ellauri055.html on line 897: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.
ellauri055.html on line 903: Vaikka 1930-luku olikin Sillinpäälle kirjallisesti menestyksen aikaa, hän velkaantui edelleen kiihtyvällä vauhdilla suurelta osin siksi, ettei hän pystynyt hallitsemaan rahankäyttöään. Myös Sillinpään alkoholiongelma paheni edelleen näinä vuosina, ja hän saattoi nauttia korillisen olutta ja konjakkipullon päivässä. Vuonna 1939 Sillinpäätä kohtasi vielä kova isku, kun hänen vaimonsa Siikri kuoli keväällä keuhkokuumeeseen.
ellauri146.html on line 592: Hispaniolassa Balboa ryhtyi maanviljelijäksi, mutta velkaantui yhdeksän vuoden aikana. Hänen oli pakko paeta velkojiaan. Balboa piiloutui tynnyriin San Sebastiánissa Urabánin lahdella purjehtivaan laivaan. Laivan kapteeni Martín Fernández de Encison aikomus oli heittää Balboa laidan yli, mutta hän luopui ajatuksesta, kun miehistö uhkasi kapinalla.
ellauri371.html on line 662: Samana vuonna hän meni naimisiin rikkaan lesken Martha Custisin kanssa. Vaimonsa omaisuuden turvin Washington nousi Virginian siirtokunnan yläluokkaan ja saattoi keskittyä Mount Vernonin kehittämiseen. Pian hänelle kuitenkin selvisi, että hänen liiketoimiaan rajoitti Lontoosta säädelty liian alhainen tupakan hinta, ja hän velkaantui kalliin elämäntapansa vuoksi Lontoon kauppiaille.
ellauri454.html on line 122: Wojciech Witold Jaruzelski (1923 – 2014) puolalainen sotilaskenraali, poliitikko ja Puolan kansantasavallan tosiasiallinen johtaja vuosina 1981–1989 sekä sotilasdiktaattori 1981 – 1983, mikä teki hänestä Puolan kansantasavallan viimeisen johtajan. Puolan aatelistöön syntynyt Jaruzelski syntyi Kurówiin Itä- (silloin Keski-) Puolassa. NKVD karkotti Jaruszelskit perheineen Siperiaan Puolan miehityksen jälkeen . Pakkotyöhön Siperian erämaahan määrättynä Jaruzelskille kehittyi fotokeratiitti , joka pakotti hänet käyttämään aurinkolaseja loppuelämänsä ajan. Puolan rökäletappion jälkeen aateliset Jaruzelskit pakrnivat Liettuaan, mutta jäivät kiinni. Jaruzelskin isä kuoli 1942 gulagilla punatautiin. Pikku Witoldista tuli kommari. Hän "ansaitsi lisää kunniaa Neuvostoliiton silmissä" osallistumalla taisteluihin ei-kommunistista Puolan kotiseutuarmeijaa vastaan ​​vuosina 1945–1947. Hän liittyi Puolan kommunistiseen puolueeseen, Puolan yhdistyneeseen työväenpuolueeseen , vuonna 1948 ja hänestä tuli Neuvostoliiton valvoman Puolan armeijan tiedotusosaston ilmiantaja käyttäen peitenimeä Wolski. Vuonna 1970 hän osallistui onnistuneeseen salaliittoon Władysław Gomułkaa vastaan, mikä johti Edward Gierekin nimittämiseen Puolan yhdistyneen työväenpuolueen pääsihteeriksi. Edward Gierek velkaantui ottamalla lainoja ulkomaisilta velkojilta, ja lakkojen ravistelema maan talous oli epävakaa Jaruzelskin noustessa 1981 valtionpäämieheksi. Puolan ajautuessa maksukyvyttömyyteen, perushyödykkeiden pulan vuoksi otettiin käyttöön säännöstely , mikä vain pahensi jännittynyttä sosiaalista ja poliittista tilannetta. Heikentyneet elin- ja työolot herättivät vihaa kansan keskuudessa ja vahvistivat kommunisminvastaisia ​​​​mielipiteitä; myös Solidaarisuus-ammattiliitto oli saamassa kannatusta, mikä huolestutti Puolan keskuskomiteaa ja Neuvostoliittoa, jotka pitivät Solidaarisuutta uhkana Varsovan liitolle. Peläten Neuvostoliiton väliintuloa, joka oli samanlainen kuin Unkarissa (1956) ja Tšekkoslovakiassa (1968), Jaruzelski julisti sotatilan Puolaan 13. joulukuuta 1981 kommunisminvastaisen opposition murskaamiseksi. Sotilasjunta, ulkonaliikkumiskielto ja matkustusrajoitukset kestivät 22. heinäkuuta 1983 asti. Vuonna 1970 hän osallistui onnistuneeseen salaliittoon Władysław Gomułkaa vastaan, mikä johti Edward Gierekin nimittämiseen Puolan yhdistyneen työväenpuolueen pääsihteeriksi. On epäselvää, osallistuiko hän ize lakkoilevien työläisten raa'an tukahduttamisen järjestämiseen vai johtivatko hänen kommunistiselle armeijalle antamansa käskyt verilöylyihin Gdańskin, Gdynian, Elblągin ja Szczecinin rannikkokaupungeissa. Reaganin hallinnon käyttöön ottamista ankarista talouspakotteista huolimatta sotatilalaki onnistui pitkälti opposition tukahduttamisessa ja demoralisoinnissa, mikä marginalisoi Solidaarisuusliikkeen 1980-luvun lopulle asti. Sosioekonominen kriisi syveni jopa enemmän kuin 1970-luvun lopulla, ja peruselintarvikkeiden, kuten sokerin, maidon ja lihan, sekä polttoaineen ja kuluttajatuotteiden säännöstely jatkui, kun taas väestön mediaanitulo laski jopa 10 prosenttia. Jaruzelskin valtakaudella vuosina 1981–1989 maasta lähti 100 000–300 000 ihmistä.
5