xxx/ellauri087.html on line 434: And tear Pleasures with rough strife, Raiskataan nautintomme raakalaisina, ilomme väkivallalla
xxx/ellauri116.html on line 522: Kiusaamista esiintyy yleisimmin silloin, kun orjilla ja herroilla on huonot välit ja tyytyväisyys herroihin on vähäistä, työ on ikävää, organisaatio on muuttunut, ilmapiiri sallii kiusaamisen ja orjien välit ovat huonot. Hierarkinen valtarakenne ja autoritäärinen johtaminen altistavat häirinnälle. Kiusaamista on eniten julkisella sektorilla, sexuaalista häirintää elokuva-alalla ja puolustusvoimissa. Se on väkivaltaa, ja väkivalta on lisäväkivallalla rangaistava teko. Tulehduxen alkusyy on yleensä narsistinen pomo.
xxx/ellauri128.html on line 215: Joku Joseph Müller kirjoittaa kuulemma Nordisk familjebokissa, jonka Jönsy sai Tutun kirjastosta, kun en ize viizinyt: "Mutta se ansio hänellä on, että hän aikana, jolloin pilkka ja iva, itsekkyys ja epäusko olivat vallalla kaikkialla, rohkeni muistuttaa ihmisiä heidän moraalisista velvollisuuksistaan ja vaatia heitä kunnioittamaan kaikkia uskonnollisia vakaumuksia." Kuulostaa posetiivarilta. Ainoa häneltä painettuna ilmestynyt teos (1746) sisältää laajahkon kirjoitelman Introduction à la connaissance de l'esprit humain sekä pienempiä, kuten Réflexions sur divers sujets, Conseils à un jeune homme, Méditation sur la foi ja Paradoxes mêlés de réflexions et de maximes.
xxx/ellauri128.html on line 440: Alexandre Mercereau (22. lokakuuta 1884, Pariisi - 1945) oli ranskalainen symbolistirunoilija ja kriitikko, joka liittyi Unanimismiin ja Abbaye de Créteiliin.Hän perusti Villa Médicis Libren, joka auttoi köyhtyneitä taiteilijoita ja toimi hyväntekeväisyyteen perustuvana rikollisten teini-ikäisten kunnostustöinä. Unanimismi (ransk. unanimisme < unanime = yximielinen) on 1900-luvun alkupuolen kirjallisuuden suuntaus, joka pyrki saamaan ihmiskuvaukseen kollektiivisen yhteisyyden tunnelman. Suuntaus oli vallalla erityisesti Ranskassa, jossa sitä pyrkivät toteuttamaan esimerkiksi Jules Romains teoksellaan Les Hommes de bonne volonté ja Georges Duhamel. .. Max Rothin näköinen.
xxx/ellauri129.html on line 401: Arvosteluun kirjailija vastaa usein väkivallalla tai uhkauksilla ja solvauksilla. Hän voi väittää muiden lavastaneen hänet syylliseksi tai teeskentelee menettäneensä muistinsa teoistaan. Muutenkin heikkoa käytöksensäätelyä alentaa alkoholin vaikutus.
xxx/ellauri174.html on line 203: Toivottavasti, eikö? että Anderson osasi urhoollisena ja palavana ritarina käyttää hyväkseen ne tunteet, jotka Destiny oli juuri tarjonnut hänelle niin lempeällä väkivallalla.
xxx/ellauri235.html on line 714: Sailing with supreme dominion Purjehtia nyt ylivallalla
xxx/ellauri252.html on line 581: Hyvin ikävystyttävästi Maj marssittaa aiempien Beck kirjojen henkilöitä kameoimaan hengettömissä loppupeleissä. Benny Skacke ampui terroristilta suun tukkoon isolla luotipyssyllä. 1975 päättyneen 10 vuoden aikana väkivaltaisuus oli levinnyt kuin lumivyöry yli koko länsimaailman. Ja se vaan lisääntyy. Vika on muun muassa Sjöwallin ja Wahlöön, jotka honasivat 1.ten joukossa että väkivallalla voi tienata kahmaloittain kruunuja. He olivat aikansa klassikoita. Niitä myytiin 7M kappaletta ja niistä on tehty ja tehdään edelleen sekä elokuva- että TV versioita. X niikö Marx. Ei se sana enää mahdu ristikkoon. Sjöwall Wahlöön kouluarvosana: IG. Inte god.
xxx/ellauri280.html on line 61: "Paratiisi kääntää ylösalaisin vallalla olevan mustavalkoisen käsityxen kolonialismista ja tekee siitä vastamulkoista." Quantara.de
xxx/ellauri306.html on line 103: Alla on joitakin yleisesti vallalla olevia uskomuksia itsekkyyttä koskien.
xxx/ellauri306.html on line 608: Kulttuurierot ovat suuria. Olen usein riidellyt ihmisten kanssa jenkeissä, koska heillä ei ole samaa mielipidettä. Minulle on kerrottu, että olen väärässä ja jos en pidä siitä, minun pitäisi mennä kotiin, joten arvatkaa mitä? Minä olen menossa. Asekulttuuri on vain naurettavaa ja pelottavaa. Yhtään lasta ei saa pakottaa koulun lukitusharjoituksiin siltä varalta, että ampuja päättää tulla sisään esimerkiksi ampumaan koulua. Silti suuri enemmistö väestöstä ajattelee, että aseet pysäyttävät aseet. Taistele väkivaltaa väkivallalla.
xxx/ellauri319.html on line 721: Jopa joulun hyväntekeväisyys oli kaikkea muuta kuin viatonta. Lahjoja, tämä kauden tunnusmerkkiä, annettiin harvoin vapaasti, vaan niitä vaadittiin ilkivallalla tai väkivallalla.
xxx/ellauri357.html on line 188: Enneadilla tarkoitetaan muinaisen Egyptin jumalryhmää. Nimitys tulee kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa yhdeksää. Muinaisegyptiläiset käyttivät jumalryhmästä nimeä Pesed-jet. Jumalryhmässä saattoi nimestä huolimatta olla joko enemmän tai vähemmän kuin yhdeksän jumalaa plus maalivahti. Jokaisella tärkeällä uskonnollisella keskuksella oli oma enneadinsa. Yksi kuuluisimmista enneadeista on Heliopoliin kaupungissa (muinaisegyptinkieliseltä nimeltään Iunu) vallalla ollut jumalyhdeksikkö. Siihen kuuluivat luolajumala Atum, hänen poikansa Shoe ja tyttärensä Tefnut, Shun ja Tefnutin avioliitosta syntynyt poika Geb ja tytär Nut sekä Gebin ja Nutin avioliitosta syntyneet kaksi poikaa Osiris ja Seth ja kaksi tytärtä Isis ja Neftys. Osirixen ja Isixen nimeen, olet kana!
xxx/ellauri363.html on line 312: 1700-luvun lääketiede saneli, että hulluus ryösti yksilöltä häpeän, tunteen ja järjen siinä määrin, että hänen kokemallaan sanallisella tai fyysisellä väkivallalla ei varmastikaan voi olla pysyvää vaikutusta. Sisäänpääsystä veloittaminen ja lahjoitusten vastaanottaminen oli myös tuottoisaa, sillä sairaalalle kertyi jopa 450 puntaa vuodessa, kun taas henkilökunta lisäsi palkkojaan lahjuksilla yksityisistä matkoista sekä pääsystä soluihin ja osastoihin. Mainiota anglosaximeininkiä!
xxx/ellauri376.html on line 398: Gribojedov ynnä hänen seurassaan olleet muut vääräuskoiset venäläiset murhattiin 11. helmikuuta 1829 Teheranissa sellaisella väkivallalla että Gribojedovin ruumis tunnistettiin vain aiemmin vammautuneesta kädestä. Griboyedovilta irrotti pään muuan kebabmyyjä kojun koristuxexi. Ruumis heitettiin johkin paskakasaan.
xxx/ellauri388.html on line 285: Tässä ei oikeastaan voisi puhua mistään yhtenäisestä ihanteesta eli elämänohjeesta, koska "kaunokirjallisuus" on jokaisen itsekohtainen käsite, joka riippuu siitä, mitä kirjoja kukin on lukenut. Yleensä voinee sanoa, ettei romaanien sankarit selvittele elämänohjeita, vaan uskovat niihin, jotka ovat yleisössä vallalla ja "rakkaus" vaan synnyttää erilaisia draamallisia tai psykoloogisia sattumia, joutuessaan ristiriitaan kylmän, vaativan yleisen mielipiteen kanssa.
xxx/ellauri388.html on line 315: Uskonnolliselta kannalta siis arvostellaan jotakin asiaa silloin kuin sitä arvostellaan välittömässä yhteydessä kysymyksen kanssa: mikä on minun elämäni tarkoitus. Se ei voi mitenkään olla lisääntyä ja täyttää maa. Niinkuin ei ole maailmassa vallalla yksi ainoa käsitys siitä mitä elämä on, niin ei ole uskontojakaan ainoastaan yksi, vaikka kaikki ihmiset tietävät, että ainoastaan yksi käsitys elämästä täytyisi olla totuuden kanssa yhtäpitävä, nimittäin meikäläisten pitämä.
xxx/ellauri388.html on line 560: Ihminen voi elämää katsella kahdella tapaa. Joko hän tuntee elämänsä siksi ajanjaksoksi, joka kuluu alkaen hänen ruumiillisesta syntymisestänsä hänen ruumiilliseen kuolemaansa. Taikka tuntee hän elämänsä riippumattomaksi tästä lyhyestä ajanjaksosta, käsittää olevansa ajassa ainoastaan jotakin erityistä tehtävää varten ja pitää itseänsä muuten iankaikkisuuden, ajattomuuden eli hengen lapsena. Nämät kaksi katsantotapaa ilmaisevat eri uskoja. Sillä uskohan ei ole mitään muuta kuin se, mitä ihminen uskoo elämän olevan. Jos joskus tuleekin ajatelleeksi iankaikkisuutta ja "mitä tulee tämän elämän jälkeen", — jos vaikka on vakuutettu siitä, että "löytyy elämää kuonpuoleisessakin, ja siellä kämmenten karvoitusta kazotaan",— niin ei se vielä läheskään merkitse, että uskoo iankaikkisuuteen. Sillä iankaikkisuuteen uskoo vasta silloin kuin uskoo, että iankaikkisuus määrää minun tehtäväni nykyisessä elämässä. Voipi ajatella iankaikkisuutta, voipi saarnata siitä ja kuitenkin teossa näyttää pitävänsä tehtävänään personallisten tarkoitusten saavuttamista tässä ajallisessa elämässä, eli siis ei uskovansa iankaikkisuuteen. Jos on vallalla toinen näistä uskoista, niin se synnyttää erilaista toimintaa ihmisen puolelta, kuin jos hänessä on vallalla toinen. Uskoessa elämän alun ja lopun olevan näkyvissä ihminen tietysti rupee itsellensä puuhaamaan tätä hänen personallista oloaan niin tyydyttäväksi, mukavaksi ja turvatuksi kuin mahdollista. Personallista elämää tarkoittavat silloin sekä hänen tulevaisuuden haaveensa että jokapäiväiset tehtävänsä. Mutta käsittäessä elämää ikuisuuden kannalta ihminen hakee ennen kaikkea tehtävää ikuisuudelta, eikä rupea tätä lyhyttä elämänjaksoa varten rakentamaan jotakin erikoista itselleen eikä täkäläiselle tulevaisuudelleen. Tämän aikaa voi olla vaikka aidanvizaxena pyykkipoika pippelissä, kuha loppuaika menee yläpilvessä.
55