Arkajalkoja vaanii hirmujen vakiomäärä:

ellauri004.html on line 1347: Oli mikä oli, Uulof tulee sanoneeksi fataalisen pointin, jonka merkille on panneet fyysikot, ja joka on oleva maailmanlopun syy. Se on just tämä: onni ei ole onnea, jollei se kohta ole tätäkin, siis tätä nykyistäkin suurempi. Fyysikoiden kielellä: onni on differentiaali, erotus kahden onnentilan välillä. Niinkauan kuin se on positiivinen, ollaan onnellisia; jos se on negatiivinen, onnettomia; jos vakio, blääh, TYYLSÄÄÄ. Tän huomaa myös Dantesta, se koittaa paisutella autuuksia koko aika yhä enemmän, mut Paratiisissa on silti vitun ikävää.
ellauri011.html on line 333: Kommervenkit maagin on vakiot aina,

ellauri011.html on line 1009: Juonessa on tietysti myös mukana kanin vakioteema tai märkä uni, keski-ikäisen varakkaan miehen ja nuoren neitsykäisen välinen mendelöinti. Tässä tuotantokaudessa ei tosin näytetä ize panoa.
ellauri026.html on line 405: Sääntöjä kyllä piisaa ja seremonioita. joillakin on kaloja, toisilla rukouksia tynnyreittäin; joillakuilla paastoja, joiden välit ne syö kuin viimeistä päivää. Yxillä on vakio-ohjelmaa enemmän kuin mahtuu seizemään rahtilaivaan. Joku ei ole koskenut penniinkään 60 vuoteen, paizi hanskat kädessä, yks ei peseydy eikä vaihda vaatteita, joku on ollut kiinni pylväässä kymmeniä vuosia, toinen on jatkuvasta veisauxesta käheenä. Jeesus ihmettelee: onx nää jotain uuden lajin juutalaisia? Oli puhe vaan uskosta ja laupeudesta, mitä toimittaa tää pelleily? (KAA)
ellauri032.html on line 198: Peliteoreettisesti liikutaan kyllä aika hyllyvällä pohjalla. Mitä jos autuuden todennäköisyys on nolla, tai jos se suppenee kohti nollaa keston funktiona suht noppelaan? Jos autuuden hyöty ei olekaan vakio per ikuisuuden päivä? Muutaman miljoonan vuoden kuluttua iskee grand ennui, ja hyöty painuu sen jälkeen pakkaselle? Taitaa olla aika riskaabeli sijoitus sittenkin. Ei paska punniten parane edes Pascalin puntarilla.
ellauri047.html on line 985: Merkantilismi eli merkantiilijärjestelmä oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase, eli viennin oli oltava tuontia suurempi. Tämä saavutettiin monopoleilla, tulleilla ja kauppakielloilla, jotka estävät merkantilismin mielestä haitallista kilpailua. Lisäksi pyrittiin voimakkaasti edistämään teollisuutta, erityisesti tuonnin korvaamiseksi kotimaisella tuotannolla. Merkantilismin taustalla oli käsitys, jonka mukaan maailman varallisuus (ennen kaikkea jalometallivarat) on vakio, ja jokainen itseään kunnioittava valtio pyrkii haalimaan siitä itselleen mahdollisimman suuren osan.
ellauri047.html on line 987: No voi helvatti! Täähän oli tärkeää! Maailman varallisuus ON vakio, tai oikeastaan se on vähenemään päin! Mitä helvettiä talousstooget yhä ajaa tota hullu mies syö enemmän kuin tienaa kasvupaskanjauhantaa! Komento takaisin!
ellauri047.html on line 996: Tällänen kotoistaminen on sitä samaa fasistista yhdenmukaistusta kuin univormut ja siniristilippumme, termiittipesätouhua. Kun kaikki silakat näyttävät samalta, niitä on helpompi massakäsitellä ja massatuhota. Ei suosi diversiteeettiä, mutta diversiteettihän on luonnon hätäratkaisu, kun ympäristö heittää sezuuria. Kun olot on vakiot, on syytä vakioida fenotyyppiä. Niinkuin kirvat, jotka lisääntyvät suvuttomasti, paizi kun on muutospainetta.
ellauri058.html on line 218: Pystyynnostettu sika Jari Pervo (1959- toistaisexi), author of Ploiri, suoritti siviilipalveluksen vankeinhoidon koulutuskeskuksessa. Hän opiskeli kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1983. Tervo työskenteli Ilta-Sanomien toimittajana vuoteen 1995, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Toimittamaan omia Ilta-Puluja. Kirjojensa lisäksi Tervo on kirjoittanut kolumneja muun muassa Ilta-Sanomiin ja Ylen sivuille. Vuodesta 1998 hän on toiminut Uutisvuoto-viihdeohjelman vakiojäsenenä.
ellauri058.html on line 284: Hotakainen on yksi Pitääkö olla huolissaan? -ohjelman vakiopanelisteista. Pitääkö olla huolissaan? Yllättynyt ei ainakaan. Se on 29. syyskuuta 2016 MTV3-kanavalla alkanut paneelishow, jossa käsitellään suomalaisten ihmisten huolenaiheita. Ohjelman juontajana toimii Jenni Pääskysaari ja vakiopanelisteina toimivat Miika Nousiainen, Kari Kotivalo ja Tuomas Kyrö. Kahdeksannella kaudella Nousiainen ei ollut kaikissa kuvauksissa, häntä paikkasi Pirjo Heikkilä. (Ällistyttävää. Kiinnos! Kuka on Miika Nousiainen? Kuka on Pirjo Laskiainen?)
ellauri071.html on line 243: Tuli mieleen että onko omavoimaisen raketin rata sittenkään paraabeli, jos sen nopeus ei ole vakio? Vai saavuttaako roketti vakionopeuden niin nopeasti ettei tätä tarvi ottaa huomioon? No näyttää siltä että suurimman osan lentoa se seuraa ballistista rataa eli paraabelia, mutta alussa työntövoima jyrkentää sitä ja lopussa ilmanvastus. Koska maapallo on pyöreä, koko rata muistutta vähän avattua hiuspinniä.
ellauri072.html on line 402: Kuvio näyttää lasten lukumäärän ja onnellisuuden välisen yhteyden suhteessa lapsettomiin eri ikäryhmissä. Kuvion estimaatit on laskettu World Values Surveyn vuodet 1981–2005 ja 86 maata kattavasta 201 988 hengen aineistosta. Lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteyttä estimoitaessa olemme vakioineet sukupuolen, suhteellisten tulojen, sosioekonomisen aseman, siviilisäädyn ja maiden ja vuosien erilaisten onnellisuustasojen mahdollisen vaikutuksen pois yhtälöstä.
ellauri073.html on line 408: Olen vit- tarkoitan whittler, sanoi myyntimiesmäinen väkäleuka noitaämmä skottityttöpiirretyssä. Vaimoni on noita-sarjan vakiovieraana esiintyi Samanthan äiti Endora (Agnes Moorehead), joka paheksuu tyttärensä avioliittoa "kuolevaisen" kanssa. Vierailulla kävi usein myös muita Samanthan sukulaisnoitia ja velhoja, mm. ovennuppeja keräilevä täti Clara ja "käytännön piloja" (sic) harrastava setä Arthur. Stephensit saavat toisella tuotantokaudella tyttären, Tabathan, joka on perinyt äitinsä noitavoimat. Myöhemmin he saivat myös pojan, Adamin joka vaikuttaa isänsä tapaan olevan kuolevainen.
ellauri102.html on line 393: Solidaarisuudet muuttuvat kun apinoilla ei ole enää vakioxia. X-sukupolvesta 2/3 allekirjoitti väittämän: mun pitää ottaa kaikki mitä voin tässä maailmassa koska kukaan ei anna mulle mitään.
ellauri110.html on line 971: Kylvyssä istuessaan Hemingwau luki lehestä että se oli kuollut. Säikähti niin että paransi tapansa. Tai no joitakuita niistä. Vanhus ja meri-vanhus vei Heminwauta merelle. Kysyi mitä tulee evääxi. Hei juu ja rommia pullo, oli vakiovastaus. Vessanseinään Pappa merkizi tukkimiehen kirjanpidolla montako rommia oli kulauttanut. Tästä taisinkin jo mainita, vai mainizinko jo? Loppu oli traaginen, vaiko koominen? mies ampui izensä. Elukat nauroivat ja taputtivat karvaisia eturaajojaan. Rahalla ei ole sielua, muttei ole apinallakaan.
ellauri118.html on line 611: Veijari-näytelmässä Aphra Behn kuvaa itselleen tuttua hovimiesten, keikareiden, seikkailijoiden sekä itsenäisten ja itsetietoisten naisten maailmaa. Hänen vakiohenkilöitään ovat kevytkenkäiset naiset ja huikentelevaiset herrasmiehet. Ilottelevan ja nokkelan dialogin keinoin Behn kertoo useiden nuorten naisten ja miesten rakkaustarinat ja –seikkailut. Tapahtumapaikkana on Napoli ja karnevaalien aika, mikä antaa naamioiden ja pukuleikkien kautta tilaa monille sekaannuksille. Näytelmän miehet ovat pääasiassa englantilaisia, mutta naiset ovat italialaisia. Komedian lopussa kaikki rakastuneet saavat omansa.
ellauri141.html on line 790: Mut takaisin Bernieen. Sen miälestä Chanson I on juhatus epämääräisiin haarukkapaloihin vähän niinkö Jeesuxen lähetystoiminta, ja siinä onkin tommonen Etranger joka suuhun on pantu yhtä ja toista raamatullista. The Stranger koittaa yllyttää "kertojaa" lähtemään messiin anabasixelle, ei nappaa. Sillä on joku nainen (no tietysti), joka on sen hyvänolon lähde (niin aina). Naiset jarruttaa "miestä" lähtemästä seikkailulle, mutta palkizee sitä samalla herkulla kun se tulee takasin. Hohhoijakkaa. Naaraan haluaminen on koirasapinalla ihan vakio. Kapitalisoituja heppuja. Symboleja. Huohhelihuoh. Ei himputti ei ihme että Perse on hautautunut hiekkaan iäxi.
ellauri185.html on line 388: 34. Mixi meitä suositaan? Mixi meillä on täällä näin mukavaa, mixi alieneilla on niin paljon paskemmat planeetat että ne on tänne tuppaamassa koko ajan? Onko se osa jumalan suurta suunnitelmaa? Leibnizistä tää maailma oli paras koska ainoa. Fair enough. Carlo Rövelli, tuo pakana, ei hyväxy ajatusta että luonnonvakioiden säädöt olis suuren kellosepän kädestä. Universumi on yhtä vähän erityinen kuin keskimääräinen amerikkalainen, sanoo se. Mutta jos maailma olisi todennäköinen, eikö niitä pitäisi olla hirmu nippu, humauttaa Paul Davies. Jos jumala olisi todennäköinen, niitäkin pitäisi olla vastaavan suuri nippu, vastaavat pakanat. Kohta alkaa kellonpainot lentää.
ellauri210.html on line 226: Pakkasella, se kiellettiin, vakiomittari;
ellauri279.html on line 380: V. V. Putin sanoi, että kaikkien Solženitsynin tapaamistensa aikana "häntä hämmästytti joka kerta, kuinka orgaaninen ja vakuuttunut valtiomies Solženitsyn oli. Hän saattoi vastustaa olemassa olevaa hallintoa, olla eri mieltä hallituksen kanssa, mutta valtio oli hänelle vakio henkisessä historiassa." Iisain poika ei vastustanut putinismia.
ellauri283.html on line 194: Heikki-Anneli Vateva on homoseksuaalinen mallikoulun opettaja, jonka vakioasiakkaana käy Matti Pylkkänen. Vateva puhuu myös paljon vihjailevia juttuja Matille, mistä hänet voi tunnistaa homoseksuaaliksi. Opettajalla on iso nenä, poninhäntä, pussihousut ja hän käyttää kynsilakkaa.
ellauri297.html on line 528: Njassa (joskus myös General Njassa tai Dj Njassa, oik. Jyrki Leo Jantunen, s. 2. marraskuuta 1962 Helsinki) on helsinkiläinen radiotoimittaja, DJ ja muusikko. Hän työskentelee toimittajana Radio Helsingissä. Valtakunnalliseen julkisuuteen hän tuli Levyraati-ohjelman vakiojäsenenä. Jyrki Jantusen isä työskenteli poliisina ja ravintolan portsarina, äiti tehtaassa ja siivoojana. Jantunen otti kutsumanimensä vanhasta maantiedon kirjasta. Njassamaa oli Malawin entinen nimi. Vuonna 2015 Njassa sairastui paksusuolen syöpään. Hän kertoo selviytymistarinansa Elina Järven ja Olga Poppiuksen kirjassa Elämäni ennen kuolemaa (2017). Hänellä on siitä huolimatta vuonna 1996 syntynyt tytär.
ellauri300.html on line 75: Kuitenkin vuosina 1957–1958 Singer sarjakirjoitti Forwardissa luvut, jotka lopulta käsittäisivät hänen postuumisti julkaistun romaaninsa Shadows on the Hudson, teoksen, joka nimenomaan vastustaa juutalaisuuden pätevyyttä holokaustin jälkeisessä maailmassa ja siten monimutkaistaa Singerin vakionäkemystä. Emme koskaan saa tietää täydellisellä varmuudella, miksi Singer päätti olla näyttämättä tätä teosta käännettynä ja esiteltynä kasvavalle ei-jiddishinkieliselle lukijakunnalleen. Yksi syy saattaa olla projektin esteettiset epäonnistumiset, sen selkeän rakenteen ja saippuaoopperamainen laadun puute, mutta ehdotan kuitenkin, että kiinnostavampi syy Singerin menettelyyn tässä teoksessa voisi olla tämä temaattinen kuilu, joka erottaa Shadows-teoksen hänen muista fiktioistaan.
ellauri308.html on line 561: Perintösäätiö mainitsee, että Amerikan vastainen retoriikka on tällä hetkellä vakiovaruste ominaisuus suurimmassa osassa venäläisiä joukkomedialähetyksiä ja mainitsee: "Kreml käyttää amerikkalaisvastaisuutta strategisena työkaluna pyrkiäkseen sisä- ja ulkopoliittisiin tavoitteisiin median kautta. Valtion hallitsema tai omistama Venäjän hallitus levittää tarkoituksella myrkyllistä USA:n vastaista propagandaa kotimaassa ja ulkomailla ja syyttää useista Venäjän ongelmista länttä, erityisesti Yhdysvaltoja. Tämän politiikan osittainen onnistuminen paljastaa useita vakavia epäonnistumisia Yhdysvaltain julkisessa diplomatiassa, joka on ollut laskussa kylmän sodan päättymisen jälkeen."
ellauri325.html on line 317: Simolta jäi gradu tekemättä kuten Hotakaiselta ja Kristina-tädiltä. Naurukin jäi kesken 52-vuotiaana 1967. Vuonna 1941 Simo siirtyi Savon Sanomiin toimittajaksi. Tähän aikaan hän alkoi julkaista lehdissä pakinoita nimimerkillä Aapeli. Pakinat kuvasivat jatkosotaa rivimiehen näkökulmasta. Laajemman yleisön tietoisuuteen hän tuli vuonna 1946, kun hän julkaisi lyhyen parodian Olavi Paavolaisen Synkästä yksinpuhelusta nimellä Mörkki monologi. Teksteissä esiintyy Aapelin vakiohahmo mäkitupalainen Hermanni Hulukkonen, joka tuo pakinoihin maalaishuumoria. Hauskuus syntyy myös kohelluksista ja vitsikkyydestä. Aapelin nuorisokirjoista tunnetuimmat ovat Koko kaupungin Vinski ja sen jatko-osa Detektivbüro Winski und Waldemar. Vittu Waldemar, se oli Winzent. Ne oli munkin mielikirjoja poikasena. Minä keitän täitä... People Are Not as Bad as They Seem (Finnish: Aika hyvä ihmiseksi) is a 1977 Finnish historical film directed by Rauni Mollberg, based on the novels by Aapeli. Minnettee puhheettee savveettee murreettee. Huoh.
ellauri377.html on line 177: Voegeleinin työt eivät mahdu mihinkään vakioluokitukseen, vaikka jotkut hänen lukijoistaan [kuka?] ovat löytäneet siitä yhtäläisyyksiä esimerkiksi Hans Jonasin, Ernst Cassirerin, Martin Heideggerpin ja Hans-Georg Gadamerin samanaikaisiin teoksiin. Oikeistosiiven sakemanneihin. Se oli liian oikeistolainen nazeillekin.
ellauri386.html on line 262: Vuonna 1595 Raleigh ja Laurence Kemys lähtivät etsimään El Doradoa ja saavuttivat Guyanaan asti, mikä tarjosi heille kohtuullisen määrän kultaa kotiin vietäväksi. Seuraavan vuoden aikana hän julkaisi Discovery of Guayanan. Vuoteen 1600 mennessä hän oli Jerseyn kuvernööri, mutta vain kolme vuotta myöhemmin Raleigh todettiin syylliseksi Espanjan kanssa Englannin vastaiseen juoniin, joka liittyi kuninkaan salamurhaan. Hänet pidettiin Lontoon Towerissa, jossa hän aloitti keskeneräisen The History of the World -teoksensa vuonna 1614. Hänet vapautettiin kaksi vuotta myöhemmin. Muutaman epäonnistuneen espanjalaisen tehtävän jälkeen Raleigh palasi kotiin Englantiin, missä hänet teloitettiin aiemman syytteen perusteella maanpetoksesta. Historiallisen panoksensa lisäksi hänen tunnetuimpia kirjallisia teoksiaan ovat Sir Philip Sidneyn epitafi, Even sellainen aika ja Sir Walter Raleigh pojalle. A. Latham tuotti runonsa vakiopainoksen vuonna 1951. Info toimittaa tiedot, kiitos.com ja Poetry for the People. Lue vähemmän, luulet enemmän.
xxx/ellauri075.html on line 241: vakiovieras Timo Harakan juontamassa eri aiheita käsittelevässä teeveeohjelmassa.
xxx/ellauri127.html on line 874: No – yet still stedfast, still unchangeable, Ei - vaan silti kiintoisa, silti vakio,
xxx/ellauri157.html on line 483: Buberin dialogifilosofiaan sisältyy ajatus, jonka mukaan Minä-Sinä-suhde on Minä-Se-suhdetta ja jopa minuuttakin perustavampi. Tullaxeen Minäksi ihminen tarvitsee Sinää. Tai paremminkin, Sini ja Mini tarvitaan että saadaan Se. Minän kehittymisen lähtökohtana on tietynlainen alkuyhteys, ”luonnonmukainen liittyneisyys”, äidin yhteys isään, lapsen yhteys äitiinsä tai ”primitiivin” yhteys luontoon. Lapsen minuus syntyy yhteystapahtumien kadotessa ja syntyessä uudelleen: tapahtuman vakioina pysyvä osa abstrahoituu minäksi. Minän irrottautuminen alkuperäisestä yhteydestä mahdollistaa Minä-Se-suhteen synnyn. Joo tätähän virttä oli sillä yhdellä sakemannilla, annas nyt... joo Martin Altmeyerilla, joka sai sen Winnicottilta, joka sai sen Melanie Kleinilta, joka oli Freudin tyttären pahin competition Lontoossa. Mutta "they did not know about each other. Mrs. Winnicott wrote me that Don never, as far as she knew, read Buber. Buber may not even have heard of Winnicott." Mutta molemmat ovat rapsodisia ja aforistisia, varoo seskvipedaalisia sanoja ja silti hurjan innostavia (joillekuille ainakin). Ei ne olleet anarkisteja vaikka joskus siltä näytti. (Nää on yhden Ernst Tichon paperista löytyneitä mututuntumia.) No Rogersista Buber oli kyllä kuullut, ne oli jopa ottaneet keskenään jotain murteellista dialogia Mordechain USA:n reissuilla.
xxx/ellauri173.html on line 882: - Vai niin ! elävä taideteos, vaippojamme lukuunottamatta, hänellä ei ole käyttöä terveyssiteille. ― Katso: Androidin mukana on vakiovarusteena raskas eebenpuuarkku, joka on pehmustettu mustalla satiinilla. Tämän symbolisen kotelon sisäpuoli on täsmälleen se naismuodon muotti, joka sen on tarkoitus ottaa. Tämä on hänen myötäjäiset. Ylälehdet avataan pienellä tähtimäisellä kultaavaimella, jonka lukko on sijoitettu yöpöydän alle. Eiku sinne vaan köyrimään. Muista kääntää äänet päälle on/off nappulasta.
xxx/ellauri174.html on line 471: Jokaisella ihmispuuhalla on oma lausesarjansa, ― jossa jokainen ihminen kääntää ja vääntää niitä kuolemaansa asti: ja hänen mielestään niin laajalta näyttävä sanavarasto supistuu sataan, korkeintaan vakiolauseeseen, jota jatkuvasti lausutaan.
xxx/ellauri174.html on line 651: Mitä tulee karvapeitteeseen, siihen ei paljon panoxia kannata tuhlata. Pillukarvoista ei sen enempää kuin arvoituxellinen "Passons." Samanthassa niistä pitää maxaa lisähinta, 30 USD. Ne ei ole vakiovaruste, nykyoloissa. Ettäkö mikään sielu ei sekoitu peräpukamasta (pile) nousevaan savuun? Mitämax, kun sielu häviää kuin pieru Saharaan, valot sammuu haju jää.
xxx/ellauri259.html on line 110: - Päiväni ovat luetut ja haluan keskittyä loppuelämäni huusiremonttiin ja tekemään mitä huvittaa, ilman ainuttakaan aikataulua. Katson, että olen antanut kaikkeni ja lähden hyvillä mielin, tosin haikeana, vastaa vakio-expanelisti Kari Hotakainen.
xxx/ellauri259.html on line 112: Pirjo Heikkilä aloittaa pestinsä ohjelman uutena vakiopanelistina. Pirjolla ei ollenkaan karismaa eikä osaa sanailla. Hänen ns. komiikkansa perustuu naaman vääntelyyn ja kiroiluun. Pitää olla huolissaan.
xxx/ellauri259.html on line 528: Aarno Olavi ”Loka” Laitinen (17. tammikuuta 1943 Helsinki – 25. syyskuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kolumnisti pysähtyneisyyden aikana. Laitinen oli Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies vuodesta 1972. Hänet erotettiin 1982, kun paljastui, että hän oli keskeinen Tamminiemen pesänjakajat -kirjan kirjoittaja. Saatuaan suuren neuvoston tuomion Aarno "Loka" Laitinen oli Iltalehden pitkäaikainen kolumnisti. Satiirisissa teksteissään hän arvosteli usein suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Toinen kolumnien vakioaihe oli feminismi ja naisverkosto. Toisaalta hän kirjoitti hyväksyvään sävyyn niin sanotuista isojen poikien verkostoista. Hän otti kantaa vihreitä arvoja vastaan ja ydinenergian puolesta. Usein hän oli kolumneissaan vastustanut myös erilaisia sääntöjä ja kieltoja, jotka hänen mukaansa rajoittivat yksilönvapautta.
xxx/ellauri295.html on line 46: Tintagel on 1 Mortonin pienenä unelmoimista paikoista. Se on Cornwallissa jossain niemenkärjen pohjoisrannalla. Kuten Geoffreyn suositussa historiassa kuvataan, Gorlois, Cornwallin herttua, laittoi vaimonsa Igrainen Tintagoliin sodan aikana (posuit eam in oppido Tintagol in littore maris: "hän laittoi hänet oppidum Tintagoliin meren rannalla"). Merlin naamioi Uther Pendragonin Gorloisiksi, jotta Uther voisi tulla Tintageliin ja "kyllästää" Igreenin teeskennellen olevansa Gorlois; Utherin ja Igrainen lapsi oli kuningas Arthur. Tästä motiivista tuli Arthurin vakio alkuperätarina myöhemmissä keskiaikaisissa kronikoissa ja ritarillisissa romansseissa. Jotkut Tristanin ja Iseultin legendan tapahtumat sijoittuvat myös Tintageliin.
xxx/ellauri305.html on line 303: Vaikka numero 613 mainitaan Talmudissa, sen todellinen merkitys lisääntyi myöhemmässä keskiaikaisessa rabbiinisessa kirjallisuudessa, mukaan lukien monet mitzvoteja listaavat tai järjestävät teokset. Tunnetuin näistä oli Maimonidesin 613 käskyn luettelo. Vaikka käskyjen kokonaismäärä on 613, kukaan ei voi suorittaa niitä kaikkia. Monet voidaan havaita vain Jerusalemin temppelissä, joka ei enää ole pystyssä. Erään vakiolaskennan mukaan on 77 positiivista ja 194 negatiivista käskyä, joita voidaan noudattaa nykyään, joista 26 käskyä on voimassa vain Israelin maassa. Lisäksi jotkut käskyt koskevat vain tiettyjä juutalaisia: toisia noudattavat vain cohenit ja toisia vain miehet tai naiset, joitakin vain miehet ja naiset yhdessä, kuten "lisääntykää ja täyttäkää maa".
xxx/ellauri320.html on line 315: Cipolla väittää, että tyhmyys on muuttuja, joka pysyy vakiona kaikissa populaatioissa. Jokaisessa luokassa, jonka voit kuvitella – sukupuoli, etnisyys, kansallisuus, koulutus, tulot – on kiinteä prosenttiosuus tyhmiä ihmisiä. Yliopiston professorit voivat olla tyhmiä. Yhdysvaltain presidentit voivat olla tyhmiä.
xxx/ellauri354.html on line 624: Helen Roseveare (lähetystyölääkäri Kongossa, joka oli kärsinyt vangituksesta, hakkaamisesta ja raiskauksista) työskenteli kerran lujasti pelastaakseen vastasyntyneen vauvan hengen. Heillä oli oltava vakiolämpötila, johon kuumavesipullo tekisi. Sinä aamuna hän kertoi tilanteesta joillekin lapsille heidän perustamastaan ​​kodista. Yksi lapsi rukoili.. "Jumala, lähetä kuumavesipullo tänään ja anna myös nukke vauvan sisarelle, joka oli surullinen" Sinä iltapäivänä saapui kuorma-auto tarvikkeineen. Nämä tarvikkeet olivat olleet matkalla kuukausia, mutta tulivat samana päivänä. Siteiden joukossa oli "kuumavesipullo" (jota ei ollut tilattu) ja myös yksi Dolly. Oliko tämä vain sattumaa vai jumalallinen väliintulo?
42