ellauri022.html on line 652: Siat söivät vanhan miehen nahkoineen ja karvoineen. Nyt ne siat joutuu teuraalle. Mixi? Koska kuka niitä enää viizii syödä.
ellauri023.html on line 590: Mielipide-eroihin on syynsä, jotka alkaa selvitä, jos asiaa viizii tutkia vähän tarkemmin. Kaunista ei voi erottaa muista arviointijutuista, se on yhtä monimutkainen asia kuin hyvä, eikä ihme, onhan puhe hyvännäköisestä (hyvältä vaikuttavasta). Oma rakas näyttää kauniilta vaik se oisi ryppyinen. Se on yhä hyvän näköinen.
ellauri023.html on line 1087: Tää on julkkisten perusongelma, täytyy tietää kelle virnuilla ja kelle voi huutaa painu helvettiin. Eesus antoi hienosti anteex puukottajalle. Siitä Vessa-Matille tulee mieleen Sirkku-serkku, Toini-täti, Juli Auervaara, isä, käsirysy, onpa hidas ja pitkästyttävä tää jorina. Ei sixi, vaan sixi. Ploiri ei muista nimeltä Vanhan kellaria. Kauheeta. Mahtavaa, sanoo Eesus. Vessa-Matin isä teki pojilleen olumpialaisiin nimikirjoitusten keruukansion. Nykyään Vessa-Matti menee selfieen kenen kanssa vaan, ja antaa nimikirjoituxia jos vaan joku viizii pyytää. Ketä kiinnostaa? Tää tulee kestää kyllä kauan, jaxaakohan tätä loppuun asti jukertaa. Ykkösjoukkueen kakkosmaalivahti, kakkosjoukkueen ykkösmaalivahti, hoojiikoon kolmosmaalivahti, kakkosmaalivahti, läpyläpyläpy, huoh.
ellauri030.html on line 533: Sitku se oikeen makustelee tätä elämää, niin se huomaa että pelkkä tahtominen jakaantuu elämisen ja jälkipolven bylsimisen tahtomiseen. Siinä se ize jäi kyllä teoreetikoxi, tai bylsi kyllä muttei tullut lasta, paska saatto tulla kyllä. Tahtomista ei sen miälestä voi tahtoa, se vaan tulee, niinkun paska. No voi sitä vähän pidättää, jos viizii yrittää, mut Artturi ei viizinyt. Tahdon vapautta sen mielestä on esim. et jos tykkää jostain taulusta, niin voi olla tykkäämättäkin, tai jättää ostamatta ainakin. Se on melankoolista.
ellauri102.html on line 177: Hyvinä aikoina harva viizii vaivautua pimeisiin viemäreihin. Hypermarkettien muuttonallet hoitaa homman jezulleen. Mutta pahana aikana sen merkitys korostuu. Sieltä saa brändiä ja lohtua ja sopivasti turpaan. Aamen kiitos Jeesus! Hallelujaa! Aamen aamen aamen! Kiitos Jeesus! Jeesus antoi seurakunnan, jotta uskovat pitäisivät toisistaan huolen.
ellauri408.html on line 564: Luin hiljan jostain kirjailijasta joka kirjoitti kässärin missä kaikki sankarin elämänkäänteet johtui luonteesta ja ympäristöstä, ei ollut mitään vapaata tahtoa. Sen kirkkoherra isä löysi kässärin ja sanoi ei helkkarissa tällästä voi julkaista. Kuka sitten enää viizii taistella? Tyyppi tuhosi koko ms:n. Kukahan oli kyseessä? En muista.
ellauri481.html on line 166: Pietistisen liikkeen kantaisiin kuulunut August Hermann Francke koki v. 1687 kääntymyksen, jonka seurauksena hän alkoi opettamaan ihmisessä tapahtuvan, selvästi havaittavan ja koettavan, kääntymysprosessin välttämättömyyttä. Francken vaikutuksesta syntynyt Hallen pietismi alkoi kuvaamaan kääntymysprosessia armonjärjestysopin pohjalta. Prosessia kuvattiin vaiheittain etenevänä tapahtumasarjana, ikäänkuin portaina tai askelmina, jossa pelastuksen eri vaiheet tai asteet seurasivat ajallisesti toinen toisiaan. Armonjärjestysopista muotoutui kokonaisesitys siitä, mitä vaiheita ja tunteita ihminen kokee Jumalan kääntäessä hänet epäuskoisesta uskovaksi. Varhaisilla pietisteillä oppi noudatteli puhdasoppisuuden kauden teologien sisältöjä mutta tiivistyi 9-vaihteisesta vaihdelaatikosta myöhemmin pääosin kolmivaihteiseksi. .Koska parannuksen täytyi edeltää uskoa, ja uskon puolestaan tuli osoittaa voimansa pyhityselämässä, muodostui armonjärjestyksen kolmevaiheinen kaava: parannus, usko ja pyhitys. Hetkinen mixi parannuxen piti edeltää uskoa? Hölmöä, kuka viizii parantua jos mitään hyvää ei siitä ole luvassa? Vai onko pääasia sittenkin usko helkkariin? Kyl-lä! Ensin uni, sitten puhelu, uni hyvä verelle! Pahaan jumalaan on helpompi uskoa jos kazoo ympärilleen vähänkin. Armojärjestysopin sen pietistisessä muodossaan omaksuivat myöhemmin mm. Englannin puritaanit, metodistit sekä Jonathan Edwards.
xxx/ellauri114.html on line 562: Siinä se yleensä häilähtelee ykkösen ja puolen välillä. Takuulla, kai, kenties, tokkopa, no ei vitussa. Jan von Plato pilkkasi kun sanoin että mahdollisuus ja todennäköisyys on sukulaisia. Onhan ne, tod.näk. vaan heiluu alle nollasta (mahdotonta) alle puolen (tushkin) tasaan (ehkä, ehkä ei) ylemmäs (kai, varmaana) ja yli ykköseen (välttämättä). Toivo on hyvän odotusta, pelko pahan. Kuka nyt pahaan viizii uskoa.
xxx/ellauri168.html on line 317: No niin tietysti. Samoja ghost in the machine juttuja. Saman sielunostalgian jankuttaja. Hajaantukaa, ei täällä ole mitään nähtävää. Tottakai elukoistakin tuntuu joltakin, onhan niillä tietoisuus, mixei voisi olla robottipölynimurillakin jos siinä on riittävästi tekoälyä. Miten joku viizii enää/taas kuunnella tälläsiä hämärämiehiä?
9