ellauri004.html on line 1430: Korosta puhuu kuuluisin jutku monessa kohtaa. Sille jolla on, annetaan lisää, ja osattomalta otetaan pois se vähäkin. Pareton periaate pähkinänkuoressa. Ja: talenttia ei saa kaivaa maahan, on pantava tase töihin, muuten herra suuttuu. Ja niin edespäin. Musulmaanit koitti kieltää koronkiskonnan, kuten viinan, ei tullut kieltolaista mitään.
ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri042.html on line 561: Sigismund Riemastus terotti että näitä molempia tarvitaan onnelliseen elämään. Oliver Saxikäsi lisää listaan vielä toimahtavan pään. Wanhuxilla alkaa olla hakusessa kaikki. Tää toinen partapozo jutku kirjoittaa ihmisistä joilla on persoona hukassa, kolhun, kasvaimen tai viinan takia. Sen idoli oli ryssä Luria. Sen muistan opiskeluajoilta, ja Vygotskyn. Surkeita tapauxia. Potilaat, tarkoitan. Luriakin oli jutku. Ja Vygotskikin. Hyvä ihme että näitä riittää, kyllä juutalaiset on hirmu fixuja. Loputtomassa läpässä (juonipaljastus) on joku ämmä Luria.
ellauri043.html on line 1688:

miehet, naiset ja lapset sikin sokin lantakasoissa, nostaa hirveitä viinan turvottamia naamojaan:


ellauri045.html on line 292: Asiaan perehtymättömänä veikkaan viinanryystöä ja köyrimistä.

ellauri046.html on line 686: Romantiikka oli taantumuxen imperiumin vastaisku valistuxen jälkeen. Valistus löi kiilan uskon ja tiedon väliin. Usko ei ollut enää tiedon jatke (tiedoksi varmistuva otaxuma, mahdollisesti jopa piakkoinkin), vaan nyt on uskottava vastoin parempaa tietoa. Tää löi pohjan pois laahuxen toiveiden tynnöristä: lopussa ei kiitos seisokkaan, vaan life is hard and then you die. Romantiikka tuli apuun: ei tässä tarvi kaikkea niin ymmärtää, tärkeintä on tää harras tunnetila. Dette Høiere er nu det Religiøse, i hvilket Forstands-Reflexionen ender, og som for Gud Intet er umuligt, saaledes er for det religiøse Individ heller Intet umuligt. Niinpä niin. Usko on tietämisen kanssa ristiriitainen huumetila, jossa heilutaan viinan ja nappuloiden voimalla. Uskon voimalla jaxais ehkä Sööreninkin tyyppinen kukkakärpänen kärvistellä kahden hengen liitossa. Paizi ettei siltikään, koska sitä kiinnosti iskähahmot enemmän kuin misut.
ellauri051.html on line 412: I see the vast alembic ever working--I see and know the flames that Nään mahtavan viinankeittimen toiminnassa, nään maailmansodan kuumat
ellauri058.html on line 743: Olikohan yhtä kova doku. Kastoiko kurkkua myötäänsä viinanaukuilla.
ellauri061.html on line 1325: Tervon sisällöntuotanto pitää sisällään lähes täysin kertomuksia varkaista, juopoista, huorista, valehtelijoista, viinanmyyjistä, salakuljettajista, tappajista jne. Koska en itse edusta mitään em. ihmisryhmistä, ei voisi vähempää kiinnostaa roskakirjailija Tervon mielenmaisemat. Kertaus on opintojen äiti: EVVK roskakirjailija Jari Tervo EVVK.
ellauri061.html on line 1567: valui viinanhuuruisena pintaviiltelynä vessasta alas.”
ellauri093.html on line 378: Karin runon iskeviä säkeitä on vaikee suomentaa runoxi. (Ehkä sinusta, Hilja, ei minusta.) Paroni Nikolay rukoili että rakas taivaan isä antaisi päivänpaistetta, kun lakanatkin homehtuvat. Ja kazo! Jumala kuuli tämän pyynnön melkein välittömästi. Monet olivat kuitenkin jo ehtineet saada kurkkunsa käheäxi rukoilusta, Hilja mukaanlukien. Tanskasta matka vei Hampuriin tutkimaan merimiesten käymälää. Ei vaan elämää. Ei vienytkään, Teodolinda-äidin tulehtunut kohtalon sormi osoittikin takas Rauhaniemelle. Mutta kotimatkalla pääsi viinan siis flunssan käheyttämä Hilja tekemään lähempää tuttavuutta merimiehiin avuliaan merimiespapin välityxellä. Toisena apumiehenä hääri sittemmin kauppaneuvos Heikki Kestilä Kestilöiden naistenvaatehuoneelta Turusta, joiden vieraana oli Janet Breckenridge (Ympyräsuu) Rotary-stipendiaattina 70-luvulla. Ne oli Janetin mielestä karmeita tyyppejä. Mutta Janet onkin kveekari.
ellauri163.html on line 961: Ajatus ihmisen syntisyydestä muistuttaa tupakanpolttoa. Kaikki polttavat tupakkaa. Mutta sitoutumalla synnittömyyden esimerkkiin - Jeesus ei polttanut - he voivat olla polttamatta. Ja jos joku sanoo, että enhän minä polta tupakkaa, voi sanoa niinkuin englantilainen pappi soimatessaan kuuntelijoita siitä että he moittivat toisia viinan juomisesta, että kyllä kermaiset kakut ovat sitten hyviä. Pappi on kuin tienviitta: menkää tuonnepäin, minä jään tähän osoittamaan oikeaan. Hyvää kakkua, kuului Sakun morähdys helluntaiystävien syysjuhlan nauhalta kahvikuppien ja lusikoiden kilinän lomasta.
ellauri220.html on line 639: Televisio on kapine joka on pakko olla. Ja ilmalämpöpumppu, vanhalta nimeltään air conditioner. No ei sitä hölmöpönttöä niin vielä kaivattu 50-luvulla ettei olis ollut aikaa lyödä korttia 17 tuntia vuorokaudessa. Tajutonta hommaa sekin. Korttien läiskettä, leukavasti laukaistuja herjoja, viinanläträystä ja härkäsammakon kokoisia pieruja. Pittoreskia. Hänen oli mentävä heittämään vettä, z. kusasemaan kepillinen lavuaariin, kuin tri Pylkkänen Tilkan sairaalassa.
ellauri242.html on line 66: Miten noi kirjailijaspuget jaxoivat kaiket päivät istuxia Hansassa? Se oli kuin joku viinanhajuinen avokonttori. Ja mixi koko aika pitää olla kännissä? Jotta izekritiikki saadaan vaiennetuxi. Amokissa Jorma sanoo mielipiteenään että Saarikosken Kirje vaimolleni oli hyvä kirja. Jorma ruikkasi 1. tyttöystävänsä Veijan kerrasta paxuxi ja karkasi merille. Ei vetänyt ulos kyllin ripeästi. Vaimonsa Sinikan siellä Jorma oli turvonnut ja kova. Hannu Salama kiskoi kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Krapula-aamuina oli kaverien kunto kyllä surkea. Kirjan nimi Amok saattaa viitata Amos Anderssoniin, sillä Hoblan talo näkyi Hansan ikkunasta.
ellauri245.html on line 300: Norjan førstebetjent vastaa poliisikomisariota, Siihen asti on konstaapeli poliisikoira Rex päässyt viinanhuuruisella urallaan Panssarinyrkin alkaessa. Norjassa poliisit saavat panna vankilaan, se ei ole mikään oikeusvaltio vaan naziperinteitä kunnioittava poliisivaltio.
ellauri258.html on line 284: Klassikko on liian epätasainen kuuluakseen edes Hotakaisen aivan parhaiden töi­den joukkoon. Erityisesti pitkä päiväkirjaosio, vaikka se onkin tahallaan kirjoi­tettu niin tylsäxi kuin on, raflaavuutta hakevaksi viinan ja huumeiden huurui­seksi sekoiluksi, on vain liian pitkä. Pointti välittyisi rankan karsinnankin jäl­keen. Mutta siitä ei tulisi sovittua määrää sivuja.
ellauri260.html on line 314: Aika leimiä! Alkukristityt koitti samaa kuin Ari eli koitti pitää keinottelun kurissa kieltämällä koronoton (eli siis kapitalismin käytännössä). Sama sääntöhän on islamissa, mutta sitä valvotaan huonommin kuin viinanjuontia, ja paljon huonommin kuin huivipakkoa.
ellauri285.html on line 510: "Raittiusmiestenkin elämänsisältö on alkoholi. He ovat viinan orjia. Ilman alkoholia he menehtyisivät."
ellauri297.html on line 514: Vuosien 1946-48 pääministeri Mauno Pekkala (1890-1952), joka myös edusti SKDL:ää, pakeni paineita viinan juontiin. Kekkonen joi kuin sieni ja Paasikivi vielä enemmän. Se sujuvoitti ryssän kanssa kommunikointia. Kaikki eivät venäläisten kelkassa pysyneet, esimerkiksi sisäministeri Yrjö Leino, pääministeri Mauno Pekkala ja ulkoministeri Väinö Leskinen . Surullisin esimerkki oli Ahti Karjalainen , joka katoili, sulkeutui ulkomaanmatkoilla hotelliin juomaan ja esiintyi julkisesti usein tukevassa humalassa. Pekkalan epäsäännölliset juontitavat ja niin sanottu häilyväisyys herättivät kritiikkiä. Paheksuntaa on herättänyt erityisesti se, että Pariisin rauhanneuvotteluissa hän oli puoluetoveriensa neuvosta antanut Suomen valtuuskunnan puheen etukäteen Molotovin tarkastettavaksi, ja siitä jouduttiin poistamaan aluepalautustoiveisiin viitanneet kohdat. Hän vältteli muulloinkin Neuvostoliiton edustajien ärsyttämistä.
ellauri301.html on line 485: Annika muistuttaa enemmän katkeraa viinan tappamaa isäänsä kuin huoraavaa äitiään. Aina nää hahmot on rikkinäisistä perheistä. Se jotenkin kuuluu asiaan. Annika ei oikeastaan pitänyt suklaasta. Annikan mummo hymyilevä rouva Hagert on pääministerin ex-emännöizijä. Annika siis kuuluu aivan Ruåzin demareiden sisärenkaaseen. Annika on tuhoisa sosdem puolueen uskottavuudelle.
ellauri315.html on line 209: 12.12.1941. Hitler ja Mussolini julistavat sodan Amerikalle. Komppaniaan on saatu 30 pulloa viinaa… Valtava odotus koko päivän. Päätetään, että kauan odotettu, vapauttava ryyppäys on aloitettava mihin vuorokauden aikaan tahansa Ovaskainen (viinan noutaja) vain palaa. Yleinen innostus… Ryyppäys alkaa puoli kaksi yöllä vuoteista noustuamme!
ellauri321.html on line 225: Jone Fosse on norjalainen jumalaton doku, joka rupesi katolisexi loppupeleissä päästäxeen viinapirun kynsistä. Sen 2. vaimo on slovakki ja ne asuvat jossain Keski-Euroopassa, mutta sillä on hyttejä Länsi-Norjassa. Sen pallinaama on viinanpolttama ja ruma kuin balttilaisella.
ellauri344.html on line 164: Kapitalistinen järjestelmä on alusta aikain ollut ryöstön ja joukkomurhain järjestelmä. Kauhistukset, jotka kapitalismin siirtomaapolitiikka toi mukanaan raamatun, kuppataudin ja paloviinan avulla säälimättömästi hävittäessään kokonaisia heimoja ja kansoja; lukemattomien työläisten heikontaminen ja ennenaikaiseen kuolemaan jouduttaminen nälässä ja kurjuudessa; työväenluokan verinen masentaminen sen milloin noustessa riistäjiään vastaan, ja lopuksi tuo ääretön, epäinhimillinen verilöyly, joka muuuti maailmantuotannon ihmisruumistuotannoksi — kas siinä kuva kapitalistisesta järjestyksestä.
xxx/ellauri056.html on line 231: Dickensissä on paljon yhteistä Toope Sillanpään kaa. Säätypudokkaista ylös pungertava nousukas, porvarillinen köyhien ystävä, viihtyi yleisön edessä, läträs viinan kaa ja kävi huorissa. Please sir I want some more.
xxx/ellauri056.html on line 299: viinan ja mömmöjen sijasta ylevää ja vakavaa iloa, kuten siivoja läpyjä Pelleaan ja Melisanden kazomossa. Porvariston hillittyä scharmia.
xxx/ellauri057.html on line 246: 1920-luvulla (Einarin kuoltua?) Hilja oli tuottelias, mutta vuosikymmenen loppupuolella hänen terveytensä alkoi horjua. Hän oli ajoittain sairaalahoidossa sydämensä, reumatisminsa ja hermojensa (no, viinan) vuoksi. 1930-luvun lopussa Hiljaa siirrettiin Kivelän sairaalaan ja sieltä Veikkolan parantolaan vakavien alkoholiongelmien vuoksi. Vuonna 1942 Hilja joutui Nikkilän mielisairaalaan. Leevin terveys alkoi samoihin aikoihin heikentyä, eikä hän jaksanut enää tukea mielisairaalassa olevaa vaimoaan kuten ennen, dumpattuaan sen sinne ensin pois tieltä pörräämästä. Viina piti ahkerana Leeviäkin.
xxx/ellauri081.html on line 428: Arne Alligaattorista tuli mieleen Aarne Ranta. Han har ingen dator han bor ju i djungeln, dvs Göteborg. Aarne Ranta ei pitänyt Aarne Alligaattorista. Huonosilmäinen ja kiltinoloinen mutta ikävä kyllä jotenkin uskovainen. Mikä pahinta, se tykkäsi thai-ruuasta. Aina piti laapustaa siihen samaan thai-ravintolaan syömään pahaa thai-ruokaa. Sen pojatkin on jostain vanhan testamentin kirjasta. Niillä oli yhden huoneen koirankoppi Nilkin kesäsiirtolassa. No tän kaiken mä oon kai jo kertonut, juolahti vaan mieleen taas. Vai olinko? Aarnen vaimo Pihla paistoi pannulla kampasimpukoita niiden keltaisen Göteborgin professoritalon kaakeloidussa teräskeittiössä. Kasarit koon mukaan seinälle ripustettuina. Pihla oli pätevämpi Aarnea, ja ehkä hyvätuloisempi myös. Aarne oli syystä siitä mustasukkainen. Nilkin keskittymisleirin virkanaiset kehui kukin izeään saunan lauteilla aika kuplixi. Siellä vallizi hiljainen mutta tiukan verinen statuskilpailu. Seija istui kylmällä alimmalla lauteella yhteiskunnan tuilla. Hänet sanottiin irti! Pihlan sisaruxet kuiskivat saunan lavoilla, tarkoittaen rouva nilkkiä, joka ei tehnyt enää muuta kuin poimi hehtolitroittain mustikoita kesällä. "Kaikki minun sisaruxeni ovat kyllä hyvissä naimisissa ja töissä, kukaan ei ole työtön," Pihla vielä teroitti. Tampereen talousalueelta terkkuja. Nilkin johdolla pelattiin Toiskan seurakunnan aidatuilla kentillä koripalloa ja lentistä. (Ne pelasivat, ei toki me.) "Rahnaa" sanoo nilkki tukka silmillä ja silmät viirussa manselaisittain luihunlaihan nenän kautta haiveniset posket viinan ahavoittamina.
xxx/ellauri129.html on line 354: Parisuhteen päättymisen kipua jouluna 2004 Korhonen käsitteli uppoutumalla viinanhumalluttamaan kirjoitusrupeamaan. Samalla syntyi pääteema tulevaan romaaniin: se kuvaa parisuhteen kariutumista. Irakista tuli sivuteema, mutta kirjassa on paljon tekijänsä ihmissuhdekokemuksia.
xxx/ellauri225.html on line 496: Kettil Edmund Bruun (6. tammikuuta 1924 Helsinki – 16. joulukuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen sosiologi ja kansainvälisesti merkittävä alkoholipolitiikan tutkija. Hänen uraauurtava pienryhmien juomiskäyttäytymistä käsittelevä osallistuva väitöskirjatutkimuksensa toi uudenlaisia metodeja alkoholinkäyttöön. Vuosina 1955–1968 Bruun toimi Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana ja 1955–1980 Alkoholitutkimussäätiön sihteerinä ja vuosina 1980-85 kaalimaan vartijana. Hän toimi kolmen vuoden ajan Tukholman yliopiston professorina mutta joutui lähtemään viinanläträyxen takia. Kettil är far till Staffan Bruun.
xxx/ellauri227.html on line 323:

Näytät kamalalta, lipsahti olumpiatoimiston Evertiltä. Miten tavattoman sovinistinen kommentti, puuskahti vanhan viinan käryinen, kamalan näköinen Helen Starke. Aika tavallinen oikeamminkin. Pakkoko on näyttää petolinnun perseeltä. Ajatus esiliina-asuisesta Christinasta oli uskomattoman koominen. Evertille essu sopi kolmikosta parhaiten. Toimistopäällikkö on täysin kiinni ämmyrkäisten esiliinannauhoissa. Päätoimittaja Schyman on takuulla moosexenuskoinen. Ainoa toimituxessa Annikan lisäxi joka saa mitään aikasexi on joku Berit, tietysti. Kylläpä on sama kuvio kuin Stiegin trilogian Ericalla! Iso seeffi on kiipijänaisen takana, pikku seeffi on kaunainen, miehet tunareita, naiset porkkanana on the ball. Joku tuntematon ahdistelija. Reporttereilla on nähtävästi aina tällästä. Tollasia Hans Dominikin John Workmanneja Sulka-sarjasta. Paizi Johnilla ei ollut sisätilaa, osat ovat vaihtuneet.

Annika taitaa olla äitinä täysin kyvytön. Sekään ei varmaan osta lapsille joululahjoja. Thomas oli parempi hoitamaan lapsia, "melkein" parempi kuin hiän ize, mutta Thomas ei pyyhkinyt tiskipöytää yhtä hyvin. Töissä hiän osasi hommansa ja sai ison kuvan izestään miltei joka numeroon. Kotona on ikävää. Mutta lapsia on kiva nuuhkia. Hiän nuuhkii niitä melkein paremmin kuin Thomas.
xxx/ellauri227.html on line 601: Annika muistuttaa enemmän katkeraa viinan tappamaa isäänsä kuin huoraavaa äitiään. Aina nää hahmot on rikkinäisistä perheistä. Se jotenkin kuuluu asiaan. Annika ei oikeastaan pitänyt suklaasta. Annikan mummo hymyilevä rouva Hagert on pääministerin ex-emännöizijä. Annika siis kuuluu aivan Ruåzin demareiden sisärenkaaseen. Annika on tuhoisa sosdem puolueen uskottavuudelle.
xxx/ellauri230.html on line 700: Kyllä, todellakin, Japani myöntää edelleen 13-vuotiaalle lapselle täydet oikeudet suostua seksuaalisiin tekoihin aikuisen kanssa (se on yhtä alhainen kuin Burkino Faso ja Niger). Tämä on sinänsä järjetöntä, kun otetaan huomioon, että Japanissa asuvaa 13-vuotiasta pidetään seitsemän vuotta liian nuorena edes menemään supermarkettiin ja ostamaan olutta tai tupakka-askia, mutta jos hän haluaa mennä rakkaushotelliin 50-vuotiaan muukalaisen seurassa, niin se on ehdottomasti hänen oikeutensa tehdä niin. Kyllä olisi syytä viinan ja tupakan oston alaikää johdonmukaisesti alentaa!
xxx/ellauri239.html on line 340: Pienempituloiset kuluttavat nettotuloihinsa nähden enemmän rahaa pelaamiseen kuin suurituloiset. Myös alhaisen koulutustaustan, työttömyyden, heikon terveydentilan ja runsaan päihteidenkäytön on havaittu liittyvän suurempaan rahapelikulutukseen. Suurempaan viinanläträämiseen myös ja lohtusyömiseen. Viihdepaskan töllöttämiseen baareissa istumiseen ja mätkintään. Eli kaikenlaiseen halpahintaisempaan EFK sijaistoimintaan.
xxx/ellauri252.html on line 288: Salama muistaa, miten vanha kaveri, ”viinankirkkaassa neuvostouskossaan punatähtenä loistanut” Pentti Saarikoski teurasti hänen vuonna 1962 ilmestyneen novellikokoelmansa ja miten Hesarin Toini Havu nimitti häntä modernismin hännänhuipuksi.
xxx/ellauri259.html on line 403: Eino Leinoa on on sivalleltu paasauxissa Hande Mäkelän ja Hilja Onervan yhteydessä albumissa 57 ja 110. Mun työhypoteesi siitä päättäen että 3 niin suurta narsistia kuin Hande, Panola ja Eski Saarinen on olleet siitä essessään on että Eikka oli izekin narsistinen luikero, tollanen Amarāvikkhepika eli "ankeriaskiertelijä", joka teki kiemuroita viinan voimalla jumalien keinussa. Kenraali työntyi mehukkaasti tyttöön takaapäin. Eino Leinoa siteerataan humalassa, vähän ennen kuin aloitetaan Uralin pihlaja ai Päivänsäde ja menninkäinen.
xxx/ellauri259.html on line 466: Freya huomasi olevansa naimisissa työnarkomaanin ja alkoholistin kanssa, Ranula kirjoittaa. Parin kihlaus oli purkaantunut 1903, jolloin molemmilla havaittiin syfilistartunta. Leinoa koskevassa kohdassa papereiden marginaaliin oli kirjoitettu: lueettinen krisiogastria (syfilisperäinen vatsasairaus). Kuppaan kaveri kai kuolikin, plus viinanlitkintään. Eino Leinon ensimmäinen avioliitto päättyi 1908. Kotona miestä ei juuri näkynyt. Ei edes kirjoituspöydän äärellä, sillä hän pystyi kirjoittamaan missä vain – jopa Hansassa.
xxx/ellauri265.html on line 469: Kouluista on tehty tulotason, asuinalueen ja mutiaispitoisuuden kriteereillä hakukone. Voi vittujen kevät ja tekoälyn takatalvi. Pilvipalvelut on hylätyissä selluloosatehtaissa ja syövät sähköä. Kännykkäkään ei lennä ilmassa kuin viime metrit. Indikaattorivimma on vähentynyt. Nyt jos oisi värivilmi niin voisi kazoa punastuuko nilkki edes. Sehän oli nimenomaan se joka toi vasemman jalan saappaiden laskemisen yliopistoon. No eise punastu, se hyvä puoli siitä on että naama on valmiixi viinan ahavoittama ja nahka lukuisten valtataisteluiden parkizema.
xxx/ellauri298.html on line 100: Syylämunatestattuna joutomiehenä Patti kuvitteli olevansa Dostojevskin Riivaajien Stavrogin. Mulla on tästä määsterpiisistä pitkä paasaus albumissa 203 joka kyllä perustuu kokonaan toisen käden lähteisiin. Voimakas ja venynyt murrosikä, muttei merkkiäkään aggressiosta, ihmettelee testari. Patti vain höröttelee typerästi kuin joku lakukeppi. Riivaajien lopussa Stavrogin hirttäytyy. Patti kuolee perinteiseen viinanläträyxeen.
38