ellauri064.html on line 144: Turussa asuva Jaakko Yli-Juonikas (s. 1976) on heti vapaa kirjailija. Hän on kirjoittanut eräitä nykykirjallisuutemme omaperäisimmistä teoksista, muiden muassa ylistämänsä Neuromaanin (Otava 2012). Yli-Juonikkaan proosa leikittelee vainoharhan, salatieteiden ja läpitunkemattoman byrokratian teemoilla ja käyttää hyväkseen nyrjähtäneitä vertauskuvia sekä karmeita ja koomisia leikkauksia. Eräs entinen ministeri on todennut, että Yli-Juonikkaan teksti on ”Kafkaa kännissä”. Nykyiset ministerit eivät ole kommentoineet asiaa.
ellauri163.html on line 907: Jumala on siis Durkheimin mielestä vertauskuva yhteiskunnalliselle todellisuudelle, tekijälle joka on ollut olemassa kauan ennen yksilöä ja joka säilyy kauan hänen jälkeensä. Laki ennen meitä syntynyt jälkehemme jää. Yhteiskunnan luonnollinen paine muuttuu käsitykseksi jumalan yliluonnollisesta läsnäolosta, koska ihmisen mielellä on yleinen taipumus luoda mielteitä ja vertauskuvia. Jumala on tämän käsityksen mukaan homo sapiens -eläimen luomus, jonka tarkoituksena on säilyttää tämän eusosiaalisen eläimen yhteiskuntien olemassaolo.
xxx/ellauri027.html on line 1071: Jeesus alko loistamaan vasta kuoltuaan, helluntaipäivänä. Se oli selkeesti fixu ja osas raamatun (siis vanhan testamentin, uus oli vasta in preparation). Se nousi kyllä yläilmoihin loppupeleissä, ensin Pilatuxen sotilaitten toimesta ja sit isän hississä, mut ei se muuten mitenkään doppaillut, söi publikaanien pöydässä. Eskikään ei kaihda liikkenjohtajia eikä niiden tarjoomia lounaita. Jormaa, minä seison mistelin alla! lirkutteli Nokialla. Jeesuxen jutut kelpas tavalliselle rahvaalle, sekin puhui kertomalla vertauskuvia ja nuhtelemalla fariseuxia. Niille se ei ollut nöyrä, vaikka muuten hyvinkin.
xxx/ellauri068.html on line 427: Blaken Virret (h.k.) jakavat paljon yhdessä Nipistäjän ison novellin kaa—molemmat argumentoivat menneen ajan muodon puolesta, osoittaen sormella teitä joita teolliset tekniikat ahdistelevat meidän joukossamme haava-altteimpia; molemmat ovat willisti, hapokkaasti eloisia; molemmat palkkaavat vertauskuvia putouxesta ja nousukkuudesta; molemmat etualastavat äärimmäisen totta ihmismäisyyttä alamaisista.
xxx/ellauri075.html on line 493: Parasta Tulivuoren juurella -kirjassa on sen proosa. Suomennoskin on mitä hienoin, joten Lowryn pitkiä lauseita ja kappaleita hyödyntävä kerronta pääsee oikeuksiinsa. Kirja on ns. yhden päivän romaani, eli kaikki siinä tapahtuu vuorokauden aikana. Muistoja ja takautumia käytetään, mutta leijonanosassa kirjaa puidaan juuri Kuolleiden päivää ja sen tapahtumia. Lowry käyttää paljon vertauskuvia. Ne ovat pienen pohdinnan jälkeen selviä, mutta eivät kliseisiä. Voidaan esimerkiksi ajatella, että konsuli on (paheellinen) vieras oudossa tropikaalisessa maailmassa samaan tapaan kuin ihminen on vieras Raamatun Paratisiissa. Ihmiskunta on sodan takia muutenkin heikoilla jäillä.
xxx/ellauri218.html on line 60: 4. Brueghel teki talonpoika- ja maisematyylisiä maalauksia. Hän oli hyvin moralisoiva ja kriittinen ja se näkyy hänen teoksissaan. Brueghel pilkkasi huumoria käyttämällä alinta luokkaa koko ihmiskunnan vertauskuvana. Hän käytti teoksissaan paljon vertauskuvia. Yleensä 1500-luvulla taiteilijoilla oli italialaisvaikutteinen tyyli maalauksissaan, mutta Brieghel hylkäsi tietoisesti sen tyylisuunnan ja loi omanlaisensa maalaustavan. Hänen aiheenaan oli maaseutu ja sen ihmiset.
6