Pontena virressä on, et kutsumaton tämä vieras

ellauri006.html on line 309: Sepä pontena on virressä,

ellauri011.html on line 379: Pontena virressä aina on toistuva juoni:

ellauri019.html on line 224: Jutkut kuttu kirjaa nimellä 'Ekhah, "kuinka", joka kuvaa valitusvirren yleistä muotoa. Se on kirjan ensimmäinen sana, ja myös monet muut valituksista alkavat tällä sanalla, esimerkiksi "Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta". Roopen itkuvirsi. Samaa vanhaa virttä kuulee juuttaan maassa, Skotlannissa ja Laihialla. Muoto esiintyy myös esimerkiksi Akun itkuvirressä. Aina samaa juonta sahaa Ankat, oo-o.
ellauri026.html on line 447: Jefan pontena virressä on että E.R. oli protestanttiliikkeen kannalta vaan hyödyllinen idiootti, joka enimmän aikaa oli täysin pihalla siitä mitä se törkkäs liikkeelle. No tietysti kun se ei ize ymmärtäny kääntyä unitaarixi.
ellauri041.html on line 1872: Tanskalainen spede Piet Hein kexi miniepigrammeja, joille se antoi nimen gruk. Niitä kuiskittiin vahingoniloisina nazimiehityxen aikana ja maalattiin sen päätyttyä mietelauseina astiastoihin. 1 kuuluisimpia sanoo että se joka erottaa leikin ja tosixen ei ymmärrä kumpaakaan. Eli tää leikki leikkinä sanonta on perseestä.Siitä olen speden kaa yhtä mieltä. Muuten Pietu vaikuttaa tosi lällyltä, siinä on jotain Kierkegaardia. Mikä pahinta se peukuttaa optimismia. Kierkegaardillakin oli joku sepustus tosixen ja pelleilyn suhteesta, pontena virressä tais olla se sanonta että totta toinen puoli. Kierkegaardista mä en pidä, ja Piet Hein on aika suspekti, vaikka onkin runoilijakolleega. Plussia ja miinuseja. Miinusit on tylsää stoalaista seppoilua.
ellauri053.html on line 463: Onko Uarnen höpinä moukkamaista vai enempi houkkamaista on vaikee sanoa. Kökköä se on joka tapapaukauxes. Runoilijan tehtävä on ylistää ja kertoa, se opastaa. Niin nähtävästi ateljeerikriitikonkin. Höpinää, pöpinää, ylistystä, pikkusen salavittuilua välissä. Se on pontena virressä tässä pikku niteessä.
ellauri067.html on line 370: Niin sanottu makaronirunous on saanut alkunsa italialaisen Tifi Odassin satiirista Carmen Macaronicum (1490); makaronirunouden tunnetuin edustaja oli Teofilo Folengo (k. 1544). Sen tapaista kielten sekoittamista käytettiin aikoinaan erityisesti leikillisissä tai pilkallisissa runoissa, jollaisiin se hyvin soveltuukin. Tässä jouluvirressä ei kuitenkaan ollut kyse kieltensekoituksesta tai muusta hulluttelusta makaronirunouden tapaan, vaan laulun teksti etenee vuorotellen latinan ja jonkin muun kielen vaihdellessa. Maskun Hemminki 1605 "IN dulci iubilo, Nyt on isoi ilo / Mailman Messias Maca in praesepio".
ellauri152.html on line 270: Corydon nimi on myös paimenella kristillisessä virressä nimeltä Pastorin surunvalittelu. Kaupunki Corydon, Indiana on nimetty tästä virrestä, eikä suinkaan jostakusta homopetteristä.
ellauri285.html on line 253: Attribuutioilla tarkoitetaan päätelmiä, jotka on tehty kausaalisista suhteista tai jonkun tai jonkin ominaisuuksista. Kun henkilö käyttää sisäisiä attribuutteja, he päättelevät, että henkilö käyttäytyy tietyllä tavalla tai että tapahtuma tapahtuu enemmänkin henkilön luonteeseen liittyvien tekijöiden kuin hänen tilanteensa kontekstin vuoksi. Sisäinen attribuutio määritellään toimenpiteeksi, jossa syytetään tietyntyyppisiä tekijöitä tai kriteerejä, joita yksilö voi hallita tietyn tapahtuman syystä. Tehdessään sisäistä attribuutiota ihmiset yrittävät selittää tilanteen tai tapahtuman syyn henkilökohtaisilla tekijöillä, usein yleistetyssä mielessä. Eli taas tota oikeistolaista syyllistämistä, seppoilua hienommalla nimellä. Laahus laahustaa vetelänä perässä kun yrittäjät porhaltavat edellä, koska niillä on niin huonot dispositiot. Tai geenit, tai ne on vaan yxinkertaisesti laiskoja. Oma vika pikku sika, se on pontena tässä virressä.
10