Tässä Aarne menee mezään niin että kuuluu arkiryskettä. Sen tekemä vastakohtaisuus on keinotekoinen. Moraali on elukoiden silmässä just yhtä paljon kuin komiikka, ihan samassa perssilmässä vieläpä, yhtä paljon/vähän mielivaltaista on molemmissa. Huvittavaa myös, et noi Aarnen katkismuxen lauseet puuttuu Lutherilta. Jeesuxen kärsimys oli mainio asia, tappaminen on joskus ihan paikallaan. Joosua esinahkakasoineen noudatti Jumalan lupausta ja käskyä. Armo, laupeus eli ilmaisexi saanti on tietty hieno juttu kermaperse Aarnen mielestä, mut parempi vielä on ilmaisexi ottaminen, sanois Marx, Robin Hood tai Harald Hirmuinen.
ellauri026.html on line 655: > Herakleitos kuvataan usein melankolikoksi, ja häneen viitataan joskus "itkevänä filosofina", vastakohtana Demokritokselle, joka tunnetaan "nauravana filosofina". Presokraatikkojen Esa Saariselle. Kukahan ois sit tää hämärään uuninnurkkaan jäänyt masis? Vaatimattomuuteni estää sanomasta.

ellauri036.html on line 2141: Jästi (engl. pössyke) on nimitys henkilöille, jotka eivät pysty taikomaan ja jotka eivät ole syntyneet velhomaailmaan, siis vastakohta noidille ja velhoille. Sellaisia velhoja, jotka ovat jästisyntyisiä, saatetaan kutsua pilkkanimellä kuraverinen. Jästi on esimerkki niistä lukuisista uudissanoista, jotka on luotu nimenomaan Harry Potter -kirjasarjan maailmaa varten. Aikaisemmin se on esiintynyt muun muassa sanassa "jästipää". Miten niin uudissana? Sehän on ruåzia ja tarkoittaa hiivaa. Hiiva jäst, hevonen häst, pappi präst. Sana on ehkä selvimipiä rasismin tuntomerkkejä J.K.Rowlingin kirjoissa. Niitä on siellä kuin Vilkkilässä Feelix-kissoja.
ellauri043.html on line 7123: Muuten se kun uuskriitikot ja psst!modernistit ym termentää et kirjottaja ei ole kertoja, et kertoja ei ole sankari ja et kaikki on pirun epäluotettavia, se on ihan yhtä lapsellista kuin vastakohtansa. Niinkauan kun kirjalla on vaan yx kirjottaja, niin se kurkistaa ihan joka paikasta. Flaubert on Antonius ja piru, ja sen naamari paistaa auringon kiakosta. Eikä se haittaa, apinat on kuiteskin aika samixia.
ellauri046.html on line 672: Vähän täs on myös tätä nomadit vs. maanviljelijät vastakohtaisuutta. Tentten on hutu ja Entten tutsi.
Vuonna 1187 Saladin hyökkäsi Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan ja murskasi kuningaskunnan joukot Hattinin taistelussa. Hän myös vangitsi Jerusalemin kuninkaan Guy de Lusignanin. Jerusalemin kaupungin Saladin valtasi 3. lokakuuta 1187. Pian kaikki kaupungit Tyrosta lukuun ottamatta olivat hänen hallussaan.
ellauri048.html on line 212: Vain näennäisesti vastakohtainen on raamatullinen

ellauri050.html on line 922: Dityrambien luonne oli villi ja ekstaattinen, vastakohtana paiaaneille. Samoin kuin paian oli sekä hymni että Apollonin titteli, dithyrambos oli sekä Dionysoksen titteli että hänen kunniakseen laulettu laulu.
ellauri052.html on line 337: Böhme oli itseoppinut filosofi ja teosofi, ammatiltaan suutari. Hän syntyi Görlitzin seuduilla Sleesiassa, kuoli Görlitzissä. Kiertäessään nuoruudessaan suutarinsällinä Saksan maata Böhme tutustui uskonnollisiin haaveellisiin lahkoihin: tutki sitten yhä edelleen Raamattua ja mystillisiä kirjoja. Toisinaan hänellä oli näkyjä, joissa hän luuli käsittävänsä todellisuuden sisimpiä perusteita. Hänen hartaasti uskonnolliset mietiskelynsä, jotka erityisesti kohdistuivat pahan olemassaoloon ja olemukseen, veivät hänet siihen ajatukseen, että itse Jumalassakin täytyy olla sisällinen vastakohta eli jotakin hämärää, joka yhä kirkastetaan valkeudeksi.

ellauri063.html on line 130: Populismin vastakohta on senatismi. SPQR, sanoivat patriisit ja antoivat plebeijien pitää pieniä kansankokouxia, rökittäen toisiaan. MAGA-presidentti matkusti Gruusiaan kertomaan paikallisille apinoille, että nyt on isänmaa vaarassa. Pelastakaa Amerikka kommunismilta! Palauttakaa mut presidentin pallille! Oh, and yes, vote republican for senator by all means. Although I dont directly WANT to talk for others but me to be elected anywhere.
ellauri067.html on line 44: Tapahtumat sijottuu kirjailijasiskon synnyinvuoteen 1949. Ne kestää kolme päivää, jos lupaus kolmenpäivänromaanista on pitävä. Tai ehkä Tommi on pikemminkin mitä jenkit sanoi 60-luvulla neliöxi, eli square. Be there or be square. Ole siellä tai ole neliö. Se on siinä eikä anopin siinä, neliönmuotoinen palikka pyöreässä reijässä. Neliön vastakohta on queer, omituinen otus. Niillä on kerhokin, jonka vetäjä on Rölli. Röllit on trolleja. Onkohan kirjassa myös homoja? Se olisi trendikästä. On tässä ainakin kiltti vajakki, nimeltänsä Jussi. Sekin on trendikästä. No on! Sehän on se sama vajakki! Se on sekä homo että vajakki! Homo vajakki! Voiko trendikkäämpää enää olla?! (No voishan se olla värivammanen homo vajakki.)
ellauri069.html on line 384: Toinen vaikeuttava kohta on vainoharhaisuus ja sen kuviteltu vastakohta (oisko se sit autismi? Niin vois luulla, mutta ks. toisaalla...) Tästä puuttuu juonitiivistelmä ja spoilerit, kuten huomaatte. Lukija, tätä ei voi spoilata. Pääläppä on takuulla tuttu tähän mennessä: V-2 rokettien maalit Lontoossa WWII:n lopulla nazaa Amerikan armeijan vakoiluvaihdossa olevan em. Ltn. Alokas Laiskiaisen jöpötysten kanssa. Loppupeleissä Laiskiaiselle selviää tää korrelaatio, ja se lähtee selvittämään asiaa ex-nazi"vyöhykkeelle" eziskelemään "salaperäistä" rokettia nollanollanollanollanolla.
ellauri093.html on line 471: Hilja ei ole veizilaatikon terävimpiä veiziä, joten se ei nää tässä mitään ongelmaa. Nielsenin luennot olivat kyllä pilkan kohteena, mutta nuorelle totuudenezijälle niistä avautui vapauttavia näköaloja. Hänelle valkeni toisaalta inhimillisen tutkimuxen avaruus ja tärkeys, mutta toisaalta riittämättömyys, kun iäisyysarvot ovat kysymyxessä. Uskon yxinkertainen tie kirkastui aivan uudella tavalla, ei tiedon vastakohtana, vaan sen välttämättömänä täydentäjänä. Kantin lait ovat yhtä epäämättömiä sielun sisäkentillä kuin Newtonin painovoimalaki ulkopeleissä. Mutta eri tavalla. Ai miten niin? Pruit pruit, läiskis läiskis (peruuttaa nopeasti taka-alalle). Kuten Peeveli sanoi: "Kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä kuulostaa hyvältä, sitä miettikää." Hizi koittais edes päättää mitä niistä erityisesti.
ellauri093.html on line 608: Pappila tuntui jotenkin ahdistavalta. Rouva Rørdam oli pieni ja hento, olennossa jotakin luihua ja epäluuloista, ehkä vihamielistäkin vihamielistä pastoria kohtaan. Rørdam oli hänen täysi vastakohtansa, kookas ja karkeapiirteinen, pitkä piippu hampaissa, ilme rauhallisen röyhkeä. Huoneet olivat matalat mutta pimeähköt. Halusin nuuskia vielä puutarhaa, vaikka kumpikaan pappilan tontuista ei tarjoutunut oppaaxi. Melkoisen vaiteliaina palasimme.
ellauri100.html on line 1358: 1975 eli kuusikymppisenä se kirjoitti omaelämäkerrän omaperäisellä nimellä "Roland Barthes". 1977 se sai ylennyxen Collège de Franceen. Liettualainen jäi HESS:iin kykkimään. Rollon rakas äiskä kuoli 85-vuotiaana samana vuonna. Tää oli Rollolle kova isku. Sen viimeinen isompi aikaansaannos, Camera Lucida (vähän niinko camera obscuran vastakohta - semiootikot rakastaa näitä oppositioita) on osittain valokuvakirja ja osittain kirja äiskän kuvista (vaikka niitä ei ole kirjassa mukana). 1980 Roland Barthes törmäsi pesula-autoon ja kuoli kuukautta myöhemmin kärsimiinsä vammoihin. Sen pituinen se.
ellauri111.html on line 465: Dispensationalismin kannattajat uskovat, että Israelin kansakunnalla on Jumalan pelastussuunnitelmassa erillinen rooli kristillisen kirkon rinnalla ja että Jumala täyttää Vanhassa testamentissa esitetyt lupaukset Israelille kansakuntana. Jumalan lupaukset koskevat maata, joka tulevaisuudessa toteutuu tuhatvuotisena valtakuntana, josta Kristus hallitsee maailmaa Jerusalemista käsin. Dispensationalismin suhde Israeliin muistuttaa aatteellisesti kristillistä sionismia. Dispensationalismin opillinen vastakohta on supersuunnittelusessionismi, jonka kannattajien mukaan vain ja ainoastaan kristillinen kirkko on Jumalan lupausten perillinen uudessa liitossa. Koukkunokat on tehty perinnöttömixi. Mutta kenen mukaan?
ellauri112.html on line 59: Täten nykyisessä sielutieteessä on huomattavana tuntuvaa sielunelämän kokonaisuuden ja »sielullisen synteesin» tehostamista erillisten sielunainesten kustannuksella. »Sielullinen synteesi» on nykyisessä psykologiassa tavattoman tärkeä ja paljon käytetty käsite. Siten on m.m. Wundt, määritellessään sen lain että sielullisten tekijäin antamassa yhteistuloksessa (synteesissä) aina on jotakin enemmän kuin pelkästään tekijäin summassa olisi, ja johtuen siten oppiin sielullisen energian kasvamisesta, vastakohtana opille fyysillisen energian säilymisestä, antanut paljon huomatun ilmaisun puheenalaiselle käsitteelle. Kenties vielä runsaamman käytännön on se saavuttanut ranskalaisessa sielutieteessä, joka viime vuosikymmeninä mielihalulla on käsitellyt suurinta sielutieteen kysymystä, problemia tärkeimmän psyykillisen synteesin, minuuden eli personallisuuden luonteesta, synnystä ja kokoonpanosta.
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri131.html on line 621: Ensimmäinen tarpeista on varmuuden ja mukavuuden tarve. Että olemme turvassa ja pystymme vaikuttamaan elämäämme. Sen varmistaa että on tanakasti pätäkkää. Toinen tarpeista on ensimmäisen vastakohta: vaihtelun ja epävarmuuden tarve. On kiva väliin pettää vaimoa ja ajaa lujaa hienoilla autoilla. Kolmas on merkittävyyden tarve. Haluamme tuntea olevamme tärkeitä ja ainutlaatuisia. Tony selitti, että joillekin merkittävyyden tunne syntyy työstä, toisille kalliin auton omistamisesta tai tuhannesta Twitter-seuraajasta. Tony tunnusti, että merkittävyyden tunteen voi saada rikollisesta toiminnasta. Se kuulostaa oudolta, mutta jos esim huijaa hölmöä tai pitelee penistä toisen kurkussa, tulee äkkiä merkittäväksi tämän silmissä.
ellauri135.html on line 920: Varvara Lopukhina on Lermontovin työssä aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikäänkö liuottamalla monimuotoisuuden elämänsä, mutta ei koskaan saata jättää hiäntä. Hiän oli rauhallinen luonteeltaan, pehmeä ja herkkä, niin että on ehdoton vastakohta toi kiihko runoilija. Aluksi Lermontov oli varma, että hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen sydän kertoi hänelle, että Barbara kohtelee - se ei välitä siitä, miltä se näyttää katsomosta, purkautui poskipuna, pohjaton mustat silmät, tullut kun on mahdollisuus kohdata ja näyttää.
ellauri135.html on line 921:

Varvara Lopukhina Lermontovin töissä oli aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikään kuin liukenisi elämänsä moninaisuuteen, mutta ei koskaan jättänyt sitä. Hiän oli luonteeltaan rauhallinen, pehmeä ja herkkä, eli absoluuttinen vastakohta runoilijan impulsiivisuudelle ja ardorille. Aluksi Lermontov oli varma, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen hänen sydämensä kertoi hänelle, että Varenka ei kohdellut häntä lainkaan yhtä välinpitämättömästi, kun hän ajatteli: punastua vilkkuu hiänen silmistaan, silmien mustuus muuttuu pohjattomaksi satunnaisella katselulla.

ellauri141.html on line 688: Huntuvuoren fiktion erikoisuus on sen myönteinen suhtautuminen kristinuskoon. Huntuvuoren romaanit ovat puolilleen täynnä kääntymiskertomuksia, pyhyyden kokemuksia, painiskeluja synnintunnossa ja Kristuksen anteeksiannon tuomaa autuuden tunnetta. Kristillisyys ei kuitenkaan ole kansallismielisyyden vastakohta, päinvastoin, internationalismin henget kertoivat vanhalle tietäjälle Kalakytälle, että heidän on väistyttävä "Kiesuksen" tieltä.
ellauri143.html on line 1358: Näillä tienoilla annetaan läpyja inhokkikäsitteille dignity ja sen vastakohta modesty. Mitä se on? The quality or state of being worthy of esteem or respect. Inherent nobility and worth. Poise and self-respect. The quality or state of being unassuming in the estimation of one's abilities. Propriety in dress, speech, or conduct.
ellauri159.html on line 561: Noi teologiset hyveet on suoraan talousliberalismin oppikirjasta: luotto, optimismi ja charity. Loput on jotain stoalaista hapatusta. Rohkeus on läntisestä antiikista tullut pykälä, sitä ei ole juutalaisten luetteloissa, eikä sen vastakohtaa arkuutta.
ellauri162.html on line 419: I. Eka kvartetti - Outo paikka Henkilökohtainen pronomini "me" jakeesta 1 ja otsikko ("rakastavaiset") osoittavat välittömästi rakkausliiton. Rakastavaisia ei eroteta kuolemalla. Ensimmäisessä quatrainissa kuvattu paikka näyttää tervetulleelta ("sängyt täynnä kevyitä hajuja", "syvät sohvat", "kukat"). Ajatus täyttämisestä ("täynnä hajuja") vastakohtana tyhjyyden, tyhjyyden kanssa. Jakeiden 1 ja 2 lempeä assonanssi osoittaa pehmeän ja miellyttävän paikan. Mutta jakeesta 2 ilmestyy kuoleman leksikaalinen kenttä ("haudat"), jotka osoittavat kuoleman läsnäolon. Kuolema liittyy mukavuuden tunteeseen ("syvät sohvat"), mikä osoittaa välittömästi positiivisen kuvan kuolemasta. Jakeessa 3 "kukkien" herättämä miellyttävä ilmapiiri tasapainotetaan adjektiivin "outo" vastapainoksi, mikä tekee niistä häiritseviä, salaperäisiä. Adjektiivia "outo" korostaa sen antepositio ("outoja kukkia").
ellauri162.html on line 485: Proosan puolella Kikherneen sanahelinä, monimutkaiset vertaukset, käsittämättömät harhapolut eivät liioin innostaneet häntä. Häntä eivät toden totta temmanneet mukaansa tämän ylätyyliset apostrofit, patrioottisten hokemien ehtymätön vuo, paatokselliset juhlapuheet, jähmeä tyyli, mehevä ja rehevä mutta kuitenkin pyylevä, ytimetön, vailla selkärankaa - lauseen aloittavien adverbilitanioiden kamala kuona, ohuin konjunktiosäikein toisiinsa nivottujen pönäköiden lauseperiodien muuttumattomat formulat, saati uuvuttava mieltymys toistoon tyylikeinona. Toisaalta myöskään lakonisesta sahastaan tunnettu Caesar ei miellyttänyt häntä, sillä nähtävästi Ciceron äärimmäinen vastakohta tarkoitti vain niuhottamista ja kiristämistä, hedelmätöntä ynnäämistä, outoa ja täysin aiheetonta pidättelyä.
ellauri163.html on line 562: Vapaalla tahdolla, jonka kohtaloa on pyritty liittämään moraaliseen vapauteen, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, vaan se on sen vastakohta. Ei apina tule mahtikäskyllä sen enempää mestariksi kuin Ranska tuli vuoden 1870 jälkeen tämän päivän voimakkaaksi Ranskaksi pikku-fiiatilla.
ellauri171.html on line 270: Laiskanpulskea Betanialainen Maria ja hänen ahkerampi sisarensa Martta isännöivät usein Jeesusta ja hänen apostolejaan veljensä Lasaruksen kotona. Mary oli heijastava, vastakohtana hänen toimintahaluiselle sisarelleen. Yhdellä vierailulla Maria istui Jeesuksen jalkojen juuressa kuuntelemassa, kun Martta kamppaili valmistaakseen aterian. Jeesuksen kuunteleminen on aina viisasta, mutta on parempi olla unohtamatta myöskään aterioita. Miehillä on tapana tulla röyhkeäksi, jos heidän on paastottava.
ellauri185.html on line 701: Tämän terveen, tasapainoisen katsomustavan edustajana, missä aito, vetistämätön ihanteellisuus onnellisesti yhtyy terävään todellisuustajuun, on Luther syvästi ilahduttavana vastakohtana Tolstoin sairaalloisesti pingoitetulle, haaveelliselle ja yksipuoliselle ideologialle. Nämä molemmat suuret miehet rinnakkain asetettuina ovat muuten valtava näky. Ne ovat kuin Tweedledum ja Tweedledoo. Molemmat he olivat totisia, suurmittaisia, korkeimman arvoasteen Jumalanetsijöitä. Molemmilla heillä oli tuo metafyysinen totuuden jano, joka kaikkialla kohdistuu suuriin pääasioihin ja tunkeutuu ongelmien syvimpään pohjaan saakka eikä koskaan tyydy puolinaisuuksiin. Molemmat ovatkin ankarasti taistelleet ihmiselämän suurimpien alkuongelmien kanssa. Taistelleet todellista Jaakopin taistelua sen kukistamattoman Jumalan etsijäinnon elähyttäminä, jonka tunnussana on: "en päästä sinua, ennenkuin siunaat minut"! Molemmat olivat myöskin yhtä pelottomia totuuden julistajia kuin rehellisiä ja vakavia totuudenetsijöitä. Vain sillä erolla että Tolstoi löysi pelkkiä paskoja mutta Luther osui reiän keskelle.
ellauri185.html on line 705: Siinäpä kahden miehen välillä syvä olennainen erilaisuus, vastakohta! Niin syvä erilaisuus, että tässä vastakkain ei ainoastaan kaksi mitä erilaisinta yksilöä, kaksi eri rotua maailmaa: slaavilaisuus ja germaanilaisuus, itämaat ja länsimaat. Tolstoilta puuttuvat hämmästyttävässä määrässä terveet sosiaaliset poliittiset vaistot, mitkä slaaveilla yleensäkin ovat heikosti kehittyneet. Samoin puuttuu häneltä luja henkinen tasapaino ja todellisuustaju. Siitä johtuu, että hän alituiseen tekee lisiä hyppäyksiä yhdestä äärimmäisyydestä toiseen ja aina taipuvainen ylijännitteisyyteen liioitteluun. Siitä johtuu myöskin, että hän kiihkomielisesti pureutuu kaikenlaisiin yltiöpäisiin, haaveellisiin usein sairaalloisen yksipuolisiin aatteisiin mielijohteisiin. Tolstoi edustaa yleensä tyypillisellä tavalla alaspäin painuvaa henkistä kehitystä. Hän on sivistykseen väsynyt, rappeutunut ylimys, joka kaihoaa takaisin luonnontilaan, haluaa jälleen muuttua muzhikaksi ja näyttelee sellaista. Luther sitävastoin edustaa nousevaa kehityssuuntaa, auringon nousua. Hän on läpiterve maalaisvesa, joka tältä leveältä, terveeltä rustolta kohoaa korkeimpaan kulttuuriin. Senvuoksi hänellä on mitä terveimmät sosiaaliset vaistot, mitä lujin henkinen tasapaino, talonpojan terävä, hairahtumaton todellisuustaju. Ja tähän aito terveeseen, terävään ja ylipainoiseen todellisuustajuun yhtyy hänessä ihmisyyden korkeimpiin pyrkimyksiin ym päämääriin suuntautuva ihanteellinen mieli, sellainen henkinen syvyys, mikä ei koskaan salli henkilön pysähtyä puolitiehen, vaan pakottaa hänet vuorimiehen syvyyksiin tunkeutuvan toiminnan tavoin aina painumaan ongelmien pohjaan saakka. Carl Erik oli vuorimiesyhdistyxen aktiivi ja Pirkko geologian naisia.
ellauri192.html on line 869: Eksistentiaalisten teemojen parodinen tulkinta on kudottu varsin perusteellisesti Kahdentoista tuolin juoneeseen. Tämä ikuinen teema ylevöittää ironisesti triviaalia. Maanjäristyksen puuttumista sankarien asioihin kommentoidaan luonnon ja sivilisaation vastakohtaisuuden hengessä: "... maanjäristyksen ensimmäiseltä shokilta säästyneenä ja ihmisten repimänä Gambs-tuoli ..."
ellauri216.html on line 875: Mutta eivät vain ne, joita kutsutaan neptikko-isiksi, mainitse ja kuvaile pyhää hesykian ilmapiiriä, vaan myös ne, jotka tunnetaan ”sosiaalisina isinä”. Oikeastaan ortodoksisessa kirkossa ei ole suoranaista vastakohtaisuutta teorian ja praksiksen välillä, eikä neptikko-isien ja sosiaalisten isien välillä. Neptikot ovat erittäin sosiaalisia ja yhteisöissä elävät ovat neptisiä tavalla, jota ei voi kuvailla. En siis kuvaile.
ellauri216.html on line 1132: Tämä lausunto, joka on julkaistu myös otsikolla "Jumala on antautunut hiljaisuuteen", vastakohtana Venäjän ortodoksisen kirkon ja sen pään, patriarkka Aleksius II:n viralliselle politiikalle suhteessa ekumeniaan ja WCC:hen. Valaamin luostaruuden tinkimättömästä asemasta huolestuneena Venäjän ortodoksisen kirkon piispaneuvosto hyväksyi vuonna 2000 "heterodoksisuuteen kohdistuvan asenteen perusperiaatteet". Asiakirjassa selitetään yksityiskohtaisesti Venäjän ortodoksisen kirkon kanta heterodoksisuuteen, erityisesti se, että ortodoksinen kirkko ei voi tunnustaa "uskontojen tasa-arvoa", mutta korostaa teologisen vuoropuhelun tärkeysjärjestystä muiden tunnustuskuntien kanssa ja sen työhön osallistumisen hyödyllisyyttä. useat kansainväliset järjestöt maailman palvelemisen alalla, mutta ilman dogmaattisia myönnytyksiä ja kompromisseja uskossa.
ellauri240.html on line 415: Öö, verorahoja taas hyvään tarkoitukseen? Ottaa kyllä niin päähän ettei veri kierrä. Mitä tekemistä feminismillä on tasa-arvon kanssa?? Ei sitä tarvitse sanakirjasta tarkistaa. Feminismi on sovinismin vastakohta. Kummallakaan ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Eikä se ole feministien asia aatettaan niin määritellä, jos ei se sitä ole. Niin, mitä sitä faktoja tarkistamaan, niitä voi keksiä omiakin. (👍 Hyvin sanottu: 15)
ellauri258.html on line 176: "Se on vastakohta sille, mitä haluan edistää. Hallituksella ei ole puuttumisvapautta filosofin oikeuksiin. Aion kirjoittaa ravistelevan näkymän siitä, miten rämmitään eteenpäin. Ihmiset, ottakaa osaa keskusteluun www.digni.fi:n kautta."
ellauri262.html on line 540: Lewis kirjoitti jatko-osan "Ruuvinauha ehdottaa paahtista" (Screwtape Proposes a Toast) vuonna 1959. Satiirinen essee kritisoi brittiläisen yhteiskunnan, koulutuksen ja julkisten asenteiden suuntauksia. Vaikka Iso-Britannia kutsuu suurimpia yksityiskoulujaan "julkisiksi kouluiksi" vastakohtana kotikoululle, jota Lewis kävi, Lewis viittaa oikeasti valtion kouluihin kritisoidessaan "julkista koulutusta".) Essee sisällytettiin Lewisin uudella esipuheella Blesin vuonna julkaisemiin Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) -julkaisuihin. 1961 ja Macmillan vuonna 1962.
ellauri283.html on line 157: Mikä pakottaa sitäpaitte meidät olettamaan, että "tosin" ja "epätosin" välillä on olennainen vastakohta?
ellauri294.html on line 433: Carl AP Ruckin mukaan yksijalkaisten olemassaolo Intiassa viittaa vedätyxeen Aja Ekapad ("Not-born Single-foot"), joka on soma epiteetti. Koska Soma on kasvitieteellinen jumaluus, yksi jalka edustaisi entheogeenisen (psykedeelisen) terskalakkisen sienen vartta. Egon hajoamista kuvataan usein psykedeelisen kokemuksen avainpiirteeksi. Neologismin entheogeeni loi vuonna 1979 ryhmä sekakäyttäjiä etnobotanisteja ja mytologian tutkijoita vastakohtana samojen huumeiden virkistyskäytölle. Se tulee englannin sanasta "innostusjuuri."
ellauri300.html on line 899: Kirous on vastakohta sanalle siunaus tai suositus (vrt.1. Moos. 27:11, 12). Pääpaino on siunatun tilan tai oikeutetun aseman poissaolossa, käänteessä tai poistamisessa, joka tuo Jumalan suojelun, huolenpidon ja siunauksen. Periaate on hyvin yksinkertainen: ilman Jumalan siunattua pelastusta ja suojelusta olemme kaikki kirottuja. Sillä hetkellä, kun Jumala poisti suojamuurin Jobilta, Saatana hyökkäsi hänen kimppuunsa ja aiheutti tuhon Jobin elämässä. Elisa poisti palomuurin lapsilta ja heti kävi huonosti.
ellauri311.html on line 227: esitetty vastakohtana oikeaoppisemmille” tai ”vedisille” hindulaisuuden
ellauri313.html on line 559: Johann Kaspar Lavater (1741–1801) oli sveitsiläinen pappi ja kirjailija, Sturm und Drang -aikakauden merkittävimpiä henkilöitä. Hän toimi vuodesta 1786 Zürichin Pietarinkirkon ensimmäisenä pappina. Lavaterilla oli loistavat saarnaajalahjat, ja hän oli vakaumuksiltaan järkähtämätön. Hän esitti ajatuksensa rohkeasti vastustaessaan kantonihallituksen liian ankaria toimenpiteitä, kansanvallan liioitteluja ja Ranskan vallankumouksen väkivaltaisuuksia. Tämän vuoksi Sveitsin hallitus rupesi epäilemään Lavateria liittolaisuudesta Venäjän ja Itävallan kanssa. Niinpä hän joutui kärsimään Baselissa jonkin aikaa vankeusrangaistusta. Zürichin piirityksen aikana Lavater onnexi haavoittui ranskalaisen sotilaan luodista ja kuoli 2v myöhemmin. Lavaterin luonteessa oli suuria vastakohtaisuuksia.
ellauri330.html on line 225: Voidaksemme kuvitella, millainen on todellinen heprealainen, kuvitellaksemme hänen kuvaansa mielessämme, meillä ei ole esimerkkiä, josta voisimme ottaa. Sen sijaan meidän on käytettävä menetelmää ipcha mistavra [aramean kielä: johtaa jotakin vastakohtastaan]: Otamme lähtökohtaksemme tämän päivän jutkun [jid, käytetään tässä juutalaiselle halventavana sanana] ja yritämme kuvitella mielessämme hänen täsmälleen vastakohtansa. Poistakaamme siitä kuvasta kaikki jidille niin tyypilliset persoonallisuuden piirteet ja laittakaamme siihen kaikki ne toivottavat piirteet, joiden puuttuminen on hänessä niin tyypillistä. Koska jid on ruma, sairaalloinen ja siitä puuttuu komeus (הדרת פנים), annamme heprealaisen ihanteellisen kuvan maskuliinisella kauneudella, korkeudella, massiivisilla hartioilla, energisillä liikkeillä, kirkkailla väreillä ja värisävyillä. Yid on peloissaan ja masentunut ; Heprealaisten tulisi olla ylpeitä ja riippumattomia. Yid on inhottava kaikille; heprealaisten tulee hurmata kaikki. Yid on hyväksynyt alistuxen; Heprealaisen pitäisi osata käskeä. Yidit haluavat piiloutua hengittämättä vieraiden silmiltä ; Heprealaisten tulisi röyhkeästi ja suuruudellaan marssia eteenpäin koko maailmaan, katsoa heitä suoraan ja syvälle heidän sinisiin silmiinsä ja näyttää heille peppunsa: "Minä olen heprealainen!
ellauri330.html on line 309: Maalla Ippolit tutustutetaan siskon ystävättäreen, Varjenkaan. Varjenka on kaikilla kuviteltavilla tavoilla Ippolitin vastakohta. Häntä kiinnostavat ritariromaanit, ei kuiva yhteiskuntateoria. Hän uskoo syvästi Jumalan johdatukseen. Tätä ei pidä lukea että Varjenka olisi hyveellinen ja hauras neito, kaikkea muuta. Varjenka hoitaa maatilan juoksevat asiat isän ollessa siihen liian raihnas, eikä kainostele alaistensa lyömistä jos näkee sen olevan tarpeen. Hän elää hetkessä, on hyvin fyysinen ja välitön sekä ennen kaikkea suorapuheinen.
ellauri331.html on line 95: "Putin on palauttanut ylpeyden Venäjälle. Ja tässä yhteydessä äärimmäisen merkittävä vastakohta on se, millainen Venäjä oli ennen Putinia ja millainen se on nyt. 1990-luvulla se oli heikko maa, joka oli menettänyt geopoliittisen painonsa. Venäjällä tuolloin ministerit nimitettiin melkein ulkopuolelta - Washingtonin kutsusta. Venäjän ulkoministeriö ihmetteli sitten, miksi ylipäätään tarvitaan ulkopolitiikkaa ja kansallisia etuja, keskustelija huomautti.
ellauri332.html on line 104: Lauri Törhösen mukaan taiteena elokuvaa voi ajatella maalauksen vastakohtana: se herättää ajan eloon ja asettaa teot peräkkäin antamalla merkityksiä ja omien keinojensa avulla poimii ja korostaa tekojen dramaturgista arvoa kokonaisuuden osina. Elokuvalle antaa luonteen mahdollisuus muotoilla aikaa, pilkkoa tai venyttää sitä, kuvata yläkulmasta tai alakulmasta, viedä katsojalle lähikuvia ja erikoislähikuvia, piirtää yksittäistä suuta, kättä tai silmää. Taiteilla on mahdollisuus pysäyttää aika, leikata siitä viipale, mutta vain elokuva voi muotoilla aikaa. No entäs kirjallisuus saatana?
ellauri345.html on line 468: Ottilien nimessä hän osoitti pyhää, joka silmäsairaiden suojeluspyhimyksenä oli perustanut luostarin Odili-vuorelle Schwarzwaldissa.Hän kutsuu häntä myös "silmänvaloksi" miehille, jotka näkevät häntä, kyllä, hänen nimessään voi muistaa seneän valon, joka on sairaiden silmien etu ja kaiken ulkonäön koti hänen sisällään. Häntyröi tämän vastakohtana Lucianen nimen yes ulkonäön tuskallisen hehkun yes hänen aurinkoisen, laajan elämänpiirinsä Ottilienin kuuhun, salaperäiseen. Mutta kuten aivan hän jattää syrjään hänen lempeytensä, ei vain Lucianen valheellinen villi, vaan myös näiden rakastajien oikeamielisyys, niin hänen luonteensa lievä hohto asettuu vihamielisen loisteen ja raittiin valon väliin. Kiihkeä hyökkäys, josta novelli kertoo, oli suunnattu päin rakastajan näköä; Tämän kaiken ilmentymän vastustavan rakkauden henkeä ei voitaisi tarkemmin ilmaista. Intohimo pysyy loukussa kiertoradalla, munajuusto pystyy edes antamaan uskollisuuden tunnetta syöjälle. Ottaen mukaan, että kauneus on joutunut kaiken ulkonäön uhriksi kuuluvaan, sen kaoottisen luonteen täytyisi puhjeta tuhoisalla tavalla, jos hengellisempi elementti ei pystyisi rauhoittamaan ulkonäköä. Katso myös puolueellisuus. (Jaa mixi?)
ellauri345.html on line 668: Daumer: "Kristinusko on hengen uskonto... Mutta mitä on henki, spiritus, pneuma sanan kristillisessä merkityksessä? Se, mikä liittyy luontoon, asioiden todelliseen olemiseen ja elämään, mikä tästä uskonnosta eteenpäin on absoluuttinen, mitä ei pitäisi määrittää ja jota kiihkeimmin syytetään, tuomitaan ja vastaan ​​taistellaan nimillä: liha, maailma, synti, paholainen, muodostaa äärimmäisen vastakohdan; kaiken objektiivisen, luonnollisesti oikean ja todellisen, perustavanlaatuinen kumoaminen ja kääntäminen vastakohtaansa; absoluuttinen subjektiivisuus, siis absoluuttinen hulluus ja järjettömyys; eristäytyneimmän ihmisen egon ja erityisyyden vahvistaminen ja jumalallistaminen; koko ihmisen ja koko maailman kieltäminen fyysisenä ja elävänä olentona..; negatiivisin, vihamielisin, repivin ja häiritsevin asia, ja siksi pahin asia, joka on olemassa ja mitä voidaan ajatella. Hengestä, tässä sanan pahassa, kristillisessä merkityksessä, tästä kauheasta kieltämisen ja abstraktion periaatteesta kaikki ne fanaattisuudet ja julmuudet, jotka kristinuskon historiassa ovat, eivätkä ne suinkaan ole jotain vierasta tämän uskonnon olemukselle... vaan pikemminkin sen todellista, ominaista, välttämätöntä ja väistämätöntä kehitystä ja ilmentymää."
ellauri347.html on line 433: Toinen tapa yrittää voittaa tämä tarve on kieltää se. Sukusuhteen vastakohta on se, mitä Fromm kutsuu narsismiksi.  Narsismi – itserakkaus – on luonnollista vauvoilla, sillä he eivät pidä itseään erillään maailmasta ja muista alkaa päälle. Mutta aikuisilla se on patologian lähde. Skitsofreenisten tapaan narsistilla on vain yksi todellisuus: omien ajatusten, tunteiden ja tarpeiden maailmaan. Hänen maailmansa tulee mitä hän haluaa sen olevan, ja hän menettää yhteyden todellisuuteen. (Paizi Friedan potilaalla vaihtoehtoisia sivupersoonia oli 7, ja vinkuintiaanien pesulassa multiversumeita oli ziljoona. Siinä piisaa kyllä ilkeitä sukulaisia omasta takaa, ilman lisävoimia.)
ellauri348.html on line 894: ei ole halutun piirteen vastakohta (vastaesimerkki on vankkumaton ja joustava, jotka ovat vastakohtia, mutta molempia pidetään yleisesti toivottavina)
ellauri349.html on line 281: Dityrambien luonne oli villi ja ekstaattinen, vastakohtana paiaaneille (paasaus). Myöhemmässä kirjallisuudessa dityrambilla tarkoitetaan voimakkaan innoituksen siivittämää runoa. Dityrambeille on luonteenomaista nopearytmisyys sekä yleensä myös säkeiden eripituisuus ja soinnuttomuus. Tunnettuja uudemman ajan dityrambeja ovat Johann Wolfgang von Goethen Wanderers Sturmlied vuodelta 1777 ja Friedrich Nietzschen Dionysos-Dithyramben 1880-luvulta. "Pitkä ja kaunis ystävyys. Virta virisee ilman uomaa." Ei mitään mitä pitkin kipittää.
ellauri350.html on line 405: Tällä maailman ikuisuuden hylkäämisellä ja myös Demiurgin ja muototeorian ymmärryksellä sekä anti-aristotelisella asenteella Atticus edusti selvästi vastakohtaa näkemyksiin, joista myöhemmin tuli osa polhöjen kristillisten ideoiden ydintä uusplatonismissa myöhäisessä antiikissa. Hän vaikutti suuressa määrin myöhempiin uusplatonisteihin, joista useimmat kyllä kiistivät hänen päättömät ajatuksensa, sekä vaikutti moniin kristillisiin filosofeihin, jotka usein näkivät hänen sekopäisimmät ajatuksensa yhteensopivimpina heidän omiensa kanssa.
ellauri351.html on line 257: Lewin kexi sanan genidentiteetti. Se on nykyään ehkä ainoa säilynyt todiste Lewinin vaikutuksesta tiedefilosofiaan. Mä kexin Norssin ekalla luokalla sanan getiparnetiivi kunen tiennyt että sille on jo sana olemassa, nimittäin akkusatiivi. Genidentiteetti on eksistentiaalinen suhde, joka on objektin synnyn taustalla hetkestä toiseen. Se, mitä yleensä pidämme objektina, koostuu todella useista olioista, jotka ovat objektin vaiheita eri aikoina. Kaksi objektia eivät ole identtisiä, koska niillä on samat yhteiset ominaisuudet, vaan koska toinen on kehittynyt toisesta. Lewin esitteli käsitteen 1922 Habilitationsschrift Der Begriff der Genese in Physik, Biologie und Entwicklungsgeschichte. Tästä käsitteestä ei kuitenkaan koskaan tullut laajan keskustelun ja väittelyn kohde omalla tavallaan. Sen sijaan sen kontekstista poimivat filosofit, kuten Rudolf Carnap, Hans Hermes, Hans Reichenbach, Adolph Grünbaum ja Bas van Fraassen, jotka sisällyttivät tämän käsitteen omiin teorioihinsa, kuten maailmankaikkeuden topologiaan tai mekaniikan aksiomatisointiin. Lewinin ajatuksena oli verrata ja vastakohtaista genidentiteetin käsitettä eri tieteenaloilla paljastaen siten kunkin luonteenomaisen rakenteen ja mahdollistaen niiden luokittelun.
ellauri353.html on line 364: Pirozhkovan mukaan "Ennen kuin tapasin Baabelin, luin paljon, tosin ilman erityistä ohjausta. Luin kaiken, minkä sain käsiini. Babel huomasi tämän ja sanoi minulle: "Sillä tavalla lukeminen ei johda mihinkään. on aikaa lukea kirjoja, jotka ovat todella arvokkaita. Jokaisen koulutetun ihmisen on luettava noin sata kirjaa. Yritän joskus tehdä niistä luettelon." Ja muutama päivä myöhemmin hän toi minulle luettelon, jossa oli antiikin kirjailijoita, kreikkalaisia ja roomalaisia - Homeros, Herodotos, Lucretius, Suetonius - ja myös kaikki myöhemmän eurooppalaisen kirjallisuuden klassikot, alkaen Erasmuksesta, Rabelais´sta, Cervantesista, Swiftistä, ja Coster (n.h.), ja jatkuu 1800-luvun kirjailijoihin, kuten Stendhaliin, Mériméeen ja Flaubertiin." Punaisen ratsuväen kauhistuttavaan väkivaltaan näytti jyrkästi vastakohtaiselta itse Baabelin lempeä luonne.
ellauri359.html on line 150: Varhainen Blake keskittyi "puhtaan negatiiviseen vastakohtaan energian ja järjen välillä", myöhempi Blake korosti itsensä uhraamisen ja anteeksiannon käsitteitä tienä sisäiseen kokonaisuuteen. Sitä se kiveshormonin vajettuminen teettää.
ellauri369.html on line 449: Chesterton teki McCabesta vitsauksen: "Mr. McCabe ajattelee, että en ole tosissani, vaan vain hauska, koska herra McCabe ajattelee, että hauska on vakavan vastakohta. Hauska on ei-hauskan vastakohta, eikä mitään muuta." Esim Valentin (Ensio Rislakki) teoxessa Melkein vakavaa on hauskan vastakohta olematta vakavasti otettava.
ellauri373.html on line 579: Pidämme sitä oikeutenamme ja velvollisuutemme gom protestoi äänekkäästi Sioni-nimeä vastaan- sata, jolla Ahad-Ham pukeutuu. Hän- ei sionisti! Se edustaa täydellistä pro- sionismin vastakohta ja se asettaa meidät johtoon Kaadun, kun hän mainitsee sionismin, joka on hän kutsuu ymmärryksemme käsitteitä "poliittiseksi" kemiallinen" ja eroaa omasta, "salainen sionismi". Näin sanoi Max Nordau vuonna 1903 ja Nämä olivat toisaalta erilaisia ​​näkökulmia Länsi-juutalaiset ryhmittyivät unionin ympärille "B'nai Bri't" ja toisaalta itäjuutalaiset, joita johti Ginsberg.
ellauri373.html on line 620: Bne-Zion-järjestö on ryhmitelty kaikkien "Hovevei Zionin" ja "Bne-" loosien keskellä Moishe" ja siitä tuli mahtava leiri aina "poliittisen" vastakohtana Euroopan ja Amerikan sionismi "B'nai B'rith".
ellauri383.html on line 88: Muutama vuosi Berliinin muurin murtumisen jälkeen kirjailijan alter ego, kertoja Stine, kokee väkivaltaa ensisijaisesti äidiltään, joka jatkuvasti hakkaa ja pahoinpitelee häntä ja hänen veljeään surren DDR:ää. Kirjailija itse joutui käymään läpi monet kuvatuista kokemuksista. Arvostelija Andreas Platthaus arvostaa tätä Anne Raben romaania vastakohtana typerälle DDR:n nostalgialle, joka muokkaa nykyistä kirjallista diskurssia.
ellauri386.html on line 506: Solovjov yritti kai sovittaa siihin Schellingiltä saamaansa saksalaisessa idealismissa juhlittua harhaoppista dualismia (subjekti-objekti). Vuonna 1877 Solovjov muutti Pietariin, jossa hänestä tuli kirjailija Fjodor Dostojevskin (1821–1881) ystävä ja uskottu. Ystävänsä vastakohtana Solovjov suhtautui myötätuntoisesti roomalaiskatoliseen kirkkoon (sen äisky oli polakki). Solovjovin teoksista käy selvästi ilmi, että hän hyväksyi paavin ensisijaisuuden yleismaailmalliseen kirkkoon nähden. Venäjän juutalaisten kulttuurin edistämisyhdistyksen aktiivisena jäsenenä hän puhui hepreaa ja kamppaili sovittaakseen yhteen juutalaisuuden ja kristinuskon. The Jewish Encyclopedia kuvailee häntä "juutalaisten ystäväksi" ja toteaa, että "hänen sanotaan jopa kuolinvuoteessaan rukoileneen juutalaisten puolesta".
xxx/ellauri084.html on line 425: Jos ajattelet sitä ihmislajia joka saa vakinaisia akateemisia asemia yliopistoissa, ne ovat jokaisella mahdollisella tavalla vastakohta lusiville puurtajille jtka ezii vaan seuraavaa palkkakuittia, ja tekevät just niin vähän kuin pystyvät tyydyttääxeen hänmiestä. Ne ovat kuin muusikoita, jotka elävät musiikilleen, tai näyttelijöitä, jotka eivät voisi kuvitella izeään tekemässä mitään muuta kuin esiintyä näyttämöllä. Hyvin harvat muusikot tai näyttelijät pysyvät hengissä taiteellaan, mutta niiden sitoutuminen siihen on totaalista. Olla akateemisen henikilökunnan vakinainen jäsen on ihan sama. 40 tunnin tai enemmän kuluttaminen tutkimuk

xxx/ellauri124.html on line 781: synnissä. Mikä on Annankadun vastakohta? Otan rajusti enkä kadu.

xxx/ellauri126.html on line 460: Ahaa ongelma on siinä että Paula ei tee kunnolla eroa oman tiimin ja toisten välillä. Kateuus ja mustasukkaisuus on rumaa ilostelua toisten murheista. Mutta sehän on ihan luvallista nollasummapelissä! Meidän joukkueelle hurrataan ja noille vihelletään! Se on vastakohta ilolle toisten menestyxestä, mikä taas ihan sairasta jos ne toiset on vihulaisia! Kelaa nyt, sopiiko iloita vaikka Talebaanin voitosta!
xxx/ellauri126.html on line 613: Lempeän vastakohta on ankara tai julma, lujan heikko, ahneen kontradiktorinen vastakohta olis kohtuullinen ja kontraarinen anorektikko. Mixhän Synnöven sukulinjassa on niin paljon syömishäiriöisiä? Syy voi olla fläkissä. Ei-kade ois kenties hyvänsuopa. Ei-mustasukkainen on valkosukkainen, tai joku salliva. Myötätunnon vastakohta olis tylyys tai välinpitämättömyys. Kiitollisuuden kiittämättömyys. Melkoista sotkua, Paula parka! Sen keitoxessa menee sekaisin puurot sekä vellit. Paulalta puuttuu jäsennys, oletus, väitös, todistus ja tarkastelu, se ei premissoi tilanteita. Sen texti ei argumentoi vaan on pelkkää paasausta. Kolleega!
xxx/ellauri139.html on line 1060: Uskonto! Myönnän iankaikkisen elämän olemassaolon ja kenties olen aina myöntänyt sen (koska se on kivaa). Olkoon niin että korkeimman (tai lähes korkeimman) voiman tahto on sytyttänyt tietoisuuden kuin tupakkamies tulzarin, olkoon niin että tietoisuus on katsahtanut ympärilleen maailmassa ja sanonut: "Hei mut mähän olen mä!" ja olkoonpa, että tuo noin korkein voima on yhtäkkiä määrännyt sen häviämään, koska se jostakin syystä ois kivaa, vaikka ilman selitystä miksi - olkoon näin, minä myönnän kaiken tämän, mutta taaskin herää ikuinen kysymys: mihin tässä tarvitaan minun nöyryyttäni? Eikö minua tosiaankaan voida syödä mutkattomasti, vaatimatta minulta että ylistäisin sitä joka minut syö? Mahtaako siellä tosiaankin joku loukkaantua siitä, että minä en halua odottaa kahta viikkoa? En usko sitä; ja on paljon oikeaan osuvampaa otaksua, että tässä on pelkästään tarvittu minun vähäpätöistä elämääni, atomin elämää, jonkin kokonaisuuden yleisen harmonian täydennykseksi, jotakin plussaa ja miinusta varten, jonkin vastakohtaisuuden vuoksi ja niin edelleen, ja niin edelleen, aivan samoin kuin joka päivä tarvitaan uhriksi monien elävien olentojen elämä, koska muu maailma ei ilman niiden kuolemaa pysyisi pystyssä (vaikka onkin huomautettava, ettei tämä itsessään ole kovin ylevä ajatus). Olkoon niin! Minä myönnän, että muulla tavoin, toisin sanoen ilman että kaikki yhtä mittaa syövät toisiaan, ei maailmaa olisi voitu mitenkään rakentaa; olen valmis myöntämään myös sen, etten ymmärrä mitään sen rakenteesta; mutta seuraavan asian minä tiedän varmasti: jos minulle kerran on annettu tietoisuus siitä että "mäkin tässä olen", niin mitä minua liikuttaa se, että maailma on rakennettu erehdysten varaan ja että muulla tavoin se ei voi pysyä pystyssä? Kuka minua voi tämän jälkeen tuomita ja mistä? Niin tai näin, kaikki tämä on mahdotonta ja epistä. Taas tätä iänikuista teodikeaa. Täytyy olla typerys että jaxaa sitä jauhaa aina vaan. Kevorkian kyllä ymmärtäisi Ippolittia.
xxx/ellauri157.html on line 146: Dybbuk paasaa jakeita ja lainauxia gemarasta midrasista ja muista pyhistä kirjoista. Ilkiö kun on se usein vääntelee pyhiä sanoja niin että ne saavat rivon merkityxen. Kuulostaapa tutulta. Tääkin on paljastavaa: pyhän vastakohta on holtiton lisääntyminen.
xxx/ellauri173.html on line 719: "Ei todellakaan", vastasi lordi Ewald surullisesti hymyillen. "Hän on typerä. Hänessä ei ole jälkeäkään siitä melkein pyhästä tyhmyydestä, joka jo sen tosiasian vuoksi, että se on äärimmäisyyttä, on tullut yhtä harvinaiseksi kuin äly. Nainen, jolta on riisuttu kaikki tyhmyys, onko hän muuta kuin hirviö? Mikä voisi olla surullisempaa, hajottavampaa kuin inhottava olento, jota kutsutaan "älykkääksi naiseksi", ellei hänen vastakohtansa, sileä puhuja? Mieli on maallisessa mielessä älyn vihollinen. Vaikka muistaakseni, uskovana naisena onkin vähän tyhmä ja vaatimaton ja joka ihmeellisellä vaistollaan ymmärtää sanan todellisen merkityksen kuin valoverhon läpi, niin paljon tämä nainen on ylin aarre, on todellinen kumppani, niin paljon kuin toinen on epäsosiaalinen vitsaus!
xxx/ellauri173.html on line 731: "Ainakaan! sanoi lordi Ewald. Itse asiassa, jos hän olisi vain nätein naisista, en kiinnittäisi häneen niin paljon huomiota, usko minua. Tiedät sanonnan: nätin rakkaus on kauniin kauhu. Kuitenkin juuri nyt, epäröimättä, ajattelin voivani tuoda esiin sen aiheen osalta Venus victrixin murskaavan muodon. Yksinkertainen kysymys: olisiko mies, joka pitää Venus victrixiä "nättinä", ymmärrettävä? Se, mistä tässä todella on kysymys, tämä on yhtä paljon sen vastakohta kuin kamalin Eumenideista. Voisi kuvitella näitä kolmea tyyppiä tasakylkisen kolmion päissä: kaunis, nätti, pyllynruma.
xxx/ellauri174.html on line 69: Mitä tulee tähän älylliseen tietoon, Malebranche seurasi enemmän tai vähemmän Pyhää Augustinusta. Hänen suurena innovaationsa oli selittää, kuinka nämä samat jumalalliset ideat voisivat toimia myös ihmismielen välittöminä kohteina aistillisessa havainnoissa. Ongelma on siinä, että jumalalliset ideat ovat universaaleja, kun taas kaikki havainto näyttää olevan yksityiskohtia. Malebranchen ratkaisu oli ehdottaa, että vaikka mielen älyllinen käsitys näistä ideoista on puhdas ja suora, sen aistillinen käsitys niistä muuttuu "tunteilla". Nämä tuntemukset, toisin kuin ideat, ovat todellakin omituisia yksittäisille luoduille mielille ja elävät niiden muotoina. Idea edustaa vain kappaleiden geometrisia tai mekaanisia ominaisuuksia (koko, muoto, liike), kun taas aistiminen muodostuu väristä tai muusta järkevästä laadusta. Jälkimmäinen rajoittaa mielen käsitystä edellisestä siten, että se edustaa tiettyä yksilöä tälle mielelle. Toiselle mielelle, jolla on erilainen tunne, sama idea voisi edustaa erilaista saman yleisen tyypin yksilöä. Teoksessa Dialogues On Metaphysics and Religion (dialogi 1) Malebranche lisäsi, että sama perusrakenne voi selittää myös mielikuvituksen (mentaalisen fysiologisen elementin vastakohtana) mielikuvituksen, tässä tapauksessa, jossa ajatus vain "koskettaa kevyesti" mieltä.
xxx/ellauri225.html on line 63: Sankarin vastakohta (ainakin kääntäjästä) on tyrä.
xxx/ellauri230.html on line 102: 'Lumen maa' on ennen kaikkea rakkausromaani. Sen aiheena on kauniin nuoren geishan Komakon rakkaus keski-ikäiseen, varakkaaseen Shimamuraan, vanhaan kuksijaan, joka viileässä pidättyvyydessään ei pysty seuraamaan tyttöä hänen kiihkeän antaumuksensa huipuille, vaan ruiskahtaa ennen kliimaxia. Komakon luonnollinen, suoraryhtinen olemus ja hänen sydämensä aitonaisellinen kaipuu avioehdottomuuteen on vastakohtana Shimamuran sisäiselle autiudelle, hänen sielunsa "lumen maalle". Tämä taitavasti kuvattu tuiki tuttu ristiriita luo romaaniin sisäistä jännitystä ja antaa jokaiselle arkisellekin sanalle (esim. "voi vittu") merkittävyyttä ja harvinaista painoa.
xxx/ellauri233.html on line 372: Michel Foucault kertoi uudelleen Adamsin tarinan The Discourse on Language -kirjassa. ​​Foucault'n mukaan tarina ilmentää yhtä "eurooppalaisen kulttuurin suurista myyteistä", nimittäin ajatus siitä, että pelkkä merimies voisi opettaa matematiikkaa japanilaiselle shogunille, osoittaa eron avoimen tiedonvaihdon välillä Euroopassa ja sen vastakohtana tiedon salainen valvonta "itämaisen tyrannian" alla. Itse asiassa Adams ei kuitenkaan ollut pelkkä merimies, vaan laivaston päänavigaattori, ja hänen arvonsa Shogunille oli laivanrakennuksen käytännön linjoilla. Vittu mikä lännyrkäinen tääkin Foucaultin heiluri. Siitä on mainintoja siellä täällä mm. albumeissa 96 (kooma-malli) ja 194 (feminismin trendejä), mutta se ei ole ollut luupin alla kunnolla. Lukemattakin voi olla suhteellisen varma että se on totaalinen ääliö.
xxx/ellauri235.html on line 406: Tutut etonilaiset demonit toistuvat tässä runossa: "Ihmisen heikko rotu, mitä sairaudet odottavat, / Työ ja köyhyys, kivun telineet." Toisessa ternaarissa menetyksen tunnustaminen nousee halun hahmoja vastaan ​​ja vastustaa niitä "Yöllä ja kaikilla sen sairaalloisilla kasteilla". Yö, eräänlainen "mahtava äiti", pitää vallassaan "Itäisiä kallioita alas asti / Hyperionin marssia he vakoilevat, ja kimaltelevia sodan akselit." Hyperion on idealisoitu hahmo, joka liittyy "itäisten kallioiden" kautta Miltonin Rafaeliin ja epämääräisemmin Kristukseen, kun hän kohdistaa puolet voimastaan ​​Saatanan legiooneja vastaan. Mutta oodi siirtää hänen edistymisensä määrittelemättömään tulevaisuuteen, apokalyptiseen aamuun, joka "oikeuttaa Joven lait". Hyperion poikkeaa runosta toisen trinaarin ensimmäisen strofin lopussa. Siten Yön, hautausmaajumalattaren, jonka "Spectres low and Birds of boding cry" on vastakohta Afroditen "ruusukruunaisille rakkaille", tappio lykätään.
xxx/ellauri235.html on line 414: Eton Collegen oodi tunnistaa ihmiselämän edistymisen nuoruuden ja iän absoluuttisen eron perusteella. Noin 1754-1755 kirjoitettu ja vuonna 1775 julkaistu "Oodi hankaluuksista nousevasta nautinnosta" luo ystävyyden kielellä uudelleen peräkkäisyyden ja syklin lain: "Silti, minne ruusuinen ilo vie, / Katso sukulaisen surun ajamista ." "Rosy Pleasure" on yhdistetty tähän vastakohtaan, joka seuraa sitä loputtomassa vuorottelussa. Kahden hahmon muodostama "sekoitettu muoto" yhdistää halun ja auktoriteetin hahmot siinä, mikä on ilmeisesti Grayn versio taivaan ja helvetin avioliitosta. Auktoriteettiperiaate (ja halu) löytyy Vicissitudesta, hahmosta, joka määrää vastoinkäymisten kaltaisen "kuristuksen": "Autuuden sävyt hehkuvat kirkkaammin, Oodi kumoaa sen alkuperäisen halun, "kultaisen aamun korkealla", joka
xxx/ellauri259.html on line 323: Anattā ei buddhalaisille enää tarkoita, ettei olisi olemassa kuolemanjälkeistä elämää, ei uudestisyntymistä tai karman hedelmää, ja buddhalaisuus asettuu tälleen vastakohtana alkuperäiskansan nihilistisille koulukunnille.
xxx/ellauri259.html on line 398: Hyvässä kirjassa vapaus esiintyy lähinnä vankeuden ja orjuuden vastakohtana. Jeesuxen orjilla on himpun verran enemmän liikkumavaraa kuin Moosexen, vaikkei nekään sentään saa hillua ihan miten vaan. Saa kuitenkin käyttää omaa harkintaa, eikä jokaiseen Moosexen pykälään tarvi tuijottaa, kuten esim nyt se kikkelin nyljentä. Se on tietysti jo suuri parannus, että kaikki mikä ei ole nimenomaan kiellettyä on sallittua, eikä noudateta sitä saxalaista meininkiä että kaikki mikä ei ole pakollista on kiellettyä. Eli on useampia mahdollisia maailmoja, ainakin täällä murheen laaxossa.
xxx/ellauri265.html on line 331: "Mustavalkoinen ajattelu on vastakohta sivistyneelle dialogille, jossa..." toitottaa nilkki tapiirimaisella nenä-äänellä. Jossa noudatetaan käytössääntöjä sivistyneesti muita kunnioittaen. Miten esim tervehditään podcastin alussa? Hienoa että pääsit mukaan (äitikö päästi?) Mukava olla (miten niin mukava? Outo sana).
xxx/ellauri291.html on line 107: Odets tuo pöytään kysymykset ulkonäön tärkeydestä suhteessa kunnioitettavuuteen yhteiskunnassa - miltä näytämme yhteiskunnassa on se, kuinka parannamme ja saamme aseman - sekä idealismin ja realismin vastakkaisia ​​maailmoja. Odets esittelee myös materialististen ihanteiden vastakohtana rahan merkitystä yhteiskunnassa. Kirjoituksillaan hän vähentää sosiaalimenoista yhteiskunnalle kohdistuvaa taloudellista taakkaa ja sitä, miten se vaikuttaa ihmisten elämään ja heidän elämäänsä. Hän osoittaa myös, kuinka arvot voivat siinä ansaintaloukussa hämärtyä ja käsitykset voivat muuttua pahempaan päin kokemuksen myötä.
xxx/ellauri293.html on line 711: Kuumien käsien harhakäsitys on uhkapelaajan harhaanjohtamisen vastakohta. Kun henkilö uskoo, että menneisyydessä usein esiintynyt tapahtuma todennäköisemmin toistuu tulevaisuudessa, niin sarja jatkuu. Tämä virhe on erityisen yleinen urheilussa. Esimerkiksi, jos jalkapallojoukkue on jatkuvasti voittanut muutamat viimeiset pelit, joihin se on osallistunut, niin usein sanotaan, että se on "kunnossa", ja näin ollen jalkapallojoukkueen odotetaan säilyttävän voittoputkinsa. Suvixet asensivat Wokun putkit käyttäytymistaloudellisesti..
xxx/ellauri303.html on line 429: Oikea vastine yleiselle englanninkieliselle termille "faith" - sellaisena kuin se esiintyy ilmaisussa "uskon periaatteet" - olisi E-munahin käsite juutalaisessa. Vaikka se käännetään yleensä uskoksi tai luottamukseksi Jumalaan, Emunah- käsitettä voidaan tarkemmin kuvata "luonnolliseksi vakaumukseksi, totuuden käsitykseksi , joka ylittää (...) järjen ". Emunaa voidaan parantaa viisauden , tiedon , ymmärryksen ja pyhien juutalaisten kirjoitusten oppimisen avulla. Mutta E-munah ei perustu pelkästään järkeen, eikä sitä voida ymmärtää järjen vastakohtana tai sen vastakohtana, ize asiassa siinä ei ole järjen hiventä.
xxx/ellauri307.html on line 646: Stephanie Plum on kuvitteellinen hahmo ja päähenkilö Janet Evanovichin kirjoittamassa romaanisarjassa. Hän on Nancy Drew'n ja Dirty Harryn pirteä yhdistelmä, ja – vaikka hän onkin naispuolinen palkkionmetsästäjä – on Domino Harveyn vastakohta . Kirjoittaja kuvailee häntä "uskomattoman keskimääräiseksi ja silti sankarilliseksi tarvittaessa".
xxx/ellauri320.html on line 116: Logoterapian mukaan pyrkimys löytää elämälle tarkoitus on ihmisen ensisijainen motivaatiovoima. Siksi puhun merkityksen tahdosta vastakohtana "nautinnon periaatteelle" (tai, kuten voisimme myös kutsua sitä, mielihyvän halusta ) , johon freudilainen psykoanalyysi keskittyy, samoin kuin vallan tahto. johon adlerilainen psykologia keskittyy termillä "ylemmyyteen pyrkiminen".
xxx/ellauri320.html on line 291: Perinteinen oletus on, että tyhmyys on älykkyyden vastakohta. Se on roskaa. Mitattava älykkyys ei tee kenestäkään immuunia tyhmyydelle, eikä matala ÄO tee ihmisestä automaattisesti tyhmää; hitaamman kyllä.
xxx/ellauri356.html on line 158: Hänen työnsä lähtökohtana on kielitieteen kritiikki ja sen hallitseva asema humanististen tieteiden alalla. Mitä vetoa ettei jäbä tajunnut yleisestä kielitieteestä höykäsen pöläystä. Ei viittinyt edes ottaa selvää. Kuhan höläytti mitä sylki suuhun toi. Kohti ideologian perustavaa periaatetta ja kuolemaa, kohti kuoleman aiheuttamista ja siitä vastuun ottamista (eutanasia), kohti vastaanottamisen ja vihamielisyyden vastakohtaa, kohti poliittista kysymystä ideologian pakottamisesta, päin sukupuolinormeja. Hän oli fyysikko Bernard Derridan serkku. Serkku oli varmaan aika nolona.
xxx/ellauri358.html on line 170: Irigaraysta on tärkeää että naaraat ja koiraat ihmelettävät toistensa vehkeitä. Eläköön se pieni ero. Mutta Descartes, eikös ihmetyxen vastakohta ole tympäännys? Tuttu juttu, sanoi Natachan kaiken nähnyt lentokapteeni. Vaikka Natachan tissit ovat kyllä ihmeteltävät. Ne ei vaadi fenomenologista vaivannäköä, velä vähemmän sen pikkarit! Kun niihin pääsis kurkkaamaan, olis huuli pyöreenä. Toisto tyylikeinona! harva asia sietää yhtä paljon toistoa kuin köyrintä.
91