ellauri012.html on line 293: Häivyin matkan päähän susta tarkoituksenani vältellä sua kuin vihollista; silti taukoomatta haen sua mielestäni; muistan kuvasi, ja kaiken maailman angstailussa paljastan ja petän itseni. Vihaan sua! Ja rakastan sua! Häpeä puristaa mua joka puolelta. Tällä hetkelläkin pelkään että vaikutan välinpitämättömämmältä kuin ansaitset, silti häpeän paljastaa hätäni. Kylläpä me ollaan heikkoja ellei nojailla ristuksen ristiin. Onko meillä niin vähän rohkeutta, ja pitääkö kahden herran palveleminen joka vaivaa sun sydäntäsi vaikuttaa muhun myös? Näet missä sotkussa mä oon, kuinka syytän itseäni ja kuinka MÄ kärsin. Mää, mää, mää. Joo joo sää mut mää! taas kerran. Sehän meillä kundeilla on vika ainainen.
ellauri012.html on line 430: Pysy kurssilla, Heloise, kolme sanaa vaan, luota jumalaan; sitten ei tule niin paljon kiusauksia: kun niitä tulee, niistä ne heti alussa - älä anna niiden pesiä sun sydämeen. Paranna tauti, sanoi ykskin antiikin heppu, kun se alkaa, sillä sit kun se on vauhdissa, lääkkeet ei enää tehoa. Kiusauksillakin on asteita, ne on alussa vaan ajatuksia, eikä vaikuta vaarallisilta; mielikuvitus ei haista vaaraa; nautinto kasvaa, me vatvotaan sitä asiaa, ja lopuksi annetaankin periksi.
ellauri015.html on line 232: Ted ei vaikuta miltään rehellisyyden esikuvalta,

ellauri023.html on line 243: Rakas jeesus ei vaikuta Ollille kovin läheiseltä, jonkun toisen kirjan sankarilta lähinnä. Toi rakkauskortti ymmärrettävästi esiintyy aika vähän sen pelissä. Vaikee on kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu. Se korvataan sitkeydellä, oveluudella ja izepäisyydellä. Voi olla paremmin tarpeen juutalaisten korttiremmissä.
ellauri023.html on line 576: Wittgenstein oli ääliö, eri alojen amatööri, ja kaiken kukkuraxi homo. Kinnunen taisi olla huumormiehiä, Wittgenstein ei vaikuta ihan siltä. Aarne tutki jopa Paavo Haavikon huumoria. Tuskin tuli mikään paksu opus. Ainaskin vino ja kuiva.
ellauri030.html on line 812: Tompalla on (Summa Theologiae, 2a2ae, Q. 168) sekä liikaa leikkimisen että liian vähän leikkimisen synti mainittuna. Onkohan omalla pelillä leikkiminen mukana? Sitäkin voi tehdä liian vähän, lisää eturauhassyövän riskiä. Vizit pitää omaa mieltä kunnossa ja parantaa myös seuraelämää. Tosikot on typeriä, se on syntiä. Jopa Seneca suosittelee vizejä, ettei vaikuta liian tylsältä.
ellauri034.html on line 142: Hän toivoo, että korona ei vaikuta välilaskumaiden tai Balin tilanteeseen parissa päivässä siten, että paluumatkaan tulisi edelleen muutoksia.
ellauri035.html on line 983: > K: Eikä ole. Voi olla ja saa olla onnellinen loppu, mutta jos on liian osoittelevaa ja simppeliä, ei vaikuta.

ellauri050.html on line 1203: Tänkin pitäs olla Dionysos-Dityrambi, ainaskin Nietschen mielestä, mutta ei tää kovin riehakkaalta vaikuta. Ehkä Nietsche tarkoittaa vaan että sana on vapaa mitan rajoituxista, ei tarvi vahtia niitä saablarin loppsointuja. Muuten tää on enemmän tommonen krapulaisen oloinen, enintään laskukänninen. Pelle runoseppo istuu yxin keittiön pöydän ääressä, ulkona hämärtää, vahakankaalla tukkakuppi täynnä nazoja, tyhjentynyt pullo ja puolityhjä lasi. Täysi tai edes puolitäysi se ei ole ollut enää aikoihin. Nää dityrambit oli Nietschen viimeisiä runoja. Nietsche luultavasti kyllä poltti piippua.
ellauri082.html on line 172: Wallun kääntäjä Tero Valkonen on biljardipallon näköinen. Suomen Kuivin lehti panttaa sen haastattelua maxumuurin takana, joten ei siitä sitten sen enempää. Avainsanana on mm Hotakainen, joten kiinnostaisi kyllä kuulla millä se tomppeli perustelee tota "riemua". Ei kääntäjäkään kovin sivistyneeltä vaikuta, suomennoxessa on aika lailla virheitä. Sillä on kaima joka on Key Account Manager. Kaimalla on hiukan enemmän tukkaa jäljellä.
ellauri082.html on line 694: Mitä ihmettä?! Varatun Annan outo käytös paljastuu Temptation Islandissa: "Varmaan vaikutan aika seinähullulta"
ellauri092.html on line 168: Kai kalvinistien mielestä noi toiset oli jotain farisealaisia joilla oli pelastuxeen joku resepti tai läpiveto-ohje, vaikka (kalvinistit sanoi) se on ihan herran kädessä. Se päättää randomisti ketkä on lampaita ja ketkä vuohia, eikä siihen voi millään charityllä vaikuttaa. Siis ei tarvi vaivautua, voi pitää rahnat ize. Paizi vähän pitää antaa pastoreille ettei vaikuta liian pihiltä, muuten ne sanoo vielä ettei olekaan niitä täyden arvan saaneita lampaita. Liikaa ei pidä törsätä sillä herran armolahja näkyy lompakossa. Mut menestys on seuraus eikä syy, se osoittaa että kaveri on herran valikosta esivalittu.
ellauri097.html on line 808: Frost pyh-pyhitteli naisrunoilijoille ja peukutti jotain Wordsworthia. (No ei Viljo kyllä kovin miehekkäältä vaikuta.) Mitä homommax se tuli sitä maskuliinisemmin se koitti esiintyä. Kai se oli tollanen Mannling sitte, Tom of Finland tyyppiä. Välillä homofoobinen, välillä homofiilinen, aina homososiaalinen. Väänsi läppää siitä ja meni piiloon läpän taaxe. Mut paras kazoa ize noita runoja eikä luottaa sokeasti Kareniin, Karen vaikuttaa aika rekkafeministiltä.
ellauri100.html on line 1324: Viimeinen vaihe tutkii miten passiot (eliskä siis pelaajien preferenssit?!) modifioi subjektien toimintaa ja käsityxiä (sémiotique de passions) ja miten niiden tieto ja uskomuxet vaikuttaa niiden suorituxiin. Tällä tavoin selitettynä ei Greimiemin akan pojan puuhastelut vaikutakaan niin pönttöpäisiltä, koska ne alkaa kuulostaa ihan mun omilta ajatuxilta... Paizi et ei mun miälestä kertomuxet ole tässä pääasia, vaan ne pelit. Niitä pelejä on kiinnostavampiakin kuin kertomuxet, jotka on yleensä aika monologisia kuvauxia niistä. Juonen kaivaminen esille kertomuxista on yleensä aika riskialtista, koska mahollisia pelin rekonstruktioita on niin monta. Tästä mulla on monia tärkeitä kirjoitelmia, vaikka julkaisemattomia.
ellauri107.html on line 325: “What kind of diaspora? I’m not in any diaspora. I am in my country and I’m here and I’m free and I can be whatever I want to be.” Ei kyllä siltä vaikuta.
ellauri112.html on line 153: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
ellauri115.html on line 520: Kaikki mitä mä havaizen asteilla on ainetta, ja mä päättelen kaikki aineen oleelliset ominaisuudet aistittavista laaduista jotka saa mut havaizemaan sen, laaduista jotka on siinä kiinni kuin laastari. Mä nään sen joskus liikkeessä, joskus levossa, [Jalkanuotti: tää lepo on, jos haluat, vaan suhteellista; mutta kun me havaitaan enemmän tai vähemän liikettä, voidaan selvästi ajatella toista ääripäätä, joka on lepo; ja me tajutaan se niin selvästi että me voidaan pitää absoluuttisena lepona sellasta joka on vain suhteellista. Muttei ole totta että liike on aineen olemus, kerta ainetta voi ajatella levossa.] Siitä mä päättelen ettei liike eikä lepo ole sille oleelllista, vaan liike, ollen toimintaa, johtuu jostain syystä ja lepo sen puutteesta. Six jos mikään ei vaikuta aineeseen, se ei liiku [lällällää Newton] ja just six että lepo ja liike on sille yhdentekevää, lepo on sen luonnollinen tila. [Tää oli tähän asti ehkä Jannen heikoin kiskasu.]
ellauri142.html on line 557: Hän vaikuttaa kaikkeen, mutta mikään ei vaikuta häneen. Kaikissa biisessä hän on: ja samalla hän on ulkopuolella kaikkia kappaleita. Hänen topologiansa on diskreetti. Hän on Newtonin panovoimalain ulottumattomissa.
ellauri144.html on line 119: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta.
ellauri145.html on line 58: Lainasin ihan vaan vittuilumielessä Kaisa-kirjastosta André Bretonin keräämän Puisevan huumorin herbaarion. Esipuhe on haukotuttavan ikävystyttävä. Olikohan tää André Breton oikein terve? Ei siltä vaikuta. Päivääkään rehellistä työtä se ei tehnyt, ja vielä kehuskeli sillä. Riiteli vähän joka iikan kanssa, piha-antero.
ellauri146.html on line 494: De ne rien éprouver des atteintes du feu. Ettei siihen mikään silleen vaikuta.
ellauri159.html on line 609: Wikipedia defines hope as “The emotional state, the opposite of which is despair, which promotes the belief in a positive outcome related to events and circumstances in one’s life.” Hmm. Musta hope ei nyt ole ihan uskomista hyvään lopputuloxeen, vaan sitä että pidetään sille peukkuja vaikka lopputulos on ihan herrassa. Hoping in God ei musta tarkoita mitään, "toivon jumalaan?". Voi toki panna toivonsa johonkin, vaikkei se vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, noin niinkuin paremman puutteessa. Voihan siitä olla jotain hyötyä.
ellauri159.html on line 735: Aika hassua on että näistä puuttuu noin tyyten toi ylpeys. Se on piilotettu siivompaan sanaan "kunnia". Eli muut tekee kunniaa, mistä sietää olla ize ylpeä. Eikös tietynlainen korskeus kuulu razumiehen olemuxeen ja perusvarustuxeen? Hepo korskuu ja nihti kerskuu sen selässä. Tää ei musta vaikuta ihan rehelliseltä peliltä. Juttu on varmaan niin, että "ylpeys" on tuntunut hierarkiasta tosi pahalta, koska jos ylpeys sallitaan, ennenkuin arvaatkaan ne alkaa kukkoilla meille papeille. Me ymmärretään nöyristellä tyhjälle katafalkille, niin ettei meitä ainakaan voi syyttää arroganssista.
ellauri163.html on line 579: Itse asiassa predestiiniemme ryhmä osuu samaan aikaan näiden moraalista hulluudesta kärsivien onnellisten muukalaisten kanssa. Myönnämme, pystymättä näyttämään sitä, ja vain siksi, että emme ole koskaan kohdanneet negatiivisia tapauksia, että jos kysytään keneltä tahansa mieheltä, johon vieraantuminen ei vaikuta, jos hän pitää pastorin loistavaa uraa parempana kuin halveksitun juopon uraa, tämä mies vastaa kyllä. On selvää, että tämä on yxi oletus, tämän oletamme. Mutta kuka sen haastaa?
ellauri163.html on line 587: Tahto on aivokuoren säätelemä matelijan pyrkimys. Ajatus siitä, että kuolema on välttämätön, on edelleen abstrakti useimmissa ihmisissä. Ja tämä ajatus, loppujen lopuksi niin lohduttava ja niin levollinen, niin sopiva heikentämään meitä kunnianhimoisia tunteita, ylpeyttä ja egoismia ja kuivaamaan kärsimyksiemme lähteen, ei vaikuta toimintaamme.
ellauri181.html on line 80: Viittauxet muihin Kafka-tarinoihin: Loppujen lopuxi tavoitetta ihmisexi tulemisesta ei saavuteta, vaikka päähenkilö ize ei vaikuta tietävän sitä. Rotpeter tekee siitä kuvan, joka on verrattavissa koiran tai rakennustutkimuxen epäonnistuneisiin eläinmuotoihin. Siellä on myös viittaus Kafka-tarinaan Metamorfoosi , jossa hahmo Gregor Samsa muuttuu yöxi eläimexi, nimittäin kovakuoriaisexi. Huomaamaton huono Samsa tulee eläimexi kuitenkin vaivattomasti unen aikana. Apinan liialliset ponnistelut puolestaan johtuvat halusta päästä käsixi viljeltyyn alueeseen ja kyllästettyyn elämään, joka kieltää omat juurensa, ulospääsynä - koska ainoat vaihtoehdot, joista valita, ovat kuolema ja katoaminen tai surullinen kohtalo eläintarhassa näytteillä olevasta apinasta.
ellauri181.html on line 89: Eipä vaikuta kovin hauskalta. Mutta eihän Kafka olekaan mitään huumorimiehiä. Phil Rothkin on hauskempi. Kafkalla ja Max Brodilla oli tapana käyskellä Prahan keskustorilla. Apina ja gorilla kävelivät torilla; apina kiipesi puuhun, kakkasi gorillan suuhun. Pili keekoilee luennoilla kuin Matti Klinge, vittu mitä narsisteja molemmat.
ellauri206.html on line 233: Rikun kirjat on monologeja vaikka puhujia olisi useampia. Se vähä dialogi mikä niissä on ei vaikuta aidolta. Eikä henkilöt. Ne ei elä omaa elämäänsä vaan paasaavat kynäilijän ajatuxia. Henkilöt ja toimijat: Riku, Rikun pippeli, Rikun pussukat. Vielä kerran pojat! Humaltunut shiazupissis Laila nosti hametta. Sieltä pörhisteli tussu tuuhea kuin rusettimarsu tekemässä pesää herkkuhaarukkaan.
ellauri210.html on line 59: Yllättävää kyllä seuraava musta humoristi on Andre Gide. Ei se musta juuri humoristiselta vaikuta, vaan ikävältä narsistiselta luonteelta. Muzamaahan voi sanoa vaikka Chaplinista.
ellauri245.html on line 182: Olet virkistävästi erilainen, sanoo Heka Feijalle. Haha, just samanlainen, 1 reikä edessä ja 2 alushousuissa. Rupee vähän haiskahtamaan että Jack ja Henkka onkin oikeasti böögejä. Mix vitussa tuntematon kaupan kassa kertoisi mistä sen kolleegalle tuli potkut? Ei ainaskaan Mustassa Pekassa. Tää ei vaikuta uskottavalta.
ellauri272.html on line 691: Kuten 60-luvun pulpissa (esim Walter Wagerin Telefon) on kiintoisaa miten sukupuolimoraali on jo pillerien takia suht vapaata mutta avioliittomoraali on ennallaan, koska sukupuolten tasapainon muutos ei vielä vaikuta tuotantosuhteisiin. Pillerissä setämiehet ampuivat izeään pahan kerran jalkaan. Tarkoitus oli vaan saada hilloviivaa seurauxitta helpommin, mutta tuloxena olikin täysimittainen orjakapina.
ellauri299.html on line 73: Ostin epähuomiossa Heinolan halpahallista 1,5 eurolla kirjan nimeltä Kremlin rouva luullen että kirjan nimi on Kremlin naurua. Ei tää kovin hilpeältä vaikuta.
ellauri299.html on line 87: Topol ei vaikuta kovin luotettavalta. Sivulla 9 on jo historiallinen kömmähdys. Pultavan taistelu oli Suutari Pieren ja homo-Kaarle XIIn välillä, meidän vaarilla Kaarle yhdexäisellä ei ollut siihen tappioon mitään osuutta.
ellauri321.html on line 216: Linklater ei vaikuta kovin maanpuolustushenkiseltä. Ei sunkaan se ollut pasifisti? Ehkä tavallaan muttei se kieltäytynyt isänmaan palveluxesta.
ellauri335.html on line 445: Kruunusiltoihin tai pikaraitiotien työmaihin asia ei vaikuta, mutta grynderitasolla asia näkyy alueelle rakennettavien pytinkien kuten ihmisläheisen koulun ja herttaisen päiväkodin todennäköisenä viivästymisenä. Pudaksen mukaan tästä syystä voidaan joutua tekemään keskitysleirijärjestelyjä, jotta liikuttavat oppilaspaikat voidaan varmistaa.
ellauri336.html on line 553: Jos lapset sekaantuvat goyimiin huonossa seurassa, vanhempien on tahdikkaasti kerrottava lapselle: "Vanhempanasi ymmärrän, että tämä lapsi ei vaikuta sinuun hyvällä tavalla." Mustahampaiset yrjöt ja talonmiehen pennut ulos talosta. Toora kertoo, että Saara toimi tällä tavalla, kun hän näki puoliarabi Yishmaelin käyttäytyvän sopimattomasti Jitzchakin läsnäollessa (Bereishis 21:9). Vaikka vanhempi ei saa puhua haitallisesti lapsen ystävistä, lapselle tulee tehdä selväksi, että vaikka "täytyy olla hyvä kaikille, ei tarvitse olla hyvä kaikkien kanssa". Tämä koskee eritoten tyttöjä.
ellauri341.html on line 427: Venäjän armeijalta mikään ei ole vielä onnistunut helposti. Päinvastoin, kaikki on mennyt täysin penkin alle. Penkin alta venäläiset eivät pysty availemaan kuin korkeintaan varastamiaan vodkapulloja. Tankeista ja niiden toiminnasta venäläiset eivät vaikuta ymmärtävän mitään. He toimivat kaikkien yksinkertaisten perusasioidenkin vastaisesti taistelutilanteissa.
ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan ​​siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
ellauri348.html on line 699: Johtopäätös: On mahdollista, että iäkkäiden arabien korkeammat demoralisaatiopisteet liittyvät heidän vääräuskoiseen vähemmistöön kuulumiseensa sekä heidän keskellään tapahtuneisiin nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin kuten juutalaisvaino ja maiden menetys. Kulttuurista vastaustyyliä ja heprean lukutaidon puutetta voidaan pitää mahdollisena selityksenä. Nämä tekijät eivät kuitenkaan vaikuta epäillyn psykopatologian riskiin, jossa ei havaittu eroavaa riskiä sekaannustekijöiden mukauttamisen jälkeen. Eli eivät ne ole aivan sekopäitä, saattavatpa jopa olla surullisia juuri sixi että ovat järjissään.
ellauri350.html on line 143: Venäjä pystyy ylläpitämään sotaa pidempään kuin Ukraina, eikä se juuri vaikuta venäläisten arkeen. Venäjän lyhyt presidentti Vladimir Putin kuvattiin uudenvuodenpäivänä Novo-Ogarjovon residenssillään.
ellauri351.html on line 360: Kotiolojen vihapuhe siirretään sosiaaliseen mediaan. Ei se kovin sosiaaliselta vaikuta, mutta moraalihan koskeekin vain omaa tiimiä.
ellauri352.html on line 291: "Siellä on kieltäminen, jota näimme paljon aikaisin: Tämä virus ei vaikuta meihin. On vihaa: pakotat minut jäämään kotiin ja poistamaan toimintani. Siellä neuvotellaan: Okei, jos pidän sosiaalista etäisyyttä kahdeksi viikoksi tulee olemaan parempi, eikö? On surua: En tiedä milloin tämä päättyy. Ja lopulta on hyväksyminen. Tätä tapahtuu; Minun on keksittävä, miten edetä. Hyväksyminen, kuten voit kuvitella, on voima. Löydämme hallinnan hyväksymisestä. Pystyn pestä käteni. Pystyn pitämään turvaetäisyyttä. Voin oppia työskentelemään kotona etänä ja virtuaalisesti Zoomin avulla. Saan siitä vahvoja merkityxiä."
ellauri371.html on line 390: Pornografia ja painetun sanan tulevaisuus. Maassa, no, jota kutsutaan edistyneeksi, loimme hullun likaista, inhottavaa kirjallisuutta. Jonkin verran lisää meistä tulisi valtaantulomme jälkeenkin edistää sen olemassaoloa, jotta se muotoutuisi näkyvämmin osoittamaan ajatusten ja puheiden välisen kontrastin siitä lähin, kun taulut jaettiin murisevalle kansalle korkeuksista. Älykkäät ihmiset, koulutetut goimien johdolla, he säveltävät puheita, projekteja, muistiinpanoja, artikkeleita, joilla vaikutamme mieleen, pohjaamalla ne kuviin ja käsitteisiin, joista olemme hahmotellut tietoa jo Aatamin ja Eevan ajoista.
ellauri374.html on line 83: Ei vain jokainen nimi vaikuta kohtaloon ja luonteeseen. Sekä nimen Sazon alkuperä että jokainen yksittäinen kirjain, sen tulkinta ja merkitys vaikuttavat voimakkaasti. C – maalaisjärki, sorto, auktoriteetti, oikkuus. A – voimaa, voimaa, mukavuutta. Z – aineellinen tyytymättömyys, korkea intuitio. O – suuri emotionaalisuus, salaperäinen jännitys. N – luovat tavoitteet, kiinnostus terveyteen, terävä mieli. Joten nimen Sazon merkitys on sellainen, että ensimmäinen kirjain puhuu ongelmasta, joka on tärkeä ihmisen ratkaista elämänsä aikana. Viimeinen kirjain osoittaa heikkoa kohtaa, jota on suojeltava ja suojattava.
xxx/ellauri013.html on line 319: Ei se ihan noin strömsöösti menny Russellilla. Se löysi Russellin paradoxin, joka hölmöydessään jo osoittaa, että matikkaa ei voi johtaa pelkästä logiikasta. Joko se todistaa liikaa (ristiriidasta seuraa kaikki), tai liian vähän, ja pitää lisätä axioomia, jotka ei vaikuta kovinkaan loogisilta (esim. että ei ole suurinta joukkoa, että on olemassa semmoisia ja tämmöisiä funktioita, jne. jne. Eli matemaatikot ja loogikot sanoi lopulta goodbye ja keskittyi omiin ongelmiinsa kumpikin. Russell lopetti matematiikan miettimisen paradoxiin ja keskittyi siitälähin panohommiin ja jokamiehen filosofiaan.
xxx/ellauri027.html on line 987: Eskin on positiivinen antipositivisti, hurraa Sartrelle, Heideggerille ja muille hämärämiehille. Se tuulettaa apinoiden voittoa muusta luonnosta, ja läpyttää pankkinobelistille, joka osoitti osan laahusta kuuluvankin työvoiman ulkopuolelle. Henkivoimat voivat sittenkin olla totta vaikka ne ei vaikuta mihinkään muuhun kuin niihin uskovaisiin päihin. Onhan sekin jotakin. Silti mä en ihan ilmasexi osta tota tunneköyhyyden syytöstä, kylla plussan ja pakkasen välillä on muitakin lämpötiloja, ei kaikkien tarvi Eskin lailla hehkuttaa olematta jotain pahoja.
xxx/ellauri076.html on line 671: Surullista on, että Manninen ei itse vaikuta ymmärtävän, mistä hänen häviönsä johtui.
xxx/ellauri085.html on line 624: ¹Halin apealla naamalla on näkyvinään riemua s.852 kun Stichin oza jäätyi kiinni ikkunaan. Ei sillä vielä kuuhun mennä, ei se päättymättömältä vaikuta, kun alkaa vasta kalkkiviivoilla. Tuskin se on englannixi jest sitäpaizi. Jotkut sanoo että se infinite jest on se viihdekasetti. Se nyt ainakaan ei ollut kovin riemukas.

xxx/ellauri087.html on line 323: Moorellakaan ei ollut sille mitään sanottavaa, mutta matemaatikko Hardyn kanssa se tuli juttuun. Hardyn periaate sanoo että geenijakaumat on stabiileja ellei ympäristö vaikuta. Lawrence oli varmaan jotain kolmikymppinen kansakoulunopettaja ja Hardy sitä 7v vanhempi kiltinoloinen kaveri jonka vanhemmat oli olleet seminaarinkäyneitä opettajia. Hardykin oli "apostoli". Sen ainoa romanssi oli sen tuttavuus Ramanujanin kaa, sen joka kuolinvuoteella piti Hardyn ehdottamaa tyhmää kokonaislukua kiinnostavana. Masentuneena vanhuxena se kirjoitti Matematiikan apologian. Russell kirjoitti Principia Mathematican 1910, jonka nimen se otti Mooren Principia Ethicasta 1903, joka puolestaan apinoi Newtonin (Philosophiae naturalis) Principia Mathematicaa 1687, jonka esikuva oli Eukleideen Stoikheia 300 BC. Aika nenäkästä porukkaa.
xxx/ellauri087.html on line 749: Kuolleelta roistolta? Wikipedia ei vaikuta aivan puolueettomalta tässä. Kyllä se sitten varmaan oli kommari. Katolinen mummi Rosario ei olisi tykännyt. Ja huonostipa kävi Pancholle, kuten näätte jos luette eteenpäin.
xxx/ellauri091.html on line 79: "On voimavaroja ja mahdollisuuksia haaveilla, ja niiden haaveiden toteutuminen tulevaisuudessa ei vaikuta mahdottomalta." Nainen 27
xxx/ellauri113.html on line 232: Kun Lucy syntyi, sen vajaatoimintainen paapa oli kahlittu jo pyörätuoliin. Niinpitkälle kuin Lysy muistaa, iskä kieltäytyi tunnustamasta omaa kyvyttömyyttään. Hän ei yxinkertaisena hyväxynyt sitä ettei voinut tehdä jotakin. Sixi Jane kävi salaa Joonatanin pakeilla. Kun yläkerrasta oli kaunis maisema, Tapsa vaati izepintaisesti että perheen täytyi nostaa hänet sähkötuoleineen portaat ylös. Tämä piti hänet vireänä. Tapsa käski Lysyn tehdä saman reitin Kiinan muurilla kuin iskä oli tehnyt pyörätuolissa. Se oli vitun pitkä matka ja epämukava, täynnä portaita ja nousuja. Lysy ymmärsi, mixi Tapsan matkakumppanit oli olleet reisun jälkeen entistä uupuneempia ja aika tympeitä. ALS-tauti ei vaikuta kuin lihassoluihin, egoistin huono luonne ei muutu mixikään.
xxx/ellauri114.html on line 143: Kotihoito ei kuitenkaan välttämättä tehoa. Leikkausmenetelmiä ahtauden korjaamiseksi on muutamia, kuten preputioplastia, joka paranee nopeasti eikä merkittävästi vaikuta peniksen ulkonäköön. Radikaalimpana vaihtoehtona on myös kirurginen menetelmä, ympärileikkaus.
xxx/ellauri120.html on line 280: Silläkin uhalla että vaikutan kiittämättömältä (mitä olenkin), on sanottava
xxx/ellauri170.html on line 293: Ukkolan mukaan vitsiniekan työnantaja vastasi hänen sähköpostiinsa, vaikka tällä oli varmaan oikeitakin töitä hoidettavana, ja totesi twiittien ylittäneen sopivuuden rajat. Ukkola vastasi tähän, että ”Eihän tuo nyt ihan normaalilta twiittailulta vaikuta ja siksi sinua lähestyinkin.” Ukkola tunnetusti pystyy olemaan yhtään hauska ainoastaan tahattomasti, ja edellinen lause on kontekstissaan yksi hänen hauskimmistaan. Tosin sittemmin vitsiniekan työpaikalla esimiehet olivat käyneet miehen Twitter-julkaisuja läpi löytämättä mitään huomautettavaa, ja heille tuotti myös vaikeuksia käsittää, miksi Ukkola ylipäänsä oli ottanut heihin yhteyttä. Saatiinpahan sentään tuhlattua opistohallinnon aikaa senkin Eri Keeperin edestä.
xxx/ellauri174.html on line 207: "Tässä on minun mielipiteeni tämänkaltaisista oikuista tai heikkouksista", vastasi Edison (kun palattuaan Hadaly kaatoi hiljaa espanjalaista viiniä kahdelle vierailleen ja meni sitten pois.) "Pidän ja väitän, että on harvinaista, että ainakin yksi näistä kevyistä seikkailuista (johon uskotaan kuluvan vain kellotaulun käännös, katumus ja sata dollaria) ei vaikuta tuhoisella tavalla päivien kokonaisuuteen. Nyt Anderson oli heti ensimmäisellä yrityksellä kaatunut siihen, joka on kohtalokas, vaikka sen täytyi kuitenkin tuntua vain yleisimmältä ja merkityksettömämmältä.
xxx/ellauri175.html on line 784: Kyllä: häiritsevä unelmoija ojentuneena tyynyille, jotka oli heitetty suurelle lasilevylle, jossa oli eristävä tuki, piti induktionäppäimistöä, jonka näppäimet sähköistivat hänet hellästi ja pitivät virtaa hänen ja Andreidin välillä. Ja lisään vielä, että näiden kahden nesteen välillä, joille hän joutui, on sellaisia ​​yhtymäkohtia, että minusta ei vaikuta kovin yllättävältä, varsinkaan siinä ympäristössä, jossa olemme joutuneet, että ulkomatkan ilmiö toteutui.
xxx/ellauri187.html on line 443: Ei tää Marlene nyt kovin likaiselta vaikuta, as pigs go. Dietrich hirtettiin kai lähinnä sixi että se otti osaa Aatun murhayrityxeen 1944. Runo ei kyllä ole kovin kaxinen. Se löytyi Marlenen kihlatun jäämistöstä Bostonista 70-luvulla (siis sieltä ainakin).
xxx/ellauri201.html on line 320: Chimamanda Ngozillakin on kirjassa Adiche (Kotiinpalaajat) tosi tuttuja tv-trooppeja, mutta silti ne eivät vaikuta aivan yhtä ilkeästi klisheiltä. Mikä ero? Pidänkö vain toisista klisheistä mutten toisista? Johtuuko se kynäilijän tarkoitusperistä kun se kynäilee noita klisheitä? Jos troopin ei ole tarkoitus tuoda kuvaan kaikkia sen tavanomaisia assosiaatioita, vaan se tuntuu jotenkin ize koetulta, se ei ole ärsyttävä klishee. Jos se taas on kuin joku Nike tai Coke logo tai brändituotemainos tyyliin "I'm loving it!" niin se on vitun ärsyttävä. Esim kun Ifemelun tekee mieli tanssia Obinzen kanssa kotibileissä hitaita, mutta Obinze haluukin vaan juzkata vessanhajuisella pihalla, se voi olla teinipätkän trooppi muze ei tunnu klisheeltä. Kun Stigin pikku-Kalle muka höylää Erikaa kirjoituspöydällä, mieleen tulee vaan se Emmanuelle leffa ja heti tympäsöö: miten klisheistä!
xxx/ellauri228.html on line 90: Kyllä pornosivuilla on siihen toinen toistaan tehokkaammalta vaikuttavia troppeja (ainakin kuvista päätellen). Ja vaikkei siihen ize vaikuta, kyllä naaras sentin pari saa aina lisää jos on taitava. A, Adam, Amsterdam, terveisiä tulppaanien pääkaupungista Amsterdamista!
xxx/ellauri235.html on line 546: Hän ei vaikuta ottaneen osaa ajan politiikkaan tai sotiin. Runoilija kehotti thebalaisia pysymään hiljaa ja olemaan auttamatta muita kreikkalaisia Persian vastaisessa taistelussa.
xxx/ellauri252.html on line 550: Oikein arvattu! The Terrorists was unfinished at the time of Per Wahlöö's death in June 1975; the last few chapters were completed by Maj Sjöwall alone. Maj ei vaikuta laatikon terävimmältä veizeltä.
xxx/ellauri253.html on line 196: Toinen konna on kuluneeseen mustaan nahkatakkiin pukeutunut fanaattinen hilsepää Antero. Antero ja Ervasti. Ervasti ja Antero. "Markun" suosittama nazi-Antero ei vaikuta järin luotettavalta. Antero Määttä vieläpä kuin sontimattomasta tutilaasta. Hyi että inhoon tälläsiä suomalais-isänmaallisia korstoja. Kalevi ja 3 muuta jauhautui kalisevien telaketjujen alle. Pojat joitei saatu hyvix on nyt jauhettuna jyvix. Mitäs meni huligaanit törkkimään Otto-Villen pazasta.
xxx/ellauri259.html on line 326: Hindulaisuudessa Atman viittaa ihmisen olemukseen, puhtaan tietoisuuden tarkkailemiseen tai todistajatietoisuuteen Ego ei vaikuta siihen, se eroaa aineelliseen todellisuuteen uppoutuneesta yksilöllisestä olennosta ( jivanatman ) , jolle on tunnusomaista Ahamkara ('minän tekeminen'), mieli. ( citta , manas ) ja kaikki saastuttavat kleshat (epäpuhtaudet). Ruumiillinen persoonallisuus muuttuu ajan myötä, kun taas Atman ei.
xxx/ellauri291.html on line 452: Yhdessä ilmeisessä mielessä Putin ja Kreml jakavat natsi-Saksan uskon: jos valhetta toistetaan riittävän usein, se koetaan lopulta totuudeksi tai ainakin jollain tasolla relevantiksi. Hallitustekniikkaa, jota kutsutaan "suureksi valheeksi", käsiteltiin jo teoksessa Mein Kampf (1925). Hitler tajusi, että jättimäinen, karkea valhe – Die große Lüge – toimii paremmin kuin pieni valhe. Järkyttävät valheet – vaikka ne kiistävätkin vuoret tosiasioita – jättävät usein epäilyksen jälkeä. Pikkuhiljaa yhteiskunnallinen luottamus repeytyy ja vetää maton alta jaetun kuvan saamiseksi todellisuudesta. Tätä propagandatekniikkaa kehitti edelleen Joseph Goebbels muun muassa alitajuisesti itsensä paljastavassa näyttelyssä Aus Churchills Lügenfabrik (1941): on välttämätöntä valehdella suurella tavalla ja levittää sitä kunnolla, toistaa ilmeisiä vääriä virheitä huolimatta vaarasta, että vaikutat naurettavalta ja irtaantuneelta todellisuudesta. Riittää, jos tavoitat pienen määrän vastaanottavaisia ​​kuuntelijoita, jotka etsivät syntipukkeja. Rabulistit [vähän niinkuin populistit, mutta pahempaa, niinkuin kakka ja paska] vetoavat yhteiskunnan onnettomiin lapsiin, vähäosaisiin, laahuxeen, antavat syrjäytyneille mahdollisuuden tukahdutettuun revansismiin. Sellainen peli nyt ei kerta kaikkiaan vetele! Pitäkää mölyt mahassa ja jatkakaa vessan pesua! Tässä Trump vie tulisoihtua eteenpäin historiallisessa jatkumossa suurella valheellaan ilmeisestä vaalitappiosta vuonna 2020.
xxx/ellauri357.html on line 308: Oletetaan sitten, että sielu on kehossa ideaalina aineessa. Jos nyt - ensimmäinen mahdollisuus - sielu on olemus, itsenäinen, se voi olla läsnä vain erotettavassa muodossa ja siksi sitä enemmän on ehdottomasti käyttöperiaate [ja siksi se ei vaikuta].
66