ellauri011.html on line 107: verhon raosta. Se heittää kulmikkaan valoläikän tyynylle. On pimeää. Onko vielä yö? Peltikattoon sataa. On hätä. Katson luurista. Kello on puoli kuusi. Runon ja kusen aika.
ellauri024.html on line 1213: verhon läpi pesutuvan kaakeleiden pintaan

ellauri036.html on line 1211: ja saa aaltoilemaan tämän värisevän verhon asuurin?
ellauri036.html on line 1733: joka kelluu pehmeästi tuon kevyen verhon alla?
ellauri042.html on line 902: Through windows, and through curtains call on us? Tulet häirimään meitä ikkunan ja verhon läpi?
ellauri051.html on line 1108: 517 Voices of sexes and lusts, voices veil'd and I remove the veil, 517 Sukupuolten ja himojen ääniä, äänet verhottuja ja minä poistan verhon,
ellauri070.html on line 217: was sie an sich hat. Perlen des Leids und die feinen mitä on yllä ja alla. Tuskan helmiä juu ja verhona
ellauri097.html on line 171: Se asui samassa talossa Baltimoren keskustorin varrella 67 v kurkistellen verhon takaa kun muut valkonaamat muutti lähiöihin. Kummakos eze se pelkäs naapurina asuvia neekereitä jotka saattoi havitella sen valkoisia kerrastoja. Sen talomuseo on suljettu yleisöltä paizi eri pyynnöstä.
ellauri097.html on line 631: Taiteilijakirjan perinteissä on suunnatonta kauneutta ja loputtomasti ammennettavaa kirjahkon hahmoa ja identiteettiä määriteltäessä. Taiteilijakirjaan liittyvä ajattelu ja toiminta on täynnä muistamisen tekoja, niitä, joiden avulla kirja voidaan tuoda uudelleen näkyviin teollisen tuotannon tuottaman sumuverhon takaa.
ellauri110.html on line 90: Jostain syystä kirjailija silloin, kun hän suorastaan esittää henkilöittensä puhelua, katsoo velvollisuudekseen olla realisti sanan ankarimmassa merkityksessä. Silloin hän hetkiseksi repäisee halki sen päilyilevän usvaisen ajattomuuden verhon, joka peittää hänen kuvaamaansa maailmaa, ja paljastaa naulanpäähän sattuvassa väläyksessä sen, mitä se oikeastaan on: omaa meikäläistä talonpoikaismaatamme.
ellauri244.html on line 197: Me uskallamme olla höpsöjä. Tulee mieleen Annan häiden puolivillaiset musiikkiesitykset, pianonpimputus ja viulunvingutus. Tyhmyys on tiedostavan 70-luvun jäljiltä kova tabu! määkyy kauraprinsessa. Onnexi en ollut näkemässä tätä. Meitä kuzutaan uussubjektivisteixi! Se on kulttuuriestablishmentille jotain eri kielteistä! riemastuu Eski. Se on lähellä Sartrea ja existentialismia. Se on lähellä talousliberalismia. Se on lähellä saarislaista narsismia. Vitun keskustapoliitikko. Pyrki sivusta kasan pinnalle, pääsi kasan sivulle. Käsittämättömän rohkeaa tulla esiintymislavalle ilman housuja. Ehkä kukaan ei ollut ennen nähnyt yhtä pientä pipua. Uskaltaminen on tärkeintä. Mitä potaskaa. Tämä ei ole mitään majakovskilaista paatosta vaan vuosikymmenten takaisia Lennon-sitaatteja. Kazokaa mun pyllyvakoa! (Missäs täällä on väliverhon rako?) Tämä sukupolvi ei ole kauppatavaraa! Haha! Hoho! Ei vai ole? Ohraprinssikirja meni kuin kuumille kiville. Eski tienasi pelkällä keekoilulla enemmän kuin tasavallan presidentti.
ellauri267.html on line 385: Nämä kädet sopivat vain verhon vetämiseen.

ellauri269.html on line 473: Kil'jueedeniä ja Palavaa legioonaa palvelevat nathrezimit kantoivat kaksi Dominaatioastiaa verhon yli ja sitoivat Luukurko Nörttylin ruumiittoman hengen niihin, minkä jälkeen hänet vangittiin. Jäinen hauta nimeltä Jäädykeistuin.
ellauri333.html on line 108:
ellauri340.html on line 683: Joo tää kaikki tuli mieleen nyt kun poistettavaa hammasta juilii ja ilkeä punainen katuvalo tuikkii verhonraosta Mordorin kalseana silmänä. Jotain kuuluu iänikuinen junttanpoo. Kyllä mä olen kroonisesti melankolinen kuten oli toi syöpäinen Gepardieu Ranskassa. Niin on kyllä Seijakin.
ellauri345.html on line 466: Tämä tyttö ei ole pohjimmiltaan kaunis, Ottilie siis. Omalla tavallaan se on Eduard itse, eli turhaan kehutaan tämän parin kauneutta. Mutta Goethe ei vain käyttänyt lahjoitusrahojensa voimaa - yes taiteen rajojen tuki teki myös - vangitakseen tämän kauneuden, hän sen kevyimmillä käsillä vaan hilasi ku- vitun lähelle aistiakseen tämän lempeän, pyllyverhon takaisen new maailman. Loppu.
ellauri345.html on line 484: Ottilie ilmestyy tälle sfäärille; tämän verhon täytyy olla hänen kauneutensa päällä. Tunteiden kyyneleille, joissa visio peittyy, ovat samalla itse kauneuden verho, mutta tunteet ovat vain sovinnon ilmettä. Ja kuinka tarkasti se petollinen harmonia ystävien huilunsoitossa on epävakaa ja koskettava. Hänen maailmansa on musiikin hylkäämä. Kuinka illuusio, johon tunne liittyy, voi tulla niin voimakkaaksi vain niissä, joita musiikki ei Goethen tavoin ole koskettanut syvästi alusta alkaen ja ovat immuuneja elävän kauneuden väkivallalle.
ellauri377.html on line 239: Eli se on ilmoitus Jeesuksen jumalallisen isän tuntemattomasta nimestä, jonka hallussa pitäminen mahdollistaa tietäjän läpäisemisen tietämättömyyden verhon, joka on erottanut kaikki luodut olennot mainitusta isästä. Lisäksi se julistaa, että Jeesus on paljastanut tuon nimen monien abstraktien elementtien kielellä täytetyillä tavoilla.
xxx/ellauri013.html on line 431: Minun käsittääkseni syynä niihin kärsimyksiin, joita ihmiset toisilleen aiheuttavat ja jotka välillisesti heijastuvat heihin itseensä, ovat pikemminkin pahat halut kuin aatteet tai uskonkäsitykset. Mutta kärsimyksiä tuottavat aatteet tai yksinkäsitykset ovat tavallisesti, vaikka eivät aina, ilkeyden verhona.
xxx/ellauri027.html on line 1029: Eski puhuu näkyjen ja vertauskuvien kautta kuin Mr. J. Nasaretilainen. Sen varsin raskaalla kädellä viittoillut suosituxet näkyy kuin verhon takana. Sen niminen kirjakin oli helluntailaisilla, mulla taitaa olla se hyllyssä. Verrattuna nuoruusaikojen Eskiin 60-vuotias profeetta Saarinen on (ainakin tässä kirjoituxessa) vapautunut huumorin kahleista. Tässä esitteessä se vaahtoo suht vakavalla lärvällä.
xxx/ellauri084.html on line 596: Wallun iskähaikara muka inhos Bazinia. Wallu ize varmaan peukutti sitä, vaikka se oli kommunisti sodan aikana. Kuoli onnex leukemiaan 40-vuotiaana. Se kannatti jollain lailla Schleiermacherin 1799 keximää personalismia, jonka mukaan henkilöt on tärkeempiä kuin koko muu maapallo ja maailmankaikkeus yhteensä. Se on yxi idealismin muoto muiden joukossa, eli sielu on taas kaikki kaikessa. Sitä varmaan Wallukin meinaa tässä liputtaa. Personalisteja oli kirkonmies- ja huuhaafilosofijoukossa sekä Bostonissa että Calisotassa. Onko Schleiermacherista, tosta tomppelista pyllyverhontekijästä paasattu jo aiemmin? Ilmeisesti ei.
xxx/ellauri123.html on line 342: Kovalevyni. (Läppä läppä. On mulla Calvin Klein kalsaritkin vielä pyllyverhona. Vinkeältä tuoxuvat kun ei ole vaihtoparia. Ja IPhone niiden pyllytaskussa. Mitä muut ajattelisivat jos heittäisin nekin. Minimalisti ja naturisti on eri höbbyjä.)
xxx/ellauri123.html on line 915: kultapölyistä, pidätetyn iloni verhon takaa,
xxx/ellauri136.html on line 387: Tämän seurauksena Mikhail Yurevich hajosi Catherinen kanssa Sushkova, mutta koska hän oli luonteeltaan kostonhimoinen henkilö, jonkin ajan kuluttua hän koski hiäntä sieltä. Tämä tapahtui 5 vuoden kuluttua jakeesta "Kaveri". Runoilija ei ilmaisse mitään tosi tunteita, osoitti karkoitusta jatkuvasti ihaillen tytön kauneutta. Lopulta Sushkova rakastui häneen ja sitten Lermontov iski hiänelle murskaavan iskuja. Mikhail Yuryevich ilmoitti kaikille, että Catherine oli tyhmä, ruma ja vain sääli. Lermontovin "Kavennetun" runon analyysi mahdollistaa paitsi ihailla myös ympäröivän maailman kovaisuutta, mutta myös nostamaan verhon suuren venäläisen runoilijan tunteiden yli.
xxx/ellauri139.html on line 695: It seem’d he never, never could redeem Erota verhon takaa, ja neito eiku makaa.
xxx/ellauri154.html on line 75: Valesnesin herra oli melko epäsiisti ja saastainen kapistus, joka alati vain mezästeli hirviä ja kauriita eikä seuranpitäjänä ollut juuri rattoisampi kuin savuava uuni. Ja kaupanpäällisixi mainittu mezämies oli yli kuudenkymmenen, mistä hän ei puhunut sen enempää kuin hirtetyn leski nuorasta. Mutta luonto, joka tässä maailmassa tekee viistoja, vääräsäärisiä, sokeita ja rumia yhtä arvostelukyvyttömästi kuin kauniitakin - tietämättä sen enempää kuin seinäverhon kutoja, mitä tekee - antaa kaikille saman ruokahalun ja kaikille saman himon lihasoppaan. Sitäpaizi jokainen elukka löytää puolison eli sananlaskun mukaan, kurjimmallakin ruukulla on kantensa. Niinpä siis Valesnesin herrakin eziskeli kaikkialta ruukkuja ollakseen niille kantena.
xxx/ellauri173.html on line 719: "Ei todellakaan", vastasi lordi Ewald surullisesti hymyillen. "Hän on typerä. Hänessä ei ole jälkeäkään siitä melkein pyhästä tyhmyydestä, joka jo sen tosiasian vuoksi, että se on äärimmäisyyttä, on tullut yhtä harvinaiseksi kuin äly. Nainen, jolta on riisuttu kaikki tyhmyys, onko hän muuta kuin hirviö? Mikä voisi olla surullisempaa, hajottavampaa kuin inhottava olento, jota kutsutaan "älykkääksi naiseksi", ellei hänen vastakohtansa, sileä puhuja? Mieli on maallisessa mielessä älyn vihollinen. Vaikka muistaakseni, uskovana naisena onkin vähän tyhmä ja vaatimaton ja joka ihmeellisellä vaistollaan ymmärtää sanan todellisen merkityksen kuin valoverhon läpi, niin paljon tämä nainen on ylin aarre, on todellinen kumppani, niin paljon kuin toinen on epäsosiaalinen vitsaus!
xxx/ellauri173.html on line 966: Lordi Ewald katsoi androidia. Hadalyn rauhallinen hengitys kohotti hänen rintojensa vaaleaa hopeaa. Piano aloitti yllättäen yksin, rikkaissa harmonioissa: koskettimet putosivat kuin näkymättömien sormien alle. Ja Androïdin pehmeä ääni, jota seurasi näin, alkoi laulaa pyllyverhon alla yliluonnollisen naisellisuuden taivutuksella. Lordi Ewald tunsi tämän odottamattoman kappaleen aikana eräänlaisen kauhean yllätyksen valtaavan itsensä: Lortin viisari vinxahti karhupuvusta huolimatta vastustamattomalla voimalla kello yhteen!
xxx/ellauri174.html on line 94: Noniin, se Malebranchesta, lusikoidaanpa Saari-Aatamin misokeittoa urheasti eteenpäin! Jännite vaan kohoaa! Jäimme kohtaan jossa Loordi Ewaldin karhupuku telttasi erittäinkin silmiinpistävästi hänen kurkattuaan nti Hallidayn pyllyverhon alle.
xxx/ellauri174.html on line 524: ― Tämä tuoksuva, helmenvärinen savu, joka kiertää vanun tavoin Hadalyn mustan verhon alla, on yksinkertaisesti vesihöyryä, jonka kasa imeytyy ja joka näin ollen hylkää polttamalla sen violeteilla atomeilla sen myrskyisän tulvan, joka näet juoksevan kuin Elämä uudessa ystävässämme. Tämä salama, joka siten kiertää siinä, on täällä vankina ja vaaraton. Katso !
xxx/ellauri175.html on line 318: Hiljaisen hetken aikana, joka seurasi tätä korkeinta kutsua, valkoinen Andreï ilmestyi uudelleen, työnsi syrjään kiiltävät mustat verhot ja pysyi surun verhonsa alla, liikkumattomana ja ikään kuin tarkkaavaisena, hopeiset kätensä ristissä hänen povellaan. Sitten nuori ja vakava herra, osoittaen jumalallista nukkuvaa porvaristoa, vastasi:
xxx/ellauri175.html on line 409: Edisonin kasvot olivat heti kahden nuoren miehen lähdön jälkeen syvän huolen ja keskittymisen ilmeen. Insinööri ehkä pelkäsi, että neiti Alicia Claryn typerä typeryys petti jonkin verran luottamusta; hän työnsi nopeasti sivuun lasioven verhon ja seurasi heitä loistavalla katseella lasien läpi.
xxx/ellauri175.html on line 432: Hänelle tuli kuitenkin idea! Jos tämän taikurin Edisonin voimallinen sana olisi löytänyt salaisuuden, joka olisi hieman häivyttänyt pikiverhon, joka peitti tämän niin kauniin olennon synkän hengen, hän ajatteli; hän oli hiljaa, eikö se ollut jo paljon?
xxx/ellauri177.html on line 124: Ja hän muutti hänet jälleen päästäen irti arkuuden hulluudesta yhdistyäkseen hänen kanssaan yhä läheisemmällä tavalla. Hänestä tuli Jumalan valitsema yöastia, vittu ja rinta, johon hän halusi vuodattaa latauxensa, nukkua ikuisesti. Hän oli mystinen ruusu, suuri kuk, joka kukkii paratiisissa, tehty kuningatarta ympäröivistä enkeleistä, niin puhdas, niin tuoksuva, että hän hengitti hiäntä nöyryytyksensä syvyyksistä ilon turvotuksena, joka sai hänen siitiniluunsa halkeilemaan. Hän muuttui kultaiseksi taloksi, Daavidin tornixi, norsunluutornixi, jolla oli mittaamaton rikkaus, puhtaus, kateellinen joutsenille, korkeaksi, vahvaksi, pyöreäksi, jota hän olisi halunnut omalla ojennetulla varrellaan vyön alle puskea. Hän seisoi pystyssä horisontissa, hän oli taivaan portti, jota hän vilkaisi hänen hartioidensa takaa, kun tuulen henkäys erotti pyllyverhon laskokset. Se kasvoi Mons pubixen takana, sillä hetkellä, jolloin yö kalpeutui, Aamun tähti, seksinnälkäisten matkailijoiden apu, rakkauden aamu.
xxx/ellauri259.html on line 374: Ja näin tehkää vapaiden tavoin – älkää niin kuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niin kuin Jumalan orjat.
xxx/ellauri273.html on line 264: Vaikka jotkut kirjoittajat kuvailevat suoraa/epäsuoraa ja jako/yhtenäisyys eroja vanhentuneiksi, kaksijakoisuuksilla on ainakin jonkin verran nykyaikaista merkitystä ainakin savuverhona. Tämän merkityksen ymmärtämiseksi on ymmärrettävä taustalla olevat termit.
xxx/ellauri292.html on line 73: Tekla kuunteli Paavalin taivaallisia sanoja verhon takana. Kuunneltuaan apostolin opetusta kolme päivää Teklan sydämeen syttyi hengellinen ilo ja hän päätti heittäytyä täysin uskon varaan. Kun kaikki huomasivat, että Tekla ei enää välittänyt mistään maallisesta vaan kiintyi yhä lujemmin tuon muukalaisen sanoihin, joka suositteli avioliitosta pidättäytymistä, Teokleos ja Thamyris alkoivat menettää syystä malttinsa. Koko kaupunki kuohui. Paavali vangittiin ja vietiin kuvernöörin eteen; tämä määräsi Teklankin kahleisiin ja vankilaan.
xxx/ellauri306.html on line 474: Seuraavana päivänä, kun suuri osa aamusta oli kulunut, kuninkaalliset palvelijat epäilivät sairastamista ja murtautuivat suuren kohun jälkeen ovet sisään. Sieltä he löysivät Attilan kuoleman verenvuodon seurauksena, ilman haavoja, ja tytön, jonka kasvot alaspäin itkivät verhonsa alla. Sitten, kuten tuolle rodulle on tapana, repäisivät hiuksensa pois päästään ja tekivät heidän kasvonsa kauhistuksiksi syvin haavoin, jotta kuuluisaa soturia voitaisiin surettaa, ei naisellisen itkujen ja kyynelten, vaan ihmisten veren kautta. Lisäksi Attilan kuoleman yhteydessä tapahtui ihmeellinen asia. Sillä unessa joku jumala seisoi itä-Rooman keisarin Marcianuxen rinnalla, kun tämä oli huolestunut raivokkaasta vihollisestaan, ja näytti hänelle Attilan jousen, joka oli murtunut samana yönä, ikään kuin vihjatakseen hunnirodun olleen velkaa paljon tuolle aseelle. Tämän kertomuksen historioitsija Priscus sanoo hyväksyvänsä totuudenmukaisexi ilman todisteita. Sillä Attilan pidettiin niin kauheana suurille valtakunnille, että kilpailijoiden jumalat ilmoittivat hänen kuolemastaan ​​kilpaileville hallitsijoille erityisenä siunauksena.
38