on George Orwellin vuonna 1946 ilmestynyt kuuluisa essee, jossa hän arvosteli kielen käyttämistä poliittisen vaikuttamisen välineenä ja todellisuuden naamioimista kiertoilmaisuin. Mukavassari Orwellin kommarivihasta ja mukahetero Orwellin homofobiasta on ollut puhetta jo albumissa Eläinten vallankumous.
ellauri080.html on line 445: Mut that aside, mitäs tuumataan ize pääpointista? Toiset kasvattaa omaa päätä ja toiset pääomaa. Idealistit vastaan materialistit niinko. Saxalaiset oli 17. ja 18. vuosisadalla idealisteja ja britit materialisteja ja empiriokritisistejä. Tää saatto hyvin johtua siitä että siirtomaat ja paalut oli briteillä eikä sakuille jäänyt juuri muuta tehtävää kuin kiristellä mannermaisia hampaita ja kexiä erotteluja. No sithän ne pääsi kyl aika pian kiinni teolliseen vallankumouxeen, ne oli eri näppäriä rakentamaan kestäviä koneita. Niiltä kesti tosi kauan oppia rakentamaan huonoja, siinä pääsi amerikkalaiset kohta joholle. No nyt ne on senkin kyllä oppineet, kohta epäluotettava Voltvagen korvaa Aatun luotettavan Volkswagenin.
ellauri082.html on line 586: Minecraft: on Ruotsissa valmistettu vahva huume, joka aiheuttaa vakavaa riippuvuutta, autismia, unettomuutta ja voimakasta halua ratsastaa viattomilla possuilla. Minecraft on keksimisensä jälkeen levinnyt nopeammin kuin Lada kuoppaisella tiellä. Huumetta ostetaan kerran ja sen jälkeen sitä käytetään kunnes aivot syöpyvät pois tai käyttäjä tekee itsemurhan. Minecraftissa pelataan palikkamaisella ukkelilla kuutiomaailmassa, jossa ruhjotaan erilaisia materiaaleja palasiksi ja niistä rakennetaan edelleen kaikenlaista. Peli on erityisen tunnettu eläinväkivallan sisältämisestä, pelissä hakataan lehmiltä nahkaa irti ja possuja tiputellaan laavaan, jotta pelaaja saisi kyljyksiä. Huume leviää kaveriporukoissa ja netissä.
ellauri082.html on line 741: Voikin sanoa, että vaikka nainen tietää tekevänsä paskan valinnan, hän tekee sen silti ja uhriutuu vielä kaupan päälle - miesfeministien ja muiden vässykkämiesten uskoessa totta kai kaiken naisen uhriutumisesta, vaikka kyseessä on naisen ihan oma syy. - Eikö naisilla ole seksuaalisen vallan lisäksi myöskin seksuaalinen vastuu?
ellauri083.html on line 608: ja jokaisessa maakunnassa ja kaupungissa, joka paikassa, mihin kuninkaan käsky ja hänen lakinsa tuli, oli juutalaisilla ilo ja riemu, pidot ja juhlat. Ja paljon oli maan kansoista niitä, jotka kääntyivät juutalaisiksi, sillä kauhu juutalaisia kohtaan oli vallannut heidät.
ellauri088.html on line 531: Jos olisi vallannut, niin olisi jo kurjistuneita astronautteja jotka korjaisivat avaruusromuja pimeästi halvalla omat avaruusasut matkalaukussa. Tästä kertoo teos
ellauri092.html on line 140: Korkeakirkollinen on vähän kuin kokoomuslainen ja matalakirkollinen populisti. Herätyxet tuppaa alkamaan matalalta ja kohoamaan keoxi kuten muutkin vallankumouxet. Uudelleen kökkäröitymistä ei voi estää, sehän on koko homman tarkoitus.
ellauri093.html on line 507: Verlainesta on Pellissierin paasaus albumissa 33. Sehän oli Rimbaudin petikaveri, kuten selviää Rimbaud-paasauxesta albumissa 49. Verlainen runo Chanson d´autumne ei ollut vain liittoutuneiden koodisana, vaan sitä siteerasi ulkomuistista Julia Carlsonin oloinen Paula Beer, joka esitti mainiosti saxalaista Annaa elokuvassa Frantz. Pierre Niney oli aivan Maxin näköinen. Leffa oli coveri Lubitschin vanhemmasta leffasta, joka perustui Maurice Rostandin kirjaan vuodelta 1925 L'homme que j'ai tué. Se oli erinomaisen hyvä ohjelma, siit mie pidin. Vanhanaikainen juonileffa, jossa ei käynyt hyvin vaikka ei vallan huonostikaan. Hautausmaalla puut humisivat kohtalokkaasti.
ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa.
ellauri096.html on line 368: Augustinuksella oli myös merkittäviä perusteluja kristillisten arvojen levittämiselle maan päällä. Vaikka hänellä olikin teologisena filosofina hyvä tarkoitus, hänen kirjoituksiaan ja niiden tulkintoja on myöhemmin käytetty etsittäessä syytä ja oikeutusta ristiretkille, noitavainoille ja kirjarovioille. Erityisesti donatolaiskiistassa Augustinus asettui kannattamaan valtiovallan puuttumista uskonnollisten kiistojen ratkaisuun.
ellauri096.html on line 625: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri096.html on line 633: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan.
ellauri100.html on line 60: Mielisairausluokituksessa ovat aina menneet sekaisin syyt, seuraukset, alkusyyn poisto, hoitomuodot, ja -tavotteet: tällaisesta seuraavista kehäpäätelmistä on tietenkin päädytty siihen, että mikä hyvänsä oikeuttaa potilaaseen kohdistuvan mielivallan. -varsinkin jos tulkinnalle etsitään tukea Isosta Kirjasta.
ellauri100.html on line 666: Christina kävi kotikoulua, vanhemmat opetti uskontoa, klassikkoja, satuja ja romskuja. Se symppasi Keatsia Scottia Ann Radcliffea and Matthew Lewistä. Kotona palvottiin Dante Alighieria,, Petrarcaa ja muita Italian julkkixia, ja ne vaikutti Christinan kirjoittamiseen. Koti oli avoinna Italian mamuille taiteilijavallankumouxellisille. Perheen kodit Charlotten kadulla olivat lähellä Madam Tussaudin vahakabinettia, Lontoon Zoota ja äskettäin avattua Hallizijan puistoa, missä Kristina kävi säännöllisesti; toisin kuin mamuvanhemmat, Kristina oli täys lontoolainen, ja onnellinen sellainen.
ellauri100.html on line 1296: Algirdaxen iskä Julius 1882–1942 oli ope ja yleni koulutarkastajaxi. Se oli kotoisin suvakkien alueelta Liettuasta. Algirdaxen äiskä Konstancija Greimienė oli 4v nuorempi sihteerikkö. Ne asui alux Tulassa Ryssissä, mutta karkasivat sieltä vallankumouxen tullessa. Algirdas puhui pelkkää liettuaa ennen koulua. Koulussa se oppi ranskaa ja saxaa ja lukiossa luki Nietscheä ja Schopenhaueria, voi ei. Se vaihtoi koulua kuin mustalainen paitaa, ja päätyi lukemaan lakia Konowiiin (Kaunas), mistä se ajelehti lingvistiikkaan. Se valmistui Grenoblesta 1939 murretutkimuxella. Kun 2. maailmansota alkoi se joutui kuzuntoihin Liettuaan.
ellauri102.html on line 48: eteenpäin, näyttää selvältä, että vaihtoehtoisten elämäntapojen hyväksyntä entisestäänkin vahvistuu ja laajenee X-sukupolven aikuistuttua ja tartuttua vallankahvaan, ja silloin se
ellauri102.html on line 289: Varsinaista paskaa jauhaa kaikki vanhan vallan äijät
ellauri105.html on line 530: Åbo Akademin rahoittama ruozinkielinen sos.dem professori Kimmo Grönholm puolustaa Hoblassa rapautuvaa keskiluokkaa ja sen hiekkalinnaa, edustuxellista demokratiaa. Missä sos.dem nilkit ja kesk.kok. nilkit vuorotellen tarttuu vallankahvasta ja kääntää hyvinvointilaivaa pari piirua omaan rantaan päin. No onhan se siitä hyvä että kusipäitä vaihdetaan edes neljän vuoden välein vähän tuulettumaan hangelle. Kusitolppia ne on siltikin, se haju ei niistä haihdu tamppaamallakaan. Kimmonen ja Immonen riitelivät 2015 siitä kumpi haisee pahemmin.
ellauri106.html on line 118: Brownen työt osoittivat suurta uteliaisuutta luontoon ja saivat vaikutteita tieteellisestä vallankumouksesta. Hänen töitään läpäisee toistuva viittaus klassisiin ja raamatullisiin lähteisiin sekä hänen omintakeiseen persoonaansa. Hänen kirjallinen tyylinsä vaihtelee lajin mukaan tuottaen rikasta, epätavallista proosaa, joka vaihtelee karuista muistilehtiöhavainnoista korkeimpaan barokin lennokkuuteen.
ellauri106.html on line 640: No kazottiin American Pastoralista 2016 tehty filmi, joka oli kuten kirjakin aivan vitun epäreilu naisille ja vasemmistonuorille. Shixa nainen oli läpeensä konna (eikä vanhentunut koko aikana) ja arjalaisen näköinen viivasuinen Swede jutku synnitön, pikku pedofiliakin painettiin villaisella. Tämmönen meni 2016 vanhoilliseen yleisöön kuin häkä: nekrut oli taas alkaneet räyhätä poliiseille ja tyhmät nuoret änkyttämättömän mutta autistisen Gretan joholla puhuu jostain typerästä kasvihuoneilmiöstä. Onnex onnex sentään Trump oli justiinsa päässyt vallankahvaan eikä joku demokraatti neekeri. Helvatti amerikkalaiset on amerikkalaisia vaikka ne voissa paistaisi. Vie jutku jenkkeihin, tuo jutku jenkeistä, jutku se on sieltä tultuaankin.
ellauri109.html on line 655: Onx tää egoistista vai onxe narsistista vaiko vallan solipsistisesti sanottu? Mieti sitä.
ellauri109.html on line 685: Dryden ylisti Cromwellia säkeissä Heroic stanzas (1658) ja Kaarle II:ta runossa Astræa redux. Myöhemmin hän palveli hallitusta poliittisilla satiireillaan. Hän kääntyi katolisuuteen Jaakko II:n noustessa valtaistuimelle, sai poeta laureatus -arvon ja eläkkeen, mutta menetti kaiken vuoden 1688 vallankumouksessa. Loppuiällään hän oli Englannin suurin kritiikin auktoriteetti. Ketä kiinnostaa sen draamojen esipuheet, ei mua ainakaan. niiden painopisteenä olivat lemmenjuonet ja urotyöt, joihin liittyi henkienilmestyksiä ja taisteluntuoksinaa.
ellauri110.html on line 788: liekkiä lepattavaista kasvoi luona Kaikkivallan isänmaa ja ihmiskunta, Mieti, mik´ on sulle hyvä,
ellauri111.html on line 844: Leipä (vihreä vallankumous) ja yhteistunto (internet) oli huulilla, mikä mätti? No sen Darwinin ykköskäsky meni överixi: lisääntykää ja täyttäkää maa.
ellauri111.html on line 870: Mun miälestä (sanoo Aljoosha) jesuitat ovat vain roomalainen sotajoukko, joka koettaa valmistaa tulevaa ajallista valtakuntaa, missä olisi hiippapäinen hallitsija — roomalainen ylipappi ruhtinaana, Siinä heidän ihanteensa ja tarkotuksensa, ilman mitään salaperäisyyttä tai ylevää kärsimystä. Kaikkein arkipäiväisintä vallanhimoa, elämän alhaisten ja maallisten nautintojen kaipuuta, halua orjuuttamaan kanssaihmisiään, kuten meillä maaorjia ennen pidettiin kurissa — siinä kaikki, mistä heitä voidaan syyttää. Ehkä he eivät usko Jumalaan, sekin lienee mahdollista, mutta sinun kärsivä inkvisitorisi on yksinkertaisesti tekaistu mielikuva!"
ellauri112.html on line 151: Omantunnon soimaus perustuu Darwinin mukaan yhteiskunnallisten viettien kestävyyteen ja voimaan. Kun muut viettimme enemmänkin ovat ohimeneviä, on yhteiskunnallinen vietti alituinen, koska me aina elämme joukossa. Jos noudatamme yhteiskunnallisvastaista viettiä, joka hetkeksi saa ylivallan, kadumme jälestäpäin, koska yhteiskunnallinen vietti ajanpitkään on kestävin. Mutta samoin on myös joukoissa elävien eläinten laita. Nekin ovat aina varuillaan yhteistä vaaraa vastaan, valmiita puolustamaan joukkoa, auttamaan tovereitaan. Ne tuntevat aina vissiä suopeutta ja myötätuntoa näitä kohtaan. Ne ovat onnettomia, kun ne kauan ovat tovereistaan erillään, ja aina onnellisia kohdatessaan ne jälleen. »Ja niin on meidänkin laitamme», lisää Darwin. Collin on sitä mieltä, että tämä Darwinin toisen pääteoksen antama kuva eläinten tilasta tuntuvasti poikkeaa »Lajien synnyn» antamasta. Edellisen mukaan luonnossa valoisilla, inhimillisillä piirteillä on huomattavasti suurempi sija. Epäilemättä Darwin itse ei koskaan tullut tajuamaan tätä pääteostensa välillä olevaa eroavaisuutta. »Lajien synnyn» yksipuolinen kuvaus olemassaolon taistelusta, joka miltei oli kaikkien sota kaikkia vastaan, ei ole koskaan tullut oikaistuksi. Ja tämä teos kuitenkin tuli jäämään darwinismin raamatuksi.
ellauri112.html on line 166: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 168: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
ellauri112.html on line 170: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri112.html on line 192: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
ellauri115.html on line 222: hallizijan käsiinsä ja sääsi erotuomarina kostolle enimmäismääriä, eli sääsi entistä lievempiä maxuehtoja, enintään enää potut pottuina. Koko homman juju olikin jusziinä, ettei potti nokkiin enää sopinut, eikä voinut toimia omassa asiassa poliisina, syyttäjänä, tuomarina ja pyövelinä. Ja tämä kaikki vain koska verikosto häirizi valtaapitävien vallanpitoa. Lyön vaikka vetoa ezekin kaikki oli kexitty jo paljon aiemmin. Hammurabi vaan teki kirjoittamattomista laeista kirjoitettuja.
ellauri115.html on line 561: On totta siis, että mies on loordi maalla jonka päällä se olexii; sillä ei ainoastaan se kesytä kaikki muut elukat, ei ainoastaan se kontrolloi luonnonvaroja ahkeralla teollisuudella; vaan se yxin tietää miten kontrolloida niitä; sillä pysyy kaikki mainiosti hanskassa; kontemploimalla se matkustaa vaikka tähdissä vaikkei pääse sinne pers.kohtasesti. Näytä mulle toinen elukka maan päällä joka osaa antaa tulta ja joka osaa kazoa ihaillen aurinkoon ilman laseja. Mitä! Mähän voin huomioida ja tuntea [raamatullisessa mielessä] kaikki elukat ja niiden sukulaiset; mä voin ihan tuntea mitä tarkoittaa järjestys, kauneus ja miehisyys; mähän voin miettiä Miss Universumia ja nostaa lihan kohti sitä käyttämättä kättäni; mähän rakastan hyvää ja teen temput sille; miten mä sitten voisin verrata izeäni joihinkin tyhmiin elukoihin? Kurja sielu, sun surkea filosofia tekee sut elukkamaisexi; tai pikemmink turhaan sä yrität alentaa izesi; sun [tai siis mun] nerokkuus osottaa sun periaatteet väärixi, sun ystävällinen sydän näyttää ne väärixi, ja jopa sun vallan vääränkäyttö osoittaa kuinka etevä sä olet. [Ei kyllä tää Rousseau on perusteellisesti paska mies.]
ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.
ellauri115.html on line 732: Marcus Atilius Regulus (kuoli mahdollisesti 250 eaa.) oli Rooman tasavallan konsuli ja sotilasjohtaja, joka nähtiin Roomassa sankaruuden esikuvana. Perimätiedon mukaan Regulus pysyi vangittuna Karthagossa kunnes hänet lähetettiin Roomaan neuvottelemaan joko rauhasta tai vankienvaihdosta. Hänen kerrotaan vaatineen senaattia kieltäytymään Karthagon ehdotuksista, minkä jälkeen hän noudattaakseen vapauttamisensa ehtoja palasi vankeuteen Karthagoon huolimatta roomalaisten vastustuksesta. Hänen vangitsijoidensa kerrotaan nopeasti kiduttaneen hänet kuoliaaksi. Reguluksen toiminta nähtiin osoituksena sankarillisesta kestävyydestä. Paras aikakautta käsittelevä säilynyt lähde, kreikkalainen historioitsija Polybios (n. 203–118 eaa.) ei mainitse Reguluksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista, mutta se mainitaan vuonna 129 eaa. konsulina toimineen Gaius Sempronius Tuditanuksen fragmenteissa. Jotkut historiantutkijat ovat arvelleet, että kertomus Reguluksen kiduttamisesta olisi keksitty puolustamaan sitä, että Diodoros Siculuxen mukaan roomalaiset kiduttivat kahta karthagolaista sotavankia Reguluksen lesken käskystä.
ellauri115.html on line 1208: Vanheneminen on narsistille narsistinen loukkaus, kun hän ei enää ole yhtä vahva vakuuttava ja kilpailukykyinen. Pehmittyään sieltä hän kovettaa tunteensa ja jäädyttää suhteensa jotta lapsuuden kipeät tunnemuistot ei pääse pintaan. Sexuaalinen vallankäyttö ja manipulointi loppuvat. Hän alkaa sekakäyttäjäxi tai heittäytyy maanisesti johkin touhuunsa, esim paasauxeen, pitääxeen tilanteen hallinnassa. Kipu on sellainen ettei voi millään olla jouten. Rupeaa entistäkin luulosairaammaxi. Voi vajota lopuxi täyd. sisäiseen liikkumattomuuden ja tyhjyyteen. N. kovettuu ja sammuu, ikäänk. kuolee elävältä. Millään ei ole enää mitään väliä. Tää on sentään aika ääritapaus. Edes J-J R. ei ehtinyt mennä noin pahaxi.
ellauri117.html on line 53: Jokainen pienois-yhteiskunta, kun se on rajoitettu ja hyvin kokoonpantu, erkanee suuresta yhteiskunnasta. Jokainen isänmaanystävä on ankara ulkomaalaisille; nämä ovat hänen silmissään pelkkiä ihmisiä, jopa vallan tyhjänarvoiset. Tätä epäkohtaa ei voi välttää, mutta se ei kuitenkaan ole varsin tuhoa tuottava. Pääasia on se, että kohtelee hyvin niitä henkilöitä, joiden keskuudessa elää. Ulkomaalaisia kohtaan spartalainen osottautui kunnianhimoiseksi, saidaksi ja väärintekeväksi; mutta hänen omien muuriensa sisällä vallitsi omanvoitonpyytämättömyys, oikeudellisuus ja sopu. Älkää luottako niihin kosmopoliitteihin, jotka teoksiinsa hakevat kaukaa velvollisuuksia, joita halveksien kieltäytyvät täyttämästä omaan ympäristöönsä nähden. Sentapainen filosofi pitää tataareista sun muista rättipäistä ja savunaamoista, päästäkseen naapureistaan pitämästä.
ellauri117.html on line 78: Naiset eivät tyydy yksistään siihen, että ovat hylänneet lasten imettämisen, he lisäksi menettävät halun synnyttää lapsia; onhan tämä seuraus vallan luonnollinen. Niin pian kuin äiteys käy rasittavaksi, keksitään kyllä keino vapautua siitä kokonaan: aviollista yhteyttä tahdotaan harjottaa niin, ettei kartu lapsia, jotta voitaisiin antautua nautintoon niin usein kuin suinkin, ja näin käytetään suvun vahingoksi se viehätys, joka on annettu sen kartuttamista varten. Tämä tapa ynnä muut väkiluvun vähenemisen syyt osottaa meille mikä kohtalo läheltä uhkaa Europpaa. Tämän maanosan synnyttämät tieteet, taiteet, filosofia ja tavat muuttavat sen ennen pitkää erämaaksi. Siinä tulee asumaan villipetoja; eipä se silloin ole suuresti muuttanut asujamia.
ellauri117.html on line 90: Minun katsantokantani on vallan erilainen kuin muiden ihmisten; olen erilainen kuin muut, minuun sattuu.
ellauri117.html on line 111: Lapsi viettää täten kuusi tai seitsemän vuotta naisten hoidokkaana, ollen heidän ja omien oikkujensa uhrina; ja sittenkuin sille on opetettu yhtä ja toista, s.o. sittenkuin on rasitettu sen muistia joko sellaisilla sanoilla, joita se ei voi ymmärtää tai seikoilla, jotka ovat vallan hyödyttömiä, sittenkuin on tukahutettu sen luontaiset taipumukset niillä intohimoilla, jotka siinä on herätetty, jätetään se tällaiseksi keinotekoiseksi olennoksi muuttuneena opettajan käsiin; tämä antaa lopullisen kehityksen niille keinotekoisuuden iduille, jotka huomaa jo varsin reheviksi, ja opettaa sille kaikkea, paitsi itsetuntemusta, paitsi itsenäistä toimintakykyä, paitsi elämisen ja onnelliseksi tulemisen taitoa. Kun sitten tämä lapsi, ollen orja ja tyranni samalla, pää täyteen ahdettuna tietoja, mutta vailla järkevyyttä, yhtä heikkona ruumiiltaan kuin hengeltään, työnnetään ulos maailmaan ja kun se silloin paljastaa kykenemättömyytensä, ylpeytensä ja kaikki paheensa, niin silloin surkutellaan inhimillistä kurjuutta ja nurinkurisuutta. Mutta siinä erehdytään; sillä tuollainen ihminen on ainoastaan meidän oikkujemme kasvattama; luonnon luomana ihminen on vallan toisenlainen.
ellauri117.html on line 593: Locken ajatuksilla oli suuri vaikutus poliittisen filosofian kehitykseen, ja häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä liberalismin puolestapuhujista. Hänen kirjoituksensa vaikuttivat yhdessä skotlantilaisten valistusajattelijoiden kirjoitusten kanssa Amerikan vallankumoukseen ja itsenäisyysjulistukseen. Eli tosiaankin ehta ällöpää.
ellauri117.html on line 616: Noihin aikoihin Locke kirjoitti, todennäköisesti Shaftesburyn yllytyksestä, suurimman osan teoksestaan Two Treatises of Government, joka julkaistiin vuonna 1689. Locke halusi puolustaa teoksellaan vuoden 1688 mainiota vallankumousta, mutta samalla vastustaa Sir Robert Filmerin ja Thomas Hobbesin absolutistista poliittista filosofiaa. Locke luettiin vaikutusvaltaisen whig-puolueen puolelle, ja hänen ajatuksensa luonnonoikeudesta ja hallinnosta olivat kumouksellisia tuon ajan Englannissa. Toryt oli kunkun ja pappien ja maanomistajien puolue, whigit oli kauppaporvareita ja dissenttereitä. Muilla ei ollut maan asioihin mitään sanomista.
ellauri117.html on line 618: Joka tapauksessa Locke joutui pakenemaan Alankomaihin vuonna 1683 epäiltynä osallisuudesta Rye House -vehkeilyyn, vaikkakaan hänen suorasta osallisuudestaan ei ole juurikaan todisteita. (Rye House Plot oli whigien muka-murha-ja-vallankaappausyritys katolismielisiltä Stuarteilta, ennen Wilhelm Oranialaisen mainiota vallankumousta 1688.) Alankomaissa Lockella oli jälleen aikaa kirjoittamiselle, ja hän käytti paljon aikaa Essayn työstämiseen ja teoksen A Letter Concerning Toleration kirjoittamiseen. Locke palasi kotiin vasta mainion vallankumouksen jälkeen vuonna 1688, jolloin hän matkusti takaisin Englantiin Vilhelm III Oranialaisen vaimon seurueessa. Locken palattua Englantiin hänen kaikki merkittävimmät teoksensa julkaistiin lyhyen ajan sisällä.
ellauri117.html on line 703: Oli ihan oikein että länkkärit vei inkkareilta maat kun ne ei osanneet kunnolla riistää luontoa. Riistettiin sit niitä. Orjuus on A-ok jos jotkut on niin orjamaisia, esim neekereitä. Ne on sit sellasten omaisuutta, jotka on ize omaa omaisuuttansa.Vittu mikä perseennuolija, ize vaan jonkun ahneen kreivin henkilääkäri. "Jumala antoi vallan ottaa yhteismaan omaxi määräämällä raivaamaan sen. Apinaelämän laatu vaatii työtä ja työainexia ja siten välttämättä panee alkuun yxityisomaisuuden." Jokainen on oman elämänsä Seppo, kaikilla on samat mahixet. Seppo olet oikea sonni! Jos mulla olis Locke tässä niin potkisin sen selkäruodon hatun läpitte. Sehän on kuin Marxin pilakuva. Liberaalit länsimaat ylpeilevät Lockepaskalla ja rynttäävät yhtä silmittömästi huono-osaisempia kuin muutkin ellei pahemmin.
ellauri118.html on line 403: Kirjallisuuden tutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa Stendhaliin. Teosta Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Cécile ja ritari Danceny ovat hyviä, viattomia, nuoria ja kokemattomia. Valmont ja markiisitar de Merteuil ovat pahoja. Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen pelimies, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen tai aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny turmelevat viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Rouva de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta. (Höh? Mistä iästä? Se oli 22v.) Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Siinä suhteessa tää jää selvästi 2.ksi verrattuna Vargas Llosaan. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka ovat kierrettävissä oveluudella ja julmuudella. Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin draamallinen, ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Elokuvaksi se on sovitettu viidesti. Helsinkiläinen Ryhmäteatteri esitti vuonna 2015 Vaarallisia suhteita Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmäsovituksen teki Juha Kukkonen ja pääosia näyttelivät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta. Se oli Pierren uran huippuhetkiä.
ellauri118.html on line 452: Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana, mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urasta [lähde?]. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa, mistä hän epäilemättä nyysi Tohtori Živagoon materiaalia [lähde?]. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi. Vuoden 1990 Venäjän hajoamisen jälkeen se romahti [fig. 1].
ellauri118.html on line 897: Kuningatarta syytetään myös tyrannimaisen hallitusmuodon tuomisesta Israeliin. Uskotaan myös, että hän ja Ahab yrittivät aloittaa Israelissa vallankumousta. Häntä syytettiin Herran profeettojen tappamisesta, ja profeetta Elia syytti häntä hirmuteoista.
ellauri118.html on line 921: Ahabin kuoleman jälkeen Isebel jatkoi vallassa poikansa Joramin ja pojanpoikansa Ahasjan kanssa. Hänen tyttärensä Atalja puolestaan oli naimisissa Juudan kuninkaan Joramin kanssa. Raamattu kuvaa Ataljan hyvin samanlaiseksi kuin äitinsä – vallanhimoiseksi, kovatahtoiseksi ja läpeensä pakanaksi.
ellauri119.html on line 787: Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand. Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.
ellauri131.html on line 96: Heidän kärsimyksensä kommunistisen vallan alle johti sokeaan väkivaltaan ja vihaan, joka kohdistui myös venäläisiin siviilihenkilöihin. Tältä eivät säästyneet myöskään naiset, vanhukset ja lapset.
ellauri135.html on line 260: Vladimir Galaktinovitš Korolenko (1853 Žitomir, Ukraina – 1921 Pultava) oli venäläinen kirjailija. Hän oli kotoisin Lounais-Venäjältä Žitomiristä. Isä oli vanhaa kasakkasukua, äiti puolalainen. Korolenko valmistui ensin käytännölliselle alalle, kävi Pietarin teknologista opistoa sekä Moskovan maanviljelysakatemiaa, josta hänet erotettiin 1874 vallankumoushankkeisiin liittyvien epäilyjen vuoksi ja 1879 karkotettiin Pietarista, ensin Vjatkan kuvernementtiin, sitten Itä-Siperiaan, josta hän sai 1885 siirtyä Nižni Novgorodiin.
ellauri135.html on line 264: Korolenko ei ole syvälle tunkeutuva psykologinen erittelijä, mutta hänen kaunis, värikäs tyylinsä, hieno ja herkkä tunne, tarkka todellisuuden havainto ja luja luottamus parempaan tulevaisuuteen tekevät hänen kertomuksensa erittäin miellyttäviksi. Suuren nälänhädän vallitessa vuonna 1892 hän kulki Itä-Venäjällä puutetta kärsivillä seuduilla järjestämässä avustusta ja lievensi näin toiminnallaan paljon hätää. Havaintonsa hän julkaisi kirjassa Nälkävuonna (1893). Niinikään hänen sanomalehtikirjoitustensa ansioksi on luettava, että joukko votjakkeja, jotka oli jo tuomittu kuolemaan ihmisuhrien toimittamisesta, joutuivat uudestaan tutkittaviksi ja syyttömiksi havaittuina vapautettiin. Votjakit lähtivät iloisina takaisin Volgan mutkaan keittelemään kylkiluita. Votjakkien autonominen alue (ven. Вотская автономная область, Votskaja avtonomnaja oblast) oli vuosina 1920-1934 Neuvostoliitossa Venäjän neuvostotasavallassa ollut itsehallinnollinen alue, joka käsitti nykyisen Udmurtian tasavallan alueen. Alue perustettiin 4. marraskuuta 1920. Udmurteista käytettiin tuolloin nimeä votjakit.
ellauri135.html on line 266: Joku Aldanov vielä tarkentaa ettei Korolenko nyt oikeen tosta vallankumouxesta kuumunut, mutta siteerasi silti yhä Niken kukkoja. Ellei se sitten vaan kexinyt koko juttua, jäljet näyttävät päättyvän tähän Korolenkoon. Стихами забытого поэта, joopajoo. Nää on nyt tosiaan näitä sitaatteja siipikarjalta, цитаты и выражения крылатых.
ellauri135.html on line 276: Pjotr Arkadjevitš Stolypin (ven. Пётр Аркадьевич Столыпин; 14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta)[1] oli venäläinen konservatiivinen valtiomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan pääministerinä vuosina 1906–1911. Hänet tunnetaan voimatoimistaan vallankumouksellisia vastaan, suuresta maatalousuudistuksestaan eli niin sanotusta Stolypinin reformista ja Suomessa toisen sortokauden aloittamisesta. Hänet salamurhattiin kesken virkakauden.
ellauri135.html on line 278: Stolypinin on sanottu tehneen viimeisen yrityksen uudistaa perinpohjaisesti keisarillisen Venäjän poliittinen järjestelmä, yhteiskunta ja talous ennen vuoden 1917 Venäjän vallankumousta. Hän toteutti uudistuksensa pääosin erilaisilla poikkeuslaeilla ja hallinnollisilla määräyksillä, ja kavensi vuonna 1907 äänioikeutta tavalla, jota pidettiin vallankaappauksena. Lisäksi hän tukahdutti avoimen opposition, teloitutti vastustajiaan ja lakkautti sanomalehtiä
ellauri140.html on line 184: Mutta mistä Dragge Qveenessä oikeasti oli kymysys? Englannin vallanperimyxestä katolisen skotin ja protestantin kymrin välillä. Iirit saivat olla kelttejä ja laittaa suolaa haavoihin. Eliskä kuten Kalle Marx sen oikein ymmärsi, kolonialismilla ja kapitalismilla rikastuvat porvarit oli ryöstämässä vallankahvaa maaomaisuudella rikastuneelta ja sinne köyhtyvältä aatelilta. Tää uskontohöpötys oli vaan tän muutoxen aatteellista pintavaahtoa. Eli siis loiskiehuntaa.
ellauri142.html on line 298: Mitä se minua hyödyttää jos raamatusta luen jonkun sanoneen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä;” tai Bhagavad Gîtâsta toisen samanmoisen mainosmiehen höläyxen: ”Kaikissa kappaleissa minä olen korkein. Kaikissa kappaleissa, jotka valaisevat, minä olen valo. Minä olen kaiken alkuperusta. Minä olen alku, keskivirza ja loppu.” Mitä se hyödyttää, ennen kuin oikein oivallan, että se "minä" olenkin juuri minä, eli jokainen on ei vaan oma Ärjylänsä, vaan myös oman elämänsä Seppo Kemivirta. En koskaan löydä tuota jumalallista Minääni, niin kauan kuin etsin sitä ulkopuoleltani enkä kazo omasta perstaskustani! Jumalaa emme löydä kaukoputken tai mikroskoopinkaan välityksellä vaan se, joka on löytänyt oman napansa, tuon kaikkien olentojen Minän, tunnustaa ja tuntee kaikkialla läsnäolevan napanöyhdän. Mä olen mä ja te muut ootte mun krannista. Te ootte mun mielikuvitustani, peräisin mun peräsuolesta. Joka näin tuntee jumalan itsessään ja kaikessa, se on oikea pesukestävä narsisti.
ellauri142.html on line 493: Ärjylä sanoi: Mikä on se, oi Varshneya, joka pakottaa ihmistä, vastoin omaa tahtoansakin ja ikään kuin väkivallan pakottamana, tekemään syntiä? Siunattu sana sanoi: Se on mieliteko, halu, voima, joka johtuu himosta (rajas-guna). Opi tätä kaikkia kuluttavaa ja lakastuttavaa vihollistasi tuntemaan. Eliskä matelijanaivo kehottaa välittömään tyydytyxeen, sillä aikaa supermies näkee pitemmälle ja laskee edeenpäin: 1 kertaa 1 on 1. Joskus on matelijanaivo oikeassa, joskus supermies. Egon pää kääntyilee kuin tennismazissa.
ellauri142.html on line 791: ”Olkaa kiltisti niin kuin lapset.” Lapsen mieli on intohimoista vapaa. (No ei kaikista, ainoastaan panohalusta.) Lapsi on pelkäämätön: hän tekee noloja kysymyksiä, joille vanhemmat useinkaan eivät osaa antaa tyydyttävää vastausta, vaan sensijaan vizaa paljaalle pyllylle. Hän omistaa siis vapaan sanavallan (vizan riskillä) ja kysymyksillään hän saattaa usein jumalat hämmästyneinä ajattelemaan monta tärkeää seikkaa, jotka heiltä muuten ehkä olisivat jääneet huomaamatta. Hetken ajateltuaan ne suuttuu ja antaa lapselle vizaa paljaalle pyllylle. Tässä mielessä meidän pitää olla lapsia. ”Ihmisen ei pidä pelätä jumalaa. Vaikka se uhkaa ja usein lyökin vizalla." (Eckehart) Charlottekaan ei aina pelkää Susannaa vaan jäynän tehtyään juoxee karkuun ihan täysiä. Keppiä! Ska jag ta dej i håret?!
ellauri142.html on line 1020: Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo.
ellauri143.html on line 119: Mokša (ven. Мокша, mokšaksi Юв, Jov) on Okaan laskeva, 656 kilometriä pitkä joki Keski-Venäjällä.Joen valuma-alue kattaa 51 000 neliökilometriä. Joki saa alkunsa Penzan alueelta, josta se virtaa Mordvan tasavallan, Nižni Novgorodin alueen läpi ja laskee Okaan Rjazanin alueella. Mokšaan laskevia jokia ovat Sivil, Satis, Ermiš, Vad i helvete ja Tsna. Joen toisella puolella asuu ersiä, toisella moksia. Ennen ne oli mordvan murteita, muttei enää! Oka oli Paustovskin mielijoki. Eikös blondi saapasjalkakissa Jeseninkin ollut maalaispoika Rjazanista? Se oli joviaali ilmiö.
ellauri143.html on line 913: Sähkötuoli on eto kexintö. Nirhaamalla tulee selvää jälkeä. Tosin varminta on nirhata sitten koko suku. Kurko on erotuomari puolueiden välillä, sixi sen pitää olla ökyrikas ettei sitä lahjota ihan pikkurahalla. Kansanvallan ratkaisu on vaihtaa taajaan kunkkua, jolloin kukaan niistä ei ehdi kahmia ihan kaikkea. (Vaikka yhteenlaskettuna taitaa tulos olla sama.)
ellauri144.html on line 197: José Martí syntyi Havannassa keskiluokkaiseen perheeseen, jonka isä oli sotilas. Nuoruudessaan hän kävi peruskoulunsa Havannassa. Jo näihin aikoihin hän kirjoitti ensimmäiset poliittisista kirjoituksistaan, joihin kuuluivat muun muassa La Patria Libre ja 10 de octubre. Näiden kirjoituksien seurauksena hänet 16-vuotiaana pidätettiin syytettynä vallankumouksellisesta toiminnasta ja tuomittiin kuudeksi vuodeksi pakkotyöhön. Tuomio kuitenkin muutettiin jo vuoden jälkeen maastakarkotukseksi, minkä jälkeen hän opiskeli muun muassa lakia, journalismia ja filosofiaa Madridin ja Zaragozan yliopistoissa Espanjassa. Tämän lisäksi José Martí tunnettiin myös taitavana taidemaalarina. Muun ohella näitä taitojaan hän karkotusvuosiensa aikana hyödynsi opiskelujensa ja myöhemmin myös itsenäisyysliikkeen toiminnan rahoittamisessa.
ellauri145.html on line 628: 5 Nietzsche ilmoittanee tässä vuokransa Sveitsin frangeina; Sveitsi, Italia, Ranska ja Belgia olivat 1866 alkaen kultaja hopeapohjaisessa valuuttaunionissa, joka teki liirasta ja eri frangeista samanarvoisia. ”Vanha maailma” (alte Welt) ei viittaa hänellä löytöretkiä edeltävään afroeuraasialaiseen kulttuuripiiriin vaan, kuten tyypillisestikin oppineitten saksassa, useimmiten antiikkiin (Alterthum) mutta myös (yleismodernisti) esivallankumoukselliseen entiseen regiimiin.
ellauri146.html on line 797: As a starting point to my discussion of Thomas's "Poem in October" and Wardi's thoughtful presentation of it. Eynel is a girl, or womenfolk at least. Entä Schachar Bram? Schachar hails from Haifa University. Shachar tarkoittaa aamupuhdetta. Gender of first name Shachar : Boy 83.33%. Onx tää vallan Sakari hepreaxi? Tai paremminkin pikkuprofeetta Sakarja, sillä Johannes Kastajan isäpappa Sakari oli merkkimies vaan kristityille ja muslimeille, ei juutalaisille, ja se kirjoitetaan raamatussa Zacharias. Sakarista tuli mykkä kunnes Johannes oli syntynyt, koska Sakari ei ottanut uskoaxeen että pystyisi vielä impregnoimaan vaimonsa Elisabetin. Tää taisi tulla esille jossain monista lukemistami deutero-evankeliumeista joissa tehdään halpaa pilaa Jeesuxen nuoruusajoista.
ellauri146.html on line 828: Thomas Paine oli yksi Yhdysvaltain perustajakusipäistä. Häntä on kutsuttu ”koulutukseltaan korsetintekijäksi, ammatiltaan journalistiksi ja kutsumukseltaan propagandistiksi”. Aika sama urakehitys kuin ize Phillulla. Paine muutti Pohjois-Amerikkaan vuonna 1774 ja ehti juuri ja juuri osallistua Amerikan vallankumoukseen ilman että sattui.
ellauri146.html on line 830: Hänen merkittävin panoksensa vallankumoukseen oli (väkimäärään verraten) kaikkien aikojen myydyimmän amerikkalaisen kirjan julkaiseminen eli pamfletin nimeltä Common Sense (1776). Pamfletissa vaaditiin Pohjois-Amerikan siirtokuntien irtaantumista Iso-Britanniasta. Paine on myös tunnettu deismin edustaja.
ellauri150.html on line 399: Ilta-pulun propagandisti Jyrki Lehtola, jonka naamassa jo lukee isolla "olen setämies" liittää äänensä woke-jupakan jälkeiseen persukuorohon. Sen mielestä MOLEMMAT rasismikeskustelijat on elitistejä. Hän sensijaan ainoana edustaa laahusta. Läppäläppä, ei sentään vallan laahusta vaan laissez faire-järjen ääntä, tolkun miehiä. Kysymys ei ole tässä muusta kun säästyneen setelin väristä, kun wolttikuskeja saa tusinoittain halvemmalla kumilautalta.
ellauri150.html on line 410: Samaan aikaan toisaalla hälisivät kapinoivat ryssät ja niiden aateliset äänitorvet Lexa sekä Dosto. Skandinaavit hälisivät ja, Ruozin vallan rapistuttua, Ibsen sekä Strindberg ehkä myös. Cyrano oli messissä vetämässä hönöön sveduille.
ellauri150.html on line 444: Suurimman inspiraationsa teos oli tosin saanut alun perin tapauksesta toisen maailmansodan aikana, jossa Yhdysvaltain armeijan sotilaskarkurit pahoinpitelivät ja raiskasivat Hesburgerin vaimon Lynnen ja aiheuttivat keskenmenon. Lynnestä tuli pulzari. Kun se kuoli, Hesburgerillä oli jo toinen hoito valmiina. Kirja oli kirjoitettu eräänlaisena vapaan tahdon ja moraalin tutkimuksena, jossa nuori antisankari Alex, joka vangitaan lyhyeksi jääneen väkivallan ja sekasorron uran jälkeen, käy läpi vastenmielisyyden terapian hillitäkseen väkivaltaisia taipumuksiaan, mikä johtaa lopulta siihen, että hänestä tulee puolustuskyvytön muita ihmisiä vastaan ja hän ei pysty nauttimaan lempimusiikistaan, joka väkivallan lisäksi oli ollut hänelle kovaa nautintoa. Hesburger sai ketjureaktion Debussyn Faunin iltapäivästä. Sehän on se Mallarmén runo jonka alkupään mä suomensin. Se halus pianistixi muttei piässyt. Tietokirjassa Flame into Being (1985) Burgess kuvaili Kellopeliappelsiini -kirjaa hänen "jeu d'espritiksi (“pelin henki" ??? paskanmarjat typeryxet, pikemminkin Gedankenspiel, ajatusleikki), joka toteutettiin kolmessa viikossa, ja joka tuli tunnetuksi lähdemateriaalina elokuvalle, joka näytti ylistävän seksiä ja väkivaltaa," viitaten Stanley Kubrickin vuonna 1971 ohjaamaan samannimiseen elokuvasovitukseen. Hän lisäsi:
ellauri153.html on line 300: Cilerien tribunena Brutus oli kuninkaan henkilökohtaisen henkivartijan päällikkö ja hänellä oli oikeus kutsua roomalainen comitia. Tämän hän teki, ja kertomalla kansan erilaisista epäkohdista, kuninkaan vallan väärinkäytöksistä ja lietsomalla yleisön mielipiteen tarinalla Lucretian raiskauksesta Brutus taivutteli kooman kumoamaan kuninkaan imperiumin ja lähettämään hänet maanpakoon. Tullia pakeni kaupungista väkijoukon pelossa, kun taas Sextus Tarquinius, hänen tekonsa paljasti, pakeni Gabiin, jossa hän toivoi roomalaisen varuskunnan suojelua. Hänen aiempi käytöksensä siellä oli kuitenkin tehnyt hänestä monia vihollisia, ja hänet murhattiin pian. Kuninkaan sijasta comitia centuriata päätti valita kaksi konsulia pitämään valtaa yhdessä. Lucretius, kaupungin prefekti, johti ensimmäisten konsulien, Brutuksen ja Collatinuksen, valintaa.
ellauri153.html on line 717: 12 Nabob oli raivoissaan! Hän ”sätti heitä”, kertoi kirjoituksen alussa mainittu nuorukainen Abigailille. Saita Nabob voivotteli suureen ääneen kallisarvoista leipäänsä, vettään ja teuraslihaansa. Hän puhui Daavidista pilkallisesti ja vertasi häntä karanneeseen palvelijaan. Nabobin näkemys Daavidista oli kenties samansuuntainen kuin Saulin, joka vihasi Daavidia. Kummankin suhtautuminen poikkesi tiettävästi jyrkästi Jehovan näkökannasta. Jumala rakasti Daavidia ja piti häntä Israelin tulevana kuninkaana, ei kapinallisena ilmaispaloja kerjäävänä orjana. (1. Sam. 25:10, 11, 14.) [Olikohan Jahve vallan mustasukkainen Joonatanille? Ja sille Naabanin pojalle?]
ellauri155.html on line 71: Lopuksi muistutan teitä, hyvät kollegat: Teidän esityksenne ei tule koskaan kumoamaan Suomen tasavallan perustuslakia — ei koskaan. Jumala on antanut meille tämän maan ja luonut sen kyvykkään kansan, kauniista kielestämme puhumattakaan. Ensin tulee Jumalan laki ja sitten perustuslaki. Täällä ei Saatana juhli, ja tämä herännyt kansa tulee pitämään siitä kiinni”, Turtiainen sanoi.
ellauri155.html on line 139: vallanpitäjä, nukkehallizija, hallintomies, hallintojohtaja, haltija, valtias, sulttaani, vallanpitäjä, maan mahtaja, kaani, shaahi, mahtimies, valtiomies, potentaatti, idempotentti, impotentti, poliitikko, vallankäyttäjä, suurmaanomistaja, pohatta, oikeudenomistaja, somistaja, mullah, non possumus
ellauri155.html on line 216: Jenkit ovat huippuhauskoja huumormiehiä. Standup koomikkoja joka iikka. Marin näyttää coolilta ilman tissiliivejä ja ilman tissejäkin. Porot ovat vallanneet lakrizipellot. Biden herää aamuneljältä vain kuselle ja nuijimaan hengiltä hylkeenpoikastaan. Naureskeleva Elon Musk on aivan helevetin tolvanan näköinen. Jouni Mykkäsen Jeesus. Marikan kämppäkaverin käsipazas näyttää Steve Jobs-vainajalle fäkkiä Helmin toimesta. Hinoa Halmi!
ellauri155.html on line 227: Nykysuomi.com sivusto on persufundamentalistien groomingsivusto, jossa persut koittavat uskotella izelleen olevansa jotain yhtä hyviä tai jopa parempia kuin rikkaammat ja sivistyneemmät läntiset ja eteläiset naapurinsa. Aika säälittävää. Esim että saagoista selviää kaihnuulaisten vallanneen Norri-kuninkaansa johdolla koko muinais--Norjan lyhkäsillä 30cm väkipuukoilla. Satakuntalaiset oli ehkä mukana. Sana kuningas on suomalaista alkuperää, ei se sunkaan ole tekemisisssä skandinaavien kunna-verbin kanssa, vaikka kuningas alunperinkin olikin joku kuuluttaja. Se ettei näistä asioista opetettu koulussa, on vaan salaliittoa, ei haluta että perussuomalaiset olisivat ylpeitä uljaasta sotaisasta menneisyydestään. Kohta on jo liian myöhäistä, kun karvakädet oppii norjaa sekä suomea eikä kohta enää muista mistä ne on alunperin peräisin.
ellauri155.html on line 338: He ovat vastuussa Englannin, Ranskan, Amerikan ja Venäjän vallankumouksista. He ovat vastuussa kaikista suurista sodista, taantumista ja lamasta.
ellauri155.html on line 669: Omistamisen ja oikeuksien välinen ristiriita on piilotettu konflikti liberaalin kapitalismin sydämessä. Oikeudet jaetaan kaikille, mutta niistä ei seuraa vallan tasaista jakautumista, koska kaiken voi kapitalismissa ostaa aina vaalimenestyxestä ja poliitikoista kiinteistöihin, turvallisuuspalveluihin, hoivaan, nautintoihin, terveyteen, rakkauteen, aseisiin, muureihin ja yksityisiin armeijoihin.
ellauri160.html on line 310: Ei, mitään maanviljelyn vallankumousta ei tapahtunut, eikä maanviljelyn aloittaminen johtanut byrokraattisiin yhteiskuntiin ja luokkaeroihin, kuten viime aikojen ehkä suosituimman historiateoksen Sapiens (2011) kirjoittanut professori Yuval Noah Harari väittää. Eikä ihmisten poliittinen organisoituminen ole alkuvaiheessa samanlaista pienten yhteisöjen muodostusta kuin mitä on havaittu esimerkiksi simpansseilla, kuten kuuluisa tutkija Francis Fukuyama teoksessaan The Origins of Political Order (2011) väitti.
ellauri160.html on line 352: Kikkelini ei ole vallan iso, mutta ei se nyt niin pienikään ole. Aivan valkoinen
ellauri161.html on line 183: Lienee tullut selväksi, miksi en juuri arvosta Nyölön hullutuksia, enkä radikaalin feminismin projektia, jossa tiede laimennetaan politiikan vallan alle, kuten jo on käynyt sukupuolentutkimuksen politisoituneimmissa laitoksissa. Pelkään näiden pseudotieteellisten, vahingollisten ideologioiden leviämistä kansan keskuuteen - ja tätä olen jo joutunut todistamaan. Ja se on kamalaa, koska monasti feminismi on kaunopuheista miesvihaa, ja tieteen ja uskonnon valtavien erojen sumentaminen on monasti tehnyt ihmisten naurettavat uskomukset vaikuttamaan ihmisten korvissa kohtuullisilta, vaikka ne ovat kaikkea muuta.
ellauri161.html on line 292: – Toki kristittykin näkee krusifiksissa väkivallan uhrin. Mutta hän näkee myös, että joutuu joskus itsekin jättämään ruumiinsa tänne lojumaan.
ellauri162.html on line 609: Professori Masaru Kiemura (molekyylibiologian asiantuntija) päätti kääriä hihat ja vapauttaa miehet lopullisesti häpeästä ja komplekseista, jotka liittyvät siihen, että penis ei ole valmis toimintaan. Tämä on sukupuolisen vallankumouksen alku.
ellauri163.html on line 613: Onneksi asema ei ole niin epätoivoinen kuin yritetään uskoa. Voima, jota älykkyydellä ei ole, olennainen tekijä, jonka olemme tähän mennessä jättäneet pois, voi antaa sen. Koska se ei tällä hetkellä voi, suuri vapauttava voima, aika antaa sille vallan pitkällä aikavälillä. Luottamatta välittömään vapauteen, joka puuttuu, voimme täydentää sitä pitkän tähtäyxen strategialla, välillisin ja epäsuorin keinoin.
ellauri163.html on line 704: Kirja päättyy Willin ja Lyran rakastumiseen, mutta tajuten, etteivät he voi elää yhdessä samassa maailmassa, koska kaikki ikkunat – paitsi yksi alamaailmasta Mulefan maailmaan – on suljettava pölyn menetyksen estämiseksi, koska jokaisen ikkunan avaamisen myötä syntyisi Ankeuttaja, ja se tarkoittaa, että Will ei saa koskaan käyttää veistä enää koskaan. Circumcisio on ainiaaxi loppunut. Voi nössö sentään. Heidän on myös oltava erillään, koska molemmat voivat elää täyttä elämää vain kotimaassaan. Paluun aikana Marja Mähöne oppii näkemään oman dæmoninsa, joka on mustan alppinaakan muodossa. Lyra menettää kykynsä lukea intuitiivisesti alethiometriä ja päättää oppia käyttämään tietoista mieltään saman vaikutuksen saavuttamiseksi. Vapaalle tahdolle ja oikeudelle jatkaa tietoa taikauskolla, joka on jälleen myönnetty kaikille eläville olennoille, hän päättää rakentaa Taivaan tasavallan omaan maailmaansa, ja jakaa kaikille ilmaisexi Eeva-lehteä.
ellauri163.html on line 903: Yhteiskunta kohdistaa Durkheimin mukaan jäseniinsä ehdottoman tottelevaisuuden vaatimuksen, ja tämä heijastuu ihmisten käsityksenä pyhistä asioista sekä jumalasta, joka koetaan pyhäksi asettamisen vaatimuksen lähteeksi. Alkukantaisissa yhteiskunnissa tämä tunne yhteisön vaatimuksesta ehdottomaan kuuliaisuuteen on Durkheimin mukaan hyvin voimakas. Heimon käsityksillä ja tavoilla on ehdoton valta yli yksilöiden. Myös kehittyneissä yhteiskunnissa tämä alkukantainen ykseyden tuntu palaa osittain henkiin esimerkiksi sodan aikana, jolloin tunne kansallisesta yhteenkuuluvuudesta saa yksilöihin lähes rajattoman vaikutusvallan.
ellauri164.html on line 51: Yhä rämmitään ranskalaisten fin de siéclen suossa, jonne ne suisti epäonnistunut työläisten vallankumous hulluna vuonna 1848 ja sen perään rökäletappio preussilaisille 1870-71. Siitä alkoi ranskalaisten kotipesässä aivan vimmatunlainen pörinä.
ellauri164.html on line 60: Tässä draamassa Claudel maalasi perinteisen yhteiskunnan romahtamisen monarkiasta. Kaksi aristokraattia, mies ja nainen, jotka selvisivät terrorin verilöylyistä, yrittävät henkensä, rakkautensa ja kunniansa uhalla pelastaa paavin: jälkimmäinen on kidnapattu vankilasta, jossa keisari oli pudottanut hänet ja piiloutunut heidän alueelleen. Mutta imperiumin prefekti on paljastanut läsnäolonsa ja harjoittaa vastenmielistä kiristystä. Tunteiden ja tilanteiden väkivalta antaa voimakkaan dramaattisen voiman tälle eturistiriitalle ja intohimoille, jotka syntyvät kaatuneen aristokratian ja historian muunnelmien alaisen vallan välillä. "Kuinka olisin voinut olla niin julma?" kysyi tämän "saagan" ensimmäisen osan kirjoittaja, jossa se herää laajoilla aivohalvauksilla, ranskalaisen yhteiskunnan yksittäisten kohtaloiden, kyynelten ja mullistuksia pidemmälle 1400-luvulla, mikä edeltää nykyajan tuloa.
ellauri164.html on line 218: Tämä tutkimus tutkii yhden runosarjan poikkeuksellista puoliintumisaikaa: "Westward the Course of Empire vie tiensä...". Alkaen irlantilais-anglikaanisen piispan George Berkeleyn vuonna 1726 tekemästä sävellyksestä, nämä sanat kolonisoivat valtavan osan kulttuurimaisemaa lähes kahden vuosisadan ajan. Sanomalehtipaperiin, laitureihin, valtiomiesten puheisiin, lukuaiheisiin, maantieteellisiin tietoihin, Yhdysvaltojen ensimmäiseen tieteelliseen historiaan sekä runouteen, maalauksiin, litografioihin ja valokuviin ikuistetut sanat kehittyivät vanhan maailman visiosta profeetallisista valtakunnista ilmeisen kohtalon nationalistinen iskulause. Seuraten runoa sen kiertyessä kirjallisen ja visuaalisen kulttuurin läpi, tämä projekti osoittaa, kuinka yksinkertainen lause totutti amerikkalaiset laajaan käsitykseen Yhdysvaltojen valtakunnasta siirtomaa-ajalta jälleenrakennukseen. Jatkuva varmuus valtakunnan etenemisestä länteen, itse asiassa itse imperiumin väistämättömyydestä, osoittaa kolonistien brittiläisen kulttuuriperinnön kestävän elinvoiman Amerikan vallankumouksen aattona. Yhtä tärkeitä ovat tavat, joilla amerikkalaiset muokkasivat runon ideologiaa sopimaan heidän kehittyvään kansallismielisyyteensä varhaisen tasavallan ja antebellum-aikakauden aikana. Berkeleyn sanat tarjosivat kriittisen paikan kansallismielisille tutkimuksille uuden tasavallan alkuvuosikymmeninä, mikä helpotti kansakunnan muuttumista kapitalistiseksi, hankkivaksi yhteiskunnaksi; 1800-luvun puolivälin konflikteissa he oikeuttivat amerikkalaisen sotavoimaisen imperialismin Meksikon ja Yhdysvaltojen välisessä sodassa, samalla kun he antoivat syvällistä tietoa sisällissodan alkamisesta ja sen välittömistä seurauksista, kun kansa paini Amerikan tulevaisuuden ääriviivoja vastaan. Tämä ideologia on kahden vuosisadan ajan mahdollistanut amerikkalaisten olevan sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera omahyväisiä keisarillisen etuoikeutensa puolustajia ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alueella. alkuperäiskansojen ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli.
ellauri164.html on line 463: Googlen lähin IMDb osuma on "Take aim at the police van (1960) - Tähtäimessä vankiauto". Original title: 'Jûsangô taihisen' yori: Sono gosôsha o nerae 1960. K-12. 1h 19m. A prison truck is assaulted and the two convicts inside are murdered. The prison guard on duty gets suspended for negligence and takes it upon himself to track down the killers. Maalitetuista on tullut liittolaisia. Olikohan vankimaalitaulut neuvostotiedemiehiä tai vallan nazeja?
ellauri171.html on line 175: Ruth oli hyveellinen nuori leski, luonteeltaan niin suorapuheinen, että hänen rakkaustarinansa on yksi koko Raamatun suosikkikertomuksista. Kun hänen juutalainen anoppinsa Noomi palasi Israeliin Moabista nälänhädän jälkeen, Ruut lupasi seurata Noomia ja palvoa hänen Jumalaansa eikä omaa moabilaisten kalajumalaansa, nimeltään Kemos. Bet Chemosh loukkaantui hieman. Itse asiassa Kemosh oli niin vihainen, että hän antoi moabilaisten joutua Israelin vallan alle.
ellauri172.html on line 116: Jean Sombreval, entinen pappi, josta tuli ateisti ja jopa meni naimisiin vallankumouksellisessa Pariisissa, joutuu kärsimään Jumalan koston. Vaimonsa kuoleman jälkeen Sombreval osoittaa erityistä omistautumista ainoalle tyttärelleen, Calixtelle. Mutta Calixte on intohimoisesti kristitty, niin paljon, että hän astui Karmelin ritarikuntaan vannoen itselleen tuoda isänsä takaisin uskoon.
ellauri172.html on line 118: Juoni sijoittuu alkuperäiseen Sombrevalin kylään, jossa kaikki vallankumouksen tuloksena syntyneet voimat kohtaavat: katolilaisuus ateismia vastaan, aristokraatit nousevia vastaan, menneisyys nykypäivää vastaan. Romaani ruokkii suosittuja tarinoita, jotka on lainattu vanhoista normannin legendoista sekoitettuna enemmän tai vähemmän selkeään uskonnolliseen ja raamatulliseen kulttuuriin. Sombrevalin vanhan sairaanhoitajan Malgaignen huolestuttava luonne ilmentää siis arkaaisen ja taikauskoisen Ranskan selviytymistä, joka vastustaa luopiopapin ateistista rationalismia.
ellauri181.html on line 296: Kun izeä korostavat arvot ovat etusijalla, silloin tärkeää on oman vallan ja menestyxen tavoittelu.
ellauri183.html on line 600: Suurin osa Pyhistä Prepucesista menetettiin tai tuhoutui tapahtumissa Uskonpuhdistus ja Ranskan vallankumous. Italian kylässä Calcata, pyhä esinahkaa sisältävä pyhäinjäännös näytettiin kaduilla jo vuonna 1983. Ympärileikkauksen juhla, joka aiemmin merkittiin roomalaiskatolinen kirkko ympäri maailmaa joka vuosi 1. tammikuuta. Käytäntö päättyi kuitenkin, kun varkaat varastivat, saaliina jalokivillä koristeltu kotelo, sisältö ja kaikki. Tämän varkauden jälkeen on epäselvää, onko jotakin väitetyistä Pyhistä Prepuceista edelleen olemassa. Vuoden 1997 televisio-dokumentissa elokuvalle Kanava 4, Brittiläinen toimittaja Miles Kington matkusti Italiaan etsimään pyhää esinahkaa, mutta ei löytänyt jäljellä olevaa esimerkkiä. National Geographic Channel lähetti 22. joulukuuta 2013 Fartley pääosassa dokumentin "The Quest for the Holy Foreskin". Lähde
ellauri184.html on line 469: Jeshuan suu vettyi kazoessa silmä kovana Jerun rikkauxia. Mukana saattueessa oli kyynisiä partaradikaaleja joilla oli mielessä vain maallinen vallankumous. Hyi ja hui. Oudon naisen "suu" on syvä kuoppa (vanha viidakon sananlasku). Juupa juu. Kyyniset köyhät olivat pettyneet ennenkin, ja pettyisivät taas. Spartakuskin oli vain 1 ihminen. Jeshua puhui kuitenkin kaikille, hyville, pahoille ja rumille. Myönnätkö olevasi ruma kalkkuna? Myönnän. Kiitos. Pahat on usein väsyneitä sydämen paaduttamiseen.
ellauri185.html on line 457: Riippuen siitä, miten vuorisaarnan käskyt käsitetään ja tulkitaan, muodostuu meidän suhteemme yksityisiin lähimmäisiimme, mutta varsinkin yhteiskuntaan ja valtioon sekä niitten asettamiin tehtäviin ja velvoituksiin olennaisesti erilaiseksi. Jos vuorisaarnan käskyt käsitetään sananmukaisesti ja vaaditaan niitä semmoisina noudattamaan, niinkuin esim. jo Lutherin ajan uudestikastajat, myöhemmin etenkin Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, E. Stanley Jones, Toyohiko Kagava y.m. ovat vaatineet, niin joudutaan väistämättömästi niihin samoihin nihilistisiin ja anarkistisiin johtopäätöksiin, jotka Leo Tolstoi perusteellisimmin on vuorisaarnasta kehitellyt. Joudutaan kieltämään ei ainoastaan yksilöjen ja kansojen kaikkinainen itsepuolustusoikeus, vaan myös kaikki kiva väkivallan käyttö yhteiskunnan, valtion ja yleensä hopeaselkien kalleimpien omaisuusarvojen suojelemiseksi. Ja kun kaikki väkivoiman käyttö niitten suojelemiseksi ehdottomasti kielletään, niin se merkitsee käytännössä sitä, että ne jätetään tuholle alttiiksi. Näyteikkunoita särjetään, kesämökeiltä poimitaan marjat ja ruokasienet, tankit ruostuvat ja ruuti kastuu.
ellauri185.html on line 459: Tolstoin puolustusnihilismi tuntui ryssän vallan aikana ihan kivalta, kun sillä saattoi puolustella kieltäytymistä ryssän aseista. Nyt kun meillä on omat pyssyt, on tilanne aivan toinen. Mutta paavilaisten 2-naismoraalille me syljemme!
ellauri185.html on line 489: Yllättävän huonosti nää säännöstöt mäzäävät. Selvin ero Tolstoin ja Cohnin säännöissä on FUCK! EAT! KILL! divisioonien, eli nainnin, tulontasauxen ja väkivallan suhteellinen huomio. Tolstoi pitää nainnista muttei varsinkaan rakenteellisesta väkivallasta, eriarvoisuutta vastaan sillä ei ole sinänsä mitään. Cohnilta ei jää paljon yli rakkauteen, mutta sitä enemmän se panostaa yhteisvastuuseen. Vanhan työehtosopimuxen ehdoista sillä on jäljellä tappopykälä, ja se suosittaa vielä muistelemaan jumalaa, vaikkei välttämättä enää pyhäpäivänä. Sananvapautta rajoittava turpa kiinni-pykälä 4 on Cohnin omatekemä. Hinoa Cohn!
ellauri185.html on line 503: Patriotismi on sotien perussyy ja veljistymisen pääeste. Eikä siinä kaikki! Hallizevat, jotka aina ja kaikkialla ovat suuria lurjuxia, käyttävät patriotismia henkisenä huumaus- ja pehmityskeinona, jonka avulla ne pettävät hyväntahtoisia herkkäuskoisia "alammaisia" ja siten saavat nämä palvelemaan heidän vallanhimoisia salakavalia suunnitelmiaan. He uskottelevat hyväntahtoiselle rauhalliselle kansalle, että se on hyökkäyshaluisen naapurikansan alituiseen uhkan alaisena, minkä vuoxi sen täytyy olla puolustusvalmiina, jollei se halua jättää izeään ja maatansa tuolle alttiixi. Näin liezomalla alammaisten isänmaallisia so. separatistisia vaistoja taivuttavat hallizevat heidät rupeamaan sotilaixi, maxamaan veroja ja yleensä kaikin tavoin avustamaan hallitusta sen suuren väkivaltakoneiston luomisessa ja lujittamisessa, jonka ytimenä on vakinainen sotajoukko ja koko sotilasjärjestelmä. Hyväntahtoiset alammaiset menevät halpaan hölmöjä kun ovat. Mutta niinpian kuin hallizevat ovat saaneet tämän väkivaltakoneiston haltuunsa, käyttävät ne sitä ensi sijassa niitten samojen alammaisten orjuuttamiseen, toistoon ja nujertamiseen, jotka isänmaallisuudesta hyvänahkaisesti antautuivat hallituksen ja sen väkivaltakoneiston kätyreixi. Alammaisten isänmaallisuus on hallizevan luokan nuora jolla alammaiset kurjistetaan ja orjuutetaan.
ellauri185.html on line 571: Mutta tämä ei saa tapahtua väkivalloin, vaan päinvastoin täysin ilman väkivaltaa. Jos tuomarit potkii vastaan eikä lähde hyvällä, jääkööt istuimiinsa kököttämään kunnes tulee nälkä. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. S.o. niin, että pidättäydytään kaikesta sekä torjuvasta että hyökkäävästä väkivallan käytöstä. Kun hallitus ja koko valtiojärjestys nojautuu väkivaltaan, tarvitsee ihmisten vain johdonmukaisesti pidättäytyä kaikesta väkivallan käytöstä, ja koko valtio hallituksineen ja kaikkine laitoksineen romahtaa maahan aivan kuin korttirakennus. Hallituksen ja väkivaltavaltion hävittämiseen ei siis tarvita mitään suoranaista tekoa, vaan ainoastaan ehdotonta teottomuutta, so passiivista vastarintaa. Laiha itäintiaani lootusistunnassa, lannevaatteessa ja pyöreissä silmälaseissa läpyttää yxinään mustia käsiään tyhjässä oikeussalissa.
ellauri185.html on line 575: Kuten näkyy, merkitsee Tolstoin ohjelman toteuttaminen valtion ja kaiken valtiollisen järjestyksen täydellistä tuhoamista. Tämä nihilistinen tulos saavutetaan johdonmukaisesti noudattamalla ehdotonta ahimsaa, väkivallan käyttökieltoa. Jos vain Tolstoin pahan vastustamiskieltoa käytännössä johdonmukaisesti noudatetaan, silloin ehdottomasti tuhotaan valtio ja kaikki valtiollinen järjestys ja jäädään vaille kana tikka masalaa.
ellauri185.html on line 581: Mutta Tolstoille ei vielä riitä se, että valtio lakkaa tarpeen tullen pakkokeinoin pitämästä kurissa rikollisia, ilkimyksiä, köyhimyxiä ja väkivallan tekijöitä ja ylläpitämästä järjestystä ja rauhaa, mikä todellisuudessa tietysti merkitsee sitä, että valtio itse tuhoo itsensä. Myös jokaisen yksityisen tulee omasta kohdastaan tehdä samoin, tuhota izensä.
ellauri185.html on line 585: Tolstoi vie tämän puolustusnihilistisen väkivallan käyttökieltonsa niin pitkälle, että hän tahtoo ulottaa sen jopa petoeläimiinkin, mikä tavallaan voikin olla johdonmukaista. Petojahan mekin olemme, ainakin loisia.
ellauri185.html on line 590: Väkivallan käyttöä lähimmäisen puolustamiseksi häntä uhkaavaa toista väkivaltaa vastaan ei voida pitää oikeutettuna jo sen vuoksi, koska se paha, jota tahdotaan estää, ei vielä ole tapahtunut, ja meidän senvuoksi on mahdoton arvata, kumpi on oleva suurempi paha, sekö, jonka minä aion tehdä, vaiko se, jonka tahdoin estää. Mina näen ryövärin ajavan takaa nuorta nubiilia tyttöä. Minulla on kädessäni kivääri ja minä ammun ryövärin ja pelastan niin nuoren tytön. Mutta ryövärin kuolema tai haavoittuminen on varma tosiasia, jota vastoin minä en voi tietää, mitä olisi tapahtunut, jos en olisi ampunut. Ehkä ryöväri olikin kristitty ja tyttö sen partneri? Olisimmeko ehkä voineet sulassa sovussa jakaa sen?" (Gottesreich in Euch. S. 13 (27).
ellauri185.html on line 593: Tolstoin ehkä lähin henkinen sukulainen ja aatetoveri tässä kaiken väkivallan käytön kieltämisessä oli kenties Assisin Pyhä Fransiskus. Fransiskuskin piti oravista, ja linnuista. Gandhia ei maxa vaivaa tässä yhteydessä mainita kun se oli neekeri ja sääli kärpäsiäkin. Jotain rajaa.
ellauri185.html on line 599: Tolstoilla on se optimistinen usko, että kaikki konnat, rikolliset ja väkivallan tekijät joko häviävät tai muuttuvat hyviksi, rauhallisiksi ja kunniallisiksi ihmisiksi, kun ei enää mikään väkivalta ole heitä estämässä antamasta pahoille haluilleen ja vieteilleen vapaata tyydytystä. Millä perusteella hän tätä uskoo ja odottaa, sitä hän ei oikeastaan meille ilmaise. Luultavasti hän ei itsekään tiennyt sitä. Tolstoin vika oli että se ei ollut lukenut hyvän kirjan ekaa osaa, missä selitetään ja laajasti havainnollistetaan perisyntiä. Apina on paha, se on koodattu sen genomiin. Apinoiden pitää taistella laumana joka banaanista, ei muuten selviä kenellä on eniten fitnessiä.
ellauri185.html on line 615: Miksi? Miksi pitäisi väkivaltaisesti syntyneen ja sukupolvesta sukupolveen väkivallan harjoittamiseen käytetyn vanhentuneen järjestön tuhon vaikuttaa sellaista, että ihmiset ryhtyisivät tekemään toisilleen väkivaltaa ja surmaamaan toisiaan? Eihän ne rupea koska ne ovat nyt kaikki kilppejä? Ojentavat toisillen lautasia ja sanovat: olisitko keltti ja antaisit suolan? Päinvastoin on syytä uskoa, että väkivaltajärjestön tuhoaminen vaikuttaa sen, että ihmiset lakkaavat harjoittamasta toisiaan vastaan väkivaltaa ja tappamasta toisiaan. Mutta toivottavasti eivät suinkaan lakkaa panemasta toisiaan. Sekin sujuu mainiosti kun kukaan ei enää pane vastaan."
ellauri185.html on line 617: Mutta jos hallitusten hävittämisen jälkeen väkivaltaisuuksia vielä esiintyy, niin ovat ne varmaan paljon vähä pätöisempiä kuin ne, jotka nykyisin tapahtuvat, nykyään, jolloin meillä on erityisesti väkivallan harjoittamiseen luotuja järjestöjä ja lakeja, joitten mukaan väkivalta ja murha tunnustetaan hyväksi ja hyödylliseksi. Hallitusten hävittäminen tulee vain tuhoamaan perinnäisen, hyödyttömän väkivaltajärjestön ja julistamaan kaiken väkivallan epäoikeutetuksi" (Patriotismus u. Regierung, S. 38-40). Väkivallan harjoittamista varten luodun hallitusjärjestön hävittäminen ei mitenkään tule tuhoamaan sitä, mitä laeissa on hyvää ja järkevää. Se hyvä, järkevä ja oikea, mitä on laeissa, oikeuslaitoksessa, omaisuudessa, poliisisäännöksissä, taloudellisissa laitoksissa, kansansivistyksessä ym, tulee jäämään. Kun hallitukset eivät enää harjoita raakaa väkivaltaa eivätkä pysy pystyssä sen varassa, niin tulee yhteiskuntajärjestys muodostumaan järjellisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi eikä se silloin enää tarvitse väkivaltaa tuekseen.
ellauri185.html on line 623: Viimeksi sanottu ei tahdo tosin oikein sopia yhteen ennemmin sanotun ja pahan vastustamiskiellon periaatteen kanssa yleensä. Sillä jos kerran kaikkien pakkokeinojen poistaminen aiheuttaa Tolstoin toivoman ihmeen, ettei kukaan enää tunne halua väkivallan tekoon eikä muihin pahoihin töihin, niin ketä ja mitä varten sitten enää tarvittaisiin lakeja, tuomioistuimia ja poliisisäännöksiä? Oravia ja supikoiriako?
ellauri185.html on line 625: Jos taasen väkivallan poistamisesta ja pahan vastustamisen lopettamisesta ei olekaan toivottua tulosta, ja senkin jälkeen on vielä rikollisia ja pahantekijöitä, niin mitä voivat näille tehdä sellaiset tuomioistuimet ja poliisiviranomaiset, jotka eivät saa estää eikä rangaista mitään rikoksia tai pahoja tekoja? No pitävät tiukasti sylissä ja nuhtelevat, puhuvat pitkään ja kauniisti, saavat rikoxentekijän lopulta tajuamaan pahan tekonsa, katumaan ja tekemään parannuxen. Sitähän varten rangaistuslaitoxet ovat, eikä mitään kostotoimenpiteitä!
ellauri185.html on line 627: Jos taasen Tolstoin uuden yhteiskunnan tuomioistuimet ja poliisiviranomaiset ryhtyvät jollakin tavalla estämään rikollisia ja pahantekijöitä tai perästäpäin heitä teoistaan rankaisemaan, niin silloinhan ne ovat täydelleen luopuneet juhlallisesti julistetusta, ainoasta autuaaksitekevästä väkivallan käyttökiellon periaatteesta ja ovat surkeasti vaipuneet takaisin Tolstoin kiroaman vanhan väkivaltavaltion kannalle. (Voi että Kaali jäisi näitä kaipaamaan. Se tykkää retribuutiosta ja aseiden paukkinasta. Se on miehekästä.)
ellauri185.html on line 631: Kaikkien valtion pakkokeinojen ja väkivallan käytön poistaminen ei tule - se on Tolstoin luulo - hävittämään oikeutta, rauhaa, yhteiskuntajärjestystä eikä tekemään ihmisten onnellista yhteiselämää mahdottomaksi, vaan päinvastoin turvaamaan kaiken sen paljon paremmin kuin se nykyisessä väkivaltavaltiossa on turvattu. Tämä on Tolstoin ajatus ja usko. Kaikki elämän arvot, niitten mukana oikeutettu omaisuuskin (nimittäin silmälasit ja hammasharja), tulevat väkivallan poistamisenkin jälkeen olemaan "tavan, yleisen mielipiteen, oikeudentunteen ja keskinäisen sovinnollisuuden suojaamia eivätkä tarvitse enää mitään väkivallan antamaa suojaa" (Moderne Sklaven. S. 89). —
ellauri185.html on line 645: 7 Jne.jne. Ei jaxa, kazotaan mieluummin miten se pierexivä anaalis-expulsiivinen ex-munkki ryömii ulos "ålande!" vuorisaarnan sääntöviidakosta esivallan pyssy kainalossa. Kirjassaan "Maallisesta esivallasta ja kuuliaisuusvelvollisuudesta sitä kohtaan." Tää oli varsinainen bestselleeri pikkuruhtinaiden ja kuninkaiden hoveissa, jossa oli kyllästytty paavin päsmäröintiin ja kullan kahmintaan. Kyllä toi alamaisten kulta oikeammin kuuluu minulle! ajatteli kunkku katkerana. Ja sitten tule tää kaljupää läski exmunkki joka sanoo ruman sanan niinkuin se on! Hyvä Martinus! Go to it!
ellauri185.html on line 651: Jos koko maailma olisi täynnä pelkkiä kristittyjä niin ei tarvittaisi mitään pakollista valtiojärjestystä, ei mitään hännän alla istumista, ei miekkaa, ei tuomioistuimia, eikä väkivallan käyttöä. Jos tädillä olisi kassit, se olisi setä, ja lentohärvelillä varustettu lehmä lentäisi. Vuorisaarnan hallintojärjestelmä, s.o. rakkauden laki, riittäisi täydellisesti. Mutta kun nyt ihmiset valtaosaltaan eivät ole kristittyjä, on aivan mahdotonta hallita heitä evankelisen rakkauden lain mukaan. Siihen tarvitaan ehdottomasti toinen hallintojärjestelmä lisäksi, tää vanhempi mutta toimivampi vihan laki.
ellauri185.html on line 653: Sillä kun vain harvat ovat uskovaisia ja vain vähäinen osa ihmisistä elää kristillisesti: ei vastusta pahaa, ei itse tee pahaa, niin on Jumala antanut niille, jotka eivät kuulu kristittyihin eivätkä Jumalan valtakuntaan, toisen hallintojärjestelmän ja heittänyt heidät miekan hallitusvallan alaisiksi, niin että he, vaikka sitä mielellään tahtoisivatkin, eivät voi noudattaa pahaa luontoaan, ja jos he niin tekevät, eivät he ainakaan voi tehdä sitä pelotta kaikessa rauhassa ja onnekseen.
ellauri185.html on line 661: Jos joku tässä mielessä vetoaa vuorisaarnan sanoihin huomauttaen että kaikki porukat on kastettuja kristittyjä, eivätkä sellaisina minkään lain tai miekan vallan alaisia, vaan ainoastaan evankeliumilla hallittavia, niin on hänelle vastattava: Tosin on totta, etteivät kristityt itsensä takia ole minkään oikeuden tai miekan alaisia eivätkä sitä tarvitse. Mutta pidä huoli siitä, että maailma ensinnä on täynnä oikeita kristittyjä, ennenkuin rupeat sitä hallitsemaan kristillisesti ja evankelisesti. Mutta siihen sinä et ikinä kykene - sillä maailma ja ihmisten suuri lauma pysyy ei-kristittynä vaikkakin he ovat kastettuja ja nimellisesti kristityitä. Jos siis joku ryhtyisi hallitsemaan kokonaista maata tai vieläpä koko maailmaa evankeliumin mukaan, olisi se samanlaista, kuin jos joku paimen kokoaisi yhteen vajaan susia, leijonia, kotkia ja lampaita ja jättäisi kaikki vapaina kulkemaan yhteisessä joukossa ja sitten puhuisi niille näin: eläkää nyt täällä kiltisti ja rauhallisesti keskenänne, vajan ovi on auki, laidunmaata teillä on riittävästi, vahtikoiria ja paimenen sauvaa teidän ei tarvitse pelätä. Lampaat ja vuohet varmaan tätä neuvoa noudattaisivat ja pysyisivät lauhkeina ja rauhallisina. Mutta niitten eliniaika tulisi varsin lyhyeksi, sillä petoeläimet raatelisivat ne ja lopulta toisensakin viimeiseen saakka" (E.m.t. S. 236.).
ellauri185.html on line 665: Tästä myönteisestä asenteestaan valtioon ja välttämättömään väkivallan käyttöön Luther tekee sitten säikkymättä ja ilman hentomielisyyttä siitä aiheutuvat johtopäätöxet. Kun nyt on kiistaton tosiasia, että ihmisten valtava enemmistö ei noudata vuorisaarnan ohjeita, ei suostu kärsimään vääryyyttä ilman niskurointia, vaan päinvastoin on ylen halukas itse tekemään sitä ja heidät voidaan vain väkivalloin siitä pidättää, niin on ei ainoastaan valtiolla oikeus, vaan vieläpä velvollisuuskin väkivoimin pitää pahoja kurissa, vaan myöskin jokainen yksityinen kristitty on velvollinen avustaa maan valtiota tässä parhaan kykynsä mukaan, pidellä vaikka kiinni kun kreivi lyö. Jos siis kysytään, "saako kristittykin käyttää maallista miekkaa ja rangaista pahoja, vaikka Kristus on näköjään sen niin jyrkästi ja selvästi kieltänyt (sanoessaan "älä vastusta pahaa"), niin kuuluu Lutherin vastaus:
ellauri185.html on line 676: "Kaikesta tästä selviää, miten ovat oikein ymmärrettävät nuo Kristuksen sanat: 'älkää vastustako pahaa' j.n.e. Kyseessä on vaan uudelleennussittuja kristityitä koskeva heitto. Kristus on niillä tahtonut sanoa, että kristityn pitää olla valmis omasta puolestaan kärsimään kaikkea pahaa ja vääryyttä eikä hän saa omasta puolestaan kostaa, ei myöskään etsiä oikeuden suojaa, sillä itse hän ei tarvitse maallista valtaa ja oikeutta omaksi suojakseen. Mutta toisten puolesta hän saa, vieläpä hänen tuleekin vaatia kostoa, oikeutta, suojaa ja apua ja tehdä sen saamiseksi, mitä hän ikinä voi. Niin pitää myöskin häntä itseään esivallan joko omasta alotteestaan tai muitten toimesta auttaa ja suojella hänen itsensä tarvitsematta tehdä siinä suhteessa valituksia, anomuksia tai alotteita. Jollei niin tapahdu, niin silloin tulee kristityn antaa nylkeä ja häväistä itseään ja olla vastustamatta pahaa, niinkuin Kristuksen sanat kuuluvat. Ja saat olla varma siitä, ettei tämä Kristuksen oppi ole mikään vain täydellisille annettu neuvo, kuten meidän "sofistimme väärin ja valheellisesti uskottelevat, vaan se on yleinen ankara käsky kaikille kristityille" (E.m.t. S. 245-246)
ellauri185.html on line 683: Jo näistä lausunnoista, joita eri suuntiin täydennetään ja laajennetaan m.m. kirjoituksessa "Voivatko sotilaatkin tulla autuaiksi" (kyllä hyvinkin!), missä esitetään sotaan nähden sama myönteinen kanta, edelleen lähestyskirjeessä kristilliselle aatelille (jota nuori Saul Bellow luki Einhornin tuhopoltossa kärzänneestä Harvard Classics niteestä) ynnä muissa kirjoituksissa, selvinnee Lutherin periaatteellinen kanta väkivallan käyttöön ja siihen nojautuvaan valtiojärjestykseen. Lutherin asenne meitä askarruttavaan kysymykseen on, kuten näkyy, jyrkästi Tolstoin asenteen vastainen. Lutherin mielestä ei vuorisaarna, niin kuin kristinoppi yleensäkään, kiellä meitä suojelemasta tarpeen tullen väkivoimin ihmiselämän pyhimpiä arvoja. Päinvastoin: kristittykin on sellaiseen suojelupalvelukseen velvoitettu.
ellauri185.html on line 687: Meillä on vielä syytä puuttua Lutherin käsityksen yksityiskohtiin. Siinä suhteessa suattaa olla aihetta erinäisiin vastaväitteisiin. Niin esim. Lutherin tekemä ero kristityn yksityisen itsepuolustusoikeuden ja hänen lähimmäisten puolustamisvelvollisuutensa välillä tuskin on oikea. Lutherhan itse asiassa kieltää yksityiseltä kristityltä itse puolustusoikeuden silloin, kun puolustus koskee todella vain häntä yksityishenkilönä. Tällöin kristityn Lutherin mukaan pitää vastustuksetta olla valmis kärsimään kaikkinaista vääryyttä ja väkivaltaa vetoomatta esivallan tai lähimmäisten suojelevaan apuun. Mutta kun väkivalta kohdistuu toisiin tai yleiseen järjestykseen tai kristittyyn itseensäkin, mutta ei yksityishenkilönä, vaan niin sanoaksemme virkahenkilönä ("Amtsperson") tai yhteiskunnan jäsenenä, niin silloin hänellä on Lutherin mukaan ei ainoastaan täysi oikeus, vaan vieläpä velvollisuus torjua väkivalta ja vääryys.
ellauri185.html on line 693: Mutta muutenkin, vaikka tämä näkökohta sivuutetaan, tuntuisi sangen kohtuuttomalta kieltää kristityltä itsepuolustusoikeus omassakaan asiassaan. Ei kukaan kristitty eikä muukaan vakava ihminen voine vaatia, että esim. kristityn nuoren miehen tai naisen täytyisi vastustuksetta antaa raiskata itsensä, vaikka tuo väkivalta kohdistuukin vain häneen itseensä yksityishenkilönä eikä sukupuolensa edustajana. Eikä Lutherkaan varmaan ikinä olisi tällaista tarkoittanut. Mutta muutenkin täytyy kristityllä omasta kohdastaan sama itsepuolustusoikeus, mikä muillakin ihmisillä ilmeistä räikeää väkivaltaa tai muuta vääryyttä vastaan. Eikä hänellä tähän vain oikeus, vaan vieläpä velvollisuuskin. Sillä kristittyjenkin täytyy puolustaa itseään täällä pahassa maailmassa sillä tavalla, millä täällä yleensä sekä ihmisiä että arvoja puolustaa voidaan. Päinvastainen menettely kristittyjen puolelta johtaisikin selvästi vain pahojen vallan edistämiseen ja kristittyjen omaan tuhoon.") Siinä on taivasosa laiha lohdutus. Eli sidearmin kantaminen mahdollisten vorojen ja raiskaajien varalta ei ole kristityn vain oikeus vaan ihan velvoite.
ellauri188.html on line 231: Puolustussotilas on yhtä arvokas kuin puolustussodan toimet välttävä äiti tai lapsi. He kaikki ovat ihmisiä ja heillä on sukulaisensa. Sotaan ja väkivaltaan syyllistyvät on saatava tuomiolle. Nyt väkivallan hyväksyvät ovat Putinin hirviöitä. Aiemmin he olivat Bushin sodat Irakiin ja Afganistaniin hyväksyviä. Väkivalta on heikkouden ja surkeuden merkki. Muistin on oltava pitkä. Toivoo Johan Wikman.
ellauri189.html on line 57: Jukka Jari Korpela (s. 10. huhtikuuta 1957 Helsinki) jota ei pidä sekoittaa paasajan ikäiseen Esko Jukka "Yucca" Korpelaan, free-lance käpistelijään ja matematiikan kandidaattiin Espoosta, josta on ollut jo puhetta albumissa 139), on Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori ja historiantutkija. Hän on erikoistunut keskiaikaiseen vallanmuodostukseen ja siihen liittyviin pyhimyskultteihin.
ellauri189.html on line 324: Ei kansakunnan koti ole mikä tahansa maapläntti, vaan se kokonaisuus, missä eletään, rakastetaan ja vanhennutaan. Jokainen haluaa puolustaa vanhainkotiaan, ja siksikin siihen on kaikilla oikeus - ja velvollisuus. Hyökkäävä eli väkivallan aloittava vihollinen on rikollinen, eikä mikään lähimmäinen. Ei kukaan sano raiskausta yrittävällekään, että "mites on päivä menny?", silloin kun tilanne on päällä. Mieluumminkin "onxe edes siellä kun ei mitään tunnu". On täysin järjetöntä asettaa hyökkääjää ja puolustajaa samalle viivalle, kun kyse on totaalisista vastakohdista. Näin sanoi jo vaippahousuinen Mahatma Gandhikin, on kirjahyllyssä se kirja.
ellauri190.html on line 145: Vuosina 1136–1478 Novgorod oli Novgorodin tasavallan pääkaupunki. Sinne keskittyi Hansaliiton toimintaa. Pääosa Kultaisen Ordan ja Länsi-Euroopan välisestä kaupasta (suola, turkikset, nahat) kulki Novgorodin kautta, vaikka Novgorod ei varsinaisesti ollut Hansan jäsen. Tämä kauppareitti hiipui, kun Moskovan ruhtinaskunta valloitti ja tuhosi Novgorodin valtakunnan 1478.
ellauri190.html on line 156: Moskova (ven. Москва́, Moskva [mɐˈskva] kuuntele ääntämys?) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 13,2 miljoonalla asukkaallaan. Moskova on Euroopan suurin kaupunki, koska Istanbul ei sijaitse kokonaan Euroopassa. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta. Tsaarinvallan aikaan Venäjän pääkaupunkina toimi Pietari, mutta Moskovasta tuli Neuvostoliiton pääkaupunki ja on pysynyt pääkaupunkina Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Moskovassa sijaitsee Kreml, jossa sijaitsevat Venäjän keskeiset hallintoelimet. Kaupunki kasvaa voimakkaasti, sitä palvelee viisi lentokenttää ja Moskovasta lähtevät rautatieyhteydet joka suuntaan.lähde?
ellauri190.html on line 167: Mongolivaltakunnan perustajan Tšingis-kaanin kuoltua valtakunta jaettiin hänen neljälle pojalleen. Näistä Jotši oli jo kuollut, joten kaukaisimmat alueet nykyisellä eteläisellä Venäjällä saivat hänen poikansa Batu (Sinisen eli itäisen ordan johtaja) ja Orda (Valkoisen eli läntisen ordan johtaja). Batu valloitti Volgan Bulgarian 1236 ja mongolit saivat nopeasti haltuunsa Rutenian aroalueet ja ottivat paikallisen turkinsukuisen väestön armeijaansa. Sen jälkeen Batu valloitti suurimman osan Kiovan Rusista hävittäen sen kukoistaneen pääkaupungin Kiovan. Batu valloitti Novgorodia lukuun ottamatta kaikki muutkin venäläiset ruhtinaskunnat ja myös Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevski myönsi mongolien ylivallan.
ellauri190.html on line 199: Ming-dynastia oli ajanut mongolit Kiinasta vuonna 1368. Timur halusi palauttaa mongolivallan valtaamalla Kiinan, mutta ehti kuolla ennen operaation aloittamista. Vuonna 1404 hänen valtakuntansa oli laajimmillaan kolmenkymmenen vuoden sotimisen jälkeen. Aasiassa ei ole ollut yhtä suurta valloittajaa sitten Tšingis-kaanin jälkeen.
ellauri190.html on line 203: Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Moskovan kuvernööri määräsi kaupungin tuhottavaksi ennen Napoleonin armeijan saapumista. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa. Tää moskovavihamielisyys lie puolixi vanhaa mongolipelkoa, puolixi valkoisten kenraalien kaunaa pensasneuvostoliittolaisile.
ellauri190.html on line 255: Vladimirin äidin ikoni liittyy läheisesti lukuisiin ihmeisiin, joita tapahtui Venäjällä muun muassa mongolivallan aikana. Ikonin ansioksi luetaan myös se, että Moskova säästyi mongolijoukkojen hävitykseltä mutta Kiova ei. The intercession of the Theotokos through the image has also been credited with saving Moscow from Tatar hordes in 1451 and 1480. The image was brought from Vladimir to Moscow in 1395, during Tamerlane's invasion.
ellauri191.html on line 48: Sen lisäxi kulttuuriprofiilit miettivät joka vuosi tarkkaan palkinnon poliittisen sanoman. Ihan seuraamalla kirjallisuus- ja rauhanpalkintojen maa- ja kielijakaumaa voi aika lailla nähdä missä päin on (Amerikkaa kyllä aika johdonmukaisesti hännystellen) ruozalaisten sympatiat olleet kulloinkin. Nobel-palkinto maan A toisinajattelijoille on kiva tapa päästä puun takaa vittuilemaan maan A vallanpitäjille. Hinoa John!
ellauri194.html on line 46: grapson-nettiosoitteen nimi tulee Ilmestyskirjasta. Enkeli sanoo Jussille: Ota kynä ja paperia ja kirjoita ylös kaikki mitä nyt sulle näytän ja kerron. Jussi (ei välttämättä sama Nätti-Jussi jota Jeesus rakasti mutta samanniminen) teki parhaansa ja kazoi mihin se riitti. Ja oikeassa taisi olla enkeli kuin Aku Ankan puhuva koira: elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä, ei tarvi muuta kuin lukea päivän Hufvudstadsbladet. Armotonta sodanliezontaa johon peittyvät kivan kiihdyttävästi ekokatastrofin äänet. Si vis pacem parabellum. Näin Darwin ratkoo ylikansoituxen ongelmat. Niin se on aina tehnyt. Korona alkoikin jo kyllästyttää. Nyt kuolee vanhuxia koronaan enemmän kuin koskaan, mutta kuka enää välittää, kun on palstantäytteenä Ukraina. Nyt on valtiovallan lupa vihata kaikkia "idän" kansoja.
ellauri194.html on line 205: Meidän pitää aina kokea olla isillemme kelvolliset, niin etteivät heidän kuolemattomat henkensä surren ja häveten katsoisi alas kelvottomiin lapsiin. Sitä maata, jota he ovat viljelleet ja kaunistaneet, pitää meidänkin kaunistaa ja viljellä. Sitä maata, jota he ovat niin hellästi rakastaneet ja kuolemaan saakka puolustaneet pitää meidänkin rakastaa ja puolustaa heidän tavallansa. Eli samaan malliin meidän pitää häikäilemättä maata raiskata ja nostaa EU-tukiaisia. Kyllä Suomessa riittää meziä, eiku laajennetaan avohakkuita.
ellauri196.html on line 470: Pingviinien saari on hersyvän hauska poliittinen ja historiallinen satiiri lähinnä ranskalaisen, mutta osin myös muun eurooppalaisen kulttuurin kehittymisestä legendojen ajasta aina 1900-luvun uusiin aatteisiin asti. Se on jaettu kahdeksaan kirjaan, joista ensimmäiset käsittelevät varhaisia aikoja, joista tullaan vähitellen keskiajan ja renessanssin kautta nykyaikaan; lopuksi otetaan katse jopa tulevaisuuden kronikointiin. France kirjoittaa samaan tyyliin kuin historioitsijat ottaen välillä aktiivisemman ja lähdekriittisemmän kertoja-kommentaattorin roolin. Tarkkaavainen lukija löytää Pingviinien saarelta Kaarle suuren, Joan d’Arcin, viikinkivalloittajat, Ranskan vallankumouksen ja monet muut vähän erilaiseen muotoon siirretyt historialliset henkilöt ja käännekohdat. Aatteita, tieteitä ja taiteita
ellauri196.html on line 902: Jelinekin tuotannon teemoja ovat valta ja alistaminen, ja niinpä häntä on pidetty feministisenä kirjailijana, vaikka monissa teoksissa vallankäyttö liittyy myös kotioloihin ja luokkayhteiskunnan rakenteisiin.
ellauri197.html on line 613: Tarkastaja Gently muistuttaa erehdyttävästi Suomen pienen tasavallan pientä presidenttiä Sauli Niinistöä. Ei vaan ulkonäöltä vaan varsinkin taantumuxellisten poliittisten näkemysten osalta. Vahva ääni oikealta brexitin puolesta, vastaan Skotlannin izenäistymistä, iso peukku Suomen ja Ruozin Nato-optiolle kunhan saadaan sovituxi hinnasta. Lännen rintamaan ei saa tulla aukkoja. Salomonin saarelaisten lipeeminen vinkuintiaanileiriin on kiireimmiten estettävä, muuten on Australian turvallisuus vaarassa, ja USA:n Tyynen meren herruus mennyttä. Törkyturpaisempi beatlestukka on mukana vaan foilina alleviivaamassa Gentlyn keskiluokan pyhimystä. Honor and dignity ja muuta sellasta perinteistä brittischeissea. Tony Blair. Assangen luovutus. Boris Johnsonin koronajuhlat. Siinähähän on näitä mallixi.
ellauri198.html on line 127: 1950-luvulta alkaen hän kirjoitti lähinnä lyriikkaa. Kaikki kuninkaan miehet on muokattu elokuvaksi kahteen otteeseen, vuonna 1949 ja vuonna 2006. Its title is drawn from the nursery rhyme "Humpty Dumpty". Se kertoo poliitikko Wille Rydmanin etenemisestä urallaan ja samanaikaisesta muuttumisesta entistä pahemmaxi ihmisenä. Willem esikuva Huey Pierce Long Jr. (30. elokuuta 1893 – 10. syyskuuta 1935), usein paremmin tunnettuna lempinimellä "Kingfish" oli yhdysvaltalainen demokraattisen puolueen poliitikko. Hän toimi Louisianan kuvernöörinä vuosina 1928–1932 ja Yhdysvaltain senaatin jäsenenä vuosina 1932–1935. Long tunnettiin radikaalina ja menestyksekkäänä vasemmistopopulistina, joka ajoi kuvernöörinä voimakkaita sosiaalisia reformeja ja perusti suuren laman aikana kunnianhimoisia julkiseen rahoitukseen perustuvia ohjelmia. Vastustajat arvostelivat häntä demagogiasta ja itsevaltaisesta vallankäytöstä. Longin lempinimi, "Kingfish" tuli hänen väittämästään "I'm a small fish here in Washington. But I am a kingfish to the folks down in Louisiana."
ellauri203.html on line 102: Pahastuttuaan vielä lisää länkkäreille lännessä se kääntyi slavofiilixi oltuaan Belinskyn mielixi ensin liberaali 40-luvulla ja sitten vähän aikaa homo Speshnovin mamupatjana symppari ateistikin ja vallankumouksellinen. No se karisi siitä sitten pakkolaitoxessa, Siperia opetti. Ei se tosin tykännyt siellä nenäkkäistä polakeista aatelispojistakaan.
ellauri203.html on line 269: Teoksessaan Väkivalta ja pyhä Girard esittelee uhraamisteoriansa, josta hänet parhaiten tunnettaneen. Girardin teoria kulkee toisinaan myös "syntipukkiteorian" nimellä. Uhri on Girardin mukaan nimenomaan syntipukki, johon väkivallan kehään ajautunut yhteisö kanavoi vihansa ja lynkkaa tämän – tai ainakin karkottaa keskuudestaan.
ellauri203.html on line 271: Alkukantaisessa yhteisössä ei ole oikeuslaitosta eikä poliisia, jotka lakien nojalla pystyisivät katkaisemaan väkivallan. Kun tuollainen yhteisö ajautuu väkivallan kehään, johtaa tilanne Girardin mukaan ennen pitkää siihen, että koska tiettyjä yksilöitä jäljitellään muita enemmän, alkaa viha kohdistua johonkin rajattuun joukkoon tai yhteen ainoaan yksilöön ja tästä tulee uhrattava syntipukki. Siis onko nää syntipukit Ranen mielestä just niitä jäljitellyimpiä? Pikemminkin päinvastoin, esim. kasakoiden tappama turkitar tai jutkut Saxassa oli syntipukkeja koska ne oli erilaisia. Mitäs siihen sanot Rane? Ei tää nyt ihan taida pelittää.
ellauri203.html on line 275: Girardin mukaan mimeettiseen haluun perustuva inhimillinen kulttuuri vaatii uhreja. Hän tulkitsee antiikin myyttejä verhotuiksi ritualistisen väkivallan purkauksiksi. No niitähän on Areenan ja Netflixin poliisisarjatkin. Ihme into porukoilla kazoa tollasia virtuaalisia väkivallantekoja, oli poliisi tai ei poliisia. Kai niiden tekis mieli olla ize mukana. Six kai tää Ukrainan selkkauskin koetaan niin elähdyttävänä. Covid tekee rumihia enemmän kuin koskaan pandemian aikana, mutta se ei ketään enää kiinnosta. Nyt on kunnon nokkapokka näköpiirissä! Te mukana!
ellauri203.html on line 277: Uhraaminen on prosessi, jossa syntipukki joutuu yhteisön sisäisen väkivallan purkautumisväyläksi. Esimerkiksi länsimaisessa kulttuuriperinteessä Kuningas Oidipus ja Raamatun evankeliumit ovat Girardin mukaan verhottuja kertomuksia yhteisöväkivallan uhreista. Uhraamisen prosessi on tiedostumaton: uhraamisen hetkellä syntipukin syyllisyys uskotaan todeksi ja ylilyövä väkivalta oikeudenmukaiseksi. Uhri puhdistaa yhteisön sen sisäisistä konflikteista, ja juuri tästä juontuu Girardin mukaan myös tragedian katarttinen vaikutus. Kuollut uhri kohotetaan myyteissä jumalalliseen asemaan; näin peitetään tietoisuudelta yhteisön ja uskontojen keskiössä toimiva väkivaltainen yksiuhrimekanismi.
ellauri203.html on line 292: Venäjän vallankumouksen aikoihin hän asui perheineen myös Venäjällä. Toisen maailmansodan vuodet Miłosz vietti Varsovassa, jossa hän kävi Władysław Tatarkiewiczin luennoilla. Hän puolansi uudelleen Uuden testamentin. Siitä miinusta, mixei vanha puolannos muka kelvannut?
ellauri203.html on line 294: Toisen maailmansodan jälkeen Miłosz toimi ensin Puolan kansantasavallan diplomaattina Yhdysvalloissa mutta ei viihtynyt siellä vaan palasi Eurooppaan ja siirtyi kulttuuriattaseaksi Pariisiin. Miłosz riitaantui hallituksen kanssa vuonna 1951 ja haki poliittista turvapaikkaa Ranskasta. Myöskään Ranskassa hän ei viihtynyt maan kulttuuriväen keskuudessa vallinneen poliittisen ilmanpiirin vuoksi. Älymystö ihaili kommunismia, ja Miłosz tunsi, että älymystön jäsenet käänsivät hänelle selkänsä. Siksi hän muutti uudestaan Yhdysvaltoihin. Siellä sentään ei ihailtu kommunismia! Päinvastoin vihailtiin!
ellauri203.html on line 350: The Captive Mind kirjoitettiin pian sen jälkeen, kun kirjailija loikkasi stalinistisesta Puolasta vuonna 1951. Siinä Miłosz hyödynsi kokemuksiaan laittomana kirjailijana natsimiehityksen aikana ja kuulumisesta sodanjälkeisen Puolan kansantasavallan hallitsevaan luokkaan. Kirja yrittää selittää stalinismin houkuttelevuutta älymystölle, sen kannattajien ajatteluprosesseja sekä erimielisyyksien ja yhteistyön olemassaoloa sodanjälkeisen neuvostoblokin sisällä. Miłosz kuvaili kirjoittaneensa kirjan "suuren sisäisen konfliktin alla", mutta "toivo lihavasta palkkiosta rohkaisi."
ellauri203.html on line 373: Eettinen Ketman, yritys kompensoida epäeettisiä toimia stalinismin palveluksessa kompensoimalla sitä liian hyödyllisillä ja kunniallisilla toimilla henkilökohtaisessa elämässä. Useimmiten tämä ilmenee korkea-arvoisissa kommunistisen puolueen jäsenissä, jotka oikeuttavat joukkomurhia stalinismin jäykällä moraalilla – että kaikki vallankumouksen palveluksessa oleva toiminta on luonnostaan hyvää ja mikä tahansa sille haitallinen toiminta luonnostaan pahaa – mutta silti tuntee itsensä. jonkinlaista syyllisyyttä ja siten yrittää toimia hyvin eettisesti henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa vastustaakseen poliittisia toimiaan.
ellauri203.html on line 482: Riivaajat (ven. Бесы, Besy) on Fjodor Dostojevskin romaani vuodelta 1872. Se on filosofis-poliittinen romaani, jossa Dostojevski kritisoi utopistisia vallankumouksellisia ja heidän toimintamallejaan.
ellauri203.html on line 520: Verkhovensky junior on talousliberaali Verhojanskyn nihilistipoika. Niinpä niin, anna lipilaarille pikkusormi niin sitä kohta lutkuttaa pesunkestävä nihilisti. Tää ois niinkö Sergey Nechayev, 1 oikea nihilisti, vallankumouxellisen katkismuxen tekijä. Idea on tehä terroria kunnes siitä tulee horroria.
ellauri204.html on line 532: New Yorkin muslien asuinalueelle tuntikausia (omalla autolla vai julkisilla, mitä veikkaatte?) varta vasten matkustaneen valkoisen joukkomurhaajan tarkkaan suunniteltu linssiluteilu meni detaljeissa hieman pieleen. Hatusta käsin filmattu kotivideo poistui netistä 2 min sisällä, kaikki eivät nähneetkään sen oikeutettua 8:aa sekuntia maailman valokeilassa. Kypärä ja kevlarliivi päällä toimineen supremasistin ampumia, uhkaavasti kämäsiä ruokakärryjä täyttäneitä mutiaisia ei tullutkaan päästettyä hengiltä ihan yhtä monta kuin Agatha Christien neekeripoikia, sillä 2 laukaus laukaus - sarrrrja meiningillä ammutuista oli epähuomiossa fellow valkoisia ja 14. eli se ize säästyi luodilta valkoisen virkavallan anomuxesta.
ellauri204.html on line 721: Artaud liittyi surrealisteihin, ja hän johti Surrealististen tutkimusten toimistoa (Bureau de recherches surréalistes). Huhtikuussa 1925 ilmestynyt Surrealistisen vallankumouksen (La Révolution surréaliste) kolmas julkaisu on hyvin pitkälle Artaud’n käsialaa. Artaud ei kuitenkaan kannattanut surrealistien käsitystä poliittisesta ja kantaa ottavasta taiteesta, joten tiet erkanivat.
ellauri207.html on line 308: Vittu Stiegillä oli kieroutunut mielikuvitus. Feministi, puhu pukille, sen fantasioissa sexi on aina jotain vallankäyttöä. Sen mielestä se Brandon ällö pariisileffa oli kiihottava. Miten se jaxaa jauhaa noita teinierotiikkakuvitelmia, tai sitten mummeleiden panoa. Hän oli kiihottuneempi kuin aikoihin. Kiinnos. EAT! FUCK! KILL! on harvinaisen peittämättöminä kaikki ja ainoat Stiegin kiemurat. Miljardeja rahaa, quirky sexiä ja tappohommia. Siinähän ne sitten olivat. Kaikilla on narsistisia supermiehen kykyjä.
ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan ​​Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella.
ellauri213.html on line 403: Taistelujen isä Abu Nidal (arab. أبو نضال‎, ʾAbū Niḍāl; toukokuu 1937–16. elokuuta 2002), oik. Sabri Khalil al-Banna, (arab. صبري خليل البنا‎, Ṣabrī Ḫalīl al-Bannā) oli palestiinalainen poliittinen johtaja, palkkasoturi ja Fatahin vallankumousneuvoston (arab. فتح المجلس الثوري‎, Fatḥ al-majlis aṯ-ṯawriyy) perustaja. Fatahin vallankumousneuvosto tunnettiin myös Abu Nidal -järjestönä (ANO). Valtansa huipulla 1970- ja 1980-luvuilla Abu Nidalia eli ”taistelun isää” pidettiin laajalti maailman vaarallisimpana terroristijohtajana.
ellauri214.html on line 216: Se mitä Mikki pyytää Hessulta on epäeettistä mutta moraalista. Mutta Mikki onkin julkkis eli luotettava. No nyt menee Stieg tosi kimurantixi! Armanskin rouva Ritva tarjoili kylmiä paloja ja vetäytyi sitten teeveen taaxe että miehet saavat rupatella rauhassa. Dragan Armanski ei ollut tollo, toisin kuin Karon miesystävä. Kun valtion suoja ei riitä ja sängyllä on runkkutahroja, kansanedustaja soittaa yxityiseen turvallisuuspalveluun. Ex-toimittaja Stieg uskottelee että sananvapaus on yhtä kuin demokratia. Sananvapaus on täysin perseestä, ja demokratia on keskiluokan diktatuuria. Stieg kadehtii USAn korkeinta oikeutta. Ei kannattaisi. Lakukepin konservatiivituomarin mursunkokoinen paleface vaimo jäi kiinni Trumpin vallankaappauxen asialla kähmystä.
ellauri214.html on line 328: Katariina Suuren aikainen Mihail Matvejevitš Heraskov (ven. Михаи‌л Матве‌евич Хера‌сков, 5. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1733 Pultavan Perejaslav – 9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1807 Moskova) oli venäläinen klassismin ajan kirjailija. Heraskovin isä oli moldavialainen pajari joka muutti Ukrainaan. Heraskovista tuli 30-vuotiaana Moskovan yliopiston rehtori. Rossiaadi kertoo miten Iivana Julma demilitarisoi Kazanin. Uudelleennussittu Vladimir, vielä pitempi luritus Heraskovilta, kertoo miten Kiovan ryssät käännytettiin erään Vladimirin toimesta. Kirjailija arvostelee voimakkaasti Ranskan vallankumousta. Hänen tuotannossaan on havaittavissa siirtyminen kohti sentimentalismia. Heraskovin proosa on rytmikästä, monisanaista ja koristeellista. Lajityypeiltään monimuotoinen lyriikka kehottaa kohtuullisuuteen ja hiljaiseen elämään luonnonrauhassa. Järkimiehiä. Iivana on turha mutta hyvä ihminen.
ellauri214.html on line 523: Olga on yleensäkin innostunut jutkuista, ei kai se vallan ole ize sellainen? Ilmeisesti ei, vaan 1/4 ukrainalainen. Se on 1962 syntynyt vasemmistoliberaali aktivisti nähtävästi.
ellauri214.html on line 568: Mut no ei, Elin elin nousee esiin uudestaan vaikka Michal on jo kotona. Sevverran on vaimoväkeen luottamista. Eli Elin nuppi putkahtaa pöxyistä ja pyrkii jälleen pusikkoon vaikka Michal on tullut takaisin ja kyntää entiseen tapaan Kenoveevan jalkoväliä. Elin täytyy olla joku väpelö kun se roikkuu tollasen puuman helmoissa. Joka ei edes anna sille vakoa, vaan nauttii vaan vallantunnosta. Olgassa ärsyttää myös alituinen jaanaus merkityxistä. Ainut merkitys joka sitä oikeasti liikuttaa on panopuuha. Limaisia käärmeitä ja jäykkiä väinönputkia, mitä vielä. Angelica archangelica. Lauri Tähkä näyttää rovastille pillua.
ellauri214.html on line 615: Paha mies työntyy Lauri Tähkään ja vinkaisee. Hiljaa! Ei vaan kovaa. Pahan miehen "se" haisi jänixeltä. Parrassa oli pihtihäntäisiä. Belgiassa naiset ratifioivat Natojuttuja. Kaija Kallas muodostaa taas uutta hallitusta. Nyt ovat naiset vallan kahvassa. Paha mies murahtaa varoittavasti tammen oxalta.
ellauri216.html on line 522: Patriarkka Nikon (7. toukokuuta 1605 – 17. elokuuta 1681) oli paha mies joka sotki koko ortodoxian. Nikon pyrki uudistamaan jumalanpalveluxen tekstejä ja poistamaan muotiin tulleita länsimaalaistyylisiä kuvakkeita. Hän muutti myös jumalanpalveluxen marssijärjestystä. Ensin Esa sitten Tero, eikä toisinpäin. Vaikka muutokset olivat ulkoisia, ne kohtasivat suurta vastustusta. Lukutaidottomat papit protestoivat, kun heidän olisi pitänyt opetella uuden käsikirjan mukaiset tekstit. Vanhan jumalanpalvelusjärjestyksen puolustajia kutsutaan vanhauskoisiksi. Tsaarin ollessa sotarintamalla Puolassa vuonna 1657 hän nimitti Nikonin sijaisekseen. Nikon oli valtansa huipulla. Hän kohtasi voimakasta vastustusta, joka liittyi enemmän maallisen ja hengellisen vallan valtataisteluun kuin uudistusten sisältöön. Tsaari Aleksein palattua Puolasta johdon välit viilenivät. Nikon erosi virastaan ja ilmoitti vetäytyvänsä luostariin vapaaxi kirjailijaxi.
ellauri216.html on line 679: Voi vittu, joudun talouspuolelle. Vanha "kultaseni minulla on päänsärkyä" ei taaskaan vetele. Veljesten kokous on vallankumoushenkinen. Bolshevikit ovat äänessä. Nikander lyö Johannesta nenään saatuaan vain yhden tulitikkulaatikon. Vallankumouksellinen lehti Elävä Sana kertoo luostarielämästä sensaatiouutisia. Valamon munkit ovat juoppoja, konevizan isät nussivat pyhiinvaeltajia ja Petrogradin naisluostarissa pyllyt heiluvat. Saastainen mielikuvitus on lehtimiehellä! Tätäkö se on se svoboda?
ellauri216.html on line 903: Vuodesta 1921 Konevitsa kuului Suomen (autonomisen) ortodoksisen kirkon alaisuuteen, vaikka veljestö valtaosin oli venäjänkielistä. Venäjän mullistuksien, vallankumouksen ja Neuvostoliiton syntymisen myötä siteet sinne kuitenkin heikkenivät ja toiveet menneestä taloudellisesta ja hengellisestä vauraudesta hiipuivat. Munkit alkoivat anoa Suomen kansalaisuutta ja vannoivat uskollisuuden valan Suomen hallitukselle juhlallisessa tilaisuudessa 29.5.1921. Läsnä oli muun muassa Viipurin läänin maaherra, myöhempi tasavallan presidentti Lauri Kristian "Reissu" Relander.
ellauri216.html on line 926: Tämä alkuperäinen kenotafi evakuoitiin levyksi purettuna Suomeen vuonna 1940 – mutta se joutui väliaikaisessa säilytyspaikassaan Kannonkoskella ryöstön kohteeksi: osa kannesta ja arkun kehykset katosivat, kansilevyä oli lisäksi leikattu metallisaksilla tai muulla työkalulla varsin rumasti, niin että jäljellä on vain pyhittäjän kuva epämuotoisella levyllä. Äärimmäisen kauniista hopeasepäntaidon näytteestä on siis jäljellä vain rippeet. Ilkivallan tekijöistä ei ole täyttä varmuutta, mutta hopeaa "evakuoitiin" useita kymmeniä kiloja.
ellauri216.html on line 1083: Lokakuun vallankumouksen jälkeen Valaam tuli osaksi vasta muodostettua Suomea. jonka ansiosta luostari nimellisesti säilyi, mutta kansallisen vähemmistön kirkkona (Suomen pääuskonto on luterilaisuus ) hän joutui yhä useampaan Suomen viranomaisten syrjintään.. Suomen viranomaiset vaativat arkkipiispa Serafimia (Lukyanov) oppimaan suomea kolmen kuukauden kuluessa. Vladyka ei saapunut kielikokeeseen, ja tämän vuoksi hänet karkotettiin Konevetsin saarelle. Venäjän ortodoksisen kirkon venäläistämisasiassa Suomen viranomaiset alkoivat koordinoida toimiaan viranomaisten kanssa.Viro. jossa ortodoksisen kirkon venäläistäminen nostettiin nopeasti valtion politiikan arvoon ja testattiin pääosin venäläisellä Petseriläisellä alueella. Marraskuussa 1923 Karjalan piispaksi, arkkipiispa Serafimin kirkkoherraksi nimitetty pappi Herman Aav erotettiin Virosta. Hänen alaisuudessaan luostari syöksyi "erimielisyyden ja oikeudenkäynnin" ilmapiiriin. Vuodesta 1925 lähtien Valamon ortodoksiset jumalanpalvelukset käännettiin suomeksi. Samanaikaisesti Suomen viranomaiset vahvistivat itse saaria perusteellisesti sotilastekniikan osalta yhteenotossa Neuvostoliiton kanssa.
ellauri216.html on line 1111: Vuoteen 1940 asti Valaam oli pieni "munkkien valtio" - obskurantisteja, riistäjiä, pankkiireja, sitten - vakoojia ja sabotöörejä, kansainvälisen vastavallankumouksen etuvartio Neuvostoliiton rajalla. Tämä "valtio" oli pinta-alaltaan 30 kertaa suurempi kuin Vatikaani - paavin "valtio", kaksi kertaa suurempi kuin Monacon ruhtinaskunta - osa feodaalista Eurooppaa. Ja Valaam munkkien tulot olivat neljä kertaa suuremmat kuin Monacon ruhtinaskunnan tulot. Miljajev totesi, että "koko Valaamin historia 1918-1940. on tarina Neuvostoliiton vastaisesta etuvartiosta Neuvostoliiton luoteisrajoilla". Miljajev valitsi luostarin kirjastosta 1 191 kirjaa vientiin Neuvostoliittoon, mutta ennen Suuren isänmaallisen sodan alkua kaikkia ei viety.
ellauri216.html on line 1138: 10. heinäkuuta 2009 patriarkka Kirill ja Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov avasivat patriarkka Aleksius II:n mukaan nimetyn museon Pyhän Vladimirin Sketen temppelikompleksin kellariin; avajaiset ajoitettiin Valaaman luostarielämän elpymisen 20-vuotisjuhlaan.
ellauri217.html on line 200: Arabiprofeetta Muhammedin hahmon on arveltu olleen yksi tapaa oikeutta hänen sukulaisikseen julistautuneiden abbasidien valtaa. Kun abbasidit katsoivat polveutuvansa Muhammedin sedästä ibn Abbasista, šiialaiset seurasivat Muhammedin ottopojan Alin sukulinjaa ja fatimidit johtivat valtavaatimuksensa Muhammedin tyttäreen Fatimaan. Sukulaisuus on termiittiapinayhdyskunnissa tärkeä vallan oikeuttamisen peruste.
ellauri219.html on line 653: Leffan naisten tarkoitus on pääasiassa vilauttaa näpöttimiä erilaisista vaatekappaleista. Kolho Ursula Undress on puettu oransseihin bikineihin, jotta kaikki tuntisivat hänet Bond-tytöksi. Romy ”Admiral” Schneider, tuo itävallan tumma kaunotar, saa kunnian esittää elokuvan ainutta hiukan tolkullista naisroolia. Ellei asiasta olisi oikein mustaa valkoisella, olisi vaikea uskoa Woody Allenin kirjoittaneen koko roskan. Taino, roskaahan sen "kynästä" on enimmäxeen pursunut muutenkin. Kömpelöä, tarkoituksetonta koheltamista on aivan liikaa, jotta siitä voisi repiä riemua edes vappuhuiska korvassa ja serpentiinit housuissa. Suositellaan vain kidutusvälineeksi.
ellauri220.html on line 433: Turkin heinäkuinen vallankaappausyritys on kasvattanut huolta ydinaseiden turvallisuudesta. Incirlikin tukikohdan komentaja pidätettiin epäiltynä osallisuudesta vallankaappausyritykseen.
ellauri220.html on line 454: Adlai oli sanalla sanoen väpelö. Kuuban invaasio sujui Kennedyltä vielä huonommin kuin Putinilta vähävenäläisten demilitarisaatio. Taiwan, kiinalaisten Puerto Rico muuttui maailmansodan jälkeen niiden Kuubaxi. Turkista poistetut ydinpommit tuotiin neukkuvallan kaaduttua sinne NATOn voimin takaisin.
ellauri222.html on line 254: Vitun paintballspedet rynnäkkökivääreineen ja kevlarliiveineen. Saatanan tyhmät svedupellet länkkärien kurinpitäjät. Tää oli tosin fiktiota Sandhamnin murhissa (vittu suomentajan tollo, morden on murhat, ei murha!) , mutta svedupelleissä tällä on jo vankka faktapohja. Ei tää paljon eroa siitä mitä tapahtuu päivittäin Rinkebyssä ja suomalaisten ilmastoaktivistien laittomissa pidätyxissä ruozinlaivalla. Ja nyt on siellä vallan kahvaan tulossa oikein pesunkestävät ruozinazit. Kuningas Carl Gustav den femte taputtaisi karvaisia käsiään. Kohta ne ovatkin ainoat karvaiset kädet vapaalla jalalla Sveariikissä. Tosin niistä lie jo onnexi nahka lähtenyt.
ellauri222.html on line 717: Moltocurante oli yhden suht mitättömän vastavallankumouxellisen vakoilijan kynälilijänimi Ranskassa. Se oli varmaan kexassut sen tosta Candiden hahmosta.
ellauri222.html on line 896: Georges Benjamin Eugène Clemenceau [kləmãsõ´] (lempinimi Le Tigre de Papier, ”Paperitiikeri”; 28. syyskuuta 1841 Mouilleron-en-Pareds, Vendée – 24. marraskuuta 1929 Pariisi) oli ranskalainen journalisti ja valtiomies. Hän oli yksi Ranskan kolmannen tasavallan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajia ja toimi kahdesti Ranskan pääministerinä vuosina 1906–1909 ja 1917–1920. Clemenceaulla oli keskeinen rooli ensimmäisen maailmansodan jälkeisten rauhanjärjestelyjen muotoilussa ja hän vaati erittäin ankaria rauhanehtoja Saksalle. 1865 eli sisällissodan päätyttyä Jori muutti Yhdysvaltoihin, jossa asui neljä vuotta ja työskenteli muun muassa tyttökoulun opettajana Stamfordissa Connecticutissa. Häneen teki vaikutuksen amerikkalainen sananvapaus, joka oli paljon laajempi kuin Napoleon III:n Ranskassa. Palattuaan Ranskaan vuonna 1869 Clemenceau ryhtyi harjoittamaan lääkärin ammattia Pariisissa. Clemenceaun ensimmäinen vaimo oli hänen entinen oppilaansa, amerikkalainen Mary Plummer, jota hän nai vuonna 1869. Heillä oli kolme lasta, mutta liitto päättyi eroon.
ellauri236.html on line 118: – Kyllä ne ovat tavalliset venäläiset, jotka ovat osallistuneet innokkaasti esimerkiksi vihapuheen levittämiseen ja länsi-imperialistien vastustamiseen. He ovat mahdollistaneet Putin-kollektiivin vallan.
ellauri236.html on line 119: – Venäjällä on suuri massa, joka kannattaa Putinia yhä. Tämän massan kannatus on se, joka on mahdollistanut Putinin vallan jatkumisen, Oksanen sanoi ISTV:n studiohaastattelussa.
ellauri238.html on line 134: Soitin lopulta poliisiasemalle ja kysyin voisinko saada järjestysvallan apua. »Onko teillä enemmän kuin yksi huone?» minulta kysyttiin. »Jos on, niin sitten menette lasten kanssa toiseen huoneeseen ja panette oven kiinni.>>
ellauri238.html on line 389: Anneli Helena Sauli (vuodesta 1965 oik. Pakkasvirta, o.s. Savolainen, vuosina 1956–1965 Lindman, Saksassa taiteilijanimenä Ann Savo; 6. elokuuta 1932 Pyhäjoki – 15. maaliskuuta 2022 Helsinki) oli savolainen näyttelijä. Eipäskuin pohojalaanen, vaikka mustalaanen ja punikki. Hän oli usein miesten vallankäytön kohteena, mutta paljon myös yxinäisessä käsikäytössä. Hän kirjoitti yhdessä Tuula-Liina Variksen kanssa muistelmakirjan Elämäni on minun, nakukuvat yhteisen.
ellauri242.html on line 249: Päästyään eroon pikkuserkusta Aleksandra Kollontai ryhtyi kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi ja vallankumoukselliseksi. Hän oli kommunistinen feministi ja näki, että vain kommunismi voisi vapauttaa naiset. Vuonna 1898 hän matkusti Zürichiin Sveitsiin opiskelemaan. Palattuaan 1903 hän kirjoitti tutkimuksen Suomen työläisten elämästä. Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen hajottua menševikeiksi Juli Martovin johdolla ja bolševikeiksi Vladimir Leninin johdolla 1903, Kollontai ei myötäillyt kumpaakaan osapuolta. Bolševikkeihin hän suhtautui epäluuloisesti ja liittyi viimein menševikkeihin.
ellauri242.html on line 252: Kollontai valittiin bolševikkien keskuskomiteaan vuoden 1917 elokuussa ja hänestä tuli sosiaalisen hyvinvoinnin kansankomissaari (ministeri). Vuonna 1919 hän perusti Ženotdelin, ”naisten osaston”, joka taisteli lukutaidottomuutta vastaan ja koulutti naisia vallankumouksen mukanaan tuomista uusista avioliitto-, koulutus- ja työlaeista. Vuonna 1920 hänet nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen naisjaoston johtajaksi ja seuraavana vuonna Kominternin naisasiain sihteeriksi, josta hän joutui lopulta eroamaan feministisen mielipiteidensä vuoksi.
ellauri242.html on line 256: Stalinin saatua vallan hän (kuka? Leninkö?) nimitti Kollontain ulkomaille diplomaatiksi – Kollontai oli uranuurtaja: ensimmäinen nainen suurlähettiläänä koko maailmassa. Hänet nimitettiin ensin kauppa- ja diplomaattiedustajaksi Norjaan (1923–1926), sitten Meksikoon (1926–1927), josta palasi Norjaan 1927–1930). Vuonna 1930 hän sai siirron Tukholmaan, jossa toimi vuoteen 1945 asti. Hän oli myös mukana Neuvostoliiton lähettämässä edustajistossa YK:n perustamisessa. Ulkomailla hänellä ei ollut vaikutusvaltaa Neuvostoliiton sisäisiin asioihin. Hän toimi diplomaattisena välittäjänä maissa, joiden kautta Neuvostoliitto pystyi hankkimaan tarvitsemiaan kriittisiä tuotteita, esimerkiksi toisen maailmansodan aikana ruozalaisia SKF:n kuulalaakereita, joiden päävientikohde oli Saksa. Ulkomaantyönsä ansiosta hän säilyi yhtenä harvoista vanhoista bolševikkijohtajista sivussa Stalinin puhdistuksista ja teloituksista. Vuonna 1945 Kollontai sairastui ja palasi Neuvostoliittoon. Hän kuoli vuonna 1952. Silloin isä aurinkoinenkin oli jo kalkkiviivoilla.
ellauri242.html on line 262: Aleksandra Kollontain valtuuskunta vieraili Helsingissä 19. helmikuuta 1918 tilanteessa, jossa Venäjän itärintama oli pettänyt. Kollontain puheista kävi ilmi että hän tiesi tovereiden edellisenä iltana luovuttaneen Suomen Saksan etupiiriin ja samalla pettäneen Suomen vallankumouksen. Vähän sellainen manööveri.
ellauri243.html on line 577: Kun Stark kirjoitti tämän, Vivre Libre ou Mourir ("Elä ilmaiseksi tai kuole") oli jo Ranskan vallankumouksen suosittu motto. Englantilainen romanttinen runoilija William Wordsworth omaksui myös tämän vallankumouksellisen moton säveltäessään rivin: "Meidän on oltava vapaita tai kuoltava, jotka puhumme Shakespearea."
ellauri243.html on line 678: Ludwig von Mises oli matemaatikko ja fyysikko Richard von Misesin veli. Hän syntyi Itävalta-Unkarin keisarikunnan itäosassa sijainneessa Lembergissä (nykyinen Lviv Ukrainassa) ja opetti Wienin yliopistossa 1913–1934. Samanaikaisesti hän toimi Itävallan valtion taloudellisena neuvonantajana muun muassa Itävallan keskuskauppakamarin virkamiehen ominaisuudessa ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen myös Kansainliiton asettaman Itävallan sotakorvauskomitean johtajana.
ellauri243.html on line 688: Muistutan lukijoita, että Yhdysvallat ei ollut mukana Minskin neuvotteluissa. Toisaalta se vastusti jyrkästi kaikkia sovintoratkaisuja joko Venäjän tai irtautuneiden alueiden kanssa. Toisaalta ei ollut mitään järkeä kutsua Yhdysvaltoja Minskiin, koska sen asema oli ilmeinen ja sen läsnäolo olisi haitallista. Järkyttävää, OK Mutta Poroshenko oli pomppinut makeismagnaatti, joka johti villisti vastuutonta, raivokkaasti russofobista hallintoa, joka oli kaapannut vallan Kiovassa. Joten: Järkyttävää, mutta myös sopusoinnussa kulmakarvoja myöten korruptoituneiden mitättömyyxien käytökseen, jolla ei ole minkäänlaista käsitystä tai huomioita valtiovallan tai vastuullisen hallinnon suhteen.
ellauri243.html on line 738: Pat ja Brad on lomalla MacLanahanien kotikylässä, jota roomalaiset eivät ole koskaan vallanneet. Kolumbaariossa viihdytään pitkä tovi koskettelemassa Wendyn markkeria. Lopulta Pat ihan pussasi Wendyn markkeria. Sama oli siinä taiwanilaisessa leffassa, sun muuta tms, jossa esi-isät oli pienissä laatikoissa seinällä. Apinoita tungexii planeetalla niin paljon jo ettei ne mahdu maahan rojolleen.
ellauri244.html on line 79: Sirolan Kaksi kaupunkia jäi vaille suurempaa huomiota. Kai Sirolalta jäi huomaamatta että Dickens oli jo kirjoittanut sen. Se kuvasi Ranskan suuren vallankumouksen aikaisia ja jälkeisiä vuosia Lontoossa ja Pariisissa. Teosta myytiin noin 200 miljoonaa kappaletta, mikä tekee siitä kaikkien aikojen myydyimmän romaanin. Vain Sonja Kaurasen Anja Koo menee niukasti edelle. Helsinki ja Tallinna ei olleet yhtä vetäviä. Sirola vajosi syvään masennukseen. Itse hän kuvasi tilaa seuraavasti:
ellauri244.html on line 197: Me uskallamme olla höpsöjä. Tulee mieleen Annan häiden puolivillaiset musiikkiesitykset, pianonpimputus ja viulunvingutus. Tyhmyys on tiedostavan 70-luvun jäljiltä kova tabu! määkyy kauraprinsessa. Onnexi en ollut näkemässä tätä. Meitä kuzutaan uussubjektivisteixi! Se on kulttuuriestablishmentille jotain eri kielteistä! riemastuu Eski. Se on lähellä Sartrea ja existentialismia. Se on lähellä talousliberalismia. Se on lähellä saarislaista narsismia. Vitun keskustapoliitikko. Pyrki sivusta kasan pinnalle, pääsi kasan sivulle. Käsittämättömän rohkeaa tulla esiintymislavalle ilman housuja. Ehkä kukaan ei ollut ennen nähnyt yhtä pientä pipua. Uskaltaminen on tärkeintä. Mitä potaskaa. Tämä ei ole mitään majakovskilaista paatosta vaan vuosikymmenten takaisia Lennon-sitaatteja. Kazokaa mun pyllyvakoa! (Missäs täällä on väliverhon rako?) Tämä sukupolvi ei ole kauppatavaraa! Haha! Hoho! Ei vai ole? Ohraprinssikirja meni kuin kuumille kiville. Eski tienasi pelkällä keekoilulla enemmän kuin tasavallan presidentti.
ellauri244.html on line 330: Ei sunkaan tää Anjan mainizema Tintti ole vallan Tintti Karppinen?! Säestää kitaralla izeään kaupunginosajuhlissa? Ei voi olla, ihan eri ikäpolvea. Muzittenkin...
ellauri245.html on line 205: Nyhvö kynäniska Jonne on varsinainen trolli, pallikorva-apina josta vallan pursuaa persunazikannanottoja.
ellauri245.html on line 451: Saxan äärioikeisto suunnitteli izenäisyyspäivänä Dysseldorfissa vallankaappausta. Keisarixi piti tulla Heinrich 13. Saxan hallitus piti kaataa aseilla, joita oli määrä saada Venäjältä. Heinrich oli kyllä vanhanpuoleinen, Jönsyn ikäinen. Englannin Heinrich 8:nnen lyhytaikainen panopuu Anna von Cleve oli Dysseldorfista. Puihin meni tämäkin. Hauska seurata miten termiittiapinat ovat alkaneet sinkoilla näinä lopun aikoina. Ripe "R.I.P." Alapuro kuoli samaisena izenäisyyspäivänä vähän nuorempana, 2v vajaa oktogenaarina. Kannattaa kuolla suht nuorena, niin lehtimiehet vielä muistavat.
ellauri245.html on line 615: Paras tulivuori löytyy naapurista Kongosta. Nyiragongon tulivuori purkautui Kongon demokraattisessa tasavallassa 2021. Nyiragongo kuuluu maailman aktiivisimpiin tulivuoriin. 250 ihmistä kuoli ja 120 000 jäi kodittomiksi sen purkauksessa vuonna 2002. Nyiragongon tulivuori purkautuu Kongon demokraattisen tasavallan itäisissä osissa lähellä Goman kaupunkia. Uutistoimisto Reuters on tavoittanut vulkanologin läheltä Gomaa.
ellauri245.html on line 624: Kerrostulivuori sijaitsee lähellä Kongon demokraattisen tasavallan ja Ruandan rajaa. Sen korkeus on 3 470 metriä.
ellauri246.html on line 495: Vuonna 1972 Brodskyltä valmistui "Roomalaisen ystävän kirjaimet". Tämä on hengellinen selviytymisohjelma niille, jotka eivät ole vaurioituneet mielessä ja säilyttävät yhteisen mielen ja ihmisarvon tunteen. Brodsky käyttää Marzilan muinaisen roomalaisen runoilun kirjallisuuden naamiota, joka on kirkastettu satigisen saamisuudesta ja honed laconicism hänen epigraminsa. Martzialilla oli ristiriita vallan kanssa, ja vanhuxena hän palasi ulkopuolelle, valitsi henkilöxi yksityisen henkilön, joka uppoaa mieluummin nöyryytykseen. Vanhusten miehen maski, tunnetusti, valitti 32-vuotias Brodsky, on yksi itsetuhojen keinoista. Itse asiassa Brodskin eettiset filosofiset havainnot kertyvät elämään, jotka heitetään täällä maksimaalisten kommenttien muodossa. Kirjoittaja käyttää epistolar-muotoa, jonka avulla voit ylittää monipuolisen materiaalin yhdeksi kokonaisuudeksi. Selkä-skeptinen ilme asioita duunatessa ei peruuta kiitollista asennetta siihen, mikä tekee eläimistä kauniita. Rakkausnäkymä sankarista on merelle, vuorille, puille, varrelle vanhemman baarin. Elämän korkeimman arvon ymmärtäminen läpäisee koko työn.
ellauri246.html on line 547: Venäjän expatriaattikirjallisuudelle kokonaisuudessaan historialliset ja kulttuuriset motiivit ovat ominaisia. Jos koti on pitkällä, millaista taloa on lähellä? Monille maahanmuuttajille Venäjän kulttuuri on tullut niin taloksi. Monet vetoomukset hänelle. Joskus se johtaa kulttuurisen intertextin dekonstruktioon. Siten tapahtui "Venäjän terskin" Dmitri Bysheville. Hän sanoo, että lohko onnistui näkemään, miten venäläiset ihmiset "lensi" (vallankumous, sisällissota), mutta ihmiset taas putosivat orjuuteen. "Näetkö hänet hengellisellä voimalla?" Jopa monet USSR: ssä pettävät propagandat osoittavat, osoittaa BasyShev, että Venäjällä on vanhurskaita ja vanhurskas kylä (viittaus Solzhenitsyniin ja sananlaskuun "ei ole kylää ilman vanhurskautta"). Pitäen itseään Kuisman äidin poikana Basyshev yrittää kertoa totuuden XX vuosisadasta. Jos se nyt enää ketään kiinnostaa tässä vaiheessa.
ellauri246.html on line 621: Seitsemän vuoden ajan viittauksen tuottoa vuonna 1965 ja lähtö ulkomailla vuonna 1972. Brodskillä oli outo asema Neuvostoliitossa. Hän pysyi KGB: n näkökulmassa, vaikka suora vaino lakkaa. Skandaali tarina tuomioistuimen kanssa ja Brodskin pidätys johti vallankaappaukseen Leningradin kirjailijoiden liitoksessa, päätettiin yleensä liberaalisti, joka liittyi Brodskyn myönteisesti. Kirjoittajien liiton jäsenexi ei voinut tehdä, koska hän ei ollut melkein painettu, mutta unionissa oli eräänlainen "ammattimainen ryhmä", joka United Heterogeeniset kirjallisuuden tuen half-käyrät, lauluntekijät, pop-luonnokset ja sirkuksen tekijät Revistää jne. Siellä välittömästi palaa Leningradiin, liitteenä Brodsky. Näin ollen hän sai passin leiman, turvallisuustodistus maksuista. Hän jatkoi, kuten ennen pidättämistä, kirjoittamista, kirjoittanut lasten runoja, jotka on joskus painettu läpysköissä nimeltä "Bonfire" -lehdet ja Irsorka, yrittivät muita luokkia - esimerkiksi Lenfilmin elokuva-studiossa olevien ulkomaisten elokuvien kirjallista jalostusta. Ajoittain hänet maksettiin yksityisisstä runoista, jotka keräsivät kunnianosoituksia kuuntelijoilta. Joskus hänellä on levealaisia reikiä niukasti budjetissa, myyvät jäljennöksiä kauniissa ulkomaisissa versioissa Bukinisham. Ne tuotiin lahjaksi ulkomaisille tuttaville.
ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.
ellauri249.html on line 205: Ilman sotaa ja vallankumousta Hruštšov olisi todennäköisesti pää
ellauri249.html on line 206: tynyt haaveilemalleen insinöörin uralle. Maaliskuussa 1915 puhkesi suurlakko kaivoksilla ja Hruštšovin työpaikalla. Hän piti innostavia puheita, joissa vaati parempia työoloja sekä palkkausta. Seuraavana vuonna alkoi työläisissä olla sodanvastaisia mielipiteitä ja he menivät lakkoon. Hruštšov oli mukana organisoimassa näitäkin lakkoja. Kun tsaari Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta vuoden 1917 helmikuun vallankumouksessa oli tämä Hruštšoville suuri juhlapäivä ja hän osallistui mielenosoituksiin.
ellauri249.html on line 208: Helmikuun vallankumouksen jälkeen Venäjä suistui sekasortoon. Bolševikit olivat aluksi kaivostyöläisten keskuudessa yhtä vihattuja kuin porvarit. Porvareiden koteihin hyökkäiltiin, heitä pahoinpideltiin ja heidän omaisuuttaan tärveltiin. Isänmaallisesti ajattelevat kaivostyöläiset lynkkasivat vihollisen asiamiehinä pitämiään bolševikkejä. On epäselvää, mitä Hruštšov teki ja ajatteli uudessa tilanteessa. Virallisen neuvostoliittolaisen elämäkerran mukaan hän oli jo tuolloin sydämestään vallankumouksellinen, mutta monet hänet tuolloin tunteneet sanoivat, että hän ei ollut millään tavalla mukana vallankumouksessa vaan ainoastaan ammattiyhdistyksessä.
ellauri249.html on line 242: Työ Ukrainan sosialistisen neuvostasavallan johtajana toi luonnollisesti merkittäviä aineellisia etuja. Asuntona oli Kiovassa sijaitseva aikoinaan tehtailijalle kuulunut huvila. Kesäasunnoksi oli annettu vieläkin suurempi entinen luostari. Kummassakin asunnossa oli suuri henkilökunta keittiötyöntekijöineen, autonkuljettajineen ja henkivartijoineen. Moskovassa oleskelua varten oli varattu asunto, joka oli suurempi kuin entinen Moskovan asunto. Sosiaalinen nousu eeku paranoo.
ellauri249.html on line 278: Stalinin kuollessa 5. maaliskuuta 1953 alkoi Neuvostoliitossa vallan uusjako.
ellauri249.html on line 281: Berija vangittiin 26. kesäkuuta 1953. Tätä ennen oli käyty monimutkaisia juonitteluja, joista kaikkien väheksymä Hruštšov selvisi voittajana. Nyt myös Molotov oli saatu tukemaan Berijan syrjäyttämistä, samoin Mikojan. Hruštšov kutsui Berijan ministerineuvoston kokoukseen ja operaation turvallisuudesta vastasivat marsalkka Žukov ja Leonid Breznev. Malenkov avasi puheen ja totesi, että Berija oli ”laillistanut mielivallan ja heikentänyt sosialismia”. Berija ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta ja onkin epäilty että hänen agenttinsa eivät olleet informoineet häntä tai kyseessä oli merkillinen Hruštšovin ja Berijan kaksoissalaliitto, jossa Berija luuli aluksi olevansa mukana kaappaamassa valtaa Hruštšovin kanssa. Berija saatiin ansaan, vietiin maanalaiseen bunkkeriin ja myöhemmin hänet surmasi kenraali Batiski. Myöhemmin Hruštšov piti ihmishirviönä pitämänsä Berijan syrjäyttämistä ja surmaamista elämänsä voitokkaimpana hetkenä.
ellauri249.html on line 303: Paitsi kansandemokratioiden ja Kiinan kanssa, oli ongelmia myös kotimaassa. Moskovassa opiskelijat osoittivat kunnioitustaan Unkarille ja toivoivat ”Venäjän uutta vallankumousta”. Leningradissa kierteli hallituksen vastaisia lehtisiä ja Serpuhovissa työläiset tuhosivat Hruštšovin kuvan. Hruštšov päätti ryhtyä vastaoffensiiviin. Hän päätti tehdä pitkän kiertueen Neuvostoliitossa ja antaa itsestään kuvan tarmokkaana johtajana. Hän ryhtyi voimakkaasti propagoimaan ajatusta, että Neuvostoliiton maatalous saavuttaa nopeasti Yhdysvallat. Hruštšov piti Leningradissa puheen, että Yhdysvallat saavutetaan kahdessa vuodessa ja tämä tarkoittaisi vuoden 1956 tuotannon kasvattamista 3,2-kertaiseksi. Hän toisti väitteensä myös yhdysvaltalaiselle CBS-televisiokanavalle antamassaan haastattelussa. Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, se oli vielä erittäin kaukana Hruštšovin kaavailuista. Kampanjan lopputulos oli lopulta päinvastainen, se heikensi hänen asemaansa niin tavallisen kansan kuin puolueen johdon mielissä.
ellauri249.html on line 312: Vuodet 1957–1960 olivat Hruštšovin parhaat vuodet Neuvostoliiton johtajana. Vuoden 1958 viljasadosta tuli 30 % suurempi kuin vuoden 1957 sadosta, talous kasvoi ja monet ulkomaalaisetkin tarkkailijat uskoivat maan ohittavan Yhdysvallat. Jenkit pureskelivat kynsiä. Sputnik lensi ensimmäisenä ihmisen valmistamana varmuusesineenä avaruuteen ja neuvostoliittolainen raketti saavutti kuun pinnan vuonna 1959. Tuolloin hän vieraili Yhdysvalloissa ja odotettu neljän vallan kokous olisi vuonna 1960.
ellauri249.html on line 314: Hruštšov halusi myös innostaa kansalaisia vallankumouksen varhaisten vuosien kaltaiseen innokkuuteen. Ongelmana alkoi olla se, että lokakuun vallankumouksessa mukana olleita tai sen muistaneita kansalaisia oli väestörakenteen vuoksi enää vain vähän. Siksi perustettiin korttelikomiteoita ja katupartioita jotka moittivat roskaajia ja joilla oli oikeudet kamppailla vetelehtijöitä ja parasiitteja (Josif Brodsky) vastaan. Lisäksi julkisiin oikeudenistuntoihin asetettiin tavallisista kansalaisista koostuneita lautamiehiä. Näitä kampanjoita perusteltiin leninismillä.
ellauri249.html on line 322: Hruštšovia kiehtoivat de Gaullen tahdonvoima ja äly, de Gaullen mielestä Hruštšov oli miellyttävä ja älykäs itseoppinut mies. Keskustelut pyörivät paljolti Saksan ympärillä, eikä kumpaakaan kiehtonut ajatus yhdistyneestä Saksasta. 4 vallan kokous meni kuitenkin penkin alle, kun Nikita vaan huusi.
ellauri249.html on line 323: Kesäkuussa 1960 Hruštšov päätti osallistua syksyllä järjestettävään Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukseen. Hän halusi käsitellä typeriä suosikkiaiheitaan kuten siirtomaavallan purkamista ja aseriisuntaa.
ellauri249.html on line 325: New Yorkissa Hruštšovilla oli kiire pyöriä kaupungilla erilaisten tapahtumien perässä: hän kävi lounailla ja päivällisillä, vieraili televisio-ohjelmissa ja lähti omin päin Harlemiin tapaamaan Fidel Castroa. Kuuban nuorekas vallankumousjohtaja teki Hruštšoviin hyvän vaikutuksen ja hän päätti tukea Kuubaa. Päätös johti myöhemmin Kuuban ohjuskriisiin.
ellauri249.html on line 349: Kesällä 1955 Bulganin ja Hruštšov tapasivat Yhdysvaltain presidentin Dwight D. Eisenhowerin Genevessä liennytyksen hengessä. Liittoutuneet olivat vain pari kuukautta aikaisemmin päättäneet Itävallan miehityksen. Vuonna 1955 Neuvostoliitto sopi myös välinsä Josip Broz Titon Jugoslavian kanssa. Neuvostoliitto esitti ulkomaalaisista sotilastukikohdista luopumista ja luopui hyvän tahdon eleenä Porkkalasta Suomessa. Syksyllä 1958 Suomen ja Neuvostoliiton suhteita kuitenkin häiritsi Hruštšovin yöpakkasiksi nimeämä kriisi, jossa Neuvostoliitto ei antanut hyväksyntäänsä Honka-liitolle.
ellauri249.html on line 451: Mannerheim oli äärioikeistovallan symboli siinä missä Espanjan Franco ja Chilen Pinochet. Natsi-Suomen julmuudet vuosikymmenien ajalta henkilöityvät Mannerheimin patologiseen hahmoon. Hän ei voinyt kestää että Venäjän laahuskansa otti kohtalon omiin käsiinsä ja karisti vierasperäiset monarkit ja näden siivellä loisivat ulkomaalaiset aateliset. Venäjän jälkeen Saksaan hän suuntautui toivoessaan ensin johtoasemaa Väinö I:n hovissa ja myöhemmin Hitlerin Suur-Saksan aluejohtajana.
ellauri254.html on line 51: Fedinin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuosina 1913–1914. Vuonna 1921 hän liittyi pietarilaiseen Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Fedinin varhaiset kertomukset ja ensimmäinen romaani, sivistyneistön kohtaloita vallankumouksen ja kansalaissodan aikana kuvaava Goroda i gody (”Kaupunkeja ja vuosia”, 1924) ovat tyyliltään kokeilevia. Myöhemmät teokset noudattavat sosialistisen realismin kaanoneita. Romaanit Ensimmäiset ilot (Pervyje radosti, 1945) ja Neobyknovennoje leto (”Epätavallinen kesä”, 1947–1948) saivat Stalin-palkinnon. Kirjailijan viimeinen romaani Nuotio (Kostjor, 1961–1965) jäi keskeneräiseksi. Hän on laatinut myös sarjan kirjailijakuvauksia Pisatel, iskusstvo, vremja (”Kirjailija, taide, aika”, 1957, 1961) sekä muistelmateoksen Gorki ja me (Gorki sredi nas, 1941–1968).
ellauri254.html on line 53: Neuvostoliiton kirjailijaliittoa muodostettaessa Fedin valittiin sen hallituksen jäseneksi. Vuodesta 1959 lähtien hän toimi sen ensimmäisenä sihteerinä ja vuodesta 1971 puheenjohtajana. Fedin oli myös Venäjän kirjailijaliiton hallituksen ja Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen sekä Venäjän SFNT:n ja Neuvostoliiton korkeimpien neuvostojen kansanedustaja. Kirjallisuusvaikuttajana hänet muistetaan Aleksandr Solženitsynin Syöpäosaston julkaisun kieltämisestä vuonna 1968. Kirjailija palkittiin muun muassa neljällä Leninin, kahdella työn punaisen lipun sekä lokakuun vallankumouksen kunniamerkillä. Vuonna 1967 hän sai sosialistisen työn sankarin arvonimen. Ei siis mikään turha influensseri.
ellauri254.html on line 120: Boris Pilnjak (ven. Бори́с Пильня́к, oik. Boris Andrejevitš Vogau ven. Бори́с Андре́евич Вога́у; 11. lokakuuta (J: 29. syyskuuta) 1894 Možaisk, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija. Hän toimi myös Venäjän kirjailijaliiton puheenjohtajana mutta menetti virkansa ideologisesti arveluttavina pidettyjen kirjoitustensa takia. Pilnjak käsitteli kommunistisen puolueen toimintatapoja hyvin epäluuloiseen sävyyn, ja hänen kirjansa joutuivat siksi usein ankaran sensuurin kohteeksi. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt taiteellisten kompromissien tekemisestä. Pilnjakin tunnetuimpia teoksia ovat Alaston vuosi, Mahogani ja Volga vpadet v Kaspiskoje more (suom. Volga virtaa Kaspianmereen), jotka käsittelevät vallankumouksen ja sitä seuraavan ajan Venäjää. Hänen tunnettujen töidensä joukkoon lukeutuu myös Okei: Amerikanski roman, joka kertoo hänen vuonna 1931 tekemästään matkasta Yhdysvaltoihin ja esittelee sikäläistä elämänmenoa pitkälti kielteiseen sävyyn.
ellauri254.html on line 146: 10-luvulla Gorki oli epäluuloinen maalaisille ja pelkäsi niiden syövän kaupunkilaisten vallankumouxen. Tyhmä luuli sivistyneistön olevan kumouxen asialla, ei takuulla ollut. 20-luvulle tultaessa Maxim oli viisaasti vaihtanut Leninin ladulle:
ellauri254.html on line 148: Kauniita oraita! Kankeita, suurisuisia, mutta silti vittu! Monilla on venehattu vinossa, samoin aivot, mutta se on ohimenevää! Olen nyt tottunut pitämään kirjallisuutta vallankumousasiana. Mitään suurta ei synny kommunismin ulkopuolella. Serapionin kaverit eeku vähenenevät...
ellauri254.html on line 178: Block osallistui ensimmäisen maailmansodan, 1917 vallankumouksen tapahtumiin. Hän kieltäytyi maastamuutosta, piti sitä paeta. Hän kirjoitti runoja, joissa sota heijastui. Tunnettu tältä osin on runo "Twelve", joka heijastaa vallankumouksen tapahtumia.
ellauri254.html on line 180: Ajatus Venäjän suuresta tehtävästä jatkui myöhemmin Blokin vallankumouslyriikassa, jossa Blok yhdisti sosialismiin kristillistä mystiikkaa ja saksalaisen idealistisen filosofian käsityksiä taiteen kumouksellisuudesta. Blok keskittyi poliittisiin teemoihin teoksissaan Voznezdije (1910–21), Rodina (1907–16) ja Skify (1918).
ellauri254.html on line 284: Vallankumouslyriikkaa edustaa parhaiten vuonna 1918 ilmestynyt runoelma Двенадцать (Kaksitoista), joka kertoo kahdentoista punakaartilaisen taivalluksesta valkoisessa lumimyrskyssä. Myöhemmin Blok muutti käsitystään vallankumouksen ihanuudesta. Helmikuussa 1919 Tšeka pidätti Blokin. Häntä epäiltiin osallistumisesta neuvostovastaiseen vasemmistolaiseen toimintaan. Seuraavana päivänä hänet kuitenkin vapautettiin Anatoli Lunatictšarskin puututtua asiaan.
ellauri254.html on line 327: Njeuvostoliiton ensimmäinen ja viimeinen presidentti oli läikkäozainen Mihail Gorbazov. Gorbatšovin uudistuspyrkimykset, joista käytettiin nimityksiä perestroika (”uudelleenrakentaminen”) ja glasnost (”avoimuus”), johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, mistä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen. Gorbatšov levytti 2009 vaimonsa Raisa Gorbatšovan lempilauluja. Erittäin komiasti lauloi. Vuonna 2014 osana Ukrainan vallankumousta Venäjällä ryhmä kansanedustajia yhdisti Ukrainan ongelmat Neuvostoliiton hajoamiseen ja vaati tutkimaan syyllistyikö Gorbatšov maanpetokseen 1980-luvulla, kun Neuvostoliitto hajosi. Kyllä syyllistyi. Senhän voi päätellä jo siitäkin että se sai siitä dynamiittipalkinnon. Gorbazovin persetroikka hajosi, ja siinä samalla viimeinen toivo kominternista.
ellauri254.html on line 338: Marraskuussa 1935 Zinovjevia, Kamenevia ja maanpaossa elänyttä Trotskia syytettiin julkisesti vakoilusta ulkovaltojen hyväksi. Kesäkuussa 1936 tuotiin esiin entistä jyrkempi väite ”trotskilais-zinovjevilaisen vastavallankumouksellisen blokin terroristisesta toiminnasta”. Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Syytettyjä oli yhteensä 16, heistä viisi turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Syytettyjen väitettiin muodostaneen salaisen terroristijärjestön, joka oli murhannut Kirovin ja suunnitellut Stalinin sekä muiden neuvostojohtajien murhia. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin seuraavana aamuna.
ellauri254.html on line 556: Gorki osallistui vuoden 1905 vallan­kumous­yritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri254.html on line 558: Caprilla Gorki pyrki perustamaan Caprin proletaarinen kasvatus -koulun, mitä Lenin vastusti, koska hän epäili Gorkin keskittyvän kulttuuriin vallankumouksen sijaan. Tämän seurauksena Leninin ja Gorkin suhteet viilenivät.
ellauri254.html on line 560: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmi­kuun vallan­kumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väli­aikaisen hallituksen.
ellauri254.html on line 562: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili tai rohkaisi Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri254.html on line 568: Gor'kij voi tarkoittaa kirpeää tai kipakkaa. Kaikilla näillä bolshevikeilla oli tämmösiä rivakoita taiteilijanimiä tai siis vallankumouxellisia salanimiä. Peshkij tarkoittaa jalkaväen miestä, pedestrian, poilu, mosatrampare.
ellauri254.html on line 606: Saint-Simon osallistui upseerina Yhdysvaltain vapaussotaan mutta menetti omaisuutensa Ranskan vallankumouksessa. Hän loi uuden omaisuuden 1798 mennessä mutta menetti myöhemmin senkin. Oli siinä meillä taloustieteilijä.
ellauri254.html on line 608: Saint-Simon halusi vapauttaa työväenluokan. Hän piti välttämättömänä tuotannon suunnitelmallisuutta, tieteen ja teollisuuden yhteistoimintaa. Näin hän toivoi kehityksen lopulta johtavan valtiottomaan yhteiskuntaan. Puhuessaan työväenluokasta hän tarkoitti palkkatyötä tekevien lisäksi kaikkia tehtailijoita, kauppiaita ja pankkiirejakin. Hänen ajatuksissaan he edelleen säilyttäisivät hallitsevan aseman yhteiskunnassa. Saint-Simon teki tärkeän huomion, jonka mukaan Ranskan Suuressa vallankumouksessa vastakkain eivät olleet ainoastaan aatelisto ja porvaristo, vaan vallasta taisteli edellisten lisäksi myös omistamattomien luokka (esim. Claude-Henri ize). Tämä kaikki osaltaan pohjusti nykyaikaisen sosialismin syntymistä. Saint-Simon ei laatinut oppijärjestelmää, mutta hänen oppilaansa hyödynsivät hänen ajatuksiaan kehitellessään saintsimonismia.
ellauri254.html on line 610: Nikolai Nikolajevitš Judenitš (ven. Николай Николаевич Юденич, 30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920. Judenitš sai jalkaväenkenraalin arvon vuonna 1915, ja Venäjän valkoisten joukkojen komentajaksi hänet nimitettiin Baltiaan Venäjän sisällissodassa 1918–1920. Siinä läski riippuwiixi Judenits otti turpaansa hintelältä Trozkilta niin ettei kotiin löytänyt. Lähti Ranskaan emigrantixi.
ellauri254.html on line 612: Hän johti Erzurumin taistelua jossain Turkissa tammi-helmikuussa 1916. Judenitšin armeija eteni noin 150 kilometriä ja murskasi miltei täydellisesti Kerim-paššan turkkilaisen 3. armeijan. Abdul Kerim erotettiin Turkin Kaukasian joukkojen ylipäällikkyydestä. Tästä Judenitš palkittiin Pyhän Yrjön ritarikunnan prenikalla ja hän jäikin viimeiseksi Venäjän keisarikunnassa näin korkealla sotilaskunniamerkillä palkituksi. Helmikuun (maaliskuun) vallankumouksen jälkeen hänet nimitettiin Kaukasian rintaman ylipäälliköksi, josta tehtävästä uusi sotaministeri Ai-Ai Kerenski hänet erotti maaliskuussa 1917. Sotasaalissäästöillään hän osti talon Gruusian pääkaupungista Tbilisistä ja maata tunnetulta kylpyläseudulta Kislovodskista Venäjän Etu-Kaukasiassa. Hän seurasi jatkuvasti tapahtumia Venäjällä ja asui laittomasti, mutta ei piilossa, Pietarissa.
ellauri254.html on line 616: Judenitš onnistui saamaan yhteyden Siperiassa toimiviin valkoisiin venäläisiin ja teki yhteistyötä Pariisissa toimineen valkoisen lisääntymiselimen, ns. Venäjän poliittisen kokouksen (ven. Русское политическое совещание в Париже) kanssa. Lähihoitaja Mannergeimin kanssa Judenitš suunnitteli Suomen liittymistä Venäjän valkoisten rinnalle sotaretkeen Pietaria vastaan. Heinäkuussa hänestä tuli Luoteis-Venäjän armeijan komentaja Viroon, ja elokuussa Britannian avulla luodun vastavallankumouksellisen Luoteis-Venäjän hallituksen sotaministeri.
ellauri254.html on line 626: Judenitšin johtama Luoteis-Venäjän armeija eteni 19. lokakuuta 1919 Pietarin kaupungin liepeille. Bolševikkihallitus päätti jo jättää kaupungin valkoisille, mutta bolševikkien vallankumousjohtaja Lev Trotski saapui johtamaan pääkaupungin puolustusta, lisäjoukkoja tuotiin Moskovasta ja tehdastyöläiset organisoitiin punakaarteiksi. 1. marraskuuta ilman suomalaisten tukea käynnistynyt Judenitšin hyökkäys epäonnistui nolosti ja hänen joukkonsa alkoivat vetäytyä. Vuonna 1920 britit evakuoivat Judenitšin joukot Virosta laivalla, ja Judenitš pakeni itse taas Ranskaan, mutta hänellä ei ollut merkittävää osaa Ranskan venäläisessä emigranttiyhteisössä. Maanmiehet nauroivat sille tunarille xa xa xa. Judenitš kuoli aurinkotuoliin Nizzassa Ranskan Rivieralla.
ellauri254.html on line 631: Pjotr Nikolajevitš Wrangel (ven. Пётр Николаевич Врангель, saks. Peter von Wrangel, 27. elokuuta (J: 15 elokuuta) 1878 Novoaleksandrovsk – 25. huhtikuuta 1928 Bryssel) oli venäläinen vapaaherra ja kenraali, joka toimi Krimiltä operoivan valkoisen Etelä-Venäjän armeijan ylipäällikkönä Venäjän sisällissodassa vuonna 1920 Anton Denikinin jälkeen. Etelä-Venäjän armeija taisteli sekä moskovalaismielistä bolševikkien vuonna 1918 perustamaa puna-armeijaa, anarkistista Ukrainan vallankumouksellista kapinallisarmeijaa sekä Ukrainan kansallisia maan itsenäistymiseen pyrkiviä armeijoita vastaan. Wrangel muodosti myös Krimin hallituksen. Myöhemmin hän oli valkoisen emigranttiliikkeen johdossa. Pjotrin esi-isä toimi toisessa Tanskan sodasssa meidän esi-isän Karl den Tionden apumiehenä.
ellauri254.html on line 645: Poliittisesti Wrangel oli monarkisti ja suhtautui epäluuloisesti liberaaleihin, mutta järjesti silti maauudistuksen vahvistaakseen kannatuspohjaansa. Etelä-Venäjän armeijansa hän nimesi uudelleen Venäjän armeijaksi. Hän suunnitteli yhteistyötä Puolan Pilsudskin kanssa, mutta tämä kariutui komentajan valintaan. Wrangelin joukot murtautuivat Krimiltä kesällä 1920 Tauriaan, mutta bolševikkien solmittua rauhan Puolan kanssa lokakuussa puna-armeija keskitti ylivoimaiset joukkonsa etelään ja ajoi yhdessä Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeijan kanssa Venäjän armeijan takaisin Krimille.
ellauri254.html on line 647: Vuoden 1920 marraskuussa Wrangel joutui evakuoimaan liittoutuneiden avulla noin 70 000 sotilasta ja 65 000 siviiliä Krimiltä Turkkiin, joka oli ympärysvaltojen hallussa. Wrangel matkusti Turkin ja Tunisian kautta Jugoslaviaan, jossa hän piti yllä pakolaisesikuntaa mahdollista vastavallankumoussotaa varten vuoteen 1925 asti. Hän perusti sisällissodan veteraanien järjestön, Venäläinen yleissotilaallinen unionin (ROVS) 1924 ja pyrki pitämään miehensä taistelukuntoisina ja yhdistämään monarkistit ja tasavaltalaiset. Marraskuussa 1924 hän tosin tunnusti suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitšin Venäjän kruunuun lailliseksi tavoittelijaksi.
ellauri254.html on line 651: Lev Davidovitš Trotski (ven. Лев Давидович Троцкий; alkuaan ven. Лев Давидович Бронштейн, Lev Davidovitš Bronštein, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko. Trotski kuului Neuvostoliiton ja Kominternin perustajiin, ja häntä pidetään puna-armeijan luojana, mutta hän joutui vuonna 1929 maanpakoon hävittyään valtataistelun Josif Stalinin kanssa. NKVD:n agentti Ramón Mercader murhasi Trotskin Meksikossa 1940.
ellauri254.html on line 655: Mentyään setänsä luo Odessaan opiskelemaan, hän tutustui vallankumouksellisiin piireihin ja oli mukana perustamassa Etelä-Venäjän työläisliittoa 1897 sekä marxilaista Venäjän sosiaalidemokraattista työväenpuoluetta 1898. Trotski pidätettiin poliittisen toimintansa vuoksi 1898 ja karkotettiin Siperiaan. Vuonna 1902 hän pakeni karkotuspaikastaan ulkomaille, jättäen jälkeensä vaimonsa Aleksandra Sokolovskajan ja kaksi lastaan. Hän otti käyttöön pseudonyymin Trotski, jolla hänet sittemmin opittiin tuntemaan. Nimen hän lainasi Odessan vankilan päävanginvartijalta.
ellauri254.html on line 659: Vuonna 1905 Trotski palasi Venäjälle ja osallistui vuoden 1905 vallankumoukseen. Hänet valittiin joulukuussa Pietarin työläisten neuvoston johtoon, mutta pidätettiin pian ja karkotettiin Siperiaan uudelleen tammikuussa 1907. Trotski pakeni toistamiseen ulkomaille vielä samana vuonna ja toimi maanpaossa Wienissä vallankumouksellisten lehtien toimituksissa, joissa hänet huomattiin etenkin Balkanin sotia koskevan raportointinsa ansiosta. Tänä aikana hän kehitteli jatkuvan vallankumouksen teoriansa, jonka keskeisenä ajatuksena oli, että tsaarinvastainen demokraattinen vallankumous voisi työväenluokan johtamana jatkua luonteeltaan sosialistisena. Hän vastusti ensimmäistä maailmansotaa, mistä syystä hänet karkotettiin maasta toiseen. Älä nyt tuu, me kaikki halutaan nyt sotia. ("Vastustaa" esiintyy kanssa vitun monta kertaa tässä albumissa.) Helmikuun vallankumouksen puhjetessa Venäjällä hän oli lomailemassa New Yorkissa Yhdysvalloissa.
ellauri254.html on line 661: Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen Trotski palasi Venäjälle. Hän ei kuulunut enää menševikkeihin, vaan liittyi aluksi sosiaalidemokraattien mežraiontsy-ryhmään ja hieman myöhemmin bolševikkeihin. Trotski nousi nopeasti bolševikkipuolueen johtoon, ja lokakuun vallankumouksen jälkeen hänestä tuli uuden hallituksen sotilas- ja laivastoasiain kansankomissaari (’puolustusministeri’). Tässä tehtävässä hän oli keskeisesti luomassa puna-armeijaa ja vaikuttamassa bolševikkien voittoon Venäjän sisällissodassa. Ettei tää kuulostaisi liian hyvältä: Hän oli osaltaan vastuussa teloituksista, Kronstadtin kapinan kukistamisesta ja bolševikkivastaisen toiminnan väkivaltaisesta tukahduttamisesta. Kuten esim. Judenizin lahtariarmeijan pysäyttämisestä.
ellauri254.html on line 663: Leninin kuoltua 1924 Trotskia pidettiin aluksi hänen vahvimpana seuraajaehdokkaanaan Neuvostoliiton johtoon. Stalinin ja keskuskomitean enemmistön onnistui kuitenkin vaivihkaa syrjäyttää Trotski puoluejohdosta, ja ennen pitkää hän menetti puoluekoneistossa viran toisensa jälkeen. Trotskin ja Stalinin välillä oli merkittäviä ideologisia erimielisyyksiä. Trotski kannatti Leninin jatkuvan maailmanvallankumouksen teoriaa, jonka mukaan kommunistista vallankumousta oli pyrittävä levittämään Venäjän rajojen ulkopuolelle, erityisesti Eurooppaan, mutta Stalin ja hänen kannattajansa ajoivat ”sosialismi yhdessä maassa” -periaatetta, jonka mukaan oli keskityttävä kommunismin rakentamiseen Neuvostoliitossa. Trotski erotettiin lopuistakin tehtävistään NKP:ssä ja Kominternissa 1927 ja määrättiin ensin sisäiseen karkotukseen Alma-Ataan Kazakstaniin 11. tammikuuta 1928. Helmikuussa 1929 hänet karkotettiin lopullisesti neuvostovaltiosta. Trotski kannattajineen toimi Stalinin vastaisena ryhmänä Kominternissa ja siihen kuuluvien puolueiden sisällä, mutta Kominternin erotettua trotskilaiset nämä perustivat lopulta oman Neljännen internationaalinsa 1938.
ellauri254.html on line 665: Maastakarkotuksen jälkeen Trotski eli maanpaossa aluksi turkkilaisella Prinkipon saarella lähellä Istanbulia, sillä kaupungissa asui paljon valkoisia venäläisiä, jotka eivät suhtautuneet vallankumouksen syrjäytettyyn johtohahmoon suopeasti. 18. helmikuuta 1929 Trotski anoi poliittista turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta. Hänen Turkista saamansa oleskelulupa umpeutui 1. toukokuuta 1929.
ellauri254.html on line 677: Lev Borisovitš Kamenev (ven. Лев Борисович Каменев, oik. Rosenfeld (ven. Розенфельд, Rozenfeld); 18. heinäkuuta (J: 6 heinäkuuta) 1883 Moskova, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkeja edustanut vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko. Yhdessä Grigori Zinovjevin ja Josif Stalinin kanssa hän muodosti niin sanotun troikan, joka johti Neuvostoliiton kommunistista puoluetta Vladimir Leninin sairastumisen ja kuoleman jälkeen vuosina 1922–1925. Stalin syrjäytti vuosina 1926–1927 Kamenevin ja Zinovjevin puoluejohdosta. Stalinin vainojen käynnistyttyä heidät tuomittiin vuonna 1936 näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitettiin. Kamenev oli etniseltä taustaltaan venäjänjuutalainen.
ellauri254.html on line 679: Kamenev, oikealta nimeltään Rosenfeld, oli syntyisin juutalaisperheestä, ja hänen isänsä oli veturinkuljettaja Moskova–Kursk-rautatiellä. Hänen vanhempansa olivat olleet mukana opiskelijoiden vallankumouksellisessa toiminnassa 1870-luvulla. Kamenev kävi lukionsa Tbilisissä Georgiassa, jossa hän sai ensimmäisen kosketuksensa vallankumoukselliseen sosialistiseen liikkeeseen. Laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen hän liittyi vuonna 1901. Koska Kamenev oli lukioaikanaan kuulunut radikaaleihin poliittisiin keskustelukerhoihin ja osallistunut mielenosoituksiin, hänet hyväksyttiin Moskovan yliopistoon vasta erillisestä anomuksesta. Maaliskuussa 1902 hänet vangittiin muutamaksi kuukaudeksi hänen osallistuttuaan tsaarinvallan vastaiseen opiskelijamielenosoitukseen, minkä jälkeen häneltä evättiin lupa jatkaa opintojaan. Hän pakeni Länsi-Eurooppaan, tutustui Pariisissa Vladimir Leniniin ja ryhtyi ammattivallankumoukselliseksi. Venäjän sosiaalidemokraattien jakaannuttua kahtia vuonna 1903 Kamenev liittyi Leninin johtamaan bolševikkisiipeen.
ellauri254.html on line 681: Venäjälle palannut Kamenev ryhtyi organisoimaan lakkoa Transkaukasian rautatiellä, mutta salainen poliisi Ohrana surmasi ei vaan pidätti hänet Tbilisissä ja hän oli vangittuna viisi kuukautta. Tbilisissä Kamenev tutustui myös ensimmäisen kerran Josif Staliniin vuonna 1904. Vuoden 1905 vallankumouksen aikana Kamenev järjesti rautatielakkoja Pietarissa. Joulukuussa 1908 hän siirtyi asumaan Geneveen Sveitsiin, jossa hän työskenteli yhdessä Leninin ja Grigori Zinovjevin kanssa. Vuosina 1912–1914 kolmikko asui Itävalta-Unkarille kuuluneessa Krakovassa lähellä Venäjän rajaa natustellen makkaroita.
ellauri254.html on line 683: Ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914 Lenin lähetti Kamenevin Venäjälle, jossa tämä ohjeisti bolševikkien edustajat duumassa vastustamaan sotaa. Kamenev pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan marraskuussa 1914. Hän vapautui vuonna 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen ja matkusti niin ikään Siperian-karkotuksesta vapautuneen Stalinin kanssa Pietariin, jossa he muodostivat maaliskuun lopussa bolševikkien tilapäisen johdon. Kamenevista tuli myös Pravdan päätoimittaja, joskin hänet korvattiin Stalinilla toukokuun alussa. Kamenev ja Stalin kehottivat puoluetta antamaan varauksellista tukea väliaikaiselle hallitukselle, mutta Venäjälle palannut Lenin kumosi tämän ohjeen huhtikuun teeseissään, jotka kehottivat suoraan seuraavaan vallankumoukseen. Kamenev pelkäsi ennenaikaisesti aloitetun vallankumouksen epäonnistuvan ja asettui avoimesti vastustamaan Leninin uutta linjaa. Varovainen linja henkilöityi vuonna 1917 juuri Kameneviin. Tästä huolimatta hänet vangittiin vähäksi aikaa niin sanottujen heinäkuun levottomuuksien yhteydessä.
ellauri254.html on line 685: Lokakuussa 1917 Kamenev ja Zinovjev olivat ainoat bolševikkien keskuskomitean jäsenet, jotka vastustivat välitöntä vallanottoa. Estääkseen tuhoisana pitämänsä hankkeen he paljastivat bolševikkien salaiset kaappaussuunnitelmat menševikkien Novaja Žizn -lehdessä julkaisemassaan artikkelissa, mitä muut bolševikit pitivät lähes petturuutena. Tästä huolimatta Kamenev valittiin päivää lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien muodollisesti ylimmäksi valtioelimeksi eliskä yleisvenäläisen toimekkaasti panevan keskuskomitean puheenjohtajaksi. Kamenev vaati muodostamaan kaikkien sosialististen puolueiden yhteishallituksen ja kävi vallankumousta seuranneina viikkoina marraskuussa 1917 niin sanottujen Vikžel-neuvotteluiden yhteydessä hallitustunnusteluita bolševikkien nimissä Leninin avoimesta vastustuksesta piittaamatta. Kamenevin tavoittelema laajapohjainen hallitus ei totetunut, mutta vasemmistososialistivallankumoukselliset liittyivät hieman myöhemmin bolševikkien hallituskumppaneiksi kansankomissaarien neuvostoon. Leninin torpedoitua Vikžel-neuvottelut Kamenev ja Zinovjev erosivat protestiksi puolueen keskuskomiteasta, mutta palasivat jo muutaman viikon kuluttua katuvaisina takaisin. Sitä ennen Kamenev kuitenkin syrjäytettiin 21. marraskuuta yleisvenäläisen toimekkaasti panevan elimen toimesta ja hänen seuraajakseen tuli Jakov Sverdlov.
ellauri254.html on line 701: Toisin Sergei Mironovitš Kirov (ven. Серге́й Миро́нович Ки́ров, 27. maaliskuuta (J: 15. maaliskuuta) 1886 Uržum, Vjatkan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta 1934 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) joka oli aito neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja myöhemmin uskollinen stalinisti.
ellauri254.html on line 703: Kirovin alkuperäinen nimi oli Kostrikov (Ко́стриков). Hän menetti vanhempansa nuorena, ja isoäiti kasvatti häntä seitsenvuotiaaksi, jolloin hänet laitettiin orpokotiin. Kostrikov muutti Pietariin ja liittyi 1904 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Hänestä tuli keskeinen hahmo bolševikkien osuudessa vallankumouksiin 1905 ja 1917.
ellauri254.html on line 705: Kirov pidätettiin 1905 kolmeksi kuukaudeksi osallisuudesta vuoden 1905 vallankumoukseen. Päästyään vankilasta hän liittyi bolševikkeihin. Hänet pidätettiin jälleen seuraavana vuonna ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi kielletyn kirjallisuuden painamisesta. Hänet vangittiin tämänkin jälkeen uudestaan. Vapauduttuaan Kirov muutti Kaukasiaan ja asui siellä maaliskuun vallankumouksen puhkeamiseen saakka vuonna 1917. Kostrikov otti vallankumouksellisen salanimen Kirov, ja hänestä tuli lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien sotilashallinnon johtaja Astrahanissa.
ellauri254.html on line 715: Bolshevikit olivat isänmaanystäviä (nazeja, ei mitään trozkilaisia maailmanvallankumouxellisia), muut puolueet luopuivat häpeällisesti synnyinmaasta. Komintern oli pelkkää hämäystä, ja Stalin lopetti sen kananlennon 2. maailmansodan aikana kun jenkit ja britit vaativat.
ellauri254.html on line 787: Sosialistisen realismin menetelmän mukaan taiteen tehtävä on palvella vallankumousta ja sosialismin rakentamista olemalla kansantajuista ja puoluekantaista. Monesti tämä merkitsi työläisten kuvaamista esimerkillisinä sankareina. Tarkoituksena oli korottaa työläisen asemaa esittämällä hänen elämänsä, työnsä ja vapaa-aikansa ihailtavassa muodossa.
ellauri254.html on line 791: Monopoliin pyritään ja päästään, eikä tarvi edes erixeen käskeä. Sittemmin huono-onnisen Kominternin 2. kokouxessa Petrogradissa hukkapätkä Lenin (165 cm hattu päässä ja kassi kädessä) puhui kaikuvasti hiukan ärrää murtaen. Yxinkertaisesti mutta innoissaan ja huitoen. Kiilusilmä Wrangel oli vastikään lannistettu. Länsi alkoi valmistaa varuixi Tulan mallisia samovaareja. Briteissä vallankumous laantui jalkapallohuliganismixi. Kummallista väkeä!
ellauri254.html on line 840: Mihail Zoštšenko syntyi taiteilijaperheeseen. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa ja osallistui vapaaehtoisena ensimmäiseen maailmansotaan. Venäjän vallankumouksen jälkeen Zoštšenko palveli puna-armeijassa ja kokeili mitä erilaisimpia ammatteja. Vuonna 1921 hän liittyi Serapion-veljien kirjailijaryhmään.
ellauri254.html on line 863: Tihonovin varhaiset teokset ovat romanttista vallankumousrunoutta sekä Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan sijoittuvaa eksoottista lyriikkaa. Myöhemmin hän keskittyi ajankohtaisiin propagandistisiin ja kansainvälisiin aiheisiin. Leningradin puolustuksesta kertova runoelma Kirov s nami (”Kirov on kanssamme”, 1941) sai Stalin-palkinnon vuonna 1942. Myöhemmin Tihonov sai Stalin-palkinnon runosikermistä Gruzinskaja vesna (”Georgian kevät”, 1948) ja Dva potoka (”Kaksi virtaa”, 1951). Vuonna 1970 hänelle myönnettiin Leninin palkinto novellikokoelmasta Šest kolonn (”Kuusi pylvästä”, 1968). Trozkin palkinto (jäähakku) jäi saamatta. Vuonna 1966 hänelle myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi.
ellauri254.html on line 904: Nikittimen varhaiset 1920-luvun kertomukset kuvaavat Venäjän vallankumouksen aikaisia tapahtumia epäpoliittisesti ja muodoltaan kokeilevasti. Muiden Serapion-veljeksien tavoin hänen teoksensa joutuivat ankaran kritiikin kohteeksi. Ajan mittaan kirjailija sopeutui sosialistisen realismin vaatimuksiin. Romaani Eto bylo v Kokande (”Tapahtui Kokandissa”, 1939) kuvaa neuvostovallan pystyttämistä Uzbekistaniin, ”Pohjolan Auroran” (Severnaja Avrora, 1950) aiheena ei ole revontulet (kuten voisi luulla) vaan brittien Pohjois-Venäjän interventio vuosina 1918–1919. Jälkimmäinen teos sai Stalin-palkinnon vuonna 1951.
ellauri254.html on line 906: Pohjois -Venäjän interventio, joka tunnetaan myös nimellä Pohjois-Venäjän retkikunta , Arkkienkeli-kampanja ja Murmanin lähetys, oli osa liittoutuneiden väliintuloa Venäjän sisällissodassa lokakuun vallankumouksen jälkeen. Interventio johti ulkomaisten joukkojen osallistumiseen Venäjän sisällissotaan valkoisen liikkeen puolella. Liike kukistettiin lopulta, kun taas Britannian johtamat liittoutuneiden joukot vetäytyivät Pohjois-Venäjältä taisteltuaan useita urheita puolustustoimia bolshevikkeja vastaan, kuten Bolshie Ozerkin taistelun. Kampanja kesti maaliskuusta 1918, ensimmäisen maailmansodan viimeisten kuukausien aikana, lokakuuhun 1919.
ellauri254.html on line 987: Kolmannen siirtomaavallan tykistörykmentin kolme tykistöpatteria (61., 62., 63.) tarjosivat tuen tulivoimaa.
ellauri254.html on line 1031: Emigrantteihin Gorgi otti kantaa kärkevästi ja kirjoitti heistä säälimättömiä vieroksunnan ja suuttumuksen sanoja. Se on vihainen kuin rakkikoira. Mitähän tehtiin kuningatar Elisabethin gorgeille sen kuoltua? Vietiinkö vallan saunan taaxe tai piikille? Ihmeellinen juoni - nälkään kuoleva noita! Se johdatti mieleeni Pjotr Kropotkinin, vaikka hän ei kuollutkaan nälkään. Ihmeellistä ja traagista, noita! Maanpakolaisuudessa noidat kuolevat henkiseen nälkään. Prof. Iljin on laatinut raamatun pohjalta Koston uskon. Struve heittää kuperkeikkaa. Pariisiin muuttanut VI. Hodasevitš vakuuttaa julkisessa sanassa olevansa luotettava emigrantti. Ikävää kuin kellarissa hapanneiden suolakurkkujen parissa.
ellauri254.html on line 1041: Gorgin pöydän rummutuksen sävy muuttui moittivaksi, kärsimättömäksi, vihaiseksi kun keskustelu siirtyi Gorkin ikivanhaan viholliseen, poroporvariin, joka oli pessyt kasvonsa nepin myrskyisässä järvessä kuin uudessa Jordanin virrassa. Oletteko huomannut, että tämä herra osoittaa jopa tiettyä sankaruutta? Hän on saanut halun esittää eräänlaista vapahtajan osaa. Hän ei tyydy pelkästään valtaamaan elintilaa, vaan haluaa, että hänen asenteensa tunnustettaisiin pelastukseksi. Tuo herra on päässyt sankaruuden makuun, niin juuri! Mitä vallankumous saakaan aikaan. No oligarkkeja. Huomatkaa tämä huomatkaa...
ellauri254.html on line 1061: Kirjallisuuden tulee olla nykyään vallankumouksellisempaa kuin silloin. On taisteltava, kaunokirjallisuudessa on arvosteltava ankarasti ja jyrkästi tätä todellisuutta.
ellauri256.html on line 58: Muoti alkoi vaihtua vuoden välein vasta teollisen vallankumouxen jälkeen kun äveriäillä porukoilla oli tuottavuuden parannuttua ja kapitaalin kasaannuttua riittävästi ylimääräistä eli lyxiä heittää ihan käyvät vaatteet lumpuixi tai ainakin muodistaa ne joka vuosi. Egyptissä muoti vaihtui dynastioiden välillä. Ensin status näkyi koruista. Köyhillä oli tissit ja genitaalitkin paljaana, rikkaat alkoi piilotella aarteitaan.
ellauri256.html on line 213: Gorki osallistui vuoden 1905 vallan­kumous­yritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, samaan missä Bakunin luki tiilenpäitä 50v aiemmin, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Nää on aika kärkeviä amerikanvastasia peflettejä (olen lukenut niitä Internet Archivesta).
ellauri256.html on line 215: Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri256.html on line 217: Caprilla Gorki pyrki perustamaan Caprin proletaarinen kasvatus -koulun, mitä Lenin vastusti, koska hän epäili Gorkin keskittyvän kulttuuriin vallankumouksen sijaan. Tämän seurauksena Leninin ja Gorkin suhteet viilenivät.
ellauri256.html on line 219: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmi­kuun vallan­kumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väli­aikaisen hallituksen.
ellauri256.html on line 221: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili tai rohkaisi Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri256.html on line 229: Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Ne on aika ankaria amerikkalaisvastaisia peflettejä.
ellauri256.html on line 231: Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja puoliveteisenä kuitenkin.
ellauri256.html on line 233: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väli­aikaisen hallituksen.
ellauri256.html on line 235: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili (tai rohkaisi) Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös muista terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri256.html on line 334: Vladimir Vladimirovitš Majakovski (ven. Влади́мир Влади́мирович Маяко́вский; 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati – 14. huhtikuuta 1930 Moskova) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö. Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut sössöttävä Arvo Turtiainen Kuopiosta, josta Hansan porukoiden kronikoissa oli paljon vittuiluja eri salanimillä.
ellauri256.html on line 344: Vuosina 1915–1919 Majakovski asui Pietarissa ja eli täysin rinnoin mukana lokakuun vallankumouksessa. Hänestä tuli kumouksen johtava runoilija, “kumouksen rumpu” ja tapahtuma oli hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän kirjasi sen tunnelmia moniin teoksiinsa, kuten näytelmään Mysterio Buffo (1918). Sen jälkeen Majakovski muun muassa tekstitti propagandasarjakuvia ja toimi myös aktiivisesti kirjallisissa yhdistyksissä. Ennen kaikkea hän tuolloinkin oli vallankumouksen julistaja ja agitaattori. Näinäkin vuosina hän tuotti paljon kaikenlaista sälää.
ellauri256.html on line 346: Vuosina 1922–1929 Majakovski matkaili runsaasti ulkomailla. Neuvostovaltion kymmenvuotisjuhlaa vuonna 1927 hän julisti runoelmalla Hyvin! (Horosho, 1927), joka edelleen oli täynnä optimismia ja pikkuporvarillisuuden kritiikkiä. Useissa Vladi juuniorin tämän ajan näytelmissä nämä näkemykset olivat kärjekkäimmillään. Kritiikin kärki kohdistui vallankumouksen virheisiin, omanvoitonpyyntiin, keikailuun ja hengettömään virkavaltaisuuteen. Näissä näytelmissä on selvä Nikolai Gogolin pernteen jatkumo.
ellauri256.html on line 350: Siihen viittaa sekin seikka että Tohtori Živagon kirjoittaja Boris Pasternak piti Majakovskia ainoana kirjailijaystävänään. Majakovski ei koskaan harkinnut kommunistipuolueeseen liittymistä, vaikka 1920-luvun alussa lukuisat muut taiteilijaälymystön ja vallankumoussukupolven edustajat näin tekivät. Sensijaan Majakovski teki itsemurhan 1930. Mut kukas tää Brik sitten oli?
ellauri256.html on line 449: Kansalainen rahoitustarkastaja! Anteeksi, että vaivaan teitä. Kiitos... Ei hätää... Odotan... Minulla on teille arkaluontoinen liikeasia: Runoilijan paikasta työelämässä. Puotien ja maa-alueiden omistajien tavoin olen veronalainen ja siitä nyt rangaistaan. Te vaaditte minulta viisisataa puolessa vuodessa ja kaksikymmentäviisi ilmoitusten tekemättä jättämisestä. Työni on mille tahansa työlle sukua. Katsokaa - kuinka paljon menetin, Mitä kuluja on tuotannossani ja kuinka paljon käytetään materiaaliin. Teille tietenkin on tuttu ilmiö "riimi". Sanokaamme, säe päättyy sanaan "isä", sitten rivin päästä tavu toistuu, me laitamme siihin jotakin, vaikka lamzadritsa-tsa. Sanoakseni sen teidän tavallanne, riimi on vexeli.
ellauri256.html on line 453: Ja minua vetää kylmässä ja kuumuudessa. Minä kiirehdin, sotkeutuneena ennakoihin ja lainoihin. Kansalainen, huomioikaa lippupassi! - Runous - kaikki! — ratsastus tuntemattomaan. Runous — samaa kuin radiumin louhinta. Gramma saalista, työvuonna. Häiritsevä yksi sana - tuhansia tonneja sanallista malmia. Mutta näiden sanojen kuin tuhkaxi palamisen kirvely sanan lahoamisen rinnalla - raaka-ainetta. Nämä sanat saavat liikkeelle tuhansixi vuosixi miljoonia sydämiä. Tietysti on erilaisia runoilijoita. Monellako runoilijalla on tää käden keveys! Venyttää taikurina säettä suusta izeltään ja muilta. Mitä sanoa lyyrisestä kastraatista?! Vetää ulkomaisen säkeen ja on iloinen. Tämä on normaalia varkautta ja kavallusta niiden jätteiden joukossa, jotka ovat vallanneet maan. Tänään runoja ja oodeja, suosionosoitusten mölyävä möly, menevät historiaan yleiskustannuksina siitä, mitä on tehty meidän toimestamme - kahden tai kolmen. Puudan, kuten sanotaan, pöytäsuolaa syöt ja sata klupipaperossia, saadaxesi kallisarvoisen sanan ongituxi ihmisen arteesisista syvyyxistä.
ellauri257.html on line 546: Laulaja osallistui eurooppalaiseen jiddishin lehdistöön vuodesta 1916. Vuonna 1919 hän ja hänen vaimonsa Genia menivät Ukrainaan, missä hän löysi töitä The New Times -sanomalehdestä, ja häntä pidettiin yhtenä "Kiovan kirjoittajista". Sitten he muuttivat Moskovaan, missä hän julkaisi artikkeleita ja tarinoita. Kahden raskaan vuoden jälkeen, vuonna 1921, he palasivat Varsovaan. Bolshevismi ei maittanut. Vuonna 1921, kun Abraham Cahan huomasi hänen tarinansa Pearls, Singeristä tuli amerikkalaisen jiddish-sanomalehden The Forward kirjeenvaihtaja. Hänen novellinsa Liuk ilmestyi vuonna 1924, ja se valaisi bolshevikkien vallankumouksen ideologista hämmennystä. Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Teräs ja rauta, vuonna 1927. Vuonna 1934 hän muutti Yhdysvaltoihin kirjoittaakseen The Forwardiin.
ellauri258.html on line 271: Tieteen termipankin mukaan autofiktio on ”omaelämäkerrallisuutta ja fiktiota yhdistelevä laji, jossa kirjailija, kertoja ja päähenkilö ovat samannimisiä, vaikka teos määritteleekin itsensä fiktioksi esimerkiksi kansilehdellään”. Ja kyllähän Kari Hotakaisen Klassikossa kyse on henkilöstä nimeltä Kari Hotakainen – vallankin kun mukana on yli kolmanneksen kirjasta haukkaava 15 vuoden päiväkirjaosuus – mutta toki sangen fiktiivisestä Hotakaisesta. Mutta Hota­kainen tarkentaa autofiktion käsitettä, sillä Klassikossa on oikeasti kyse autoista, nopeista, kauniista, miehekkäistä autoista. Ja lisäksi kirjassa on legendaarinen aloituslause:
ellauri258.html on line 286: Mutta vallankin kirjan alkuosa, jossa asetelmaa rakennellaan, on tarkkaa yhteiskunnallista satiiria parhaimmillaan, juuri sellaista lakonista tykitystä, jossa Hotakainen on maan kärkeä edelleen. Sivuhahmoihinsa Hotakainen on rakentanut erityistä väriä; Arvi Lindin hahmo vallankin on hieno (hän muuten näytteli itseään kirjasta tehdyssä elokuvassa).
ellauri258.html on line 583: Länkkärien ja auktoritaarisempien valtioiden välillä on ero selvä: länkkärit on sazanneet kapitalistiseen räjähtävään kasvuun, josta murusia on pudonnut enenevästi vähäosaisemmillekin apinoille niin että niillä on pysynyt toi Amerikan unelma voimassa tappioasemassakin. Kenties joskus vielä minäkin! Kun kaikilla on banaaneja yllin kyllin, on varaa olla suopea vähäosaisille, ja antaa niille banaanista pahentunut pää tai kuoret ainakin. Tää on toiminut niin hyvin että vallankumouxet on korvautuneet anglosaxeissa vaarattomammalla jalkapallohuliganismilla. Mutta entä nyt, kun maapallon vähävaraisemmat ressukat on taas kansainvaelluxella? Tukholmassa räjähtelee niin taajaan että Norrmalmin mummut eivät saa enää unen päästä kiinni.
ellauri260.html on line 201: Eucken syntyi 5. tammikuuta 1846 Aurichissa, sittemmin Hannoverin kuningaskunnassa (nykyinen Ala-Saksi). Hänen isänsä Ammo Becker Eucken (1792–1851) kuoli hänen ollessaan lapsi, ja hänen äitinsä Ida Maria (1814–1872, os Gittermann) kasvatti hänet. Hän sai koulutuksensa Aurichissa, jossa yksi hänen opettajistaan ​​oli klassinen filologi ja filosofi, suomenruozin oikeakielisyyden isä Ludwig Wilhelm Maximilian (Mikael) Reuter (1803–1881). Hän opiskeli Göttingenin yliopistossa (1863–66), jossa Hermann Lotze oli yksi hänen opettajistaan, ja Berliinin yliopistossa. Jälkimmäisessä paikassa Friedrich Adolf Trendelenburg oli professori, jonka kyseenalaiset eettiset ja eroottiset taipumukset ja filosofian historiallinen käsittely houkuttelivat häntä suuresti. Göttingen vaikutti tuppukylältä kun öizimme siellä matkalla Dresdeniin ja Puolan uuneille. Olis pitänyt yöpyä Erfurtissa, joka on isompi ja jossa Kautsky viilasi Erfurtin programmia. Engels oli tyytymätön Erfurtin programmiin, ja nuiji siitä Kautskya. Minnekäs se vallankumous unohtui? Ja miten niin uskonto on jokaisen oma asia? Sehän on oopiumia!
ellauri260.html on line 223: Rudin tiivistetty maailmanhistoria teoxen Socialism: an analysis alussa on lepertelevästä tyylistään huolimatta pääpiirteissään oikea. 1700-luvulla alkoi teollinen vallankumous jonka siivellä tuli humanismi ja tiedeuskovaisuus ja porvarillinen vallankumous. Kaikki muut vallankumouxet on menneet ennen pitkää perseelleen, mutta kökkäreitä ei mikään näytä pysäyttävän. "Man," says Herder, " has no nobler word to apply to himself than what he himself is: Termitaffe." Rudin kirjan anglosaxinsi Joe McCabe, brittien Timo Airaxinen, ateisti skeptikko ja izeoikeutettu eetikko, mutta silti punastumaton porvari. Timo on tosin Joosea selkeästi läskimpi.
ellauri260.html on line 235: Lassalle kuoli kaxintaistelussa, johon se haastoi erään Helenen isän joka ei halunnut päästää Lassallea naimisiin Helenen kanssa. Helenen isä antoi homman romanialaiselle pajarille, dem rumänischen Bojaren Janko von Racowitza (Iancu Racoviţă), ein Mitglied des Corps Neoborussia-Berlin. Pajari harjoitteli ampumista aamupäivällä ja ampui sitten Lassallea kruununkalleuxiin. Siihen päättyi vallankumouxellisen tie. Wenige Wochen vor seinem Tod hatte Lassalle bereits Bilanz gezogen:
ellauri260.html on line 243: Karl Johann Kautsky (18. lokakuuta 1854 Praha, Itävallan keisarikunta – 17. lokakuuta 1938 Amsterdam, Alankomaat) oli itävaltalais-tšekkiläinen sosiaalidemokratiaa ja marxismia harhaanjohtava teoreetikko. Hän toimitti roskalaatikkoon Karl Marxin kriittisen kansantaloustieteellisen teoksen Pääoman neljännen osan.
ellauri260.html on line 245: Kautsky oli juutalainen. Prahalaissyntyinen Kautsky opiskeli historiaa ja filosofiaa Wienin yliopistossa vuodesta 1874 ja liittyi Itävallan sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen (SDAPÖ) vuonna 1875. Vuodet 1885–1890 hän asui Lontoossa, ystävystyi Friedrich Engelsin kanssa ja toimi tämän yksityissihteerinä. Vuonna 1891 hän laati Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) Erfurtin ohjelman August Bebelin ja Eduard Bernsteinin kanssa.
ellauri260.html on line 249: Lenin kuvasi Karl Kautskyä luopioksi ja tämä puolestaan totesi Leninin johtamien bolševikkien korvanneen tsaarin ajan yksinvallan omalla diktatuurillaan. Periaatteessa Kautsky kuitenkin hyväksyi vallankumouksen ja diktatoriset menettelytavat tietyissä olosuhteissa taktisesti edullisina. Kiisteltäessä proletariaatin elintasosta hän korosti sen suhteellista huonontumista muihin luokkiin verraten, kun muruset lakkasivat rapisemasta rikkaan pöydästä. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Kautsky tuki Gruusian menševikkejä. Hänen asenteellaan oli vaikutusta myös Suomen sosiaalidemokraattien suhtautumiseen Neuvostoliittoa kohtaan, puhumattkaan ruåzalaisista.
ellauri262.html on line 435: Brittisarjan skoudetytöt yhteistuumin korruptoituvat. Ottavat lain omiin käsiinsä. Alla rosvo virkavallan. 2 väärää tekee lopultakin oikean. Aslanin ristinide hyvittää luvattoman nussiretken. Kaikella on hintansa. Se joka on valmis myymään äitinsä ei ole arvollinen parantumaan syövästä. Hyvä vastaus! Oh is it? Well that is all sorted then? Lähes katolinen Clive panee tämän piippunsa ja polttaa tyytyväisenä. Sama on muuten lähes joka skoudesarjan kohokohtana. Se jolla on aseenkanto-oikeus on kaikkivaltias, tuomizee eläviä ja kuolleita, päättää hyvästä pahasta ja rumista. Sillä on valta voima ja kunnia iankaikkisesti aamen.
ellauri264.html on line 58: Kenin setä oli joku kuulu kolumnisti. Se nai balttilaisen varmaan juutalaisen vaimon ja sai 2 tyttöä. Olikohan se Hagitin aatetoveri vaiko vallan siionisti? Kenin amerikankuulu kolumnistisetä oli
ellauri266.html on line 54: Joku harmaapää oli jättänyt Ogelin kontin ilmaishyllyyn 60- ja 70-luvun hirmustuttavia myyntimenestyxiä: Alaston Apina by Desmond Morris (1967) ja Tuomiopäivä by G. Rattray Taylor (1970). Nyt olis hauska kazoa onko näiden järkytysten laineet laimentuneet vai vallan voimaantuneet viimeisen puolen vuosisadan aikana.
ellauri267.html on line 52: EAT! FUCK! KILL! Näistä EAT! ja FUCK! ovat itseisarvoja, KILL! on useimmiten keino saavuttaa 2 ensimmäisestä toinen tai molemmat. Tämä käy selkeästi ilmi iänikuisista poliisisarjoista ja vitun ikävystyttävistä trillereistä sun muista dekkareista: motiivi on harvemmin (vaikka enenevästi kyllä) pelkkä "sarjamurhaaja", enimmäxeen mukana on ainakin (oikein tai väärin kohdistettua) kostonhimoa, raiskausta tai muuta panoa, ja erittäinkin usein myös leikkeleiden hankkimista leivän päällyxexi toisten kustannuxella. Tässä albumissa palataan taas murhan ja muun väkivallan pariin kuin koira oxennuxelle, sillä Emmauxen halpahyllystä löytyi seuraavia asiaa valaisevia teoxia:
ellauri267.html on line 1002: Muf. Ihmiset ovat väkivallan ja epäoikeudenmukaisuuden puolella,

ellauri267.html on line 1339: Disney kattaa monarkian palauttamisen, barokin ajan, Pombalin diktatuurin vuodet, 1700-luvun lopun ja Napoleonin Ranskan hyökkäyksen. Kaikki tämä kerrotaan loistavasti ja silti taloudellisesti. Disneyn kirjoitus virtaa ja sitä on ilo lukea. Tämä on ensimmäinen Portugalin historia, joka on kirjoitettu englanniksi sukupolvessa, ja siinä on otettu huomioon kaikki uudet stipendit Portugalin vuoden 1974 vallankumouksen jälkeen. Disneyn tutkimus on huolellinen runsaiden alaviitteiden ja pitkän bibliografian ansiosta. Hän sisältää kaikki viimeisimpien historioitsijoiden tulkinnat. Tämän historian osa kaksi kattaa Portugalin valtakunnan, ja tämän teoksen katsaus on seuraava. Jos olet kiinnostunut Portugalin tarkasta, tarkasta ja tarkasta historiasta, tämä on kirjasi.
ellauri267.html on line 1382: Don Sebastian oli Portugalin prinssi João Manuelin ja hänen puolisonsa Itävallan Joannan poika. Hän oli Portugalin kuninkaan Juhana III: n ja Itävallan kuningattaren Katariinan pojanpoika. Hän katosi (oletettavasti kuoli taistelussa) Alcácer Quibirin taistelussa Marokon Saadilaisia vastaan. Sebastian I: tä kutsutaan usein halutuksi (portugaliksi "o Desejado") tai Kätketyksi (portugaliksi "O Encoberto"), sillä portugalilaiset kaipasivat hänen paluutaan lopettaakseen Portugalin rappion, joka alkoi hänen kuolemansa jälkeen. Häntä pidetään portugalilaisena esimerkkinä vuoristolegendassa nukkuvasta kuninkaasta, sillä portugalilaisen perinteen mukaan hän palaa sumuisessa aamunkoitteessa Portugalin hädän hetkellä.
ellauri269.html on line 457: Haukotus on Kidan hallitsijan, vanginvartijan, vallan istuin, niinkö helvetti. Se toimii ikuisena vankilana ravintola Kosmoksen vaarallisimmille sieluille ja on yksi vaarallisimmista torneista koko olemassaolossa. Kuten Kita itse, Dominan voima on kudottu Haukotuxen kankaaseen, ja vanginvartijan pahansuopaisuus läpäisee kaiken sen sisällä. Se on paikka vailla toivoa tai (hu-oh) lunastusta. Jokainen loputtomaan kuiluun kohoava kerros on julmempi kuin edellinen kuten Dantella; Haukotuxeen kiipeäminen on nousta syvemmälle epätoivoon. Tornin sisustus uhmaa kaikkea perinteistä logiikkaa: sen käytävät ovat valtavia ja näennäisesti loputtomia, niin pitkälle, että niitä vaeltelemalla voisi viettää ikuisuuden tai ainakin iltakauden ennenkuin isi tulee ovelle vikisemään, ja ne muuttuvat jatkuvasti Vanginvartijan tahdon mukaan. Mitä syvemmälle Torghastiin matkustaa, sitä lähemmäksi pääsee myös itse vanginvartijaa.
ellauri269.html on line 515: Nimet, kuten 'Inaara' ja 'Kaalif' ja 'Idaar' ovat arabialaista alkuperää, ja juutalaiset käyttivät niitä yleisesti muslimivallan alaisina islamin kultakaudella ja nimet, kuten 'Merran' ja 'Meiri' (jotka ovat muunnelmia nimestä Miriam , yksi juutalaisuuden tärkeimmistä profeetoista ja Mooseksen sisar, esim Golda Meir), "Hesekiel" (toinen juutalaisuuden tärkeän profeetan nimi), Joraal (tarkoittaa "Jumala kohottaa" hepreaksi ja Supermanin isän nimi, toinen vahvasti Kahden juutalaisen luoma juutalainen hahmo) ja "Behomat" (alkuperäisellä hepreankielisellä ääntämyksellä Behemoth, Jobin kirjassa mainittu merihirviö).
ellauri270.html on line 52: Drina-joen silta (serbixi На Дрини ћуприја, kroaatiksi Na Drini ćuprija) on jugoslavialaisen Ivo Andrićin vuoden 1945 paras romaani. Se käsittelee islaminuskoisten bosniakkien ja ortodoksisten serbien välisiä suhteita Višegradin kaupungissa nykyisessä Bosnia ja Hertsegovinassa osmanien ja itävaltalaisten vallan alla. Romaanin aikajänne käsittää neljä vuosisataa, ja se sijoittuu višegradilaisen Mehmed Paša Sokolovićin sillan ympärille. Samankaltaiset sillat:
ellauri270.html on line 67: Romaani sai kiistatta vaikutteita hänen väitöskirjastaan: Tippaleivän kierteet Bosniassa Turkin vallan alaisina (Die Entwicklung des geistigen Lebens in Bosnien unter der Einwirgung der turkischen Herrschaft), jota hän puolusti verisesti Grazissa vuonna 1924. Väikkärissä on lähes kaikkien Andrićin tulevaisuuden ideoiden ydin, joka perustuu historialliseen materialismiin, johon hän heräsi sitä kirjoittaessaan. Väitöskirjassaan Ivo Andrić kiinnitti huomionsa Bosnia ja Hertsegovinan kaikkien neljän suuren kansallisyhteisön historialliseen kohtaloon: serbit , kroaatit, turkkilaiset ja juutalaiset. Objektiivisesti, ilman kirjallista mystifikaatiota hää tarkasteli heidän välisiä erityispiirteitä ja suhteita.
ellauri270.html on line 152: Helismaan version rohkeushuippu osui näin: Temme sen sillan, mutta vain siksi, kun tiemme on everstin tie. Hän vanki on ja kuitenkin vallan sai, täällä ei juhli Nippon ei.
ellauri274.html on line 50: Mixei noudatettu Minskin sopimusten 2015 toimenpidepakettia? Koska nähtiin että voitiin saavuttaa enemmän. Aiemmin tänä vuonna Petro Porošenko, Ukrainan ensimmäinen vallankaappauksen jälkeinen presidentti, järkytti kaikkia, kun hän totesi julkisesti (minkä Merkel Taunona sittemmin todisti), ettei Kiovalla eikä länkkäreillä ollut koskaan aikomustakaan noudattaa sitoumuksiaan, jotka se teki allekirjoittaessaan Minskin pöytäkirjat: Valko-Venäjän pääkaupungissa käydyt neuvottelut ja kaikki lupaukset olivat tarkoitettuja yksinkertaisesti ajan hankkimiseksi Ukrainan rakentaessa linnoituksia itäisille alueille ja kouluttaen ja aseistaakseen riittävän vahvaa armeijaa käymään täysipukuista hyökkäyssotaa Venäjän kallellaan olevia Donetskin ja Luganskin alueita vastaan.
ellauri274.html on line 85: 1:17:39 которая исходила от неонацистского режима сложившегося на Украине после переворота 2014 года было принято1:17:39 joka tuli uusnatsihallinnosta, joka vallitsi Ukrainassa vuoden 2014 vallankaappauksen hyväksymisen jälkeen
ellauri274.html on line 166: 1:26:30 поощрение смут и переворотов других странах причем опять же по всему миру на 1:26:30 levottomuuksien ja vallankaappausten kannustaminen muissa maissa ja jälleen ympäri maailmaa
ellauri274.html on line 189: 1:29:01 поддержав переворот 2014 года ведь переворот Кровавый антигосударственный 1:29:01 vuoden 2014 vallankaappauksen tukeminen, koska vallankaappaus on verisen valtion vastainen
ellauri274.html on line 701: 2:26:01 Турции именно народ России основа суверенитета страны источник власти 2:26:01 Turkki on Venäjän kansa, maan suvereniteetin perusta, vallan lähde
ellauri274.html on line 722: 2:28:42 близкий к людям уровня публичной власти от его работы во многом зависит Доверие 2:28:42 lähellä ihmisiä julkisen vallan tasolla, hänen työnsä riippuu suurelta osin Luottamuksesta
ellauri275.html on line 103: Iljan kasvatti vanhempien kuoltua Makrilli-täti. Iliaa pidettiin porvarillisena ja vanhana aristokraattina, joka ei ymmärtänyt vallankumouksellisen ja ateistisen tulevaisuuden tärkeyttä.
ellauri275.html on line 121: Satiirisen proosan mestariteoksessa "Onko hän mies?" kirjailija osoitti vanhan, taantumuksellisen maailman kuolevaisen tuhon. On huomattava, että sana "vallankumous" Gruusian kirjallisuudessa kuultiin ensimmäisen kerran Ilja Chavchavadzen Notes of a Passerby -teoksen sivuilta: "Älkää antako sanan vallankumous pelotella sinua, lukija! Vallankumous on rauhallisen menon alku!"
ellauri275.html on line 124: Ilja Chavchavadze tapasi 1900-luvun alun kuuluisalla artikkelilla "1800-luku". Yhteenvetona menneen vuosisadan suurista saavutuksista hän piti niistä arvokkaimpana ja tärkeimpänä sitä, että ”yhdeksästoista vuosisata julisti omaisuuden ja tulojen epätasaisen jakautumisen ihmisten kesken, kaikenlaisen luokkavallan poistamisen ja mahdollisuuksien mukaan, mikä tahansa luokkaero yhteiskuntajärjestyksen ihanteena." Oliko se nyt puolesta vai vastaan, ottakoon piru selvän.
ellauri275.html on line 212: Ilja Tšavtšavadzen petollinen murha organisoitiin aikana, jolloin mustat reaktiovoimat vallitsivat Venäjän ensimmäisen vallankumouksen tappion jälkeen. 30. elokuuta (12. syyskuuta) 1907 Tbilisistä Saguramoon johtavalla tiellä lähellä Tsipaturin kylää tsaarin salaisen poliisin palkatut tappoivat 70-vuotiaan Ilja Chavchavadzen, joka oli matkalla kesätilalleen, ja haavoitti vaimoaan Olga Tadeozovnaa. Niinhän te sanotte.
ellauri275.html on line 486: Länkkäreiden talouspakotteiden tekniikka on täsmälleen sama konsti kuin Zhingis kaanilla ja muilla mongoleilla tuhat vuotta sitten. Ei ne menneet miehittämään naapureita, kuha razastivat uhkaavasti vähän matkaa sinnepäin ja katkoivat vähän nenäkkäiden naapureiden päitä, ja sitten käskivät loppujen maxaa veroja. Jenkkien vientitavara on tää "demokratia", z. laissez faire pursuit of happiness, joka ei ole muuta kuin rahakkaiden rakenteellinen väkivaltakoneisto. Sillä ostetaan tyhmimpien persupäiden äänet rahavallan puolelle ja sitten hoidellaan vihellellen voitto kotiin kaikkialta pallolta kapitalismin hyvin voidellulla koneella. Pakotteilla saandaan hyödykkeet ihan pilkkahinnalla. Nauretaan koko matka pankkiin.
ellauri275.html on line 565: JAAKKO LASSILA - Rahavallan Reagan
ellauri275.html on line 586: Tasavallan presidentti oli valittu 14 kertaa ennen Loka-Laitisen todistamaa Kekkoslovakian vallankumousta, niistä useimmat tuloxella Kekkonen - Kekkonen - Kekkonen - Kekkonen...
ellauri275.html on line 661: Tampereen konferenssi 1905 oli joulukuussa 1905 Tampereen työväentalolla pidetty Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen ensimmäinen puoluekonferenssi, jonka järjestivät puolueen enemmistöläiset eli bolševikit. Se oli Lontoon (1905) ja Tukholman (1906) puoluekokousten välissä pidetty epävirallinen kokoontuminen, joka muistetaan erityisesti Leninin ja Stalinin ensitapaamisesta. Lenin oli Josipista hukkapätkä, sanoo Konsta, ottamatta selvää faktoista: nimittäin Josip oli täsmälleen samanpituinen kuin Uljanov hattu päässä ja kassi kädessä. Pirkko Hiekkalan pituisia molemmat. Lao Rui on harvaanasutulla mediaanilla. Konferenssin merkittävin päätöslauselma oli päätös aseelliseen kapinaan ryhtymisestä, joka lopulta johti lokakuun vallankumoukseen vuonna 1917.
ellauri275.html on line 666: Puna-armeijan hyökkäys Gruusiaan, myös Neuvostoliiton–Georgian sota, tai Gruusian tapaus oli neuvosto-Venäjän puna-armeijan Georgian demokraattista tasavaltaa vastaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys, joka käytiin 15. helmikuuta – 17. maaliskuuta 1921. Hyökkäyksen tarkoituksena oli kaataa Georgian sosiaalidemokraattisen puolueen menševikkihallitus ja tuoda maahan bolševikkihallinto. Konflikti johtui Neuvosto-Venäjän laajentumispolitiikasta, jonka tavoitteena oli saada takaisin hallintaan ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin saakka Venäjän keisarikuntaan kuuluneet alueet, sekä Venäjälle siirtyneiden gruusialaisten bolševikkien vallankumouspyrkimyksistä. Bolševikeilla ei Gruusiassa ollut tarpeeksi tukea, että he olisivat voineet nousta valtaan ilman länsinaapurin apua.
ellauri275.html on line 671: Neuvostoliiton historioitsijat pitivät Georgian ja Neuvosto-Venäjän välistä konfliktia osana Venäjän sisällissotaa, johon ympärysvallat sekaantuivat. Puna-armeijan hyökkäys oli virallisen neuvostoversion mukaan vastaus avunpyyntöön, joka seurasi Georgian työläisten ja talonpoikien aseellista kapinaa. Käyttäen kontrolliaan koulutuksessa ja mediassa neuvostohallinto loi onnistuneesti kuvan populaarista sosialistisesta vallankumouksesta.
ellauri275.html on line 678: Filipp Maharadzen väitetään olleen osallisena tunnetun georgialaisen julkkixen Ilia Chavchavadzen murhassa vuonna 1907. Vuosina 1919–1920 hän johti bolshevikkiryhmiä, jotka vastustivat itsenäisen Georgian menshevikkihallitusta. Neuvostoliiton Georgian valtauksen jälkeen hänestä tuli Georgian vallankumouskomitean puheenjohtaja helmikuussa 1921 ja sitten hän johti Georgian keskustoimeenpanevaa komiteaa. Vuonna 1922 Makharadze oli sekaantunut Georgian tapaukseen ja vastusti Sergo Ordzhonikidzen Georgiaa koskevia suunnitelmia.
ellauri275.html on line 714: Eipä tainnut tulla Stalin ajatelleexi että vallan turmelema tunnoton ihminen on tuhansia kertoja petomaisempi kuin nälkäänsä mezästävä hyeenakoira tahi leijona. Tai hetkinen, ei petomaisempi vaan kaikkiruokaisempi, kuin sika kaukalolla. Soveltaa lakia mutta vääristellen ja mielivaltaisesti. Kun mokamehiläisiä on parvissa miljoonia, ne ovat sietämättömiä, vaikkei niillä ole pistintä.
ellauri275.html on line 748: