ellauri047.html on line 815: Dobby makustelee vähän väliä jööttimäisyyttä: mikä tekee jöötistä jöötin. Kai se on jonkinlainen potpurri ranskislaista rokokoohienostelijaa ja perisaksalaista kraft-blut-wurst-ubermenschiä, izeyrittäjää nettitaxikuskia. Kuin iso Pauli, väliin härkä mörkö tiikeri, ja sitten taas jeesus taivas enkeli, tosin ilman vakaumusta.
ellauri074.html on line 327: Cioran ei kuitenkaan koskaan ollut fasistisen Rautakaartin (Garda de Fier) jäsen, vaikka hän kannattikin liikkeen nationalistista ideologiaa toisen maailmansodan ensi vuosiin saakka; tosin hän ei oletettavasti hyväksynyt ryhmän väkivaltaisia metodeja. Toisaalta jotkut historioitsijat pitävät Cioranin nuoruuden kiinnostusta äärioikeistolaisuuteen lähinnä teoreettisena. Pariisiin asetuttuaan Cioran hylkäsi täysin ideologian ja keskittyi kirjoittamiseen. Myöhemmin Cioran on useissa haastatteluissa syvästi katunut nuoruudenaikaista innostustaan äärioikeistolaisuuteen. Esimerkiksi vuonna 1972 antamassaan haastattelussa hän tuomitsi Rautakaartin ”sekalaiseksi ryhmittymäksi tai pikemminkin mielipuoliseksi lahkoksi ja puolueeksi” ja sanoi: ”Silloin tajusin – – mitä tarkoittaa, kun joutuu aallon mukaan ilman vähäisintäkään vakaumusta. – – Nyt olen sille immuuni.”
ellauri094.html on line 153: Sikäli kuin lainmuutos astuu voimaan, perinteisessä avioliittokäsityksessä pitäytyvien ihmisoikeudet ovat uhattuina. Ulkomailta peräisin olevien kokemusten perusteella lainmuutoksen ennakoidaan vaikuttavan myös kasvatus- ja koulutusinstituutioiden oppisisältöihin aina varhaiskasvatuksesta yliopistoihin asti, ja näin on täällä Suomen eduskunnassakin jo. Sen takia on välttämätöntä, että meille jokaiselle turvataan todellisesti oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen, uskonnon- ja omantunnonvapauteen sekä oikeus valita lapsilleen annettava opetus avioliittokäsityksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonmukaisesta avioliittokäsityksestä kiinni pitävillä on laillinen oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus hankkia, vastaanottaa ja levittää käsitystään kaikkien tiedotusvälineiden kautta. Perinteisessä käsityksessä pitäytyvillä on myös oikeus tunnustaa uskontoa ja ilmaista vakaumustaan, jonka mukaan avioliitto on yksinomaan miehen ja naisen välinen liitto, sekä harjoittaa tältäkin osin uskontoa paitsi
ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri183.html on line 384: Cohn pyysi Eesauta ja hänen metsästäjäystäviään lupaamaan, että he eivät enää terrorisoisi muita paviaanilapsia, ja Eesau sanoi, että jos yhteisö vaati sitä, sen se saisi, vaikkakin se oli vastoin hänen henkilökohtaista vakaumustaan.
ellauri347.html on line 639: Liikenneonnettomuus vei enkelitohtorin, joka löi päänsä puunoxaan aasin selässä kuin Absalom. Bacon kuoli vilustumiseen täytettyään varomattomasti paljain käsin kanan lumella. Moritz Schlickin murhasi joku nazi Nelböck. Schlickin metafysiikanvastainen filosofia oli horjuttanut hänen moraalista vakaumustaan.
xxx/ellauri091.html on line 149: Hilja Haahden vanhemmat korostivat suomen kielen asemaa sekä kansallisuusaatetta. 1800-luvun lopun Suomessa naiskirjailijoita ei arvostettu. Silti Haahden perheessä kirjoittaminen ja kirjallisuus kuuluivat arjen asioihin. Koti arvosti naisten tasa-arvoa, taidetta ja uskonnollista vakaumusta. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun johtaja Anna Lilius oli kokenut herätyksen vapaakirkollisten piirissä. Haahti sai uskonnolliset vaikutteensa Liliukselta. (No ei yxinomaan, kyllä toi Tiila-tätikin sitä kärytti.) Liikkeen henkilökohtaista uskonratkaisua korostava sanoma sekä sen ajatus naisen ja miehen tasa-arvoisuudesta vaikutti Haahden elämään ja tuotantoon.
xxx/ellauri104.html on line 1257: Räsäsen mukaan kyse on pohjimmiltaan siitä, saako Suomessa pitää esillä penistä ja ilmaista vakaumusta, joka pohjautuu Raamatun ja kristillisten kirkkojen perinteisiin opetuksiin. Homoseksuaalien ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia hän vakuuttaa puolustavansa kuin rakkikoira, niiden taivasoikeudethan on tässä vaakalaudalla. On valittava, työntääkö pipunsa paapareikään täällä murheen laaxossa vai lutkuttaako ratki taivaassa perse tervattuna pyhimysten nahkaklarinettia.
xxx/ellauri114.html on line 113: Ja sitten Amerikan uutisia. Randy Fitzgerald kertoo mitä mieltä Ronald Maxwell on vasemmistoleffoista. Ne on pelkkää valehtelua. Lewis and Clark-filmiin oli tulla kohtauxia, joissa Lewis ja Clark riitelivät. Sellaiseen ei ole minkäänlaista historiallista evidenssiä! Kyselytutkimuxessa on selvinnyt, mistä kenkä puristaa: lähes 2/3 haastatelluista elokuvaohjaajista uskoi, että amerikkalaisen yhteiskunnan rakenne saa aikaan vieraantumista. Tälläsestä ei ole minkäänlaista evidenssiä! Yli puolella niistä ei ollut minkäänlaista uskonnollista vakaumusta! Ei ihme että niiden leffoissa uskontoa pilkataan, hyväxytään moraallinen epävarmuuus ja samastetaan vauraus ja pahuus sekä ihannoidaan aseetonta väkivaltaa. Esim Roland Joffen ydinpommielokuva näyttää aidolta, mutta se vääntää atomipommin kehitystarinan ydinvoiman vastaisen liikkeen mainoxexi. Ei pommia, ei ydinvoimaa; ilman ydinvoimaa, ei pommia. Hetkinen mitä tarkoitatte Lucky Luke, selittäkääpä tarkemmin! Jossain toisessa leffassa Thomas Jefferson bylsii 15-vuotiasta neekeriä, tästäkään ei ole mitään evidenssiä!
xxx/ellauri121.html on line 64: Hanna Rothman jakoi köyhien kotien lapsille Fröbelin palikat. Pestalozzi-kylästä, jonne CEC antoi charityä. Hannan ja sen kaverin elämää säväytti vahva kristillinen vakaumus. Lastentarhatoiminnan pohjana oli kristillinen etikka. Kasvatuxessa painotettiin eritoten lähimmäisen rakkautta ja kiitollisuutta tädeille. Tavoitteena oli luoda luottamus jumalan huolenpitoon viimeistään ison kiven takana. Kristillistä pohjaa pidettiin izestään selviönä aina 60-luvulle saakka. 1979 mietinnössä sanotaan että uskonnollisen vakaumuxen tukemisessa on kunnioitettava lasten vanhempien tai huoltajien vakaumusta. Mutta lapsen pitää saada tilaisuus hiljentyä ja vastauxia uskonnollisiin kysymyxiinsä. Päiväkodeissa onkin aika meteli. Päikkkäreillä hiljennytään rukousmatolle. Tarhatädit oli aivan ulalla. Onko Allah ainoa, vai onko kolminaisuus oikea? Onnexi mamuja oli suht vähän vielä 80-luvulla.
xxx/ellauri128.html on line 457: Erich Fromm (23. maaliskuuta 1900 Frankfurt am Main, Saksa – 18. maaliskuuta 1980 Locarno, Sveitsi) oli ENFJ, kuin myös Goethe ja Erasmus. Se oli saksalais-amerikkalainen psykoanalyyttisen opin kehittäjä, humanistifilosofi, demokraattinen sosialisti sekä tietokirjailija. Hän oli myös Frankfurtin koulukunnan jäsen. Erich Frommin koti oli hyvin tiukasti ortodoksijuutalainen, itse hän myöhemmin kutsui omaa uskonnollista vakaumustaan ateistiseksi mystisismiksi. Frommin lapsuus ei ollut kovin onnellinen; hänen isänsä oli kiireinen liikemies ja äiti puolestaan jatkuvien masennustilojen vaivaama. Akateemisen uransa Fromm aloitti korkeakouluopinnoilla 1918 kotikaupunkinsa Frankfurt am Mainin yliopistossa, jossa hän opiskeli kaksi ensimmäistä lukukautta oikeustiedettä. Kesälukukaudella 1919 hän opiskeli Heidelbergin yliopistossa, missä hän oli vaihtanut oikeustieteen sosiologiaan. Hänen opettajinaan olivat Alfred Weber (Max Weberin veli), Karl Jaspers ja Heinrich Rickert. Heidelbergissa hän jatkoi myös opintojaan ja saavutti sosiologian tohtorin arvon vuonna 1922.
xxx/ellauri356.html on line 516: Jokaisessa Carrie -sovituksessa ja -kuvauksessa hänet esitetään lukion hylkiönä, jota opiskelijat ja jopa hänen oma äitinsä Margaret, epävakaa uskonnollinen fanaatikko, kiusaavat ja pahoinpitelevät. Sen koirakin häpee sitä. Hänellä on myös telekineettisiä voimia, jotka hämmentävät ja pelottavat häntä ja ruokkivat Margaretin vakaumusta, että hänen tyttärensä on paholaisen riivaama.
12