Ähtävä on ruoziksi Esse. Elimäki on ruozixi Elimäe. Mikä on Elimäen tarkoitus? Älä edes kysy. Elimäen moisiolta oli peräisin Johan Wrede, knebelpartainen pikku aatelismies. Aatelismiehet pienenee kuin pyyt maailmanlopun edellä, kato vaikka herrasmiesmaanviljelijää Matias Creutzia. Must essentialismi on kivempää kuin existentialismi. Jälkimmäinen on jotain henkilökohtaista räjähtänyttä kasvua ja talousliberalismia. Parempi jäädä suutarix ja ottaa lestiä kuin räjähtää omille ja toisten silmille.
ellauri100.html on line 1296: Algirdaxen iskä Julius 1882–1942 oli ope ja yleni koulutarkastajaxi. Se oli kotoisin suvakkien alueelta Liettuasta. Algirdaxen äiskä Konstancija Greimienė oli 4v nuorempi sihteerikkö. Ne asui alux Tulassa Ryssissä, mutta karkasivat sieltä vallankumouxen tullessa. Algirdas puhui pelkkää liettuaa ennen koulua. Koulussa se oppi ranskaa ja saxaa ja lukiossa luki Nietscheä ja Schopenhaueria, voi ei. Se vaihtoi koulua kuin mustalainen paitaa, ja päätyi lukemaan lakia Konowiiin (Kaunas), mistä se ajelehti lingvistiikkaan. Se valmistui Grenoblesta 1939 murretutkimuxella. Kun 2. maailmansota alkoi se joutui kuzuntoihin Liettuaan.
ellauri254.html on line 146: 10-luvulla Gorki oli epäluuloinen maalaisille ja pelkäsi niiden syövän kaupunkilaisten vallankumouxen. Tyhmä luuli sivistyneistön olevan kumouxen asialla, ei takuulla ollut. 20-luvulle tultaessa Maxim oli viisaasti vaihtanut Leninin ladulle:
ellauri256.html on line 58: Muoti alkoi vaihtua vuoden välein vasta teollisen vallankumouxen jälkeen kun äveriäillä porukoilla oli tuottavuuden parannuttua ja kapitaalin kasaannuttua riittävästi ylimääräistä eli lyxiä heittää ihan käyvät vaatteet lumpuixi tai ainakin muodistaa ne joka vuosi. Egyptissä muoti vaihtui dynastioiden välillä. Ensin status näkyi koruista. Köyhillä oli tissit ja genitaalitkin paljaana, rikkaat alkoi piilotella aarteitaan.
ellauri279.html on line 469: Hänen vuoden 1985 romaaninsa The Old Gringo ( Gringo viejo ), joka perustuu löyhästi amerikkalaisen kirjailijan Ambrose Biercen katoamiseen Meksikon vallankumouksen aikana, tuli ensimmäinen meksikolaisen kirjailijan kirjoittama yhdysvaltalainen bestseller. Romaani kertoo tarinan Harriet Winslowista, nuoresta amerikkalaisesta naisesta, joka matkustaa Meksikoon ja löytää itsensä ikääntyvän amerikkalaisen toimittajan Ambrose Biercen (kutsutaan enää vain "vanhaksi gringoksi ") sylistä. Komean helppoheikin näköinen Tomás Arroyo on ex- vallankumouksellinen kenraali. Kuten monet Fuentesin teoksista, se tutkii tapaa, jolla vallankumoukselliset ihanteet turmeltuvat, kun Arroyo päättää jatkaa kartanolla palvelijana, sen sijaan että seuraisi vallankumouxen tavoitteita.
ellauri325.html on line 78: Viurusilmäinen Boris Nikolajevitš Jeltsin (ven. Бори́с Никола́евич Е́льцин, 1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen porvarillinen presidentti sitten vallankumouxen vuosina 1991–1999. Jeltsinillä oli myös keskeinen rooli Neuvostoliiton alasajossa, ja hänen presidenttikaudellaan Venäjällä tapahtui suuri joukko "uudistuksia" kohti markkinataloutta. Uudistusprosessi oli vaikea: Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka leimasivat Venäjän koko 1990-lukua. Jeltsinin kaudella syttyi Tšetšenian sota.
ellauri372.html on line 486: Hudibras on vireä sinfoninen runo, jonka Samuel Butler (1613–1680) kirjoitti sankarillisella pilatyylillä ja joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1663, 1664 ja 1678. Toiminta sijoittuu lystikkään vallankumouxen viimeisiin vuosiin, noin 1658–1658. 60, juuri ennen Kaarle II: n palauttamista kuninkaaksi toukokuussa 1660.
xxx/ellauri013.html on line 461: Sitten olis sitä sun peräänkuuluttamaa rakkautta ja kärsivällisyyttä. Tahtoo vaan olla niin, että rakkaus ja kärsivällisyys on häviäjän osa. Luulit 50-luvulla, että atomipommin pelko sais ihmiset sopupeliin. Ei saanut. Ei saanut edes maapallon ryöstöviljely vihreen vallankumouxen peitenimellä. Nyt uusi Bert voisi jännätä, kykeneekö ilmastonmuutos siihen. Mä en ole sellainen Bert. En edes bi. Vain latva-B.
xxx/ellauri056.html on line 480: Kyl tässä oli teollisen vallankumouxen ja pyllistyvän porvariston hybrixestä kysymys. Minä ize huutaa pyssyillä ja muilla vermeillä vyöttäytynyt apina.
xxx/ellauri056.html on line 620: Friedrich Wilhelm Schelling syntyi Leonbergin koiratarhassa Stuttgartin lähellä 1775. Se kävi protestanttiseminaaria Tübingenissä 1790-1795 Ranskan vallankumouxen aikana, missä sen koulukavereita oli Hegel ja hörhö Hördelin. Size muutti harppisakuihin, Leipzig 1797, sit Jena, missä sen kavereita oli kaima Schlegel ja kermapeppu Novalis. Jöötti-setä hommas sille professuurin Jenasta 1798-1803. Varmaan päästäxeen paremmin bylsimään rva Schellingiä. Eron jälkeen 1803 Reeti läxi takas länsi-Saxaan, etenkin Müncheniin. 1841 se peri Hegelin tyhjentämän syöttötuolin Berliinissä. Alux sen luennoilla siellä kävi Kierkegaard, Engels, Bakunin, Ranke, Burkhardt, ja Alexander von Humboldt. Pian ne kyllästyi ja lähti muualle kuin Homer Simpsonin pääkoppaan pettyneet zombiet: "brainss... brainss... naah nothing here... brainss... brainss..." Se kuoli Sveizissä Bad Ragazissa. Mihkähän?
xxx/ellauri056.html on line 626: Ajatus koko maapallosta isona pääkoppana oli terveisiä Spinozalta, siltä suspektilta jutkulta. Siitä tuli tää kuuluisa panteismikiista, jonka kompromissina Cunt pääsi puolivahingossa julkkizexi. Spinoza oli siis monisti. Monismi oli suunnilleen sama asia kuin ateismi, eli jumalan, sen apupojan kuninkaan, ja niiden apupoikien aatelin iankaikkista oikeutta vallankahvaan kehdattiin epäillä. Poliittisesti siis erittäinkin arkaluontoista. Etenkin ranskisten vallankumouxen jälkeen loput kunkut oli ihan varpaillaan. Päitä putoili vähemmästäkin.
xxx/ellauri087.html on line 709: Juan Batiste Montabuanin (sic credits E. Saarinen) el Zorro seikkaili Mexikon tulenhehkuisen taivaan alla teräskuntoisena 1800-luvun loppupuolelta (infantan miekkamiehet) 1900-luvun alkuun asti (Chicagon mafia) mikä oli sikäli outoa että nuorukaisena sen sieppasivat mukaan v. 1910 Mexikon vallankumouxen kapinakenraalit Zapata etunenässä ja tappoivat sen vanhemmat. Mutta don Jaimelle on kaikki mahdollista, kun sen alla on hyvä razu Jamie. Joka eli yhtä kauan, ellei sitä vaivihkaa vaihdettu toiseen samannimiseen. Ehkä Zorrollekin kävi näin, vertaa Nastamuuumio. Antonio Banderas muuten on esittänyt sekä Zorroa että Villan Panchoa. Se on niin sopivasti mexikaanon näköinen.
xxx/ellauri103.html on line 69: Vasemmistovallankumouxen iskusanat ovat kateus, veljeys, tasa-arvo.
xxx/ellauri104.html on line 1145: Ensin Johnu käyttää sivukaupalla vakuuttaaxeen lukijan että Ranskan vallankumouxen iskusanat "vapaus veljeys tasa-arvoisuus" olis muka uskonnollisesti kunnossa. Ei helvetissä, tommoisesta veljeilystä ei uskonnossa ole lainkaan kysymys! Noihan on vasemmiston iskusanoja! Eihän tosta puutu enää kuin kateus ja sosialisointi! Kyse on juuri päinvastaisesta, miten pidetään laahus höylinä taivasosan toivossa. For the sake of the argument, antaa olla, jatka Johnu:
xxx/ellauri104.html on line 1173: Toi vallankumouxen veljeyspykälä panee jo eppäilemmään että kohta Johnu suosittaa vihkimystä jopa homoille! Ja eikö vaan:
xxx/ellauri231.html on line 137: Bolshevikkivallankumouxen aikaan marraskuussa 1917 Koltshak oli Japanissa. Joulukuussa hän vieraili Britannian suurlähetystössä Tokiossa ja tarjosi palvelujaan "ehdoitta ja missä hyvänsä" briteille. Kaksi vuotta myöhemmin, kun bolshevikit kuulustelivat, hän selitti, että väliaikaisen hallituksen kannattajana hän katsoi olevansa kunniavelvollinen jatkamaan brittien sotaa Saksaa vastaan ja ymmärtäen, ettei Britannian laivastossa ollut sopivaa roolia, Venäjän amiraali olisi valmis taistelemaan jalkamiehenä Britannian armeijassa. Hänen tarjouksensa välitettiin ulkoministeri Arthur Balfourille ja hyväksyttiin 29. joulukuuta. Häntä käskettiin liittymään mokkerina brittiläiseen sotilasoperaatioon Bagdadissa, mutta kun hän saapui Singaporeen, hänet käskettiinkin tekemään täyskäännös oikeaan päin ja menemään Shanghain ja Pekingin kautta Harbiniin ottamaan komentoon venäläiset joukot, jotka vartioivat Venäjän omistamaa Kiinan itäistä rautatietä Mantsuriassa. Meidät käskettiin. Britannian hallitus oli päättänyt, että se voisi olla tukikohta bolshevikkihallituksen kaatamiselle ja Venäjän saamiselle takaisin sotaan Saksaa vastaan. Saapuessaan Omskiin, Siperiaan, matkalla vapaaehtoisarmeijaan, hän suostui ministeriksi (valkoisen) Siperian aluehallitukseen. Liittyessään 14-miehen kabinettiin hän oli arvovaltainen henkilö; hallitus toivoi voivansa pelata kunnioituksella, joka hänellä oli liittolaisia kohtaan, erityisesti brittiläisen sotilasoperaation johtajaa, kenraali Alfred Knoxia kohtaan. Knox kirjoitti, että Koltshakilla oli "enemmän karkeutta, nyppiä ja rehellistä isänmaallisuutta kuin millään venäläisellä Siperiassa".
xxx/ellauri255.html on line 483: Gorki tuskittelee vallankumouxen jälkipyykkiä: Maaseutu on tullut tuntemaan kaupungin. Se tietää mitä palatsit, myymälät ja temppelit maksavat. Mitä ne voivat tarjota sille nykyään? Maaseutu järjestelee elämäänsä kaupungista piittaamatta. Se järjestää parhaat mahdolliset olot jokaiselle proletaarille, joka osaa jotain tehdä: sepälle. viilarille, mekaanikolle, orjuuttaa hänet leivällä ja kaljalla omien tarpeittensa mukaisesti. Ja kaupungin proletaari kiirehtää ilomielin maaseudulle. Mitä muutakaan hän voisi tehdä, kun hänestä ei ole tullut hallintomiestä ja kun tehtaat ja työpajat seisovat? Ja tiedättekö, maaseutu ei päästä häntä takaisin, vaan tekee hänet orjakseen. Orjakseen... Pahinta on se, että tämä on vain väliaikainen helpotuskeino. Käsityöläisenä proletaari on maaseudulla melko avuton. Puuttuu näet raaka-ainetta. Millä tavalla hän voi antaa maaseudulle kaiken mitä tämä tarvitsee? Hän ei pysty poistamaan koko maata kuristavaa hirttosilmukkaa. Ja silloin talonpoika kääntyy ulkomaalaisen kauppamiehen puoleen. Mitä saisi olla? sanoo ulkomainen pääoma talonpojalle. Maatalouskalustoako? Olkaa hyvä. Kotitaloustarvikkeitako? Olkaa hyvä, vaikka kuinka paljon.
25