ellauri024.html on line 476: Kahlaan sitkeästi läpi Aarne Kinnusen pientä keltaista kirjaa huumorista ja sen puutteesta. Huumorin ja koomisen keskeräinen kymysys. Se on raskasta luettavaa, koomisista kevennyxistä huolimatta, koska siinä ei hevin päästä puusta pitkään. Kuhan naureskellaan Aarnen tahdissa. Huumorin Herbert Karajan. Vallatonta ja vakavaa savolaisen vääräleuan näkövinkkelistä, näkösmirgelistä, näkösirkkelistä, lainataxemme AVS:n muukalaisvihaista nimismiestä Vesilahdesla. (Nää muistiinpanot on suunnilleen yhtä hajanaisia kuin Aarnen oma suolennos. En pyydä anteexi, ja ihan sama mulle saanko.)
ellauri039.html on line 718: Ruton loppuvizeistä näyttää selvältä, että Kamu oikeastaan puhuu maailmansodasta, jota se vertaa ruttotautiin. Pandemia tai pandemonium, vähän eroa. Kamua lienee vähän kaikissa kirjan sankareissa, Tarroun kertomuxessa paljonkin, mutta eniten tietysti tohtorissa, joka kertojaxi lopuxi paljastuukin (spoileri). Tarroun isä, joka osas junien aikataulut ulkoa kuin Mussolini, ja jonka suusta kiemursi kostonhimoisia lauseita kuin käärmeitä, toi mieleen Poirot-episodin Sad Cypress ja sen alussa messuavan syyttäjän. Anglosaxiset oikedenkäynnit on primiitiivistä farssia, mölyapinan vihaista mölinää jota kuuntelee satunnaisesti poimittu pala laahusta huuli lerpalla. Guilty. Ja tää on sit olevinaan parasta mihin lännessä on kyetty.
ellauri060.html on line 1106: Soini kirjoitti viihteellisiä romaaneja ja näytelmiä, joista osa on filmattu. Näytelmistä on tullut kesäteattereiden väkinäistä ohjelmistoa. Sotaoikeuskirja aiheutti vihaista keskustelua. Soini väitti siinä että omat kommunistilehmät purivat. Detenten ajan rähmälläänolijat väittivät että aloite tuli ryssiltä, sitten taas 2000-luvun oikeistoaallossa käännettiin keula taas kohti Agapetusta, kun neuvostolaisista ei ollut enää pelkoa. Kuka välittää. EVVK.
ellauri065.html on line 236: Eikä naisista. Sen miälestä ei ole mitenkään naisvihaista että Tom Six panee 2 tyhmixi mutta mehukkaixi bimboixi kuvattua nuorta naista nielemään japanilaisen samuraiäijän kakkoja. Nehän on sentään hyvän näköisiä vaikka typeriä ja rumaäänisiä. Kylä mieskazoja varmaaan inhoo Ashleytä ja Jennyä vähemmän kuin rumempi naisihminen. Voi hemmetti. Homoepäilyt entisestään vahvistuvat. Tom of Finland fäni. Ei six vaan six. Äiti oli vihainen.
ellauri351.html on line 465: Vihasta on hivuttauduttu vähin erin pahuuteen. Paha se onkin paha eikä niinkään viha sinänsä. Viha ei välttämättä ole pahaa eikä paha vihaista. Paha ei välttämättä ole edes sitä tahallista satuttamista, voi se olla jonkin sortin hölmöyttäkin, tottelevaisuutta, ajattelemattomuutta tai mielenvikaa. Keitto sakenee hämmennettäessä, the plot thickens. Voimafirmat kilpailevat ja aiheuttaa pahaa luonnolle. Useimmiten yhden paha on toisen hyvä, ei siinä mitään pahansuopuutta tarvita. No hard feelings. Ei peto tai muu loinen vihaa isäntäeläintä, pikemminkin päinvastoin.
xxx/ellauri013.html on line 995: Tuohtuneena myös äiti vihdoin kertoo että se on valmis tyytymään 70 neliön osaan huoneistosta, parhaisiin kahteen kolmeen isoon huoneeseen viidestä. Tajuan, että tää on jo kaikki sovittu mun poissa ollessa Tiinan, Petterin ja sen välillä. Ne saa loput huoneet, mulle ei jää mitään (Jöns on pelattu pois jo aikapäiviä). Enintään palvelijan huone, se loukko, jossa angstasin 17-vuotiaana, kun Petsku sekosi. Huudan itkuisen särkyneellä äänellä jotain vihaista ja herään pimeään. Se olikin unta.
6