ellauri005.html on line 1899: Alkeellisia veikkoja, huonoja luonteita.

ellauri011.html on line 1092: Oikeudesta heiveröiset hakee tasoitusta, niinkuin veljessarjan pahnanpohjimmainen hukkapätkä Kimmo Koskennieni koripallon pelisäännöistä. Muut tekee sille tilaa korin alla et se pääsee heittämään. Ohi menee mutta menköön, on noudatettu sääntöjä. Mix heikot sitten saavat oikeutta, koriinheittopaikkoja? Kai joukkueeseen tarvitaan tietty määrä veikkoja. Joukko heikkoja voi sitäpaizi toimia joukkovoimana. Yhdessä ne saa pidettyä jonkinlaisen reviirin. Sellaisen jäsenenä voi saada armoa, joka kuten tunnettua voi käydä oikeudesta.
ellauri014.html on line 917: Jullen kaverit: maalaistollot, upseerit evp, emerituskauppiaat, lasten kavereiden vanhemmat. Wollen kamuina on vielä joitain höynähtäneitä gentlemannifarmareita, sen entisiä humputteluveikkoja. Mökkinaapureina on hauskoja originelleja tai nöyriä ihailijoita. Kiltistippä Julle kestizee maalaisäijiä, nyrkkiin haukotellen kuuntelee niiden puisevia juttuja. Tähän käsittelyyn huolitaan vain vanhoja rupuja, ettei muiden rotinkaisten ala käydä kateeksi. Julle antaa vielä lasten ojentaa äijälle (niin, ne on aina äijiä, perheenpäitä) jonkun pieleen menneen käsityön emännälle kotiin vietäväxi. Kotona vanhus kertaa koko jännän vierailun ja koko perhe yhteen ääneen siunaa herrasväkeä. Vertaa La Republica 200 vuotta myöhemmin.
ellauri015.html on line 64: Onkohan se sukua Wrightin veljexille, niille lentäville? Nekin oli pilven veikkoja, tai siipiveikkoja. Tai jopa von Wrightin veljexille, niille lintumaalareille? Siis myös sille punaposkiselle taivaanrannan maalarille, joka kexi etiikalle logiikan? Ei se kyllä mennyt heti putkeen, ei quine von wright, mut Jaakko paikkasi. Se liittyy läheisesti myös peliteoriaan (mullon siitä joku paperi).
ellauri026.html on line 403: Skolastikot kuvaa helvetin niin tarkkaan kuin ne olis ize olleet siellä enimmän aikaa mittailemassa. Ja lisää sinne uuden piirin, kahdexannen, niin ison ja tilavan, että ne mahtuu sinne kavereineen pelaamaan vaikka potkupalloa. Ja seuraavaxi tulee uskonmiehet, munkit, molemmista nimityxistä aika etääntyneet, ei ne välitä uskonnosta, ja niitä pörrää kaikkialla kuin kärpäsiä. Jengi väistelee niitä kuin pahan onnen enteitä. Ne pitää kunnianaan olla oppimattomia ja saarnata mitä sylki suuhun tuo ihan takin hihasta. Jotkut ottaa kovaa hintaa palveluista, toiset kerää rahaa kuulijoilta kapakoissa, kilpailee kerjäläisten kanssa rovoista. On olevinaan mukavia apostoleja typerine juttuineen. On tarkkoja kuin liivijengit bränditunnuxista, millainen rozi ja mitkä merkit siinä, miten pitkä letti, paljonko unta palloon per yö. Ja halvexii sitten toisen jengin munkkeja niiden vermeistä. Jotkut ei huoli rahaa, mut kyllä viiniä ja naisia. Brändinimiä joka lähtöön: jotkut on vyöveikkoja, jotkut pieniä, jotkut pikkuruisia, jotkut ruusuristiläisiä; sit on benediktiinejä ja bernardiineja, karmeliittoja ja augustiineja, vilholaisia ja jakobiineja. Kristillisiä ei ketkään.
ellauri029.html on line 720: Optimistit on usein sangviinikkoja, verisiä veikkoja,

ellauri052.html on line 484: Pierre Thaxterin yhteydessä Sale luettelee vinon pinon hämäriä veikkoja. Taidepelle Erwin Panofsky oli nazeja paenneita jutkuja, Einsteinin pal. Hienompaa väkeä kuin Sale.
ellauri062.html on line 839: Vitun symboleita. Mysteereitä. Kunnioitusta. Kas kun ei hartautta. Tai pyhyyttä. Et mä ällöön tälläsiä veikkoja. Vihaan filosofiaa.
ellauri083.html on line 198: Autistit on mukavia kavereja. Siltaveikkoja on lusittu 3 tuotantokautta 4stä. Sarja on täynnä hulluja ja kusipäitä. Koko ajan on pimeää ja ahistaa. Ruumiita tulee kuin saunan takana. Koskaan ei lohkasta vizejä eikä kukaan naura. Rumia tehtaita ja takapihoja. Mixhän tää on niin viihdyttävää? Onxe samanlaista kuin kotona vai onnexi vielä pahempaa? Onnikin on suhteellisen suhteellista. Välj lyckan förrän lyckan väljer dig.
ellauri349.html on line 535: Kateuden tilalla vilpitöntä uskoa elämän tahattomaan riemuhuumoriin ja nosteylevyyteen. Eläköön Turun yliopisto, vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle! Alas keisarillinen Alexanterin räkäverstas! Tässä muuten näkyy Eskin kuittailutekniikka: Hinoa John! Se varoo suoraan haukkumasta kilpaveikkoja ja vihamiehiä, parempi pelitapa on ylistämällä alistaa ja kehaista joitakuita toisia. Hienoista vittuilua HY: n proffille hist.kieli. osaston kuoleman kurvissa, josta se 29-vuotiaana bongasi izensä lisäxi vain 2 julkkista, Yrjö Blomstedtin ja Matti Klingen.
ellauri351.html on line 314: Talousliberaalinem harhakuvitelma on ettei kapitalistisessa järjestelmässä tarvi olla vihulaisia vaan ainoastaan kilpaveikkoja, joiden kanssa voi sovinnolla pelata sopupeliä. Don't get mad, get even, on bisnesmiehen mottona. Mutta lopputulema on sama: toiset tekee oharit ja pääsee joholle, toiset jää pitelemään tikkua, vaikka kuinka reilusti puristetaan kättä ja harrastetaan paikallista sopimista palkoista ja autoeduista. Paras mies voittakoon, sanoo rehti yxinyrittäjä volttikuski ja polkee liikkeelle lumisohjoisen polkupyörärämänsä.
xxx/ellauri010.html on line 806: Koska ne ei ite kärsi tarpeeksi, ei hae apua, hyötyvät vaan viasta. Ja lipeviä veikkoja, päältä miellyttäviä, ovelia valehtelijoita. Olkoot sitten sellaisia kuin ovat, niin kauan kun ei ole pakko tehdä asialle mitään.

xxx/ellauri027.html on line 549: 2020? Sehän on nyt! Mitähän sille kuuluu nyt, onko veto kestänyt? Onko vielä nostetta vai onko ponttooni jo vettynyt? Kaivataanko sen palveluita vielä? Onxe edes hengissä? On se kaiketi. Varmaan se sai potkut K-ryhmästä laman aikana ja aloitti Nostetuotannon. Tuo mieleen sen toisen posetiivarin, joka sai kenkää Valituista paloista. Samanlaisia nettisivuja kuin Eskillä. Posetiivari. Nostomestari. Sinnikkäitä veikkoja. Ei osaa oikeastaan mitään mutta pysyy silti pinnalla. Saa siinä vettä polkea vaikkois nostetta.
xxx/ellauri385.html on line 204: Myymikko, olpa hän sitten mitä lajin tahansa, selittää tällaisen käymälämyyryämisen viittaamalla ihmisen ikuisesti siittimelliseen luontoon joka muka estáä yksilön kapinoimasta jumalatonta järjestystä ja waltun arvovaltaa ja sem edustajia vastaan. Valgaarimarxiumin edustaja puolestaan sivuuttaa tuollaiset ilmiöt sen kummemmina, sika hän nutä kykenisikään sen enempää ymmärtämään kuin tulkitsemaan. koska ne eivät välittömästi selity taloudellisista tekijöistä. Freadm näkemykset pääsevät jo huomattavasti lähemmäksi tosiveikkoja, hãn kun tulkitsee tällaisen käyttäytymisen seuraukseksi syyllisyydentunnosta, joita (mies)ihmisessä jo lapsuudessa syntyy isompikikkelisiä isähahmoja kohtaan. Tällnin jää vain siementämättä käsittelemämme käyttäytymisen sosiologinen alkuperä ja tehtävä, eikä tältäkään pohjalta süs päästä käytännön ratkaisuun. Lioin e Freudin käsitys ota huomioon tuon käyttäytymisen yhteyttä suurten massojen sukupuolielämän tukahtumiseen ja siitinten kieroutumiseen.
14