Kortelaisen täysin fiktiivisessä versiossa Benjamin
xxx/ellauri084.html on line 105: Uutisen alkuperäisessä versiossa Oinonen luonnehti Lieksan maahanmuuttajia seuraavasti:
xxx/ellauri154.html on line 355: Ja projisoi sit pahat aikeensa tohon särkyneeseen ruukkuun. Moreaun full frontal nudity-versiossa Salomesta Huismannin mielestä "paljastui ihmisolennon sukupuolinen himo koko kauheudessaan. Vasta nyt hän oli todellinen portto, joka totteli kiihkeää, julman naisellista luontoaan. Hän oli elävä ja jalompi, mutta myös kesyttömämpi; kammottavampi, mutta myös kiihottavampi." Toisaalta ja toisaalta. "Hän elvytti miehen horroxeen vaipuneet aistit voimallisemmin ja murskasi tämän tahdon paljon tehokkaammin kuin aiempi Salome. Nyt hänessä oli samaa viehätysvoimaa kuin valtavassa veneerisessä kukassa, joka on itänyt jumalattomissa kukkapenkeissä ja versonut epäpyhissä kasvihuoneissa ." Ja tämä kaikki vain koska alaharjaan oli suora sihti! Hei Huismanni sanoo Moreauta illuminaataxi! Ahhaa! Salaliittovehkeitä!
xxx/ellauri201.html on line 268: Synnövestä teki svedut kolmekin filmatisaatiota 50-luvulle mennessä, toinen toistaan karmeampia. Ensimmäinen oli mykkäfilmi jonka mainoxessa Synnöve on ravunsyötin näköinen. 30-luvun versiossa Thorbjörn on ilmetty Ööve eläkeläisenä.
xxx/ellauri208.html on line 256: versiossa. Hanswurst-nimisen
xxx/ellauri208.html on line 1128: Jos Gebel oliskin ikäänkun Jaakob, ja toi käärmeenlumooja Balkiti olis niikö Laaban. Kaivolla oli jollain pissaliisalla ekat rehvit, mut oliko ne isäpappa Iisakki ja Rebekka? Aaprahammi oli maahanmuuttaja. Safira eli Safak olis se herkkuperse Raakel, ja Sayida sen rumempi isosisko Lea, jota piti naida ensinnä. Paizi ei pitänytkään tässä versiossa. Gebelin vällykäärme löysi vikkelästi tien Safakin koloon. Safakilla oli söpöt tazkat tisuissa. Gebel huudahtelee Good God! kuin Poirotin yhtä tyhmä Captain Hastings. Musta alkaa vaikuttaa et tää kynäilijä Naabob on tyhmä kuin saapas izekin. Ärsyttävä munamies Gebel alkaa osoittaa isänmaallisuuden oireita. Tamarind on pahoillaan että Hamaamin miehet ovat ihan ämmiä. Montakohan äpäräpoikaa löytyy Jee-suxenkin sukupuusta. Todennäköisyys on n. 15%.
xxx/ellauri235.html on line 466: Kirjasta on tehty kaksi elokuvaa. Ensimmäisessä, 1970-luvulla tehdyssä versiossa Villi Vonkkaa näytteli Gene Wilder, ja myöhemmässä, vuonna 2005 ensi-iltansa saaneessa Tim Burtonin ohjaamassa versiossa Jalina on Freddie Highmore ja Villi Vonkkana Johnny Depp. Näistä 70-luvun sovitus ei ollut Dahlin mieleen ja hän sanoikin olleensa siihen "hyvin pettynyt", koska hänen mielestään "elokuvan tarina painottui liikaa Villi Vonkka (Willy Wanker) -hahmoon eikä niinkään päähahmoksi tarkoitettuun Jali Kulliin".
xxx/ellauri286.html on line 264: Näkyvän häirinnän lisäksi käytössä on myös disinformaation jakaminen ja siihen käy välineeksi vaikkapa harmittomalta kuulostava kirjakritiikki. En pysty seuraamaan kirjojeni vastaanottoa kaikissa maissa, mutta jotkut tapaukset ovat sattuneet silmään. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ilmestyvässä Morning Star -lehdessä julkaistiin “kritiikki” Puhdistuksesta vuonna 2012 ja se ilmestyi myös lehden verkkoversiossa. Sinänsä positiviisessa tekstissä virolaisten kyyditykset olivatkin vaihtuneet venäläis- ja kommunistivainoihin. Ihan väärin päin siis meni! Nehän vainot oli 50v aiemmin, niin ja nyt tietysti taas uudestaan esim Ukrainassa. Muttei sillä välillä! Silloin vainottiin meikäläisiä.
xxx/ellauri291.html on line 236: "Kalle Kustaan muorin" alkuperäiset sanat oli humoristiset ja karkeat. Ensimmäisessä tunnetussa versiossa "Kanaanin iloinen ranta" teksti sisältää säkeen "Voi! Veljet tapaatteko minut (3×)/ Kanaanin onnellisella rannalla?": 21 ja kuoro "Siellä me huudamme ja ylistämme Häntä (3×)/Sillä kunnia on Hänen." Tästä kehittyi tuttu "Glory, glory, Hallelujah" -kuoro 1850-luvulla. Näiden sanojen sävel ja muunnelmat levisivät sekä Etelä- että Pohjois- Yhdysvaltoihin.
xxx/ellauri303.html on line 74: Toisessa tarinaversiossa piti palvella jotain idolia eikä syödä kinkkua. Kolmas tarinan versio esiintyy Valituslauluissa Rabbah (Luku 1). Nainen tässä tarinassa on nimeltään Miriam bat Nakhtom (Miriam, leipurin tytär), joka kohtaa "Ceaserin". Kun seitsemäs poika teloitetaan, äiti vaatii, että hänet tapetaan ennen kuin hänen seitsemäs poikansa tapetaan. "Ceaser" kieltäytyy, koska Raamattu kieltää eläimen ja sen jälkeläisten tappamisen samana päivänä (ks. 3. Moos. 22:28). Äiti vastaa "Hyhmä! Oletko jo täyttänyt kaikki käskyt ja vain tämä on jäljellä?!" Siitä huolimatta poika on valmistautunut teloitukseen ja äiti sanoo hänelle: "Mene pakastearkkusi Abrahamin luo ja sano hänelle: Näin sanoi äitini: Älä liian kanssa paukuttele henxeleitäsi ja sano: Minä rakensin alttarin ja olin uhraavinani Iisakin, minun äitini rakensi seitsemän alttaria ja uhrasi seitsemän poikaa yhtenä päivänä."
xxx/ellauri376.html on line 242: Tarinan alkuperäisessä versiossa Antonin tarina päättyi eri tavalla, siihen, että talonpojat, jotka olivat äärimmäisyyksiin ajettuja puoluejohtajan pahoinpitelyistä, sytyttivät hänen talonsa tuleen ja käristävät hänet. Tässä muodossa ”Anton the Miserable” ei kuitenkaan ollut mahdollista julkaista, ja sensuuri hylkäsi sen.
xxx/ellauri380.html on line 213: Vuonna 1935 Wong koki uransa vakavimman pettymyksen, kun Metro-Goldwyn-Mayer kieltäytyi ottamasta häntä kiinalaisen hahmon O-Lanin päärooliin Pearl S. Buckin The Good Earth -elokuvaversiossa. Sen sijaan MGM valtuutti Luise Rainerin näyttelemään pääroolia yellowfacena. Eräs elämäkerran kirjoittaja uskoo, että valinta johtui Hays Coden rotujen sekoittumisen vastaisista säännöistä, jotka vaativat valkoisen näyttelijän vaimoa (joka ironisesti kyllä näyttelee kiinalaista hahmoa keltaisella lärvällä) näyttelevän valkoisen näyttelijän.
xxx/ellauri387.html on line 92: Friðþjófr Uljaan saaga [fri:θjou:fr] (isl. Friðþjófs saga hins frækna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se sijoittuu aikaan ennen Islannin asuttamista ja luetaan siksi muinaissaagoihin. Saaga kertoo Friðþjófr Þorsteinninpojasta, sognevuonolaisen talonpojan pojasta, joka ansaitsee lisänimensä rohkeudellaan, ja rakastuu Sognin kuninkaaksi kutsutun Belin tyttäreen Ingibjörgiin. Tämä on kuitenkin luvattu Sveanmaan (isl. Svíþjóð) kuningas Hringrille, ja alhaissyntyinen Friðþjófr saa siksi Ingibjörgin puolisokseen vasta lukuisten eri käänteiden jälkeen. Friðþjófr Uljaan saagasta on säilynyt kaksi versiota. Näistä lyhyempi on laadittu Islannissa 1200-luvun loppupuolella tai 1300-luvun alussa, mutta sen varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1400-luvun lopulta. Saagan pitempi versio on todennäköisesti 1400-luvulta, ja se on säilynyt vain paperikopioina, digitaalinen on kadonnut. Kaiken kaikkiaan saagasta on säilynyt useita kymmeniä käsikirjoituksia, mikä kertoo Friðþjófr Uljaan saagan olleen hyvin suosittu. Saagan lisäksi on säilynyt myös Friðþjófrin tarinaan liittyvää rímuramurillumarei-runoutta, josta saadut vaikutteet näkyvät saagan nuoremmassa versiossa. Friðþjófr Uljaan saagaa ei ole suomennettu. Aiemmin siteerattu Isokukko Uljas on ihan toinen saaga.
xxx/ellauri415.html on line 898: Tämä värssy josta pidin aivan erityisesti Leonard Cohenin Hallelujassa on sensuroitu lyhkäsessä 4 värssyn versiossa. Onkohan sitä Forverts-lehden julkaisemassa jiddishinnöxessä?
61