ellauri106.html on line 590: Phillu häpesi vanhempiaan jotka käveli ghettoon sateessa ja toi mummeilta pahoja mamuruokia. Kålpirog i kruka ja kenkälaatikossa omenatorttua. NOLOA. Samoja luokkanousijan huonoja fiilixiä kuin Ferranten kirjassa. Meillä ei tarvinnut niitä olla, isovanhemmatkin oli herrasväkeä. Laskukkaita ollaan, dändyjä eikä niinkuin Phillu snobeja.
ellauri115.html on line 1216: Mixi S. ja L. päätyivät yhteen? Oliko L. narsisti ja S. sen uhri? Joskus näytti vahvastikin siltä. Sitä vastaan puhuu kuitenkin että S: n vanhemmatkin oli kilttejä. Mä muistan vielä että mä ajattelin S:n tavattuani että S. on hyvä ihminen, toisin kuin L. Ajattelin että ehkä voisin S:ltä oppia olemaan parempi ihminen. Älä unta nää, en oppinut, ei vanha koira opi uusia temppuja, nuoresta puhumattakaan. On S. hyvä ihminen vieläkin, vaikka elämä ja L. on sitä aika lailla kolhineet, ja se on eräistä asioista hyvästäkin syystä katkera.
ellauri330.html on line 183: Joten pitää ottaa eläkkeelle siirtyessä yhteyttä myös vanhoihin hyviin ystäviin joiden kanssa ei ole ehtinyt pitää työssäolo-aikana yhteyttä. Näin voi pelastaa yxinäisyydeltä myös muita ikäisiään. Joskus kun ei viitsisi millään lähteä harrastukseen niin on vain otettava itseään niskasta kiinni ja lähteä. Uutaniemen ikäiset ja paljon vanhemmatkin käyvät esim. lavatansseissa. Sieltä saa taas erilaista hauskaa elämään. Tanssikursseja on ympäri suomia. Erityisesti miehien kannattaa näihin hakeutua koska heistä on pulaa. Nimim Lady R.
ellauri393.html on line 367: Lund syntyi vuonna 1941 turkulaisen Irja Lehdon ja venäläissyntyisen Alexander Lundin perheeseen. Isä oli paennut lapsena perheineen vallankumousta Suomeen. Isoisä Hugo Lund toimi Turussa konditoriamestarina, ja Tamaran vanhemmatkin avasivat oman leipomokonditoriansa vuonna 1950. Hassua, melkoinen sattuma: Lehto on ruåzixi Lund. Talasniementiellä on (tai oli) Luntin mökki.
ellauri401.html on line 238: Pekka oli omaksunut köyhyyden periaatteen, ja häntä loukkasi yhteiskunnan sisällä esiintyvä taloudellinen ja poliittinen epäoikeudenmukaisuus. Häntä inhotti porvaristossa esiintyvä kyyninen asenne työväen vaatimuksia kohtaan. Yhteiskunnan muuttamisen keinona Ervastin toveripiiri piti luokkien ja ihmisten valistamista: ihmisen järkeä ja ymmärrystä oli valaistava, heidän hyvä tahtonsa herätettävä. Ervastia ja hänen tovereitaan loukkasi se, että yhteiskunnassa saattoi olla ylellisyyttä ja kurjuutta rinnatusten. Heidän omaatuntoaan vaivasi, että oli ihmisiä, jotka kärsivät nälkää, ja perheitä, jotka asuivat kellariloukoissa kärsien vilua ja nälkää, ja työnhakijoita, jotka kulkivat ympäri avuttomina ja kerjäläisinä. Samalla he uskoivat, että yhteiskunta oli parannettavissa, että ulkonaisilla keinoilla eli laeilla ja säädöksillä, saattoi yhteiskuntaa muuttaa. Ervast oli innostunut kommunistisista ja sosialistisista aatteista. Tuon ajan Suomessa politiikka oli juuri jotakin, josta nuoriso ja vähän vanhemmatkin täytyi pitää erossa, mutta Pekan osalta siinä oli kyse reformeista, ei väkivaltaisesta nujakoinnista.
xxx/ellauri044.html on line 1041: Paskiaisvanhemmilla on paskiaislapsia. Burgo juoruaa Tiger Woodsista peitenimellä. Ison-Masan isä oli ryöstelevä punikki, pojasta tuli saneeraaja ja konsultti. Paska-Nallen isä oli paska-Björn. Kylmiö Goethen isä Caspar oli kylmiö. Jos narsismi periytyy, oliko mun vanhemmatkin narsisseja? Onko mun lapset? Kukilla niin on, paizi hybrideillä. Vaimo ainakaan ei ole, vaan narsissin kasvattaja. Lapset on sitten onnexi risteytyxiä.
xxx/ellauri149.html on line 550: Kirsti ja Jorma Paakkanen avioituivat keväällä 1952. Kirstin vanhemmatkin olivat tyytyväisiä tyttärensä valintaan, sillä Jorma oli sivistynyt, eikä hän ryypännyt. Kirsti on ollut pakkasessa 6 viikkoa. Hän testamenttasi koko omaisuutensa säätiölle. Säätiön ensisijaisena tarkoituksena on ”taideteollisuuden ja taloustieteiden sekä suomalaisen muotoilun kehittäminen ja kansainvälistämisen edistäminen ja näiden alueiden opetuksen edistäminen ja tukeminen”.
7