ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.
ellauri047.html on line 871: Preussin nuori kruununprinssi oli lujasti vakuuttunut siitä, että tulevia valtiollisia tapahtumia saattaa aavistaa ennakolta jos vain tuntee edellä tapahtuneen kehityxen. Tämä pohjautui lähinnä hänen pessimistiseen käsityxeensä ihmisestä. Hänessä ei ollut rahtuakaan muiden valistusmiesten auringonpaisteisesta uskosta että ihminen yhä edistyi siveellisessä suhteessa paranemisessaan. Isänsä lailla hän piti ihmistä parantumattomasti pahana. Ihmisten pyrkimysten täytyi aina pysyä yhtä izekkäinä, ja hänen toiminnoistaan johtuivat pakostakin samat vaikutuxet. Samoin oli valtioidenkin laita; niiden politiikan määrää valloitusten ja vallanlaajennusten tavoittelu.
ellauri152.html on line 56: Alexanterin valloitusten jälkeinen talousliberaali länsihegemonia sai aikaan suuria muutoxia asenteissa ja maailmankuvassa. Globalisaation mukana nationalismin tilalle tuli yxilö- eli izekeskeinen ajattelutapa. Kiinnostus kääntyi yhteisön hyvinvoinnista yxityisen ihmisen hyvinvointiin ja ympäristön pilaamiseen.
ellauri448.html on line 386: 1500-luku oli Osmanien valtakunnan voimakkain laajentumisvaihe ja 1600-luku valloitusten vakiinnuttamisen aikaa. Sotien tuloksena oli valtava imperiumi, joka ulottui läntiseltä Välimereltä Iraniin ja Ukrainasta Jemeniin. Menestys nousi sisäisistä tekijöistä, ensin nomadisten ghazi -sotureiden saaliinhimosta, sitten imperiumin sotilaallisesta kyvystä, mihin kuului moderni aseistus, kuten kanuunat ja musketit. Osmaneilla oli myös kärsivällisyyttä sulauttaa ja hyväksyä ei-islamilainen väestö osaksi valtakuntaa. 1600-luvulla suuren valtion logistiset ongelmat alkoivat jo rajoittaa sen laajentumista samalla kun Euroopan valtioiden voimistuminen lisäsi vastarintaa rajoilla.
4