ellauri008.html on line 1773: On hauska tappa valistuksen toinen vanha pieru.
ellauri045.html on line 763: Lillrank aloittaa esittelemällä McCloskeyn kuvauksen porvaristosta, sen historiasta, rakenteesta ja luonteesta. Porvaristoa tarkastellaan hyveisiin perustuvan teorian pohjalta. Porvariston päähyveeksi teoria nimeää harkitsevuuden, johon liittyy oma etu mutta myös muita hyveitä kuten usko, toivo ja rohkeus. Näistä koostuu taito olla hyvä liikemies. Porvariston hyveiden merkitys McCloskeyn teorialle on keskeinen, sillä sen mukaan niiden yhdistyminen valistuksen ihanteisiin loi pohjan kapitalismin synnylle.
ellauri045.html on line 767: Porvaristo on kokenut myös vastustusta. McCloskeyhin nojautuva Lillrank näkee hyökkäyksen valistuksen arvoja ja porvarillisia hyveitä kohtaan tulleen kahdesta suunnasta, marxistisesta vasemmistosta sekä romantiikan ja nationalismin oikeistosta. Syytteinä ovat olleet muun muassa epätasa-arvon tuottaminen ja ahneus.
ellauri062.html on line 982: Esimerkkinä valistuksen yliannostelun uhreista mainittakoon kaikkialta maailmasta tavattavat kaikenrotuiset tytöt, jotka nyt (2010) kuin yhdestä käskystä ovat alkaneet pukeutua farmareihin ja t-paitoihin, jotka jättävät navan sekä puolet pakaroista paljaiksi. Se on hyvin häirizevää.
ellauri063.html on line 235: Uushumanismi on eräs kasvatusfilosofinen suuntaus. Se oli syntynyt 1800-luvulla reaktiona valistuksen utilitarismille. Uushumanistit näkivät koulutuksen tehtäväksi älyn ja ajattelun koulimisen sekä henkisten kykyjen kehittämisen ja jalostamisen. Suuntauksen kannattajat uskoivat, että ihmismieli jakautui "sielunkykyihin", älyyn, tahtoon ja tunteeseen. Opetuksen tuli kehittää erityisesti ensin mainittua. Keskeisintä oli perustan luominen tieteelliselle ajattelulle.
ellauri077.html on line 764: Näitä ortodoxisia veljexiä ei pie sotkea Bart Niebuhriin eilliseltä vuosisadalta. Barthold Georg Niebuhr (27. elokuuta 1776 – 2. tammikuuta 1831) oli tanskalais-saksalainen valtiomies, pankkiiri ja historioitsija, josta tuli Saksan johtava antiikin Rooman historioitsija ja nykyaikaisen tieteellisen historiografian perustaja . Vuoteen 1810 mennessä Niebuhr inspiroi saksalaista isänmaallisuutta Berliinin yliopiston opiskelijoissa analysoimalla Rooman taloutta ja hallintoa. Niebuhr oli romantiikan johtaja ja Jenan tappion jälkeen syntyneen saksalaisen kansallishengen symboli . Mutta hän oli myös syvästi juurtunut valistuksen aikakauden klassiseen henkeen älyllisissä olettamuksissaan, filologisen analyysin käytössä ja historian yleisten ja erityisten ilmiöiden korostamisessa.
ellauri142.html on line 1020: Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo.
ellauri151.html on line 383: Johann Georg Hamann (27. elokuuta 1730 Königsberg - 21. kesäkuuta 1788 Münster) oli saksalainen valitusfilosofi ja valistuksen vastustaja, ja saksalaisen valistuksen ja "Sturm und Drang" -liikkeen keskeisiä nimiä. Hän oli filosofi Immanuel Kantin ystävä ja tämän tavoin lähtöjään pietistinen protestantti. Hän oli myös luutunsoittaja, joka oli opiskellut tätä soitinta tuolloin Königsbergissä vaikuttaneen ukrainalaisen virtuoosin Timofey Belogradskyn opastuksella. Soiton avulla hän vastusti luutuneita näkemyxiä.
ellauri151.html on line 385: Hamannin epäluottamus järkeen ja valistukseen johti hänet johtopäätökseen, jonka mukaan usko Jumalaan oli ainoa ratkaisu filosofian kiusallisiin ongelmiin. Hamann sai paljon vaikutteita David Humen kirjoituksista. Hänet muistetaan siitä, että hän käytti kuvaa Sokrateesta, joka väitti ettei tiedä mitään, teoksessaan Socratic Memorabilia, jossa hän arvosteli valistuksen riippuvuutta ihmisjärjestä.
ellauri204.html on line 654: Rantaman mielestä subjektiivisen mielipiteen sijaan pitäisi enemmän puhua siitä, miten taide on kytköksissä elämään ja olemisen ehtoihin ja Sanoma Oy: n konstituoimasn yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Parhaimmillaan kritiikki hänen mielestään onnistuu tässä todella hyvin rintarinnan teosten arvottamisen kanssa. Voidaan, ja pitääkin puhua estetiikasta, mutta ei nykytaide palaudu valistuksen ajan tarkkoihin muotosääntöihin, Rantama tarkkanäköisesti tähdentää opiskeluajan ulkomuistista.
ellauri308.html on line 447: Dugin hyödyntää ranskalaisilta filosofeilta kuten Michel Foucault’lta ja Jean-François Lyotardilta peräisin olevaa valistuksen “suurten kertomusten” kritiikkiä. Sen avulla voidaan horjuttaa liberalismin itsestään kertomaa tarinaa, jonka mukaan liberaali demokratia on historian universaali päätepiste, johon kaikki kehitys on tähdännyt. Dugin viittaa erityisesti amerikkalaisfilosofi Francis Fukuyaman ajatukseen liberaalista demokratiasta “historian loppuna”.
ellauri362.html on line 318: Maailma on nykyään kovin hankala paikka elää, Joel Haahtela miettii. Esimerkiksi sielu, jonka avulla ihminen voi Jumalan yhteyden löytää, on valistuksen ja materialismin myötä lähes kadonnut käsistä. ”Suosittu israelilainen kirjailija ja historioitsija Yuval Noah Harari perustelee, ettei sielua voi olla olemassa, koska se ei sovi evoluutioteoriaan, jossa kaiken olemassa olevan voi todentaa, jakaa pienempiin ja muuttuviin osiin.” Tääkö jätkä on luonnontieteilijä? Epäilee jopa darwinismia. Ihmiselle tällainen umpimaterialistinen maailma on Haahtelasta raskas ja lohduton, täynnä virzakiviä, divertikkeleitä ja umpisuolia.
ellauri432.html on line 146: Herodotoksen ajan kaupunkivaltioissa vapaat miehet saivat äänestää, mutta naiset, orjat ja vieraspaikkakuntalaiset olivat vailla oikeuksia. Antiikista innoituksen saaneita järjestelmiä luotiin renessanssin ja valistuksen jälkimainingeissa myös Britanniassa ja Ranskassa. Valtaa jaettiin, mutta ei kaikille. Pisimmälle demokratiaihanne vietiin Yhdysvalloissa, jonne vuonna 1776 perustettiin valtio ilman kuningasta ja valtionuskontoa. Se oli äärimmäisen radikaali ajatus. Orjista ei silti luovuttu, eikä naisillakaan ollut asiaa vaaliuurnille.
xxx/ellauri056.html on line 452: Friedrich Heinrich Jacobi 1743 –1819 oli luisevan näköinen jämäkkäleukainen länsisaksalainen filosofi, joka kehitti termin 'nihilismi' ja esitti sen olevan perussyy valistuksen ja kantilaisuuden epäonnistumiseen. Spekulatiivisen järjenkäytön sijaan hän puhui uskon ja ilmoituksen puolesta. Ei tykännyt briteistä eikä moosexenuskoisista. Syntyi tietysti Düsseldorfissa ja tottakai kuoli Münchenissä.
xxx/ellauri056.html on line 526: Moses Mendelssohn oli tunnetun säveltäjän Felix Mendelssohnin isoisä. Moses Mendelssohn (6. syyskuuta 1729 Dessau – 4. tammikuuta 1786 Berliini) oli saksalainen juutalainen filosofi. Hän oli 1700-luvun merkittävimpiä juutalaisia ja hänen voidaan katsoa synnyttäneen euroopan juutalaisen valistuksen, haskalahin. Hänen tärkein juutalaisuutta käsittelevä teoksensa Jerusalem, eli uskonnollisesta vallasta ja juutalaisuudesta julkaistiin vuonna 1783. Jotkut juutalaiset ovat pitäneet Mendelssohnia kolmantena Mooseksena, jonka kautta juutalaisille on avautunut uusi suunta historiassa, raamatullisen Mooseksen ja keskiajalla vaikuttaneen Moses Maimonideen jälkeen. Toiset taas ovat nähneet hänet juutalaisten oman identiteetin ja perinteisen juutalaisuuden tuhoutumisen alullepanijana. Kaikkia ei voi miellyttää. Sen rouva oli Fromet Guggenheim.
xxx/ellauri129.html on line 719: Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni ( 18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux´ta, Ranska - 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranska) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija. Hän oli koulutukseltaan juristi, mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen. Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat Persialaisia kirjeitä (1721) ja De l´Esprit des Lois (1748, Lakien henki, ei suom.), jota pidetään hänen pääteoksenaan. Siinä puisevan näköinen Calle vallan kehitti kolmijako-oppia.
xxx/ellauri165.html on line 77: Ranskalaisen valistuksen aika toi tullessaan useita fi losofeja ja kirjailijoita,
xxx/ellauri167.html on line 422: Illuminati (latinaa, 'valaistuneet'; suomessa yksittäisestä jäsenestä illuminati) oli Baijerissa jesuiittaoppineen Adam Weishauptin vuonna 1776 perustama salaseura. Sen tavoite oli korostaa järkeä ihmisten ajattelussa sekä vähentää kirkon ja valtion valtaa. Illuminatin perustaminen osui Amerikan kapinan, valistuksen ja tieteellisen vallankumouksen aikaan.
xxx/ellauri259.html on line 195: "Humanismi on rikas, monipolvinen ja joskus riitaisakin ajatteluperinne, jonka keskeiset arvot murtoluvuixi jakamattomasta ihmisarvosta, ylimääräisen sorron ja turhan kärsimyksen vastustamisesta, sivistyksen ja valistuksen tärkeydestä, vapaudesta (no tulihan se sieltä) ja uskosta (tämä vielä) ihmisen täydellistymiseen muun luomakunnan kustannuxella toivottavasti patistavat ihmiskuntaa jatkossakin kohti parempia aikoja, uusia nousukausia." Rukoilkaamme. Haluatteko päivän lehden? Herlinin Sanomat? Ai mixi ette? Tää olis ilmanen.
xxx/ellauri296.html on line 613: Vaikka hänen työnsä sai aika heikon vastaanoton pian hänen kuolemansa jälkeen, uudempi tutkimus on kiinnittänyt huomiota Cassirerin rooliin valistuksen aikakauden moralisoinnin ja oikeistolaisen idealismin jyrkkänä puolustajana ja talousliberaalin demokratian edistäjänä aikana, jolloin fasismin nousu oli saanut tällaisen kannatuksen epämuodikkaaxi. Kampaus oli sillä kylä kanssa aika lääst siisön. Kansainvälisessä juutalaisyhteisössä Cassirerin työ on lisäksi nähty osana pitkäveteistä juutalaisen filosofian ajatteluperinnettä.
xxx/ellauri356.html on line 628: Luovun enemmistä Hölderlinin lainauksista vaikka sormet syyhyisivät, mutta hänen tekstiensä moniäänisyys seuraa minua aina. Ja sanon, että runoilijan Miksi (2 P:tä isoilla kirjaimilla) on kahden vuosisadan ajan väistynyt kirjoittamisen Miten (yleisessä merkityksessä, jonka nykyaika antaa sen kaikissa taiteissa): veneitä juovuksissa, aistien häiriintyminen, merkityksen ja järjettömyyden valaiseminen. Runollinen kirjoittaminen ei anna meille mitään perustaa, se vain herättää meidät rakentamaan uudelleen perustan, mukaan lukien valistuksen ja ihmisoikeuksien perusta. Se paljastaa meille sisäisten kokemusten multiversumeita (kuten kosmologit sanovat), joita se uudistaa loputtomasti. Joten, ihmisoikeuksien tehokkuus, joka johtaa singulariteettien kukoistukseen ja uskontojen yhteentörmäyksen lisäksi, olisiko runollinen kirjoittaminen jaettavien singulaariteettien kieli? Se on vetoni. On siis meidän tehtävämme ymmärtää paremmin runouden psykososiaalista dynamiikkaa ja ennen kaikkea rohkaista sen leviämistä modernin, erityisesti digitaalisen, tarjoamissa monissa muodoissa. Siitä tulee rohkea ja pitkäaikainen sitoumus. Mutta jos emme pysty siihen, transhumanismi on vain työkalu ihmislajin trivialisointiin ja automatisointiin.
xxx/ellauri442.html on line 473: Tunnetuimmassa teoksessaan After Virtue hän torjuu valistuksen ajattelijoiden (Cuntin ym) yrityksen päätellä teleologiasta riippumaton universaali rationaalinen moraali, jonka epäonnistuminen johti siihen, että seuraajat, nimittäin Friedrich Nietzsche, Jean-Paul Sartre ja Charles Stevenson, hylkäsivät moraalisen rationaalisuuden kokonaan. Hän korostaa, kuinka tämä järjen ylilyönti johti siihen, että Nietzsche kielsi täysin moraalisen rationaalisuuden mahdollisuuden.
xxx/ellauri442.html on line 494: Like Sartre, kaljuhead Foucault developed interviews brilliantly as a work of art. "But couldn’t everyone’s life become a work of art? Why should the lamp or the house be an art object, but not our life?" Foucault tunnetaan ennen kaikkea tietoa, valtaa ja itsetyydytystekniikoita koskevasta ajattelustaan. Foucault’n ajattelu nousi ranskalaisen tieteenhistorian ja filosofian perinteestä ja sairaasta kiinnostuksesta tiettyjä perinteisen filosofian vieroksumia ilmiöitä, kuten hulluutta, sairautta, laittomuutta ja seksuaalisuutta kohtaan. Jürgen Habermas arvosteli Foucault’ta valistuksen perinteen hylkäämisestä. Foucault kuoli Pariisissa HIV/aidsin komplikaatioihin. Michel ei ole sukua fyysikko Léon Foucault'lle vaikka heiluroikin ahkerasti homobaareissa näyttämässä vaijeritemppua.
23