ellauri024.html on line 259: Tää löytyi Margaret Meadin kirjasta. Oliko se se Coming of Age in Samoa? Jonka sievä näkemys samoalaisten vapaasta sexistä näyttäytyi 15v myöhemmin Freemanin tutkimuxessa paikallisten rankaxi kusetuxexi kieli poskessa.
ellauri038.html on line 80: Juurikin näin. Paul Rée (sepalusta kaiveleva nikkari yo. kuvassa) oli mursua 5v nuorempi, jonkinlainen sielutieteilijä sekin, ei oikeastaan hullumpi: materialisti, deterministi, darwinisti, viis välitti vapaasta tahdosta. Edusti siis Paul Bourgetin nimenomaan inhoamia näkemyxiä, ja osallistui samaan sotaan vastapuolella. Mikä pahinta: äveriästä eheytynyttä jutkusukua. Loppuun filosofoituaan liukastui johki rotkoon ehkä tahallaan. Osterina kolmantena toimiva Lou oli ryssä, josta tuli matkailija ja kirjailija. Nazit haukku sitä Suomen jutkuxi vaikka se oli hugenotteja. Loun 25vuotta vanhempi ope, holl. pastori Gillot oli niin siihen lääpällään et olis jättäny vaimoparkansa jos Lou ois siitä huolinut. Ei huolinut.
ellauri048.html on line 362: Saug' ich aus freier Welt; imen mä vapaasta maailmasta;
ellauri062.html on line 426: Näissä asioissa kylmiöllä Juotikkaalla on paljon kirittävää. Ja vielä yxi idis Jaakko: tuotesijoittelu ja kontextiin valikoidut mainoxet! Kohta huomaat et on käynyt kuin Pelle Pelottoman huviretkellä: lähdit ensi muka nauttimaan vapaasta luonnosta, mutta ziljoonan kärpäsen ja yhtä monen mukavuutta edistävän kexinnön jälkeen huomaatkin istuvasi jälleen neljän seinän sisällä. Romskusta on tullut osa internettiä.
ellauri077.html on line 109: Masisten välillä Wallun opinnot edistyivät mainiosti. Se kirjoitti esseen ‘Richard Taylorin fatalismi ja fyysisen modaliteetin semantiikka' filosofian sivulavina. (Hizi tääkin tulee lähelle mun omaa sivulavia, jossa tutkin samaa modaliteettia peliteorian käsitteistön avulla. Olen varma että mun analyyssi oli parempi.) Se sai siitä Gail Kennedyn muistopalkinnon. Vuonna 2011, lavi julkaistiin nimellä ‘Kohtalo, aika ja kieli: yritelmä vapaasta tahdosta'. Tää mun kyllä pitäs lukea!
ellauri080.html on line 841: Eli kysymys on sitten miten realistinen on toi talousliberaali näkemys vapaasta valinnasta jos pikku apinat ei olekaan vapaita edes valizemaan vetääkö ne mömmöä vai ei. Ei se oo. Se on suuren luokan vedätys. Kuten Ari sanoi se on vapaa joka voi tehdä sen mitä se haluaa. Ihan sama päättikö se sen ize vaiko ei. Ei siis "mitä ikinä". Siinä Dostojevski ja muut uusliberaalit ääliöt astuu yxinkertaisesti paskaan.
ellauri092.html on line 166: Metodismi sai alkunsa englantilaisen anglikaanisen papin John Wesleyn hengellisen toiminnan vaikutuksesta. Wesley tuli herätykseen Saksan pietistisen kristillisyyden vaikutuksesta ja alkoi toteuttaa pietismin keskeisiä periaatteita Englannissa. Lontoon Aldersgate-kadulla herrnhutilaisten kokouksessa John Wesley koki hengellisen herätyksen (Wesley itse kertoo sydämensä lämmenneen Jeesukselle 1738), jonka jälkeen metodismi alkoi kasvaa voimakkaasti. Nimitys metodismi oli alkujaan 1600-luvulla kalvinistien arminiolaisille antama nimitys, jolla viitattiin arminiolaisten kalvinismista erottautuvaan käsitykseen vapaasta tahdosta, pelastuksesta ja pyhityksestä.
ellauri096.html on line 366: Vapaa tahto oli eräs Augustinuksen käsittelemiä ongelmia. Hän pohti, voiko ihmisen tuomita helvettiin pahojen tekojen takia, jos hän ei itse toimi oman tahtonsa mukaan tai ei tunne kristillisiä opetuksia. Erityisesti pelagiolaiskiistassa Augustinus korosti armon olevan pelastuksen edellytys. Ihmisen tahto oli Augustinuksen mukaan alun perin tehty vapaaksi, mutta synnin vuoksi sittemmin turmeltunut ja rappeutunut. Toisin kuin protestantismissa usein on tulkittu, Augustinus ei kuitenkaan kumonnut ajatusta ihmisen vapaasta tahdosta. Augustinuksen korostus oli, että sekä Jumalan suvereeni armo että ihmisen vapaa tahto täytyy hyväksyä.
ellauri096.html on line 395: »Pyhä Augustinus opetti, että Aadamilla oli ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto ja että hän olisi voinut pidättäytyä synnistä. Mutta kun hän ja Eeva söivät omenan, turmelus tuli heihin ja siirtyi heistä kaikkiin heidän jälkeläisiinsä, joi[s]ta ainoakaan ei kykene omin voimin karttamaan syntiä. Vain Jumalan armo tekee ihmisen kykeneväksi olemaan hyveellinen. Koska me kaikki olemme perineet Aadamin synnin, me kaikki ansaitsemme iankaikkisen kadotuksen. Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. (Tunnustuksissaan pyhimys luettelee rikokset, joihin hän teki itsensä syypääksi kätkyessä.) Mutta Jumalan vapaasta armosta ovat muutamat kastetuista määrätyt pääsemään taivaaseen; nämä ovat valitut. He eivät pääse taivaaseen siitä syystä, että ovat hyviä; me kaikki olemme turmeltuneita, mikäli ei Jumalan armo, joka on suotu ainoastaan valituille, tee meitä kykeneviksi olemaan toisenlaisia. Ei voida mainita mitään syytä, miksi eräät pelastuvat ja toiset joutuvat kadotukseen; tämän määrää Jumalan motivoimaton valinta. Kadotukseen joutuminen osoittaa Jumalan oikeamielisyyttä, pelastuminen hänen armoansa. Molemmat yhdessä osoittavat hänen hyvyyttään.
ellauri111.html on line 792: Etkö sitten tiedä, että nyt ja vasta nyt Sinun kansasi voi tuntea olevansa varma vapaudestaan ja siihen tyytyväinen; nimittäin vasta silloin, kun he ovat itsestään ja vapaasta tahdostaan jättäneet vapautensa meidän käsiimme laskeutumalla alistuvasti meidän jalkoihimme.
ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia? Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.
ellauri118.html on line 556: Kenen pää nyökkää kenen pylly pylkkää. Ize pidän enemmän perinteisen tyylin hiihdosta kuin vapaasta. Se on luontoystävällisempi. Ei suxien ole tarkoitus olla mitään luikkareita, ja tollasia straadoja ei saa mezään tehdyxi kuin koneella.
ellauri118.html on line 563: Ballyn määritelmä ”ajattelun kuvio” on sattuva: analyyseissäni vapaasta epäsuorasta esityksestä korostuu tämän tulkinnanvaraisen muodon olemuksellinen taiteellisuus, tekstuaalisuus ja litteys. Ilmauksessa piilevä kokemuksellisuus (”…vihdoinkin päästä nauttimaan tuota rakkauden iloa…”) jää
ellauri155.html on line 694: Humen käsitys syy-seuraussuhteesta ja sen tarpeellisuudesta ovat erittäin merkityksellisiä molempien tulkintojen kannalta. Viimeisessä osassa tarkastellaan Humen näkemysten merkitystä vapaasta tahdonvapaisyydestä uskontokysymyksissä. Hyppäämme tylsän keskiosan yli ja teemme vain jaxot 1 ja 6.
ellauri155.html on line 711: No entä sitten toi rangaistavuus? Höh ei sekään vaadi mitään lisäpohdintaa. Symbaaleja läimivä apina lähtee räimimään toiseen suuntaan kun se saa ao. potkun perseeseen, siinä kaikki. Jos se ei vaihda takilaa sen takia eze on vähiten kivuliainta, eli nk. vapaasta tahdosta, se on syyntakeeton, ja se on paras panna instituutioon niinkuin John Calvin. Näiden juttujen pohtiminenkin on osa tätä samaa mekanismia.
ellauri155.html on line 739: Vaikka on selvää, että Humen keskustelu vapaasta tahdonvastaisuudesta ensimmäisessä tiedustelussa on osa hänen laajempaa kritiikkiään kristillistä uskontoa kohtaan, on kuitenkin laajalti katsottu, että Humen aikaisemmassa keskustelussa "Vapauden ja välttämättömyyden" tutkielmassa ei ole mitään tästä epäuskollisesta sisällöstä tai merkityksestä. (Koska Hume "kastroi" työnsä ja poisti useimmat tällaiset kohdat.) Hemmetti, onhan se nyt selvää ilman Humeakin, ihan vaan raamattua lukemalla, että telttahenkilöiden jumala oli aivan vitunmoinen ilkimys.
ellauri155.html on line 741: Humen tutkielman ydintyö – todellakin hänen yleinen (epäuskoinen tai "ateistinen") filosofinen näkemyksensä – on se, että moraalinen ja sosiaalinen elämä eivät perustu eikä vaadi kristillisen metafysiikan dogmeja. Humen naturalistinen kehys moraalisen ja sosiaalisen elämän ymmärtämiseksi sulkee pois paitsi libertarianismin metafysiikan (esim. aineettomien aineiden "moraalisen" syy-yhteyden muodot) lisäksi myös kaikki muut teologisesti inspiroidun metafysiikan, joka yleensä liittyy siihen (eli Jumala, kuolematon sielu, tuleva valtio ja niin edelleen). Uskonnon metafysiikka, Hume ehdottaa, vain hämmentää ja peittää ymmärryksemme näistä asioista ja piilottaa niiden todellisen perustan ihmisluonnossa. Humen näkemykset vapaasta tahdon ja moraalisen vastuun aiheesta, kuten on esitetty kohdissa "Vapauden ja välttämättömyyden" ja muualla hänen kirjoituksissaan, ovat juuri se käännekohta, johon tämä perusteesi kääntyy.
ellauri189.html on line 381: Kuitenkin länsi saarnaa vapaasta tahdosta ja demokratiastaan.
ellauri207.html on line 261: Sillä toden sanoakseni, naisten yleinen taso ei riitä siihen keskinäiseen yhteydenpitoon, joka tätä pyhää liittoa elättää, eikä heidän sielunsa tunnu olevan kyllin vakaa kestämään niin tiukan ja pitkäaikaisen siteen puristusta. Tosiaan, ellei näin olisi, jos voitaisiin vapaasta tahdosta saada aikaan suhde, josta eivät vain sielut saisi tuota eheää nautintoaan, vaan jossa myös ruumiilla olisi osansa liitosta, mihin ihminen näin olisi koko olemuksellaan sitoutuneena, on varmaa, että tämä täydentäisi ja lisäisi ystävyyttä. Mutta mikään esimerkki ei todista tuon sukupuolen kyenneen tällaiseen, ja antiikin koulukunnat ovat yksimielisesti julistaneet sen siihen kelvottomaksi.
ellauri258.html on line 544: Joissakin tarinoissa Baba Yaga esiintyy triona sisaruksina, joilla kaikilla on sama nimi. Tää on tuttua Macbethistä. Hän astui sisään ja löysi Baba Yagan luujalkaisen. "Hei, fie", hiän sanoi, "venäläisestä hajusta ei täällä ole ennen kuultu eikä nähty, mutta nyze kyllä tuntuu nenässä. Oletko täällä vapaasta tahdosta vai pakosta, hyvä nuoruuteni?" "Paljon omasta tahdostani ja kaksi kertaa niin paljon pakosta! Kolmas ja nuorin Baba Yaga kommentoi "venäläisestä hajusta" ennen kuin juoksee hakemaan hampaitaan ja syö Ivanin. Ivan pyytää hiäntä antamaan hänelle alakautta kolme sarvea, ja hiän tekee niin. Ensimmäisen hän puhaltaa pehmeästi, toisen kovemmin ja kolmannen vielä kovemmin.
ellauri277.html on line 444: Kun saavuimme teatterin parkkipaikalle perjantai-iltana, ystäväni ja minä kävimme raskasta keskustelua. Kaikista asioista, joista voitiin keskustella ennen Batman-elokuvan näkemistä, puhuimme vapaasta tahdosta. Minulla ei ole aavistustakaan, kuinka pääsimme aiheeseen, enkä todellakaan olisi voinut tietää, kuinka merkityksellistä sananvaihtomme oli elokuvan kannalta, jonka olimme katsomassa.
ellauri299.html on line 610: Se sisältää ajatuksia determinismistä ja vapaasta tahdosta sekä psykologisesta egoismista. Vanha mies väittää, että ihminen on vain kone, eikä mitään muuta, jota ajaa ainoastaan tarkoitus tyydyttää omat halunsa ja saavuttaa siten mielenrauha. Nuori mies vastustaa ja pyytää häntä menemään yksityiskohtiin ja perustelemaan kantaansa.
ellauri330.html on line 482: Mitä Kropotkin ajatteli Ukrainan vapaasta alueesta?
ellauri347.html on line 354: Joten usein uskomme, että toimimme sen mukaan meidän omasta vapaasta tahdosta, mutta noudatamme vain käskyjä, joihin olemme niin tottuneet ettemme huomaa niitä pidempään.
ellauri349.html on line 72: Hän on esiintynyt myös Philomena Cunkin emännöimässä Closer to Truth -sarjassa 11 jaksossa, jossa hän keskustelee tietoisuudesta, henkilökohtaisesta identiteetistä, tafsauxesta, vapaasta tahdosta ja materialismista. Hänellä ei liene ollut vakivirkaa missään ainakaan ton tafsausjupakan julkitultua. Nyt retardi-ikäisenä sillä on todennäköisessti enää löysä ongelma.
ellauri350.html on line 821: Motivaatiovalmentaja Anthony Robbins on sanonut ytimekkäästi: "intohimon määrä suhteessa on suoraan verrannollinen siedetyn epävarmuuden määrään: p = kU." Esther Perel kirjoittaa tästä kirjassaan Mating in Captivity. Harmonisessa intohimossa annetaan vapaasta tahdosta. Soveltava filosofi Alain Bottom kysyy kirjassaan: Why will you marry the wrong person? Mixet minua, olen vähiten väärä ihminen. Li Andersson on sellainen. Se ei takuulla pääse presidentixi samasta syystä kuin Bones ei pääse päälliköxi Jeffersonianissa. Termiitit kuten Jerry Cotton eivät pidä järkevyydestä, ne menee feromonit edellä. Ei kannata odotella sitä oikeaa. Huono presidentti lyhentää telomeerejä. Iloisilla on kivempaa, ne ovat iloisempia. Optimistin elämä on monin tavoin parempaa kuin pessimistin. Sen lasi on vielä puolitäysi kun pessimistin on jo puolityhjä. He ovat myös sosiaalisia ja pidettyjä (mixi?). Six koska ne luulevat että muutkin (paizi vihulaiset) ovat kivoja, ja että elämällä on joku tarkoitus. Jotain izeäkin suurempaa, tiimihenkeä. Ne toimivat snipereinä Kosovossa ja makaavat porukalla Arlingtonissa. Onni on maailman yleisvaluutta, niikö dollari. Ne jotka sanovat ettei rahalla saa onnea ovat köyhiä.
ellauri390.html on line 267: Chechevinsky-perheen naisten lisäksi nuoren prinssin Vladimir Shadurskyn mielijohte tuhosi Beroevin perheen elämän ja kohtalon. Julia Beroevan ja hänen miehensä sekä lasten perhe näyttää pieneltä valopilkulta (romaanissa, toisin kuin elokuvassa, hän ei ammu itseään tai kuole, vaan pelastaa perheensä). Sattumalta Julia Beroeva kiinnitti ballissa Vladimirin silmään, jonka villiin elämään 11-vuotiaasta lähtien innokas opettaja rohkaisi ja seikkailut naisten kanssa olivat asioiden järjestyksessä. Nuori Shadursky lyö vetoa ja viettää yön Beroevan kanssa kenraali von Spiltzen ja hänen lääkärin juoman avulla. Beroevan aviomies on ollut pitkään Siperiassa työasioissa eikä tiedä vaimonsa raskaudesta ja häpeästä mitään. Jotta tarina ei tule tunnetuksi maailmassa, Shadurskyjen toimeenpanija Polievkt Hlebonasushchensky lähettää Beroevit vankilaan: Julia - miehensä Shadursky Jr.:n murhayrityksestä väärien syytösten vuoksi - Kellon levittämisestä. Mutta todellinen rakkaus ja omistautuminen voivat kestää kaikki kohtalon vaikeudet. Luultavasti tästä syystä kirjailija pakottaa heidät lähtemään Venäjältä romaanin lopussa. Täynnä toiveita uudesta vapaasta elämästä vapautumisen jälkeen (syytös tunnustettiin panetteluksi), he purjehtivat Amerikkaan. Niinpä tietysti.
ellauri390.html on line 681: Pete mainitsee usein puheissaan puolisonsa ja pitää avioliittoa ja koirolapsia merkkinä maan vapaasta ilmapiiristä. Uhkana on kuitenkin Trump. Pete Buttigiegistä on lyhyessä ajassa jo tullut jonkinlainen gay- ja lesboikoni. Hän on moderni liberaali, mutta samalla hän on tiukasti uskova kristitty. Poliittisesti hän on keskilinjan demokraatti. Obama manitsi hänet vuonna 2016 ”uusien, lupaavien” listalla.
xxx/ellauri104.html on line 868: Sari: aikamoinen mafiapomo tuo kristittyjen jumala. Pakko uskoa ja palvoa, tai käy ikävästi. Se siitä vapaasta tahdosta.
xxx/ellauri175.html on line 574: Vai niin! älä herää minusta! Älä karkota minua sillä tekosyyllä, että petollinen Järki, joka voi vain tuhota, kuiskaa jo sinulle. Muista, että muissa maissa syntyneinä ajattelisit muiden tapojen mukaan ja ettei ihmiselle ole muuta totuutta kuin se, jonka hän suostuu uskomaan kaikkien muiden joukossa - niin kyseenalainen kuin hän valitseekin: valitse joka tekee sinusta jumalan. " Kuka olen ? sinä kysyit? Minun olemukseni tässä alla, ainakin sinulle, riippuu vain vapaasta tahdostasi. Tunnusta minulle oleminen, vahvista, että olen! vahvista minua itselläsi. Ja yhtäkkiä olen teidän silmissänne melko elänyt sen todellisuuden asteesta, jolla luova Hyvä Tahtonne on imenyt minut. Kuten nainen, olen sinulle vain se, minkä uskot minun olevan. "Ajatteletko elävää?" Vertailla! Jo väsynyt intohimosi ei enää edes tarjoa sinulle maata; – Minä, Mahdoton, kuinka minä kyllästyisin muistuttamaan teitä taivaasta! Ja nyt saat naija mua!
xxx/ellauri291.html on line 98: Äärimmäinen esimerkki on vulkanisoituneina tunnetut vieraslajit (mongoloidirodut), joilla oli väkivaltainen menneisyys, mutta jotka oppivat hallitsemaan kiivaita tunteitaan. Roddenberry antoi Star Trekille myös sodanvastaisen viestin ja kuvasi Yhdistyneen Neuvostoplaneettojen liiton ihanteellisena, optimistisena versiona Neuvostoliitosta. Verkosto vastusti hänen pyrkimyksiään, koska he olivat huolissaan vapaasta markkinoitavuudesta. He vastustivat esimerkiksi Roddenberryn vaatimusta, jonka mukaan Enterprisella on rodullisesti monimuotoinen miehistö (eli Tri Spock).
31