan kannet avoinna, niistä loistaa armollista valoa.
xxx/ellauri253.html on line 543: Vuoden 2017 kirkkovuoden päättyessä (se päättyy adventtiin) lisävihkoon tuli 79 uutta "virttä", eli viimeisten aikain iskelmää, kuten "amazing Grace" ja "Maan korvessa". Vanhoista virsistä puuttuu se "potku", se "groove". Ja niissä mainitaan turhan usein herran nimeä ja titteleitä, se ei trendaa enää. Me naiset lauletaan nyt toisillemme, johtoportaan pojat hyräilevät taustakuorona.
xxx/ellauri253.html on line 545: Kanttorimme eivät osaa sanoa mistä tulee hittejä, mutta ainakin tähän asti on käynyt aina niin, että joistakin virsistä on tullut suositumpia kuin toisista. Se on Herran kädessä, pohtivat kanttorimme läski tumma Johanna Lemmetyinen ja laiha blondi Ritva Hommio.
xxx/ellauri259.html on line 178: Kun Venäjän viranomaiset lakkauttivat Päivälehden sen radikaalien kannanottojen vuoksi, tilalle perustettiin Helsingin Sanomat, jossa Leino jatkoi pakinointiaan ”Teme”-nimimerkillä. Leinon ja L. Onervan suhde ei vakiintunut avioliitoksi. Pyylevöitynyt boheemi pitkine kiharoineen ja viittoineen oli mieluummin anniskeluravintoloissa työskentelevä paxu flanööri jota säväytti optimistinen ihmisyysusko ja melankolinen lapsuudenkodin nostalgia. Ei ihme että Eski kävi kuumana. Kultahatun Hyvinkää on vain muutaman peninkulman päässä Hämeenlinnasta. Helkavirsien on tulkittu heijastelevan ibseniläistä individualistista ”tinkimättömyyden eetosta” ja Nietzschen filosofiaan pohjautuvaa "pohdiskelua ihmisen kyvystä" uhmata omaa kohtaloaan. Siinä on infoa yksilön suhteesta tuntemattomaan ja kuolemaan, yksilöllisestä vapaudesta ja tiedon rajoista.
xxx/ellauri273.html on line 249:
Lyhyt virsi fedien verotusoikeudesta äveriäiden taskusta

xxx/ellauri291.html on line 111: Roddenberry kasvatettiin eteläisen baptistiksi; kuitenkin aikuisena hän hylkäsi tämän uskonnon ja piti itseään transuhumanistina. Hän alkoi näet kyseenalaistaa uskontoa noin 14-vuotiaana ja tuli siihen tulokseen, että se oli "hölynpölyä". Lapsena hän palveli kuorossa paikallisessa kirkossaan, mutta vaihtoi laulaessaan virsiä niihin usein hassuja sanoituksia. Kirjoittajauransa alkuvaiheessa hän sai palkinnon American Baptist Conventionilta "taitavasti kristillisen totuuden kirjoittamisesta ja kristillisten periaatteiden soveltamisesta kaupallisiin, dramaattisiin TV-käsikirjoituksiin".
xxx/ellauri291.html on line 219: Tasavallan taistovirsi", joka tunnetaan myös nimellä "Silmäni ovan nähneet Gloorian", "Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä" tai "Glory, Glory Hallelujah" Yhdysvaltojen ulkopuolella, on suosittu amerikkalainen isänmaallinen laulu, jonka on kirjoittanut bostonilainen retapeppu abolitionistikirjailija Julia Ward Howe (kuvassa)..
xxx/ellauri291.html on line 238: Karkeuden, mahdollisesti kunnioittamattomuuden maku" sai monet aikakauden ikäisistä tuntemaan olonsa epämukavaksi aikaisimpien "John Brownin" sanoitusten kanssa. Tämä puolestaan johti monien muunnelmien luomiseen tekstistä, jotka pyrkivät korkeampaan kirjalliseen laatuun. Tunnetuin näistä on Julia Ward Howen "Tasavallan taistovirsi", joka kirjoitettiin, kun ystävä (mahd. Abe Lincoln, mutta todennäköisesti ei) ehdotti: "Miksi et kirjoita hyviä sanoja tuohon jännittävään säveleen?"
xxx/ellauri296.html on line 473:
Silloin kun virsikirjan kannet ovat auki on veisattava.

xxx/ellauri296.html on line 682: Aulangolta ostamani 95% chokladkaka hävisi. Joko se jäi kärryyn jo kaupassa tai jäi kassittamatta kaupasta lähdettäessä. Vitun vittu kuitenkin. Ja nyt taas! Sanan monistuxessa oli pudonnut tästä albumista Patin jouzenlaulun loppuarvio, jossa totesin vaan happamasti että Patti ja sen Vuokko ovat vielä luotaantyöntävämpiä sopuisina kuin riidoissa, kun ne kilpaa kehuvat Puolan matkaa mauttomassa kodissaan, jonne ne ovat kuzuneet Apu- ja Seura-lehtien toimittajia ja turhia julkkixia, näyttävät dioja ja tarjoavat pientä purtavaa. Mieleen tulee hakematta E. Saarisen 2x-poikien "Jeromen" ja "Oliverin" 7-vuotispäivät, joilla Marimekon edesmennyt ex-omistaja, 90-vuotias moderni tanssijatar ym celeb-hahmot leikkasivat peniskakkua ja mutustelivat Hoo Moilasen paikan päällä lämmitettyjä ripsipiirakoita torikärrystä. No joka tapauksessa, sen pituinen se ja lyhyestä virsi kaunis, tiiliskivestä rumempi.
xxx/ellauri312.html on line 425:
Mehukasta panoa sakkolihalla. Pehmoinen raukea pikku pulu virsikirja auki virren 'mun tukit herra tanakasti' kohdalta, laiha kaveri rähmällään siitin kahvaa myöden tuuheassa tuherossa. On mukavaa pusia kun on keppi liossa eikä kamat vielä pussissa. Suloinen Yui Ogura (nimi muutettu, oikeasti leikisti Yi Kun *<3-€=3) pelehti työxeen, muttei videolla, on se sen verran takavuosilta.

xxx/ellauri329.html on line 321:
Paras tapa paketoida joululahja: Tämä juhlava joulumekko jättää vain vähän arvailujen varaan! Kun virsikirjan kannet ovat auki on saarnattava.

xxx/ellauri354.html on line 211: And lovers' sonnets turne to holy Psalms. Ja rakkausviisuista virsikirjan lisälehtiä.
xxx/ellauri361.html on line 251: Kun lähdemme tästä, voimme hyvällä omalla tunnolla lisätä kristillisten kirjojen joukkoon Raamatun (miinus Vanha Testamentti, joka on silkkaa juutalaisuutta), hartauskirjojen, tietoteosten, virsikirjojen, kommentaarien ja postillojen lisäksi suuren joukon hyvää ja kristillistä elämäämme rakentavaa ja vahvistavaa kirjallisuutta. Esimerkixi Lexa Paxun re-erektion.
xxx/ellauri423.html on line 243:
”Ammennan ajasta Jeesuksen kanssa, jotta pystyn tekemään kaiken muun”. Ammennä vaan Jeesus, mulla on virsikirjan kannet avoinna!

xxx/ellauri440.html on line 121: No ei vittu!? Curiouser and curiouser, Olkan toinen jukkamiäs onkin homo! Taisi olla järkiavioliitto kyseessä. Kaikki tutut perversiot tulee esiin tässä niteessä näin loppumetreillä, tosin toisilla. Mirjami tapetaan ennen aikojaan. Jalmari ottaa Matildan uudexi Mirjamixi, without benefits. Nyt alkaa Ismael vilahdella takapiruna. Kaikilla on suruja. Sherryä juodaan pikku laseista. Kuin yhteisestä sopimuxesta huulille nousi Aunen suolistama norjalainen virsi 318, jota veisattiin myös Nipan hautajaisissa:
xxx/ellauri446.html on line 595: Danielin kirjan apokryfisia tai deuterokanonisia lisäyksiä ovat vielä Asarjan rukous ja pelastava enkeli, Kolmen miehen kiitosvirsi tulessa, Susanna ja vanhimmat, sekä Bel ja lohikäärme.
xxx/ellauri452.html on line 72: Pirsig väitti s. 378 että Phaidros on susi kreikaxi. Kehtasi vielä väittää että Richard McKeon oli vahvistanut asian. Richard McKeon and the Committee on the Analysis of Ideas and Study of Methods appear under thin disguise in Robert M. Pirsig's Zen and the Art of Motorcycle Maintenance. (Mulla on McKeonin toimittama Aristotle's Basic Works jonka sivut on ohuita kuin virsikirjassa.) Zenin 20v juhlapainoxen esipuheessa Bob perui puheensa ja sanoi että susi olikin "Lycias". Moukka! se on Λυσίας, eikä sekään tarkoita sutta. AI assistentti tietää että the word "Phaidros" (Φαῖδρος) in Greek means "bright" or "radiant". Koko tää kumma luokkahuonekärhämä (rhetoric-dialectics 6-0) on aivan päätön. Bob on sekoomassa. Pian se istuu tuolinkarmilla kääkäten kuin Donald Duck: Kääk! Kääk! Pimpelipom! Todella seriös sekobolzi joka kohteli Chris poikaa tosi rumasti.
xxx/ellauri452.html on line 142: ”Ystävälläni ja kiihkeällä ateistilla Gilbert Rylella oli tapana todeta, että on olemassa kahdenlaisia ateisteja: niitä, jotka laulavat virsiä, ja niitä, jotka eivät.” Mutta oliko hän katolinen ateisti vaiko protestantti?
158