ellauri007.html on line 827: Riku ja Woku vallitsevat majalla.

ellauri071.html on line 527: Kabbala on joskus varhaiskeskiajalla kehitetty jutkumystiikka. Filosofisista koulukunnista eniten kabbalaan on vaikuttanut uusplatonismi. Näiden kahden opin kirjoituksia vertailtaessa ei voi olla huomaamatta niitä samankaltaisuuksia, jotka vallitsevat kummankin opin käsityksissä alkuykseydestä (Εν / כתר), siitä emanoituvasta ideoiden maailmasta (Νους / חכמה), joka toimii kaiken olevan pohjapiirustuksena ja kabbalassa varsinkin 'kirjoittamattomana Toorana', jolta Jumala kysyi neuvoa maailmaa luodessaan, sekä ideoiden maailmasta emanoituvasta sielujen tyyssijasta (Ψυχή / בינה). Juutalaisista neoplatonisteista varhaisiin kabbalisteihin ovat vaikuttaneet ainakin Šalomo Ibn Gabirol (n. 1021–1058) sekä Barcelonassa syntynyt ja Narbonnessa kuollut Abraham bar Ḥijja (1070-1136/45), jonka ajatuksia on lainattu jopa sanatarkasti Bahirissa — vanhimmassa kabbalistisessa teoksessa (Gershom Scholem: Origins of the Kabbalah). Kabbalasta voimakkaasti vaikutteita saaneista suuntauksista mainittakoon šabbateismi sekä itä-eurooppalainen hasidismi.
ellauri096.html on line 653: Artikkelissa viitataan myös lukuisiin kansainvälisesti tunnettuihin taloustieteilijöihin: Maailmanpankin entisen pääekonomistin Paul Romerin mukaan DSGE-mallien vuoksi ”makrotaloustiede on taantunut viimeiset 30 vuotta” kun taas IMF:n entisen pääekonomistin Oliver Blanchardin mukaan DSGE-malleissa on vakavia, mutta korjattavia puutteita. (mt.) Kooman oletuxia on ricardolainen kuluttaja. Mikäs epeli se on? taloudellista toimintaa kuvataan yksilötasolla toteutuvana rationaalisuutena, ja jätetään tällöin huomioimatta yhteiskunnassa vallitsevat pakot. Esimerkiksi kun Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa todetaan, että julkisten menojen leikkaamisen myötä ”[k]ulutus näyttäytyy houkuttelevampana kuin työnteko, jolloin työtunnit per nuppi alenevat” (VM 2014, 17), ei tällöin huomioida esimerkiksi työsopimuksissa työntekijöille määriteltyjä työaikoja. Kooma-mallin avulla laadituissa laskelmissa kulutusverojen vaikutuksista todetaan, että ”veronkorotus alentaa työnteosta saatavaa ylijäämää alentaen näin työn tarjontaa” (mt., 18). Tulkitsen väitteen siten, että mallin mukaisesti työstä saatavan tulon vähentyessä työntekijä-kuluttajat alkavat suosimaan enemmän vapaa-aikaa.
ellauri288.html on line 338: Hän osoittaa, kuinka helposti voi tulla uhri, siirtyä uhrista rikoksentekijäksi ja olla rikollinen, sillä näiden kolmen välillä vallitsevat epävarmat rajat. Me sakemannithan sen tiedämme omasta kokemuxesta. Main-Echo, Saksa
ellauri408.html on line 678: Naiset ovat ajattelukyvyttömiä ja epixiä. Varottakoon siis teologinaisia, sosiaalitanttoja ja poliitikottaria. Naiset voivat päätyä mihin äärimmäisyyteen tahansa. Naispuolisen aineksen päästessä valtaan uhkaa heti sairaalloisen kiihtymyksen ja hurjastelun vaara; uskonnot, taiteet, runous, tavat, valtiot muuttuvat ja rappeutuvat. Olen luottanut liian paljon naiseen; täytyy tinkiä. Hänen tulee näytellä kuuliaisen osaa vaikuttaakseen terveeltä. Hänen ylivaltansa muodostuisi turmiolliseksi. Naisvalta on jo liian vaikuttava. Proudhon, vankka naisten vihaaja ei ole aivan väärässä käydessään pyhää sotaansa naisia vastaan (kts. hänen teostaan La Justice). Tiedettä, järkeä, oikeutta, kaikkea sukuelimemme parasta perintöä uhkaa valtaanpääsevä nainen, jossa vallitsevat tunteet, mielikuvitus, oikut, intohimot, herkkäuskoisuus ja kiintymykset, mutta joka ei välitä yleisistä eduista.
xxx/ellauri296.html on line 444: Himon hillintä. Hänen tulisi hoxata, että himo pilaa teot ja aiheuttaa eksymisen kaikesta sallitusta, ja johtaa hyväksymättömän käytöksen tielle ruoan suhteen, juoman suhteen, naisten suhteen, jne. Niin kauan kuin ihminen kulkee himoissaan, ruumiin tyydyttäminen vetää häntä puoleensa ja pois hengen valaistuneelta tieltä, niin että hänen pahat taipumuksensa vallitsevat hänessä ja housut pakottavat…
xxx/ellauri388.html on line 190: Luonnontiede on juuri meidän päivinämme päässyt ratkaisevaan sananvaltaan. Darwinista saatuaan ensi lykkäyksen kaikki tiedemiehet semmoisella uteliaisuudella ja innolla alkoivat tutkia heille ihan uudelta kannalta avautunutta "luontoa", erittäin eläinkuntaa, että ikäänkuin unohtivat itsensä, ihmisen järkinensä. Tuntui niinkuin pitäisi ensin läpitsensä tutkia koko muu luonto, löytää kasvi- ja eläinkunnassa vallitsevat lait, ennenkuin oli aika puhua ihmisestä. Ihminenhän ei ollut muu kuin viimeinen lenkki kiiman kehityksessä; mitäpä siis hänestä saattoi olla puhetta ennenkuin itse kehitys ja sen laki oli selvitetty.
7