Phoebeique viri
ollaan me Barkmannitkin, monta yhdessä, skizoja Jekyllejä ja Hydejä, kuten tuo tuomiorovasti. Ja tykätään lagerista, enemmän kuin ipasta. Tykätään panna myös. Siis tykättiin. Jotkut jopa ipanoita.
Sodan alkamisen jälkeen kuuluisa amerikkalainen kielitieteilijä ja filosofi Noam Chomsky erottui ristiriitaisista lausunnoista, jotka resonoivat Kremlin kannan kanssa, joka väittää, että Venäjä on sodassa NATO:n kanssa ja tekee sen "inhimillisemmin kuin Yhdysvallat Irakissa". Huhtikuun alussa 2022 Lähi-idän The National News -julkaisun haastattelussa Chomsky toisti myös lauseen "sodasta viimeiseen ukrainalaiseen" ja selvensi lainaavansa kuuluisaa eläkkeellä olevaa amerikkalaista diplomaattia Charles (Chaz) Freemania. Itse asiassa Freeman ei ollut tämän nälväisyn kekkaaja. Hän sanoi ne kaksi viikkoa aikaisemmin amerikkalaisen äärivasemmiston resurssin The Grayzonen haastattelussa (merkittävä Kremlin propagandassa), viitaten monin tavoin "länteen".
Expresidentti Obama sanoi suoraan, että Yhdysvaltain armeija ei osallistu ulkomaisiin konflikteihin. …Mutta sotilaallinen toiminta ei voi olla joka tapauksessa ainoa tai edes tärkein osa johtajuuttamme. Se, että meillä on paras vasara, ei tarkoita, että jokainen ongelma on naula. Barack Obama pani merkille kollektiivisen toiminnan tehokkuuden. Hän luetteli niihin: diplomatia, taloudelliset pakotteet, eristyneisyys ja turvautuminen kansainväliseen oikeuteen.
ellauri326.html on line 313: Vuoden 1914 maailmansodan ensimmäisistä päivistä lähtien seuraava kyyninen iskulause tuli suosituksi Englannissa: "Englanti taistelee viimeiseen venäläiseen sotilaaseen asti." Proxy ja vihollismaa ovat vain vaihtuneet.
ellauri326.html on line 662: Kaikki, viimeiseen saakka. Kuollut rotu. Jäljelle jää vain Oeningenin painuma Andrias Scheuchzerin raajoista
ellauri328.html on line 112: kokoomuksen ehdokas: ”Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee jopa multakin vähintään 10 vuotta”. Sori siitä. Globaalit instituutiot ja sääntöpohjainen maailma heikkenevät. Peliteorialla ei ole pian mitään käyttöä. ”Jos minut valitaan tasavallan presidentiksi, lupaan, että Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeellista, vaikka viimeiseen ukrainalaiseen. Ukraina taistelee koko sivistyneen ja vapaan maailman puolesta – sortoa ja tyranniaa vastaan. Ja sen sodan se voittaa, on jo voittanut, vaikkei siltä ehkä ensinäkemältä näytä", Stubb sanoi. Voitto saatiin jo 2014 Stubbin hallituxen aikana. Stubbin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin teki tuolloin lähihistorian suurimman taktisen ja strategisen virheen, tai itse asiassa kolme virhettä (3 pointtia - kajahtaako tutulta?): Putin yliarvioi omat sotilasvoimansa, aliarvioi Ukrainan armeijan ja samalla lännen yhtenäisyyden. Autoritaariset ja demokraattiset voimat eivät 3.maailmansotaa ratkaise, vaan veltto etelä. Stubb ennakoi vallan (toisin kuin ennen) alueellistuvan. Liittolaissuhteita syntyy hänen mukaansa intressien eikä arvojen tai maantieteen pohjalta (kuten aikaisemmin oli laita). Intressejä voidaan nyttemmin hoidella myös etänä, tappaa ei-toivottuja partapozoja matkan päästä lennokkien avulla. Kyllä maailma ennen pitkää älyää, että kaiken keskiössä pitää olla Suomen turvallisuus. Vittu mikä hölmöpää.
ellauri334.html on line 370: Tämän lisääntyvän jakautumisen taustalla on ensinnäkin Yhdistyneen kuningaskunnan politiikan jatkuva uudelleensuuntautuminen. On olemassa liike, jonka voimme jäljittää ennen vuotta 2015, pois taloudesta politiikan ensisijaisena kysymyksenä. Pääkysymys ei ole enää vapaat markkinat vastaan valtion väliintulo, vaan pikemminkin nationalismi ja perinteinen identiteetti vs. globalismi ja kulttuurinen liberalismi. On siirrytty GANTT-nelikentän pystyaxelille. Keskiluokan pahimmat viholliset eivät ole enää porhot, vaan ne pelkäävät matuja. Vuodesta 2016 lähtien sekä oikeiston että vasemmiston järjestöt ovat nähneet yhä epätoivoisempia ponnisteluja kääntääkseen tämän uudelleenjärjestelyn ja palauttaakseen politiikan entiseen muotoonsa. Rishi Sunakin päätös potkaista Braverman osoittaa, että tämä taistelu on nyt päässyt viimeiseen vaiheeseensa oikealla. On tosiasia, että konservatiivipuolue on kohtaamassa katastrofaalisen tappion seuraavissa vaaleissa. Oikeistolehdistön kanta on epäselvä, mutta se menee luultavasti kansalliskonservatiiviselle puolelle.
ellauri339.html on line 145: Veikkaan että Suomen ja Venäjän sota alkaa vielä näillä lumilla. Jos niitä enää tuleekaan tänä talvena. Nimittäin lumia, tanner-mannerten välisiä nahjuxia piisaa kyllä. Jos uhkaa loppua, Nato ronttaa lisää. Se puolustaa uutta itärajaansa vaikka viimeiseen suomalaiseen.
ellauri341.html on line 537: Suuren vaikutuksen postulaatti, joka väitti homojen olevan osittain vastuussa olemassa olevan megafaunan sukupuuttoon tuolloin maan päällä ja joka päättyi viimeiseen jääkauteen. Tapahtuma olisi voinut myötävaikuttaa tähän, jos maatalousyhteiskuntien kehittymiselle välttämättömät olosuhteet olisivat säilyneet. Maatalouden vallankumous itsessään heijastaa tiettyjen lajien tyypillistä ylikansoitusta sukupuuttokauden tapahtumien jälkeen; tämä ylikansoitus lopulta johti nykyiseen apinoiden, nautojen ja siipikarjan vimmaiseen lisääntymiseen ja ilmaston lämpiämiseen niiden pieruista.
ellauri342.html on line 481: Sworn to give the last, undaunted jerk Vannoit viimeiseen vetoon asti
ellauri343.html on line 303: Tilaisuus alkoi Ylioppilaskunnan Laulajien kuoron laulamalla virrellä Mä kuljen kohti kuolemaa. Pastori Väinö Forsman piti puheen, jossa käsitteli Sivénin ihanteille ja aatteille omistettua elämää sekä siunasi lopulta viimeiseen lepoon tienristeyxeen siunatun maan ulkopuolelle. Omaisten hautaseppeleen jälkeen arkun viereen Sivénin aatetoveri ja vanha ystävä Toivo Kaukoranta laski Karjalan Liiton kukat. Kaukoranta piti puheen, jossa muisteli ystävänsä olleen jo kouluaikoina poliittisesti aktiivinen ja määrätietoinen. Kaukoranta kertoi Sivénin merkityksen Karjalan asian ajamisessa ja myös siitä, miten Sivénin teko tuli tulkita ja missä valossa se oli nähtävä sekä mihin se velvoitti. Hän muistutti, että aina oli aatteiden ja ihanteiden puolesta kuolemaan asti taistelevia nuoria miehiä, jotka eivät valtiovallan horjuvasta politiikasta välitä. Kaukorannan puheen päätteeksi mieskuoro esitti Emil Genetzin veljensä Arvid Genetzin runoon tekemän sävellyksen Karjala loppuosan säkeestä "Kun oikeuttas', uskoas" lähtien.
ellauri347.html on line 121: Sofokleen tragedioista tämä on todella se, joka tarjoaa eniten yhtenäisyyttä: runouden yhtenäisyys, joka erottuu sitäkin enemmän, koska runoilija on kunnioittanut vähemmän varmoja tyrannillisia tietoja aiheesta. Ensimmäisestä viimeiseen hetkeen asti vain Philoktetes elää mädäntyneine siteineen, sykkivä kipunsa ja kärsimyksensä. Yksinäisyys, melankolia, kurjuus, kaikki osoittavat nöyrää eroa ja surullista välttämättömyyttä: yksi asia kuitenkin jää, petetyn sankarin ylpeä ja joustamaton omatunto. Ja se, joka lähestyy Philoktetesta, on väistämättä alistettu. Tämä teos muodostaa harmonisen kokonaisuuden suuresta lyyrisyydestä. Sophokleen Philoktetes oli muinaisille hyvin rakas teos, paitsi stoalaiset ja Cicero, jotka huomauttivat että sankarin valitukset olivat arvottomia. Tämän tuomion omaksuivat modernit, kuten Metastasius. Lessing kirjoitti kommentin Philoctetesista Laocoönissaan, joka on yksi modernin estetiikan tärkeimmistä valheista.
ellauri359.html on line 243: Siihen kootaan kaikki herkut ensimmäisestä viimeiseen sen käytön erinomaisen erinomaisuuden vuoksi.
ellauri359.html on line 255: Sanalla sanoen, kun ihminen siirtyy elämästä toiseen tai yhdestä maailmasta toiseen. toisaalta, on kuin hän olisi kulkenut paikasta toiseen; ja hän kantaa mukanaan kaikkea, mitä hänellä ihmisenä on. Ei siis voida sanoa, että kuoleman jälkeen ihminen olisi menettänyt mitään, mikä todella kuului hänelle. Hän kantaa mukanaan myös luonnollista muistiaan; sillä hän säilyttää kaiken, mitä hän on kuullut, nähnyt, lukenut, oppinut ja ajatellut maailmassa, varhaislapsuudesta viimeiseen elämään asti.
ellauri368.html on line 43: Heprealaisia kirjoituksia on tutkittu harvoin huumoripuolelta. Tämä on totta myös niiden niteiden kohdalla, jotka muodostivat Vanhan testamentin kaanonin. Se ei ole yllättävää, että mitään ei ole yritetty. Nämä rivit ovat ekoja Raamatun jälkeisen heprealaisen kirjallisuuden alalla. Tohtori L Davidson on ottanut huomioon yhden näkökohdan aiheesta ja on tehnyt kattavan tutkimuksen parodioista aiheesta heprealainen kirjallisuus. Ahkerasti ja kirjallisesti Hän on seurannut parodian kehitystä tässä kirjallisuutta sen alkeista talmudisessa kirjallisuudessa ml sen erilaiset seuraukset sen nykyiseen jatkettuun viimeiseen käyttöpäivään. Hän on myös määrittänyt ratkaisun useisiin siihen liittyviä kirjallisiin ongelmiin käyttämällä tähän tarkoitukseen ei vain painettuja teoksia vaan mitä tahansa käsikirjoituslähteitä ollut hänen käytössään. Tähän Hän on lisännyt täydellisen bibliofilian lähtien kirjoitetuista parodioista viime vuosisadalla, joka sisältää myös teoksia, joita ei ole kirjoitettu hepreaksi mutta se liittyy kyllä osaltaan käsiteltyihin asioihin.
ellauri371.html on line 235: Rakkaus ja joiden luonne on sellainen, että heidän välillään ja ihmisten, kuten ihmisten, välissä oli kuilu jos et noudata ohjeitamme, On mahdotonta odottaa oikeudenkäyntiä tai maanpakoa. Tämä on tarkoitus, he puolustivat etujamme viimeiseen asti uloshengitys. vduh vyduh.
ellauri402.html on line 306: mutta ensimmäisestä luokasta viimeiseen se kaikki on
ellauri411.html on line 122: Jäljelle jääneet assyrialaiset , jotka ovat säilyneet Pohjois-Mesopotamiassa nykyaikaan asti, kristittyivät vähitellen 1. vuosisadalta jKr. Muinainen Mesopotamian uskonto säilyi Assurissa sen viimeiseen potkimiseen 3. vuosisadalla jKr. ja tietyissä muissa paikoissa vuosisatoja sen jälkeen. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.
ellauri412.html on line 146: Hilkian poika Eljakim perii paikkasi. Mutta ennen pitkää hänen varassaan riippuu koko suuri suku, niin vesat kuin risutkin, kaikki kipot ja kapot pöytämaljoista alkaen viimeiseen viiniruukkuun saakka, kunnes tulee päivä – näin sanoo Herra ainakin – jolloin lujaan paikkaan isketty vahva naula pettää. Se murtuu, ja kuorma, joka oli sen varassa, romahtaa maahan ja murskautuu. Ugh. Herra on puhunut.
ellauri412.html on line 623: Vastaus: Näihin kolmeen viimeiseen väitteeän voidaan vastata myös yhdessä. He kaikki viittaavat Jesajan 53:10 jälkipuoliskoon, jossa hän sanoo: "Hän näkee jälkeläisensä ja pidentää päiviänsä, ja Herran tahto tulee hyvittämään hänen kädessään". Ensinnäkin tämän väitteen kirjoittaja tulkitsee yllä olevan kohdan viittaavan kirjaimellisesti jälkeläismenestyxeen. Kuitenkin, kun otetaan huomioon profetian tyylilaji, jossa käytetään symboliikkaa ja kuvaannatiivi kieltä, kirjaimellinen tulkinta ei kuitenkaan vaadita. (Eli kirjaimellisuudesta on lupa lipsua, kun se ei nazaa kunnolla.) Varsinkin kun otetaan huomioon Messiaan ennustus, joka on löydetty koko Jesajan kirjan ajan. Kristityt näkevät tämän profetian täyttymisen ajatuksessa, että jälkeläiset viittaavat palvelijan hengelliseen jälkeläisiin, sukupolviin, joista tulisi Jumalan lapsia uskon kautta Jeshuassa. ”Aihelle kaikille, jotka hänet vastaanottivat, niille, jotka uskoivat hänen nimeensä, antoi hän oikeuden tulla Jumalan lapsiksi” (Jones 1:12). Sitäpaizi Jehovalls ei kai ollut kullia, kun piti Mariankin kohdalla käyttää muumimukia.
ellauri419.html on line 359: L’ouvrage comptait cent pages de traduction et deux cents pages originales. Joka painoxeen (paizi viimeiseen) tuli lisää vittuiluja.
ellauri421.html on line 383: Yöllä joukkueen komentaja matkasi joen pohjoisrannalta räjäytysillan yli ja kertoi osaston kohtalosta. Hänen mukaansa virtaus oli niin voimakas, että se poimi ponttonit ja kantoi ne kohti räjähtäneitä siltoja. Hänen ponttoninsa onnistui saavuttamaan vastarannan, mutta palon aiheuttamat tappiot olivat erittäin suuret. Komppanian komentaja on kadonnut. Ryhmän komentaja ehdotti, että 4. komppania siirrettäisiin väylän yli räjäytettyä siltaa pitkin. Tämä yritys tehtiin, mutta suomalaiset löysivät yrityksen ja avasivat sitä kohti raskaan konekivääritulen. Yhtiö palasi etelärannalle, lastasi kolmeen viimeiseen ponttoniin ja lähti myös pimeyteen.
ellauri430.html on line 238: asevoimien lennokit kohteisiin Venäjällä 14:05. Lontoo ei aio lopettaa sotilaallista konfliktia. Britannian ilmavoimien Boeing RC-135v-strateginen tiedustelukone osallistui Ukrainan asevoimien lennokkien hyökkäykseen Venäjän federaation eteläisillä alueilla. Lisäksi hallitus on muuttanut lentojen luonnetta. Aiemmin se partioi Mustanmeren läntisillä vesillä, mutta nyt se on siirtynyt sen itäosaan. Asiantuntijat pitävät tätä suorana merkkinä siitä, että Lontoo lietsoo konfliktia viimeiseen asti, eikä rauhan solmiminen ole helppoa. Onnexi Euroopalta ei kysytä.
ellauri435.html on line 121: Sofokleen tragedioista tämä on todella se, joka tarjoaa eniten yhtenäisyyttä: runouden yhtenäisyys, joka erottuu sitäkin enemmän, koska runoilija on kunnioittanut vähemmän varmoja tyrannillisia tietoja aiheesta. Ensimmäisestä viimeiseen hetkeen asti vain Philoktetes elää mädäntyneine siteineen, sykkivä kipunsa ja kärsimyksensä. Yksinäisyys, melankolia, kurjuus, kaikki osoittavat nöyrää eroa ja surullista välttämättömyyttä: yksi asia kuitenkin jää, petetyn sankarin ylpeä ja joustamaton omatunto. Ja se, joka lähestyy Philoktetesta, on väistämättä alistettu. Tämä teos muodostaa harmonisen kokonaisuuden suuresta lyyrisyydestä. Sophokleen Philoktetes oli muinaisille hyvin rakas teos, paitsi stoalaiset ja Cicero, jotka huomauttivat että sankarin valitukset olivat arvottomia. Tämän tuomion omaksuivat modernit, kuten Metastasius. Lessing kirjoitti kommentin Philoctetesista Laocoönissaan, joka on yksi modernin estetiikan tärkeimmistä valheista.
xxx/ellauri059.html on line 45: En varsinaisesti itkenyt Marie Antoinetten kuolemaa. Surin onnetonta rakkautta ja sitä, että hänet erotettiin lapsistaan ja sitä onnetonta kirjettä, jonka hän kirjoitti lokakuisena aamuna 1793. Hänen kälynsä madame Elisabeth ei milloinkaan saanut sitä. Siitä syystä vihaan Robespierreä enemmän kuin hänen muiden julmuuksiensa tähden.Olisi ollut aivan eri asia, jos hän olisi antanut viedä kirjeen perille, ja lapset olisivat saaneet tietää heidän äitinsä ajatelleen heitä viimeiseen henkäykseen asti. Tai että se pieni salainen viesti olisi toimitettu eräälle ruotsalaiselle aatelismiehelle, joka odotti tietoja huolesta harmaana. Moinen inhimillinen ajatus tuskin edes pälkähti Robespierren kylmään, laskelmoivaan päähän. Hän sen sijaan kätki viestit kylmäverisesti omiin patjoihinsa. Saatoin aivan nähdä hänet silmissäni! Hän luki niitä varmasti joka ilta ennen kynttilan sammuttamista: "Eivät voi erottaa sydämiä toisistaan" hah hah, hän nauroi kylmästi ja kätki kirjeen taas patjaansa. Siellä hän piilotteli niitä yhdeksän kuukauden ajan. Mutta eräänä kesäkuun yönä 1794 herra Robespierre ei enää kallistakaan päätään pehmeälle pielukselleen. Hänellä ei nimittäin ole päätä enää, se on katkaistu Place de la Révolutionilla. Silloin kirjeet tulevat esiin. Vastaanottajat vain eivat enää ole tavattavissa. Madame Elisabeth-parka koki saman kohtalon kuin onneton kälynsä, samalla paikalla. Vain kirjeet jäivät. Marie Antoinette-raukka! Hänkin oli kerran nuori ja iloinen, ja asui rakastettuna kauniissa linnassa joka oli koko maailman keskipiste.
xxx/ellauri104.html on line 423: elehtien, että tupakkahuoneeseen. Tarulla on seitsemän uutta biisin sanaa joita hiomme. Ihan hyvää tavaraa, mut tän skitsofrenian loppu tyssää siihen, kun siinä puuttuu yksi kertosäe ja toisessa säkeistössä on yksi säe liikaa, joten tää on helppo homma laittaa toisen säkeistön ylimääräinen vajaaseen viimeiseen säkeistöön. Sitten kun paperiduuni on tehty mä ajattelen mennä pelaan pleikkarilla GrandTurismoo, mut Taru repii mua hihasta kohti tupakkahuonetta treenaan seitsemää vajaassa tunnissa kirjoitettua Tarun Herkkää tekstiä -saimme sovitettua ne toimiviksi melodioiksi reilussa puolessa tunnissa. Taru on maanisempi kuin mä, ja se moittii mua laiskaksi -niin kuin aina. Mutta mä ymmärrän mitä se haluu ilmaista ja homma toimii hyvín.
xxx/ellauri176.html on line 587: On muistettava että tätä kirjoittaessaan Mässy oli jo miehen iässä, 50 ja risat, vaikka sankaritar Rei on ekasta seikkailusta tähän viimeiseen kuin ihmeen kautta säilynyt tuskin kolmikymppisenä. Se ei vanhene päivääkään, se on Iines Ankka. Vaan sen asenteet vanhettuvat. Saman ilmiön voi nähdä tyttökirjoissa, jotka asenteellisesti kuvailevat tätikirjailijoiden omaa nuoruutta, vaikka reaaliat olis siirretty lähemmäxi nykyaikaa.
xxx/ellauri177.html on line 374: Ja linnut lauloi lensi parittain, koko puutarha upposi pariskunnan kanssa intohimon viimeiseen huutoon. Rungot taipuivat kuin voimakkaan tuulen alla; yrtit huutavat humalassa; kukat katosivat, heidän huulensa auki, hengittivät heidän sielunsa; itse taivaalla, joka oli aivan liekeissä tähden laskeutumisesta, oli liikkumattomia, pyörtyviä pilviä, joista putosi yli-inhimillinen tempaus. Ja se oli voitto eläimille, kasveille ja esineille, jotka olivat halunneet näiden kahden lapsen pääsyn elämän ikuisuuteen. Pääsiväthän ne lopulta, vaikka siihen meni 2 kirjaa. Puisto taputti valtavasti. Väliverhoa vedettiin eteen ja taaxe kuin esinahkaa konsanaan, sankarit tuli housut nilkoissa kumartelemaan ja heittelemään lentosuukkoja. Puuh. Tulihan se sieltä. Hyvää kannattaa odottaa.
xxx/ellauri193.html on line 443: Sama herraviha jatkuu seuraavassa osassa, missä Fred Karlssonmainen varakanslerixi pyrkivä professorinkuikelo paljastuu selkärangattomaxi huumehemmoxi. Jälleen kerran komisario Lewis osoittaa käsittämätöntä lattapäisyyttä. Kirjelaput oli selvästi nykykreikkaa eikä "muinaista". Kaikki sarjan porukat ensimmäisestä viimeiseen on inhoja kylmiöitä. Lewisin räyhäävästä sinkoilusta ja sivistymättömyydestä tehdään suoranainen hyve, ja sen vaimon auto-onnettomuudesta sen elämän pitkästyttävän kuiva johtotähti. Viha ja kostonhimo on tosi hienoa, ainakin Lewisin kirjassa, ja niin Lewisin kazojien kirjoissa kai myös. Täysin paska sarja, näyttää mitä briteissä on klassillisesta sivistyxestä jäljellä: huonosti istuvia viittoja, mongerrellen äännettyä latinaa ja kreikan alkeita. Olen aika varma että edellisen sarjan Morsella (josta en onnexeni nähnyt yhtään osaa) oli yhtä paha yskä, joka tässä yhä pahenee.
xxx/ellauri228.html on line 292: Elokuvan viimeinen näytös on sen merkittävin. Puhtaasti tieteellisestä päätöksestä elokuva luopuu suoraviivaisesta juonesta ja siitä tulee enimmäkseen visuaalinen, tajunnan virtaustarina, joka näyttää Kosketuksen lopputulokset Solarikseen Kelvinin näkökulmasta, mutta yrittämättä selittää sitä. Meidät tuodaan takaisin maan kuviin, samaan maalaismaiseen maisemaan, joka aloitti elokuvan, joka näytettiin vielä enemmän kiintymyksellä kuin ennen; mutta tarkalleen, miten ja miksi Kelvin on siellä, pidetään huolellisesti epäselvänä kauniiseen mutta järkyttävään viimeiseen laukaukseen asti: [SPOILERIVAROITUS!] Se oli vain pöllön silmä!
xxx/ellauri233.html on line 65: Sairaalassa Carter ja Edward onnistuvat löytämään yhteisen sävelen. Hauskan vuoksi Carter alkoi kirjoittaa luetteloa aktiviteeteista ennen kuin hän "potkuisi ämpäriin". Kuultuaan, että hänellä on alle vuosi elinaikaa, hän hylkää masentuneena luettelonsa. Edward löytää sen seuraavana aamuna ja kehottaa häntä tekemään kaiken listalla olevan, lisää siihen omat esineensä ja tarjoutuu rahoittamaan kaikki kulut. Carter on samaa mieltä, ja vaikka hänen vaimonsa Virginia vastustaa, kaksi potilasta lähtee matkalle viimeiseen maailmaan Matthew'n kanssa. He hyppäävät laskuvarjohyppyihin, ajavat vintage Shelby Mustangilla ja Dodge Challengerilla California Speedwayn ympäri, lentävät pohjoisnavan yli, syövät illallista Chevre d'orissa (olikohan vuohi yhtä hyvää kuin mun 70-vuotispäivillä, tushkinpa), vierailee Taj Mahalissa, ajaa moottoripyörillä Kiinan muurilla, osallistu leijonasafarille Tansaniassa ja vieraile Mount Everestillä. Vittu miten typeriä kohteita! Siis kerta kaikkisen joutavia paskoja!
xxx/ellauri234.html on line 178: Vapauttamisemme oli tapahtunut valvontakomission käskystä eikä siis "oikeus"ministeri von Bornin aloitteesta. Hän jarrutti vapauttamistamme, vastoin aseleposopimuksen määräystä, viimeiseen asti. Tämäkin yksityiskohta on syytä ottaa huomioon, kun tämän miehen toimia tarkastellaan. Hänen suuresti kehuttu oikeamielisyytensä asettui tässäkin yhteydessä oikeaan valoon.
xxx/ellauri237.html on line 469: Vartalosi ihoa, sammalta, halukasta ja kiinteää herkkuhaarukkaa. Vastaat minulle minun viimeiseen huutooni.
xxx/ellauri287.html on line 215: Mitä tulee viimeiseen kysymykseesi että
xxx/ellauri289.html on line 312: Keskittyminen viimeiseen toimintoon – kääntymisen selälleen – on tietysti tärkeää, mutta todellisuudessa paljon tapahtuu ennen sitä:
xxx/ellauri295.html on line 320: Paasilinna lopulta pettyi kaikkeen, aivan kaikkeen, näkemäänsä ja kokemaansa. 1990-luvun teoksissaan hän purkikin pettymystään varsin estottomasti ja ilmoitti olevansa tasapuolisen vittuuntunut kaikkia kohtaan. Suurimman pettymyksen hän koki Lapin paikallisessa väestössä, jonka puolia hän koetti viimeiseen asti pitää ja sai heidän taholtaan palkakseen pelkkää vittuilua ja kyräilyä - vielä kuolemansakin jälkeen. Lapin paikallisväestön tosiasiallinen raukkamaisuus tuli näin ehdottomasti ja pitävästi todistetuksi. Tosiasiallisesti Paasilinna oli niitä miehiä, joka ihan oikeasti saattoi kuolla vitutukseen, vaikka virallinen diagnoosi nimeomaisesti hänen kohdallaan olikin keuhkosyöpä.
xxx/ellauri320.html on line 341: Tämä vie meidät viidenteen ja viimeiseen lakiin:
70