ellauri022.html on line 259: Herra Pshaw tekee vararikon ja Tom saa potkut yliopistosta. Se on voi. Sentään Tomin tukka on nyt ruskea, kiharainen ja pehmeä. Jotain hyvääkin. Punaiset tukat on naurettavia. Shawn porukat ottaa vararikon aika tyynesti. Herrastytöt näkee siinä valoisia puolia. Saa siivota ja kokata ja laskea pennejä. Aika Austen meininkiä kirjasta Järki ja tunteet. Naisen osakkeet nousee kun meemit vähenee. Tietysti koska meemit on miesten handussa. Niin on käynyt molemmissa maailmansodissa. Tulispa niitä vielä kolmas.
ellauri022.html on line 698: Pikku naisten äidinisä, Emersonin symppari Bronson Alcott oli aina pummaamassa Rafulta. Sen perustama transsendentalisti kommuuni Fruitlands (paremminkin Fruitcakes) meni perseelleen. Se oli jotain esiveganismia. Emerson haistoi vararikon alun alkaen, jäi sekoilusta pois "sad at heart". "Their whole doctrine is spiritual", he wrote, "but they always end with saying, Give us much land and money".
ellauri036.html on line 68: Jonakin päivänä, keskellä toimetonta, seisahtunutta elämäänne, voi tulla tuulenpuuska. Kaikki ne kauniit puut, joita olette kastelleet unhoituksen vedellä, voivat alkaa vapista. Miten käykään silloin teidän, te herrat tunteettomat: te lankeatte tasapainosta ja kyyneleet tulevat silmiinne. En sano, että rakastajattarenne pettävät, sillä se ei tuottaisi teille suurempaa surua kuin hevosen kuolema. Mutta sanon, että voitte menettää pörssissä, voitte joutua pelissä nylkyrin kynsiin, ja jos ette pelaa, niin ajatelkaa, että kolikkonne, teidän rahan antama rauhallisuutenne, teidän kultaonnenne on pankkiirin käsissä, joka voi tehdä vararikon, tai papereissa, jotka voivat menettää arvonsa. Niin jäisiä kuin olettekin, on teidän sydämenne johonkin kiintynyt.
xxx/ellauri416.html on line 476: Aabraham kumartui Jumalan edessä, kun tämä ilmestyi hänelle tällä nimellä: 1 Moos. 17:1-3: ”Kun Abram oli yhdeksänkymmenen yhdeksän vuoden vanha, ilmestyi Herra hänelle ja sanoi hänelle: ’Minä olen Jumala, Kaikkivaltias [El shaddai]; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton. Ja minä teen liittoni meidän välillemme, minun ja sinun, ja lisään sinut ylen runsaasti.’ Ja Abram lankesi kasvoilleen, ja Jumala puhui hänelle..” Meillä on sisimmässämme tarve tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi sellaisenamme kuin olemme. Kaipaamme, että olisi joku, joka pitää meistä huolen. Kun Jumala ilmoittaa olevansa El Shaddai, hän kertoo olevansa meidän suojelijamme, huolenpitäjämme, sielujemme rakastaja. Hän riittää kaikkeen elämässäsi, hän vie sinut kaiken lävitse. Hän voi viedä sinut läpi avioeron, läheisen kuoleman, taloudellisen vararikon, vaikeiden ihmissuhdeongelmien, vaikka sinä itse kokisitkin olevasi elämän haasteisiin riittämätön. Hän kykenee hankkimaan alaisilleen vielä lisääkin ikävyyxiä. Hän on kaikkiriittävä Jumala. Kun menet Elshaddain luo, et koskaan tule pois hänen luotaan tarve täyttymättä, puutteen alaisena. Hän odottaa sinua käsivarret avoimena, että tulisit hänen luokseen ja hän saisi ravistaa sinua. Lähet siitä sitten ra-vittuna. Enempää ei tar-vittu. Siitä on liiton paperiarkissa jo so-vittu.
4